2014

Alkemia 2014Päätoimittajat:Piia Hartikka Iiris Rekola

Taitto:Miia Rämö

Julkaisija:Helsingin Yliopiston Kemistit ryA.I. Virtasen aukio 1, PL 55 00014 Helsingin Yliopisto

Paino:Digipaino Keuruskopio Oy Painos: 150 kpl

Ilmestymisaika:Elokuu 2014 ISSN 0782-6893

Tekijät:Piia HartikkaMiia RämöIiris RekolaPaloma Ruiz Laura Liimatta Jaakko Karjalainen Kajsa Roslund Viivi Hirvonen Pauliina Raivio Juho KajavaSatu AsikainenTaru WeckströmIisa RautiainenTimo ja JohannesNiko EkholmSara KrogerusSatu Asikainen Vili SaloAntti Korpi

Sisällysluettelo:

Pääkirjoitus 3

Puheenjohtajan palsta 4

Syksyn tapahtumia! 5

Toiminnanjohtajanjohtajan palsta 6

Tuutorivastaavan tervehdys 8

Tuutorit 2014 9

Mietteitä opiskelujen aloittamisesta 16

Tärkeät nettisivut 17

Miksi opiskella ruotsinkielinen tutkinto? 18

Vapu ei lopu! 19

Vuoteni fuksina 20

Kemian erkoistumislinjat 22

Sivuaineet 25

Miksi kannattaa Opiskella luonnontieteitä? 27

2

Hei, uudet opiskelijayhteisömme jäsenet!

Olette juuri aloittaneet opiskelunne Hel-singin yliopistossa ja olo lienee sen mukainen. Jos kaivelen omia muisto-jani ensimmäisiltä fuksiviikoiltani, tulee mieleeni vain sumuinen yritys ymmärtää valtavaa informaatiotulvaa, jota tuli joka tuhannen tuutista - opintotuki, tutkin-torakenne, ruokala, klusteri jne... Sen jälkeen olenkin vaihtanut alaa kahdes-ti, mutta joka kerta nämä ensimmäi-set viikot tuntuvat yhtä hulluilta, vaikka käytännön puoli olisikin hallussa.

Tekin tulette kaikki kovin erilaisista taustoista: lukiosta, ammattikoulusta, työelämästä, toisesta yliopistosta, toiselta alalta, perhevapailta, ulkomailta... Listaa voisi jatkaa pitkälti. Toivon sydämestäni, että löydätte kemian laitokselta luonnon-tieteellisen oppimäärän lisäksi elinikäisiä ystäviä ja arvokkaita kokemuksia niin labrasta kuin sen ulkopuoleltakin. Täällä tulette viettämään monta, monta vuotta.

Ensimmäisten viikkojen merkitystä tu-tustumisen ja orientoitumisen tapah-tuma-aikana ei pidä vähätellä. Teillä on nyt aikaa ennen kurssien ja kovan (tai vähemmän kovan) työnteon alkaessa, sekä paljon teille järjestettyä opastusta ja ohjelmaa. Opiskelu alkaa mukavam-min, kun tuntee paikkoja ennakkoon ja tietää minkätyyppistä porukkaa istuu luentosalissa. Ei silti stressiä, itsekin löysin parhaat kaverini kolmantena vuotenani ja koko opintieni pääainetta myöten on vielä hukassa ja aloitan jo viidennen opin-tovuoteni.

Vielä sananen tästä kädessä pitämästäsi läpyskästä. HYK julkaisee omaa opiskeli-jalehteään Esitislettä neljä kertaa vuodes-sa ja fukseille suunnattu erikoisnumero kantaa nimeä Alkemia. Esitisleen toimi-tuskuntaan pääsee ilmestymällä “suun-nittelukokouksiin”, joista ilmoitetaan HYK:n sähköpostilistalla. Aiempaa kokemusta ei tarvita (nimim. aloitin päätoimittajana ilman minkäänlaista kokemusta), ei tarvit-se sitoutua, ellei tahdo, ja tehtäviä löytyy moneen lähtöön.

Tsemppiä!

Piia HartikkaEsitisleen päätoimittaja

PääkirjoitusPiia H

artikka

Hurjan paljon onnea yliopistoelämän aloittamisesta tai sen jatkamisesta kemian saralla, ja tervetuloa Helsingin

yliopiston kemian laitokselle! Ensimmäisinä viikkoina tuutorit opastavat sinut opiskelun

ja opiskelijaelämän pariin, mutta kuulet siitä enemmän tuutoreilta itseltään.

Minä ajattelin kertoa hieman HYKistä. HYK eli Helsingin Yliopiston Kemistit ry on kaikkien kemian aine- ja sivuaineopiskelijoiden etu- ja ainejärjestö. Ainejärjestön tehtävänä on järjestää kaikenlaista toimintaa opiskelun oheen, mutta myös ajaa jäseniensä etua erilaisissa tilanteissa. HYK järjestää pitkin vuotta monenmoisia rientoja kuten hengailuja kerhotilassamme Klusterilla, akateemisia pöytäjuhlia eli sitsejä, joissa pääsee laulamaan sydämensä kyllyydestä ja parit pippalotkin vuoden aikana excursi-oita unohtamatta. Lisäksi HYK järjestää vuoden aikana erilaisia kerhoja, kuten peliker-ho Mihtrilin tapahtumista elokuvakerho Bentsokinoniin. On meillä oma urheiluvuorokin viereisessä Unisportissa joka viikko. HYK hoitaa myös opiskelijahuoneeseemme Op-sosiin jokapäiväisen kahviannoksen kofeiiniaddikteille, pikkupurtavaa nälkäisille, haala-rimerkkejä upean mustiin haalareihimme (ja toki kavereille) sekä suojautumistarpeita labrakursseille (takit, lasit, you name it, we’ve got ’em!).

Ainejärjestömme pyörii vapaaehtoisvoimin eivätkä tapahtumat järjesty itsestään. HYK kaipaakin joka vuosi uutta ja energistä verta puuhastelemaan. Jos HYKin toiminta alkoi kiinnostaa, niin nykäise allekirjoittanutta hihasta (kun kesätyöni loppuvat niin minut melko varmasti löytää Opsosista suhteellisen usein), tai kysäise keneltä tahansa aktiiviselta toimijalta niin kerromme mielellämme lisää!

Antoisaa ensimmäistä opiskeluvuotta kemian laitoksella, HYKin tapahtumissa tava- taan!

Terveisin Natu, Loviisan kesästä.

P.S. Kaikki ideat ja parannusehdotukset esimerkiksi Opsosin herkkutarjonnasta tai excukohteista otetaan mielellään vastaan. Meikäläisen saa helposti kiinni sähköpostilla (satu.asikainen@helsinki.fi )

Pu

heenjohtajan P

als

ta

Heippa uusi fuksi (ja kaikki muutkin tätä aviisia lukevat)!

