PB 1

Tarjolla:elämäsi syksy

Sivuilla ■ Piipahda avoimessa päiväkodissa 4

■ Rosvopäivä kirjastoissa 6

Vanda stads invånartidning | Julkinen tiedote | Offentligt infoblad | 10.8.2013

Vantaan kaupungin

■ Liikuntapaikat lähellä kotia 8

■ Asukkaat omistavat kaupungin 9

■ Matalan kynnyksen päihdepalveluja 10

■ Turvallista koulumatkaa! 13

■ Vieraile Vantaan Valossa 14

■ På svenska 15

Vielä ehtii rantajuhliin! Tarkemmat

tapahtumatiedot takakannesta.

2 3

Pysy kartalla – miten aluettasi kehitetään?Avoimet aluetoimikuntien kokoukset Myyrmäki: 18.9. ja 6.11. Hakunila: 10.9. ja 26.11. Kivistö: 4.9. ja 6.11. Tikkurila: 12.9. ja 21.11. Svenska kommittén 11.9. ja 19.11.Kokousten paikat ja teemat ilmoitetaan vantaa.fi:n tapahtu-makalenterissa ennen kokouksia.Myyrmäen, Hakunilan, Kivistön ja Tikkurilan aluetoimi-kunnat avaavat kokouksensa asukkaille. Myös Svenska kommitténin info-osuudet ovat jatkossa avoimia. Läsnäolo-oikeuden myötä kuntalaisten on mahdollista seurata omaa aluettaan koskevia esittelyjä ja keskustelua suoraan paikan päällä. Syksyn kokouksissa edistetään alueneuvonpidoissa asuk-kailta kerättyjä ideoita kaupungin kehittämiseksi. Kivistön ja Hakunilan avoimissa kokouksissa esitellään, mitä ovat kansalais- ja kuntalaisaloitteet ja miten oman lähiympäris-tön kehittämiseen voi osallistua. Myyrmäessä puhutaan esimerkiksi Myyrmäen bussiterminaalin suunnittelusta. Kokousten esityslistat ja pöytäkirjat: www.vantaa.fi/paatok-set. Katso myös www.vantaa.fi/osallistu

Sinustako sovittelija?Rikos- ja riita-asioiden sovittelun peruskurssi järjestetään Vantaalla lokakuussa. Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mah-dollisuuden rakentavalla keskustelulla selvittää rikos- ja riita-asioita asianosaisten välillä. Sovittelu on maksutonta palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolet sekä kaksi vapaaehtoista, koulutettua ja puolueetonta sovittelijaa osal-listuvat keskusteluun. Vantaan sovittelutoimisto järjestää sovittelupalvelut 12 kuntaan Keski- ja Itä-Uudellamaalla.Sovittelijan tehtävässä tarvitaan kykyä tulla toimeen erilais-ten ihmisten kanssa sekä kykyä asettua muiden asemaan. Kurssi on sovittelutyöhön osallistuville maksuton. Osallistu-jat valitaan haastattelun perusteella. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kurssille 13. syyskuuta klo 16 mennessä sähköpostitse sovittelutoiminta@vantaa.fi tai puhelimitse numeroon 050 312 2072. Jos hakija ilmoit-tautuu sähköpostitse, häneltä toivotaan lyhyttä kuvausta kiinnostuksestaan sovittelutoimintaan. Kurssin ajankohdat la-su 12.10.–13.10. klo 9–16 sekä la–su 16.–17.11. klo 9–16. Lisäksi kaksi koulutusiltaa Järvenpäässä, Porvoossa tai Tikkurilassa.

Koulurakennus Pallaksen tilalle asuntojaPurettavan Pallas-koulurakennuksen tilalle on ensisijaisesti tarkoitus rakentaa asuntoja. Samassa yhteydessä selvit-tään, tarvitaanko Länsimäen muutosalueella aluevarausta esimerkiksi julkisten lähipalvelu- tai liikerakennusten korttelialueelle. Pallas-koulurakennuksen kunnostuskar-toituksessa selvisi, että koulu on niin huonokuntoinen ja sisäongelmainen, ettei sitä kannata korjata.  Asemakaavan muutosalue sijaitsee Länsimäen kaupungin-osassa, rajoittuen lännessä Länsimäentiehen, etelässä Pallastunturintiehen, idässä Kuru- ja Juoksuhaudanpuistoi-hin sekä pohjoisessa Vartiotiehen ja kortteleihin 91231 ja 91232Lisätietoja: asemakaavasuunnittelija Eeva Sauramo, 09 8392 3045 ja liikenneinsinööri Ilpo Pasanen, 09 8392 5069

Vantaa tarjottimellatin jälkeen. Sen toiminta ja sisustus on suunniteltu yh-dessä asukkaiden kanssa.

– Asukkaat ovat valinneet tiloihin materiaaleja ja kalusteita. Nuortenosasto ja lastenosasto on sijoitettu nuorten omasta ehdotuksesta eri puolille kirjastoa, jot-ta lapset eivät pelästy nuorista mahdollisesti lähtevää ääntä, Vainio täydentää.

Nuorisotaloilla ääNi ei häiritse, päinvastoin. Nuo-risoasiainpäällikkö Ari Tossavainen kuvailee nuori-sotalojen olevan yhteisöllisiä keskuksia, joissa alueen nuorten lisäksi voivat viihtyä myös muut alueen asuk-kaat. Alueesta riippuen nuorisotalojen toiminnassa on eroja, vaikka perustoiminta, nuorten yhdessäolo val-votusti koulutettujen ammattilaisten kanssa, pysyykin samana. Yksi asia kuitenkin yhdistää kaikkea nuorison kanssa tehtävää työtä: nuorten ääni on ehdottoman tär-keä toiminnan kehittäjä.

– Nuoret ovat parhaiten ajassa kiinni, heitä täytyykin kuulla nuorisotyön suhteen. Työtä kehitetään nuorten toiveista ja tarpeista, Tossavainen kuvailee.

Tossavaisen mukaan nuorisotalot ovat alueen kata-lysaattoreja ja monen toiminnan mahdollistajia, joissa

nuorison lisäksi muutkin pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan. Nuorisotyöntekijöiden, vertaistuki-ohjaajien ja vapaaehtoistyön joukossa jokaiselle löytyy oma tapa vaikuttaa ja olla mukana. Nuoriso-työssä läsnäolo nuorten vapaa-ajalla iltaisin ja vii-konloppuisin on erityisen tärkeää.

– Ankkapartiomme kiertävät viikonloppuisin Itä- ja Länsi-Vantaalla nuorten tapaamispaikoissa, ja lisäksi katutyötä tehdään arkisin asuinalueilla. Nuorisotyöntekijät ovat läsnä monin tavoin nuor-ten elämässä, Tossavainen sanoo.

Kulttuuri oN KaiKKialla, jos kulttuurituotan-topäällikkö Anders Lindholm-Ahlefeltia on us-kominen. Ja miksei olisi, tänäkin syksynä kulttuuri kutsuu niin lapsia, aikuisia kuin senioreitakin. Esi-merkiksi kulttuuriluotsista seniori tai aikuinen saa itselleen kaverin kulttuuritapahtumaan. Niitä järjes-tetään muun muassa kaupungin omissa kulttuurita-loissa: Myyrmäki-talossa tai Martinus-salissa.

– Myös Vantaan kaupunginmuseon näyttelyis-sä kannattaa käydä. Syksyllä tuloillaan on näyttely elokuvaohjaaja Matti Kassilasta, Lindholm-Ahle-felt kertoo.

Lasten taidetalot Pessi ja Toteemi palvelevat pik-kuväkeä ja heidän vanhempiaan entiseen tyyliin. Taidepajoja, esityksiä ja vierailumahdollisuuksia kannattaa seurata kaupungin nettisivuilta.

Yhdeksi syksyn kulttuuritärpiksi Lindholm-Ah-lefelt nimeää syyskuussa pidettävän Kiinan kulttuu-riviikon. Vantaan kaupungilla on ystävyyskaupunki Kiinan Jinanissa, ja tarjolla on nähtävää ja koettavaa Kiinan henkeen ympäri kaupunkia.

– Jos kaikki menee kuten olemme suunnitelleet, saamme Vantaalle esiintymään Kiinan parhaimpiin kuuluvia pekingoopperaosaajia. Kannattaa pysyä kuulolla, Lindholm-Ahlefelt vihjaa.

■ Halusitpa aikuisopiston kurssille, liikkumaan, lukemaan, nuorisotilalle tai kulttuuritapahtumaan, Vantaan syksy on täynnä tekemistä. Vapaa-aika ei ole koskaan ollut näin hauskaa!

Jenni JuSSlin

Vapaa-aika on paras hetki kas-vattaa henkistä pääomaa. Pi-tämällä huolta kehosta ja mie-lestä myös hyvinvointi ja arki-jaksaminen kasvavat. Vaikka kotona onkin kivaa, kannattaa nenä työntää välillä myös oves-ta ulos. Vantaan laaja tarjonta yllättää iloisesti!

Vantaan aikuisopisto tarjoaa opetusta kuntalaisille kilpailukykyiseen hintaan. Opis-keluun omalla ajalla sitoudutaan pitkiksi ajoiksi, suun-nittelijaopettaja Elina Vienamo kertoo.

Kiinnostuitko? Katso lisää:vantaa.fi/aikuisopistovantaa.fi/kulttuurivantaa.fi/nuorisovantaa.fikirjastovantaa.fi/liikuntaMuista myös kulttuurikalenteri, ohjatun liikunnan opas sekä aikuisopiston opinto-ohjelma!

lue lisää sisäsivujen jutuista: Kirjastojen lastentapahtuma s. 6Värikkäitä ääniä s. 6Lähiliikuntapaikat s. 8Kulttuuriluotsi s. 8Ohjattua liikuntaa s. 8Arbis höst s. 15

SAKA

RI M

An

nIn

En

tapaikkoja maksuttomasti kaikkien käytettävissä, Jokela suosittelee.

Liikuntaa ei kannata harrastaa vain terveyden vuoksi, vaikka liikunnan terveyshyödyt ovatkin selvät. Liikunta voi olla sosiaalinen tapahtuma ja tuoda mukavaa teke-mistä vapaa-aikaan perheen ja kavereiden kanssa. Sa-malla hyvinvointikin lisääntyy.

– Perhepeuhat jatkavat syksylläkin. Vanhemmat ja lapset pääsevät yhdessä tutustumaan liikuntaan moni-puolisesti Lumossa, Myyrmäen urheilutalolla ja Tikku-rilan lukiolla, Jokela sanoo.

KuNtalaiseN opas tietoyhteiskunnassa, sitähän kir-jasto on. Niin perinteinen lainaustoiminta, atk-kurssit, kaikkien käytössä olevat tietokoneet kuin tilojen lainaa-minen omien tapahtumien järjestämiseen ovat Vantaan kirjastojen toiminnan osa-alueita.

– Harva tietää, että kirjastojen tiloja voi varata käyt-töön. Erilaiset luento- ja keskustelutilaisuudet, myös pienimuotoiset konsertit sopivat hyvin kirjaston tilois-sa järjestettäväksi, kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio kertoo.

Hakunilan kirjasto avataan elokuussa suuren remon-

– Etenkin kielten kursseilla on ryhmiä, jotka ovat opiskelleet saman ryhmän kanssa pitkän aikaa. Pientä vaihtelua toki on, mutta kävijät ovat sitoutuneita sekä opiskeluun että samaan ryhmään, hän jatkaa.

Lyhytkurssit tarjoavat oppimisen iloa, jos aikaa ei löydy koko syksyn mittaisille kursseille.

Aikuisopiston kurssiopas on jaettu elokuun alussa kaikkiin kotitalouksiin. Kursseille ilmoittautuminen al-kaa 14. elokuuta porrastetusti. Vienamo lupaa kurssilai-sille hyvää mieltä ja oppimisen iloa.

– Esimerkiksi yhteislauluryhmä Torstain toivotut jat-kaa syksylläkin. Sinne voi tulla vain laulamaan ilman paineita esiintymisestä, Elina Vienamo muistuttaa.

HyviNvoiNNiN Kasvattamista, sitähän se liikuntakin on. Ulkoliikuntapaikkojen lisäksi kaupungin ohjatun lii-kunnan syksy on täynnä tekemistä. Pilatesta, zumbaa, kahvakuulaa, tehojumppaa, miesten omia liikuntaryh-miä, kaikille on tarjolla omaan kuntoon sopiva vaihto-ehto. Liikuntapäällikkö Anu Jokela muistuttaa kaupun-gin matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksista.

