eurooppalaisten suhtautuminen ilmastonmuutokseen€¦ · dv\786491fi.do1c eurooppalaisten...

$: Eurooppalaisten suhtautuminen ilmastonmuutokseen€¦ · DV\786491FI.do1c Eurooppalaisten suhtautuminen ilmastonmuutokseen Special Eurobarometer 313 / Wave 71.1 – TNS Opinion &$
DV\786491FI.do1c

Eurooppalaisten suhtautuminen

ilmastonmuutokseen

Spe

cial

Eur

obar

omet

er 3

13 /

Wav

e 71

.1 –

TN

S O

pini

on &

Soc

ial

Raportti Kyselyiden ajankohta: tammikuu–helmikuu

2009

Julkaisuajankohta: Heinäkuu 2009

Erityinen Eurobarometri 313

Tämän kyselytutkimuksen ovat tilanneet Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti, ja sen koordinoinnista vastaa komission viestinnän pääosasto. Tämä asiakirja ei edusta Euroopan komission tai Euroopan parlamentin mielipiteitä. Raportissa esitetyt mielipiteet ovat yksinomaan raportin laatijoiden tulkintoja.

EUROOPAN KOMISSIO

EUROOPAN PARLAMENTTI

ERITYINEN EUROBAROMETRI 313 Eurooppalaisten suhtautuminen ilmastonmuutokseen

2

SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO.............................................................................................................................2

JOHDANTO ................................................................................................................................................3

1. NÄKEMYKSET ILMASTONMUUTOKSESTA JA MAAPALLON LÄMPENEMISESTÄ................................................................................................................................6

1.1 Kolme vakavinta maailmaa uhkaavaa ongelmaa .........................................................................6 1.2 Asian vakavuuden arviointi ........................................................................................................16

2. ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVA TIETOTASO .........................................................19

3. ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA..............................................................................25

3.1 Suhtautuminen ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan...............................................................25 3.1.1 Vaihtoehtoiset polttoaineet ................................................................................................................27 3.1.2 Henkilökohtaiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ....................................30 3.1.3 Vaikutus Euroopan talouteen ............................................................................................................33 3.1.4 Ilmastonmuutos on pysäytettävissä..............................................................................................36 3.1.5 Hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen.............................................................39 3.1.6 Ilmastonmuutoksen vakavuutta ei ole liioiteltu .......................................................................43

JOHTOPÄÄTÖKSET .............................................................................................................................47

TEKNISET TIEDOT ..............................................................................................................................49


3

JOHDANTO Tässä raportissa esitetään eurooppalaisten suhtautumista ilmastonmuutokseen mitanneen kyselytutkimuksen tulokset. Tutkimus toteutettiin tammi–helmikuussa 2009. Ilmastonmuutoksesta on viime vuosina tullut ensisijainen aihe kansainvälisen politiikan asialistoilla. Euroopan unioni on sitoutunut rakentavaan toimintaan, jonka tavoitteena on saada aikaan maailmanlaajuinen sopimus ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi; se näyttää muille mallia omilla kunnianhimoisilla toimillaan.1 EU hyväksyi joulukuussa 2008 kattavan energia- ja ilmastolainsäädäntöpaketin, jolla on tarkoitus panna täytäntöön EU-johtajien maaliskuussa 2007 asettamat kunnianhimoiset tavoitteet vuodeksi 2020. Tavoitteena on kestävä tulevaisuus leikkaamalla kasvihuonekaasupäästöjä, vähentämällä energiankulutusta energiatehokkuutta lisäämällä ja tyydyttämällä energiatarpeet uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäen. Ilmastomuutos ei ole pelkästään maailman poliittisten johtajien huolenaihe. Laaja (kansainvälinen) mediahuomio on herättänyt vilkkaan julkisen keskustelun. Tässä valossa on toteutettu myös tämä Eurobarometri-tutkimus, jonka pääasiallisena tavoitteena on mitata Euroopan kansalaisten suhtautumista ilmastonmuutokseen. Tutkimuksen painopisteitä ovat � kansalaisten näkemykset ilmastonmuutoksesta suhteessa muihin

maailmanlaajuisiin ongelmiin

� kansalaisten näkemykset ilmastonmuutoksen vakavuudesta � kansalaisten oma näkemys siitä, mitä he tietävät ilmastonmuutoksesta, sen

syistä ja seurauksista ja sen torjuntakeinoista � kansalaisten suhtautuminen vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja

hiilidioksidipäästöihin

� kansalaisten näkemys siitä, onko ilmastonmuutos pysäytettävissä tai onko sitä liioiteltu, ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopan talouselämään

� kansalaisten mahdolliset omat toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Tämän Eurobarometri-kyselytutkimuksen on teettänyt Euroopan komission viestinnän pääosasto Euroopan parlamentin ja komission puolesta. Tutkimuksen suoritti TNS Opinion & Social 16. tammikuuta ja 22. helmikuuta 2009 välisenä aikana. Tutkimusta varten haastateltiin 26 718 kansalaista Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa, kolmessa ehdokasvaltiossa (Kroatia, Turkki ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia) ja Kyproksen turkkilaisyhteisössä.

1 http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm


4

Menetelmänä käytettiin viestinnän pääosaston (tutkimuksen ja poliittisen analyysin yksikön)2 standardoiduissa Eurobarometri-tutkimuksissa käyttämää menetelmää. Tämän raportin liitteenä ovat TNS Opinion & Social -verkoston tutkimuslaitosten tekemiä haastatteluja koskevat tekniset tiedot. Niissä määritellään käytetty haastattelumenetelmä ja luottamusvälit3. Tämän tutkimuksen tuloksia analysoidaan ensiksi EU:n tasolla ja toiseksi maakohtaisesti. Tarkempaa analyysiä varten on käytetty soveltuvin osin erilaisia sosiodemografisia muuttujia, kuten vastaajan sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti ja puoluekanta. Jotta saadaan tarkempi käsitys kansalaisten suhtautumisesta ilmastonmuutokseen, on käytetty lisäksi seuraavia keskeisiä muuttujia: � Vastaajien subjektiivinen tietotaso ilmastonmuutoksen syistä ja

seurauksista ja sen torjunnasta: QE3: "Uskotteko saaneenne hyvin tietoa tai huonosti tietoa…? Ilmastonmuutoksen syyt; Ilmastonmuutoksen seuraukset; Ilmastonmuutoksen torjuntatavat"

� Vastaajien näkemykset ilmastonmuutoksen vakavuudesta: QE2: "Kuinka

vakavana ongelmana pidätte ilmastonmuutosta tällä hetkellä? Käyttäkää asteikkoa yhdestä kymmeneen, jossa 1 tarkoittaa "kyse ei ole lainkaan vakavasta ongelmasta" ja 10 tarkoittaa "kyse on äärimmäisen vakavasta ongelmasta"

2 http://ec.europa.eu/public_opinion/index_en.htm 3 Tulostaulukot löytyvät liitteestä. Tämän raportin taulukoissa esiintyvien prosenttilukujen summa voi ylittää 100 prosenttia silloin, kun vastaaja on voinut antaa samaan kysymykseen useita vastauksia.


5

Tässä raportissa maat on esitetty niiden virallisilla lyhenteillä. Käytetyt lyhenteet ovat:

LYHENTEET

EU27 Euroopan unioni – 27 jäsenvaltiota DK/NA Ei osaa sanoa/Ei vastausta BE Belgia BG Bulgaria CZ Tšekin tasavalta DK Tanska D-E Itä-Saksa DE Saksa D-W Länsi-Saksa EE Viro EL Kreikka ES Espanja FR Ranska IE Irlanti IT Italia CY Kyproksen tasavalta*

CY (tcc) Kyproksen tasavallan hallituksen hallintaan kuulumaton alue

LT Liettua LV Latvia LU Luxemburg HU Unkari MT Malta NL Alankomaat AT Itävalta PL Puola PT Portugali RO Romania SI Slovenia SK Slovakia FI Suomi SE Ruotsi UK Yhdistynyt kuningaskunta HR Kroatia TR Turkki MK entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia**

*Koko Kypros on yksi Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta. Yhteisön säännöstöä ei kuitenkaan sovelleta maan siinä osassa, joka ei kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen hallintaan. Käytännön syistä vain ne haastattelut, jotka tehtiin Kyproksen tasavallan hallituksen hallintaan kuuluvassa osassa, on kirjattu kohtaan CY ja sisällytetty EU27:n keskiarvoon. Haastattelut, jotka tehtiin Kyproksen tasavallan hallituksen hallintaan kuulumattomassa osassa, on kirjattu kohtaan CY(tcc) [tcc: Kyproksen turkkilaisyhteisö]. **Väliaikainen koodi, joka ei vaikuta maan lopulliseen, Yhdistyneissä Kansakunnissa meneillään olevien neuvottelujen päätteeksi annettavaan nimeen.


6

1. Näkemykset ilmastonmuutoksesta ja maapallon lämpenemisestä 1.1 Kolme vakavinta maailmaa uhkaavaa ongelmaa – Köyhyyttä, maailmanlaajuista talouslamaa ja ilmastonmuutosta pidetään

vakavimpina maailmaa uhkaavina ongelmina –

Kun tarkastellaan kokonaisuudessaan vastauksia4 kysymykseen siitä, mitä vastaajat pitävät kaikkein vakavimpana ongelmana5, 66 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että "köyhyys, ruuan ja juomaveden puute" on yksi vakavimmista maailmaa uhkaavista ongelmista. Toisella sijalla on "merkittävä maailmanlaajuinen taloudellinen lama", jonka osuus lähes kaksinkertaistui (kevään 2008 24 prosentista 52 prosenttiin tammi–helmikuussa 2009). Samalla kun merkittävä maailmanlaajuinen taloudellinen lama mainittiin entistä useammin, ilmastonmuutos, jonka osuus oli keväällä 62 prosenttia, keräsi nyt vähemmän mainintoja. Nyt "ilmastonmuutos", jota 50 prosenttia vastaajista pitää yhtenä vakavimmista ongelmista, on kolmannella sijalla. Vaikka talouskriisiä pidetään ilmastonmuutosta vakavampana ja ilmastonmuutoksen osuus aiempiin tuloksiin verrattuna on pienempi, on tärkeää huomata, että ainakin puolessa otoksesta mainitaan useimmin nämä kolme ongelmaa (köyhyys, talous ja ilmastonmuutos). Näiden kolmen ongelman jälkeen vastaajat katsovat, että "kansainvälinen terrorismi" on vakava ongelma (42 prosenttia), vaikkakin myös sen osuus on pienentynyt (53 prosenttia keväällä 2008). Viidennellä sijalla ovat "aseelliset konfliktit", jotka mainitsi 39 prosenttia vastaajista. Noiden viidesosa vastaajista katsoo, että "ydinaseiden leviäminen" (19 prosenttia; 23 prosenttia keväällä 2008), "maailman väestön lisääntyminen" (19 prosenttia; sama kuin keväällä 2008) ja "tartuntatautien leviäminen" (18 prosenttia; 23 prosenttia keväällä 2008) ovat vakavimpia maailmaa uhkaavista ongelmista. Myös tässä nähdään, että maailmanlaajuisen taloudellisen laman kasvanut osuus vastauksissa on pienentänyt muiden ongelmien osuutta. Asiaa kuvaa seuraavalla sivulla oleva graafinen esitys.

