essi rentola (stm): perustulo ja vapaa liikkuvuus

13.4.2016

PERUSTULO JA

LIIKKUVUUS Perustulo globaalissa maailmassa seminaari

13.4.2016 Kela

Essi Rentola

13.4.2016 Etunimi Sukunimi 2

Maksettaisiinko perustuloa kaikille

Suomeen muuttaville?

Saisiko Suomesta ulkomaille muuttava

viedä perustulon mukanaan?

3

Kelan etuudet

työskentelyn

ajan (työttömäksi

jäädessä jatkuu

tietyissä

tilanteissa)

1 173 e/kk (v. 2016)

Työelämän muutokset


Ei - aktiivi

Vähäistä tai satunnaista työtä tekevä

Työntekijä

Pätkätyö

Etätyö

0-työsopimukset

Työvoiman

vuokraus

Yritysten

globalisaatio

EU-maiden välillä liikkuvien henkilöiden

sosiaaliturvan kannalta relevantti EU-lainsäädäntö


• Asialliseen soveltamisalaan kuuluvan sosiaaliturvan yhteensovittaminen silloin kun henkilö käyttää liikkumisvapauttaan EU-alueella

• SEUT 48

Asetus 883/2004

• Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta

• EU-kansalaisella on työntekijänä samat sosiaaliset ja verotukselliset edut kuin kotimaisilla työntekijöillä

• SEUT 45 ja 46

Asetus

492/2011

• Unionin kansalaisen oikeudesta liikkua ja oleskella jäsenvaltion alueella

• Yli 3 kk oleskelu edellyttää riittäviä varoja itsensä ja perheenjäsentensä elämiseen

• SEUT 21

Direktiivi

2004/38/EY

EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetukset

883/2004 ja 987/2009


Yhden valtion lain-säädäntö

Oikeudenmukainen

kustannusten jako

Yhden vertainen kohtelu

Periaatteet

Henkilöiden vapaa

liikkuvuus

Vakuutus-

kausien

yhteen-

laskeminen

Etuuksien

eksportoiminen

Koordinointia

Ei harmonisointia

Hyvä hallinnollinen

yhteistyö

EU:n sosiaaliturvan koordinaation piiriin

kuuluvat etuudet


Perhe-etuudet

Asetus työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta 492/2011 kattaa laajasti muut sosiaaliset ja verotukselliset edut

Sairaus-

etuudet

883/2004

&

987/2009

Raha- ja luontoisetuudet

Työttömyys-

turva

Eläkkeet Sosiaalihuolto- ja sosiaalipalvelut ulkopuolella

Ammatti-

taudit &

työtapatur-

mat

EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen 883/2004

soveltamisala suhteessa 2004/38/EY ja 492/2011


EU:n sosiaaliturvan koordinaatioon kuuluvat

sosiaaliturvan alat

•Yleiset ja erityiset sosiaaliturvajärjestelmät

•Maksuihin perustuvat tai perustumattomat

•Työnantajan tai laivanvarustajan velvoitteita koskeviin järjestelmiin

•Vireillä C-308/14 Komissio v. UK, jossa kyse direktiivin 2004/38/EY soveltumisesta 883/2004 piiriin kuuluvaan etuuteen

Maksuihin perustumattomat

erityisetuudet

• Rajoitetusti koordinaation piirissä

• Ei eksportointia

• Voivat olla direktiivin 2004/38/EY soveltamisalassa

Sosiaalihuolto

• Sosiaaliturvan koordinaation ulkopuolella

• Ovat asetuksen 492/2011 soveltamisalassa

• Asetus 492/2011 on toissijainen 883/2004 nähden

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan

883/2004 sosiaaliturvaetuus on etuus, jonka


Myöntäminen etuudensaajalle

Perustuu laissa

määriteltyyn tilanteeseen

Ilman yksilöllistä

tarveharkintaa

Liittyy johonkin

asetuksen 3 art. mainittuun

vakuutus-

tapahtumaan


Oikeuskäytäntöä unionin kansalaisten oikeutta liikkua

ja oleskella jäsenvaltion alueella koskevan direktiivin

2004/38/EY ja asetuksen 883/2004 välisestä suhteesta

C-140/12 Brey


Itävallan lainsäädäntö

•Itävallan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan eläkkeensaajalla on oikeus korvauslisään, jos hänen tulonsa ovat alle tietyn viitemäärän, joka vastaa hänen henkilökohtaisten tulojensa ja viitemäärän välistä erotusta.

