eureroopre alivsturnleturested...

2•16

Euroopan tulevaisuus on laadussa

OPISKELIJA-AKTIIVIT LOIMUN KIMPUSSA

Vastatuulta

työllistymisessäympäristömaisterien

sisältö 2•16

Toimitus ja toimisto Vuorikatu 22 A 15, 00100 Helsinki09 622 6850, www.ykl.fi, [email protected]

Osoitteenmuutoksetwww.ykl.fi, 09 6226 850, [email protected]

PäätoimittajaTuula Kilpeläinen, 040 583 2494

ToimituskuntaTuovi Kurttio, Vilja Varho, Tuula Kilpeläinen

Ilmoitushinnat1/1 sivu 800 e, 1/2 sivua 550 e, 1/4 sivua 350 e, takakansi 1 000 e

IlmoituksetJuha Halminen, 09 873 6944, [email protected]

Ulkoasu ja taittoTotal Layout Oy / Toni Talvenheimo

PainoERWEKO, Helsinki Lehti on painettu Lumisilk -paperille, joka täyttää joutsenmerkityn painotyön vaatimukset.

Tilaushinta: 20 euroa vuosikerta

A i k a k a u s l e h t i e n l i i t o n j ä s e n

Y M P Ä R I S T Ö A S I A N T U N T I J O I D E N K E S K U S L I I T O N J Ä S E N L E H T I

ISSN-L 1459-515X

IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa

Puhelinpalvelu: 09 4763 7600Faksi: 09 4763 7690Asiakaspalvelupiste: ma ja ke 10-15 ja pe 10-13Ratavartijankatu 2, 4. kerros, 00520 Helsinkiwww.iaet.fi, [email protected]

Seuraava numero 14.10.2016

2•16

Euroopan tulevaisuus on laadussa

OPISKELIJA-AKTIIVIT LOIMUN KIMPUSSA

Vastatuulta

työllistymisessäympäristömaisterien Kannen kuva:

Jouni Vainio

Ammattiliitot ja työ

PÄÄKIRJOITUS | toiminnanjohtajalta

LYHYESTI | valtuuston kokous

YKL:n valtuusto kokoontui 13.5.2017. Jouni Vainio valittiin uudestaan YKL:n puheenjohtajaksi.

Valtuuston kokouksessa jaettiin myös Akavan ansiomerkkejä YKL:n ansioituneille jäsenille: hopeisen merkin saivat Jouni Vainio ja Aarre Paloposki, pronssisen merkin hopeisin lehvin sai Timo Mäkinen ja pronssisen merkin saivat Sari Hartonen, Jyrki Liimatainen ja Maija Venäläinen. Kaikki ovat olleet pitkään mukana YKL:n toiminnassa.

Samana päivänä kokoontuivat myös Loimuksi yhdistyvien liittojen valtuustot yhteiseen seminaariin, jossa käsiteltiin uutta tulevaa Loimu-liittoa.

04

02 Toiminnanjohtajalta: Ammattiliitot ja työ

04 Henkilökuvassa Lea Saukkonen

06 Vastatuulta ympäristömaisterien työllistymisessä

09 Työmarkkinatutkimuksen tuloksia

10 Määräaikaisia kiusataan entistä useammin

11 Maakuntauudistus vie ELY-keskukset historiaan

12 Apurahansaajan eläkevakuutus

14 Euroopan tulevaisuus on laadussa

18 Muoviroskat pois merestä

22 Kanavan kevätsiivous

24 Opiskelijat Loimun kimpussa

26 Pitkä kaivoshistoria muokkaa ympäristöä

30 Uutispaloja

31 Koulutuskalenteri 2016

IHMISET OVAT KIINNOSTUNEITA SÄÄSTÄSää on aina turvallinen small-talk -aihe jasääennusteista varsinkin iltapäivälehdetvetävät suuret otsikot, kun ei löydyparemmin houkuttelevia uutisia.

12

APURAHANSAAJA – MUISTA ELÄKEVAKUUTUSApurahalla työskentelevä tulee lakisääteisen työeläkevakuutuksen piiriin, kun hänen työskentelynsä kestää vähintään neljä kuukautta ja neljälle kuukaudelle myönnetty apuraha on vähintään 1 260 euroa.

YMPÄRISTÖMAISTERIEN TYÖTTÖMYYS YLEISTYNYTMyönteistä kuitenkin on, että enemmistö työskentelee koulutustaan vastaavissa tehtävissä.

06

TYÖPAIKKASOPIMINEN VIPPASKONSTIEuroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n uusi pääsihteeri Luca Visentini sanoo, että Eurooppa voi kilpailla vain laadulla.

14

PUHDISTAVAT PUOMITUusi ajatus on puhdistaa valtameret muoviroskasta valtavien puomien avulla.

18

TYÖN MIELEKÄS jakautuminen kaikkien osalle ei enää olekaan itsestäänselvyys, eikä koulutus takaa sitä työtä, johon on opiskeltu. Myös työn luonne on muuttunut, työura on usein monivaiheinen ja työtä tehdään epätyypillisinä aikoina tai vaihtelevina pätkinä. Itsensä työllistäjiäkin meistä monista palkollisista toivotaan.

Itselle sopivan työn löytäminen tuntuu olevan yhä vaikeampaa. Monenlaisia työttömyyden korjausehdotuksia risteilee poliittisessa keskustelussa, mutta tuloksia ei vaan näy. Taustalla vaanii kaiken aikaa ilmaisen työn teettämisen peikko ja sen myötä työmarkkinoi-den jakautuminen varsinaisiin työtätekeviin ja toisaalta työmark-kinoiden välttämättömään täyteainekseen. Kuitenkin kaikki työ on jollain tavalla hyödyllistä ja sillä on oma arvonsa, myös rahallinen.

Koulutettujen työnhaku voi kohdata TE-keskuksen toiminnalle tuntemattomia piirteitä, jos hakija oma-aloitteisesti yrittää työllistyä. Oma toiminta ei viranomaisella aina kirjaudu työnhaun aktiivisuu-deksi ja seurauksena saattaa olla putoaminen ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle, jos hakija on sen lisäksi aiheellisesti kieltäytynyt koulutukseensa ja osaamiseensa sopimattomista työtarjouksista. Nyky-yhteiskunnan tulisi toimia verkostomaisesti ja digitalisaation avulla edistää samaan päämäärään tähtääviä toimenpiteitä, vaikka toimintakanavat olisivat erilaiset.

Suomalainen ammattiyhdistysliike edustaa laajasti kansaamme, eli valvoo työsuhteidemme etuja, joita on muitakin kuin työttömyyskassan jäsenyys. Ay-liike pitää yllä saavutettuja hyvän elämän rakenteita, jota työtä ei vastaavassa muodossa tee kukaan muu. Yksilön on itse vaikea valvoa omia etujaan ja joukkovoiman edut saavutetaan vain isolla joukolla. Jos toimintakykyisiä liittoja ei olisi, niin antaisimme työuramme ohjautumisen kokonaan muihin käsiin. Siitä voisi seurata mitä vain, mutta tuskin kovin paljon parempaa kuitenkaan.

Pekka Ihalainen | toiminnanjohtaja, YKL

2 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 3

HENKILÖKUVA | Lea Saukkonen

Sää on aina turvallinen small-talk -aihe ja sääennusteista varsinkin iltapäiväleh-det vetävät suuret otsikot, kun ei löydy

paremmin houkuttelevia uutisia.– Meteorologina minusta on kiva, että

ihmiset ovat kiinnostuneet säästä, ja että säästä kirjoitetaan. Lööpit olisivat kuitenkin paljon hil-lityimpiä, jos media jälkeenpäin tutkisi, miten sitten kävikään, Saukkonen toteaa.

Asiakaspalvelujen kehittämispäällikkönä Saukkosen tehtävänä on arvioida, mihin kaik-keen sää voi vaikuttaa ja niiltä aloilta hakea Ilma-tieteen laitokselle uusia asiakas- ja tuoteryhmiä.

– Uusia innovaatioita tulee koko ajan. Tärkein kehitys tapahtuu säämalleissa, joiden antamat ennusteet tulevat yhä tarkemmiksi, kun laskentakapasiteetti kasvaa. Tämä antaa ennusteille paremmat käyttömahdollisuudet, hän sanoo.

KESÄN SADEKUUROT AIHEUTTAVAT PÄÄNVAIVAA

Isot ja kalliit säämallit kehitetään kansain-välisenä yhteistyönä. Euroopan tasolla tämä tapahtuu ECMWF:in puitteissa (European

Totta se on, että tuleva sää kiinnostaa meitä jokaista – jos joku, meteorologi Lea Saukkonen sen tietää. Siitä on viitisentoista vuotta, kun hän oli sääennusteineen suomalaiskotien televisioruudun tuttu. Ilmatieteen laitoksen kehityspäällikkönä häntä yllättää, että kasvot tunnistetaan edelleen.

Sääennustajan kasvot tunnetaan

teksti • kuva • H A R R I E T Ö S T E R

– Pystymme ennustamaan alueet, joilla sadekuuroja esiintyy, mutta mihin tarkalleen yksittäiset kesäiset kuurot osuvat, on aika mahdotonta sanoa. Sen ennustaminen on ver-rattavissa siihen, että pystyisi kertomaan, mihin tarkalleen kattilan pohjaan ensimmäiset kuplat syntyvät kiehauttaessa vettä. Sadetutkainfor-maation avulla kuuroja päästään arvioimaan korkeintaan muutamia tunteja eteenpäin.

TV-TYÖ OPETTI HIOMAAN ILMAISUA

– Ilmatieteen laitos on Liikenne- ja viestintä-ministeriön alainen, mutta palvelemme koko yhteiskuntaa. Enää yksittäisen säätiedon tarkkuus ei yksinään ratkaise, vaan tärkeää on myös, miten säätieto vaikuttaa toimintaan ja miten asiakas voi tietoa parhaiten hyödyntää, Saukkonen sanoo.

– Tarjoamme eri toimialoille ja toimijoille räätälöityjä tuotteita, joissa tarvitaan syvällistä sään osaamista. Asiakkaat edustavat muun muassa mediaa, liikennettä, kauppaa ja teolli-suutta.

Hän mainitsee esimerkkinä yhteistyön Destian kanssa. Ilmatieteen laitoksella on

opittu, mitkä säätiedot ovat merkittäviä teiden kunnossapidossa ja Destialla puolestaan, mitä pystytään ennustamaan sään suhteen.

Nykyisessä toimessaan Saukkonen on ollut puolisentoista vuotta. Aikaisemmin hän toimi asiakaspalvelun mediaryhmän päällikkönä ja en-nen sitä operatiivisten meteorologien esimiehenä.

– Olen aina ollut Ilmatieteen laitoksen palveluksessa, hyvin erilaisissa tehtävissä, hän toteaa.

Sivutoimiseen televisiotyöhön hänet aikoi-naan pyydettiin ja MTV3:n meteorologina hän oli koko 1990-luvun. Iltakeikkoja oli viikossa kolmesta viiteen.

– Se oli mielenkiintoista ja opettavaista työtä. Suorat lähetykset opettivat hiomaan ilmaisua tiiviiksi ja selkeäksi, Saukkonen toteaa.

Oli kuitenkin sattuma, että Saukkosesta ylipäätään tuli meteorologi.

– Lähdin yliopistolle opiskelemaan luonnon-tieteitä: matematiikkaa, fysiikkaa ja tähtitiedet-tä. Muutaman vuoden jälkeen mietin, miten pääsisi eteenpäin kohti työelämää. Silloin kek-sin meteorologian, joka antaa selkeän ammatin. Enkä ole katunut!

POLITIIKASSA PÄÄSEE VAIKUTTAMAAN

Jätettyään televisiotyön Saukkonen lähti mukaan kunnallispolitiikkaan. Kokoomuksen edustajana hän on noussut Helsingin kaupun-ginvaltuustoon varavaltuutetun paikalta kaksi kertaa, vuosina 2006 ja 2011. Hän on myös toiminut ympäristölautakunnan puheenjoh-tajana ja istunut Helsingin Energian / Helenin hallituksessa. Parhaillaan hän toimii teknisen lautakunnan varapuheenjohtajana ja istuu HOK-Elannon hallintoneuvostossa.

– Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja kuntatasolla se tapahtuu lähimpänä ihmistä. Poliitikot päättävät siitä, miten yhteisiä rahoja parhaiten käytetään kaikkien hyväksi. Haluan tässä antaa yhteiskunnallisen panostukseni. Jos haluaa vaikuttaa, pitää olla valmis panosta-maan itsekin, Saukkonen sanoo.

– Minulle oikeudenmukaisuus on tärkeä asia: jos esimerkiksi kovasti tekee työtä, siitä on saatava hyötyä. Pitää myös yrittää vaikuttaa läheisten hyvinvointiin, hän sanoo.

Ammattiyhdistystoimintaa Saukkonen sanoo seuranneensa, mutta ei ole ollut siinä varsinaisesti mukana. Jo opiskeluaikoina

hänelle oli kuitenkin luontevaa liittyä YKL:n jäseneksi.

VOIMAKKAAT SÄÄILMIÖT KIEHTOVAT

Luonnon seuraaminen on meteorologille luon-teva harrastus.

– Kuten lähes kaikkia meteorologeja minua kiehtoo voimakkaat sääilmiöt. Olemme kaikki enemmän tai vähemmän myrskybongareita, Saukkonen toteaa.