– Miehille järjestetään omia ryhmiä, joihin voi tulla missä kunnossa vain. Ympäri kaupunkia on ulkoliikun-

Anders lindholm-Ahlefelt, elina Vienamo, Ari Tossavainen ja Anu Jokela kannustavat tutustumaan kaupungin tarjontaan.

Kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio.

FELIx SIIVOnEn

lyhyesti

Mikä lehdessä toimii, mistä haluaisit lukea lisää, mistä vähemmän? Liity lukijapaneelin jäseneksi osoitteessa vantaa.fi/asukaslehti. Lähetämme lehteä koskevan kyselyn muutaman kerran vuodessa. Vastaaminen vie aikaa noin kymmenen minuuttia. Vastanneiden kesken arvomme yllätyspalkintoja.Olethan huomannut, että myös asukaslehden juttuja voi kommentoida samassa osoitteessa? Tutustu tarkemmin osoitteessa vantaa.fi/asukaslehti.

Klikkaavantaa.fi/asukaslehti!

4 5

”Vaikut-tamisesta on tullut

elämäntapa.”

An

nA

MEL

LIn

VESA GREIS

ei mikään nörttikerho ■ Nuorisovaltuustossa pääsee

vaikuttamaan kotikaupungin asioihin konkreettisesti, kertoo Nora Viljaniemi.

AnnA Mellin

– viralliset, virkakieliset kokous- paperit herättävät harvan kiinnostuksen. Jos halutaan tiedottaa ja jakaa asioita, on se syytä tehdä kielellä, jota kuntalaiset ymmärtävät ja käyttävät, tuu-mii 17-vuotias Ruskeasannas-sa asuva Nora Viljaniemi.

Vantaan nuorisovaltuuston kasvatti kiittelee valtuusto-kausittain hyväksyttävän las-ten ja nuorten osallisuuden toimintaohjelman laatimista. Hänen mukaansa on arvo-kasta, että kaupungin tasolla tun-nustetaan nuorten oikeus osallistua lähi- ympäristönsä kehittämiseen.

– Koska jokainen kunta on erilainen, tarvitaan Vantaallekin oma näkemys siitä,

miten lapset ja nuoret pääsevät osallistu-maan ja vaikuttamaan, Viljaniemi toteaa.

Vaikuttamisesta on nuorisovaltuusto- vuosien myötä tullut Viljaniemelle elämäntapa. Vastaavanlaista harrastusta hän suosittelee lämpimästi muillekin.

– Ei kannata turhaan pohtia tai murehtia etukäteen, vaan lähteä mukaan ja kokeilla, tuntuisiko juttu omalta, Vilja-niemi neuvoo.

Nuorisovaltuustossa Viljaniemi on ollut mukana järjestämässä tapah-

tumia, laatimassa erilaisia mielipidekirjoituksia ja kannanottoja sekä osal-listunut työryhmien toi-mintaan. Stereotyyppinen kuva nuorisovaltuustosta nörttien kannarikerhona ei pidä Viljaniemen mu-kaan paikkaansa.

– Nuorisovaltuusto- toiminta on muutakin kuin paperien pyörittelyä. Tärkeintä on, että uskaltaa kertoa mielipiteensä, hän kiteyttää.

vantaa.fi/nuorisovaltuustonora Viljaniemen mielestä on tärkeää, että vaikuttamiseen ja oman mielipiteensä ilmaisuun rohkaistaan monia eri tapoja tukemalla ja ylläpitämällä.

Reppukansa valloittaa kadut

Reppukansaa on liikkeellä kouluvuoden alussa 30 000.

– Joustavat ja monipuoliset avoimet päiväkodit tukevat arkea ja voimavarojen riittämistä kaikkein parhaiten. Jonakin päivänä voi osallistua aktiivisemmin ja toisena päivänä palveluita ei välttämättä tarvitse ollenkaan, kertoo avoimessa päiväkoti Kanttarellissa säännöllises-ti vieraileva kuuden lapsen äiti Marita Luokkanen.

■ Uusi lukuvuosi alkaa 13. elokuuta.

TeRhi KARhunieMi

K un koulut alkavat 13. elokuuta, arviolta 10 000 lasta ja nuorta on uuden tilanteen edessä. Pieniä eskareita ja ekaluokkalaisia on liikkeellä viitisentuhatta. Toinen moko-

ma on yläkouluun ja lukioihin sekä ammatilliseen koulutukseen siirtyviä. Yhteensä reppukansaa on liikkeellä noin 30 000.

Pienimmille liikenne ja sen vaarat voivat olla uusia asioita, joten muiden liikkujien on syytä olla valppaina erityisesti koulujen läheisyydessä. Lii-kenneturvasta kerrotaan, että lapsen näkökenttä on kapeampi kuin aikuisella ja liikenteen nopeuksien ja etäisyyksien hahmottaminen on vielä kehittymä-tön. Lasten huomio saattaa kiinnittyä kiinnostaviin

asioihin ja liikenteen huomioiminen herpaantuu helposti. Lisää liikenneturvallisuudesta sivulla 13.

Vantaalla peruskoulu, esiopetus ja lukiot start-taavat syyslukukauteen tiistaina 13.8. Variassa opetus alkaa jo 12.8, aloittavien opiskelijoiden lukuvuosi alkaa kello 9 ja jatkavien kello 10. Poik-keuksena Talvikkitien toimipisteessä opintonsa aloittavat, joilla lukuvuosi alkaa kello 10 ja jatka-villa opiskelijoilla kello 12.

Kymppiluokkien ja ammattistarttien opetus alkaa 19.8. Aikuislukion syyslukukausi alkaa 26.8. kello 17. Uudet oppilaat voivat ilmoittautua 14.8. alkaen toimipisteiden kanslioissa Valkoisenlähteen- tie 53, Tikkurila, ja Martinlaaksontie 36, Martin-laakso, kello 15.30–19.30.

Vantaan musiikkiopiston syksyn lukukauden opetus alkaa 16.8. ja Vantaan kuvataidekoulun 19.8.

Lukuvuoden työ- ja loma-ajat löytyvät netistä vantaa.fi/opetus > Palvelut > Työ- ja loma-ajat.

Toiselle luokalle siirtyvä Päiväkummun koulun oppilas Anniina Kangasalusta eväs-tää uusia koulutulokkaita kertomalla, että kouluun menemistä ei kannata pelätä, sillä siellä on ihan mukavaa ja siellä saa uusia kavereita. lisäksi Anniina antaa seuraavia käytännön vinkkejä:

• Puhelimen äänettömälle laittoa kannattaa

harjoitella ennen koulun alkua, ja puhelin kannattaa laittaa äänettömälle viimeistään koulun rajalla.

• Koulusta saa opiskeluvälineet, joten omia ei välttämättä tarvitse. Koulukirjoista ja väli-neistä kannattaa huolehtia hyvin.

Koulussa saa uusia kavereita• Ei haittaa vaikka toinen olisi oppinut jo

laskemaan tai lukemaan ennen kolun alkamista, sillä koulussa oppii varmasti. Ja koulussa oppii kaikkea uutta.

• Koulumatkoihin kannattaa tutustua etu-käteen ja ne on kiva kulkea kaveriporukassa. Muista lähteä aina ajoissa.

• Ruokaa kannattaa syödä, jotta jaksaa opiskella. Kaikkea kannattaa ainakin maistaa.

• Koulun käytävät saattavat olla liukkaita, joten sisällä ei saa juosta.

• Vaatteet kannattaa katsoa säänmukaisesti.• Kaikille kannattaa olla kiltti.

Vanhemmat piirtävät suuntaviivoja avoimille päiväkodeilleLuokkanen ei ole ajatus-

tensa kanssa yksin. Moni vanhempi nosti huhtikuises-sa kehittämisillassa moni-puolisuuden ja joustavuu- den tärkeiksi tekijöiksi lastenhoitoa suunniteltaes-sa. Palvelumuotoiltilaisuus kokosi yhteen Kanttarel-lin vanhempia pohtimaan, millaista avoin varhaiskas-vatustoiminta voisi olla ja miten se vastaisi paremmin käyttäjiensä tarpeisiin.

– Pääkaupunkiseudulla erilaisille hoitomuodoille

on isompi tarve kun ihmiset muuttavat alueelle töiden perässä. Kun kauasjäävät verkostot eivät auta, tarvitaan tukea ja hoitoapua muualta, Luokkanen toteaa.

Tilaisuuden jälkeen vanhemmat ovat jatkaneet keskustelua Kanttarellin käytä-villä. Ideointi-ilta toi päiväkodin arkeen innostunutta, ideoivaa ilmapiiriä ja madalsi asiakkaiden kynnystä esittää

tuoreita ajatuksia. – Vanhemmilla on yhteisöllisyyden

kaipuuta ja ainakin itse toivoisin asuin-alueeni olevan kuin pieni kylä, Luokka-nen pohtii.

Vanhempien ideoita toteutetaan jo alkaneena syksynä. Positiivisen vastaan-oton saanut tilaisuus poikii varmasti myös uusia vastaavanlaisia tapahtumia, kun keväällä kerättyjä ideoita on ensin tuotu käytäntöön.

AnnA Mellin

AnnA MELLIn

– Palveluiden käyttäjien kuuleminen toi hyvän mielen, Marita luokkanen sanoo.

uusi avoin päiväkoti KoivukylässärautpiHaN avoin päiväkoti, Rautkallionkatu 7, avaa ovensa 13. elokuuta. Avoin päiväkoti on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heitä kotona hoitaville. Toiminta sisältää joko vapaata yhdessäoloa tai leikkimistä, esimerkiksi taito- ja taideaiheita, musiikkia ja liikun-taa. Toiminnan sisältö muotoutuu yhteistyössä vanhempien kanssa. Myös järjestöjä ja muita toimijoita on mukana toiminnassa. Avoimessa päiväkodissa vanhemmat valvovat lapsiaan.

ullA PAcKAlen

avoimet päiväKodit

• Alle kouluikäisiä lapsia kotona hoitaville vanhemmille suunnattua maksutonta toimintaa

• Täydentävät lakisääteisiä päivähoitopalveluja

• Vaihtoehto kokopäivähoidolle• Lisätietoja vantaa.fi/paivahoito

info

ammattiKoulu-toimiNNaN perusta-misesta Vantaalla tulee tänä syksynä kuluneeksi 50 vuotta. Helsingin maalaiskuntaan perus-tettu ensimmäinen ammattikoulu, Tikku-rilan ammattikoulu, aloitti toimintansa Hiekkaharjussa 1963.

Vuosiin on mahtu-nut monia tilamuutok-sia, kun toimipisteitä ja oppilaitoksia on yhdis-telty. Suurin amma-tillisten oppilaitosten yhdistäminen tapahtui vuonna 1999. Opiskelijamäärä on kasvanut neljästä sadasta yli kolmeen tuhanteen.

Varian 50-vuotista taivalta juhlitaan syksyn ajan erilaisten tapahtumien

Koulu- ja päiväkotiruokailuun potkuavaNtaaN kouluille ja päiväkodeille käyn-nistyy syyskuussa EkoTeko-kilpailu, jonka tarkoituksena on saada lapset ja nuoret mukaan kehittämään ruokailua mielui-sammaksi. Tavoitteena on saada ruokailu viihtyisämmäksi, lisätä ruoan arvostusta ja vähentää biojätteen määrää.

Kilpailuun on ilmoittautunut 18 päi-väkotia, 23 peruskoulua sekä neljä oppi-

laitosta. Kilpailuaika on 16.9.2013 – 14.3.2014 ja palkinnot jaetaan touko-kuussa.

Olisi mukavaa, jos perheet osallistuisi-vat kilpailuun tukemalla ja tsemppaamalla omia lapsiaan. Mukavia keskusteluja voi kehittää kotona vaikka ruuan alku- perästä ja valmistuksesta, terveellisen ravinnon merkityksestä sekä kierrätyk-

nuoret suunnittelevat kirjaston nuorten aluetta.

PAULA PUUSTInEn

Kierrätysideologialla uudistettu Hakunilan kirjasto avataan perjan-taina 30.8. klo 12. Hakunilan kirjasto uudisti paitsi tilansa myös toiminta-tapansa.

Hakunilan aluekirjaston johtaja Katariina Ervasti uskoo yhteisön voimaan. Siksi uuden kirjastotilan ja toimintatavan ideointiin otettiin mukaan myös kirjas-ton käyttäjät.

