ensi- ja turvakotien liiton vuosikertomus 2015

2015

Kuv

a: T

iuku

Pen

nola

Vuosikertomus

Ensi- ja turvakotien liitto ...................................3

Pääsihteerin katsaus vuoteen 2015 .................. 4

Edunvalvonta ja vaikuttaminen ........................ 6Viestintä .......................................................................... 8

Julkaisut ja Enska-lehti ................................................... 8

Paikka auki (2015–2016)................................................. 9

Kansalaisjärjestötoiminta ............................... 10Yhdistys- ja kansalaistoiminnan vahvistaminen ..........10

Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta (2011–2015) .............. 13

Kytkin – elinvoimaa yhdistykseen (2014–2015) ............ 15

Taloushallinnosta talouden ja

toiminnan ohjaamiseen (2014–2015) ........................... 15

Kehittäminen ja asiantuntijuus .......................16

Vaativa vauvatyö ............................................................ 18

Yhdistyksissä tehtävä asiakastyö ja

valtakunnallinen kehittäminen ...................................... 18

Vauvaperhe turvapaikanhakijana

-projekti (2012–2015) ...................................................... 21

Imetys ilman stressiä – perhekeskeistä

tukea varhaiseen imetykseen (2013–2016)...................23

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ ................ 26


valtakunnallinen kehittäminen ..................................... 26

Kannusta minut vahvaksi (2013–2016) ....................... 29

Jalkautuva naistyö – naisen hyvinvoinnin

vahvistaminen väkivaltaa ennaltaehkäisevänä

tekijänä (2015–2019) ..................................................... 31

Lapsilähtöinen päihdetyö ..............................................34

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä .......................................34

Paikka auki -ohjelma (2014–2015) ................................ 35

Miestyö ..........................................................................36


valtakunnallinen kehittäminen ......................................36

Improving engagement with fathers/father

figures in families where there are safeguarding

concerns (2013–2015) ................................................... 37

Eroauttaminen ...............................................................38

Neuvokeskus .................................................................38


valtakunnallinen kehittäminen ......................................38

Koulutuskeskus Sopukka ................................41

Hallinto ja henkilökunta ................................. 42

Talous ..............................................................46

Liitteet ..............................................................52Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset

kotipaikkakuntineen ja perustamisvuosineen .............. 52

Liittohallituksen jäsenet ................................................ 52

Työvaliokunta ................................................................. 53

Johtoryhmä .................................................................... 53

Henkilökunta ................................................................. 53

Hallituksen nimeämät toimikunnat 2015 .....................54

Johto- ja ohjausryhmät ..................................................54

Lausunnot ja kannanotot ..............................................56

Mediatiedotteet .............................................................56

Liiton yhteistyöverkostot ............................................... 57

2Ensi- ja turvakotiEn liitto 2015

Sisällysluettelo

Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu perustettu valtakunnallinen lastensuojelun kansalaisjärjestö, joka muo-dostuu valtakunnallisesta keskusjärjestöstä ja 30 jäsenyhdis-

tyksestä eri puolella Suomea. Rakennamme oikeudenmukaista yhteiskuntaa, puolustaen sisukkaasti lapsen oikeutta turvalliseen elämään sekä lasten ja perheiden osallisuutta ja mahdollisuutta saada oikea-aikaisesti apua.

Kuv

a: H

anna

Hau

ta-a

ho

3Ensi- ja turvakotiEn liitto 2015Ensi- ja turVakotiEn liitTo 2015

Pääsihteerin katsaus vuoteen 2015

Riitta Särkelä

Muutoksia, haasteita ja juhlaa

Vuosi 2015 oli Ensi- ja turvakotien liiton 70. toi-mintavuosi. Juhlavuotta vietettiin erilaisin tapahtu-min mm. leikkipäivänä toukokuussa lasten kanssa eri puolilla Suomea ja juhlaseminaarissa 24.9. Juhlase-minaari kokosi liiton ystävät ja kumppanit laajasti yhteen. Tilaisuudessa julkaistiin myös liiton vaikut-tamistoiminnan historiikki Periksi ei anneta. Ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana, joka käsittelee vaikut-tamistoimintaa 1990-luvun lamasta tähän päivään.

Vuosi oli hyvin työteliäs ja tapahtumarikas. Lasten-suojelujärjestöjen yhteinen vaikuttaminen pääministe-ri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan tuotti tuloksia. Lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamisen tavoite nä-kyy yhtenä hallitusohjelman kärkenä, Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmana. Lisäksi lapsivaikutusten arviointi ja eroauttaminen on nostettu hyvin esiin.

Valtion talouden tasapainottamiseksi tehdyt leikkauk-set koskettivat erittäin kipeästi lapsia ja lapsiperheitä. Eriarvoisuutta ja lapsiperheiden köyhyyttä lisääviä olivat varhaiskasvatuksen leikkaukset, päiväkotien ryhmäkokojen kasvattaminen, subjektiivisen päivä-hoito-oikeuden rajaaminen vanhempien työmarkki-na-aseman perusteella sekä suunnitellut lapsilisien leikkaukset. Lapsiperheiden asemaa heikentävästi vai-kuttivat myös erilaisten maksujen korotukset. Teimme näissä asioissa vaikuttamista yhdessä muiden lapsi-järjestöjen kanssa. Vaikuttamistoimilla ja sen tukena käytetyllä tutkimustiedolla ei kuitenkaan ollut vai-kutusta. Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta leikkaukset ovat vakava riski.

Istanbulin sopimuksen voimaantulo ja se, että Suomi ratifioi sen, oli merkittävä edistys perhe- ja lähisuh-deväkivallan vastaisessa työssä. Valtio otti vastuun vuoden 2015 alusta turvakotitoiminnan rahoituk-

sesta, mitä liitto oli tavoitellut. Liitto oli aktiivisesti ja onnistuneesti mukana asiaan liittyvän sääntelyn valmistelussa. Verkostomme 11 turvakotia jatkavat uuden rahoituksen turvin toimintaansa. Kaikkiaan 19 turvakotia sai valtion rahoituksen ja se mahdollisti 114 perhepaikkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin lai-tos vastaa jatkossa turvakotitoiminnan koordinoin-nista. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön avopalvelu-jen koordinaatiovastuu on keskusjärjestöllä. Kahden eri koordinaatiotahon ja erilaisten rahoituslähteiden olemassaolo edellyttää jatkossa hyvää yhteistyötä ja palvelukokonaisuuden varmistamista. Vuoden aika-na liitto teki aktiivista vaikuttamistyötä, jotta tur-vakotitoimintaan saataisiin lisää resursseja valtion budjettiin. Erityisesti suurten kaupunkien turvakodit olivat täynnä ja satoja avun tarvitsijoita jouduttiin ohjaamaan muualle.

Sipilän hallitus linjasi syksyllä, että sosiaali- ja ter-veyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy itsehallinto-alueille, käytännössä maakunnille. Valinnanvapaus korostui linjauksissa. Järjestöjen mahdollisuudet vai-kuttaa sote-uudistukseen ovat olleet huonot. Liitolle on iso kysymys, löytyykö järjestöille paikka uudessa rakenteessa.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän pysyvän rahoituksen ratkaisua ei löytynyt vuonna 2015. Raha-automaatti-yhdistys kantoi hyvin vastuuta avopalvelujen ja koor-dinaation rahoituksesta. Hoitojärjestelmän haasteet lisääntyivät entisestään, kun eduskunnan myöntämä valtionavustuksen määrä putosi ennakoimattomasti puoli miljoonaa juuri ennen vuoden vaihdetta. Lai-toskuntoutusta antavien ensikotien toiminta on vaka-vassa vaarassa, mikä edellyttää lisärahoituksen mm. lahjoitusten hankkimista. Hyviä tuloksia tuottavan Pidä kiinni -hoitojärjestelmän laitoskuntoutuksen jat-kuminen on edelleen iso vaikuttamisponnistus.

Kuv

a: N

ina

Dod

d


Ensi- ja turvakotien liiton toiminnan tunnuslukuja 2015 (henkilöä) Yhteensä

Palveluista apua saaneita Aikuisia 6 629 Lapsia 3 930 11 419

Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tarjoama apu Vapaaehtoisia 1 585 Vertais- ja muita ryhmiä 250 1 825

Medianäkyvyys Lehdet 1 882 Radio ja TV 44 1 926

Muilla tavoilla tavoitettujen ihmisten määrä Nettisivujen kävijät 157 000 Some-tykkääjät 10 400 167 400

Lausunnot ja kannanotot Liiton omat 9 Järjestöjen yhteiset 6 15

Keskusjärjestön tuki jäsenyhdistyksille Koulutukset ja työkokoukset 110 Yhdistyskäynnit 223 333

Liiton nelivuotinen strategia ”Uuteen alkuun” päättyi vuoden lopussa. Päättyneen strategiakauden keskei-siä tuloksia oli kokemusasiantuntijuuden nousu uu-delle tasolle. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta hanke 2011–2015 vahvisti kansalaistoiminnan rakenteita ja osaamista jäsenyhdistyksissä. Vapaaehtoistoiminta laajeni erittäin merkittävästi. Osallisuuden vahvista-minen muuttui trendistä toimintatavaksi. Sosiaalisen median kehitys loi uudenlaisen yhteyden kansalaisiin niin tiedon levittämisen, dialogisuuden kuin osallistu-mismahdollisuuksienkin kannalta. Sosiaalisen median päivityksistä, kampanjoista ja blogeista tuli luonnolli-nen osa kansalaisjärjestötyötä. Verkkoauttaminen on ottanut huomattavan askeleen eteenpäin ja mahdol-listanut ajasta ja paikasta riippumattoman auttami-sen. Laatua ja asiakaslähtöisyyttä vahvistettiin laadun auditoinneilla. Pitkien, yhteisten kehittämisprosessien tuloksena syntyi uusia laatukriteereitä.

Liittokokouksessa hyväksyttiin liiton uusi strategia vuosille 2016–2019 ”Rohkeasti ajassa” sekä uudet säännöt, joissa liitto määritellään lastensuojelun kan-salaisjärjestöksi. Uusi liittohallitus aloitti työnsä. Toi-mintasuunnitelma vuodelle 2016 tehtiin aikaisempaa strategialähtöisemmäksi. Tavoitteena on vahvistaa eri tiimien yhteistyötä ja luoda eri toiminta-alueiden vä-lisiä synergiaetuja.

Vuoden aikana tehtiin aktiivista asiantuntija- ja muuta vaikuttamistyötä sekä tiivistä yhteistyötä yhdistysten kanssa. Työn tärkein oikeutus tulee siitä, että pystym-me parantamaan haavoittavissa olosuhteissa elävien lapsiperheiden tilannetta ja asemaa. Liiton tarjoaman tuen piirissä oli vuonna 2015 noin tuhat ihmistä edel-lisvuotta enemmän. Toiminnan laajuus keskeisinä tun-nuslukuina näkyy alla olevasta taulukosta. Kaikilla osa-alueilla toiminta oli edellisvuotta hiukan laajempaa.

Onnistunut ja tuloksekas toiminta on ollut mahdollista aktiivisen ja osaavan jäsenistön, luottamushenkilöiden ja henkilöstön avulla. Yhteistyökumppanimme ovat ol-leet toimintamme tärkeä voimavara. Raha-automaatti-yhdistyksen ja Lasten Päivän Säätiön rahoitukset ovat luoneet toiminnallemme taloudellisen perustan. Eri yh-teisöt mm. Tradeka ja myös lukuisat yksityishenkilöt ovat tukeneet toimintaamme lahjoituksin.

Lämmin kiitos kaikille liiton toiminnassa mukana ol-leille ja sen mahdollistaneille! Yhdessä olemme enem-män lasten parhaaksi.

Riitta Särkelä pääsihteeri


Edunvalvonta ja vaikuttaminen

V aikuttamistoiminnan ja edunvalvonnan läh-tökohta on liiton perustehtävän mukaisesti valvoa lapsen oikeuksien toteutumista ja eh-

käistä syrjäytymistä. Vaikuttamistyö perustuu liiton ja jäsenyhdistysten yhteiseen, pitkäaikaiseen kokemus-tietoon perhe- ja lähisuhdeväkivallasta, perhetyöstä ja vauvatyöstä; tiedon jakamiseen ja sen analysoin-tiin sekä uusimpaan tutkimustietoon.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen oli aktiivista ja sii-hen osallistuvat kaikki liiton työntekijät oman asi-

antuntemuksensa mukaan. Henkilöstö osallistui eri hallinnonalojen työryhmien työskentelyyn ja kuule-mistilaisuuksiin, antoi lausuntoja valmisteilla olevista asiakirjoista ja valmisteli artikkeleja sekä lehtikirjoi-tuksia ajankohtaisista toiminta-alueeseensa liittyvistä asioista. Liiton luottamushenkilöt olivat perustehtä-vään sitoutuneita, aktiivisia kansalaisia ja huolehti-vat omalta osaltaan yhteiskuntasuhteista ja vaikut-tamisesta poliittiseen päätöksentekoon.

Ensi- ja turvakotien liitto antoi 15 lausuntoa, joista kuusi oli järjestöjen yhteisiä. Lausunnoista viisi an-nettiin eduskunnalle, neljä uudelle hallitukselle, kolme sisäministeriölle sekä yhdet sosiaali- ja terveysminis-teriölle, oikeusministeriölle ja työ- ja elinkeinominis-teriölle. Lista kaikista lausunnoista on vuosikerto-muksen liitteenä.

Jäsenyhdistyksille järjestettiin vaikuttamistoiminnan koulutuksia liiton viestinnän ja Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen yhteistyönä. Koulutuksiin osal-listui vuoden aikana viisi yhdistystä ja yhteensä kou-lutuksen on saanut kaksi kolmasosaa yhdistyksistä. Koulutusten keskeisenä sisältönä oli sosiaalisen me-dian hyödyntäminen vaikuttamisessa.

Liitto tiedotti turvakotien lakimuutoksesta ja tapasi kuntien päättäjiä

Liitto vaikutti turvakoteja koskevan lainsäädännön toteuttamiseen. Vuoden alussa valtio otti vastuun tur-vakotitoiminnan kustannuksista ja turvakotiverkos-ton koordinaatiosta. Liiton edustajat olivat aktiivisesti muutosvaiheen yhteistyössä THL:n ja sosiaali- ja ter-veysministeriön kanssa. Asiaan liittyvä vaikuttamis-työ oli vuoden aikana laajaa. Keskusjärjestö järjesti jäsenyhdistysten turvakotien kanssa 11 mediainfoa, joihin osallistui yli 40 toimittajaa. Mediainfoissa ker-rottiin, että valtion rahoitus turvakodeille madaltaa avun hakemisen kynnystä, ja että turvakotipalvelut ovat nyt apua tarvitsevalle täysin maksuttomia. Iso-jen kaupunkien, kuten Helsingin ja Vantaan osalta jouduttiin tiedottamaan, että turvakotipaikkoja ei rii-tä kaikille, vaan huomattavalle määrälle väkivallan uhreja jouduttiin etsimään korvaavaa apua muual-ta. Keskeisenä viestinä oli, että suurten kaupunkien

Kuv

a: H

anna

Hau

ta-a

ho


turvakotien paikkamääriä ja rahoitusta pitää lisätä niin, ettei kukaan lähisuhdeväkivaltaan tai sen uhkaan apua hakeva jää turvakodin ulkopuolelle.

Medianäkyvyys oli huomattavaa, sillä turvakodeista kirjoitettiin yli 1700 lehtijuttua ja tv- ja radiohaas-tatteluja oli useita. Päättäjävaikuttamisessa keskityt-tiin palveluja ostavien kuntien edustajiin. Pääsihteeri tapasi yhdessä yhdistysten kanssa turvakotien tär-keimpien yhteistyökuntien edustajia, sosiaalijohtajia ja sosiaalipalvelupäälliköitä. Kunnissa koettiin laki-uudistus erittäin myönteisenä ja yhteistyötä helpot-tavana muutoksena. Vaikuttamistoimintaa ja siihen liittyvää tiedotusta voidaan pitää onnistuneena, sillä tietoisuus turvakotien olemassaolosta ja avun saami-sen mahdollisuuksista kasvoi.

Päihteitä käyttävien äitien kuntoutus jäi taas ilman pysyvää rahoitusta

Päihteitä käyttävien äitien kuntoutusta tekevä Pidä kiinni -hoitojärjestelmälle ei löytynyt pysyvää rahoi-tusta. Liitto järjesti kolme mediainfoa, joiden aiheina oli Pidä kiinni -hoitojärjestelmän hyvät tulokset ja pysyvän rahoituksen merkitys. Tilaisuudet järjestet-tiin Kokkolassa, Rovaniemellä ja Helsingissä ja nii-hin osallistui yhteensä viisi toimittajaa. Tärkeimpänä viestinä oli, että kuntoutuksella säästetään erittäin mittavasti yhteiskunnan kustannuksia pitkäaikaisten huostaanottojen vähenemisenä. Medianäkyvyydellä ja muulla vaikuttamisella ei ollut vaikutusta, sillä Pidä kiinni -kuntoutus ei saanut vuoden lopussa pysyvää rahoitusta.

Leikki avasi toimintaa uudesta näkökulmasta

Liitto järjesti 16.5. Leikkipäivä-tapahtuman, jonka toteutti 25 jäsenyhdistystä omalla paikkakunnallaan. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin valtakunnallinen ja alueellisia mediatapahtumia, jotka saivat laajaa huo-miota. Keskeisenä viestinä oli, että mahdottomiltakin tuntuvista vaikeuksista voi selviytyä ja löytää yllät-täviä ilonaiheita niin kuin lapsi leikkiessään. Tapah-tuma oli osa liiton juhlavuotta ja toi toimintaamme esille toisenlaisesta näkökulmasta: emme ole olemassa vain sitä varten, että perheet saavat tarvitsemaansa apua. Toimintamme antaa kaikille mahdollisuuden osallistua lapsille paremman yhteiskunnan rakenta-miseen, vaikka leikkimällä tai leikittämällä.

Maahanmuuttotilanteessa huomio vauvaperheisiin

Liitto otti kantaa syksyllä alkaneeseen voimakkaaseen maahanmuuttajien määrän kasvuun korostamalla eri-tyisesti vauvaperheiden tarvitsemaa tukea. Vauvaper-he turvapaikanhakijana -hanke järjesti Sanoma Oy:n tuella Sanomatalossa Helsingissä luento- ja valoku-vanäyttelytilaisuuden. Tilaisuuden aiheena oli lasten oikeuksien toteutuminen pakolaistilanteessa. Tapah-tuma sai näkyvyyttä Sanoma-konsernin medioissa, muun muassa Helsingin Sanomissa.

Eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttaminen

Liitto kampanjoi keväällä käytyjen eduskuntavaali-en aikana. Tavoitteena oli nostaa lasten ja perheiden tukeminen hallituksen yhdeksi painopisteeksi, jossa erityisesti kiinnitetään huomiota haavoittavissa olo-suhteissa elävien lasten ja perheiden varhaiseen ja matalan kynnyksen tukeen. Liitto sekä muut lapsi- ja perhe-järjestöt arvioivat vaalien jälkeen, että hallitus-ohjelmaan sisältyvät varhaiskasvatuksen, koulutuk-sen ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat vahingollisia lasten hyvinvoinnille. Leikkauksien arvioitiin vaikut-tavan erityisen voimakkaasti heikoimmassa asemas-sa olevien lasten tilanteeseen ja lisäävän lasten kes-kinäistä eriarvoisuutta. Järjestöt vaativat yhteisessä lausunnossaan, että hallitusohjelman toimenpiteistä tehdään lapsivaikutusten arviointi.

Kokemusasiantuntijoiden ääni kuuluviin

Vaikuttamistoimintaan ja mediainfoihin osallistui säännöllisesti kokemusasiantuntijoita. Näkyvimmäs-sä ja vaativimmassa roolissa olivat henkilöt, jotka kertoivat mediainfoissa vaikeasta elämäntilanteesta selviämisestä: perheväkivallasta, päihteistä tai van-hemmuuden haasteista. Heiltä saadun palautteen mu-kaan osallistuminen vaikuttamistoimintaan oli voi-maannuttavaa ja omaa selviämistä tukevaa. Suurin osa mediatilaisuuksissa olleista kokemusasiantunti-joista oli ensimmäistä kertaa vastaavassa tilantees-sa. He kaikki olivat jo kuntoutuneita ja saivat itse päättää, mitä kertovat ja minkälaisia tunnistetietoja heistä voi käyttää. Suurin osa halusi esiintyä medi-assa anonyymisti.


Julkaisut ja Enska-lehti

Ensi- ja turvakotien liitto tuotti tietoa kertoakseen toimin-ta-alueensa ilmiöistä ja toimintansa tuloksista. Julkaisut suunnattiin avun tarvitsijoille, muille sosiaali- ja terveysalalla toimiville, jäsenyhdistyksille, päättäjille, rahoittajille ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.

Enska-lehti

Jäsenlehti Enskan tavoite on tukea vaikuttamistoimin-taa sekä pitää yllä ja kasvattaa liiton yhtenäisyyttä. Lehden painosmäärä oli 7500 ja se ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa, joista yksi oli 70-vuotisjuhlien kaksoisnumero 3−4/2015. Lehti oli luettavissa ver-kossa ja sen ilmestymisestä kerrottiin liiton verkko- ja Facebook-sivuilla.

Lehden aiheet olivat vaativa vauvatyö; työ miesten ja isien kanssa; 70-vuotisjuhlat ja työn tuloksellisuus. Pääjutut kertoivat ensikotien monipuolisesta avusta vauvaperheille, isien ottamisesta huomioon perheitä autettaessa ja turvapaikanhakijaperheistä. Juhlaleh-den avausjuttu kertoi siitä, miten ylisukupolvisuus voi tarkoittaa myös sitä, että korjautunut vanhemmuus siirtyy äideiltä ja isiltä lapsille. 40-sivuisessa juhla-lehdessä kerrottiin monipuolisesti jäsenyhdistysten ja työmuotojen kuulumisia.

Viestintä

Viestintä ylläpitää liiton ja sen jäsenjärjestöjen tun-nettuutta, luo oikeaa ja luotettavaa yhteisökuvaa sekä pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiin ja keskusjär-jestön henkilöstöön. Liiton tavoite on olla aktiivi-nen yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä. Liitol-la ja sen jäsenyhdistyksillä on yhteiset viestinnälliset tavoitteet, menettelytavat ja yhtenäinen ilme. Liitto käyttää verkkoviestintää tehokkaasti tiedottamisessa ja yhteydenpidossa.

Liitto järjesti jäsenyhdistysten kanssa yhteensä 20 me-diainfoa, joihin osallistui yli 40 toimittajaa. Kaikki-aan liitto oli tekemisissä ylin 80 toimittajan kanssa. Ensi- ja turvakotien liiton ja jäsenyhdistykset mainit-tiin mediassa yli 1000 kertaa (lähde: STT/Mediapank-ki). Näistä sanomalehtien osuus on yli kolmanneksen. Radiossa liitto mainittiin 16 ja tv:ssä 14 uutisessa. Liitto lähetti 37 mediatiedotetta (aihelista liitteenä). Liiton asiantuntijat kirjoittivat 50 blogikirjoitusta.


Käsikirja-sarja

Liiton käsikirjasarjassa ilmestyi Osallisuus. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Väkivaltatyön ja Vapaa-ehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen työntekijöiden lisäksi käsikirjaan tuottivat materiaalia myös muut työmuodot ja monet jäsenyhdistykset. Kirjaa oli ehditty jo odottaa ja sitä esiteltiin eri työmuotojen työkokouksissa. Kirja ilmestyi pai-nettuna ja sähköisenä selailuversiona. Selailuversion linkkiä jaettiin kirjan esittelyn yhteydessä. Palaute oli niukkaa, mutta kiittävää. Kirjan toimittivat Taina Meriluoto, Leena Marila-Penttinen ja Essi Lehtinen.

Muut julkaisut

Auli Ojuri ja Merja Laitinen toimittivat Turvakoti työnä -sel-vityksen turvakotien laitostyön saavutettavuudesta ja vaikut-tavuudesta asiakasperheiden elämään. Selvitystä käytettiin tu-kena turvakotien rahoituksesta käydyissä neuvotteluissa ja muussa vaikuttamisessa.

70-vuotiasta liittoa juhlittiin kuvaamalla liiton vaikuttamistyö-tä kuluneiden 25 vuoden aikana, kahden taloudellisen laman välissä. Periksi ei anneta. Ensi- ja turvakotien liitto vaikutta-jana -historiikki kuvasi vaikuttamistoiminnan ponnisteluita Alvari-perhetyön ja Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoituk-sen, turvakotien lapsityön, miestyön ja vainoamisen uhrien puolesta. Historiikki tehtiin Tradekan lahjoituksella ja sen kirjoitti historiantutkija Laura Puro. Kirjoittamista tuki liiton henkilökunnasta koottu työryhmä. Historiikki jaettiin muun muassa 70-vuotisjuhlaseminaarin osallistujille.

Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projektin suunnittelema valokuvakirja siirtyi tehtäväksi vuonna 2016.

Työpaperi-sarjassa tekstejä ei ilmestynyt. Työpapereita on teh-ty vuosina 2010−2014 noin kolmen julkaisun vuosivauhtia. Vuodelle 2015 suunniteltiin kahta työpaperia, mutta niiden valmistuminen siirtyi. Lisäksi monistettuna valmiiden kansien välissä ilmestyvät työpaperit eivät enää tunnu toimivimmal-ta kertoa työstä, vaikka työpapereistakin tehtiin sähköisesti selailtavat versiot.

