fides ostiensis lÄntisen teo- logian opiskelijoiden aine … · and christmas season festives. for...
TRANSCRIPT
FIDES OSTIENSIS LÄNTISEN TEO-LOGIAN OPISKELIJOIDEN AINE-JÄRJESTÖNÄ JOENSUUSSA 1997–2017
Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto
Läntinen teologia
Pro gradu -tutkielma, toukokuu 2018
Kirkkohistoria
Jani Mäkitalo
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
Tiedekunta – Faculty Filosofinen tiedekunta
Osasto – School Teologian osasto
Tekijät – Author Jani Mäkitalo Työn nimi – Title Fides Ostiensis läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestönä Joensuussa 1997–2017
Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date
Sivumäärä – Number of pages
Kirkkohistoria Pro gradu -tutkielma x 27.4.2018 114 Sivuainetutkielma Kandidaatin tut-kielma Aineopintojen tut-kielma
Tiivistelmä – Abstract Vuonna 1988 Joensuun yliopistossa alkoi ortodoksisen teologian koulutusohjelma, kun Kuopiossa sijainnut Suomen orto-doksinen pappisseminaari lakkautettiin. Professori Reijo E. Heinonen aloitti yleisen teologian professorina vuonna 1994 kouluttaen tulevia luterilaisen uskonnon opettajia humanistisesta tiedekunnasta käsin. Vuonna 1997 Joensuun yliopistossa alkoi yleisen teologian koulutusohjelma. Tästä koulutusohjelmasta valmistui aluksi joko generalistiteologeja tai uskonnon-opettajia. Vuodesta 2001 alkaen läntisen teologian koulutusohjelmasta on saanut pätevyyden luterilaisen kirkon pappisvir-kaan. Koulutusta ruvettiin antamaan teologisessa tiedekunnassa, joka toimi itsenäisenä yksikkönä vuoteen 2009 saakka. Vuodesta 2010 lukien koulutusta on annettu Itä-Suomen yliopiston teologian osastossa. Fides Ostiensis on marraskuussa 1997 perustettu läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjestö aloitti toimin-tansa Joensuun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Vuodet 2002–2009 Fides Ostiensis toimi teologisen tiedekunnan yhteydessä. Vuodesta 2010 eteenpäin ainejärjestö on toiminut Itä-Suomen yliopiston teologian osastossa. Syksystä 1997 lähtien Fides Ostiensis on valinnut itselleen hallituksen. Puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan lisäksi hallitukseen on kuulunut muitakin toimijoita. Näiden toimijoiden eli vastaavien määrä on kasvanut historian aikana. Vas-taavien määrä oli tutkittavan kauden loppuun mennessä vakiintunut runsaaseen kymmeneen. Vastuualueina on ollut esi-merkiksi koulutus- ja sosiaalipolitiikka sekä juhlat ja kokoava toiminta. Omana erikoisuutena Fides Ostiensiksen hallituk-sessa on spiritualiteettivastaava, joka vastaa ainejärjestön teologisesta ja hengellisestä toiminnasta. Ainejärjestö on vaihtele-vassa määrin tehnyt läheistä yhteistyötä ortodoksisen teologian opiskelijoiden ainejärjestön Pistiksen kanssa. Perustamisesta alkaen Fides Ostiensis on valvonut läntisen teologian opiskelijoiden etua esimerkiksi toimimalla tiedekun-taneuvostoissa sekä kirkon teologikoulutustoimikunnassa. Ainejärjestö on alusta alkaen järjestänyt opiskelijoille jäsentapah-tumia. Perinteisiä vuosittain toistuvia tapahtumia ovat olleet vuosijuhlat, fuksiaiset sekä puuro- ja joulujuhlat. Myös esimer-kiksi Alias-lautapeliturnauksella ortodoksisen teologian opiskelijoiden kanssa on pitkät perinteet. Ensimmäisinä vuosina läntistä teologiaa opiskelemaan hyväksyttiin yhteensä alle 20 opiskelijaa, 2010-luvulla jo 50–60 opiskelijaa. Valmistuneiden määrä on noussut läpi tutkittavan ajanjakson. Viime vuosina läntisestä teologiasta valmistuneita on ollut vuodessa noin 40. Fides Ostiensis rupesi julkaisemaan omaa lehteään vuoden 1998 vuosijuhlien yhteydessä. Lehti oli nimeltään Fideksen il-mestys. Se sisälsi kirjoituksia opiskelijoilta, opettajilta ja vierailijoilta. Lehti on sittemmin julkistettu ainejärjestön vuosijuhlan yhteydessä. Samassa yhteydessä Fides Ostiensis on historiansa aikana kutsunut muutamia kunniajäseniä.
Avainsanat – Keywords Joensuun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, teologia, opiskelijajärjestöt
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
Tiedekunta – Faculty Philosophical faculty
Osasto – School School of Theology
Tekijät – Author Jani Mäkitalo Työn nimi – Title Fides Ostiensis läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestönä Joensuussa 1997–2017
Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date
Sivumäärä – Number of pages
Church history Pro gradu -tutkielma x 27.4.2018 114 Sivuainetutkielma Kandidaatin tut-kielma Aineopintojen tut-kielma
Tiivistelmä – Abstract In the year 1988 the degree program in the Orthodox theology started in the University of Joensuu as the Finnish Orthodox seminary in Kuopio was discontinued. Professor Reijo E. Heinonen started as the professor of general theology in the year 1994. Heinonen educated future teachers of religion. In the year 1997, degree program in general theology started in the University of Joensuu. At first it was only possible to graduate as general theologian or Lutheran religion subject teacher from the degree program. Since 2001 it has been possible to get competency from the western theology degree program to work as a priest in the Lutheran Church of Finland. Education began to be given in the Faculty of Theology. The faculty operated as an autonomous unit until year 2009. From the year 2010 education has been given at the School of Theology in the University of Eastern Finland. Fides Ostiensis was established in November of 1997. It is the subject association of the students of western theology. The subject association started its function in the Faculty of Humanities in the University of Joensuu. The years from 2002 to 2009 it operated in the Faculty of Theology. Since 2010 the subject association has operated at the School of Theology in the University of Eastern Finland. Since the Autumn of 1997 Fides Ostiensis has elected the board of the subject association. In addition to statutory vacancies the board has included other players. Own specialty in the board of Fides Ostiensis is the member responsible for the spirituality that is in charge of theological and spiritual activities of the subject association. Other peculiarity of the subject association is that it has in variable quantity close co-operation with the subject association of the Orthodox theology students. Since the foundation of Fides Ostiensis it has lobbying for students of western theology for instance in the faculty council and in the Lutheran church’s committee for the education of theology. Since the beginning the subject association has organized events for the students. The most traditional and annual occasions have been anniversary, freshperson initiation, and Christmas season festives. For instance, the Alias-board game tournament with the students of Orthodox theology has long tradition. In the first years the number of new students of western theology was annually less than twenty, in the 2010s already 50 to 60 studetns. The number of graduates has risen throughout studied period. Recently the number of graduates annually is circa 40. Fides Ostiensis started to publish its own magazine in the anniversary of the year 1998. The magazine was called Fideksen ilmestys and it contained writings from students, teachers, and guests. The publication of the magazine has been part of anniversary festivities ever since. In the anniversary festivities Fides Ostiensis has also in the course of its history called few honorary members.
Avainsanat – Keywords University of Joensuu, University of Eastern Finland, theology, student organizations
1
Sisällys
Tutkimustehtävä ........................................................................................................ 4
I Johdanto ................................................................................................................... 6
1. Teologian opiskelijoiden ainejärjestöt ................................................................. 6
2. Ortodoksinen teologikoulutus Kuopion pappisseminaarista Joensuun
yliopistoon ............................................................................................................... 6
3. Myös läntistä teologikoulutusta Joensuun yliopistoon ........................................ 8
II Fides Ostiensiksen alkuvaiheet 1997–2001 ........................................................ 11
1. Teologisen koulutuksen laajeneminen ............................................................... 11
2. Yleisen teologian ainejärjestön perustaminen .................................................... 14
3. Hallitustoiminnan alku ....................................................................................... 16
4. Vuosijuhlaperinteen muodostuminen ................................................................ 20
5. Fides Ostiensiksen jäsentilaisuudet .................................................................... 21
6. Suhteet ortodokseihin ja muihin ainejärjestöihin ............................................... 25
7. Ensimmäiset kunniajäsenet ................................................................................ 25
8. ”Muistoja historiallisesta ensimmäisestä vuodesta” – Fideksen ilmestys .......... 26
9. Edunvalvontatyö yliopistohallinnossa muotoutuu ............................................. 33
III Teologisen tiedekunnan aika 2002–2009 .......................................................... 34
1. Opettajien ja opiskelijoiden määrä kasvaa ......................................................... 34
2. Hallituksen työskentely vakiintuu ...................................................................... 36
3. Vuosijuhlaillallisista Fides-päiväksi .................................................................. 41
4. Σκύβαλον γίνεται – ainejärjestön kokoava toiminta ........................................... 43
5. Vakaa suhde ortodokseihin ja ensimmäinen monitieteellinen illanvietto .......... 47
6. Kunniajäsenet oman tiedekunnan aikana ........................................................... 48
7. Fideksen ilmestyksen julkaisemista jatketaan ................................................... 49
8. Rutinoitua edunvalvontatyötä yliopistohallinnossa ........................................... 58
2
IV Itä-Suomen yliopiston aika 2010–2017 ............................................................. 59
1. Joensuun yliopistosta Itä-Suomen yliopistoksi – teologisesta tiedekunnasta
teologian osastoksi ................................................................................................. 59
2. Ihmisen kohtaamista ja hyvää käytöstä – hallitustyöskentely ............................ 61
3. Teemoja ja keskusteluja – Fides-päivä ............................................................... 66
4. Sitsaava Fides Ostiensis ..................................................................................... 69
5. Vaikeuksien kautta vahvaan yhteistyöhön ortodoksien ja muiden
ainejärjestöjen kanssa ............................................................................................ 71
6. Uusimmat kunniajäsenet .................................................................................... 72
7. Fideksen ilmestyksen viime vaiheet .................................................................. 72
8. Vaikuttamistyötä kampusvaliokunnassa ja filosofisessa tiedekunnassa ............ 80
V Tutkimustulokset ................................................................................................. 82
Liitteet ...................................................................................................................... 87
1. Fides Ostiensiksen matrikkeli 1997–2017 ............................................................. 87
a. Fides Ostiensiksen puheenjohtajat ..................................................................... 87
b. Fides Ostiensiksen hallitukset ............................................................................ 87
c. Fides Ostiensiksen kunniajäsenet ....................................................................... 95
2. Naisten osuus Fides Ostiensiksen hallituksen jäsenistä 1997–2017 ..................... 95
Lyhenteet ................................................................................................................. 97
Lähteet ja kirjallisuus ............................................................................................. 98
Henkilöhakemisto ................................................................................................. 106
Taulukot
1. Yleisen (läntisen) teologian suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hyväksytyt
vuosina 1997–2001.................................................................................................... 11
2. Uskonnon aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hyväksytyt
vuosina 1997–2001.................................................................................................... 11
3. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosina 2002–2009 hakeneet ja
hyväksytyt suuntautumisvaihtoehdoittain ................................................................. 35
3
4. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosina 2010–2016 hakeneet ja hyväksytyt
suuntautumisvaihtoehdoittain.................................................................................... 60
Kuva 1.1
Fides Ostiensiksen puheenjohtajia yhteiskuvassa ainejärjestön 20-vuotisjuhlassa
26.4.2017 ................................................................................................................... 86
4
Tutkimustehtävä
Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on kuvata Joensuussa toimivan läntisen teolo-
gian opiskelijoiden ainejärjestön Fides Ostiensiksen toimintaa vuosina 1997–2017.
Päätehtävänäni on selvittää ainejärjestön synty ja kehitysvaiheet kyseisellä kaudella.
Tutkimuksen keskiössä on ainejärjestön yleinen toiminta. Selvitän kuitenkin samalla
myös teologikoulutuksen vaiheita Joensuussa ainejärjestön näkökulmasta. Fides Os-
tiensiksen toiminta on tapahtunut lähinnä Joensuussa.
Varsinainen tutkimus alkaa vuodesta 1997, jolloin ainejärjestö Fides Os-
tiensis perustettiin, ja päättyy huhtikuuhun 2017, jolloin ainejärjestö vietti 20-vuotis-
juhliaan.
Erinäisten ainejärjestöjen historiateoksia on laadittu vuosien varrella,
mutta Fides Ostiensiksen historiateos on ensimmäinen omalla tontillaan. Helsingin
teologian opiskelijoiden alkuvaiheita on tutkinut Tarja-Liisa Luukkanen teoksessaan
Sääty-ylioppilaasta ensimmäisen polven sivistyneistöön (2005). Ortodoksisen teolo-
gian saapumisesta Joensuuhun on Mikko-Ville Vartiainen laatinut käytännöllisen teo-
logian pro gradu -tutkielman Herra varjelkoon meitä oppineilta munkeilta (2004). Tut-
kimusta ortodoksisen teologian vaiheista on julkaistu myös Joensuun yliopiston orto-
doksisen teologian vuosikirjoissa ja ortodoksisen teologian opettajille omistetuissa
juhlakirjoissa. Joensuun historian opiskelijoiden ainejärjestö Varnitsa on julkaissut
historiansa Suolankeittäjien heimo (2009)1. Arto Nevala on kirjoittanut Joensuun yli-
opiston 40-vuotishistorian Uudisraivaaja (2009) ja Elina Makkonen suullisen aineis-
ton perusteella esityksen Joensuun yliopiston vaiheista teoksessa Muistin mukaan
(2004). Opetusministeriön historiasta ja Suomeen tieteen historiasta kertovat teokset2
antavat taustatietoa tapahtuneista muutoksista ja erinäisistä kehitysvaiheista, jotka liit-
tyvät teologiseen koulutukseen laajemmalla organisaatiotasolla. Teologian asemasta
osana yliopistoa ja yhteiskuntaa antaa tietoa Teologia kirkossa ja yhteiskunnassa -ko-
koomateos (1992)3.
Tutkimukseni etenee kronologisesti ainejärjestön perustamisesta kohti
20-vuotisjuhlaa. Haastattelut ja muut erityistiedot tulevat osaksi pöytäkirjoista saatua
laajaa ja tarkkaa kuvaa ainejärjestön historiasta.
Tämän tutkimuksen ensisijaisena lähteenä ovat Fides Ostiensiksen halli-
tuksen pöytäkirjat vuosilta 1997–2017. Pöytäkirjalähteitä tuen aikalaishaastatteluin ja
1 Green & Nevala & Puustinen (toim.) 2009. 2 Autio 1997; Tommila & Tiitta 2000 ja 2002. 3 Heininen 1992.
5
-kyselyin sekä ainejärjestön muun arkistomateriaalin avulla. Haastattelujen ja kysely-
jen kohteena ovat olleet ainejärjestön puheenjohtajat sekä muut ainejärjestön perusta-
miseen ja toimintaan merkittävästi vaikuttaneet henkilöt. Yleisellä tasolla kaikki Fides
Ostiensiksen fyysisestä ja sähköisestä arkistosta löytyvä materiaali kuuluu lähdemate-
riaaliini. Lähdeaineisto on täten arkipäivän opiskelijahistoriaa, jota tukevat tarinoin ja
anekdootein kerrotut aikalaisnäkemykset.
Fides Ostiensiksen tarkkaa jäsenmäärää kullakin kaudella on haastava
selvittää. Ainejärjestön vuosikertomuksissa ei ole milloinkaan ilmoitettu jäsenmäärää.
Jäsenrekisterissä on listattu vain kulloinkin aktiiviset jäsenet. Hallitus on – uusimpia
vuosia kohden menestyksekkäämmin – hyväksynyt virallisesti jäseniä kokouksissaan.
Hallituksen hyväksyntöjen ja tiliotteiden jäsenmaksujen perusteella voi todeta, että ai-
nejärjestöön on liittynyt monia opiskelijoita, mutta vain osa läntisen teologian opiske-
lijoista on ollut sen jäseniä.
Hallitus ei ole koskaan varsinaisesti syventynyt pohtimaan kysymystä
ainejärjestön edustavuudesta suhteessa kaikkiin läntistä teologiaa Joensuussa opiske-
leviin. Siksi kysymys jää myös tässä tutkielmassa varsinaisen tarkastelun ulkopuolelle.