Teksti: Satu Asikainen Kuva: Sara Krogerus

4

Syksyn tapahtumia!

Tässä huolella valikoituja, mahtavia tulevan lukukauden tapahtumia.

Ma 25.8. Fuksit saapuvat ihmettelemään Kumpulaa

Ke 27.8. Tiedebasaari ja Järjestötori – paikkana Päärakennus sekä Porthania klo. 13-16

To 28.8. klo. 14 alkaen rehtorin vastaanotto Yliopiston juhlasalissa Illalla fuksihengailut Klusterilla!

pe 29.8. Sivuaineinfo sivuaineita pohdiskeleville klo. 10 Kumpulassa

ma 1.9 . Avajaiskarnevaali Päärakennuksella klo. 12 eteenpäin

Ex-tempore – bileet yökerho Tigerissa (Urho Kekkosen katu 1A)

Ke 10.9. HYKin fuksisitsit Alina-salissa klo. 19 (Uusi Ylioppilastalo)

Ke 17.9. Fuksiaiset yökerho Ugglassa (Annankatu 10)

Pe 26. - su 28.9. HYK fuksimökki Sportstuganilla

Ke 1.10. Limeksen Appro

26-28.10. KJYR – Kumpulan Järjestöjen Yhteisristeily

ma 24.11. HYKin Pikkujoulut

27-28. 11. Luonnontieteilijöiden jouluristeily

Teksti: Paloma Ruiz

5

Toiminnanjohtajanjohtajan palsta

Sieltä se kesän jälkeen syksy tuli, joillekin varmasti (kuten allekirjoittaneelle) paluu-na hikisten kesätöiden jälkeen tuttuun ja turvalliseen paikkaan. Uusille opiskelijoille syksy saattaa olla puolestaan muutosten aikaa ja täynnä uutukaisen jänniä asioi-ta. Ei kuitenkaan hätää, sillä Kumpulan kampuksen arkeen tottuu nopeasti! Tuu-toreiden tietotaitoa kannattaa hyödyntää

Moro jäbille ja tervetuloa opiskelemaan kemiaa!

sekä treenata jalkalihaksiaan kampukselle johtavia mäkiä varten, ja valehtelematta näillä neuvoilla pääsee jo pitkälle. Omalle tuutorilleen ei kuitenkaan välttämättä kannata soittaa, jos aamulla vahingossa sattuu leikkaamaan veitsellä käteensä; sen sattuessa kannattaa pikemminkin lähteä esim. terveyskeskuksen päivystyk-seen.

Monille vuosi kemialla on vain välipysäkki matkalle jonnekin muualle, jotkut taas tuntevat heti olonsa kotoisaksi Chemi-cumissa. Vaikka moni tätä sanookin, niin sanonpahan perässä: fuksisyksystä kannattaa jatkosuunnitelmista huolimatta ottaa kaikki irti! Syksy on kirjaimellisesti pullollaan tapahtumia aina orientoivasta viikosta lähtien. Klusteri tulee varmasti kaikille tutuksi, mutta tämän lisäksi aka-teemiseen elämään kuuluvat pöytäjuhlat (=sitsit), risteilyt, excursiot (tutustumiset) yrityksiin, retket eri paikkoihin, urheilu-tapahtumat... You name it! Fukseille suo-sittelen erityisesti fuksisitseille, -mökille sekä -risteilylle (KJYR) osallistumista. Keskeisenä osana kemistin elämää ovat myös kahvihetket rakkaassa Opsosissa, jossa näkee vanhoja naamoja sekä kuu-lee taatusti kuumimmat juorut. Ja tämän kaiken lisäksi ensimmäinen vuosi on pullollaan uutta tietoa ja luentoja kemias-ta ja mahdollisista sivuaineista!

6

Vielä viimeisenä haluan kannustaa kaikkia tuomaan HYKin toimintaa koskevia ideoita esiin. Jos meiltä puuttuu jotakin tekemistä, saat mahtavan bileidean tai tiedät jonkin superhauskan urheilulajin jota kemistit rakastaisivat, niin tule ihmeessä juttusille!

Ihanaa syksyä kaikille tasapuolisesti,

Viivi

Vielä pieni muistilista ensimmäistä vuotta varten:

• Kampuksenmäkionhyvinhapottavapitkinvuottaja hengenvaarallinen talvisin, naparetkeilyvarustus suos iteltavaa. Myös kaikki luentosalien lämpö on keskittynyt Exactumissa luentosaliin B123.• Opsosinkahviintottuuajanmyötä,keittäjästäriippuen siitä joko melkeinpä nauttii, tai vaihtoehtoisesti sokeu tuu.• OpsosissamakaaviakrapulaisiaihmisiäEIsaapilkata.• Hienotakateemisetihmiseteivätnuoleskelesormiaan.• Pitäkäähuoltakirjastonkirjojeneräpäivistä!McMurryt unohtuvat yllättävän helposti nurkkiin lojumaan...

7

Moi fuksi!

Tervetuloa opiskelemaan Kumpulan kam-pukselle, kemian laitokselle! Mun nimeni on Iisa ja toimin HYKin tuutorivastaavana nyt toista vuotta. Tittelini mukaisesti vas-taan tuutorointiin liittyvistä asioista.

Olen siis valinnut joukon huipputyyppejä ja koulinut niistä sinulle ja fuksikollegoillesi loistavia tuutoreita, joiden johdolla fuk-sisyksystänne tulee mitä parhain. Itsehän olen 22-vuotias, viihdyn kemian laitoksella nyt 5. vuotta ja olen tuleva kemian opettaja. Näihin vuosiin on mah-tunut paljon; kursseja, tenttejä, laskareita, labroja, sitsejä, bileitä, kokouksia… Koenkin velvollisuudekseni jakaa tätä minulle kart-tunutta viisautta eteenpäin. Joten tässä muutama vinkki:

•Akateeminenvapausonhienoasia,mutta älä käytä sitä väärin. Vaikka val-taosassa kursseja ei ole läsnäolopakkoa (tai läsnäoloiloa, niin kuin opepuolella tätä nimitetään), kannattaa luennoilla silti käydä istumassa. Välillä saattaa tuntua, että luennoitsijan horinoista ei saa mitään irti, mutta seuraavalla luennolla saatetaan käydä jotain sellaista, mitä ilman tenttiin lukeminen on huomattavasti vaikeam-paa. Lisäksi luennoilla hyödyttömältä tun-tuvan ajan voi käyttää hyödyksi tekemällä vaikka laskareita tai lukemalla kurssimate-riaalia eteenpäin. Ja kavereiden näkemi-nen on aina iso bonus!

•Otafuksivuodestasikaikkiirti.Tu-tustu ihmisiin, käy luennoilla ja osallis-tu tapahtumiin. Tuutorisi tehtävä on auttaa sinut alkuun tässä kaikessa, eli

avain mahtavaan fuksivuoteen on tuu-toritapaamisiin osallistumisessa. Vaikka sitten joskus huomaisitkin, ettei kemia olekaan se palavin intohimosi, jää sinulle käteen elinikäisiä ystäviä ja ainutlaatuisia kokemuksia.

