Evoluutio ja elämänpolitiikka 1

Tiistaisin klo 14-16 (seminaarihuone)Laajuus op: 403.11-15.12

Yhteiskuntapolitiikan laitos sl 2009

Ohjelma

• 3.11 Johdanto: peruskäsitteitä

• 10.11. Evoluutioteorian perusteita

• 17.11. Geenit ja ympäristö

• 24.11. Anna Rotkirch: Sukupuoli ja perhe

• 1.12. Ihmisen kehitys ja evoluutioteoria

• 8.12. Gentrans-seminaari (KELA)

• 15.12. Lopetus: evoluutioteorian kritiikki

01.01.2006 JP Roos Yhteiskuntapolitiikka 2

Suoritustavat

• ”Harjoitustyö”:• Evoluutioteorian soveltaminen johonkin

tutkimusongelmaan• Esimerkiksi miten lisätä terveyden tasa-arvoa?• Tai miten vähentää tupakointia koululaisten

keskuudessa• Tai miten saada ihmiset toimimaan

ympäristöystävällisemmin?

Luentosarjan rakenne

• Kaksi osaa (eivät mene täysin päällekkäin periodien kanssa!)

• Yleisempää evoluution ja sen peruskäsitteiden läpikäyntiä: luonnonvalinta, seksuaalivalinta, sopeutuma, geenit ja ympäristö, ihmisen historia, moraali jne.

• Konkreettisia esimerkkejä elämänpoliittisesti keskeisistä kysymyksistä: perhe, parinvalinta, väkivalta, yhteistoiminta, auttaminen, demokratia jne

Kysymys

• Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa (Gray-Feldman 1998: Patterns of age micing and gender mixing among children and adolescents) on tutkittu paljonko aikaa 8-11 vuotiaat lapset viettävät vastakkaisen sukupolven kanssa.

• Arvatkaa paljonko?• (kyseessä on kalifornialainen koulu hyvin

toimeentulevalla asuinalueella)

Vastaus = 0!

• Keskimäärin (mediaani) ei lainkaan! Tytöt ovat tyttöjen kanssa ja pojat poikien kanssa.

• Kukaan ei määrää tätä! (ei myöskään pakoteta olemaan yhdessä…

• Mikä voisi olla selitys?

Vaihtoehtoisia selityksiä

• Sattuma? Ei takuulla• Kasvatuksen tulosta (epätodennäköistä)• Koulun lukujärjestyksen ansiota• Vanhemmat kieltäneet lapsiltaan

kanssakäymisen (ei tässä iässä eikä todennäköistä)

• Biologia: Westermarck-efektin seurausta

Westermarck-efekti

• Lapset jotka ovat paljon tekemisissä toistensa kanssa lapsina eivät ole toisistaan kiinnostuneita seksuaalisesti

• Tyttöjen ja poikien on siis edullista olla erossa toisistaan kunnes toinen sukupuoli alkaa kiinnostaa…

• Ei mitään kulttuuria tai sosiaalista selitystä!

Elämänpolitiikka!

• Tämän luentosarjan idea on pohtia elämänpolitiikkaa joka ei ole ”valintoja”, ”refleksiivisyyttä”, vaan joka on selitettävissä ihmisen biologian ja evoluution kautta

• Kuinka suuri ”osa” modernin ihmisen käyttäytymisestä johtuu muusta kuin kasvatuksesta, yhteiskunnasta, kulttuurista?

• EI poissulkevasti vaan tekijänä joka on vuorovaikutuksessa muiden tekijöiden kanssa

Konstruktio vs todellisuus

• Konstruktioilla on todellisia seurauksia:• Jumalan olemassaolo -> kirkko todellisena

ilmiönä• Pääministeri TV-elokuva: fiktiivinen

konstruktio joka perustuu todellisuuteen• Mikä oli totta, mikä ei?• Elämäkerrat vs fiktio

Käsitteet ja konstruktio

• Discovery vs invention• Kuoliko Ramses tuberkuloosiin?• Tuberkuloosi keksittiin 1800-luvun lopussa

(=t-bakteeri löydettiin, tauti sai selityksen)• Ramses ei siis voinut kuolla tuberkuloosiin,

väittää Bruno Latour!• Ilmiö on ollut olemassa pitkään ennen kuin

sille on löydetty käsite... (esim geeni)

Evoluutio valtaa alaa

• Psykologiassa jo melkeinpä valtavirtaa• Antropologiassa hyvin vahva (joskin myös vastustus)• Taloustieteessä oma koulukuntansa• Kriminologiassa varsin vahva• Uskontojen tutkimuksessa merkittävä suuntaus• Taiteen tutkimuksessa ilmestyy uusia teoksia koko

ajan• Sosiologia, sosiaalipolitiikka pyristelevät vastaan!