Paikka auki (2015–2016)

Viestintään saatiin toimistosihteeri RAY:n Paikka auki! -nuor-ten työllistämisohjelman avulla. Rahoitus saatiin vuodeksi, ja paikka täytettiin syyskuussa. Toimistosihteerin tehtävinä on web-sivustojen, extranetin ja sosiaalisen median ylläpitämi-nen ja päivittäminen sekä niiden kehittämiseen osallistuminen.

Vaikuttamistoiminnan historia

Periksi ei anneta

70-vuotista liittoa juhlisti myös viime vuosikymmenten vaikuttamistoimintaa kuvaava Periksi ei anneta. Kirja tuli painosta syyskuussa ennen vuoden pääjuhlaa.

Periksi ei anneta. Ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana esittelee viiden teeman kautta, millaisissa asioissa liitto on pyrkinyt vaikuttamaan, mihin keinoihin vaikuttamistyössä on turvauduttu ja millaisia tuloksia on saatu. Se käsittelee noin 25 vuoden jaksoa, aikaa lamasta lamaan, mikä lyö leimaansa sisältöön.

Monista tarjolla olleista aiheista kirjaan otettiin Alvari-perhetyön kehityskaari, lapsityön nousu turvakodeissa, Pidä kiinni -hoitojärjestelmän luominen ja miestyön ja kokemusasiantuntijuuden esiinmarssi.

Teoksen kokosi Spiritus Historiaen tutkija Laura Puro. Apuna hänellä oli liiton asiantuntijoista koostuva ryhmä.


Yhdistys- ja kansalaistoiminnan vahvistaminen

Ensi- ja turvakotien liiton keskusjärjestön työn tavoi-te on tukea johtamista ja päätöksentekoa jäsenyhdis-tyksissä, vahvistaa liiton kansalaistoiminnan sisällöl-listä osaamista ja tukea sen rakenteita sekä vahvistaa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

Uusi jäsenyhdistys Kvinnohusföreningen i Jakobstad-nejden rf vahvistaa liittoa väkivaltatyössä ja tarjoaa mahdollisuuksia tavoittaa ruotsinkielisiä avuntarvit-sijoita paremmin. Jäsenyhdistyksiin kuului vuonna 2015 yhteensä 4013 henkilöjäsentä sekä 50 yhteisö- tai kannatusjäsentä. Luottamustehtävissä toimi 272 henkilöä, jotka käyttivät järjestötoimintaan yhteensä 7 230 tuntia. Henkilöjäsenten määrä laski edelleen, mikä korostaa jäsenyyden merkityksen avaamisen ja jäsenhankinnan tärkeyttä jatkossa.

Jäsenyhdistysten monimuotoinen vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistoiminta vakiintui ja monipuolistui enti-sestään. Jäsenyhdistysten innostus ja niiden luomat hyvät käytännöt vapaaehtoisten ohjaamiseen ja toi-minnan koordinaatioon tukivat myönteistä kehitys-tä. Vapaaehtoistoiminta elää ja muuttuu. Siksi tarve tiedottamiseen, uusien vapaaehtoisten rekrytointiin ja koulutukseen on jatkuva. Tieto vapaaehtoistoimin-nan määristä ja sisällöistä koottiin entistä sujuvam-min, kun asiakastietojärjestelmä Sofia tiedonkeruun työvälineenä on tutumpi. Neuvoja ja koulutusta ti-lastointiin annettiin tarvittaessa, ja järjestelmää ke-hitetään tarpeen ja resurssien mukaan. Suurin osa jäsenyhdistyksistä hyödynsi Sofiaa kansalaistoimin-nan tilastoinnissa.

Vapaaehtoisina toimi yhteensä 1 585 henkilöä. Vapaa-ehtoisten määrä nousi noin kolmellasadalla, mikä on merkittävä lisäys. Jäsenyhdistykset ovat onnistuneet luomaan houkuttelevia vapaaehtoistehtäviä, tavoit-tamaan uusia ihmisiä ja pitämään vapaaehtoisista hyvää huolta. Osa vapaaehtoisista toimii useissa eri

tehtävissä. Yhteensä vapaaehtoiset antoivat aikaansa 43 000 tuntia, mikä vastaa noin 23 henkilötyövuotta.

Suosituimpia tehtäviä Vapaaehtoisia

Doula-synnytystukihenkilöt 274

Lastenhoitajat 218

Mieskaverit® 168

Arjen käytännön töiden tekijät 163

Lasten tai aikuisten vertais- tai harrastusryhmien ohjaajat 142

Mummit, papat ja kummivapaaehtoiset 110

Vertais- ja muut tukihenkilöt 110

Eroneuvo- ja Neuvokahvilan vapaaehtoiset 100

Perhekahvila-, yökylä- ja unikouluvapaaehtoiset 50

Kokemusasiantuntijat 50

Muut tukitehtävät, puhelinpäivystys, tiedotus- ja viestintä, retkien ja leirien ohjaaminen, varainhankinta, tauolla, etsii tehtäviä 526

Yhdistykset toteuttivat 250 erilaista ryhmää: vertais-ryhmiä, harrastusryhmiä ja säännöllisesti kokoontu-via perhekahviloita. Osallistumiskertoja ryhmissä to-teutui tuhansia. Vapaaehtoisille järjestettiin runsaasti omia koulutuksia ja tapaamisia. Lisäksi yhdistykset järjestivät noin 400 kertaluonteista tapahtumaa ja tilaisuutta, muun muassa juhlia, eroauttamisen ta-paamisia sekä vaikuttamiseen ja yleiseen näkyvyy-teen liittyviä tilaisuuksia. Tapahtumia toteuttamassa oli lähes 1 400 vapaaehtoista ja niissä tavoitettiin yli 9 000 osallistujaa, sekä lapsia että aikuisia.

Vuoden vapaaehtoisteko 2015 -palkinnon sai Kuo-pion ensikoti ry:n vapaaehtoinen Riikka Hallman. Hänet palkittiin toiminnastaan aktiivisena tukihenki-lönä ja myöhemmin lastenhoitajana sekä avoimesta, iloisesta ja kunnioittavasta suhtautumisesta erilaisiin ihmisiin ja elämäntilanteisiin. Kunniamaininnan sai Viola – Väkivallasta vapaaksi ry:n Kehittäjäryhmä. Ryhmä tuo asiakkaan äänen tasavertaisesti esiin viran-omais- ja järjestöverkostossa, kun lähisuhdeväkival-tatyötä kehittään ja juurrutetaan palvelurakenteisiin. Kunniamaininnan sai myös Vaasan ensi- ja turvakoti

Kansalaisjärjestötoiminta


ry:n Ylikiva-kerho haastavia elämäntilanteita koke-neille pojille. Kerho yhdistää ennakkoluulottomasti vapaaehtoisen luonto-osaamisen työntekijöiden tar-joamaan tukeen sekä antaa lapsille vertaiskokemuk-sen, että muidenkin elämässä voi olla hankalia aikoja ja niistä voi selvitä.

Järjestön perusrakenteiden tukea ja yhteistä suunnittelua

Puheenjohtajien päivä järjestettiin huhtikuun viimei-senä viikonloppuna. Päivässä kuultiin varapuheenjoh-tajan sosiaali- ja terveyspoliittinen ajankohtaiskatsaus ja keskusteltiin liiton näkymistä suhteessa muutoksiin. Uuteen liittokokouksessa hyväksyttävään strategiaan orientoiduttiin toimintaympäristön mahdollisuuksia luotaavalla keskustelulla työskentelemällä yhteisten painopisteiden täsmentämiseksi.

Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin kol-me työkokousta. Sisältöinä olivat mm. eduskunta-vaaliteemat sekä hallitusohjelmaan vaikuttaminen, yhdistysten jäsenten merkitys toiminnalle yhteinen hankesuunnittelu, toiminnan vaikutusten arviointi sekä johtajan voimavarat ja tuki.

Taloudenhoitajien päivässä kuultiin RAY:n ajankoh-taiskatsaus sekä perehdyttiin STM:n asiantuntijan johdolla valtionavustusten käyttöön liittyviin periaat-teisiin. Lisäksi kuultiin taloushallinnon järjestelmän kehittämishankkeen tuoreet kuulumiset.

Jäsenyhdistyksissä toteutui kaksi kehittämispäivää, joiden aiheena oli jäsenyhdistyksen strateginen suun-nittelu. Toisessa käsiteltiin liiton lähes valmista stra-tegia-asiakirjaa yhdistyksen paikallisiin tavoit-teisiin liittyen ja käytiin keskustelua arvoista. Toisessa hahmoteltiin yhdistyksen tulevai-suuden visiota hallituksen kehittämispäi-vässä. Lisäksi konsultoitiin mm. Sofian käyttöä kansalaistoiminnassa sekä yh-distysten sisäisen yhteistyön kehit-tämistä.

Yhteistyötä ja näkyvyyttä verkostoissa

Kevään kansalaistoiminnan työkokouksessa syvennettiin näkemystä vertaisuudesta ja tu-

kihenkilötoiminnasta sekä visioitiin tulevaisuuden va-paaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Muina aiheina olivat kansalaistoiminnan tilastot sekä yhdistyksille tehty Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projektin ky-sely. Syksyn työkokouksessa merkittävä rooli oli yh-distysten omien hyvien käytäntöjen jakamisella. Osal-listujat esittelivät ideoita ja työvälineitä esimerkiksi vapaaehtoisten innostamiseen, rekrytointiin, yhtey-denpitoon, tapahtumiin, tiedonkeruuseen sekä työn-tekijöiden keskinäiseen yhteydenpitoon ja työn koor-dinointiin. Lisäksi paneuduttiin asiakasosallisuuden mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Mukana keskustelua virittämässä oli kaksi kokemusasiantuntijaa. Molem-missa työkokouksissa jatkettiin toimivaksi koettua ohjelmallisen iltapalan perinnettä. Illoissa kuultiin ko-kemuksia sosiaalisesta sirkuksesta sekä apua ja tukea tarvitsevien omat toimintamahdollisuudet. Molemmat kansalaistoiminnan työkokoukset suunniteltiin ja to-teutettiin yhdessä eri työmuotojen edustajien kanssa.

Keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten luottamus- ja toimihenkilöistä sekä ulkopuolisista asiantuntijois-ta koostuva kansalaistoiminnan toimikunta, joka oli samalla Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projektin ohjausryhmä, kokoontui kaksi kertaa. Toimikunta keskusteli kehittämistyön ajankohtaisista asioista ja marraskuun kokouksessa käsiteltiin Vapaaehtoistyö-tä ja osallisuutta -hankkeen loppuraporttiluonnos. Toimikunnan toimikausi päättyi hankkeen päätty-essä vuoden lopussa.

Lasten Päivän Säätiö järjesti huhtikuun viimeisenä lauantaina Linnanmäen huvipuistossa Lasten Päivä -tapahtuman. Säätiö tarjosi Ensi- ja turvakotien lii-ton ja muiden perustajajäsenten asiakasperheille hu-vipuistopäivän, johon sisältyivät maksuttomat lai-terannekkeet ja eväspussit kaikille perheenjäsenille. Ensi- ja turvakotien liitosta päivään osallistui yhteensä 1 200 asiakasta 20 yhdistyksestä. Innokkaita osallis-tujia olisi ollut tälläkin kertaa enemmän kuin pystyt-tiin vastaanottamaan.

Kuva

: Han

na H

auta

-aho


Leikkipäivänä järjestettiin 20 tapahtumaa eri puolilla Suomea.

Liiton 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi osallistuttiin 16.5. valtakunnalliseen Leikkipäivään. 25 jäsenyh-distystä järjesti perheille yhteensä 20 tapahtumaa, joista jokaiseen osallistui 30–800 henkilöä. Yhdis-tysten tapahtumia tuettiin sosiaalisen median päivi-tyksillä, tiedote- ja julistepohjilla, jaettavilla tarroilla ja ilmapalloilla. Syksyllä liittohallitus päätti nimetä Leikkipäivän järjestömme vuotuiseksi tapahtumaksi.

Toukokuussa osallistuttiin Maailma kylässä -festivaa-lille Helsingissä sekä omalla pisteellä että kutsuttuna RAY:n Inhimillisiä uutisia -telttaan. Liiton omassa pisteessä festivaalivieraiden kanssa tehtiin Rakkaus-maisteri-testiä, joka oli sekä suosittu että synnytti hyviä keskusteluja turvallisista ihmissuhteista. RAY:n

Kuv

at: V

aasa

n en

si- j

a tu

rvak

oti r

y:n

ja p

ääka

upun

kise

udun

yhd

isty

sten

ark

isto

t


teltassa tarjottiin lapsille mahdollisuus leikkiä legoilla ja samalla kerrottiin vanhemmille ja huoltajille toi-minnasta.

Linnanmäen huvipuisto juhli 65-vuotissyntymäpäi-väänsä kesäkuussa, jolloin Lasten Päivän Säätiön pe-rustajajärjestöt esittäytyivät huvipuistokävijöille Iloi-sen hyväntekijän polulla. Liiton teltta veti erityisesti pienten lasten perheitä puoleensa. Lapsille oli tarjolla legoja ja piirtämistä.

Työväen Sivistysliiton (TSL) kanssa neuvoteltiin si-vistysjärjestön tuesta liiton koulutuksiin. TSL:n kurs-situnnit ovat taloudellista tukea jäsenyhdistysten ja keskusjärjestön erityisesti vapaaehtoisille järjestämään koulutukseen. Vuoden lopussa toiveet kurssitunneista koottiin yhteen. TSL:n vahvistettua tuen kokonais-määrän päästään vuonna 2016 tekemään yhteistyö-tä käytännössä.

Työlle asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Vaikka vapaaehtoistoiminnan kasvulle ei ole asetet-tu määrällisiä tavoitteita, toiminnan aktiivisuus ja li-sääntyminen on myönteistä. Osa tapahtumista syntyi toimintasuunnitelman ulkopuolelta ja suunnittelu ja toteutus työllistivät paljon. Niiden järjestäminen kui-tenkin kannatti sekä sisäisen yhteistyön että ulkoisen näkyvyyden takia. Ajatus avunsaajien osallisuuden ja osallistumisen tärkeydestä vahvistui merkittävästi ja se toteutui konkreettisesti monin paikoin niin audi-toinneissa kuin toiminnan kehittämisessäkin. Edelleen huomiota tulee kiinnittää avunsaajien mahdollisuu-teen osallistua kehittämiseen asiantuntijoiden rinnalla.

Liiton kansalaistoiminta kokonaisuudessaan on ke-hittynyt suurin harppauksin viime vuosina. Muutos on tapahtunut sekä ajattelussa että arjen toiminnassa niin vapaaehtoistoiminnan, avun saajien osallistumi-sen kuin näkyvyydenkin suhteen. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projektin rooli muutoksessa on kiista-ton. Kansalaistoiminta tarvitsee kuitenkin jatkossakin kehittämistä, päivittämistä ja uusia ideoita ja pysyvä rahoitus mahdollistaa työn jatkamisen.

Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta (2011–2015)

Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projektin päämäärä oli kehittää vapaaehtoistoimintaa, vahvistaa osalli-suutta ja tukea erityisesti perheitä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Tavoitteena oli asiakkaiden tarpeista läh-tevä laadukas vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoisten määrän maltillinen kasvu. Samoin tavoitteena oli lisä-tä asiakkaiden osallisuuden kokemuksia ja mahdol-lisuuksia osallistua yhdistyksen toimintaan. Projekti vahvisti kansalaistoiminnan rakenteita ja osaamista jäsenyhdistyksissä ja keskusjärjestössä.

Siirtyvä hankeavustus teki mahdolliseksi jatkaa pro-jektia vielä vuonna 2015. Tavoitteeksi asetettiin asi-akkaiden osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien vahvistaminen sekä pidempiaikaiseen ja vaativampaan tukeen perustuvien vapaaehtoistehtävien kehittäminen. Keskeistä oli myös yhdistysten välisen yhteistyön sekä keskusjärjestön eri työmuotojen kansalaistoiminnan vahvistaminen. Yhdistyksiä tuettiin edelleen yhdistys-käynnein, mutta usein myös sähköposti- ja puhelin-konsultointi oli riittävää. Käyntejä tehtiinkin aiempaa vähemmän, 32 käyntiä 15 yhdistykseen. Yhdistysten yhteydenotot muita kanavia pitkin lisääntyivät. Kon-sultointia tehtiin nyt enemmän eri työmuotojen asian-tuntijoiden kanssa yhdessä.

Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäi-ville osallistuttiin kahdella puheenvuorolla. Fyysinen paikka ja internetin digitaaliset verkostot kansalaistoi-minnan arjen jäsentäjinä -työpajassa projekti esitteli kansalaisjärjestövaikuttamista sosiaalisessa medias-sa. Vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tukena -työ-pajassa pureuduttiin vapaaehtoisten tarjoamaan tu-keen erotilanteessa yhdessä Neuvokeskuksen kanssa.

Koulutusta vaikuttamiseen ja kansalaistoiminnan johtamiseen

Edellisvuonna aloitetut alueelliset vaikuttamiskoulu-tukset jatkuivat ja niihin osallistui noin 70 henkilöä kahdeksasta yhdistyksestä. Yhdistyksille luotiin sisäisen suunnittelun ja yhdistysten väliseen keskustelun tueksi kanavia, kuten extranet-sivuja ja Liiton SoMe-kehittä-jät-Facebook-ryhmä. Lisäksi kannustettiin nostamaan esille kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa nettisivuilla ja tiedotusvälineissä sekä rohkaistiin tapahtumia ja kam-panjoita yhdessä asiakkaiden ja vapaaehtoisten kanssa.


Lokakuussa järjestettiin Miten kansalaistoiminnan vahvistuminen haastaa johtamista? -koulutus, johon osallistui 29 yhdistysten johtohenkilöä (toiminnan-johtajia, vastaavia ohjaajia, luottamushenkilöitä) 18 yhdistyksestä sekä keskusjärjestön esimiehiä. Koulu-tuksessa keskusteltiin kansalaistoiminnan haasteista ja ratkaisuista, johtamisen teoista ja valinnoista, jaet-tiin kokemuksia koordinoinnin resursoinnista ja eri-laisista malleista. Lisäksi pohdittiin moniäänisyyden merkitystä; mitä vapaaehtoiset ja kokemusasiantun-tijat tuovat toimintaan sekä millainen merkitys sillä on toimijalle itselleen ja yhdistykselle. Palautteen mu-kaan parasta olivat yhdistysesimerkit ja kokemusten-vaihto sekä havainto, että kansalaistoiminta aletaan ymmärtää osaksi kaikkea toimintaa.

Vertaisuuden ja osallisuuden mahdollisuuksia

Projekti järjesti vertaisryhmien kehittämisviikonlo-pun, joka tuotti havainnon vertaisuuden kehittämis-tarpeesta ensikotiympäristössä. Yhdistyksille tarjottiin

työpajoja, jotka toteutuivat Helsingin ensikodissa ja Keski-Suomen ensikodissa yhdessä vaativan vauva-työn asiantuntijoiden kanssa. Ensikodin asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa mietittiin, mitä vertaisuus on, mitä hyötyä siitä on, miten toiminta luo vertai-suutta ja miten asiakkaat voivat sitä toteuttaa. Tar-kasteltiin myös entisten asiakkaiden roolia vertaisuu-den mahdollistajina.

Osallisuuden kehittämistä jatkettiin uusien yhdistys-ten kanssa. Lahden osallisuustyöpajassa työskennel-tiin Perhetuvalla ja projekteissa: millainen osallisuus on tärkeää ja miten asiakkaat toivovat voivansa vai-kuttaa toimintaan ja olla työntekijöiden rinnalla koh-taamassa uusia toimintaan tulevia perheitä? Vaasan ensi- ja turvakodin kahteen työpajaan osallistui työn-tekijöitä jokaisesta työmuodosta sekä vapaaehtoisia ja entisiä asiakkaita, lisäksi keskusjärjestöstä väkival-tatyön suunnittelija. Pajoissa puhuttiin asiakkaiden toiveiden kuulemisesta ja niihin vastaamisesta. Suun-niteltiin turvakodille kotiuttamisillat, joissa entinen asiakas kertoo turvakotijakson jälkeisestä elämästä. Lisäksi suunniteltiin mm. vapaaehtoisten järjestämä säännöllinen lastenhoito ja poikien vertaisryhmän ke-hittämistä. Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyk-sen kahdessa osallisuuspajassa oli työntekijöitä sekä nykyisiä asiakkaita useasta työmuodosta. Konkreetti-sia kehittämiskohteita olivat mm. vapaaehtoisten ot-taminen mukaan koulutuksiin, asiakkaan mahdolli-suudet kertoa verkostoille yhdistyksestä, säännölliset suunnitteluhetket asiakkaiden kanssa Alvari-perhe-työssä ja Pysäkki-väkivaltatyössä. Myös lasten osal-lisuus herätti kiinnostusta.

Yhteistyö jatkui Kannusta minut vahvaksi -projektin lapsen osallisuutta vahvistavissa työpajoissa yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa. Neljän työpajan Riemukaari-kiertue toteutettiin Oulussa ja Lahdessa. Vapos-pro-jekti toi suunnitteluun työpajojensa kokemuksia ja oivalluksia.

Apua saaneiden ja kokemusasiantuntijoiden osalli-suuden vahvistaminen oli aiempaa vahvemmin esillä keskusjärjestön eri työmuodoissa. Yhdistysten toive oli, että jokaisessa tapaamisessa, koulutuksessa ja ta-pahtumassa olisi aina mukana vapaaehtoisia ja apua saaneita. Osallisuuskäsikirja ilmestyi syksyllä ja sii-hen on koottu sekä käsitteellistä että käytännöllistä tietoa osallisuudesta ja kokemusasiantuntijuudesta.


Kytkin – elinvoimaa yhdistykseen (2014–2015)

Kytkin – tuottavaan ja menestyvään palveluun uudis-tumalla -hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta osaa-mista palveluiden kuvaamiseen, muotoiluun, tuot-teistamiseen ja markkinointiin sekä vahvistaa kykyä johtaa yhdistysten uudistumista osana arjen työtä. Työskentelyn tavoitteena oli myös mm. selkiyttää jär-jestöjen luonnetta ja roolia suhteessa yritysmuotoi-seen palvelutoimintaan. Hankkeen kehittämispilotte-ja olivat Kanta-Hämeen Perhetyö ry, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry sekä Oulun ensi- ja turvakoti ry.

Viimeiset kaikille yhteiset, markkinointiin ja brändin vahvistamiseen liittyvät valmennuspäivät toteutettiin tammi-helmikuussa. Tämän jälkeen työskenneltiin yh-distyskohtaisten markkinointisuunnitelmien parissa. Yhdistykset toteuttivat lisäksi omia, organisaatiokoh-taisia valmennus- ja koulutuspäiviään tarpeidensa ja budjettinsa mukaisesti. Kehittämistyön tuloksia käytiin läpi huhtikuussa päätösseminaarissa, johon osallistui edustajia myös muista jäsenyhdistyksistä.

Hankkeen tulokset tiivistyivät kahteen asiaan. Kehit-tämisprosessi tuki yhdistyksiä kokonaisvaltaisempaan ja strategisempaan johtamis- ja kehittämisotteeseen. Myytävät palvelut, RAY:n rahoittama ja muu toiminta muotoutuivat systemaattisemmaksi kokonaisuudeksi. Toisaalta ammatilliset palvelut sekä kansalaistoimin-nan eri muodot nivoutuivat ajatuksellisesti enemmän yhteen ja järjestölähtöisyys ja identiteetti yleishyödyl-lisenä toimijana ovat kirkkaampia. Hankkeen koke-mukset ja opit koottiin syksyllä julkaisuksi, jota var-ten haastateltiin kaikkien pilottiyhdistysten kehittäjien ydinjoukko. Sähköinen julkaisu ilmestyy alkuvuodesta 2016. Hankkeessa tuotettuja malleja julkaistaan jär-jestön sisäisesti hyödynnettäväksi extranetissä.

Taloushallinnosta talouden ja toiminnan ohjaamiseen (2014–2015)

Taloushallinnosta talouden ja toiminnan ohjaami-seen -hanke alkoi keväällä Raha-automaattiyhdistyk-sen myönnettyä sille investointiavustusta. Projektia toteutetaan valtakunnallisena verkostohankkeena, jossa keskusjärjestön lisäksi on mukana 16 jäsen-yhdistystä. Hankkeen tavoite on luoda yhdistyksille yksi yhteinen tilipalveluratkaisu, joka mahdollistaa resurssien jakamisen ja päällekkäisten toimintojen keskittämisen yhdistysten kesken. Lisäksi tavoittee-na on laadullinen parannus, kun resurssit kohdentu-vat taloushallinnon rutiineista talouden ja toiminnan ennakoivaan ohjaamiseen.

Liittohallituksen nimeämässä hankkeen ohjausryhmäs-sä on edustajat keskusjärjestöstä ja jäsenyhdistyksistä. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Vaatimusmää-rittelyjä varten muodostettiin ohjausryhmän sisältä pienryhmä, jossa keskusjärjestön edustajien lisäksi on mukana edustajat pilottiyhdistyksinä toimivista Keski-Suomen ja Oulun ensi- ja turvakotiyhdistyksis-tä. Alkuvuodesta 2015 pyydettiin tarjoukset talous-hallinnon järjestelmästä ja maaliskuussa 2015 tehtiin puitesopimus tarjouskilpailun voittaneen järjestelmä-toimittajan kanssa. Projektia jatkettiin järjestelmällä tarjouskilpailu tilitoimistopalveluista. Osallistumisha-kemuksia saatiin seitsemän, joista valittiin tarjoajik-si neljä yritystä. Asetettuun määräaikaan mennessä kaksi tarjoajaa jätti tarjouspyynnön, mutta vain yksi tarjous oli tarjouspyynnön mukainen ja sen laatinut yritys tuli valituksia. Puitesopimus tilitoimistopalve-luista allekirjoitettiin joulukuussa 2015.

