ep leader kansainvälinen toiminta

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013


www.uhoo.

fi

RaporttiMikä Meni Oikein -hankeEeva Arpala 31.1.2013


Sisällysluettelo

1. Johdanto 3

2. Kansainvälisyys osana LEADER-toimintatapaa 3

3. Kansainvälisyys Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien paikallisissa kehittämisohjelmissa vuosille 2007-2013 4

4. Toimenpiteet ohjelmakaudella 2007–2013 6

5. Tulokset 7

6. Kansainvälisen LEADER-toiminnan haasteita ohjelmakaudella 2007–2013 7

7. Toimenpide-ehdotukset 8

LEADER-ryhmän rooli 9

Kansainvälisyys paikallisessa kehittämisessä 10

Kansainvälisen toiminnan organisoiminen LEADER-ryhmässä 10

8. Kehittämistarpeita 11

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013 3


1. JohdantoOhjelmakaudella 2007-2013 Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät ovat kaikki omissa oh-jelmissaan sitoutuneet kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseen. Rajallisten resurssien vuoksi ryhmät ovat toteuttaneet alueiden välisiä hankkeita, joilla on ollut tavoitteena toimijoiden aktivointi ja varsinaisten kansainvälisten hankkeiden käynnistäminen. Tä-hän raporttiin on koottu kokemuksia kansainvälistymisestä LEADER-toiminnassa ja toimintasuosituksia kokemusten pohjalta. Aineistona on käytetty kansainvälistymistä edistävien hankkeiden ”Let’s Go to Europe” ja ”Yhteistyöllä Eurooppaan” hankkeiden raportteja sekä LEADER-ryhmien toiminnanjohtajien haastatteluja.

Hankkeissa todettiin, että kansainvälinen toiminta LEADER-toimintatavan puit-teissa on haastavaa pienille toimijoille, vaikka innostusta löytyisikin. Kansainvälisen yhteistyön valmistelu on aikaa vievää, eikä lopulta LEADER-hanke ole aina se paras tapa toteuttaa yhteistyötä. Kuitenkin hankkeilla saatiin käyntiin monien paikallisten toimijoiden kansainvälistyminen. Ohjelmakauden aikana käynnistyi yksi varsinainen kansainvälinen hanke. Hankkeiden vaikutuksesta LEADER-ryhmien näkemys kan-sainvälisen toiminnan kehittämisestä on terävöitynyt. Paikallisia eroja painotuksista löytyy, mutta edelleen kansainvälistymisen esteet ja mahdollisuudetkin ovat pitkälle samantyyppisiä.

2. Kansainvälisyys osana LEADER-toimintatapaa

Kansainvälisyys on yksi LEADER-toimintatavan kantavista ajatuksista. Paikallisten toi-mijoiden verkottuminen kansainvälisesti on osa paikallista kehittämistä. Kuten muukin LEADER-toiminta, kansainvälinen toiminta toteutuu lähinnä hankkeiden muodossa.

LEADER-ryhmän rooli kansainvälisessä toiminnassa on kaksinainen. Toisaalta LEADER-ryhmä on rahoittaja, toisaalta toimija. LEADER-ryhmä on osa eurooppalais-ta verkostoa, ja hakee aktiivisesti yhteistyökumppaneita, eli tekee ”omaa” yhteistyötä kansainvälisesti. Tämä yhteistyö palvelee LEADER-ryhmän toista rooli rahoittajana. Rahoittajana LEADER-ryhmä aktivoi paikallisia toimijoita ja hakee näille yhteistyö-kumppaneita LEADER-verkostosta.

Kansainvälisessä hankkeessa vaaditaan aina hankekumppani toisesta EU-maasta. Hankekumppanin tulee olla LEADER-ryhmä tai vastaava. Hankkeiden valintamenet-tely on Suomessa samanlainen paikallisille ja kansainvälisille hankkeille. LEADER-ryhmät voivat käynnistää kansainvälistymiseen tähtääviä kehittämis- tai tiedotushank-keita tai ns. esiselvityshankkeita ilman kumppania toisesta maasta.

Paikallisesti kansainvälistä toimintaa perustellaan usein näkökulmien avartamisella, kansainvälistymisvalmiuksien parantamisella ja uskalluksen lisäämisellä. Kansain-välisen toiminnan vastustaminen perustuu usein ajatukseen, että LEADER-toiminnan tarkoitus on kehittää paikallisesti, ja kansainvälinen toiminta suuntaisi kehittämispa-nokset alueen ulkopuolelle.


3. Kansainvälisyys Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien paikallisissa kehittämisohjelmissa vuosille 2007-2013

LEADER-ryhmät ovat valmistelleet vuosille 2007–2013 kehittämisohjelmat, jotka linjaavat LEADER-varojen käyttöä alueilla. Ohjelmissa on määritelty LEA-DER-toiminnan tavoitteet. Kansainvälinen toi-minta on osa jokaisen Etelä-Pohjanmaan LEADER -ryhmän ohjelmaa.

Suupohjan kehittämisyhdistys ry: n Tulevaisuuden Maisema -kehittämisohjel-maan on koottu Suupohjan alueen paikallisen kehittämisen teemat, tavoitteet ja toimenpiteet. LEADER-rahoitteisen kansainvälisen toiminnan tu-lee toteuttaa ohjelman teemoja. Lisäksi ohjelmassa on linjattu kansainvälisyyteen liittyviä toimenpiteitä, joita vuo-sina 2007–2013 on ollut tarkoitus toteuttaa.

Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin ”Luova ja oppiva maaseutu”-kehittämisohjelma linjaa paikallisen kehittämisen teemat, tavoitteet ja toimenpiteet. Kansainvälistymisen lisääntyminen on yksi Liiverin ohjelman strategisista tavoitteista. Kansainväliseen toimintaan ei ole asetettu omia tavoitteita ja määritelty toimenpiteitä lukuun ottamatta nuorille suunnattuja toimenpiteitä. Alueidenväliseen ja kansainvä-liseen toimintaan on kuitenkin varattu rahoitusta, joten ohjelman teemoja toteuttavat kansainväliset hankkeet ovat mahdollisia. Kansainvälisyys on ohjelmassa nähty eri-tyisesti välineenä aktivoida nuoria mukaan paikalliseen kehittämiseen, vaikka se sa-malla on läpileikkaava teema.

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta vuosina 2007-2013 Raportti Mikä Meni Oikein –hanke/Eeva Arpala 31.1.2013 Sivu 2

Paikallisesti kansainvälistä toimintaa perustellaan usein näkökulmien avartamisella, kansainvälistymisvalmiuksien parantamisella ja uskalluksen lisäämisellä. Kansainvälisen toiminnan vastustaminen perustuu usein ajatukseen, että LEADER-toiminnan tarkoitus on kehittää paikallisesti, ja kansainvälinen toiminta suuntaisi kehittämispanokset alueen ulkopuolelle.

3. Kansainvälisyys Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien paikallisissa kehittämisohjelmissa vuosille 2007-2013

LEADER-ryhmät ovat valmistelleet vuosille 2007-2013 kehittämisohjelmat, jotka linjaavat LEADER-varojen käyttöä alueilla. Ohjelmissa on määritelty LEADER-toiminnan tavoitteet. Kansainvälinen toiminta on osa jokaisen Etelä-Pohjanmaan LEADER –ryhmän ohjelmaa.

Suupohjan kehittämisyhdistys ry: n Tulevaisuuden Maisema – kehittämisohjelmaan on koottu Suupohjan alueen paikallisen kehittämisen teemat, tavoitteet ja toimenpiteet. LEADER-rahoitteisen kansainvälisen toiminnan tulee toteuttaa ohjelman teemoja. Lisäksi ohjelmassa on linjattu kansainvälisyyteen liittyviä toimenpiteitä, joita vuosina 2007-2013 on ollut tarkoitus toteuttaa.

Teemat Kansainvälinen toiminta 1. Uusi horisontti – yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen 2. Hyvinvoinnin vihreä runko – paikallisen palvelurakenteen uudistaminen 3. Pohojalaanen tupa – asumisen, kylien ja ympäristön kehittäminen 4. Kulttuurin luomat – paikallisen kulttuuritoiminnan vahvistaminen 5. Kehityksen oraat – aktivointi ja kehitysosaamisen tason nostaminen

• Suupohjan kansainvälisen yhteistyöallianssin perustaminen

• Kylätoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan oma kansainvälisyystyöryhmä.

• Kehittämisyhdistyksen kansainvälisten asioiden palvelupisteen kehittäminen

• Kansalaisyhteiskunta vahvemmin mukaan kansainväliseen toimintaan

• Kieli- ja kansainvälisyyskasvatuksen kehittäminen

• Pienten yritysten kansainvälistymistä tuettava

• Maahanmuuttajat mahdollisuutena

Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin ”Luova ja oppiva maaseutu”-kehittämisohjelma linjaa paikallisen kehittämisen teemat, tavoitteet ja toimenpiteet. Kansainvälistymisen lisääntyminen on yksi Liiverin ohjelman strategisista tavoitteista. Kansainväliseen toimintaan ei ole asetettu omia tavoitteita ja määritelty toimenpiteitä lukuun ottamatta nuorille suunnattuja toimenpiteitä. Alueidenväliseen ja kansainväliseen toimintaan on kuitenkin varattu rahoitusta, joten ohjelman teemoja toteuttavat kansainväliset hankkeet ovat mahdollisia. Kansainvälisyys on ohjelmassa



• Puhtia pienyrittäjyyteen: Aktivointi yrittäjyyteen ja yritystoiminnan kehittäminen

• Nuorissa Kuusiokuntien tulevaisuus: Lisätään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja elämän edellytyksiä

Aisapari ry:n kehittämisohjelmassa kansainvälistymistä tavoitellaan paikallisissa hankkeissa, maahanmuuttajien ja opiskelijoiden avulla. Tavoitteena on ollut myös kansainvälistyjän palvelupiste. Kansainvälisiä hankkeita koskevat samat teemat ja tavoitteet kuin paikallisia hankkeita.

Teemat Kansainvälinen toiminta • Onnelliset ja osallistuvat ihmiset • Kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta • Viihtyisä, vetovoimainen ja hyvinvoiva

ympäristö

• Kansainvälisen toiminnan tavoitteet ovat yhtenevät ohjelman yleisten tavoitteiden kanssa.

• Kansainvälistyminen on yksi keino parantaa alueen asukkaiden ja yritysten valmiuksia menestyä muuttuvassa maailmassa ja vahvistaa alueemme elinkeinoja ja hyvinvointia.

• Kansainvälistyjän palvelupiste • Aisapari tarjoaa harjoittelupaikkoja

ulkomaisille opiskelijoille, kutsuu asiantuntijoita yhteistyöalueiltamme ja edistää alueen "sisäistä kansainvälisyyttä" edistämällä maahanmuuttajien asettumista toiminta-alueellemme sekä verkostoitumista muiden asukkaiden kanssa. Kansainvälisyys paikallisissa hankkeissa.

4. Toimenpiteet ohjelmakaudella 2007-2013

Vuosina 2007-2012 varsinaisia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita on Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmissä toteutettu yksi, Kuusiokuntien alueella. Kansainvälisyyttä edistäviä hankkeita, sekä yhteistyötä valmistelevia esiselvityshankkeita on toteutettu kaikissa ryhmissä.

