eu-sosiaaliturva-asetuksen ja pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen muutokset

Hallinto-osasto/kv-ryhmä

EU-sosiaaliturva-asetusten ja pohjoismaisen

sosiaaliturvasopimuksen muutokset

SYL, seminaari, Vuorilahti, Helsinki27.10.2010Essi Rentola

Sisältö

1. Kansainväliset asiat Kelan organisaatiossa

2. Mitä on sosiaaliturvan yhteensovittaminen EU:ssa?

3. Asetusten keskeiset muutokset ja tavoitteet

4. Minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan uuden asetuksen mukaan ei-aktiiviin henkilöön (opiskelijaan)?

5. Uusi Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus

6. Siirtymäaika


1. Kansainväliset asiat Kelan organisaatiossa

Kouvolan kv-tilitysryhmä-Yhteyslaitos sairaanhoidon-korvauksissa (574/72 artikla 36)-Valtion korvaus (n. v. 2012)

Ulkomaan yksikkö1) Suomessa vakuutetut, ulkomailla oleskelevat hlöt- Vakuuttaminen-Etuusasiat2) Ulkomailla asuvat eläkeläiset

EU-eläkeyksiköt (4) -Suomessa asuvien sos.t.sopimuksiin per. tai ETA-eläkehakemukset sekä muut

Kv-vastuuyksiköt (6)Seuraavat kv-kytkennän sisältävät asiat: -Vakuuttaminen-Perhe-etuudet -Vanhempainetuudet (rahaetuudet)-Sairausetuudet (rahaetuudet)-Sairaanhoito-oikeuden ja Suomen kustannusvastuun toteaminen-Työttömyysturva-etuudet-Kuntoutusetuudet-Kuntoutusrahaetuudet-Vammaisetuudet

Kaikki toimistot ja yhteyskeskus: Suomeen ja Suomesta muuttavien asiakaspalvelu ja neuvonta

Lisäksi InTo Kampissa 3.11.2008->

Kansainväliset asiat Kelassa 1.1.2010

Maahanmuuttajan erityistuki (1)

Kelan keskushallinnon rooli kansainvälisissä asioissa• Ratkaisu- ja asiakaspalveluyksiköiden ohjeistus,

neuvonta ja valvonta

• Yhteyslaitosneuvottelut muiden maiden sosiaaliturvalaitosten kanssa

• Kv-lainsäädännön ja kansallisen kv-ulottuvuuksia omaavan lainsäädännön kehittäminen yhdessä ministeriöiden kanssa

• Osallistuminen koordinaatiolainsäädännön toimeenpanon kehittämiseen EU:ssa

• EU:n toiminnan seuraaminen ja vaikutusten ennakoiminen


2. Mitä on sosiaaliturvan yhteensovittaminen EU:ssa?

EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisen tavoitteet

• Yhteensovittaa jäsenvaltioiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeudet

• Yhdenvertainen kohtelu

• Sovellettavan lainsäädännön osoittaminen siten, ettei henkilö putoa sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena

• yhden valtion lainsäädännön periaate - pääsääntö työskentelymaan lainsäädännön soveltaminen

• Päällekkäisten etuuksien ja päällekkäisten maksujen estäminen

• Etuuksien maksamisen turvaaminen riippumatta siitä, missä henkilö asuu

Koordinointia, ei harmonisointia!

Asetuksen pääperiaatteet

• Yhden valtion lainsäädäntöä sovelletaan kerrallaan

– Työntekijän kohdalla tämä määräytyy työskentelyn mukaan

– Ei aktiivin osalta asumisen mukaan

• Etuudet maksetaan yleensä siitä maasta mikä myös sovellettava lainsäädäntö

– Poikkeuksia

• Perheenjäsenten johdetut oikeudet perhe-etuuksiin ja sairausetuuksiin

• Eläkkeensaajien erityistilanteet (eläkkeen maksamiseen voi kytkeytyä vastuu sairaanhoidon kustannuksista ja perhe-etuuksista)

Asetuksen 883/2004 3 artikla – asiallinen soveltamisala

• Asetuksen piiriin kuuluvat sosiaaliturvan alat:a) sairausetuudet

b) äitiysetuudet ja vastaavat isyysetuudet

c) työkyvyttömyysetuudet

d) vanhuusetuudet

e) perhe-eläke-etuudet

f) työtapaturma – ja ammattitautietuudet

g) kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset

h) työttömyysetuudet

i) varhaiseläke-etuudet

j) Perhe-etuudet

• Jollei liitteen XI säännöksistä muuta johdu, asetusta sovelletaan yleisiin ja erityisiin sosiaaliturvajärjestelmiin riippumatta siitä, ovatko ne maksuihin perustuvia vai maksuihin perustumattomia, sekä työnantajan tai laivanvarustajan velvoitteita koskeviin järjestelmiin.