•Älästressaa!Sinuneivielätarvitsetietää mitä haluat lukea sivuaineena tai mihin haluat erikoistua. Kaikki tämä selviää aikanaan ja kokeilemalla eri juttu-ja. Muista myös, että kaikista pakollisista kursseista, tenteistä ja labroista pääsee läpi ennen valmistumista.

•Oleaktiivinen.Josonkysyttävää,äläpelkää kysyä. Tämä koskee niin luennoit-sijoita kuin opiskelijoitakin. Vanhemmat kemistit saattavat vaikuttaa pelottavi-lta ja vaikeasti lähestyttäviltä, mutta viimeistään Opsosin levottomien per-jantai-keskustelujen keskellä tai Klusterin pöydällä tanssiessa Macarenan tai Neon 2:n tahtiin huomaat kaiken tämän olevan vain huolella ylläpidettyä kulissia. Seuraavilla sivuilla esittäytyvät ne paljon puhutut tuutorit. Etsi sieltä omasi!

Terkuin,Iisa

Tuutorivastaavan tervehdys

Kuka ei kuulu joukkoon?

8

Milla Viitasuo ja Antti(ño) Korpi

Tuutorit 2014

Nuorta verta ja vanhoja viisauksia: Milla on ensimmäistä kertaa tuutorina ja muistaa vielä selkeästi, miten fuksit ajattelevat. Antti toimii neljättä kertaa tuutorina ja on (ehkä) jo oppinut miten hommat hoituu. Meidät tavoittaa hyvällä todennäköisyydellä laitoksen virkistystiloista, joissa olemme valmiit vastaamaan kinkkisiin kysymyksiinne tai viettämään aikaa kanssanne kivojen pelien parissa. Olemme molem-mat myös kantavia voimia HYKin hallituksessa ja vakiokasvoja kaikenlaisissa tapahtumissa. Olemme siis aina paikalla ja tukenanne, halusitte tai ette.Näytämme teille, että opiskelu on hauskaa ja mielenkiintoista ja annamme hyviä vinkkejä, miten opiskelusta ja hauskanpidosta selviää hengissä.

You in our group - Lucky you!

Jere Renlund ja Matias SurakkaMoikkaMie oon Jere ja tuutoroin nyt kolmatta kertaa ja opiskelen vaihtelevalla menestyksellä toista vuotta. Viime kesän olin työharjoittelussa fysikaalisen kemian laboratoriossa, mutta en kyllä vieläkään tiedä mikä haluan olla iso-na. Todennäköisesti laiskanpulskea.

Matias on hieman uusi kemianlaitoksella, aloitettuaan opintonsa tammikuussa hän on viihtynyt hyvin sekä opiskelun parissa

että erillaisissa tapahtumissa. Hän odottaa innolla loistavaa ja vauhdikasta syksyä fuksien parissa. Kotona maijailee

vaimo ja kaksi kissaa, mutta kaikki kolme ym-märtävät hyvin että tietty määrä iltaohjelmaa

kuuluu opiskeluun.

9

Taru Weckström ja Iris SokkaMoikka!Olen Taru, ja nyt lähtee käyntiin toinen vuosi kemian opiskelijana. Ensimmäinen vuoteni kului tiiviisti HYKin tapahtumissa, ja nyt olen HYKin liikunta- ja haalarivas-taava. Myös opinnot edistyivät ihan kiitettävästi. Laitokselta minut löytää usein Opsosista tai luennolta. Oma fuksisyksyni oli hieno, ja toivon että teillekin tulee vähintään yhtä hauska!

Olen Iris, Helsingin Yliopistossa jo hieman pidempään viihtynyt opiskelija. Takana on farmaseutin tutkinto ja edessä suurin osa kemian opintoja. Vaikka HY on tut-tuakin tutumpi, niin kemialla aloitin vasta tammikuussa. Odotan innolla syksyä, jolloin itsekin pääsen tu-tustumaan HYK:n ja kemistin sielunmaisemaan paremmin. Toivottavasti tekin huomaatte tulleenne kemialle jäädäksenne!

Kajsa Roslund ja Emilia UurasjärviMoikka! Me ollaan Kajsa ja Emilia, ja me toimitaan yhden onnekkaan fuksiryhmän tuutoreina lukuvuonna 2014-2015. Emilia eli Elimia on noin neljännen vuoden opiskelija, suuntautunut polymeeriin ja opiskelee sivuaineena mm. politiikan tutkimusta. Emilian voi löytää Kumpulan sekä erinäisten maakuntalähiöiden lisäksi metsistä vaeltelemasta, ja tällä syntyperäisellä hervantalaisella on yllät-tävä musiikkimaku sekä käsittämättömän hyvä huumorintaju. Monta seikkaa sekä yliopisto-opiskelusta että elämästä ylipäänsä Emilia on oppinut kantapään

kautta, joten häneltä saattaa saada kaiken muun lisäksi vinkkejä siitä, miten asioita ei ainakaan kannata teh-

dä. Kajsa puolestaan on viidennen vuoden käpy, joka on suuntautunut fysikaaliseen kemiaan ja biokemiaan. Kajsan löytää parhaiten joko Kemian laitoksen Opintososiaalisesta tilas-ta ikuisuuksiin venähtäneeltä kahvitauolta tai Kallion kämpästään leipomasta. Kajsa on kotoisin Lappeenrannasta ja murteensa lisäksi

hänet voikin tunnistaa mm. SaiPa-faniudesta. Tervetuloa kaikille uusille opiskelijoille. Nähdään

syksyllä!

10

Paloma Ruiz ja Miia RämöHola!Me ollaan Paloma ja Miia: toisen vuoden opiskelijoita ja ensimmäistä kertaa tuutoreina. Vaikka Paloma onkin stadin kasvatti ja Miia Forssasta, kannattaa luottaa Miian suuntavaistoon. Olemme molemmat mukana HYKin toimin-nassa ja laitokselta meidät varmimmin löytää ruokalasta. Meidän puoleen voi kääntyä niin opiskelun kuin opiskelijaelämänkin iloissa ja suruissa.

Tuutoritoiminta pehmensi meidän siirtymistämme yliopistoelämään ja sen avulla myös tutustuimme toisiimme. Kannattaa rohkeasti lähteä mukaan tapahtumiin – tutustut muihin kemisteihin ja opiskelukaan ei tunnu niin rankalta!

mut hei ei se riitäet on mukavaasen täytyy olla paljon parempaa--juuri oikeenlaista kemiaa

#piiajamaloma #jacket #pants

Arto rakastaa kaikkia.