– On ennustettu, että sään ääritilanteet lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä, jos-kaan ei voi sanoa, mistä yksittäinen tapahtuma johtuu. Mutta kiihtyessään muutokset voivat horjuttaa yhteiskunnallista tasapainoa, kun ruoan tuotanto vaarantuu.

– Kaikkein tärkeintä on nyt tutkia, miten ilmastonmuutos voidaan hidastaa, ja miten siihen sopeudutaan. En enää usko, että sitä voidaan pysäyttää, hän sanoo.

Saukkosen harrastuksiin kuuluu myös koirat, etenkin Skotlannin terrierit. Tälläkin hetkellä kotona on pentu, joka on varsinainen täystuho.

– Se on erikoistunut syömään sähköjohtoja. ○

Centre for Medium-Range Weather Forecasts), jonka säämalli kuuluu maailman parhaimpiin. Säämallien antamat tulokset ovat yleistasoa, ilman tarkkaa paikallistietoa.

– Ilmatieteen laitoksessa jatko käsittelemme mallien tuottamaa tietoa ja sopeutamme sitä suomalaisiin eritysolosuhteisiin: Suomi on poh-joisen ilmastovyöhykkeen isokokoinen maa, jossa on paljon järviä. Meillä on neljä vuodenai-kaa, jotka vaikuttavat säähän hyvin eri tavalla, ja sijainti on merellisen ja mantereisen ilmaston välimaastossa, Saukkonen sanoo.

– Talviseen säähämme kuuluu inversio-il-miö, kun ilmakehään muodostuu sulkukerros ja maapinnan lähellä oleva kylmä ilma ei pääse se-koittumaan ylempänä olevaan lämpimämpään ilmaan. Tilanne on vaikea mallintaa ja vaikuttaa voimakkaasti lämpötilaan. Lapissa voi inversion vuoksi lämpötila heittää jopa reilu kymmenen astetta lyhyelläkin matkalla.

– Kesällä vaikeuksia aiheuttaa sadekuurojen tarkka ennustaminen. Riittävän lämpimällä ja kostealla säällä syntyy yksittäisiä kuuropilviä, joiden elinikä on tavallisesti 20–90 minuuttia, Saukkonen toteaa.

Kuten lähes kaikkia meteorologeja minua kiehtoo voimakkaat

sääilmiöt, sanoo Lea Saukkonen.

– Kesällä vaikeuksia aiheuttaa sadekuurojen tarkka ennustaminen.


Uusien ympäristötieteen maisterien työttömyys on yleistynyt. Tähän viittaa Helsingin yliopistossa tehty työllistymisselvitys, johon haastateltiin ympäristönsuojelutieteestä, ympäristöbiologiasta sekä ympäristömuutos ja -politiikasta valmistuneita. Maisterit suosittelivat, että työelämää huomioitaisiin yliopistokoulutuksessa lisää. teksti • K A T J A T I I S A L A kuvat • S H U T T E R S T O C K

Vastatuulta ympäristömaisterien työllistymisessä

Työllistymistä seurataan säännöllisesti ympäristötieteissä Helsingin yliopistol-la. Vuoden 2015 kesällä opiskelijat Katja

Tiisala ja Kimmo Heikkinen haastattelivat puhelimitse 86 ympäristönsuojelutieteen, ympäristöbiologian sekä ympäristömuutos ja -politiikan maisteria. Näin hankittiin tietoa vuosina 2010–2015 valmistuneiden sijoittu-misesta työelämään. Kohderyhmästä 100 % vastasi kyselyyn. Enemmistö antoi lisäksi palautetta yliopistokoulutuksen kehittämises-tä työelämän kannalta.

TYÖTTÖMYYS KASVANUT

Tulokset yllättävät. Työttömiä oli 12 % tarkas-teluajankohtana, vuoden 2015 toukokuussa. Työvoimasta jopa 13,7 % oli työnhausta huoli-matta vailla työpaikkaa. Työvoimaan lasketaan työlliset ja työttömät. Luku on korkea, sillä

tilastokeskuksen mittaama Suomen yleinen työttömyysaste oli samassa kuussa 11,8 %. Työt-tömyys olikin noussut selvästi vuodesta 2010, jolloin edellinen työllistymisselvitys toteutettiin vertailukelpoisesti samalla menetelmällä. Täl-löin työttömiä oli vain 3 % vastanneista.

Etenkin ympäristöbiologien työllistyminen oli heikentynyt. Työttömyys oli noussut 0:sta 10:een prosenttiin. Koulutusta vastaavaa työtä teki 55 % eli selvästi aiempaa harvempi: pudo-tus oli 19 prosenttiyksikköä. Lähes täsmälleen yhtä voimakkaasti oli laskenut työskentely julkisella sektorilla. Ympäristönsuojelutietei-lijöiden työttömyys oli kolminkertaistunut nousten 5:stä 15:een prosenttiin. Oman alan töissä oli heistä kuitenkin sama osuus kuin ennenkin, 61 %.

Alan vaihtokin voi kertoa työllistymisen vaikeuksista. Ympäristöbiologeista 16 % oli siir-

tynyt kokonaan ympäristöalalta pois. Tulos oli odottamaton, sillä vuonna 2010 yksikään ym-päristöbiologi ei ollut vaihtanut alaa. Vuodesta 2010 poiketen todettiin myös, että jokunen val-mistunut työskenteli palkkatuetussa työssä tai työvoimakoulutuksessa. Uusi ilmiö viitannee työllistymisen haasteisiin. Arvioidessa korkeita työttömyyslukuja ja runsasta alan vaihtoa on kuitenkin muistettava aineiston suppeus, joka voi luoda satunnaisvaihtelua. Ympäristöbiolo-geja oli haastatelluista 31, ympäristönsuojelu-tieteilijöitä 41 ja ympäristömuutos ja –politiikan maistereita 14 henkilöä.

JULKINEN SEKTORI TYÖLLISTI ENITEN

Myönteistä oli, että enemmistö työskenteli koulutustaan vastaavissa tehtävissä: kaikista maistereista 58 % ja työllisistä 79 %. Yleisimmin kyseessä oli asiantuntija-, konsultointi-, hal-

linto-, viranomais- tai tutkimustyö. Koulutusta vastaamattomassa työssä oli 15 % maistereista. Muuta kuin alan työtä tehneiden osuus oli laskenut usealla prosenttiyksiköllä. Onkin mahdollista, että työttömyyttä kasvatti vähen-tynyt työskentely muissa kuin ympäristöalan tehtävissä.

Työnantajia löytyi monipuolisesti. Julkinen sektori työllisti 56 % työllisistä, mutta pien-tä siirtymää yksityiselle puolelle havaittiin. Valtiolla työskentely oli laskenut ja konsultoin-tityö yleistynyt. Yliopistot olivat tavallisimpia työnantajia, joskin yliopistossa työskennelleet olivat pääsääntöisesti tohtorikoulutettavia. Yritykset työllistivät liki joka kolmannen työlli-sen. Järjestöissä työskenteli sangen harva: 13 % töissä olleista.

Kansainvälinen työ osoittautui poikkeuk-seksi. Työllisistä peräti 97 % oli töissä Suomes-

sa. Yksikään maisteri ei toiminut yrittäjänä. Yrittäjyys on ollut harvinaista myös aiempien vuosien selvityksissä, joskin sitä on esiintynyt yksittäistapauksina. Myös freelancerina toi-miminen oli epätavallista ja kuvasi ainoastaan 3 %:n tilannetta. Työsuhteet olivat aiempien vuosien tavoin tyypillisesti määräaikaisia. Vaki-tuinen työsuhde oli noin kolmanneksella.

TYÖNHAKUJAKSOT LYHYITÄ

Selvityksessä kartoitettiin myös työnhakujak-sojen kestoa, koulutusta vastaavan työn etsin-tää sekä työelämästä poissaoloja. Pisimmät yhtenäiset työnhakujaksot ja yhteenlasketut työelämästä poissaolot olivat kasvaneet lievästi vuodesta 2010. Ilahduttavaa oli, että pisimmät työnhakujaksot olivat silti varsin lyhyitä. Yh-tenäinen työnhakujakso oli kestänyt enintään kuukauden 36 %:lla maistereista. Korkeintaan

puolen vuoden työnhakujakso oli ollut 74 %:lla. Mukaan laskettiin työnhaku muutoinkin kuin työttömänä: esimerkiksi työllisenä tai opiske-lijana.

Koulutusta vastaavan työn etsinnässä ilmeni huomattavaa vaihtelua. Kaikista maistereista neljännes ja ympäristöbiologeista jopa 46 % ei ollut hakenut koulutusta vastaavaa työtä valmistuttuaan. Kaikkien pääaineiden mais-tereissa oli kuitenkin henkilöitä, jotka olivat etsineet koulutusta vastaavaa työtä jatkuvasti ja yhteensä yli kahden vuoden ajan.

Koko ajan valmistumisensa jälkeen oli työ-elämässä ollut kolmannes. Yhteensä yli vuoden työelämästä poissaolleita oli 14 %. Heistä vain kaksi henkilöä oli ollut ilman työtä ensisijaisesti työttömyyden vuoksi, lähes puolet oli ollut vanhempain- tai hoitovapaalla. Tulokset viittaa-vatkin siihen, että pitkät työttömyysjaksot ovat

Tutkimuksen tulokset yllättivät. Ympäristömaisterien työttömyys oli

selvästi noussut vuodesta 2010.


LÄHDE:

Heikkinen, K. & Tiisala, K. (2015) Ympäristötieteen maisterien työllistyminen - vuosina 2010-2015 valmistuneiden työllisyystilanne, opintojen kesto ja palaute koulutuksesta. Environmentalica Fennica, nro 33. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos.

Työllistymisselvitys on luettavissa Internetissä: http://www.helsinki.f i/ymparistotieteet/pdf/EF/EF33.pdf

olleet harvinaisia. Työttömyys oli kuitenkin kirkkaasti tavallisin työelämästä poissaolon syy. Vuonna 2010 esiintynyttä vapaaehtoista työttömyyttä ilmeni niukasti.

TYÖELÄMÄ ESILLE KOULUTUKSESSA

Maistereilta pyydettiin sähköpostitse sanallista palautetta omasta koulutuksestaan työelämä-näkökulmasta. Koulutuksen kehittämisehdo-tuksia, hyödyllisyyttä sekä työelämässä ilmen-neitä ongelmia kuvailivat erityisen aktiivisesti ympäristönsuojelutieteen sekä ympäristömuu-tos ja -politiikan maisterit.

Työelämään tulisi valmentaa yliopistokoulu-tuksessa lisää. Näin uskoi reilut puolet vastaa-jista. Tämä onnistuisi esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä työnantajien kanssa, lisäämällä työelämään tutustuttamista ja ammatillista ohjausta. Käytännönläheisyyttä suositteli opintoihin noin neljännes. Merkittävä osuus, 44 % vastaajista, ei kuitenkaan ollut kohdannut

koulutukseen liittyviä ongelmia työelämässä. Tavallisimpina työelämän ongelmina nousi-vat esiin oman osaamisen markkinointi tai tunnistaminen sekä vaikeus työllistyä. Myös erikoisosaamisen puute korostui muutamassa vastauksessa.

Selvityksen pääaineista erityisesti ympä-ristönsuojelutiede sekä ympäristömuutos ja -politiikka ovat laaja-alaisia ja tieteidenvälisiä oppiaineita. Opintojen laaja-alaisuutta, moni-puolisuutta tai tieteidenvälisyyttä kuvailtiinkin yli puolessa vastauksista hyödyllisenä. Työhar-joittelu sekä valmiudet monenlaisiin työteh-täviin esitettiin useissa vastauksissa tärkeinä. Tarpeellisina nähtiin samoin menetelmäosaa-minen, kuten GIS, sekä perustaidoista erityises-ti kirjoitus- ja tiedonhakutaidot.

Selvityksessä tarkasteltiin vielä opintojen kestoa ja valmistumisikiä. Opintojen kesto oli keskimäärin noin seitsemän vuotta, yleisin val-mistumisikä puolestaan 27 vuotta. Nopeimmin

valmistuivat opiskelijat, jotka eivät aloittaneet opintojaan heti lukion jälkeen vaan myöhem-min, hieman varttuneena.

Selvitys tuotti runsaasti ehdotuksia työelä-män yhä paremmasta huomioinnista ympä-ristötieteissä. Tieto työmarkkinatilanteesta on arvokasta kaikille. Vastaavien työllistymisseu-rantojen lisäämistä voikin suositella lämpimäs-ti. Vain tällöin on mahdollista pysyä ajan tasalla työllistymisen muutoksista. ○

Työelämään tulisi valmentaa paljon nykyistä enemmän. Oman osaamisen markkinointi tai tunnistaminen koetaan ongelmana.