– Asukkaat pää-sivät vaikuttamaan yhteisöllisesti tilaan, jota he tulevat käyt-tämään. Kestävän kehityksen arvoa toteutimme käyt-

hakunilaan valmistuu käyttäjiensä näköinen kirjasto

tämällä myös vanhoja, uuteen kuosiin kunnostettuja tavaroita, kertoo Ervasti. Avajaisten ohjelma: helmet.fi/hakunilankirjasto.

MinnA SAASTAMOinen

50 vuotta ammatillista koulutusta

Opiskelija Variasta.

LEA MäKELän ARKISTOSTA

muodossa, joihin myös entiset opis-kelijat ja työntekijät ovat lämpimästi tervetulleita.

MAARiT AhO

sestä ja rauhallisesta ruokailuhetkestä. Kilpailun taustalla on muun muassa

kouluterveyskysely, jonka mukaan puo-let vantaalaisista yläkoululaisista jättää koululounaan syömättä viikoittain ja kokee ruokailun meluisaksi.

TeeA MARKKulA

6 76 7

Kipinä

nU

OR

TE

n O

HJ A

U S - J A T U K I K E S K U S

Ohjauskeskus KipinäHiekkaharjuntie 8 A, 01300 VantaaKipinän työntekijät päivystävät keskiviikkoisin klo 14–18, muina aikoina tapaamisajan voi sopia soittamalla p. 050 312 4372, 050 312 1744 tai 050 314 6389. ohjauskeskus@vantaa.fi Lisätietoja: vantaa.fi/kipina

KirJastoJeN syysaika alkaa maanantaina 12.8. kaikissa Vantaan kirjastoissa paitsi Hakunilassa, jonka remontti jatkuu vielä pari viikkoa.

Mikkolan kirjasto on lakkautettu ja elokuussa alueella käynnistyvät kirjasto-auton palvelut. Kirjastoauton uusi pysäkki Mikkolassa aloittaa 7.8. osoitteessa Venuksentie 1. Pysäkillä palvellaan keskiviikkoisin kello 18.55–19.30. Mikkolan koululla käydään tiistaisin 20.8. alkaen kello 9.20–10.40.

Lisäksi Tammistossa otetaan käyttöön uusi pysäkki, Rosedalinrinki, torstai-sin klo 16.45–17.10. Vantaankosken ja Hakunilan kirjaston pysäkit jäävät pois.

Ajantasaiset kirjastojen aukioloajat löytyvät osoitteessa www.helmet.fi/ kirjastoauto.

MinnA SAASTAMOinen

Varaa kirjat maksutta vuoden loppuun saakkavaNtaaN kirjastot luopuivat varausmaksuista vuoden loppuun saakka. Varausmaksun poistamisella kirjasto haluaa varmistaa kaikille asiakas- ryhmille tasa-arvoisen mahdollisuuden saada haluamaansa aineistoa. Kokeilulla selvitetään myös kirjaston varausmaksutulon poistumisen ja mahdollisten työaikasäästöjen loppusumma.

carmen lehtonen ohjaa pelin kulkua espanjan kielellä.

MERVI TALOnEn

■ Carmen Lehtonen opettaa lapsille espanjaa iloisella otteella. Hänen mottonsa on: toista ja kannusta.

MeRVi TAlOnen

Tervetuloa kerhoonvaNtaalla toimii satoja koulujen kerhoja lukuvuoden aikana: kielikerhoja, kokkikerhoja, tanssikerhoja, sirkuskerhoja, bändikerhoja, shakkikerhoja ja monia muita. Ohjaajina toimivat opettajat, nuoriso- ja liikuntapalveluiden työntekijät, järjestöjen ja seurojen ohjaajat, muusikot, taiteilijat, opiskelijat ja yksittäiset vanhemmat. Koulujen kerhot ovat maksuttomia. Tarkempia tietoja kerhotarjonnasta voi kysyä kouluilta.lisätietoJa vantaa.fi/opetus > Sivistystoimi > Kehittämishankkeet > Koulun kerhotoiminta

info

Sí, opimme espanjaa!ran viikossa tunnin ajan. Tarkoitus on, että ryhmä jatkaa kielen parissa myös ensimmäisellä ja toisella luokalla.

Perun pääkaupungista Limasta kotoi-sin oleva Lehtonen sanoo, että maahan-muuttajalapsia ei pelota tulla mukaan, koska myös opettaja on muualta. Kerho-toiminta tarjoaa lapsille kaikin puolin hyvän harrastuksen ainekset.

– Espanjan kielen opiskelussa paino-tan sanastoa ja varmuutta puhua.

Lasten espanjan kielen ja kulttuurin opiskelu toimii Kartanonkoskella kerho-muotoisena pilottiryhmänä esikoulu-ikäisille, ykkös- ja kakkosluokkalaisille. Kerhotoimintaan voi tutustua lisää osoit-teessa vantaa.fi/espanjankerhot.

lasteNlauaNtaiNa 14. syyskuuta Vantaan kirjastoissa pääsevät irti Siri Kolun kirjoittamat Me Rosvolat. Kolu on paitsi vantaalainen esitysdramaturgi myös ohjaaja ja teatteriopettaja. Kolun mukaan ihmisten tarinoilla täytyy olla tilaa syntyä ja myös lasten leikki tarvit-see vapautta.

– Harrastukset ovat tärkeitä, mutta liiallinen vapaa-ajan ohjaaminen ei anna ajatuksille aikaa vain lentää. Siksi puolustan leikkiä, vapaata aikaa ja vapaita paikkoja, kuten kirjastoja. Kau-pungeissa lasten leikkien kannalta ne pienetkin metsänlipareet ovat tärkeitä, ne muuttuvat leikeissä vaikka miksi.

Mutta myös aikuisten maailma voi tulla ahtaaksi. Me Rosvolat -sarjan nel-jännessä osassa perheen isä saa kriisin ja

Taidetyöpajoja vauvoille ja taaperoille

n auru raikuu Kartanonkosken koululla, kun yhdeksän esi-koululaisen tyttöryhmä opette-lee vieraan kielen taitoja. Apua –

miten sanotaan hyvää päivää, mitä kuu-luu? Pienet kädet nousevat pystyyn, ja kyllä – sieltä tulee oikea vastaus saman tien. Espanjan opettaja Carmen Lehtonen

puhuu lapsille koko ajan espanjaa ja se tuntuu kaikista luontevalta. Tunnelma on kepeän iloinen.

– Opetan leikkimällä ja laulamalla, Carmen kertoo.

Tytöt asettuvat pyöreän pöydän ympä- rille bingoa pelaamaan. Isotkin nume-rot muistuvat mieleen vieraalla kielellä opettajan välillä avustaessa. 6–7-vuo-tiaat kerholaiset Elviira, Emira, Pilvi, Juulia, Minja, Veera, Siiri, Viivi ja Ada ovat kaikki yhteen ääneen sitä mieltä, että kerhossa on kivaa.

– Carmen on paras opettaja!

esKariryHmä aloitti espanjan opiskelun vuosi sitten syksyllä ja kokoontuu ker-

Vapaus kertoa tarinoita

MA

RKO

KO

KKO

Kirjailija Siri Kolu.

on sitä mieltä, että on hänen vuoronsa pitää hauskaa ja olla vapaa luomaan omaa tarinaansa.

MinnA SAASTAMOinen

Siri Kolun Me Rosvolat mekastavat kirjastoissa lastenlauantaina 14.9. kello 10–16. Kirjojen hahmot ja tapahtumat tuodaan osaksi kirjastoja.

väriKKäitä ääniä -työpajoilla vauvat (3kk–12kk) ja taaperot (12kk–24kk) tutus-tuvat värikkäisiin tiloihin ja jännittäviin esineisiin yhdessä vanhempien kanssa. Pajassa herätellään aisteja erilaisten äänien, pintamateriaalien ja välineiden avulla.

Pajat järjestetään 27.–28.9. sekä 1.–5.10. Varaukset ja tieduste-lut: helena.erakare@vantaa.fi, 050 314 5596. Hinta: 4 € / osallistuja. Lisätietoa: vantaa.fi/taidemuseo

KAiSA RAPAnen

Taidepajassa lapset tutustuvat taiteeseen.

HEL

EnA

ERä

KARE

■ Nuorten ohjauskeskus Kipinässä autetaan peruskoulunsa päättäneitä ja jatko-opintonsa keskeyttäneitä nuoria hakemaan opiskelu- tai työpaikkaa.

JAAKKO TuRPeinen, AnnA Mellin

KipiNässä nuorten kanssa katsotaan läpi sopivia koulutusvaihtoehtoja otta-malla huomioon nuoren vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi tietysti avustetaan yhteishaun hakulomakkeen täytössä.

Syksyn yhteishakuun projektityön-tekijä Olga Hytti neuvoo tutustumaan jo etukäteen ennen hakuajan alkamista, mikäli opiskelujen aloittaminen amma-tillisessa koulutuksessa kiinnostaa.

– Kannustaisin yläkoululaisia kysele-mään vanhemmiltaan tai muilta aikui-silta heidän työstään ja vierailemaan eri työpaikoilla, Hytti kertoo.

Hytin mukaan tärkeintä Kipinän työssä on olla aidosti kiinnostunut jokai- sesta nuoresta, sillä ilman läsnäoloa ei muodostu keskinäistä luottamusta, jota auttamiseen tarvitaan.

– Haastavinta on saada ensikontak-ti nuoreen, jolla ei tunnu olevan mitään kiinnekohtaa yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin. Tällöin pitää edetä rauhalli-sesti ja nuoren ehdoilla, Hytti painottaa.

– Auttamisen ilo kantaa. Koen onnis- tumisia joka päivä, koska pienenkin

Kipinä kääntää nuoren katseen tulevaisuuteen

IRJA HUTTUnEn

– Asioilla on tapana järjestyä, kun yhdessä pähkäillään, etsivä nuorisotyöntekijä Olga hytti kannustaa Mihail Olkhovishia.

esteen raivaaminen nuoren elämässä tuo valtavan hienon kokemuksen. Monen nuoren kohdalla innostuksen heräämiseen ei tarvita kuin pieni kipinä, Hytti iloitsee.

■ Uusi Itsenäistyvän opas käsittelee ensimmäiseen omaan kotiin muuttamista ja omasta taloudesta huolehtimista. Opas on koottu nuorten kysymysten pohjalta.

AnnA Mellin

Vinkkejä oman elämänsä herruuteen

HelppoluKuisesti kirjoitettu opas sisältää yksityiskohtaista tietoa esimer-kiksi kuukausittaisen henkilökohtai-sen meno- ja tuloarvion laadinnasta ja vuokrasopimuksen solmimisesta. Lisäksi

oppaassa on vinkkejä ja ohjeita tilantei-siin, joissa raha-asiat ovat mutkistuneet. Oppaan kätevät sanaselitykset määritte-levät uudet ja vaikeat sanat perehtymisen helpottamiseksi.

Itsenäistymisopas löytyy sähköisessä muodossa nuorten tieto- ja neuvonta-palvelu Jeesistä osoitteesta jeesi.info.

PIn

JAM

ELIn

dA

VES

TERI

nEn

Kirjastot siirtyvät syysaikaan 12.8.

oppimiseN ilo ja riemu syntyvät, kun maaperä on otollinen ja kun ympäristö kannustaa ja tukee luo-vuutta. Vantaan lukiot ovatkin mukana valtakunnal-lisessa Innolukio-kilpailussa, joka rohkaisee nuoria unelmoimaan ja ideoimaan.

lukiolaisia kannustetaan unelmoimaan ja ideoimaanInnolukio-kilpailussa ratkotaan työelämän yhteis-

työkumppaneiden asettamia haasteita ja tehtäviä. Viime vuonna kilpailun ensimmäinen palkinto tuli Vantaalle Vaskivuoren lukioon, jonka toisen vuosikurssin opiske-lija Perttu Pölönen kehitti mullistavan musiikinteorian opetusmetodin.

Lukioissa on yhdyshenkilö, joka antaa lisätietoa hankkeesta. Marssi rohkeasti lukiosi kansliaan ja kysy lisätietoja. Tutustu myös www.innolukio.fi.

