ennakkoäänestys 15.10. – 20.10.2008...

1Ennakkoäänestys 15.10. – 20.10.2008

VAALILEHTI


Mitä ovat vihreät?Vihreät on v. 1987 perustettu puolue. Virallinen nimi on Vihreä liitto. Puheenjohtaja Tarja Cron-berg, tekniikan tohtori Pohjois-Karjalasta. Aikaisempia puheen-johtajia mm. Heidi Hautala, Pekka Haavisto, Satu Hassi.

Kuka äänestää vihreitä?

Vastuulliset ihmiset, jotka ajattele-vat että, nykyinen elämäntapa voi johtaa suuriin ympäristötuhoihinIhan tavalliset ihmiset, joiden mie-lestä tarvitsemme enemmän omaa aikaa ja vähemmän tavaraaNuoret ja opiskelijat NaisetMaahanmuuttajatPätkätyöläiset

Mitä asioita vihreät aja-vat?

Kannamme vastuuta lastemme ja lastenlastemme maailmasta. Esi-merkiksi öljynpoltto, ydinvoima ja luontoon päästetyt kemikaalit ai-heuttavat ongelmia vielä satojen vuosien kuluttua. Vihreillä ei ole aina valmista vastausta kysymyk-seen, miten ne voidaan korvata, mutta pidämme näitä kysymyksiä erittäin tärkeinä.Naisten ja miesten tasa-arvo. Nai-set mukaan johtotehtäviin, miehet mukaan kotitöihin.Hyvässä Suomessa eri kulttuurit elävät yhdessä ja rikastuttavat toi-siaan.Kulttuuri, liikunta ja ihmisten kans-sa oleminen on parempaa elinta-soa kuin ylityöt ja joka vuosi uudet viihde-elektroniikatSuomi on hyvinvointivaltio. Siihen tarvitaan veroja. Suuret veronalen-nukset ovat rahansiirtoa köyhiltä rikkaille.

Väärää tietoa vihreistä :

Vihreät ovat ”liito-oravapuo-lue”, joka arvostaa enemmän eläinten kuin ihmisten hyvin-vointia. Väärin. Tämä käsitys perustuu siihen, että vihreät ovat tuoneet esille rakennuslain vaati-muksia kaavoituksessa. Laki estää kaavoittamasta alueille, joissa on eduskunnan uhanalaisiksi määrit-tämiä lajeja, mm. liito-oravia. Vih-reät kannattavat Vaasan järkevää rakentamista, mutta olemme ha-

lunneet säilyttää Vaasan alueella myös luontoa. Uskomme, että siel-lä missä liito-oravat viihtyvät, viih-tyy myös ihminen.Vihreät vastustavat teollisuut-ta ja haluavat paluuta ”kivikau-teen”. Taas väärin. Tässä vihreät

Pentti Linkolaan. Olemme sitä miel-tä, että tarvitsemme moderneja ja luovia ideoita, jotta voisimme tor-

teollisuus tuottaa erityisen paljon näitä ideoita. Vihreät ovat tyyty-väisiä Asuntomessualueen ener-giaratkaisuihin, mutta eivät mes-sualueen sijainnin valintaan.Vihreät ovat elitistinen porvari-puolue, jota eivät kiinnosta pie-nituloiset. Jälleen kerran väärin. Vihreiden kannattajissa on paljon hyvinvoivaa keskiluokkaa, mutta suuri osa on köyhiä opiskelijoita, pätkätyöläisiä ja tiukilla olevia lap-siperheitä. Vihreät määrittelevät itse olevansa ”ei oikealla eikä va-semmalla vaan edellä”. Kannatam-me markkinataloutta ja haluamme säädellä sitä voimakkaasti. Kanna-tamme yksityistä yritteliäisyyttä ja hyvinvointivaltiota, jonka sivistyk-sen mitta on se, kuinka huolehdim-me heikoimmistamme. Olemme mukana porvarihallituksessa, jossa olemme poikenneet hallituskump-paniemme linjasta mm. solidaari-sen veropolitiikkamme vuoksi.

Vihreillä on kaksi ministeriä: työministeri Tarja Cronberg ja oikeusministeri Tuija Brax.Vihreillä on 14 paikkaa edus-kunnassa (koko eduskunta 200). Vihreiden kannatus on kasvanut melkein joka vaa-leissa.Vaasassa vihreillä on 3 paik-kaa kaupunginvaltuustossa (koko valtuusto 51). Vuoden 2004 kuntavaaleissa neljäs paikka jäi hiuskarvan varaan. Tavoitteena on saada 4 paik-kaa, mielellään vielä viideskin.

Vaasanseudun vihreät : puheenjohtajaTapio Osala, puh 0400 761185kunnallisvaaliohjelma

Vihreä liitto, yhteystiedot

Päivänvaloon nostetut ”suuret” projek-tit vievät huomion asioilta, jotka kos-kettavat tavallisia vaasalaisia.

Kuka puhuu vaalien alla sosiaali-toimen tai hammashuollon jonoista, leikkausjonoista, Kela-korvausten vii-västyksistä tai lääkäripulasta? Entä päiväkotipaikkojen puutteesta, perus-koulun kerhotuntien hävittämisestä, liian suurista opetusryhmistä, koulu-avustajien puutteesta, vanhusten sen paremmin kuin kouluter-veydenhuollonkaan puut-teista? Puhuuko kukaan myöskään uhatuista lenk-kipoluista tai viheralueista?

On varmaan paljon mie-hekkäämpää puhua PA-RAS-hankkeesta, imagon kohottamistempuista ku-ten asuntomessuista, me-renläheisestä asumisesta, matkakeskuksista, sähkö-radasta, RG-linen avustuk-sista tai prosessiohjauksen mukaisista hallinnonuudis-tuksista.

Kunnan idea ei ole talo-udellisen tuen antaminen yksityiselle businekselle. Kunnan tehtävä on huoleh-tia lapsista, nuorista, sairaista ja vanhuksista. Yrittämiselle on toki luotava puitteet, mahdollistettava, tiet, tontit ja vesijohdot mutta ei tule antaa verorahoja eikä velkatakauksia.

Me haluamme luopua kaikista kau-punginjohtajista ja siirtyä suoraan por-mestarimalliin.

Me vihreät haluamme pitää päätök-senteon keskiössä tavallisen, perus-vaasalaisen asiat. Vaaleissa sinä voit olla antamassa meille mahdollisuuden tähän työhön.