Työmarkkinatutkimuksen tuloksia

YLEISTÄ

Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL), Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) toteuttavat vuosittain työmarkkinatutkimuksen, jossa selvitetään liiton jäsenten palkkausta, työaikaa, työmarkkinoil-le sijoittumista, koulutusalaa ja muita edunvalvonnan kannalta oleellisia asioita.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1312 YKL jäsentä, joka on ennätyksellisen korkea 42% osuus kaikista kyselyn saaneista. Tutkimuksen vastaajajoukon perusjakaumat edustavat hyvin edellisten tutkimusten vastaavia jakaumia, eli tulokset ovat siltä osin luotettavia ja vertailukelpoisia. Vastaajista 63 % oli naisia ja ikäjakauma painottui alle 45-vuotiaisiin. Ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut 87 prosenttia jäsenistöstä ja alemman 21 prosenttia. Ammattikorkeakoulututkinto on 9 prosentilla vastaajista. Viisi suurinta koulutustaustaa ovat biologia-biotieteet, geologia, ympäristötieteet, akvaattiset tieteet ja maantiede, jotka yhteensä kattavat 73 % jäsenistön oppitaustoista. ○

TYÖMARKKINATUTKIMUS | YKL

Pääasiallinen toiminta Kaikki Nainen Mies 10/2015, YKL % % %

vakinaisessa työsuhteessa 59 51 73 määräaikaisessa työsuhteessa 21 25 13 työtön/työvoimapoliittisessa koulutuksessa 11 13 7 äitiys-/vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla 3 4 1 apurahalla 2 3 1 osa-aikaeläkkeellä 1 0 2 vuorottelu- tai opintovapaalla 1 1 1 yrittäjä 0 0 0 lomautettuna 0 0 0 muuten työelämän ulkopuolella 1 1 1

Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2015, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90

kunta/kuntayhtymä 178 3 490 2 500 2 964 3 350 3 822 4 500 valtio 457 4 167 3 100 3 580 4 050 4 700 5 287 yksityinen 221 3 725 2 650 3 000 3 540 4 300 5 040 yliopisto 95 3 364 2 290 2 541 3 300 4 005 4 950 kaikki 970 3 850 2 667 3 150 3 755 4 400 5 100

PALKKAKEHITYS

Kokoaikaisesti työssä olevilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan kaikkine luontoisetujen arvoineen, johon eivät kuulu ylityö korvaukset, lomarahat eivätkä omaisuustulot. Palkankorotukset ovat muutamana viime vuotena olleet aina edellisvuotta maltillisempia. YKL:n jäsenten keskipalkka on 3 849 euroa ja mediaanipalkka 3 754 euroa. Nimellispalkat ovat nousseet hyvin vähän, mutta mediaanipalkassa kasvua on ollut 1,5 prosenttia, eli tulotaulukon alapäässä korotuksia on ollut enemmän.

Valtiosektorilla työskentelevillä on alla olevan taulukon mukaan selvästi muita ryhmiä korkeammat palkat. Yliopistosektorilla palkat ovat pienimmät, mutta ero kuntasektorin ja yksityisen sektorin keskipalkkoihin ei ole kovin iso. Mediaanipalkka on hieman noussut vuoden aikana kaikilla muilla sektoreilla paitsi valtiolla. Vertailun luotettavuutta heikentää yliopistosektorin pienehkö vastaajamäärä. Sarakkeen merkintä F10 tarkoittaa, että 10% vastanneista ansaitsee tätä vähemmän ja F90 vastaavasti, että 90 % jää alle tämän palkkamäärän.

Palkkaerot vakituisissa ja määräaikaisissa töissä ovat edelleen suuret. Osaltaan tätä selittää se, että työuran alussa määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä, kuten myös se, että pienipalkkaisimmalla yliopistosektorilla määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Mediaaniarvoista laskettuna määräai-kaisen työntekijän palkka on vain 75 prosenttia vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän palkasta. Pienin palkkaero määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden välillä on kuntasektorilla, jossa mediaanipalkkojen suhde on 84 prosenttia. Suurin palkkaero vakinaisten ja määräaikaisten välillä on yksityisellä sektorilla, jossa määräaikaisen palkka on 73 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta. Yliopistosektorilla määräaikaisen palkka on 78 prosenttia ja valtiosektorilla 76 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta.

TYÖSUHTEIDEN LAATU

Jäsenistön työsuhteiden tyyppiä kuvaavassa taulukossa näkyy edelleen määrä aikaisuuksien suuri osuus, samoin se, että naisten asema työmarkki-noilla on edelleen keskimäärin huonompi kuin miesten.

teksti • P E K K A I H A L A I N E N , t o i m i n n a n j o h t a j a , Y K L kuva • S H U T T E R S T O C K


YKL on huolissaan henkilöstön asemasta

Hallitus on kirjannut, että uudelleenjärjestelyissä minimoidaan henkilöstön siirtyminen paikkakunnalta toiselle. Suuri, eri sopimusalat ylittävä muutos pitää sisällään kuitenkin paljon muitakin muutosturvaan liittyviä erittäin tärkeitä asioita. Tällaisia ovat vaikkapa noudatettavat työ-ja virkaehtosopimukset, palkkausjärjestelmät ja palkkatason säilyttäminen, määräaikaisten tilanne tai työhyvinvoinnista huolehtiminen uuden ison mullistuksen keskellä. Onkin erittäin tärkeää, että heti alusta alkaen henkilöstö on hyvin edustettuna valmistelun kaikilla tasoilla. Tätä varten on neuvottelujärjestömme JUKO:n piiriin perustettu liittojen edustajista koostuvia taustaryhmiä tukemaan eri valmisteluryhmissä toimivia henkilöstön edustajia ja paikallisia luottamusmiehiä.

Yleensä kyse on työnteon mitätöinnistä, eristämisestä tai tiedon panttaamisesta. Ilmiö on yleistynyt vuodesta 2011, ker-

too erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen työ- ja elinkeino ministeriöstä.

Työntekijöiltä kysyttiin, oletko havainnut työpaikalla eriarvoista kohtelua tai syrjintää. Kyselyyn vastasi liki 1 750 palkansaajaa. Työolo-barometrin kysely tehtiin viime elo-syyskuussa. Ennakkotiedot julkistettiin 18. helmikuuta.

Lyly-Yrjänäinen arvelee, että syynä kiusaami-sen yleistymiseen on kiristynyt työmarkkinati-lanne ja pelko omasta työpaikasta.

UHKAILUA JOKA VIIDENNELLÄ TYÖPAIKALLA

Myös työpaikan ikääntyvät joutuvat muita helpommin syrjityiksi. Joka kymmenes vastaa-ja totesi, että työpaikan ikääntyviä kohdellaan eriarvoisesti.

– Kiusaamisen yleisyys antaa aihetta huo-leen, Lyly-Yrjänäinen toteaa.

Joka viides vastaaja oli havainnut työpai-kallaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Useimmiten uhkaajana oli asiakas.

KIUSAAMINEN YLEISEMPÄÄ KUIN MUUALLA

Barometrissa muistutetaan, että kiusaaminen, epäasiallinen kohtelu tai häirintä on Suomessa yleisempää muihin muissa Euroopan maissa. Kiusattujen lisäksi myös sivustakatsojat oireile-vat, ja työstä poissaolot lisääntyvät.

Työministeri Jari Lindström vaatii, että työ-paikkakiusaamiseen pitää ottaa nollatoleranssi.

– Kaikkien pitää uskaltaa puuttua asiaan tai kertoa siitä esimiehelle tai korkeammalle ta-holle. Kiusaamiseen menetetään valtava määrä työpäiviä.

Ministeri Lindström ei suostunut ottamaan kantaa, kuinka määräaikaisten kohtelu muut-tuu, kun määräaikaisuuksien ehtoja löysätään nykyisestä.

– Määräaikaisuuden ehtoja ei ole lyöty lukkoon. En kommentoi keskeneräisiä asioita. ○

Määräaikaisia kiusataan entistä useamminMääräaikaisia kohdellaan työpaikoilla aiempaa huonommin. Noin joka seitsemäs määräaikainen on joutunut kiusatuksi.

Koko barometri on luettavissa TEM:n sivuilta. https://www.tem.f i/ajankohtaista/julkaisut/kaikki_julkaisut/tyoolobarometri._ennakkotiedot_syksy_2015.100721.xhtml

teksti • U P / B I R G I T T A S U O R S A kuva • S H U T T E R S T O C K

teksti • A R J A V A R I S , e d u n v a l v o n t a p ä ä l l i k k ö , Y K L kuva • S H U T T E R S T O C K

Hallitus aikoo sovittaa yhteen valtion aluehallinnon ja maakuntahallin-non sekä yksinkertaistaa julkisen

aluehallinnon järjestämistä. Tämä tapahtuu toimintojen keskittämisellä tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille eli maakunnille. Niiden tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Hallitus linjasi 5.4.2016 tehtävät, jotka kuuluvat maakunnille vuoden 2019 alusta lukien. Tästä on parhaillaan käynnistymässä vauhdilla valtava uudistushanke.

MAAKUNTAUUDISTUS VIE ELY-KESKUKSET HISTORIAANELY-keskusten ja aluehallintovirastojen syntyä 2010 luonnehdittiin vuosisadan uudistukseksi. Sen aika jäi kuitenkin lyhyeksi. Nyt käynnistyvän maakuntauudistuksen myötä ELY-keskukset lakkautetaan ja aluehallintokeskukset kokevat uuden muodonmuutoksen.

MUUTOKSET KOSKEVAT USEITA VIRANOMAISIA JA SUURTA MÄÄRÄÄ NIISSÄ TYÖSKENTELEVÄÄ HENKILÖSTÖÄ

Maakunnille siirtyy tehtäviä ELY-keskuk-sista, TE-toimistoista, aluehallintoviras-toista, maakuntien liitoista ja kunnista. ELY-keskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot lakkaavat 1.1.2019 lukien.

Maakuntien liittojen kaikki lakisäätei-set tehtävät siirtyvät maakunnille. Myös pääosa ELY-keskusten tehtävistä siirtyy maakuntiin. Osa tehtävistä jää edelleen valtion vastuulle, mutta tehtävät järjestel-lään uudelleen. TE-toimistojen vastuulla olevien palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Nykyisistä kuudesta aluehallintoviras-tosta muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen. Uusi aluehallintovirasto toimii alueellisissa yksiköissä tai toimipisteissä. ELY-keskusten ympäristövalvonta ja luonnonsuojelu koo-taan aluehallintovirastoon. ○

KUNTA, MAAKUNTA, VALTIO

• Kunnilla on edelleen vastuu työllisyyden, osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeino-politiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta.

• Maakunnat vastaavat sosiaali- ja tervey-denhuollosta, pelastustoimesta, ympäristö-terveydenhuollosta, alueellisista kehittä-mistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identi-teetin ja kulttuurin edistämisestä.

• Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaa-misesta sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta sekä valtakunnallisesti yhtenäisen toiminta-tavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen.

On erittäin tärkeää, että

heti alusta alkaen henkilöstö on hyvin edustettuna valmistelun kaikilla tasoilla.


Apurahalla työskentelevät tutkijat ja taiteilijat ovat olleet lakisääteisen työeläke- ja tapaturmavakuutuksen piirissä seitsemän vuotta. Turva on hyvä ja kattava, mutta se pitää muistaa itse ottaa. teksti • M A R K K U P U L K K I N E N kuvat • M I K K O K Ä K E L Ä

Apurahansaaja – muista ottaa eläkevakuutus

A purahansaajat rinnastetaan työeläke-lainsäädännössä maatalousyrittäjiin, joten työeläke määräytyy maatalo-

usyrittäjän eläkelain (Myel) mukaan. Apura-hansaajien työeläkeasioita hoitaa Maatalo-usyrittäjien eläkelaitos Mela.

Mela vastaa Myel-vakuutuksen lisäksi myös apurahansaajien työtapaturmavakuutuksesta, vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta, ryhmä-henkivakuutuksesta ja sairauspäivärahasta.

Vaikka rinnastus maanviljelijöihin tuntuu oudolta, on se apurahansaajien kannalta hyvä asia. Valtio tukee Myel-järjestelmän vakuu-tusmaksuja, joten apurahansaajatkin saavat henkilöturvansa varsin edullisesti.

Mela on myös oppinut tuntemaan apuraha-tutkijoiden töiden erityispiirteet, joten tutkijat ja taiteilijat voivat työskennellä turvallisin mielin. Vakuutukset ovat voimassa niin Suo-messa kuin ulkomaillakin. Melan asiakkaina on tällä hetkellä noin 1 700 apurahatutkijaa ja 700 apurahataiteilijaa.

NELJÄ KUUKAUTTA RAJANA

Apurahalla työskentelevä tulee lakisääteisen työeläkevakuutuksen piiriin, kun hänen työs-kentelynsä kestää vähintään neljä kuukautta ja neljälle kuukaudelle myönnetty apuraha on vähintään 1 260 euroa. Vakuuttamisvelvollisuus koskee edellä kerrotuilla ehdoilla myös tutki-mustyöryhmien jäseniä.

Kun apuraha on myönnetty, pitää apurahan-saajan ennen työskentelyn aloittamista ottaa itse yhteyttä Melaan ja täyttää vakuutushake-mukset sähköisesti.

Myel-vakuutus on aina määräaikainen ja se loppuu automaattisesti apurahakauden päät-tyessä. Kertynyt Myel-eläke maksetaan muiden työeläkkeiden päälle vanhuuseläkkeelle siirryt-täessä. Apurahajakson aikana eläkettä kertyy samojen laskentaperiaatteiden mukaan kuin palkansaajillakin.

TAPATURMAVAKUUTUS KATTAA TYÖ- JA VAPAA-AJAN

Myel-vakuutetun apurahansaajan turvaan kuuluu automaattisesti myös työajan Mata-tapa turmavakuutus. Se korvaa apurahatyössä sattuneesta tapaturmasta aiheutuneet vammat ja ammattitaudit.