4 Analyysi perustuu kaikkiin vastaajien antamiin vastauksiin (so. ensimmäinen vastaus ja muut vastaukset). 5 QE1 Mitkä seuraavista ovat mielestänne vakavimmat koko maailmaa uhkaavista ongelmista? Kaikkein vakavin? Muita ongelmia?


7

In your opinion, which of the following do you consider to be the most serious problem currently facing the world as a whole?

Firstly? Any others? - % EU

67%

24%

62%

53%

38%

22%18%

24%

66%

52% 50%

42%39%

19% 19% 18%

Poverty, lack

of fo

od a

nd

drinkin

gwate

r

A m

ajo

rglobal

eco

nom

icdowntu

rn

Clim

ate

change

Inte

rnational

terrorism

Arm

ed

conflicts

The

pro

lifera

tion

of nuclear

weapons

The

incr

easing

world

population

The spre

ad

of an

infe

ctious

disease

EB69 EB71

Kun otetaan huomioon ainoastaan vastaajien ensimmäinen vastaus, "köyhyys, ruuan ja juomaveden puute" on vastaajien mielestä vakavin maailmaa uhkaava ongelma. Tulos on yhdenmukainen aiemman kyselyn tulosten kanssa. Selvästi entistä suurempi osa vastaajista katsoo kuitenkin, että "merkittävä maailmanlaajuinen taloudellinen lama" on kaikkein vakavin maailmaa tällä hetkellä uhkaava ongelma; osuus on noussut kevään 2008 5 prosentista 22 prosenttiin tammi–helmikuussa 2009. Tämä on vähentänyt "ilmastonmuutoksen" osuutta ensimmäisten vastausten joukossa, vaikka edelleen lähes yksi viidestä vastaajasta mainitsee sen.


8

18%

22%

30%

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

Climate change

A major global economic downturn

Poverty, lack of food and drinking water

QE1a In your opinion, which of the following do you consider to be the most serious problem currently facing the world as a whole? Firstly?

% EU

+1

+17

-12

Erityisesti portugalilaiset ja kroatialaiset näyttävät pitävän köyhyyttä sekä ruuan ja juomaveden puutetta kaikkein vakavimpana ongelmana. "Ilmastonmuutosta" pidetään kaikkein vakavimpana ongelmana (ensimmäinen vastaus) kahdessa maassa, nimittäin Itävallassa ja Ruotsissa; ruotsalaisten kohdalla vahvistuu jälleen kerran heidän ympäristötietoisuutensa. Maakohtaisessa tarkastelussa "ilmastonmuutos" katsotaan vakavaksi ongelmaksi erityisesti Ruotsissa (82 prosenttia), Kyproksessa (76 prosenttia) ja Kreikassa (71 prosenttia). Lisäksi ruotsalaiset, maltalaiset ja kyproslaiset katsovat ilmastonmuutoksen olevan kaikkein vakavin maailmaa tällä hetkellä uhkaavista ongelmista. Pienimmät vastausprosentit asia saa Puolassa (33 prosenttia), Tšekin tasavallassa (33 prosenttia), Turkissa (32 prosenttia) ja Portugalissa (30 prosenttia). Maakohtaiset tulokset näkyvät seuraavalla sivulla olevasta graafisesta esityksestä.

+ and – indicate evolution from EB69 Spr. 2008


9

Suurimmassa osassa kyselyyn osallistuneista maista, erityisesti Ranskassa, Kyproksessa, Ruotsissa ja Kroatiassa, vastaajat ovat sitä mieltä, että "köyhyys, ruuan ja juomaveden puute" on kaikkein vakavin maailmaa uhkaavista ongelmista. Monissa muissa maissa "merkittävä maailmanlaajuinen taloudellinen lama" on mainittu vakavimpana ongelmana, ja erityisen suurena ongelmana sitä pitävät liettualaiset, bulgarialaiset, slovenialaiset ja slovakialaiset. "Kansainvälinen terrorismi" mainitaan useimmin Bulgariassa ja Maltassa, ja yli puolet bulgarialaisista, virolaisista, espanjalaisista ja kyproslaisista mainitsevat myös "aseelliset konfliktit". "Ydinaseiden leviämistä" pitävät vakavana ongelmana etenkin kreikkalaiset ja kyproslaiset, "maailman väestön lisääntymisen" mainitsevat erityisesti suomalaiset ja hollantilaiset, ja "tartuntatautien leviämisestä" ovat eniten huolissaan irlantilaiset ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaiset.


10

Poverty, lack of

food and drinking water


Climate changeInternational terrorism

Armed conflictsThe proliferation of nuclear weapons

The increasing

world population

The spread of an infectious disease

EU27 66% 52% 50% 42% 39% 19% 19% 18%

BE 69% 54% 54% 37% 34% 21% 22% 15%

BG 62% 71% 43% 50% 52% 18% 9% 14%

CZ 45% 69% 33% 42% 38% 19% 11% 24%

DK 71% 61% 64% 45% 43% 16% 22% 15%

DE 75% 54% 65% 46% 39% 23% 31% 19%

EE 56% 65% 37% 33% 54% 13% 20% 22%

EL 72% 68% 71% 39% 42% 32% 12% 12%

ES 73% 50% 44% 49% 51% 19% 9% 11%

FR 80% 44% 51% 34% 35% 24% 26% 18%

IE 59% 67% 58% 36% 28% 19% 21% 28%

IT 56% 43% 41% 48% 34% 21% 8% 23%

CY 81% 55% 76% 33% 51% 30% 25% 19%

LV 60% 69% 43% 29% 46% 9% 9% 25%

LT 51% 76% 47% 35% 44% 20% 8% 18%

LU 76% 45% 54% 42% 33% 25% 30% 21%

HU 73% 67% 61% 27% 30% 16% 28% 27%

MT 52% 53% 61% 50% 22% 15% 9% 26%

NL 75% 58% 57% 31% 42% 14% 32% 16%

AT 67% 41% 63% 47% 42% 29% 28% 22%

PL 58% 42% 33% 42% 43% 15% 5% 19%

PT 77% 52% 30% 32% 41% 13% 10% 22%

RO 57% 66% 51% 41% 39% 14% 7% 21%

SI 76% 73% 61% 34% 34% 15% 18% 16%

SK 61% 70% 53% 47% 49% 16% 17% 22%

FI 70% 57% 67% 29% 35% 19% 33% 22%

SE 82% 33% 82% 25% 41% 21% 40% 26%

UK 49% 55% 46% 45% 33% 13% 27% 14%

CY (tcc) 42% 51% 61% 36% 30% 20% 17% 11%

HR 81% 50% 46% 39% 43% 14% 6% 17%

TR 51% 41% 32% 40% 30% 21% 15% 7%

MK 69% 47% 42% 38% 35% 14% 3% 28%

QE1T Which do you consider to be the most serious problems currently facing the world as a whole? Firstly? Any others?

Highest percentage by country Highest percentage by item


11

Seuraavassa verrataan tammi–helmikuussa 2009 saatuja maakohtaisia tuloksia kevään 2008 tuloksiin. Maat, joissa "köyhyys, ruuan ja juomaveden puute" katsotaan vuoteen 2008 verrattuna selvästi vaikeammaksi ongelmaksi, ovat Latvia (muutos 51 prosentista 60 prosenttiin) ja Liettua (muutos 42 prosentista 51 prosenttiin). Sitä vastoin Kreikassa ja Turkissa tätä ongelmaa pidetään selvästi aiempaa pienempänä (Kreikassa muutos 86 prosentista 72 prosenttiin ja Turkissa 63 prosentista 51 prosenttiin).

In your opinion, which of the following do you consider to be the most serious problem currently facing the world as a whole - % EU

66%

82%

81%

80%

77%

76%

76%

75%

75%

73%

73%

72%

71%

70%

69%

67%

62%

61%

60%

59%

58%

57%

56%

56%

52%

51%

49%

45%

42%

81%

69%

51%

EU27

SE

CY

FR

PT

LU

SI

DE

NL

ES

HU

EL

DK

FI

BE

AT

BG

SK

LV

IE

PL

RO

EE

IT

MT

LT

UK

CZ

CY (tcc)

HR

MK

TR


+ and – indicate evo lution from EB69 Spr. 2008

-1

-12

0

-13

-2

-8

-6

-3

+9

-3

+2

-1

+1

+8

-3

+4

+6

-5

+1

+8

-4

+2

-4

+4

-7

+1

-2

-4

+4

0

-11

-2


12

Vakavimpana ongelmana pidetyn "merkittävän maailmanlaajuisen taloudellisen laman" osalta kaikissa Euroopan maissa on havaittavissa lisäys. Kaiken kaikkiaan 52 prosenttia Euroopan kansalaisista on maininnut tämän näkökohdan, mikä merkitsee 28 prosentin lisäystä edelliseen kyselyyn verrattuna. Erityisesti Tšekin tasavallassa, Slovakiassa, Alankomaissa ja Sloveniassa lisäystä on vähintään 46 prosenttia edelliseen kyselyyn verrattuna.


52%

76%

73%

71%

70%

69%

69%

68%

67%

67%

66%

65%

61%

58%

57%

55%

55%

54%

54%

53%

52%

50%

45%

44%

43%

42%

41%

33%

51%

50%

47%

41%

EU27

LT

SI

BG

SK

LV

CZ

EL

HU

IE

RO

EE

DK

NL

FI

CY

UK

DE

BE

MT

PT

ES

LU

FR

IT

PL

AT

SE

CY (tcc)

HR

MK

TR


+28

+25

+35

+41

+45

+24

+20

+11

+33

+18

+26

+16

+22

+27

+29

+19

+27

+24

+30

+38

+30

+46

+40

+21

+30

+30

+53

+40

+46

+44

+46

+40



13

Ruotsalaiset ovat ilmastotietoinen kansakunta, kuten ovat osoittaneet jo muutkin Eurobarometri-tutkimukset. Ruotsi on ainoa maa, jossa ilmastonmuutoksen osuus on kasvanut edelliseen kyselyyn verrattuna (kevään 2008 80 prosentista 82 prosenttiin tammi–helmikuussa 2009). Ilmastonmuutos on ruotsalaisten mielestä nyt yhtä vakava ongelma kuin "köyhyys, ruuan ja juomaveden puute". Lisäksi ruotsalaiset pitävät "merkittävää maailmanlaajuista taloudellista lamaa" vähiten vakavana ongelmana, mikä erottaa Ruotsin entistä selvemmin muista maista.