Suomen lainsäädännön mukaisia asetuksen 1408/71 ja 883/2009 asialliseen soveltamisalaan kuuluvat etuudet ovat:

• sairausvakuutusetuudet*• julkinen terveydenhuolto • kuntoutusetuudet*• kansaneläkelain mukaiset eläkkeet* • työeläkelakien mukaiset vanhuuseläkkeet ja työttömyyseläkkeet• vammaisetuudet*, joista on säädetty laissa vammaisetuuksista• työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet• tapaturmavakuutus• työttömyysturvalain mukainen ansio- ja perusturva• lapsilisät* • lasten kotihoidontuki

Tähdillä* merkittyjen etuuksien osalta edellytetään asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (ns. soveltamisalalaki 1573/1993) 3 b §:n edellytysten täyttymistä.

HUOM! Opintotuki ja yleinen asumistuki eivät kuulu EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusten piiriin

EY-tuomioistuimen rooli

• EY-tuomioistuimen ratkaisuilla erittäin suuri oikeutta luova merkitys

• Erityisesti asiallista soveltamisalaa koskevat ratkaisut

• Vanha oikeuskäytäntö soveltuvin osin edelleen voimassa

Esimerkki 1: Virolainen rajatyöntekijä• Virolainen bussikuski työskentelee

Helsingissä, mutta asuu vakinaisesti Virossa vaimonsa ja lastensa kanssa. Vaimo ei ole työssä Virossa. Työn perusteella kuuluu Suomen

sosiaaliturvaan. Suomi ensisijaisesti vastuussa perhe-etuuksista ja myös vastuussa perheenjäsenten sairaanhoidon kustannuksista.

• Vaimo aloittaa työn Virossa: Koska vaimo työntekijä siirtyy

kustannusvastuu vaimon ja lasten sairaanhoidon kustannuksista Viroon samoin kuin ensisijainen vastuu perhe-etuuksista.

Esimerkki 2: Suomalainen merimies

• Ahvenanmaalainen merimies on työssä Ruotsin lipun alla purjehtivalla laivalla. Hän asuu ja on aina asunut perheineen Ahvenanmaalla. Merimies kuuluu työn vuoksi Ruotsin

sosiaaliturvaan. Ruotsi vastaa hänen sairaanhoidon kustannuksistaan. Suomessa asuvana hänellä on oikeus sairaanhoitoon Suomesta kuten muillakin täällä asuvilla.

Sairaanhoidon laskutukseen ja Kelan ja kuntien välillä tapahtuvasta valtionkorvauksesta johtuen, ei voi tällä hetkellä pitää Kela korttia. Vaan joutuu hakemaan sairausvakuutuskorvaukset jälkikäteen.

Esimerkki 3: Eläkeläinen Espanjassa

• Eläkeläinen saa eläkettä ainoastaan Suomesta ja muuttaa vakinaisesti asumaan Espanjaan.

– Jotta hän pääsisi rekisteröitymään Espanjassa asuvaksi antaa Kela E121 todistuksen, joka osoittaa, että Suomi vastaa hänen sairaanhoidon kustannuksistaan

– Eläkkeensaajaa kohdellaan Espanjassa yhdenvertaisesti muihin Espanjassa asuviin eläkeläisiin nähden.

– Suomi maksaa vuosittain tietyn summan jokaisesta eläkkeensaajasta riippumatta siitä, ovatko he käyttäneet sairaanhoitopalveluita

– EHIC kortti Suomesta

C-333/00 Maaheimo

• Suomen lasten kotihoidontuki asetuksen mukainen perhe-etuus, joka eksportoitava

• Suomi oli ETA:n liitettyässä katsonut, että lasten kotihoidontuki on osa lasten päivähoitojärjestelmää, joka selkeästi palveluita (sosiaalihuoltoa koordinaatioasetuksen näkökulmasta), eikä kuuluisi koordinaation piiriin

EY-tuomioistuin ei hyväksynyt argumentteja vaan katsoi, että rahaetuus voidaan erottaa palveluista ja että rahaetuus täyttää koordinaatioasetusten 'perhe-etuuksien' kriteerit.