11

Jenna Salmijärvi ja Tanja LuostariHei!Olemme kemian opelinjan tuutorit, Jenna ja Tanja. Toimimme siis tuutoreina niille, jotka hakivat opettajalinjalle, tai jotka ovat mahdollisesti kiinnostuneita kemian opettajaksi opiskelemisesta.Olemme molemmat opettajalinjalla ja meillä molemmilla on matematiikka toisena opetettavana aineena/sivuaineena, joten matematiikan opiskelussakin osaamme jonkin verran auttaa.Tanja aloittaa kolmatta vuottaan kemialla tänä syksynä ja on aiemmin valmis-tunut viikistä farmaseutiksi. Kun ei opiskele, tai ole HYK:n tapahtumissa, niin Tanja työskentelee kemianluokka Gadolinissa ja Pasilan apteekissa (toistaiseksi). Lisäksi hän toimii HYK:n hallituksessa OPSOS-, välitys- ja ympäristövastaava-na. (OPSOS = opintososiaalinen tila, jossa monet kemian opiskelijat hengaavat luentojen välissä, nauttivat kahvia ja muita virvokkeita ja usein pelaavat Bang-korttipeliä). Jos siis käy niin, että karkki tai kahvi loppuu Opsosista tiedätte kenelle valittaa ;) .Opsos onkin hyvä paikka tavoittaa Tanja, sillä siellä hän viettää lähes suurim-man osan ajastansa minkä on kampuksella.Jenna aloittaa tänä syksynä toisen vuoden kemialla. Luentojen välissä Jennan löytää Opsosista tai matematiikan laitoksen puolelta, kolmannesta kerroksesta, missä Jennalla on tapana laskea laskuharjoituksia tai viettää aikaa kavereiden kanssa. Opiskelun lisäksi Jenna hengailee kavereiden kanssa, käy Unisportin (yli-opiston oma liikuntakeskus) ryhmäliikuntatunneilla tai on töissä.Haluaisimme molemmat toivottaa kaikki fuksit sydämellisesti tervetulleiksi opiskelemaan kemiaa. Toivottavasti viihdytte kanssamme. Muistakaa, että voitte rohkeasti nykäistä hihasta ja kysyä neuvoa meiltä, muilta tuutoreilta tai keneltä tahansa vanhemmalta opiskelijalta, jos jokin on epäselvää tai ette tiedä jotain. Me tuutorit olemme täällä teitä varten!

12

Jaakko Karjalainen, Laura Liimatta ja Kad

ri Kiilas

En tvåspråkig tutorgrupp? Vad är det egentligen?Vi erbjuder information om studier och studieliv och ger dig vårt stöd. Genom möten, fester och språkbad gör vi dig också bekant med Gumtäkts andra tvåspråkiga studerande.Mikä se kaksikielinen tuutoriryhmä siis on?Enemmän ihmisiä, paremmat verkostoitumismahdollisuudet, lisää tapah-tumia ja mahdollisuus tutustua hieman erilaiseen kulttuuriin. Kaksikielinen ryhmä koostuu sekoituksesta äidinkieleltään suomea ja ruotsia puhuvista ja puhumaan opit toista kotimaista ihan huomaamattasi!

Täällä ensimmäistä kertaa tuutoroivat KaTu-lapset hei!

Jaakko KarjalainenMoro vaan, jag heter Jaakko. Olen toisen vuoden opiskelija ja toivottavasti muutaman vuoden kuluttua valmistunut kemisti. Tervetuloa kaikki uudet fuksit, pidetään kiva syksy yhdessä ja nähdään kampuksella tai ainakin op-sosissa!

Laura LiimattaHejsvejs! Jag är Laura, en hästflicka och förhoppningsvis blivande kemist. Som modersmål talar jag finska, men jättegärna skulle jag vilja lära mig pladdra bättre svenska. Man kan alltid komma och fråga om man undrar någonting,menkvalitetenavsvaretkanvaraifrågasättbar.Ännuvetjaginte vad jag ska göra med mitt liv, således kan man hitta mig i opsos.

Kadri KiilasHej, gulisar! Jag pratar finska bättre än svenska, men jag pratar helt gär-na vilketdera språket. Ensimmäinen vuosi Helsingin yliopistossa on ollut täpötäynnä elämyksiä ja toivon, että koette tämän paikan yhtä riippuvuutta aiheuttavana kuin minä olen kokenut - päädyinhän ruotsinkielisen ainejär-jestön Spektrumin hallitukseenkin. Tere tulemast!

13

Heippa, uusi kemian fuksi! Tarkoituk-seni on kertoa pieni pintaraapaisu mitä opiskeluajalta on odotettavissa. Ylio-pistossa opiskelu on suurimmalle osalle fukseista täysin uusi asia haasteineen ja mahdollisuuksineen, ja opiskeluajasta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä tulevia kokemuksia muistelee vielä pitkänkin ajan jälkeen. Tietysti kannattaa muistaa vanha viisaus ”kaikkea kohtuudella”, ja selvittää omat rajansa, jotta itse opiskelu ei kärsi ainejärjestöjen ja muiden opiskelun ohe-isrientojen vuoksi.

Ensimmäisen syksyn alkukurssit saatta-vat tuntua hiukan liian helpoilta jos lukion kemian tiedot ovat hyvin hallussa, jolloin jääkin mukavasti aikaa esimerkiksi HYKin järjestämien erilaisten tapahtumien ja aktiviteettien katsastamiseen ja muihin opiskelijoihin tutustumiseen. Ensimmäi-sen periodin aikana saa varmasti monia uusia kavereita jos vain haluaa, näistä kavereista saattaa helposti löytyä koko loppuelämän mittaisia parhaita ystäviä. Mikäli alku tuntuu kovin kevyeltä ei kan-nata silti löysäillä liikaa opintojen suhteen,

koska kovin helposti huomaa joulun alla, että on hirveä määrä töitä tekemättä, jotka olisi ollut helppo hoitaa ajoissa. Yliopistossa kukaan ei tule potkimaan erikseen eteenpäin jos ei huolehdi omista opinnoistaan, toisin kuin alemmilla kou-lutusasteilla ja kannattaakin alusta asti koittaa pitää omat hommat ajan tasalla. Koko ajan ei tietenkään tarvitse tai kan-nata murehtia kouluhommista, vaan välil-lä pitää labran hajujen ja laitteiden lomas-ta lähteä viihteelle vaikkapa sitsaamaan kavereiden kanssa, ja kaikki fuksithan sitten muistavat tulla fuksisitseille…

Moni kemialla aloittavista opiskelijoista ei ole alun perin suunnitellut jäävänsä laitokselle, mutta huomaakin pitävänsä alasta ja muutaman vuoden kuluttua huomaa vääntävänsä jo gradua tai kan-dia kasaan. Vaikka tähtäimessä olisi tällä hetkellä lääkis tai jokin muu paikka, niin kannattaa laitoksen kursseja silti käydä läpi eri kemian aloilta, koska voi yllättäen löytää itseään todella paljon kiehtovan kohteen. Nähdään opsosissa!