Vaikka kansainväliseen yhteistyöhön on ollut kiinnostusta sekä LEADER-ryhmissä että toimijoiden parissa, toteutetut toimenpiteet ovat jääneet yksittäisiksi. Hankekumppanin löytyminen ja hankkeen rahoituksen järjestyminen on osoittautunut erittäin hankalaksi. On toimijoita, joilla on valmiina kehittämiskumppani toisessa maassa, mutta alueella ei ole LEADER-ryhmää. Useissa EU-maissa kansainvälisten LEADER-hankkeiden haku on ns. erillishaku, jossa LEADER-ryhmät voivat

Kuudestaan ry:n kehittämisohjelmalla ”Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin” tavoitellaan kansainvälistymistä erityisesti matkailun, puualan ja kulttuurin aloilla. Nuoret ovat tärkeä toimija kansainvälistymisessä. Toimintaryhmän roolina on kon-taktien välittäminen ja osaamisen lisääminen.


nähty erityisesti välineenä aktivoida nuoria mukaan paikalliseen kehittämiseen, vaikka se samalla on läpileikkaava teema.

Teemat Kansainvälinen toiminta 1. Tavoitteena on elävä, viihtyisä ja hyvinvoiva

seutu, jossa kaikkien jaksamisesta kannetaan vastuuta, ihmiset huolehtivat terveydestään ja sosiaalisilla verkostoilla on sijansa. Alueelta löytyy hyvinvointia tukevia palveluita asukkaiden tarpeisiin.

2. Tavoitteena on luovasti lisätä yrittämiseen liittyviä taitoja, edistää uudenlaisen yrittäjyyden syntyä ja monipuolistaa seudun elinkeinoja sekä tukea yhteis-työtä ja verkostoitumista. Tavoitteena on, että seudun yrittäjät ovat hyvinvoivia ja jaksavat kehittää omaa elinkeinoaan.

3. Tavoitteena on edistää paikallista yhteisöllisyyttä. Omasta lähiympäristöstä ja ihmisistä kannetaan huolta. Lähiympäristöä kehitetään yhdessä. Seutu on kaikenikäisille viihtyisä ja turvallinen paikka asua.

4. Tavoitteena on lisätä nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja sekä edistää eri tavoin nuorten työllistymismahdollisuuksia. Tavoitteena on parantaa nuorten hyvinvointia ja viihtymistä seudulla. Nuorten kansainvälistymistä tuetaan nuorten näköisellä tavalla.

5. Tavoitteena on seudun asukkaiden, Liiverin ja sen yhteistyötahojen vahvistuminen kehittämistyössä. Seinäjoen seutu on alue, jossa jaetaan osaamista, käytetään luovuutta ja opitaan yhdessä lisää.

Nuorten kansainvälistymistä tuetaan nuorten näköisellä tavalla.

Kansainvälistymisestä ihmisenkokoista

Kuudestaan ry:n kehittämisohjelmalla ”Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin” tavoitellaan kansainvälistymistä erityisesti matkailun, puualan ja kulttuurin aloilla. Nuoret ovat tärkeä toimija kansainvälistymisessä. Toimintaryhmän roolina on kontaktien välittäminen ja osaamisen lisääminen.

Teemat Kansainvälinen toiminta • Hyvinvointi - virettä viihtyvyyteen: Asukkaiden,

yritysten ja ympäristön hyvinvointi

• Kuusiokunnat tutuksi: Seutukunnan vahvuuksien esille tuominen

• kansainvälisten kontaktien välittäminen, aktiivinen rooli

• kansainvälisen osaamisen lisääminen • kulttuuri, nuoret, matkailu • puualan yhteistyöhankkeet


nähty erityisesti välineenä aktivoida nuoria mukaan paikalliseen kehittämiseen, vaikka se samalla on läpileikkaava teema.

Teemat Kansainvälinen toiminta 1. Tavoitteena on elävä, viihtyisä ja hyvinvoiva

seutu, jossa kaikkien jaksamisesta kannetaan vastuuta, ihmiset huolehtivat terveydestään ja sosiaalisilla verkostoilla on sijansa. Alueelta löytyy hyvinvointia tukevia palveluita asukkaiden tarpeisiin.

2. Tavoitteena on luovasti lisätä yrittämiseen liittyviä taitoja, edistää uudenlaisen yrittäjyyden syntyä ja monipuolistaa seudun elinkeinoja sekä tukea yhteis-työtä ja verkostoitumista. Tavoitteena on, että seudun yrittäjät ovat hyvinvoivia ja jaksavat kehittää omaa elinkeinoaan.

3. Tavoitteena on edistää paikallista yhteisöllisyyttä. Omasta lähiympäristöstä ja ihmisistä kannetaan huolta. Lähiympäristöä kehitetään yhdessä. Seutu on kaikenikäisille viihtyisä ja turvallinen paikka asua.

4. Tavoitteena on lisätä nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja sekä edistää eri tavoin nuorten työllistymismahdollisuuksia. Tavoitteena on parantaa nuorten hyvinvointia ja viihtymistä seudulla. Nuorten kansainvälistymistä tuetaan nuorten näköisellä tavalla.

5. Tavoitteena on seudun asukkaiden, Liiverin ja sen yhteistyötahojen vahvistuminen kehittämistyössä. Seinäjoen seutu on alue, jossa jaetaan osaamista, käytetään luovuutta ja opitaan yhdessä lisää.

Nuorten kansainvälistymistä tuetaan nuorten näköisellä tavalla.

Kansainvälistymisestä ihmisenkokoista

Kuudestaan ry:n kehittämisohjelmalla ”Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin” tavoitellaan kansainvälistymistä erityisesti matkailun, puualan ja kulttuurin aloilla. Nuoret ovat tärkeä toimija kansainvälistymisessä. Toimintaryhmän roolina on kontaktien välittäminen ja osaamisen lisääminen.