Peruskäsitteitä

• Evoluutio”teoria”: tällä hetkellä vallitseva selitys orgaanisen elämän kehityksestä maapallolla

• Luonnonvalinta: populaatiosta valikoituvat ne yksilöt jotka sopeutuvat parhaiten kulloiseenkin ympäristöön: heidän ominaisuutensa siis vahvistuvat. Mutta eliöt myös muokkaavat ympäristöään (Darwinin kastemadot!)

Geenit

• Geeni on periytymisen (biologisen informaation) perusyksikkö

• Ihmisellä todella vähän geenejä = geenit vaikuttavat eri soluissa eri tavoin ja samalla geenillä lukuisia eri tehtäviä (pleiotropia)

• Ei siis ole mitään yhtä geeniä joka ”määrää” esim. älykkyydestä

• MUTTA on monia yksittäisiä geenejä jotka voivat olla tuhoisia

Seksuaalivalinta

• Lähtökohtana jälkeläistuotanto ja geenit• Yksilöt valitsevat partnereita ulkoisten

ominaisuuksien perusteella jotka antavat viitteitä partnerin terveydestä ja luotettavuudesta (”geenien hyvyydestä”)

• Riippuen siitä miten jälkeläisiä hoidetaan, valinta kohdistuu erilaisiin ominaisuuksiin

• Vanhemmuusinvestointi: kuinka paljon resursseja kuluu hoivaan ja kuka vastaa

Moderni synteesi

• Luonnonvalinta, seksuaalivalinta plus geenit• Mutta luonnonvalinnan ”keksimiseen” ei

tarvittu geenejä• Darwin tuli hyvin lähelle geenien toiminnan

ymmärtämistä• Hurja kehitys• Paljon avoimia kysymyksiä!

Geenit eivät sekoitu

• Dawkins: geenit kuin korttipakka (vrt värit)• Geenipooli = korttipakka• Yksilön geenit: yksi jako (uniikki DNA...)• Mutaatio: kortti häviää tai muuttuu uudeksi• Geenit vaikuttavat kombinaatioina• Sama geeni useassa eri kombinaatiossa• Voidaan käyttää ajoitukseen (keskimääräinen

mutaationopeus)

Koiran alkuperä

• Koira polveutuu sudesta ja vain sudesta (vain suden geenejä...)

• Koirarotuja on nykyään tuhansia• Villikoira ei ole kuitenkaan lähellekään suden

näköinen, miksi?• Se eläin josta koirien rodunjalostus alkoi, oli jo

puolikesy susi, ihan toisenlainen otus kuin villisusi• Lammaskoira: suden laumankäsittelykyky ilman

tappamista!

Ominaisuuksien periytyminen

Hyvin monimutkaiset ominaisuudet voivat periytyä:– Temperamentti– Empatia– Kielikyky– Moraalikäsitykset– Yhteistyötaidot– Älykkyys– Usko yliluonnolliseen

Onko taide geeneissä?

• Evolutiivinen taiteentutkimus• Luolamaalaukset!• Kauneuskäsitykset ovat universaaleja ja liittyvät

esim seksuaalivalintaan ja evoluutioympäristöön• Yleensä aika keskimääräisiä ja taiteellisesti

epäkiinnostavia (mutta esim markkinointiin kelpaavia)

• Taide on uniikkia! (”aito” Warhol?)

Tästä on siis kyse kun puhutaan evoluutiosta ja elämänpolitiikasta• Suuri määrä meidän elämänvalinnoistamme

perustuu perinnöllisiin ominaisuuksiin ja evoluutioon

• Universaali ihmisluonto on todellisuutta • Vaistot jylläävät• Niiden poisjättäminen on samaa kuin kieltäisi

liikennesääntöjen (oikeanpuoleinen liikenne) vaikutuksen liikennekäyttäytymisessä…

Markus Jokela: Geenit jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa• Sosiologia 1/2005• Yleinen johdatus geenien ja ympäristön suhteeseen• S. 13: ”mitä vähemmän ympäristö rajoittaa yksilöiden

käyttäytymistä ja kehitystä, sitä suuremman merkityksen perinnölliset tekijät voivat saada”

• Siis mitä avoimempi, demokraattisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä enemmän biologia merkitsee

• Mitä yksilöllisempi yhteiskunta sitä enemmän biologia merkitsee, juuri vaihtelun kannalta!

