Emas-raportti 2011Nokian-tehdas

DNV Certification Oy Ab, FI-V-0002, on akkreditoituna tarkas-tajana todentanut 13.4.2012, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 2011 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY 1221/2009) vaatimukset.

EMAS-VUOSIpäIVItYS 2011

Nokian Renkaiden ympäristövaikutuksia ovat mm. erilaiset päästöt ilmaan, vesistöihin sekä maaperään. Ilmapäästöiksi luokitellaan VOC- eli liuotinainepäästöt, hiukkaspäästöt, melu ja haju. Maaperään päätyy kaatopaikalla sekajätteet ja vesistöön on mahdollista vahinkotapauksissa päästä pieniä määriä kemikaa-leja. Näitä vaikutuksia pyrimme vähentämään parhaalla mahdollisella tavalla. tarkkailemme päästömääriä, kehittämme ja tehostamme toimintaa sekä korjaamme havaittuja poikkeamia.

tuotannon kasvun (47% edellisvuodesta) myötä ovat myös ympäristövaikutukset kasvaneet. Näistä mer-kittävimmät ovat liuotinainepäästöt sekä jätteet. Erityisesti sekajätteen määrä on kasvanut huomattavasti. Jätteiden kierrätys aste on kuitenkin edelleen 94%. positiivisesti ovat tehostuneet esimerkiksi veden sekä energian käyttö. Katkeamaton vuorotyö tuotannossa sekä erilaiset korjaus- ja parannustyöt ovat tehostaneet energian käyttöä.

Nokian-tehtaan ympäristövaikutukset 2011

d = päivä

m3 = kuutiometri

a = vuosi

t = tonni

Yllä olevassa kuvassa on yhteenveto tehtaan toiminnasta ja ympäristövaikutuksista.

Raaka-aineita käytettiin yhteensä noin 80 400 tonnia. Raaka-aineet ovat kumeja, puo-livalmisteita ja kemikaaleja. Kemikaaleista merkittävimmät ovat noki, pehmittimet, vaaleat täyteaineet sekä aktivaattorit.

PANOKSETEnergia 187,7 GWh › Vesi

kunnallinen 180,8 m3/d Nokianvirta 25 200 m3/d › Raaka-aineet

kemikaalit 31 760 t kumit 37 300 t puolivalmisteet 11 350 t

TUOTTEET73 600 t renkaita ja pinnoitteita

JÄTTEET › kaatopaikka 152 t › hyötykäyttö 7 719 t › ongelmajäte 318 t

VESI › viemäriin 304 m3/d › Nokianvirtaan ~25 000 m3/d

LIUOTINPÄÄSTöT ELI VOC 89,37 t/a

HAJU HIUKKASET ELI PöLy < 1,5 t/a

MELU < 50 dB

Raaka-aine 2011 (t) tuotantoon suhteutettu (kg/tuote t)

Kemikaalit 31 760 432

Kumit 37 300 507

puolivalmisteet 11 350 154

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

MWh/t

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

MWh

Nokian-tehtaassa kulutettiin energiaa vuonna 2011 kaikkiaan 187 693 MWh. tuotantoon suhteutettuna energiankulutus oli 2,55 MWh/t, mikä on huomattavasti edellisvuotta parempi (2010 3,46 MWh/t). Energia-tehokkuuden kasvuun ovat vaikuttaneet käyntipäivien lukumäärän lisääntyminen sekä erilaiset korjaus- ja parannustyöt energian jakelussa.

Nokian Renkaat käyttää energiaa höyrynä, teollisuusvetenä ja sähkönä. Noin 47 % käytetystä energiasta on sähköä, 32 % höyryä ja 21 % teollisuusvettä.

ENERGIANKUlUtUS

MWh

MWh/t

Energiankulutus 2002 – 2011

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

167 252 170 889 179 750 193 065 201 049 203 440 198 552 142 548 169 151 187 693

3,01 2,83 2,63 2,53 2,31 2,50 2,51 3,95 3,46 2,55 = R

R = A/B, jossa A = vuosittainen kokonaispanos 187 693 MWhB = organisaation vuosittainen kokonaistuotos = 73 603 t

Energia ostetaan Energiakolmiolta. Energiakolmio tuottaa energiansa alla olevan taulukon mukaisesti.