C-50/05 Nikula

• Kyse sairausvakuutusmaksun maksamisesta Suomeen, kun henkilö asui Suomessa ja sai eläkettä sekä Ruotsista että Suomesta. Eläkkeensaaja väitti, että kyse oli kaksinkertaisista maksuista, koska hän oli aktiiviakanaan jo maksanut maksuja Ruotsiin

• Tuomioistuin totesi, että jos voidaan osoittaa, että Ruotsiin maksettu maksuja, joiden tarkoituksena rahoittaa eläkkeellä oloaikaista sairaanhoitoa olisi kyse perustamissopimuksen vastaisesta päällekkäisistä maksuista

Tuomion toimeenpanon yhteydessä Ruotsi ilmoitti, että sen koko sairaanhoitojärjestelmä on verorahoitteinen, eikä siellä ole maksuja, joiden tarkoituksena rahoittaa sairaanhoitoa eläkkeellä ollessa

Suomi sai periä sairausvakuutusmaksun Suomessa asuvilta eläkkeensaajilta

C-299/05 Komissio vs. Parlamentti ja Neuvosto• Komissio katsoi, että lainsäätäjä oli

tehnyt oikeudellisen virheen kun se oli hyväksynyt Suomen, Ruotsin ja UK:n vammaisetuuksia ja pitkäaikaishoitoon tarkoitettuja etuuksia asetuksen 1408/71 II liitteeseen (ei eksportoitavat etuudet)

EY-tuomioistuin katsoi, että Suomen, UK:n ja Ruotsin vammaisetuudet asetuksen mukaisia sairausrahaetuuksia ja näin myös eksportoitavia etuuksia


3. Asetusten keskeiset muutokset ja tavoitteet

Uudistamisen aikataulu• Poliittinen mandaatti yksinkertaistamiselle ja uudistamiselle Edinburgin Eurooppa

neuvostossa 1992• Komissio antoi ehdotuksen uudeksi sosiaaliturvan yhteensovittamisasetukseksi joulukuussa

1998• Neuvosto hyväksyi uudistuksen yleiset reunaehdot parametrit joulukuussa 2001• Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen No 883/2004 29. huhtikuuta

2004• Asetus 883/2004 voimaan toukokuussa 2004, mutta sovellettavaksi tuleminen

sidottu uuden toimeenpanoasetuksen voimaantuloon• Uuden toimeenpanoasetuksen käsittely alkoi keväällä 2006 neuvoston

työryhmässä• Parlamentti hyväksyi äänestyksessään huhtikuussa 2009 toimeenpanoasetuksen

987/2009• Uudet asetukset sovellettavissa 1.5.2010• Sähköinen tiedonvaihto viimeistään 24 kk päästä eli 1.5.2012 • 1408/71 ja 574/72 sovelletaan edelleen

– 3. maiden kansalaisia koskeva 883/2004 laajennus ei vielä voimassa– ETA-maat ja Sveitsi eivät vielä sovella uusia asetuksia

Asetusten nimet ovat yksinkertaistuneet

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä

Rakenteelliset muutokset

• Uudet asetukset ovat lyhyempiä kuin vanhat

• Yleiset määräykset– sisältävät kaikkiin etuusryhmiin

sovellettavia määräyksiä

• Eri etuusryhmiä koskevia erityismääräyksiä on yksinkertaistettu ja joitain harvoin sovellettuja määräyksiä poistettiin

Keskeiset muutokset asetuksessa 883/2004

• Ei – aktiivien oikeuksien laajentuminen – Käytetään ilmaisua ’Henkilö’ ja ’Henkilön

perheenjäsenet’– Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat määräykset

koskevat kaikkia henkilöitä• Asuinvaltion lainsäädäntö

• Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vahvistaminen ottamalla mukaan tosiseikkojen rinnastamista koskeva säännös

• Hyvän hallinnon periaatteiden sisällyttäminen järjestelmään

• Laitosten yhteistyölle ja tiedonvälittämiselle lisää velvoitteita

• Sähköisen tiedonvaihdon asemaa korostetaan

Keskeiset muutokset asetuksessa 883/2004

Sovellettavan lainsäädännön määrittäminen

• Perusperiaatteet pysyneet samoina– Henkilöt, joihin asetusta sovelletaan, ovat vain yhden jäsenvaltion

lainsäädännön alaisia• Yleisenä sääntönä työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin

sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa toimintaa harjoitetaan• Poikkeuksena yleiseen lex loci laboris sääntöön on muutamia

erityistilanteita, jotka pohjaavat muille sovellettavan lainsäädännön kriteereille