Vihreät ovat onnistuneet Vaasassa saamaan paljon uusia toimijoita. Jä-senmäärämme on kovassa kasvussa. Ehdokkaitakin meillä on nyt 30 % vii-me vaaleja enemmän, valtaosa aivan uusia ehdokkaita. Liity sinäkin vihrei-siin!

Meillä on useita nuoria ehdokkaita sekä monen alan kokeneita asiantun-tijoita.

Olen ylpeä ehdokaslistastamme ja toivon, että myös sinä löydät mie-leisesi ehdokkaan Vaasan kaupungin-valtuustoon tämän lehden esittelyistä.

Dagspolitik i Vasa präglas av ”stora pojkars” drömprojekt vilka skymmer vardagsproblem som alla har att käm-pa med dagligen.

Vem talar om köer i socialen eller tandvården? Hur är det med skolhäl-sovården? Vem pratar om de långa operationsköerna i Centralsjukhuset, om FPAs långa betalningstider, om den katastrofala läkarbristen inom t.ex. psykiatrin?

Vem är oroad on våra grönområ-den och våra fria stränder för alla? Finns dagvårdplatser tillräckligt? Skolpsy-kologer, kuratorer? Är grundskoleklas-serna för stora? Hur mycket lider våra barn och ungdomar?

Det verkar vara mycket manliga-re att pyssla med kommunreformen,

åt RL-line, rese-centrum, elbanan, hästsportcentret, pri-vatisering av tjänster

och stränder, kostsamma processmodeller i för-

valtningsreformhärdeller…Vi gröna vill återföra vanliga Va-

sabors vardagsproblem i fokuset. Minoriteternas ärenden är viktiga för oss gröna, även svenska språkets ställning.

Vi vill bli av med alla stadsdirektö-rer och införa direkt borgmästarmo-dell.

Vi gröna seglar i medvind. Vår medlemsantal har ökat markant och vi har 30% mera kommunvalskandi-dater än i senaste valet. Vill även Du bli medlem? Gör det!

Jag är stolt över vår kandidatlista och hoppas att även Du kan hitta en lämplig kandidat bland oss Gröna. Vi har elva svensk- eller tvåspråkiga kandidater, om språket har betydelse för Dig….

Tapio Osalapuheenjohtajaordförande

Tapio Osala

Pääkirjoitus – Ledare


Tähänastisen kehityksen hillitön ener-giankäytön kasvu on käynnistänyt vakavan ilmastonmuutoksen. Ilmas-tonmuutoksen hillinnällä on keskei-nen rooli siinä, miten hyvänä elinym-päristömme säilyy tai miten huonoksi se muuttuu. Kunnilla on tässä asiassa suuri vastuu.

Muun muassa yhdyskunnan parem-pi energiatehokkuus, pienempi mat-kustus- ja kuljetustarve, hyvin toimiva julkinen liikenne, ruoan ja muiden tar-peiden lähituotanto sekä hyvin järjes-tetty jätehuolto vaikuttavat suoraan hiilidioksidipäästöjen alenemiseen. Tällainen kehitys järkeistää muutenkin yhteiskuntamme toimivuutta. Paikal-lisen uusiutuvan energian eri muoto-jen kehitys antaa myös uusia pysyviä työpaikkoja, jotka hyvinkin korvaavat vahingollisemman toiminnan lopetta-misen.

Keskivertosuomalainen tuottaa vuodessa noin 12 tonnia hiilidioksidi-päästöjä. Ilmaston kannalta kestävä taso olisi noin 2 tonnia vuodessa. Suo-messa hiilidioksidipäästöjen aiheutta-jat voidaan jakaa neljään yhtä suureen osaan: sähköntuotanto, lämmöntuo-tanto, liikkuminen sekä ruoan ja ta-varoiden tuotanto ja kuljetus. Kaikkiin näihin osa-alueisiin voi Vaasan kau-punki vaikuttaa ratkaisevasti hyvällä suunnittelulla, päätöksillä, ohjauksella sekä jatkuvalla valistuksella ja seuran-nalla.

Kaupunki voi vaikuttaa siihen, mi-ten asukkaiden sähkö ja lämpö tuote-taan ja liikenne järjestetään. On myös puututtava julkisten palveluiden kuten koulujen, virastojen ja urheilulaitosten välittömiin päästöihin. Välillisten pääs-töjen vähentäminen tapahtuu mm.

järkeistämällä yhdyskuntarakennetta siten, että asuminen, työ ja palvelut muodostavat mahdollisimman tiivii-tä kokonaisuuksia. Energiankulutusta voidaan merkittävästi vähentää, kun siihen kiinnitetään suurempaa huo-miota. Myös mahdollisimman hyvin toimivan ja vähäpäästöisen jätehuol-lon järjestäminen on merkittävä osa-alue, jossa Vaasa on päässyt hyvään alkuun, mutta paljon on vielä tehtävis-sä. Varsinkin jätteen synnyn ehkäise-misessä on vielä paljon tehtävissä.

Ilmastonmuutoksen torjumisek-si teollisuusmaiden on vähennettä-vä päästöjään 30 % vuoteen 2020 ja vähintään 80 % vuoteen 2050 men-nessä. Vuoden 2007 alussa Euroopan

päämiehet sopivat energiapolitiikan tavoitteista. Tavoitteena on nostaa uu-siutuvan energian osuus 20 %:iin ny-kyisestä noin 6,5 %:sta vuoteen 2020 mennessä ja nostaa ekotehokkuutta 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä.

Jotta ilmasto- ja energiatavoit-teiden täyttäminen ja ilmastonmuu-toksen torjuminen onnistuvat, pitää Suomessa kuntien toimia aktiivisesti ja aloitteellisesti ilmastoystävällisen yhteiskunnan luomiseksi. Esimerkkejä on: Ruotsissa 80 000 asukkaan Växjö on ottanut tavoitteekseen puolittaa il-mastopäästöt asukasta kohti vuoteen 2010 mennessä. Vuosien 1993 ja 2006 välillä Växjössä päästöjä asukasta koh-ti vähennettiin 30 % ja vuonna 2006 päästöt olivat 3 232 kg henkeä kohti.