KATARiinA KOVAnen-PiiPPO

Pessi-kuorossa riittää laulamisen halupessi-KuorooN ovat tervetulleita kaikki 5–12-vuotiaat lapset, joilla on halu laulaa. 5–7-vuotiaiden ryhmällä on harjoitukset lauantaisin kello 11–12 ja yli 8-vuotiailla kello 10–12. Esiintymiset kuuluvat kuorotoimintaan. Kevät- ja joulukonsertit ovat olleet korkeatasoisia ja tunnelmaltaan ikimuistoisia. Pessi-kuoroa johtaa tuottoisa lastenlaulujen säveltäjä, musiikin maisteri Kaisa Nuolioja.

Pessi-kuoro aloittaa syyskautensa lauantaina 14.9. Taidetalo Pessissä Tikkurilassa. Mukaan pääsee ilmoittautumalla osoitteeseen taidetalo.pessi@vantaa.fi tai tulemalla ensimmäisiin harjoituksiin. Lisätietoa kuorosta löytyy sivuilta vantaa.fi/pessi.

JAAnA niiniViRTA

8 9

KuKa: Katja syvärinen kehittää ja ylläpitää työkseen lähidemokratiaa Vantaan eri alueilla. Aluepalvelupäällikön vastuulle kuuluu muun muassa aluetoimikuntien toiminta, asukkaiden osallisuus ja kolme kohtaamispaikkaa: Myyrinki, Tuulikontti ja Kafnetti.

tärKeiNtä työssäni: Pääsen työskentelemään suoraan asukkaiden kanssa. Autan vantaalaisia saamaan äänensä kuuluviin päätöksenteossa, mikä taas johtaa toimiviin ratkaisuihin ja parempaan kaupunkiin.

viNKKi vitonen? Uudella Otakantaa.fi -sivustolla kannattaa käydä kurkkaamassa, millaisia Vantaa-aiheisia kyselyitä siellä on. Sivustolla kuka tahansa voi vaikuttaa paikallisiin hankkeisiin vastaamalla kyselyyn tai luomalla sellaisen itse.

män. Osallistumiskynnyksen pitäisi olla matala ja tiedotuksen laajaa. Lapsiper-heet tulisi eri tilaisuuksissa huomioida entistä paremmin esimerkiksi lapsipar-keilla, eikä miehiä pitäisi unohtaa, sillä he jäävät joskus sivuun. Myös psykologi-palveluja kannattaisi tuoda kaikkien saa-taville vaikka kauppakeskukseen vuoro-numerolla.

■ Koripallo, tennis, sähly, jalkapallo, futsal. Näitä ja paljon muutakin pääsee harrastamaan lähiliikuntapaikoilla, jotka ovat ilmaiseksi kuntalaisten käytössä.

MeRVi TAlOnen

lähiliikuntapaikkojen tekonurmi-pintaisella monitoimikentällä onnistuvat monet liikuntalajit: koripallo, tennis,

sähly, jalkapallo, futsal, pelit ja leikit. Joitain lähi-liikuntapaikkoja toteu-tetaan ympärivuotista käyttöä ajatellen. Esimer-kiksi kesän tenniskenttä onkin talvella luistinrata.

Osaan lähiliikuntapai-koista sijoitetaan ulko- kuntoilulaitteita, parkour-väli-neitä tai skeittipaikka. Suunnit-teluvaiheessa on otettu huomioon myös valaistus ja roskahuolto.

Lähiliikuntapaikka tarkoittaa käyttä-jien läheisyydessä olevaa monikäyttöistä ja viihtyisää liikuntapaikkaa, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä. Väline-

Kulttuuriluotsi on kaveri kulttuuri- kokemuksiinvapaaeHtoiset ja kou-lutetut luotsit toimivat maallikko-oppaina ja lähtevät seuraksi esimerkiksi taidenäyt-telyyn tai musiikki-esitykseen. Toiminta on suunnattu seniori-väestölle, mutta sen kautta kulttuurikaveria voi pyytää kuka tahansa aikuinen tai isompi ryhmä. Kulttuurin äärelle johdatteleva kulttuuriluotsi- toiminta madaltaa kynnystä tutustua uusiin ja tuttuihin kulttuurikohteisiin.

Kulttuuriluotsiksi voi ryhtyä kuka tahansa kulttuurista kiinnostunut, joka käy aiheeseen liittyvän kurssin. Maksut-toman kurssin käynyt luotsi saa kutsuja ensi-iltoihin ja näyttelyiden avajaisiin osatakseen kertoa kaupungin kulttuuritarjonnasta.

lisätietoJa: kulttuurituottaja Annikki Alku, p. 040 548 3443 tai annikki.alku@vantaa.fi. Seuraava kurssi vapaa-ehtoisille järjestetään syys–lokakuussa.

AnnA Mellin

vaNtaaN läHiliiKuNtapaiKatMartinlaakso, Laajavuorentie 1Kulomäki, Maauunintie 7Hiekkaharju, Urheilutie 15Kaivoksela, Luolapolku 6 (valmistuu syksyn aikana)Vaarala, HarjunreunaVetokannaksen virkistysalue, Vantaanlaaksontie 3Petikon ulkoilualue, TallimäentieRautkallionpuisto, Vanha Rekolantie (valmistuu syksyn aikana)

vapaaNurmet(vapaassa käytössä oleva luonnonnurmikenttä)Hakunila, LuotikujaKalmuuri, UrpiaisentieVapaalanaukee, Luhtitie 11

sKeittipaiKatEster Koskelaisen puisto, Tuulikintie 3, PäiväkumpuHiekkaharju, Leinikkitie 36Illenpuisto, KartanonkoskiMartinlaakso, LaajakorvenkujaMyyrmäen urheilupuisto, Raappavuorentie 8–10Paalupuisto, Itä-HakkilaRajakylä, LänsimäentieTikkurilan urheilupuisto, Läntinen Valkoisenlähteentie 52–54Ylästö, Isonmännyntie

lähiliikuntapaikat kaikkien käytettävissä

Aikuisen arkiliikunta ei useinkaan tarvitse erityisjärjestelyjä.

AnnA MELLIn

valinnoissa on huomioitu monenlaiset käyttäjät.Lähiliikuntapaikat on suunniteltu arkiliikuntaa tukeviksi. Erityisesti lapsi-

perheet ja ikääntyvät hyötyvät lähiympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista.– Haluamme tarjota monipuolisia ja laadukkaita liikunnan harrastamismahdolli-

suuksia kaiken ikäisille asukkaille, erityisesti heille, jotka eivät ole mukana ohjatussa seuratoiminnassa, sanoo liikuntapäällikkö Anu Jokela.

Hyvä lähi-liikuntapaikka on viihtyisä ja

palvelee kaiken ikäisiä käyttäjiä.

FRId

A L

Ind

HO

LM

Perhepeuhoissa viihtyy koko kööriperHepeuHat liikuttavat niin nuorta kuin vanhaa – kokeilla voi esimerkiksi sulkapallon, koripallon, jalkapallon tai salibandyn pelaamista. Myös suosittu temppurata ja riemukas jättipomppu-patja kutsuvat yhteiseen hauskanpitoon.

– Tämä on mukavaa vaihtelua arki-rutiineihin, ja lapset

ovat innoissaan saadessaan ko-keilla eri lajeja. Ilmapallon pomputtelu sulkapallo-mailoilla oli ehdotto-masti tämän kerran hitti, kertoo lastensa kanssa peuhoihin osallistunut Kimmo Terävä.

Alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnatut Perhepeuhat ovat maksuttomia tapahtumia. Syksyn ensimmäiset peuhat pidetään Korson Lumossa 24.8. kello 8.30–11.30, Myyr-mäen urheilutalolla 31.8. kello 8.30–11.30 ja Tikkurilan lukiossa 21.9. kello 8.30–11.30.

KRiSTiAn ÅBAcKA

Kun liikuntakärpänen puraiseeliiKuNtaryHmiiN ilmoittautuminen alkaa porrastetusti 15.8. ja ensimmäiset ryhmät pyörähtävät käyntiin 2.9. Tarjolla on monenlaisia ja monentasoisia ryhmiä niin senioreille, työikäisille kuin erityisryhmillekin.

Ohjattua liikuntaa -esite on jaettu koteihin viikolla 31. Niitä saa myös mm. uimahalleilta, kirjastoista ja yhteispalvelupisteistä.

Muista myös uimahallit ja niiden kuntosalit sekä monipuoliset ulkoliikuntapaikat. Lisätietoja netistä: vantaa.fi/liikunta.

TeRhi KARhunieMi

Osallistu vaikkapa vesijumppaan!

VAnTAAn KAUPUnKI

Asukkaat kaupungin omistajina

info

– Toivomme pysyviä, tuttuja hoitajia tulevaisuudessa. Tarvitsemme mahdollisuuden yksityisyyteen ja omiin totuttuihin tapoihin, ja tahdomme ulos joka päivä. Muun muassa nämä vahvat terveiset jätettiin seniorifoorumissa päättäjille. Kuuntelemassa kaupungin-valtuuston puheenjohtaja Antti lindtman, alarivissä vasemmalla.

Matala kynnys, kiitos!

■ Asukastilaisuuksien tavoite on kehittää kaupunkia yhdessä asukkaiden ja muiden tahojen kanssa

Kysyimme Otakantaa.fi -sivustolla kun-talaisilta ideoita työikäisten hyvinvoin-nin lisäämiseksi. Palkintoraati valitsi muutaman ehdotuksen, joiden tekijät läheisineen Flamingo palkitsi kylpylä-lipuilla. Palkitulla Nina Elo-Hakalalla riittää ideoita kilpailun jälkeenkin.

– Edullisia tai veloituksettomia har-rastusmahdollisuuksia pitäisi olla enem-

Kaikki avoimet tilaisuudet ovat melko jousta-via: niihin saattaa osallistua kaupungin johtoa

tai luottamushenkilöitä tai ne voivat olla asukas- tai järjestö- vetoisia. Myös virallisia koko-uksia ja vapaampia asukas- iltoja voidaan yhdistää keske-nään. Lisätietoa tapahtumista ja vaikutusmahdollisuuksista saa osoitteesta vantaa.fi/osallistu.

aluetoimiKuNtieN kokouksia on avattu yleisölle. Niihin pääsee vain yleisöksi, samalla tavalla kuin kaupunginvaltuuston kokouksiin, koska ne ovat virallisia kokouksia. Val-tuusto on nimennyt kaikille Vantaan suuralueille alue-toimikunnat, jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisesti. Ruotsikielisiä edustaa Svenska kommit-tén. Katso lisäksi avointen aluekokousten aikataulut si-vulta 3!

KyläruoKailuJa on tähän mennessä pidetty Koivu- kylässä, vapaamuotoisesti soppalautasen äärellä.

Vantaalla järjestetään alueneuvon-pitoja, asukasfoorumeja, kyläruokailuja ja aluetoimikuntien avoimia kokouksia. Miksi niin monenlaisia tilaisuuksia, aluepalvelu-päällikkö Katja Syvärinen?

– Eriluonteiset tilaisuudet on suunni-teltu asukkaiden tarpeisiin, ja kuunte-lemme edelleen, miten niitä kannattaa kehittää.

Keille tapahtumat on tarkoitettu?– Jos Vantaan asiat kiinnostavat, terve-

tuloa! Osallistumalla pääsee kartalle ajan-kohtaisista asioista ja saa oman äänensä kuuluviin.

VoiKo asukastilaisuuksiin osallistumalla oikeasti vaikuttaa Vantaan asioihin?

– Kyllä voi. Asukastilaisuuk-sien tavoite on kehittää kaupun-kia yhdessä asukkaiden ja muiden tahojen kanssa. Esimerkiksi Koivukylän turvallisuus-illassa esitetty toive ratsupoliisista toteutui tänä kesänä. Kaikkia toiveita ei tietysti voi-da toteuttaa. Kaupunki noudattaa tiettyä päätöksentekojärjestystä, jota voi seurata osoitteessa vantaa.fi/paatokset.

Mistä saan tiedon juuri minua kiinnosta-vasta tapahtumasta juuri oikeaan aikaan?

– Vantaan asukaslehti kannattaa lukea ja säilyttää. Myös vantaa.fi:n tapahtumaka-lenterista ja kaupungin Facebook-sivuilta facebook.com/vantaankaupunki saa vinkkejä.

