euro & talous 2/2013: rahoitusjärjestelmän vakaus

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus

Johtokunnan varapuheenjohtaja

Pentti Hakkarainen

23.5.2013

19.04.23 1


Vakausjulkaisun teemat

Kansainvälinen toimintaympäristö

Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori

Infrastruktuuri

Toimet rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi

19.04.23 2


Kansainvälinen toimintaympäristö

19.04.23 3


Kaksijakoinen tilanne:rahoitusmarkkinat elpyneet,

reaalitalous heikkenee

Euroopan valtioiden luottoriskiltä suojautumisen hinnat laskeneet

Bruttokansantuotteen kehitys heikentynyt myös luotto-luokitukseltaan hyvissä maissa

19.04.23 4

0

2

4

6

8

10

12

14

16

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Portugali Italia Espanja Irlanti Suomi

Prosenttiyksikköä

Lähde: Bloomberg.

Euroopan valtioiden luottoriskin hintoja

98

100

102

104

106

108

110

112

114

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Hyvän luottoluokituksen maat* Suomi Euroalue GIIPS-maat**

2005/I = 100

* Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi.** Kreikka (v. 2011–2012 arvio), Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja.Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.

BKT


Ulkomailta Suomeen välittyvät uhkakuvat

Odotettua heikompi talouskehitys– Negatiivinen vaikutus kotimaisiin yrityksiin ja kotitalouksiin– Finanssisektorin kannattavuuspaineet ja rahoituksen välityksen häiriöt– Uhka kasvavista julkisen talouden ongelmista

Euroopan rahoitusjärjestelmän kriisiytyminen– Luottamuksen heikkeneminen, velkakriisin puhkeaminen uudelleen– Mahdollinen negatiivinen vaikutus myös Suomen valtion ja

pankkisektorin varainhankintaan, sillä riippuvuus ulkomaisista rahoituslähteistä suuri

Matalan korkotason kielteiset sivuvaikutukset

19.04.23 5


Pitkään jatkuvan matalan korkotason kielteiset vaikutukset

Pienentää pankkien korkokatteita ja vakuutusyhtiöiden sijoitustuottoja, asettaa paineita kannattavuudelle

Helpottaa velanhoitorasitusta, lisää lainanhoitojoustojen käyttöä, viivästää velkaantumisen purkamista

Tuottohakuisuuden kautta vaikuttaa sijoitusten suuntautumiseen, voi vääristää riskien hinnoittelua ja ylikuumentaa hintoja

619.04.23


Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori

19.04.23 7


Velkaantuminen ja reaalitalouden kehitys suurimpia riskejä Suomen rahoitusjärjestelmälle

Pankkientämänhetkinen

kestävyys

Makrotalous

Asuntojenhinnat

VelkaantuneisuusRiskipreemiot

Makrotalous

Asuntojen hinnat


Pankkien kestävyys

IV/2009 I/2012 III/2012

Suomen rahoitusjärjestelmän vakauskartta

Lähteet: NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

Makrotalous

Asuntojen hinnat


Pankkien kestävyys

IV/2009 I/2012 III/2012



Kesäkuu 2011 Kesäkuu 2012 Toukokuu 2013

Makrotalous

Asuntojen hinnat


Pankkien kestävyys

IV/2009 I/2012 III/2012



Uloimmat arvot kuvastavat suurempia riskejä.Lähteet: NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

19.04.23 8


Yritysten lainakannan kasvu hidastunut

19.04.23 9

-20

-10

0

10

20

30

0

2

4

6

8

10

2004 2006 2008 2010 2012

1 Yrityslainakannan keskikorko* (vasen asteikko)2 Uusien yrityslainasopimusten keskikorko* (vasen asteikko)3 Yrityslainojen vuosikasvu (oikea asteikko)

1

2

3

%

* Sisältää myös asuntoyhteisöt.Lähde: Suomen Pankki.

Rahalaitosten myöntämien yrityslainojen keskikorkoja ja vuosikasvu Suomessa

%


Lainamarginaalit kasvaneet eniten pienissä yrityslainoissa

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5

2010 2011 2012 2013

Enintään 50 000 euron uudet nostetut lainatEnintään 250 000 euron uudet nostetut lainatYli 50 000 ja enintään 250 000 euron uudet nostetut lainatYli 250 000 euron ja enintään miljoonan euron uudet nostetut lainatYli miljoonan euron uudet nostetut lainat

Prosenttiyksikköä

Ilman tili- ja reposopimuksia.Lähde: Suomen Pankin laskelmat.