Vakuutus kattaa vamman hoidon, lääkkeet ja hoitomatkojen kulut. Myös lääkärin mää-räämä fysikaalinen hoito korvataan tapa-

ELÄKE KERTYY TYÖSTÄ | 1/3

turmien yhteydessä. Korvauk-silla ei ole ylä rajaa.

Jos tapaturmasta aiheutuu työkyvyttömyyttä, maksetaan tapaturmapäivärahaa enintään vuoden ajan tapaturman sattu-misesta. Jos työkyvyttömyys kestää yli vuoden, muuttuu päiväraha tapaturmaeläk-keeksi.

Mata-vakuutus ei korvaa tapaturmasta riippumatonta sairautta, joten sairauskuluva-kuutus se ei ole.

Työajan vakuutusturvaa voi ja kannattaa täydentää vapaa-ajan Mata-tapaturmava-kuutuksella. Sen kattavuus on laajempi kuin yksityistapatur-mavakuutuksissa.

Vapaa-ajan vakuutus kattaa harrastuksissa, kuten urheilus-sa, sattuvat tapaturmat ilman lajirajoituksia.

Mata-vakuutukset korvaavat

LISÄTIETOJA:

www.mela.f i, puh. 029 435 2650.

Työeläkesarja jatkuu seuraavassa numerossa palkansaajien työeläkejärjestelmän (TyEL) uudistuksista kertovalla jutulla.

Apurahansaaja – ota eläkevakuutus, kun• apurahakausi kestää yhtäjaksoisesti vähintään

neljä kuukautta• neljälle kuukaudelle myönnetty apuraha on

vähintään 1 260 euroa• saamasi apuraha on myönnetty Suomesta• et ole työsuhteessa apurahan myöntäjään• olet 18–67-vuotias, mutta et vanhuuseläkkeellä• kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin.

MYEL- 10 000 20 000 30 000 VUOSITYÖTULO EUROA EUROA EUROA

Myel- ja ryhmä- 1 274 e 2 549 e 3 868 e henkivakuutusMata-työajan 9 e 17 e 24 e vakuutusMata-vapaa-ajan 76 e 103 e 147 e vakuutus

Esimerkki vakuutusmaksuista alle 53-vuotiaalla apuraha tutkijalla

myös ulkomaanmatkoilla sattuneet tapatur-mat. Ulkomaanmatkoilla on kuitenkin syytä olla voimassa myös erillinen matkavakuutus sairastumisen varalle.

MYÖS SAIRAUSPÄIVÄRAHAA

Apurahansaajan vakuutuspakettiin kuuluu myös Mela-sairauspäiväraha, jota saa neljän-nestä sairauspäivästä yhdeksänteen sairaus-päivään saakka. Sen jälkeen sairauspäivärahan maksaa Kela.

Ryhmähenkivakuutus on puolestaan kaikki työntekijät, myös apurahansaajat, kattava va-kuutus, josta maksetaan omaisille kertakorvaus työssä olevan ihmisen kuolemantapauksissa. Korvauksen suuruus on 4 500–50 000 euroa riippuen vakuutetun iästä, kuolinsyystä (sai-raus vai tapaturma) ja alaikäisten lasten luku-määrästä.

MALTILLISET MAKSUT

Työeläke- ja tapaturmavakuutusten maksut ja myös turvan taso perustuvat apurahansaajilla vuotuiseen Myel-työtuloon, joka lasketaan apu-rahan suuruudesta. Vakuutusta tehtäessä apu-rahaan sisältyvien kulujen osuus vähennetään apurahasta pois. Jos työskentelyyn tarkoitettu apuraha on esimerkiksi 10 000 euroa kuuden

kuukauden ajalle, on vuotuinen Myel-työtulo 20 000 euroa.

Kaikki etuudet, myös eläkekertymä, määräy-tyvät Myel-työtulon perusteella: mitä suurempi Myel-työtulo, sitä paremmat etuudet ja turva. Myös Kelan maksamat päivärahaetuudet, kuten äitiys- ja vanhempainraha, sairausvakuutuksen päiväraha ja liikennevakuutuksen ansionmene-tyskorvaus, perustuvat Myel-työtulon suuruu-teen.

Apurahansaajien työeläkevakuutuksen maksu on 12,7–13,5 prosenttia vuotuisesta Myel-työtulosta, kun se on alle 26 500 euroa. Isompien apurahojen osalta maksuprosentti on suurempi.

Työtapaturmavakuutuksen vuosimaksu on 0,075 prosenttia Myel-työtulosta ja vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen 0,44 prosenttia Myel-työtulosta lisättynä 15 euron perusmak-sulla. ○

Apurahansaajan pitää muistaa itse ottaa

yhteyttä Melaan ennen apurahatyöskentelyn

aloittamista.


Euroopan talous junnaa ja lääkkeeksi tarjotaan Suomessakin työehtojen ja palkkojen leikkauksia sekä sosiaaliturvan

heikennyksiä. Yleissitovien sopimusten sijaan työnantajapuoli haluaa paikallista sopimista.

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n tuore pääsihteeri Luca Visentini sanoo, että hyökkäys yleissitovia sopimuksia ja kol-mikantaa vastaan on jatkunut vuosikausia.

– Kuitenkin Eurostatin tilastot osoittavat, että tuottavuuden kasvu on heikointa maissa, joissa ei ole lainkaan yleissitovia työehtoso-pimuksia.

Nyt Euroopan komissio on taipumassa tosiasioiden edessä.

– Komissiokin näkee, että tuottavuus on laskenut ja kilpailukyky on heikentynyt eli kävi päinvastoin kuin paikalliselta sopimiselta odotettiin.

Paikallisen sopimisen sijaan komissio suo-sittaa, että työehdoista sovitaan yleissitovasti ja sopimuksia sovelletaan paikallisesti.

VELKAKRIISI SEKOITTI PAKAN

Sopimuskulttuurissa otettiin iso takapak-ki, kun euroalueen kriisimailta vaadittiin

työelämäjoustoja osana velkajärjestelyjä. Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa, Kreikas-sa ja Kyproksella kollektiivinen sopiminen kiellettiin lailla.

– Irlannissa tehtiin viime kesänä päätös purkaa tämä laki. Espanjassa on päätetty rakentaa kollektiivinen sopimusjärjestelmä uudelleen. Hallituksen kanssa on sovittu, että lakia muutetaan, Visentini kertoo.

Kreikassa vastaava on hänen mukaansa mahdollista, mutta Portugalissa ja Kyproksel-la tilanne on hankalampi.

Vahvinta neuvottelukulttuuri on Poh-

”Euroopan tulevaisuus on laadussa”Työpaikka sopiminen on vain vippas konsti

– Pitää investoida teollisuuteen, rakentaa strategiaa ja miettiä, millaista tasapainoa halutaan työmarkkinoille. Tämä ei ole helppoa. Tähän tarvitaan luovuttaa ja luottamusta hallituksilta, työnantajilta ja työntekijöiltä, EAY:n pääsihteeri Luca Visentini sanoo.

teksti • B I R G I T T A S U O R S A kuvat • J A R N O M E L A

– Eurooppa voi kilpailla vain laadulla, sanoo EAY:n tuore pääsihteeri Luca Visentini. – Yksilö- ja työpaikkakohtaiset työehtosopimukset eivät ole lisänneet tuottavuutta eivätkä ostovoimaa. Monissa Euroopan maissa palataankin takaisin ammattiliittojen sopimiin, yleissitoviin työehtosopimuksiin.


joismaissa, Itävallassa, Italiassa, Belgiassa ja Hollannissa.

– Näissä maissa neuvotellaan tietyn alan työehdoista kansallisella tasolla. Tällä hetkellä yleissitovia työehtosopimuksia on kaikkiaan noin 800 kappaletta.

NEUVOTTELUTAITOA HANKITTAVA

Seuraava askel on saada yleissitovat työehtoso-pimukset myös Itä-Euroopan maihin. Niissä ei ole ollut toisen maailmansodan jälkeen työnte-kijä- ja työnantajaliittojen sopimia yleissitovia työehtosopimuksia.

Visentini kertoo, että apua haetaan alkuun monikansallisista yrityksistä. Esimerkiksi Volk-swagenin kanssa neuvotellaan, että työturvalli-suus saataisiin Saksassa, Puolassa ja Unkarissa samalle tasolle.

– Kun puolalaiset ja unkarilaiset saavat neu-vottelukokemusta, he oppivat neuvot telemaan myös palkoista ja muista työ ehdoista.

SAKSASTA TULI PAINAJAINEN

Saksassa yleissitovia työehtosopimuksia tehdään Visentinin mukaan lähinnä julkiselle sektorille. Kaikki isot yritykset tekevät yritys-kohtaisia sopimuksia.

– Peräti 55 prosenttia yrityksistä on eronnut työnantajajärjestöistä. Siksi sopimusten taso on matala ja palkkaerot ovat kasvaneet. Työntekijä ansaitsee Volkswagenilla 33–40 euroa tunnissa, siivousalalla 3–4 euroa tunnissa.

Nyt nämä siivousyritykset tarjoavat palve-lujaan naapurimaihin ja dumppaavat palkkoja niissä. Visentinin mielestä peli pitää saada poikki.

– Saksa on järjestänyt meille painajaisen, hän sanoo.

Neuvottelureformin lisäksi Saksasta hae-taan mallia alipalkkoihin. Kurzarbeitin myötä työttömät on pakotettu alimmillaan euron tuntipalkoille.

– Saksassa 7,5 miljoonaa ihmistä tekee täysipäiväistä työtä eli 35 - 40 tuntia viikossa vain 420 euron kuukausipalkalla. Heille ei kerry minkäänlaista eläkettä vanhuuden turvaksi.

Visentini huomauttaa, että Saksan työlli-syysluvut näyttävät hyvältä juuri tämän työ-markkinareformin takia.

Palkka ei kuitenkaan riitä toimeentuloon, vaan sitä täydennetään 600 euron sosiaalituella.

– Työmarkkinat eivät ole tasapainossa, ja julkinen velka kasvaa, kun 7,5 miljoonalle mak-setaan joka kuukausi 600 euroa.

On Saksassa hyvääkin. Visentini huomaut-taa, että siellä oivallettiin jo seitsemän vuotta sitten, että vanhaa teollisuutta ja tuotantolai-toksia pitää uusia vastaamaan kestävän kehi-tyksen vaatimuksia.

LEIKKAUKSET VIEVÄT HUKKATEILLE

– Jos ajatellaan, että ainoa tie päästä ylös ta-louskriisistä on leikata työvoimakuluja ja lisätä vientiä, ollaan hukkateillä. Suomen vaihtoehto

vaikuttaa juuri tältä, Visentini suostuu kom-mentoimaan.

Hän muistuttaa, että nykymaailmassa jo-kainen maa vie ja tuo tavaraa. Mikäli Eurooppa haluaa kilpailla palkoilla, se häviää.

– Vaikka leikkaisimme palkkoja viidennek-sen, olemme silti neljä kertaa kalliimpia työnte-kijöitä kuin kiinalaiset ja eteläkorealaiset.

Kasvuun tarvitaan hänen mukaansa inves-tointeja, ideoita ja strategiaa. Euroopan ainoa menestymisen mahdollisuus on korkea laatu.

– Tärkeintä on investoida laatuun, innovaati-oihin, uusiin tuotteisiin ja vientiponnisteluihin. Jos tuote on parempi kuin muilla, se myy. ○

Sopimuskulttuurissa otettiin iso takapakki, kun euroalueen kriisimailta vaadittiin työelämäjoustoja osana velkajärjestelyjä. Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa ja Kyproksella kollektiivinen sopiminen kiellettiin lailla.

45. vuosikerta

ympäristöalan ammattilehti jo vuodesta 1970

Ympäristöja Terveys -lehti

TILAUSHINNAT 2016 Vuosikerta 72,00 € sis. ALV. (10 %).Kesto 67,00 € sis. ALV. (10 %).Opiskelijat -50% tilaushinnoista sis. ALV. (10 %).Irtonumero 10,00 € sis. ALV. (24 %)[email protected]

Täyttä asiaa 8 numeroa vuodessa. Keskeisiä aiheita ympäristötekniikka, ympäristöterveys ja ympäristönsuojelu sekä alan lainsäädännön kehitys.

Luonto työmaana Kasvutarinoita SatakunnastaToimittaja: Juha Hiedanpää Kuvitus: Esko RailoHinta: 25,00 € sis. ALV. (10 %)[email protected]

Kirja kokoaa yhteen yhdeksän kirjoittajaa ja yhden kuvataiteilijan.He kuvaavat elämänkulkuaan ja työtään luonnon ja ympäristön parissa.Kollaasin tarkoituksena on nostaa esiin luontosuhteen moniulotteisuus.Samalla se tuo näkyväksi luonto- ja ympäristötyön moninaisuuden. Kirjasta lisää tietoa: www.ymparistojaterveys.fi

(YKL:n jäsenille lehden tilaushinnoista - 50%)

www.ymparistojaterveys.fiSeuraa meitä myös Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi

ja Twitterissä @YTerveyslehti

16 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Nuori hollantilainen innovaattori Boyan Slat on esitellyt uuden konseptin val-tamerten muoviroskan siivoamiseksi.