Teemat Kansainvälinen toiminta • Hyvinvointi - virettä viihtyvyyteen: Asukkaiden,

yritysten ja ympäristön hyvinvointi

• Kuusiokunnat tutuksi: Seutukunnan vahvuuksien esille tuominen

• kansainvälisten kontaktien välittäminen, aktiivinen rooli

• kansainvälisen osaamisen lisääminen • kulttuuri, nuoret, matkailu • puualan yhteistyöhankkeet




• Puhtia pienyrittäjyyteen: Aktivointi yrittäjyyteen ja yritystoiminnan kehittäminen

• Nuorissa Kuusiokuntien tulevaisuus: Lisätään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja elämän edellytyksiä


Teemat Kansainvälinen toiminta • Onnelliset ja osallistuvat ihmiset • Kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta • Viihtyisä, vetovoimainen ja hyvinvoiva

ympäristö

• Kansainvälisen toiminnan tavoitteet ovat yhtenevät ohjelman yleisten tavoitteiden kanssa.

• Kansainvälistyminen on yksi keino parantaa alueen asukkaiden ja yritysten valmiuksia menestyä muuttuvassa maailmassa ja vahvistaa alueemme elinkeinoja ja hyvinvointia.

• Kansainvälistyjän palvelupiste • Aisapari tarjoaa harjoittelupaikkoja

ulkomaisille opiskelijoille, kutsuu asiantuntijoita yhteistyöalueiltamme ja edistää alueen "sisäistä kansainvälisyyttä" edistämällä maahanmuuttajien asettumista toiminta-alueellemme sekä verkostoitumista muiden asukkaiden kanssa. Kansainvälisyys paikallisissa hankkeissa.

4. Toimenpiteet ohjelmakaudella 2007-2013

Vuosina 2007-2012 varsinaisia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita on Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmissä toteutettu yksi, Kuusiokuntien alueella. Kansainvälisyyttä edistäviä hankkeita, sekä yhteistyötä valmistelevia esiselvityshankkeita on toteutettu kaikissa ryhmissä.

Vaikka kansainväliseen yhteistyöhön on ollut kiinnostusta sekä LEADER-ryhmissä että toimijoiden parissa, toteutetut toimenpiteet ovat jääneet yksittäisiksi. Hankekumppanin löytyminen ja hankkeen rahoituksen järjestyminen on osoittautunut erittäin hankalaksi. On toimijoita, joilla on valmiina kehittämiskumppani toisessa maassa, mutta alueella ei ole LEADER-ryhmää. Useissa EU-maissa kansainvälisten LEADER-hankkeiden haku on ns. erillishaku, jossa LEADER-ryhmät voivat

4. Toimenpiteet ohjelmakaudella 2007–2013Vuosina 2007-2012 varsinaisia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita on Etelä-Pohjanmaan LEA-DER-ryhmissä toteutettu yksi, Kuusiokuntien alueella. Kansainvälisyyttä edistäviä hank-keita, sekä yhteistyötä valmistelevia esiselvityshankkeita on toteutettu kaikissa ryhmissä.

Vaikka kansainväliseen yhteistyöhön on ollut kiinnostusta sekä LEADER-ryhmissä että toimijoiden parissa, toteutetut toimenpiteet ovat jääneet yksittäisiksi. Hankekumppanin löytyminen ja hankkeen rahoituksen järjestyminen on osoittautunut erittäin hankalaksi. On toimijoita, joilla on valmiina kehittämiskumppani toisessa maassa, mutta alueella ei ole LEADER-ryhmää. Useissa EU-maissa kansainvälisten LEADER-hankkeiden haku on ns. erillishaku, jossa LEADER-ryhmät voivat kerran vuodessa hakea rahoitusta kansainvälisel-le hankkeelle. Ryhmät eivät siis itse tee valintaa hankkeista. Suomalainen byrokratia onkin tässä tilanteessa osoittanut yllättävästi joustavuutensa, mutta yhteishankkeiden aikaan saa-miseksi se ei ole useinkaan riittänyt.

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät ovat toteuttaneet alueillaan kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on ollut edesauttaa kansainvälisten hankkeiden syntymistä. Hankkeet ovat olleet alueiden välisiä niin, että Kuudestaan ry ja Aisapari ry ovat toteuttaneet yhteistä hanketta (”Kansainväliset Kaverit”), ja Liiveri ry ja Suupohjan kehittämisyhdistys ry saman-tyyppistä hanketta (”Yhteistyöllä Eurooppaan”). Hankkeisiin on palkattu kansainvälisyys-koordinaattori, joka on tiedottanut alueilla LEADER-ohjelman kansainvälisestä ulottuvuu-desta, hakenut yhteistyökumppaneita ja auttanut toimijoita hankesuunnittelussa. Hankkeet ovat myös järjestäneet tutustumismatkoja paikallisille toimijoille.

Kokemukset edellä mainituista hankkeista olivat vaihtelevia. Ne tarjosivat LEADER-ryh-mille kaivatun resurssin kansainvälisen toiminnan edistämiseen, ja tavoittivatkin paikallisia toimijoita. Koordinaattorien osaaminen oli korkealla tasolla. LEADER-toimiston ulkopuolelta palkattuina he eivät kuitenkaan pystyneet perehtymään riittävästi itse LEADER-toimintaan, mikä kokemuksen perusteella vaikeutti yhteistyötä ulkomaisten LEADER-ryhmien kanssa.