Yhdessä muutaman muun ympäris-töstä huolestuneen vaasalaisen kanssa jätimme helmikuussa Vaasan kaupun-gille tämän sisältöisen kunnallisaloit-

teen. Aloitteessa esitimme, että Vaasalaatisi ilmasto-ohjelman, jossa esite-tään tavoitteet ja keinot, joilla kau-punki muutetaan ilmastoystävälliseksi kunnaksi. Siinä määrin kuin tämä ta-voite toteutuisi, kaupunki saisi myös aitoa kansallista ja kansainvälistäkin arvostusta. Luettelimme myös esi-merkkejä parannettavista käytännön kohteista, joille voi tehdä toteutettavia suunnitelmia. Esimerkkilista on luetta-vissa myös netissä osoitteessa http://www.sll.fi/yhdistykset/vaasa/Ilmas-to_liite.htm .

Kahdenkymmenen vuoden kuluttua tämän päivän lapset kysyvät: ”Miksi ette tehneet mitään? Miksi ilmaston-muutosta ei pysäytetty? Mitä sinä teit hillitäksesi sitä?” Ajatellaan siis glo-baalisti ja toimitaan paikallisesti pa-remman huomisen puolesta!

Anna Swanljung

Vaasa edelläkävijäksi ilmastonsuojelussa!

Anna Swanljung


Mielen sairauksiin liittyy yhä iso häpeä. Kukapa niistä kehtaisi kanssaihmisille ääneen kuulutel-la? Ei kukaan. Korkeintaan joku häpeänkin edukseen kääntävä julkkis.Eipä siis ihme, että mielenter-veyspotilaat ovatkin niitä maan hiljaisimpia, jotka barrikadeille nousematta tyytyvät siihen vä-hään, mitä tarjolla on. Paljon hoi-toa ei ainakaan Vaasassa tarjolla ole!

Lasten ja nuorten pahoinvointi on tänä päivänä valtaisaa. Ennaltaehkäisy sekä henkisen ja fyysisen terveyden edistäminen olisivat viisasta ja kauko-katseista panostamista.

Kuka tarttuisi ajoissa jo syntyneisiin ongelmiin?

Välttelevän kasvatuksen tuotokse-na nykypäivän vanhemmilta puuttuu valitettavan usein kyky nähdä ja kuul-la omaa lastaan. Koulut on kotien si-jaan paljon vartijoiksi asetettu! Kuinka sitten voi olla niin, että lamavuosina alkanut säästäminen jyrsii yhä sekä kouluterveydenhuoltoa että oppilas-huoltoa? Tarvitaanko todella tragedia, ennen kuin päättäjät taipuvat otta-maan järjen käyttöönsä? Toivottavasti ei. Resursseja tulee pikimmiten lisätä niin kouluterveydenhuoltoon kuin op-pilashuoltoonkin.

Masennus ei ole sairautena yleistynyt, mutta sen aiheuttama työkyvyttömyys sen sijaan on. Lähes 4000 suomalais-ta joutuu tällä hetkellä vuosittain työ-kyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi.

Masennus voi olla luonteeltaan ete-

nevää. Mitä kauemmin masennusjakso kestää, sitä pienemmäksi käyvät täy-dellisen parantumisen mahdollisuudet. Riittämättömästi hoidettu masennus kehittyy helposti eteneväksi sairaudek-si, joka vie vääjäämättä kohti pysyvää työkyvyttömyyttä. Varhain annettu, tehokas hoito takaa hyvän pitkäaikai-sennusteen.

Kuinka on Vaasan laita? Saako ai-kuinen masennuspotilas Vaasassa te-hokasta hoitoa?

Perusterveydenhuollossa tarvitaan psykiatrista asiantuntemusta mielen-terveyshäiriöiden tunnistamiseen ja lievempien häiriöiden hoitamiseen. Muualla Suomessa on runsaasti hyviä kokemuksia pitkältä ajalta terveyskes-kusten depressiohoitajatoiminnasta. Vaasan perusterveydenhuollossa ei tänä päivänä toimi ainuttakaan dep-ressio-/psykiatrista sairaanhoitajaa.

Työterveysasemat kykenevät tarjoa-maan mielenterveyshäiriöissä asian-tuntevan alkuselvityksen, mutta hoi-don pitäisi näissäkin tapauksissa järjestyä erikoissairaanhoidon piiristä. Sinne lähetetään myös vaikeammat mielenterveyshäiriöpotilaat terveys-keskuksista.

Karu tosiasia on tällä hetkellä kui-tenkin se, että Vaasan keskussairaalan psykiatrinen avohoito tulisi asettaa pikimmiten ”selvitystilaan”. Valtakun-nallisten suositusten mukaan Vaasan Mielenterveyskeskuksessa pitäisi olla kymmenen psykiatrivirkaa. Virkoja on kuitenkin vain neljä, ja tällä hetkellä niistäkin ainoastaan yhtä hoitaa ko-kopäiväinen lääkäri! On aivan selvää, ettei hoitotakuu voi näillä resursseilla

täyttyä, mutta kuka siitä puhuu mi-tään? Keskussairaalan psykiatrikato on laadultaan jo kroonista. Syyt ovat syvällä ja moninaiset. Jotain pitäisi tehdä. Aloitettakoon vaikka nostamal-la kissa pöydälle ja puhumalla asioista niiden oikeilla nimillä.

Päihteiden käyttö on nyt ja lähitule-vaisuudessa suomalaisten vakavin ter-veysuhka.

Päihdehuoltolain mukaan kunnan tulee järjestää asukkailleen sisällöl-tään ja laajuudeltaan riittävät päih-dehuollon palvelut. Työsarkaa riittää!

Uusia haasteita tuo huumeriippuvais-ten korvaushoitojen aloittaminen kun-nan päihdehuollossa.

Kuntien taloudellisista resursseista kilpailevat näin ollen yhä useammin myös päihdeongelmaiset. Vaarana on, että he jäävät negatiivisista asenteis-ta johtuen auttamatta ”peränpitäjiksi”. Näin näyttäisi käyneen Vaasassa. Tän-ne tulisi perustaa pikimmiten ainakin yksi kokopäiväinen päihdelääkärin vir-ka.