Sukupuolten tasa-arvo?

• Sukupuolineutraali koulu?• Tuottaa kaikkein isoimmat sukupuolierot!• Jos halutaan mahdollisimman sukupuolitasa-

arvoinen koulu, niin sukupuolten erot pitää ottaa huomioon ja toimia niiden pohjalta:– Pojille tukiopetusta tietyillä aloilla– Tytöille kilpailuja– Pojille hoivakasvatusta– Tiukkaa ohjausta ja valvontaa…

Naisten ja miesten tuloerot

• Keskimääräiset erot ovat jossain määrin selitettävissä (myös ammatinvalinnan pohjalta, so vapaus valita …)

• Eliniän odote tasaa eroja• Mutta miksi vain 2 naista 100 eniten ansainneen

joukossa? • Biologinen selitys: naisille tuloilla ja statuksella ei

ole samaa merkitystä: ei siis lasikatto vaan ”lavean tien valinta”

Pituuden perinnöllisyys!

• Pituus on hyvin vahvasti perinnöllinen• Mutta siihen vaikuttaa myös ympäristö:

ravitsemus lapsuudessa, erilaiset puutokset, rankka työ

• Samalla kun väestöistä tulee pitempiä, perinnöllisyyden merkitys kasvaa

• Pituus liittyy myös seksuaalivalintaan: naiset valitsevat pitempiä partnereita…

• Pituus vs lihavuus (Hoikkala &co)

Perinnöllisyydestä

• Rutter: Genes and behavior• Perinnöllisyystutkimuksen kritiikki:

hyödyttömyys, moraalinen vaarallisuus, epäluotettavuus, huijaukset, geneettisen erilaisuuden haitallisuus, determinismi, reduktionismi

• Ylikoski-Kokkonen on tässä täyttä huuhaata (esim s.133, yksikään geeni ei liity yhteen ominaisuuteen!)

Miten geenit vaikuttavat

• Kukaan ei (kai) kiistä geenien ilmeisiä periytyviä vaikutuksia

• Ongelma on kun puhutaan yleisistä ominaisuuksista joilla on sekä geneettinen (monien geenien yhteisvaikutus) tausta että muita mekanismeja ja erityisesti ominaisuuksista tyyppiä älykkyys, sosiaalisuus, empatia, kielenoppiminen, temperamentti, rikollisuus yms., joissa on vaihtelua

Miten geenit vaikuttavat (2)

• Säätelygeenit jotka ohjaavat muiden geenien kehitystä

• Sama geeni voi toimia eri roolissa• Vaikutus riippuu ajankohdasta ja

ympäristötekijöistä• Jos olosuhteet eivät ole oikeat, geeniexpressio

ei aktivoidu

Perinnöllisiin ominaisuuksiin voi vaikuttaa!

• Esim ihmisten elinikä tai pituus• Molemmat vahvasti perinnöllisiä ominaisuuksia

(pituus n 80%)• Silti molempien dramaattinen muutos viime

vuosisadalla johtuu (lähes) yksinomaan ympäristöstä!

• Toisin sanoen, ympäristöön vaikuttaminen ei ole mitenkään tehotonta, vaikka perinnöllisyysvaikutus on vahva

Perinnöllisyys

• Ominaisuuksien samankaltaisuus joka perustuu geenien välittymiseen sukupolvelta toiselle

• Kuten vaikka kymmensormisuus tai sinisilmäisyys tai ihonväri

• Kaikissa tapauksissa ne ovat täysin geenien määräämiä ja niiden muutos edellyttää geneettisen perimän muutosta

Heritabiliteetti/periytyvyys

• Tämä on se ilmiö josta on kiistaa!• Osuus jonkin ominaisuuden vaihtelusta, joka on

geneettistä• Jos ei ole vaihtelua, ei ole heritabiliteettia• Kaikilla ihmisillä (lähes) on 10 sormea, joka on

geneettinen ominaisuus• Silti heritabiliteetti on 0! • Ylikoski-Kokkonen sotkevat terminologiaa (puhuvat

heritabiliteetista perinnöllisyytenä)