50%

82%

76%

71%

67%

65%

64%

63%

61%

61%

61%

58%

57%

54%

54%

53%

51%

51%

47%

46%

44%

43%

43%

41%

37%

33%

33%

30%

61%

46%

42%

32%

EU27

SE

CY

EL

FI

DE

DK

AT

SI

HU

MT

IE

NL

BE

LU

SK

RO

FR

LT

UK

ES

BG

LV

IT

EE

CZ

PL

PT

CY (tcc)

HR

MK

TR

Climate change

-12

-26

-4

-6

-11

-4

-25

-17

-13

+8

-9

-15

-19

-23

-9

-23

-14

-16

-7

-16

-11

-5

-11

-9

-18

-8

-10

-9

-7

-19

-18

+2



14

Sosiodemografinen analyysi

Seuraavassa tarkastellaan kaikkia vastaajien antamia vastauksia (ensimmäinen vastaus ja muut vastaukset). Kun otetaan huomioon eri sosiodemografisia muuttujia, näyttää siltä, että: � Sekä miehet että naiset pitävät "köyhyyttä, ruuan ja juomaveden puutetta"

vakavimpana ongelmana, vaikka naiset katsovatkin ongelman suuremmaksi kuin miehet (naiset 68 prosenttia, miehet 64 prosenttia). Lisäksi naiset mainitsevat useammin "tartuntatautien leviämisen". Miehet puolestaan mainitsevat useammin "merkittävän maailmanlaajuisen taloudellisen laman" ja "maailman väestön lisääntymisen" yhtenä vakavimmista ongelmista.

� Iäkkäimmät vastaajat (55-vuotiaat ja sitä vanhemmat) pitävät

"ilmastonmuutosta" vähemmän vakavana ongelmana (44 prosenttia) kuin kaikki nuorempiin ikäryhmiin kuuluvat vastaajat. Ikäryhmään 25–54-vuotiaat kuuluvat vastaajat mainitsevat useammin "merkittävän maailmanlaajuisen taloudellisen laman" (25–39-vuotiaat: 54 prosenttia, 40–54-vuotiaat: 52 prosenttia) ja näyttävät suhtautuvan nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen samalla tavalla kuin nuorimmat vastaajat (15–24-vuotiaat: 55 prosenttia), mutta mainitsevat sen useammin kuin iäkkäimmät vastaajat 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat: 44 prosenttia).

� Vastaajat, jotka ovat käyneet koulua 20-vuotiaiksi tai sitä vanhemmiksi, pitävät köyhyyttä, ilmastonmuutosta ja maailman väestön lisääntymistä vakavampana ongelmana kuin vastaajat, jotka lopettivat koulunkäyntinsä 19-vuotiaina tai sitä nuorempina. Koulunkäyntinsä nuorempana lopettaneet vastaajat taas mainitsevat useammin kansainvälisen terrorismin ja tartuntatautien leviämisen.

� Poliittiseen vasemmistoon itsensä lukevat vastaajat näyttävät mainitsevan ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja aseelliset konfliktit huomattavasti useammin kuin poliittiseen oikeistoon lukeutuvat vastaajat. Toisaalta oikeistoon lukeutuvat vastaajat mainitsevat kansainvälisen terrorismin ja merkittävän maailmanlaajuisen taloudellisen laman useammin kuin vasemmistoon lukeutuvat vastaajat.

Johtavassa asemassa toimivat henkilöt ja opiskelijat mainitsevat ilmastonmuutoksen kaikkein useimmin ja kotiäidit ja -isät sekä eläkeläiset kaikkein harvimmin. Näyttäisi siltä, että kaikissa sosiodemografisissa ryhmissä pidetään "ilmastonmuutosta" toiseksi tai kolmanneksi vakavimpana ongelmana, mikä ilmentää sen merkitystä kyselytutkimukseen osallistuneiden kansalaisten keskuudessa.


15

EU27

Sex

Male

Female

Age

15-24

25-39

40-54

55 +

Education (End of)

15-

16-19

20+

Still studying

Self-employed

Managers

Other white collars

Manual workers

House persons

Unemployed

Retired

Students

Left-Right scale

(1-4) Left

(5-6) Centre

(7-10) Right

Respondent occupation scale

55%

54%

47%

62%

72%

69%

67%

56%

57%

48%

63%

65%

68%

66%

55%

54%

52%

68%



Climate change

64% 54%

44%

49%

54%

51% 50%

67%

64%

45%

55%

51%

66% 52% 50%

48%

42%

49%

57%

61%

66%

62%

51%

54%

55%

70%

63%

66%

68%

67%

65%

67%

57%

58%

58%

54%

46%

52%

48%

48%

50%

59%

51%

50%

46%

51%

45%

61%

Which do you consider to be the most serious problems currently facing the world as a whole?

Vastaajien subjektiivinen tietotaso eli se, missä määrin he kokevat olevansa tietoisia tietyistä ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista, näyttäisi vaikuttavan ratkaisevasti heidän käsitykseensä "ilmastonmuutoksesta" (vastaajien subjektiivista tietotasoa käsitellään luvussa 2). Vastaajat, jotka kokevat olevansa tietoisia asiasta, pitävät "ilmastonmuutosta" yhtenä vakavimmista maailmaa uhkaavista ongelmista selvästi useammin kuin vastaajat, jotka eivät koe olevansa tietoisia asiasta.

Poverty, lack of food and

drinking water


Climate change

EU27 66% 52% 50%Causes of climate changeInformed 67% 54% 58%Not informed 65% 51% 42%Consequences of climate changeInformed 67% 54% 58%Not informed 65% 51% 42%Ways to fight climate changeInformed 67% 54% 57%Not informed 66% 51% 45%

Which do you consider to be the most serious problems currently facing the world as a whole?


16

1.2 Asian vakavuuden arviointi

– Talouskriisistä huolimatta eurooppalaisten suuri enemmistö pitää

ilmastonmuutosta erittäin vakavana asiana – Vastaajia pyydettiin arvioimaan ilmastonmuutoksen vakavuutta asteikolla 1–10. Yli kaksi kolmasosaa eurooppalaisista on sitä mieltä, että "ilmastonmuutos" on erittäin vakava ongelma (67 prosenttia), 20 prosenttia pitää sitä melko vakavana ongelmana ja 10 prosenttia on sitä mieltä, että se ei ole vakava ongelma6. Samoin kuin "ilmastonmuutosta" vähemmän vakavana ongelmana pitävien vastaajien määrä myös sitä "erittäin vakavana ongelmana" pitävien eurooppalaisten määrä on vähentynyt (kevään 2008 75 prosentista 67 prosenttiin tammi–helmikuussa 2009). Näyttäisi taas siltä, että talouslaman vakavaksi kokeminen on vähentänyt huolestuneisuutta ilmastomuutoksesta.

Erityisesti kreikkalaisten ja kyproslaisten keskuudessa yli yhdeksän vastaajaa kymmenestä pitää ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana. Tulokset ovat selvästi EU:n keskitason yläpuolella myös Sloveniassa, Unkarissa ja Ranskassa, joissa yli kahdeksan vastaajaa kymmenestä pitää ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana. Kansalaisia, joiden mielestä ilmastonmuutos ei ole kovin vakava ongelma, on eniten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Virossa. Näissä maissa yli 15 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei ole vakava ongelma.

6 Asteikko: 7–10 "erittäin vakava ongelma", 5–6 "melko vakava ongelma" ja 1–4 "ei vakava ongelma".


17

QE2T How serious a problem do you think climate change is at this moment?

6 2 %

6 7 %

7 3 %

7 6 %

4 9 %

5 1%

5 6 %

5 7 %

6 1%

6 3 %

6 3 %

6 4 %

6 5 %

6 5 %

6 7 %

6 7 %

6 7 %

6 9 %

6 9 %

7 0 %

7 0 %

7 0 %

7 1%

7 1%

7 2 %

7 5 %

7 9 %

8 1%

8 3 %

8 3 %

9 2 %

9 4 %

2 4 %

16 %

19 %

17 %

3 1%

3 0 %

2 7 %

2 8 %

2 2 %

2 4 %

2 3 %

2 2 %

2 3 %

2 2 %

2 0 %

2 1%

2 2 %

19 %

2 1%

19 %

19 %

17 %

19 %

15 %

19 %

2 0 %

14 %

14 %

13 %

12 %

8 %

9 %

6 %

5 %

18 %

17 %

15 %

14 %

12 %

12 %

13 %

13 %

10 %

10 %

11%

6 %

8 %

10 %

7 %

10 %

9 %

9 %

4 %

4 %

6 %

8 %

5 %

4 %

5 %

6 %

4 %

3 %

3 %

5 %

3 %

9 %

8 %

1%

4 %

1%

1%

10 %

1%

4 %

4 %

4 %

5 %

3 %

3 %

1%

2 %

2 %

1%

1%

1%

1%

1%

2 %

2 %

2 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

MK

TR

HR

CY (tcc)

EE

UK

LV

NL

PL

LU

AT

DK

IE

LT

UE27

BE

PT

IT

FI

BG

CZ

ES

DE

RO

SE

SK

MT

FR

HU

SI

CY

EL

A very serious problem (7-10) A fairly serious problem (5-6)

Not a serious problem (1-4) DK


18

Kun otetaan huomioon sosiodemografiset muuttujat, näyttäisi siltä, että "ilmastonmuutosta" erittäin vakavana ongelmana pitävät vastaajat � ovat naisia � ovat 15–54-vuotiaita � ovat käyneet koulua 16-vuotiaiksi tai sitä vanhemmiksi � ovat opiskelijoita, yrittäjiä tai toimihenkilöitä � ovat puoluekannaltaan vasemmistolaisia � kokevat olevansa tietoisia ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista ja sen

torjuntakeinoista. Ryhmä, joka ei pidä "ilmastonmuutosta" vakavana ongelmana, on edellisen vastakohta, ja siihen kuuluvat vastaajat � ovat miehiä � ovat 55-vuotiaita tai sitä vanhempia � ovat eläkeläisiä � ovat puoluekannaltaan oikeistolaisia.