Kytkin-hankkeessa tartuttiin työn

punaiseen lankaan. Kuvassa keskisuomalaisia

kehittäjiä. Kuva: Petri Lehtipuu


Ensi- ja turvakotien liiton tavoitteena on kasvat-taa osaamista ja asiantuntijuutta omilla erityis-alueillaan: vaativassa vauvatyössä, perhe- ja lä-

hisuhdeväkivallan vastaisessa työssä, lapsilähtöisessä päihdetyössä, eroavien lapsiperheiden auttamisessa sekä miestyön kehittämisessä.

Asiakastyöstä nousevien kehittämistarpeiden tunnis-taminen edellyttää keskusjärjestön ja jäsenyhdistys-ten tiivistä verkostoitumista ja vuoropuhelua. Vakiin-tuneina rakenteina tähän ovat yhteiset säännölliset työkokoukset, yhdistyskohtaiset konsultaatiot, laatu-kriteerit auditointeineen ja yhdistysten työntekijöiden koulutus. Vuoden aikana järjestettiin 36 työkokousta, jotka kokosivat yhteen työntekijöitä, luottamushen-kilöitä ja vapaaehtoisia eri jäsenyhdistyksistä. Työko-koukset järjestettiin pääosin keskusjärjestön toimiti-loissa tai liiton omassa koulutuskeskus Sopukassa. Lisäksi keskusjärjestöstä jalkauduttiin jäsenyhdistyk-siin 297 kertaa:

Yhdistyskäynnit Toteutuma 2015

alueelliset tai yhdistyskohtaiset koulutuspäivät 74

yhdistyskohtaiset kehittämispäivät ja hanketapaamiset

80

yhdistyskohtaiset konsultaatiot ja kokoukset 93

yhdistyskohtaiset laadun auditointipäivät 14

työmuotokohtaiset tilanne- ja vaikuttavuusarvioinnin haastattelut

16

yhdistyskohtaiset mediainfot 20

Työkokousten ja koulutusten saama palaute oli kaut-ta linjan hyvää. Niiden saamat kokonaisarvosanat vaihtelivat välillä 3,1–4,7 (asteikolla 1–5). Kaikki-en tapahtumien kokonaisarvosanojen keskiarvo oli 4,2. Kysymyksen ”voin hyödyntää työkokouksen an-tia omassa työssäni” vastaukset olivat vielä hieman korkeammat, keskiarvoltaan 4,4.

Kehittäminen ja asiantuntijuus suuntautuvat myös liitosta ulospäin: kohderyhmänä ovat silloin palve-lujärjestelmä sekä yhteiskunnallinen päätöksenteko. Erityisesti nyt – sosiaalialan, lastensuojelun ja väki-valtatyön lakien ja rakenteiden suuressa murroksessa

Kehittäminen ja asiantuntijuus

– on ollut tärkeää, että uutta rakennetaan hyödyn-täen olemassa olevaa asiantuntemusta. Tavoitteena oli myös osallistua aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon.

Työskentelyn yhteisiksi painopisteiksi nostetut kol-me teemaa toteutuivat:

1) Uusien toiminta-alueiden ja menetelmien kehittäminen

Kehittämishankkeita oli käynnissä neljä. Edellisvuo-silta jatkuivat kuritusväkivallan ehkäisyn ja kannus-tavan kasvatuksen hanke, Vauvaperhe turvapaikan-hakijana -hanke sekä Imetys ilman stressiä -hanke. Uutena kehittämishankkeena käynnistyi jalkautuvaan ja väkivaltaa ennaltaehkäisevään työskentelyyn pai-nottuva hanke.

Kehittämisideoiden keruun ja yhdessä työstämisen ta-poja uudistettiin. Jäsenyhdistysten työntekijöitä, va-paaehtoisia ja kokemusasiantuntijoita oli mukana usei-den työkokousten, seminaarien ja kampanjoidenkin suunnittelussa. Lisäksi työntekijöiden ja kokemus-asiantuntijoiden kehittämisajatuksia saatiin laatuau-ditoinneista sekä ensikotitoiminnan vaikuttavuuteen ja perhetyön tilanteeseen liittyvistä haastatteluista.

Asiantuntijuutta vahvistettiin ja ideoita haettiin ko-timaisten ja kansainvälisten verkostojen kautta: kes-kusjärjestön asiantuntijat olivat osallistujina yhteensä yli 70 kotimaisessa koulutuksessa tai toimialamme kehittämiseen, tutkimukseen ja arviointiin liittyvässä verkostotapahtumassa. Osassa näistä liitto oli myös kokoonkutsujan tai puheenvuoron pitäjän roolissa. Lisäksi osallistuttiin 9 kansainväliseen tapahtumaan, joissa kaikissa oli myös liiton edustajan puheenvuo-ro tai workshop. Ensi- ja turvakotien liitossa kävi 4 kansainvälistä vierailijaa tai vierailijaryhmää tutus-tumassa ja esittelemässä omaa toimintaansa.

2) Laadun ja arvioinnin kehittäminen

Laatua vahvistettiin hyödyntämällä yhä enemmän osaamista ja teemoja eri toimintamuotojen välillä.


Sektorit ylittävä yhteistyö työkokousten ja koulutusten järjestämisessä tiivistyi, ja vuoden aikana järjestettiin ensimmäistä kertaa Isätyön työkokous ja Lapsi keski-össä -työkokous, jotka olivat avoimia kaikille jäsen-yhdistysten työntekijöille työmuodosta riippumatta.

Toimintamuotokohtaisessa laatutyössä toteutui Pidä kiinni -hoitojärjestelmän neljäs auditointikierros ja kaikki yksiköt saivat laatusertifikaatin. Lisäksi ta-paamispaikkatoiminnan laatukriteerit vahvistettiin ja vuoden lopussa vaativan vauvatyön laatukriteereiden luonnos lähti jäsenyhdistyksiin kommentoitavaksi.

Yhteistyö alan oppilaitosten ja tutkijoiden kanssa oli aktiivista. Siihen kuului ilmiöitä tutkivia työryhmiä, toiminnan kustannusvaikutusten arviointia, koulu-tusyhteistyötä ja kehittämishankkeiden tuloksia tut-kivaa yhteistyötä.

3) Sofia-asiakastietojärjestelmän ajantasaisuuteen ja osaamiseen panostaminen

Tavoitteena on kehittää järjestelmää ja osaamista niin, että se vastaa asiakastyön tarpeisiin, uudistuviin tie-tohallinnon säännöksiin ja luotettavaan tiedontuo-tantoon mm. kustannustehokkuudesta.

Lomakkeistojen ja tilastoinnin päivityk-set eivät onnistuneet suunnitellusti. Asia-kastietojärjestelmän toimittajalla oli pulmia omassa resursoinnissaan ja toisaalta myös lii-ton kehittämistunneista iso osa oli varattava ta-loushallinnon kehittämishankkeen tarpeisiin. Lop-puvuodesta asiakastietojärjestelmä siirtyi uudelle toimittajalle, ja tilanne alkoi parantua: Pidä kiinni -hoitojärjestelmän ja väkivaltatyön lomake- ja tilas-topäivitykset saatiin julkaistuksi, samoin päiväryh-mien lomakkeiden uudistus.

Sofia-asiakastietojärjestelmän käyttäjille pidettiin kak-sipäiväinen työkokous. Lisäksi oli yhdistyskohtaisia koulutuksia yhtenäisen ja laadukkaan dokumentoin-nin vahvistamiseksi. Keskusjärjestön tietopohjaa vah-vistettiin osallistumalla vuosittaiseen sosiaali- ja ter-veydenhuollon tietosuojaseminaariin.


Kuva

: Shu

tter

stoc

k /

Taty

ana

Vyc

Yhdistyksissä tehtävä asiakastyö ja valtakunnallinen kehittäminen

Vaativa vauvatyö kattaa vauvaperheiden ja varhaisen vuorovaikutuksen parissa työskentelevät työmuodot: ympärivuorokautisen ensikoti- ja vankilan perheosas-totoiminnan, Baby bluesin, päiväryhmätoiminnan ja kotiin annettavan tuen sekä Doula-vapaaehtoistoi-minnan. Doula-toiminnan lisäksi vaativaa vauvatyötä palveleva vapaaehtoistyö yhdistyksissä on moninais-tunut esimerkiksi vuorovaikutuskylpyyn, mummola- ja yökylätoimintaan, lastenhoitoon sekä muuhun yh-dessä tekemiseen.

Vaativa vauvatyö on ongelmia ennaltaehkäisevää, varhaista puuttumista ja korjaavaa tukea. Jäsenyh-distysten työskentely vauvaperheen kanssa voi alkaa vertaistoiminnan, matalan kynnyksen palvelun tai las-tensuojelun alueella – ja liikkua asiakkaan tarpeen mukaan näiden välillä. Tavoitteina on myös ylisu-kupolvisten syrjäytymisketjujen katkaiseminen sekä taloudellisen- ja hoivaköyhyyden vähentäminen pik-kulapsiperheissä.

Keskusjärjestö tehtävänä on sekä tukea yhdistyksiä näiden arkisessa vauvatyössä että etsiä uusia, vau-vaperheitä entistä paremmin auttavia keinoja. Tätä tehdään tutkimalla ja kehittämällä erilaisia työtapoja ja -menetelmiä. Työn painopisteinä ovat asiakkaiden toimijuuden vahvistaminen, osallisuus ja voimaantu-minen. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on ylläpitää asiakkaan näkökulmasta korkeaa palvelun laatua ja alueellisista eroista huolimatta yhtenevää työnäkyä yhdistyksissä.

Keskusjärjestön tehtävänä on myös seurata aktiivi-sesti yhteiskunnallista kehitystä ja etsiä kohtia, jotka lisäävät vauvaperheiden syrjäytymisriskiä. Verkostoi-tuminen on välttämätöntä vauvatyön kehittämisen ja uuden tiedon muodostumisen kannalta. Kotimaisen yhteistyön tavoitteena on myös palvelujärjestelmän selkeytyminen asiakasta paremmin palvelevaksi sekä vauvan ja lapsen näkökulman huomioivaksi.

Asiakastyö lukuina

Ympärivuorokautista ensikotityötä tehtiin kymme-nellä paikkakunnalla eri puolella Suomea. Neljässä yhdistyksessä tilat olivat yhteiset turvakodin kanssa. Epävarmuutta ensikotityössä aiheutti turvakotitoimin-nan uudenlainen rahoitus ja palveluntuottotilanne. Turvakotien siirryttyä valtionavustuksen piiriin oli epäselvää, onko ensi- ja turvakotitoimintaa mahdol-lista toteuttaa aikaisemmalla tavalla ja mitkä nykyi-sistä ensi- ja turvakodeista hyväksytään turvakotitoi-minnan toteuttajaksi. Käytännössä ensikotiperheiden paikat vähenivät ja vuotuinen asiakasmäärä väheni. Ensikotien tavoitteisiin ja menetelmiin pohjautuvaa ensikotityötä tehdään myös Vanajan ja Hämeenlin-nan vankiloiden perheosastoilla.

Edellisen vuoden tapaan asiakasmäärät jakautuivat epätasaisesti eri yksiköiden ja ajanjaksojen välillä. Jaksot lyhenivät edelleen ja perheet tulivat palvelui-hin erittäin kriisiytyneissä tilanteissa. Ensikodeista sai apua 272 (305) äitiä, 306 (361) lasta ja 105 (100) isää. Suluissa olevat luvut kuvaavat vuotta 2014. Osassa ensikodeista toimintaa kehitettiin perinteisen ympä-rivuorokautisen ensikotityön ja avopalveluiden vä-

Vaativan vauvatyön laajuus ja asiakasmäärät 2015

Ensikodit Baby blues Uni-valve Päiväryhmät Intensiiviviikot Doulat yhteensä

Yhdistykset, jossa toimintaa 10 + 1 7 5 9 16

Lapsia 306 194 113 613

Äitejä 272 205 96 303 876

Isiä 105 107 32 244

Perheitä 45

Neuvonta-puheluita 1363

Vaativa vauvatyö


limaastoon. Kotona tehtävä ensikoti- tai vauvaper-hetyö tavoitti 20 perhettä.

Liiton koordinoimaa Baby blues -toimintaa oli seitse-mällä paikkakunnalla. Muuta uni-valve-rytmitykseen liittyvää puhelinneuvontaa ja ohjausta oli viidessä yh-distyksessä. Baby blues -toiminta on avopalvelua vau-vaperheille, joissa vanhemman uupumus, masennus tai epävakaa arki vaikeuttavat elämää. Toimintaan kuuluu puhelinneuvontaa, perhetapaamisia, etsivää työtä yhteistyössä muiden vauvaperheiden palvelujen kanssa, ohjattuja vertaistukiryhmiä ja vauvan uneen ja syömiseen liittyviä avoimia tilaisuuksia. Uni-valve -rytmiä vakauttavia vauvojen yövytyksiä järjestettiin sekä vapaaehtoistoimintana että ulkopuolisen työnte-kijän avulla. Baby blues -toiminta tavoitti kaikkiaan 205 (237) äitiä, 194 (230) lasta ja 107 (115) isää. Uni-valve -rytmitykseen osallistui 113 lasta vuoden aikana. Neuvonta- ja palveluohjauspuheluita hoidettiin 1363.

Päiväryhmätoimintaa toteutettiin yhdeksällä paikka-kunnalla. Helsingin ensikodin Varvara-yksikkö järjesti toiminnan 20-vuotisjuhlaseminaarin Helsingissä. Toi-minta on intensiivistä ja pitkäkestoista avopalvelua vauva- ja pikkulapsiperheille, joissa on vanhemmuu-den ja arjen hallinnan vaikeutta. Lapsi on alle kolmi-vuotias ja vanhemmalla voi olla mukana useampi lapsi. Perheet osallistuvat 2–3 kertaa viikossa kokopäivän kestävään ryhmätoimintaan puolesta vuodesta kah-teen vuoteen. Ryhmiin osallistui kaikkiaan 96 äitiä ja 32 isää. Ensikodeista ryhmiin ohjautui 11 perhettä. Osana päiväryhmätoimintaa jokainen perhe osallis-tuu puolivuotisen toimintajakson aikana 5/24-laajui-seen intensiiviviikko-kokonaisuuteen. Intensiiviviikko tarjoaa perheille voimaannuttavia, uusia kokemuk-sia, eväitä arkeen sekä mahdollisuutta vertaistukeen ja oppimiseen. Intensiiviviikot ovat myös oleellinen väline, joilta saadut kokemukset ja tieto tukee vau-vatyön ja sen menetelmien kehittämistä.

Kaikki suunnitellut kahdeksan päiväryhmätoiminnan intensiiviviikkoa toteutuivat koulutuskeskus Sopukas-sa. Viikoilla työskenneltiin 45 perheen kanssa, hyö-dyntäen ryhmädynamiikkaa ja vertaisuutta toimin-nallisin ja keskustelullisin menetelmin. Käsiteltävät teemat koskettavat vanhemmuutta, parisuhdetta ja lapsen kasvatusta. Viikkojen ryhmäkoot olivat suu-

ret, koska päiväryhmiä oli yksi enemmän ja molem-mat vanhemmat olivat aikaisempaa halukkaampia osallistumaan. Keskusjärjestö huolehti työntekijöiden rekrytoinnit ja käytännön järjestelyt sekä piti yhteyt-tä yhdistysten ja ryhmänohjaajien kesken.

Asiakaspalaute oli myönteistä, sekä vanhemmat että päiväryhmien ohjaajat kokivat intensiiviviikot erit-täin tärkeiksi. Vanhemmat kokivat voimaantuneensa, saaneensa iloa ja varmuutta arkeen ja lapsen kanssa olemiseen. Luottamus omaan vanhemmuuteen ja it-sensä vanhempana oli vahvistunut. Päiväryhmätoi-minnan käytännön toteutuksesta ja kokonaisuuden merkityksestä tehtiin selvitys, jonka raportti valmis-tuu 2016 aikana. Intensiiviviikoilla on suuri merkitys päiväryhmätoiminnan uusien, yhteisten työmenetel-mien kehittämisessä.

Vapaaehtoisdoulatoiminta on vakiintunut osa yhdis-tysten palveluita. Doulat toimivat 16 paikkakunnalla ja heitä oli 274. tukisuhteissa maahanmuuttajaper-heiden osuus kasvoi hieman vuoden aikana ja yhteis-työ vastaanottokeskuksien ja doulien välillä on osal-la paikkakuntia toimivaa. Kaikkiaan tukisuhteita oli vuoden aikana 303. Ensimmäinen valtakunnallinen doulasymposium järjestettiin lokakuussa yhteistyös-sä Folkhälsanin doulien kanssa.

Kotiin tehtävä perhetyö

Perhetyötä liiton jäsenyhdistyksissä tehdään sekä pit-käkestoisena lastensuojelun Alvari-perhetyönä® että lyhytkestoisempana ennaltaehkäisevänä perhetyönä. Alvari-perhetyö on määritelty kuntouttavaksi, pitkä-kestoiseksi ja intensiiviseksi kotona tehtäväksi erityis-tason palveluksi, jota liiton jäsenyhdistykset tuottavat kuntien lastensuojeluperheille.

Alvari-perhetyötä tehtiin vuonna 2015 viidessä jäsen-yhdistyksessä ja kotiin tehtävää perhetyötä yhteensä kahdeksassa jäsenyhdistyksessä. Kaikkiaan perhe-työntekijöitä oli vuoden lopussa 36. Kotiin tehtä-vää perhetyötä tehtiin 208 perheen kanssa, tukea sai yhteensä 378 lasta. Alle 1-vuotiaita oli 42. Kaikki ikäryhmät vauvoista murrosikäisiin olivat perheissä hyvin edustettuina, eniten perheissä oli 7–12-vuoti-aita lapsia.


Alvari perhetyö täytti 25 vuotta ja sitä juhlistettiin Kotkassa yh-

teisellä seminaarilla ja koulutus-päivällä. Perhetyöstä nykytilasta ja

tulevaisuuden haasteista aloitettiin selvitystyö keskusjärjestön toimesta.

Laadun ja osaamisen kehittämistä

Vaativan vauvatyön eri työmuotojen laa-tukriteerit päivitettiin. Työ pohjautui ensim-

mäiseen, vuosien 2013–14 aikana toteutettuun vau-vatyön auditointiprosessiin. Tuloksena muokkaantui Vaativan vauvatyön laatukäsikirjaluonnos. Käsikirjas-sa yhdistettiin eri työmuotojen laatukriteerit yhdeksi kriteeristöksi. Luonnos oli yhdistysten ja liiton mui-den työmuotojen kommentoitavana ja lopullinen kä-sikirja valmistuu alkuvuodesta 2016. Laatukriteerien kehittämisessä kiinnitettiin erityistä huomiota työs-kentelyn tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Olennaista oli myös palautekäytäntö ja asiakasperhei-den lähiverkostot. Aikaisemman äiti-vauva painottei-sen toiminnan rinnalle nousi työskentely molempien vanhempien kanssa, isovanhempien huomioiminen ja osallisuuden ja vertaisuuden tukeminen.

Vuosina 2012–14 toteutettua prosessikoulutusta hyö-dyntäen laadittiin ensimmäisen vaativan vauvatyön perehdyttämiskoulutuksen ohjelma. Tavoitteena on tukea yhdistysten yhdenmukaista toimintaa luomal-la koulutuskokonaisuus, jota yhdistykset voivat hyö-dyntää niin uusien työntekijöiden kuin jo pitempään työssä olleiden työtaitoja vahvistettaessa.

Toteutettiin kuusi työmuoto- ja ammattikuntakohtais-ta työkokousta ja osallistuttiin kaikkia työmuotoja yhdistävän Lapsi keskiössä työkokouksen suunnit-teluun ja toteuttamiseen. Työkokousten teemoja oli-vat myötätuntouupumus ja työssä jaksaminen, Mind and Body Bridging (MBB) -menetelmään tutustumi-nen, vauvan unirytmi ja unihäiriöiden diagnostiikka, isäksi kasvamisen tukeminen, isätyön tekeminen kun äiti on yksin ja työvälineenä keho ja mieli. Osallistu-japalaute oli hyvä, yli neljä pistettä (asteikolla 1–5).

Vaativan vauvatyön kehittämiskeskus vastasi yhdis-tysten esittämiin yhteistyötoiveisiin käymällä yhdis-tyksissä, työntekijöitä konsultoimalla ja toteuttamal-

la yhdistyskohtaisia koulutuksia. Yhdistyskäyntejä ja konsultaatiotilaisuuksia tehtiin 24 ja koulutuksia 11. Käyntien määrä oli edellisen vuoden tasolla ja koulu-tusyhteistyö tuplaantui. Teemoina näissä pääasiassa olivat odotusajan työskentely, ryhmätoiminnan ke-hittäminen ja vuorovaikutuksen tukeminen videon avulla. Syksyllä toteutettiin myös uusimman päivä-ryhmäryhmän, Porin ensi- ja turvakotiyhdistyksen Esikon auditointi. Yhdistyksiä tuettiin myös Pidä kiin-ni -ensikodeissa ja avopalveluissa käytössä olevalla odotusajan reflektiivisen päiväkirjan käyttöön otossa.

Yhdistyksillä oli tarvetta pohtia vakiintuneen toimin-nan rinnalle uutta avotoimintaa. Tätä varten tutus-tuttiin ja kokeiltiin alun perin skotlantilaiseen, mutta nyt kansainvälistyneeseen Mellow Parenting -mene-telmään. Ensimmäinen ryhmä toteutettiin Vanajan vankilassa. Toiminta sai alkunsa Skotlannissa lasten-suojelullisessa kontekstissa, perheissä, joissa oli epä-vakautta ja lasten huostaanoton uhkaa.

Vaativan vauvatyön teemat keskusteluun kotimaassa ja kansainvälisesti

Vauvan näkyväksi tekeminen ja vauvan äänen kuu-leminen jää helposti perheiden haastavien tilanteiden tai palvelurakenteiden kehittämisen varjoon. Vaativan vauvatyön paikkaa yhteiskunnallisessa kontekstissa tuotiin esille mm. käymällä blogikeskustelua siitä, mi-ten vauvat ja heidän etunsa huomioitaisiin paremmin aikuiskeskeisessä palvelujärjestelmässä. Myös vauvait-kee.fi-sivustoa täydennettiin ja ylläpidettiin.

Vaikka turvakotien asiakkaista kolmannes oli vau-vaperheitä, vauvojen tarpeet nousivat harvoin kes-kusteluun. Vauva- ja väkivaltatyön yhteishankkeena ja yhteistyössä Tampereen yhdistyksen perhekeskus Puhurin kanssa kehitettiin vauvaperheisiin kohdis-tuvaa väkivaltatyötä.

Osallistuttiin aktiivisesti vauva- ja perheasioita kä-sitteleviin työ- ja ohjausryhmiin, mm. THL:n koor-dinoimaan valtakunnallisen perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Lisäksi osallistuttiin vauvatyötä tu-keviin tapahtumiin, mm. neuvola- ja sairaanhoitaja-päiville ja lapsimessuille.

ISPCANin Euroopan alueen kongressiin Bukarestiin tehtiin päiväryhmätoimintaa kuvaava posteri. Samas-


Kuva

: Han

na H

auta

-aho

Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projekti (2012–2015)

Ensi- ja turvakotien liiton alun perin kolmivuotinen Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projekti (RAY) jat-kui siirtyvien resurssien avulla neljännen vuoden 2015. Projektipäällikön ja projektityöntekijän lisäksi sosio-nomiopiskelija toimi osa-aikaisena projektisihteerinä.

Tavoitteet ja yhteistyökumppanit

Projektin päätavoite on lisätä turvapaikkaa hakevien vauva- ja pikkulapsiperheiden hyvinvointia ja kehittää yksilö- ja ryhmätyömuotoja vastaanottokeskuksissa sekä juurruttaa lapsiperhetoimintaa vastaanottokes-kuksiin. Kohderyhmään kuuluvat turvapaikkaa hake-vat raskaana olevat naiset puolisoineen sekä turvapai-kanhakijaperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Helsingin vastaanottokeskukset (Punavuori, Kaarlen-katu, Metsälä), Helsingin ensikodin doula-synnytys-tukihenkilöt ja Maahanmuuttovirasto ovat hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita.

sa yhteydessä vahvistettiin aikaisemmin syntyneitä ja luotiin uusia suhteita Hollannissa toimivan lastensuo-jelujärjestö AUGEOn kanssa. Jatkettiin yhteistyötä skotlantilaisen Mellow Parenting organisaation kans-sa. Tutkimusjohtaja, PhD, Christine Puchering vie-raili syksyllä keskusjärjestössä ja kävi tutustumassa Vanajan vankilassa toteutetun ryhmän kokemuksiin sekä perheosaston toimintaan.

Järjestettiin doula-työstä vastaaville työkokous. Osal-listuttiin kansalaistoiminnan kehittämiseen mm. tut-kimalla ja vahvistamalla yhdistysten vertaistoimintaa ja sen rakentamista.

Tuettiin Sofia-asiakastietojärjestelmän käyttöä yhdis-tyksissä ja uudistettiin vauvatyön tilastointia, mm. uudistamalla päiväryhmätoiminnan lomakkeet.

Nutricia Baby -yhteistyön kautta saadulla rahoituk-sella käynnistettiin ensikotityön vaikuttavuutta ar-vioiva tutkimus. Tutkimukseen haastateltiin entisiä asiakkaita ja nykyisiä työntekijöitä. Tutkimusraportti valmistuu vuonna 2016.

