ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

ARTO KETTUNEN TTS

1. Energiapuun hankinnan arvoketjut

2. Metsähakkeen kustannusrakenne

3. Energiapuun hankinnan kannattavuus

Metsänomistajan Talouskoulu 12. – 13.2.2020

2

tiset/puun-nnatykseen-2017/

3

4

5

6

Hinta e/m³

Kannot Latvusmassa Kokopuu Rankapuu

2017/3

Pystykauppa

KOKO MAA 1,48 3,41 1,05 4,15

Etelä-Suomi 1,53 5,37 2,30 3,62

2017/4

Pystykauppa

KOKO MAA 1,43 3,11 1,19 4,01

Etelä-Suomi 0,94 4,09 0,35 3,66

2018/1

Pystykauppa

KOKO MAA 2,08 3,24 2,25 5,18

Etelä-Suomi 1,79 4,03 1,27 4,18

2018/2

Pystykauppa

KOKO MAA 2,55 3,96 2,06 4,32

Etelä-Suomi 1,49 5,69 1,74 4,01

2018/3

Pystykauppa

KOKO MAA 2,02 3,58 1,53 4,01

Etelä-Suomi .. 5,29 1,38 3,28

7

Lähde: http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Tuloskalvosarja/Tuloskalvosarja_2013_04_Metsahakkeen_tuotantoketjut_2016_ms.pdf

”Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa metsähakkeen kulutuksen odotettiin nousevan noin 11 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2020 ja 15,5 Mm³ eli 31 terawattituntiin 2030.”

9

Metsähakkeen tuotantokustannusten rakenne

Käyttöpaikkahinta 2013 keskimäärin: 19 €/MWh

Metsähakkeen tuotannon arvoketjut Arvoketju / arvoverkko / arvoverkkoanalyysi

Arvoketju on organisaatioiden ja/tai yritysten muodostama ketju, jonka edetessä raaka-aineesta jalostuu tuote ja se toimitetaan loppukäyttäjälle. Tavoitteena on luoda eri osaamisista koostuva toimijoiden verkosto, joka luo arvoa paitsi asiakkaalle myös verkostossa toimiville kumppaneille.

Arvoverkko on organisaatioiden välinen dynaaminen verkko, joka pysyy yhdessä partnership-suhteiden avulla. Arvoverkko luo arvoa kaikille sen osapuolille. Tärkeää arvoverkolle on asiakasorientaatio ja nopea informaation ja tuotteiden kulku.

Arvoverkko (tai arvoketju) -analyysissa tunnistetaan ja kuvataan arvoa luovat ja arvoa hävittävät toiminnot tuotannossa. Tavoitteena on, että arvoverkko maksimoi loppuasiakkaan kokeman tuotteen tai palvelun arvon

Yhteistuotanto-voimalaitoksen sähkön ja

lämmön tuotanto

Yrittäjä huolehtii tehtaan varastossa raaka-aineiden syöttämisestä kattilaan ja

varastojen siirroista.

Yrittäjien osuuskunta ylläpitää välivarastoa ja

ohjaa kuljetuksia.

Toinen autoyrittäjä kuljettaa hakkeen välivarastoon tai käyttöpaikalle.

Autoyrittäjä kuljettaa kannot välivarastoon tai

käyttöpaikalle.

Hakkuriyrittäjä hakettaa hakkuutähteet

Metsäkoneyrittäjä kuljettaa kannot ja hakkuutähteet tien

varteen.

Kannonnostoyrittäjä nostaa kannot ja muokkaa

maan.

Metsäkoneyrittäjä hakkaa puut ja kuljettaa

ainespuun tienvarteen.

Metsäyhtiö ostaa aines- ja energiapuut

Aluelämpölaitoksen lämmöntuotanto

Yrittäjä vastaa lämmöntuotannosta

Autoyrittäjä kuljettaa hakkeen käyttöpaikkaan.

Hakkuriyrittäjä hakettaa pienpuun välivarastolla ja

ylläpitää valivarastoa.

Autoyrittäjä kuljettaa pienpuun välivarastolle.