Not a serious problem(1-4)

A fairly serious problem(5-6)

A very serious problem(7-10)

DK

EU27 10% 20% 67% 3%

Male 11% 20% 67% 2%

Female 8% 20% 69% 3%

15-24 9% 19% 70% 2%

25-39 8% 20% 70% 2%

40-54 10% 18% 70% 2%

55 + 11% 21% 64% 4%

15- 11% 22% 63% 4%

16-19 10% 20% 68% 2%

20+ 9% 18% 72% 1%

Still studying 8% 16% 73% 3%

Self-employed 10% 18% 70% 2%

Managers 10% 20% 69% 1%

Other white collars 8% 19% 71% 2%

Manual workers 9% 22% 67% 2%

House persons 8% 20% 69% 3%

Unemployed 9% 21% 67% 3%

Retired 12% 20% 64% 4%

Students 8% 16% 73% 3%

(1-4) Left 10% 17% 72% 1%

(5-6) Centre 10% 23% 66% 1%

(7-10) Right 12% 21% 65% 2%

Left-Right scale


Education (End of)

QE2 And how serious a problem do you think climate change is at this moment?

Sex

Age


19

2. Ilmastonmuutosta koskeva tietotaso

– Yli puolet eurooppalaisista kokee olevansa tietoisia

ilmastonmuutoksesta –

Yli puolet eurooppalaisista kokee olevansa erittäin tai melko tietoisia ilmastonmuutokseen liittyvistä seikoista. Vastaajista 56 prosenttia on sitä mieltä, että he ovat hyvin tietoisia ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista, ja 52 prosenttia kokee olevansa erittäin tai melko tietoisia ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista. Kun tarkastellaan kaikkia kolmea ilmastonmuutokseen liittyvää näkökohtaa, yli neljä vastaajaa kymmenestä sanoo, että he eivät koe olevansa erittäin tietoisia tai täysin epätietoisia näistä asioista. Vain vähemmän kuin yksi vastaaja kymmenestä sanoo olevansa täysin epätietoinen asiasta. Mielipiteet asiasta ovat vakaita, kuten näkyy "ei osaa sanoa" -vastausten vähäisestä määrästä. Kevään 2008 kyselyyn verrattuna tilanne on stabiili, eikä kansalaisten yleisessä tietotasossa ole tapahtunut parannusta. Tulokset osoittavat, että nämä kolme asiaa ovat yhteydessä toisiinsa.

QE3 Personally, do you think that you are well informed or not about…? % EU

8%

8%

8%

48%

48%

44%

34%

33%

37%

8%

9%

9%

2%

2%

2%

The different causes ofclimate change

The differentconsequences of climate

change

Ways in which we canfight climate change

Very well informed Fairly well informed Not very well informed Not at all informed DK

Ruotsin, Alankomaiden ja Suomen kansalaiset kokevat olevansa erittäin tietoisia ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Vähintään kolme neljäsosaa näiden maiden vastaajista kokee olevansa tietoisia ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista, ja vähintään seitsemän vastaajaa kymmenestä kokee olevansa tietoisia ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista. Myös Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset näyttäisivät kokevan olevansa hyvin tietoisia ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista. Alhaisimmat (subjektiiviset) tietotasot ovat bulgarialaisilla, romanialaisilla, portugalilaisilla ja turkkilaisilla. Itse asiassa näissä maissa yli kuusi vastaajaa kymmenestä on sitä mieltä, että he tietävät liian vähän ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja torjunnasta.


20

Vaikka tulokset yleisesti ottaen ovat vakaita verrattuna kevään 2008 kyselyyn, eräät maakohtaiset muutokset ovat ilmeisiä. Irlannissa ja Sloveniassa näytään olevan nyt paremmin tietoisia ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja torjuntakeinoista. Esimerkiksi subjektiivinen tietotaso ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista on noussut Sloveniassa 62 prosentista 69 prosenttiin ja Irlannissa 60 prosentista 67 prosenttiin. Myös kreikkalaiset ovat paremmin tietoisia ilmastonmuutoksen eri syistä (46 prosentista 55 prosenttiin) ja ilmastonmuutoksen seurauksista (53 prosentista 58 prosenttiin).

QE3.1 Personally, do you think that you are well informed or not about…?The different causes of climate change - Well informed

27%

51%

49%

43%

34%

36%

33%

36%

43%

37%

43%

47%

43%

51%

51%

46%

50%

46%

54%

60%

55%

66%

59%

70%

64%

66%

80%

73%

75%

82%

88%

25%

46%

49%

44%

30%

31%

31%

38%

41%

42%

42%

44%

45%

46%

49%

50%

51%

55%

55%

58%

58%

60%

66%

66%

68%

72%

73%

73%

77%

80%

87%

56%56%

TR

MK

HR

CY (tcc)

PT

BG

RO

CZ

IT

LT

PL

MT

SK

EE

ES

AT

LV

EL

HU

FR

CY

BE

IE

LU

DE

SI

DK

UK

FI

NL

SE

EU27

EB71.1

EB69.2


21

QE3.2 Personally, do you think that you are well informed or not about…?Ways in which we can fight climate change - Well informed

45%

24%

39%

31%

25%

28%

34%

34%

30%

37%

37%

39%

43%

40%

50%

41%

47%

48%

45%

51%

62%

55%

63%

59%

72%

60%

62%

77%

72%

71%

77%

42%

22%

35%

39%

21%

26%

28%

35%

36%

36%

38%

38%

41%

42%

46%

46%

47%

48%

49%

50%

54%

55%

60%

61%

66%

67%

69%

72%

72%

75%

76%

52%52%

HR

TR

MK

CY (tcc)

BG

RO

PT

CZ

LT

SK

IT

PL

EE

LV

EL

AT

HU

CY

MT

ES

BE

FR

LU

DE

DK

IE

SI

NL

UK

FI

SE

EU27

EB71.1

EB69.2


22

Sitä vastoin Belgiassa ja Tanskassa tietotaso näyttäisi laskeneen erityisesti ilmastonmuutoksen seurausten osalta (Belgiassa 66 prosentista 57 prosenttiin ja Tanskassa 79 prosentista 70 prosenttiin). Kreikkalaisten vastaajien tietotaso ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista näyttää laskeneen (50 prosentista 46 prosenttiin).

QE3.2 Personally, do you think that you are well informed or not about…? The different consequences of climate change - Well informed

26%

55%

53%

44%

34%

37%

37%

37%

44%

45%

45%

40%

50%

52%

45%

51%

53%

56%

60%

66%

53%

60%

59%

70%

66%

79%

72%

69%

76%

83%

85%

26%

49%

51%

45%

29%

31%

33%

37%

42%

43%

44%

44%

46%

46%

48%

51%

53%

57%

57%

57%

58%

64%

65%

68%

68%

70%

72%

74%

77%

78%

84%

56%56%

TR

MK

HR

CY (tcc)

PT

RO

BG

CZ

IT

SK

PL

LT

MT

EE

AT

ES

LV

HU

FR

BE

EL

CY

IE

LU

DE

DK

UK

SI

FI

NL

SE

EU27

EB71.1

EB69.2


23

Taulukossa esitettyjen sosiodemografisten muuttujien osalta voidaan todeta seuraavaa: � Miehet kokevat naisia useammin olevansa tietoisia ilmastonmuutoksen

syistä, seurauksista ja torjuntakeinoista. � Iäkkäimmät vastaajat (55-vuotiaat ja sitä vanhemmat) pitävät omaa

tietotasoaan selvästi huonompana kuin nuoremmat vastaajat. � Vastaajat kokevat subjektiivisen tietotasonsa sitä paremmaksi mitä

koulutetumpia he ovat. � Johtavassa asemassa toimivat henkilöt, opiskelijat, toimihenkilöt ja

yrittäjät pitävät omaa tietotasoaan hyvänä, kun taas eläkeläiset, työttömät ja ruumiillisen työn tekijät pitävät tietotasoaan huonona.

� Vastaajan asuinpaikka vaikuttaa hänen subjektiiviseen tietotasoonsa. Maaseudulla asuvat vastaajat kokevat useammin oman tietotasonsa huonoksi kuin suurissa kaupungeissa asuvat vastaajat.

� Ihmiset, jotka pitävät ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana, kokevat olevansa tietoisempia sen syistä ja seurauksista (59 ja 60 prosenttia verrattuna EU27:n keskiarvoon 56 prosenttia "hyvin tietoisia" molemmista näkökohdista) kuin ihmiset, jotka eivät pidä sitä vakavana ongelmana (54 ja 55 prosenttia verrattuna EU27:n keskiarvoon 56 prosenttia "hyvin tietoisia" molemmista näkökohdista). Ihmiset, jotka pitävät ilmastonmuutosta melko vakavana ongelmana, kokevat tietävänsä vähiten ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista (sen syistä, seurauksista ja torjuntakeinoista; syiden ja seurausten osalta 48 prosenttia verrattuna EU27:n 42 prosenttiin "huonosti tietoisia" molemmista näkökohdista ja 50 prosenttia verrattuna EU27:n 46 prosenttiin "huonosti tietoisia" ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista).


24

Total "Well informed"

Total "Badly informed"

DKTotal "Well informed"


DKTotal "Well informed"


DK

EU27 56% 42% 2% 56% 42% 2% 52% 46% 2%

Sex

Male 59% 39% 2% 59% 39% 2% 55% 43% 2%

Female 52% 46% 2% 53% 45% 2% 49% 48% 3%

Age

15-24 56% 42% 2% 57% 41% 2% 52% 46% 2%

25-39 58% 40% 2% 58% 40% 2% 54% 43% 3%

40-54 59% 40% 1% 59% 40% 1% 54% 44% 2%

55 + 51% 47% 2% 52% 46% 2% 47% 50% 3%

Education (End of)

15- 41% 56% 3% 41% 57% 2% 38% 59% 3%

16-19 55% 43% 2% 55% 43% 2% 51% 47% 2%

20+ 69% 30% 1% 70% 29% 1% 65% 34% 1%

Still studying 65% 33% 2% 63% 34% 3% 57% 40% 3%

Left-Right scale

(1-4) Left 62% 37% 1% 62% 37% 1% 57% 42% 1%

(5-6) Centre 60% 39% 1% 62% 37% 1% 58% 41% 1%

(7-10) Right 56% 42% 2% 56% 42% 2% 53% 45% 2%

Self-employed 59% 39% 2% 59% 38% 3% 56% 41% 3%

Managers 73% 26% 1% 72% 26% 2% 68% 31% 1%

Other white collars 59% 39% 2% 60% 38% 2% 57% 41% 2%

Manual workers 54% 44% 2% 55% 43% 2% 50% 48% 2%

House persons 42% 56% 2% 44% 54% 2% 40% 57% 3%

Unemployed 48% 50% 2% 48% 51% 1% 46% 52% 2%

Retired 51% 47% 2% 51% 47% 2% 47% 50% 3%

Students 65% 33% 2% 63% 34% 3% 57% 40% 3%

Perception of climate change

A very serious problem 59% 40% 1% 60% 39% 1% 55% 44% 1%

A fairly serious problem 50% 48% 2% 50% 48% 2% 48% 50% 2%

Not a serious problem 54% 44% 2% 55% 43% 2% 52% 45% 3%

Personally, do you think that you are well informed or not about…?