Tiuku Pennola kuvasi vastaanottokeskusten lapsia supersankareina Turvassa Suomessa? -kampanjaa varten.


Kampanjasivustolla www.turvassasuomessa.fi

kerrotaan turvapaikanhakija-perheiden tilanteista ja ehdote-

taan niihin ratkaisuja. Siellä on myös valokuvia ja

vinkkejä siitä, miten perheitä voi auttaa. Valokuvista paina-

tettiin postikortteja. Kuva: Tiuku Pennola

Turvassa Suomessa? -kampanja

Turvassa Suomessa? -tapahtumaa vietettiin Sanomatalossa Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Yhdessä Helsingin Sanomien kanssa järjestetyssä tapahtumassa avattiin turvapaikanhakijalapsista kertova Todelliset Supersankarit -valokuvanäyttely. Projektityöntekijä Tiuku Pennola oli kuvannut lapset vastaanottokeskuksissa kesällä.

Kampanjasivustolla www.turvassasuomessa.fi kerrotaan turvapaikanhakijaperheiden tilanteista ja ehdotetaan niihin ratkaisuja. Siellä on myös valokuvia ja vinkkejä siitä, miten perheitä voi auttaa. Valokuvista painatettiin postikortteja.

Projektin juurruttaminen ja vaikuttamistyö

Kevätkaudella keskityttiin projektin juurruttamiseen ja julkaisuihin. Doula-esitettä käännätettiin 11 kielelle. Projektityöntekijä tapasi erityistuen tarpeessa olevia perheitä, vaikka säännöllinen asiakastyö vastaanot-tokeskuksissa ei jatkunut enää. Helsingin ja Metsä-län vastaanottokeskuksissa järjestettiin keväällä vii-koittainen taideterapeuttinen kuvaamataidon kerho ja vapaaehtoisen vetämä sirkuskoulu sekä perheleiri.

Projekti teki juurruttamis- ja vaikuttamistyötä blogi-kirjoitusten, koulutusten ja lausuntojen avulla. Valta-kunnallisissa TV-uutisissa, radiossa, sanomalehdissä ja sosiaalisessa mediassa saatiin näkyvyyttä vuoden aikana. Projekti jatkoi liiton ja sen jäsenyhdistysten monikulttuurisuustyöryhmän koordinointia sekä vas-taanottokeskusten ja yhdistysten työntekijöiden Fa-cebook-ryhmän ylläpitoa. Sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyönä valmistui haastatteluselvitys turva-paikanhakijavanhempien tarpeista.

Turvapaikanhakijatilanteen muuttuminen syksyllä 2015

Elo-syyskuusta lähtien Suomeen tulevien turvapai-kanhakijoiden kasvanut määrä alkoi näkyä projek-tin toiminnassa mm. nopeasti lisääntyneenä vapaaeh-toisten, lahjoittajien, toimittajien ja muiden tahojen yhteydenottoina. Muuttuneen turvapaikanhakijati-lanteen tarpeisiin pyrittiin vastaamaan mm. koulutus-ten, järjestöyhteistyön ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Projekti osallistui syksyn aikana luotuihin yhteistyö-verkostoihin, joita koordinoivat mm. SPR, Helsingin kaupunki ja Pelastakaa lapset.

Projekti oli mukana Metsälän vastaanottokeskuksen alaisen Laajasalon perheyksikön perustamisessa ja tukemisessa. Projekti koulutti vapaaehtoisia Helsin-gin kaupungin ja SPR:n kanssa. Projekti kokosi yh-teen lapsiperheiden kanssa toimimisesta kiinnostu-neita vapaaehtoisia, joille järjestettiin tapaamisia ja perustettiin Facebook-ryhmä. Vapaaehtoiset saattoi-vat turvapaikanhakijaperheitä viikoittain Helsingin sirkuskouluun, olivat apuna projektin tapahtumissa ja käännöstehtävissä.


Puheenjohtaja Tuula Haatainen avasi tapahtuman.

Paneelikeskustelussa pohdittiin elämää vastaanottokes-kuksessa lapsen näkökulmasta. Keskustelussa olivat mu-kana Anna Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitosta (vas.), Habiibo Mohamed Vantaan kaupungilta, Leena Markka-nen Helsingin vastaanottokeskuksesta ja olli Snellman Maahanmuuttovirastosta (ei kuvassa).

Loiske Ensemble esiintyi turvapaikkaa

hakeville lapsille ja päiväkodin lapsille.

Kuvat: Laura Karlin

Turvassa Suomessa? -kampanja

Kampanjalla haluttiin nostaa turvapaikanhakijalap-set keskiöön. Kampanja huipentui Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Helsingin Sanomien kanssa järjestet-tyyn ”360 astetta”-tapahtumaan Sanomatalossa. Ta-pahtumassa avattiin turvapaikanhakijalapsista kerto-va Todelliset supersankarit -valokuvanäyttely, jonka kuvat projektityöntekijä otti vastaanottokeskuksissa. Näyttely oli esillä myös Helsingin Kirjasto 10:ssä. Ta-pahtumassa oli myös paneelikeskustelu ja ohjelmaa lapsille. Kampanjasivustolla www.turvassasuomessa.fi on turvapaikanhakijaperheiden tilanteita ratkaisu-ehdotuksineen, valokuvia ja keinoja auttaa. Valoku-vista painatettiin postikortteja.

Palaute ja kokemukset toiminnasta

Toimintaan osallistuneet turvapaikanhakijat ovat antaneet paljon myönteistä palautetta ja toivoneet enemmän vastaavanlaista toimintaa. Helsingin vas-taanottokeskusten henkilökunta toivoo lapsiperhetoi-minnasta vakituista, mutta ei pysty kiireen ja tiukkojen resurssien takia järjestämään sitä ilman ulkopuolisia toimijoita.

Projektin kokemusten mukaan pienillä ja lyhytkestoi-sillakin ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista tukea vanhemmuutta ja lisätä perheiden hyvinvointia merkittävästi. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhempi-lapsiryhmät, vertaistuki, perhekahvilatoiminta, retket, tapahtumat, työpajat, vapaaehtoiset doula-synnytystu-kihenkilöt ja perhekohtaiset tapaamiset. Projektissa on saatu onnistumisen kokemuksia myös toiminnallisista menetelmistä ja ilman yhteistä kieltä toimimisesta.


Imetys ilman stressiä – perhekeskeistä tukea varhaiseen imetykseen (2013–2016)

Imetys ilman stressiä on Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin yhdessä toteuttama kaksikielinen ja ne-livuotinen hanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyh-distys. Hankkeen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Imetyksen tuki ry, Kätilöliitto, Terveydenhoitaja-liitto, kuntien ja sairaaloiden imetysohjauksesta vas-taavat työntekijät sekä kummankin järjestön doulat ja doularyhmien ohjaajat.

Projektin päämääränä on, että imetyksestä muodos-tuu myönteinen kokemus ja pitkäkestoinen voima-vara sekä vauvalle että vanhemmille, eikä siihen liity stressiä ja syyllisyyden tunteita. Tähän pyritään li-säämällä kummankin järjestön vapaaehtoisdoulien valmiuksia havainnoida ja tukea varhaista imetystä ja vanhemmuutta. Vanhemmille tämä tarkoittaa li-sääntyviä mahdollisuuksia reflektoida odotusaikaan, synnytykseen ja vauva-aikaan liittyviä asioita. Hank-keen avulla halutaan myös vahvistaa imetyksen tuke-misesta vastaavien ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä ja lisätä näin kolmas sektori eli yhdistysten vapaaehtoiset osaksi vauvaa odottavan ja synnyttä-vän perheen palvelupolkua. Ammattilaiset, vapaaeh-toiset ja perheet osallistavan kampanjan avulla halu-taan lisätä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta erilaisille näkemyksille imetyksestä.

Valtakunnallinen Imetysrauha/Amningsfred -kampanja

Kampanjan suunnitteluvaiheessa vapaaehtoisten, am-mattilaisten ja perheiden ääntä etsittiin haastattelujen, kyselyiden ja workshop-työskentelyn avulla. 50 per-hettä kertoi ajatuksiaan siitä, mitä olisivat halunneet kuulla imetystä aloittaessaan ja mitä nyt haluaisivat siitä kertoa. Lähes saman verran vapaaehtoisia vas-tasi kampanjaa koskevaan kyselyyn.

Kampanja oli yhteistyöhön ja osallisuuteen kannustava ja sen tarkoituksena oli nostaa esiin imetystä ja imetys-kulttuuria positiivisella tavalla, kiittämällä, kehumalla ja kertomalla siitä mikä toimii. Verkkosivuille www.imetysrauha.fi (www.amningsfred.fi) koottiin perhei-den tarinoita ja valokuvia siitä, mitä imetysrauha heille merkitsee ja minkälaisissa tilanteissa ja paikoissa he sitä kokevat. Sivuilla perheiden oli mahdollista käydä myös kiittämässä imetyksen tukijaa kortin muodos-sa. Kampanjaviikon aikana verkkosivujen tarinoihin ja videoihin tutustuttiin yli 27 000 kertaa.

Konkreettisesti kampanja levisi neuvoloihin, synny-tyssairaaloihin ja järjestöjen toimipisteisiin Imetys-rauha-julisteina, joita jaettiin tuhansia. Kampanjan viestintä ja tiedottaminen tapahtui yhteistyöjärjes-töjen FB-ryhmien, Twitterin ja Instagramin kautta. Viestinnän tukena oli kolme Metropolia Ammatti-korkeakoulun opiskelijaa, jotka toteuttivat innovaa-tioprojektina työn ”Someosaajat osana Imetysrauha -kampanjaa” sekä kymmenkunta ”SOME-doulaa”, jotka levittivät kampanjaa sosiaalisessa mediassa. Kampanja arvioitiin sekä näkyvyydeltään että si-sällöltään menestyneeksi ja se päätettiin toteuttaa imetysrauhan julistuksineen vuosittain kansallisel-la imetysviikolla.

Koulutuksia ja materiaaleja doulille

Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin vapaaehtois-doulille järjestettiin kaksipäiväinen, valtakunnallinen doulasymposium, ”Doula tukena vauvan ja vanhem-muuden ensihetkissä”. Lähes 100 suomen- ja ruotsin-kielistä vapaaehtoista osallistui symposiumiin, jonka pääpuhuja ruotsalainen professori Kerstin Uvnäs Mo-berg luennoi myös kummankin järjestön ammattilaisille sekä kansallisen imetyspäivän seminaarissa Helsingissä.

Doula varhaisen imetyksen tukijana (DVIT)-kou-lutukset saatiin päätökseen. Kaikkiaan koulutuksia järjestettiin 18 doularyhmälle ympäri Suomen. Kou-lutuskokonaisuutta arvioidaan etukäteiskyselyn, vä-littömän palautteen sekä 6–12 kk tehtävän kyselyn perusteella. Tämän vuoden aikana on saatu suurin osa 6–12 kk kyselyistä koottua. Myös perheet, joilla on ollut imetyskoulutuksen saanut doula, ovat vas-tanneet kyselyyn. Kyselyn mukaan niin äidit kuin isätkin olivat tyytyväisiä doulalta saamaansa tukeen. Doulien vastauksista selvisi, että doulat ovat aiempaa aktiivisemmin etsineet tietoa imetyksestä.


minaarien tarkoituksena oli paitsi tuoda ihmisiä yhteen tärkeän teeman äärelle, myös innostaa osallistujia perheiden tukemiseen. Innostamises-sa onnistuttiinkin: kaikkiaan nämä neljä semi-naaria kokosivat yhteen lähes 500 kiinnostunut-ta ja heiltä saatu palaute oli kiittävää, yhteisiä seminaareja toivottiin myös lisää. Seminaarien teemat suunniteltiin yhdessä ja ideana oli löy-tää sellaisia aiheita, jotka koskettavat monia ja kannustavat yhteistyöhön.

Projekti on ollut mukana Odotusten kahvilas-sa, joka pääkaupunkiseudun odottaville per-heille tarkoitettua, avointa ja vertaistuellista toimintaa. Kahvilatoiminta on ammatillisesti ohjattua ja mukana on myös 1-2 vapaaehtois-doulaa Folk hälsanilta ja Helsingin ensikodis-ta. Kahvilan teemat ovat nousseet osallistuji-en ehdotuksista, kuten ”Vauvan ensihetket ja imetyksen aloitus” ja ”Vastasyntyneen uni ja itku” tai ”Asioita, joita kukaan ei ole kerto-nut”. Kahvila on ollut vuoden aikana auki 28 kertaa ja jokaisella kerralla on ollut mukana kahdesta yhdeksään osallistujaa. Avoin toi-minta on ollut pidettyä, jopa niin, että odot-tavina aloittaneet äidit ovat halunneet käydä kahvilassa vielä pitkään vauvan synnyttyäkin.

Projektia ja Imetysrauha-kampanjaa esiteltiin Pohjois-maisessa imetyskonferenssissa, kuudessa seminaaris-sa ja kummankin järjestön työkokouksissa ja muis-sa tilaisuuksissa. Aiheesta kirjoitettiin myös blogeja ja artikkeleita.

Projekti on saanut erityisen hyvää palautetta sii-tä, että se on onnistunut nostamaan imetystä esiin monella tavalla niin mediassa kuin ammattilaisten, vapaaehtoisten ja perheiden mielissäkin. Kun tie-toa on riittävästi tarjolla ja sanasto tulee tutuksi, on innostuminenkin helpompaa ja sen myötä alkaa huomata ja huomioida imetykseen liittyviä asioita ympäristössä. Miten imetyksestä puhutaan? Miten siihen suhtaudutaan? Miten ympäristö (ja myös minä) voin tukea imetystä? Tärkeänä on pidetty myös yh-teistyön lisääntymistä ja sitä, että järjestöt ja va-paaehtoiset on saatu mukaan imetyksen tukijoiden joukkoon. Vapaaehtoiset ovat osana sitä tukea, jota yhteiskunta perheille varhaisen vanhemmuuden vai-heessa tarjoaa.

Loppuvuodesta käynnistettiin Helsingin ensikodis-sa Vapaaehtoisdoula imetyksen tukijana -koulutus (DVIT 2), jonka tarkoitus on toimia pohjana vuoden 2016 alkavalle vapaaehtoisten ja ryhmänohjaajien kouluttajakoulutukselle. Kouluttajia tarvitaan, jotta imetyksen tukeminen säilyy osana doulan osaamis-aluetta jatkossakin.

Doulien ja perheiden käyttöön tehtiin vuoden aika-na erilaisia materiaaleja, kuten video reflektiivisestä työotteesta ja keskustelukortit. Projekti oli mukana suunnittelemassa ”Vauvantahtinen pulloruokinta” ja ”Lisämaidon turvallinen purkaminen” -esitteitä yh-dessä yhteistyöjärjestöjen kanssa. Raskausajan reflek-tiivinen päiväkirja jaettiin jokaiselle vapaaehtoiselle.

Verkostoja ja kahvilatoimintaa

Verkostoseminaareja järjestettiin kaikkiaan neljä, kaksi niistä Turussa, yksi Helsingissä ja yksi Oulussa. Se-

Luottamusta, rohkeutta.

Juuri kun kaipasin rohkaisua, joku

tuli sanomaan, että imetä vaan, kyllä

se maito riittää.”

Amningsfred.fi

Imetysrauha-kampanjassa äidit ja isät kertoivat kokemuksistaan.



Turvakotien asiakkaat

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitivät 2015 alussa 12 turvakotia. Määrä putosi heinäkuus-sa yhdellä, kun THL ei solminut sopimusta Imatralla sijaitsevan Vuoksenlaakson turvakodin kanssa.

Tyypillisimmin väkivalta oli kestänyt 1–2 vuotta ennen turva-kotiin tulemista (21 %:lla), joka kymmenennellä yli kymme-nen vuotta. Asiakkaiden elämässä oli monenlaista väkivaltaa:

• henkinenväkivalta(94%)

• väkivallanuhka(81%)

• fyysinenväkivalta(74%)

• taloudellinenväkivalta(40%)

• eristäminen(35%)

•materiaalinen(32%)

• hoidontaiavunlaiminlyönti18%)

• seksuaalinen(17%)

• uskonnollinenväkivalta(6%)

Muita valtakunnallista asiakasprofiilia kuvaavia tietoja:

• Asiointikielenäoli24%jokumuukuinsuomi.

• Turvakodeissaoloaikajakaantuitasaisestikolmelleeriryhmälle: 1–3 vuorokautta, viikosta kahteen ja kahdesta viikosta kuukauteen.

• Suurinosaoliensimmäistäkertaaturvakodissa(92%)ja toista kertaa oli 6 % kävijöistä.

• Suurinosatuliturvakotiinomastaaloitteestaan(37 %) ja melkein yhtä usein aloite oli tullut sosiaaliviranomaisilta (33 %).

Avopalveluiden asiakkaat Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten väkivaltatyön avopalveluiden asiakkaina oli yhteensä 2 768 avun tarvitsijaa. Naisia heistä oli 1008, miehiä 1 386 ja lap-sia 372 (tyttöjä 190 ja poikia 181). Autettujen lasten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, aikuis-ten lisääntyi hieman. Lasten määrän väheneminen on huolestuttava suunta, jota paitsi seuraamme, myös pyrimme selvittämään sen syytä. Isolla osalla avotyön asiakkaista ei ollut lapsia (40 %) ja lähes saman ko-koisella joukolla oli yksi tai kaksi lasta (43 %). Au-tetut lapset olivat useimmiten 6–8-vuotiaita (30 %). Lapset ja nuoret olivat väkivallan kohteena (31 %), altistuneina (28 %) ja tekijöinä (4 %). Lapsiin koh-distunut väkivalta oli usein psyykkistä (16 %) tai fyy-sistä (15 %) tai niiden uhkaa (11 %).

Aikuisten ikäjakauma oli laaja, mutta eniten asi-akkaina oli 31–40-vuotiaita (27 %) ja seuraavaksi 41–50-vuotiaita (18 %). Suomi oli 92 % asiointikie-li ja aikuiset asiakkaat olivat usein naimisissa olevia ja suhde väkivallan toiseen osapuoleen oli avioliitto (39 %). Asiakkuus kesti keskimäärin 1–3 kk (26 %).

Lasten kanssa tehtävä väkivaltatyö muutoksessa

Lasten kanssa tehtävä väkivaltatyö on ollut muutok-sessa vuoden aikana niin, että osassa turvakodeista ja avopalveluista ei ole omia lapsityöntekijöitä vaan lasten kanssa tehtävä työ on kaikkien lähisuhdevä-kivaltatyöntekijöiden työtä. Kysely Lahden, Turun ja Oulun Ensi- ja turvakotien väkivaltatyön lapsi-työhön toi esiin lapsityön muutospaineet erityisesti turvakodeissa. Turvakodeissa tehdään uuden rahoi-tuksen myötä vain kriisityötä kuntouttavan ja kan-nattelevan työn jäädessä avopalveluihin. Avotyössä lapsityötä voidaan tehdä kriisi- tai kannatteluorien-taatiolla, eikä rajanveto haasta samalla tavalla. Ko-kijoiden ja tekijöiden kanssa tehtävän työn sisään on tarpeellista edelleen lisätä lapsen näkökulmaa suoran lapsen kanssa tehtävän työn kehittämisen lisäksi. Las-ten saama kriisityö muuttuvassa ympäristössä sekä ohjautuminen avopalveluihin kuntouttavaan työhön

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ

Turvakodeissa yhteensä 2 116 asiakasta:

Lapsia oli 1 083 (tyttöjä 529, poikia 553), joista

Aikuisia oli 1 033 (naisia 968 sekä miehiä 65), joista

alle 2-vuotiaita oli 33 %, alle 30-vuotiaita oli 36 %

3–6-vuotiaita 31 %, 30–50 -vuotiaita oli 60 %

alakoululaisia 26 % yli 50-vuotiaita 13 %.

teini-ikäisiä 10 %


haastoivat meidät tänä vuonna ja siihen vastaamista jatkamme vuonna 2016.

Väkivallan tekijöiden kanssa työskentelyn kehittäminen, osaamisen kartuttaminen ja tuki

Jussi-työssä vahvistettiin avo- ja laitostyön keskinäis-tä suhdetta ja asiakasohjausta väkivaltatyössä selki-yttämällä asiakasprosesseja ja niiden siirtymäkohtia sekä painotettiin erityisesti kaikkien osapuolten aut-tamisen tärkeyttä. Lisäksi rohkaistiin kokeilemaan kokemusasiantuntijuuden ja ryhmätoiminnan vaih-toehtoja. Näihin teemoihin on paneuduttu Jussi-työn koordinaatioon liittyneillä yhdistyskäynneillä, yhdis-tysten tilaaman prosessikoulutuksen Jussi-työntekijöil-le järjestetyn kaksipäiväisen koulutuksen yhteydessä.

Jussi-työhön liittyi mukaan yksi uusi yhdistys. Jo ai-emmin pitkään väkivallan tekijöiden kanssa työsken-nellyt Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys tarjoaa nyt Jussi-työn palveluita Kotkassa ja Kouvolassa.

Koulutusten vuosi

Väkivaltaa kokeneiden naisten kanssa työskentelevät työntekijät kokoontuivat työkokoukseen huhtikuussa. Työkokouksen pääteemat olivat naisen väkivaltaisuus sekä maahanmuuttajien kokeman lähisuhdeväkivallan erityispiirteet. Sekä lapsi- että Jussi-työn työkokouksi-en suunnitteluun ja toteutukseen osallistui koko tiimi ja useita yhdistysten työntekijöitä. Lisäksi pidettiin eri yhdistysten työntekijöille ensimmäinen väkivalta-työn peruskoulutus ja Tampereen ensi- ja turvakotiyh-distykselle ns. väkivaltatyön prosessikoulutus. Myös Kirkkonummen kunnan työntekijöitä koulutettiin vä-kivaltailmiöön ja sen tunnistamiseen.

Verkostoja ja vaikuttamista

Väkivaltatyön kentän tuntemusta ja asiantuntijapa-nosta vietiin osallistumalla kotimaisiin työryhmiin: Kansalliseen väkivaltaobservatorioon, THL:n Sosi-

aalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asian-tuntijaryhmään sekä kansalliseen ihmiskaupan vas-taiseen työryhmään.

Vaikuttamistyötä tehtiin aktiivisesti sosiaalisessa medi-assa, kirjoittamalla blogeja sekä osallistumalla tapah-tumiin ja konferensseihin (mm. Nuorisotyönpäivät, Sairaanhoitajapäivät, Lapsimessut ja Mielenterveys-päivät). Taloudelliseen väkivaltaan otettiin kantaa kir-joittamalla mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin. Vai-kuttamistyössä liitto sai yhteistyökumppaniksi Pelon varjo -hankkeen, jossa kokemusasiantuntija rohkaisee muita hakemaan apua ja kertomaan kokemuksistaan. Pelon varjoon liittyy väkivallan vastaista työtä ns. kasihaasteen, musiikin, konserttien ja tapahtumien avulla. Niistä saatu tuotto ohjataan Ensi- ja turvako-tien liitolle. Lisäksi osallistuttiin vuosittaiseen Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuman järjestämiseen, teemana oli henkinen väkivalta.

Kansainvälinen yhteistyö oli aktiivista:

• VuosittaisessaNordiskakvinnormotvåld-konferenssissa Tukholmassa pidettiin sekä katsaus Suomen tilanteeseen että workshop Nettiturvakodista ja verkkoauttamisesta.

• KansainvälisessälastenkaltoinkohtelunISPCAN-konferenssissa Bukarestissa pidettiin esitys Nettiturvakodista ja verkkoauttamisesta.

• OsallistuttiinWomenagainstviolenceEuropenkoordinaatiokomiteaan toukokuussa sekä yleiskokous ja konferenssiin marraskuussa.

• Neljänvuodenväleinjärjestettävässäturvakotienmaailmankonferenssissa Haagissa

• Jussi-työnsisältöjäesiteltiinWWP:n(WorkWithPerpetrators) vuotuisen kokouksen yhteydessä pidetyssä työpajassa Berliinissä syyskuussa 2015.

• Jussi-työnsisällötolivatesillämyösBelfastissaEuropean Conference on Domestic Violence -konferenssissa

Lisäksi osallistuttiin toukokuussa 2016 järjestettävän Nordic arctic Women -konferenssin suunnittelemi-seen. Konferenssi pidetään vuonna 2016 Oulussa, ja Oulun ensi- ja turvakoti ry koordinoi tapahtumaa.

Ensi- ja turvakotien liitto tuotti yhteistyössä Metropolia AMK:n televisio- ja radiotyön opiskelijoiden kanssa Päätös-videon. Video kuvaa koskettavalla tavalla, kuinka vaikeaa ja raskasta on tehdä päätös turvakotiin lähtemisestä. Videon on ohjannut ja siitä on pääasiassa vastannut Anni Suikkanen.


Nettiturvakoti ja verkkoauttaminen 2015

Nettiturvakoti (www.turvakoti.net) on Ensi- ja tur-vakotien liiton ylläpitämä verkkopalvelu, joka aut-taa väkivallan kaikkia osapuolia tarjoamalla heille tietoa, keskusteluapua ja vertaistukea. Liiton jäsen-yhdistysten kanssa yhteistyössä toteutettavasta verk-kopalvelusta on tullut tärkeä osa matalan kynnyksen perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista työtä: tietoa jakamalla väkivaltailmiötä tehdään näkyväksi, kan-nustetaan puhumaan siitä ja madalletaan kynnystä hakea apua mahdollisimman varhain.