6
I Johdanto
1. Teologian opiskelijoiden ainejärjestöt
Osakunnista alkoi muodostua ainejärjestöjä 1850-luvun puolivälissä Helsingin Alek-
santerin yliopistossa. Sitä ennen muun muassa teologian opiskelijat sijoittuivat yleensä
osaksi kotiseutunsa tai muun maantieteellisen alueen osakuntaa. Aatelisilla oli valta
liittyä mihin tahansa osakuntaan. Vuonna 1852 annetut uudet säädökset lakkauttivat
osakuntajärjestelmän. Seuraavan vuoden alussa osakuntien tilalle tulivat ylioppilastie-
dekunnat eli tiedekuntayhdistykset. Vuonna 1853 perustettiin tiedekuntayhdistys kaik-
kia Suomessa opiskelevia teologian opiskelijoita varten. Se sai nimekseen Juma-
luusopillinen ylioppilastiedekunta, joka on vanhin Suomessa edelleen toimiva akatee-
minen ainejärjestö. Vuonna 1955 ylioppilastiedekunnan nimeksi vakiintui Teologian
ylioppilaiden tiedekuntayhdistys, joka tunnetaan yleisesti lyhenteestä TYT.4
Åbo Akademissa teologian opetusta ruvettiin antamaan ruotsinkielisen
väestönosan tarpeisiin vuonna 1924 omassa teologisessa tiedekunnassa.5 Kuitenkin
vasta vuonna 1967 perustettiin Åbo Akademin teologian pää- ja sivuaineopiskelijoi-
den ainejärjestö Teologiska Studentföreningen vid Åbo Akademi (TSF).6
Kun ortodoksisen teologian koulutus aloitettiin Joensuun yliopistossa
vuonna 1988, perustettiin ortodoksisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö Pistis.7
2. Ortodoksinen teologikoulutus pappisseminaarista Joensuun yliopistoon
Joensuun korkeakoulun perustamisvaiheessa 1960-luvulla pohdittiin, voitaisiinko uu-
dessa korkeakoulussa aloittaa teologian koulutus. Saman vuosikymmenen loppupuo-
lella Suomen ortodoksinen kirkkohallitus otti yhteyttä opetusministeriöön ja esitti, että
Joensuun korkeakoulussa aloitettaisiin ortodoksisten uskonnonopettajien koulutus. Jo-
ensuun korkeakoulun suunnittelutoimikunta näytti 1970-luvun alkupuolella vihreää
4 Luukkanen 2005, 13. 5 Cleve 1993, 260. 6 http://www.studentkaren.fi/wiki/Teologiska_Studentföreningen (luettu: 21.11.2016). 7 http://www.pistisry.fi (luettu: 21.11.2016).
7
valoa ortodoksisen uskonnon opettajakoulutukselle. Lopulta ortodoksisten uskonnon-
opettajien koulutus Joensuun korkeakoulussa alkoi vuonna 1972, kun ortodoksisen us-
konnon lehtorin virka perustettiin. Samaan aikaan alkoivat ortodoksisen uskontotie-
teen perusopinnot ja mahdollisuus auskultoida ortodoksisessa uskonnossa. Vuodesta
1978 eteenpäin Joensuun korkeakoulussa, sittemmin yliopistossa oli mahdollista pä-
tevöityä sekä ortodoksisen uskonnon että evankelisluterilaisen uskonnon aineenopet-
tajaksi eli suorittaa ”auskultointi”. Kirkollisesti suuntautuneen ortodoksisen teologi-
koulutuksen aloittaminen ei kuitenkaan vielä toteutunut. Luterilaisellakaan puolella
1970-luvun alussa ei edetty uusissa koulutuksellisissa järjestelyissä, vaikka uudesta
luterilaisesta tiedekunnasta oli keskusteltu 1960-luvun lopulla.8
Suomen hallitus otti 1970-luvun lopulla tavoitteekseen valtionhallinnon
hajasijoittamisen. Tämän johdosta muun muassa itäisen Suomen korkeakoululaitosta
haluttiin vahvistaa. Opetusministeriön omissa pohdinnoissa Joensuun korkeakoulu oli
ykkössijalla uuden teologisen tiedekunnan sijoituspaikaksi. Itä-Suomen korkeakoulu-
toimikunta ehdotti tiedekunnan sijoituspaikaksi Kuopiota. Vielä lisää muuttujia tilan-
teeseen toi se seikka, että luterilaisen kirkon kirkolliskokous ehdotti vuonna 1979 tie-
dekunnan sijoituspaikaksi Oulun yliopistoa. Tilanne oli täten verrattain sekava ja tie-
dekunnan perustaminen viivästyi eri tahojen erimielisyyksien takia. Oulun yliopisto ei
omien kehittämisintressiensä mukaisesti halunnut ottaa vastaan läntistä tai ortodok-
sista teologian koulutusta, joten kilpakumppaneiksi jäivät Joensuu ja Kuopio.9
Opetusministeriön 1980-luvun alussa perustama työryhmä pohdiskeli
tarkemmin ortodoksisen teologian koulutuksen sijoituspaikkaa ja koulutuksen yleistä
kehittymistä. Joensuu alkoi päästä niskan päälle, sillä korkeakoulussa järjestettiin jo
ortodoksisten uskonnonopettajien koulutusta. Korkeakoulu oli myös joustavampi kou-
lutuksen malliin liittyvissä kysymyksissä ja Joensuussa oltiin Kuopiota aktiivisempia
ottamaan vastaan laajempi ortodoksisen teologian koulutus.10
Kun lopulta opetusministeriö ja ortodoksisen kirkon kirkolliskokous
pääsivät jonkinasteiseen yhteisymmärrykseen vuoden 1983 loppupuolella11, alettiin
Joensuun korkeakoulussa työryhmän voimin pohtia ortodoksisen teologian koulutuk-
seen liittyviä käytännön seikkoja. Vuonna 1984 valmistuneessa työryhmän mietin-
nössä ei enää puhuttu siitä, että ortodoksisen teologian koulutus järjestettäisiin osana
8 Riikonen 2005, 183; Kettunen 2006, 516–517; Nevala 2009, 338; Innanen 2012, 147–149. 9 Kettunen 2006, 518; Nevala 2009, 339. 10 Nissilä 1979, 78–89; Kettunen 2006, 519; Nevala 2009, 340. 11 Nevala 2009, 341. Ortodoksisen kirkon kirkolliskokous ei ottanut suoraa kantaa koulutuksen sijoi-tuspaikkaan vaan koulutuksen yleiseen henkeen. Opetusministeriö tulkitsi asiaa siten, että Joensuu täytti nämä kriteerit paremmin.
8
jotain toista koulutusyksikköä, vaan siitä, että koulutusohjelmalle perustettaisiin oma
tiedekunta. Tiedekunnan perustamista puolsi se, että Joensuun yliopisto, joka oli muo-
dostettu Joensuun korkeakoulusta 1984, piti sitä samana vuonna esillä omissa toi-
minta- ja taloussuunnitelmissaan. Tiedekunnan ja täten laajemman ortodoksisen teo-
logian koulutuksen aloittamisajankohdaksi näissä mietinnöissä asetettiin syysluku-
kausi 1986.12
Opetusministeriö esitti kuitenkin vuoden 1985 loppupuolella, että tiede-
kuntaa ei perustettaisi, vaan ortodoksisen teologian koulutus alkaisi omassa laitoksessa
osana jotakin toista tiedekuntaa. Oman tiedekunnan perustamista pidettiin mahdolli-
sena, mutta sitä siirrettiin eteenpäin.13
Lopulta Joensuun yliopistossa aloitettiin syyskuussa 1988 ortodoksisen
teologian koulutus humanistiseen tiedekuntaan kuuluvassa ortodoksisen teologian lai-
toksessa.14
3. Myös läntistä teologikoulutusta Joensuun yliopistoon
Kuopion hiippakunnan silloinen piispa Matti Sihvonen alkoi johtaa tuomiokapitulin
yhteydessä syksyllä 1985 perustettua tiedekuntatyöryhmää. Tämän työryhmän tavoit-
teena oli käydä keskustelua siitä, miten ja milloin läntisen teologian koulutus voitaisiin
aloittaa Joensuun yliopistossa. Keskustelussa nousi esille kysymys ekumeenisen teo-
logisen tiedekunnan perustamisesta Joensuuhun.15 Joensuun yliopisto asetti oman työ-
ryhmän vuonna 1986. Tämän tehtävänä oli pohtia läntisen teologian koulutuksen
käynnistämistä ja teologisen tiedekunnan perustamista. Yliopiston hallitus näytti jo
vuonna 1987 vihreää valoa ajatukselle läntisen teologian koulutusohjelman ja teologi-
sen tiedekunnan perustamisesta. Opetusministeriö antoi tukensa näille suunnitelmille.
Työryhmän tavoitteena oli, että uusi läntisen teologian koulutus antaisi pätevyyden
luterilaisen kirkon virkaan.16
Muutama vuosi myöhemmin Joensuun yliopisto asetti uuden työryhmän,
jonka tarkoituksena oli pohtia teologian oppiaineen kehittämistä ja mahdollisen teolo-
gisen tiedekunnan perustamista. Suunnitelmia vauhditti arkkipiispa John Vikströmin
12 Nevala 2009, 342. 13 Nevala 2009, 343. 14 Makkonen 2004, 68–69; Mustakallio 2005, 3; Nevala 2009, 344. 15 Vartiainen 2004, 53; Nevala 2009, 443. 16 Nevala 2009, 443.
9
kirkolliskokouksessa keväällä 1990 pitämä avauspuheenvuoro. Siinä hän antoi tu-
kensa Joensuulle uuden teologisen tiedekunnan sijoituspaikkana.17 Työryhmä esitti,
että Joensuun yliopistoon perustettaisiin teologinen tiedekunta ja läntisen teologian
koulutusta ruvettaisiin antamaan siten, että siitä saisi pätevyyden kirkon ja koululai-
toksen virkoihin.18
Yliopiston hallitus päätti kuitenkin vuoden 1990 loppupuolella lykätä
omaa päätöstään teologisen tiedekunnan perustamisesta. Tammikuussa 1991 se alkoi
pohtia tarkemmin teologisen tiedekunnan perustamiseen liittyvää aikataulua. Perusta-
misen aloittaminen siirrettiin vuoteen 1994, mutta tiedekuntaan liittyvä hanke otettiin
osaksi yliopiston kehittämissuunnitelmaa vuosille 1991–1996. Lama vaikeutti teolo-
gisen tiedekunnan perustamishankkeen pysymistä aikataulussa. Suppeammalla tasolla
läntisen teologian opetus kuitenkin alkoi Joensuun yliopistossa syksyllä 1994, kun
yleisen teologian professori Reijo E. Heinonen aloitti työnsä humanistisessa tiedekun-
nassa, aluksi virkaa tekevänä ja elokuusta 1995 lähtien vakinaisena. Yleisen teologian
professuuri perustettiin luterilaisen kirkon taloudellisella tuella. Sen päätavoitteena oli
avustaa kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajiksi ja aineenopettajiksi opiske-
levien osaamista uskonnon alalla. Kysymys oli alkuvaiheessa sivuaineopetuksesta,
jota annettiin muun muassa kasvatustieteen, historian, kulttuurintutkimuksen ja tule-
vaisuudentutkimuksen opiskelijoille.19
Lopulta vuonna 1997 yliopisto perusti oman yleisen teologian koulutus-
ohjelman. Koulutusohjelma oli aluksi niin kutsuttua generalistiteologiaa, jossa koulu-
tettiin uskonnon asiantuntijoita. Täten tämä koulutusohjelma ei virallisesti pätevöittä-
nyt mihinkään virkaan. Syksyllä 1998 teologian koulutusohjelmassa aloitti uskonnon
aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto, joka antoi pätevyyden toimia uskonnonopet-
tajana lukiossa tai peruskoulussa. Yleisen teologian opetusvirkoja olivat vain profes-
suuri ja evankelisluterilaisen uskonnon lehtorin virka, joka vastasi yliopistossa ollutta
ortodoksisen uskonnon lehtorin virkaa ja jonka työpanoksesta pääosa kuului kasvatus-
tieteiden tiedekunnan puolelle. Professori Heinonen muodosti oman yhden huoneen ja
miehen yksikkönsä humanistiseen tiedekuntaan kuuluneen historian laitoksen yhtey-
dessä.20 Lokakuussa 1998 aloitti toimintansa humanistiseen tiedekuntaan perustettu
ortodoksisen teologian ja läntisen teologian laitos. Erityisesti ortodoksisen teologian
17 Kettunen 2006, 526. 18 Nevala 2009, 444. 19 Jääskeläinen 1994, 634–635; Sanansaattaja Joensuusta 5/13.4.1994, 3, 6/10.5.1995, 2, 14/13.12.1995, 2–3; Mustakallio 2005, 3; Nevala 2009, 445. 20 Kotimaa 24.11.1995, Mustakaapuisia miehiä ja uskontojen rauhaa.
10
edustajat suhtautuivat toteutettuun hallintouudistukseen kriittisesti ja näkivät sen vaa-
rantavan ortodoksisen teologikoulutuksen omaleimaisuuden.21
21 Hum. tdk. opinto-opas 1997–1998; 1998–1999; Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perus-tamistyöryhmän mietintö 1999; Sanansaattaja Joensuusta 3/12.3.1997, 6–7. Makkonen 2004, 68–69; Mustakallio 2005, 3; Nevala 2009, 445.
11
II Fides Ostiensiksen alkuvaiheet 1997–2001
1. Teologisen koulutuksen laajeneminen
Keväällä 1997 Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto
päätti, että kesän pääsykokeissa yleisen teologian linjalle valittaisiin kymmenen pa-
rasta hakijaa. Ensimmäisen valinnan perusteina olivat järjestyksessä lukion päästöto-
distus uskonnon osalta, ylioppilastutkinto jonkin reaaliaineen ja äidinkielen osalta, va-
lintakoe ja ”alaan liittyvä harrastuneisuus”. Harrastuneisuudesta oli mahdollista saada
kymmenen pistettä eli yhtä paljon kuin esimerkiksi lukion päästötodistuksesta. Ai-
neenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon ruvettiin ottamaan opiskelijoita syksyllä
1998. Vuoteen 1999 saakka läntisen perinteen mukaista teologiaa kutsuttiin yleiseksi
teologiaksi. Siitä eteenpäin koulutusohjelman nimeksi vakiintui läntinen teologia, kun
tulevaisuudensuunnitelmissa alkoi hahmottua teologinen tiedekunta. Vähitellen termi
vakiintui myös esimerkiksi ainejärjestön kielenkäytössä.22
Syksyllä 1997 Joensuun yliopistoon otettiin ensimmäiset yleisen teolo-
gian opiskelijat. Sisään päässeet olivat valinneet jo pääsykoevaiheessa suuntautumis-
vaihtoehdon. Vuosina 1997–2001 oli mahdollista hakea yleisen teologian ja uskonnon
aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoihin. Yleisen teologian koulutus oli niin kut-
suttua generalistiteologiaa, eikä tutkinto pätevöittänyt virallisesti mihinkään. Yleisen
teologian suuntautumisvaihtoehdon hakijamäärissä (taulukot 1–2) oli vaihtelua. En-
simmäisessä valinnassa hyväksyttiin 11 opiskelijaa. Myöhemmin luku vakiintui kol-
meen hyväksyttyyn, vaikka hakijoita oli useita kymmeniä, kuten esimerkiksi vuonna
1998 peräti 83 hakijaa, ja vuonna 2000 77 hakijaa. Yleisen (läntisen) teologian suun-
tautumisvaihtoehtoon oli noina vuosina siis verrattain vaikea päästä opiskelemaan.
Generalistisen suuntautumisvaihtoehdon ja aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon
yhteenlaskettu opiskelijapaikkaluku (3 + 8) pysyi 1990-luvun loppuun asti 11 hyväk-
sytyssä. Edellisen osalta hyväksyttyjen määrä kasvoi vuonna 2001 kolmesta kolmeen-
kymmeneen. Tämä kasvu selittyy sillä, että teologinen koulutusohjelma laajeni tuol-
loin ja mahdollisti pätevyyden luterilaisen kirkon virkaan. Uskonnonopettajalinjalle
päässeiden määrä pysyi kutakuinkin samana, noin seitsemässä hyväksytyssä.23
22 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk. 12.2.1997 § 7, liite 7. 23 Mustakallio 2005, 3; Kajava-Huhta 2006, 6.
12
Taulukko 1. Yleisen (läntisen) teologian suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hy-
väksytyt vuosina 1997–200124
Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)
1997 42 11 26
1998 83 3 4
1999 27 3 11
2000 77 3 4
2001 113 30 27
Taulukko 2. Uskonnon aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hy-
väksytyt vuosina 1997–200125
Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)
1998 25 8 32
1999 34 8 24
2000 67 7 10
2001 66 6 9
Kesällä 1998 humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto vahvisti yleisen teologian
approbaturin monimuoto-opintojen opetussuunnitelman lukuvuosille 1998–1999 ja
1999–2000. Suurin osa opinnoista oli kirjatenttejä. Mukana oli myös muutamia luen-
tokursseja sekä monimuototehtäviä.26
Yleisen teologian koulutuksen alkaessa pääasiallisessa opetusvastuussa
olivat oppialan professori Reijo E. Heinonen ja evankelisluterilaisen uskonnon lehtori,
teologian lisensiaatti (myöhemmin tohtori) Virpi Mäkinen. He vastasivat käytännölli-
sen teologian, uskonnonpedagogiikan, kirkkohistorian ja systemaattisen teologian
opetuksesta myöhemminkin. Mäkisen virka kuului 40-prosenttisesti humanistiseen
tiedekuntaan ja 60-prosenttisesti kasvatustieteiden tiedekuntaan, sen soveltavan kas-
vatustieteen laitokseen, joka vastasi paitsi luokanopettajien myös uskonnon aineen-
opettajien koulutuksesta. Mäkisen sijaisena vuonna 1998 toimi teologian lisensiaatti
24 Kajava-Huhta 2006, 6. 25 Kajava-Huhta 2006, 6. 26 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk. 17.6.1998 § 17, liite 17 a–b.