The different consequences of climate change

Ways in which we can fight climate change

The different causes of climate change


25

3. Ilmastonmuutoksen torjunta 3.1 Suhtautuminen ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan

– Ilmastonmuutosta pidetään vakavana ongelmana, joka on kuitenkin

ratkaistavissa – Vastaajia pyydettiin ilmaisemaan kantansa useisiin ilmastonmuutosta koskeviin väittämiin.7 Heidän näkemyksensä voidaan tiivistää seuraavasti: ilmastonmuutos on vakava ongelma, mutta se on pysäytettävissä. Vaikka lähes kaksi kolmasosaa eurooppalaisista (65 prosenttia) on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vakavuutta ei ole liioiteltu, he ovat kuitenkin pääasiassa optimistisia, ja suurin osa vastaajista (58 prosenttia) on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on pysäytettävissä. Hiukan alle kolmasosa eurooppalaisista (31 prosenttia) on kuitenkin melko pessimistisiä ja uskoo, että ilmastonmuutos ei ole pysäytettävissä. Noin neljäsosa eurooppalaisista (27 prosenttia) on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vakavuutta on liioiteltu. Suurin osa eurooppalaisista (75 prosenttia) on sitä mieltä, että kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita. Vaihtoehtoisiin polttoaineisiin uskovien määrä on lisääntynyt merkittävästi kevään 2008 70 prosentista. Toinen seikka, jossa näkyy rohkaiseva merkittävä lisäys, on usko siihen, että ilmastonmuutoksen torjunta voi vaikuttaa myönteisesti Euroopan talouteen (kevään 2008 56 prosentista 62 prosenttiin tammi–helmikuussa 2009), mikä on huomionarvoinen asia nykyisessä talouslamatilanteessa. "Ei osaa sanoa" -vastausten 17 prosentin osuus on melko suuri. Ilmastonmuutoksen syiden suhteen suurin osa kansalaisista (62 prosenttia) ei usko väittämään, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen vain marginaalisesti. Kun tarkastellaan kansalaisten henkilökohtaista panosta ilmastonmuutoksen torjunnassa, selvä enemmistö vastaajista (59 prosenttia) sanoo ryhtyneensä toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Verrattuna kevään 2008 kyselyyn yhä useampi vastaaja sanoo kuitenkin, että ei ole itse ryhtynyt toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi (31 prosenttia keväällä 2008, 34 prosenttia tammi–helmikuussa 2009). Osasyynä tähän voivat olla nykyisen talous- ja rahoituskriisin vaikutukset vastaajien elämään.

7 QE4 Kertokaa kustakin seuraavasta väittämästä, oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä: Ilmastonmuutos on vääjäämätön prosessi, emme voi tehdä mitään sen pysäyttämiseksi; Ilmastonmuutoksen vakavuutta on liioiteltu; CO2-päästöt (hiilidioksidi) eivät juurikaan vaikuta ilmastonmuutokseen; Torjumalla ilmastonmuutosta voidaan vaikuttaa myönteisellä tavalla Euroopan talouteen; Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi olisi käytettävä biopolttoaineiden kaltaisia vaihtoehtoisia polttoaineita; Olet toiminut henkilökohtaisesti tukeaksesi ilmastonmuutoksen torjumista.


26

QE4 For each of the following statements, please tell me whether you totally agree, tend to agree, tend to disagree or totally disagree.

- % EU

75%

62%

59%

31%

30%

27%

15%

21%

34%

62%

58%

65%

Agree

Disagree

DK

Fighting climate change can have a positive impact on the European

economy

Alternative fuels, such as "bio fuels", should be used to reduce greenhouse

gas emissions

You personally have taken actions aimed at helping to fight climate change

Climate change is an unstoppable process, we cannot do anything about it

Emission of CO2 has only a marginal impact on climate change

The seriousness of climate change has been exaggerated 8%

12%

7%

7%

17%

10%+5

+6

-2

0

0

+1

-3

-3

+3

+2

+3

0



27

3.1.1 Vaihtoehtoiset polttoaineet

Keskimäärin kolme neljäsosaa eurooppalaisista (75 prosenttia) on sitä mieltä, että kasvuhuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita, 15 prosenttia on tästä eri mieltä ja 10 prosenttia ei osaa sanoa mielipidettään. Maakohtaiset tulokset ovat suhteellisen homogeenisiä. Itse asiassa kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa ehdoton enemmistö vastaajista on tästä samaa mieltä (poikkeuksena on Turkki, jossa vain 41 prosenttia vastaajista on samaa mieltä). Vahvimmin vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön uskovat kreikkalaiset, tanskalaiset, slovenialaiset ja slovakialaiset, mutta myös useimmissa muissa maissa yli kuusi kansalaista kymmenestä on sitä mieltä, että kasvihuonekaasuja tulisi vähentää käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita. Usko vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön on kasvanut eniten Saksassa (kevään 2008 54 prosentista 68 prosenttiin tammi–helmikuussa 2009), ja suuri lisäys on nähtävissä myös Bulgariassa (72 prosentista 82 prosenttiin) ja Liettuassa (75 prosentista 84 prosenttiin). Asteikon toisessa päässä ovat, kuten jo todettiin, Turkki ja Kyproksen turkkilaisyhteisö, joissa 41 prosenttia ja vastaavasti 58 prosenttia ajattelee näin. On kuitenkin syytä panna merkille, että kolmasosa tai sitäkin useampi näiden kahden ryhmän kansalaisista katsoo, ettei tunne asiaa riittävästi kertoakseen mielipiteensä, sillä Turkissa 41 prosenttia ja Kyproksen turkkilaisyhteisössä 33 prosenttia vastaajista antoi tähän kysymykseen "ei osaa sanoa" -vastauksen. Yhtä suuri epätietoisten määrä on Maltassa (33 prosenttia "ei osaa sanoa"). Maltassa ja Turkissa usko vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön on vähentynyt voimakkaimmin. Maltalaisista 64 prosenttia on nyt sitä mieltä, että vaihtoehtoisia polttoaineita olisi käytettävä (73 prosenttia keväällä 2008), vaikkakin tämä johtuu pääosin siitä, että entistä useampi maltalainen ei osaa sanoa mielipidettään. Turkissa usko vaihtoehtoisiin polttoaineisiin on vähentynyt 50 prosentista 41 prosenttiin, koska yhä useampi kansalainen ei ole samaa mieltä siitä, että kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita.


28

Kun tuloksia analysoidaan sosiodemografisten muuttujien osalta, voidaan todeta seuraavaa: � Naiset antavat miehiä todennäköisemmin "ei osaa sanoa" -vastauksen

väittämään, joka koskee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vaihtoehtoisten polttoaineiden avulla, kuten näkyy naisten "ei osaa sanoa" -vastausten määristä. Tästä seuraa, että miehet ovat naisia useammin joko samaa mieltä tai eri mieltä siitä, olisiko vaihtoehtoisia polttoaineita käytettävä tähän tarkoitukseen.

� Kahteen alimpaan ikäryhmään kuuluvat vastaajat (15–39-vuotiaat) ovat

useimmin sitä mieltä, että kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita. 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat vastaajat ovat useimmin eri mieltä tästä asiasta. He myös antavat kyseiseen väittämään "ei osaa sanoa" -vastauksen muita ikäryhmiä useammin.

� Koulutustasoja tarkastelemalla nähdään, että koulunkäyntinsä 15-vuotiaina

tai sitä nuorempina lopettaneet vastaajat eivät todennäköisemmin tunne asiaa (17 prosenttia "ei osaa sanoa") ja ovat harvimmin samaa mieltä siitä, että kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita. Vaikka yli kolme neljäsosaa vastaajista (76 prosenttia), jotka ovat jatkaneet koulunkäyntiään 20-vuotiaiksi tai sitä vanhemmiksi, uskovat vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, he ovat myös todennäköisemmin eri mieltä siitä, että kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita (18 prosenttia). Tämä osoittaa, että paremman koulutustason omaavilla kansalaisilla on useimmin jokin mielipide tästä asiasta.


29

� Eri ammattiryhmien osalta voidaan todeta, että kotiäidit ja -isät ja

eläkeläiset eivät useimmiten tunne asiaa.

� Vastaajat, jotka kokevat olevansa tietoisia ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja torjuntakeinoista, ovat tästä väittämästä selvästi useammin samaa mieltä kuin vastaajat, jotka kokevat oman tietotasonsa huonoksi. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat henkilöt vastaavat selvästi useammin "ei osaa sanoa".

� Vastaajat, jotka pitävät ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana,

kannattavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vaihtoehtoisten polttoaineiden avulla selvästi useammin kuin vastaajat, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta vakavana ongelmana.


30

3.1.2 Henkilökohtaiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Lähes kuusi eurooppalaista kymmenestä (59 prosenttia) sanoo ryhtyneensä toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kun taas hieman yli kolmasosa vastaajista (34 prosenttia) sanoo, ettei ole tehnyt mitään. Kun tuloksia tarkastellaan yksittäisten maiden osalta, ensimmäisellä sijalla on Ruotsi, jossa 82 prosenttia kansalaisista on ryhtynyt toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Myös Sloveniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa suuri osa vastaajista on ryhtynyt toimenpiteisiin. Asteikon toisessa päässä ovat Liettua, Romania ja Latvia, joissa ainoastaan noin kolmasosa kansalaisista on ryhtynyt toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. On kuitenkin syytä panna merkille, että entistä useampi liettualainen osallistuu nyt ilmastonmuutoksen torjuntaan (26 prosenttia keväällä 2008, 34 prosenttia tammi–helmikuussa 2009). Osallistuminen on vähentynyt erityisesti Kyproksessa (72 prosentista 50 prosenttiin), Slovakiassa 67 prosentista 51 prosenttiin) ja Kreikassa (72 prosentista 58 prosenttiin), kun verrataan keskenään kevään 2008 ja tammi–helmikuun 2009 tuloksia. Romaniassa, Turkissa, Bulgariassa ja Kyproksen turkkilaisyhteisössä vähintään yksi viidestä kansalaisesta ei osaa sanoa, onko toteuttanut toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mikä on selvästi EU:n keskiarvoa eli 7 prosenttia suurempi osuus.