Yrittäjä hakkaa pienpuun ja kuljettaa tien varteen.

Yrittäjä ostaa energiapuun.

Sahan voimalaitoksen lämmön ja sähkön

tuotanto

Kuormainyrittäjä syöttää sahanpurun, kuoren ja

energiahakkeen kattilaan.

Hakkuriyrittäjä hakettaa pienpuun sahan varastolla.

Autoyrittäjä kuljettaa energiapienpuun sahan

varastoon.

Koneyrittäjä hakkaa aines-a energiapienpuun ja kuljettaa tienvarteen.

Saha ostaa aines- ja energiapuut

Vanhustentalon lämmitys

Osuuskunta syöttää hakkeen kattilaan.

Hakkuriyrittäjä hakettaa ja kuljettaa hakkeen

käyttöpaikalla.

Osuuskunta ostaa energiapienpuunpuun ja korjaa sen tienvarteen.

Maatilan lämmitys

Hakkuu omasta metsästä omalla kalustolla. Kuljetus,

varastointi ja lämmitys itse

Kesämökin saunan ja takan lämmitys

Pilkepussi myydään huoltoasemalla

Pilkeyrittäjä ostaa pölkyt, kuljettaa omaan varastoon

kuivattaa, pilkkoo ja pakkaa ne ja myy

kaupoille.

Metsänomistaja hakkaa ja kuljettaa puut omasta metsästä tien varteen.

Kuljetusyrittäjä jakaa pilkepussit kauppoihin.

Esimerkkejä metsäbioenergian hankinnan ja käytön arvoketjuista• Mitkä toiminnot tuottavat loppukäyttäjälle

lisäarvoa?• Mitkä toiminnot ovat pullonkauloja?• Mitä ongelmakohtia rajapinnoissa on?

1 + 1 + 1 + 1 + 1 = 4…6

Metsähakkeen arvoketju lämpöyrittäjän näkökulmasta

Lämmön myynti, 90 €/m³ (45 €/MWh)

Yleiskustannukset, 2 €/m³Varastointi ja kuormaus, 1,5 €/m³

Kaukokuljetus, 8 €/m³ Käyttöpaikkahinta, 44,50 €/m³ --> 22,25 €/MWh

Haketus, 5 €/m³Varastointi, 1,5 €/m³

Meku, 6,5 €/m³ Tienvarsihinta, 30 €/m³

Hakkuu, 14 €/m³

Ennakkoraivaus, 2,5 €/m³

Kantohinta, 7 €/m³

Lämpöyrittäjän arvonlisäykset: laatu, logistiikka, sopimukset, yhteys loppukäyttäjään…

Pienpuuhakkeen kannattavuus

• Hakkuu kallein työvaihe– Erilliskorjuu rankana / kokopuuna– Integroitu korjuu rankana / kokopuuna

• Kannattavuus perustuu edelleen pitkälti tukiin– Vanha KEMERA (noin 10-14 €/m3) / haketustuki päättyi 2012– Uusi KEMERA (230 + 200 €/ha), alkaen 1.6.2015

”Metsänhoidon tukien lopettaminen on sekä metsänomistajien että veronmaksajien yhteinen etu. Metsänomistajien kannattaa luottaa lopputuotteiden käyttäjiltä tuleviin euroihin ja välttää riippuvuutta valtion kassasta.”

Energiapuutuki on kallis loukku…

Tuet ovat turhia ilman puun kannattavaa käyttöä…”Kaikki metsänhoitoon puuntuotantomielessä sijoitetut eurot ovat hukkaan heitettyjä, jos puun jalostaminen energiaksi ja muiksi tuotteiksi ei kannata. Varsinkin puuntuotannon tukeminen julkisin varoin”

15

Vertailun vuoksi:millainen on pieni puu?