Sisko-Margit Syväoja, yleislääke-tieteen ja psykiatrian erikoislääkäri


Ritva-Hillevi on pitänyt aiemmin kuk-kakauppaa Korkeamäellä ja Suvilah-dessa, mutta astma pakotti hä-net sulkemaan liikkeensä. Nyt hän on ennenaikaisella eläk-keellä. Hän asuu Suvilahdes-sa Pikipruukin vuokralaisena ja on vajaan sadan asunnon asu-kastoimikunnan puheenjohta-ja. Siinä ominaisuudessa hänet valittiin asukkaiden edustajaksi Pikipruukin hallitukseen vuonna 2003.

-Pikipruukin vuokrista valite-taan usein, mutta oikeasti tämä on edullinen vuokranantaja, sa-noo Ritva-Hillevi. -Se päihittää useimmat yksityiset. Pikipruukki yrittää parhaansa mukaan pal-vella asukkaita heidän toivo-muksissaan.

Juha on töissä Aikuiskoulutus-keskuksessa. Asiakkaat ovat ol-leet suomalaisia ja ulkomaalaisia työttömiä. Hän on etsinyt heille töitä ja auttanut heitä koulut-tautumisessa ja ammatinvalin-nassa. Juha on Pikipruukin val-tuustossa ja asukastoimikunnan puheenjohtaja Melaniemellä.

Juha arvostaa Pikipruukin asunnois-sa yhteisöllisyyttä.

-Ihmiset tuntevat täällä Piirikadun taloissa naapurinsa ja välittävät heistä ihan oikeasti. Se on tärkeä juttu, kun asunnoissa on paljon murrosikäisiä, jotka testaavat vähän väliä voimiaan ja rajojaan.

Ritva-Hillevi ja Juha eivät koe suu-reksi ongelmaksi sitä, että oman puo-lueen mies Tapio on Pikipruukissa ”vastapuolella”, vuokranantajan edus-tajana.

-Tapio on järkevä mies ja Pikipruuk-

ki on vastuullinen ja ympäristöystä-vällinen vuokranantaja, sanoo Ritva-Hillevi.

Juha on löytänyt yhden ison ”vuo-don” maksamistaan vuokrista:

-Asukkaat kustantavat myös tyh-jien asuntojen ylläpidon. Laskujeni mukaan minulle tulee Pikipruukin tyh-jistä asunnoista vuokranlisää yli 40 € kuukaudessa. Ymmärrän että tyhjiä-kin vuokra-asuntoja tarvitaan - mehän asumme kasvavassa ja työvoimapulan vaivaamassa kaupungissa. Olen kärsi-nyt nuorena sen verran paljon asun-

topulasta, että osaan arvostaa hyvää vuokra-asuntotilannetta. Silti tuntuu kohtuuttomalta, että kaupunki mak-sattaa kasvupolitiikkaansa vuokralai-sillaan. Useimmat Pikipruukin asuk-kaat ovat pienipalkkaisia työssäkäyviä eivätkä saa mitään asumistukea.

Pikipruukiilla on noin 100 tyhjää asuntoa.

-Ongelma on tiedossa, puolustau-tuu ”vastapuolen” edustaja Tapio.

-Pikipruukki on myynyt tänä kesänä 118 asuntoa yksityiselle vuokrananta-jalle. Niissä oli paljon tyhjäkäyttöä..

Pääsimme kaupalla eroon 41:stä tyhjästä asunnosta ja näiden kustannukset eivät enää kuor-mita asukkaita. Lisäksi olemme onnistuneet täyttämään aktiivi-sella markkinoinnilla kymmeniä tyhjiä asuntoja.

-Pikipruukki on omakustantei-nen, eli se ei tuota voittoa, eikä saa jakaa osinkoa omistajalleen. Mutta kaikki kulut on silti peitet-tävä vuokratuloilla. Omistaja ei ole valmis maksamaan tyhjien asuntojen kustannuksia, valitet-tavasti.

”Kannatamme tehokkaiden omakoti-/pientalotonttien kun-nallisen tarjonnan maltillista li-säämistä nyky-Vaasan alueella. Vuokra-asuminen on moderni, eurooppalainen asumismuoto. Kaupungin tulee tarjota laaduk-kaita ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja riittävästi.” (Vaasan seudun vihreät, Kunnallisvaa-liohjelma 2008)

Vuokra-asuminen on moderniaVihreiden ehdokkaissa on kol-me henkilöä, joilla on luotta-mustehtävä kaupungin vuokra-asuntoyhtiössä Pikipruukissa. Ritva-Hillevi Halme ja Juha Tuomikoski edustavat asukkaita hallituksessa ja valtuustossa. Tapio Osala on puolestaan hallituksen pu-heenjohtaja, siis ”vastapuolen” edustaja.

Juha Tuomikoski, Ritva-Hillevi Halme ja Tapio Osala


Mika Siltanen tunnetaan Vaasas-sa pitkäaikaisena seura-aktivistina yli rajojen tapahtuvasta nuorten hy-vinvointia edistävästä työstä. Hänet tunnetaan myös valmentajana, seura-toimijana, jonka intresseissä viime ai-koina on ollut urheilun, jalkapalloilun ja etenkin naisjalkapalloilun alueellisen kehittämisen, näkyvyyden ja arvostuk-sen lisääminen. Mika oli vaikuttamas-sa Brasilian olympiahopeajoukkueen ja Euroopan huippujoukkueen Umeå IK:n, ottelun järjestämiseen Vaasassa viime kesänä.

Mika on ehtinyt valmentaa poikia, tyttöjä ja aikuisia jo parisenkymmentä vuotta. Jalkapallo ei ole koskaan ollut hänelle pelkästään huippu-urheilua, vaan myös opettamista ennaltaehkäi-sevään kuntouttavaan harrastetoimin-taan, jossa kehittymismahdollisuuk-sien mahdollistamisen lisäksi nuoren henkiselle itsetunnolle sekä fysiikalle annetaan tilaa ja aikaa kehittyä rau-hassa kunkin yksilön henkilökohtaisia haluja ja ominaisuuksia kunnioittaen.

Mikan jalkapalloharrastus alkoi seuratasolla 10-vuotiaana Kiistossa. Lahjakas Mika ennätti pelata useassa suomalaisessa joukkueessa ja tähtä-si jo Ruotsin pääsarjajoukkueeseen. Loukkaantuminen kuitenkin muutti suunnitelman ja Mika keskittyi nuorten valmennukseen tukemalla heitä polul-laan pelaajana ja ihmisenä unohta-matta opiskelujen, toisten huomioon

ottamisen sekä myönteisen ajattelun tärkeyttä.