Nettiturvakodissa vahvistettiin koko vuoden ajan sosiaalisen median markkinointia sekä tätä kautta kasvatettiin Nettiturvakodin Facebook-sivuston tyk-kääjien määrää. Vuoden lopussa sivustolla oli noin 1 350 tykkääjää (2014: noin 1 000). Konkreettisten päivitysten lisäksi Nettiturvakodissa kampanjoitiin vuoden aikana mm. turvakotilakiin sekä väkivallan myytteihin liittyen. Sosiaalisen median markkinoin-nin lisäksi Nettiturvakodin verkkosivustoa uudistet-tiin kuvakarusellilla ja kuvien pohjalta valmistui kol-men kuvan korttipaketti.

Vuoden aikana koulutettiin paljon eri kohderyhmiä sekä osallistuttiin useisiin koulutustapahtumiin ker-toen Nettiturvakodista, lasten ja nuorten auttamises-ta ja kohtaamisesta verkossa sekä verkossa tehtäväs-tä väkivaltatyöstä (mm. kansainväliset konferenssit NKMV ja ISPCAN sekä kotimaiset koulutustapah-tumat). Koulutuksissa huomioitiin myös jäsenyhdis-tyksen työntekijät, joita koulutettiin vuoden aikana yhdistyskohtaisesti sekä työkokouksissa. Vuoden ai-kana järjestettiin lisäksi kaksi verkkoauttamisen ke-hittämispäivää, joissa pohdittiin Nettiturvakodin seu-raavia kehitysaskelia sekä tarjottiin verkkoauttajille työnohjausta. Vuoden aikana Nettiturvakoti osallistui Nuorisotyöpäiville ja oli mukana erilaisissa nuorille suunnatun verkkoauttamisen verkostoissa.

Nettiturvakodin kävijämäärä on ollut kasvussa ja yk-silöityjä kävijöitä oli kuukausittain keskimäärin 4500. Myös keskustelupalstalla on käyty keskustelua eri-tyisesti lapset ja nuoret -osiossa, mutta myös muissa osioissa keskustelu on lisääntynyt. Kahdenkeskisiä chat-keskusteluja toteutui 107. Kaiken kaikkiaan ai-koja oli tarjolla 260, joista varaamatta jäi 98 ja 55 tapauksessa asiakas ei saapunut paikalle tai oli ns. hiljainen asiakas. Kahdenkeskisten chat-keskustelu-

jen lisäksi Nettiturvakodissa järjestettiin useita ryh-mächatteja. Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n vertaistukiäitien kanssa yhteistyössä järjestettiin seitsemän Voimia äidille -vertaisiltaa, joissa oli yhteen-sä 11 osallistujaa. Yhteistyössä Miestyön kehittämis-keskuksen kanssa järjestettiin kaksi Riittämättömyy-destä riittävän hyvään isyyteen -vertaisiltaa, joihin ei valitettavasti tullut keskustelijoita. Nuorille suunnat-tuja väkivaltaa käsitteleviä Uskalla Puhua -chatteja järjestettiin kolme. Näissä chateissa tavoitettiin yksi nuori. Ensi- ja turvakotien liiton 70-vuotisjuhlavuo-den kunniaksi järjestettiin kolme Kysy asiantuntijalta -chattia, jotka oli tarkoitettu työssään vauvaperheitä, väkivallan eri osapuolia tai eroon liittyviä kysymyksiä kohtaaville. Chatit järjestettiin muista ryhmä- ja ver-taistukichateista poiketen päiväsaikaan, mutta niihin ei tullut keskustelijoita. Syksyllä järjestettiin yhteis-työssä Neuvokeskuksen kanssa kolme Apua eroon -vertaisiltaa, joihin osallistui kaikkiaan 12 keskuste-lijaa. Vuoden aikana Nettiturvakodin kaikissa ryh-mächateissa tavoitettiin yhteensä 23 keskustelijaa.

Verkkovapaaehtoisuuden kehittäminen aloitettiin, kun Nettiturvakodin toimintaan osallistunut yhteisöpe-dagogiopiskelija tuotti harjoittelun aikana materiaa-lipaketin verkkovapaaehtoisten työn tueksi. Lisäksi vapaaehtoisia oli mukana vuoden aikana ryhmächa-teissä (Voimia äidille -vertaisillat ja Apua eroon -cha-tit) sekä kahdenkeskisissä chateissä (Äidit irti synny-tysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n vertaistukiäidit).

Suunnitelma valtakunnallisesta auttavasta puhelimesta

Istanbul-sopimus velvoittaa järjestämään väkivallan uhreja palvelevan valtakunnallisen, maksuttoman ja ympärivuorokautisen auttavan puhelimen. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Ensi- ja turvakotien liitol-le toimeksiannon suunnitella päivystävän puhelimen toiminta (helmikuu-elokuu 2015). Suunnitelma teh-tiin tiiviissä yhteistyössä viiden muun väkivaltatyötä ja rikoksen uhreja auttavan järjestön kanssa. Ensi- ja turvakotien liitto toteutti puhelinta koskevan suun-nitelman, mutta lopullinen auttavaa puhelinta kos-keva rahoituspäätös oli auki vielä vuodenvaihteessa.


Kannusta minut vahvaksi (2013–2016)

Kannusta minut vahvaksi! -hankkeen päätavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää lasten kohtaamaa kuri-tusväkivaltaa ja kaltoinkohtelua sekä vahvistaa lasten turvallisia kasvuolosuhteita. Hankkeessa vahvistetaan myönteistä kasvatuskulttuuria, jossa korostuvat per-hesuhteiden tasa-arvoisuus, luottamuksellisuus, tur-vallisuus ja myönteinen vuorovaikutus. Hankkeen avulla aktivoidaan myös asenteisiin vaikuttavaa kes-kustelua väkivallan vaikutuksista sekä lapsen oikeu-desta väkivallattomaan lapsuuteen.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Lahden ensi- ja turvakoti ry:n, Oulun ensi- ja turvakoti ry:n ja Tu-run ensi- ja turvakoti ry:n kanssa, jotka osallistuvat ammatillisten interventiomallien kehittämiseen yh-dessä alueen peruspalveluiden (esimerkiksi neuvola, päivähoito ja koulu) kanssa. Hanke kuuluu RAY:n Emma ja Elias -ohjelmakokonaisuuteen. Yhteistyö-kumppaneina ovat Vanhempainliitto ja Lastentarhan-opettajien liitto.

Ammatillinen kehittämistyö

Ammatillinen kehittämistyö pilotteina toimivissa jä-senyhdistyksissä jatkui toimintasuunnitelman mukai-sesti. Yhdistysten kehittämisryhmät, ”rukkasryhmät”, kokoontuivat koordinaatiotiimin ohjaamina säännöl-lisesti 3–4 viikon välein. Kehittämisryhmät koostuvat laajasti eri työmuotojen edustajista ja esimiehistä. Ke-vään ajan ryhmät jatkoivat yhdistyksessä tapahtuvaa kehittämistyötään ja syksyn aikana suunniteltiin ja aloitettiin kehittämistyön dokumentointi ja koonti. Pilottiyhdistyksille järjestettiin kolme työkokousta/kehittämistapaamista, kaksi keväällä ja yksi syksyl-lä. Syksyn kehittämispäivien yhteydessä järjestettiin myös pilottiyhdistysten johdon oma kehittämispäivä.

Ammatillisen kehittämistyön erityisteemana oli las-ten osallisuuden tarkastelu ja vahvistaminen pilot-tiyhdistyksissä. Lapsen osallisuuden vahvistaminen toteutui läpi vuoden kestäneenä yhteisenä työsken-telynä kumppaniksi valitun Pesäpuu ry:n kanssa. Ke-vään ajan pilottiyhdistykset kokoontuivat yhdessä Pesäpuun ja koordinaatiotiimin kanssa noin kerran kuussa pohtimaan lapsen osallisuuden määrittelyä, mahdollisuuksia, esteitä ja vahvistamisen keinoja. Syyskaudella suunnittelun pohjalta toteutettiin ns.

Riemukaarikiertue Oulun ja Lahden yhdistyksissä (2 pajapäivää/yhdistys). Kiertueen aikana tutkittiin ja jä-sennettiin toiminnallisin keinoin, mitä lapsen osallisuus on Ensi- ja turvakotien liiton toimintaympäristössä ja millä keinoilla sitä voitaisi vahvistaa. Kokemusasi-antuntijoina toimivat asiakkaina olevat pienet lapset ja heidän vanhempansa. Kiertueen löydöksinä syntyi vahvistunut ymmärrys lapsen osallisuuden määritte-lystä ja sen merkityksestä lapsen ja koko perheen tu-kemisessa eri työmuodoissa.

Pilottipaikkakunnilla käynnistettiin toimintasuunni-telman mukaisesti yhteistyö alueellisten kumppanei-den kanssa järjestämällä avoimet aloitusseminaarit / koulutustilaisuudet. Oulun tammikuinen seminaari keräsi noin 150 lasten ja nuorten kanssa työskente-levää ammattilaista, Turussa huhtikuussa järjestetty seminaari noin 500 ammattilaista, Heinolan touko-kuun koulutus noin 130 ja Lahden lokakuun semi-naari noin 160 alueen toimijaa. Aloitusseminaarit toimivat hankkeen, yhdistysten ja teemojen esitte-lyinä sekä kutsuna yhteiseen kehittämiseen alueelli-sille toimijoille.

Tuloksena Oulussa käynnistyi vuoden 2015 kestänyt ja vuoden 2016 jatkuva yhteinen koulutus- ja kehit-tämisprosessi kaupungin varhaiskasvatuksen kans-sa. Turussa aloitettiin yhteistyö kaupungin neuvola-palveluiden kanssa jatkuen vuodelle 2016. Lahdessa vahvistettiin olemassa olevia yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia. Alueellisissa koulutustilaisuuksissa esiteltiin lasten ja perheiden työskentelyyn kehitettyjä menetelmiä, joita muokkaamalla verkostokumppa-nit ovat saaneet omaan työhönsä sovellettavia asia-kastyön malleja.

Vaikuttamistyö

Hankkeessa tehtiin vuonna 2015 laajaa vaikuttamis-työtä eri foorumeilla ja eri kohderyhmille tietoisuuden ja tiedon lisäämiseksi lasten kohtaamasta väkivallas-ta ja laiminlyönnistä, niiden ehkäisemisestä ja myön-teisestä vuorovaikutuksesta. Keskeisenä työvälineenä hankkeessa toimiva ”Kohti turvallista lapsuutta” -esi-te (ns. ”Puuropää”) ilmestyi tammikuussa ja vuoden aikana sitä on jaettu noin 25 000 kappaletta muun muassa jäsenyhdistyksiin sekä kaikkiin Suomen neu-voloihin. Pilottiyhdistysten kanssa yhteistyössä tuo-tettiin kaksi vaikuttamistyön videota, Emma ja Elias -vaalikampanjan video sekä ensikotityötä tänä päi-


Riemukaarikiertueella kehitettiin pienten lasten osallisuutta

Pesäpuu ry:n kanssa järjestettiin vauvojen ja taaperoiden Riemukaarikiertue, jossa kehi-tettiin uudenlaisia menetelmiä pienten lasten osallisuuden vahvistamiseksi lastensuoje-lutyössä. Kiertue toteutettiin oulun ja Lahden ensi- ja turvakodeissa. Työskentelyn läh-tökohtana oli tasavertainen osallisuus, jolloin vauvat, taaperot, heidän vanhempansa ja työntekijät osallistuivat yhteiseen työskentelyyn. Tavoitteena oli opetella kuuntelemaan, mitä sanottavaa lapsilla itsellään on.

Kiertueella mietittiin myös uudenlaisia tapoja työskennellä yhdessä. Temppuradan var-rella työskenneltiin yhdessä erilaisten teemojen parissa, joita olivat hyvä kohtaaminen, lapsen näkökulman huomioiminen, turvallisuus ja leikin merkitys. Lapset opettivat ai-kuisille läsnäoloa ja tunteiden ilmaisun ja kohtaamisen tärkeyttä. Kiertueella huomattiin, että leikin käyttö työvälineenä on tärkeää, koska sitä kautta voidaan lisätä lapsen osalli-suutta. Lisäksi lapsen osallisuuden vahvistaminen lisää myös vanhempien osallisuutta.

varhaiskasvatushenkilöstölle sekä Kirkkonummen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle

• Oulunkaupunginvarhaiskasvatusjohdonseminaarijaneljä alueellista koulutustilaisuutta

• LapsimessutHelsingissäjaPoriJazzKidsPorissa

• PuheenvuorokansainvälisessäISPCAN-seminaarissaRomaniassa

• Lisäksiblogit,kirjoituksetjahaastatteluterimedioissa

Koordinaatiotiimi on myös tukenut pilottiyhdistyksis-sä tehtävää vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä hank-keen teemoihin liittyen ja vahvistanut tähän liittyvää osaamista yhteisen tekemisen kautta. Pilottiyhdistyk-sissä on tehty runsasta ja laajaa vaikuttamistyötä eri yhteistyökumppaneiden suuntaan sekä lasten, nuor-ten ja perheiden parissa.

vänä esittelevä video. ”Osallisuus”-käsikirjaan tuo-tettiin lapsen osallisuuden esittely.

oppilaitosyhteistyötä ylläpidettiin yhdessä muiden Emma ja Elias -toimijoiden kanssa järjestetyissä koulutuksissa ammattikorkeakouluille. Tämän lisäksi järjestettiin jäsenyhdistysten ja kuntien tilaamaa koulutusta lasten ja perheiden kanssa toimiville ammattilaisille. Vuoden aikana koulutettiin ammattilaisia ja kohdattiin perheitä lasten kohtaaman väkivallan ja laiminlyönnin kysymyksissä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti eri foorumeilla:

• KoulutuksetTampereenyhdistyksessä,Oulunyhdistyksessä, Neuvokeskuksen vapaaehtoisille, Väkivaltatyön työkokouksessa, Naistyön työkokouksessa, Tapaamispaikan työkokouksessa sekä Lapsi keskiössä -työkokouksessa

• KoulutuksetKeravanjaKouvolanneuvolahenkilöstölle,Kouvolan sosiaalityöntekijöille, Lahden neuvola- ja

Kuv

at: K

annu

sta

min

ut v

ahva

ksi -

hank

e


nen kokoontui syksyn aikana kolme kertaa täsmentä-mään, konkretisoimaan sekä kirkastamaan hankkeen toimintaa ja tavoitteita. Lisäksi järjestettiin erillinen hankkeen kehittämispäivä. Valtakunnallisilla yhteis-työkumppaneilla vahvistettu ohjausryhmä kokoon-tui kaksi kertaa.

Pilottialueilla käynnistettiin työ alueellisten yhteistyö-kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Uusien yhteis-työkumppaneiden haku aloitettiin Ensi- ja turvakotien liiton uuden strategian mukaisesti kulttuuri- ja liikun-tajärjestöjen parista, kun molemmat pilottiyhdistykset aloittivat uudenlaisten yhteistyömallien rakentamisen paikallisten kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden kanssa.

Hankkeessa aloitettiin Kauhajoella ja Porissa tam-mikuussa 2016 toteutettavien kick off -tilaisuuksien sekä kampanjatilaisuuksien ja -materiaalien suunnit-telu. Lisäksi aloitettiin yhteistyön suunnittelu Netti-turvakodin kanssa. Väkivaltatietouden levittämistä varten hankkeessa suunniteltiin Tarinakengät – aske-leita lähisuhdeväkivallasta -näyttely, jota on tarkoi-tus käyttää myös yhtenä jalkautuvan työn välineenä. Näyttelyn rinnalle luotiin Tarinakampanja näyttelys-sä käytettävien lähisuhdeväkivaltaa kuvaavien tari-noiden keräämistä varten. Syksyllä aloitettiin myös vuoden 2016 näyttelykalenterin rakentaminen, kun näyttely kiertää pilottiyhdistysten alueilla.

Jalkautuva naistyö – naisen hyvinvoinnin vahvistaminen väkivaltaa ennaltaehkäisevänä tekijänä (2015–2019)

Jalkautuva naistyö -hankkeen tavoitteena on ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa vahvistamalla naisten omia voi-mavaroja ja kykyjä omaan elämänhallintaan sekä li-säämällä tietoisuutta väkivaltailmiöstä. Hankkeessa kehitetään etsivää ja jalkautuvaa väkivaltatyötä, joka tapahtuu naisten arjen toimintaympäristöissä. Taval-lisen kokoontumis- tai harrastustoiminnan yhteydessä naisille jaetaan tietoa perheväkivallasta ja tarjotaan mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen vertais-ryhmätoimintaan. Lisäksi hankkeessa jalkaudutaan verkkoon. Hankkeen toiminnan kautta tavoitetaan erityisesti niitä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita naisia, jotka eivät ole aiemmin osanneet tai voineet hakeutua tarjolla oleviin palveluihin.

Hankkeessa vahvistetaan koulutuksen avulla yhteis-työkumppaneiden, ammatillisten ja vapaaehtoisten toimijoiden kykyä sanoittaa, tunnistaa ja ottaa pu-heeksi lähisuhdeväkivalta. Kokemusasiantuntijat toi-mivat hankkeessa vertaisohjaajina ja kouluttajina. Hankkeeseen liitetään tutkimus, joka tuottaa tietoa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden naisten hyvin-voinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hankkeen työote on kulttuuri- ja sukupuolisensitiivinen.

Pilottiyhdistyksinä ovat Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ja Porin ensi- ja turvakotiyhdistys. Valtakunnallisina hankekumppaneina ovat Etsivä työ Suomessa AMET ry, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela ja Suomen yrittäjänaiset ry. Tutkimuksen yh-teistyökumppanina on sosiaalityön professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta.

Hankkeen projektipäällikkö aloitti tehtävässään 1.4. ja yhdistyksissä toimivat projektityöntekijät 1.8.

Perehdytyksenä hanketyöhön järjestettiin etsivän ja jalkautuvan väkivaltatyön koulutus. Kolmipäiväisiä koulutuksia järjestettiin yhteensä kolme ja niiden yh-teydessä aloitettiin myös hankkeen kehittämistyö. Hankkeen työn tueksi muodostettiin ns. hankeruk-kanen, johon kuuluvat hanketyöntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä lisäksi Ensi- ja turvakotien liitossa hanketyötä koordinoiva kehitysjohtaja. Hankerukka-



Turun yhdistyksen Markku Lehtinen oli saanut seu-rakseen Katariina Heikkisen, Leena Marila-Pentti-sen, Tarja Heinon, Sari Laaksosen ja Raija Panttilan.

Ensi- ja turvakotien liitto juhli 24.9.2015 Musiikkitalossa 70-vuotista toimintaansa. Juhlimaan oli kutsuttu liiton yhteistyökumppaneita, jäsenyhdistysten edustajia sekä liiton entisiä työntekijöitä.

Maljoja nostamassa Hannele Sirrola, Katariina Suomu ja Kirsi-Maria Manninen.

Philomela-kuoron Suden aika -teos puhutteli juhlaväkeä.

Kuvat: Laura Mendelin


Pääsihteeri Riitta Särkelä onnittelemassa puheenjohtaja Maire Halosta Raahesta.

Juhlassa jaettiin liiton kultaiset kunniamerkit viidelle ansioituneelle henkilölle.

Liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen skoolasi varapuheenjohtaja Tuula Väätäisen kanssa.

Markku Lehtinen ja sosiaalineuvos Aira Heinänen.

Pia Hytönen, Marianne Heikkilä ja Lea Sairanen.

Liiton entinen toimitusjohtaja Ritva Karinsalo tervehtimässä pientä juhlavierasta.

Sinikka Hurskainen ja Helena Niemi.

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä

Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -hoitojärjestel-mään kuuluvat päihdeongelmien hoitoon erikoistu-neet ensikodit ja niiden avopalveluyksiköt Espoossa, Helsingissä, Kokkolassa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Turussa sekä avopalveluyksikkö Jyväskylässä ja liiton koordinaatio- ja kehittämiskeskus. Hoitojär-jestelmän ydin on kuntoutusmalli, jossa yhdistetään varhaisen vuorovaikutussuhteen ja vauvaperheen ar-jen tukeminen ja vauvalähtöinen päihdekuntoutus.

Asiakastyötä yhdistyksissä ja verkossa

Kuudessa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa ensikodissa oli kuntoutuksessa yhteensä 63 perhettä: 62 äitiä, 60 lasta ja 28 isää. Seitsemässä avopalvelu-yksikössä oli 112 asiakasperhettä, joissa oli 112 äitiä, 116 lasta ja 40 isää kuntoutuksessa. Etsivällä työllä tavoitettiin 46 perhettä. Asiakastyön kokonaismäärä on valtakunnallisesti ollut samaa vakiintunutta tasoa jo useamman vuoden. Ensikotien asiakasperheiden kokonaismäärä on hieman laskenut edellisvuodesta. Se johtuu pidentyneistä kuntoutusjaksoista, joilla voi-daan paremmin turvata asiakkaiden kuntoutuminen.

Suomalaiselle päihdekulttuurille on tyypillistä eri päihteiden sekakäyttö, joka näkyy myös Pidä kiin-ni® -hoitojärjestelmän ensikodeissa. Vuonna 2015 yli puolella asiakaskunnan äideistä ja isistä oli on-gelmana päihteiden sekakäyttö (alkoholi, huumeet ja lääkkeet). Raha-automaattiyhdistyksen kustantama täyssubventio on kattanut raskaudenaikaisen hoidon kustannukset ensikodissa kolmen kuukauden ajalta. Tällä on helpotettu raskaana olevien naisten hoitoon pääsyä ja ehkäisty sikiövaurioiden syntymistä.

Päihteitä käyttäville äideille järjestettiin yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa internetissä toimiva ano-nyymi keskusteluryhmä kaksi kertaa vuoden aika-na. Avopalveluyksikön työntekijöiden vetämiin ryh-miin osallistui yhteensä 17 äitiä, joilla oli yhteensä 36 lasta. Kevään ryhmässä kolmantena ohjaajana oli kokemusasiantuntija vertaisohjaajana. Kokemukset siitä olivat pelkästään myönteisiä. Syksyn ryhmässä näkyi selkeästi se, että äidit pystyivät vähentämään

päihteiden käyttöänsä huomattavasti ryhmän aikana ja osa hakeutui ryhmän kannustamana myös avun piiriin. Nämä olivat äitejä, joiden päihteiden käytös-tä ei kukaan tiennyt aikaisemmin.

Laadun auditointeja, työkokouksia ja koulutuksia

Toimintavuonna auditoitiin kaikki Pidä kiinni -en-sikodit ja avopalveluyksiköt. Tilaisuuksiin osallistui yksiköiden työntekijöiden, asiakkaiden, yhdistysten johdon ja liiton koordinaation lisäksi vertaisauditoija toisen alueen Pidä kiinni -yksiköstä sekä kuntien las-tensuojelun edustajat. Kuntien edustajilta saatiin hy-vää palautetta kuntoutuksen sisällöistä ja yhteistyöstä. Kaikki yksiköt saivat sertifikaatin laadukkaasta työstä.

Liiton koordinaatio- ja kehittämisyksikkö tuki Pidä kiinni -yksiköiden osaamista työkokouksilla ja kou-lutuksilla. Ohjausryhmä kokoontui kerran, toimin-nanjohtajat kaksi kertaa, johtajien työkokouksia oli neljä ja avopalveluyksiköiden vastaavat kokoontui-vat kolme kertaa. Helmikuussa järjestettiin kaikille hoitojärjestelmän työntekijöille tarkoitetut Pidä kiin-ni -koulutuspäivät, jossa aiheena oli yhteisökuntou-tus, epävakaan persoonallisuushäiriön hoito ja isien kanssa tehtävä työ.

Toimintavuonna jatkettiin edellisvuonna alkanutta hoi-tojärjestelmän työntekijöille suunnattua kaksivuotista prosessimuotoista erikoistumiskoulutusta. Sen tarkoi-tuksena oli syventää Pidä kiinni -hoitojärjestelmän työn-tekijöiden ammattitaitoa ja varmistaa kuntoutustyön laatu valtakunnallisesti, vaikka henkilöstömuutoksia tapahtuu. Koulutus päättyi vuoden 2015 lopulla. Sii-hen osallistui yhteensä 19 työntekijää eri yksiköistä. Osallistujat arvioivat prosessikoulutuksen laadukkaaksi ja asiantuntijuutta vahvistavaksi. Sen todettiin olevan hyvin yksiköiden arkityöhön hyödynnettävä.

Vaikuttamistoimintaa

Syyskaudella järjestettiin yhteistyössä Kokkolan ja Lapin yhdistysten kanssa alueiden Pidä kiinni -yk-siköiden 10-vuotisjuhlaseminaarit ja mukana oltiin

Lapsilähtöinen päihdetyö


Pidä kiinni® -hoitojärjestelmällä merkittävät säästöt

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän vaikuttavuudesta kerättiin vuonna 2015 lukuja, jotka osoittavat, että hoitojärjestelmä tuottaa merkittävät säästöt yhteiskunnalle.

Kuntoutuksessa on vuosittain noin 250 perhettä. Pelkästään näiden lasten kodin ulkopuolisen sijoituksen kustannukset ensimmäiseltä elinvuodelta olisivat kunnille noin 12,9 miljoonaa euroa. Kunnille kertyy noin 163 miljoonaa euroa säästöä siitä, että huomattavaa osaa kuntoutuksessa olleiden perheiden lapsista ei tarvitse sijoittaa pitkäaikaisesti kodin ulkopuolelle kuntoutuksen jälkeen.