• Uutta:– Ammatillisen toiminnan seurauksena rahaetuuksia saavaan

(työttömyys, sairaus- ja vanhemmuus) sovelletaan sen maan lainsäädäntöä, jossa toimintaa harjoitettiin

– Muihin henkilöihin sovelletaan heidän asuinvaltionsa lainsäädäntöä

• Muutoksia:– Lähettämisen aikarajaa on pidennetty 12 kuukaudesta 24

kuukauteen– Toimintaa kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa: Määräyksiä on

yksinkertaistettu ilman, että asiallisia muutoksia

Keskeisiä muutoksia toimeenpanoasetuksessa 987/2009

• Sähköinen tiedonvaihto

• Väliaikainen lainsäädännön soveltaminen ja väliaikainen etuuksien maksaminen

• Määräykset perusteetta maksettujen etuuksien takaisinperinnästä, väliaikaisesti maksettujen etuuksien ja vakuutusmaksujen takaisinperinnästä sekä kuittaamisesta ja perintään liittyvästä avunannosta

• Toimivaltaisia laitoksia ei enää määritellä (laintasoisesti) asetuksen liitteessä vaan Master directoryssä

Keskeisiä parannuksia vakuutetun kannalta Yhteenveto keskeisestä muutoksista

• Vakuutetun kannalta– Vakuutettujen oikeudet ja velvollisuudet

tarkemmin määritelty

– Toimivaltaisten laitosten olisi pyrittävä myös sähköisten välineiden käyttöön etuuden saajien kanssa

• Sosiaaliturvaa toimeenpanevien laitosten kannalta– Lisää velvoitteita laitoksille

– Hallinnollisesti työläitä menettelyitä

– Edellyttää sähköistämistä

– Edellyttää tiedon asettamista toisten jäsenvaltion saataville


3. Minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan uuden asetuksen mukaan ei-aktiiviin henkilöön (opiskelijaan)?

Kuka on ei - aktiivi?

• Henkilö, jota ei pidetä asetuksen mukaan aktiivina

Kuka on aktiivi?

• Henkilö, joka harjoittaa toimintaa (palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana) tai vastaavaa tilannetta, jota pidetään tällaisena sen jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännössä, jossa tätä toimintaa harjoitetaan tai vastaava tilanne vallitsee (art. 1.a ja b)

• Henkilöä, joka saa palkkatyön tai itsenäisen ammatinharjoittamisen nojalla tai niiden seurauksena rahaetuutta, katsotaan harjoittavan tätä työtä tai ammattia. (art. Ensimmäinen lause 11.2)

Uudet henkilöryhmät, joihin sovelletaan asetuksen II osastoa• Asetuksen 883/2004 henkilöllinen soveltamisala

on laajentunut 1408/71 nähden

• Asetuksen 883/2004 2 artiklan mukaan

”Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin jossakin jäsenvaltiossa asuviin jäsenvaltion kansalaisiin, kansalaisuudettomiin henkilöihin ja pakolaisiin, jotka ovat olleet yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön alaisia, sekä heidän perheenjäseniinsä ja heidän jälkeensä eläviin”

Ei-aktiiveja henkilöryhmiä

1. Työskentelyn lopettanut henkilö

2. Eläkettä saava henkilö

3. Opiskelija

4. Perheenjäsen

5. Muu

Muutos 1408/71nähden

• Asetuksessa 408/71 sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia määräyksiä henkilöistä, jotka:

– Jotka lopettaneet työskentelyn ml. eläkkeensaajat* (art. 13.2.f 1408 ja10b 574/72)

– Muista ei-aktiiveista (eli opiskelijat, perheenjäsenet ja muut) ei ole sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia määräyksiä.

* Kaikki jäsenvaltiot eivät ole yhtä mieltä art. 13.2.f 1408/71 soveltamisesta eläkkeensaajiin.