Tosiseikat

•Saksan kansalaiset Peter Brey ja hänen puolisonsa muuttivat Saksasta Itävaltaan vuoden 2011 maaliskuussa. Brey sai Saksasta työkyvyttömyyseläkettä 862,74 e/kk ja hoitoavustusta 225 e/kk. Avioparilla ei ollut muita tuloja tai muuta omaisuutta. Breyn puoliso oli saanut Saksasta perusturvaa, jota hänelle ei kuitenkaan maksettu enää 1.4.2011 jälkeen Itävaltaan muuton johdosta. Pariskunta maksoi vuokraa asunnostaan Itävallassa 532,29 e/kk. Brey haki Itävallasta korvauslisää.

Käsittely Itävallassa

•Itävallan eläkelaitos hylkäsi hakemuksen 2.3.2011 sillä perusteella, ettei Breyllä ollut eläkkeen vähäisyyden vuoksi riittäviä varoja, joiden perusteella hän voisi oleskella Itävallassa laillisesti.

C-140/12 Brey


Ratkaisu

• Jäsenvaltiot eivät saa vahvistaa määrää, jonka ne katsovat riittäviksi varoiksi, vaan niiden on otettava huomioon kyseessä olevan henkilön henkilökohtainen tilanne.

Ratkaisu

• Direktiivin 8 artiklan 4 kohdan mukaan riittävien varojen määrä ei saa olla suurempi kuin se, jonka alittuessa vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille voidaan myöntää sosiaaliavustusta tai, jos tätä perustetta ei voida soveltaa suurempi kuin vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmän mukainen vähimmäiseläke.

Ratkaisu

• Sen arvioimiseksi aiheuttaako sosiaaliavustuksen saaja kohtuuttoman rasituksen vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle, on tämän jäsenvaltion ennen karkottamistoimenpiteen toteuttamista tarkasteltava, ovatko asianomaisella olevat vaikeudet väliaikaisia ja otettava huomioon hänen oleskelunsa pituus, henkilökohtaiset olosuhteet ja hänelle myönnetyn avustuksen määrä.

C-333/13 Dano


Saksan lainsäädäntö

• Etuudella pyritään varmistamaan ihmisarvoinen elämä, ja etuuden oletetaan kattavan perustarpeet, lisätarpeet ja asumisesta ja lämmityksestä johtuvat tarpeet.


• Saksan lainsäädännön mukaan kuitenkaan henkilöt, jotka hakeutuvat Saksaan pelkästään saadakseen tukia tai hakeakseen työtä, eivät ole oikeutettuja saamaan tällaisia etuuksia.

Tosiseikat

• Kaksi Romanian kansalaista, jotka ovat hakeneet Saksasta varattomille työnhakijoille tarkoitettua perusturvaetuutta.

C-333/13 Dano


Ratkaisu

• Vastaanottava jäsenvaltio ei ole velvollinen myöntämään sosiaaliavustusta oleskelun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana.

Ratkaisu

• Jos oleskelu on kestänyt yli kolme kuukautta mutta alle viisi vuotta (tässä asiassa on kyse tällaisesta ajanjaksosta), direktiivin mukaan oleskeluoikeuden edellytyksenä on muun muassa se, että henkilöillä, jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia, on riittävät omat varat.

Ratkaisu

• Direktiivin tarkoituksena on siten estää, että unionin kansalaiset, jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia, käyttävät vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmää toimeentulonsa rahoittamiseen.

C-333/13 Dano


Ratkaisu

• Danosta ja hänen pojastaan unionin tuomioistuin toteaa, ettei heillä ole riittäviä varoja, joten he eivät voi vaatia oleskeluoikeutta Saksassa unionin kansalaisia koskevan direktiivin nojalla. Niinpä he eivät voi vedota direktiivissä ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa asetuksessa vahvistettuun syrjintäkiellon periaatteeseen.

Ratkaisu

• Dano tuomiossa vahvistettiin, että jäsenvaltio voi edellyttää laillista oleskelua maksuihin perustumattomien erityisetuuksien myöntämiseksi .