Enimmäkseen hän on valmentanut murrosikäisiä pelaajia, jotka ovat eri-tyisen alttiissa iässä oppimiselle ja joil-le jalkapallo on syrjäytymistä ehkäise-vää toimintaa.

Syrjäytymistä vastaan asiakkait-tensa puolesta Mika taistelee myös leipätyössään Jupiter-säätiössä. Hän on tukenut pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten pääsyä avoimille ja välityömarkkinoille. Nykyään Mika on töissä Trappan-projektissa, Jupiter-säätiön työvalmennuskeskuksessa, jonka palvelut tukevat asiakkaidensa työllistymistä ja kouluttautumista avoi-mille työmarkkinoille sijoittumiseksi ja parantavat yksilön työ- ja toimintaky-kyä ohjatun sekä yksilö-, ryhmä- ja työhönvalmennuksen kautta. Vaasan ammattiopistossa hän on pyrkinyt op-pilashuoltotyössä ehkäisemään opin-tojen keskeytymistä ja parantamaan opiskelijan kouluviihtyvyyttä. Perhe-koti Kortteerissa hän on aiemmin vai-kuttanut tukea tarvitsevien nuorten selviytymiseen.

Syrjäytymisen ehkäisy sekä kiusaa-miseen puuttuminen ovat eräitä hänen keskeisiä lempiteemojaan myös politii-kassa – niin myös nuorten ennaltaeh-käisevä kuntoutus sekä ikääntyvien henkilöiden työkyvyn ylläpito.

Mika on kasvanut ympäristössä, jossa yhteisiin asioihin vaikuttaminen oli luonnollista: vanhemmat ovat Veik-ko ja Aino Siltanen, tunnetut vaasalai-set kunnallisvaikuttajat. - Kasvoin lapsuuteni Ristinummella, Sala-ampujankadulla. Pihapiirissä oli paljon lapsia ja asukkaiden itse ide-oitua aktiviteettia, pallopeleistä katu-tansseihin.- Vihreät ovat näyttäneet olevan-sa enemmän humanistisia kuin muut puolueet. Olen myöskin oppinut omal-la matkallani ymmärtämään, että me kaikki syömme, juomme ja hengitäm-me luontoa… täällä kotonamme kuten muissakin maissa niin tänään kuin tu-levaisuudessakin, perustelee Mika vih-reää valintaansa. - Uskon, että oppiessamme vielä tii-viimmin työskentelemään kansainvä-lisesti yhdessä yli rajojen ja yhteisin tiedostetuin tavoittein, voimme sääs-tää kauniin maapallomme tulevillekin sukupolville.

Futisvalmentaja on nuorisotyöntekijä

Ennakkoäänestys 15.10 – 20.10.2008


Vesku Jokinen on pelannut jääkiekkoa Vaasan Vicious- joukkueessa. Ja aikaisemmin myös Sportin junioreissa. Oskar Osala on ahkera musii-kin kuuntelija ja Klamydia-fa-ni osaten melkein kaikki sanat ulkoa.

Vesku Jokinen on vaasalaisen Klamy-dia-yhtyeen solisti, joka myös säveltää ja sanoittaa yhteen kappaleita. Viimei-siä listahittejä oli-vat Pohjanmaalla ja Suomi on sun.

Oskar Osala on vaasalainen ammat-tijääkiekkoilija, Ju-niorSportin kasvatti, joka ensimmäisenä vaasalaisena on teh-nyt NHL-sopimuksen. Oskar aloitti tänä syksynä Washington Capitals -joukkueen organisaatiossa. Vii-me kaudella hänet valittiin SM-liigan tu-lokkaaksi. Keväällä hänet myös lakitet-tiin ylioppilaaksi.

Mitä mieltä olet Ves-ku Jokisesta, Oskar?

Ihan pienestä asti olen kuunnellut Kla-mydiaa. Asuin kaksi vuotta Torontossa ja ensimmäisenä pakkasin Klamydian musat joukkoon. Se auttoi, kun koti-ikä-vä alkoi vaivata.

Veskun ääni on sopivan raaka punk-kimaiseen Klamydia-musaan, mutta kyllä se hienolta kuulostaa balladeissakin.

Olen hyvin kiin-

tona on vaippoja vaihdeltu. Tulin ni-mittäin isäksi. On kova juttu. Ei olisi uskonut, kuinka hienoa tämä on.

Kråklund Recordsin jakelu siirtyi Tampereelle ja nyt on saanut keskittyä vain musantekoon. Ja on hienoa, kun jäänyt aikaa perheellekin.

Oskar ja Vesku, miten suhtaudutte po-litiikkaan?

Onhan sitä saanut kotona kuulla ja olen vähän päässyt perille yhteisistä asioistakin. Periaatteessa kyllä kiin-nostaa, mutta nyt on kyllä ajatukset ammatissa kun joudun vaihtamaan mannertakin, kertoo Oskar.

Kun on joku yhteinen asia vaivannut olen soitellut Osalan Tapsalle ja hän on taivuttanut rautalangasta, mistä aina oikein on kyse. En siis oikein hallitse politiikan kiemuroita mutta onpahan keino saada selvää, kertoo Vesku.

Aiotteko äänestää kunnallisvaleissa?

Kävin Toronton suurlähetystössäkin äänestämässä siellä asuessani. Nyt käyn Washingtonissa hoitamassa asi-an. Vihreät saavat ääneni, kertoo Os-kar.

Pakko kai sitä on käydä äänestä-mässä, toteaa Vesku.

nostunut musiikin sanoituksista. Suo-men ykkönen on mielestäni Juha ”Watt” Vainio. Mutta pidän kovasti myös Veskun inhorealistisista sanoi-tuksista. Ne sopivat hienosti sävellyk-siin.

Pitäisin varmaan Klamydiasta, vaik-kei se olisikaan vaasalainen. Onneksi kuitenkin on.

Miten kesä on mennyt?

Treenattu on. Kävin viikon rookie-leirillä Washingtonissa ja hyvin meni. Heinä-elokuussa olin täällä kotona Vaasassa pari viikkoa nuorten kiekkoleirillä aut-tamassa. Vaasa on hyvä paikka viettää kesät jatkossakin, vaikka golf-handäri ei vielä pudonnutkaan tavoitetasolle. Mutta ensi kesänä…

Vesku, mitä mieltä jääkiekkoilija Oskar Osalasta?