31

Kun tuloksia analysoidaan sosiodemografisten muuttujien osalta, voidaan todeta seuraavaa:

� Mitä vanhempi vastaaja on, sitä todennäköisemmin hän on ryhtynyt

toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä ei kuitenkaan koske vanhimman ikäryhmän (55-vuotiaat ja sitä vanhemmat) tuloksia.

� Vastaajat, joilla on pidempi koulutus (20-vuotiaaksi tai sitä vanhemmaksi),

ryhtyvät toimenpiteisiin selvästi useammin kuin vastaajat, jotka ovat lopettaneet koulunkäynnin melko nuorina. Vastaajat, jotka lopettivat koulunkäynnin 15-vuotiaina tai sitä nuorempina, vastaavat selvästi useammin "ei osaa sanoa" kuin muihin koulutusluokkiin kuuluvat vastaajat.

� Vastaajat, jotka kokevat kuuluvansa poliittiseen vasemmistoon, ryhtyvät

toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi useammin kuin vastaajat, jotka kokevat kuuluvansa poliittiseen oikeistoon.

� Ammattiryhmien edustajista johtavassa asemassa toimivat henkilöt sanovat

useimmin ryhtyneensä toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Opiskelijat ja työttömät ovat tästä väittämästä useimmin eri mieltä. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimenpiteet voivat tulla kalliiksi, mikä voi selittää sen, miksi toimenpiteisiin ryhtyvät korkeamman elintason omaavat ryhmät.

� Vastaajat, jotka kokevat olevansa hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta

(sen syistä, seurauksista ja torjuntakeinoista), ryhtyvät selvästi useammin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuin vastaajat, jotka kokevat oman tietotasonsa huonoksi.

� On täysin loogista, että vastaajat, jotka pitävät ilmastonmuutosta erittäin

vakavana ongelmana, ryhtyvät selvästi useammin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuin vastaajat, jotka eivät pidä asiaa vakavana ongelmana.


32

Totally agree

Tend to agree

Tend to disagree

Totally disagree

DK Agree Disagree

EU27 15% 44% 22% 12% 7% 59% 34%

SexMale 15% 44% 22% 13% 6% 59% 35%Female 16% 44% 22% 11% 7% 60% 33%Age15-24 11% 40% 26% 16% 7% 51% 42%25-39 16% 48% 21% 10% 5% 64% 31%40-54 18% 46% 20% 11% 5% 64% 31%55 + 14% 43% 22% 13% 8% 57% 35%Education (End of)15- 13% 39% 25% 14% 9% 52% 39%16-19 15% 45% 22% 12% 6% 60% 34%20+ 20% 50% 17% 9% 4% 70% 26%Still studying 11% 41% 26% 16% 6% 52% 42%Respondent occupation scaleSelf-employed 15% 50% 20% 8% 7% 65% 28%Managers 20% 54% 16% 7% 3% 74% 23%Other white collars 16% 49% 21% 9% 5% 65% 30%Manual workers 16% 43% 21% 13% 7% 59% 34%House persons 15% 40% 26% 11% 8% 55% 37%Unemployed 15% 39% 24% 16% 6% 54% 40%Retired 14% 42% 22% 14% 8% 56% 36%Students 11% 41% 26% 16% 6% 52% 42%Left-Right scale(1-4) Left 17% 47% 20% 12% 4% 64% 32%(5-6) Centre 17% 48% 20% 10% 5% 65% 30%(7-10) Right 14% 43% 25% 12% 6% 57% 37%

You personally have taken actions aimed at helping to fight climate change

For each of the following statements, please tell me whether you ...


33

3.1.3 Vaikutus Euroopan talouteen

Yli kuusi eurooppalaista kymmenestä (62 prosenttia) on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjunta voi edistää Euroopan taloutta, lähes viidesosa (21 prosenttia) on tästä eri mieltä ja 17 prosenttia ei osaa sanoa mielipidettään. Kuten jo todettiin, talous- ja rahoituskriisistä huolimatta usko myönteisiin talousvaikutuksiin on kasvanut merkittävästi keväästä 2008 (56 prosenttia). Kun tuloksia tarkastellaan yksittäisten maiden osalta, 81 prosenttia kyproslaisista, 74 prosenttia kreikkalaisista, 72 prosenttia slovakialaisista, 72 prosenttia ruotsalaisista ja 71 prosenttia tanskalaisista vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjunta voi edistää Euroopan taloutta. Kuitenkin yli kolmasosa latvialaisista (39 prosenttia) ja hollantilaisista (35 prosenttia) vastaajista on tästä eri mieltä. Suomalaisista vastaajista 33 prosenttia on eri mieltä. Vaikka Alankomaissa on havaittavissa kielteistä suhtautumista, on syytä panna merkille, että siellä on tapahtunut suurin lisäys maininnoissa, joiden mukaan ilmastonmuutoksen torjunta voi edistää Euroopan taloutta (38 prosenttia keväällä 2008, 52 prosenttia tammi–helmikuussa 2009). Muita suuren lisäyksen maita ovat Espanja (45 prosentista 55 prosenttiin), Yhdistynyt kuningaskunta (51 prosentista 61 prosenttiin) ja Kypros (72 prosentista 81 prosenttiin). Maltalaisista 43 prosenttia, turkkilaisista 41 prosenttia ja Kyproksen turkkilaisyhteisön edustajista 36 prosenttia ei osaa sanoa, edistäisikö ilmastonmuutoksen torjunta Euroopan taloutta. Myös 32 prosenttia Espanjan ja Bulgarian kansalaisista antaa "ei osaa sanoa" -vastauksen.


34

Kun tarkastellaan sosiodemografisten muuttujien vaikutusta vastaajien mielipiteisiin, voidaan todeta seuraavaa: � Miehet uskovat naisia useammin, että ilmastonmuutoksen torjunta voi

edistää Euroopan taloutta. Naiset myös antavat tähän miehiä todennäköisemmin "ei osaa sanoa" -vastauksen, kuten näkyy naisten "ei osaa sanoa" -vastausten määristä.

� Ikäryhmien tarkastelu osoittaa, että iäkkäimmillä vastaajilla (55-vuotiaat

ja sitä vanhemmat) ei useimmin ole mielipidettä asiasta, ja 20 prosenttia heistä vastaa "ei osaa sanoa".

� Mitä koulutetumpi vastaaja on, sitä todennäköisemmin hän on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjunta edistää Euroopan taloutta. Tämä selittyy osittain sillä, että vähemmän koulutetut vastaavat kyseiseen väittämään usein "ei osaa sanoa".

� Vastaajat, jotka kokevat kuuluvansa poliittiseen vasemmistoon, ovat samaa

mieltä todennäköisemmin kuin vastaajat, jotka kokevat kuuluvansa poliittiseen oikeistoon (67 prosenttia ja vastaavasti 62 prosenttia).

� Samaa mieltä ovat useimmin johtavassa asemassa toimivat henkilöt. Ammattiryhmien väliset erot ovat selvästi yhteydessä "ei osaa sanoa" -vastausten määrän suuriin vaihteluihin eri ammattiryhmien välillä.

� Sama ilmiö on nähtävissä myös vastaajien subjektiivisen tietotason

kohdalla. "Ei osaa sanoa" -vastausten määrät vaihtelevat huomattavasti, joten vastaajat, jotka kokevat olevansa hyvin tietoisia ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista, ovat selvästi useammin sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjunta voi edistää Euroopan taloutta, kuin vastaajat, jotka kokevat oman tietotasonsa huonoksi.

� Selvä enemmistö vastaajista, jotka pitävät ilmastonmuutosta erittäin

vakavana ongelmana, on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjunta voi edistää Euroopan taloutta (62 prosenttia). Vastaajista, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta vakavana ongelmana, vain 44 prosenttia on samaa mieltä.


35

Totally agree

Tend to agree

Tend to disagree

Totally disagree

DK Agree Disagree

EU27 17% 45% 16% 5% 17% 62% 21%


Fighting climate change can have a positive impact on the European economy



36

3.1.4 Ilmastonmuutos on pysäytettävissä

Suurin osa eurooppalaisista (62 prosenttia) on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on pysäytettävissä. Alle kolmasosa vastaajista (31 prosenttia) uskoo, että ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää. Vastaajista 7 prosenttia ei osaa sanoa mielipidettään. Itse asiassa vain kolmessa maassa eli Latviassa, Puolassa ja Virossa kansalaisten ehdoton enemmistö ei ole sitä mieltä, että ilmastonmuutos on pysäytettävissä. Kaikkein optimistisimpia tämän asian suhteen ovat ruotsalaiset, maltalaiset ja kreikkalaiset. Näissä maissa yli seitsemän kansalaista kymmenestä on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on pysäytettävissä, kun taas alle neljäsosa vastaajista edustaa täysin päinvastaista kantaa. Ruotsissa ja Kreikassa "ei osaa sanoa" -vastauksia on vähän, kun taas Maltassa niiden osuus on 13 prosenttia. Lisäksi Maltassa entistä huomattavasti harvemmat ovat samaa mieltä siitä, että ilmastomuutos on pysäyttämätön prosessi (19 prosenttia keväällä 2008, 8 prosenttia tammi–helmikuussa 2009), mikä johtuu osittain "ei osaa sanoa" -vastausten suuremmasta määrästä, mutta myös suuremmasta optimismista. Kansalaisia, joiden mielestä ilmastonmuutos on pysäyttämätön prosessi, on eniten Virossa, Latviassa, Liettuassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Puolassa. Myös edellistä kyselyä suurempi osa kyproslaisista eli 31 prosenttia näyttää ajattelevan näin (19 prosenttia keväällä 2008). "Ei osaa sanoa" -vastausten osuus on suurin Portugalissa (20 prosenttia), Romaniassa (19 prosenttia) ja Turkissa (18 prosenttia).


37

Sosiodemografisten muuttujien osalta voidaan todeta seuraavaa:

� Vaikka sukupuolten välillä ei ole nähtävissä mielipide-eroja, naiset vastaavat

miehiä useammin "ei osaa sanoa" kysymykseen siitä, onko ilmastonmuutos pysäytettävissä.

� Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat vastaajat (55-vuotiaat ja sitä vanhemmat) uskovat muita ikäryhmiä todennäköisemmin, että ilmastonmuutos ei ole pysäytettävissä. He ovat väittämästä useammin samaa mieltä (34 prosenttia), ja "ei osaa sanoa" -vastausten osuus on 10 prosenttia.

� Mitä koulutetumpi vastaaja on, sitä todennäköisemmin hän on väittämästä eri mieltä. Mitä alempi koulutustaso vastaajalla on, sitä todennäköisemmin hän vastaa tähän väittämään "ei osaa sanoa".

� Vastaajat, jotka kokevat kuuluvansa poliittiseen vasemmistoon, ovat eri

mieltä (65 prosenttia) todennäköisemmin kuin vastaajat, jotka kokevat kuuluvansa poliittiseen oikeistoon (60 prosenttia).