Energianlähde %

tuulivoima 0,3

Muut uusiutuvat 13,5

Fossiiliset polttoaineet 40,2

Ydinvoima 28,4

Vesivoima 16,6

Muut 0,9

0,00

4,00

2,00

8,00

6,00

12,00

10,00

16,00

14,00

18,00

m3/h

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

m3/tuotetonni

Vesi

Jätevesi

Vesi

Jätevesi

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

4,79 4,98 4,82 6,46 5,96 8,17 7,96 7,64 7,86 7,53

5,15 5,85 6,07 6,97 7,06 8,35 11,85 15,79 14,83 12,70

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

0,71 0,68 0,58 0,70 0,68 0,83 0,81 1,04 0,81 0,79

0,76 0,80 0,74 0,75 0,80 0,85 1,20 2,14 1,54 1,33

Vesi- ja jätevesivirtaamat 2002 – 2011

Vesi- ja jätevesivirtaamat 2002 – 2011

= R1

= R2

R1 = A/B, jossa

A = 57 868 m3

B = 73 603 t

R2 = A/B, jossa

A = 97 535 m3

B = 73 603 t

VESI- JA JätEVESIVIRtAAMAt

Rengastehtaassa käytetään jäähdytys-, pesu- ja talousvettä. Jäähdytysvesi otetaan Nokianvirrasta oman vedenpuhdistamon kautta ja palautetaan suljetusta kierrosta takaisin koskeen. Kun koskivettä käytetään pesuvetenä, jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon. Vuonna 2011 koskivettä otettiin 8 063 903 m3 eli n. 1 049 m3/h.

Kun vedenotto ja jätevesivirtaama suhteutetaan tuotantoon, on tehokkuus parantunut edellisvuodesta. Kaupunginverkosta on otettu puhdasta vettä 0,79 m3/t ja johdettu jätevetenä kunnalliselle puhdistamolle 1,33 m3/t.

0

40

20

60

80

100

%

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

tonnia

0

20

40

60

80

100

120

140

kg/tuotetonnia

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

JätElAJI 2007 2008 2009 2010 2011

Sekajäte (t) 99,02 125,7 68,2 63,58 151,75

Ongelmajätteet (t) 297,2 324,8 169,8 207,71 318,46

Vulkaanoimaton kumijäte kaatopaikalle (t) 1 703,6 3,68 0 0 0

Hyötykäyttöön ohjatut jätteet (t) 6 903,7 8 216,91 4 316,11 4 553,22 7 719,81

Jätettä yhteensä kg/tuotetonni 110,8 109,5 125,6 98,7 111,3

Hyötykäyttöön % 76,7 94,8 94,8 94,4 94,3

JätEMääRät

Jätteiden määrä suhteutettuna tuotantoon nousi edellisvuodesta. tavoite kokonaisjätemäärästä (<100 kg/tuotetonni) ei toteutunut. tuotetonneihin suhteutettuna jätettä kertyi 111,3 kg/tuotetonni. Jätemäärien kasvuun vaikuttavat tehtaalla toteutuneet mittavat rakennus- ja purkutyöt.

tavoite hyötykäyttöön ohjatun jätteen osuudesta toteutui ollen 94,3 %. Osa tuotannossa syntyvästä vul-kanoimattomasta kumijätteestä sekä karhennuspuru kierrätetään omassa tuotannossa sekoitusten raaka-aineina.

Kokonaisjätemäärä 2002 – 2011

Jätettä kg/tuotetonni 2002 – 2011

Hyötykäyttöön Hyödyntämätön jäte Hyötykäyttöön koko määrästä (%)

Jätettä kg/tuotetonni = R tAVOItE (kok. jätemäärä) < 100 kg/tuotetonniR = A/B, jossa A = 8 190 000 kgB = 73 603 t

Romurenkaat .....................................................19 %

Vulkanoimaton kumijäte ...................................46 %

Muovi ...................................................................2 %

Energiajäte ...........................................................4 %

Sekajäte materiaalihyötykäyttöön .....................2 %

Rauta- ja teräsromu.............................................3 %

pahvi.....................................................................1 %

paperi ...................................................................0 %

puu .....................................................................23 %

Muut (kirkas jäteöljy, biojäte ja lasi) ..................0 %

Hyötykäyttöön toimitettu jäte

Hyötykäyttöön toimitetaan hyvin erilaisia jäte-eriä. Hyötykäyttöä helpottavat monelle eri jätejakeelle tar-koitetut kansalliset keräys- ja hyödyntämiskanavat. Suurin osa hyötykäytöstä on materiaalihyödyntämistä. lajiteltavan energiajätteen lisäksi vain osa puujätteestä hyödynnetään energiana. Nokian Renkaat huolehtii pakkausten hyötykäytöstä yhdessä pakkausalan tuottajayhteisön pakkausalan Ympäristörekisteri pYR Oy:n kanssa.