Idea perustuu sadan kilometrin laajuiseen puomijärjestelmään, missä veden virtaus pak-kaa roskat yhteen pois kerättäväksi. Puomien kiinnitys paikoilleen olisi historian suurin ankkurointitehtävä.

Boyan Slatin ajatuksena on ankkuroida valtameriin loivan V tai U -kirjaimen muotoisia puomijärjestelmiä, joissa roska ohjautuu pienel-le alueelle talteen kerättäväksi. Ensimmäinen laite asennetaan kaavailujen mukaan Tyynen

valtameren pohjoisosiin. Hanketta valmistelee Slatin johtama ”The Clean Ocean” -yhteisö.

Clean Oceanin tekemän alustavan selvityk-sen mukaan valtamerten virtaukset pakkaavat roskaa niin tehokkaasti, että hot spot -kohtien siivilöinnillä on merkitystä koko merenkin mittakaavassa. Puomijärjestelmä toimii peri-aatteessa sitä tehokkaammin mitä isompana se pystytään toteuttamaan, kokoa rajoittaa käytännössä ennen kaikkea budjetti. Alusta-vissa suunnitelmissa järjestelmän mitoituksena on esitetty sataa kilometriä, jolloin puomien puhdistavan vaikutuksen väitetään olevan jo

merkittävä kymmenen vuoden kuluessa. Meren puhdistumisen edellytyksenä nähdään kuiten-kin samalla se, että roskaantuminen nykyisessä mittakaavassa saadaan pysäytettyä.

Projektin tekniset ja taloudelliset haasteet vastaavat hyvin itse ongelman mittakaavaa.

POHJANMERELLÄ JÄRJESTELMÄN PILOTTIKOKEILU JO TÄNÄ VUONNA

Esityksen mukaan puomi koostuisi kelluttavas-ta yläosasta, joka estäisi samalla tuulten ja aal-tojen ajaman roskan pääsyn laitteen yli. Yläosa koottaisiin toisiinsa kiinnittyvistä moduuleista.

Puhdistavat puomit

KERÄÄVÄT MUOVIROSKAT POIS MERISTÄ

Valtamerissä kelluvan muoviroskan siivoamiseksi on esitelty aivan uudenlainen konsepti. Veden virtaus keräisi roskat valtavaan puomijärjestelmään.

Pohjanmerellä on järjestelmän pilottikokeilu jo tänä vuonna. Hot spot -kohtien siivilöinnillä on merkitystä koko meren mittakaavassa.

teksti • H E I K K I J A A K K O L A kuvat • T H E O C E A N C L E A N U P


Kelluvaan osaan kiinnittyy kolmen metrin syvyyteen ylettyvä vaippa, joka ei ole verk-ko vaan jonkinlainen tekstiili. Vaippa pysyy vertikaalisesti paikallaan alareunaan kiinnitty-vän painon avulla. Verkosta poiketen tekstiili ei pyydystä kaloja tai muita isompia eläimiä. Planktonia voi tuhoutua, mutta tappiot jäävät esityksen mukaan pieniksi.

Puomijärjestelmä olisi dimensioltaan ylivoi-maisesti suurin laite, mitä ihmiskunta on ikinä yrittänyt pitää paikoillaan meren tuulissa ja vir-tauksissa. Esityksen mukaan ankkuroinnissa on pakko turvautua kiinteään pohja-ankkurointiin, mikä lienee todella haastavaa valtameren noin neljän km:n keskisyvyydessä. Syvyyden takia kiinnitys toteutetaan esityksen mukaan pitkälti kuituköydellä, ketjua tai vaijeria käytetään vain linjan ylä- ja alaosissa. Näin syvissä vesissä kiinnitykseen kohdistuu värähtelyjä ja kuormia, joissa on esityksen mukaan vielä tutkimista.

Potkurijärjestelmillä toteutettu dynaaminen ankkurointi, jota käytetään esimerkiksi poraus-lautoilla, on suljettu pois laskuista ilmeisesti kustannussyistä.

Koska ankkuroitujen pisteiden väli tulee jäämään väkisinkin suu-reksi, puomin jäykkyyteen kohdistunee kovia vaatimuksia. Jos linja taipuu liian syvil-le luokille virran paineessa, roska jää pyörimään puomiin etenemättä keräyspisteeseen V-kirjai-men kärkeen. Miettimistä lienee vielä siinäkin, kuinka tekstiili saadaan pysymään ehjänä kymmenen vuotta roskien puskiessa kangasta, aaltojen veivatessa kelluttavaa puomia joka suuntaan.

Keruupisteessä roska poimitaan vedestä ja tiivistetään ennen mantereelle kuljettamista.

Suunnitelmien mukaan kuluvan vuoden puolivälissä Pohjanmerellä toteutetaan järjes-telmän pilottikokeilu.

PALJON AVOIMIA KYSYMYKSIÄ

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kär-hä ei tyrmää konseptin perustavaa ideaa. Paljon on silti myös avoimia kysymyksiä.

Yksi epävarmuustekijä on muoviroskan kertyminen hot spot -alueille. Keräilyn tehok-kuuden keskeinen edellytys on roskien pak-

pakata eri syvyyksillä kelluvaa roskaa on vielä paljon oppimista.

– Eri koulukunnilla on tällä hetkellä neljä eri mallia meren kuljetuskyvystä.

Kulkeutuminen keruupisteeseen asti riippuu pitkälti roskien uppoamisnopeudesta, poimin-tahan ei onnistu, jos materiaali ehtii vajota yli kolmen metrin syvyyteen matkansa varrella. Kärhä kertoo suomalaisten asiantuntijoiden pitäneen kolmen metrin keräyssyvyyttä melko matalana.

– Iso osa muoviroskasta on täkäläisten asiantuntijoiden mukaan noin kuuden metrin syvyydessä.

Arviot meressä olevan muoviroskan mää-rästä liikkuvat yleensä 2–8 milj. tonnin välillä synkimmän luvun ollessa 14 milj. tn. Haarukan laajuus kertoo muovin havaitsemisen han-kaluudesta, roskan näkeminen on helppoa vain tämän ollessa isoina kappaleina lautoiksi tiivistyneenä.

– Kukaan ei tiedä onko kertymä esimerkiksi 14 milj. tn, josta vain 2 milj. tn on helposti pin-nalta havaittavissa.

EI-KENENKÄÄN ROSKAA EI-KENENKÄÄN MERELLÄ

Myös hankkeen rahoitus lienee melkoisen haas-tavaa parhaassakin tapauksessa. Clean Oceanin oman esityksen mukaan 100 km:n puomijärjes-telmän toteutus maksaa ”perusarvion” mukaan 180 milj. euroa, pessimistisempi versio on yli 200 milj. Satsaus pitäisi tehdä kauas ei-kenen-kään ulapalle, mistä kerätään ei-kenenkään ros-kia kaukana ihmisten näköpiiristä. Kaikki tämä ei todellakaan helpota rahoituksen keräämistä.

Kärhän mukaan rahoituksessa pitäisi nou-dattaa saastuttaja maksaa -periaatetta, mikä kannustaisi samalla satsauksiin roskapäästöjen ehkäisyyn. Valtaosa materiaalista kulkeutuu kuitenkin alueilta, joilla valtiot eivät saa ros-kaantumista aisoihin edes omalla maaperäl-lään, rannikkovesistään puhumattakaan.

Muovia päätyy mereen tietysti myös laivoilta tai huuhtoutuu maalta luonnonkatastrofien myötä.

Ankkuroitujen pisteiden väli tulee jäämään väkisinkin suureksi, puomin jäykkyyteen kohdistunee kovia vaatimuksia.

Suomalaiset asiantuntijat pitävät kolmen metrin keräyssyvyyttä melko matalana. Iso osa muoviroskasta on täkäläisten asiantuntijoiden mukaan noin kuuden metrin syvyydessä.

– Esimerkiksi Fukushiman tsunami kuljetti merelle valtavan määrän roskaa.

Myös Kärhä painottaa ongelman todellisen ratkaisun edellyttävän ennen kaikkea roskaan-tumisen pysäyttämistä jo maissa.

-Ongelman ehkäisy jo maissa on samalla paljon helpompaa ja halvempaa kuin roskan siivoaminen kaukaisilta merialueilta.

Roskaantumisen keskeisiä ”sylttytehtaita” on paikannettu Kiinan, Indonesian ja Afrikan alueille. Julkisuudessa on puhuttu huonos-ti hoidetuista kaatopaikoista, joista roskaa pääsee kulkeutumaan mereen. Kärhän mukaan monessa tapauksessa edes jonkinlaisen kaato-paikan syntyminen olisi jo ensimmäinen askel kohti parempaa.

– Pahimmillaan jätehuolto tarkoittaa roskien kokoamista rannalle vuoroveden pois kuljetet-tavaksi.

Kansainvälisiä neuvotteluja ongelman ratkai-semiseksi on käyty toistaiseksi laihoin tulok-sin. Kärhä näkee silti kansainvälisen yhteisön painostuksen ainoana tienä ratkaisuun.

– Vaikka neuvottelujen tie kuulostaisi toivot-tomalta tämän avulla on onnistuttu aiemmin-kin toteuttamaan isoja hankkeita.

– Hyvä esimerkki näistä on ollut rokotusoh-jelmien toteutuminen.

MATERIAALIN PROSESSOINTI VÄLTTÄMÄTÖNTÄ

Muovimateriaalin kierrätyksestä on kaavailtu ainakin jonkinlaista kevennystä hankkeen kustannuksiin. Kierrätys ja pelkkä hävityskin edellyttää materiaalin enemmän tai vähemmän mutkikasta prosessointia. Kelluvan roskan jou-kossa on paitsi lukuisia eri muovilaatuja, myös muita aineita. Mukana on myös metallia, jota kertyy esimerkiksi elektroniikkajätteen sisältä-mistä piirikorteista. Roskien turvallinen poltto on Kärhän mukaan mahdollista mutta edellyt-tää kunnollista jätteenpolttolaitosta.

SIIVOAMISELLA ON JO KIIRE

Meren muoviroskaa tutkinut vanhempi tutkija Outi Setälä SYKE:stä pitää nuoren innovaatto-rin pelinavausta mainiona avauksena.

– Hienoa, että joku virallisten kuvioiden ulkopuolelta tullut nuori kaveri on saanut näin paljon liikettä asiassa.

Tehokkaan keräyssyvyyden määrittely voi olla hankalaa koska roskien uppoamisnopeu-teen vaikuttavat monet tekijät. Setälä uskoo syvyydeksi valitun kolme metriä siksi, että tämä on järkevä kompromissi kustannukset, tekniset haasteet ja hot spoteissa havaitun tilanteen huomioiden.

Merten muoviroskan siivoamisella alkaa olla jo kiire, sillä työ on tehtävä ennen muovin ha-joamista liian pieniksi fragmenteiksi. Kun näin on käynyt, asiaa ei voida enää auttaa.

– Pienimmän mikromuovin imurointiin vedestä ei ole mitään keinoa, tämä jää vääjää-mättä mereen osan materiaalista päätyessä ravintoketjuun.

Muovin aiheuttama riesa luonnolle on lisäksi harvinaisen pitkäikäinen.

_ Vaikka yhtään muovia ei pääsisi enää mereen, ympäristön puhdistuminen muovista kestää joka tapauksessa useita sukupolvia.

Vaikkei kaikkia mikromuovista aiheutuvia haittoja ole vielä aukottomasti osoitettu, Setälä epäilee näitä tulevan vastaan ennemmin tai myö-hemmin ellei roskaantumista saada aisoihin.

Setälä uskoo ja kaikki varmasti toivovat hot spoteihin asennetuilla puomeilla olevan kym-menen vuoden kuluessa todellista merkitystä. Tämä jää kuitenkin nähtäväksi; vaikka kym-menen kilometriä on valtava dimensio mille tahansa laitteelle, valtameren ulapalla tämä on piskuinen rikka rokassa. ○

Hollantilainen innovaattori Boyan Slat on kehittänyt uuden konseptin valtamerten muoviroskan siivoamiseksi.

Vesa Kärhän mukaan rahoituksessa pitäisi noudattaa saastuttaja maksaa

-periaatetta, mikä kannustaisi samalla satsauksiin roskapäästöjen ehkäisyyn.

kautuminen valtameren mittakaavassa varsin pienelle alueelle. Vaikka virtauksia on tutkittu jo paljonkin esimerkiksi vieraslajien leviämi-sen näkökulmasta, näiden kyvyssä kuljettaa ja

LUE LISÄÄ:

www.theoceancleanup.coml


Useiden pariisilaiskaupunginosien läpi virtaava Saint Martinin ka-nava on paitsi suosittu kaupun-kilaisten virkistysalue myös lu-kuisten kalalajien ja vesilintujen

koti. Siivousoperaatio oli kanavan eläimistön kannalta elintärkeä, koska joesta poistettiin muun muassa 40 tonnia jätettä. Ennen koko yhdeksänkymmenentuhannen kuutiometrin vesimäärän poistamista joen pohjalle jätettiin neljänkymmenen senttimetrin kahluuallas. Sieltä pelastettiin haavein ja ämpärein ne liki viisi tonnia kaloja, jotka eivät olleet tajunneet uida Seineen veden pinnan alkaessa laskea. Samalla paikalliselle kalatalouden tutkimus-

laitokselle tuli oiva tilaisuus tarkastaa joen asukkaiden kunto.