� Eläkeläiset ja työttömät uskovat useimmin, että ilmastonmuutos on pysäyttämätön prosessi, kun taas johtavassa asemassa toimivat henkilöt, opiskelijat ja toimihenkilöt ovat useimmin eri mieltä.

� Vastaajat, jotka kokevat olevansa hyvin tietoisia ilmastonmuutoksen syistä,

seurauksista ja torjuntakeinoista, ovat tästä väittämästä useammin eri mieltä kuin vastaajat, jotka kokevat oman tietotasonsa huonoksi. Tämä selittyy kuitenkin sillä, että jälkimmäisessä ryhmässä "ei osaa sanoa" -vastausten määrä on selvästi suurempi kuin ensin mainitussa ryhmässä.

� On myös mielenkiintoista huomata, että vastaajat, jotka pitävät

ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana, näyttäisivät olevan eri mieltä selvästi useammin kuin päinvastaista kantaa edustavat vastaajat.


38

Totally agree

Tend to agree

Tend to disagree

Totally disagree

DK Agree Disagree

EU27 7% 24% 37% 25% 7% 31% 62%


Climate change is an unstoppable process, we cannot do anything about it



39

3.1.5 Hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen

Vaikka suurin osa eurooppalaisista (58 prosenttia) on sitä mieltä, että hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen ei ole pelkästään marginaalinen, vastaajista 30 prosenttia pitää sitä pelkästään marginaalisena, ja 12 prosenttia ei osaa sanoa mielipidettään. Unkarilaiset vastaavat väittämään useimmin "eri mieltä" (76 prosenttia), ja myös Tanskassa, Kreikassa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Ruotsissa vähintään 7 vastaajaa kymmenestä katsoo, että hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen ei ole pelkästään marginaalinen. Irlantilaiset, hollantilaiset, virolaiset ja britit ovat sitä vastoin erityisen vakuuttuneita siitä, että hiilidioksidipäästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen vain marginaalisesti. Irlannissa "samaa mieltä" -vastausten määrä (50 prosenttia) on huomattavasti suurempi kuin "eri mieltä" -vastausten määrä (33 prosenttia), ja määrä on myös lisääntynyt selvästi keväästä 2008 (tuolloin 41 prosenttia vastaajista katsoi, että päästöjen vaikutus on pelkästään marginaalinen). Myös suuri osa virolaisista vastaajista (45 prosenttia) pitää vaikutusta vain marginaalisena. Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa yleinen mielipide näyttäisi jakautuvan selvästi. Kun verrataan maakohtaisia tuloksia kevään 2008 tuloksiin, nähdään, että irlantilaisten lisäksi myös latvialaiset ja liettualaiset ovat hyvin taipuvaisia uskomaan, että hiilidioksipäästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen on vain marginaalinen (lisäys Latviassa 31 prosentista 40 prosenttiin ja Liettuassa 23 prosentista 32 prosenttiin). "Ei osaa sanoa" -vastausten osuus on erityisen suuri Maltassa ja Turkissa (molemmissa 37 prosenttia) sekä Portugalissa (32 prosenttia).


40


41

Kun tuloksia analysoidaan sosiodemografisten muuttujien osalta, voidaan todeta seuraavaa: � Miehet ovat tästä väittämästä samaa mieltä useammin kuin naiset eli miehet

ovat naisia useammin sitä mieltä, että hiilidioksidipäästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen vain marginaalisesti. Naiset vastaavat kuitenkin miehiä useammin "ei osaa sanoa".

� Iäkkäimmät vastaajat (55-vuotiaat ja sitä vanhemmat) eivät vastaa yhtä

todennäköisesti kuin muut vastaajat olevansa eri mieltä väittämästä, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen vain marginaalisesti. Tämä selittyy mitä todennäköisimmin sillä, että tässä ikäryhmässä "ei osaa sanoa" -vastausten määrä on selvästi suurempi kuin muissa ikäryhmissä.

� Mitä koulutetumpi vastaaja on, sitä todennäköisemmin hän on eri mieltä

tästä väittämästä. Myös tämä on selvästi yhteydessä siihen, että mitä alhaisempi koulutustaso vastaajalla on, sitä todennäköisemmin hän vastaa "ei osaa sanoa".

� Poliittiseen vasemmistoon kuuluvat vastaajat ovat oikeistoon kuuluvia

vastaajia useammin eri mieltä väittämästä, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen vain marginaalisesti.

� Ammattiryhmien edustajista johtavassa asemassa toimivat ovat useimmin

eri mieltä väittämästä, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen vain marginaalisesti, ja "ei osaa sanoa" -vastausten määrä on suuri kotiäitien ja -isien ja eläkeläisten joukossa.

� Vastaajat, jotka kokevat olevansa hyvin tietoisia ilmastonmuutoksen syistä,

seurauksista ja torjuntakeinoista, ovat tästä väittämästä useammin eri mieltä kuin vastaajat, jotka kokevat oman tietotasonsa huonoksi. On huomattava, että jälkimmäisessä ryhmässä "ei osaa sanoa" -vastausten määrä on suurempi kuin ensin mainitussa ryhmässä.


ovat tästä väittämästä selvästi useammin eri mieltä kuin vastaajat, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta vakavana ongelmana.


42

Totally agree

Tend to agree

Tend to disagree

Totally disagree

DK Agree Disagree

EU27 7% 23% 33% 25% 12% 30% 58%


Emission of CO2 (Carbon dioxide) has only a marginal impact on climate change



43

3.1.6 Ilmastonmuutoksen vakavuutta ei ole liioiteltu

Lähes kaksi kolmasosaa eurooppalaisista (65 prosenttia) katsoo, että ilmastonmuutoksen vakavuutta ei ole liioiteltu, kun taas hiukan yli neljäsosa vastaajista (27 prosenttia) edustaa päinvastaista kantaa. Slovenialaiset ja kreikkalaiset vastaajat pitävät ilmastonmuutosta erityisen vakavana ongelmana. Slovenialaisista ja kreikkalaisista 83 prosenttia ei pidä ilmastonmuutoksen vakavuutta liioiteltuna. Tilanne on päinvastainen Alankomaissa, Luxemburgissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa noin neljä vastaajaa kymmenestä on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vakavuutta on liioiteltu. Tätä kantaa edustavia on suhteellisen paljon myös Virossa (37 prosenttia), jossa luku on kasvanut selvästi kevään 2008 30 prosentista. Muita maita, joissa ongelman vakavuutta pidetään usein liioiteltuna, ovat Latvia (lisäys 18 prosentista 28 prosenttiin), Puola (lisäys 18 prosentista 25 prosenttiin) Viro (lisäys 30 prosentista 37 prosenttiin) ja Tšekin tasavalta (lisäys 22 prosentista 29 prosenttiin). "Ei osaa sanoa" -vastausten osuus ylittää selvästi EU:n keskiarvon (8 prosenttia) Romaniassa (23 prosenttia) ja Portugalissa (20 prosenttia).


44

Sosiodemografisten muuttujien tarkastelu osoittaa seuraavaa: � Miehet ovat naisia useammin sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen

vakavuutta on liioiteltu. � Vastaajat, joilla on pidempi koulutus (20-vuotiaaksi tai sitä vanhemmaksi),

näyttäisivät olevan tästä väittämästä selvästi useammin eri mieltä kuin vastaajat, jotka ovat lopettaneet koulunkäyntinsä nuorempana. Jälkimmäisessä ryhmässä "ei osaa sanoa" -vastausten määrä on selvästi suurempi kuin ensin mainitussa ryhmässä.

� Poliittiseen oikeistoon kuuluvat vastaajat ovat selvästi useammin sitä

mieltä, että ilmastonmuutoksen vakavuutta on liioiteltu. � Vastaajat, jotka kokevat olevansa hyvin tietoisia ilmastonmuutoksen syistä,

seurauksista ja torjuntakeinoista, ovat tästä väittämästä useammin eri mieltä kuin vastaajat, jotka kokevat oman tietotasonsa huonoksi, vaikka tämä johtuu suurelta osin siitä, että jälkimmäisellä ryhmällä on enemmän "ei osaa sanoa" -vastauksia.


ovat tästä väittämästä selvästi useammin eri mieltä kuin vastaajat, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta vakavana ongelmana.


45

Totally agree

Tend to agree

Tend to disagree

Totally disagree

DK Agree Disagree

EU27 6% 21% 34% 31% 8% 27% 65%


The seriousness of climate change has been exaggerated



46

Yhteenveto sosiodemografisia muuttujia koskevista tuloksista

Yhteenvetona voidaan todeta, että pidemmälle koulutetut vastaajat, jotka kokevat olevansa hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta (sen syistä, seurauksista ja torjuntakeinoista) tai jotka pitävät ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana, ovat useammin sitä mieltä, että ilmastonmuutos on vakava ongelma, että se on pysäytettävissä, että sitä tulisi torjua vaihtoehtoisten polttoaineiden avulla ja että sen torjunta edistää Euroopan taloutta, kuin vastaajat, joilla on lyhyempi koulutus, jotka kokevat oman tietotasonsa huonoksi tai jotka eivät pidä ilmastonmuutosta vakavana ongelmana. Ensin mainittuihin ryhmiin kuuluvat vastaajat ovat jälkimmäisiin ryhmiin kuuluvia vastaajia useammin ryhtyneet toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisäksi he ovat tietoisempia siitä, että hiilidioksidipäästöt eivät vaikuta ilmastonmuutokseen vain marginaalisesti.


