Energiavuosi 2015 Kaukolämpö

13.1.2016

(päivitetty 23.2.2016)

13.1.2016 2

Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset

Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun

13.1.2016 3

Kaukolämmön lämpötilakorjattu kysyntä, TWh

13.1.2016 4

Kaukolämmön kysyntä kuukausittain

13.1.2016 5

Kaukolämmön tuotanto 2015 33,0 TWh

Kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotettu yhteistuotantosähkö 11,8 TWh

13.1.2016 6

Kaukolämmön tuotanto ja yhteistuotannon osuus

13.1.2016 7

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2015 - polttoaine-energia yhteensä 52,0 TWh

Uusiutuvat 33 %

Hiilidioksidivapaat 36 %

Kotimaiset 56 %

13.1.2016 8

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet

13.1.2016 9

Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon

13.1.2016 10

Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt

Lähteet: Tilastokeskus (2000...2014) Energiateollisuus ry (1976...1999, 2015)

13.1.2016 11

Kaukojäähdytysenergian myynti ja sopimusteho

Kaukolämpöalan tulevaisuus

Kaukolämmön kysyntä ja markkinaosuus 2010 - 2025

2010 Kaukolämmön markkinaosuus 45 % Kaukolämmön kysyntä 36 TWh (lämpötilakorjattu kysyntä)

2025

Markkinaosuus 2011...2025 rakennettavissa rakennuksissa 50-75 % Kaukolämmön kysyntä 40 - 42 TWh

23.2.2016

v. 2010

Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015

13

Kaukolämmön tuotantoteho 2025 - lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP)

Uutta kaukolämmön tuotantokapasiteettia rakennetaan 1500 MW vuosina 2010 - 2025 siitä uutta lämpökapasiteettia on 500 MW, korvaavaa 1000 MW yhteistuotantovoimalaitosten lämpötehon arvioidaan olevan

0 – 1000 MW yhteistuotantovoimalaitosten sähköteho olisi 0 – 500 MW

Jos yhteistuotantovoimalaitosten max. määrä toteutuisi lämmön lisätuotanto 4 TWh, sähkön 2 TWh primäärienergian säästö 14...27 % (huom! osa lisätuotannosta

korvaa vanhaa yhteistuotantoa)

23.2.2016

Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015

14

Rakennuskanta

23.2.2016 Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015 15

Kaksi kolmasosaa Suomen rakennuskannasta on rakennettu vuoden 1970 jälkeen rakentamista on säädelty energiamääräyksillä 1970-luvulta lähtien

-> rakennuskanta on melko energiatehokasta Vuosittainen uudistuotanto noin 1,5 % rakennuskannan kokonaismäärästä, poistuma noin 1 %

Rakennuskanta

23.2.2016

Omakoti-talot Rivitalot

Asuin-kerrostalot

Liike-, toimisto ja

julkiset rakennukset

Teollisuus-rakennukset Yhteensä

Kaupunkimaiset kunnat 51 % 67 % 90 % 72 % 65 % 68 %

Taajaan asutut kunnat 24 % 17 % 7 % 14 % 19 % 16 %

Maaseutumaiset kunnat 25 % 16 % 3 % 14 % 15 % 16 %

Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015 16

Suurin osa rakennuskannasta sijoittuu kaupunkimaisiin (68 %) ja taajaan asuttuihin (16 %) kuntiin Kaupungistumisen myötä taajamien osuus rakennuskannasta on kasvanut vuosina 1990 – 2014 taajamissa sijaitsevien rakennusten kerrosala

on kasvanut 55 % Kaukolämmön markkina on kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa

Kaukolämmön osuus rakennusten kerrosalasta aluetehokkuuden mukaan asemakaavoitetulla taajama-alueella

23.2.2016

Tarkastelussa mukana 2000-luvulla valmistuneet asuin- ja palvelurakennukset

17

Aluetehokkuus = rakennusten kerrosalan suhde maa-alaan

Tiiviit pientaloalueet

Kerrostaloalueet

Keskusta-alueet

Aluetehokkuudella selkeä yhteys kaukolämmön markkinaosuuteen

Kerrostaloalueet: aluetehokkuus yli 0,15 kaukolämmön osuus uudisrakennuksista yli 80 %

Tiiviit pientaloalueet: aluetehokkuus 0,10 – 0,15 kaukolämmön osuus uudisrakennuksista 65 – 80 %

Vain Helsingin asemakaavoitetulla alueella keskimääräinen aluetehokkuus yli 0,3 Turun, Tampereen ja Kuopion tiheällä taajama-alueella keskimääräinen

aluetehokkuus yli 0,15 Aluetehokkuudeltaan vähintään 0,1 tilastoruutuja (250 x 250 m) sijaitsee 250 erillisellä taajama-alueella Vuosina 2010 – 2015 rakennettavien uusien rakennusten ostoenergian tarve sijoittuu taajamiin, joissa jo nyt kaukolämmöllä merkittävä markkinaosuus

23.2.2016

Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015

18

Jäähdytysenergian kysyntä ja kaukojäähdytyksen markkinaosuus 2014

23.2.2016

Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015

Jäähdytyksen kysyntä oli 1400 GWh Kaukojäähdytyksen kysyntä oli 190 GWh kaukojäähdytysenergian kysyntä on 2,5-kertaistunut

2010 – 2014 kaukojäähdytyksestä tuotetaan yli puolet lämpöpumpuilla,

neljännes vapaajäähdytyksellä Kaukojäähdytyksen markkinaosuus oli noin 14 %

19

Jäähdytysenergian tarpeen kehittyminen

23.2.2016

Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015

Ulkolämpötilasta aiheutuva jäähdytystarve on vähäinen suhteessa rakennuksen lämpökuormista (auringon säteily, ihmiset, sähkölaitteet, valaistus) johtuvaan jäähdytystarpeeseen Jäähdytyksen tarvetta voidaan merkittävästi pienentää aurinkosuojauksella Realistisin arvio: osittainen aurinkosuojaus (kuvan vaihtoehto nro 2) kaikki pientalot varustettu

aurinkosuojin isoista rakennuksista puolet

varustettu aurinkosuojin

20

Jäähdytysenergian kysyntä ja kaukojäähdytyksen markkinaosuus 2030

23.2.2016

Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015

Jäähdytysenergiatiheys (rakennusten jäähdytystarve kWh jaettuna rakennetun maan pinta-alalla): Helsinki 1,65 kWh/m2 Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Oulu

~0,6 kWh/m2 Jäähdytysenergian kysyntä noin 1700 GWh Kaukojäähdytyksen potentiaali kasvu noin 20 GWh/vuosi markkinaosuus nousisi noin 25 %:in

Kaukolämpöyrityksen jäähdytysratkaisut yksittäisille rakennuksille –mahdollisuus kehittää uutta liiketoimintaa

21