Mietteitä opiskelujen aloittamisestaTeksti: Jaakko Karjalainen

16

fuksiwiki.pbworks.comHYKin fuksiwiki on loistelias, upea ja suurenmoinen (ainakin lähes) kaikenkattava tietolähde kaikille uusille opiskelijoille. Infoa löytyy niin opinnoista kuin opiskeli-jaelämästäkin.

flamma.helsinki.fiYliopiston sisäinen intranet. Hyödyllisimpänä ehkä tietoa pakollisista kieliopin-noista ja valmis lukujärjestys.

weboodi.helsinki.fiKursseille ilmoittautuminen, arvosanat, opinto-oppaat. Sivu, jonka säännölliseltä käyttämiseltä ei voi välttyä.

helsinki.fi/kemiaTietoa esimerkiksi kemian laitoksen eri yksiköistä, tutkimuksesta, hallinnosta, opintojen tuesta…

hyy.helsinki.fiHelsingin yliopiston ylioppilaskunnan nettisivut. Kannattaa tutustua, tietoa esi-merkiksi opiskelijakortin eduista ja asunnonhakuopas.

yths.fiYlioppilaiden terveydenhuoltosäätiö. Yleislääkärit, hammaslääkärit, erikois-lääkärit. Monet palvelut ovat ilmaisia, loput selvästi edullisempia kuin muualla. Sivuilta löytyy ajanvarausohjeet ja terveyteen liittyvää tietoa.

kela.fi/opiskelijatKuinka paljon opintotukea voin saada ja miten sitä haetaan? Mitkä ihmeen tu-lorajat? Kelan sivut kertovat.

hoas.fiOpiskelija-asuntoja, jotka ovat selvästi edullisempia kuin yksityisiltä vuokra-markkinoilta. Syksyllä kysyntä on suurta, joten asuntoa saattaa joutua odot-tamaan vähän aikaa.

reittiopas.fiLähes pakollinen apuväline julkisilla kulkuvälineillä liikkumiseen! Kertoo, kuinka pääset helpoiten paikasta toiseen. Saatavana myös kännykkäsovelluksia, suo-sittelen lämpimästi!

Tärkeät nettisivut

17

Kandin tutkinto kahdella kielellä? Pitäi-si siis opiskella suomeksi JA ruotsiksi? Eihän se lukion pakkoruotsi nyt niin paljoa kiinnostanut ja tuskin mä edes pärjäisin, kuitenkin luin ja kirjoitin vain B-ruotsin… Ja vaikka pärjäisinkin, niin MIKSI opiskelisin ruotsiksi?Siinä muutamaan lauseeseen kiteytet-tynä omat mietteeni viime syksyltä, ja varmasti nytkin joku pohtii samaa: ”Miksi opiskelisin kaksikielisen tutkinnon?”. Aloitin viime syksynä opiskelemaan kaksikielistä tutkintoa ja koska olen pitänyt tästä ko-vasti, niin kerron teillekin ajatuksia toisella kielellä opiskelemisesta ja siitä miksi se kannattaisi.Suurin ”mutta” on luultavasti kieli. Suurimmalle osalle kaksikielistä tutkin-toa opiskelevalle ruotsinkieli ei ole toinen äidinkieli ja silti olemme pärjänneet hyvin. Luonnollisesti ruotsinkieliset luennot ovat alussa hankalia, mutta jo muutaman lu-ennon jälkeen ymmärtäminen helpottuu huomattavasti sanavaraston kasvaessa nopeasti. Ensimmäisten viikkojen jälkeen saattaa huomata, että jollain luennolla ei tarvinnutkaan kysyä kertaakaan jonkin sanan merkitystä suomeksi.Vieraalla kielellä puhuminen pienessä porukassa on huomattavasti helpompaa eikä virheiden tekemistä tarvitse jännittää niin paljoa. Mikäli kuitenkin haluaa kerätä varmuutta hetken niin myös omalla äidinkielellään saa luennoilla asioista ky-syä ja puhua.Koko opiskeluajan jatkuva kielituki lisää

kommunikointitaitoja ja sanavarastoa sekä antaa paljon itsevarmuutta kielen käyttämiseen. Kielelle altistuu opinnois-sa lähes koko ajan ja mikäli kiinnostusta riittää, niin sitä kuulee vapaa-ajallakin. Tarvittavat vuorovaikutustaidot ruotsin kielellä oppii muutamien kuukausien sis-ällä. Kieltä oppii jatkuvasti lisää ja kielitaito kasvaa melkein vahingossa.Suurin osa kemian peruskurssien suo-menkielisistä luennoista ovat massalu-entoja. Ympärillä on 100+ muuta ihmistä ja omat kysymykset saattavat helposti jäädä sivuun. Ruotsinkielisiä /kaksikielisiä opiskelijoita harvemmin on montaa, joten suurin osa luennoista on 10-15 hengen ryhmissä. Tämä mahdollistaa sen, että opetus on huomattavasti yksilöllisempää ja mikäli jokin asia mietityttää niin sitä pystyy myös kysymään. Toisaalta kans-saopiskelijoita on kuitenkin riittävästi siihen, että ryhmässä voidaan keskustella esimerkiksi laskuharjoitusten ratkaisuista.Ruotsinkielellä järjestettävillä luennoilla on myös laskaritehtävät, joita voi käydä rat-kaisemassa taululla. Niistä saa lisäpisteitä tenttiin ja asiat jäävät mieleen paremmin kun ne käydään yhdessä läpi ja virheet korjataan.Etu ruotsinkielen osaamisesta näkyy myös työmarkkinoilla opiskelun jälkeen, sillä työpaikat ja työntekijät saattavat vaihtua erittäin nopeastikin, ja työpaikois-ta voi joutua taistelemaan. Ruotsin kielen taidosta on kiistatonta etua, kun työpaik-koja jaetaan suomenruotsalaisilla alueilla

Miksi opiskellaruotsinkielinen tutkinto?Teksti: Laura Liimatta

18

ja muualla Pohjoismaissa, erit-yisesti Ruotsissa, jossa on tällä hetkellä kemistipula.Mikäli kiinnostusta riittää oman kielitaidon treenaamisen (tai on halua tutustua mahtavaan aine-järjestöön) myös vapaa-ajalla, niin Kumpulasta löytyy ruotsink-ielinen ainejärjestö Spektrum rf. Kaksikielistä tutkintoa suorittavat ovat myös tervetulleita, eli toisin sanoen on mahdollisuus kuulua kahteen ainejärjestöön ja rikastaa omaa opiskelijaelämäänsä. Käytännössä: enemmän vaiku-tusmahdollisuuksia, enemmän kontakteja ympäri Kumpulaa (mahdollisesti myös Kumpulan ulkopuolisiin ainejärjestöihin), enemmän tapahtumia ja paljon lisää ystävystymismahdollisuuk-sia.Kaksikielisen tutkinnon suorit-tamisesta saa – ainakin omasta mielestäni – suhteellisen paljon etuja sekä hyötyä suhteessa siitä tulevaan ”vaivaan” (=uuden kielen opettelemiseen). Käytän-nössä se ei eroa suomen kielellä opiskelusta juuri ollenkaan, sillä kurssit valitaan samalla tavalla, tutkinnon suoritusmalli on sama, luennot järjestetään samaan aikaan… Vain kieli on eri.Suosittelen kaksikielistä tutkintoa lämpimästi kaikille, sillä toivon, että tämän syksyn fuksit saisi-vat opiskelustaan vähintään yhtä paljon irti kuin mitä minä olen saanut. Mikäli olosi tuntuu vielä epävarmalta niin tule ihmeessä kokeilemaan ja päättämään itse onko tämä sinun juttusi vai ei!