PERT

TI R

AA

MI

asuKasfoorumeiHiN osallistuu kau-pungin ylin johto, jonka kanssa asukkaat keskustelevat Vantaan asioista. Foorumit järjestetään kohderyhmittäin: kevääl-lä järjestettiin senioreille ja tänä syksy-nä maahanmuuttajille (24.10.) ja lapsi- perheille (7.11.). Keväisin on myös jo perinteinen Vaikuttaja-päivä lapsille ja nuorille.

alueNeuvoNpidoissa voi joutua hom-miin. Osallistujilta kerätään ideoita ja toi-vomuksia, esimerkiksi aluetoimikuntien työn tavoitteiksi. Alueellisiin asioihin etsi- tään yhdessä ratkaisuja.

Olen mukana yhteis-kunnassa ja minulla on keinoja saada hiljainenkin ääneni kuuluviin.Kuntalaisen osallistumis- oikeus ja vaikuttamisen mahdollisuudet on turvattu useassa laissa.

Tunnen, että kuulun näihin porukoihin, tälle alueelle.Yhteisöllisyys on Vantaan kaupungin arvo.

Tiedän, miten voin yhdessä muiden kanssa edistää asuin- alueellemme tarpeellisia juttuja.Aktiiviset asukkaat ovat toimivan lähidemokratian ja kunnan elinvoiman perusta.

Kysely liittyi ensimmäistä kertaa tehtyyn vantaalaisten työikäisten hyvinvointiohjelmaan, johon voi tutustua osoitteessa vantaa.fi/ahvo.

SiVun TeKSTiT heidi SAlMinen JA KATJA SAVOPiRTTi

PERT

TI R

AA

MI

SAKA

RI M

An

nIn

En

10 11

Mielenterveys- ja päihdepalveluja

kehitetään asiakkaita varten ■ Omalla terveysasemalla tunnis-

tetaan mielenterveyden ongelmat, hoidetaan lievimmät psykiatriset sairaudet ja ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.

VAPPu VienAMO

Kaupunki kokoaa mielenterveys- ja päihdepalvelu-suunnitelmaa

vuosille 2013–2016. Se on suunnitelma siitä, miten kyseisiä asioita Vantaalla järjestettäisiin, jotta kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut.

– Suunnitelmaa tar-vitaan kehitystyön ohjaamiseksi. Se tehdään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien, yhteistyökumppanien ja si-dosryhmien kanssa, jotta yhteistyö sujuu ja käyttäjien ääni kuuluu palveluja kehi-tettäessä, korostaa mielenterveysasioista vastaava palvelupäällikkö Lauri Kuos-manen.

Iso osa mielenterveystyöstä ja valtaosa päihdepalvelutyöstä tehdään kunnissa. Mielenterveyspalveluissa on merkittävä rooli HUS-alueen erikoissairaanhoidolla. Vantaalla palveluita on tarkoitus kehittää

niin, että palvelukokonaisuudet kunnas-sa vastaavat HUS:n palvelukokonaisuuk-sia. Tämä tarkoittaisi omia hoitopolkuja mielialahäiriöistä ja psykooseista kärsi-ville sekä akuutti- ja nuorisopsykiatrialle.

– Hoitopolkujen avulla varmistetaan, että hoito jatkuu mahdollisimman sau-mattomana, olipa potilas sitten omalla ter-veysasemalla tai erikoissairaanhoidossa,

kertoo Kuosmanen.

oma terveysasema on ensisijainen mielen-terveysongelmien hoi-topaikka. Jos terveys-asemalta saatava hoito ei riitä, hoito jatkuu lää-kärin lähetteellä HUS:n järjestämässä erikoissai-raanhoidossa.

Jos mielenterveyden ongelma on äkillinen eikä oma

neuvolalle oma numeroNeuvoloideN puhelinaika laajenee: 16. syyskuuta alkaen neuvolaan voi ottaa yhteyttä soittamalla keskitettyyn puhelinpalveluun ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–13 välisenä aikana. Kartanonkosken, Koivu-kylän ja Tikkurilan neuvolan asiakkaat voivat olla yhteydessä keskitettyyn puhelinpalveluun jo 9. syyskuuta alkaen.

Keskitetyn puhelinpalvelun numero on 09 8392 5900. Puhelinpalvelussa vastaa aina terveydenhoitaja.

Samalla otetaan käyttöön takaisinsoittopalvelu. Jos puhe-luun ei pystytä soittohetkellä vastaamaan, voi jättää takaisin-soittopyynnön. Ajan peruu-tuksen voi ilmoittaa neuvolan puhelinpalvelun vastaajaan vuorokauden ympäri.

Ajan voit varata myös säh-köisesti osoitteesta vantaa.fi/eterveyspalvelut > ajanvaraus.

FELIx SIIVOnEn

vaNtaalaisille päihteiden ongelmakäyt-täjille ja heidän läheisilleen on tarjolla oman terveysaseman lisäksi monipuolisia hoito- ja kuntoutuspalveluja. Palveluihin voi olla yhteydessä myös jo ennen ongelmien syn-tymistä, jos on huolissaan omasta tai lähei-sensä päihteiden käytöstä.

– Päihdepalvelujen rakennetta ja toimin-nan sisältöä kehitetään entistä paremmin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Palveluissa painotetaan avohoidon kehittämistä. Tarjol-la on enemmän palveluja perheille ja työs-säkäyville, kertoo päihdepalvelupäällikkö Hilkka Vihavainen.

Mielenterveysongelmista kärsivä ihminen ei aina pääse hoitoon riittävän nopeasti.

terveysasema ole auki, apua saa Peijaksen sairaalan yhteispäivystyksestä tai tarvit-taessa sosiaali- ja kriisipäivystyksestä.

Mielenterveyskuntoutujille on tar-jolla myös järjestötoimintaa. Mielen- terveyspalveluita on tarjolla paljon myös yksityisessä terveydenhuollossa. Esimer-kiksi pitkäaikaista psykoterapiaa tarjoa-via psykoterapeutteja löytyy runsaasti internetistä. Neuvoja hoitopaikoista voi

kysyä myös terveysneuvontapuhelimesta 09 10023.

Kaupungin nettisivuille vantaa.fi/mielenterveys on koottu palvelut, jotka terveysasemien lisäksi tekevät tai osal-listuvat mielenterveystyöhön kaupungin organisaatiossa, esim. psykologipalvelut, depressiohoitajat, neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä sosiaali- ja kriisipäivystys.

Hoitopolkujen avulla varmistetaan,

että hoito jatkuu mahdollisimman saumattomana hoitopaikasta riippumatta.

Päihdepalveluja moniin tarpeisiin

hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi kokei-lemme ilman lähetettä toimivaa sähköistä ajanvarausta, arvioi palvelupäällikkö lauri Kuosmanen.

VAn

TAA

n K

AU

PUn

KI

Mistä apua päihdeongelmiin?• Alkoholi- ja lääkeongelmista kärsivä henkilö

tai hänen läheisensä voi hakea apua ilman lähetettä A-klinikoilta.

• Huumeita käyttäviä asiakkaita ja heidän läheisiään hoidetaan huumehoitoklinikalla. Suonensisäisesti huumeita käyttävät voivat asioida nimettömästi Vinkkareissa eli Van-taan terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä.

• Rahapelaamiseen liittyvissä ongelmissa aikuiset yli 18-vuotiaat vantaalaiset voivat hakea apua Helsingissä sijaitsevalta Peli- klinikalta. Muissa peliongelmissa hoito tapahtuu Vantaan päihdepalveluiden omissa yksiköissä.

• Päihde- ja peliongelmista kärsiviä nuoria ja heidän läheisiään autetaan nuorisoasemalla.

• Eri aineiden ongelmakäyttäjille annettavaan hoitoon, esimerkiksi laitosvieroitushoitoon voi hakeutua vaikkapa terveysaseman tai päihdepalveluyksiköiden kautta. Lisätietoa päihdepalvelujen verkkosivuilta www.vantaa.fi/paihdetyoKatso myös http://www.paihdelinkki.fi/

■ Työttömyys vaikuttaa monen vantaalaisen arkeen, mutta paljon hyvääkin löytyy, kertoo keväällä valmistunut hyvinvointiraportti.

Raportti kertoo hyvinvoinnin haasteista

• Keskimäärin puolet vantaalaisista ai-kuisista kokee elämänlaatunsa hyväk-si. Vantaalaiset ovat tyytyväisiä ihmis-suhteisiinsa.

• Vantaalla on turvallista asua. Vantaa-laiset ovat tyytyväisiä omaan asuin-alueeseensa. Kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden määrään sekä jul-kiseen liikenteeseen ollaan tyytyväisiä.

• Vantaalaisista 75 vuotta täyttäneistä 90 prosenttia asuu kotonaan. Valtaosa ikäihmisistä haluaa asua kotonaan niin kauan kuin mahdollista.

hyvinvoinnin haasteita • Lastensuojelun tukitoimien tarve on

lisääntynyt ja toimeentulotukea saa-neiden työikäisten ja lapsiperheiden osuudet ovat kasvaneet.

• Eri väestöryhmien terveyteen liitty-vä käyttäytyminen eriytyy selkeästi jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Esimer-kiksi ammattiin opiskelevat tupakoi-vat ja käyttävät alkoholia enemmän sekä kokeilevat huumeita useammin kuin lukiolaiset. Myös yläkoululaiset ja lukiolaiset kokeilevat yhä useammin huumeita.

• Työttömien työhakijoiden määrä on korkeampi kuin Helsingin seudulla ja muualla maassa. Pitkäaikaistyöttömien osuus on suuri.

SAKARI MAnnInEn

An

ITTA

Mä

KIn

En

Sähköisellä ajanvarauksella psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle martiNlaaKsoN ja Länsimäen terveysasemilla toimii psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto, jonne voi va-rata ajan sähköisesti. Lähetettä ei tarvita ja vastaanotto palvelee kaikkia vantaalaisia. Asiakkaalla ei tarvitse olla diagnosoitua mielenterveyden ongelmaa, vaan oma tunne pahoinvoinnista tai avun tarpeesta riittää. Muilta osin psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot toimivat kuten ennenkin, eli vastaanotolle pääsee lähetteellä varaamalla ajan omalta terveysasemalta. Kokeilu jatkuu vuoden 2013 loppuun ja se arvioidaan syksyn aikana.

Ajanvaraukseen pääsee osoitteesta vantaa.fi/eterveys-palvelut > Ajanvaraus

VAPPu VienAMO

PEKK

A T

URT

IAIn

En

■ Sienestys on hauska ja halpa harrastus, jonka avulla saa ter-veellistä ja herkullista vaihtelua ruokavalioonsa. Myrkyllisen sienen syöminen vahingossa ei kuitenkaan ole ainut riski, joka sieniin liittyy.

ulllA hellgRen

Saastunut kasvupaikka voi tehdä turvallisesta ja tutusta sienestä haitallisen. Sienestystä aloittelevat keskittyvät yleensä sienten tun-

nistamiseen, jotta eivät vahingossa ottaisi myrkyllisiä yksilöitä. Myrkyllisen sienen syöminen voi aiheuttaa myrkytyksen, jo-ka voi jopa uhata henkeä. Myrkyllisim-piä sieniä ovat valkokärpässieni, seitikit, korvasieni ja pulkkosieni.

Sienet keräävät itseensä herkästi raskas- metalleja, kuten lyijyä ja kadmiumia. Pitoisuudet voivat vaihdella paljonkin

JARM

O H

On

KAn

Ensienilajikkeesta riippuen. Eniten raskasmetalleja ke-räävät muun muassa kuu-senherkkusienet, muste- sienet ja ukonsienet.

turvallisimpia ruoKa- sieNiä ovat mykoritsa-sienet, kuten rouskut, haperot, tatit ja vahverot. Näitä ei kuitenkaan pidä poimia saastuneelta maalta tai valtateiden läheisyydestä.

Vantaalla on jonkin verran teollisuu- den saastuttamaa maata, jolta kasvien keräämistä ravinnoksi tulee välttää. Tikkurilassa sijainnut Grönbergin lyijy- sulatto on saastuttanut Winterinmäen se-kä Rosenlundin aluetta varsinkin lyijyllä ja kadmiumilla.

Winterinmäen aluetta on kunnostettu mutta sienien poimimista alueelta tulee silti välttää.

Rosenlundin metsikön alueelta ke-rättiin syksyllä 2012 sieninäytteitä, joista löytyi korkeita lyijy- ja kadmiumpitoi-suuksia. Alueelta kerätyn kuusenherkku-

sienen lyijy- ja kadmium-pitoisuudet olivat miltei kymmenkertaiset kauppa- sienille asetettuihin raja- arvoihin nähden.