Ratkaisu

• Tuomiossa vahvistettiin myös, että jokaisen kansalaisen taloudellinen tilanne on arvioitava yksilöllisesti riittävien varojen arvioimiseksi. Tuomio myös vahvisti, että ei-aktiivien henkilöiden oikeus tiettyihin asetuksen 883/2004 mukaisiin etuuksiin on direktiivin 2004/38 rajoitusten alainen.

C-67/14 Alimanovic


Tosiseikat

• Nazifa Alimanovic ja hänen lapsensa Sonita, Valentina ja Valentino ovat kaikki Ruotsin kansalaisia. Alimanovic on syntynyt Bosniassa, hänen lapsensa puolestaan ovat kaikki syntyneet Saksassa.

Tosiseikat

• Alimanovicit lähtivät Saksasta vuonna 1999 Ruotsiin

Tosiseikat

• Palattuaan Saksaan Alimanovic ja hänen tyttärensä Sonita työskentelivät kesäkuusta 2010 toukokuuhun 2011 lyhytaikaisissa työsuhteissa tai saivat työtilaisuuksia alle vuoden ajaksi.

C-67/14 Alimanovic



• Työmarkkinatukityyppinen etuus myönnetään vakinaisesti Saksan liittotasavallan alueella oleskeleville (työkykyiset edunsaajat).


• Etuuksia ei myönnetä:

• 1. ulkomaalaisille, jotka eivät ole työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia Saksan liittotasavallassa ja joilla ei ole oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen unionin kansalaisten yleisestä liikkumisvapaudesta annetun lain, eikä heidän perheenjäsenilleen heidän oleskelunsa kolmen ensimmäisen kuukauden aikana


• Etuuksia ei myönnetä

• ulkomaalaisille, joiden oleskeluoikeus perustuu ainoastaan työnhakuun, eikä heidän perheenjäsenilleen

C-67/14 Alimanovic


Ratkaisu

•Etuuksien ensisijaisena tehtävänä on nimenomaisesti ihmisarvoisen elämän mahdollistavan toimeentulon takaaminen. Tästä johtuu, ettei kyseessä olevia etuuksia voida katsoa luonteeltaan rahana myönnettäviksi etuuksiksi, jotka on tarkoitettu helpottamaan pääsyä jäsenvaltion työmarkkinoille

Ratkaisu

•Työntekijä asema säilyy vähintään kuuden kuukauden ajan. Tällä ajanjaksolla unionin kansalainen säilyttää oleskeluoikeutensa vastaanottavassa jäsenvaltiossa direktiivin 2004/38 7 artiklan nojalla ja voi näin ollen vedota direktiivin 24 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen.

Ratkaisu

•Direktiiviä 2004/38 ja asetusta 883/2004 on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan oikeutta tiettyihin asetuksen 883/2004 mukaisiin erityisiin maksuihin perustumattomiin rahaetuuksiin, jotka on lisäksi katsottava direktiivin 2004/38 24 tarkoittamiksi sosiaaliavustuksiksi, ei ole sellaisilla muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla, jotka ovat työnhakijoita, vaikka tällaiset etuudet taataan samassa tilanteessa oleville vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille.

C-299/14 Garcia-Nieto


Tosiseikat

•García-Nieto saapui huhtikuussa 2012 Saksan liittotasavallan alueelle tyttärensä Jovanlis Peña Garcían kanssa ja ilmoittautui työnhakijaksi 1.6.2012. Hän aloitti 12.6.2012 keittiöapulaisen työn, jota varten hän liittyi 1.7.2012 lukien Saksan pakolliseen sosiaaliturvajärjestelmään. Hän sai työstä 600 euron suuruista nettokuukausipalkkaa.

Tosiseikat

•Peña Cuevas seurasi poikansa Joel Luis Peña Cruzin kanssa García-Nietoa ja Jovanlisia 23.6.2012. Peña-Garcían perhe asui 1.11.2012 saakka García-Nieton äidin luona ja sai toimeentulonsa García-Nieton tuloista. Peña Cuevas ja García-Nieto ovat saaneet Jovanlisista ja Joel Luisista lapsilisiä heinäkuusta 2012 lähtien, ja lapset ovat käyneet koulua 22.8.2012 lähtien.