LEADER-ryhmät ovat kaikkialla pieniä organisaatioita, joissa muutama ihminen vastaa toi-minnasta. Yhteistyötä toivotaan erityisesti LEADER-toimistojen kesken, jolloin pelkästään kansainvälisiä asioita hoitavan koordinaattorin kanssa asiointia ei koeta välttämättä antoi-saksi yhteistyöksi.

Koordinaattorin työkenttä LEADER-ryhmissä on ollut laaja ja vaativa: Koordinaattorin on oletettu hallitsevan paikallisen kahden LEADER-alueen käytäntöjen ja verkostojen lisäksi Euroopan moninaiset LEADER-käytännöt, eurooppalaisia kieliä ja vielä paikalliskehittäjien moninaiset kiinnostuksen kohteet ja tarpeet. Hankemuotoinen työskentely tarkoitti määrä-aikaista työsuhdetta, mikä on heikentänyt mahdollisuutta sitoutua tehtävään. Suupohjan ja Liiverin alueilla koordinaattorin vaihtuvuus heikensi hankkeen toimintamahdollisuuksia huomattavasti.

5. TuloksetKaikkien LEADER-ryhmien alueella Etelä-Pohjanmaalla on toteutettu kansainvälisten hank-keiden esiselvityksiä vuoden 2012 loppuun mennessä. Hankkeiden tavoitteena on ollut kansainvälisten yhteistyöhankkeiden käynnistäminen. Kuitenkin vain yksi kansainvälinen hanke on käynnistynyt. Toteutuneista esiselvityksistä on lisäksi ollut tuloksena muuta kuin hankeyhteistyötä. LEADER-ryhmät ovat löytäneet uusia yhteistyöalueita samalla kun ovat etsineet yhteistyökumppaneita alueensa toimijoille.

6. Kansainvälisen LEADER-toiminnan haasteita ohjelmakaudella 2007–2013

Kansainvälisten LEADER-hankkeiden käynnistäminen ei ole sujunut suunnitellusti. Kun tavoitteena on ollut jopa kymmeniä kansainvälisiä hankkeita maakunnassa, käynnistyneitä hankkeita oli lopulta yksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Kansainvälistymiseen on kuiten-kin panostettu: LEADER-ryhmät ovat palkanneet kv-koordinaattoreita, ja hankesuunnittelua on luonnollisesti tuettu myös normaalin LEADER-neuvonnan resurssein.

Syitä hankkeiden vähäisyydelle on aineiston perusteella useita. Ensinnäkin maaseudun toimijoista vain osa on kiinnostunut kansainvälisestä yhteistyöstä. Näin ollen potentiaalisia toimijoita on vähän. Toimijoiden vähäisyyteen voi vaikuttaa myös esimerkiksi kielitaidon puute tai vähäinen kokemus kansainvälisestä toiminnasta. Outoa asiaa ei helposti mielletä sellaiseksi, josta olisi iloa myös paikallisesti, varsinkin jos omat resurssit ja osaaminen tun-tuvat puutteellisilta.

Jos innostusta, osaamista ja hyviä hankeideoita löytyykin, on hankekumppanin löytyminen joskus ongelmallista. Toimijalla on usein vähintään toive maasta, johon yhteistyötä suunnat-taisiin, ja joskus jopa hankekumppani valmiina. Kaikissa Euroopan maissa ja kaikilla alu-eilla ei kuitenkaan LEADER-toimintatapa ole käytössä, eikä edes kaikilla LEADER-alueilla ole mahdollisuutta kansainväliseen yhteistyöhön. Jos siis hankekumppani sattuu olemaan tällaisella alueella, ei LEADER-rahoitusta voi yhteistyöhankkeeseen käyttää. Kansainvälistä yhteistyötä tekevän LEADER-ryhmän alueella ei taas välttämättä ole sopivaa yhteistyökump-pania, tai suunnitellun hankkeen idealta putoaa pohja pois, jos olemassa oleva kumppani vaihdetaan toiseen rahoituslähteen vuoksi.

Kun pienet organisaatiot verkostoituvat, henkilöiden merkitys korostuu. Koska kan-sainvälinen yhteistyö on vapaaehtoista, tehdään sitä luonnollisesti sellaisten henkilöiden kanssa, jotka koetaan mukaviksi ja helpoiksi yhteistyökumppaneiksi. LEADER-ryhmien välinen yhteistyö onkin tyypillisesti henkilöitynyt ryhmässä tiettyyn ihmiseen. Tämä tekee toiminnasta haavoittuvaa ja hankalasti laajennettavaa. Henkilövaihdokset katkaisevat myös LEADER-ryhmien väliset yhteistyösuhteet. Alueen toimijoiden tarpeet ja kiinnostuksen koh-teet eivät myöskään välttämättä ole niitä, mihin LEADER-toimiston kv-yhteyshenkilöillä on


kiinnostusta ja osaamista. KV-koordinaattori on ryhmälle tärkeä resurssi, mutta saattaa vaikeuttaa yhteistyösuhteiden

solmimista. Kansainvälinen yhteistyö nähdään Euroopan tasolla lähinnä LEADER-ryhmien välisenä yhteistyönä. Tässä korostuu toiminnanjohtajan ja muun vakinaisen henkilöstön rooli (vrt. em. henkilöityminen). Vaikka kv-koordinaattori on hyvä resurssi hankevalmistelussa, varsinainen ryhmien välinen yhteistyö voi olla hankalaa, jos ryhmän edustajan rooli ryh-mässä on kovin erilainen verrattuna yhteistyökumppaniin. KV-koordinaattorin edustama ryhmä ei välttämättä näyttäydy kovin vahvana toimijana, ja ryhmien välisestä yhteistyöstä jää puuttumaan luottamusta rakentava kollegiaalisuus.

