Loppuraportti

Tamyn kehitysyhteistyöviikko

3.10.-7.10.2011

Kulutus ja kehitys

Ostetaan hyvä omatunto

Venla Voutilainen

kehyviikkokoordinaattori

venla.voutilainen@uta.fi

1. Suunnittelu ja teemat

1.1.Suunnittelu

Viikon suunnittelu alkoi jo helmikuussa ensimmäisessä valtakunnallisen hankeohjausryhmän

kokouksessa. Itse en päässyt paikalle, koska minut valittiin koordinaattoriksi muutamaa päivää

ennen kokousta ja minulla oli jo muuta menoa kyseiselle päivälle. Ensimmäisessä kokouksessa

valittiin vuoden 2011 teema eli kulutus ja kehitys. Jokainen ylioppilaskunta tulkitsi teemaa hieman

eri tavalla. Muut keskittyivät aika paljon kestävään kehitykseen Suomessa kierrätyksen yms. kautta.

Itse pyrin välttämään liiallista ympäristöpainotusta, koska vuoden 2010 kehyviikko oli yhdistetty

ympäristöviikkoon ja teema oli luonnollisesti hyvin ympäristöpainotteinen silloin. Tampereen

tapahtumat keskittyivätkin hyvin paljon länsimaiden kulutuksen ja kehitysmaiden olojen väliseen

suhteeseen sertifioinnin, kulutustottumusten ja yritysvastuun kautta.

Huhtikuun hankeohjausryhmän kokouksessa jaettiin ideoita viikkojen tarkemmista teemoista ja

järjestettävistä tapahtumista. Paikalla oli myös viikon graafikko, jonka SYL oli hankkinut. Hänen

kanssaan keskusteltiin viikon tiedotusmateriaalien yleisilmeestä ja hän valmisti ehdotusten pohjalta

kolme eri vaihtoehtoa kesäkuuksi. Graafikon alkuperäiset ideat olivat hyvin synkkiä ja

tummanpuhuvia ja niitä onneksi saatiin loppujen lopuksi muutettua hyvinkin paljon. Toteutunutta

kirkasväristä ja sarjakuvamaista lopputulosta kehuttiin paljon, sillä se ei muistuttanut kehyasioihin

liitettävistä kliseistä, kuten vihreä-kelta-ruskeasta värimaailmasta ja tietystä syyllistävästä

vaikutelmasta. Hankeohjausryhmä on ehkä hieman hankala graafisen ilmeen suunnittelun kannalta,

sillä paikalla on niin paljon ihmisiä, että graafikon on varmasti vaikeaa löytää yhtä selkeää linjaa

toivomuksista. Hankeohjausryhmä on myös siinä mielessä vaikea konsepti, että ihmiset ovat

toisilleen vieraita ja tuntuivat vähän vieraskoreilta; eriäviä mielipiteitä ei juuri uskallettu esittää.

Esimerkiksi graafikon alkuperäisiä ideoita ei uskallettu kritisoida ennen kuin laitoin itse omat

mielipiteeni sähköpostilistalle. Kannattaa siis olla rohkea ja sanoa, jos jokin ei miellytä

hankeohjausryhmässä, koska monet muutkin saattavat olla samaa mieltä, mutta eivät välttämättä

viitsi sitä sanoa.

Toisen kokouksen jälkeen viikon tapahtumien suunnittelu ja järjestely alkoi toden teolla. Määritin

teeman ja tapahtumat hyvin pitkälti yksinäni sen jälkeen, kun olimme pitäneet Tamyssa yhden

aivoriihen ennen toista kokousta. Siellä keksimme viikon alaotsikon ”Ostetaan hyvä omatunto” ja

päätimme, että pyrimme välttämään liiallista ympäristöpainotusta. Olen hyvin pitkälti itsenäinen

työskentelijä, minkä takia tein työtä paljon yksin, mutta syynä oli myös se, että tämä työ sijoittui

pitkälti touko-kesäkuuhun, milloin Tamysta on aika vaikeaa saada tukea, sillä kaikki ovat jo omissa

kesätöissään yms. Olisikin ehkä hedelmällisempää, että koordinaattoreita olisi kaksi, sillä

tamylaisilla ei vain ole aikaa auttaa koordinaattoria kovinkaan paljon. Kahdestaan ideat kehittyisivät

pidemmälle ja toinen olisi kannustamassa hyvissä ideoissa ja sensuroimassa huonoja. Nyt kävin

keskustelua oikeastaan vain viime vuoden raportin kanssa ja mietin, mikä oli silloin toiminut ja

mikä ei. Sitä kautta keksin mm. pitää afrikkalaisen tanssitunnin ja painottaa vähän isompia

tapahtumia yksittäisten luentojen sijaan. Tapahtumat vetivät väkeä aika eri tavalla kuin viime

vuonna, joten aikaisempiinkaan kokemuksiin ei voi täysin luottaa, sillä osallistujamääriin

vaikuttavat myös yliopiston muut tapahtumat, päällekkäiset luennot ja monet muut asiat, joita

koordinaattori ei voi kontrolloida. Tänä vuonna esimerkiksi viikon aloitusluennon päälle sattui Sauli

Niinistön vierailu yliopistolla, josta kuulin reilua viikkoa ennen kehyviikkoa.

1.2.Teeman perehtyminen

Teemaan kannattaa ja on pakkokin perehtyä jo heti viikon suunnitteluvaiheessa, sillä muuten on

aika vaikeaa keksiä hedelmällisiä teemoja tai keksiä puhujia. Lisäksi se antaa valmiuksia osallistua

keskusteluun viikon tapahtumissa ja esimerkiksi seminaareissa herätellä yleisökeskustelua. Myös

sponsorit ja muut yhteistyökumppanit saattavat kysellä viikon tapahtumista. Itse lähdin etsimään

inspiraatiota muutamista puhujista, joiden tiesin olevan alan asiantuntijoita. Olen käynyt

kehitysmaatutkimuksen luennoilla Helsingin yliopistossa ja Anja Nygren oli tehnyt minuun

vaikutuksen siellä, joten aloin ensimmäiseksi tutkia hänen tutkimuksiaan ja niiden teemoja. Sitä

kautta sain idean keskiviikon ”Ostamalla muutosta?” –seminaarille ja löysin muitakin puhujia.

Etenin ideoiden haussa paljon googlettamalla aikaisemmista teksteistä ja tutkijoista saamiani

ideoita. Hyviä ideoita löytyy esimerkiksi Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen Kepan

(www.kepa.fi), Finnwatchin (http://www.finnwatch.org/) ja ulkoasiainministeriön sivuilta

(http://global.finland.fi/public/default.aspx?). Toisin kuin minua edeltänyt koordinaattori, en etsinyt

ideoita kovinkaan paljon ajankohtaisista uutisista, sillä minulla oli jo aika vahva näkemys siitä, mitä

halusin tehdä, kehitysmaatutkimuksen opintojeni kautta. Tämä saattoi olla virhe, sillä esimerkiksi

Eurooppanuorten seminaari, jonka aihe oli hyvin ajankohtainen, veti selvästi eniten porukkaa.

Toisaalta kyseinen seminaari ei liittynyt juuri ollenkaan viikon teemaan, joten kaikkia tapahtumia ei

voi järjestää pelkästään ajankohtaisista teemoista, jos ne eivät liity kunnolla viikon teemaan. Aina

kannattaa toki pitää silmät auki.

1.3. Puhujien kontaktointi

Puhujien kontaktointi kannattaa aloittaa ajoissa, sillä useat puhujat ovat kiireisiä ja heidän

kalenterina täyttyvät todella nopeasti. Lisäksi monet ovat ainakin heinäkuun lomalla, joten heidät

täytyy kontaktoida joko ennen sitä tai sitten vasta elokuussa. Elokuu saattaa olla jo liian myöhäinen

ajankohta, jos viikko pidetään niin alkuvuodesta kuin tänä vuonna. Itse aloitin sen toukokuussa siltä

osin, kuin olin teemaan kerennyt perehtyä ja tarkempia aiheita miettimään. Esimerkiksi

tanssiopettaja varmistui jo kesän alussa, kuten myös Finnwatchin Päivi Pöyhönen sekä Helsingin

yliopiston Anja Nygren ja Reilun kaupan edistämisyhdistyksen Reeta Partanen. Aikainen

kontaktointi ei kuitenkaan takaa, että puhujat loppujen lopuksi pääsevät paikalle. Torstain

seminaarin puhujista yksi perui aivan viime hetkillä, eikä työ- ja elinkeinoministeriöstä löytynyt

korvaajaa ja toinen, joka oli kyllä ilmoittanut osallistumisensa epävarmuudesta heti suostumisen

yhteydessä, perui myös todella myöhään, mutta hankki itse itselleen korvaajaan, mikä oli todella

hienoa. Hyviä puhujia voi löytyä myös aivan viime hetkillä, kuten aloitusluennon pitänyt SASK:n

Jukka Pääkkönen.

Usea puhuja oli kiinnostunut viikosta, mutta ei syystä tai toisesta päässyt osallistumaan.

Esimerkiksi jatkossa voi olla hyvä kysyä esimerkiksi Pertti Haaparantaa tai Juhani Koposta. Vuonna

2010 kiinnostuneita olivat mm. Katja Boxberg, Jari Lanki, Marikki Stochetti, Teppo Eskelinen,

Sixten Korkman, Silke Trömmer, Teivo Teivainen, Pertti Haaparanta ja Sirkka Haunia. Lisäksi

kannattaa rohkeasti lähteä kysymään esimerkiksi suurien yritysten edustajia puhumaan. Itse keksin

aivan liian myöhään, että esimerkiksi H&M:n yritysvastuuedustaja olisi ollut todella hyvä

osallistuja yritysvastuuseminaariin. Otin yhteyttä yritykseen, ja se olivat kiinnostuneita, mutta

aikataulu oli aivan liian tiukka (soitin vain kahta viikkoa ennen tapahtumaa), sillä heidän

edustajansa ovat Tukholmassa. Ulkoasiainministeriöstä saa myös varmasti puhujia. Jos haluaa

kontaktoida korkean profiilin poliitikkoja tms., niin kannattaa soittaa heidän edustajilleen. Itse yritin

tavoitella esimerkiksi Paavo Väyrystä, mutta en saanut sähköpostiini vastausta ollenkaan.

Soittamalla asian olisi varmasti saanut paremmin eteenpäin, mutta olin siinäkin liikkeellä niin

myöhään, ettei minulla enää riittänyt aika. Ehkä ihan hyvä näin, sillä Sauli Niinistö oli yliopistolla

vierailemassa samaan aikaan, kuin mihin olin kaavaillut Väyrysen vierailua.

1.4. Osallistaminen

Osallistaminen ei onnistunut tämän vuoden viikolla kovin hyvin. En kontaktoinut ainejärjestöjä tms.

ennen kesää, koska kokemukseni mukaan silloin on todella vaikeaa saada ketään ensinnäkään kiinni

eivätkä ainejärjestöt enää pidä kokouksia toukokuun puolenvälin jälkeen. Viikolla mukana olleisiin

järjestöihin otin yhteyttä toukokuussa, mutta varsinainen suunnittelu niiden toimesta alkoi vasta

elokuussa, sillä nekään eivät kokousta kesäaikana. Syksyllä minulla oli puolestaan niin paljon

muuta tekemistä viikon kanssa ja jo mukaan lähteneiden järjestöjen kanssa, etten enää muistanut

enkä ehtinyt kontaktoimaan ainejärjestöjä. Myöskään Tamyn kehyaktiiveista ei oikein ollut apua,

sillä Tamyssa käytiin juuri ennen viikkoa muutosta ja vanhojen ryhmien tilalle luotiin valiokuntia.

Uusi kehyvaliokunta valittiin vasta syksyllä, joten sitä ei voinut käyttää apuna viikolla. Jälkikäteen

ajatellen olisin voinut kontaktoida vanhan kehyryhmän jäseniä viikkoon liittyen, mutta se ei tullut

mieleeni ennen itse viikkoa.

Mukana viikolla olivat loppujen lopuksi TAYK, Eurooppanuoret, Vegaaniliitto, Globaali sosiaalityö

ja Eetti. Kaikki järjestivät yhden tapahtuman lukuun ottamatta Vegaaniliittoa, joka hoiti tarjoilun

TAYK:n leffailtaan. Kaikki sujui näiden järjestöjen kanssa mutkattomasti ja ne hoitivat hommansa

erittäin hyvin ja ajoissa eikä minun tarvinnut juurikaan nähdä vaivaa järjestöjen järjestämien

tapahtumien eteen. Ainoastaan Eurooppanuorten tilojen kanssa oli vähän ongelmia, sillä varasin

heille tilan sen mukaan, minkä verran heidän tapahtumansa oli vetänyt viime vuonna. He eivät

kuitenkaan olleet tyytyväisiä siihen, mutta eivät myöskään osanneet heti arvioida, kuinka paljon

isomman tilan tarvitsisivat. Loppujen lopuksi se varasivat tilan itse, mikä on suositeltavaa

muutenkin järjestöjen tapahtumia järjestettäessä. Niin he saavat sellaisen tilan, johon ovat

tyytyväisiä. Nyt varasin itse tilat järjestöjen tapahtumille.