– Pariisin vesistöissä elää nykyään 35 ka-lalajia, mikä on kymmenen kertaa enemmän kuin seitsemänkymmentäluvulla. Suur-Pariisin joissa lajikkeita on yhteensä 41, tietää kanavan puhdistusoperaatioon Suur-Pariisin kalatalou-den tutkimuslaitoksen edustajana osallistunut tutkija Marion Escarpit.

Kolme kuukautta kestänyt siivousprojekti maksoi Pariisin kaupungille 9,5 miljoonaa euroa. Kumisaappaissaan joen pohjalla haavi kädessä kahlannut Marion Escarpit kertoo että lähes kaikki kalat saatiin pelastettua ämpärei-hin ja kuljetettua Seineen.

– Kalojen joukossa ei ollut juuri lainkaan sairaita tai epämuodostuneita yksilöitä. Kalojen hyvä terveys ällistyttää, kun katsoo mikä määrä erilaista jätettä ja rojua joesta noukittiin.

OSTOSKÄRRYJÄ JA KASSAKAAPPEJA

Paitsi kymmeniä tuhansia pulloja joesta löytyi 182 polkupyörää, 52 marketin ostoskärryä, pyörä-tuoleja, WC-pyttyjä, parkkimittareita, teräseita, rosvojen pakoauto ja pari kassakaappiakin. Poh-jamudista kaivettiin esiin myös kultakolikoita ja ensimmäisen maailmansodan aikainen ohjus.

– Joesta tavattiin siivouksen yhteydessä kuhaa, käsivarren kokoisia ankeriaita, punai-sia katkarapuja, makean veden simpukoita

Kanavan kevätsiivous

teksti • V I R P I L A T V A kuvat • S T E L L A R I I K O N E N

Pariisissa tehtiin mittava ja ainutlaatuinen joen siivousoperaatio, joka kokosi yhteen kymmeniä ympäristöalan asiantuntijoita. Seinestä haarautuva viiden kilometrin mittainen Saint Martinin kanava tyhjennettiin vedestä ja liki viisi tonnia nalkkiin jääneitä kaloja pelastettiin haavein ja ämpärein. Joen pohjan puhdistuoperaation yhteydessä myös sen lukuisten asukkaiden kunto tutkittiin.

VAIHE 1 • Joen yläjuoksun ja alajuoksun sulkeminen hermeettisellä metalliportilla• Joen ja sulkualtaiden osittainen tyhjennys

VAIHE 2 • Kalojen «terveystarkastus»• Pohjalle jääneiden kalojen pelastus sankoihin ja niistä Seineen• Joen ja sulkualtaiden täydellinen tyhjennys• Joen pohjan puhdistaminen romuista, jätteistä ja roskista• Sulkuporttien, siltojen ja muiden kuluneiden rakenteiden uusiminen

VAIHE 3

• Veden palauttaminen kanavaan

ja kaksikymmentäkiloisia karppejakin. Myös japanilainen koikarppi oli eksynyt kanavaan jonkun harrastajan akvaariosta, Marion Escarpit luettelee. Joenvarren linnuista yleisimmät ovat hänen mukaansa virtavästäräkki, sinitiainen, merimetso, harmaahaikara ja ankka.

– Vastaavanlainen siivous pitäisi tehdä vähintään kerran kymmenessä vuodessa, jotta joen kasvistolle ja eläimistölle taattaisiin hyvät elinolosuhteet.

Vaikka kanavan rannoilla näkee kauniilla ilmalla piknikoivia seurueita ja aurinkoa ottavia pariisilaisia, vesiväylä on muutakin kuin kau-punkilaisten suosittu virkistysalue. Kuten Seine myös Saint Martinin kanava toimii merkittävä-nä maakuljetuksia korvaavana väylänä. Liki 90 prosenttia Pariisin rakennus- ja purkumateriaa-lista kuljetetaan tänä päivänä vesiteitse.

Jotta Pariisille tärkeä vesireitti säilyttäisi toi-mintakykynsä joen tyhjennyksen yhteydessä, uusittiin tai korjattiin neljätoista sulkuporttia ja yhtä monta ylikulkusiltaa puhumattakaan kymmenistä vedenalaisista kaapelimetreistä ja lukuisista vettä siivilöivistä verkoista.

Suur-Pariisin kalatalouden tutkimuslaitok-sen tutkijoiden lisäksi joen puhdistusoperaa-tiossa oli mukana hydrobiologiaan erikoistu-neen Aquabio-osuuskunnan asiantuntijoita sekä Pariisin kaupungin omaa henkilökuntaa. Kolme kuukautta kestänyt kevätsiivous päättyi loppukeväästä ja joki on jälleen kaupunkilaisten ja turistien käytössä.

PARIISI PANOSTAA VESIKULJETUKSIIN

Koska rekkojen pääsyä Pariisin keskustaan on viime vuosina rajoitettu ympäristösyistä, yhä suurempi osa Havren ja Dunkerquen satamiin saapuvista konteista jatkaa Ranskan sisämaa-han vesiteitse. Viimeisten kymmenen vuoden kuluessa Pariisin talousaluetta palvelevan Seinen tavaraliikenne on kymmenkertaistunut ja kasvun odotetaan edelleen jatkuvan. Kun aikaisemmin jokilaivat kuljettivat lähinnä ra-kennusmateriaaleja, nyt myös markettiketjujen varasto saapuu kauppapaikalle lastiruumassa. Tämä maantieruuhkia ja saasteita vähentävä kuljetusmuoto on myös maakuljetuksia edul-lisempi. Rekkaliikenne on paitsi neljä kertaa

saastuttavampaa myös neljä kertaa laivaliiken-nettä kallimpi kuljetusluoto.

Vesikuljetusten lisääntymisen myötä Pariisin alueella 300 tonnin jokilaivoista on siirrytty 5000 tonnisiin. Yhden kaksisäiliöisen jokilaivan ruumaan mahtuu näin 250:n rekan lasti. Saman määrän kuljettamiseen tarvittaisiin viisi tava-rajunaa.

Maantieliikenteen päästöjen vähentämiseksi Pariisin kaupunki on mukana mittavassa kana-vahankkeessa, jonka tavoitteena on yhdistää Normandian Pas-de-Calaisin vesireitti Pariisin altaaseen. Tämän aina Belgian rajalle asti ulot-tuvan tavarankuljetukseen keskittyvän jokiyh-teyden luominen on osa Euroopan Komission Ranskan, Belgian ja Hollannin kanssa vuonna 2013 allekirjoittamaa hanketta. Yhteisesti sovitun vesireitin varrelle rakennetaan muun muassa sadan kilometrin mittainen kanava.

Ranskassa on Euroopan suurin navigointi-kelpoinen vesistöverkosto. Eri puolilla maata on yhteensä 8500 kilometriä vesikuljetuksiin soveltuvia jokia. Koko Euroopan vesikuljetus-verkosto on yhteensä 38 000 kilometriä. ○

Pariisi panostaa vesikuljetuksiin, koska rekkojen pääsyä keskustaan on rajoitettu ympäristösyistä.

Seinen tavaraliikenne on kymmenkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana.

JOEN SIIVOUSOPERAATION ETENEMINEN

Viisi kilometriä pitkäässä Saint Martinin kanavassa on normaalioloissa yhdeksänkymmentätuhatta kutiota vettä.

Pariisilaiset kerääntyivät seuraamaan ainutlaatuista kanavan kevätsiivousta.

Joen tyhjennyksen yhteydessä sen pohjalta poistettiin 40 tonnia erilaista jätettä.


EI KULU VIIKKOA, harvemmin edes koko-naista työpäivää, ilman Loimua. Ainakin opiskelijapuolella uuden liiton toiminnan suunnittelu ja erilaisten ideoiden pallottelu on vahvasti läsnä jatkuvasti. Esimerkiksi eri osa-alueiden työryhmine kokoukset, opiskelijatoiminnan palikoiden suunnittelu sekä työnjako opiskelija-asiamiesten välillä ovat pitäneet huolen siitä, ettei aika ole käynyt pitkäksi keväällä. Loimussa tulee olemaan noin 3 000 opiskelijajäsentä, 10 kampusta ja 47 ainejärjestöä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Porukka tulee siis kasvamaan erittäin paljon YKL:n nykyisestä noin 1 100 opiskelijajäsenestä ja 22 yhteistyöainejärjestöstä.

Yksi suurimmista yksittäisistä pon-nistuksista Loimun opiskelijatoiminnan näkökulmasta järjestettiin huhtikuussa 2016, kun Loimuksi yhdistyvien liittojen opiskelija-aktiivit tapasivat yhteisessä kokouksessa Vantaalla. Aivoriiheen osallistui yli 60 opiskelija-aktiivia yhdek-sältä eri kampukselta. Kokouksen aiheina olivat muun muassa Loimun opiskelijatoi-minnan tavoitteet, organisaation rakenne sekä potentiaaliset opiskelijatapahtumat. Kokouksen fiilis oli erittäin innostunut ja positiivinen ja tulosta syntyi todella paljon!

YKL:n opiskelijatoimikuntalaiset olivat

kokoukseen erittäin tyytyväisiä. Joensuussa maantiedettä opiskeleva ja Tombolo ry:tä edustava opiskelijatoimikunnan puheen-johtaja Mikko Heinonen kehuu kokouksen yhteistyöfiilistä ja hyvää pöhinää kolmen liiton opiskelijatoimijoiden kohtaamisessa.

– Kaikilla oli sellainen fiilis, että ollaan luomassa jotain uutta. Asiat menivät eteenpäin ja saatiin tosi paljon aikaan. Ehdottomasti plussaa oli myös uusiin ihmisiin tutustuminen, Heinonen toteaa. Liiton opiskelijatoiminnalle tyypilliset luovat tavat olivat taas tosi hyvin esillä. Näitä tapoja ovat muun muassa yhdessä tekeminen, ryhmätyöt ja hommien eteenpäin saattaminen.

Lahdessa ympäristöekologiaa opiske-levalle ja Natura ry:tä edustavalle Sami Häkkiselle päällimmäinen mieleen jäänyt ajatus tapaamisesta oli se, että pääsi vaihtamaan muiden liittojen opiskelija-ak-tiivien ja liittojen henkilökunnan kanssa ajatuksia tulevasta yhdistymisestä.

– Lahden näkökulmasta oli mukava huomata, että ylemmillä tasoilla ollaan kiinnostuneita myös pienemmistä kampuksista ja ainejärjestöistä. Oli myös silmiä avaavaa keskustella heidän työllisty-miskäsityksistään ja osaamisesta. Löysin paljon yhtenäisyyksiä ympäristöalan

opiskelijoiden ajatusmaailmaan ja ymmär-rän hyvin, miksi juuri nämä kolme liittoa ovat yhdistymässä. Yleinen ilmapiiri oli tosi innovatiivinen. Paljon saatiin ideoita liikkeelle ja keskustelun taso oli hyvää. Uskon, että tekeillä on hyvä paketti ja on hieno nähdä, että ammattiliitot ottavat opiskelijat tosissaan ja pitävät heitä selkeä-nä voimavarana, Häkkinen toteaa.

Helsingin yliopiston Ympäristötieteen opiskelijoiden MYY ry:tä edustava Tuuli Teittinen oli samoilla linjoilla kokouksen antiin liittyen. Teittisen mielestä oli todella mukavaa nähdä muita Loimuksi yhdistyvien liittojen yhteistyöjärjestöjen opiskelijaedustajia.

– Oli tosi kiva nähdä myös omaa YKL-porukkaa, kun kokouksia ei ole niin usein. Loimu-yhteistyö oli parasta ja Loimun opiskelijatapahtumien ideointi ryhmissä oli tosi hyvä ohjelmanumero.

Opiskelijatoimikuntalaisten lisäksi myös allekirjoittanut oli kokouksen antiin erittäin tyytyväinen. Saimme opiskelija-aktiiveil-tamme todella paljon kultaakin kalliimpaa tietoa, näkökulmia ja ideoita Loimun opis-kelijatoiminnan suunnittelun tueksi. Yksi Loimun opiskelijatoiminnan kulmakivistä on opiskelijalta opiskelijalle -fiilis, mikä oli tässäkin tilaisuudessa vahvasti läsnä.

OPISKELIJALLE | Tietoja, neuvoja ja vihjeitä

Opiskelija-aktiivit Loimun kimpussa

teksti • H E N R I A N N I L A , o p i s k e l i j a t o i m i n n a n k o o r d i n a a t t o r i kuvat • S A T U - L O T T A A N S I O M Ä K I , M e t s ä n h o i t a j a l i i t t o

Mennään metsään!

YKL:n opiskelijoiden luontokerhon retki järjestetään 23.-25.9.2016 Isojärven kansallispuistossa. Retken

tukikohtana toimii Lortikan vuokratupa, jonka yhteydessä on myös sauna.

Retki on avoin kaikille YKL:n opiskelijajäsenille sekä vastavalmistuneille jäsenille. Jokainen retkelle lähtijä

voi ottaa mukaan yhden avecin.

Seuraa tiedotustamme retken valmisteluista:ykl.fi/opiskelijoiden_luontokerho

FB: YKL:n opiskelijoiden luontokerho ja Ympäristöalojen opiskelijat

Post-it –laput olivat kovassa käytössä läpi seminaarin.