Paikallisten toimijoiden ideat ja toiveet kansainvälisestä yhteistyöstä eivät aina taivu hel-posti hankkeen muotoon. Vaikka LEADER-rahoitus on tarkoitettu pienten hankkeiden tu-kemiseen, ovat vaatimukset hankkeen muodolle periaatteessa samat kuin isommalle hank-keelle. Usein hankesuunnittelussa syntyy tilanne, jossa kansainvälistymisestä innostuneet ohjataan rakentamaan keinotekoisesti voimavaroihinsa liian suurta ja monimutkaista han-ketta monitasoisine tavoitteineen ja toimenpiteineen.

Liian suuret ja vaikeat tavoitteet kansainvälisissä hankkeissa johtuvat usein tarpeesta perustella kansainvälinen toiminta matkoineen ja muine ylimääräisine kuluineen rahoitta-jalle tai ympäristölle. Tiukasti sektoreittain ja teemoittain etenevässä paikallisessa kehittä-mistoiminnassa törmätään useisiin esteisiin tiellä kansainvälistymiseen: innokkaan vetäjän löytyminen, osaamisen tai uskalluksen puute, hankeosaamisen puute, sopivan kumppanin löytyminen LEADER-alueelta, tai hankebyrokratian vaikeus ja hitaus.

7. Toimenpide-ehdotuksetKansainvälinen toiminta osana paikallista kehittämistä eroaa prosessiltaan huomattavasti puhtaasti paikallisesta toiminnasta. Kansainvälisessä LEADER-toiminnassa on useampia tasoja ja toimijoita, joiden rooli vaihtelevat. Kansainvälisyys on kuitenkin perusteltu osa LEADER-toimintatapaa ja paikallista kehittämistä. Paikallisella kentällä tarvitaan näkökul-mien avartamista, uskallusta ja uusia ideoita, joita kansainvälinen yhteistyö voi antaa. Lähes jokaisella elämän alueella kansainvälisyys näkyy tavalla tai toisella. LEADER-toiminnalla voidaan vahvistaa maaseudun asukkaiden kansainvälistymisen perusvalmiuksia: kielitai-toa, kontakteja ja organisointitaitoja.

LEADER-toimintatavan organisoituminen hankkeiden rahoittamiseksi ja toteuttamisek-si ei aina toimi ruohonjuuritason toiminnan tukemisessa. Hankemuotoinen kehittäminen ohjaa kansainvälistymisen toteutettavaksi jonkin yksittäisen teeman kehittämisenä, jolloin kansainvälisyys on erikseen perusteltava työmuotona. Jos kansainvälistyminen nähdään arvona itsessään, ja hyväksyttävänä tavoitteena, helpottuu myös ruohonjuuritason toiminta huomattavasti. Myös nykyisiä hankkeita pienempien toimenpiteiden tukeminen olisi usein järkevää ja tuloksellista.

LEADER-ryhmän rooliKansainvälisessä LEADER-toiminnassa on mukana sama toimijoiden ja teemojen kirjo kuin paikallisessa LEADER-työssäkin. Tämä on haasteellista, kun kansainvälinen yhteistyö, ja erityisesti hankkeet kansainvälisten kumppaneiden kanssa, vaatii paneutumista ja pitkää valmistelua. Paikallislähtöisyys ja paikallisiin tarpeisiin vastaaminen vaatii aktiivisesti et-simään uusia yhteistyökumppaneita maailmalta ja samalla täytyy pitää huolta olemassa olevista yhteistyösuhteista.

Paikallisen toiminnan ja toimijoiden aktivoimisen kannalta olisi luontevaa, että LEADER-ryhmällä on kansainvälisessä toiminnassa aktivoijan ja rahoittajan rooli – käytännön toimet tapahtuvat paikallisissa yhteisöissä. Näin toiminnan vaikutukset ja syntyvä osaaminen eivät


jää LEADER-toimistolle, vaan levittäytyvät luontevasti LEADER-yhdistyksen toiminta-alu-eelle. Kuitenkin LEADER-toimintatavan kansainvälisessä yhteistyössä tärkeässä roolissa ovat LEADER-ryhmien väliset kontaktit. LEADER-yhdistykset ovat pääasiassa suhteellisen pieniä organisaatioita, joissa työskentelee enintään muutamia henkilöitä. Kansainvälinen yhteis-työ kuuluu yleensä toiminnanjohtajan toimenkuvaan. Kansainvälinen yhteistyö käynnistyy tyypillisesti toiminnanjohtajien välisissä keskusteluissa ja tapaamisissa LEADER-toiminnan käytäntöjä vertaillen. Jos yhteistyö tuntuu sujuvan, edetään yhteisten kehittämisteemojen tai hankeideoiden kehittelyyn. Tässä vaiheessa mukaan yhteistyöhön tulevat LEADER-ryhmän muut työtekijät ja alueiden toimijat. Toimiakseen tehokkaasti kansainvälisessä ympäristössä, LEADER-ryhmässä on otettava myös vahva toimijan rooli. Yhteistyötä LEADER-toiminnassa tehdään nimenomaan ryhmien välillä, eikä pelkkä muiden hankkeiden rahoittaja ole kan-sainvälisessä toiminnassa riittävän vahva kumppani.

Vaikka kansainvälinen yhteistyö LEADER-ryhmässä henkilöityy vahvasti, on tärkeää myös huolehtia jatkuvuudesta ja monipuolisesta osaamisesta. Tästä syystä esim. kv-koor-dinaattorin palkkaaminen on perusteltua. Myös muun henkilöstön perehdyttäminen ja hei-dän osaamisensa hyödyntäminen on tärkeää. Näin LEADER- ryhmä näyttäytyy mahdol-lisille yhteistyökumppaneilleen riittävän vahvana ja voi toisaalta tarjota myös paikallisille toimijoille resursseja kansainväliseen toimintaan. Yhden LEADER-ryhmän alueen toimija-kenttä on kuitenkin niin pieni, että on perusteltua palkata kv-koordinaattori yhdessä toisen ryhmän kanssa. Tällöin on erityisen tärkeää sopia toimintatavoista ja työnkuvista tarkasti, koska muuten ryhmien erilaiset toimintatavat voivat vaikeuttaa esim. kv-koordinaattorin tekemään hankeneuvontatyötä.