Vapu Ei Lopu!

19

Viikko ennen orientoivia; oli aika astua ”aikuisten maailmaan”. Odotukseni olivat varmaan samat kuin suurimalla osalla muistakin fukseista: tulenko pysymään tahdissa? Löydänkö kavereita? Saanko asunnon? Mitä jos reputan kaiken ja jään ulkopuolelle?

Rehellisesti sanoen olen aina vähän pihalla siitä, mitä tapahtuu. Muistini on varmaankin imetty kultakalalta. Mutta päätin käydä vilkaisemassa WebOodia ihan itse, koska en tiennyt, pitikö kurssit valita ennen yliopistolle menoa vai ei. Hyi, se oli kamala virhe. En ymmärtänyt yhtään mitään mistään saatika löytänyt kurssejani. Jo lukuvuosi-ilmoittautuminen oli tarpeeksi hankalaa. Päätin kauhusta kankeana olla lukematta yhtään mitään yliopistoon liittyvää.

Ensimmäinen viikko laitoksella oli täynnä sekavia tunteita. Minusta tuntui siltä, etten koskaan tule sopimaan joukkoon, enkä tuntenut erityistä yhteyttä kenen-kään kanssa. Kirjatkin tuntuivat enemmän painolastilta kuin mielekkäältä oppimisel-ta. Ilmeisesti hyväksymiskirjeeni mukana tulleiden, poisheittämien flyereideni jou-kossa oli myös ollut ilmoituksia erilaisista fuksileireistä ja baarihengailuista, jotka olin missannut.

Onneksi tuutorini olivat ehkä maailman parhaita ja saivat pidettyä fuksiryhmäni kasassa. Osallistumalla erityisesti HYK:in toimintaan ryhmäläisteni kanssa sain tutustua uusiin ihmisiin ja rakentaa ystä-vyyssuhteita. Luennot ja laskuharjoitukset eivät tuntuneet yhtä hankalilta, kun koko ryhmäni oli tukena. Tästä rohkaistuneena

Vu

oteni Fuksina Teksti: Palom

a Ruiz Kuva: Pauliina Raivio

Rakas fuksi,Uskoisin, että olet edes pienellä jännityksellä odottanut alkavaa lukuvuotta. Tämä jännitys saattaa olla kauhua tulevasta loputtomasta lukupinosta tai innostusta uusien tuulien puhalluksesta. Tässä hieman kokemuksiani ja ohjeita uusille opiske-lijoille.

20

hain HYK:in hallitukseen ja menin toi-mittajaksi Esitisleeseen. Osallistuin myös erilaisille risteilyille (jotka olivat mielestäni aika villejä alkuun) ja totuin baari-iltojen opiskelijahintoihin. Yliopistolla oli hyvää myös se, että kukaan ei painostanut juomaan tai menemään kaikkiin tapah-tumiin, vaan minulla oli hauskaa myös selvin päin lautapelejä pelatessa.

Opintoni sujuivat toisen periodin jälkeen paremmin kuin ensimmäisen, koska pääsin hieman jyvälle opiskelutaktiikoista. Ei tarvitse stressata, vaikkei lukumotivaa-tio taikka kurssien läpipääsyprosentti olisi ihan huipussaan vuoden alussa (terveisin ”mä kuolen”), kyllä se siitä. Ensimmäisten laboratoriokurssien aikana olin enemmän piiloblondi kuin koskaan: työnsin pääni vetokaappiin, jossa oli syanidia. Keltainen

tuotteeni oli muuttunut mustaksi lounas-tauon aikana. Epätoivon hetkien saavut-taessa porskutin kuitenkin eteenpäin assistenttini tukemana ja selvisin kuin selvisinkin hyvin kaikesta.

Rakas fuksi, osallistu. Osallistu tapah-tumiin, osallistu luennoilla, osallistu toimintaan. Ja lue sähköpostiasi. Jos kaikenkattava osallistuminen tuntuu häkellyttävältä, osallistu edes orien-toivalla viikolla. Saat tukiverkon, huikeita kokemuksia ja pääset opiskelijaelämän makuun. Kaveriporukalla laskarit sujuvat helpommin ja lounas nopeammin. Lai-toksen henkilökunta auttaa todella mie-lellään, kun asiat menevät totaalisen ohi, tai olet muuten vain kiinnostunut kuulemaan lisää jostakin aiheesta. Kyllä meistä vielä mahtikemistejä tulee.

21

Polym

eerikemia

Teksti: Antti Ko

rpi

Kemian erkoistumislinjatFy

sika

alin

en K

emia

Teks

ti:

Kaj

sa R

osl

und

Kuulostaako yksitoikkoiselta ja kuivalta? Päinvastoin. Fysikaalinen kemia on kokeellisen, laskennallisen ja teoreettisen tieteen kohtauspaik-ka, joka tarjoaa monipuolisen ja laajan kirjon tutkimusaiheita laser-spektroskopiasta jalokaasuyh-disteisiin ja laskennallisesta kvant-tikemiasta reaktiokinetiikkaan. Fysikaalinen kemia on ilmiöiden ja systeemien tutkimista niiden perustavanlaatuisimmalla tasolla, ja sen avulla saadaan korvaamatonta tietoa niin molekyylien raken-teellisista ominaisuuksista kuin niiden vuorovaikutuksesta toistensa kanssa.

Ensimmäiset fysikaalisen kemian kurssit ovat pakollisia ja auttavat opiskelijaa ymmärtämään ilmiöitä niiden hiukkastasolla, mikä on erittäin hyödyllinen taito jokaiselle tulevalle tutkijalle. Monipuolisuuten-sa vuoksi fysikaalisen kemian voi helposti yhdistää muihin kemian erikoistumislinjoihin, teknillisiin aloi-hin tai esimerkiksi lääketieteeseen. Useat fysikaalisen kemian projek-tit ovat pioneeritason tutkimusta, mikä tarjoaa mahdollisuuden olla mukana löytämässä jotain aivan uutta.

Fysikaalinen kemia on joustava, monipuolinen ja innoittava erikois-tumisvaihtoehto jokaiselle aloit-televalle kemistille. (Ja sen avulla pääsee leikkimään lasereilla.)