Puun tilavuus, dm3 = litraa

Rinnankorkeus lpm /pituus

Mänty Kuusi KoivuKoko-puu

Kar-sittu

Koko-puu

Kar-sittu

Koko-puu

Kar-sittu

5 cm / 5 m 8 6 12 5 7 5

7 cm / 7 m 20 15 25 14 16 13

9 cm / 9 m 39 31 48 30 33 27

11cm / 11 m 66 55 80 54 58 49

13 cm / 13 m 104 89 126 89 95 80

16

Ongelman ydin1

16

50 träd/ton TS för 8 cm grova träd 150 träd/ton TS för 5 cm grova träd

SLU

Tonni kuiva-ainetta = noin 2 m³ puuta

17

Ongelman ydin2

17

Kärhä 2014

• Rangan hakkuukustannukset kokopuukorjuuta 3-5 €/m3 suuremmat• Ero pienenee rungon koon kasvaessa• Alle 20 dm³:n runkojen korjuu on liian kallista• Rankakorjuusta saadaan muita etuja verrattuna kokopuukorjuuseen• Integroitu korjuu voi olla oikein toteutettuna kustannustehokasta

Ainespuu-energiapuu -raivaus rajanveto leimikkotasolla

Leimikon saavutettavuus (sijainti, kokonaiskertymä, puun kysyntä…)

19

Tuki nuoren metsän hoitoonEhdot nuoren metsän hoidon tuen myöntämiselle:

• Kerralla haettava tukea vähintään 2 hehtaarille; yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 ha

• Kasvatuskelpoisen puuston keskipituus työn jälkeen yli 3 m

• Pohjapinta-alalla punnitun keskiläpimitan ennen työn aloittamista ja työn jälkeen tulee olla enintään 16 cm rinnan korkeudelta

• Poistuman vähimmäismäärä 1 500 runkoa hehtaarilla, kantojen on oltava läpimitaltaan vähintään 2cm

• Hoito- ja kunnossapitovelvoite 10 vuotta

• Tukea ei voi saada, mikäli samalla kohteella on tuettu metsänuudistamista tai nuoren metsän hoitoa Kemera-rahoituksella viimeisen 10 vuoden sisällä

• Toimenpiteen jälkeen kasvatettavan puuston määrän tulee olla enintään 3000 runkoa hehtaaria kohden

Nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaarilta. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, voidaan tukea korottaa 200 eurolla hehtaaria kohden, jolloin tuki hehtaarilla on 430 euroa

20

KERTYMÄ: m3/ha i-m3/ha MWh/haKORJUUOLOT puuta/ha dm3/puu pituus, m lpm, cm m3/ha 80 200 160

2000 40 10 10 80 1 2,5 2ENERGIAPUUHARVENNUS

KUSTANNUKSET €/m3 €/i-m3 €/MWh €/ha- KANTOHINTA MO:LLE 5 2 2,5 400

- KORJUU YHTEENSÄ 17 6,8 8,5 1360

Ennakkoraivaus 0 0 0 0

Hakkuu 12 4,8 6 960

Metsäkuljetus 5 2 2,5 400

- HAKETUS 7 2,8 3,5 560-HAKKEEN KAUKOKULJETUS 7 2,8 3,5 560-TOIMINNAN ORGANISOINTI 2 0,8 1 160YHTEENSÄ 38 15,2 19 3040

TULOT + HAKKEESTA KÄYTTÖPAIKALLA SAATAVA HINTA 41 16,4 20,5 3280+ KUITUPUUSTA TIEN VARRESSA SAATAVA HINTA + KEMERA-TUET YHTEENSÄ 5,38 2,15 2,69 430,00

Nuoren metsän hoito, €/ha 2,88 1,15 1,44 230,00Korjuutuki, €/ha 2,50 1,00 1,25 200,00Haketustuki, €/i-m3 0,00 0,00 0,00 0,00Toteutusselvitystuki, nmh 0,00 0,00 0,00 0,00Toteutusselvitystuki, korjuu 0,00 0,00 0,00 0,00Toteutusselvitystuki, haketus 0,00 0,00 0,00 0,00