13
Petri Järveläinen.27 Yleisen teologian opetusta oli siis tarjolla kovin vähän ja koulu-
tuksen päämäärä vielä epäselvä.28
Yliopiston rehtori Perttu Vartiainen asetti joulukuussa 1998 työryhmän,
jonka tehtävänä oli selvittää teologisen tiedekunnan perustamisedellytyksiä. Työryh-
män puheenjohtajaksi tuli ortodoksisen ja läntisen teologian laitoksen johtaja, profes-
sori Gunnar af Hällström. Muina jäseninä olivat muiden muassa laitoksen varajohtaja,
professori Reijo E. Heinonen ja humanistisen tiedekunnan dekaani Ilkka Savijärvi.
Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi syksyllä 1999. Se ehdotti, että teologinen tiede-
kunta perustettaisiin mahdollisimman pian. Käytännön suunnittelujen näkökulmasta
työryhmä katsoi, että tiedekunta voisi aloittaa toimintansa aikaisintaan elokuussa
2001. Tiedekunnan hallinnon osalta työryhmä ehdotti, että yliopisto perustaisi erilliset
ortodoksisen ja läntisen teologian laitokset. Työryhmä totesi, että niin kutsutun pap-
pislinjan suunnittelu tuli aloittaa samalla. Tuleva koulutusyksikkö nimettiin lopulta
teologiseksi tiedekunnaksi, vaikka esimerkiksi professori Heinonen oli aiemmin eh-
dottanut nimeksi Karjalan ekumeenista tiedekuntaa.29
Joensuun yliopiston hallitus hyväksyi syksyllä 2000 hankesuunnitelman,
jossa näytettiin vihreää valoa sille, että teologinen tiedekunta perustettaisiin muutaman
vuoden kuluttua. Luterilainen kirkko ja opetusministeriö tukivat hanketta osallistu-
malla läntisen teologian koulutusohjelman uusien professorinvirkojen rahoittamiseen.
Professorinvirat olivat edellytys sille, että täysimittainen tiedekunta voitaisiin perus-
taa. Opetusvirkoja perustettiinkin näiden tahojen taloudellisella tuella. Yliopiston hal-
litus päätti teologisen tiedekunnan perustamisesta maaliskuussa 2001 niin, että tiede-
kunta aloittaisi toimintansa vuoden 2002 alussa. Syksyllä 2001 teologian opiskelijat ja
henkilökunta saivat omat tilat, kun kolmikerroksinen arkkitehti Risto Marilan suunnit-
telema tiedekuntarakennus tuli valmiiksi ja vihittiin käyttöön. Rakennuksen erikoisuu-
tena oli kappeli.30
Syksyllä 1999 dosentti Paavo Kettunen valittiin käytännöllisen teologian
lehtoriksi läntisen teologian koulutusohjelmaan 1.1.2000 alkaen. Kettusen keskeisenä
tehtävänä oli ruveta suunnittelemaan kirkon virkaan pätevöittäviä soveltavia opintoja.
27 Hum tdk. opinto-opas 1997–1998; 1998–1999; 1999–2000; Raunistola & Koslonen 1999, 240; Virpi Mäkisen tiedonannot 9.4. ja 11.4.2018. 28 Kirkkotie 4/20.2.2002, Viisi vuotta teologiaa (Heikki Salomaa). 29 Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perustamistyöryhmän mietintö 1999; Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017. 30 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 7.9.1999 § 2, liite 1; 3.5.2000 § 5, liite 5; Ryökäs 2003; Mustakallio 2005, 3; Kettunen 2006, 527; Nevala 2009, 445–446. Teologisen tiedekunnan uudisrakennuksen vihkimi-sestä Sanansaattaja Joensuun yliopistosta 6/19.9.2001, 2–3.
14
Elokuussa 2001 hänestä tuli käytännöllisen teologian virkaa tekevä ja seuraavana
vuonna vakinainen professori. 31
Vuonna 2000 teologian alalle otettiin kaksi uutta dosenttia, kun Jaakko
Rusama hyväksyttiin ekumeniikan dosentiksi ja Heikki Kotila dogmatiikan dosentiksi.
Elokuussa 2000 opetushenkilökuntaan tuli lisävoimia, kun klassisten
kielten ja eksegetiikan lehtorina aloitti dosentti Lauri Thurén, joka toimi myös orto-
doksisen teologian puolella. Thurén oli toiminut dosenttina yliopistossa jo vuodesta
1994. Hän oli opettanut ortodoksisen teologian opiskelijoille eksegetiikkaa ja klassisia
kieliä. Vuonna 2001 Thurénista tuli virkaa tekevä ja seuraavana vuonna vakinainen
eksegetiikan professori. Dosentti Esko Ryökäs aloitti elokuussa 2000 systemaattisen
teologian lehtorina ja hoiti oppiaineen professuuria lukuvuoden 2001–2002.32
Ensimmäinen yleisen teologian opiskelija valmistui teologian maiste-
riksi vuonna 1999. Seuraavina kahtena vuonna teologian maisteriksi valmistui yh-
teensä kolme opiskelijaa. Pääaineina valmistuneilla opiskelijoilla oli joko uskonnon-
pedagogiikka tai käytännöllinen teologia.33
Syksyllä 2001 läntisen teologian koulutusohjelmassa alkoi kirkon vir-
kaan pätevöittävä suuntautumisvaihtoehto. Samalla alkoi kirkollisten soveltavien
opintojakso. Opintojakson seurakuntaharjoittelusta muodostui niin kutsuttu Joensuun
malli. Tässä mallissa – muiden yliopistojen vastaavasta opintojaksosta poiketen –
opiskelijat työskentelivät pareittain yliopiston valitsemissa paikallisseurakunnissa yh-
deksän viikon ajan kevättalvella.34
2. Yleisen teologian ainejärjestön perustaminen
Ainejärjestö Fides Ostiensis perustettiin marraskuussa 1997. Perustamiskokous pidet-
tiin Joensuussa niin kutsutussa Domino-talossa, jossa sijaitsi ortodoksisen teologian
laitos. Perustamiskokouksessa olivat läsnä kaikki 11 syksyllä aloittanutta yleisen teo-
logian opiskelijaa, jotka allekirjoittivat perustamisasiakirjan, liittyivät perustettuun yh-
31 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 22.9.1999 § 2, liite 2; Salomaa 2007, 40–41; Suomen professorit 2008, 291. 32 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 21.6.2000 § 6, liite 6; § 7, liite 7; Suomen professorit 2008, 739. 33 Kajava-Huhta 2006. 34 Salomaa 2007, 44, 58.
15
distykseen, hyväksyivät sen säännöt ja antoivat sille nimeksi Fides. Näin kaikki ylei-
sen teologian opiskelijat antoivat tukensa uudelle ainejärjestölle. Perustamiskokouk-
sessa mukana ollut Marjut Häkkinen muisteli vuoden 2007 vuosijuhlaesitelmässään
perustamisen syitä. Kysymys oli siitä, että virallisen järjestäytymisen avulla voitaisiin
päästä tehokkaammin vaikuttamaan yliopistossa tapahtuvaan päätöksentekoon. Häk-
kinen mainitsi opiskelijoiden äänen ja kannanottojen kuulemisen tärkeyden, sillä ylei-
nen – tai läntinen – teologinen koulutus Joensuussa oli vielä alkutekijöissään.
Järjestäytymisen kautta teologian opiskelijoiden kannanotot oli määrä
saada paremmin mukaan yhteiseen keskusteluun koulutusohjelman kehittämisestä.
Vastaperustetun yhdistyksen tarkoitukseksi säännöissä määriteltiin toimiminen teolo-
geja yhdistävänä tekijänä sekä yleinen ja yhteinen edunvalvonta. Sääntöjen mukaan
ainejärjestö pyrki myös yhteistyöhön muiden alan järjestöjen kanssa. Tärkeimpinä toi-
mintamuotoina säännöissä mainittiin virkistystoiminta ja kokoukset sekä aktiivinen
osallistuminen opetussuunnitelmien kehittämiseen. Myös aktiivinen vuorovaikutus
opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan kanssa nostettiin yhdistyksen säännöissä
esille. Ensimmäinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen totesi haastattelussa, että tavoit-
teena oli perustaa ainejärjestö mahdollisimman nopeasti, jotta opiskelijat pääsisivät
ottamaan kantaa koulutuksen kehittämiseen virallisia reittejä pitkin. Ainoastaan aine-
järjestöillä oli opiskelijaedustus humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa.
Professori Reijo E. Heinonen muisteli, että joillakuilla opiskelijoilla oli myös hiukan
arkipäiväisempi syy ainejärjestön perustamiseen – opiskelijahaalarit, kuten muilla ai-
nejärjestöillä.35
Ainejärjestön ensisijaisia jäseniä olivat jäsenmaksun maksaneet Joen-
suun yliopiston yleisen teologian opiskelijat, mutta jäseniksi saivat liittyä myös sivu-
aineopiskelijat sekä muut ainejärjestön toiminnasta kiinnostuneet henkilöt. Kannatta-
jajäsenistä todettiin, että ne henkilöt, jotka maksoivat jäsenmaksun ja hyväksyivät ai-
nejärjestön periaatteet, voisivat tulla toimintaan mukaan. Jäsenmaksun maksamista
edellytettiin kaikilta. Sen suuruus oli 100 markkaa ”seuraavaan tutkintoon saakka”, 30
markkaa vuosimaksuna tai 50 markkaa kannattajajäseniltä. Säännöissä kerrottiin, että
ainejärjestöstä erotettaisiin, jos jättäisi jäsenmaksunsa maksamatta. Niiden mukaan
hallitus kokoontuisi lukuvuoden aikana vähintään kaksi kertaa ja lisäksi, kun tarve
vaatisi. Hallituksen niin kutsuttu pääkokous pidettäisiin sääntöjen mukaan kunkin lu-
kuvuoden syyskuussa. Tammi- tai helmikuussa pidettäisiin ainejärjestön kevätkokous.
35 FOA Perustamisasiakirja 12.11.1997; hallituksen ptk 12.11.1997; Marjut Häkkisen juhlaesitelmä 2007 Fideksen vuosijuhlassa; Reijo E. Heinosen haastattelu; Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017.
16
Lopuksi todettiin, että seuraava ainejärjestön tilintarkastus pidettäisiin kevätkokouk-
sessa vuonna 1999.36
Ainejärjestön perustamisen jälkeen huomattiin kohta professori Reijo E.
Heinosen kommentista, että Suomen katolinen hiippakuntalehti käytti jo Fides-nimeä.
Siksi uudeksi nimeksi ainejärjestölle valittiin Fides Ostiensis.37
Ensimmäinen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin helmikuun alussa
1998. Ainejärjestön muutaman kuukauden iän vuoksi esimerkiksi edellä mainitun ti-
linpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely siirtyi seuraavalle vuodelle. Ensimmäi-
sessä kevätkokouksessa muovattiin toimintasuunnitelmaa sekä myönnettiin avustuk-
sia muun muassa vuosijuhlaekskursioon Helsinkiin. Kokouksessa oli läsnä myös yli-
oppilaskunnan edustaja kertomassa sen edunvalvonnasta ja ainejärjestötapaamisista.
Kevätkokouksessa otettiin tehtäväksi hankkia kannattajajäseniä muun muassa Poh-
jois-Karjalan seurakunnista. Ainejärjestön ensimmäinen sääntömääräinen syyskokous
järjestettiin syyskuussa 1998. Kokouksessa käsiteltiin syksyn toimintaa sekä talous-
asioita ja valittiin uusi hallitus.38 Sääntömääräinen yhdistystoiminta alkoi täten muo-
vautua siihen suuntaan, että kevätkokouksessa käsiteltiin toimintakertomus, talousar-
vio ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus. Syyskokouksessa taas valittiin aine-
järjestön uusi hallitus.
Opiskelijajärjestö aloitti virallisen prosessin rekisteröidyn yhdistyksen
luomiseksi puoli vuotta perustamiskokouksesta huhtikuussa 1998. Lokakuussa 1998
Fides Ostiensis sai oikeustoimikelpoisuuden ja se hyväksyttiin patentti- ja rekisteri-
hallituksen yhdistysrekisteriin sekä lopulta myös Joensuun maistraatin rekisteriin.39
Vuoden 1999 kevätkokouksessa ainejärjestö teki päätöksen omasta lo-
gostaan, josta oli järjestetty suunnittelukilpailu. Fides Ostiensiksen logoksi valittiin
yksimielisesti kala-aiheinen perusidea.40
3. Hallitustoiminnan alku
Fides Ostiensiksen perustamiskokouksessa päätettiin, että ainejärjestön hallitukseen
kuuluisi puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Peruskokoonpanon ulkopuolelta hallitukseen
36 FOA Hallituksen ptk 12.11.1997. 37 FOA Hallituksen ptk 20.11.1997; Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017. 38 FOA Kevätkokouksen ptk 2.2.1998; syyskokouksen ptk 16.9.1998. 39 FOA Perusilmoitus yhdistysrekisteriin 8.4.1998. 40 FOA Kevätkokouksen ptk 25.2.1999.
17
ruvettiin valitsemaan myös muutamia varajäseniä mahdollisia poissaoloja varten. Pe-
rustamiskokouksessa ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Marjut Häkkinen ja
sihteeriksi Kati Naukkarinen. Muihin tehtäviin valittiin Raija Alhonsaari, Tiina Rissa-
nen, Raimo Talikka, Hanna Järvinen ja Mari Sormunen. Hallitustehtäviä oli seitsemän,
joista vain yhtä hoiti mies.41 Hallitusvalta vaihtui syyskokouksessa sekä sen jälkei-
sessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa.
Syksyllä 1998 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Marjut
Häkkinen. Sihteeriksi valittiin Minna Ursin. Muita hallituksen jäseniä olivat Kati
Naukkarinen, Tiina Rissanen, Sari Savolainen, Mari Sormunen ja Sinikka Hiltunen.42
Syksyllä 1999 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tiina Rissanen ja sihteeriksi
Kimmo Jaatila. Muita hallituksen vastuunkantajia olivat Mikko Sulander, Kalle Vää-
täinen, Sinikka Hiltunen, Satu Oinonen ja Marjut Häkkinen.43 Vuonna 2000 hallituk-
sen puheenjohtajaksi valittiin Kimmo Jaatila ja sihteeriksi Sinikka Hiltunen. Muita
tehtäviä hoitamaan valittiin Kirsi Nevalainen, Terhi Nieminen, Emilia Teerikangas ja
Mikko-Ville Vartiainen.44
Syyslukukaudella 2001 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toistami-
seen Kimmo Jaatila ja sihteeriksi Heta Piirainen. Muita tehtäviä hoitivat Terhi Niemi-
nen, Sanna Pärnänen, Tiina Laakkonen, Maria Tuppurainen ja Mikko Sulander. Sa-
malla toteutettiin myös niin kutsuttu hallituksen työreformi eli vastuunjako, jossa jo-
kaiselle hallituksen jäsenelle annettiin selkeä toimenkuva ja vastuualue. Puheenjohtaja
Jaatila totesi, että aikaisempi voimavarojen ja innokkuuden puute johti tarkempien
vastuualueiden perustamiseen. Näihin kuuluivat esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspoli-
tiikka sekä kokoavan toiminnan järjestäminen. Työreformissa tehdyt muutokset ja vas-
tuunjaot ovat pääpiirteissään voimassa edelleenkin. Jaatilan kahden puheenjohtajavuo-
den aikana käsiteltiin paljon koulutuksen kehittämistä, erityisesti liittyen kirkollisiin
soveltaviin opintoihin sekä tiedekunnan perustamisen mukanaan tuomiin muutoksiin.
Hän mainitsi, että puheenjohtajana piti verrattain usein vakuutella esimerkiksi TYT:tä
Joensuun koulutuksen laadullisuudesta ja tieteellisyydestä.45
Tutkittavalla kaudella ainejärjestön hallituksien jäsenistä enemmistö oli
naisia. Vuoden 1998–1999 hallituksessa ei ollut mukana yhtään miestä.46
41 FOA Hallituksen ptk 12.11.1997. Hallituksista ja naisten osuudesta niissä liitteet 1a, 1b ja 2. 42 FOA Syyskokouksen ptk 16.9.1998. 43 FOA Syyskokouksen ptk 28.9.1999. 44 FOA Syyskokouksen ptk 2.10.2000. 45 FOA Syyskokouksen ptk 4.10.2001; Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017. 46 Liite 2.