Viikolla oli 6 vapaaehtoista, jotka saivat palkkioksi Finnkinon leffalipun. Vapaaehtoiset auttoivat

minua kokoamaan aloitustempauksen tilataideteoksen, hoitivat muutaman juoksevan asian ja olivat

sellaisissa tilaisuuksissa, joihin en itse päässyt paikalle, jakamassa kehyviikkopasseja ja leimoja

sekä keräämässä palautetta viikosta. Heistä oli paljon apua eritoten maanantaina tilataideteoksen

kanssa sekä tiistaina, jolloin olin itse sairaana. Tiistai olisi voinut hieman plörinäksi, jos Tamyn

Laura Markkanen ja yksi vapaaehtoisena ollut ystäväni eivät olisi pystyneet menemään paikalle

tapahtumiin, joihin en ollut alun perin rekrynnyt vapaaehtoista. Vapaaehtoisten aikatauluttaminen

kannattaakin miettiä tarkkaan, sillä jos tuleekin tilanne, että vapaaehtoisia tarvitsisi tilaisuudessa,

josta ei ole sovittu etukäteen, he eivät välttämättä pääse paikalle. En ollut itse osannut varautua

siihen, että saattaisin olla kipeänä. Tässä toinen kehykoordinaattori olisi suureksi avuksi, sillä hän

tietäisi järjestelyistä paljon enemmän kuin erikseen rekrytty vapaaehtoinen.

2. Osallistujamäärät ja yleisarvio tapahtumista

Viikolle osallistui tänä vuonna harmittavan vähän ihmisiä – ainoastaan järjestöjen järjestämät

tapahtumat vetivät kunnolla porukkaa (ks. lista alla). Monessa tapahtumassa oli osallistujia

ainoastaan 3-8 henkilöä. Näin kävi myös pääseminaarien kanssa, joiden olin toivonut vetävän

enemmän osallistujia, kuten viime vuonnakin oli käynyt. Ajankohta toisella seminaarilla oli sama

kuin viime vuodenkin pääseminaarilla. En siis oikein usko, että osallistujamäärään olisi voinut

juurikaan vaikuttaa vaihtamalla seminaarin ajankohtaa. Varasin viime vuoden projektisihteerin

vinkkien mukaisesti pienempiä tiloja (n. 20-30 henkilön), mutta jos salissa on 2 ihmistä, vaikuttaa

se pakostikin tyhjältä. Näin yleisenä sääntönä se kyllä mielestäni pätee oikein hyvin. Esimerkiksi

Päivi Pöyhösen luennolle K108 oli oikein passeli tila. Eurooppanuorten tilaa puolestaan jouduttiin

vaihtamaan useaan otteeseen, koska varasin sen alun perin sellaiselle väkimäärälle, mitä se oli

vetänyt viime vuonna (reilu 30 henkeä), mutta paikalle tuli loppujen lopuksi 80 henkilöä.

Vaihto-opiskelijoita viikon tapahtumiin osallistui aika vähän. Tietääkseni heitä oli vain ekskursiolla

(2kpl), Afrikka-illassa (15-20kpl) ja Suklaailtapäivässä (en ollut itse paikalla laskemassa, mutta

ainakin muutama palaute tuli englanniksi). Afrikka-ilta ja Suklaailtapäivä olivat järjestöjen

järjestämiä tapahtumia, ja he olivat tiedottaneet asiaa omilla tahoillaan ja ilmeisesti mainonta oli

tepsinyt. Myös viikon puolesta mainontaa oli reilusti englanniksi – julisteet ja pöytäkolmiot olivat

kaksikielisiä, vaihtarilistalle laitettiin useampi englanninkielinen sähköposti ja viikon nettisivut

olivat myös englanniksi. Tapahtumista 1 luento, tanssitunti, 2 leffailtaa, kierrätystyöpaja, ekskursio

ja Afrikka-ilta olivat sellaisia, että englanninkielisetkin olisivat niihin voineet osallistua. Facebook-

tykkääjien ja –osallistujien perusteella vaihtarit olivat tietoisia viikosta. Lisäksi heitä oli jonkin

verran lopetusbileissä AIESECin kautta. Fuksien osallistumisen suhteen ongelmat ovat samoja kuin

ennenkin – viikosta on vaikea tiedottaa esimerkiksi fuksipakettien mukana, sillä tänä vuonna viikko

oli todella aikaisin, eikä kesäkuussa ohjelmasta ollut juuri mitään valmiina. Tietenkin jotain pientä

tietoa viikosta ja sen teemasta olisi voinut laittaa, mutta olen aika epäileväinen sen suhteen, että

kukaan muistaa käydä montaa kuukautta myöhemmin tarkastamassa viikon nettisivuja väljän

ennakkotiedon perusteella. Tuutoreiden kautta asiasta olisi tietenkin voinut tiedottaa, mutta itselläni

ei enää riittänyt resursseja siihen, että olisin alkanut kontaktoimaan jokaisen ainejärjestön tuutoreita.

Lisäksi fuksien kurssit ja aikataulut ovat syksyllä tiukempia kuin pidempään opiskelleiden, sillä

kurssit vaativat enemmän läsnäoloa.

Maanantai 3.10.

Aloitustempaus: Vaatteet pois! Tempauksessa

julkistettiin viikon tilataideteos ja esiintymässä oli

NääsImpro. Yhteensä katsomaan pysähtyi arviolta 40-

50 henkilöä, mutta osalta saattoi mennä ohi se, mihin

tapahtumaan tempaus liittyi.

Luento: Killer Jeans and Sweatshop Fashion - What Can We Do for More Ethical Clothing

SASK:n Jukka Pääkkönen oli erinomainen puhuja. Paikalla ei kuitenkaan ollut yhtään vaihtaria,

joten luento pidettiin suomeksi. Lisäksi luentosalissa oli aluksi vain 1 henkilö ja loppujen lopuksi 7,

kun kävin värväämässä kuulijoita Linnan ravintolasta ja kirjastosta. Puhuja oli hieman

loukkaantunut osallistujien vähäisyydestä.

Tanssitunti: Länsiafrikkalaista tanssia 11 henkilöä. En itse kerennyt keskustelutilaisuuden takia

paikalle, mutta tunti oli kuulemma varsin onnistunut. Atalpalta tuli myöhemmin palautetta, että

musiikki oli ollut liian kovalla eivätkä sählynpelaajat voineet pelata peliään loppuun. Tunnin aikana

kukaan ei kuitenkaan tullut sanomaan mitään, joten jälkikäteen valittaminen oli pelaajiltakin

mielestäni typerää. Tämä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon jatkossa.

Keskustelutilaisuus: Vihreät vaatteet 6 henkilöä. Paikalla oli vaatesuunnittelija Anniina Nurmi ja

ilta oli erittäin onnistunut. Keskustelu kävi vilkkaana ja iltaa on kehuttu paljon jälkikäteenkin.

Osallistujia olisi saanut olla enemmän, nyt suurin osa oli minun viime hetkellä värväämiäni, jotka

kyllä nauttivat tilaisuudesta. Paikkana Valo oli muuten hyvä, sillä meille oli varattu perätila, jossa

pystyimme keskustelemaan rauhassa. Osallistujien vähäisyyden takia sinne tuli loppuillasta muita

asiakkaita, jolloin keskustelu tosin vaikeutui. Valo on mahtava yhteistyökumppani, ja siellä

kannattaa kyllä taas ensi vuonna järjestää tapahtumia.

Tiistai 4.10.

Kehitystori: Osallistujina oli 12 järjestöä. Ohi kulki luonnollisesti paljon ihmisiä ja varsin monet

pysähtyivät myös ständeille. Esimerkiki NääsPeksin ständillä olleeseen arvontaan osallistui 50

henkilöä, joten aktiivisia osallistujia lienee ollut ainakin satakunta. Tori sujui muuten hyvin, mutta

vahtimestarien kanssa tuli ongelmia. Olin lähettänyt heille sähköpostia ja sopinut, että NääsPeksi

saa tulla aulaan kokoamaan trussiständiään reilua tuntia ennen tapahtumaa. Tämä sopi

vahtimestareille, mutta heti kun ständiä ryhdyttiin kokoamaan, tultiin minulle valittamaan melusta

ja syytettiin siitä, ettei asiasta oltu ilmoitettu heille mitään. Lisäksi olin varannut juhlasalin aulan

tilapalveluista kehyviikolle, mutta juhlasalissa pidetty Ikääntyvien yliopisto piti siellä siitä

huolimatta kahvitustilaisuuttaan (he myös valittivat siitä melusta). Eli vaikka asiat hoitaa täysin

asianmukaisesti ja ajoissa, niin mitä vain voi tapahtua. Juhlasalin aula oli tuplabookattu myös

loppuviikoksi, mutta silloin kielikeskus sentään otti yhteyttä ja pyysi lupaa järjestää kahvituksensa,

vaikka tila oli luvattu meille.

Luento: Työolot Nokian ja sen alihankkijoiden tehtailla Intiassa. 18 henkilöä. FinnWatchin

Päivi Pöyhönen piti jälleen toimivan kombon: luento-osuus, video ja keskustelu. Olin itse tiistain

sairaana, enkä osallistunut luennolle, mutta kuulemma oli todella hyvä tilaisuus.

Seminaari: Jos euro kaatuu, kaadutko sinäkin? Keskustelua Euroopan talouden

tulevaisuudesta. 80 henkilöä. Aihe oli ajankohtainen ja puhujina oli kaksi Suomen Pankin

edustajaa sekä Heikki Patomäki. Ajankohtainen aihe ja tunnetut puhujat selkeästi vetivät porukkaa,

ja ehkä ilta-ajastakin oli etua. Lisäksi järjestöjen on helpompaa mainostaa tapahtumiaan, sillä ne

voivat keskittyä vain siihen yhteen tapahtumaan. Varsinaisesti aihe ei oikein liittynyt viikon

teemaan, tai ei ainakaan kehitykseen, mutta Eurooppanuorten kanssa on järjestetty tapahtumia

ennenkin eikä pieni aiheesta poikkeaminen ole mielestäni mitenkään pahasta.

Keskiviikko 5.10.

Seminaari: Ostamalla muutosta? Osallistujia 3kpl. Surkeaa osallistujamäärää lukuun ottamatta

seminaari oli oikein onnistunut tapahtuma. Kaikki puhujat olivat todella asiantuntevia ja

puheenvuorojen jälkeen pidetty vapaamuotoinen keskustelu oli todella antoisa. Ne harvat

osallistujat, joita paikalla oli, tuntuivat viihtyvän ja kehuivat seminaaria jälkikäteen.

Kierrätystyöpaja: Uusintakierros Osallistujia 13kpl. Pajaan olisi mahtunut 15 henkilöä, mutta

kaksi ilmoittautunutta perui flunssan takia enkä ehtinyt

saamaan ketään heidän tilalleen. Työpajaa kehuttiin

kaikista viikon tapahtumista eniten jälkikäteen ja siellä

olikin oikein mukava tunnelma. Helpommin

lähestyttävä askarreltava, kuten hiuskoriste, toimii

selkeästi paremmin kuin vuoden 2010

kierrätyssoitintyöpaja. Lisäksi toinen pajan vetäjistä,

Nelliinan vaatehuoneen Niina, tarjosi viikolle lisää

näkyvyyttä ja kiinnostusta, sillä hänen blogiaan seuraavat kymmenettuhannet suomalaiset ja hän

kirjoitti postauksen ennen ja jälkeen työpajan blogiinsa.

Torstai 6.10.

Seminaari: Kehitys, kulutus ja yritysvastuu Osallistujia 8kpl. Tässäkin seminaarissa oli

harmittavan vähän osallistujia, vaikka itse seminaari oli äärimmäisen mielenkiintoinen. Puhujat

olivat taaskin todella hyviä ja asiantuntevia. Yksi seminaariosallistuja oli tullut paikalle saadakseen

kehypassiin leimoja, mutta totesi seminaarin lopuksi, että oli todella positiivisesti yllättynyt

seminaarin kiinnostavuudesta. Itse tapahtumissa ei siis tunnu olevan mitään vikaa, mutta tiedotus ja

tapahtumien imago pitäisi saada entistäkin kiinnostavammiksi.

Teemailta: Afrikka Osallistujia ainakin 30kpl. Globaali sosiaalityö on ennenkin järjestänyt

Afrikka-illan kehyviikon yhteydessä. Paikalla oli erityisesti sosiaalityön opiskelijoita ja Afrikkaan

vaihtoon / vapaaehtoistyöhön lähteviä. Monet paikalla olevista eivät tienneet illan olevan osa

kehyviikkoa, vaan olivat tulleet paikalle järjestön tiedotuksen kautta. Samantyyppistä iltamaa voisi

ajatella myös kehyviikon toimesta järjestettäväksi, sillä aina jokin ”erikoisempi” vetää ihmisiä

paikalle. Illassa oli tarjolla afrikkalaista ruokaa ja myynnissä afrikkalaisia tuotteita.

Perjantai 7.10.

Ekskursio Ekokemiin: 19 ilmoittautui, 18 tuli lopulta paikalle. Olin varautunut siihen, että

ekskursiolle osallistuisi 40 henkilöä, kuten viime vuodenkin ekskursiolle. Ilmoittautumisia tuli

kuitenkin todella nihkeästi ja onnistuin saamaan lopullisen määrän kasaan vasta tiedottamalla

tapahtumasta myös TTY:n kiltalistoilla.

Yksi osallistuja ei koskaan saapunut

paikalle, mutta muuten

ilmoittautuminen jne. sujui todella

kivuttomasti. Mukana oli myös

kaksi vaihto- opiskelijaa, joten

kierros pidettiin englanniksi.

Ennakkotiedoista poiketen Ekokemin

edustaja ei kuitenkaan selvästi

osannut englantia ja vierailu oli melko

tuskainen, sillä kukaan ei tainnut saada hänen puheestaan selvää. Itse laitosalue oli

mielenkiintoinen, mutta oli harmi, että vierailu meni pitkälti hukkaan sen takia, että esittelijä oli

liioitellut kielitaitoaan ennakkoon. Jos ja kun ekskuja kehyviikon yhteydessä järjestetään, kannattaa

ottaa kohteesta ja vierailun sisällöstä mahdollisimman paljon selvää etukäteen, sillä tarkentavia

kyselyjä tulee aivan varmasti.