Tosiseikat

•Peña-Garcían perhe teki 30.7.2012 Jobcenteriin hakemuksen toimeentuloetuuksista sosiaaliturvalain II osan nojalla (jäljempänä kyseessä olevat etuudet). Jobcenter epäsi kuitenkin nämä etuudet Peña Cuevasilta ja hänen pojaltaan elo- ja syyskuun 2012 osalta mutta myönsi ne lokakuusta 2012 lukien.

• Hylättiin, koska Peña Cuevas ja hänen poikansa eivät olleet vielä oleskelleet kolmea kuukautta Saksassa eikä Peña Cuevas ollut myöskään työntekijä eikä itsenäinen ammatinharjoittaja.

C-299/14 Garcia-Nieto


Ratkaisu

• vastaanottavan jäsenvaltion ei tarvitse myöntää oikeutta sosiaaliavustukseen kolmen ensimmäisen oleskelukuukauden aikana muille kuin työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille taikka henkilöille, joilla säilyy tällainen asema.

Ratkaisu

• Koska jäsenvaltiot eivät voi vaatia unionin kansalaisilta sitä, että heillä on käytettävissään riittävät varat toimeentuloaan varten ja henkilökohtainen sairausvakuutusturva enintään kolmen kuukauden oleskelua varten, on legitiimiä olla pakottamatta jäsenvaltioita huolehtimaan heistä tämän ajanjakson aikana.

Ratkaisu

• Yksilöllistä tarkastelua, jossa vastaanottava jäsenvaltio ottaa huomioon asianomaisen henkilön henkilökohtaisen tilanteen tehdessään päätöstä henkilön karkottamisesta tai siitä, että henkilöstä aiheutuu oleskelunsa aikana kohtuuton rasitus sosiaalihuoltojärjestelmälle, ei tarvitse suorittaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa.

Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskeva

kärkihanke


Arvioidaan Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön ei- tulosidonnaisten etuuksien ja muiden ulkomaille maksettavien etuuksien perusteet, niiden kohdentuminen ja tarkoituksenmukaisuus

Valmistellaan sosiaaliturvalainsäädännön selkiyttämisen uudistustarpeet huomion ottaen EU:n sosiaaliturvan koordinaatiolainsäädäntö.

Tavoitteena on, että EU-lainsäädännön vaikutukset ovat sopusoinnussa kansallisen lainsäädäntömme tavoitteiden kanssa ja että Suomella on työkalut ja tavoitteet aktiiviselle vaikuttamiselle EU:ssa.


kärkihanke

• Selvitetään Suomeen tulevien ja Suomesta lähtevien

henkilöiden asumisperusteisen sosiaaliturvan

alkamisen ja päättymisen kriteerit.

• Selvitetään mahdollisuus sosiaaliturvan

määräaikaiseen porrastamiseen.

Kartoitetaan ja analysoidaan Suomen kansallisen

lainsäädännön muutostarpeet ja tehdään ehdotukset

muutoksista.

Selvitetään myös maahantulolainsäädännön ja

sosiaaliturvalainsäädännön yhtymäkohtia.


kärkihanke

Analysoidaan EU-lainsäädännön ja muun

kansainvälisen lainsäädännön vaikutuksia Suomen

kansalliseen lainsäädäntöön.

EU-lainsäädännön osalta selvitetään perusteita

Suomen strategisille ja yksityiskohtaisille tavoitteille

sosiaaliturvaa koskevan EU-lainsäädännön

kehittämiseksi.

– Mobility package

– EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen muutosprosessi

2020

– Brexit


Suomeen

- Suomen lainkäyttöpiirissä olevien yhdenvertainen kohtelu

- Kotimaisen ja EU-lainsäädännön reunaehdot

Suomesta

- Eksportointi riippuu määrittelystä suhteessa 883/2004

- Kotimainen lainsäädäntö (tilapäinen oleskelu ulkomailla, maksaminen vain

tosiasiassa maassa oleskeleville ?)

- Haasteena tiedonsaanti ulkomailla oleskelusta


Kiitos mielenkiinnosta!

essi rentola (stm): perustulo ja vapaa liikkuvuus

Government & Nonprofit