18
Fides Ostiensiksen hallitus otti käsiteltävänä ajanjaksona kantaa eri ky-
symyksiin muutamia kertoja. Muun muassa helmikuussa 1998 hallitus lähetti avoimen
kirjeen Joensuun yliopiston rehtorille Paavo Pelkoselle, humanistisen tiedekunnan de-
kaanille Ilkka Savijärvelle, ortodoksisen teologian laitoksen johtajalle, professorille
Heikki Makkoselle ja yleisen teologian professorille Reijo E. Heinoselle. Kirje oli kan-
nanotto hallinnonuudistukseen ja samansisältöinen Pistiksen vastaavan kannantoton
kanssa. Siinä todettiin, että ainejärjestön tietoon oli tullut, että yliopisto suunnitteli yh-
distävänsä yleisen teologian ja ortodoksisen teologian samaan laitokseen. Fides Os-
tiensis esitti huolestuneisuutensa sen johdosta, että laitosten yhdistäminen veisi pohjan
omilta teologisilta perinteiltä ja ekumeenisuudelta. Kauhukuvana oli, että yhdistetty
laitos muuttuisi ”epämääräiseksi, perinteettömäksi tieteellis-teologiseksi koulu-
tukseksi”. Kirjeessä haluttiin kasvattaa ekumeenista vuorovaikutusta yliopistossa,
mutta sen piti tapahtua kahden erillisen laitoksen välityksellä. Kirjeessä vedottiin yli-
opiston yleisoppaaseen, jossa todettiin, että muutoksia tehtäisiin opettajien ja opiske-
lijoiden yhteistyönä ja uudistuksissa kunnioitettaisiin tieteenalojen perinteitä ja omi-
naispiirteitä. Puheenjohtaja Marjut Häkkinen kirjoitti lisäksi yhdessä Pistiksen pu-
heenjohtajan Aino Nenolan kanssa Joensuun ylioppilaslehteen, jossa he pohtivat sa-
maa teemaa. Häkkinen asettui kirjoituksessa yleisen teologian opiskelijana ymmärtä-
mään ortodoksisen teologian opiskelijoiden kritiikkiä yhteistä laitosta kohtaan.47
Hallituksen edustajat osallistuivat myös professori Heinosen järjestä-
mään yleisen teologian kehittämiskeskusteluun. Tapaamisessa keskusteltiin kokonais-
valtaisesti yleisen teologian oppiainekokonaisuuksista. Yleisopintoihin liittyvässä kes-
kustelussa todettiin, että opiskelijat olivat niihin verrattain tyytyväisiä. Esille nousi
ajatus siitä, että uusille opiskelijoille tulisi korostaa filosofian opintojen suorittamista
heti opintojen alussa. Filosofian opiskelu ja filosofisten käsitteiden hallinta auttoivat
opiskelijoita ymmärtämään paremmin myös teologisia opintoja. Syventävistä opin-
noista mainittiin vain, että niiden toteuttaminen oli saanut positiivista palautetta ja että
kurssit muodostivat mielekkään kokonaisuuden ja tukivat toisiaan hyvin. Aineopin-
noista Fides Ostiensiksen edustajat kertoivat, että opiskelijat olivat toivoneet cum
laude- eli aineopintotasoa vastaavaa opetusta. Huomioon otettiin myös tentittävien kir-
japakettien ja luentokurssien keskinäinen vastaavuus. Professori Reijo E. Heinonen
vastasi aineopintoihin liittyviin kysymyksiin kertomalla yleisen teologian olevan sillä
47 FOA Kannanotto hallintouudistukseen 24.2.1998; Joensuun ylioppilaslehti 24.4.1998, Erikoista ekumeniaa; Heikki Makkonen 1998, 113. Ortodoksisen ja läntisen teologian laitoksen perustamisesta Heikki Makkonen 1998, 108–114; Riikonen 2005, 212.
19
hetkellä kaikkia Joensuun yliopiston opiskelijoita varten. Täten kirjapakettien ja luen-
tojen tarkka vastaavuus oli haasteellista saavuttaa.
Yleisen teologian niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi opetusta oli
tarjottava koko yliopiston opiskelijoille. Yleisen teologian problematiikka nousi esille
siinä, että proseminaareja pidettiin aiheiden puolesta haastavina. Opiskelijoiden aiheet
vaihtelivat laidasta laitaan. Ne edustivat erilaisia teologisia disipliinejä, mutta prose-
minaareja veti vain yksi opettaja eli professori Heinonen. Resurssit olivat syynä tähän-
kin seikkaan, mutta asiaan puututtaisiin taloudellisen tilanteen parantuessa. Perusopin-
noista keskusteltaessa toivottiin, että opintojen alussa järjestettäisiin johdantokurssi,
jossa opiskelijoille esiteltäisiin eri pääaineita. Perusopinnoista toivottiin myös saata-
van vastaus kysymykseen, mitä teologian opiskelu yliopistotasolla pääpiirteissään oli.
Kokouksessa tuotiin esille myös toive siitä, että yleisen teologian perusopintoihin saa-
taisiin enemmän luentokursseja. Kritiikkiä sai luentokurssien vastaavuuksien tarkka
hahmottaminen eri opintokokonaisuuksien kanssa. Perusopintojen osalta vastaus kri-
tiikkiin ja kehittämisehdotuksiin oli resurssien vähäisyyden korostaminen. Perusta-
solla todettiin, että assistentit (lehtorit) vastasivat perus- ja aineopinnoista, kun taas
professori Heinonen vastasi syventävistä opinnoista ja jatko-opinnoista. Opiskelijoita
kehotettiin hyödyntämään kaikkea mahdollista luento-opetusta, ja suositukseen kuu-
luivat myös yliopiston ulkopuoliset Studia generalia -luennot.
Professori Reijo E. Heinonen nosti kokouksessa esille Joensuun yliopis-
ton profiilin korostamisen: ”Pienellä yliopistolla etenkin on oltava jotain uutta sanot-
tavaa tiedemaailmassa, pelkkä ’yleisen tason teologia’ ei riitä!” Sivuaineopinnoissa
yleisen teologian opiskelijoiden toivottiin saavan ortodoksisen teologian opiskelijoita
vastaavan kiintiön psykologian tasokokeeseen. Amanuenssi Eeva Raunistola otti asian
selvitettäväkseen. Professori Heinonen kertoi myös läntisen teologian yleisestä suun-
tautumisesta. Hänen mukaansa yleisen teologian opintoihin kuulunut suuntautumis-
vaihtoehto jakaantui kolmeen osaan. Suuntautumisvaihtoehtoon kuului seminaarityös-
kentelyä, jossa harjoiteltaisiin lehtikirjoittamista, alaan liittyviä luentoja sekä yhteis-
työtä median kanssa. Todettiin, että tällainen suuntautumisvaihtoehto oli siis valmis-
teilla ja sen nimeksi oli suunniteltu ”katsomusjournalistiikka”. Syksyllä 1998 tässä
suuntautumisvaihtoehdossa aloittaisi kolme opiskelijaa, ja heille kaikille laadittaisiin
henkilökohtainen opetusohjelma. Henkilökohtaisen suunnittelun tavoitteena oli hyö-
dyntää kattavasti opiskelijoiden aiemmin hankkimaa osaamista.
20
Kokous totesi yhteistyöstä muiden tiedekuntien kanssa, ettei sille ollut
esteitä. Keskeiseksi nostettiin ajatus siitä, mikä olisi yhteistyön tavoite ja mitä yhteis-
työllä toivottiin saavutettavan. Vierailevista luennoitsijoista käytiin keskustelua. Heitä
pyrittiin saamaan Joensuuhun mahdollisuuksien mukaan, vaikka resurssikysymys
nousi taas esille. Opiskelijoille annettiin mahdollisuus vaikuttaa vierailevien luennoit-
sijoiden valintaan, sillä he saivat tehdä listan toivomistaan luennoitsijoista. Resurssien
puitteissa luennoitsijatoiveet pyrittiin toteuttamaan.48
Syksyllä 1998 luterilaisen kirkon piispainkokouksen alainen kirkon teo-
logikoulutustoimikunta (Teko) kutsui jäsenekseen yleistä teologiaa Joensuussa opis-
kelevien opiskelijaedustajan. Ensimmäiseksi opiskelijaedustajaksi valittiin Marjut
Häkkinen.49 Siitä alkaen Fides Ostiensiksella on ollut opiskelijaedustaja teologikoulu-
tustoimikunnassa. Myöhemmin Fides Ostiensis sai varsinaiselle jäsenelle myös vara-
jäsenen.50 Vuoden 2000 lopulla osa Fides Ostiensiksen hallituksen jäsenistä tutustui
kirkon virkaan pätevöittävän koulutussuunnittelutyöryhmän mietintöön ja antoi siitä
positiivista palautetta. Ainejärjestön hallitus kuitenkin toivoi teologian opiskelijoille
selkeämpiä ohjeita ja lisätietoa kaksoispätevyydestä.51 Teologian opiskelijoiden edun-
valvonnan osalta Fides Ostiensiksen hallitus otti kantaa myös ”aineenopettajasta luo-
kanopettajaksi” -sivuainekokonaisuudesta laadittuun mietintöön. Teologian opiskeli-
jat haluttiin mukaan Joensuun yliopiston monialaisiin opintoihin. 52 Loppuvuodesta
2001 myös Suomen kirkon pappisliitto otti apulaistoiminnanjohtajan välityksellä yh-
teyttä Fides Ostiensikseen ja pyysi läntisen teologian opiskelijoita nimeämään yhden
edustajan pappisliiton opiskelijatoimikuntaan.53 Tästä alkaen pappisliiton opiskelija-
toimikunnassa on ollut joensuulainen opiskelijaedustus.
4. Vuosijuhlaperinteen muodostuminen
Ensitöikseen Fides Ostiensiksen hallitus ryhtyi loppuvuodesta 1997 suunnittelemaan
ainejärjestön vuosijuhlia keväälle 1998.54 Vuosijuhlan arvokasta luonnetta korostivat
vieraslista ja juhlapaikka. Ensimmäinen vuosijuhla pidettiin toukokuun puolivälissä
48 FOA Yleisen teologian kehittämiskeskustelu ptk 25.2.1998. Läntisen teologian painopistealueista myös Raunistola & Koslonen 1999, 244. 49 FOA Hallituksen ptk 23.9.1998. 50 FOA Hallituksen ptk 11.10.2001. 51 FOA Hallituksen ptk 17.12.2000. 52 FOA Hallituksen ptk 29.1.2001. 53 FOA Hallituksen ptk 11.12.2001. 54 FOA Hallituksen ptk 8.12.1997.
21
1998. Loppukevät on ollut alusta alkaen Fides Ostiensiksen vuosijuhlien ajankohtana.
Vuosijuhlat on järjestetty keväästä 1998 lähtien joka vuosi. Ensimmäisten vuosijuhlien
juhlapaikkana oli Gasthaus Kontioniemi. Paikalle tulleita vieraita olivat muiden mu-
assa Kuopion hiippakunnan entinen piispa Matti Sihvonen ja yleisen teologian profes-
sori Reijo E. Heinonen.55 Puheenjohtaja Marjut Häkkinen kertoi, että ensimmäisissä
vuosijuhlissa oli paikalla parikymmentä henkeä. Hän muisteli, että piispa Sihvosen
pöytäseurueessa juhla sai monipuolisesti arvokkaan luonteen.56 Vuonna 2000 Fides
Ostiensiksen vuosijuhlat pidettiin ravintola Oliverissa. Iltajuhlan luonteeseen on alusta
asti kuulunut se, että ennalta kutsuttu juhlapuhuja on pitänyt puheen. Vuoden 2000
vuosijuhlassa juhlapuhujana oli Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.57 Seu-
raavana keväänä vuosijuhlien juhlapuhujana oli kirjailija Eeva Tikka Pyhäselästä.58
5. Fides Ostiensiksen jäsentilaisuudet
Jo ennen ainejärjestön perustamista oli Joensuun seurakuntien oppilaitospastori Tiina
Tarnanen järjestänyt läntisen teologian opiskelijoille teologi-iltoja ja ”hiljaisia iltoja”.
Hiljaiset illat jatkuivat ainejärjestön perustamisen jälkeen ja niiden sisältöä kehitettiin.
Ensimmäinen suurehko Fides Ostiensiksen jäsentilaisuus oli kokoontuminen Mekri-
järvelle. Mekrijärvi oli yliopiston tutkimuskeskus Ilomantsissa. Kokoontumisessa oli
mukana opetushenkilökuntaa kuten professori Reijo E. Heinonen sekä opiskelijoita.
Mekrijärven kokoontumiseen kuului luentoja sekä vapaata illanviettoa, esimerkiksi
joululaulua.59
Professori Reijo E. Heinonen kertoi Mekrijärven seminaarin olleen hen-
kireikä opettajille ja opiskelijoille. Hän totesi, että opetus oli siellä paljon tavanomaista
intensiivisempää. Heinonen mainitsi myöhemmistä Mekrijärven tapahtumista myös
sen, että ympäristö – järvet ja suot – loivat erityistä ilmapiiriä.60 Mekrijärvellä järjes-
tettiin ainejärjestön tilaisuuksia ja esimerkiksi orientoivia tapahtumia uusille teologian
opiskelijoille 2010-luvun alkupuolelle asti, ennen kuin Mekrijärvi siirtyi pois yliopis-
ton omistuksesta.
55 FOA Hallituksen ptk 25.3.1998. 56 Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017. 57 FOA Hallituksen ptk 10.2.2000; 30.3.2000. 58 Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017. 59 FOA Hallituksen ptk 12.11.1997; 20.11.1997. 60 Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017.
22
Heti vuoden 1998 alussa ruvettiin järjestämään Fides Ostiensiksen yh-
teisiä illanviettoja.61 Illanviettojen lisäksi alkuvuonna järjestettiin ortodoksisen teolo-
gian opiskelijoiden kanssa ehtoopalvelus ja illanvietto ortodoksisella seminaarilla.
Eräänä jäsentilaisuutena oli myös keskusteluilta, jossa pohdittiin yhteisesti yleisen teo-
logian opetusta ja koulutusohjelman kehittämistä. Muutamat illanvietot olivat tutustu-
misiltoja, joissa tutustuttiin esimerkiksi evankelisluterilaisen uskonnon lehtoriin Virpi
Mäkiseen ja uuteen opiskelijapastoriin Esko Kähköseen. Kuopion piispa Wille Riek-
kinen kävi luennoimassa yliopistossa, minkä jälkeen myös hänen kanssaan pidettiin
yleisen teologian opiskelijoiden tutustumisilta, jossa oli mahdollista esittää kysymyk-
siä piispalle.62
Syksyn 1998 jäsentilaisuuksia olivat eksegeettiset raamattuillat, oppilai-
tospastori Tiina Tarnasen johtamat hiljaiset illat ja teologiyö-niminen tapahtuma. Ek-
segeettisissä raamattuilloissa Joensuun alueen papit tulivat pitämään alustuksia erinäi-
sistä raamatunkohdista. Syksyllä järjestettiin myös tutustumisilta yleisen teologian
koulutusohjelmaan valituille uusille opiskelijoille. Ainejärjestö lupautui yhdessä tuto-
reiden (hallituksen jäsenet Marjut Häkkinen ja Kati Naukkarinen) kanssa suunnittele-
maan ja järjestämään illanvieton. Ortodoksisella seminaarilla pidettiin läntisen teolo-
gian ja ortodoksisen teologian laitoksen uusien opiskelijoiden tapaaminen lokakuun
alussa. Iltaan kutsuttiin myös vanhempia opiskelijoita.63 Teologiyö-tapahtuma järjes-
tettiin marraskuussa 1998 Onttolassa invalidien yhdistyksen kesäkodilla. Opiskelijoi-
den lisäksi tapahtumassa olivat mukana pastori Tiina Tarnanen ja evankelisluterilaisen
uskonnon lehtoraattia hoitanut Petri Järveläinen. Illan ja yön ohjelmaan kuului iltahar-
taus, keskusteluja sekä saunomista.64 Suurimpaan osaan alkuvaiheen jäsentilaisuuk-
sista vaikutti merkittävästi siis Joensuun seurakuntayhtymä ja sen järjestämä oppilai-
tostyö.
Syksyllä 1999 läntisen teologian opiskelijat haastoivat ortodoksisen teo-
logian opiskelijat leikkimieliseen kilpailuun Alias-lautapelin äärellä. Illan ohjelmako-
konaisuuteen kuuluivat ehtoopalvelus, Alias-pelin pelaaminen, ruokailu sekä sauna.65
Siitä lähtien Alias-peli-iltoja on järjestetty yhdessä ortodoksisen teologian opiskelijoi-
den kanssa syyslukukaudella. Lukukauden päättäväksi tapahtumaksi alkoi vuonna
61 FOA Hallituksen ptk 12.1.1998. 62 FOA Kevätkokouksen ptk, toimintasuunnitelma 2.2.1998; hallituksen ptk 25.3.1998. 63 FOA Hallituksen ptk 31.8.1998. 64 FOA Hallituksen ptk 23.9.1998. 65 FOA Hallituksen ptk 14.9.1999.