Heritabiliteetin arvioiminen

• 60 % ominaisuudesta on geenien määräämää?• = 60 prosenttia jonkin ominaisuuden

havaitusta vaihtelusta jonkin populaation yksilöiden keskuudessa on geneettistä alkuperää, loput jotain muuta

• Ei tarvitse tietää mitä geenejä on kyseessä ja miten määräytyminen tapahtuu

Ihmisellä ei laboratoriotutkimuksia

• Rottakokeissa voidaan saada tarkkoja arvioita heritabiliteetista eri populaatioissa (”juopot rotat”)

• Ihmisillä pääsääntöisesti kaksostutkimukset, laajat väestöaineistot erilaisista perhetyypeistä tai ns. ”luonnolliset” koetilanteet

• kolme vaikuttavaa tekijää: geenit, yksilöiden yhteinen ympäristö ja erityinen ympäristö

• Suomessa erityisen hyvät aineistot

Kaksostutkimukset

• Identtiset kaksoset, ei-identtiset kaksoset, sisarukset, adoptoidut lapset

• Jaettu ympäristö: se ympäristö joka on ollut yhteistä• Ei-jaettu ympäristö: lapsen oma spesifi

kehitysympäristö• Kasvaminen samassa perheessä ei välttämättä jaettu

ympäristö (jos kohtelu erilaista)• Kasvaminen eri perheessä ei välttämättä ei-jaettua

ympäristöä (jos samanlaisia perheitä…)

Sekoittavia tekijöitä

• Esim tupakointi:• Geenit voivat vaikuttaa tupakoinnin aloittamiseen ja

tapaan tupakoida (jotka nähdään ympäristövaikutuksina)

• Ja tämän lisäksi tupakoinnin haittavaikutusten sietoon ja terveysvaikutuksiin

• Näin tupakoinnin vaikutus keuhkosyövän kehittymiseen on perinnöllistä vaikka tupakka onkin puhdas ympäristötekijä

Toisistaan lapsina erotetut identtiset kaksoset

• Ei kovin suuri ryhmä, mutta tärkeä aineisto (Suomessa hyvät rekisterit)

• Periaatteessa kaikki erot ovat ympäristön tuotetta ja kaikki yhteiset piirteet geeneistä peräisin

• Voidaan verrata samassa perheessä kasvaneisiin identtisiin kaksosiin joilla siis periaatteessa ympäristö on jaettu

• Adoptoituihin sisaruksiin

Tyypillisiä periytyviä, paljon tutkittuja ominaisuuksia

• Älykkyys, n 50-70 % (Linda Gottfredson)• Pituus n. 80%• Skitsofrenia 82-84%• Autismi 90%• ADHD 60-80%• Alzheimer 40-80%• Antisosiaalinen käyttäytyminen 50-80%• Temperamentti 50% (Keltikangas)

Tarvitaan pitkittäistutkimuksia

• Useimmissa tapauksissa ominaisuuksien perinnöllisyys vaatii pitkää seurantaa

• Näitä tehdään nykyään enenevässä määrin• Suomessa rekisteritutkimus antaa

mahdollisuuden seurantaan• Mutta panelitutkimukset olisivat tärkeitä (engl

Millennium study)• Esim älykkyyden muutos lapsilla ja aikuisilla

Yksi on selvää:

• Suurin osa niistä ominaisuuksista, jotka nykyään tiedetään periytyviksi on aikaisemmin ymmärretty kokonaan ympäristön aiheuttamiksi

• Ja osaa ei ole esimerkiksi pidetty sairautena ollenkaan (ja nytkin juuri yhteiskuntatieteissä arvostellaan näiden tautien ”medikalisoimista” ja ”genetisoimista”)