Samalta alueelta kerä-tyt haapa- ja nurmirous-kut, herkkutatit, haperot ja mesisienet eivät sisältä-

neet yhtä merkittäviä määriä lyijyä tai kadmiumia, mutta kohonneita

pitoisuuksia löytyi niistäkin.

sieNestystä HarrastavaN kannattaa välttää sienien poimimista teollisuus- alueilta sekä aivan kaupunkien keskus-toista. Vaikka lyijyn käytöstä on bensii-nin lisäaineena luovuttu, on sitä maa-perässä edelleen. Vilkkaasti liikennöi-tyjen teiden varsilta ei sieniä kannata poimia 200 metriä lähempää.

Satunnaisesti syötynä ei raskas- metallipitoisista sienistä ole haittaa. Säännöllisesti sieniä syövien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mistä sie-nensä keräävät.

VAPPu VienAMO

Mitä hyvää • Vantaalaisten keskitulot ovat kasva-

neet viimeisen vuosikymmenen ai-kana. Asuntokuntien tuloerot ovat pienemmät kuin Helsingissä ja Es-poossa.

• Nuorisotyöttömyys on Vantaalla las-kussa. Alle 25-vuotiaita pitkäaikais-työttömiä on Vantaalla varsin vähän.

Älä poimi sieniä saastuneilta alueilta

SAKA

RI M

An

nIn

En

Sienet keräävät itseensä

herkästi raskas-metalleja,

kuten lyijyä ja kadmiumia.

KaupuNgiN hyvinvointi- ryhmän Hyryn työssä hyvin-vointityölle asetetut tavoitteet ja raportissa esille nousseet haasteet muuttuvat käytän-nön toimenpiteiksi eri puolilla kaupungin organisaatiota ja toimintaa. Tutustu koko hyvin- vointiraporttiin osoitteessa vantaa.fi/hyvinvointi2012

info

herkkutatti sopii sienikoriin.

12 13

■ Töttöröö! Tässä se on: Vantaan tuhannes pysäkkikatos. Kaupunki kehittää jatkuvasti joukkoliikennettään eikä Kehä-rata ole ainoa satsaus. Jokainen pysäkki on oma suunnittelu-prosessinsa.

vaNtaaN tuhannes linja-auton odo-tuskatos löytyy Läntisen Valkoisenläh-teentien varrelta, Meiramitien liittymän itäpuolelta. Katoksettomia pysäkkejä löytyy Vantaalta toinen mokoma.

– Liikennesuunnittelu pitää yllä rekisteriä, jossa on tietoa pysäkkejä kos-kevista kuntalaisten aloitteista. Raken-tamisen tärkeysjärjestyksen määräävät pääsääntöisesti pysäkin käyttäjämää-rät, mutta vuosittaisessa rakentamis-ohjelmassa otetaan huomioon myös haja-asutusalueet, kertoo suunnit-

ovat joka tapauksessa elinkaarensa pääs-sä, Kaarakainen toteaa.

KatuvaloJa poltetaaN Vantaalla noin 4 000 tuntia vuodessa. Kesällä polttoaika

on 2–3 tuntia, talvella jopa 18 tuntia vuorokaudessa. Lamppujen käyttöikä on lam-pusta riippuen 3–5 vuotta. Vaikka lamppu ei sammui-sikaan, sen teho laskee vuo-sien myötä.

Led-lamppuja Vantaalla on jonkin verran jo testattu ja ensi syksynä Viertolassa

testataan vielä laajemmin ledien valo-tehoja ja energiankulutusta.

– Led-valoissa on pienen energian-kulutuksen lisäksi myös se hyvä puoli, että niitä voidaan himmentää esimer-kiksi yöaikaan alueilla, joilla on vähän liikennettä, työpäällikkö Kaarakainen kertoo.

■ Kaduille ja teille asennettavat hidasteet, liikennevalot, nopeus-rajoitukset, yli- ja alikulut, aidat ja muut esteet eivät takaa liikenne-turvallisuutta, jos ihmiset eivät noudata rajoituksia ja valo-ohjaus-ta eivätkä käytä suojateitä tai yli- ja alikulkuja.

PiRJO KiViSTö

Suunnittelurakennusmestari Hil-levi Malm kuntatekniikan kes-kuksesta pi-tää tärkeänä,

että lapselle opete-taan, miten koulu-matka on turvallista kulkea. Lapsen on opittava liikenne-ympäristön säännöt, että hän osaa kulkea turvallista reittiä silloinkin, kun van-hemmat eivät saata tai kuljeta häntä.

– KouluJeN saattoliiKeNNe on yksi ongelma. Koulun edessä ja jopa pi-halla aamukiireessä autolla omia lapsiaan turvallisesti kouluun tuovat vanhemmat aiheuttavat vaaratilanteita niille lapsille, jotka kävelevät kouluun.

Vantaalaiset tekevät vuosittain kym-meniä aloitteita, joissa toivotaan liikenne- turvallisuuden toimia asuntokaduille, koulujen ja päiväkotien lähelle tai muille vilkasliikenteisille paikoille. Kaupunki toteuttaa näitä ehdotuksia vuosittain noin 200 000 eurolla.

– Eniten ehdotetaan töyssyjä ja muita hidasteita, joilla ajoneuvojen nopeutta rajoitettaisiin. Töyssyjä ei yleensä voida rakentaa paikkoihin, joissa maaperä on savea ja joissa tärinä aiheuttaisi asumis-viihtyisyyden laskua tai mahdollisesti vaurioita lähitaloille, kertoo Hillevi Malm.

NopeuKsia HillitääN myös kavennuk-silla, liikennemerkeillä, asfalttiin maala-tuilla rajoituksilla sekä nopeusnäytöillä, joita eri puolilla Vantaata on lähes 30. Helsingissä on tutkittu, että nopeusnäyttö pudottaa nopeuksia keskimäärin 2–3 kilo- metriä eli saman verran kuin nopeus-

rajoituksen laskeminen 10 kilometrillä.

Koulujen lähelle vil-kasliikenteisille kaduille on voitu rakentaa paino- nappivaloja. Jos kadulla on tilaa, suojatielle kais-tojen väliin voidaan tehdä suojasaareke, joka helpottaa kadun ylitys-tä.

Asukkaiden aloittei-den tarve ja kiireellisyys arvioidaan sovittujen

kriteereiden mukaan: selvitetään alu-eella tapahtuneet onnettomuudet viiden vuoden ajalta, käydään mittaamassa ajo-neuvojen nopeuksia ja lasketaan alueen asukasmäärä, lasten osuus sekä päiväko-tien, koulujen, urheilu- ja leikkikenttien sijainnit.

– Myös liikennemäärät, erityisesti läpiajoliikenne, selvitetään, Malm ker-too.

uusilla asuiNalueilla liikennetur-vallisuus otetaan huomioon jo suunnit-

Katulamppujen huoltokierros käynnissä

Opeta lapselle turvallinen koulutie

telussa. Vantaalla on kuitenkin paljon vanhoja alueita, joilla usein joudutaan kokeilemaan monia keinoja toimivan ratkaisun löytämiseksi.

– Esimerkiksi töyssyinä ei voida käyt-tää parkkihallien metallisia alustaansa pultattuja korokkeita, sillä ne lähtevät talvella ensimmäisen lumiauran mu-kaan. Joukkoliikennekaduilla hidaste-tyyppi pitää valita huolella, ettei aiheu-teta tarpeetonta haittaa busseille, Malm toteaa.

Ali- ja ylikulut ovat turvallisia, sil-lä niissä jalankulkijat ja muu liikenne

ovat eri tasossa. Niiden käyttöä vähen-tää usein se, että kiertoa tulee muutama kymmenen metriä. Kaikkein vaaralli-simmissa paikoissa kadun ylitystä on jouduttu estämään kaistojen väliin ra-kennettavien verkkoaitojen avulla.

– Lapsista varoittavaa liikennemerk-kiä pyydetään usein asuntokaduille. Se on kuitenkin varattu vain koulujen, päiväkotien ja vastaavien kohteiden lä-helle. Kaikilla asuinalueilla on lapsia, joten merkkejä pitäisi olla joka kadun varrella eikä merkillä olisi enää mitään vaikutusta, Malm toteaa.

Aamukiireessä autolla omia lapsiaan turvallisesti kouluun tuovat vanhemmat aiheuttavat vaara-

tilanteita niille lapsille, jotka tulevat kävellen

kouluun. lapsen on tärkeää oppia kulkemaan turvallista reittiä silloinkin, kun vanhemmat eivät saata häntä.

■ Syksyn pimeät illat paljastavat sen, mikä kesän valoisina öinä on saattanut jäädä huomaamatta: katulamppu siellä ja toinen täällä on pimeänä. Kun katuvaloja huolletaan, niitä saatetaan pitää päällä päivisinkin.

PiRJO KiViSTö

Katulamppujen huoltokierroksen aikana katulamput palavat päivällä, jotta sammuneet lamput löytyvät ja ne voidaan vaihtaa.

V antaalla on juuri nyt, elo-syys-kuussa, menossa toinen vuotui-sista katuvalojen huoltokier-roksista. Ensimmäinen tehtiin

tammi-helmikuussa. Huoltokierroksen aikana kolme autoa kiertää kadut läpi ja pimeät lamput vaihdetaan uusiin. Katuva-lot palavat päivisin siksi, että pimeät lamput löydetään.

Vantaan kaduilla ja puis-toissa on noin 35 000 ulko- valopistettä, joiden syttymistä ja sammumista ohjataan yli 400 katuvalokeskuksesta. Joskus katulamput saattavat palaa päi-vällä myös katuvalokeskuksessa olevan vian takia.

Työpäällikkö Janne Kaarakainen kuntatekniikan keskuksesta kertoo, että talven huoltokierroksella vaihdettiin noin 500 lamppua. Katuvalojen huoltoon kuluu vuosittain noin 600 000 euroa ja energiakustannukset ovat lähes puoli-toista miljoonaa.

HuoltoKierrosteN ulKopuolella yksittäisiä lamppuja ei käydä vaihta-massa, mutta jos jossakin on lähekkäin useita pimeitä lamppuja, ne vaihdetaan. On siis tärkeää, että asukkaat ilmoittavat pimeistä lampuista.

– Jos jonkin kadun tai puiston alueel-la on isompi alue pimeänä, todennäköi-sesti kysymys on viasta, joka vaatii kor-jaamista. Myös ilkivallasta on tärkeää ilmoittaa, sillä siitä voi aiheutua vaaraa erityisesti lapsille ja eläimille.

Lähivuosina Vantaalla on edessä kal-lis katuvaloremontti, sillä EU:n energia-tehokkuusdirektiivin mukaan elohopea-lamppujen tuonti markkinoille loppuu vajaan kahden vuoden päästä.

–Lähes puolet käytössä olevista lam-puista on elohopealamppuja. Pelkkä lampun vaihto toisen tyyppiseksi ei auta, vaan kannattavampaa on vaihtaa kaikki valaisinkomponentit uutta lamppua vas-taavaksi. Pääosa elohopeavalaisimista on asennettu 1960–80-luvuilla, joten ne

ilmoita pimeistä katulampuistaKaiKista Vantaan kaupungin alueella olevista pimeistä katu-lampuista ja mahdollisista muista vioista valaisimissa voi ilmoittaa kaupungin kuntatekniikan kes-kukseen. Linkki vikailmoitus-kart-taan löytyy kaupungin nettisivul-ta: Kadut ja liikenne > Katuvalot.

Palautetta katuvaloista voi antaa myös kuntatekniikan kes-kuksen asiakaspalveluun, puh. 09 8392 6085 tai sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu. kuntatekniikankeskus@vantaa.fi.

Lisäksi kaupungin internet-sivuilla on palautekanava, jonka kautta voi viestiä katuvalovioista ja -puutteista.

info

PERTTI RAAMI

PERTTI RAAMI

Vantaan tuhannes pysäkkikatos

FELI

x SI

IVO

nEn teluassistentti Nina

Mulari kuntatekniik-kan keskuksesta. Hän on suunnitellut Van-taan pysäkkikatoksien sijoittelua yli kaksi-kymmentä vuotta.

Kaikki kohteet vaa-tivat suunnittelijalta maastokäynnin sekä mittauksen. Niiden perusteella täydenne-tään katusuunnitel-maa tai piirretään uusi suunnitelma.