1.Työskentelyn lopettanut henkilö (1/2)

• Uusissa asetuksissa ei ole asetuksen 1408/71 13.2.f art. ja asetuksen 574/72 10 b artiklaa vastaavaa määräystä

• Asetuksen 883/2004 11.3.e art. mukaan ei-aktiiviin henkilöön sovelletaan hänen asuinvaltionsa lainsäädäntöä

1. Työskentelyn lopettanut henkilö (2/2)

• Jos henkilö ei saa 883 11.2 artiklan tarkoittamalla tavalla rahaetuuksia, määräytyy sovellettava lainsäädäntö asumisen perusteella

• Sovellettava lainsäädäntö voidaan määrittää soveltamalla toimeenpanoasetuksen 20.2 artiklaa ja tarvittaessa ottamalla huomioon toimeenpanoasetuksen 11 artiklan sanamuoto

2. Eläkettä saava henkilö

• Henkilöä, joka saa seuraavia etuuksia ei kuitenkaan pidetä aktiiveina: työkyvyttömyys-, vanhuus- tai perhe-eläke tai työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi myönnetty eläke tai rahana maksettava jatkuvan hoidon kattava rahaetuus (art. 11.2 toinen lause)

• Sovelletaan asuinvaltion lainsäädäntöä (art. 11.3.e)

• Voidaan soveltaa toimeenpanoasetuksen 11 ja 20.2 artiklan määräyksiä.

3. Opiskelija

• Asuinvaltion lainsäädäntöä sovelletaan (art. 11.3.e)

• Opiskelijoiden osalta tulonlähde on tavanomaisten intressien keskusta osoittava (toimeenpanoasetuksen 11.1.b(iv))

• Useissa tapauksissa vanhempien asuinvaltion

4. Perheenjäsen

• Sovellettava lainsäädäntö määritetään jokaisen osalta yksilöllisesti

• Asuinvaltion lainsäädäntö (11.3.e art)

• Huom!

– Asetuksessa on useita perheenjäsenten johdettuja oikeuksia koskevia määräyksiä

– Johdetut oikeudet ovat asetuksen mukaan ensisijaisia yksinomaan asumisen perusteella saavutettuihin omiin oikeuksiin nähden.

5. Muut

• Kaikki henkilöt, joihin sovelletaan yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädäntöä– Kuinka varmennetaan, että henkilöön on

sovellettu jäsenvaltion lainsäädäntöä? Mitä lainsäädännön soveltaminen käytännössä tarkoittaa?


Asumisen määrittely

Toimeenpanoasetuksen 11 artikla – Asuinpaikan määrittäminen

• Jos erimielisyyttä asuinpaikasta

• ”henkilön etujen tavanomainen keskus”

• Luettelo tosiseikoista, joita voidaan ottaa huomioon

• Jos ei päästä yksimielisyyteen – henkilön tahdonilmaisu ratkaiseva

11 artikla – Asuinpaikan määrittelyyn liittyvät tekijät• Oleskelun kesto ja jatkuvuus asianomaisen

jäsenvaltion alueella

• Henkilön tilanne, mukaan lukien:– Harjoitetun toiminnan luonne ja erityispiirteet,

erityisesti paikka, jossa toimintaa tavallisesti harjoitetaan, toiminnan pysyvyys tai työsopimuksen kesto

– Perheasema ja perhesiteet

– Muun kuin ansiotoiminnan harjoittaminen

– Opiskelijoiden osalta tulonlähde

– Asumistilanne, erityisesti asunnon vakituisuus

– Jäsenvaltio, jossa asianomaisen henkilön verotustarkoituksessa katsotaan asuvan

Toimeenpanoasetuksen 11 artiklan soveltaminen (1/3)

• Soveltaminen rajoittuu erimielisyystilanteisiin– Jäsenvaltiot voivat lähtökohtaisesti soveltaa

kansallista lainsäädäntöään määrittäessään henkilön asumista

– Kuitenkin, jos kansallinen lainsäädäntö poikkea liiaksi yhteisön oikeuden periaatteista, voi tämä olla ristiriidassa tp-asetuksen 11 artiklassa määriteltyjen elementtien kanssa.

Toimeenpanoasetuksen 11 artiklan soveltaminen (2/3)• On 11 artiklan luettelo tyhjentävä?