Romurenkaat 19,5 kg/tuotetonni, vulkanoimaton kumijäte 48,7 kg/tuotetonni, puujäte 24 kg/tuotetonni.

Kemikaalijätettä 1,68 kg/tuotetonni, siipitiivisteöljyä 1,73 kg/tuotetonni.

Jätteiden hyötykäyttöön 7 720 t vuonna 2011

Ongelmajätejakauma

Vuonna 2011 ongelmajätteiden kokonaismäärä oli 318 tonnia eli 4,33 kg/tuotetonni. Kaikki ongelmajätteet toimitetaan luvanvaraisille ongelmajätteiden käsittelijöille.

Kiinteät öljyiset jätteet .....................................9,4 %

Öljyinen jäteneste ............................................5,1 %

Maalijätteet, liuotinjäte ...................................4,3 %

Kemikaalijäte (siivous, pesuaineet, pöly) .....38,8 %

Siipitiivisteöljy .................................................40,1 %

Akut, paristot, loisteputket ja elohopealamput sekä muut .............................2,4 %

Ongelmajätejakauma 2011

tUOtANNON lIUOtINpääStÖt

Kumiteollisuudessa liuottimia käytetään tyypillisesti erilaisina liimoina lisäämään tarttuvuutta. Haihtuvat hii-livedyt aiheuttavat alailmakehän otsonia, minkä vuoksi EU on asettanut tavoitteita liuotinainepäästöjen vä-hentämiseksi. Nokian Renkaat ei pystynyt saavuttamaan VOC-direktiivin mukaista, alakohtaista päästöraja-arvoa, joka on enintään 25 % päästöä käytettyjen liuotinaineiden kokonaismäärästä. Vuonna 2011 päästön osuus oli 44 %. Ympäristöluvan mukaisesti VOC-päästöä saisi tulla maksimissaan 68 tonnia vuodessa, joten Nokian Renkaat ylittää ympäristöluvassa annetun päästöraja-arvon.

loppuvuodesta 2009 laadittiin Nokian Raskailla Renkailla hankesuunnitelma VOC-päästöjen vähentämiseksi. tavoitteena on kehittää Nokian Raskaiden Renkaiden toimintaa, tuotantoprosesseja ja tuotteita niin, että ympäristölainsäädännön edellyttämät liuotinpäästörajat voidaan täyttää vuoden 2013 loppuun mennessä. liuotinaineiden kokonaiskäytön vähentämisen tavoitteena on -60 % vuoteen 2013 mennessä vuoden 2008 suhteelliseen tasoon verrattuna. Hank-keessa on tarkoitus keskittyä kumisekoitusten materiaalikehitykseen, tuotantoteknologian kehittämiseen sekä mahdolliseen puhdistustekniikan kehittämiseen raskaille renkaille soveltuvien puhdistimien kehittämiseksi.

pinnoitetuotannon liuotin höyryt johdetaan kokonaisuudessaan katalyyttiseen polttolaitokseen.

toteutunut VOC-päästö

Käsitelty liuotinmäärä

Max. päästö (tav 25 % ostosta)

päästö kg/tuotetonni = R

0

0,8

0,4

1,2

1,6

2,0

kg/tuotetonni

0

50

150

100

250

200

tonnia

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

liuottimien käyttö ja VOC-päästö

R = A/B, jossa A = 89 370 kgB = 73 603 t

BIOlOGINEN MONIMUOtOISUUS

Nokian tehtaan kokonaispinta-ala on 125 193 m2, josta rakennettua alaa on 118 093 m2. Rakennettu ala tuotantoon suhteutettuna on 0,61 t/m2. Biologiseen monimuotoisuuteen tehtaalla ei ole vaikutusta.

tIlAStOIDUt HäIRIÖt JA pAlAUttEEt 2011

tilastoidut häiriöt ja palautteet 2011 Aiheuttaja

laitekatkos Katalyyttisen polttolaitoksen ohitusta 124 tuntia reaktorin vastusvikojen vuoksi.

Häiriöilmoitukset Vuonna 2011 ei tullut valituksia tai häiriöilmoituksia naapureilta.

laitekatkoksista on ilmoitettu välittömästi Nokian kaupungille ja pirkanmaan ympäristökeskukseen.