– Lisäksi tarkiste-taan, tarvitaanko ra-kentamiseen maan-omistajan lupa, joka täytyy siinä tapauksessa suunnitella yhdessä alueinsinöörin kanssa. Katoksen perustamisessa on otettava monta asiaa huomioon, Mulari selventää.

AnnA gROTh

Puut ja pensaat estävät näkemistä ■ Lasten koulutien yksi tärkeim-

mistä turvallisuustekijöistä on esteetön näkyvyys ja liikkuminen. Risteyksissä ja tonttiliittymissä kasvavat puut ja pensaat voivat vaarantaa liikennettä.KiiNteistöN alueella kasvavien puiden ja pensaiden hoito kuuluu kiinteistön omistajalle. Hoitoon sisältyy huolehti-minen siitä, ettei kasvusto haittaa liiken-nettä eikä katujen ja teiden kunnossa- ja

puhtaanapitoa.Uusia istutuksia suunniteltaessa tulee

ottaa huomioon, että istutettavat puut ja pensasaidat sijoitetaan tontille siten, että ne täysikasvuisinakin mahtuvat tontin puolelle. Myös korkeat lauta-aidat voivat haitata näkyvyyttä tiealueella.

Aika ajoin on syytä tarkastaa, ovatko kiinteistön puut ja pensaat vaarana ylei-selle liikenneturvallisuudelle. Puiden ja pensaiden leikkaus talkoilla tuottaa parhaan yhteneväisen ja siistin loppu-tuloksen. Samalla voi poistaa katualueen

vieressä rehottavat heinät ja pujot. Oksat ja risut voi hakettaa pensaiden juurille katteeksi.

Kaupungin liikennealueiden yllä-pitäjät pyrkivät valvomaan tilannetta ja havaitessaan kiinteistön istutusten haittaa-van yleistä turvallisuutta jättävät he posti- laatikkoon viestin, jolla muistutetaan kiinteistön omistajia istutusten hoito-velvollisuudesta.

PiRJO KiViSTö

Katuvaloja poltetaan

Vantaalla noin 4 000 tuntia

vuodessa.

FELIx SIIVOnEn

Tuhannes pysäkkikatos on viralliselta numeroltaan V6831. Kaksi ensimmäistä numeroa kertovat, että ollaan Koivuhaan kaupunginosassa.

PERTTI RAAMI

14 15

Ostoksille elämysmyymäläänVantaan Valossa toimii myös Valon puoti, jossa on myynnissä sisustus- ja lahjatavaroita talon pajoilta. Anna lah-jaksi tai vie tuliaiseksi jotain Vantaalla käsintehtyjä uniikkikappaleita. Tilaus-tuotteitakin voi tiedustella. Myynnin tuotto käytetään talon toimintaan.Valon puoti, Minkkitie 8d. Avoinna ma–to 9–15. www.valonpuoti.fi

Rauhoitettu alue on erityisen herkkäLuonnonsuojeLuaLueet ovat ihan-teellisia ulkoiluun. Kyseessä on kuitenkin rauhoitettu alue, joten luontoa ja siellä eläviä lajeja häiritsee vähiten, kun liikkuu merkityillä poluilla ja pitää ympäristön siistinä. Pyörällä, moottoriajoneuvoilla tai ratsastaen ei saa liikkua. Koirat puolestaan saattavat häiritä pienempien eläinten kotirauhaa, joten koiranulkoilutuspaikaksi rauhoitettu alue ei sovi. Muuten alueesta voi nauttia vapaasti normaaleja järjestys-sääntöjä noudattaen.

Pitkäkosken alueen la-hoavissa puissa elää satoja kovakuoriaislajeja, toukkia, mikrobeja, sammalia ja kää-piä. Lahoava puu on tärkeä kasvualusta ja siksi kaatuneet puut jätetään luontoon.

– Luonnon monimuotoi-suutta pyritään varjelemaan myös kuusia karsimalla, sillä suuri puu vie paljon tilaa ja valoa muulta kasvillisuudelta, kuten pähki-näpensaalta.

Vanhimmat kuuset ovat yli satavuotiaita ja siksi tärkeä osa alueen luontoa.

Korsossa sijaitseva Vantaan Valo tukee yli 25-vuotiaiden työttömien vantaa-laisten siirtymistä työmarkkinoille esi-merkiksi kuntouttavan työtoiminnan, työelämävalmennuksen tai työkokeilun avulla. Asiakkaaksi tullaan työ-, elin-keino- tai sosiaalitoimiston kautta. Työ-harjoittelujakso kestää yleensä kolme kuukautta.

Paikassa toimii 11 eri työpajaa. Pa-joissa voi suorittaa erilaisia lyhyitä kou-lutuksia, esimerkiksi työturvallisuus-, hygienia-, tulityö- tai ensiapukortin. Työllistymispolkua mietitään eteen-päin yhdessä paja- ja sosiaaliohjaajan kanssa. Noin 35 prosenttia asiakkaista työllistyy suoraan pajajakson jälkeen, mutta useat aktivoituvat ja löytävät pian itsenäisesti töitä.

KUVA

T FE

LIx

SIIV

On

EnKU

VAT

FELI

x S

IIVO

nEn Valoa näkyvissä

Pitkäkoski on retkeilijän paratiisiYmpäristönsuunnittelija Sinikka Rantalainen tuntee Pitkäkosken alueen.

Retkelle luontoonVantaan luonnonsuojelualueille järjes-tetään maksuttomia luontoretkiä, joilla pääsee opastetusti tutustumaan luontoon ja sen lajeihin. Luontoretket löytyvät pääkaupunkiseudun yhteisestä luonto-retkikalenterista, johon on linkki vantaa.fi-etusivulla.

lastaja ja idänuunilintu ovat harvi-naisempia ilmestyksiä. Eksoottisin asukas lienee kuitenkin aiemmin sukupuuton partaalla ollut saukko, joka uiskentelee ja kalastelee Pitkä-koskessa.

– Saukosta tehdään havaintoja jo-ka vuosi ja niitä tiedetään asustelevan Vantaanjoella muutamia yksilöitä. Etenkin talvisin saukko viihtyy avoin-na pysyvässä virtaavassa vedessä, Ran-talainen kertoo.

Pitkäkosken luonnonsuojelualue Ylästössä on noin kolmenkymme-nen lintulajin, satojen kuoriaisten ja yli kahdensadan kasvilajin koti.

Ei siis ihme, että luonnonsuojelualueen porteista sisään astuessa kaupungin melu jää luonnon äänien varjoon. Pitkäkoski on ollut rauhoitettuna vuodesta 1984. Ra-vinteikas lehto luo edellytyksiä monen-laiselle elämälle. Vantaan ja Helsingin rajalla olevasta alueesta Vantaalle kuuluu lähes 13 hehtaaria.

Rauhoitetulle Pitkäkosken alueelle on rakennettu noin kilometrin mittainen luontopolku, jonka varrella on tauko- ja kalastuspaikkoja.

■ Luonnonsuojelualueella liikkues-saan voi tehdä ainutkertaisia näkö-havaintoja. Rauhoitetun luonnon asukkaille täytyy kuitenkin muistaa antaa kotirauha.

MeRi hÄMÄlÄinen

– Retkeilijä voi nauttia eväänsä ranta- törmälle rakennetulla taukopaikalla kos-ken kuohuja katsellen ja kuunnellen, vinkkaa ympäristösuunnittelija Sinikka Rantalainen.

Pitkäkosken lisäksi reititettyjä ovat Tammiston, Kalkkikallion ja Soltorpin luonnonsuojelualueet.

– Toiveissa olisi tulevaisuudessa pa-rantaa myös muiden alueiden käytettä-vyyttä.

BoNgareille Pitkäkoskelta löytyy ta-vallisten lajien lisäksi myös erikoisuuk-sia. Linnuista esimerkiksi kuningaska-

info

– Itsetunto kohenee kaikilla. Sitä ei voi millään mittareilla mitata. Monesti tänne tullaan vähän pitkin hampain, mutta sitten ei millään haluttaisi lähteä, sanoo tekstiili-yksikön työpajaohjaaja Marika Kuitunen. – Meillä on suuri vaihtuvuus niin asiak-kaissa kuin henkilökunnassakin, mikä mahdollistaa jatkuvan kehityksen. Täällä ei tehdä asioita niin kuin ne on aina teh-ty, vaan koko ajan yritämme tehdä entis-tä paremmin, kertoo puuseppämestari Pasi Kivikoski uutuuttaan hohtavassa puutyöpajassa. Hän toivottaa tervetul-leeksi tutustumaan Vantaan Valon tiloihin ja tarjontaan osoitteeseen Minkkitie 8. Seuraava infotilaisuus on 13.8. klo 12.

AnnA gROTh

Valon puodin käsintehtyjä yksilöllisiä sisustus- ja lahjatavaroita.

■ Tidigare fick de svenskatalande vandaunga åka till Helsingfors efter folkskolan, men i 50 år har vi haft ett eget svenskt högstadium och gym-nasium i Helsinge. Miljömedveten skola får solpaneler på taket passligt till sitt stora jubileumsår.AnnA gROTh

HelsiNge skola arbetar med miljömed-vetenhet. Skolan vann Helsingfors mil-jötjänstens tävling i juniorklass om årets klimatpris. Priset kom för initiativet att skaffa solpaneler och minska på utsläp-pen med förnybar energi. Nu ska pane-lerna installeras och kopplas till skolans elnät. Då får skolans 25 år gamla keldjur, sköldpaddan Fläsk-Fia simma i ekolo-giskt ljus.

En annan av skolans tyngdpunkter är skoldemokrati. Den förverkligas i miljö- och språkråden samt i elevkårsstyrelsen.

– Kåren ordnar turneringar, temada-

ett halvt sekel bakom pulpeterna i helsinge

familJeKul för Hela gäNgetIdrottsservicens populära Familjekul -evenemangen (Perhepeuhat) fortsätter i höst. där finns det mycket att göra för hela familjen. I Familjekul kan du pröva på olika sportformer som cirkuslekar, badminton, fotboll och innebandy. det är meningen att föräldrarna rör på sig och spelar tillsammans med sina barn. äventyrsbanan och jättehoppmadras-sen hör till de populäraste stationerna. Målgruppen för Familjekul är barn under skolåldern. Evenemangen är gratis och de ordnas en lördag i månaden i Korso, Myrbacka och dickursby.

Första Familjekul hösten 2013: Korso Lumo 24.8 kl. 8.30-11.30, Myrbacka idrottshus 31.8 kl. 8.30-11.30, dickursby gymnasium 21.9 kl. 8.30-11.30.

dags att välJa årets vaNdalax! Vandalaxen är en utmärkelse som Svenska kommittén i Vanda tilldelar för tionde gången. Svenska kommittén har beslutat att utmärkelsen årligen ges till en person som gjort en betydlig insats för Vandasvenskarna.

på gång

dicKursBy skola inledde sitt arbete för över hundra år sedan. Då värmde man skolan med ved och studerade i petro-leumlampornas sken. Trähuset, byggt 1896, och stenhuset från 1939 har sane-rats ett par gånger, men nu var det hög tid för en grundligare renovering. Sam-tidigt flyttar daghemmet Linda till större utrymmen invid skolan. Bygget ska vara klart den 16 december och i januari 2014 börjar verksamheten i splitternya utrym-men.

– Gamla stenskolan saneras helt ini-från. Vi får nya möbler och teknik. Trä-huset målas inuti. Vi får ny gymnastiksal, kök och matsal. Det blir fint, säger rektor Dorrit Jaakkola.

dagHemsföreståNdare Linda Saarela gläder sig också åt de nya, större utrym-mena.

– Det finns stort behov av mera kom-munala svenskspråkiga dagvårdsplatser

det är jätteviktigt att vi har en svensk skola i Vanda även för de äldre barnen. Då finns bättre förutsättningar att hålla svensk-

an levande också i Vanda, säger biträdan-de rektor Jonna Sundqvist.

Eleverna har firat sin 50-åriga skola med en fest i mars, och i september är det dags för en stor festsupé för bildnings-verkets personal och alla forna studenter från Helsinge gymnasium. På plats väntas drygt 400 gäster och på programmet står bland annat nostalgiska bildkavalkader och tal från före detta rektorer.

dickursby skola och daghemmet linda får nya utrymmen

i Dickursbyområdet. Och vi får in fyra grupper istället för dom två vi har nu, berättar Saarela.