Päihdeongelmaisten äitien kuntouttaminen on taloudellisesti kannattavaa, sillä vauvan sijoittaminen ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen maksaa 60 000–90 000 euroa vuodessa. Lapsen huostaanotto ja pitkäaikainen sijoitus maksaa 1–1,6 miljoonaa euroa 18 vuoteen asti. Äidin syrjäytyminen eläkeikään asti kustantaa yhteensä 1,1 miljoonaa euroa.

Hoitojärjestelmän kustannukset ovat noin 8,5 miljoonaa euroa vuodessa. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on koko toimintansa aikana auttanut yhteensä yli 2 500 äitiä ja vauvaa.

myös Oulunkylän ensikodin 25-vuotisjuhlasemi-naarissa. Kaikkien seminaarien yhteydes-sä järjestettiin tiedotustilaisuudet hy-vistä hoitotuloksista ja vakiintuneen perusrahoituksen puutteesta. Entiset ja nykyiset asiakkaat toivat mediatilai-suuksiin arvokkaan kokemustietonsa hoito-järjestelmästä ja päihdeongelmasta toipumisesta.

Vaikuttamistoiminnan painopiste oli hoitojärjestel-män rahoituksen varmistaminen. Sen lisäksi toimin-tavuonna annettiin asiantuntijalausuntoja sekä liiton edustajana että osana kansallisia päihdetyönverkos-toja (Päivyt, EHYT). Vaikuttamistyötä tehtiin enene-vässä määrin sosiaalisessa mediassa. Liiton blogissa lapsilähtöisen päihdetyön teemoja käsitteleviä kirjoi-tuksia oli 6. Teemoja nostettiin säännöllisesti myös liiton Facebook-profiiliin.

Lapsilähtöisen päihdetyön osaamista on pyritty levit-tämään myös liiton muille toimintamuodoille erilaisin yhteistyömuodoin. Toimintavuonna 2015 osallistut-tiin sekä isätyön että kansalaistoiminnan työkokous-ten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Hoitojärjestelmää esiteltiin sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisilla päivillä kuten Päihde- ja mielen-terveyspäivillä ja Neuvolapäivillä. Kainuun sote-alu-een työntekijöille järjestettiin kahden päivän koulutus päihdeongelmaisen äidin ja perheen kohtaamisesta ja kuntoutumismahdollisuuksista. Pidä kiinni® -hoito-järjestelmällä oli esitys myös Pohjoismaisilla sosiaa-lityön päivillä Helsingissä.

Paikka auki -ohjelma (2014–2015)

Raha-automaattiyhdistyksen nuorisotyöttömyyteen pureutuva Paikka auki -ohjelma auttaa työelämän ulkopuolella olevia nuoria löytämään työpaikan ja vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. Projekti työllisti nuoren huhtikuun 2015 loppuun saakka. Tehtävään palkattiin alle 29-vuotias vanhempi. Ta-voite oli tukea nuoren vanhemman integroitumista työelämään ja yhteiskuntaan, mikä vaikuttaa sekä työllistetyn nuoren että hänen lastensa elämään syr-jäytymistä ehkäisevästi. Nuori toi lisävoimaa tiedon kokoamiseen, levittämiseen ja vaikuttamistyön käy-tännön toteutukseen.


kuva

: Shu

tter

stoc

k

Miestyö


Miestyön kehittämiskeskus toimii valtakunnallisena miestyön osaamisen keskuksena. Sen tehtävä on nos-taa esiin ilmiöitä suomalaisen miehen elämästä ja isän roolista lapsen ja perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Työ painottuu isyyden haasteisiin erityisesti silloin, kun perheessä on väkivaltaa tai perhe on muulla ta-voin lastensuojelun tuen tarpeessa.

Isien määrä jäsenyhdistysten eri työmuodoissa kas-vaa jatkuvasti. Apua tarvitsee äidin ja lapsen sijaan yhä useammin koko perhe ja isät haluavat osallis-tua aktiivisesti perheelle tarjottavaan työskentelyyn. Jäsenyhdistyksissä onkin kehitetty uudenlaisia työ-tapoja, joilla isät kohdataan tasavertaisina vanhem-pina äitien kanssa.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä oli vuo-den aikana asiakkaina kaikkiaan 3043 miestä, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuon-na. Miehet olivat iältään pääsääntöisesti 25–44-vuo-tiaita, ja keski-ikä oli 38 vuotta. Aikuisasiakkaiden kirjo oli hyvin moninainen, mutta heitä yhdisti isyys ja sen haasteet muuttuvissa olosuhteissa. Jäsenyhdis-tysten kehittämä isätyö näkyi miesten kohtaamisissa, arjen puheissa sekä mediassa edellisvuosia enemmän.

Miestyön kehittämiskeskus tarjosi tukea sukupuolen merkityksen huomioivan työotteen vahvistamiseksi monin eri tavoin. Ensimmäinen isätyön työkokous järjestettiin lokakuussa Sopukassa, keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten yhteistyönä. Integraatiota vahvis-tavaan työkokoukseen osallistui yli 60 henkilöä, ja jäsenyhdistykset esittelivät siellä laajasti isien kans-sa tehtävää työtä. Osallistujien palaute oli kiittävää sekä kokouksen sisältöön että järjestelyihin, ja samal-la formaatilla toteutettuja työkokouksia kaivattiin lisää. Jäsenyhdistysten miestyönkehittäjiin pidettiin säännöllisesti yhteyttä ja tuettiin heidän alueellista kehittämistyötään.

Intoa isätyöhön -verkkosivusto

Sivustolle on tuotettu uusia tutkimuksia, videoleik-keitä ja materiaalia perheiden moninaisuudesta sekä isäryhmien toiminnasta. Sivustojen löydettävyyttä hel-pottamaan tehtiin kirjanmerkki, jossa on isäkorttien ja intoa isätyöhön nettiosoitteet. Kirjanmerkistä otettiin 10 000 kappaleen painos ja niitä on jaettu yhteensä 5 000 kappaletta tilaisuuksissa, joissa Miestyön ke-hittämiskeskus on ollut mukana.

Sivuston ja näyttöön perustuvien työtapojen levittä-miseen kehitettiin uutiskirje, joka lähetettiin neljästi. Uutiskirjeen tilaajia oli joulukuussa 750: jäsenyhdis-tysten työntekijöitä, lähijohtoa, sosiaali- ja tervey-denhuoltoalan ammattilaisia sekä alan opiskelijoita ja opettajia. Blogikirjoituksia kirjoitettiin yhteensä vuoden aikana 7 ja ne levisivät hyvin. Parhaimmillaan blogikirjoitus sai yli 50 000 näyttöä, yli 350 tykkäystä ja 120 jakoa. Yle puheen Miesten tunti -lähetys mar-raskuussa oli varattu kokonaan Ensi- ja turvakotien liiton isä- ja miestyölle. Viestintään ja näkyvyyteen panostamisen tuloksena Intoa isätyöhön -sivustolla kävijämäärä kasvoi 480 % viime vuodesta. Ennen markkinointitoiminnan aloittamista sivulla kävijöi-den keskiarvo oli 2, nyt se on noussut 17 kävijään päivässä.

Tietoa isyyden merkityksestä ja isyyttä tukevia työtapoja

Kriisit isän elämässä -tutkimusyhteistyö Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen kanssa käynnistyi keväällä. Jäsenyhdistyksiemme työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen haastattelemalla asiakasisiä ympäri Suomea. Tavoitteena on saada isien ääni pa-remmin kuuluville, tukea yhdistyksiä isätyön kehit-tämisessä ja saada tietoa valtakunnallisen vaikutta-mistyömme tehostamiseksi.

Miestyön kehittämiskeskus koordinoi Uskonnollisuu-den tuomat haasteet sosiaali- ja terveyspalveluissa -työ-ryhmää, jonka tavoitteena on lisätä uskonnollisuutta ymmärtäviä asiakaskohtaamisia. Tavoitteena on jul-kaista työntekijöille käsikirja, hyödyntäen Miestyön


foorumin työpajaa ja jäsenyhdistyksissä sekä yhteistyöverkostoissa toteutettua kyselyä.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammatti-laisia tavoitettiin erilaisissa koulutustapah-tumissa. Sairaanhoitajapäivillä, Neuvolapäi-villä ja Mielenterveysmessuilla tuotiin esiin isien kanssa työskentelyn eri teemoja: isyys on monimuotoista, isien kanssa työskentely hyödyttää koko perhettä ja näin saat isät mukaan. Parisuhdepäivillä luennoitiin ai-heesta Mitä isyyden tukeminen tarkoittaa parisuhteelle?

Valtakunnallisia koulutuksia ja kansainvälistä yhteistyötä

Kahdeksas Miestyön foorumi järjestettiin Tampereella yhdessä Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n, Setlementti Naapurin, Miessakit ry:n Tampereen yksikön sekä Vä-estöliiton kanssa. Teemana oli Miehen moninaisuus. Foorumissa oli 135 osallistujaa ja palautteet olivat jälleen kiittäviä. Sisällöllisesti foorumin aiheet liittyi-vät yhteiskunnallisen tilanteen nostamiin haasteisiin. Miestyön foorumista on muotoutunut valtakunnal-lisesti merkittävä tapahtuma, jossa toimijat verkos-toituvat miesten ja isien hyvinvoinnin edistämiseksi.

Vahvista isyyttä -seminaarikiertue aloitettiin yhteis-työssä eri ammattikorkeakoulujen ja jäsenyhdistys-ten kanssa. Niitä järjestettiin 6 paikkakunnalla: Hel-singissä, Lahdessa, Kotkassa, Oulussa, Joensuussa sekä Kuopiossa. Seminaareihin osallistui yhteensä 462 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa ja ammattilaista. Kiertuetta jatketaan 2016, jolloin mukaan kutsutaan myös varhaiskasvatus.

Verkostoitumista ja vaikuttamistyötä tehtiin myös Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaostossa sekä 2015 aloittaneessa miestyön vaikuttamisryhmässä. Syyskuussa osallistuttiin uuden hallituksen tasa-arvo-ohjelman valmistelun käynnistäneeseen työpajaan. Kansainväliseen isyystutkimukseen tutustuttiin ”Fo-cus on Fathers” -konferenssissa, jonka järjesti Wroc-lawnin yliopisto Puolassa.

Improving engagement with fathers/father figures in families where there are safeguarding concerns (2013–2015)

Ensi- ja turvakotien liitto oli yhteistyökumppanina englantilaisen Fatherhood Instituten koordinoimas-sa Daphne-hankkeessa “Improving engagement with fathers/father figures in families where there are sa-feguarding concerns”. Kaksivuotinen hanke loppui tammikuussa 2015. Projektin lopuksi laadittiin hyvien käytäntöjen opas isien kanssa työskenteleville sosi-aali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Opas löytyy Intoa isätyöhön -verkkosivustolta suomeksi ja eng-lanniksi ja on tilattavissa paperiversiona suomeksi.

Päätöstapahtuma oli eduskunnassa järjestetty Isyys etu lapselle – uhka vai mahdollisuus perheiden palveluil-le? -seminaari 29.1.2015. Tapahtuma oli suunnattu erityisesti kansanedustajille, mutta heitä tavoitettiin niukasti. Sen sijaan tapahtuma innoittamana koottiin mies- ja isätyön vaikuttamisryhmä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.

Projekti saavutti hyvin tavoitteensa. Siitä kirjoitettiin sisällöllinen loppuraportti EU:lle ja toinen projektin johtamisen ja koulutussuunnittelun näkökulmasta liitolle. Tuloksia esiteltiin keskusjärjestön asiantun-tijafoorumissa.

Yhteistyö sarjakuvataiteilija Ville Rannan kanssa tuotti oivaltavia lopputuloksia. Ruutuja käytettiin niin esitteissä kuin verkkosivuilla.


Eroauttaminen

Neuvokeskus

Neuvokeskus työskentelee parempien erojen puoles-ta. Vertaisia ja ammattilaisia koulutetaan käyttämään keskuksessa kehitettyjä menetelmiä eroavien vanhem-pien auttamiseen. Neuvokeskus tuottaa myös tietoa eroista ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti eroavien van-hempien ja heidän lastensa asemaan ja mahdollisuu-teen saada apua.

Perheen hajoaminen ja parisuhteen päättyminen on lapsen kannalta aina riski. Neuvokeskuksen viesti on, että vanhemmuus ei pääty eroon. Neuvokeskus on rakentanut palveluohjausmallia, jossa lapsiperheet, joiden vanhemmat ovat eroamassa, saavat yhdestä paikasta tiedon eri järjestöjen tarjoamasta avusta. Tavoitteena oli lisätä kansalaisten ja perheiden kans-sa työskentelevien ammattilaisten tietämystä hoita-mattomien erojen riskeistä, perheen kaikkien jäsenten varhaisen tuen tarpeesta sekä tarjolla olevista ennal-taehkäisevistä palveluista ja niiden hyödyistä.

Jäsenyhdistysten eroperheiden auttamistyö kehittyi toimintavuoden aikana ja yhdistykset ottivat koor-dinaatiovastuuta alueellisten toimijoiden verkostojen kokoamisessa. Yhdistysten perehdytystä ja toimin-nan aloittamista jatkettiin, eropuheesta tuli arkipäi-vää jäsenyhdistyksissämme. Etelä-Karjalan, Vaasan ja Lahden jäsenyhdistyksissä oli eroperheiden palveluita kehittävät projektit. Keskusjärjestöstä osallistuttiin kehittämisprojektien ohjausryhmätyöskentelyyn ja projekteille järjestettiin yhteinen työkokous. Projek-tien kanssa tehtiin koulutusyhteistyötä ja projektien tuloksia levitettiin valtakunnallisesti.

Tietoa ammattilaisille

Ero lapsiperheessä -koulutus on tarkoitettu kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, ja sitä voi ti-lata omalle paikkakunnalleen. Koulutuksen tarkoitus on lisätä työntekijöiden valmiuksia kohdata eronneita vanhempia ja heidän lapsiaan työssään. Koulutuksia pidettiin 6 ja niihin osallistui yhteensä 300 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Koulutuspalaute on ollut pääosin kiittävää ja hyvää. Palautteiden mukaan kou-lutusta voisi vielä kehittää niin, että osallistujat saisivat

itselleen enemmän konkreettisia työkaluja eroavien van-hempien ja lasten kohtaamiseen. Asiakasohjauskoulu-tuksia järjestettiin 2 yhdessä kahden jäsenyhdistyksen ja niiden alueellisten verkostojen kanssa.

Vuosittaisen Erofoorumin teema oli tänä vuonna Erot muuttuvassa ympäristössä. Tapahtuma keräsi 140 osallistujaa ympäri Suomen. Foorumin yhteydessä avattiin Apua eroon kampanja. Sen suunnitteli Ensi- ja turvakotien liiton koordinoima eroauttajien verkos-to, jossa on mukana yhdeksän eri yhteistyökumppa-nia. Kampanjan tavoitteeksi asetettiin erotilanteessa olevien perheiden motivoiminen hakemaan apua ja löytämään sekä tietoa eroon liittyvistä asioista että eropalvelut omalta asuinalueeltaan. Välineeksi avun löytämiselle nostettiin Ensi- ja turvakotien liitossa ke-hitetty apuaeroon.fi-portaali. Kampanja levitti tietoa portaalista avaamalla Apua eroon -Facebook-sivuston ja tekemällä kolme videoklippiä yhteistyössä Stadin ammattiopiston ja ammattinäyttelijöiden kanssa. Vi-deot tavoittivat yli 100 000 henkilöä.

Apuaeroon.fi-portaalia kehitettiin ja sen valikkoa laa-jennettiin kertyneiden kokemusten ja kysytyn palaut-teen pohjalta. Neuvokeskus laajensi portaalin käyttä-jäkuntaa ensisijaisesti jäsenyhdistysten työntekijöillä siten, että oikeuksien haltijoita oli 2015 lopulla 54 henkilöä ympäri Suomea. Portaalissa oli käyttäjiä 300–400 vuorokaudessa. Käyttäjät koostuivat am-mattilaisista ja asiakkaista.


Toimintaa eroperheille

Eroneuvo-tilaisuuksia toteutui vuoden aikana 22 eri paikkakunnalla. Toiminnalla oli 16 alueellista yhteistyötahoa, niin kunnallisia kuin järjestötoimi-joitakin. Kaikkien Eroneuvo-tilaisuuksien määrä oli 112, joista jäsenyhdistykset olivat mukana toteutta-massa 89 tilaisuutta. Jäsenyhdistysten järjestämis-sä tai yhteistyössä toteuttamissa Eroneuvoissa kävi 252 asiakasta. Eroneuvo-vapaaehtoisia oli jäsenyh-distysten toiminnassa mukana 75 henkilöä. Vuoden aikana toiminnan laajentuminen saavutettiin tavoit-teen mukaisesti, kun toiminta laajeni 6 uudelle paik-kakunnalle: Lappeenranta, Turku, Kaarina, Raahe, Raisio ja Kouvola.


Eroneuvoista kerättiin tilaisuuden lopussa asiakas-palautetta kirjallisella lomakkeella, joka uusittiin elokuussa 2015. Asiakaspalautetta kertyi 137 kpl. Palautteesta ilmeni, että asiakkaat kokevat olonsa helpottavan, he saavat tilaisuudesta vertaistukea ja hyötyvät toisten eronneiden vanhempien kohtaami-sista. Lisäksi tilaisuudet lisäävät ymmärrystä lapsen tarpeista erotilanteessa ja antavat toivoa omaan sel-viytymiseen. Ilahduttavaa on, että lähes kaikki pa-lautteet antaneet suosittelisivat osallistumista muille eronneille vanhemmille. Asiakaspalautteen mukaan Eroneuvo tavoittaa eron varhaisessa vaiheessa, sillä osallistujat ovat useimmiten joko pohtimassa eroa tai eron harkintavaiheessa.

Uusia Eroneuvo-vetäjiä valmistui 19. Eroneuvo-me-netelmäkoulutukset toteutuivat Turussa, Kotkassa ja Helsingissä. Eroneuvo-menetelmäkoulutukseen lisättiin Neuvokahvila-osuus eli saman koulutuksen kautta saa nyt tiedot myös vertaiskahvilatoiminnan toteuttamisesta ja siihen sisältyvästä vapaaehtoistoi-minnasta. Menetelmäkoulutuksiin on osallistunut jä-senyhdistysten työntekijöiden lisäksi kunnan, seura-kunnan ja muiden järjestöjen työntekijöitä, jolloin Eroneuvo-toimintaa toteutetaan yhteistyönä eri toi-mijoiden kanssa.

Eroneuvo-toiminnasta valmistui pro gradu ”Yhden päivän juttu. Eroneuvo interventiona eron jälkeiseen vanhemmuuteen”, jossa Anne-Maiju Kaakkurivaara haastatteli Eroneuvoihin osallistuneita isiä ja äitejä. Asiakkaiden kokemuksissa Eroneuvon ydin kiteytyy vertaisuuteen ja vertaiskokemukseen. Ilahduttavaa on, että asiakkaat kokevat hyötyvänsä myös yhden kerran tilaisuudesta ja toiminnalla voidaan vaikuttaa yhteistyövanhemmuuden edistämiseen.

Neuvokahvila-vertaiskahvila eronneiden vanhempien tukimuotona

Vertaiskahvilatoiminta jatkui Helsingissä ja Lappeen-rannassa. Vuoden aikana Neuvokahvilatoiminta pe-rehdytettiin neljälle eri yhdistykselle (Vaasa, Kauha-joki, Kuopio, Kokkola) ja toiminta alkoi Kuopion, Kokkolan ja Oulun jäsenyhdistyksissä. Kauhajoen yhdistys aloitti Tiistaikahvit eronneille, mutta ilman vertaistukijoita. Neuvokahvila kertoja toteutui 39 ja yleisenä havaintona on, että toiminta tavoittaa hyvin miesasiakkaita. Osallistujamäärä oli vuoden aikana 110 henkilöä, joista 62 naista ja 48 miestä. Huomi-

oitavaa on, että osa asiakkaista käy kahvilassa use-ampia kertoja. Neuvokahvila vapaaehtoisia oli mu-kana 20 henkilöä.

Apua eroon -chat

Uutena vapaaehtoismuotona käynnistyi Apua eroon -verkkochat. Niitä pilotoitiin kolme kertaa ja keskus-teluun osallistui yhteensä 12 henkilöä ja 3 eri vapaa-ehtoista. Chat toteutui Neuvokeskuksen työntekijän ja vertaistukijan välisenä yhteistyönä. Alustana toimi Nettiturvakoti. Verkkovapaaehtoistyön käynnistämi-nen on osa verkkoauttamisen kehittämistä liitossa sekä eroavun saattamista niiden ihmisten ulottuville, jotka eivät pääse osallistumaan eroneuvo tai neuvo-kahvila tilaisuuksiin. Chat illoista tehtiin valtakun-nallinen tiedote.

Neuvokeskuksen vapaaehtoistoiminnassa vapaaehtoi-set olivat mukana Leikkipäivän ja Maailma kylässä -tapahtuman toteuttamisessa. Lisäksi vuoden aikana kaksi vapaaehtoiskirjoittajaa tuotti juttuja Eroneu-vo- ja Neuvokahvila-vapaaehtoistyöstä, joita hyödyn-nettiin tiedottamisessa ja vapaaehtoisten kokemusten esiin nostamisessa. Maaliskuussa vapaaehtoiset arvi-oivat yhdessä työtekijöiden kanssa uudenlaisia vapaa-ehtoistoiminnan muotoja, kohderyhmiä ja nykyisen vapaaehtotoiminnan tilaa. Vapaaehtoisille järjestettiin kaksi lisäkoulutusiltaa sekä yksi virkistystapaaminen, joka toteutettiin yhdessä Sininauhaliiton Vihreä ve-räjä -ohjaajien opastuksella luontoteemasta. Lisäksi vapaaehtoisille tarjottiin ryhmätyönohjausta 6 ker-taa ja 3 vapaaehtoista osallistui kiittämistilaisuuksiin. Vapaaehtoistoimintaa mainostettiin maksetusti Face-bookissa ja tavoitteena oli saada toiminnalle näky-vyyttä Eroneuvo- ja Neuvokahvila-paikkakunnilla.


Vanhemman neuvo ®

Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmässä ratkotaan eron jälkeisen vanhemmuuden kysymyksiä. Amma-tillisesti ohjatussa ryhmässä tarkastellaan vanhem-muuden muutoksia ja haasteita eron jälkeen. Van-hemman neuvo -ryhmiä järjestettiin eri puolilla maata yhteensä 19 kpl. Niihin osallistui yhteensä 73 naista ja 14 miestä. Lapsia ryhmäläisillä oli yhteensä 160.

Vanhemman neuvo -menetelmäkoulutuksia järjes-tettiin Tampereella, Mikkelissä, Seinäjoella ja Rova-niemellä. Ne toteutettiin yhteistyössä v. 2014 kou-lutettujen Vanhemman neuvo -kouluttajien kanssa. Yhteensä menetelmäkoulutuksiin osallistui 40 hen-kilöä.

Vanhemman neuvo -ohjaajille, Eroneuvo-vetäjille ja vapaaehtoisille järjestettiin alueelliset tapaamiset Lahdessa, Rovaniemellä, Kuopiossa ja Kokkolassa. Ohjaajien ja vetäjien tapaamisiin liittyi myös koulu-tuksellinen osuus, jossa Hanna Ranssi-Matikainen, Parempi avioliitto ry:stä luennoi aiheesta Erokriisi ja vertaistuen merkitys parisuhdekriisin käsittelyssä. Luento-osuus oli avoin kaikille alueen toimijoille ja päiviin osallistui yhteensä 129 ihmistä.

Tapaamispaikkatoiminta

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä 18 tar-joaa tapaamispaikkatoimintaa, joko valvottuja ja tu-ettuja tapaamisia tai valvottuja vaihtoja. Lapsia ta-paamispaikan asiakkaina oli 1308, joista poikia 684 ja tyttöjä 619. Tapaavia aikuisasiakkaita oli 1827, joista miehiä 1001 ja naisia 826.

Edellisenä vuonna aloitettu tapaamispaikkatoimin-nan laatukriteereiden päivittäminen saatettiin lop-puun kevättalvella, ja liittohallituksen hyväksyi uudet kriteerit maaliskuussa. Tapaamispaikkatoiminnasta tehtiin uusi esite.

Liiton vuosia ajama tavoite tapaamispaikkatoimin-nan säätämiseksi lailla kuntien velvoitteeksi toteu-tui uudessa sosiaalihuoltolaissa 1.4. lukien. Samalla päättyi RAY:n tuki tapaamispaikkatoiminnan koor-dinaatioon. RAY:n suostumuksella järjestettiin kui-tenkin vielä tapaamispaikkatoiminnan työkokous lo-kakuussa muutoksen tueksi.

YhTEENVETo EroAUTTAMISEN TILAISUUKSISTA jA oSALLISTUjISTA:

tilaisuuksien määrä

paikkakuntien määrä

osallistujien määrä (ammattilaiset)

osallistujien määrä (asiakkaat)

Ero lapsiperheessä -koulutus 6 300

Erofoorumi 1 140

Eroneuvo-tilaisuus 112 22 252

Neuvokahvilat 39 110

Apua eroon -chat 3 12

Vanhemman neuvo-ryhmät 19 87

Vanhemman neuvo menetelmäkoulutukset

4 4 40

Tapaamispaikkatoiminta 17 3 135

yhteensä 184 480 3 596


Koulutuskeskus SopukkaKoulutuskeskus Sopukka tukee liitossa ja sen jäsen-yhdistyksissä tehtävää työtä. Se tarjoaa viihtyisät ti-lat, majoituksen ja ruokailumahdollisuuden koulu-tus-, perhekuntoutus- ja virkistystoiminnalle. Sopukka sijaitsee Sipoon Västerskogissa, josta kulkuyhteydet Helsinkiin ovat hyvät. Rakennusten pinta-ala on 1 065 neliötä ja tontin 1,3 hehtaaria. 24 majoitushuoneessa on 48 vuodepaikkaa.