Kyllä minä itsekin osaan lätkää pelata, mutta täytyy tunnustaa, että Oskar on jo vähän parempi, heh.

On ollut hienoa olla vaasalainen kun on seurannut Oskarin nopeata urake-hitystä kansainvälisilläkin kiekkoaltta-reilla.

Pitää kyllä yrittää tehdä tuosta Os-karista laulu.

Tää musan teko on tietysti kovaa duunia, mutta eniten kunnioitan Oska-rin työmoraalia. Jätkähän painaa tuk-ka putkella koko kesän. Ennen kiekko oli sentään talvilaji.

Kyllä tuli seurattua viime kaudella ahkerasti Bluesin pelejä ihan Oskarin ansiosta.

Miten kesä hurahti, Vesku?

Kolmekymmentä festarikeikkaa ja ko-

Oskar Osala ja Vesku Jokinen


Asukkailleen hyvä kunta tarjoaa paitsi työtä ja viihtyisää asumista niin myös asukkaiden tarpeisiin vastaavia, laa-dukkaita peruspalveluita. Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden lisäksi kulttuuri ja taide luovat perustan ihmi-sen hyvinvoinnille, antavat elämälle si-sältöä sekä lisäävät yksilön ja yhteisön ymmärrystä itsestään ja ympäröivästä maailmasta.

Taidekaupunkina Vaasalta edel-lytetään riittävää resursointia ja toi-mintamahdollisuuksia kulttuuritoimen julkisille palveluille; teatterit, museot, taidenäyttelytilat, kaupunginorkeste-ri ja kirjastot. Taidelaitokset tekevät kunnianhimoisesti ja ammatillisesti ar-vokasta työtään, joten heille on taat-tava paitsi rahoitus niin myös jousta-va itsemääräämismahdollisuus luoda omaa linjaansa. Taidealan ammattilai-

set ovat oman alansa asiantuntijoita, joten heitä on kuultava esimerkiksi hallinnollisissa ratkaisuissa. Pelkäs-tään taloudelliset tekijät huomioiden ei tälläkään saralla päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Näistä syistä tulee tarkoin harkita suunnitelmaa Ti-kanojan taidekodin, Kuntsin ja Pohjan-maan museon hallinnollisesta yhdistä-misestä.

Julkisten palveluiden lisäksi elävä kulttuurikunta luo mahdollisuudet va-paille taideryhmille; teatteriryhmät, kuorot, kuvataideryhmät. Tarvitaan tiloja ja tukea esim. nuorten bändihar-rastukseen. Pienten taideryhmien li-säksi tulee tukea ihmisten omaehtoista taideharrastusta, mikä antaa elämään sisältöä ja luo kulttuurista pääomaa. Erityisesti harrastusmahdollisuudet on turvattava ihmisille, jotka esim.

ikääntymisen, liikuntarajoitteisuuden tai jonkin muun syyn vuoksi eivät itse luontevasti pääse tarjottavien har-rastusten pariin. Kulttuurin ja taiteen tulee olla osa hyvää ihmisarvoista ja vireyttävää hoitoa asuipa ihminen sit-ten laitoksessa, palvelukodissa tai ko-tihoidossa. Niin taiteesta nauttiminen kuin taiteen omaehtoinen harrastami-nen ovat ihmisen oikeus eri elämän-tilanteissa. Tämä tarkoittaa paitsi ih-misten luo tuotavaa taidetta niin myös esteetöntä pääsyä teattereihin, taide-näyttelyihin ja konsertteihin.

Koulujen taideaineet ovat viime vuosina saaneet taistella asemastaan muiden aineiden rinnalla. Lasten ja nuorten terveen kasvun kannalta tai-deaineiden merkitys on keskeinen ja niiden asema on opetusohjelmassa taattava. Tämä edellyttää ammattitai-toisten taidekasvattajien palkkaamista sekä riittävää taideaineiden tuntimää-rien turvaamista perusopetuksessa.

Kulttuurilla ja taideharrastuksilla voidaan vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ihmisten osallisuutta. Eri elämäntilan-teissa olevien ihmisten osallisuus on elävän yhteisön perusta. Esim. maa-hanmuuttajien resursseja ja osalli-suutta yhteisön täysivaltaisena osa-na ei vielä ole täysin mahdollistettu. Tuomalla taiteen keinoin esiin helposti valtapuheelta syrjään jääviä tarinoita, voidaan edistää suvaitsevuutta, erilai-suuden ymmärtämistä sekä moniar-voistaa yhteisöä ja rakentaa yhteisyyt-tä ihmisten välille.

Tytti Hyttilä-HuhtaYTM, lehtori

Ihminen on kadottanut yhteyden luon-toon – ja samalla itseensä. Itsensä kadottaneita ihmisiä ajelehtii ympä-rillämme joka puolella. Osa heistä on toki varsin vakuuttavasti onnistunut luomaan kuvan tärkeästä, kiireisestä ja menestyvästä ihmisestä, mutta yhä useampi olisi valmis irtiottoon, paluu-seen luontoon ja yksinkertaisten asioi-den pariin. Eikö tämä, jos mikä, kerro omaa kieltään?

Haluaisimme pitää parempaa huol-ta itsestämme, perheistämme, ystä-vistämme ja ympäristöstämme, mutta mieliämme vaivaa voimattomuuden tunne, halvaantuneisuus, joka on va-kuuttanut meidät, ettemme pysty te-kemään mitään itse, vaan paremmat ja viisaammat tekevät päätökset puo-lestamme. Haluan havahduttaa ihmi-set huomaamaan, että pienetkin teot vaikuttavat. Jokaisesta pienestäkin hyvästä teosta kasvaa iso hyvien te-kojen meri.

Mia Kujanhaarakauppatieteiden yo

Kulttuuri luo hyvinvointia Pienetkin teot vaikuttavat

Tytti Hyttilä-Huhta


Minna Leppäkorvellaja Juha Ossillaon paljon yhteistä: molemmat ovat luottamusmiehiä ja vihreiden ehdok-kaita. Yhteisiä ovat myös ongelmat, joihin he törmäävät luottamusmies-toimessa, Töiden kasaantuminen ja työntekijöiden uupuminen. Vihreään tyyliin he ovat kääntäneet sukupuoli-rooleja nurinpäin - Minna on kiinnostu-nut urheilusta ja Juha kulttuurista.