– De nya, ändamålsenliga utrymmena är planerade för smågruppsverksamhet som minskar på barnens stressnivå. De äldsta barnen får äta tillsammans med förskolebarnen i matsalen och då behö-ver barnen inte alltid städa undan sin lek utan leken kan fortsätta efter att man ätit färdigt i matsalen. Vi kommer att få an-vända skolans gymnastiksal och bollplan, vilket innebär att barnen får röra på sig mångsidigt.

– Daghemmets flytt till samma fastig-het är en bra sak för föräldrarna som inte behöver föra barnen till flera adresser. Personalen kan också samarbeta mycket mer, försäkrar båda föreståndarna.

gar och t.ex. kommer med idéer som just de här solpanelerna. Råden ger eleverna

språKlig gemeNsKap, trevliga människor, ny hobby, kunskap eller en liten stund för dig själv. Det finns lika många orsaker att komma med som det finns kurser på Arbis. På höstens program kan man hitta såväl föreläs-ningar, kortkurser som tradi-tionella kurser där gruppen träffas varje vecka.

aNmälNiNgarNa till Arbis kurser börjar 14.8 kl. 13.00 och nya kurser öppnas för anmälningar varje dag till 19.8. Vi svarar dagligen i tele-fon mellan klockan 13-15, men man

Arbis höstkan också anmäla sig via webben www.ilmonet.fi. Använd kursnumret som står på studieprogrammet, för att leta upp den

kurs man vill anmäla sig till. Kurskatalogen har delats ut till alla hem, men om du inte har fått den, ta kontakt med Arbis så skickar vi den till dig. Alla kurser hittar du också i Ilmo-net. Är det något som du fun-derar över är det bara att ta kon-takt med oss! Tfn 09 8392 3068

(på svenska), 09 8392 4342 (på finska) eller heli-kaarina.degerman@vantaa.fi.

faktiskt möjlighet att påverka skolvarda-gen, berättar Sundqvist.

Utmärkelsen tilldelas vinnaren traditionsen-ligt under Svenska veckan, vecka 45.

Följande personer utsetts: 2004 Ulla-Stina Westman, 2005 Gustav Härmälä, 2006 Lucas Snellman, 2007 Gunnar Weckström, 2008 Ragni Lager-nyman, 2009 Håkan Wikman, 2010 Maj-Britt Vääriskoski, 2011 Gustav Åstrand, 2012 Sven-Erik nylund. Svenska kommittén väljer Vandalaxen genom röst-ning vid sitt sam manträde ons. 11.9. nomi-neringsförslag med motivering kan skickas fram till den 8.9 till områdeskoordinator Pilvi Kalliomaa, pilvi.kalliomaa@vantaa.fi.

KoNtaKta sveNsK iNfo – service på sveNsKaSvensk info ger service på svenska om kontaktpersoner och evenemang i Vanda. Letar du efter en svenskspråkig förening, en tjänsteman eller en för-troendevald. Svensk info ger ut Vandaguiden med uppgifter om svensk ser-vice och föreningsverk-samhet. Kontakta tfn 050 302 4157 eller svensk.info@vantaa.fi.

AnnA gROTh

AnnA gROTh

Anmäl-ningar till

kurserna på Ilmonet.fi

elever vid skolans akvarium.

Perpektivbild över skolkomplexet.

An

nA

GRO

TH

VAn

TAA

n K

AU

PUn

KI

Vantaan kaupungin asukaslehti | Vanda stads invånartidning | Julkaisija Vantaan kaupunki | Päätoimittaja Päivi Rainio | Toimituspäällikkö Jenni Jusslin | ulkoasu Anitta Mäkinen | Painos 99 600 | iSSn 2323-8712 | Painopaikka Sanomapaino Oy | Jakelu Jakelujuniorit Oy | näköislehti vantaa.fi/asukaslehti | Palaute asukaslehti@vantaa.fi

taide, elämä, filosofia Ke 18.9. klo 18. Galleria K, Asematie 7Esitelmä- ja keskustelusarja taiteen ja filosofian leikkauspisteistä. Syyskuussa vieraana Outi Alanko-Kahiluoto.

esittäVä taidematiNeaeloKuvat La 31.8.–5.12. Elokuvateatteri Bio Grand, Kielotie 7, Elokuvateatteri Kino Myyri, Kilterinraitti 6, MyyrmäkitaloElokuvaesittelyt ja kellonajat: www.vantaa.fi/matineaelokuvat

soitiNtori Ti 20.8. klo 18–19, Lummesali, Lummetie 4.Onko soittimesi jäänyt pieneksi? Etsitkö isompaa instrumenttia? Tule myymään yh-dessä vanhempie-si kanssa tarpeet-tomiksi jääneet soittimet ja nuotit. Tule ja löydä itsellesi uusi soitin, joka on ollut hy-vässä käytössä! Järjestää VMO.

poimintoja

rannaLLaBeacH party To 15.8.klo 15–19 Vetokankaan maauimala, Vantaanlaaksontie 3

Paikallisten yrittäjäperheiden rantabileet, joissa iloisen yhdessä- olon lisäksi grillipurtavaa ja ohjelmaa perheen pienimmille. dJ pyörittää levyjä iltapäivän. Tapahtumassa lisäksi mahdollisuus heittäytyä liikunnan pyörteisiin ja kokeilla ohjattua zumbaa. Tapah-tuman järjestävät Vantaan Yrittäjät

voimansa kaupungin historiasta ja kulttuuriperinteestä. Järjestäjä: Vantaan kansanperinteen ystävät ry.

elospelit La 10.8. klo 18.30 kotiseututalo Påkas, Vanha Kuninkaalantie 2

Elojuhlien päätteeksi järjestettävät Elospelit tarjoavat monipuolista ila-kointia. Järjestäjä: Vantaan kansan-pelimannit ry.

yleisöopastus KirKoNKyläN KaivauKsilleTi 20.8. klo 15.30–16.30.Arkeologinen yleisöopastus Kirkonkylän kaivauksille. Lähtö opastukselle Pyhän Laurin kirkko-aukiolta.

siivouspäivä myyrmäeNraitillaLa 31.8. klo 9–16, MyyrmäenraittiMyyrmäki-liike toteuttaa kansalli-sena siivouspäivänä toista kertaa kilometrin mittaisen kirpputorin Myyrmäenraitilla. Tavoitteena on saada mukaan vähintään 300 kirpputoripöytää.Lisätietoja www.myrtsi.fi/ siivouspaiva

raKeNNusperiNtöpäivätLa 7.– su 8.9. klo 11–16 Tikkurilan vanha asemaTeemalla ”Eläköön rakennus!” vietettävien rakennusperintöpäi-vien aikana tutustutaan rakennuk-siin, joiden alkuperäinen käyttö-tarkoitus on muuttunut. Tikkurilan 151 vuotta vanha rautatieasemasta tuli kaupunginmuseo vuonna 1990.

Tuntumaa aistien maailmaan

LiikuntauNelma cuppi La 21.9. klo 9 ISS -Stadion, Raappavuorentie 6Aikuisten naisten jalkapallotapah-tuma Unelma Cuppi järjestetään tällä kertaa Vantaalla. Kerää 6–8 hengen joukkue ja tule nauttimaan aidosta liikunnan ilosta muiden samanhenkisten kanssa. Ilmoittau-tuminen 15.8. mennessä, www.unelmacuppi.fi.

keskusteLLenmyyrmäeN syKsyN asuKasfoorumiKe 28.8. klo 18 Myyrmäen asema-rakennus, Jönsaksentie 6Myyrmäki-liike järjestää avoimen tilaisuuden Myyrmäen aseman ym-päristön ja Myyrmäen keskustan kehittämisestä. Aiheina ovat ase-man perusparannus ja Myyrmäen kulttuuri- ja vapaa-ajan keskuk-sen kehittäminen Myyrmannin itäpuolelle. Suunnitelma laaditaan yhdessä asukkaiden, yritysten ja kaupungin edustajien kanssa.Lisätietoja www.myrtsi.fi/ kulttuurikeskusta

kaupungin kulttuuri- ja liikuntapal-veluiden kanssa. Vapaa pääsy.

oppiaKuvataideKoululla ruNsaasti lyHytKursseJa

Vantaan kuvataidekoulu järjestää runsaasti lyhytkursseja syyskaudel-la. Tarkemmat kurssitiedot vantaankuvataidekoulu.fi sekä vantaa.fi/kuvataidekoulu. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: p. 09 8392 4379 tai 09 8392 4381 tai vantaankuvataidekoulu@vantaa.fi.

KirJastoJeN opastuKset Ma 12.8. alkaen, helmet.fi/opastuksetVantaan kirjastojen syksyn 2013 opastusten ilmoittautuminen alkaa maanantaina 12.8. Saat opastusta erilaisten laitteiden, tietokoneet, tablet -tietokoneet, älypuhelimet, ja ohjelmien sekä internetin käytössä. Opastus on maksutonta.Voit ilmoittautua opastuksiin puhe-limitse tai paikan päällä kirjastossa. Jos alkeet ovat jo hallussa, voit ilmoittautua haluamaasi opas-tukseen myös internetin kautta. Tarkemmat kuvaukset ja ilmoittau- tumislinkit löydät osoitteesta helmet.fi/opastukset. Voit kysyä lisää myös omasta kirjastostasi.

kotiseutulauriN eloJuHlatLa 10.8. klo 9–16 Pyhän Laurin kirkon ympäristössä, Kirkkotie 45

Perinteiset vanhan ajan käsityö-markkinat järjestetään nyt 25. kerran. Tapahtuma ammentaa

Syksyn näyttely-kauden avaa

Taidetalo Pessissä ja Toteemissa Tuntumaa-

näyttely, joka on suunnattu näkövammaisille lapsille ja nuo-

rille. Se tarjoaa kaikille mahdollisuu-den tutustua aistien maailmaan. Näyttelyn

teokset on tehty kosketeltavaksi ja osin liiku-teltavaksi. Tuntumaa-näyttelyn taiteilijat ovat Sanna Heikintalo, Jaana Teräväinen, Maarit Hedman, Kirsi Jaakkola, Mervi Kuittinen- Karivirta, Hilda Kozari, Kari Mäkiranta ja Veijo Setälä.

Juha Sääski: Kehon kuva. Hiili ja muste paperille 2010–2011.

26.8–19.9.2013 Taidetalo Pessi, Kielotie 12–14

Avoinna yleisölle Pessin tapahtumien yhteydessä sekä maanantaisin: 26.8.2.9., 9.9. ja 16.9. klo 9-15. Pakolliset ryhmävierailuvaraukset päiväkoti- ja koululaisryhmille p. 040 843 6665Lastenlauantai-tapahtuma perheille 7.9. klo 13–16: liikeimprovisaatio-opastuksia näytte-lyssä ja yhteisöllinen taidetyöpaja taide-ohjaajien vetäminä. Vapaa pääsy!

23.9.–18.10.2013 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6

Avoinna yleisölle Toteemin tapahtu- mien yhteydessä sekä maanantaisin:23.9., 30.9. ja 7.10 klo 9–15Pakolliset ryhmävierailuvaraukset päiväkoti- ja koululaisryhmille p. 09 839 354 99Lastenlauantai-tapahtuma perheille 5.10. klo 13–16: liikeimprovisaatio-opastuksia näytte-lyssä ja yhteisöllinen taidetyöpaja taide- ohjaajien vetäminä. Vapaa pääsy!

Näyttelyn on toteuttanut Porin lasten-kulttuurikeskus – Satakunnan lasten-

kulttuuriverkosto ja tuottanut Vantaalle kulttuuripalvelut / Taikalamppu-hanke.

Lisää tapahtumia osoitteessa:

vantaa.fi/tapahtumat

taidetorstaiTo 22.8. klo 18–19Maksuton yleisöopastus Vantaan kaupunginmuseossa.

drawiNg iN tHe flesH – piirtäJäN NäKöKulma7.9.2013 astinäyttely pureutuu suoma-laiseen piirustustaiteeseen nykytaiteen ja taidehistorian näkökulmista.

tule Ja Katso -Näyttely 9. lokakuuta alkaen Harri Larjoston taidenäyttely sekoittaa unien maailmaa todellisuuteen robottien ja naamioiden avulla.

Vantaan taidemuseo, Myyrmäkitalo, Paalutori 3Avoinna ti–ke 11–18, to 13–20, pe 11–18, la 10–16su–ma suljettu

VAnTAAn YRITTäJäT

PEKKA TURTIAInEn

PEKKA TURTIAInEn

JUH

A S

ää

SK W

EBI