Meteorologian ainejärjestö Synop ry:n Elina Heinilä ja Maantieteen

opiskelijat MaO ry:n Joose Helle post it

-jumpalla

YKL:n toimin-nanjohtaja Pekka

Ihalainen kävi esittelemässä

Loimu-projektin etenemistä.

Åbo Akademissa biologiaa opiske-leva Stefan Husa

esittelee ryhmänsä tapahtumaideaa.

Oulun opis-kelija-aktiivit ryhmätyön kimpussa.

Kuha-läppä voi ja elää

hyvin myös Loimussa.

YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2524 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Kaivoksen työntekijän asema on kokenut melkoisen muutoksen.

Roomalainen hopeakaivoksen työ-voima koostui pääasiassa orjista, jotka kerran kaivokseen päädyttyään eivät enää nähneet päivänvaloa. Kaivoksessa työskenneltiin, syötiin, nukuttiin ja kuoltiin. Kallioperän sisäl-tämän rikkikiisun oksidaatioprosessi aiheutti sekä kuumat olosuhteet että vapautti ilmaan terveydelle haitallisia kaasuja. Odotettavissa oleva elinaika oli maksimissaan kaksi vuotta.

Brittien omistama kuparikaivos 1800- ja 1900-luvulla tuotti raaka-aineita nousevalle teollisuudelle. Samalla sai alkunsa toisaalla edelleen toimiva monikansallinen kaivosyhtiö Rio Tinto. Kaivoksen kupeeseen rakennettiin asuinkylä Englannista tulleille kaivoksen työn-tekijöille, viktoriaanisten talojen koot tarkoin kunkin hierarkkisen aseman mukaan määritel-tyinä. Kylän sairaala, joka nykyään toimii mu-seona, oli Espanjan maaseudulla tuohon aikaan harvinaisuus. Paikalliset työntekijät kuitenkin kapinoivat jatkuvasti, sillä heidän työolonsa oli-vat ankarat. Vuoden 1888 kapinassa ammuttiin

useita kymmeniä ihmisiä. 1900-luvulla työnte-kijöiden turvallisuuteen alettiin kiinnittää huo-miota. Safety first -periaatteen mukaan kaikista työtapaturmista oli raportoitava eteenpäin, vaikka kukaan ei olisikaan loukkaantunut.

Vuonna 2015 on kaivostoiminta Rio Tinton alueella monen hiljaisen vuoden jälkeen jälleen käynnistynyt. EMED Mining -yhtiö jakaa vierailijoille turvavarusteet ja näyttää videon kaivoksen turvakäytännöistä. Kaikki kuitenkin allekirjoittavat paperit, joiden mukaan kaivos-yhtiö ei vastaa mahdollisista vahingoista. Ajat ovat muuttuneet, mutta täysin riskitöntä ei kaivosteollisuus edelleenkään ole.

PITKÄ KAIVOSHISTORIA ON MUOKANNUT YMPÄRISTÖÄ

Rio Tinton pitkä kaivoshistoria on muokan-nut ympäristöä dramaattisella tavalla jättäen jälkeensä epätodellisen oloisen kuumaiseman. Läjitetyn metallipitoisen

jätekiven aiheuttamaa saastumista havaittiin jo roomalaisajalla. 1800-luvun loppupuolella laajentunut kuparinlouhinta pilasi sekä ilmaa

teksti • H E L I L A L L U K K A , e r i t y i s a s i a n t u n t i j a , T y ö y m p ä r i s t ö l a b o r a t o r i o t , T y ö t e r v e y s l a i t o s kuvat • H E L I L A L L U K K A

Pitkä kaivoshistoria muokkaa ympäristöä

Rio Tinton kaivosalueen sanotaan olevan maailman vanhin kaivosalue Se avaa kerralla eurooppalaisen kaivostoiminnan 5000-vuotisen historian. Alue on saanut nimensä rautaoksidien värjäämän Rio Tinton eli Punaisen joen mukaan. Raudan lisäksi kaivostoimintaan ovat houkutelleet kupari-, mangaani-, hopea- ja kultaesiintymät, joita hyödyntämässä ovat aikojen saatossa olleet foinikialaiset, kreikkalaiset, karthagolaiset, roomalaiset, maurit, espanjalaiset ja englantilaiset.

että vesistöä. Samat ongelmat ovat jatkuneet näihin aikoihin asti, lisänä jätevesialtaisiin liittyvät mahdolliset riskit.

Britit käsittelivät valtavia massoja kiviainesta Rio Tinto -joen varrella sekä hävittivät samalla alueen alkuperäiset puut, sillä malmin rikas-tusprosessi vaati polttopuuta. Heidän osaltaan ainoaksi maisemoinniksi jäi nykyisin alueella kasvava havupuista koostuva metsä. Muuten kaivostoiminnan jäljet ovat näkyvissä hylät-tyjä rakennuksia ja niille sijoilleen ruostuneita työkoneita myöten. Jälkipolville varoitukseksi alue on museoitu, ja siihen pääsee tutustumaan rautatiereitillä, joka seurailee Rio Tinto -jokea. Joen vesi on voimakkaasti metallipitoista ja hapanta (pH 2–2,5), joten siihen on kehittynyt omanlaisensa ekosysteemi, maapallon alkuai-koja muistuttaen. Joen happamuuden katso-taan kuitenkin olevan alun perin bakteerien aiheuttamaa, ei seurausta kaivostoiminnasta.

AZNALCÓLLARISSA LOUHINTA PÄÄTTYI MASSIIVISEEN PATO-ONNETTOMUUTEEN

Sevilla kaupungin lähettyvillä sijaitsevassa Aznalcóllarissa oli varmastikin aikomus parem-paan, mutta toisin kävi. Kuten Rio Tintossa, myös Aznacóllarissa on louhittu jo roomalais-ajalla, mutta intensiivisimmän louhinnan aloitti Boliden Apirsa 1976. Louhittu malmi sisälsi sinkkiä, lyijyä ja kuparia. Vuonna 1997 kaivos-toiminta päättyi massiiviseen pato-onnetto-muuteen.

Jätevesialtaan padon alla oleva heikko maapohja sortui, aiheuttaen suuren luokan ekokatastrofin. Altaan hapan metallipitoinen vesi levisi 2 600 hehtaarin alueelle ympäristön joenpenkoille, pelloille ja hedelmätarhoihin

Rooman imperiumin harjoittama hopeanlouhinta erottuu Rio Tinto kaivosympäristössä edelleen hyvin.Cobre Las Cruses -kaivoksen avolouhoksen kupari-

esiintymä on lajissaan yksi maailman rikkaimmista.

GepProsPD-kurssi-laisia tutkimassa Rio Tinton nykyisen kaivosalueen maisemia.

Rio Tinton pitkä kaivoshistoria on muokannut ympäristöä dramaattisella tavalla jättäen jälkeensä epätodellisen oloisen kuumaiseman.

APURAHA | YKL


Tarjous päättyy 31.12.2016. Vakuutukset saattavat edellyttää terveysselvityksen täyttämistä verkossa. Selvityksen perusteella ratkaistaan, voidaanko haettu vakuutus myöntää ja millä ehdoilla. Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy.

Terveysvakuutus on arjen säästämistä – vahinkojen varautumista, oman selustan suojaamista. Terveysvakuutuksemme on ystäväsi huonoinakin aikoina. Se turvaa nollasta sataan: vauvasta vaariin ja mitä erilaisempien vastoinkäymisten varalta.

Soita 0303 0303 tai käy konttorissamme, niin kerromme lisää.

30124813_LuTie_OP_Terveysvakuutus_210x270.indd 1 13.5.2016 14.23

sekä virtasi alueen vesistöihin. Läheinen Donã-nan luonnonsuojelualue, joka on UNESCO:n maailmanperintökohde ja Euroopan arvok-kaimpia kosteikkoalueita, säästyi vain täpärästi laajamittaiselta tuholta. Noin puoli vuotta ja puoli miljoonaa rekkalastillista myöhemmin saastunut maaperä oli pääosin puhdistettu, mutta puhdistusoperaatio kokonaisuudessaan tuli maksamaan noin 240 miljoonaa euroa. Korvausvastuuseen liittyvä oikeusprosessi on edelleen kesken.

Kaivostoiminnan uudelleenkäynnistystä on viime aikoina suunniteltu, mutta lopullista lupaa siihen ei ole saatu. Aznalcóllarin tapauk-sesta on kuitenkin seurannut jotain hyvääkin. Sen vaikutus näkyy kaivostoimintaa koskevissa EU-direktiiveissä. Lisäksi patoalue on valjastet-tu aurinkosähkön tuotantoon, sillä maisema- arvot ovat joka tapauksessa kärsineet.

OUTOTECIN PUHTAAN TEKNIIKAN LIUOTUSTANKIT CORBE LAS CRUCESISSA

Sevillan lähistöllä myöskin sijaitsevalla Corbe Las Crucesin toimivalla kaivoksella on luonnol-lisesti suuret paineet. First Quantum Mineralsin omistama kupariesiintymä on lajissaan yksi

maailman rikkaimmista, ja malmia riittää vielä useaksi vuodeksi. Louhinta tapahtuu avolou-hintana, kuparin rikastaminen puolestaan hydrometallurgisessa prosessissa puhtaalla teknologialla, suomalaisen Outotecin valmis-tamien liuotustankkien avulla. Ympäristövai-kutusten arviointia ja kestävää luonnonvarojen käyttöä varten CLC toteuttaa monitorointi- ja hallintaohjelmaa, jonka tulokset toimitetaan säännöllisesti ympäristöviranomaisille. Maise-mointiin on todella panostettu, eikä avolouhos-monttua ja sen vieressä sijaitsevaa rikastamoa lukuun ottamatta kaivostoiminta ympäristössä juurikaan näy.

Kuitenkin myös tällä kaivoksella on kyseen-alaista menneisyyttä. Vuonna 2008 kaivos hiljentyi viranomaisten toimesta useaksi kuukaudeksi, koska pohjavesi oli saastunut ar-seenilla luvanvastaisten pumppausten vuoksi. Toiminnan jatkaminen edellytti vesienhallin-tasysteemin uudistamista siten, että pumpattu vesi puhdistetaan käänteisosmoosilla ennen johtamista takaisin pohjavedeksi.

Työturvallisuuden suhteen Cobre Las Cruce-sin kaivoksella on omaksuttu nolla tapaturman ajattelutapa. Ilmeisen turvallisuusriskin muo-

Matka oli kokonaisuudessaan erittäin avartava katsaus kaivannaisteollisuuden kehitysvaiheisiin ja hieno huipennus kaiken kaikkiaan monipuoliselle koulutukselle, jota ilman ymmärrys kyseisistä tutustumiskohteista olisi jäänyt varsin vajaaksi. Matka auttoi myös oivaltamaan teollisen vallankumouksen vaikutusten laajuuden. Kyse ei ole vain siitä mitä tapahtui Englannissa, yhtä lailla tärkeää on se mitä tapahtui teollistumisen mahdollistaneiden raaka-aineiden lähteillä.

GEOPROSPD on työn ohessa suoritettava kaivannaisalan täydennyskoulutusohjelma, jota jär-jestää Oulun yliopisto. Koulutuksen tavoitteena on syventää osaamista geologiassa ja mineralogiassa, rikastustekniikassa, ympäristö-, turvallisuus- ja lainsäädäntöasioissa sekä taloudessa ja johtamisessa. Syyskuussa 2015 toteutui matka Espanjan ja Portugalin eteläosassa sijaitsevalle Iberian pyriittivyöhyk-keelle, jonne suuntasi 22 innokasta GeoProsPD-kurssilaista sekä Oulun yliopiston puolesta matkanjohtajina toimineet Seppo Gehör ja Pirjo Luo-ma-aho. Kirjoittajalle myönnettiin YKL:n matka-apuraha.

dostavat kuitenkin louhoksen jyrkät seinämät, sillä niiden yläosat koostuvat löyhästä savipe-räisestä kerrostumasta. Romahduksia on sat-tunut, ja yksi niistä oli vierailumme aikaankin näkyvissä. Aiemman toiminnan jälkeensä jättä-mää jyrkkää pengerrystä on kuitenkin vaikeaa lähteä tässä vaiheessa enää muuttamaan. ○

Brittien jälkeensä jättämän rauta-tiekaluston ja alueen kiviaineksen rautaoksidit muo-dostavat yhtenäisen punaoranssin värimaailman.

28 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

UUTISPALOJA | YKL

TYÖNHAKUWEBINAARI 2: LUONNONTIETEILIJÖIDEN OSAAMINEN Luonnontieteilijöiden osaaminen koostuu erilaisista osa-alueista, jotka hyvä tunnistaa ja hyödyntää työn-haussa. Webinaarissa käydään läpi luonnontieteili-jöiden osaamiseen ja työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviä kysymyksiä. Osallistujilta otetaan vastaan ennakkokysymyksiä. Webinaarista tehdään tiivistetty tallenne.• Torstai 25.8.2016, webinaari klo 14.30-16.00• Kouluttaja: Satu Roos, FK, YTM, työnohjaaja,

Underose Ky• Webinaariosallistujien minimilaitevaatimus:

internet-yhteys ja kaiuttimet/kuulokkeet• Ilmoittautumiset viimeistään 10.8.2016• YKL:n jäsenet suoraan kurssisihteerille: Eila

Ruonala, [email protected], puh. (09) 2511 1660. Muista ruokavalio ja että olet YKL:n jäsen.