Älykkyys/ÄO

• Älykkyys on ehkä kaikkein kiistanalaisin• Onko ylipäänsä olemassa?• Tai sitten älykkyyksiä on rajattomasti• Ehdottomasti ei-periytyvä• Ehdottomasti ei-merkittävä• Ehdottomasti ei voi/saa verrata väestöryhmiä

toisiinsa• Kaikki nämä vääriä käsityksiä

Pieni tietoisku

• Älykkyyttä paljon tutkittu • Suurin osa sosiologian tietoa asiasta on väärää• Vahvasti periytyvä ominaisuus• Kasvuympäristöllä vaikutusta• Kasvatuksella voi parantaa/huonontaa lyhytaikaisesti• Testit sekä kulttuurivapaita että kulttuurisidonnaisia• Suurin piirtein normaalijakautunutta• (yo-tutkinto: ”pakotettu” normaalijakautumaan,

älykkyyttä ei tarvitse pakottaa)

Pieni tietoisku 2 (17.11 tähän)

• Määritelmä: kyky ratkaista uusia ongelmia ja hallita monimutkaisia asioita (= aivojen kyky prosessoida monimutkaisia asioita)

• Ei mitä tahansa ominaisuuksia (esim. tunneäly)• Pärjääminen edellyttää myös oikeaa harjoittelua ja

hyvää motivaatiota!• Mutta ilman älyä se ei onnistu!• Ainakin yliopistot perustuvat tähän olettamukseen…

(ehkä jo nyt otetaan liikaa sisään?)

Entä evoluutio?

• Moderni darwinilainen synteesi: luonnonvalinta plus geenit eli evoluution selitys alkaen molekyylitasolta

• Evoluutio Darwinin mielessä on luonnonvalinta plus seksuaalivalinta

• Muita mekanismeja: geneettinen ajautuminen (genetic drift), mutaatiot

• Eli siis erilaiset tavat joilla geenien esiintymistiheys populaatiossa muuttuu

Luonnonvalinnan perusidea

• Populaatiossa on iso variaatio erilaisia geeniyhdistelmiä, jotka vaikuttavat ominaisuuksiin

• Ympäristö suosii tiettyjä ominaisuuksia• Ne yksilöt joilla on näitä ominaisuuksia

lisääntyvät paremmin• Ja muokkaavat samalla ympäristöä paremmin

itselleen sopivaksi

Seksuaalivalinta

• Se sukupuoli, jonka vanhemmuusinvestointi on suurempi, valikoi puolison ominaisuuksia

• Ulkoiset, näkyvät ominaisuudet valinnan perusteena• Puolisot kilpailevat keskenään näillä ominaisuuksilla• Mutta ominaisuudet periytyvät molempiin

sukupuoliin• Mitä tasa-arvoisempi vanhemmuusinvestointi, sen

samankaltaisemmat sukupuolet

Sukulaisvalinta

• Hamiltonin sääntö: Kustannus itselle < Sukulaisuussuhde · Hyöty toiselle => Auta!

• Altruismin peruskaava: auttaminen kannattaa silloin kun siitä on yksilön omille geeneille enemmän etua kuin haittaa

• Yleistys: missä tahansa ryhmässä jos toisen auttaminen antaa itselle enemmän hyötyä kuin itsekkyys, kannattaa auttaa

Lajien välinen yhteistyö (koevoluutio)

• Lajit voivat ”auttaa” toisiaan• Kukat ja mehiläiset!• Kuuluisa ennustus: Madagaskarin orkideat ja

tuntematon hyttyslaji (tarpeeksi pitkä kärsä!)• Ihminen ja koira (koira on muuttanut ihmisen

käyttäytymistä ja päinvastoin…)• Äiti ja lapsi: lapsi kasvattaa äitiä ja lapsen

temperamentti vaikuttaa äidin suhtautumiseen

Lajien välinen ”asevarustelu”

• Saalistaja kehittyy nopeammaksi ja paremmaksi

• Saalis kehittyy etevämmäksi pelastua• Punaisen kuningattaren dilemma: pitää juosta

kovaa pysyäkseen paikallaan• Mutta myös toisin päin:• Kun saalistajat vähenevät, saaliit muuttuvat

hitaammiksi ja saavat toisia ominaisuuksia

Ryhmävalinta?

• Iso tieteellinen kysymys• Ryhmävalinta teoriassa täysin mahdollinen• Mutta entä todellisuudessa• Edellyttää että ryhmä pystyy säätelemään

jäseniään• Mitä altruistisempia ryhmän jäsenet ovat, sitä

tehokkaammin se voi toimia ulospäin

Evoluution (muutos)voima

• Hyvin pienet erot voivat tuottaa melko nopeasti suuria populaatiotason muutoksia

• Jos kaksi väestöryhmää eroavat toisistaan aluksi hyvin vähän, niin evoluution tuloksena niiden erot voivat kasvaa merkittävästi

• Ja jos ne joutuvat läheiseen vuorovaikutukseen niin niiden erot supistuvat (tärkeä sosiaalipoliittinen tieto!)