Uusien yrityslainojen laskennalliset keskimarginaalit

19.04.23 10


Yritysten JVK-rahoitus kasvanut

19.04.23 11

0

10

20

30

40

50

60

70

0

20

40

60

80

100

120

140

2007 2008 2009 2010 2011 2012

1 Lainat rahalaitoksilta 2 Lainat ulkomailta (pl. suorat sijoitukset)3 Lainat muilta rahoituslaitoksilta 4 Lainat työeläkeyhtiöiltä5 Lainat muilta julkisyhteisöiltä 6 Lyhytaikaiset velkapaperit7 Pitkäaikaiset velkapaperit 8 Velka suhteessa BKT:hen (oikea asteikko)

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

Mrd. euroa

Suomalaisten yritysten korollisen velan rakenne

% vuositason BKT:stä8

7

6543

2

1


Kotitalouksien velkaantuminen jatkunut – valtaosa velasta asunto- tai remontointilainaa

19.04.23 12

0

2

4

6

8

10

12

14

0

20

40

60

80

100

120

140

1986 1991 1996 2001 2006 2011

Asuntoihin liittyvät lainat*, % käytettävissä olevasta tulosta (vasen asteikko)Muut lainat, % käytettävissä olevasta tulosta (vasen asteikko)Lainat yhteensä*, % BKT:stä (vasen asteikko)Korkomenot yhteensä, % käytettävissä olevasta tulosta (oikea asteikko)

% %

* Asuntolainat ja kotitalouksien arvioitu osuus asunto-osakeyhtiöiden lainoista.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus Suomessa


Velkarasitus ja riskit jakautuneet epätasaisesti

19.04.23 13

0

60

120

180

240

300

0

10

20

30

40

50

0 %(ei velkaa)

Yli 0 %ja enintään

100 %


200 %


300 %


400 %


500 %

Yli 500 %

Osuus kotitalouksista (vasen asteikko)Osuus kotitalouksien velasta (vasen asteikko)Velkaa keskimäärin kotitaloutta kohti (oikea asteikko)

% Tuhatta euroa

* Vaaka-akselilla kotitalouden velka, % käytettävissä olevasta rahatulosta vuonna 2011.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

Kotitaloudet ja niiden velka velkaantumisasteen* mukaan Suomessa


Asuntojen suhteelliset hinnat yli keskimääräisen pitkällä aikavälillä

50

100

150

200

250

1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011

Suhteessa asuinrakennuskustannuksiinKeskiarvo*Suhteessa asuntojen vuokriinKeskiarvo*Suhteessa palkansaajien ansiotasoonKeskiarvo*

Indeksi, 1981/I = 100

* Suhdeluvun keskiarvo tarkasteluajanjaksolla.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

Asuntojen suhteelliset hinnat Suomessa

19.04.23 14


Suomen pankkisektori:vakavaraisuussuhde kohentunut vaikka

oma pääoma hieman supistunut

0

4

8

12

16

20

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Oman pääoman tuotto (ROE)* Ydinvakavaraisuussuhde (CET1)

Oma pääoma / tase

* Vuosien 2006–2007 tuottoihin vaikuttavat eräät pankkisektorin uudelleenjärjestelystä johtuvat kertaluonteiset tuotot.Lähde: Finanssivalvonta.

%

19.04.23 15


Korkotason mataluus heikentää pankkitoiminnan kannattavuutta

2302

381137 10 -122

-63 -83 2562

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

Liikevoitto2011

Kaupankäynninja sijoitus-toiminnannettotuotot

Vakuutus-toiminnannettotuotto

Muuttuotot

Korko-kate

Kulut Arvon-alentumiset

Liikevoitto2012

Suomen pankkisektorin liikevoiton muodostuminen

Lähde: Finanssivalvonta.

Milj. euroa

19.04.23 16


Heikko talouskehitys lisää luottoriskejä

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Yritysten vireille pannut konkurssit, 12 kk:n liukuva summa (vasen ast.)Pankkien järjestämättömät saamiset (oikea ast.)Pankkien nettoarvonalentumistappiot, 12 kk:n liukuva summa (oikea ast.)

Lkm., 1 000 kpl

Lähteet: Tilastokeskus, Finanssivalvonta ja Suomen Pankin laskelmat.

Konkurssit, järjestämättömät saamiset ja luottotappiot Suomessa

Mrd. euroa

19.04.23 17


Riippuvuus kansainvälisestä markkinarahoituksesta suuri

0

40

80

120

160

200

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suomen pankkisektorin rahoitusvajeYleisölainat Yleisötalletukset Rahoitusvaje

Yleisölainojen ja -talletusten vastapuolia ovat muut kuin rahoituslaitokset.Lähde: Suomen Pankki.