23
1999 muodostua puurojuhla, vaikkakin ensimmäisellä kerralla puurojuhla jouduttiin
siirtämään paikalliseen ravintolaan yliopiston P-talon homevaurion selvittyä. 66
Keväällä 2000 järjestettiin teologi-iltoja, joiden otsikkona ja teemana oli
”kysy joltakin”. Opiskelijat esittivät vieraille näiden omiin tutkimuskohteisiin ja ylei-
sesti teologiaan liittyviä kysymyksiä. Vieraina illoissa olivat käytännöllisen teologian
lehtori Paavo Kettunen, ortodoksisen systemaattisen teologian ja patristiikan profes-
sori Gunnar af Hällström ja evankelisluterilaisen uskonnon lehtori Virpi Mäkinen. Ky-
seiset teologi-illat järjestettiin Joensuun seurakuntakeskuksen Kivijalassa oppilaitos-
työn pastorin Tiina Tarnasen johdolla. Samaisessa paikassa järjestettiin helmikuun
alussa Alias-lautapeli-ilta. Keväällä järjestettiin yhteistoimintaa ortodoksisen teolo-
gian opiskelijoiden kanssa ortodoksisella seminaarilla. Illan ohjelmassa oli yhdessä-
oloa sekä pantomiimiesityksiä ja tarinankertomispelejä.67
Syksyllä 2000 Fides Ostiensiksen kokoavassa toiminnassa teologi-iltoja
järjestettiin tiistaisin, sillä silloin ei ollut päällekkäisyyksiä muun toiminnan kanssa.
Teologi-illoissa alustajina toimivat laitoksen uudet opettajat. Syksyllä järjestettiin
myös raamattuiltoja, joissa alustajina olivat vuorollaan Suomen Evankelisluterilaisen
Opiskelija- ja Koululaislähetyksen (OPKO) ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyh-
distyksen (SLEY) edustajat. Teologi-illan tyyliin marraskuun lopulla Suomen kirkon
pappisliiton edustaja tuli pitämään keskustelutilaisuuden ajankohtaisista aiheista.
Maanantaisin pyöri Joensuun normaalikoulun yläasteella ainejärjestön salibandy-
vuoro. Syyskuun lopussa Fides Ostiensis ja Pistis järjestivät yhteisen tapahtuman Jo-
ensuun ortodoksisen seurakunnan omistamassa Sikrenvaaran leirikeskuksessa. Uusille
ja vanhoille opiskelijoille järjestettiin yhteinen illanvietto Hukanhaudan Kotilahden
kartanossa lokakuun alussa. Lokakuun alussa järjestettiin myös Fides Ostiensiksen ve-
neenkastajaiset. Syksyllä 2000 pidettiin karaokeilta omia laitteita apuna käyttäen.68
Teologiyö järjestettiin marraskuun loppupuolella Ylämyllyllä Olli Tiai-
sen majalla, ja ohjelmassa oli opiskelijoiden ja pappien noin viiden minuutin puheita
aiheesta ”Mitä haluan sanoa tämän päivän teologeille?”. Muuna ohjelmana oli lauta-
pelien pelaamista sekä laulamista kitarasäestyksellä. Tapahtuman yhteydessä järjestet-
tiin myös vuoden 2000 fuksiaiset. Jäsenistö antoi teologiyöstä hyvää palautetta, ja
66 FOA Hallituksen ptk 2.12.1999. 67 FOA Hallituksen ptk 13.1.2000; 25.1.2000; 22.2.2000. 68 FOA Hallituksen ptk 14.9.2000; 25.9.2000; 2.10.2000; 16.10.2000; 6.11.2000.
24
usein todettiin, että mökki sekä yleinen ilmapiiri olivat tapahtumassa hyviä. Loppu-
vuodesta järjestettiin joulujuhla Vaivion kurssikeskuksessa sekä pikkujoulut vuoden
viimeisen teologi-illan yhteydessä.69
Keväällä 2001 järjestettiin teologi-iltoja, joissa vieraina ja alustajina oli
opettajakunnan edustajia. Kevään raamattuilloissa alustuksista vastasivat edustajat
OPKO:sta, Evankelisista Opiskelijoista (EO) ja Suomen Raamattuopistosta (SRO).
Helmikuussa Fides Ostiensis järjesti jäsenilleen yhteistä toimintaa Joensuun yliopiston
liikuntailtapäivän yhteydessä. Maaliskuun alussa ainejärjestön jäseniä osallistui moni-
tieteelliseen 24 Tuntia Lunta -tapahtumaan Kuopiossa. Maaliskuun lopussa Fides Os-
tiensis vieraili opiskelijaseurakunnan Kivijalassa pidetyssä illassa, ja huhtikuun alussa
oli opiskelijalähetyksen järjestämä ilta, jossa aiheena oli ekumenia. Joensuun Kaner-
valassa sijaitsevassa Skarppi-rakennuksessa järjestettiin kevään aikana teologian opis-
kelijoiden saunailta.70
Syksyllä 2001 teologian opiskelijoiden salibandyvuoro jatkui keskiviik-
koiltaisin normaalikoulun yläasteella, ja tiistai-iltaisin pidettiin teologi-iltoja. Loka-
kuun lopulla järjestettiin Fides Ostiensiksen ja Pistiksen yhteiset fuksiaiset. Teologian
opiskelijoilla oli myös kuorotoimintaa, sillä teologien kuoro kokoontui maanantai-il-
taisin. Ainejärjestö ja Pistis tilasivat syksyllä 2001 yhdessä opiskelijahaalareita uusille
opiskelijoille. Fides Ostiensis suunnitteli ja tilasi ensimmäiset haalarimerkit joulu-
kuussa 2001. Haalarimerkki oli samanlainen kuin ainejärjestön logo. Uutena kokoa-
vana toimintana olivat kahdesti kuussa tiistaisin järjestetyt kahvitilaisuudet. Marras-
kuun 2001 alusta lähtien Fides Ostiensis ja Pistis organisoivat kahvitukset vuorovii-
koin, ja mukana kahvittelemassa oli molempien ainejärjestöjen edustajia sekä opetta-
jia. Fides Ostiensis järjesti myös syysvaelluksen syys - lokakuun vaihteessa 2001.
Edellisvuoden tapaan ekumeeninen Alias-ilta pidettiin ortodoksisella seminaarilla
marraskuussa, ja teologiyö järjestettiin kuun lopulla Olli Tiaisen majalla. Syksyllä
2001 ei ollut kuin yksi raamattuilta, joka järjestettiin hiukan ennen joululomaa ja jossa
oli vieraana ortodoksisen kirkon edustaja.71 Läntisen teologian ainejärjestö oli siis ru-
vennut tekemään monipuolista yhteistyötä ortodoksisen sisarjärjestönsä kanssa.
69 FOA Hallituksen ptk 2.10.2000; 16.10.2000; 6.11.2000; 17.12.2000. 70 FOA Hallituksen ptk 17.12.2000. 71 FOA Hallituksen ptk 29.1.2001; syyskokouksen ptk 4.10.2001; hallituksen ptk 11.10.2001; Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017.
25
6. Suhteet ortodokseihin ja muihin ainejärjestöihin
Fides Ostiensiksen ensimmäinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen piti omalla puheen-
johtajakaudellaan tärkeänä sitä, että ainejärjestöllä olisi hyvät suhteet sisarjärjestö Pis-
tikseen. Häkkinen mainitsi haastattelussa, että suhde ortodokseihin ja täten ekumeeni-
nen ilmapiiri kasvoi käytännön toimista. Yleisen teologian ja ortodoksisen teologian
opiskelijat suorittivat esimerkiksi samoja kieliopintoja ja edellisillä oli mahdollista
suorittaa – erityisesti systemaattisen teologian – opintoja ortodoksisella seminaarilla.
Häkkinen totesi myös, että ortodoksisella opetushenkilökunnalla oli yleisen teologian
opiskelijoita kohtaan jonkinlaista epäluuloisuutta esimerkiksi opillisten kysymysten
osalta. Opiskelijanäkökulmasta kuitenkin kaikkien teologian opiskelijoiden ”yhteistyö
ja huumori kukoistivat”.72 Kolmas puheenjohtaja Kimmo Jaatila näki, että 2000-luvun
kahtena ensimmäisenä vuonna ekumeeninen ilmapiiri opiskelijoiden ja opettajien kes-
ken oli pääosin kunnioittava. Hän totesi, että vuonna 2000 järjestettiin yhteinen tutus-
tumisleiri yleisen teologian ja ortodoksisen teologian opiskelijoille. Jaatila nosti esille
ekumeenisen yhteistyön esimerkkinä vahvan perinteen, joka muodostui Alias-ottelun
ympärille.73
Yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa ei Fides Ostiensiksen ensim-
mäisinä vuosina ollut. Ainoana yhteisenä foorumina muiden ainejärjestöjen kanssa
olivat ylioppilaskunnan järjestämät tapaamiset, joihin Fides Ostiensiskin otti osaa. 74
7. Ensimmäiset kunniajäsenet
Fides Ostiensiksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin pastori Tiina Tarnanen
ensimmäisten vuosijuhlien yhteydessä keväällä 1998. Perusteluina esitettiin muun mu-
assa se, että hän oli antanut ainejärjestölle mahdollisuuden käyttää omien tarpeidensa
mukaan yliopiston hiljaista huonetta. Tarnanen oli järjestänyt hiljaisessa huoneessa il-
lanviettoja, joita kuvailtiin ”opiskelijoiden sielunhoidon kannalta olennaisiksi”. Illan-
viettojen runsas iltapalatarjoilu sai myös kehuja. Tarnanen oli auttanut opiskelijoita
72 Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017; Kirkkotie 4/20.2.2002, Viisi vuotta teologiaa (Heikki Salo-maa). 73 Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017. 74 FOA Kevätkokouksen ptk 2.2.1998.
26
”sekä henkisesti että hengellisesti” aina tarpeen vaatiessa. Hän oli myös antanut aine-
järjestön jäsenille asiantuntevilla mielipiteillään ja neuvoillaan tukea käytännön asi-
oissa, kuten vuosijuhlien järjestämisessä.75
Vuonna 2000 Fides Ostiensiksen kunniajäseneksi kutsuttiin maisteri
Antti Siimes. Hän toimi ensimmäisinä vuosina teologian opiskelijoiden latinan opet-
tajana. Kunniajäsenyyden taustalla olivat todennäköisesti Marjut Häkkisenkin esittä-
mät ajatukset siitä, että Siimes oli ”vanhan koulukunnan herrasmies”. Hän muun mu-
assa pyysi luennoilla olevia naisia merkitsemään opiskelijalistaan nimensä kohdalle N
tai R. Kirjaimet ilmaisivat, oliko opiskelija neiti vai rouva. Täten Siimes pystyi puhut-
telemaan oppilaita erityisellä tavalla.76
8. ”Muistoja historiallisesta ensimmäisestä vuodesta” – Fideksen ilmestys
Heti ainejärjestön perustamisen jälkeisenä keväänä Fides Ostiensiksen hallitus päätti
ruveta julkaisemaan omaa lehteä. Ensimmäisen lehden oli tarkoitus kertoa ”muistoja
historiallisesta ensimmäisestä vuodesta”. Lehteen todettiin kuuluvan kirjoituksia aine-
järjestön hallituksen jäseniltä, yliopiston henkilökunnalta sekä muilta vierailijoilta ja
esimerkiksi tiivistelmiä opiskelijoiden tutkielmista. Asiapitoisten artikkelien ohessa
oli opiskelijoiden laatimia hupitekstejä. Ensimmäiset lehdet tulostettiin Joensuun seu-
rakuntakeskuksen monistuskoneella ja ne olivat mustavalkoisia77. Alusta alkaen lehti,
jonka nimeksi tuli Fideksen ilmestys, julkaistiin vuosijuhlan yhteydessä ja se jaettiin
opiskelijoille, juhlavieraille, kannatusjäsenille sekä kesällä valituille uusille opiskeli-
joille.
Ensimmäisen Fideksen ilmestys -lehden aloitti puheenjohtaja Marjut
Häkkisen kirjoitus ”Etsivä löytää paikkansa”. Häkkinen kertoi Fides Ostiensiksen toi-
minnan tehokkuudesta suhteessa jäsenmäärän vähäisyyteen. Koska jäseniä oli vähän,
oli mahdollista saada oma äänensä kuuluviin tavallista helpommin. Hän kertoi, että
syksyllä 1998 teologian opiskelijat olivat siirtymässä humanistisen tiedekunnan alai-
suuteen, ortodoksisen teologian ja läntisen teologian laitokseen. Ainejärjestön merkit-
tävimmiksi tehtäviksi Marjut Häkkinen totesi kirjoituksessaan puitteiden luomisen
opiskelijoiden toiminnalle sekä tarvittaessa kannanottojen laatimisen.
75 FOA Hallituksen ptk 8.4.1998. 76 Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017. 77 FOA Hallituksen ptk. 9.4.2003.
27
Yleisen teologian professori Reijo E. Heinonen kirjoitti otsikolla ”Uusi
mahdollisuus opiskella teologiaa”. Hän kertoi, millainen Joensuun yliopiston teolo-
gian profiili oli. Joensuussa painopisteiksi nousivat hänen mukaansa rajaseutujen eku-
meeninen yhteistyö, kielitarjonta ja mahdollisuus opiskella ortodoksisen teologian
kursseja. Muita painopisteitä olivat globaali etiikka sekä arvokeskusteluihin perehty-
minen ja osallistuminen, sillä ne olivat Heinosen mukaan tärkeitä aiheita katsomusai-
neiden opettajille. Eräänä painopistealueena oli myös yhteiskunnallisesti suuntautu-
neille teologian opiskelijoille tarjottu niin sanottu katsomusjournalistiikka, jossa tär-
keää oli teologinen, eettinen ja uskontotieteellinen asiantuntemus.
Opiskelija Kati Naukkarinen kertoi tekstissään ”Mistä on teologian
maisterit tehty?” siitä, että Joensuun yliopistossa voi suorittaa teologian maisterin, li-
sensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Naukkarinen esitteli teologisia oppialoja sekä tutkin-
toon kuuluvia yleissivistäviä humanistisia ja filosofisia oppiaineita. Hän totesi, että
Joensuussa pääaineeksi voi valita kirkkohistorian, käytännöllisen teologian ja uskon-
nonpedagogiikan. Naukkarinen totesi myös, että Joensuussa valmistuttiin joko opetta-
jaksi tai teologian ja katsomustiedon asiantuntijaksi.
Evankelisluterilaisen uskonnon lehtori Virpi Mäkinen esitteli ensimmäi-
sessä Fideksen ilmestys -lehdessä omaa väitöskirjakäsikirjoitustaan otsikolla ”Köyhän
oikeudet, rikkaan velvollisuudet: myöhäiskeskiaikainen kontribuutio yksilönoikeuk-
sien synnylle”. Toisena tutkielmatiivistelmänä ensimmäisessä lehdessä oli Anu Salon
kirjoitus ”Lars Levi Laestadiuksen käsitys luonnonfilosofiasta vaalisaarnassa 1848”.
Kirjoitelma pohdiskeli Laestadiuksen suhdetta luontoon, kasveihin ja eläimiin, erityi-
sesti kaloihin.
Oppilaitospastori Tiina Tarnanen kirjoitti lehteen tervehdyksen ”Kilpa-
laulannasta vuoroylistykseen”. Tekstin otsikko oli lainattu professori Jouko Martikai-
selta, joka oli puhunut teologian opetuksesta Joensuussa ennen sen aktuaalista toteu-
tumista. Tarnanen esitteli omaa ja yhteistä toivetta siitä, että Joensuuhun saataisiin
kahden itsenäisen laitoksen muodostama ekumeeninen teologinen tiedekunta. Hän
myös totesi, että joitakin toimenpiteitä tätä tavoitetta kohden oli saatettu jo tehdä. Tar-
nanen kertoi kirjoituksessaan omasta roolistaan suhteessa ainejärjestöön. Hänet oli
alusta alkaen kutsuttu mukaan, ja hän oli antanut henkistä ja fyysistä tukea opiskeli-
joille. Merkittävänä toimintana Tarnanen mainitsi hiljaisen huoneen78 hartaushetket.
78 Hiljaisesta huoneesta Sanansaattaja Joensuusta 1/1996, 17.
28
Kirjoituksessa nostettiin esille myös se, että vuorovuosin yliopiston avajaisjumalan-
palvelus vietettiin ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa, kuitenkin ekumeenisesti.
Syksyn 1998 avajaisjumalanpalvelus oli pyhän Nikolaoksen kirkossa, jossa liturgina
oli kirkkoherra Kalevi Kokkonen ja saarnaajana piispa Wille Riekkinen.
Uskonnon lehtori Raija Turunen kirjoitti ”Ajatuksia uskonnonopettajan
työstä armon vuonna 1998”. Hän kertoi iloitsevansa nuorten ihmisten kohtaamisesta
ja siitä, että sai keskustella oppitunneilla asioista ”maan ja taivaan väliltä”. Uskonnon-
tuntien erityispiirteeksi hän totesi sen, että opettaja kyseli ja kuunteli oppilaittensa mie-
lipiteitä. Kirjoituksessaan Turunen osoitti myös kunnioitusta professori Reijo E. Hei-
nosen ohjaukselle ja opetukselle.
”Puolesta tieteen ja tutkinnon”-kirjoituksessa Kati Naukkarinen kertoi
pro gradu -sanaparin etymologiasta ja sanaparin itsessään synnyttämistä filosofisista-
kin merkityksistä. Naukkarinen esitteli myös oman pro gradu -tutkielman kirjoittami-
seen liittyvää työprosessia.
Ensimmäisen lehden lopussa oli Fides Ostiensiksen puheenjohtajan
Marjut Häkkisen kirjoitus ”Rakas päiväkirja - otteita teologian opiskelijan vuodesta”.