Minna Leppäkorpi on Vaasan kau-pungin 400 tehyläisen pääluottamus-mies ja ammattiosaston puheenjohta-ja. Hän toimii myös puheenjohtajana STTK:n aluetoimikunnassa. Ammatil-taan hän on lastenhoitaja Malmönta-lon päiväkodissa.

Suurin osa pääluottamusmiehelle tulevista tapauksista on palkkaus- tai työaikaongelmia. Työvoimapula pakot-taa hoitajat vetämään tuplavuoroja ja päivystämään useampaa osastoa yhtä aikaa. Lisäksi lyhytaikaisista sijaisista on pulaa, vaikka sosiaali- ja terveys-toimella onkin kolmisenkymmentä päätoimista varahenkilöä. Ongelmista ei Minnan mukaan voi syyttää työnan-tajaa Vaasan kaupunkia, vaan todella-kin alan työvoimapulaa.

Juha Ossi on STTK:laisen valtion palkansaajajärjestön Pardian luotta-musmies. Hän edustaa Pohjanmaan TE-keskuksen 50 työntekijää. Työk-seen hän käsittelee pienyrittäjien ja maanviljelijöiden tukia ja rakennus-suunnitelmia Vaasan TE-keskuksessa.

Suurimmat ongelmat aiheutuvat valtionhallinnon tehostamistavoittees-ta eli valtion työpaikkojen pitkäjäntei-sestä vähentämisestä. Tehostaminen tarkoittaa sitä, että eläkkeelle lähtevi-en tilalle ei aina palkata uusia, ja mää-

räaikaisia nimityksiä ei aina uusita. Töiden määrä ei kuitenkaan vähene valtionhallinnossa, joten työntekijät venyvät. Loppuunpalamisesta johtuvia sairaslomia on ollut jonkin verran. Val-tion työntekijöiden uupuminen on siis työnantajan määrätietoisen politiikan seurausta.

Sekä Minna että Juha kokevat, että vihreä ajattelu antaa uutta näkökul-maa heidän luottamusmiestyöhönsä. Minna kokee, että vihreät ei ole kah-litseva puolue vaan antaa vapauden olla oma itsensä. Juha puolestaan ha-luaa, että työntekijät saavat olla mu-kana heitä koskevassa päätöksenteos-sa ihan oikeasti, ja tämä sopii hyvin yhteen vihreän ajattelun kanssa. Li-säksi molemmat ovat kiinnostuneita ympäristöasioista. Minna on edustanut vihreitä Vaasan seudun urheiluhallien kuntayhtymässä ja viehättynyt siihen, että Botniahalli pystytään lämmittä-mään Stormossenin tuottamalla läm-möllä. Juha on ihmetellyt viime vuosiin saakka, miksi suomalaiset eivät ota il-mastonmuutosta vakavasti.

Minnaa on kiinnostanut aina urheilu mutta aina vapaaehtoistyönä erilaisis-sa hommissa, esimerkiksi kuuluttaja-na. Vihreisiin hän päätyi jäähallin kuu-luttajan hommasta, josta Tapio Osala ”löysi” hänet.

Juha puolestaan on kulttuurin ”lä-hes suurkuluttaja”. Eniten sydäntä lä-hellä on teatteri – sitä tulee katsottua Vaasassa kahdella kielellä, ja työmat-koihinkin hän pyrkii yhdistämään te-atterikäynnin. Juhan ”löysi” vihreisiin kulttuurivaikuttaja Mirkku Silvén.

Luottamusmies näkee paljon uupuvia työntekijöitä

Minna Leppäkorpi ja Juha Ossi


Vaasan lyseon käytyäni lähdin opiske-lemaan Helsinkiin. Pienen arkkitehti-ammattikuntamme enemmistö työs-kenteli pääkaupunkiseudulla. Töitä riitti ja sen tuloksena toisinaan syntyvää hyvää arkkitehtuuria arvostettiin. Sa-moista asioista kiinnostuneita ihmisiä ja kulttuuri- ym. virikkeitä oli enem-män kuin pienemmillä paikkakunnilla. Myöskin rantoja ja lähimetsien lenkki-polkuja riitti ulkoiluharrastuksiin.

Miksi tuollaisen ympäristön vaihtai-si johonkin pikkukaupunkiin? Ja mikä niistä pienemmistä kaupungeista olisi siedettävä?

Itseltäni paluumuuttajaksi kypsymi-nen vei 25 vuotta. Lopulta löytyi joten-kin kiinnostavat työpaikat sekä itselleni että vaimollekin. Sukulaisia tai koulu-tovereita ei täällä enää paljon ollut, mutta merenrannat ja luonnon tiesin. Niiden osalta Vaasa mielestäni päihit-ti muut Pohjanlahden rantakaupungit.Vaasa on nyt säilynyt kotikaupunkin-amme 33 vuotta, joista 18 vuotta olin kaupunginarkkitehtinä.

En ole veneilijä vaan käytän mer-ta vain uimiseen. Muiden vaasalais-ten tapaan ihailen ja tarvitsen ranta-maisemaa. Itse katselen sitä yleensä lenkeillä rannalta ja toisinaan lentäen purjekoneella ilmasta.

Rannan kävelyreitti keskustasta Hietalahden puiston läpi Suvilahden tienoille on vuosikymmenien kuluessakovasti kärsinyt. Sairaalan laajennuk-set pysäköintikenttineen, moottoritie, liikennerakenteet, pallokentät ja muut rakennelmat ovat leikanneet suuret palat luonnosta. Meri näkyy harvan puuston lomasta, mutta juuri muuta innostavaa ei ole. Vastaantulijoiden määrä silti usein hiukan häiritsee hölk-

kääjää.Ahvensaaressa olisi luontoa ja ran-

taa vähän enemmän, mutta sielläkin haluttaisiin yhteistä rantaamme yk-sityistää tonteiksi. Vaskiluodon pieni osayleiskaavan suojaama metsä on ol-lut keskustan asukkaiden tärkein vir-kistysalue. Hyvän pururadan ympäriltä löytyy puiden ja kivien lisäksi marjoja, sieniä ja eläimiä. Linnut, oravat ja jä-nikset ilahduttavat kivitalokortteleista tulijaa. Surkeata, että tämä alue taas kertaalleen uuden yleiskaavan valmis-telussa on uhattuna. Sataman sijainti Vaskiluodossa on selviö, mutta mo-net muut sinne ajautuneet toiminnot - teollisuus, varastoalueet ja rekka-terminaalit - ovat virheitä jotka tuli-si oikaista. Nämä alueet tulisi varata asumiseen ja siirtää raskasta läpikul-kuliikennettä keskustaan aiheuttavat toiminnot lähemmäksi moottoritietä, pois Vaskiluodosta.