Suklaailtapäivä: n. 15 henkilöä. Tapahtumasta

pidettiin palautteiden mukaan todella paljon. En

ollut itse paikalla ekskursion takia, joten en osaa

sanoa tapahtumasta sen enempää. Eetti hoiti

kaikki järjestelyt itse ja kaikki sujui todella

mutkattomasti. Tapahtuma oli myös nimetty

hyvin.

Rock da Globe –lopetusbileet Volumessa.

Paikalla ainakin 100 ihmistä, joista 35 tuli ennen klo 23. Bileet olivat oikein onnistuneet, mutta

paikalla ei tainnut olla kovinkaan paljon ihmisiä, jotka olisivat tulleet paikalle kehyviikon kautta.

Paikalla oli paljon Volumen kanta-asiakaskuntaa sekä sellaisia, jotka olivat tulleet paikalle bändin

takia. Toisaalta törmäsin paikalla myös vaihtariseurueeseen sekä TTY:ltä bilejulisteiden perusteella

paikalle tulleisiin juhlijoihin. Bändin palkkio sujui helposti, sillä he pystyivät laskuttamaan sen

laskulla. Jos mahdollista, niin kannattaa pyrkiä maksamaan kaikki palkkiot laskutuksen kautta, sillä

se on kaikille helpoin tapa eikä tarvitse pelata verokorttien yms. kanssa.

Viikon näyttely:

Yritin ottaa yhteyttä taidenäyttelyn järjestämisestä edellisen koordinaattorin antamiin osoitteisiin

vesa.toukomaa@tamk.fi ja juha.suonpaa@tamk.fi. He kuulostivat aluksi innostuneilta asiasta ja

lupasivat palata asiaan, mutta loppujen lopuksi heistä ei kuulunut enää mitään. Niinpä itse

toteuttamani tilataideteos ”Vaatteet jotka jätämme jälkeemme” jäi viikon ainoaksi näyttelyksi. Se

rakennettiin osaksi valtakunnallista aloitustempausta, sillä koin valtakunnallisen alkuperäisen idean

hankalaksi toteuttaa. Muut kaupungit järjestivät tempauksen sellaisenaan, eli pyysivät ihmisiä

tuomaan paikalle vanhoja vaatteitaan ja pyrkivät rakentamaan niistä mahdollisimman suuren kasan.

Mielestäni tähän liittyi liikaa riskitekijöitä, kuten se, että kukaan ei tuokaan vaatteita paikalle.

Lisäksi paljoillakin vaatteilla näyttävän kasan kasaaminen on vaikeaa, sillä siitä tulee helposti vain

leveä mutta litteä.

Punaisen Ristin Kontti lainasi tilataideteokseen lahjoitettuja vaatteita. Teoksessa oli yhteensä 75

vaatekappaletta, eli sen verran kuin Kontti vastaanottaa tunnissa vaatteita, joita se ei voi hyödyntää

missään muodossa. Teoksen rakensi tuttu insinööriopiskelija ja siihen käytetyt materiaalit

kierrätettiin myöhemmin syksyllä NääsPeksi –teatteriesityksessä. Kontin työntekijät pitivät

teoksesta todella paljon ja haluaisivat jatkossakin tehdä yhteistyötä.

Ravintolayhteistyö

Kaikki yliopiston ravintolat olivat mukana kehyviikolla kehylounaan muodossa. Lounas järjestettiin

tiistaina ravintola Linnassa, keskiviikkona Minervassa ja torstaina Juveneksella. Ravintolat olivat

valinneet yhden päivän lounasvaihtoehdoista kehylounaaksi ja lahjoittivat jokaisesta kehylounaasta

0,10e Tamyn Intia-hankkeelle. Lisäksi Juvenes käytti erityisen paljon lähi- ja luomuruokaa

kehylounaassa. Sodexon kehylounaita myytiin 210kpl, Minervalla 508kpl ja Juveneksella 623kpl.

yhteensä Intia-hanke siis sai 143,10e. Kaikki ravintolat olivat kehyviikolla oikein mielellään

mukana ja perinnettä kannattaa jatkaa.

Lisäksi kehyviikolla oli yhteistyötä kahvila Valon kanssa. Siellä oli koko viikon ajan myynnissä

kehykahvi, josta lahjoitettiin 1e/kpl Intia-hankkeelle. Kahveja myytiin 8kpl. Jatkossa tällainen

myynti kannattaa keskittää yhdelle päivälle ja Valon mukaan alkoholipitoiset juomat myyvät

paremmin kuin kahvi. Lisäksi sitä kannattaisi ennemmin myydä bileiden tms. yhteydessä. En

jostain syystä tajunnut ollenkaan, että Volumessa oltaisiin voitu myydä kehydrinkkiä

lopetusbileiden yhteydessä. Perinne kannattanee elvyttää taas ensi vuonna.

3.Tiedotus

Tiedotus on ehkä kaikista vaikein asia kehyviikkoon liittyen. Viikolla tapahtuu niin paljon, että

yksittäistä tapahtumaa on lähes mahdotonta tuoda esiin. Jos taas mainostetaan pelkkää viikkoa, on

riskinä se, etteivät opiskelijat jaksa tutustua viikon ohjelmaan eivätkä sitten löydä itseään

kiinnostavia tapahtumia. Tiedotuksessa voi hyödyntää erilaisia painotuotteita, nettisivuja,

sähköpostilistoja, facebookia, lehdistötiedotteita ja yliopiston tiedotuskanavia. Näihin asioihin

perehdytään järjestösihteerin tiedotusperehdytyksessä, johon on hyvä mennä melko aikaisessa

vaiheessa. Järjestösihteeriltä saa myös Tamyn tiedotusohjepaketin ja medialistan, eli listan lehdistä,

henkilöistä jne. joita voi kontaktoida tiedotukseen liittyen.

Pyrin mainostamaan kehyviikkoa hieman erilaisin tavoin kuin ennen, sillä toivoin sen poikivan

enemmän osallistumisia. Olen nähnyt aikaisemmassa tiedotuksessa ongelmallisena sen, että viestit

kehyviikosta ovat todella pitkiä ja puuduttavia, sillä tapahtumia on todella paljon. Pyrinkin

sähköpostiviesteissäni ja facebookissa panostamaan lyhyeen, kiinnostavaan esittelytekstiin ja lisäsin

loppuun kehyviikon nettisivujen osoitteen, mistä ohjelma löytyi eri päiville eriteltynä. Lisäksi

kehitin viikolle kehypassin, johon sai leimoja tapahtumiin osallistumisesta. Palkintona runsaasta

osallistumisesta oli erilaisia sponsoroituja lahjoja, kuten 50 euron lahjakortti Ruohonjuureen,

muutama 20 euron lahjakortti ja Nurmi-merkin laukku. Sponsoreille tarjottiin lahjasta vastineeksi

banneri kehyviikon nettisivuille ja Ruohonjuurelle lisäksi logo bilejulisteeseen. Passin keräsi

täyteen kaksi osallistujaa. Tiedotuskeinoni eivät onnistuneet valitettavasti nostamaan kehyviikon

osallistujamäärää, vaan osallistujia oli vähemmän kuin vuonna 2010. Uskon kuitenkin, että

kehypassi on hyvä keksintö, mutta se tarvitsee rinnalleen hieman aktiivisempaa ja selkeämpää

tiedotusta. Lisäksi vaadittuja osallistumisia (7, tosin seminaarit laskettiin kahdeksi) taisi olla hieman

liikaa. Palautelomakkeiden perusteella moni oli osallistunut kuuteen tapahtumaan, jolloin heillä jäi

kehypassi vajaaksi.

Painotuotteet ja kotisivut. Viikon painotuotteet teetätettiin valtakunnallisesti yhteisellä graafikolla.

Graafikon palkkio oli 900e ja hän suunnitteli viikon julisteet, pöytäkolmiot ja facebook-logon.

Lisäksi teetin paikallisesti Tampereen omat bilejulisteet ja nettisivut TRE Consulting –firmalla ja

niiden yhteishinnaksi tuli 246e (sis. alv 23%). Valtakunnallinen graafikko oli mielestäni taitoihinsa

nähden ylihintainen, ja tunnen Tampereelta monta tekijää, jotka olisivat tehneet parempaa työtä

murto-osalla tuosta hinnasta. Graafikko jouduttiin hankkimaan kauhealla kiireellä, joten aikaa

kilpailutukselle ei oikein ollut. Minusta olisi ollut myös hyvä, jos tämä sama graafikko olisi tehnyt

nettisivupohjan, jota kaikki ylioppilaskunnat olisivat voineet käyttää. Sillä tavalla haettu yhteinen

graafinen ilme olisi toteutunut myös internet-materiaalissa.

Lopulliset julisteet ja pöytäkolmiot olivat oikein hienoja ja erityisesti pöytäkolmiot olivat todella

laadukasta materiaalia. Julisteita Tampereelle tilattiin 60kpl, mutta niitä tuli jostain syystä ainakin

80kpl. Niitä olikin aivan liikaa, enkä saanut levitettyä yliopistolle kuin ehkä 20-30kpl koska ne

olivat valtavan suuria. Bilejulisteet olivat kooltaan pienempiä ja niitä painettiin 20kpl. Niitä riitti

juuri mainiosti yliopistolle ja TTY:lle. Kiinnitin ne kehyviikon pääjulisteiden viereen, jotta niiden

yhteys toisiinsa tulisi hyvin esille. Pöytäkolmioita tilattiin 100kpl ja niitä puolestaan olisi saanut

olla enemmän. Jos olisin tilaamassa painotuotteita nyt, tilaisin molempia julisteita 20-30kpl ja

pöytäkolmioita 150kpl. Julisteita olisi voinut myös olla hyvä tuottaa kahdessa koossa, sillä A2-

kokoiset olivat liian isoja moneen paikkaan. Pöytäkolmiot ovat mielestäni tehokkaampi

mainontakeino, sillä monet tykkäävät lueskella syömisen ohella ja niihin saa enemmän

informaatiota kuin julisteisiin. Pöytäkolmioiden kanssa ei myöskään voi käydä niin, että

peitettäisiin, kuten julisteiden kanssa käy muutamassa päivässä. Niissä kannattaa kuitenkin ottaa

huomioon, että esimerkiksi ravintola Minervaan niitä ei saa enää levittää. Ravintola oli kehyviikon

kanssa yhteistyössä, joten tällä kertaa niitä sai vielä levittää, mutta asia ei välttämättä ole niin

jatkossa. Kannattaa varmistaa tämä asia kun sopii yhteistyöstä Minervan kanssa.

Valtakunnallisesti tuotetut painotuotteet olivat ongelmallisia sen takia, että niiden tekstin piti olla

valmiina jo elokuun puolivälissä, jolloin läheskään koko ohjelma ei ollut varmistunut. Niinpä

esimerkiksi pöytäkolmioissa luki vain osa ohjelmasta, ja moni epäili, että opiskelijat eivät olleet

ymmärtäneet, että viikolla tapahtuu myös muuta kuin mitä kolmioissa luki. Lisäksi sekoittavana

tekijänä on varmasti ollut se, että julisteessa luki 5 viikon tapahtumaa, joten julisteen nähneet ovat

saattaneet luulla, että viikolla ei tapahdu niiden lisäksi muuta. Ongelmallista aikaisessa materiaalin

tuottamisessa oli myös se, että monet asiat kerkesivät muuttumaan elokuun puolivälin ja lokakuun

alun välillä. Esimerkiksi aloitustempauksen sisältö ja paikka kerkesivät muuttumaan. Jos nämä

materiaalit olisi tuotettu paikallisesti, olisi julisteet voitu laittaa painoon vasta syyskuun puolivälissä

eli aikaa olisi ollut kuukausi enemmän. Myös valtakunnallisessa viitekehyksessä painoa olisi voinut

vähän viivästää, sillä nyt julisteet olivat perillä Tampereella paljon ennen kuin niitä kannatti alkaa

levittämään.

Nettisivuista (www.tamy.fi/kehyviikko2011) tuli todella hienot. Mielestäni päiväkohtainen ohjelma

on selkeämpi kuin hurja lista tapahtumia yhdellä ohjelmasivulla. Niiden tekeminen ja ylläpitäminen

ei kuitenkaan ollut kovin helppoa. Osallistuin niiden tekemiseen ja siihen meni ihan uskomattoman

paljon aikaa, minkä takia alkuperäisessä ollutta palkkiota päätettiin nostaa. Nettisivujen tekijä opetti

minut koodamaan sivuja sen verran, että pystyin tekemään kaikki päivitykset kuvia lukuun

ottamatta itse. Päivitykset piti kuitenkin laittaa järjestösihteerin kautta, sillä Tamylla ei ole

ylimääräisiä tunnuksia nettisivuille. Tämän takia päivitykset monesti viivästyivät aika paljon, ja

esimerkiksi Eurooppanuorten ohjelmassa alun perin ollut virhe oli vaikea ja hidas korjata, mikä

aiheutti järjestön yhteyshenkilössä aika paljon närää. Nettisivujen toteutusta on syytä miettiä

jatkossa todella tarkkaan, sillä nettisivut ovat kuitenkin todella tärkeä tiedotuskanava ja

tämänhetkinen järjestely on hankala ja aikaa vievä. Jos en olisi oppinut itse koodaamaan sivuja,

olisin joutunut tekemään päivitykset ensin nettisivujen tekijän ja sitten vielä järjestösihteerin kautta.