Kyseessä oli päiväkirjamuodossa kirjoitettu teksti, joka kattoi ajanjakson syyskuusta
1997 huhtikuuhun 1998. Kirjoitus alkoi kuvauksella ensimmäisestä päivästä yliopis-
tolla, seurakunnan oppilaitostyön merkityksen korostamisella sekä kertomuksella ai-
nejärjestö Fides Ostiensiksen perustamisesta. Kevätkaudella päiväkirjaan pääsivät yh-
teinen toiminta muiden opiskelijoiden kanssa ja helsinkiläisen sisarjärjestön TYT:n
vuosijuhlat, jotka inspiroivat tulevia Fides Ostiensiksen vuosijuhlia. Mukana oli myös
ajatuksia siitä, että yhteiset luennot olivat opiskelijan kannalta parempia kuin vain tent-
teihin lukeminen. Kirjoitus reflektoi ensimmäisen vuoden kollektiivista stressiä ten-
teistä sekä esimerkiksi klassisista kielistä. Lehden lopussa oli lyhyt tervehdys uusille
opiskelijoille tutor-opiskelijoiden laatimana.79
Toisen Fideksen ilmestys -lehden kannessa oli ensimmäistä kertaa julki-
sessa käytössä ollut Fides Ostiensiksen kala-aiheinen logo. Lehden alussa oli emerita-
puheenjohtaja Marjut Häkkisen kirjoitus ”Talvihorroksesta kevätväsymykseen”, jossa
hän rohkaisi uusia ja vanhoja teologian opiskelijoita muistamaan lomailun tärkeän
merkityksen.
79 FOA Fideksen ilmestys 1998.
29
Professori Reijo E. Heinonen antoi opiskelijoille vinkkejä otsikolla
”Kolme hyvää syytä opiskella uskonnonopettajaksi”. Hän kertoi, että uskonnon asian-
tuntijoita tarvittiin opettamaan yhteisiä arvoja globaalissa maailmassa. Heinonen totesi
myös, että vuorovaikutus oppilaiden kanssa rohkaisi opettajia pohtimaan teologisia
kysymyksiä. Hänen mukaansa tärkeänä puolena uskonnon opettamisessa oli se, että
opettaja opetti nuorille eettistä vastuuta.
”Mikä ihmeen Fides?!” -kirjoituksessa teologian opiskelijat Sinikka Hil-
tunen ja Minna Ursin kertoivat ainejärjestön menneistä ja tulevista tapahtumista. Vuo-
den aikana oli järjestetty muun muassa teologi- ja raamattuiltoja sekä teologiyö Ont-
tolassa ja opiskelijoiden kohtaamisia humanistisen tiedekunnan kahviossa. Vuoden ai-
kana oli vierailtu Kuopion piispan Wille Riekkisen luona; keväällä vietettäisiin Fides
Ostiensiksen vuosijuhlia. Edellisen vuoden tapaan kirjoittajat totesivat, että ainejärjes-
tön pienen jäsenmäärän ansiosta oman äänensä ja omat kehitysideansa sai helposti
kuuluviin. Kirjoitukseen sisältyi tervehdys tuleville uusille teologian opiskelijoille.
Oppilaitospastori Tiina Tarnanen kertoi kirjoituksessaan teologian kou-
lutuksesta ja opiskelusta. Hän totesi, että teologian opiskelu oli ”yleissivistävä matka
moninaisissa tieteissä”. Hän kertoi, että teologian opiskelijat perehtyivät muun muassa
historiaan, filosofiaan ja kieliin. Tärkeänä Tarnanen piti myös sitä, että he oppisivat
kunnioittavan ja keskustelutaitoa korostavan asenteen muita ihmisiä kohtaan. Kristil-
liseen ihmiskuvaan nojaten Tarnanen totesi, että teologian opiskelijan olisi myös hyvä
oppia nöyryyteen ja epäkilpailullisuuteen.
”Akateemiset hypyt”-kirjoituksessa lehtori Petri Järveläinen rinnasti
opiskeluaikaiset allegoriset hypyt runoilija Osip Mandelštamin psykoottiseen hyppyit-
semurhayritykseen, jonka jälkeen Mandelštam parantui oireistaan. Järveläinen esitti,
että opiskelu ja akateemisuus yleisesti olivat riskin ottamista. Allegorisesti hän vertasi
psykoottisia hallusinaatioita kiintymiseen vanhoihin tapoihin ja tutkimustuloksiin.
Niistä olisi kirjoittajan mukaan tärkeää niin sanotusti hypätä pois.
Uskonnon auskultantti Kati Naukkarinen kirjoitti lehteen siitä, millaista
oli olla ensimmäinen luterilaisen uskonnon auskultoija Joensuussa. Naukkarinen to-
tesi, että oppilaat eivät olleet yhtä innoissaan uskonnosta kuin auskultantti. Hän kertoi
myös yhteistyöstään normaalikoulun lehtori Juhani Sainion ja lehtori Virpi Mäkisen
kanssa. Opiskelijatasolla hän kertoi, että historian ja äidinkielen auskultantit tekivät
yhteistyötä.
Professori Reijo E. Heinonen kirjoitti omasta erityisalastaan eli globaa-
lista etiikasta. Hän totesi, että 1900-luvun oli ajateltu olevan sosiaalitieteiden vuosisata
30
ja tulevan 2000-luvun etiikan tutkimuksen vuosisata. Heinonen korosti kirjoitukses-
saan sitä, että esimerkiksi lehdistöllä oli merkittävä eettinen velvollisuus ja vastuu.
Professori Hans Küngiin viitaten Heinonen totesi, ettei maailmanrauhaa voitu saavut-
taa ilman uskontojen ja myös etiikan tuntemista.
Lehden loppuosissa oli humoristinen kysymys ja vastaus -palsta, johon
teologian opiskelijat olivat saaneet lähettää kysymyksiään. Lehden takakanteen oli
painettu teologien itse sepittämä kappale Globaali maailma, joka oli sovitettu tunnet-
tuun Satumaa-kappaleeseen. Kappale viittasi professori Reijo E. Heinosen erityiskiin-
nostukseen.80
Kolmas Fideksen ilmestys alkoi puheenjohtaja Kimmo Jaatilan kirjoi-
tuksella, jonka otsikkona oli ”Suvaita - vai kohdata aidosti?”. Kirjoituksessa hän pohti
liberaalia filosofista etiikkaa. Hän myös esitteli lehden aihepiirin ja teeman, joka oli
kutsumus.
Professori Reijo E. Heinonen pohdiskeli kirjoituksessaan uskonnonopet-
tajien työllisyystilannetta. Hän käsitteli uusimpia tutkimustuloksia ja esimerkiksi sitä,
että Suomessa oli paljon muodollisesti päteviä opettajia. Suurten ikäluokkien eläköi-
tymisen johdosta uskonnonopettajiksi valmistuvilla oli Heinosen mukaan hyvät mah-
dollisuudet työmarkkinoilla.
Fides Ostiensiksen entinen puheenjohtaja Tiina Rissanen kirjoitti aine-
järjestön toiminnasta ja tapahtumista. Hän totesi, että opiskelijamäärän kasvun joh-
dosta myös ainejärjestön toiminta oli monipuolistunut. Rissasen mukaan yhteydenpito
Helsingin ja Turun teologianopiskelijoiden suuntaan oli voimistunut. Perinteisesti kir-
joituksessa todettiin, että vähäisen jäsenmäärän takia omat ideansa saisi helposti tuotua
yhteiseen keskusteluun. Rissanen pyrki hahmottamaan kirjoituksessaan Joensuun teo-
logian opiskelijoiden ainutlaatuisuuden.
”Teologin kutsumus” -kirjoituksessa Savonlinnan kristillisen opiston
rehtori Teuvo V. Riikonen viittasi erinäisiin raamatunkohtiin ja liitti ne omiin näke-
myksiinsä lehden teemasta, kutsumuksesta.
Oppilaitospastori Tiina Tarnanen kirjoitti kutsumuksesta sekä pappislu-
pauksen olemuksesta ja merkityksestä maailmassa ja kosmoksessa. Kirjoitus sisälsi
teologin pohdintaa elämästä, ja esille nousi kysymys siitä kuka ymmärtää ja hahmottaa
täydellisesti kaiken. Tarnanen totesi, että teologian opiskelijoiden taakaksi tulivat tra-
ditio, pappislupaus, mielikuvat, odotukset ja toiveet.
80 FOA Fideksen ilmestys 1999.
31
Aikaisempien vuosien puheenjohtaja Marjut Häkkinen pohdiskeli kirjoi-
tuksessaan kuuden miljardin ihmisen maailmankatsomusta sekä näiden uskon- ja to-
tuudenvarmuutta, kuinka se oli monimuotoista. Häkkinen myös esitteli runoilija Mi-
guel de Unamunon elämää ja hänen uskonratkaisujaan sekä esimerkiksi apostoli Tuo-
maan elämää.
Uskonnon auskultantti Minna Ursin kirjoitti omista kokemuksistaan,
jotka koskivat opetusharjoittelua. Hän totesi, että konstruktiivinen oppimiskäsitys oli
merkittävä suuntaus. Hän kirjoitti siitä, miten oli kehittynyt harjoittelun aikana, sekä
siitä, että uskonnon ja ruotsin opettajat olivat samanlaisessa tilanteessa, sillä kumman-
kaan oppiaineesta ei ylenpalttisesti pidetty. Ursin myös pohti uskonnonopetuksen ase-
maa suomalaisessa koululaitoksessa sekä kirkon ja koulun eroa nykyhetkellä ja tule-
vaisuudessa.
Käytännöllisen teologian lehtori Paavo Kettunen esitteli kirjoituksessaan
”Kutsuttuna sielunhoitajaksi” sielunhoidon syvintä olemusta. Hän pohti, miten sielun-
hoitaja itse huolehtisi omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Kettusen mukaan
Joensuussa olisi mahdollista opiskella lisää sielunhoidosta erityisesti hänen johdol-
laan.
Ainejärjestön puheenjohtaja Kimmo Jaatila kirjoitti vielä koulun ja seu-
rakunnan yhteistyöstä. Hän pohjasi näkemyksensä siihen, että oli aiemmin toiminut
nuorisotyönohjaajan viransijaisena sekä oli myöhemmin suuntautumassa koululaitok-
sen palvelukseen.
Edellisvuoden ”teologi kysyy - teologi vastaa”-palsta oli herättänyt
suurta kiinnostusta, ja täten myös kolmannessa Fideksen ilmestys -lehdessä oli mu-
kana tällainen palsta. Lehteen oli lisäksi otettu mukaan humoristinen teologisanasto,
jossa teologian alan laina- ja sivistyssanoille annettiin uusia suomennoksia ja asiasi-
sältöjä.
Neljännen Fideksen ilmestys -lehden ensimmäinen kirjoitus oli sen vas-
taavan päätoimittajan ja ainejärjestön puheenjohtajan Kimmo Jaatilan kirjoitus ”Tor-
nihuhuja”, jossa hän pohti teologian opiskeluun liittyviä huhuja ja juoruja. Hän totesi,
että monet uskoivat suoraan niin kutsuttuihin vaihtoehtoisiin totuuksiin. Ainejärjestön
puheenjohtaja siirsi katseensa myös tammikuuhun 2002, jolloin Joensuussa aloittaisi
oma teologinen tiedekunta. Hän totesi, että suomalainen teologinen tiedekunta perus-
tettiin kerran 500 vuodessa, ja hän osoitti kiitosta teologisen koulutuksen kehittymi-
seen vaikuttaneille henkilöille.
32
Professori Reijo E. Heinonen kirjoitti uudesta uskonnonvapauslaista ja
sen vaikutuksesta uskonnonopetukseen. Hän pohti laajemminkin uskonnonopetuksen
merkitystä ja yleistä kehittymistä. Pienen tauon jälkeen tutkielmatiivistelmät tekivät
paluun Fideksen ilmestys -lehteen, sillä Satu Mansukoski-Immonen esitteli lehdessä
omaa pro gradu -tutkielmaansa, joka käsitteli kuolemaa lukion oppikirjoissa 1960-,
70-, 80- ja 90-luvulla. Oppilaitospastori Tiina Tarnanen pohti kirjoituksessaan ylei-
sesti kristillistä elämää ja ihmisyyttä.
Klassisten kielten lehtori ja eksegetiikan dosentti Lauri Thurén otsikoi
kirjoituksensa ”Mikä ihmeen Fides?”. Thurén esitteli Fides Ostiensis -sanan latinan-
kielistä etymologiaa ja lausumista. Hän kirjoitti myös teologisen tieteenalan erityis-
luonteesta yliopistolaitoksessa. Opiskelijoille hän osoitti ajatuksen siitä, että yliopis-
toteologia ei ollut rippikoulua vaan vakavaa tiedettä.
Entinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen kirjoitti teologian opiskelun ja
teologian yleisen olemuksen erityispiirteistä. Hän käsitteli myös sitä, millaisia stereo-
typioita teologian opiskelija saattoi opiskelun ja elämän aikana kohdata. Kaiken tasa-
puolisuuden nimissä Häkkinen kuitenkin totesi, että kirjoitus oli hänen oma ”subjek-
tiivis-objektiivinen kokemuksensa”.
Opiskelija Erja Vepsäläinen kirjoitti lehteen vuoden 2000 helmikuun lo-
pulla pidetystä Fides Ostiensiksen hiljaisuuden retriitistä. Retriittiin oli osallistunut
viisi osanottajaa, ja se oli pidetty Taukoluostari Lehtolinnassa Liperissä. Mukana oli-
vat olleet myös Tiina Tarnanen sekä Lehtolinnan omistaja. Kirjoitukseen kuului haas-
tattelu osallistujien kokemuksista ja ajatuksista.
”Palo Lutherin pöytäpuheista”-osion alta löytyi tekstikatkelmia Lutherin
pöytäpuheista, jotka retoriikan ja kontekstinsa puolesta olivat verrattain humoristisia
nykylukijalle. Muita humoristisia kirjoituksia olivat Terhi Niemisen ja Anne Lipposen
kirjoitelma ”Toivanen ja Blomqvist linnunradan laidalla”, jossa he kirjoittivat oppikir-
jansa pohjalta kreikan kielen aikamuodoista ja aikamatkailusta. Lehden lopussa oli
humoristinen varjo-opintosuunnitelma ”teologin tehtäviin valmistavan suuntautumis-
vaihtoehdon perusopinnot”-kokonaisuudesta, johon kuului muun muassa purjehdusta,
kotiviinin valmistusta, Turun kulttuuria, chat-sielunhoitoa ja uskontomonologia. Uu-
sille opiskelijoille oli osoitettu mainos, jossa kerrottiin lyhyesti ainejärjestön tapahtu-
mista ja vaikuttamismahdollisuuksista ainejärjestössä.81
81 FOA Fideksen ilmestys 2001.
33
Fideksen ilmestys -lehden ensimmäisissä numeroissa oli aina mukana
professori Reijo E. Heinosen kirjoitus. Kirjoitukset käsittelivät ajankohtaisia aiheita
tai Heinosen omia tutkimusintressejä. Muukin opetushenkilökunta kirjoitti alkuvai-
heessa lehteen verrattain aktiivisesti. Jokaiseen lehteen antoi oman kirjallisen panok-
sensa myös oppilaitospastori Tiina Tarnanen. Hupikirjoituksia oli noin yksi lehteä
kohden. Alkuvaiheen lehti oli siis painottunut asiapitoisiin artikkeleihin. Lehtien väli-
tyksellä lukija sai poikkileikkauksen ainejärjestön menneestä, silloisesta ja tulevasta
toiminnasta.
9. Edunvalvontatyö yliopistohallinnossa muotoutuu
Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päätti keväällä 1998, että elokuusta
1998 alkaen ortodoksisen teologian ja läntisen teologian laitoksesta tiedekuntaneuvos-
toon tulisi kolme opiskelijaedustajaa ja näiden varajäsenet, jotka eivät olleet henkilö-
kohtaisia. Fides Ostiensiksen ensimmäinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen oli tiede-
kuntaneuvoston opiskelijajäsenenä elokuusta 1998 joulukuuhun 2001.82 Opiskelija-
edustajana Marjut Häkkinen muun muassa ehdotti, että käytännöllisen teologian pro-
fessuurin virantäytössä painotettaisiin hakijoiden sielunhoidon ja pastoraaliteologian
osaamista.83
82 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 22.4.1998 läsnäolijat. 83 Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017.