Polymeerit? Nehän on muoveja. Help-po homma. Mutta kuuluuko siihen muutakin? Polymeerejä ovat kaikki aineet, jotka koostuvat ketjuiksi liit-tyneistä pienemmistä molekyyleistä. Ketjujen runkona ovat lähes aina orgaaniset yhdisteet, koska hiili nyt vaan on hyvä rakennuspalikka. Tässä siis erikoistumisvaihtoehto orgaani-sesta kemiasta innostuneille.

Ja polymeerikemia ei todellakaan ole pelkkiä muoveja. Chemicuminneloskerroksessa sijaitsevassa polymeerikemian laboratoriossa tutkitaan tällä hetkellä mm. nanopar-tikkeleiden järjestäytymistä, puusta jalostettavia vihreitä materiaale-ja ja lääkeaineiden kantaja-aineita. Polymeerien kirjo on käytännöllisesti katsoen loputon, koska erilaisten ketjujen yhdistelmien ominaisuudet voivat poiketa suuresti yksittäisistä. Tutkittavaa siis riittää.

Polymeerikemian opinnot eivät ole pakollisia, mutta keväällä järjestet-tävä kurssi Polymeerikemia tekee pintaraapaisun koko alaan ja on siksi tutustumisen arvoinen kaikille tuleville kemisteille. Tämän jälkeen voi valita polymeerikemian syventäviä kursse-ja, joilla paneudutaan syvemmin polymeerien sielunelämään.Vielä motivaationa: Jos funktionaal-iset materiaalit alalla kuin alalla kiin-nostavat, tutkimuskohteisiin kuuluu luultavasti polymeerejä.

22

Analyyttin

en kem

ia Teksti: N

iko Ekh

olm

Epäo

rgaa

nin

en k

emia

Teks

ti:

Vili

Sal

o

Nykyaikainen alkuaineiden jak-sollinen järjestelmä sisältää 118 eri alkuainetta. Epäorgaaninen kemia on ainoa kemian erikois-tumislinja, joka ottaa tästä mit-tavasta alkuaineiden määrästä kaiken hyödyn irti. Tästä johtuen voidaan todeta epäorgaanisen kemian olevan kaikkein moni-muotoisin kemian tutkimusala, ja ainoa kemian ala, jonka tuotteita ja periaatteita hyödynnetään kaikilla kemian teollisuuden osa-alueilla aina katalyysistä lääkeaine-, polttoaine- ja maat-alousteollisuuteen.

Tähän mennessä Suomen ainoa kemian Nobel-palkinto myön-nettiin Artturi Ilmari Virtaselle hänen työstään rehunsäily-tysmenetelmän parissa ja on sanomattakin selvää, että tämä innovaatio perustui epäor-gaanisten kemikaalien käyttöön. Hyvä kemisti tulee aina hyö-tymään epäorgaanisen kemian tuntemuksesta.

Askarruttavatko kummalliset lyhenteet kuten LC-ESI-MS/MS ja SPME-GC-TOF ja erinäiset laitetekniikat niiden taustal-la? Kiinnostaako pienten ainemäärien kaivaminen monenlaisista näytematrii-seista? Analyyttisessä kemiassa pääsee tutustumaan suureen määrään erilaisia laitetekniikoita, joita voidaan käyttää aineiden kvantitatiiviseen sekä kvali-tatiiviseen analytiikkaan.

Analyyttisen kemistin laajaan osaamis-alueeseen kuuluu koko analyysiketju aina esikäsittelyn ja analyysime-netelmän optimoinnista analyysidatan tilastolliseen käsittelyyn. Analyyttis-en kemistille on myös eduksi mikäli työkalut pysyvät hyvin näpeissä, sillä ajoittain laitteistoa täytyy huoltaa tai muokata tarpeisiin sopivaksi – tai jopa kehittää uusi analyysimenetelmä.

Analyyttinen kemia ei rajoitu vaikkapa vain orgaaniseen tai epäorgaani-seen kemiaan, vaan kattaa eri kemian osa-alueiden analyysimenetelmät. Analyyttistä kemiaa tarvitaankin kaikilla kemian osa-alueilla. Jokaisen kemistin olisi suositeltavaa käydä edes muuta

ma kurssi analyyttistä kemiaa, sillä sen osaamisesta ja laitetekniikoiden ym-märtämisestä ja osaamisesta on aina hyötyä ja sitä oletetaankin monissa työpaikoissa erikoistumisalasta riippumatta.

Analyyttiset kemistit työllistyvätkin hyvin monenlaisiin työpaikkoihin laidasta laitaan kemian- ja lääketeollisuudesta erinäisiin ympäristö-, rikos- sekä valvon-talaboratorioihin ja laiteasiantuntijoiksi.Mikäli mielenkiintosi heräsi, kannattaa analyyttisen kemian opiskelu aloittaa kandivaiheen Instrumenttianalytiikka –kurssilla, (ja on itse asiassa pakollistakin analyyttisen kemian erikoistumisopintoihin). Kurssilla saa yleiskatsauksen mitä analyyttinen kemia on. Hyödyllisiä sivuainevaihtoehtoja analyyttiselle kemistille ovat: fysiikka, biokemia, elintarvikekemia, farmasia, ympäristökemia, tilastotiede ja tietojenkäsittelytiede.

23

Rad

ioke

mia

Teks

ti:

Sat

u A

sika

inen

Mitä on radiokemia? Radiokemia on kemi-an ala, joka tutkii radioaktiivisten aineiden kemiallista käyttäytymistä ja niiden käyttöä eri sovellutuksissa. Oman yliopistomme radiokemian laboratorio on harvinaisuus, sillä se on ainoa laaja-alainen yliopistol-linen laboratorio Suomessa, eikä se jää pieneksi omassa kategoriassaan koko maailman mittapuullakaan.

Radioaktiiviset aineet ovat mielenkiintoi-nen tutkimuksen kohde ja laboratorion tutkimuskohteet keskittyvätkin ympäristön radiokemiaan, radiolääkeaineisiin ja käyte-tyn ydinpolttoaineen käsittelyyn sekä loppusijoitukseen. Terveys ja turvallisuus ovatkin tärkeitä asioita radiokemian saralla. Radiokemian opinnot aloitetaan Radi-okemia –kurssilla. Syventävinä kursseina käydään Säteilysuojelun ja Radiokemian perustöid-en kurssit. Myöhemmin radiokemian opiskelija pääsee tutustumaan perin-pohjaisesti säteilyn mittaamisen teoriaan ja tekniikkaan Ydinspektrometria-kurssilla ja radionuklidien analysointiin ja kemialli-seen erottamiseen Radionuklidien kemia ja analytiikka –kurssilla, joka onkin melkein puhdasta epäorgaanista kemiaa. Kursseil-la on yleensä 80 % läsnäolovaatimus, ja työkurssit sisältävät paljon työselostuksia.