47

JOHTOPÄÄTÖKSET Ilmastonmuutosta pidetään edelleen yhtenä kolmesta vakavimmasta maailmaa tällä hetkellä uhkaavista ongelmista, vaikka asian (kuten myös monen muun maailmanlaajuisen ongelman) vakavuus on jäänyt vähemmälle huomiolle nykyisessä talouslamassa, joka hallitsee julkista keskustelua (ja huolestuttaa kansalaisia). Yli kaksi kolmasosaa eurooppalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että ilmastonmuutos on erittäin vakava ongelma ja että ilmastonmuutoksen vakavuutta ei ole liioiteltu. Eurooppalaiset uskovat, että ilmastonmuutos on pysäytettävissä, ja entistä useampi kansalainen näyttää ajattelevan, että ilmastonmuutoksen torjunta voi edistää talouselämää. Se, että useimmat eurooppalaiset kokevat olevansa tietoisia ilmastonmuutoksesta sekä sen syistä, seurauksista ja torjuntakeinoista, on epäilemättä tekijä, joka auttaa saamaan ihmisiä osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kuitenkin niiden osuus, jotka kertovat ryhtyneensä toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, on kyselyn perusteella pienentynyt kevään 2008 tilanteesta. On tärkeää huomioida maakohtaiset vaihtelut vastauksissa, varsinkin kun tiedetään, että ilmastonmuutoksen tehokas torjunta edellyttää yhteisiä ponnisteluja. Tässä on havaittavissa tietty suuntaus Turkissa, Romaniassa, Bulgariassa ja Liettuassa: erityisesti näissä maissa kansalaiset myöntävät, että he eivät ole kovin tietoisia ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja torjuntakeinoista. Tästä johtuu, että kyseisten maiden kansalaiset eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi tai eivät osaa sanoa, ovatko ryhtyneet toimenpiteisiin. Lisäksi useissa maissa on nähtävissä yksityiskohtia kysyttäessä, että kansalaiset eivät tunne riittävästi ilmastonmuutoksen seurauksia ja vaikutuksia. Esimerkiksi Turkissa erittäin monet ovat tietämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopan talouteen, vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön tehokkuudesta, mahdollisuudesta pysäyttää ilmastonmuutos ja hiilidioksidipäästöjen vaikutuksista. Myös Maltassa, Kyproksen turkkilaisyhteisössä, Romaniassa ja Portugalissa keskimääräistä useampi kansalainen on tietämätön useammasta kuin yhdestä näistä näkökohdista. Asteikon toisessa päässä Ruotsi, Slovenia, Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat maita, joissa keskimääräistä useampi kansalainen on sekä hyvin tietoinen ilmastonmuutoksesta että toteuttaa itse toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Irlannissa ja Sloveniassa niiden kansalaisten osuus, jotka kokevat olevansa hyvin tietoisia ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja torjuntakeinoista, on kasvanut kevään 2008 tilanteesta. Tarkasteltaessa kansalaisten käsityksiä ilmastonmuutoksesta ja suhtautumista siihen voidaan nähdä, että ruotsalaiset, kreikkalaiset, tanskalaiset ja slovakialaiset vastaajat uskovat hiilidioksidipäästöjen olevan merkittävä ilmastonmuutostekijä. Lisäksi kaikissa näissä maissa ollaan sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vakavuutta ei ole liioiteltu ja että ilmastonmuutos on pysäytettävissä.


48

Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta erottuvat tästä joukosta, vaikka niidenkin kansalaiset edellä mainittujen maiden kansalaisten tapaan kokevat olevansa hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta. Yli neljä kansalaista kymmenestä näissä kahdessa maassa on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vakavuutta on liioiteltu ja että hiilidioksidipäästöillä on vain marginaalinen merkitys ilmastonmuutoksessa. Näissä kahdessa maassa mielipiteet siis jakautuvat jyrkemmin, mistä seuraa, että vain noin puolet Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden kansalaisista pitää ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana (osuus selvästi Euroopan keskiarvoa pienempi). Sosiodemografisten muuttujien osalta voidaan todeta, että naiset, vähemmän koulutetut henkilöt ja iäkkäimmät kansalaiset (55-vuotiaat ja sitä vanhemmat) kokevat olevansa vähiten tietoisia ilmastonmuutoksesta. Yleisesti on nähtävissä selvä yhteys ilmastonmuutosta koskevan subjektiivisen tietotason ja asian vakavuuden kokemisen välillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että talous- ja rahoituskriisistä huolimatta huoli ilmastonmuutoksesta on säilyttänyt "asemansa" ihmisten mielissä. Vaikka maiden välillä on nähtävissä huomattavia eroja, on kuitenkin olemassa perusjoukko tietoisia ja aktiivisia kansalaisia, jotka ovat valmiita torjumaan ilmastonmuutosta.


49

TEKNISET TIEDOT TNS Opinion & Social, joka on Taylor Nelson Sofresin ja EOS Gallup Europen yhteenliittymä, suoritti 16. tammikuuta ja 22. helmikuuta 2009 välisenä aikana sarjaan 71.1 kuuluvan Eurobarometri-tutkimuksen, jonka tilaajia ovat Euroopan komission viestinnän pääosaston tutkimuksen ja poliittisen analyysin yksikkö ja Euroopan parlamentti. Erityinen Eurobarometri 313 on kuuluu sarjaan 71.1 ja kattaa Euroopan unionin kussakin jäsenvaltiossa asuvat 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat kansalaiset. Erityinen Eurobarometri 313 tehtiin myös kolmessa ehdokasvaltiossa (Kroatia, Turkki ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia) sekä Kyproksen turkkilaisyhteisössä. Näissä maissa tutkimus kattaa kyseisten maiden kansalaiset ja niissä asuvat Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset, jotka pystyvät vastaamaan kysymyksiin asuinmaansa kielellä. Kaikissa maissa sovellettiin monivaiheista satunnaisotantaa. Kussakin maassa valittiin joukko otantapaikkoja väestömäärään (koko maan kattamiseksi) ja asukastiheyteen suhteutetulla todennäköisyydellä. Otantapaikat valittiin systemaattisesti kustakin aluehallinnollisesta yksiköstä, jotka ositettiin yksiköittäin ja aluetyypeittäin. Näin ne edustavat maan koko aluetta Eurostatin Nuts II -mallin (tai vastaavan) mukaisesti ja sen mukaisesti, miten väestö on jakautunut suurkaupunkeihin, kaupunkeihin ja maaseudulle. Kussakin valitussa otantapaikassa aloitusosoite valittiin satunnaisesti. Muut osoitteet (joka n:s osoite) valittiin normitetulla random route -satunnaisperiaatteella lähtien aloitusosoitteesta. Kussakin kotitaloudessa vastaaja valittiin satunnaisesti ("lähimmän syntymäpäivän sääntöä" noudattaen). Kaikki haastattelut tehtiin kasvotusten ihmisten kodeissa ja asianomaisen maan kielellä. Tietojen keruussa käytettiin CAPI-järjestelmää (Computer Assisted Personal Interview) niissä maissa, joissa kyseinen tekniikka oli käytettävissä.


50

Kussakin maassa verrattiin otosta perusjoukkoon. Perusjoukon kuvaus perustuu Eurostatin tai kansallisten tilastolaitosten väestötietoihin. Kaikkia tutkittuja maita varten laadittiin perusjoukon kuvaukseen perustuva kansallinen painotusmenettely, jossa otetaan huomioon marginaalinen ja solujen välinen painotus. Kaikissa maissa iterointimenettelyyn sisällytettiin sukupuoli, ikä, alue ja paikkakunnan koko. Kansainvälisessä painotuksessa (so. EU:n keskiarvot) TNS Opinion & Social soveltaa Eurostatilta tai kansallisilta tilastolaitoksilta saatuja virallisia väkilukuja. Täydelliset luvut, jotka ovat mukana tässä jälkipainotuksessa, on esitetty edellä. Lukijoille huomautetaan, että tutkimustulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus muuten samoilla edellytyksillä riippuu otoksen laajuudesta ja havaitusta prosenttiosuudesta. Noin 1 000 haastattelun otoslaajuudella todelliset prosenttiosuudet vaihtelevat seuraavissa luottamusväleissä:

Havaitut prosenttiosuudet

10% tai 90% 20% tai 80% 30% tai 70% 40% tai 60% 50%

Luottamusvälit ± 1,9 ± 2,5 ± 2,7 ± 3,0 ± 3,1

LYHENTEET MAAT TUTKIMUSLAITOKSET

HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ

TUTKIMUSAJANKOHTA VÄKILUKU 15+

BE Belgia TNS Dimarso 1.018 22/01/2009 22/02/2009 8.786.805 BG Bulgaria TNS BBSS 1.000 16/01/2009 30/01/2009 6.647.375 CZ Tšekin

tasavalta TNS Aisa 1.050 22/01/2009 12/02/2009 8.571.710

DK Tanska TNS Gallup DK 1.016 19/01/2009 18/02/2009 4.432.931 DE Saksa TNS Infratest 1.523 17/01/2009 10/02/2009 64.546.096 EE Viro Emor 1.003 17/01/2009 09/02/2009 887.094 EL Kreikka TNS ICAP 1.000 21/01/2009 12/02/2009 8.691.304 ES Espanja TNS Demoscopia 1.003 20/01/2009 13/02/2009 38.536.844 FR Ranska TNS Sofres 1.035 17/01/2009 11/02/2009 46.425.653 IE Irlanti TNS MRBI 1.000 20/01/2009 12/02/2009 3.375.399 IT Italia TNS Infratest 1.060 21/01/2009 06/02/2009 48.892.559 CY Kyproksen

tasavalta Synovate 504 21/01/2009 15/02/2009 638.900

CY(tcc) Kyproksen turkkilaisyhteisö

KADEM 500 24/01/2009 11/02/2009 143.226

LV Latvia TNS Latvia 1.001 23/01/2009 11/02/2009 1.444.884 LT Liettua TNS Gallup

Lithuania 1.010 22/01/2009 03/02/2009 2.846.756

LU Luxemburg TNS ILReS 504 17/01/2009 13/02/2009 388.914 HU Unkari TNS Hungary 1.023 23/01/2009 13/02/2009 8.320.614 MT Malta MISCO 500 16/01/2009 12/02/2009 335.476 NL Alankomaat TNS NIPO 1.044 24/01/2009 21/02/2009 13.017.690 AT Itävalta Österreichisches

Gallup-Institut 1.000 16/01/2009 09/02/2009 7.004.205

PL Puola TNS OBOP 1.000 25/01/2009 17/02/2009 32.155.805 PT Portugali TNS EUROTESTE 1.000 26/01/2009 13/02/2009 8.080.915 RO Romania TNS CSOP 1.043 16/01/2009 12/02/2009 18.246.731 SI Slovenia RM PLUS 1.008 17/01/2009 13/02/2009 1.729.298 SK Slovakia TNS AISA SK 1.025 20/01/2009 13/02/2009 4.316.438 FI Suomi TNS Gallup Oy 1.017 23/01/2009 17/02/2009 4.353.495 SE Ruotsi TNS GALLUP 1.017 22/01/2009 13/02/2009 7.562.263 UK Yhdistynyt

kuningaskunta TNS UK 1.314 22/01/2009 18/02/2009 50.519.877

HR Kroatia Puls 1.000 18/01/2009 02/02/2009 3.734.300 TR Turkki TNS PIAR 1.005 17/01/2009 10/02/2009 47.583.830 MK entinen

Jugoslavian tasavalta Makedonia

TNS Brima 1.009 17/01/2009 24/01/2009 1.648.012

YHTEENSÄ 30.232 16/01/2009 22/02/2009 453.865.399

eurooppalaisten suhtautuminen ilmastonmuutokseen€¦ · dv\786491fi.do1c eurooppalaisten...

Documents