34
III Teologisen tiedekunnan aika 2002–2009 1. Opettajien ja opiskelijoiden määrä kasvaa Tammikuussa 2002 Joensuun yliopistossa aloitti toimintansa kaksilaitoksinen teologi-
nen tiedekunta, ortodoksisen teologian laitoksen ja läntisen teologian laitoksen yhteen-
liittymä.84
Teologisen tiedekunnan aikana opetusvirkojen tilanne kehittyi siten, että
vuonna 2002 aloitti vakinaisena professorina Paavo Kettusen ja Lauri Thurénin lisäksi
Eeva Martikainen, jonka ala oli systemaattinen teologia.85 Joulukuussa 2002 aloitti
teologian tohtori Jouko Kiiski käytännöllisen teologian ja elokuussa 2003 dosentti
Jouko Talonen kirkkohistorian lehtorina.86 Samaan aikaan klassisten kielten ja ekse-
getiikan lehtoriksi tuli teologian tohtori Anssi Voitila. Yleisen teologian professori
Reijo E. Heinonen jäi eläkkeelle marraskuussa 2003. Hänen tilallaan kirkkohistorian
professorina aloitti marraskuun alussa 2003 dosentti Hannu Mustakallio.87 Syksyllä
2004 teologian tohtori Tapani Innanen aloitti uskonnonpedagogiikan virkaa tekevänä
professorina teologisessa tiedekunnassa.88 Uskonnonpedagogiikan varsinaisena pro-
fessorina toimi vuosina 2007–2012 Antti Räsänen. Hänen työpanoksestaan osa (40 %)
kuului kasvatustieteiden tiedekuntaan, sittemmin soveltavan kasvatustieteen ja opetta-
jankoulutuksen osastoon.89 Tammikuussa 2005 dosentti Ilkka Huhta aloitti työnsä
kirkkohistorian lehtorina Jouko Talosen siirryttyä kirkkohistorian professoriksi Hel-
sinkiin.90
Uutena opintokokonaisuutena vuonna 2009 alkoivat 20 opintopistettä
käsittävät vapaaehtoiset sielunhoidon soveltavat opinnot.91 Samaan aikaan luterilaisen
kirkon rahoittamassa lahjoitusvirassa soveltavien opintojen yliopistonlehtorina aloitti
teologian tohtori Heikki Salomaa.92
84 Ryökäs 2003; Mustakallio 2005, 3; Kettunen 2006, 527; Nevala 2009, 445–446. 85 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 26.11.2002 § 3, liite 3; Suomen professorit 2008, 430–431, 739. 86 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 20.5.2003 § 3, liite 3 a–b. 87 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 17.6.2003 § 1, liite 1 a–e; § 2, liite 2. 88 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 14.3.2006 § 2. 89 Teol. tdk. opinto-opas 2004–2009; Teologian opiskelijan opas 2009–2010; Teologian osaston opinto-opas 2010–2012. 90 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 16.11.2004 § 6, liite 6. 91 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 13.1.2009 § 4, liite 4. 92 TTA Teol. tdk. tdkn. ptk 19.5.2009 § 4, liite 4.
35
Taulukko 3. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosina 2002–2009 hakeneet ja
hyväksytyt opiskelijat suuntautumisvaihtoehdoittain 93
A-linja
Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)
2002 133 38 29
2003 123 43 35
2004 130 45 35
2005 162 40 25
2006 204 46 23
2007 159 49 31
2008 194 53 27
2009 169 45 31
B-linja
Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)
2002 57 10 18
2003 34 7 21
2004 38 12 32
2005 67 9 13
2006 67 13 19
2007 62 13 21
2008 49 13 27
2009 54 10 20
C-linja
Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)
2003 32 5 10
2004 15 5 33
2005 48 5 10
2006 35 8 23
2007 38 9 24
93 Kajava-Huhta 2006; Internet-lähteitä: Teologian aloituspaikat ja hakijamäärät 2006–2009; Yhteis-haun valinnat, sitova vastaanotto tai kirjautuneet, teologian osasto/teologinen tiedekunta 2009–2016.
36
2008 23 7 30
2009 33 8 24
Kirkon virkaan pätevöittävälle eli A-linjalle hyväksyttiin vuosittain kutakuinkin sama
määrä eli noin 40–50 opiskelijaa. Hakijamäärässä esiintyi vaihtelua muutamien kym-
menien henkilöiden verran. Ensimmäisen kerran yli 200 hakijan päästiin vuonna 2006.
Opetusalan suuntautumisvaihtoehdon eli B-linjan hakijamäärissä oli pientä aaltolii-
kettä. Tutkittavalla kaudella B-linjalle hyväksyttyjen määrä vaihteli jonkin verran.
Kulttuurin ja yhteiskunnan suuntautumisvaihtoehtoon eli C-linjalle alkoi haku vuonna
2003. Vanhan yleisen teologian hengessä tämä linja ei varsinaisesti pätevöittänyt mi-
hinkään. C-linjan hakijamäärät vaihtelivat jonkin verran, mutta hyväksyttyjen määrä
pysyi alle kymmenenä.
Vuodesta 2002 alkaen teologian maisterin tutkinnon suorittaneiden
määrä rupesi kasvamaan. Opetusvirkojen määrän kasvu näkyi valmistuneiden pro
gradu -tutkielmien määrän kasvuna. Vuonna 2002 teologian maisteriksi läntisen teo-
logian koulutusohjelmasta valmistui neljä opiskelijaa. Vuonna 2003 heitä oli 11,
vuonna 2004 14 ja vuonna 2005 jo 18.94 Vuonna 2006 läntisen teologian koulutusoh-
jelmasta valmistui teologian maisteriksi 24 opiskelijaa, vuonna 2007 42, vuonna 2008
36 ja teologisen tiedekunnan viimeisenä vuonna 36.95 Keväällä 2003 Joensuun yliopis-
tosta valmistui ensimmäinen teologian maisteri, joka oli suorittanut kaikki teologian
opintonsa Joensuun yliopistossa ja sai luterilaisen kirkon pappisvihkimyksen.96
2. Hallituksen työskentely vakiintuu
Ensimmäiseen teologisen tiedekunnan piirissä toimineeseen Fides Ostiensiksen halli-
tukseen valittiin puheenjohtajaksi Sanna Pärnänen ja sihteeriksi Heta Piirainen.
Muissa luottamustehtävissä toimivat Henna Yli-Kiikka, Kirsi Nevalainen, Emilia Tee-
rikangas, Tero Kalpio ja Kimmo Jaatila. Jaatila oli täten toiminut hallituksen jäsenenä
neljä vuotta.97 Vuonna 2003 ainejärjestön hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Tero
Kalpio ja sihteeriksi Kaisa Salomaa. Muissa tehtävissä toimivat Henna Salo (ent. Yli-
94 Kajava-Huhta 2006. 95 Internet-lähteitä: Tilastot valmistuneista maistereista 2006–2009. 96 Mustakallio 2005. 97 FOA Syyskokouksen ptk 2.10.2002. Luottamushenkilöistä myös liite 1.
37
Kiikka), Anna Flöjt, Kirsi Nevalainen, Terho Viitasaari ja Miika Turunen.98 Vuodeksi
2004 Fides Ostiensiksen puheenjohtajaksi valittiin Henna Salo ja sihteeriksi Jenny Ny-
man. Hallituksessa olivat mukana myös Salla Haponen, Maria Niinivaara, Milla Yli-
Pietilä, Sanna Husso, Miika Turunen ja Paula Kokko. Niina Lehmusoksa toimi halli-
tuksessa marraskuuhun 2004 asti, minkä jälkeen hänen tilalleen tuli Jussi Herranen.99
Syksyllä 2005 Fides Ostiensiksen syyskokouksessa uudeksi puheenjoh-
tajaksi valittiin Antti Toivio ja sihteeriksi Paula Kokko. Hänen hallitukseensa kuului-
vat myös Satu Konsti, Milla Yli-Pietilä, Jussi Herranen, Henna Salo, Sanna Husso,
Johanna Ämmälä ja Tuire Järvi. Henna Salo toimi hallituksessa siis yhteensä neljä
vuotta.100 Vuonna 2006 ainejärjestön hallituksen muodostivat puheenjohtaja Elina Hy-
nysen johdolla sihteeri Mikko Kuri, Tuire Järvi, Salla Haponen, Mira Vaha, Jussi Her-
ranen, Kaisa Holli, Janne Turunen, Anni Hyvärinen, Simo Parni, Pasi Hakkarainen ja
Inka-Riina Valtonen.101
Fides Ostiensiksen kymmenvuotisjuhlavuoden syksyllä ainejärjestön
hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Salla Haponen ja sihteeriksi Kaisa Holli. Pu-
heenjohtajan alaisuudessa toimivat myös Sanna Lietepohja, Anni Hyvärinen, Heidi
Rahkonen, Inka-Riina Valtonen, Tuire Järvi, Johanna Tykkyläinen, Eeva Niemeläi-
nen, Mikael Taylor, Jukka Honkanen ja Matti Kivilahti. Haposen puheenjohtajuuden
aikana aloitettiin sääntömuutosprosessi. Muutoksen tavoitteena oli tehdä hallituskau-
desta kalenterivuoden mittainen.102
Viimeiseksi teologisen tiedekunnan piirissä toimineeksi Fides Ostiensik-
sen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sanna Lietepohja ja sihteeriksi Johanna Tyk-
kyläinen. Muita hallituksen jäseniä olivat Matti Kivilahti, Mira Yletyinen, Jukka Hon-
kanen, Elena Martikainen, Sami Siltanen, Marja Juntunen, Johannes Lehtinen, Heidi
Rahkonen, Mikael Taylor ja Emmi Haring.103
Tutkittavalla kaudella ainejärjestön hallituksessa oli aina naisenem-
mistö.104
Alkuvuodesta 2003 Fides Ostiensis esitti kannanoton tenttitulosten vii-
pymisestä. Kannanotossa todettiin, että läntisen teologian laitoksessa ei noudatettu
98 FOA Syyskokouksen ptk 24.9.2003. 99 FOA Hallituksen ptk 19.10.2004. 100 FOA Toimintakertomus 2005–2006. 101 FOA Toimintakertomus 2006–2007. 102 FOA Hallituksen ptk 29.11.2007; Salla Romon tiedonanto 23.9.2017. 103 FOA Toimintakertomus 2008–2009 104 Liite 2.
38
kahden viikon tarkastusaikaa eikä tenttitulosten asianmukaista julkistamista ilmoitus-
taululla. Asiaan toivottiin parannusta opiskelijoiden oikeusturvan ja yleisten opiskeli-
joille koituvien ongelmien tähden. 105
Joensuussa perustettiin toukokuussa 2003 Karjalan teologinen seura
(KTS). Heti alussa KTS pyysi Fides Ostiensikselta opiskelijaedustajan hallitukseensa.
Siitä lähtien ainejärjestön puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on kuulunut KTS:n hal-
litukseen, jossa hänellä on ollut puhe- ja läsnäolo-oikeus.106 Lokakuussa 2003 Fides
Ostiensiksen hallitus pohti ylioppilaskunnan edustajistovaalien yhteydessä omaa po-
liittista kantaansa. Ainejärjestön hallitus totesi, että sen poliittinen kanta oli neut-
raali.107
Lokakuussa 2003 hallitus otti kantaa patristiikan opintojen oppikirjoihin
ja niiden opintoviikkokorvaavuuksiin. Hallitus totesi, että kirjastossa oli vain muuta-
mia kappaleita tiettyjä kirjoja ja nekin 600 sivun englanninkielisestä tekstistä huoli-
matta korvasivat vain yhden opintoviikon. Asia päätettiin viedä eteenpäin tiedekunta-
neuvostoon, jonka toivottiin antavan tarkkoja ohjeita korvaavuuksista.108 Hallitus
myös otti osaa syksyllä järjestettyyn dekaani Reijo E. Heinosen jäähyväisluentoon
sekä siihen liittyneisiin oheistapahtumiin. 109
Fides Ostiensis otti loppusyksystä 2004 kantaa siihen, että läntisen teo-
logian laitosneuvosto piti ainejärjestön mielestä liian harvoin kokouksia. Vähäisten
kokousten takia opiskelijoiden ääntä ei aina saatu kuuluviin heitä itseään koskevissa
asioissa. Lokakuun lopussa viesti annettiin tiedoksi laitosneuvostolle, ja sen jälkeen
asia palautteiden valossa korjaantui.110 Fides Ostiensiksen hallitus lähetti kannanoton
humanistisen ja teologisen tiedekunnan hallintopäällikölle loppuvuodesta 2003. Kan-
nanotto koski ilkivaltaa, joka kohdistui ruotsin kielen opiskelijoiden ilmoitustauluun.
Syyllisinä pidettiin henkilöitä, jotka vastustivat ruotsin kielen opiskelun pakolli-
suutta.111
Loppuvuodesta 2004 Fides Ostiensis lähetti kannanoton Oulun hiippa-
kunnan piispalle Samuel Salmelle. Kannanotto liittyi puheeseen, jonka tämä oli pitänyt
piispainkokouksessa Oulussa. Puheessaan Salmi oli esittänyt, että pohjoiset alueet
huomioon ottaen myös Oulun yliopistossa pitäisi aloittaa teologian koulutus. Fides
105 FOA Hallituksen ptk 27.1.2003. 106 FOA Hallituksen ptk 8.5.2003; Mustakallio 2013. 107 FOA Hallituksen ptk 1.10.2003. 108 FOA Hallituksen ptk 14.10.2003. 109 FOA Hallituksen ptk 11.3.2003. 110 FOA Hallituksen ptk 19.10.2004. 111 FOA Hallituksen ptk 28.10.2003.
39
Ostiensis oli huolissaan oman tiedekuntansa rahoituksesta. Ainejärjestön kirjeessä to-
dettiin, että Joensuussa opiskeli runsaasti pohjoisilta alueilta tulevia opiskelijoita, jotka
halusivat myös tulevaisuudessa työllistyä kyseisellä alueella. Piispa Salmen ehdottama
hanke ei kuitenkaan koskaan saanut taloudellisia resursseja ja tukea taakseen.112
Alkuvuodesta 2005 Fides Ostiensiksen hallituksen edustaja kävi tapaa-
massa yliopiston rehtoria Perttu Vartiaista. Ainejärjestölle oli annettu palautetta siitä,
että soveltaviin opintoihin oli joissakin tilanteissa valittu ensimmäisen vuosikurssin
opiskelijoita vanhempien vuosikurssien sijasta. Palautetta oli tullut myös siitä, että so-
veltavissa opinnoissa opiskelijoilla oli teetetty liikaa töitä. Kyselyissä oli noussut esille
pohdintoja siitä, että juuri soveltavat opinnot ja kielikeskuksen järjestämät kurssit hi-
dastivat opintoja. Palaute esitettiin soveltavien opintojen neuvottelukunnalle, jossa
myös ainejärjestöllä oli edustaja.113
Fides Ostiensiksen syyskokouksessa 2005 ainejärjestön hallitukseen li-
sättiin yksi uusi paikka. Uutena jäsenenä hallitukseen tuli spiritualiteettivastaava,
jonka tehtävänä oli huolehtia ainejärjestön hengellisestä toiminnasta sekä yhteydenpi-
dosta alueen seurakuntiin.114 Syksyllä 2006 lanseerattiin Fides Ostiensiksen oma aka-
teeminen nauha, jonka värityksenä oli Joensuun vaakunan värit punainen ja musta sekä
teologian väri violetti.115 Loppuvuodesta 2005 Fides Ostiensis esitti Joensuun yliopis-
ton tilatyöryhmälle kirjallisen perustelun siitä, että ainejärjestö tarvitsi oman tilan yli-
opiston alueelta.116 Omia tiloja kyseltiin useasti myöhemminkin, mutta puheenjohtaja
Salla Romo (ent. Haponen) muisteli, että kaikkiin tilapyrkimyksiin tuli ”täystyrmäys”
tiedekunnan henkilöstöltä. Mielenosoituksellisesti Fides Ostiensiksen hallitus pohti
oman puolijoukkueteltan kasaamista tai korsun rakentamista tiedekunnan pihaan.117
Syksyllä 2006 ainejärjestön tietoon tuli päätös siitä, että Savonlinnan
kampuksella toiminut kansainvälisen viestinnän laitos (KVL) siirtyisi Joensuun kam-
pukselle. Teologian opiskelijoita asia koski siten, että KVL:n sijoituspaikaksi Joen-
suussa oli eräissä kaavailuissa suunniteltu silloisia teologisen tiedekunnan tiloja. Teo-
logiselle tiedekunnalle ei kuitenkaan ollut suunniteltu korvaavaa tilaa. Joensuussa toi-
mivat teologian opiskelijoiden ainejärjestöt keräsivät adressin, joka liittyi tilojen siir-
112 FOA Fides Ostiensiksen vastine Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmelle 10.11.2004; hallituk-sen ptk 30.11.2004. 113 FOA Hallituksen ptk 7.3.2005. 114 FOA Toimintakertomus 2005–2006. 115 FOA Hallituksen ptk 2.10.2006. 116 FOA Hallituksen ptk 7.11.2005. 117 Salla Romon tiedonanto 23.9.2017.