Kansainvälistymisen tavoitteiden asettamiseen vaikuttaa se, millaisia välineitä on käytös-sä. Tiivis yhteistyö LEADER-ryhmien välillä on voimavara. Sen hyödyntäminen paikallisen toimijajoukon moninaisiin toiveisiin ja tarpeisiin vastaamiseksi edellyttää yhteistä näkemystä kansainvälistymisen merkityksestä paikallisessa kehittämisessä. Kansainvälinen ruohonjuu-ritason toiminta on arvokasta sinänsä, ilman hankekieleen – ja byrokratiaan kuuluvia ”elä-mää suurempia” tavoitteita. Tavoitteita toki on oltava, mutta riittävän konkreettisia ja pieniä. Ylätason tavoitteena kuitenkin on näkemyksen laajentaminen, kansainvälisessä yhteistyössä tarvittavien taitojen kartuttaminen ja kulttuurien välinen ymmärrys. Tästä näkökulmasta konkreettiset, pienet tavoitteet muuttuvat välineiksi, joilla ylätason tavoitteet saavutetaan.

Paikallisia toimijoita voi innostaa kokeilemaan uutta tarjoamalla riittävän selkeitä toiminta-malleja. Tutustumismatka vaikkapa toisen EU-maan kylätoimintaan on tästä hyvä esimerkki. Kehittämistä vielä vaatii jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus. Yksi vaihtoehto selke-ästä toimintamallista ja LEADER-ryhmälle uudesta toimintakentästä olisi ystävyyskunta/aluetoiminnan haltuun ottaminen.

EHDOTUKSIA:• LEADER-ryhmä toimii monella tasolla paikallisten toimijoiden tukena – ei vain rahoittajana• LEADER-ryhmässä huolehditaan jatkuvuudesta esimerkiksi jakamalla vastuuta vakinaisen henkilöstön kesken.• KV-koordinaattorin työnkuvaa rajataan riittävästi esimerkiksi aktivointiin (ei hankeneu-vontaan), tai tiettyyn kehittämisteemaan. • Panostetaan riittävästi LEADER-ryhmien väliseen yhteistyöhön ja luottamukseen

Kansainvälisyys paikallisessa kehittämisessäPaikallisissa kehittämisstrategioissa on valittu paikallisen kehittämisen painopistealueet. Tällaisia painopistealueita voivat olla esimerkiksi maaseutuasuminen, matkailun kehittämi-nen tai nuorten elämänlaadun parantaminen. Jotta kansainvälisyys olisi luonteva osa strate-gian toteuttamista, kannattaa se kirjoittaa osaksi painopistealueiden toteuttamista. Omana


painopistealueena kansainvälisyys jää helposti liian yleiselle tasolle, ja tavoitteet asetetaan tavallaan liian korkealle. Näin ruohonjuuritason kansainvälinen toiminta ei riitä asetettu-

jen tavoitteiden saavuttamiseen. Osana vaikkapa matkailun kehittämisen painopistettä kansainvälisyydestä tulee enemmänkin toimintatapa kuin tavoite, jolloin se samalla

on käytännöllisempää.Vaikka onkin tarkoituksen mukaista tehdä kansainvälisestä toiminnasta ”arki-

päiväinen” osa paikallista kehittämistä, kannattaa kansainvälistä toimintaa pitää esillä muutenkin. Mahdollisuus kansainväliseen toimintaan voi houkutella LEADER-

toiminnan pariin uusia ihmisiä, erityisesti nuoria, joilla on annettavaa myös paikalliseen toimintaan. Kansainvälisyys itsessään voi siis toimia myös aktivoinnin välineenä.

Kansainvälistymiseen tarvitaan monipuolisia keinoja. Hankemuotoinen kehittäminen ei sovi kaikkeen toimintaan. LEADER-ryhmän tulisi pyrkiä löytämään mahdollisimman mo-nelle ruohonjuuritason toimijalle sopiva tapa kansainväliseen toimintaan. Rahoitusohjelmien väliset rajat eivät saisi olla tämän esteenä.

Paikallisesti kansainvälisyys näkyy myös yhä enemmän maahanmuuttajina ja kansain-välisinä opiskelijoina maaseudulla. LEADER-toimintatapa sopii hyvin myös paikalliseen väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. Kansainvälis-tymisen taidot voivat kehittyä myös paikallisen toiminnan avulla. Kulttuurien tuntemusta ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta voi harjoitella jo maaseudullakin.

Kylätoiminta ja muu yhdistystoiminta ovat yksi tärkeimmistä kansainvälistymisen alus-toista LEADER-toiminnassa. Kylien yhteistyö yli rajojen vaatii kuitenkin nykyisestä hanke-painotteisesta kehittämisestä eroavaa lähestymistapaa. Ystävyysaluetoiminta voisi vastata tähän tarpeeseen, mutta myös muita mahdollisia toimintatapoja on syytä ideoida aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti.

Mikroyritysten kansainvälinen liiketoiminta ei ole LEADER-toiminnan avainaluetta. Kui-tenkin mikroyritykset voiva hyötyä LEADERin kansainvälisyydestä uusien ideoiden tai asiakkaiden kasvavien tarpeiden muodossa.