• Osallistujille lähetetään vahvistus kurssin toteutumisesta sähköpostitse ilmoittautumisajan päätyttyä. Lähetämme tiedon myös varasijoilla oleville, ja ilmoitamme välittömästi mahdollisesta kurssipaikan vapautumisesta.

• Lisätietoja antaa: Suvi Liikkanen, [email protected], (09) 2511 1663

ESIMIESTYÖ - KUINKA JOHDAN JA TULEN JOHDETUKSI MENESTYKSEKKÄÄSTI • Mari Mattson, FM, Certified Business Coach

Master, Business Coaching Center Oy• 15.9.2016 Helsinki• Lähiopetus: klo 16:00 – 19:30 Meeting Park,

Kukontori, Yrjönkatu 23 B, 6. kerros, Kukko1, Forum• Samaan aikaan webinaari klo 16:30 – 19:30• Webinaariosallistujien minimilaitevaatimus:

internet-yhteys ja kaiuttimet/kuulokkeet• Ilmoittautuminen linkin kautta avautuvalla

lomakkeella 18.8.2016 mennessä: http://www.luonnontieteilijat.fi/esimiestyo

• tai suoraan kurssisihteerille: Eila Ruonala, [email protected], puh. (09) 2511 1660.

• Ilmoita osallistutko lähiopetukseen (myös mahdol-

linen ruokavalio) vai webinaariin. Muista mainita, että olet YKL:n jäsen

• Koulutuksessa keskitytään valmentavaan esimiestyöhön ja sen aikaansaamaan muutokseen koko tiimin tai työyhteisön kukoistuksessa. Koulutus sopii sekä esimiestyötä tekeville että siihen tähtääville, ja se on kohdennettu erityisesti asiantuntijaorganisaatioiden esimiehenä toimiville. Mari Mattson on kokenut ja innostava kouluttaja, joka on erikoistunut organisaatiokulttuurin tavoitteelliseen kehittämiseen, muutosprosessien toimeenpanoon sekä valmentavan johtamisotteen vahvistamiseen. Lähikoulutukseen otetaan rajattu osallistujamäärä, mutta koulutukseen voi osallistua myös webinaarin kautta.

ESIMIESTYÖN TYÖKALUPAKKI MMA, LAL, MHL ja YKL• 3h webinaari• 1.9.2016• Koulutuksessa käydään läpi esimiestyön perus-

työkalupakki. Käsiteltäviä aiheita ovat kehityskes-kustelu, työnohjaus, työn arviointi ja esimiestyön suunnittelu. Koulutus sopii erityisesti esimiestyös-sä vasta aloittaneille tai siihen pyrkiville. Seminaari toteutetaan yhteistyössä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa.

ESIMIESTYÖN VAATIVAT TILANTEET MMA, LAL, MHL ja YKL• 3h webinaari• 3.10.2016• Koulutuksessa käydään läpi esimiestyötä ja siinä

vastaan tulevia vaativia tilanteita. Aiheina työn seuranta, puuttuminen, epäasiallinen käytös, ali-suoriutuminen, jaksaminen ja päihteet. Seminaari toteutetaan yhteistyössä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa.

ESIMIEHEN JAKSAMINEN MMA, LAL, MHL ja YKL• 8h Helsinki• 31.10.2016,

• Koulutuksessa käsitellään esimiehen omaa jaksamista ja hyvinvointia työssä. Aiheina hyvinvointiarvio, esimiestyön kuormittavuus, oma fyysisen ja henkisen kunnon arviointi ja lisäksi saat käyttöösi oman jaksamisen avaimia. Seminaari toteutetaan yhteistyössä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa.

ULKOMAILLE TÖIHIN -WEBINAARI LAL, MHL ja YKLAkateemisten työttömyys kasvaa Suomessa. Työlli-syystilanne on parempi monissa muissa EU-maissa ja Norjassa. Tilaisuudessa käsitellään ulkomaille työhön lähtöä ja tutustutaan sen vaikutuksiin sosiaalitur-vaan, verotukseen ja eläkkeisiin. Lisäksi käydään läpi kulttuurin merkitystä työnhaussa ja työnteossa sekä annetaan vastauksia moniin käytännön kysymyksiin.• urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen,

Insinööriliitto• Lähiopetus: 24.11.2016, klo 16:00 – 18:00

Meeting Park, Kukontori, Yrjönkatu 23 B, 6. kerros, Kukko1, Forum

• Samaan aikaan webinaari klo 16:30 – 18:00• Webinaariosallistujien minimilaitevaatimus:

internet-yhteys ja kaiuttimet/kuulokkeet• Ilmoittautuminen linkin kautta avautuvalla lomak-

keella 27.10.2016 mennessä: http://www.luonnontieteilijat.fi/ulkomaille_toihin

• tai suoraan kurssisihteerille: Eila Ruonala, [email protected], puh. (09) 2511 1660.

• Ilmoita osallistutko lähiopetukseen (myös mahdol-linen ruokavalio) vai webinaariin. Muista mainita, että olet YKL:n jäsen.

• Osallistujille lähetetään vahvistus kurssin toteutumisesta sähköpostitse ilmoittautumisajan päätyttyä. Lähetämme tiedon myös varasijoilla oleville, ja ilmoitamme välittömästi mahdollisesta kurssipaikan vapautumisesta.

• Koulutus on maksuton, mutta peruuttamatta jääneestä poissaolosta lähetetään sakkomaksu 25 euroa kulujen kattamiseksi.

• Lisätietoja antaa: Suvi Liikkanen, [email protected], (09) 2511 1663

SAK, Akava ja STTK: Maksuton Kesäduunari-info neuvoo nuoria kesätyöasioissa

SAK:N, AKAVAN JA STTK:N yhteinen Kesäduunari-info avautui Palkansaajakeskusjärjestöjen maksuton neuvontapalvelu

auttaa joka kesä satoja kesätyöntekijöitä puhelimitse ja netin kautta. Palvelu avautuu tänä kesänä jo 12. kerran.

Kesäduunarineuvoja Sini Tervolta voi kysyä neuvoa esimer-kiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin.

– Kesäduunari-info vastaa kaikille. Nuorten lisäksi maksutto-mia neuvoja voivat kysyä muun muassa työnantajat ja nuorten vanhemmat. Jos ongelma vaatii yksinkohtaisempaa puuttumis-ta, ohjaan tarvittaessa soittajan hänen omaan ammattiliittoon-sa, Tervo kertoo.

Useimmat kesätyöntekijöiden ongelmista olisivat kesäduuna-rineuvojan mukaan ehkäistävissä, jos nuori laatisi työnantajan-sa kanssa ajoissa kirjallisen työsopimuksen.

Kirjallinen työsopimus osoittaa, että kesätyöntekijä ja työnantaja ymmärtävät sopimansa asiat samalla tavoin. Kesätyöntekijän kannattaa lukea työsopimus ennen kuin hän allekirjoittaa sen. Luvattujen työtuntien määrä on myös hyvä tarkistaa, Tervo huomauttaa.

Myös palkanmaksun yhteydessä saatava palkkaerittely on tärkeä vakuus kesätyöntekijälle.

Työntekijän tulee aina katsoa palkkaerittelystä, onko siinä kaikki tehdyt työtunnit sekä ilta-, viikonloppu- ja ylityökorvauk-set. Kaikki eivät aina muista, että lomakorvausta on maksettava jo muutaman tunnin pituisesta työsuhteesta, kesäduunarineu-voja Sini Tervo muistuttaa.

Kesäduunari-info aukesi maanantaina 2. toukokuuta ja on avoinna perjantaihin 2. syyskuuta saakka.

Puhelinpalvelu vastaa maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä.

Neuvoja voi kysellä numerosta 0800 179 279. Kesäduunari-info on myös Facebookissa www.facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä twitter.com/kesaduunari.

Palvelun verkkosivuille osoitteeseen www.kesaduunari.fi on koottu kesätyöntekijöille tärkeää työelämätietoa. Sivuilla olevan lomakkeen kautta on myös mahdollista kysyä neuvoa omaan tilanteeseen.

LOMALLA SAIRASTAMISEEN JA PERHEVAPAAN LOMA- KERTYMÄÄN MUUTOKSIA

LAKIMUUTOKSEN myötä lomalla sairastuvalla työntekijällä on oikeus siirtää lomapäiviä myöhemmin pidettäväksi vasta kuuden omavastuupäivä jälkeen eli lomasta kuluu kuusi päivää sairaana. Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Sairastuneen työntekijän on viipymättä pyydettävä loman siirtoa sekä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Omavastuusta huolimatta työntekijöille turvataan vähintään neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on kertynyt ansaintavuodelta vähintään 24 arkipäivää.

Ennen vuosilomalain muutosta työntekijä sai siirtää vuosi-lomapäivät, jolloin hän on ollut sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta syystä työkyvyttömänä ilman omavastuuta.

PERHEVAPAALTA KERTYVÄ LOMA VÄHENEEEnnen lain muutosta työntekijälle kertyi vuosilomaa koko perhevapaan ajalta lukuun ottamatta hoitovapaata. Jatkossa perhevapailta kertyy vuosilomaa vain kuuden kuukauden ajalta. Muutos koskee niitä, jotka ovat jääneet perhevapaille 1.4. tai sen jälkeen.

Vaikka vuosilomalaki muuttuu, sallii laki laista paremmin sopimisen. Perhevapaalta kertyvistä vuosilomista ja lomalla sairastumisen siirto-oikeudesta on sovittu useissa työ- ja virkaehtosopimuksissa. Ylläolevat muutokset eivät koske aloja, joiden työehtosopimuksessa asiasta on toisin kirjattu. Asiasta on paremmin sovittu mm. valtiolla.

Koulutuskalenteri 2016

OIKAISUYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/2016 -lehdessä olleen artikkelin Ympäristöala on varma veikkaus -artikkelin kirjoittaja on Markku Pulkkinen.

Päivitä itse omat tietosi! MUISTA PÄIVITTÄÄ muuttuneet tietosi YKL:n jäsenrekisteriin. Jäsensivujen kautta voit päivittää osoitteesi, muuttuneen nimesi ja työpaikkasi tiedot. Tätä kautta voit myös tilata tai peruuttaa kalen-terin. Voit myös valita haluatko Ympäristöasiantuntijan sähköisenä vai paperiversiona. • Kirjaudu YKL:n sivuille ja klikkaa sivun ylälaitaan ilmestyvää

”Omien tietojen päivitys”. • Käyttäjätunnuksesi on jäsennumerosi. Se löytyy tämänkin lehden

osoitelipukkeesta sekä jäsenmaksun viitenumeron alusta. • Salasanasi on syntymäaikasi muodossa ppkkvv.

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET KUNTOON VIESTINTÄMME siirtyy yhä enemmän sähköiseksi. Tämän takia on tärkeää, että jäsenrekisterissämme olevat sähköpostiosoitteet toimivat. Läheskään kaikki eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettaan jäsenrekisteriin tai osoite on virheellinen tai vanhentunut. Jos et ole saanut uutiskirjettämme, syy on todennäköisesti väärässä sähköpostiosoitteessa.

Opiskelijoilla on usein korkeakoulun meiliosoite ja valmistumisen jälkeen vanha osoite unohtuu päivittää. Myös työpaikan vaihdon yhteydessä jäävät yhteystiedot helposti vaihtamatta.

Käy tarkistamassa yhteystietosi jäsensivuiltamme: Kirjaudu YKL:n sivuille ja klikkaa sivun ylälaitaan ilmestyvää ”Omien tietojen päivitys”. • Käyttäjätunnuk-sesi on jäsennumerosi. Se löytyy tämänkin lehden osoitelipukkeesta sekä jäsen-maksun viitenumeron alusta. • Salasanasi on syntymäaikasi muodossa ppkkvv.

ING

IMA

GE


VIHERRAKENTAMISEN AMMATTI- TAPAHTUMA 12.–14.10. HELSINGISSÄViherTek esittää viimeisimmän tiedon viherrakentamiseen liittyvistä tekniikoista sekä keinot ja materiaalit urbaanin ympäristön rakentamiseen. Tapahtumassa kohtaavat alan päättäjät ja tekijät sekä palveluita ja tuotteita tarjoavat yritykset. Samanaikaisesti järjestettävät Suomen suurin rakennus- ja talotekniikka-alan tapahtuma FinnBuild, InfraExpo, liikuntapaikkarakentamisen Arena sekä Jäte, Vesi, Ympäristö tarjoavat kaikille rakentamisen alan ammattilaisille hyödyllistä tietoa.

Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta jo nyt ja tutustu tulevan tapahtuman antiin osoitteessa vihertek.fi

Samanaikaisesti:

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

Avoinna: ke–to klo 9–18, pe 14.10. klo 9–16

Samanaikaisesti järjestettävä Jäte, Vesi, Ympäristö tarjoaa

uusinta tietoa, tuotteita ja palveluita ympäristö-, jätetekniikoiden ja palveluiden hankinnoista

sekä energia- ja vesihuollosta vastaaville päättäjille, asiantuntijoille,

suunnittelijoille ja käyttäjille.

KUVITTELE TÄMÄ MAISEMAILMAN VIHERRAKENTAMISTA

eureroopre alivsturnleturested...

Documents