Monet virkamiehet ja poliitikot ovat suhtautuneet tähän asukkaille elin-tärkeään Vaskiluodon metsään kuin kehnoon talousmetsään. Sinne ol-tiin sijoittamassa milloin Maretario, Rantarock-nuorison telttailualue, So-keritehtaalta alkava kerrostaloalue... Onneksi muutamat järkevät poliitik-komme saivat höperyydet kumottua. Nykyisistä päättäjistä ei ole takeita. Grynderit haluavat tietysti tontteja asunnoille helposti myytäviltä virkis-tysalueilta, jos vain annetaan.

Päättäjät tulevat ehkä huomaa-maan, ettei Vaasan väkiluku sitten-kään kasvanut. Jos asukkaiden ter-veenä elämisen edellytys - hyvät vir-kistysalueet – tuhotaan, muutam-me parempiin kuntiin tai kuolemme. Asko Halme arkkitehti

Millaisessa paikassa ihminen viihtyy ja haluaa asua?

Asko Halmeen kartalla punaiset ovat ehdotettuja rakennuksia. Metsän voi säästää Vaskiluodossa.

Asko Halme


Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Juhana Salonen, 26-vuotias viit-tomakielinen kuuro. Opiskelen Jy-väskylän yliopistossa neljättä vuotta suomalaisen viittomakielen aineen-opettajaksi sekä viittomakieliseksi luo-kanopettajaksi.

Mikä on suhteesi Vihreisiin?

Olen ollut Vaasanseudun Vihreiden jäsen jo vuosia. Vihreiden arvot ovat lähellä sydäntäni, erityisesti ekologian osalta ja taustastani johtuen. Kuurona kuulun viittomakieliseen kieli- ja kult-tuurivähemmistöön. Mielestäni Vihreät ovat ajaneet rohkeasti myös vähem-mistökulttuurien oikeuksia. Samoin on ympäristönsuojelun laita. Koen ympä-ristön ja vähemmistöjen olevan ”sa-maa pataa”, koska valtaväestö polkee molempia.

Mitä ongelmia kuurous aihe-uttaa?

Vastaan kysymyksellä: miksi kuuro-us on valtaosalle kuulevista ongelma? Olen syntymäkuuro enkä pidä kuuro-utta sinänsä ongelmanani. Sen sijaan ennakkoluuloinen ympäristö häiriintyy kuuroudestani vähän väliä. Lääketie-teen liian auditiivinen näkökulma ko-rostaa kuurouden olevan vamman, joka pitää ehdottomasti parantaa ”pois”. Itse en koe kuuroutta vam-

maisuutena, vaan pikemminkin rik-kautena. Sen ”ansiosta” olen saanut tavata mitä hienoimpia viittomakie-lisiä kuuroja ympäri maailmaa, oppia kauniin ja elinvoimaisen suomalaisen

viittomakielen ja iloita visuaalisesta orientaatiostani. Näitä asioita kuuleva valtaväestö ei valitettavasti juurikaan ymmärrä. Taustaani ei osata arvostaa. Aina on korostettu kuurouden olevan

stigman tai haitan, joka pitäisi väkivaltaisesti kitkeä pois.

Mitä kuurojen hyväksivoitaisiin / pitäisi tehdä?

Voi, tekemistä oli-si paljon! Tärkeimpi-nä pidän suomalaisen viittomakielen korotta-mista täysivaltaiseksi kieleksi, kuurojen kou-lutuksen kehittämis-tä, heidän työllistymi-sensä tukemista sekä viittomakielisten pal-velujen lisäämistä. Suomalainen viittoma-kieli on ollut Suomen perustuslain mukaan vuodesta -95 virallinen vähemmistökieli saa-men ja romanikielen lisäksi. Sen tulevaisuus näyttää kuitenkin tällä hetkellä jopa uhatulta. Valtaosalle syntymä-kuuroja lapsia tehdään nykyisin sisäkorvaistu-teleikkaus. Tavoitteena

on kasvattaa heistä puhtaasti pu-hekielisiä. Tarvitsevatko he siis lain-kaan suomalaista viittomakieltä? Minäkin opin jo lapsena puhumaan hyvin. Kykenen kuitenkin ilmaisemaan tunteeni, ajatukseni ja arvomaailma-ni luonnollisesti suomalaisella viitto-makielellä. Tämä mahdollisuus tulee ehdottomasti taata kaikille syntymä-kuuroille lapsille! Tässä kontekstissa toivon Vihreiltä vahvaa kieli- ja kult-tuuripolitiikkaa kuurojen oikeuksien ajamiseksi.

Monissa kuurojenkouluissa suo-malaista viittomakieltä syrjitään yhä. Kuurojen kouluihin tarvitaan tuntuvas-ti lisää kaksikielisyyden todellista ide-ologiaa.

Kun Suomessa on tällä hetkellä työttömiä enää 6-7 %, hipoo kuurojen työttömyys meillä edelleen 20 %:a. Nuoret kuurot alkavat olla hyvin kou-lutettuja. Asenteissa olisi korjattavaa! Työllistämistukitoimia voitaisiin koh-dentaa myös työnantajiin. Viittomakie-lisiä tulkkauspalveluita on aivan liian vähän. Suomenkielisissä tv-ohjelmissa on erittäin harvoin tekstitystä. Pitäisikö kuurojen maksaa tv-lupamaksu, vaik-kei tekstitön ohjelmisto anna heille yh-tään mitään? Voisin jatkaa epäkohtien listaamista, mutta riittäkööt nämä.

Odotan Vihreiden puolustavan kuu-rojen perusoikeuksien toteutumista myös tulevaisuudessa.

Haastattelussa vähemmistökieliryhmän edustaja, Juhana Salonen, kuuro. Hänen ensikielensä on suomalainen viittomakieli.

Juhana Salonen


197 198 199 200 201

202 203 204 205 206 207

208 209 210 211 212 213

214 215 216 217 218 219

220 221 222 223 224 225

231230229228227226

ennakkoäänestys 15.10. – 20.10.2008...

Documents