Sähköposti ja Facebook. Sähköpostilistat ovat tärkein tiedotuskanava. Mitä useammalle listalle

koordinaattori voi itse pistää viestiä, sitä parempi. Järjestösihteeri voi toimittaa viestit kaikille aj-

listoille, mutta hänen viestinsä eivät mene suoraan listoille, vaan jokaisen ainejärjestön vastaavalle,

joka päättää, välittääkö viestin listalle vai ei. Niinpä sähköpostiviestit kannattaa toimittaa

järjestösihteerille muutamaa päivää ennen kuin haluaa niiden tulevan listoille. Itse en tajunnut ottaa

tätä tarpeeksi huomioon, ja osaksi sen takia tiedotus taisi vähän epäonnistua. Kokonaan viestin

perille menemistä ei voi kontrolloida mitenkään. Esimerkiksi sosiaalipolitiikan opiskelijoiden

listalle ei kuulemma tullut perille yhtäkään lähettämääni viestiä, vaikka niitä kyllä heidän

vastaavalleen laitettiin.

Facebook on myös olennainen tiedotuskanava, mutta se on myös hyvin rajallinen väline.

Facebookissa voi tavoittaa ainoastaan omat kaverinsa jos joku muu ei laita viestiä eteenpäin. Viestin

välittämiseen eteenpäin kannattaakin rekrytä kaikki mahdolliset tamylaiset, sillä kutsun eteenpäin

laittaminen ei vie paljoa aikaa, mutta tehostaa tiedottamista reilusti. Ihmiset kannattaa myös saada

tykkäämään viikon sivusta, sillä ryhmän postaukset näkyvät sen tykkääjien etusivuilla. Itse käytin

tähän konstina kilpailua lopetusbileiden lipuista ja se näytti myös tuovan viikolla muutamia

tykkääjiä lisää. Se ei myöskään kustantanut mitään (paitsi tietenkin hieman alensi lipputuloja,

olettaen että voittaja olisi muuten tullut paikalle maksavana asiakkaana), joten se on vallan mainio

konsti lisätä viikon näkyvyyttä. Yksityisviestin lähettäminen sen sijaan ei ole kovin hyvä

markkinointikeino, sillä olen kuullut siitä paljon negatiivista palautetta esimerkiksi viime vuoden

viikkoon liittyen. Monet kokevat yksityisviestimarkkinoinnin häiriköintinä.

Lehdistötiedotteet. Lähetin lehdistötiedotteen hieman alle viikkoa ennen kehyviikon alkua lähes

kaikkiin Tamyn medialistalla oleviin lehti/nettisivuosoitteisiin. En ainakaan tiedä, että niistä

yksikään olisi kuitenkaan poikinut mitään juttua. Tiedotteen olisi ehkä voinut lähettää vähän

aiemmin ja olla vielä myöhemmin tärkeimpiin paikkoihin puhelimella yhteydessä, sillä

lehdistötiedotteita tulee toimittajille varmasti jatkuvalla syötöllä. Lisäksi lisäsin kehyviikon tiedot

mm. opiskelijabileet-sivustolle ja Aamulehden menokalenteriin. Kaikista parasta mainosta oli

varmasti Nelliinan vaatehuoneen Niinan postaus kierrätystyöpajasta blogissaaan, sillä blogia lukee

päivittäin todella suuri joukko ihmisiä.

Aviisi + yliopiston tiedotus. Kehyviikko oli todella hyvin esillä Aviisissa. Juuri ennen viikkoa

julkaistussa numerossa viikosta oli maininta heti lehden alussa, sitten järjestösihteerin palstalla ja

lisäksi Tamyn kv-vastaavan kirjoittamassa kolumnissa. Lähetin Aviisiin lehdistötiedotteen noin

kahta viikkoa ennen itse tapahtumaa.

Yliopiston tiedotukseen lähetin lehdistötiedotteen noin viikkoa ennen kehyviikon alkua. Viikosta oli

maininta yliopiston nettisivujen etusivulla ja ainakin Päätalon näytöissä näkyi kyseisen päivän

kehyviikon tapahtumat.

4.Budjetti

Budjettia on hyvä rakentaa jo heti alkuvaiheessa ja miettiä tarkkaan sitä, mikä on tärkeää.

Halutaanko, että kaikki osallistuminen on ilmaista vai halutaanko joistain tapahtumista saada

tuottoa rahoittamaan itse tapahtumaa? Kuinka paljon tiedottamiseen voidaan käyttää rahaa? Mikä

on tärkeää ja mikä ei? Budjetti ja viikon tapahtumarakenne rakentuvat pitkälti käsi kädessä. Itse

kirjasin budjettiin ensin sellaiset menot, joita tarvittiin sellaisten tapahtumien järjestämiseen, joita

pidin tärkeänä osana viikkoa. Sitten aloin ideoimaan, mitä vielä voisi toteuttaa käytettävissä olevilla

rahoilla. Budjettia ei kuitenkaan kannata täyttää aivan täyteen, vaan myös juokseville kuluille on

hyvä jättää tilaa, sillä niitä tulee aina ihan varmasti. Tamyn suunniteltu ja toteutunu budjetti ovat

tämän raportin liitteenä.

Nyt kun UM rahoittaa viikkoa, on budjettia tehdessä hyvä ottaa huomioon se, että UM ei myönnä

tukea kaikille viikon kuluille. Esimerkiksi luennoitsijoiden lounaskulut, bändin ruokakulut ja

vapaaehtoisten kiitoslahjat ovat sellaisia kuluja, joita UM ei tue. Katoin tällaiset kulut muutaman

tapahtuman osallistumismaksuilla, mutta jäsenistön kannalta mukavampaa olisi tietenkin se, että

kulut katettaisiin jotenkin muuten. Loppujen lopuksi ne olisi voitu kattaa Tamyn kehyviikkoon

varaamilla rahoilla, mutta sain tietää noista rahoista vasta viikon jälkeen (ks. seuraava kappale).

Lisäksi sponsorihankinta jäi tänä vuonna tekemättä, koska UM:n tuen piti riittää kattamaan kaikki

viikon kulut. Sain tietää siitä, etteivät tällaiset kulut kelpaa, vasta elokuussa. Minulla ei myöskään

riittänyt aika sponsorihankinnalle (ks. seuraava kappale).

Matkakulut ovat varsinainen murheenkryyni budjetin kannalta. Jos kaikille puhujille luvataan, että

heidän matkakulunsa korvataan, niin tietenkin ne täytyy myös budjetoida. Todellisuus on kuitenkin

se, että esimerkiksi UM:n ja SAK:n edustajat eivät halua laskuttaa matkakulujaan Tamylta, vaan

heidän työnantajansa maksavat matkakulut. Jos ne voitaisiin jättää budjetista heti pois, vapautuisi

rahaa johonkin muuhun. Näin on kuitenkin ongelmallista tehdä, koska on tietenkin mahdollista, että

puhujat laskuttavat matkakulut sittenkin. Lopputuloksena on pakosta ylijäämäinen budjetti, mikä on

tietenkin parempi kuin alijäämäinen, mutta voi olla ongelmallinen UM:n tuen jatkuvuuden kannalta.

Jos budjetti jää aina ylijäämäiseksi, voi olla, että jatkossa rahaa myönnetään vähemmän.

Budjetin käytännön toteutuksessa ja erityisesti kulujen laskutuksessa oli tänä vuonna ongelmia

uuden valtakunnallisen viitekehyksen takia. Oli todella epäselvää, keneltä kulut pitäisi laskuttaa ja

miten. Itse laskutin kaiken Tamylta, kuten SYL:sta neuvottiin. Todellisuudessa hankeohjausryhmän

matkakulut ja päivärahat olisi pitänyt laskuttaa SYL:ltä, mikä selvisi vasta sen jälkeen, kun olin

kaiken jo ehtinyt laskuttamaan. Lisäksi UM:n tuen maksureitti on todella monimutkainen. Kaikki

laskutetaan ensin ylioppilaskunnalta ja lopuksi kaikki kuitit kerätään yhteen SYL:lle lähetettävään

maksumääräykseen. Sen jälkeen SYL kokoaa kaikkien ylioppilaskuntien kulut yhteen ja laskuttaa

ne UM:ltä. Ohjeet tähän tulivat todella myöhään ja vasta sitten, kun osa kuluista oli pitänyt jo

laskuttaa. Sitten SYL vielä ilmoitti, että vain alkuperäiset kuitit kelpaavat maksumääräykseen.

Alkuperäiset kuitit jäävät kuitenkin ylioppilaskunnan kirjanpitoon, jos ylioppilaskunta ne maksaa,

eikä niitä ole mahdollista saada sieltä ulos. Loppujen lopuksi SYL ilmoitti, ettei Tamy saa ollenkaan

luvattua UM:n tukea, jos alkuperäisiä kuitteja, jotka olivat SYL:n omien ohjeiden takia kiinni

Tamyn kirjanpidossa, ei toimiteta sille. Kirjoittaessani tätä kohtaa raportistani, muutamaa päivää

ennen maksumääräysten deadlinea, SYL viimein selvitti asian UM:ltä ja kuittikopiot hyväksytään.

Tämä on ollut todella turhauttavaa ja tuonut työhön lisää turhaa stressiä ja vaivaa. Toivottavasti

asiasta otetaan opiksi ja asiat hoituvat jouhevammin ensi vuonna.

5.Yhteistyö Tamyn suuntaan

Tamy on mukava työympäristö, sillä siellä on rento ilmapiiri ja monet ihmiset ovat jo ennestään

tuttuja. Yhteydenotto ja avun pyytäminen on helppoa. Ongelmiakin kuitenkin, eritoten liittyen

siihen, että Tamyn henkilöstö muuttuu aika nopealla aikataululla. Hallitus vaihtuu vuosittain eivätkä

sihteeritkään käsittääkseni pysy yleensä kovin montaa vuotta tehtävissään. Vuonna 2011 sekä

hallituksen kv-vastaava että kv-sihteeri olivat juuri vaihtuneet, joten sen lisäksi, että minä opettelin

uusia tehtäviäni, oli kaikki myös heille joko kokonaan tai osittain uutta. Ongelmia esiintyi erityisesti

budjetin kanssa johtuen osittain henkilöstön vaihtumisesta ja osittain uudesta valtakunnallisesta

viitekehyksestä. Tamyn kehyviikon budjetti selvisi kv-sihteeri ja sitä kautta myös minulle vasta

viikon jälkeen. Budjetista löytyi rahaa, jota siellä ei tiedetty olevan, ja se oli aika turhauttavaa, sillä

olisin halunnut käyttää sitä tiedotukseen ja kattamaan UM:n tuen ulkopuolisia kuluja. Nyt

ylimääräinen tiedotus jäi tekemättä ja jouduin hankkimaan rahat UM:n tuen ulkopuolisiin kuluihin

muualta, mikä tietenkin lisäsi työtä.

Suurin pettymykseni liittyen Tamyn toimintaan oli se, ettei Tamylta tullut osallistujia kehyviikon

tapahtumiin. Hallituksen kv-vastaava kävi kahdessa tapahtumassa ja siihen se sitten jäikin.

Tietenkään tarkoituksena ei ole järjestää Tamyn teemaviikkoa pelkästään Tamyn aktiiveille, mutta

koska osallistujamäärät ovat heilahtelevaisia ja epävarmoja, olisi mukavaa, että voisi luottaa siihen,

että edes Tamylta tulee osallistujia. Tämä olisi kohteliasta jo puhujiakin kohtaan. Totta kai

tamylaisilla on omat kiireensä, mutta toimijoita kuitenkin riittää. Luulisi että aina johonkin

tapahtumaan edes joku pääsisi osallistumaan. Jos tamylaisillakaan ei ole aikaa eikä halua osallistua

mihinkään, niin mitä järkeä on järjestää hurjasti tapahtumia? Olisin kaivannut myös tukea

tiedottamisen suhteen. Esimerkiksi Facebook-tiedottaminen on siitä hankalaa, että jokainen pystyy

kutsumaan tapahtumiin vain omat kaverinsa. Toisin sanoen viikon Facebook-tiedottaminen rajoittui

pitkälti minun kaverilistaani. Tieto olisi levinnyt ihan toisella tavalla, jos Tamyn aktiivit olisivat

aktiivisesti kutsuneet myös omat kaverinsa.

Kuten ilmeisesti aiemminkin, työtä oli paljon enemmän kuin 120 tuntia. Suostuin tietenkin siihen,

että ylimääräiset työtunnit ovat omalla vastuullani, kun otin työn vastaan, mutta Tamyssa olisi silti

syytä miettiä sitä, kuinka paljon koordinaattorilta voidaan vaatia. On mielestäni kohtuutonta, että

esimerkiksi vuosijuhlakoordinaattori ja kehykoordinaattori saavat saman palkan, sillä viikon

järjestämiseen menee todella paljon enemmän aikaa. Olisi hyvä, että koordinaattoreita olisi kaksi,

koska Tamyn hallituksen kv-vastaavasta tai kv-sihteeristä ei ole kovinkaan paljon apua viikon

järjestämisessä, koska he ovat todella kiireisiä. Ottaessani työn vastaan, olin ymmärtänyt, että heistä

olisi enemmän apua käytännön työssä tai ainakin tapahtumien suunnittelussa. Lisäksi minulle

sanottiin työhaastattelussa, että Tamyn suhdetoimintavastaava hoitaisi sponsorihankinnan hyvin

pitkälti, eikä minun tarvitsisi osallistua siihen kuin lähinnä suunnittelutasolla. Toukokuussa minulle

kuitenkin ilmoitettiin, että kyseisellä henkilöllä ei ole aikaa auttaa minua ollenkaan. Jätin

sponsorihankinnan sitten tekemättä, sillä minulla oli jo muutenkin todella paljon tehtävää. Loppujen

lopuksi jouduin hankkimaan sponsoreita hyvin lyhyellä aikataululla syksyllä, kun selvisi, ettei

UM:n tuki kata kaikentyyppisiä menoja, kuten puhujien lounaista ja vapaaehtoisten palkitsemista.