Työnteko kuitenkin kannattaa, sillä kurssit ovat hyvin opettavaisia.Radiokemian kursseilla tutustutaan sii-hen miten uraani, ja muut ei niin stabiilit kumppanit hajoavat, sekä miltä säteily mittauksissa näyttää! Vaikka aine näyt-tääkin enemmänkin puhtaalta fysiikalta, niin jokaisen kemian opiskelijan kannattaa tutustua ainakin Radiokemian perusteisiin.

Orgaan

inen

kemia

Teksti: Sara K

rogeru

s

Liuottimien suloisen pistävä tuoksu ja epämääräiset töhnät kolvissa, siitä on orgaanin-en kemia tehty. Orgaanin-en kemia on ala, joka tutkii hiilen yhdisteiden reaktioita ja ominaisuuksia. Tunnettujen orgaanisten yhdisteiden määrä lasketaan miljoonissa, mikä kertoo alan monipuolisuud-esta. Tutkimusta sovelletaan niin biokemiassa, biologiassa, materiaalikemiassa kuin nano-, lääke- ja ympäristötieteissä.

Orkun syventävät opinnot pe-rehdyttävät opiskelijan mod-erneihin synteesimenetelmiin, synteesisuunnitteluun ja or-gaanisten yhdisteiden reak-tiivisuuteen. Kattavasta valiko-imasta löytyy myös kursseja orgaanisen kemian laborato-rion omista tutkimusaiheista mm. selluloosasta, nukleotid-eistä ja vihreästä kemiasta.

Mielestäni orgaaninen kemia on varsin mielenkiintoinen ala biologisine kytköksineen. Orgaaninen synteesi on vähän niin kuin legopalikoilla raken-taisi, paitsi että legopalikkasi saattavat olla karsinogeenisiä, ja vaikka suunnitelma olisi kuinka hyvä, on lopputulos kaukana siitä hienosta lego-linnasta ja päädyt ihmettele-mään haisevaa tervantapaista mömmöä kolvin pohjalla.

24

SivuaineetKandidaatintutkintoon kuuluu tietty määrä sivuaineopintoja. Ohessa on kuvaus tärkeimmistä ja suosituimmista kemiaa tukevista sivuaineista. Muista kuitenkin, että voit valita sivuaineeksi käytännössä mitä tahansa kunhan varmistat, että sinulla on opinto-oikeus kyseisen alan kursseihin.

HUOM! Sivuaineinfo perjantaina 29.8. klo 10

Fysiikka ja teoreettinen fysiikka

Hyviä sivuainevaihtoehtoja kaikil-le kemisteille. Fysiikka auttaa ym-märtämään ilmiöiden syyt ja seurauk-set niiden perustasolla ja parantaa opiskelijan ongelmanratkaisukykyä sekä matemaattista osaamista. Fysiik-ka on yksi parhaiten kemiaa tukevista sivuaineista.

Farmasia

Lääketeollisuudesta ja lääkeaineisiin liit-tyvästä kemiasta kiinnostuneiden kan-nattaa harkita farmasiaa sivuaineekseen. Farmasia sopii hyvin yhteen erityises-ti orgaanisen ja epäorgaanisen kemian kanssa, mutta sen voi yhdistää helposti myös muihin erikoistumisaloihin moni-puolisuutensa vuoksi. Muista kuitenkin, että kaikki farmasian kurssit eivät ole avoimia kemisteille ja sen vuoksi niihin on haettava erillistä opiskeluoikeutta.

Matematiikka ja tilastotiede

Matematiikka ja tilastotiede tukevat hyvin kemian opintoja. Jokainen kemisti tarvitsee opintojensa aikana matemaat-tista osaamista ja tilastotieteen opinto-jen avulla voit päästä hyvään asemaan työnhaussa, sillä useat työnantajat arvostavat tilastotieteellistä osaamista.

Tietojenkäsittely

Tietojenkäsittelytiede on kasvavas-sa suosiossa ja se on monipuolinen sivuainevaihtoehto kemistille. Monet työnantajat arvostavat ohjelmointitai-toja, joiden perusteet opetetaan ensim-mäisillä tietojenkäsittelyn kursseilla.

Geologia

Maaperän ja ympäristön kemiasta kiinnostuneille geologia on luontainen sivuaine. Geologian voi yhdistää esimerkiksi epäorgaaniseen kemiaan.

Muita

Johtaminen, ympäristöalan monitietei-nen sivuaine, tähtitiede, meteorologia, maantiede

Teksti: Kajsa Roslund

25

Luonnontieteilijät ovat yhteiskunnan monitaitureita. Luonnontieteiden looginen ja analysoiva lähestymistapa ongelmaan kuin ongelmaan antaa vahvan osaamispohjan lähes mihin tahansa työhön. Sanotaankin, että luonnontieteilijä voi työllistyä mihin ta-hansa työpaikkaan, missä pätevyysvaatimuksena on jokin korkeakoulututkinto. Luon-nontieteilijöiden työllisyystilanne on kuitenkin heikentynyt 90-luvulta lähtien, joten työnsaanti ei enää ole vain siitä kiinni, että hankit maisterin paperit alat odottamaan soittoja työnantajilta.

Luonnontieteilijän tutkinto antaa perusteet oppia työt työelämässä. Jos et ole missään vaiheessa istunut alas ja miettinyt, mitä haluat tehdä työelämässä, tee se nyt. Pahin-ta on valmistua laput silmillä tietämättä vaihtoehtoja, ja miettiä vasta valmistumisen jälkeen mitä olisi kannattanut tehdä. Vaikein tilanne on niillä, jotka valmistuvat hyvin samanlaisella tutkinnolla kaikkiin muihin nähden. Pyri tekemään tutkinnostasi itsesi näköinen. Työelämästä voi hankkia tietoa valmistuneilta, osallistumalla excursioille, ja käymällä infoilloissa ja yritysmessuilla. Niiden kautta jotta voit paremmin päättää, mitä uraltasi haluat.

LAL kannustaa luonnontieteiden laitoksia ja tiedekuntia lisäämään työelämään orien-toivia opintoja osaksi koulutusohjelmiaan. Pidä huoli, että oma tutkintosi antaa par-haat mahdolliset eväät valmistumisen jälkeiselle urallesi. Paras ohje opintojen suun-nittelemiselle on edelleen: lue sitä, mistä pidät. Valitse sivuaineesi sen mukaan, mitä tykkäät opiskella. Jos tykkäät opiskella jotain, luultavasti pidät myös niistä työteh-tävistä, missä pääset käyttämään oppimiasi taitoja. Jos haluat mahdollisuuden oppia lisää työelämästä, voit myös liittyä LAL:iin.

- Me teemme töitä sen eteen, että sinulla on töitä ja voit keskittyä uraasi. -Antti Väisänen, opiskelija-asiamies

Miksi kannattaa Opiskella luonnontieteitä?

27