ERIKOISSAIRAANHOIDON JA

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUIDEN

HYBRIDITYÖMALLI

YHTEISTYÖTÄ YLI RAJAPINTOJEN

TAVOITE HYÖDYT

} yhdistää eri organisaation toimijat (lapsiperheiden sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito) saumattomaan yhteistyöhön yhteisissä asiakkuuksissa

} asiakas saa oikea-aikaiset palvelut oikeasta paikasta àlapsi/nuori ja perhe keskiössä

} osaamisen ja voimavarojen tehokkaampi hyödyntäminen

} palvelujärjestelmän integrointi

} yhteinen kouluttaminen, työkierto} yhteiset sovitut toimintatavat:◦ Neuvottelukäytännöt◦ Dokumentointi◦ työparityöskentely ja niiden jalkauttaminen

} henkilöstön ja asiakkaiden jatkuva osallistaminen yhteisen työn kehittämiseen

} Koonti Lasten mielenterveystyön palveluverkon 7 kohdan tarkistuslistan http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=shp00964käyttökokemuksista kevät-kesä 2016:

Tarkistuslistan kohdat 1-3 ja 5 toteutuvat hyvin ja usein:1. Lapseen tai perheeseen liittyvä huoli on kerrottu perheelle, määritelty ja siitä seuraavat toimet on päätetty sekä kirjattu2. Lapsella ja perheellä on sovittu työntekijä, jonka he ovat tavanneet ja jonka yhteystiedot heillä on tiedossaan3. Lapsen arjen sujumisen kannalta olennaiset työntekijät osallistuvat yhteistyöverkoston kokouksiin säännöllisesti5. Lapsi on ollut itse paikalla hänestä puhuttaessa ja saanut kertoa mitä ajattelee tilanteestaan ja mitä toivoo avukseen. Hänelle on kerrottu hoitosuunnitelma ja varmistettu, että hän on sen ymmärtänyt

} Kohdat 4, 6 ja 7 toteutuvat sattumanvaraisesti tai jossain määrin:4. Kirjallinen hoitosuunnitelma/toimintasopimus on annettu perheelle ja hoitoon osallistuville verkoston jäsenille6. Hoitosuunnitelmassa/toimintasopimuksessa on määritelty, mitä lapsen ja perheen voinnissa pitää arvioida (esim. oppimiskyky, lapsen vointi, vanhemmuus jne.) ja kuka arvioi esim. 6 kk:n välein, onko lapsi ja perhe hyötynyt7. Työnteko eri toimijoiden kesken on määritelty ja työntekijät pitävät yhteyttä lapsen arjen sujumisen turvaamiseksi

} viranomaisneuvottelu ennen vanhempien/perheen tapaamista = asiantuntijat valmistautuvat

} viranomaisneuvottelusta tehdään esityslista vanhemmille tapaamista varten} viranomaisneuvottelussa ei saa tehdä päätöksiä, vaan ne tehdään vanhempien läsnä

ollessa} neuvottelussa mukana vain olennaiset työntekijät ◦ ei olla vain kuulolla, vaan aktiivinen osallistuminen

} kun viranomaisilla on lapsesta/perheestä huolta, on erittäin tärkeää miettiä konkreettisesti, mitä huolille voidaan tehdä, pelkkä huolien toteaminen ei auta!

} täydellisessä palaverissa joku kirjaa suunnitelmaa/muistiota samanaikaisesti siten, että läsnäolijat näkevät heti, mitä kirjataan

} muistiosta saa neuvottelun päätteeksi tulosteen/kopion mukaansa} vanhempien huolet kirjataan myös} kirjataan tavoitteet vanhemmille} nimetään kuka tekee mitäkin} työntekijän jämptiys ◦ palaverin ei ole tarkoitus olla vanhemman terapiasessio

} Lapsen huomioiminen neuvottelussa: vanhempi ei pysty keskittymään neuvotteluun eikä saa sanottua asioita, jos näkee, että lapsi on neuvottelussa hajanainen◦ hyvä, jos lapsi on osan aikaa läsnä

} Yhteistyöneuvottelu – runko/esityslista otettu käyttöön 1.10.16 alkaen->kerätään palaute joulukuussa->tarvittavat muutokset

} Digitalisaation hyödyntäminen} Toimintamallin jalkauttaminen, työntekijöiden

ja esimiesten sitouttaminen