– Määräys on tarkoitettu joustavaksi ja mahdollistamaan erilaisten tilanteiden ilmeneminen

– Asuminen tulee määritellä kussakin tapauksessa yksiköllisesti ottaen huomioon kyseisen tilanteen erityispiirteet

– Laitosten velvollisuutena ei kuitenkaan ole selvittää kaikkia mahdollisia elementtejä, mutta tietoa, joka heillä on saatavalla, voidaan se ottaa huomioon kokonaisarviossaan

• Intimiteettisuoja, tietosuoja

Toimeenpanoasetuksen 11 artiklan soveltaminen (3/3)

• Henkilön tarkoitus– Ratkaiseva tekijä

– Kuitenkaan tarkoitus ei voi yksistään olla määräävä, vaan sen on oltava ilmeinen myös ottaen huomioon muut 11 artiklassa mainitut elementit

Toimeenpanoasetuksen 6 artikla – Lainsäädännön tilapäinen soveltaminen ja etuuksien tilapäinen myöntäminen

• Jos laitokset ovat erimieltä sovellettavan lainsäädännön määrittämisestä– Se maa jossa tosiasiassa ammatillisesti

aktiivi (jos yksi jv)

– Jos useammassa ammatillisesti aktiivi, se jossa myös asuu

– Jo ei-aktiivi – se jossa asuu

– Muissa tapauksissa se mistä soveltamista on ensin haettu

Toimeenpanoasetuksen 6 artikla – Lainsäädännön tilapäinen soveltaminen ja etuuksien tilapäinen myöntäminen

• Laitokset erimielisiä, kumman myönnettävä etuudet– Tilapäinen maksaminen asuinmaasta

– Se josta etuuksia on ensin haettu

• Jos ei päästä edelleenkään sopuun– Aikaisintaan 1 kk erimielisyyden

syntymisestä toimitettava hallintotoimikunnalle

– Hallintotoimikunta 6 kk aikaa ratkaista asia

Toimeenpanoasetuksen 7 artikla – Etuuksien ja maksujen tilapäinen laskeminen

• Vaikka kaikkia tietoja etuuden määrän laskemiseksi ei olisi käytössä, on etuus maksettava tilapäisesti

• Uusi laskenta suoritettava heti kun tiedot on käytössä


5. Uusi Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus

Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen valmistelu

• Uusi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on neuvoteltu

• Toimeenpanosopimus neuvoteltu

• Ei vielä voimassa

Asumisen määrittely uuden Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan• 5 artikla (Huom! Epävirallinen käännös)

Henkilön asuminen Pohjoismaassa määräytyy kansallisen lainsäädännön mukaan. Kun syntyy erimielisyyttä siitä, minkä Pohjoismaan lainsäädäntöä henkilöön on sovellettava, katsotaan henkilön asuvan siinä Pohjoismaassa, jossa hän on väestökirjoilla, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Mitä vaikutuksia?

• Tarkoitus välttää tp-asetuksen 6 artiklan soveltaminen

• Mitä Kelan kannalta:– Lähtökohtaisesti esim. Opiskelijat voisivat

pysyä Suomen sos. Turvassa

• Toimeenpanosopimuksen mukaan kuitenkin tulee soveltaa asetuksia ja 987/2009 11 artiklan asumisen kriteerejä


6. Siirtymäaika

Siirtymäaika

1. Lainsäädännölliset haasteet• Asetukset 883/2004 ja 987/2009 voimaan ja

sovellettavaksi 1.5.2010

• Pohjoismainen sopimus ei vielä voimassa

• ETA-maat eivät vielä sovella asetuksia

• Sveitsi?

• Kolmansien valtioiden kansalaisia koskeva asetus?

2. Sähköiseen tiedonvaihtoon siirtyminen• Sähköiseen tiedon vaihtoon viimeistään 1.5.2012

Asetusten 1408/71 ja 574/72 soveltaminen asetusten 883/2004 ja 987/2009 tulessa sovellettavaksi

• Asetuksen 883 90 art. ja 987 96 art. mukaan 1408/71 ja 574/72 kumoutuvat uusien asetusten soveltamisen alkamispäivästä

• Asetukset 1408/71 ja 574/72 pysyvät kuitenkin voimassa seuraavasti:– Kolmansien valtioiden kansalaisten osalta (asetus

859/2003, joka laajentaa 1408/71 ja 574/72 soveltamista 3. maiden kansalaisiin)

– Grönlannin osalta– ETA-maiden ja Sveitsin osalta niin kauan kuin kyseisten

maiden kanssa tehtyjä sopimuksia ei ole muutettu 883/2004 perusteella

– (Lisäeläkedirektiivin 98/49/EY osalta)

• Asetuksia 1408/71 ja 574/72 sovelletaan siis kokonaisuudessaan silloin, jos on kyse maasta tai henkilöstä, johon sovelletaan näitä asetuksia

eu-sosiaaliturva-asetuksen ja pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen muutokset

Documents