• Mutta silti evoluutio on hidas: 10 000 sukupolvea…

Adaptaatio

• Evoluutio tuottaa ominaisuuksia jotka ovat sopeutuneet ympäristön vaatimuksiin, so parantavat lisääntymismenestystä

• Kaikki ominaisuudet eivät ole sopeumia!• Ominaisuuden nykyinen käyttö ei ole välttämättä se

mihin se oli alun perin sopeuma• Liitännäisominaisuudet voivat osoittautua

myöhemmin hyödyllisiksi (eivät siis sopeumia)• Adaptaatio voi olla nykyoloissa haitallinen (sokeri)

Miten sopeuman tunnistaa (Campbell)

• Se esiintyy kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina• Se ilmaantuu määrätyssä elämän/kehitysvaiheessa• Se on ilmeinen vastaus ärsykkeisiin• Se ilmestyy ilman erityistä ohjausta• Sitä on hankala muuttaa/poistaa• Se ei johdu älykkyydestä tai muista ominaisuuksista• Se on selvässä toiminnallisessa suhteessa

(kompleksisuus, tehokkuus, luotettavuus, tarkkuus, toimivuus) johonkin erityiseen ympäristö-ongelmaan

Valintapaine

• Ominaisuuden täytyy tuottaa etua jolla on merkitystä

• ”eloonjäämistaistelu” = valintapaine• Valintapaine tuottaa samankaltaisuutta, kun

taas ei-olennaiset ominaisuudet voivat vaihdella suurestikin

• Ihmisillä ei valintapainetta, ”kaikki” pärjäävät ja lisääntymisetua ei synny?

Geenien tutkimus paljastaa

• Sukulaisuussuhteet • Alkuperän• Milloin jotkut ominaisuudet ovat kehittyneet• Milloin eri haarat ovat eronneet toisistaan• Milloin karvapeite on hävinnyt • => milloin ihmiset ovat alkaneet käyttää

vaatteita (kirput!), tulta (vatsan koko, leukojen koko), voineet puhua (anatomiset muutokset)

Kielikyky

• Edellyttää monia anatomisia muutoksia jotka voidaan ajoittaa melko tarkasti

• Kurkunpää• Kasvolihakset• Kielen kiinnitys• Hermokanavat• Kehitys alkanut n 800 000 vuotta sitten (vrt edellä perhe)• Todennäköistä että puheen evoluutio alkanut

samanaikaisesti

Uskonto

• Uskonnolliset tunteet myös sopeutuma, siis periytyviä• Vahvistavat yhteisöllisyyttä, estävät

vapaamatkustajuutta• Kehittyvät ja voimistuvat iän myötä• Kulttuurinen variaatio suurta, mutta perusteet samoja• Kulttuurievoluutio: monoteismin synty (yksi jumala:

kaikille samat vaatimukset)!• Plus hierarkia ja auktoriteetti

Uskonto ja ryhmävalinta

• Ryhmän toiminta ”yksilönä” edellyttää että pitää yksilöt kurissa

• Uskominen yliluonnollisen olennon vaatimuksiin ja sanktioihin voi vaikuttaa

• Sekä positiivinen motiivi että rangaistuksen pelko tärkeitä asioita

• Yksilöllistyminen hävittää ryhmävalinnan, joka on aina epästabiili

Inhot

• Inho on myös myötäsyntyistä ja perinnöllistä• Me inhoamme tiettyjen

säännönmukaisuuksien pohjalta• Ihminen on kaikkiruokainen eläin, joten

hänellä täytyy olla suojamekanismeja• Jos emme osaisi inhota, kuolisimme äkkiä• Lukekaa Sarmaja Yhtpol 2001.1

EEA

• EEA = environment of evolutionary adaptation (1 milj - 100 000 v sitten…, eriaikaisuus!)– Savanni: puita, avointa, vuoristoa, vettä, lämmintä– 30-100 ihmisen ryhmiä– Puhekyky jo olemassa (klik-kielet)– Tulen käyttö varmasti => ruokavalion muutos– Keräily ja metsästys tai haaskan syönti– Perhe: äiti, lapsi, isä ja sukulaiset– Sukupuolten työnjako– Auttaminen ja yhteistyö

Ihmisen kehityshistoria (1.12.)