EHDOTUKSIA:• Hyväksytään pienet hankkeet ja tavoitteet askelina kohti isompia tavoitteita• Ajatellaan kansainvälisyys sekä tavoitteena että toimintatapana• Etsitään hankemuotoisen kehittämisen rinnalle muita tapoja toimia, esim. ystävyyskylät, -kunnat, tai -alueet.• Hyödynnetään maahanmuuttajien integroitumisen tarve kansainvälistymisessä

Kansainvälisen toiminnan organisoiminen LEADER-ryhmässäLEADER-ryhmä toimii monella tasolla edistäessään kansainvälisyyttä. Hankerahoittaja-na ryhmä toimii myös kansainvälisten hankkeiden osalta, kuten paikallistenkin. Samaan tapaan hankkeiden valmisteluun liittyvä aktivointi ja kumppaneiden haku olisi syytä olla osana toimintarahaa, tai vastaavasti rahoitettu. Jos aktivointiin käytetään hankemuotoista toimintaa, on sen hyvä keskittyä tiettyyn alaan, tai olla muuten selkeästi rajattu. Näin pai-kallisten toimijoiden on helppo hahmottaa, mitä palveluja hanke tarjoaa ja mihin se pyrkii. Joka tapauksessa on pyrittävä huolehtimaan jatkuvuudesta sekä osaamisen kehittämisestä ja säilyttämisestä.

Yksi vaihtoehto hankemuotoiselle aktivoinnille on koordinointihanketyyppinen toiminta, jossa hankehallinto olisi toimijoille kevyempää, ja neuvonnan resursseja voidaan käyttää konkreettisten hankeideoiden ja toimenpiteiden edistämiseen. Koordinointihanketta kan-sainvälisen toiminnan esiselvityshankkeena on kokeiltu ainakin Kaustisten seutukunnalla, ja toimintatapa on ollut lupaava. Koordinointihanke on kuitenkin tällä hetkellä alahankkeen toteuttajalle yhtä byrokraattinen kuin isompikin hanke, joten suuria etuja sillä ei saavuteta.


Hyvä käytäntö on ollut ottaa kansainvälinen ulottuvuus osaksi paikallisia hankkeita joko toimintatapana (esim. opintomatkat) tai tavoitteena (esim. maahanmuuttajien kotoutuminen). Tällöin vaatimukset yhteistyökumppaneiden organisoitumisesta eivät rajoita yhteyksien luomista, eikä muodostu paineita tehdä kansainvälisestä toiminnasta tarvetta suurempaa.

EHDOTUKSIA:• Kirjataan kansainvälinen toiminta selkeästi osaksi toimintarahaa ja tehdään sille oma budjetti• Hankemuotoinen kv-aktivointi rajataan selkeästi tarpeen mukaan esimerkiksi tiettyyn teemaani• Hyödynnetään eri hanketyyppejä ja otetaan kansainvälisyys osaksi paikallisia hankkeita.

8. KehittämistarpeitaRuohonjuuritason kansainvälinen toiminta on tarpeen erityisesti maaseudulla, jossa mah-dollisuudet esimerkiksi kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ovat vähäiset. Hankemuo-toinen kehittäminen nykyisellään on kuitenkin usein liian raskas työtapa pienimuotoiseen toimintaan. Kansainvälistymiseen tarvitaan uusia toimintamuotoja, joissa osallistumiskyn-nys on matala. Toisaalta myös hankehallinnon yksinkertaistaminen ja pienien hankkeiden mahdollistaminen helpottaa myös hankerahoituksen käyttöä kansainvälistymiseen.

LEADER-ryhmien rooli kansainvälisen toiminnan ja hankkeiden aktivoinnissa alueillaan on tärkeä. Kansainvälisten suhteiden ylläpito ja kehittäminen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Tämän työ on selkeästi osa LEADER-ohjelman hallintoa, ja se tulisi huomioida hallinnon re-sursseissa. Myös LEADER-ryhmä voi kiinnittää asiaan huomiota strategian laadintavaiheessa.

Hyvä idea ei aina toteudu hankkeen muodossa. Voi myös olla, että LEADER-hanke ei ole paras mahdollinen työkalu jonkin idean kehittämiseen, vaan rahoitus kannattaa etsiä muualta. Ei ole tarkoituksen mukaista rahoittaa LEADER-ohjelmasta hankkeita, joille olisi selkeästi rahoitusta tarjolla muista ohjelmista. Toisaalta ei myöskään pitäisi keinotekoisesti rajata asetuksin työmuotoja, joilla kansainvälistä aktivointia tehdään: Esimerkiksi nuorten aktivointi on hankalaa, jos yhteistyötä perusopetuksen toteuttajien kanssa ei voi tehdä.

EHDOTUKSIA:• Tarvitaan uusia rahoitusmuotoja, jotka mahdollistavat aidosti pienet hankkeet kevyellä byrokratialla• Kansainvälisen toiminnan jatkuvuus ja vaikuttavuus vaatii kunnolliset resurssit – osana LEADER-ryhmän toimintarahaa• Yhteistyötä eri rahoitusohjelmien välillä ei pidä keinotekoisesti estää

Lähteet:Yhteistyöllä Eurooppaan -hankkeen loppuraporttiLet’s go to Europe -hankkeen loppuraporttiErkkilä Paula, haastattelu 15.11.2012Koivumäki Sinikka, haastattelu 5.11.2012Mattila Paavo, haastattelu 25.10.2012Niemi-Huhdanpää Mervi, haastattelu 29.10.2012www.aisapari.net ( 12.11.2012)www.kuudestaan.net ( 12.11.2012)www.liiveri.net (12.11.2012)www.suupohjankehittamisyhdistys.fi (12.11.2012)

www.uhoo.

fi

Etelä-Pohjanmaan

LEADER-ryhmät

ep leader kansainvälinen toiminta

Documents