Tamyssa olisi myös hyvä edelleen miettiä ja tarkentaa sitä, mitä koordinaattorilta halutaan. Itse

käytin ohjenuorana edellisen vuoden tapahtumia ja pyrin järjestämään samanhenkisiä tapahtumia

suurin piirtein saman verran. Varsinaisia ohjeita en Tamysta saanut sen suhteen, mitä viikolta

käytännössä halutaan, mutta suunnitelmani otettiin kyllä hyvin vastaan. Seuraavaa viikkoa ajatellen

Tamylla olisi hyvä miettiä sitä, mitä viikolla halutaan saavuttaa. Halutaanko tarjota

mahdollisimman paljon vähän kaikkea vai keskittyä muutamaan isompaan asiaan? UM:n tarjoama

tuki on sen verran suuri, että sillä kyllä rahallisesti järjestää vaikka mitä. On kuitenkin vähän

kyseenalaista, että kuinka paljon yksittäinen tapahtuma kerää osallistujia, jos tapahtumia on todella

suuri määrä. 1-2 tapahtumaa per päivä on mielestäni järkevää. Koordinaattoria ajatellen olisi

mukavaa, jos hänelle annettaisiin minimitoivomukset. Esimerkiksi minimitavoitteena voisi olla 5

tapahtumaa, joista yksi on seminaari. Koordinaattorin tulisi toteuttaa ainakin ne, mutta voisi

halutessaan järjestää myös enemmän.

Tamylla olisi hyvä miettiä myös sitä, onko jatkuva teemaviikkojen järjestäminen järkevää. Syksyn

aikana pelkästään Tamyn puolesta järjestettiin kolme teemaviikkoa, eli käytännössä yksi viikko per

aktiivinen opiskelukuukausi. Tämän lisäksi yliopistolla on monien muidenkin tahojen järjestämiä

tapahtumia, luentoja ja teemapäiviä puhumattakaan kurssitarjonnasta. Ei ole ihme, että

opiskelijoiden kiinnostus yhtä viikkoa kohtaan ei ole kovin suurta kun tarjontaa on näinkin paljon.

Esimerkiksi TTY:llä on koko lukuvuoden aikana ainoastaan yksi selkeä teemaviikko ja sen takia

Ekokemin ekskursiolla mukana olleet teekkarit olivat erittäin kiinnostuneita kehyviikosta. He

harmittelivat sitä, ettei tapahtumia mainostettu myös heidän kampuksellaan. Tamyn kannattaisi

harkita yhteistyötä TTY:n suuntaan; miksi viikko ei voisi olla yliopistojen yhteinen? Yliopistot

tekevät keskenään mielestäni aivan liian vähän yhteistyötä, vaikka mahdollisuuksia olisi varmasti

paljon.

6. Valtakunnallinen viitekehys

Vuosi 2011 oli ensimmäinen, kun kehyviikko järjestettiin valtakunnallisessa viitekehyksessä. Koska

koko konsepti oli täysin uusi, siihen sisältyi todella paljon sähläämistä, hämmennystä ja

väärinkäsityksiä. Ajan myötä ajatus voi varmasti toimia, mutta sitä on syytä kehittää todella paljon.

Kun viimeisessä hankeohjausryhmän kokouksessa kerätään kaikkien ylioppilaskuntien kokemukset

yhteen, saadaan varmasti jatkoon hyviä suuntanuoria ja parannustoimia aikaiseksi. Kaikkein eniten

hanke tarvitsee selkeät toimintaohjeet, jotka kerätään johonkin samaan paikkaan. Sen sijaintia on

myös syytä miettiä, sillä tänä vuonna käytetty työalusta oli ainakin minun mielestäni todella sekava.

Paremmin toimisi esimerkiksi Google Docs, jossa pystyy jakamaan tiedostoja ja muokkaamaan

niitä samanaikaisesti eri koneilta. Lisäksi ohjelma sisältää chat-ominaisuuden, joten etätyö

helpottuisi todella paljon.

Erityisesti SYL:llä olisi mielestäni petrattavaa hankkeen koordinoinnissa. Paljon menee toki

ensimmäisen järjestyskerran piikkiin, mutta silti jos on olemassa kattojärjestö, jonka vastuulla on

olla ajan tasalla toimintamalleista ja toimia ”ohjenuorana” hankkeessa, pitäisi sen myös olla ajan

tasalla meneillään olevista asioista. Monet ohjeet tulivat todella myöhään ja niissä oli paljon

sekaannusta. Esimerkiksi aiemmin mainitun budjettiasian selvitykseen meni kaksi kuukautta ja

asiassa tunnuttiin toimivan ”näppituntumalla” eikä oikean tiedon varassa. Toivottavasti sama

henkilö on ohjaamassa kehyviikkoa myös ensi vuonna, jotta asioita ei tarvitse taas selvitellä

uudestaan, kun seuraava vastaava ei taaskaan tiedä toimintamalleja. Jos SYL onnistuu säilyttämään

(tiedon) jatkuvuuden hankkeen parissa, tulee siitä varmasti paljon hyödyllisempi hankkeen

kannalta, sillä projektikoordinaattorit ja hallitusvastaavat vaihtuvat ylioppilaskunnissa väistämättä

vuosittain. Työtä olisi helpompi tehdä, jos joku olisi sitä ennenkin ja tuntisi esimerkiksi UM:n

linjaukset.

7.Palautteet

Keräsin palautetta kehyviikosta Afrikka-illassa, ekskursiolla, torstain seminaarissa ja

suklaailtapäivässä. Yhteensä palautetta kertyi 28 kpl. Tiedotus sai palautteissa arvosanan 3,38,

tapahtumien mielenkiintoisuus 3,83 ja viikko kokonaisuudessaan 3,90. Yleisin annettu arvosana

kaikille osa-alueille oli 4. Sähköpostilista sekä kaverit olivat yleisin kanava, josta kehyviikosta oli

kuultu. Myös kehyviikon julisteet, pöytäkolmiot sekä viikon nettisivut olivat toimineet

tiedotuskanavana. Suosituimpia tapahtumia olivat Ekokemin ekskursio, Afrikka-ilta ja

suklaailtapäivä, mikä johtui luultavasti siitä, että palautteet kerättiin näissä tapahtumissa eikä suurin

osa niiden osallistujista osallistunut muihin tapahtumiin. Lisäksi tanssitunti ja kierrätystyöpaja

saivat kehuja. Kaksi palautteen antajaa oli osallistunut tapahtumiin kerätäkseen leimoja

kehypassiin.

Negatiivista palautetta viikko sai vain vähän. Suurimmat huomiot liittyivät tiedotukseen sekä

tapahtumien päällekkäisyyteen. Erityisesti lääketieteen opiskelijat olivat antaneet palautetta siitä,

että tiedotusta ei ollut järjestetty Kaupin kampukselle ollenkaan. Tämä kannattaa ottaa jatkossa

huomioon, itse en ollut osannut ajatella asiaa ollenkaan. Viikolla kaksi tapahtumaa meni

päällekkäin, joten olin aika yllättynyt siitä, että asiasta huomautettiin useammassa lomakkeessa.

Mikään tapahtuma kun ei kerännyt hurjaa määrää osallistujia, joten on melkoista sattumaa, että

nimenomaan niihin tapahtumiin, jotka sattuivat menemään päällekkäin, olisi ollut innokkaita

osallistujia. Tätä kannattanee kuitenkin jatkossa välttää.

Palautelomakkeissa toivottiin seuraavia aiheita/teemoja seuraavalle kehyviikolle:

Eksku vesivoimalaan, sosiaalityöhön liittyvää, mikrolainat, tapahtumia muista kulttuureista,

dokumentit ja muut elokuvat, monikulttuuriset illat, Naisten pankki, kehitysmaiden velat

kehittyneille maille, vaateteollisuus (toteutettiin tänä vuonna), elektroniikkateollisuus (toteutettiin

tänä vuonna)

8. Parannettavaa

Kaikki kehyviikon tapahtumat olivat mielestäni onnistuneita eikä niissä asiasisällön puolesta ollut

juuri parannettavaa. Yksikään negatiivinen palaute ei myöskään liittynyt tapahtumien sisältöön,

vaan pikemminkin teeman johdonmukaisuutta ja tapahtumien kiinnostavuutta kehuttiin. Karu

todellisuus on kuitenkin se, että vaikka tapahtumat olisivat asiasisällöllisesti päteviä ja puhujat

alansa asiantuntijoita, niin jos teema ei kiinnosta opiskelijoita, on osallistujia vaikea saada.

Teemojen täytyy olla todella ajankohtaisia ja iskevästi nimettyjä ja markkinoituja, jotta osallistujia

tulisi paikalle. Kuten aiemmin totesin, yliopistolla tapahtuu niin paljon kaikkea, että opiskelijat

viitsivät vain harvoin tulla paikalle mihinkään ylimääräiseen. Todella moni kehui kehyviikon

tapahtumia ja uutta, pirteämpää imagoa ja aikoi osallistua tapahtumiin, mutta itse osallistuminen jäi,

koska elämä tuli tielle ja muut prioriteetit nousivat tärkeämmäksi kuin kehyviikolle osallistuminen.

Uskon kuitenkin, että tänä vuonna aloitettu suunnanmuutos kehyviikon imagossa pirteämpään ja

iloisempaan suuntaan, oli hyvä päätös ja sitä on hyvä jalostaa edelleen seuraavina vuosina. Sain

henkilökohtaisesti palautetta julisteista ja nettisivuista usealta taholta ja mainitsipa yksi henkilö, että

tämä vuosi oli ensimmäinen, kun hän edes halusi harkita kehyviikolle osallistumista, koska

ensimmäistä kertaa tapahtuma ei vaikuttanut synkeältä.

Tiedotus on selkeästi se osa-alue, johon kannattaa varata entistä enemmän aikaa ja rahaakin.

Painotuotteita on hyvä edelleen olla, varsinkin pöytäkolmioita ja ehkä mahdollisesti myös

lentolehtisiä. Julisteita ei tarvitse kauheaa määrää, sillä yliopistolla on vain rajallisesti ilmoitustilaa.

Sen sijaan sähköiseen markkinointiin olisi pitänyt ja kannattaisi panostaa enemmän.

Sähköpostilistoilla olisi pitänyt selkeästi ilmoitella enemmän (tosin tässä on se ongelma, että

välittävätkö hallitusvastaavat viestejä eteenpäin), sillä se on ylivoimaisesti helpoin ja tehokkain

keino saavuttaa mahdollisimman paljon opiskelijoita. Itse en uskonut ohjelman listaamiseen

sähköpostiviestiin, sillä minusta se on hyvin raskasta luettavaa. Sain kuitenkin palautetta siitä, että

ohjelma olisi ollut fiksua olla heti sähköpostiviestissä eikä linkin takana, sillä useat eivät enää viitsi

klikkailla eteenpäin. Se tapa kannattanee siis palauttaa, ainakin yhteen viikosta lähetettäviin

viesteihin. Facebookiin ei kannata luottaa liikaa, sillä ihmiset saavat sielläkin hirveän määrän

informaatiota eikä sillä voi tavoittaa koko yliopistoa, koska kutsut voi lähettää vain omalla

kaverilistalleen. Facebookin maksullinen mainonta tosin voisi tulla kyseeseen. Olisin halunnut

hyödyntää sitä tänä vuonna, mutta budjetista ei löytynyt siihen rahaa (paitsi jälkikäteen).

Mainonnan voi siellä rajata kaikkiin Tampereen yliopiston opiskelijoihin ja se maksaa vain, jos joku

klikkaa mainosta, eli joku saa todella tietää viikosta. Jokainen klikkaus maksaa tietyn verran (n.

0,50€) ja niille voi asettaa päiväbudjetin (esim. max. 10e eli max. 20 klikkausta). Jos klikkaukset

tulevat päivältä täyteen, niin mainos ei näy ennen kuin seuraavana päivänä.

Toinen parannuksen paikka olisi viikon tavoitteiden ja teeman selkeyttäminen. Tamy voisi miettiä

vielä tarkemmin sitä, mitä haluaa viikolla saavuttaa jo pelkästään koordinaattorin työn

järkevöittämiseksi ja työmäärän vähentämiseksi (itse tein työtunteja ainakin 300h). Myös sitä,

halutaanko teemaviikkoja todella järjestää joka kuukausi, olisi syytä miettiä. Lisäksi

valtakunnallisessa ohjausryhmässä kannattaa miettiä tarkkaan sitä, miten yhteinen teema

määritetään. Tänä vuonna ylioppilaskuntia kehotettiin keksimään oma iskevämpi alaotsikko viikolle

ja pääotsikko oli aika epämääräinen kehitys ja kulutus. Tämä vaikeutti viikon markkinoimista

entisestään, sillä jo viikon nimi oli monimutkainen ja loppujen lopuksi ainoa näkyvä nimi oli

”kehitys ja kulutus” vaikka alaotsikon oli tarkoitus olla se myyvä ja raflaava. Seuraavana vuonna

kannattanee miettiä yhteinen teema tarkemmin ja keksiä oikeasti hyvä nimi viikolle. Lisäksi viikon

ajankohta kannattaisi miettiä hieman tarkemmin, tänä vuonna se ajoittui ainakin Tampereen

kannalta todella huonoon aikaan.