YHTEENSÄ 46,38 18,55 23,19 3710,00

NETTOTULOS 8,375 3,35 4,1875 670

Energiapuuharvennus – kannattavuus hyvä

-20

-10

0

10

20

30

40

50

Kustannukset

Tulot

Nettotulos

21

Energiapuuharvennus – kannattavuus huono

KERTYMÄ: m3/ha i-m3/haMWh/ha

KORJUUOLOTpuuta/ha dm3/puu

pituus, m lpm, cm m3/ha 40 100 80

2000 20 7 6 40 1 2,5 2

ENERGIAPUUHARVENNUS

KUSTANNUKSET €/m3 €/i-m3 €/MWh €/ha- KANTOHINTA MO:LLE 2 1 1 80- KORJUU YHTEENSÄ 32 13 16 1270

Ennakkoraivaus 4 2 2 150Hakkuu 21 8 11 840Metsäkuljetus 7 3 4 280

- HAKETUS 7 3 4 280-HAKKEEN KAUKOKULJETUS 7 3 4 280-TOIMINNAN

ORGANISOINTI 2 1 1 80YHTEENSÄ 53,50 21,40 26,75 2140,00

TULOT + HAKKEESTA KÄYTTÖPAIKALLA SAATAVA HINTA 41 16 20,5 1640+ KUITUPUUSTA TIEN VARRESSA SAATAVA HINTA

+ KEMERA-TUET YHTEENSÄ 11 4 5 430

Nuoren metsän hoito, €/ha 6 2 3 230Korjuutuki, €/ha 5 2 3 200Haketustuki, €/i-m3 0 0 0 0Toteutusselvitystuki, nmh 0 0 0 0

Toteutusselvitystuki, korjuu 0 0 0 0

Toteutusselvitystuki, haketus 0 0 0 0YHTEENSÄ 51,75 20,70 25,88 2070,00

NETTOTULOS -1,75 -0,70 -0,88 -70,00 -40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

Nettotulos

Tulot

Kustannukset

KEMERAn vaikutus – jääkö jakovaraa?

Vrt. mäntykuitupuun kantohinta / ensiharvennus/ E-S (vko 49/2018): 13,18 €/m³

Energiapuutukien vaikutus hankinnan kannattavuuteen männikön ensiharvennuskohteilla. Hakkuukertymä vaihteli kohteittain 40-60-80 m³/ha ja keskimääräinen rungon koko vastaavasti 20-30-40 dm³. Metsänomistajalle maksettava kantohinta vaihteli puolestaan kohteittain 2-5 € / m³. Hakkeen käyttöpaikkahintana käytettiin 20,5 €/MWh, ja kohteet saivat myös KEMERA-lain mukaisen nuoren metsän hoidon tuen sekä pienpuun keräilytuen.

Huono kohde Keskinkertainen Hyvä kohde

Ei tukea

Uusi KEMERA Ei tukea Uusi

KEMERA Ei tukea Uusi KEMERA

Kantohinta, €/m³ 2 2 4 4 5 5

Kustannukset yht. €/m³ 54 54 43 43 38 38

Tulot yht., €/m³ 41 52 41 48 41 46

Tuet yht., €/m³ 0 11 0 8 0 6

Nettotulos, €/m³ -13 -2 -2 5 3 8

"Puustamaksukyky" -11 0 2 9 8 13

Entä tulevaisuus?• Tuotantomäärien kasvu merkitsee tehostunutta hankintaa

– Korjuuta aiempaa huonommilta kohteilta / ainespuuksi kelpaavan puun energiakäyttö?

• Hankintalogistiikan kustannusten hallinta avainasemassa– Tuotantoketjun osat saatava tehokkaiksi sekä nivellettyä hyvin toisiinsa

• Laadunhallinnan merkitys kasvaa– Samalla kustannustasolla arvokkaampi lopputuote

• Varastointi, terminaalit, logistinen ohjaus

• Isot asiat edelleen keksimättä?– Metsähakkeen tuotantoa on kehitetty aktiivisesti noin 20 vuotta,

mutta eri tuotantomuodot ja teknologiat ovat edelleen kehitysvaiheessa

Framtid?

25

Tuottavuus?25

26

Tack så mycket!

"Energived ger skogsägarna mer än massan"Mellanskog har börjat att driva energived i stor skala. “Skogsägarna får 15 kronor mer per kubikmeter än förmassaveden”, lovar Yngve Norgren, virkesområdeschef.