• Ihmisen haara eronnut ihmisapinoista n. 5-6 milj vuotta sitten

• Työkalut n 2 milj vuotta sitten (muuttumattomina lähes 2 milj vuotta!)

• ”anatomisesti moderni ihminen” n. 100 000 vuotta sitten (n. 3000 sukupolvea …)

• Evoluutio jatkuu edelleen, erityisesti aivojen osalta, mutta myös vaikka silmät ja lihakset, ruumiin koko

Ihmisen kehityshistoria 2

• Useita siirtymiä Afrikasta: kaikki ihmiset samaa alkuperää (mutta vain yksi mitokondria lähti!)

• Geneettinen pullonkaula: erittäin pieni joukko ihmisiä pysyi hengissä (2000-5000)

• Olosuhteiden vaihtelu tuotti valintapaineita• Hautaaminen, taide, koristelu ehkä n 30-50 000 v.

sitten• Maanviljelyksen alku n 10-20 000 vuotta sitten• Mahdollisti yhteiskuntien koon räjähdyksen

Ihmisen evoluutio jatkuu

• Aivoihin ja aisteihin kohdistuu jatkuvaa valintapainetta

• Epigeneettisiä muutoksia (ympäristön tuottama ulkoinen muutos on periytyvä)?

• Mahdollinen geenimuuntelu (esim sokerihimon poistaminen, addiktioiden lieventäminen ym)?

• Kloonaus: äärimmäistä rodunjalostusta

Lisääntymismenestys

• Luonnonvalinta: menestyvät yksilöt lisääntyvät parhaiten

• Ihmisellä ei päde: köyhemmät lisääntyvät enemmän• Selitys: evoluutio tuotti sopeumia joiden ansiosta

menestyvimmät yksilöt saivat eniten partnereita. Tästä seurasi suoraan lisääntymismenestys

• Nyt yhteys on katkennut: menestyvimmät yksilöt saavat edelleen parhaiten partnereita mutta eivät lisäänny… Ei siis mitään ristiriitaa, vaan ympäristön muutos, joka vaikuttaa mekanismiin

Bateman efekti

• Hedelmäkärpäsillä!• Koirailla partnerien määrä ja

lisääntymismenestys täysin lineaarinen• Naarailla partnerien määrä ei yhteydessä• Päteekö sama ihmisiin: kyllä• Siis miehillä: mitä enemmän partnereita, sitä

enemmän lapsia• Naisilla ei mitään yhteyttä

Bateman efekti

Gintisin 5 periaatetta tieteen yhteisyydelle

• Geenien ja kulttuurin koevoluutio• Sosiaalipsykologinen normiteoria• Evolutionaarinen peliteoria• Rationaalisen toimijan malli• Kompleksisuusteoria: monimutkainen, ei-

lineaarinen, adaptiivinen järjestelmä (evoluutio…)

Kritiikki

• Esim Ylikoski, Raatikainen, Alas Poor Darwin etc.• Vain sofistikoitu kritiikki (edes)kiinnostavaa!• Tyypillisiä vastaväitteitä:– Jos sukupuolierot ovat periytyviä niin se tarkoittaa että

tasa-arvoa ei saa tavoitella– Geenit määräävät ”kaiken”, ympäristöllä ei mitään

merkitystä– Jos roduilla on eroja niin mitään ei voi tehdä, toiset rodut

ovat ylempiä ja toiset alempia…

• Palaan näihin vielä

Mutta kriittisyys on hyvä

• Geenien ja ympäristön yhteis- ja vuorovaikutus on se kiinnostava asia (gene-culture coevolution)

• Evoluutio on yllättävän nopeaa (nopeampaa kuin turpeen uusiutuminen!)

• Miksi samat ihmiset vastustavat geenitekniikkaa jotka sanovat että geneettisiä eroja ei voi muuttaa?

• Tosiasiat kannattaa yleensä tunnustaa...