9. Lopuksi

Tämän raportin hieman synkeästä tunnelmasta huolimatta kehyviikko oli mahtava kokemus

osallistujamääriä lukuun ottamatta. Halusin vain tuoda esiin mahdollisimman paljon epäkohtia,

joiden tietämisestä etukäteen olisin hyötynyt todella paljon. Eniten harmitti se, että opiskelijat, jotka

olisivat varmasti pitäneet tapahtumista, eivät päässeet nauttimaan niistä tiedotuksen vähäisyyden,

tapahtumien päällekkäisyyden tai muiden kontrolloitavissa tai kontrolloimattomissa olemattomien

seikkojen takia. Itse ainakin sain paljon uutta näkemystä opintoihini ja mahdollisesti tulevaisuuden

työsuunnitelmiinikin ja myös monet muutkin osallistujat kokivat tapahtumat varsin hedelmällisiksi.

Kunhan viikon tekemisessä pidetään tekemisen ilosta ja interaktiivisuudesta kiinni, pysyy se

varmasti edelleenkin mielekkäänä ja mukavana tapahtumana. Koordinaattorina oppii myös paljon

stressinsietokykyä, koordinointikykyjä sekä valmiuksia toimia yllättävissä tilanteissa. Minuun voi

olla yhteydessä, jos seuraavan viikon järjestelyissä herää kysymyksiä. Lisäksi jos NääsPeksin tai

NääsBändin kanssa halutaan tehdä jatkossa yhteistyötä, kannattaa asia hoitaa minun kauttani (paitsi

jos seuraavallakin koordinaattorilla on yhteyksiä speksiin päin).

Venla Voutilainen

0409165463

venla.voutilainen@uta.fi

Liite 1 Ohjelma

Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko

Kulutus ja kehitys

Tampereen yliopisto 3.10.-7.10.2011

Ostetaan hyvä omatunto

Tampereella päätettiin lähestyä kulutuksen ja kehityksen teemaa länsimaiden kulutuksen kautta.

Onko kuluttaja vastuussa siitä, tehdäänkö kauppaa eettisesti ja kestävän kehityksen lähtökohtien

mukaisesti? Voiko kuluttamalla vaikuttaa? Kuinka paljon vastuuta voidaan jättää markkinavoimille

ja kuinka paljon valtioiden pitäisi puuttua kulutuksen ja kehityksen suuntaan?

Viikon kaksi pääseminaaria lähestyvät aihetta yritysten ja kuluttajan vastuiden välisen suhteen

kautta. Torstain yritysvastuuseminaarissa pohditaan vastuunkantoa ja keskiviikkona puolestaan

sertifiointijärjestelmiä, joiden avulla vastuuta pyritään kantamaan. Lisäksi luennoilla päästään

syventymään muutamaan yksityiskohtaisempaan näkökulmaan kulutuksesta ja kehityksestä.

Jotta meno ei menisi liian vakavaksi, viikolla pääsee pitämään myös hauskaa mm. tanssitunnilla,

leffaillassa ja Rock da Globe –lopetusbileissä. Kehitystorilla voit tutustua kehitysyhteistyön parissa

työskenteleviin järjestöihin ja toivottavasti löytämään oman foorumisi vaikuttaa. Tamyn Intia-

hanketta voit ostamalla kahvia kahvila Valosta tai syömällä kehylounaan jossakin yliopiston

ravintolassa.

Kerää itsellesi lahjakortti

Voit kerätä viikon aikana leimoja tapahtumista (keskiviikon ja torstain seminaareista saat 2 leimaa,

muista tapahtumista yhden). Kun olet saanut 7 leimaa täyteen, palauta leimapassisi 7:n leiman

saamisen yhteydessä. Passin saat kun olet ansainnut ensimmäisen leimasi. Nopeimmat 7 leimaa

täyteen saaneet saavat lahjakortin. Katso palkinnot. Saat valita passin palauttamishetkellä jäljellä

olevista palkinnoista mieluisimman. Aloitustempauksesta, kehitystorista, kehylounaista ja

loppubileistä ei saa leimaa. Jos palkintoja on jäljellä vielä loppubileiden alkaessa, ne arvotaan

kaikkien ennen klo 23 tulleiden kesken.

Tykkää kehyviikosta ja voita lippuja

Tykkää kehyviikon facebook-sivusta ja osallistut lopetusbileiden lippupaketin arvontaan.

Lippupaketti sisältää 4kpl pääsylippuja Rock da Globe -bileisiin (sis. narikan) sekä pääsyn jonon

ohi Volumeen.

Maanantai 3.10.2011

Aloitustempaus: Vaatteet pois! 14:00 Juhlasalin aula

Valtakunnallinen vaatetempaus. Paikalla on tilataideteos, joka on tehty Tampereen Punaisen Ristin

Kontti-kierrätysmyymälän lainaamista vaatteista. Myymälä vastaanottaa päivässä noin 150-200

kassillista vaatetta (yhdessä kassissa on n. 20 vaatekappaletta). Näistä puolet ovat niin huonossa

kunnossa, ettei niitä voida hyödyntää edelleen. Punainen Risti vastaanottaa vaatelahjoituksia tiistain

kehytorilla.

Esiintymässä improvisaatioteatteriryhmä NääsImpro sekä tanssiryhmä NääsDance. Tätä ei kannata

missata!

Luento: Killer Jeans and Sweatshop Fashion - What Can We Do for More Ethical Clothing

Klo 14:30 Linna K108

SASK:n Jukka Pääkkönen perehdyttää kuulijat Tappajafarkut -kampanjan teemoihin. Luennolla

katsotaan lisäksi lyhyt videopätkä aiheesta. Luento pidetään englanniksi.

Tappajafarkut: Farkkuja hiekkapuhalletaan, jotta vaate näyttäisi haalistuneelta, kuluneelta tai

valkaistulta. Hiekkapuhallus eroaa muista viimeistelytavoista, kuten kivipesusta siten, että sillä

saadaan hankausvaikutus vain tiettyihin kohtiin vaatetta. Kuluneennäköiset farkut ovat kannattavaa

liiketoimintaa – vähittäiskaupassa hiekkapuhalletuista farkuista saa huomattavasti paremman

hinnan kuin tavallisista farkuista.

Trendin todelliset kustannukset ovat kuitenkin piilossa: hiekkapuhallustyöntekijät sairastuvat

akuuttiin kivipölykeuhkosairauteen niissä maissa, joissa suurin osa vaatteistamme valmistetaan,

kuten Bangladeshissa, Kiinassa, Meksikossa ja Egyptissä. Yksin Turkissa rekisteröitiin 46:n

hiekkapuhaltajina työskennelleen ihmisen menehtyneen kivipölykeuhkoon ennen kuin valtio kielsi

hiekkapuhalluksen maaliskuussa 2009. Järjestöjen mukaan todellinen luku saattaa olla paljon

rekisteröityä suurempi.

Tanssitunti: Länsiafrikkalaista tanssia Klo 17:00 Atalpa, palloilusali osa A

Jamora ry:n tanssinopettaja Ismaila Sané ohjaa sinua länsiafrikkalaisen tanssin saloihin tunnin ajan.

Osallistuminen on ilmaista ja tunnille otetaan niin monta henkilöä kuin saliin mahtuu

saapumisjärjestyksen mukaan.

Keskustelutilaisuus: Vihreät vaatteet Klo 18:00 Kahvila Valo

Vaateteollisuus on ajautunut kestämättömälle polulle: vaatteita tuotetaan yhä enemmän, yhä

halvemmalla ja yhä nopeammin. Mikä vaikutus tällä on ympäristöön ja ihmisiin? Miten

vaateteollisuutta saataisiin ohjattua takaisin kestävän kehityksen tielle? Näitä aiheita maanantain

3.10. keskustelutilaisuudessa avaa ekologisiin ja eettisiin vaatteisiin erikoistunut vaatesuunnittelija

Anniina Nurmi.

Nurmi ylläpitää Vihreät Vaatteet verkkosivua www.vihreatvaatteet.com/ jossa hän kertoo vihreästä

tyylistä ja vastuullisesta kuluttamisesta. Tämän lisäksi Anniina Nurmi suunnittelee vastuullista

Nurmi-vaatemallistoa www.nurmiclothing.com.

Kehykahvi: Kahvila Valo myy koko viikon ajan intialaista monsuun malabar -kahvia

pressopannussa,(täyteläinen ja matalahappoinen tilakahvi, maanläheinen maku) hintaan 3,50e, josta

1e lahjoitetaan Tamyn Intia-hankkeeseen.

Tiistai 4.10.2011

Kehitystori Klo 11-15 Päätalon aula

Kehitysyhteistyöjärjestöt, yritykset ja kehitysyhteistyöviikon yhteistyökumppanit esittelevät

toimintaansa. Tule näkemään ja kokemaan, miten sinä voit osallistua kehitysyhteistyöhön ja

eettisemmän maailman luomiseen! Mukana torilla mm. Merkur-pankki, NääsPeksi, TAYK, Globaali

sosiaalityö, Eurooppanuoret, Tampereen Unicef-vapaaehtoiset, Amnestyn paikallisryhmä,

Rauhanpuolustajat, Tamyn kehyryhmä, ATTAC, Punaisen Ristin Kontti ja Maailmankauppa

Tasajako.

Siivoa vaatekaappisi hyötykäyttöön! Punaisen Ristin Kontti on torilla paikalla ja ottaa

vaatelahjoituksia vastaan. Lahjoita tarpeettomat tavarasi, niin olet osana SPR:n auttamisen ketjua.

Tutustu samalla kansainväliseen vaateapuun ja lahjoitusten laatukriteereihin. Olethan vastuullinen,

ja hankkiudut huonokuntoisesta tavarasta asiallisesti eroon ja tuot keräykseen vain sellaista, josta on

vielä jollekulle toiselle iloa. Tavara, jonka voisit antaa ystävällesi, kelpaa varmasti myös Konttiin.

Kehylounas: Ravintola Linna Klo 10.30-16.00

Sodexo lahjoittaa jokaisesta myydystä kehylounaasta 10snt Tamyn Intia-hankkeelle.

Luento: Työolot Nokian ja sen alihankkijoiden tehtailla Intiassa Klo 14.15-15.30 Linna K109

Nälkäpalkat ja epävarmat työsuhteet ovat Intian elektroniikkateollisuuden arkipäivää. Finnwatch on

tutkinut työoloja ja -ehtoja Nokian ja sen alihankkijoiden Salcompin, Flextronicsin sekä Foxconnin

tehtailla Chennain vapaatuotantoalueilla.

Päivi Pöyhönen (DI, VTK) toimii tutkijana Finnwatchissa. Finnwatch tutkii ja tarkkailee

suomalaisten ja Suomeen sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa.

Järjestön taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.

Luento koostuu 20 minuutin esitelmästä, aiheeseen liittyvästä 10 minuutin filmistä sekä

keskustelusta. Tilaisuuden lopuksi katsotaan "Kännykkäsi todellinen hinta" -dokumentti (kesto

30min).

Seminaari: Jos euro kaatuu, kaadutko sinäkin? Keskustelua Euroopan talouden

tulevaisuudesta. Klo 16-18 Pinni A1078

Samu Kurri, Suomen Pankin toimistopäällikkö Eurooppalaiset valtiot lainakierteessä

Lauri Kajanoja, Suomen Pankin johtava neuvonantaja Kaatuuko euro? Talouskriisin seuraukset

Heikki Patomäki, Valtiotieteiden tohtori ja kansainvälisen politiikan professori, Helsingin

yliopisto Eurokriisin anatomia: väärintulkinnoista ratkaisuihin

Seminaarin järjestää: Eurooppanuoret. Jokainen puheenvuoro kestää 30min.

Lisätietoja: Hanna Harrison:

Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu.

Leffailta: The 11th Hour Klo 17:30-20 Päätalo Ls A31

A look at the state of the global environment including visionary and practical solutions for

restoring the planet's ecosystems. Directors: Leila Conners and Nadia Conners. Writers: Leonardo

DiCaprio, Nadia Conners, and Leila Conners. Duration 95min.

Elokuvan jälkeen käydään keskustelua sen herättämistä ajatuksista.

Tilaisuuden järjestää: TAYK

Lisätietoja: Mirka Wendt

Vegaaniliitto järjestää leffaillan yhteydessä maistiaistarjoilun erilaisista vegaaniystävällisistä

ruoista.

Keskiviikko 5.10.2011

Kehylounas: Ravintola Minerva Klo 10.30.-16.00

Amica lahjoittaa jokaisesta myydystä kehylounaasta 10snt Tamyn Intia-hankkeelle. Kehylounas on

tänä vuonna lihamakaronilaatikko. Lounas maksaa asiakkaalle saman verran kuin ennenkin

lahjoituksesta huolimatta.

Seminaari: Ostamalla muutosta? Klo 12.15-15.45 Pinni A1081

Seminaarissa pohditaan sertifiointijärjestelmien vaikutuksia, toimivuutta ja merkitystä. Kuinka

paljon sertifiointijärjestelmiä voidaan ja kannattaa sisältää lainsäädäntöön? Miten esimerkiksi Reilu

Kauppa vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään? Onko kuluttajan mahdollista saada tarpeeksi

tietoa vastuullisen päätösten tekoon? Voiko kulutus luoda kattavia muutoksia tuotantotapoihin?

Lisäksi seminaarissa käsitellään globaalin kulutuksen teemoja ja länsimaisen kulutuksen

vaikutuksia kehitysmaihin ja kehitykseen.

Klo 12.15 – 12.30 Seminaarin puheenjohtajan Miika Tomin alkusanat

Klo 12.30 – 12.45 Anja Nygren: Sertifioidut etelän tuotteet: Ostammeko kestävyyttä, eksotiikkaa

vai solidaarisuutta?

Klo 12.45 – 13.00 Reeta Partanen: Maailma muuttuu ostos kerrallaan - Mitä Reilun kaupan merkki

kertoo kuluttajalle?