Mrd. euroa

19.04.23 18


Pankit lisänneet katettujen JVK-lainojen käyttöä

0

10

20

30

40

50

60

70

0

4

8

12

16

20

24

28

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013*

Suomalaisten pankkikonsernien katetut joukkolainat1 Kanta (vasen asteikko)2 Liikkeeseenlaskut (vasen asteikko)3 Asuntolainojen sitoutuneisuus (oikea asteikko)

Mrd. euroa

* Vuoden 2013 osalta huhtikuun lopun kanta ja tammi-huhtikuun liikkeeseenlaskut.** Katettujen joukkolainojen vakuuksina käytettävien asuntoluottojen osuus koko asuntoluottokannasta. Laskelmassa on oletettu, että 4,4 % asuntolainakannasta ei käy katettujen joukkolainojen vakuuksiksi.Lähteet: Suomen Pankki, European Covered Bonds Council, Bloomberg ja Finanssivalvonta.

1

2

%

3

19.04.23 19


Suomen pankkijärjestelmä on keskittynyt

19.04.23 20

0

20

40

60

80

100

EE NL FI PL DK CZ CY LT SE HU IE FR ES IT AT DE

Viiden suurimman luottolaitoksen osuus kaikkien luottolaitosten yhteenlasketusta taseesta vuonna 2011

Lähde: Euroopan keskuspankki.EU-maiden luvuissa ovat mukana myös maassa toimivat ulkomaisten pankkien tytäryhtiöt ja sivukonttorit.

%

Pankkisektorin keskittyneisyys eri EU-maissa


Infrastruktuuri

19.04.23 21


Maksu- ja selvitysjärjestelmät murroksessa

Kansainvälistyvän infrastruktuurin haasteet– Lisääntynyt kilpailu infrastruktuuripalveluissa– Mittakaavaetujen hyödyntäminen– TARGET2-Securities ja eurooppalainen yhdenmukaistus

Muutokset ja toimintojen tehostaminen toimintavarmuuden ja palvelutason kustannuksella?– Markkinakonsultaatioiden tärkeys– Jatkuvuus- ja varautumisjärjestelyt– Erityisryhmien tarpeet: esteetön maksaminen

19.04.23 22


Toimet rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi

19.04.23 23


1) Suomessa harkittava lisävaatimuksia systeemisesti merkittäville pankeille

Pankkikriisien seuraukset vakavat keskittyneessä pankkijärjestelmässä, kuten Suomessa

Muut Pohjoismaat kiristämässä systeemisesti merkittävien pankkien sääntelyä

Sääntelyn oltava mahdollisimman yhdenmukaista kansainvälisesti ja erityisesti Pohjoismaissa

19.04.23 24


2) Suomessa varmistettava keinot asuntoluotonantoon liittyvien riskien

pienentämiseksi

Mikään maa ei ole turvassa asunto- ja kiinteistökriiseiltä– 2000-luku: Espanja, Irlanti, Yhdysvallat, Tanska, Alankomaat…– Suomen 1930- ja 1990-luvun talous- ja pankkikriisit

Kansainväliset kokemukset: lainakatolla voidaan hillitä asuntoluotonannon liiallista kasvua ja asuntojen hintojen liiallista nousua

Finanssivalvonnan nykyinen lainakattosuositus ei selvitysten valossa ole riittävä– Sitova lainakatto tarvitaan makrovakausvälineeksi

19.04.23 25


3) Pankin velkoja ja muita tase-eriä voitava käyttää kriisinratkaisussa

Pankkien tehokas elvytys ja kriisinratkaisu edellyttää mahdollisuutta kirjata vaikeuksiin ajautuneen pankin taseessa olevia velkoja alas tai muuntaa osakepääomaksi (bail-in)

Pääsääntö on bail-in; bail-out on vain poikkeus ja perustuu erilliseen poliittiseen harkintaan

Velkojavastuun tulisi ensisijaisesti kohdistua niihin velkojiin, joilla parhaat edellytykset arvioida ja hinnoitella riskejä (markkinakuri)

Kriisinratkaisun toimivuutta parantavat erityiset bail-in- eli sijoittajanvastuu-instrumentit

19.04.23 26


4) Yritysrahoituksen toimivuus varmistettava

Yritysrahoituksen toimivuus elintärkeää talouskasvulle

Suomessa EU-maiden vertailussa hyvä yritysrahoituksen tilanne, rahoitusehdot kuitenkin tiukentumassa

PK-yritykset riippuvaisia pankkirahoituksesta

Edistettävä rahoituslähteiden monipuolisuutta, erityisesti PK-yritysten rahoituksen saatavuudesta huolehdittava– Kotimaisten joukkovelkakirjamarkkinoiden käynnistäminen– Euroopan tasoiset mahdolliset toimenpiteet

19.04.23 27

euro & talous 2/2013: rahoitusjärjestelmän vakaus

Documents