Kirjallisuutta

• Barkow (luvut 1 ja 2!)• Gerhard Lenski• Sarah BlafferHrdy• Michael Rutter• Richerson-Boyd• Stephen Sanderson• Niedenzu-Meleghy-

Meyer: New evolutionary social science

• Kokkonen-Ylikoski (hakemisto puuttuu!)

• Heikki Sarmaja• Markus Jokela• Tatu Vanhanen• Anna Rotkirch• Janne Kivivuori

Kirjallisuusluettelo 1

• Jerome H Barkow (ed): Missing the revolution. Darwininsm for social scientists. Oxford UP 2006

• Derek Bickerton: Adam’s tongue. How humans made language, how language made humans. Hill and Wang, 2009

• Sarah Blaffer Hrdy: Mother nature. Natural selection and the female of the species Chatto &Windus, 1999

• Sarad Blaffer Hrdy: Mothers and others: The evolutionary orgins of mutual understanding. Belknap Press, 2009

• Jared Diamond. Collapse. How societies choose to fail or survive. Penguin books 2006

• Markus Jokela: Geenit jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa. Sosiologia 1/2005• Gerhard Lenski: Ecological-evolutionary Theory Principles and applications.

Paradigm Publishers, 2005• Geoffrey Miller: Spent. Sex, evolution and consumer behavior. Viking, 2009

Kirjallisuusluettelo 2

• Heinz-Jurgen Niedenzu et al (eds): The new evolutionary social science. Human nature, behavior and social change. Paradigm publishers, 2008

• Samir Okasha: Evolution and the levels of selection. Clarendon 2006• Michel Raymond: Cro-Magnon toi –meme! Petit guide darwinien de la vie quotidienne.

Editions du Seuil, 2008• Peter J Richerson – Robert Boyd: Not by genes alone. . How culture transformed human

evolution. University of Chicago Press, 2005• Anna Rotkirch website (blogs.helsinki.fi/rotkirch)• Judith Rich Harris: No two alike. Human Nature and human individuality. W.W.Norton,

2007• Hilary Rose, Steven Rose (ed): Alas, poor Darwin. Arguments against evolutionary

psychology. Jonathan Cape 2000• Michael Rutter: Genes and behavior. Nature-nurture interplay explained. Blackwell, 2006• Frank Salter: On genetic interests. Family, ethnicity and humanity in an age of mass

migration. Transaction publishers 2007

Kirjallisuusluettelo 3

• Frank Salter: Westermarck’s altruism. Charity releasers, moral emotions and the welfare ethic. Politics and the life sciences. 2. 2008 (December)

• Heikki Sarmaja: Ihmislajin perheenmuodostuksen evoluutiopsykologinen perusta. Yhteiskuntapolitiikka 3.2003

• Heikki Sarmaja. Johdatus inhon sosiologiaan. Yhteiskuntapolitiikka 1.2001• Heikki Sarmaja: Kärsimys ja syntien sovitus. Yhteiskuntapolitiikka 4.2006• Michael Tomasello: Why we cooperate. Boston Review Book 2009• Tatu Vanhanen: The limits of democratization. Climate, intelligence and resource distribution.

Washington Summit Publishers 2009• Tatu Vanhanen: Globaalit ongelmat. Terra Cognita 2008• Frans de Waal: Age of Empathy. Harmony Books 2009• Nicholas Wade: The faith instinct. How religion evolved. Penguin 2009• Nicholas Wade: Before the dawn.. Recovering the lost history of our ancestors. Penguin 2006• Richard Wrangham: Catching fire. How cooking made us human. Basic Books 2009• Petri Ylikoski – Tomi Kokkonen: Evoluutio ja ihmisluonto. Gaudeamus,2009

Sovelluksia

• Moraali• Terveys• Rikollisuus• Sukupuolten tasa-arvo• Hyvinvointi ja tasa-arvo• sosiaaliturva

Moraali

• Moraalitunteet kehittyvät evoluutiossa: palkitsevat ja rankaisevat tunteet

• Perustunteet jo lukuisilla eläimillä• Empatia ja mielen teoria: kyky asettua toisen

asemaan• Altruismi: äidin ja lapsen suhde• Rangaistuksen pelko hyvin tärkeä

Terveys

• Tutkimustuloksia:

Rikollisuus

• Kivivuori ja Laine• Väkivalta, varkaus, epärehellisyys• Rikos on universaali ilmiö• Sen kontrolloiminen on mahdollista