Klo 13.00 – 13.15 Vesa Leino: Sertifikaatit käytännön hankehallinnossa

Klo 13.15 – 13.30 Ulla Roiha: Sertifikaatit ja ohjeistot vastuullisen yritystoiminnan työkaluina

Klo 13.30 – 13.45 Kaisa Sorsa: Sertifiointijärjestelmät kuluttajan tukena: järjestelmien

luotettavuuden ja uskottavuuden kriteerit

Klo 13.45 - 14.15 tauko

Klo 14.15 - 15.00 Paneelikeskustelu

Klo 15.00 - 15.45 Yleisökeskustelu

Miika Tomi

Kansainvälisen politiikan maisteriopiskelija Tomi valittiin juuri Suomen UNESCO-

nuorisodelegaatiksi. Tomi on opiskellut ulkomailla Sciences Po Paris’ssa ja London School of

Economicsissa sekä suorittaa nyt maisterintutkintoaan kansainvälisessä politiikassa Tampereen

yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Vuonna 2009 hän palveli EU:n ja YK:n rauhanturvaajana

Tšhadissa. Tampereella Tomi toimii kaupungin varavaltuutettuna, kirkkovaltuutettuna ja Rotaract-

klubin presidenttinä.

Anja Nygren

Anja Nygren on kulttuuriantropologian tohtori ja työskentelee yliopistonlehtorina

kehitysmaatutkimuksen oppiaineessa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän on

myö ympäristöpolitiikan dosentti sekä Helsingin että Tamperen yliopistoissa. Nygren on tutkinut

metsäsertifikaatteja Hondurasissa, sertifoitujen huonekalujen kauppaa Keski-Amerikasta

Eurooppaan sekä Reilun Kaupan sertifioinnin vaikutuksia Nicaraguan viljelijöihin ja työläisiin.

Reeta Partanen

Reeta Partanen on Reilun Kaupan edistämisyhdistyksen järjestö- ja kuntayhteyksien päällikkö jonka

vastuualueeseen kuuluu Reilun kaupan näkyvyyden ja tunnettavuuden edistäminen erityisesti

kaupungeissa ja järjestösektorilla. Reilun kaupan edistämisyhdistys on 30 järjestön muodostama

yhdistys, jonka tehtävänä on tiedottaa Reilun kaupan merkkijärjestelmästä sekä valvoa Reilun

kaupan merkin käyttöä Suomessa ja Baltiassa. Yhdistys ei ole kaupallinen toimija.

Vesa Leino

Vesa Leino työskentelee ulkoasiainministeriön kehityspoliittisella osastolla neuvonantajana

erityisalanaan hankinta ja hankehallinto. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluu kehitysyhteistyön

hankintoihin liittyvä neuvonta koko hankintasyklin osalta, hankinta- ja hankehallinnon koulutus

sekä ohjeistojen kehittäminen ja ylläpito, hankintamenettelyjen yhdenmukaistaminen sekä

osallistuminen alan kansainväliseen yhteistyöhön.

Ulla Roiha

Ulla Roiha toimii yhteiskuntavastuun asiantuntijana Finnish Business & Societyssa (FiBS). FIBS

on vastuullisen yritystoiminnan verkosto, voittoa tavoittelematon yhteiskuntavastuualan toimija,

jonka tarkoituksena on edistää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullista

yritystoimintaa Suomessa. Koulutukseltaan Ulla Roiha on kauppatieteiden maisteri, joka jo

opinnoissaan keskittyi yritysvastuuseen. Ulla on työskennellyt kuuden vuoden ajan Intiassa sekö

konsulttina että liiketoiminnan käynnistäjänä.

Kaisa Sorsa

Kaisa Sorsa työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa juridiikan ja liiketalouden yliopettajana

Bioalat ja liiketalous -tulosalueella. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden tohtori ja

oikeustieteiden kandidaatti. Hän on mm. tehnyt tutkimuksen "Itsesääntely ja yhteiskuntavastuu"

Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle ja työ- ja elinkeinoministeriölle vuonna 2010. Lisäksi hän

väittelee tänä syksynä Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheenaan: "Kansainvälisen kaupan

arvoketjujen sääntely. Yhteiskuntavastuun ja ennakoivan oikeuden tarkastelua".

Kierrätystyöpaja: Uusintakierros Klo 17:30-20 Linna 5026

Eikö lempivaatteesi enää istu tai sovi tyyliisi? Lojuuko nurkissasi käyttämättömiä kankaita?

Kehyviikon työpajassa voit muokata siitä uuden hiuskoristeen! Nelliinan vaatehuoneen Niina

Tapojärvi ja burleskitaiteilija sekä Olivia Rouge –tuotemerkin suunnittelija Mona Laitinen ohjaavat

työpajaa ja auttavat sinua muokkaamaan unohtuneesta vaatteesta jotain aivan uutta. Jos sinulla ei

ole omia kankaita, voit käyttää työpajan kierrätysmateriaaleja.

Osallistumis- ja materiaalimaksu 4e. Hinta sisältää tarvittavat materiaalit, ohjauksen sekä pientä

naposteltavaa. Mukaan mahtuu 15 henkilöä. Ilmoittautuminen alkaa 21.9.2011 klo 08.00 ja päättyy

27.9.2011 klo 23.59. Lähetä nimesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen kehykoordinaattori@tamy.fi

otsikolla ”Kierrätystyöpaja”. Työpajaan voivat osallistua ainoastaan Tampereen yliopiston

opiskelijat, joten ilmoittautuminen tulee lähettää uta.fi-osoitteesta. Voit ilmoittaa ainoastaan itsesi.

Vastausviestissä saat maksuohjeet. Ilmoittautuminen on sitova.

Torstai 6.10.2011

Kehylounas: Yliopiston ravintola Klo 10.30.-17.00

Yliopiston ravintola lahjoittaa jokaisesta myydystä Reilu-lounaasta 10snt Tamyn Intia-hankkeelle.

Kehylounaita on kaksi erilaista.

Lounaslinjassa: Hernekeitto (valmistettu luomuherneestä) ja kaurapannukakku (Luomu:

kaurahiutale, maito, vehnäjauho ja kananmuna)

Kasvislinjassa: Intialainen kik-hernepata (luomukikherne, lähitoimittajan kasvis). Lisäkkeenä

luomupasta.

Seminaari: Kehitys, kulutus ja yritysvastuu Klo 13:15-16.45 Päätalo A4

Seminaarissa keskustellaan yritystoiminnan, kulutusvalintojen ja kehitysmaiden eettisen kehityksen

suhteesta. Kuinka paljon vastuuta voidaan antaa kuluttajan valinnoille ja voivatko ne todella

muuttaa toimintatapoja? Riittävätkö soft law ja vapaaehtoisuuteen perustuvat standardit

sitouttamaan yritykset kestävään, eettiseen toimintaan? Miten kotimaassa noudatetut vapaaehtoiset

standardit toteutuvat yritysten toimiessa kehitysmaissa? Jääkö yritysvastuu viher-/sinipesuksi ja

pitäisikö sosiaalisen, eettisen ja ympäristövastuiden olla entistä enemmän pakollisia? Entä missä

menee valtioiden vastuun raja?

Klo 13:15 – 13:30 Seminaarin puheenjohtajan Anita Kelleksen alkusanat

Klo 13:30 – 13:45 Pekka Ristelä:Kuka vastaa nälkäpalkoista?

Klo 13:45 – 14:00 Hannele Mäkelä: Yritysten vastuupuheet ja -teot

Klo 14:00 – 14:15 Maarit Laihonen: Yritysvastuu globaalin oikeudenmukaisuuden jäljillä?

Klo 14:15 – 14:30 Pertti Ikonen: Ulkoasiainministeriö ja yritysten yhteiskuntavastuu

Klo 14:30 – 15.00 tauko

Klo 15:00 - 16:00 Paneelikeskustelu

Klo 16:00 - 16:45 Yleisökeskustelu

Anita Kelles

Anita Kelles on yksi ATTAC:n kolmesta puheenjohtajasta ja on järjestön edustaja Työ- ja

elinkeinoministeriön yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnassa. Lisäksi hän on toiminut

Aasian kehityspankin sosiaalisen kehityksen toimiston päällikkönä ja ILO:n Etelä-Aasian

aluetoimistossa erikoisneuvonantajana.

Pekka Ristelä

Pekka Ristelä työskentelee SAK:ssa, jossa hän vastaa mm. yritysten yhteiskuntavastuuseen,

eettiseen kuluttamiseen ja kehityspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Koulutukseltaan Ristelä on

valtiotieteiden maisteri.

Hannele Mäkelä

Hannele Mäkelä on yrityksen laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopistosta, ja

viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa yritysten yhteiskuntavastuusta. Mäkelän tutkimus keskittyy

erityisesti yritysten sosiaalisen vastuun raportointiin.

Pertti Ikonen

Pertti Ikonen on kauppa ja kehitys -prosessin vastuuvirkamies ulkoasiainministeriön

kehityspoliittisella osastolla. Hänen vastuualueenaan ovat myös kehitysmaiden tietoyhteiskunta-

asiat. Lisäksi hän toimii Suomen kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for Trade)

toimintasuunnitelman koordinaattorina. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti Helsingin

yliopistosta.

Teemailta: Afrikka Klo 17:30 eteenpäin, Linna 6034

Tervetuloa Globaali sosiaalityö ry:n järjestämään Afrikka-iltaan! Ilta alkaa klo 17.30 ruokailulla.

Tarjolla on herkullinen afrikkalainen päivällinen. Illan aikana sosiaalityön opiskelijat ja jatko-

opiskelijat kertovat sosiaalityöstä ja sosiaalityön opiskelijavaihdosta Afrikassa.

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Tervetuloa kansainvälistymään Tampereella!

Globaali sosiaalityö ry www.globaalisosiaalityo.org

Lisätietoja: Kaisa-Elina Hotari: Lähetä sähköpostia

Perjantai 7.10.2011

Ekskursio: Ekokem Klo 8-14 Keskustori-Riihimäki-Keskustori

Oletko aina halunnut tietää, mitä vanhalle loisteputkelle tapahtuu? Tai auton vanhoille öljyille ja

akuille? Entä kuka pelastaa tilanteen, kun tulvaveteen sekoittuu myrkyllisiä aineita? Kaikki

tuottamamme jäte ei (onneksi) päädy kasoihin kaatopaikoille, vaan ongelmajätettäkin voidaan

hyödyntää edelleen. Ja se, mitä ei voida, täytyy hävittää vastuullisesti pallomme tulevaisuuden

turvaamiseksi. Ekokem-yhtiöt vastaavat kaikesta tästä. Lisäksi yhtiö tuottaa ratkaisuja pilaantuneen

maaperän ja pohjaveden puhdistamiseksi, eli he auttavat siinä, että meillä kaikilla olisi mukavampi

ja puhtaampi elinympäristö.

Kehyviikon Ekokemin ekskursiolle pääset kurkistamaan yhtiön jokapäiväiseen toimintaan. Aluksi

kehitysinsinööti Jouni Perttilä esittelee yrityksen eri toimintoja ja sitten pääsemme tarkastelemaan

itse laitosaluetta.

Ekskursiolle mahtuu mukaan 40 henkilöä. Ilmoittautuminen alkoi keskiviikkona 21.9., mutta

mukaan mahtuu yhä. Osallistuminen maksaa 3e. Voit ilmoittautua lähettämällä nimesi ja

puhelinnumerosi osoitteeseen kehykoordinaattori@tamy.fi otsikolla ”Ekokem”. Vastausviestissä

saat tarkemmat ohjeet. Tule mukaan niin ei tarvitse sitten seuraavana maanantaina kuunnella

kavereilta että miten kivaa ekskulla oli!

www.ekokem.fi

Suklaailtapäivä Klo 12:30-14:30 Linna K108

Eettisen kaupan puolesta Ry:n Tampereen paikallisryhmä esittää dokumentin The Dark Side of

Chocolate (Bastard Films 2010, kesto 46 min.) Leffa pureutuu kaakaobisneksen pimeään puoleen,

jota sävyttävät ihmiskauppa sekä lapsityövoima. Millainen on suklaan matka etelän

kaakaoplantaaseilta pohjoisen herkuksi? Tule katsomaan ja keskustelemaan, tarjoamme osallistujille

Reilun kaupan kahvia sekä suklaata.

Lisätietoja: Eveliina Pääkkönen: Lähetä sähköpostia

Lopetusbileet: Rock da Globe Klo 20-04 Ravintola Volume (Otavalankatu 9)

Kehitysyhteistyöviikko viimeistellään loistavilla bileillä Volumessa. Ovet aukeavat klo 20.00 ja

ennen bändin aloittamista klo 23.00 järjestetään viikon tapahtumien aiheista koostettu tietovisa,

jossa on mahdollista voittaa loistavia palkintoja. Illan pääesiintyjä on NääsPeksistä tuttu NääsBändi,

joka tanssittaa juhlakansaa armottomalla groovella maailman eri kolkista valikoidulla musiikilla.

Illan viimeisinä tunteina kuultavaa tarjoilevat Plaugen DJ:t.

Liput ennakkoon 2e, ovelta 3e ja narikka 2e. Jokaisesta ennakkoon ja ennen klo 23 ovelta myydystä

lipusta lahjoitetaan Tamyn Intia-hankkeelle 1e. Muista siis hankkia lippusi ajoissa!

Lipunmyynti alkaa perjantaina 23.9.2011. Lippuja saa Päätalon Juvenes-kirjakaupasta.