Keskusjärjestö ja jäsenyhdistykset käyttivät Sopukkaa vakiintuneeseen tapaan. Jäsenyhdistysten asiakasper-heiden viiden vuorokauden pituisia vauvaperheiden intensiivijaksoja järjestettiin kahdeksan, kuntoutus-

vuorokausia kertyi 40. Yhdistysten henkilökunnan koulutustilaisuuksia ja työkokouksia liitto järjesti So-pukassa 38. Koulutusvuorokausia kertyi 94. Jäsen-yhdistykset järjestivät asiakasperheilleen Sopukassa kolme tilaisuutta, joissa majoitusvuorokausia oli yh-teensä viisi.

Sopukan tuotoista 56 prosenttia oli keskusjärjestön ja yhdistysten toimintaa. Keskusjärjestön ja jäsenyhdis-tysten käyttö on yleishyödyllistä toimintaa, sen sijaan ulkopuolisille tarjottavat majoitus- ja ruokapalvelut ovat arvonlisäverovelvollista toimintaa.

Kuv

at: E

nsi-

ja t

urva

kotie

n lii

ton

arki

sto


Hallinto ja henkilökunta

Liiton jäsenmäärä nousi 30:en, kun liittohallitus ke-väällä hyväksyi uudeksi jäseneksi Kvinnohusförenin-gen i Jakobstadsnejden rf:n.

Liiton ylin päätösvalta on vuosittain toukokuun lop-puun mennessä kokoontuvalla liittokokouksella, jos-sa kullakin jäsenyhdistyksellä on kaksi äänivaltaista edustajaa. Liittokokous pidettiin koulutuskeskus So-pukassa 26.4.2015. Kokoukseen osallistui 42 edus-tajaa 26 jäsenyhdistyksestä. Kansanedustaja Tuula Haatainen valittiin yksimielisesti Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajaksi vuosille 2015–2017. Erovuo-roisten hallituksen jäsenten tilalle valittiin kaudeksi 2015–2017 Helena Tiuraniemi, Markku Lehtinen ja Marja Salo-Laaka. Liittohallituksen varajäseneksi kau-deksi 2015–2017 valittiin Marja-Leena Meriläinen.

Liittokokous hyväksyi liiton uudistetut säännöt ja ne otettiin käyttöön välittömästi. Uudistetuissa säännöis-sä näkyy nyt liiton luonne kansalaisjärjestönä. Toi-minnan tarkoituksen toteuttamista koskeva pykälän sisältöä ajanmukaistettiin ja lisäksi muokattiin pää-töksentekoa koskevia pykäliä johdonmukaisemmik-si. Liittokokouksessa hyväksyttiin myös yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa valmisteltu strategia ”Roh-keasti ajassa” vuosille 2016–2019.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry oli jättänyt liittoko-kousaloitteen, jossa esitettiin liittohallituksen esityslis-tojen lähettämistä jäsenyhdistyksille ennen hallituksen kokousta. Liittokokous hyväksyi liittohallituksen vas-tauksen, jossa todettiin päätöksenteon avoimuuden ja keskinäisen vuoropuhelun merkitys ja että liiton ek-stranetin uudistuessa nettisivu-uudistuksen yhteydessä tehdään mahdolliseksi tutustua kokousasiakirjoihin ekstrassa. Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyk-sen liittokokousaloitteessa esitettiin liiton vuotuisen teemapäivän nimeämistä. Liittokokous hyväksyi aloit-teen ja valtuutti liittohallituksen valmistelemaan asi-aa käytännössä. Kuultuaan Sopukkaa koskevan mo-nipuolisen tilanneselvityksen liittokokous päätti, ettei koulutuskeskusta myydä ja valtuutti liittohallituksen valmistelemaan Sopukassa välttämättömiä korjauksia sekä tekemään niiden vaatimia taloudellisia toimia. So-pukan tilannetta arvioidaan uudelleen vuonna 2019.

Liittokokouksen hyväksymässä julkilausumassa kiin-nitettiin huomiota siihen, että vauvaperheet eivät saa riittävästi apua vaikeissa tilanteissa. Julkilausumassa todettiin, että investoiminen lapsiperheisiin on vält-tämätöntä ja kannattavaa, kun ongelmien ylisuku-polvinen jatkuminen saadaan katkaistua.

Puheenjohtajien päivä järjestettiin huhtikuun viimeise-nä viikonloppuna. Päivässä kuultiin varapuheenjohta-jan sosiaali - ja terveyspoliittinen ajankohtaiskatsaus ja keskusteltiin liiton näkymistä suhteessa muutoksiin. Uuteen liittokokouksessa hyväksyttävään strategiaan orientoiduttiin toimintaympäristön mahdollisuuksia luotaavalla keskustelulla työskentelemällä yhteisten painopisteiden täsmentämiseksi.

Liittohallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Se valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Tuula Väätäisen. Työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajan ja vara-puheenjohtajan lisäksi hallituksen valitsemat jäsenet Markku Lehtinen ja Helena Tiuraniemi. Työvaliokunta valmistelee tarvittaessa asiat liittohallitukselle ja hoi-taa liittohallituksen sille erikseen antamat tehtävät. Työvaliokunta kokoontui kuusi kertaa. Asiat liitto-hallitukselle ja työvaliokunnalle esitteli pääsihteeri.

Liittohallitus sai kokouksissaan pääsihteerin ajankoh-taisraportin, joka sisälsi katsauksen liiton toimintaan ja talouteen sekä toimintaympäristöön ja jäsenyhdis-tysten tapahtumiin. Erilliset raportit taloudesta halli-tus sai neljännesvuosittain. Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittohallitus hyväksyi muun muassa tapaamis-paikkatoiminnan laatukriteerit, nimesi liiton vuotui-seksi teemapäiväksi Leikkipäivän. Liittohallituksen päätöksistä kerrottiin jäsenyhdistysten puheenjohta-jille, toiminnanjohtajille ja keskusjärjestön henkilö-kunnalle tiedotteella.

Raha-automaattiyhdistys teki toukokuussa Ensi- ja turvakotien liitossa normaaliin käytäntöön kuuluvan tarkastuksen. Tarkastuksen kohteena olivat liiton ra-hoituskohteista yleisavustus ja kohdennetut avustuk-set. Pidä kiinni- hoitojärjestelmän tarkastuksessa oli mukana myös STM:n valtuuttama yritys valtionavus-tuksen osalta. Tarkastuksessa todettiin Ensi- ja tur-


vakotien liiton toimineen avustuspäätöksen ja avus-tusten käyttöä sääntelevän lainsäädännön mukaisesti. Tarkastuksessa saatiin myös myönteistä palautetta toiminnasta sen eri osa-alueilla ja käytiin keskustelua yleisavustukseen ja Lasten Päivän säätiön lahjoitukseen liittyen rakenteellisesta uudistuksesta näiden kahden rahoituslähteen keskinäisen suhteen selkiyttämiseksi.

Liiton johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti viikoit-tain. Pääsihteerin lisäksi johtoryhmään kuuluivat ta-louspäällikkö, kehitysjohtaja, järjestöpäällikkö ja tie-dotuspäällikkö.

Strategiaryhmä kokoontui kuusi kertaa ja siihen kuului-vat johtoryhmän lisäksi kehittämispäälliköt ja toimitus-sihteeri. Strategiaryhmän työ painottui uuden strategian ja erityisesti uudistetun ja aiempaa vahvemmin strate-giasta johdetun toimintasuunnitelman valmisteluun.

Kehitystiimi kokoontui 10 kertaa. Kehitystiimin tar-koitus on edistää eri toiminta-alueiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä koordinoida kaikille toiminta-alu-eille kuuluvia asioita, kuten laadunhallintaa, koulu-tuksia, kansainvälisiä yhteyksiä, projektihallintaa ja arviointia. Tiimiä veti kehitysjohtaja ja siihen kuului-vat kehittämispäälliköt ja järjestöpäällikkö.

Asiantuntijafoorumi, johon osallistuvat kaikki kes-kusjärjestön asiantuntijatehtävissä toimivat työnteki-jät ja toimistohenkilökunta kiinnostuksensa mukaan, kokoontui viisi kertaa. Asiantuntijafoorumin tavoite on koota yhteen liiton asiantuntemusta, rakentaa sen pohjalta yhteistä kokonaisuutta ja luoda pohjaa lii-ton sisällöllisille linjauksille. Sisällön kehittämiseen ja toiminnan toteuttamiseen keskittyvät tiimit kokoon-tuivat säännöllisesti.

Henkilökunnan kanssa uuden toimintasuunnitelman valmistelu aloitettiin kesäkuussa yhteisessä kehittämis-päivässä. Kaksipäiväiset työyhteisön kehittämispäivät pidettiin elokuussa Sopukassa. Päivillä keskityttiin tulevan vuoden toimintasuunnitelman työstämiseen. Yhteistoimintalain mukaiset työpaikkakokoukset pi-dettiin tammi- ja marraskuussa. Työyhteisökahvit uu-tena työyhteisön vuoropuhelun- ja tiedonvälityksen areenana järjestettiin 6 kertaa.

Tilintarkastuspalvelujen hankinta kilpailutettiin vuo-den 2014 alussa ja vuoden 2014 liittokokous valitsi tilintarkastajiksi HTM Kai Salmivuoren ja HTM Lot-

ta Kauppilan sekä varatilintarkastajiksi HTM Martti Haapakosken ja KHT Osmo Immosen Tilintarkas-tusrengas Oy:stä vuosiksi 2014–2017.

Huomionosoitukset

Liittohallitus myönsi Hyvä teko lapselle -tunnustus-palkinnon 2015 erikoistutkija, VTT, dosentti Tarja Heinolle tunnustuksena mittavasta ja pitkäjänteisestä urasta lapsiin ja lastensuojeluun liittyvän tutkimuk-sen parissa. Tarja Heino on tutkinut mm. lasten va-likoitumista lastensuojelun asiakkaaksi, asiakkuuden hämäryyttä lastensuojelussa. Lisäksi hän on ollut tut-kimusjohtajana Suomen Akatemian SKIDI-kids tutki-musohjelmaan kuuluvassa Pitkittäistutkimus huostaan otetuista lapsista Suomessa -tutkimuksessa. Tunnus-tuspalkinto luovutettiin Tarja Heinolle keskusjärjes-tön ”Avoimet ovet”-tilaisuudessa 14.1.2016.

Liittohallitus myönsi viisi kultaista kunniamerkkiä, jotka luovutettiin liiton 70-vuotisjuhlassa Musiik-kitalossa syyskuussa. Kunniamerkit saivat Sinikka Hurskainen, Sirkka Paavilainen-Wiherheimo, Kata-riina Hämäläinen, Eeva Immonen ja Maire Halonen. Miina Sillanpää -mitaleja myönnettiin 6 kappaletta liiton toiminnassa 25 vuotta vaikuttaneille työnteki-jöille ja luottamushenkilöille:

talouspäällikkö Kirsti Kalevalle, Ensi- ja turvakotien liitto ry

hallituksen jäsen Sinikka Siltanen, Turun ensi- ja turvakoti ry

hallituksen jäsen Raila Soininen, Turun ensi- ja turvakoti ry

hallituksen jäsen Marja-Liisa Ulmanen, Turun ensi- ja turvakoti ry

ohjaaja Tuovi Ahava, Helsingin ensikoti ry

keittäjä Aino Tuukkanen, Ensi- ja turvakotien liitto ry

Lisäksi liittohallitus myönsi 38 hopeista ansiomerkkiä jäsenyhdistysten työntekijöille, luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille vähintään 10 vuotta kestäneestä toi-minnasta liitossa työntekijänä tai luottamushenkilönä.


Henkilökunta

Keskusjärjestön palveluksessa oli vuoden lopussa 43 työntekijää, kuten edellisenäkin vuonna. Pääsihtee-rinä aloitti vuoden alussa YTM Riitta Särkelä. Ta-louspäällikkö Kirsti Kaleva jäi 25 vuoden liiton pal-veluksessa olon jälkeen eläkkeelle vuoden lopussa ja uudeksi talousjohtajaksi valittiin 1.11. alkaen KTM Outi Hieta. Väkivaltatyön kehittämispäällikkö Miia Pitkänen siirtyi toisiin tehtäviin toukokuun alussa ja hänen tilalleen valittiin YTM Tiina Muukkonen. Vaa-tivan vauvatyön kehittämispäällikkö Mari Manninen siirtyi toisiin tehtäviin lokakuussa ja hänen tilalleen valittiin VTM Hanna Sellergren 1.1.2016 alusta. Li-säksi henkilöstössä oli 5 muutosta määräaikaisten työsuhteiden päättymisen tai uuden hankkeen alka-misen vuoksi.

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 29 työntekijää ja määräaikaisena 15 työntekijää. Työn-tekijöiden keski-ikä oli 46 vuotta. Henkilökunnasta noin viidesosa on ollut talossa yli 10 vuotta ja neljäs-osa alle kaksi vuotta. Henkilöstön koulutus ja alan kokemus vastaavat hyvin tehtävien vaativuustasoa. Ammattitutkinnon suorittaneet tai opistotasoisen koulutuksen saaneet työskentelevät pääsääntöisesti toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä ja korkeakou-lututkinnon suorittaneet suunnittelu-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä.

Liiton henkilöstön määrä

Työsuhteen tyyppi Lukumäärä % % ed.

Vakinaiset 23 53 56

Määräaikaiset 15 35 35

osa-aikaiset, vakinaiset 5 12 9

Yhteensä 43 100 100

Henkilöstön ikäjakauma

Ikäryhmät Lukumäärä

alle 30 1

31–40 13

41–50 13

yli 50 16

Yhteensä 43

Henkilöstön koulutustausta

Lukumäärä

Lisensiaatti 3

Korkeakoulututkinto 15

Ammattikorkeakoulututkinto 13

opistotasoinen tutkinto 5

Ammattitutkinto tai muu koulutus 7

Yhteensä 43

Henkilöstön palvelusaika liitossa

Palvelusaika liitossa Lukumäärä %

alle 2 vuotta 11 26

2–5 vuotta 17 40

5–10 vuotta 6 14

yli 10 vuotta 9 21

Yhteensä 43 100


Henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet työnohja-ukseen ja täydennyskoulutukseen. Koulutuspäiviä kertyi 314 (edellisenä vuonna 237), joista kansain-välisiä koulutuspäiviä oli 61.

Työnantajana keskusjärjestö kuuluu Sosiaalialan Työnantajat ry:een ja noudattaa sosiaalialan jär-jestöjä koskevaa työehtosopimusta. Työn ja per-he-elämän tasapainoista yhteensovittamista tuetaan joustavilla työkäytännöillä ja työajoilla. Toimiston työaika on liukuva ja erityistä keskittymistä vaativia töitä on mahdollista tehdä etätyönä niin sovittaessa. Etätyöpäiviä kertyi 222 (edellisenä vuonna 187).

Työsuojelutoimikunta kokoontui kolme kertaa. Ensi- ja turvakotien liitossa tehtiin lokakuussa työhyvin-vointikysely. Kyselyn toteutti Diacor Parempi Työ-yhteisö, ParTy-kyselyllä, jossa eri ulottuvuuksien

tuloksia voidaan verrata maan keskiarvoon. Työhy-vinvointikysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2013. Tämän vuoden kyselyssä patteristoon lisättiin työyhteisön muutoksen arviointiin liittyvät kaksi ko-konaisuutta uutena. Ensi- ja turvakotien liiton tulok-set kyselystä olivat sekä 2013 että 2015 mittausker-roilla hyvät ja selkeästi maan keskiarvoa paremmat.

Lähiesimiehet käyvät alaistensa kanssa kehityskes-kustelut vuosittain. Niissä arvioitiin työn tulokselli-suutta ja kehittymistarpeita sekä työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Henkilökunnan yhteistä liikunnal-lista virkistyspäivää ja pikkujouluja vietettiin joulu-kuussa. Henkilökunnan työkykyä tuettiin myös liiton kustantamilla kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Lisäksi henkilökunnalla oli mahdollisuus käyttää kiinteistö-yhtiössä olevaa kuntosalia. Ateriaseteleillä mahdollis-tetaan lounasruokailu lounasravintola Viherlatvassa.

kuva

aja:

Lau

ra M

ende

lin


n Raha-automaattiavustukset .... 72 %

n Lasten Päivän Säätiö ................12 %

n Koulutuskeskus Sopukka ..........9 %

n Muut tuotot ............................... 3 %

n Varainhankinta ........................... 2 %

n Muut julkiset avustukset ........... 2 %

n Kehittämistoiminta .................. 65 %

n Sopukka ................................... 10 %

n Hallinto ......................................9 %

n Kansalaisjärjestötoiminta..........9 %

n Vaikuttamistoiminta .................. 7 %

liiton tuotot 2015

liiton kulut 2015

Yleisavustusta liiton toimintaan 468 000

Vaativan vauvatyön kehittämiskeskukseen 462 000

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön kehittämiskeskukseen 312 000

Miestyön kehittämiskeskukseen 295 000

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään 2 288 000

Valtakunnallisen eroauttamisen osaamiskeskuksen toimintaan sekä jäsenyhdistysten tapaamis-paikkatoiminnan koordinointiin

358 000

Naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan tai sen uhan tunnistamiseen ja sanoittamiseen kehittämällä etsivää ja jalkautuvaa väkivaltatyötä

128 000

Kuritusväkivallan ennaltaehkäisemiseen ja lapsen turvallisten kasvuolosuhteiden vahvistamiseen (Kannusta minut vahvaksi!)

270 000

Työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin 7 000

Imetyksen varhaiseen perhekeskeiseen tukemiseen 95 000

Työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin 31 000

Yhteensä 4 714 000

Liiton rahoituksen perustan muodostivat Raha-automaattiyhdistykseltä saadut avustukset ja Lasten Päivän Säätiöltä saatu lahjoitus. Raha-automaattiavustuksia myönnettiin liitolle seuraavasti:

Talous


RAY-avustuksia käytettiin 3.087.679,74 euroa liiton toimintaan ja 1.918.229,86 euroa jäsenyhdistysten toimintaan. Lasten Päivän Säätiön avustus liiton toi-mintaan oli 492.000 euroa. Lasten Päivän Säätiö kerää varoja suomalaiselle lastensuojelutyölle huvipuistotoi-minnalla. Säätiö jakaa vuosittain lahjoituksen kuudelle perustajajärjestölleen, joista yksi on Ensi- ja turvako-tien liitto. Linnanmäen tuotosta saatu lahjoitus käy-tettiin keskusjärjestön toiminnan mahdollistamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuodelle 2015 1,5 miljoonaa euroa valtionavustusta Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän rahoittamiseksi. Valtionavustus-ta käytettiin 1.433.227,24 euroa, josta osa on siir-tomäärärahaa edelliseltä vuodelta.

Rahoitusta saatiin useista muistakin lähteistä:

• TEKESiltärahoitustakäytettiinKytkin–Tuottavaanjamenestyvään palveluun uudistumalla -hankkeeseen, joka on keskusjärjestön ja neljän jäsenyhdistyksen yhteishanke. Ensi- ja turvakotien liitolle myönnetyn rahoituksen osuus koko avustuksesta vuosille 2014–2015 on 136.400 euroa ja siitä käytettiin 15.482,46 euroa.

• Liittoolikumppaninakansainvälisessä”Improvingengagment with fathers / father figures in familieswheretherearesafeguardingconcerns”-hankkeessa, johon on saatu rahoitusta EU:n Daphne-avustusohjelmasta vuosille 2013–2014. Vuonna 2015 rahoituksen osuus oli 12.653,21 euroa.

• Tradekalahjoittivuonna2015Ensi-jaturvakotienliitontoiminnan näkyvyyden ja vaikuttamistoiminnan tehostaminen -hankkeeseen 40.000 euroa. Vuonna 2015 lahjoituksesta käytettiin 30.000 euroa.

Koulutuskeskus Sopukan tuotot olivat 386.541,84 euroa, josta arvonlisäverovelvollisen myynnin osuus oli 180.338,30 euroa.

Keskusjärjestön jäsenmaksu oli 85 euroa jäsenyhdis-tykseltä. Yhteisökannatusjäsenmaksun suuruus oli 500 euroa ja henkilökannatusjäsenmaksun 50 euroa. Jä-senyhdistyksiä oli vuoden lopussa 30 ja henkilökan-natusjäseniä kolme.

Vappu Jakobssonin rahastosta myönnettiin jäsenyh-distyksille avustuksia yhteensä 33.360 euroa. Rahasto on perustettu vuonna 2011 testamenttilahjoituksena saaduista varoista. Rahastosta voidaan myöntää lii-ton jäsenyhdistyksille avustuksia koulutus- ja koko-usmatkojen rahoittamiseksi sekä kansalaistoiminnan kehittämiseen ja vaikuttamistoimintaan.

Iines, Elli, Lahja ja Veikko Helinin rahasto on vuon-na 1994 testamentilla saaduista varoista perustettu rahasto, jonka tarkoitus on tukea ensisijaisesti Poh-jois-Suomessa asuvien yksinhuoltajien koulutusta ja työllistämistä. Rahaston vuoden 2013 tuotosta jaet-tiin 10.000 euroa Pohjois-Suomessa toimiville yh-distyksille.

Opintorahastosta myönnettiin apurahoja seitsemälle yksinhuoltajaäidille yhteensä 4.050 euroa. Opinto-rahaston tarkoituksena on kertyneillä varoilla tukea Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten toimin-nassa olleita yksinhuoltajaäitejä edistämällä heidän itsenäistä selviytymistään, opintojaan, koulutusta sekä työllistymistä ja kuntoutumista.

Tilinpäätöksen mukaiset liiton toiminnan ku-lut 4.258.691,65 euroa ja taseen loppusumma 2.636.228,28 euroa. Tilikauden alijäämä oli 2.847,07 euroa.

Liitto omistaa 944 neliön toimitilat Itä-Pasilassa, osoit-teessa Asemamiehenkatu 4, ja koulutuskeskus Sopu-kan kiinteistön Sipoossa. Neuvokeskus toimi vuok-ratiloissa Länsi-Pasilassa, kunnes muutti joulukuussa vuokratiloihin samaan kiinteistöön muun henkilö-kunnan kanssa.


Kiitos vuoden 2015 toimintamme tukijoille

ArkkitehtitomistoHelinPekka&CoOy

Asianajotoimisto Krogerus oy

Babyidea Ltd./MaM Design

BBBMotorcycleClubry

Helsingin Lihakauppiasyhdistys ry

HUB Logistics Finland oy

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Kuopion kaupunginteatteri

Lakimiesliitto

Muumiryhmän hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotto

Nutricia Baby oy

osuuskunta Tradeka-yhtymä

Patria oyj

PelicanRougeCoffeeSolutions

Radiomedia ry

Ramirent

Suomen Lastenhoitoalan liitto

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Taitopuu oy

Tradeka oy

Valion keskinäinen vakuutusyhtiö

Yritysten ja yhteisöjen lisäksi Ensi- ja turvakotien lii-ton toimintaa tukivat lukuisat yksityishenkilöt huo-mionosoituksin ja lahjoituksin sekä tilaamalla liiton jäsenlehden.

Liiton varainhankintaa toteutettiin pitkäjänteisen va-rainhankinnan suunnitelman mukaisesti. Liiton inter-net-sivustolla on Tue toimintaamme -osio, jota kautta lahjoituksia tekivät sekä yhteisöt että yksityishenkilöt.

Loppuvuodesta jatkettiin edellisenä vuonna aloitet-tua Lapselle hyvä joulu -kampanjaa.