Kohde Ohjelma 2011 toteutuma 2011 Selite/tulos

REACH-asetuksen toimeenpano projektisuunnitelman mukaisesti tehty suunnitelman mukaisesti

Vuosittaiset päästömittaukset VOC-, jäähdytys- ja jätevesimittaukset

tehty suunnitelman mukaisesti

VOC-päästö < 25 % ostetuista liuotinmääristä, NRR:n henkesuunnitelman mukainen eteneminen

44 % ostetuista liuotinmääristä liuottimien käyttöä ei ole pystytty vähentämään suunnitel lusti. projekti jatkuu suunnitelman mukaisesti yhdessä viranomaisten kanssa

CO2-päästöt tuotteen hiilijalanjäljen

määrittäminenlaskenta toteutettu yhden rengastyypin osalta

Kokonaisjätemäärä < 100 kg/tuotetonni, hyötyaste >95 %

111,3 kg/tuotetonni, hyötyaste 94,3 %

Vulkanoimaton kumijäte < 1 500 t (1 661 t 2010)Osastokohtaisten tavoitteiden mukaisesti

3 582,5 t tuotannon kasvun myötä myös kumijätteiden määrä on kasvanut

Jätekartoitus Nokian tehtaalla Suunnitelman mukaisesti Kartoitus tehty ja parannusmahdollisuudet huomioitu

turvallisuuskatselmukset 2 krt/osasto 2 krt/osasto

Vsevolozhskin sisäinen ristiinauditointi

Vuoden 2011 aikana Vsevolozhskin tehdas auditoitu 11/2011

Kemikaalivalvonta Kemikaalien käytönvalvonta tarkastuskierrokset/auditoinnit (kemikaalien varastointi sekä käyttö) vuosineljänneksittäin

Henkilöstön ympäristötietoi-suuden lisääminen

Ympäristöohjelman mukaisesti toteutettu

KESKEISEt tOIMEt VUONNA 2011

KESKEISEt tOIMEt VUONNA 2012

Kohde Osa-alue tavoite Aikataulu

lainsäädäntö REACH- ja Clp asetuksen toimeenpano

projektisuunnitelman mukaisesti 12/12

Ilmapäästöt VOC-päästö < 25 % ostetuista liuotinmääristä, NRR:n henkesuunnitelman mukainen eteneminen (jatkuu)

12/12

Ilmapäästöt Ympäristöluvan mukaiset mittaukset

12/12

Ilmapäästöt Hiukkaspäästöt Kehitetään toiminnan varmistamista

12/12

Jätehuolto Kokonaisjätemäärä < 100 kg/tuotetonni, hyötyaste > 95 %

12/12

Jätehuolto Jätehuollon tehostaminen lisätään biojätteen ja energiajätteen suhteellista määrää

12/12

Jätehuolto Vulkanoimaton kumijäte Osastokohtaisten tavoitteiden mukaisesti

12/12

Jätehuolto Jätelakimuutos Varmistetaan lain vaatimusten täyttyminen Nokian Renkailla

5/12

turvallisuus turvallisuuskatselmukset 2 krt/osasto 5/12

Kemikaalivalvonta Kemikaaliturvallisuuden varmistaminen

4 krt/osasto 12/12

Kemikaalivalvonta Viranomaistarkastus (tUKES) 10/12

tuotteet Materiaalikehitys Varmistetaan, etteivät tuotteet sisällä REACHin mukaisia SVHC-listan aineita

12/12

tuotteet tuotekehitys (vierinvastus ja melu)

Direktiivin mukaisesti 12/12

Viestintä Henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen

Ympäristöohjelman mukaisesti 12/12

REACH

EU:n uusi REACH-asetus asettaa aineiden maahantuojille ja valmistajille sekä jatkokäyttäjille velvoitteita. Valmista-jien ja maahantuojien tulee tietää markkinoimiensa tuotteiden kemikaalisisältö, sillä valmistajien ja maahantuojien on pyydettäessä annettava lausunto tuotteen ns. SVHC-ainesisällöstä (Substances of Very High Concern). SVHC-aineet ovat ns. erityistä huolta aiheuttavia aineita. Nokian Renkaat ei käytä omassa tuotannossaan kyseisiä aineita. Jo vuonna 2009 varmistettiin, että sopimusvalmistajatkaan eivät käytä tuotannossaan SVHC-aineita.

Nokian Renkaat Oyj huolehtii kaikista REACH-asetuksen tuomista velvoitteistaan. Yrityksen ajan tasalla oleva REACH-lausunto löytyy kotisivuiltamme.

todennettu 13.04.2012 tuula leppänenpääarvioija DNV Certification Oy Ab, FI-V-0002Julkaistu selonteon vuosipäivitys täyttää EMAS-asetuksen vaatimukset