Liite 2

TIEDOTUSSUUNNITELMA Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko

Kehitys ja kulutus – Ostetaan hyvä omatunto

Venla Voutilainen

Projektisihteeri

kehykoordinaattori@tamy.fi

040 961 5463

Pöytäkolmiot ja julisteet Viikon tapahtumista tiedotetaan julisteiden ja pöytäkolmioiden avulla. Julisteita painatetaan 60kpl

ja pöytäkolmioita 100kpl ja ne tulevat olemaan kaksikielisiä, jotta samoilla materiaaleilla

tavoitetaan sekä suomen- että vieraskieliset opiskelijat. Muutama juliste levitetään myös

yhteistyökumppaneiden tiloihin ympäri keskustaa. Julisteet levitetään yliopistolle reilua viikkoa

ennen itse tapahtumaa ja pöytäkolmiot yliopiston ravintoloihin viikkoa aikaisemmin. Lisäksi

julisteiden yhteydessä levitetään erillistä bilejulistetta, jota painetaan 20kpl. Julisteiden tekstien

deadline on elokuun puolivälissä ja ne menevät painoon elokuun lopussa.

Kotisivut Viikon kotisivut aukeavat osoitteessa www.tamyfi./kehyviikko2011. Sivujen on tarkoitus aueta

muutama viikko ennen itse tapahtumaa. Niille tulee etusivulle viikon esittely ja tiedot kehypassista

sekä facebookin lopetusbileiden lippupaketin arvonnasta. Ohjelma tulee sivuille päiväkohtaisena ja

kaikki englanniksi järjestettävät tapahtumat tulevat erillisille englanninkielisille sivuille.

Sähköpostilistat ja Facebook Viikkoa mainostetaan sähköpostilistojen kautta. Järjestösihteeri välittää tiedon viikosta viikkoa

aikaisemmin ja vielä viikon alkaessa. Lisäksi kv-sihteeri välittää tiedon viikosta kehyryhmän listalle

sekä gaia-listalle. Lisäksi projektisihteeri välittää viestit suoraan politologit-listalle. Tarvittaessa

ekskursiota voidaan mainostaa TTY:n kiltojen sähköpostilistoilla. Lisäksi kierrätystyöpajan ja

ekskursion ilmoittautumisesta lähtee viesti muutamaa viikkoa ennen itse viikkoa.

Facebookiin perustetaan kehyviikolle oma ryhmä. Sinne tulee lopetusbileiden lippupaketin arvonta

sekä linkki viikon ohjelmaan. Lisäksi facebookiin luodaan oma tapahtuma itse viikolle ja

lopetusbileille.Ryhmän admineiksi lisätään myös Tamyn kv-vastaava ja kv-sihteeri, jotta tiedotus

tavoittaisi enemmän ihmisiä. Facebook-sivu avataan kahta viikkoa ennen kehyviikkoa.

Muu tiedotus yliopistolla ja Tamyssa Yliopiston tiedotukselle ilmoitetaan teemaviikosta ja pyydetään, että viikon tapahtumista

tiedotettaisiin ympäri yliopistoa olevissa näytöissä. Mahdollisesti viikosta ilmoitetaan myös aihetta

koskevien oppiaineiden opettajille. Lisäksi kehyviikon banneri tulee Tamyn nettisivujen etusivulle.

Lehdistö Viikosta lähetetään lehdistötiedote mahdollisimman moneen medialistalta löytyvään osoitteeseen.

Erityisesti Aviisiin on tärkeää saada juttu ja järjestösihteeri voi ilmoittaa viikosta omalla palstallaan.

Englanninkielinen tiedotus Kansainvälisten asioiden sihteeri voi laittaa tietoa IS-listalle ja tiedottaa viikosta kv-tuutorit -listalla.

Lisäksi viikosta voi tiedottaa ESN:n kautta, ISOT-listan kautta ja POL-INT -listan kautta. Lisäksi

nettisivujen materiaali tuotetaan myös englanniksi. Tiedotus painotetaan ajalle viikkoa ennen

kehyviikon alkua. Englanninkielisesti tiedotetaan ainoastaan tapahtumista, joihin voi osallistua,

vaikka ei osaisi suomea. Käännettävät tekstit toimitetaan Tamyn kääntäjälle vähintään viikkoa

ennen niiden suunniteltua lähettämistä listoille. Julisteisiin ja pöytäkolmioihin tulevat tekstit

kääntää SYL:n kääntäjöharjoittelija.

Liite 3 SOPIMUS 3.10.2011

Sopijaosapuolet: Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Vivabarista Oy

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja Kahvila Valo/Vivabarista Oy sopivat, että Kahvila

Valo lahjoittaa jokaisesta 3.10.-7.10. myydystä monsuur malabar –kahvista 1e

lyhentämättömänä Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöhankkeeseen.

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta.

Kahveja myytiin yhteensä _____kpl, josta kehitysyhteistyöhankkeeseen luovutettiin ___ e.

Paikka ja aika

___________________ _______________________

Venla Voutilainen Pekka Heinonen Projektisihteeri Valtakunnallinen kehyviikko 2011

Liite 4

Tiedote 15.11.2010

Vapaa julkaistavaksi heti

Yliopistojen valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko Tampereen yliopiston kampuksella

3.-7.10.2011

Yliopistojen valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko järjestetään Helsingin, Tampereen, Turun ja

Jyväskylän yliopiston kampuksilla 3.-8.10.2011. Tänä vuonna viikon teemana on ?Kulutus &

Kehitys?. Tampereen teemaviikon "Ostetaan hyvä omatunto" aloittaa maanantaina 3.10.

valtakunnallinen Vaatekasa-tempaus yliopiston juhlasalin aulassa. Paikalle on rakennetty

tilataideteos käytetyistä vaatteista. Lisäksi paikalla ovat esiintymässä NääsImpro ja NääsDance.

Viikon muut päätapahtumat Tampereella ovat kaksi pääseminaaria, joihin tulee puhujia mm.

ulkoasiainministeriöstä, SAK:sta ja Helsingin yliopistosta. Lisäksi viikolla on mahdollista käydä

ekskursiolla tutustumassa Ekokemiin Riihimäellä, oppia afrikkalaista tanssia sekä tutustua

ajankohtaisiin elokuviin. Kaikki huipentuu lopetusbileisiin Volumessa perjantaina 7.10. Viikon

koko ohjelma löytyy osoitteesta www.tamy.fi/kehyviikko2011/.

Teemaviikon tarkoituksena on herättää opiskelijoissa kiinnostusta globaaleihin kehityskysymyksiin

ja kannustaa toimimaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Viikon aikana pohditaan esimerkiksi,

minkälainen on kulutuskulttuurin nurja puoli ja miten voi kuluttaa eettisemmin ja ekologisemmin.

Tapahtuma järjestetään ulkoasiainministeriön tuella.

Tervetuloa mukaan!

Terveisin Tampereen paikalliskoordinaattori

Venla Voutilainen

Lisätietoja numerosta 040 961 5463 tai kehykoordinaattori@tamy.fi

Liite 5 Kehyjuliste

Tähän lisättiin myöhemmin kehyviikon nettiosoite, joka oli jäänyt pois

tästä.

Liite 6 Bilejuliste

Liite 7

Bileliput ja fb-logo

Liite 8 Budjetti

UM:n tuki

Kululaji Yksiköiden Yksikkö- Euromäärä

määrä laatu hinta yhteensä

Luennoitsijoiden matkakulut 13 matkakorvaukset Hki-Tre-Hki 60 780

Tanssiopettajan palkkio 1 palkkio 50 50

Työpajan vetäjien palkkiot 2 palkkio 50 100

Kierrätystyöpajan materiaalit 1 materiaalikulut 45 45

Ekskursion bussi 1 bussin vuokra 395 395

Bändin palkkio 1 palkkio 200 200

DJ:iden palkkio 2 palkkio 50 100

Bilejulisteiden suunnittelu ja paino, nettisivut 1 150 150

Bileiden PA 1 vuokra 100 100

Teostokorvaus 1 41 41

Juoksevat kulut 1 39 39

Kulut yhteensä: 2000

Muut kulut

Kehypassin palkinnot 100e

Bändin ruokailu 10x 7e = 70e

Luennoitsijoiden lounaat 13x 5e = 65e

Vapaaehtoisten palkitseminen 10x 8,50e = 85e

Yht. 320e

Tulot

Ekskursion osallistumismaksu 40x 3e = 120e

Kierrätystyöpajan osallistumismaksu 15x 4e = 60e

Lopetusbileiden lipputulot 70x 2e = 140e

Yht. 320e

Liite 9 Toteutunut budjetti

Kululaji Yksiköiden Yksikkö- Euromäärä

Ulkoministeriön tuki määrä laatu hinta yhteensä

Luennoitsijoiden matkakulut 5 matkakorvaukset Hki-Tre-Hki 59,54 297,7

Työpajan vetäjien palkkiot 2 palkkio 50 100

Juoksevat kulut 1 53,28 53,28

Kierrätystyöpajan materiaalit 1 materiaalikulut 60 60

Ekskursion bussi 1 bussin vuokra 395 395

Bändin palkkio 1 palkkio 200 200

DJ:iden palkkio 1 palkkio 100 100

Bilejulisteiden suunnittelu ja nettisivut 1 palkkio 246 246

Bileiden PA 1 vuokra 100 100

Keskusteluillan vetäjän matkakulut 1 matkakorvaukset Hki-Tre-Hki 51,19 51,19

Tanssiopettajan palkkio 1 palkkio 50 50

Taideteoksen rakentajan palkkio 1 lahjakortti 20 20

Bilejulisteiden paino 1 kulu 35 35

Kulut yhteensä: 1708,17

Kululaji Yksiköiden Yksikkö- Euromäärä

Tuen ulkopuoliset kulut määrä laatu hinta yhteensä

Vapaaehtoisten palkitseminen 5 9,4 47

Puhujien ruoat 1 39,45 39,45

Esiintyjien ruoat 8 7,5 60

Tulot yhteensä: 146,45

Tulolaji Yksiköiden Yksikkö- Euromäärä

määrä laatu hinta yhteensä

Ekskursion osallistumismaksu 17 osallistumismaksu 3 51

Lopetusbileiden lipputulot, ennakkoliput 6 lipputulo 1 6

Työpajan osallistumismaksu 13 osallistumismaksu 4 52

Lopetusbileiden lipputulot, ovelta 35 lipputulo 2 70

Tulot yhteensä: 179

Liite 10 Kehypassi

LEIMAPASSI Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko 2011

Kulutus ja kehitys

Tamy esittää: Ostetaan hyvä omatunto Saat jokaisesta kehyviikon tapahtumasta yhden (1) leiman

tapahtuman lopuksi. Aloitustempauksesta, kehitystorista ja

loppubileistä ei saa leimaa, mutta keskiviikon ja torstain

seminaareista leimoja saa kaksi (2). Kun saat passin täyteen, voit

valita mieleisesi palkinnon niistä, joita sillä hetkellä on vielä jäljellä.

Liite 11 Palautelomakkeet

1 7

4

5

6

3

2

Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko 2011

Kulutus ja kehitys - Ostetaan hyvä omatunto

Palautelomake

1. Pääaineesi tai ammatti:

2. Opintojesi aloitusvuosi:

3. Mistä sait tietää kehyviikosta?

1 sähköpostilistalta

2 kehyviikon julisteista

3 kehyviikon pöytäkolmioista

4 facebookista

5 viikon nettisivuilta

6 kavereilta

7 jostain muualta, mistä?

_______________________________________________

4. Asteikolla 1-5 (1=epäonnistunutta, 5=todella onnistunutta), kuinka

onnistunutta viikon tiedotus mielestäsi oli?

1 2 3 4 5

5. Asteikolla 1-5 (1=valtaosa tapahtumista ei kiinnostanut minua lainkaan,

5=kaikki tapahtumat olivat kiinnostavia), kuinka kiinnostavia viikon

tapahtumat mielestäsi olivat?

1 2 3 4 5

6. Asteikolla 1-5 (1=täysin epäonnistunut, 5=todella onnistunut), kuinka

onnistunut kehyviikko sinusta kokonaisuudessaan oli?

1 2 3 4 5

7. Osallistuitko/aiotko osallistua

1 yhteen tapahtumaan

2 2-3 tapahtumaan

3 useampaan tapahtumaan

8. Tapahtuman/tapahtumien nimi/nimet:

9. Osallistuitko/aiotko osallistua useampaan viikon tapahtumaan kerätäksesi

leimoja kehyviikkopassiin?

1 kyllä 2 ei

10. Mikä oli hyvää kehitysyhteistyöviikolla?

11. Mikä olisi voinut mennä paremmin? Parannusehdotuksia?

12. Mikä oli viikon kiinnostavin tapahtuma:

13. Millaisista kehitysyhteistyöasioihin liittyvistä asioista olisit kiinnostunut

kuulemaan tulevaisuudessa?

Lämmin kiitos palautteestasi!

Natinal development cooperation week 2011

Consumption and development – Buying: A Clean Conscience

Feedback Form

1. Your major or profession:

2. The year you started studying in University of Tampere:

3. Where did you hear about this theme week?

1 listmail

2 posters

3 ads at uni restaurants

4 facebook

5 week’s website

6 friends

7 somewhere else, where?

_______________________________________________

4. On scale 1-5 (1=poorly, 5=very well) how well do you think students were

informed about this theme week?

1 2 3 4 5

5. On scale 1-5 (1=most of the events didn’t interest me at all 5=I was

interested in all the events), how interesting did you find the events organized

this week?

1 2 3 4 5

6. On scale 1-5 (1=total failure, 5=great success), how good did you find the

development cooperation week overall?

1 2 3 4 5

7. Did you participate or plan to participate in

1 one event

2 2-3 events

3 4 or more events

8. The name(s) of the event(s):

9. What was good about this week?

10. What could have been better? Any suggestions?

11. The most interesting event in the whole week was:

12. What kind of events would you be interested participating in on next

year’s development cooperation week?

Thank you for your feedback!