Kuv

a: H

anna

Hau

ta-a

ho



TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2015

Varsinainen toiminta 2015 2014

TuototRay-avustukset 2 619 679,74 2 680 197,00Ray-avustukset jäsenyhdistyksille 1 918 229,86 1 344 056,47EU-avustukset 12 653,21 34 535,58Sosiaali- ja terveysministeriö 1 433 227,24 1 921 357,21Tekes 15 482,46 51 572,00Terveyden edistämisen määräraha 5 906,85 71 667,20Muut avustukset 0,00 4 000,00Sopukan tuotot 386 541,84 408 279,84Muut tuotot 149 022,79 112 347,98

Tuotot yhteensä 6 540 743,99 6 628 013,28Kulut

Henkilöstökulut 2 403 131,18 2 451 662,57Poistot 6 676,18 10 703,60Muut kulut 1 801 940,83 1 817 776,27

4 210 748,19 4 280 142,44Ray-avustukset jäsenyhdistyksille 1 918 229,86 1 344 056,47Valtionavustus jäsenyhdistyksille 1 400 531,14 1 921 357,21

Kulut yhteensä 7 529 509,19 7 545 556,12Kulujäämä -988 765,20 -917 542,84

VarainhankintaTuotot

Jäsenmaksut 2 550,00 2 565,00Lasten Päivän Säätiö 492 000,00 468 000,00Testamenttilahjoitukset 0,00 15 000,00Muut tuotot 69 465,22 61 233,07

Tuotot yhteensä 564 015,22 546 798,07Kulut 47 920,06 67 509,58

516 095,16 479 288,49

Kulujäämä -472 670,04 -438 254,35

Sijoitus- ja rahoitustoimintaTuotot 1 846,37 3 677,22Kulut 23,40 46,80

1 822,97 3 630,42

omakatteiset rahastotTuotot 17 985,49 17 301,72Kulut 17 985,49 17 301,72

0,00 0,00

Vapaat rahastotTuotot 5 634,82 7 975,36Kulut 5 634,82 7 975,36

0,00 0,00Yleisavustukset

Raha-automaattiyhdistys 468 000,00 468 000,00

Tilikauden ylijäämä -2 847,07 33 376,07

TASE 31.12.2015

2015 2014

V A S T A A V A A

PYSYVÄT VASTAAVATAineelliset hyödykkeet Maa-alueet 60 450,66 60 450,66 Rakennukset ja rakennelmat 174 078,62 177 677,91 Koneet ja kalustot 9 230,65 12 307,54 Muut aineelliset hyödykkeet 9 002,09 9 002,09

252 762,02 259 438,20Sijoitukset Käyttöomaisuusosakkeet 701 660,16 701 660,16 Muut osakkeet ja osuudet 49,93 49,93 Muut saamiset 205 000,00 255 644,47

906 710,09 957 354,56

oMAKATTEISET rAhASTojEN VArAT 473 726,51 466 037,08

VAIhTo-oMAISUUS Valmiit tuotteet 2 350,00 2 163,52

VAIhTUVAT VASTAAVATSaamiset Myyntisaamiset 7 575,00 4 722,33 Siirtosaamiset 178 197,29 242 269,52 Muut saamiset 0,00 4 473,80

185 772,29 251 465,65

Rahat ja pankkisaamiset 814 907,37 870 909,65

2 636 228,28 2 807 368,66

V A S T A T T A V A A

oMA PÄÄoMAomakatteiset rahastot 473 721,38 466 037,08Käyttötarkoitukseltaan vapaat rahastot 316 265,24 350 531,73Toimintapääoma 1 048 728,70 1 015 352,63Tilikauden alijäämä -2 847,07 33 376,07

1 835 868,25 1 865 297,51VIErAS PÄÄoMALyhytaikainen Saadut ennakot 230 963,21 352 214,19 ostovelat 106 220,99 78 697,31 Muut lyhytaikaiset velat 59 985,59 50 570,94 Siirtovelat 403 190,24 460 588,71

800 360,03 942 071,15

2 636 228,28 2 807 368,66


LiitteetENSI- jA TUrVAKoTIEN LIIToN jÄSENYhDISTYKSET KoTIPAIKKAKUNTINEEN jA PErUSTAMISVUoSINEEN

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, Lappeenranta, 1996Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kauhajoki, 2003Helsingin ensikoti ry, Helsinki, 1936Kaapatut Lapset ry, Helsinki, 1997Kanta-Hämeen perhetyö ry, Hämeenlinna, 1997Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Jyväskylä, 1946Kokkolan ensi- ja turvakoti ry, Kokkola, 1999Kuopion Ensikotiyhdistys ry, Kuopio, 1946Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kotka, 1946Kvinnohusförening i Jacobstadsnejden rf, Pietarsaari, 1996Lahden ensi- ja turvakoti ry, Lahti, 1946Lapin ensi- ja turvakoti ry, Rovaniemi, 1953Lapsen Kengissä ry, Joroinen, 1996Lapsen oikeus Väkivallattomaan Elämään LoVE ry, 2007Lyömätön Linja Espoossa ry, Espoo, 1979 oulun ensi- ja turvakoti ry, oulu, 1945Pienperheyhdistys ry, Helsinki, 1968Pohjois-Karjalan ensikoti ry, outokumpu, 1959Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Pori, 1945Pääkaupungin Turvakoti ry, Helsinki, 1978Raahen ensi- ja turvakoti ry, Raahe, 1987Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampere, 1945Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Helsinki, 1990 Turun ensi- ja turvakoti ry, Turku, 1945Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra och skyddshem ry, Vaasa, 1947Vantaan Turvakoti – Vanda Skyddshem ry, Vantaa, 1978VIoLA – väkivallasta vapaaksi ry, Mikkeli, 1999Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry, Imatra, 1948Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Iisalmi, 1998Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry, Vantaa, 1998

LIITTohALLITUKSEN jÄSENET

Puheenjohtaja Tuula HaatainenVarapuheenjohtaja Tuula Väätäinen, Kuopion Ensikotiyhdistys ry

jäsenet

olli Humalamäki, VIoLA – väkivallasta vapaaksi ryMarjatta Kiviranta, Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra och skyddshem ry Markku Lehtinen, Turun ensi- ja turvakoti ryRiitta Mäkinen, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Raija Määttä, Pohjois-Karjalan ensikoti ryMarja Salo-Laaka, oulun ensi- ja turvakoti ryKirsi Salonen, Helsingin ensikoti ryHelena Tiuraniemi, Lapin ensi- ja turvakoti ryVarajäsenet Heli Kivelä, Kaapatut Lapset ryKaija Matikainen, Pienperheyhdistys ryMarja-Leena Meriläinen, Pääkaupungin turvakoti ry


TYöVALIoKUNTA

Tuula Haatainen, puheenjohtajaMarkku LehtinenHelena TiuraniemiTuula Väätäinen

johTorYhMÄ

pääsihteeri Riita Särkelä, puheenjohtaja talousjohtaja outi Hietakehitysjohtaja Sari Laaksonenviestintäpäällikkö Mikko Savelainenjärjestöpäällikkö Katariina Suomu

hENKILöKUNTA

kehittämispäällikkö Maarit Andersson suunnittelia Linda Blomsted (1.2.–31.8.)suunnittelija Salla Friskprojektipäällikkö Elina Havu (1.4. alkaen)suunnittelija Sari Hellstén talousjohtaja outi Hieta (1.11. alkaen)kansalaistoiminnan koordinaattori Päivi Hietanen suunnittelija Sirpa Hopiavuori toiminnanohjaaja Anne Huusko (15.4. asti)toimistosihteeri Sanna Jussila (18.3. alkaen)talouspäällikkö Kirsti Kaleva (31.12. asti)suunnittelija Riina Karjalainen (31.12. asti)suunnittelija Satu Keisalasuunnittelija Niina Kokko toimistosihteeri Kaisa Komsi (15.9. alkaen)suunnittelija Pirjo Kotkamosuunnittelija Tuulia Kovanentutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmanensuunnittelija Antero Kupiainen kehitysjohtaja Sari Laaksonensuunnittelija Jonna Lehikoinen emäntä Eeva Lehmusvirtatoimitussihteeri Essi Lehtinenkehittämispäällikkö Mari Manninen (30.9. asti)suunnittelija Leena Marila-Penttinen (1.11. alkaen)suunnittelija Johanna Matikka projektipäällikkö Anna Mikkonenkehittämispäällikkö Tiina Muukkonen (1.6. alkaen)toimistotyöntekijä Sinikka Mäkinen (30.4. asti)taloussihteeri Sari Niemi suunnittelija Raija Panttila (31.12. asti)projektityöntekijä Tiuku Pennolasuunnittelija Miia Pikulinskykehittämispäällikkö Miia Pitkänen (31.7. asti)kehittämispäällikkö Jussi Pulli projektipäällikkö Heidi Rosbäck-Mikkonen (31.12. asti)suunnittelija Santtu Salonenvapaaehtoistyön koordinaattori Anu Sauliala (31.12. asti)viestintäpäällikkö Mikko Savelainen sihteeri Riitta Savolainen järjestöpäällikkö Katariina Suomupääsihteeri Riitta Särkelä suunnittelija Saija Tahkola (7.1. alkaen)emäntä Raija Tauriainen suunnittelija Veli-Matti Toikka toimistosihteeri Ulli Toiviainen (4.2. asti)projektiavustaja Ronja Turkka 14.9.–18.12. keittäjä Aino Tuukkanen keittäjä Sanni VartiainensuunnittelijaJaanaWikgrenharjoittelijat

ToveWikgren1.2.–30.6. 53Ensi- ja turvakotiEn liitto 2015

hALLITUKSEN NIMEÄMÄT ToIMIKUNNAT 2015

julkaisutoimikunta

Tuula Haatainen, liittohallituksen puheenjohtaja, puheenjohtaja Riitta Särkelä, toimitusjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto rySari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ryKirsi-Maria Manninen, toiminnanjohtaja, Helsingin ensikoti ry Miia Pitkänen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ryMikko Savelainen, tiedotuspäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ryEssi Lehtinen, toimitussihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri

Kansalaistoiminnan toimikunta ja Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen ohjausryhmä

Tuula Ervelius, liittohallituksen nimeämä edustaja, puheenjohtajaUlla Ahvo, ohjaaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Karola Grönlund, toiminnanjohtaja, Pääkaupungin turvakoti rySusanna Hyväri, tutkimuspäällikkö, Diakonia-ammattikorkeakouluRiita Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ryPirjo Lehmuskoski, suunnittelija, kriisityön vastaava, Lapin ensi- ja turvakoti ryMari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ryPinja Nieminen, suunnittelija, KansalaisareenaMona Valtonen, vapaaehtoinen, Pienperheyhdistys ryKatariina Suomu, järjestöpäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri

johTo- jA ohjAUSrYhMÄT

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän ohjausryhmä

Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry, puheenjohtajaMaarit Andersson, kehittämispäällikkö, puheenjohtajaEeva Immonen, puheenjohtaja, Lapsen Kengissä ryPirjo Kairakari, toiminnanjohtaja, Lapin ensi- ja turvakoti ryJonna Lehikoinen, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto ryKristiina Leinonen, vastaava sosiaalityöntekijä, Lapin ensi- ja turvakoti ryTuomo Palevaara, johtaja, Helsingin ensikoti ryMiia Pikulinsky, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto ryAnnika Piskunen-Virkki, johtaja, Helsingin ensikoti ryMarita Loukiainen, toiminnanjohtaja, Kokkolan ensi- ja turvakoti ryKirsi-Maria Manninen, toiminnanjohtaja, Helsingin ensikoti ryEija Paloheimo, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ryPirjo Selin, avopalveluyksikön vastaava, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ryAnne Stormbom, johtaja, Turun ensi- ja turvakoti ry (3/14 saakka)Eija Järviö, palvelupäällikkö, Turun ensi- ja turvakoti ry (4/14 alkaen)Jessica Sundström, johtaja, Kokkolan ensi- ja turvakoti ryPirkko Taskinen, johtaja, Ensikoti Pihla, Kuopion Ensikotiyhdistys ryoona Ylönen, toiminnanjohtaja, Turun ensi- ja turvakoti ryHeidi Manns-Haatanen, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö

Vauvaperhe turvapaikanhakijana -hankkeen ohjausryhmä

Markku Lehtinen, sosiaalineuvos, liittohallituksen jäsen, puheenjohtajaJohanna Karjalainen, vastaava sosiaalityöntekijä, Lapin ensi- ja turvakoti ry Maria Kronlund, vastaava ohjaaja, Turun ensi- ja turvakoti ry Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Mari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ryTarjaMonto,toiminnanjohtaja,FamiliaClubryTiuku Pennola, projektityöntekijä, Ensi- ja turvakotien liitto rySusannaRåman-Maljonen,johtaja,Helsinginensikotiry/VallilanyksikötMari Saari, apulaisjohtaja, Helsingin vastaanottokeskus/Punavuoren toimipiste olli Snellman, ylitarkastaja, Maahanmuuttovirasto Kostas Tassopoulos, vastaava ohjaaja, Lyömätön Linja Espoossa ryJaana Toivio, johtava sosiaalityöntekijä, Sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki Anna Mikkonen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry


Imetys ilman stressiä -hankkeen ohjausryhmä

Mari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto, puheenjohtajaGun Andersson, avdelningschef, Folkhälsans förbundAnna Groundstroem, koordinaattori, Imetyksen tuki ry Viveca Hagmark, förbundsdirektör, Folkhälsans förbund Leena Hannula, lehtori, Metropolia AMKHeta Kolanen, osastonhoitaja, HUSArja Korkeamäki, hallituksen jäsen, KätilöliittoMalin von Koskull, projektchef, Folkhälsans förbundPia Liljeroth, överlärare, Yrkeshögskolan NoviaEva-Maria Nystén, redaktör, Folkhälsans förbundCarolaRay,forskare,FolkhälsansResearchcenterPia Ruohotie, imetyskoordinaattori, HYKS Naisten ja lastentautien tulosyksikköRiitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TerveydenhoitajaliittoJaanaWikgren,projektikoordinaattori,Ensi-jaturvakotienliitto,sihteeri

Kannusta minut vahvaksi! -hankkeen ohjausryhmä

olli Humalamäki, liittohallituksen jäsen, puheenjohtajaJukka Ihalainen, toiminnanjohtaja, Lahden ensi- ja turvakoti rySatu Kivitie-Kallio, dosentti, LKT, HUS lastensairaalaKatja Repo, suunnittelija, Vanhempainliitto Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liittoMika Lehtonen, päällikkö, Poikien ja nuorten miesten keskus, VäestöliittoMerja Laitinen, LastentarhanopettajaliittoMari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liittoJohanna Matikka, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liittoSaija Tahkola, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liittoTimo Peltovuori, toiminnanjohtaja, oulun ensi- ja turvakoti ryMiia Pitkänen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liittoSatu Keisala, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liittoHeikki Sariola, erityisasiantuntija, Lastensuojelun keskusliittooona Ylönen, toiminnanjohtaja, Turun ensi- ja turvakoti ry

Taloushallinnon kehittämishankkeen projektiryhmä

Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto, puheenjohtajaKirsti Kaleva, talouspäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Tuula Hulkkonen, talouspäällikkö, Keski-Suomen ensi- ja turvakotiMerja Kuntsi, taloudenhoitaja, Lapin ensi- ja turvakoti Armi Parviainen, taloussuunnittelija, oulun ensi- ja turvakoti Karola Grönlund, toiminnanjohtaja, Pääkaupungin turvakotiJuha Turtiainen, toiminnanjohtaja, PienperheyhdistysPirjo Vauhkonen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan ensikoti rySari Niemi, taloussihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto, sihteeri

jalkautuva naistyö -hankkeen ohjausryhmä

Tuula Väätäinen, liittohallituksen jäsen, Ensi- ja turvakotien liitto, puheenjohtajaJaana Kauppinen, puheenjohtaja, AMET rySari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ryMerja Laitinen, professori, Lapin yliopistoMaiju Lehtonen, projektityöntekijä, Porin ensi- ja turvakotiyhdistys rySirkku Mehtola, toiminnanjohtaja, VIoLA – väkivallasta vapaaksi ryTiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ryAuli ojuri, Ensi- ja turvakotien liitto ryArja Saarinen, toiminnanjohtaja, Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ryMärtaStrömberg-Nygård,asiantuntija,MaatalousyrittäjieneläkelaitosSari Tumelius, toiminnanjohtaja, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys rySanna Uusitalo, projektityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys ryElina Havu, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri


LAUSUNNoT jA KANNANoToT

• Lausuntoeduskunnansosiaali-jaterveysjaostollehallituksenesityksestävaltiontalousarvioksisekä valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 19.10.2015

• Lausuntoeduskunnansosiaali-jaterveysvaliokunnallehallituksenesityksestävaltiontalousarvioksisekä valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 14.10.2015

• Lausuntoeduskunnantyö-jatasa-arvovaliokunnallehallituksenesityksestävaltiontalousarvioksisekä valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 14.10.2015

• LausuntoSTM:lleasetusluonnoksestanaisiinkohdistuvanväkivallanjaperheväkivallantorjunnanyhteensovittamiselimestä25.9.2015• LausuntoSM:llesisäisenturvallisuudenrahastonkansallisestatoimeenpano-ohjelmasta24.8.2015• Järjestöjenkannanottouudellehallituksellenaisiinkohdistuvastaväkivallasta28.5.2015• Lausuntohankintalaista• Järjestöjenyhteinenkannanottohallitusohjelmaanperus-jaihmisoikeuksista8.6.2015• LausuntoOikeusministeriölleUhridirektiivintäytäntöönpanonmietinnöstä5.6.2015• Lapsi-japerhejärjestöjenyhteinenkannanottohallitusohjelmaan:lapsiinkohdistuvatleikkauksettulevatkalliiksi10.6.2015• Paperittomatverkostonkannanottoeduskunnalle:Paperittomienpääsy

terveyspalveluihin on turvattava alkavalla hallituskaudella 13.5.2015• Ihmiskaupanvastaisenjärjestöverkostonkannanotto:Ihmiskaupanuhrienauttamistyötävahvistettavauudellahallituskaudella4.5.2015• LausuntoSM:lleluonnoksestaihmiskaupanvastaisenkoordinaatiorakenteenluomiseksi12.2.2015• KuuleminenlaistarikosuhrimaksuksiEduskunnanlakivaliokunnassa29.1.2015• LausuntoSM:lleluonnoksestaturvapaikka-maahanmuutto-jakotouttamisrahaston

kansalliseksi toimeenpano-ohjelmaksi 2014–2020 26.1.15

MEDIATIEDoTTEET

• Turvakoditauttavatmyösjouluna(15.12.)• KuopiolaiselleRiikkaHallmanilleVuodenvapaaehtoisteko-palkinto(15.12.)• Estälastenyksinäisyys–vietäraitisjoululapsesikanssa!(3.12.)• Nettiryhmäerotilanteessaolevillevanhemmille(24.11.)• Lapsenoikeuksienpäivänä:”Tännesaapuneenlapsenpitääkokeaolonsaturvalliseksi”(20.11.)• HelsingissäjaEspoossapäihteitäkäyttävienperheidenkuntoutuksellesuuritarve(19.11.)• Lapissahyviätuloksiapäihteitäkäyttävienäitienkuntoutuksesta(17.11.)• Eroonkannattaahakeaapua(3.11.)• Kokkolassahyviätuloksiapäihteitäkäyttävienäitienkuntoutuksesta(28.10.)• Ensi-jaturvakotienliitto:Hallituksenleikkauksetlisääväteriarvoisuutta(23.10.)• PäiväryhmätoiminnallahyviätuloksiaEtelä-Karjalassa(21.10.)• Lahdessalapsetvoivatjäädäturvakodinjälkeenilmanapua(5.10.)• Ensi-jaturvakotienliitto70vuotta:Lapsiperheidenavuntarpeisiinvastattava(24.9.)• VäkivaltaatyössäänkohtaavatkokoontuvatTurussa(17.9.)• Vantaanturvakodinkysyntälisääntyirahoituksenmyötä(15.9.)• Järjestöt:SuomenonkannettavavastuunsaEuroopanpakolaistilanteesta(11.9.)• Lapsi-japerhejärjestöt:Hallituksensäästötoimetlisääväteriarvoisuutta(9.9.)• PerhetyölläautetaanvakavissavaikeuksissaoleviaperheitäKotkassa(26.8.)• Apuamasentuneillevanhemmillemyöskesällä(25.6.)• Turvakodeissajuhannuksenanormaalikesäviikonloppu(22.6.)• ValtionrahoitusläheskaikilleEnsi-jaturvakotienliitonturvakodeille(10.6.)• Linnanmäki65vuottalastensuojelunasialla(9.6.2015)• Naisiinkohdistuvaaväkivaltaaehkäistävätehokkaastitulevallahallituskaudella(28.5.)• Kampaajatperheväkivaltaavastaan(27.5.)• Apuahakevienmiestenmäärämoninkertaistunut(20.5.)• Leikkipäivä16.5:Leikistäiloavaikeissakintilanteissa(12.5.)• Vauvaperheeteivätsaariittävästiapuavaikeassatilanteessa(26.4.)• Vieraannuttaminennäkyytapaamispaikkatoiminnassa(20.4.)• Netti-iltaväkivaltaakohdanneillenuorille(15.4.)• NuorethakevatapuaperheväkivaltaanPorissa(26.3.)• RistoRohkea-tunnustusoululaiselleTimoPeltovuorelle(16.3.)• Keski-Suomenturvakodissavilkasta(12.3.)• Vaadimmeterveyttäpaperittomille!(12.3.)• Selvitysturvakotienvaikutuksesta:Turvakotiauttaatehokkaasti,avunhakeminenvaikeaa(5.3.)• Helsingissäjääyli100perheväkivallanuhriailmanturvakotipaikkaa(5.3.)• Nettiryhmäauttaaäitejäeroonpäihteistä(3.2.)• Voimiaäidille-vertaisiltaNettiturvakodissa(19.1.)


LIIToN YhTEISTYöVErKoSToT

Liiton jäsenyydet muissa yhteisöissä ja edustukset niiden luottamuselimissä

EAPN-fin hallituksessa jäsenenä Sari LaaksonenLasten päivän säätiö valtuuskunnassa jäseninä Tuula Haatainen/Tuula Väätäinen Riitta Särkelä/Kirsti KalevaLastensuojelun keskusliittoMiina Sillanpää Seura hallituksessa jäsenenä Riitta SärkeläRaha-automaattiyhdistys Reilu palvelu ry hallituksessa jäsenenä Riitta SärkeläRikosuhripäivystys hallituksessa jäsenenä Riitta Särkelä/Sari LaaksonenSosiaalialan Työnantajat rySoSTE Suomen sosiaali ja terveys rySuomen kasvatus- ja perheneuvonta liitto hallituksessa varajäsenenä Antero KupiainenSuomen MielenterveysseuraTyöväen KukkasrahastoTyöväen Sivistysliitto

Pysyvät yhteistyöverkostot

EAPN-fin Lapsen köyhyys työryhmä ..........................................................Sari Laaksonen Ehkäisevän päihdetyön verkosto ................................................................Maarit Andersson/Niina KokkoIhmiskaupan vastainen verkosto ...............................................................Anna Mikkonen ja Riina Karjalainen/Leena Marila-PenttinenKehitysvammaiset vanhemmat -verkosto .................................................Hanna Sellergren/Sinikka KuosmanenKehitysvammaliiton FASD -neuvottelukunta ............................................Maarit AnderssonLSKL Ennalta ehkäisevän työn neuvottelukunta .......................................Tiina Muukkonen / Hanna SellergrenLSKL Lapsen oikeuksien sopimuksen viestintäverkosto ..........................Sari Laaksonen, Mikko SavelainenLSKL Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunta ............................Sari Laaksonen / Maarit AnderssonMLL vahvuutta vanhemmuuteen -verkosto ..............................................Jonna Lehikoinen, Maarit AnderssonMonikulttuuristen lasten etu -foorumi ......................................................Anna Mikkonen Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi ..................................................Tuulia Kovanen Perhejärjestöjen yhteistyöverkosto ............................................................Mari ManninenPäihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä ......................................Maarit Andersson/Miia PikulinskyRikosseuraamusasiakkaan läheistyön verkosto ........................................Sinikka Kuosmanen, Veli-Matti ToikkaSisäisenturvallisuudenohjelman järjestöyhteistyöverkosto ....................Riitta Särkelä/ Sari LaaksonenSosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijaryhmä ......Tiina Muukkonen SoSTE järjestöpäällikköverkosto ...............................................................Katariina SuomuSoSTE tutkimusverkosto ...........................................................................Sari LaaksonenTasa-arvoasiainneuvottelukunta, miesjaosto ...........................................Jussi Pulli / Veli-Matti ToikkaVankilaperhetyön verkosto .........................................................................Sinikka Kuosmanen, Veli-Matti ToikkaVäkivaltaobservatorio ..................................................................................Tuulia Kovanen/Riina Karjalainen/Elina Havu/Leena Marila-Penttinen

Määräaikaiset työryhmät ja hankkeet

A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus ohjausryhmä ......................................Maarit AnderssonE-talon 2013–2016 ohjausryhmä ................................................................Tuulia KovanenFolkhälsanin raskausajan päiväkirjan ohjausryhmä .................................Maarit AnderssonITLA Sata lasissa asiantuntijaryhmä ..........................................................Maarit AnderssonLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmä .....................Riitta Särkelä / Sari LaaksonenRIKU Nuoriku-hanke ohjausryhmä ............................................................Tuulia KovanenSTM:n Turvakotien rahoituslain toimeenpanon seuranta- ja arviointityöryhmä ...................................................................Riitta Särkelä / Sari LaaksonenVäestöliitto; Voimavaroja ja parisuhdeonnea pientenlasten vanhemmille ohjausryhmä .............................................................Jussi Pulli


jäsenyhdistysten hankkeet ja työryhmät

Eeva – Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen 2012–2016 Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ohjausryhmä Jussi Pulli

Juuri-hanke 2013–2017 Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry ja oulun ensi- ja turvakoti ry johtoryhmä Sari Laaksonen

Miehen linjan Dialogi-foorumi Lyömätön linja Espoossa Veli-Matti Toikka

Mieskeskus-projekti 2012–2016 Kokkolan ensi- ja turvakoti ry ohjausryhmä Jussi Pulli/Santtu Salonen

Nuorten kokeman seksuaalisen väkivallan ehkäisy Viola – väkivallasta vapaaksi ry 2015–2017 johtoryhmä Tiina Muukkonen

Varjo-hanke 2013–2017 Viola – väkivallasta vapaaksi ry ja oulun ensi- ja turvakoti ry johtoryhmä Riitta SärkeläYhdessä mutta erikseen -hanke 2015–2017 ohjausryhmä Jussi Pulli

Kansainväliset verkostot ja yhteistyökumppanit

• Augeo,Hollanti• FatherhoodInstitute,UK• ICDPInternationalChildDevelopmentProgramme• ISPCANInternationalSocietyforthePreventionofChildAbuseandNeglect• MellowParenting,Glasgow• NKMVNordiskaKvinnormotVåld• WAIMHWorldAssociationforInfantMentalHealth• WAVEWomenagainstviolenceEurope• WWPWorkWithPerpetrators• YaleChildStudyCenter,USA


asemamiehenkatu 4 a 00520 Helsinki

puh. (09) 4542 440

www.ensijaturvakotienliitto.fi

Kuv

a: T

iuku

Pen

nola

ensi- ja turvakotien liiton vuosikertomus 2015

Documents