40
toon. Ainejärjestöjen adressi ja kannanotto vietiin yliopiston rehtorille. Asiasta suun-
niteltiin myös mielenilmausta. Myös teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto otti
osaa adressiin ja kannanottoon.118
Fides Ostiensis otti kantaa syksyllä 2006 Turun Sanomissa julkaistuun
artikkeliin, joka koski teologian opiskelijoita Joensuussa. Juttu keskittyi naispuolisten
pappien vastustajien osuuteen opiskelijoista. Hallitus päätti lähettää lehdelle oman
vastineen tai mielipidekirjoituksen, jonka laati puheenjohtaja Elina Hynynen. Seuraa-
van vuoden puolella julkaistun vastineen pääsanomana oli, että Joensuun teologisessa
tiedekunnassa opiskeltiin sopuisasti teologiaa tieteenä, vaikka erilaisia mielipiteitä
varmasti olikin opiskelijoiden keskuudessa.119
Vuoden 2006 aikana ainejärjestö ja tiedekunta kehittivät tutor-toimintaa
ja kävivät läpi siihen liittyviä erityispiirteitä sekä ongelmia. Tutoreiden ollessa tiede-
kunnan palveluksessa kysymyksessä saatiin myös kehitettyä tiedekunnan ja Fides Os-
tiensiksen välistä yhteistyötä sekä läpinäkyvyyttä.120
Alkukeväästä 2007 ainejärjestö kävi keskustelua mahdollisesta tulevasta
”liittoyliopistosta”. Hallitus totesi, ettei hankkeesta olisi muuta hyötyä teologian opis-
kelijoille kuin se, että yliopistojen kirjastot yhdistyisivät.121
Kirkollisista soveltavista opinnoista Fides Ostiensiksen hallitus totesi
kevään 2007 aikana, ettei opintojen työmäärä vastannut saatua opintopistemäärää. To-
delliseksi opintopistemääräksi arvioitiin 30–40 opintopistettä silloisten 20 opintopis-
teen sijaan. Soveltavien opintojen arvioinnista hallitus totesi myös, että numeroarvi-
ointi ei auttanut tai kehittänyt opiskelijoita.122 Numeroarvioinnista luovuttiinkin myö-
hemmin.
Vuonna 2008 Fides Ostiensiksen hallitus teki yhdistyksen sääntöihin
muutoksen, joka koski hallituskauden alkamisen ajankohtaa. Aiemmin hallituskausi
oli alkanut syyskokouksen jälkeen, mutta uusien sääntöjen myötä hallituskausi oli ka-
lenterivuoden mittainen ja alkoi tammikuussa. Sääntömuutos astui voimaan hallitus-
kaudella 2010–2011.123
Helmikuussa 2009 Fides Ostiensis teki konkreettista edunvalvontatyötä,
sillä kaksi opiskelijaa oli yhteydessä ainejärjestön hallitukseen, koska Kansaneläkelai-
118 FOA Hallituksen ptk 2.10.2006. 119 FOA Hallituksen ptk 2.10.2006; Elina Hynysen vastine Turun Sanomiin 2007. 120 FOA Hallituksen ptk 22.11.2006. 121 FOA Hallituksen ptk 16.3.2007. 122 FOA Hallituksen ptk 27.3.2007. 123 Salla Romon tiedonanto 23.9.2017.
41
tos (KELA) oli lakkauttanut heiltä opintotuet. Hallitus lähetti delegaation keskustele-
maan kyseisestä asiasta KELA:n toimistoon. Tällä tavoin ainejärjestö tuki jäsenistöään
ja otti selvää, miten käytänteet vaihtelivat KELA:ssa eri työntekijöiden ja paikkakun-
tien välillä.124
Itä-Suomen yliopiston muodostaminen näkyi Fides Ostiensiksen halli-
tuksen arjessa, sillä lokakuussa 2009 hallitus esitti tarkistettavaksi yhdistyksen sään-
töjä ja vaihtoi niissä Joensuun yliopiston nimen Itä-Suomen yliopistoksi. Uuteen yli-
opistoon piti hakea myös ainejärjestöoikeutta ja näin Fides Ostiensis tekikin.125
3. Vuosijuhlaillallisista Fides-päiväksi
Ainejärjestön viidennet vuosijuhlat järjestettiin huhtikuussa 2002. Päivän ohjelmaan
kuului muun muassa vuosijuhlamessu Noljakan kirkossa sekä hotelli Kimmelissä jär-
jestetyt juhlaillalliset, joissa juhlapuhujana oli Kuopion hiippakunnan piispa Wille
Riekkinen. Vuosijuhlan yhteydessä julkaistiin viides Fideksen ilmestys -lehti, ja myö-
hemmin se lähetettiin kaikille uusille läntisen teologian opiskelijoille.126
Seuraava vuosijuhla pidettiin huhtikuussa 2003 ravintola Puukellossa, ja
illan juhlapuhujana oli teologisen tiedekunnan dekaani Reijo E. Heinonen.127
Vuosijuhlainstituutio koki keväällä 2004 verrattain suuren muutoksen,
sillä messusta ja iltajuhlasta siirryttiin koko päivän kattavaan seminaaritapahtumaan.
Vuosijuhlapäivä nimettiin Fides-päiväksi, ja läntisen teologian laitos hyväksyi sen,
että Fides-päivänä ei olisi opetusta. Vuosijuhlapäivän ajankohta lyötiin samalla luk-
koon; se tultaisiin järjestämään aina huhtikuussa. Vuonna 2004 Fides-päivän iltajuh-
lassa juhlapuhujana oli vastikään tehtävään astunut teologisen tiedekunnan dekaani
Lauri Thurén. Iltajuhlan oheistoimintana olivat muun muassa opettajien muistamiset
sekä niin kutsutut miesten ja naisten tervehdykset, joista oli jo muodostunut perinne.
Fides-päivän yhteydessä julkaistiin myös Fideksen ilmestys -lehti, joka postitettiin uu-
sille opiskelijoille, TYT:lle, TSF:lle, tuomiokapituleille ja kannattajajäsenille.128
Vuonna 2006 Fides-päivän vuosijuhlamessu oli Joensuun kirkossa, jossa
liturgina ja avustajina oli seurakuntaharjoittelussa olleita opiskelijoita ja saarnan piti
124 FOA Hallituksen ptk 11.2.2009. 125 FOA Hallituksen ptk 5.10.2009; hallituksen ptk 9.11.2009. 126 FOA Toimintakertomus 2002 127 FOA Hallituksen ptk 9.4.2003. 128 FOA Hallituksen ptk 30.3.2003; Tero Kalpion tiedonanto 3.10.2017.
42
teologian tohtori Pauliina Kainulainen. Päivän teemana oli ”Fideksen maailmanparan-
nuspäivä”. Teologisen tiedekunnan tiloissa oli päivällä paneelikeskustelu aiheesta
”Mitä teologi voi tehdä maailmanlaajuisen hyvinvoinnin edistämiseksi?”. Mukana pa-
neelissa olivat professori Reijo E. Heinonen, dosentti Elina Vuola, pastori Miika Ahola
sekä Kirkon ulkomaanavun (KUA) edustaja. Päivällä tiedekunnan tiloissa oli myös
järjestö- ja kirjabasaari. Vuosijuhlaillalliset järjestettiin Joensuun teatteriravintolassa,
ja juhlapuhujana oli kirkkohistorian professori Hannu Mustakallio. Perinteiseen ta-
paan Fideksen ilmestys -lehti julkaistiin vuosijuhlaillallisten yhteydessä. Fideksen il-
mestystä ei enää vuonna 2006 painettu seurakuntakeskuksen kopiokoneella, vaan pai-
naminen siirrettiin yliopistopainoon.129
Vuonna 2007 järjestetty Fides-päivä juhlisti läntisen teologian ja Fides
Ostiensiksen kymmenvuotista historiaa osana Joensuun yliopistoa. Fides-päivän tee-
mana oli ”Fides ennen ja nyt”. Päivän ohjelmaan kuului vuosijuhlamessu, jossa litur-
gina oli teologian opiskelija ja saarnan piti systemaattisen teologian lehtori Jari Jolk-
konen. Tiedekunnan tiloissa oli kirjamyyntiä ja järjestöbasaari. Samassa yhteydessä
oli myös oppilaitostyön pastorin Tiina Tarnasen juhlaesitelmä sekä pastori Tiina Laak-
kosen esitelmä ainejärjestön perustamisesta. Tiedekunnan tiloihin oli järjestetty valo-
kuvanäyttely Fides Ostiensiksen historiasta. Päivän ohjelmaan suunniteltiin 10-vuo-
tiskakkukilpailu, jossa tavoitteena oli valmistaa juhlapäivän aamuun mennessä kakku
noin viidelletoista ihmiselle. Kilpailun tuloksista ei ole tietoa. Päivän ohjelman ohessa
Fides Ostiensiksen hallituksesta koottu teatteriryhmä esitti sketsin, jossa kuvailtiin
tunnelmia hallituksen kokouksesta. Myös a capella -lauluesitykset olivat osa Fides-
päivän ohjelmaa yliopistolla. Iltajuhlassa juhlapuhujana olivat rehtori Perttu Vartiai-
nen, ainejärjestön ensimmäinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen ja pastori Tiina Tar-
nanen. Oheisohjelmana oli muun muassa miesten ja naisten tervehdykset sekä stand
up -komiikkaa. Fides-päivän juhlallisuuksien ohessa julkaistiin Fideksen ilmestys -
lehti, joka ilmestyi ensi kertaa ammattimaisesti painettuna neliväripainoksena. Juhla-
vuoden kunniaksi lehden painos oli 300 kappaletta.130
Huhtikuun 2008 Fides-päivässä juhlapuhujana oli pastori Lea Honka-
nen.131 Vuoden 2009 Fides-päivän teemana oli ”Mitä teologia merkitsee minulle?”.
Ohjelmaan kuului vuosijuhlamessu sekä kahvittelut, kirjabasaari ja juhlapaneeli tiede-
129 FOA Toimintakertomus 2005–2006; hallituksen ptk 1.2.2006. 130 FOA Hallituksen ptk 20.2.2007; 16.3.2007; Marjut Häkkisen puhe Fideksen vuosijuhlassa 2007; toimintakertomus 2006–2007. 131 FOA Hallituksen ptk 26.3.2008.
43
kunnan tiloissa. Juhlapaneelissa panelisteina olivat teologian tohtori Kari Kuula, teo-
logian tohtori Martti Muukkonen, pastori Kauko Varjonen ja opiskelija Jenny Nyman.
Vuosijuhlamessun saarnasta vastasi käytännöllisen teologian lehtori Jouko Kiiski.
Vuosijuhlaillalliset olivat teatteriravintolassa ja illallisen jatkot teatteriravintolan klu-
billa. Teologian tohtori Martti Muukkonen piti illallisilla vuosijuhlapuheen. Muuna
ohjelmana iltajuhlassa oli musiikkiesityksiä, lausunta- ja teatteriesityksiä; jatkoilla
musiikista vastasi ainejärjestön jäsenistä koottu orkesteri. Fideksen ilmestys -lehti jul-
kaistiin vuosijuhlien yhteydessä. Lehden julkaisemista tukivat Joensuun seurakunta-
yhtymä ja Kotimaa-lehti.132
4. Σκύβαλον γίνεται – ainejärjestön kokoava toiminta
Teologi-iltoja järjestettiin pitkin vuotta 2001 noin kerran kuussa, ja niissä vierailijoina
oli pääasiassa herätysliikkeiden edustajia. Teologi-iltojen pitopaikkana oli usein
vuonna 2001 rakennettu ja käyttöön vihitty Genesis-kappeli. Teologi-illat jatkuivat
säännöllisesti eri aihepiirejä käsitellen koko tutkittavan kauden. Huhtikuun alussa
2002 Fides Ostiensis lähetti edustajan Itämeren maiden teologian opiskelijoiden kon-
ferenssiin Saksaan. Samassa kuussa ainejärjestö järjesti opiskelijaillan Joensuun seu-
rakuntakeskuksen Kivijalassa. Toukokuussa järjestettiin ensimmäinen valmennus-
kurssi Joensuun teologiseen tiedekuntaan pyrkiville. Kurssi järjestettiin Savonlinnan
kristillisellä opistolla ja sillä luennoivat joensuulaiset teologian opiskelijat. Valmen-
nuskurssia pidettiin vuosina 2002–2006.133
Syyslukukauden alussa 2002 Fides Ostiensis järjesti syysvaelluksen Pu-
dasjärvellä, ja ainejärjestö osallistui Joensuun seurakuntien oppilaitostyön 20-vuotis-
juhlaan. Lokakuussa Lapuan hiippakunnan delegaatio vieraili teologisessa tiedekun-
nassa, ja samalla järjestettiin kaikille avoin tapaaminen. Vuotta aiemmin alkaneet teo-
logiset päiväkahvit jatkuivat samanlaiseen tyyliin kuin edellisenä vuonna. Samassa
yhteydessä jatkuivat myös keskipäivän rukoushetket. Syksyn ensimmäiset päiväkahvit
oli tapana pitää tutorien voimin ja samalle tehtiin teologisia ainejärjestöjä tutuiksi.
Syksystä 2006 eteenpäin rukoushetki ja päiväkahvit muuttuivat joka tiistai pidettä-
viksi. Ainejärjestöllä jatkui myös liikuntavuoro, ja tällä kertaa mukana oli myös Pistis.
Marraskuun alussa järjestettiin Alias-ottelu yhdessä Pistiksen kanssa ortodoksisella
132 FOA Hallituksen ptk 4.3.2009; toimintakertomus 2008–2009. 133 FOA Hallituksen ptk 19.3.2002; kevätkokouksen ptk 19.3.2002; toimintakertomus 2002.
44
seminaarilla, ja ohjelmassa oli myös ehtoopalvelus seminaarin kirkossa. Alias-ottelu
järjestettiin tutkittavalla kaudella joka syksy. Fides Ostiensis ja Joensuun seurakunta-
yhtymä järjestivät esittäytymistilaisuuden uusille teologian opiskelijoille Noljakan kir-
kossa marraskuun puolivälissä. Marraskuun lopulla järjestettiin teologiyö, johon kut-
suttiin mukaan opiskelijoiden lisäksi läntisen teologian laitoksen opettajat sekä yli-
opiston oppilaitospastorit. Syksyllä järjestettiin tiistaisin teologisia lautapeli-iltoja.
Peli-illat muovautuivat ekumeenisiksi ja niitä ruvettiin järjestämään vuoroviikoin seu-
rakuntakeskuksen Kivijalassa ja ortodoksisella seminaarilla.134
Yhteistyössä Helsingin TYT:n ja Turun TSF:n kanssa järjestettiin opin-
tomatka Pietariin. Matkalla tutustuttiin muun muassa Pietarin hengelliseen akatemiaan
sekä Kelton luterilaiseen koulutuskeskukseen. Fides Ostiensis hankki loppuvuodesta
2002 Suomen Lähetysseuran (SLS) kautta Toivo Tirronen Center -kummipäiväkodin
Namibian Windhoekista.135
Yhteistä ja ekumeenista toimintaa olivat keväällä 2003 järjestetyt vierai-
lut Valamon luostariin ja luterilaiseen Tuomasmessuun Joensuussa. Matka ja yhteistyö
saivat yleisesti hyvää palautetta. Toukokuussa myös Pieksämäen teologipiiri vieraili
teologisessa tiedekunnassa.136
Syyskuun puolessavälissä 2003 järjestettiin syysvaellus Rautavaaran
Tiilikkajärvelle. Syksyllä oli ainakin kaksi teologi-iltaa Genesis-kappelissa. Yksi teo-
logi-ilta oli niin kutsuttu kesäteologi-ilta, jossa kesäteologeina toimineet henkilöt ja-
koivat kokemuksiaan työstään. Syksyn aikana järjestettiin seurakuntakeskuksen Kivi-
jalassa peli-ilta lokakuun lopussa sekä Namibia-ilta, jossa tavoitteena oli hankkia ai-
nejärjestön kummipäiväkodille joululahja ja saada rekrytoitua lisää avustajia kummi-
päiväkotitoimintaan. Syksyllä järjestettiin myös Kaamoksen kumoajaiset -nimiset juh-
lat. Tapahtuma järjestettiin tutkittavalla kaudella usein marraskuussa ja siinä oli mu-
kana esimerkiksi erilaisia teemoja sekä viihdykkeitä. Edunvalvontapuolella ainejärjes-
tön hallitus lähetti joulukuussa vetoomuksen Kotimaa-lehdelle. Vetoomuksessa toi-
vottiin, että Kotimaa lähettäisi kesätyöpaikkailmoituksia Helsingin lisäksi myös Joen-
suuhun. Lokakuun lopulla järjestettiin teologisen tiedekunnan dekaanin Reijo E. Hei-
nosen läksiäiset ja läntisen teologian laitoksen viisivuotisjuhla. Opiskelijat osallistui-
vat tapahtumiin kokoamalla historiakavalkadin. Fides Ostiensis tilasi myös ensim-
134 FOA Hallituksen ptk 2.10.2002; 10.10.2002; 30.10.2002; 27.11.2002; toimintakertomus 2002; toi-mintakertomus 2006. 135 FOA Hallituksen ptk 27.11.2002; toimintakertomus 2002. 136 FOA Hallituksen ptk 27.1.2003; 11.3.2003; 9.4.2003.
45
mäistä kertaa itselleen ainejärjestön logolla ja iskulauseella varustettuja t-paitoja. Is-
kulauseeksi valittiin äänestyksen perusteella kreikankielinen lause Σκύβαλον
γίνεται.137
Tammikuussa 2004 Fides Ostiensis otti ensimmäistä kertaa virallisesti
osaa ekumeeniseen rukousviikkoon. Viikon aikana ohjelmassa oli muun muassa har-
taushetkiä ja kynttiläkulkueita. Tästä eteenpäin ekumeeninen rukousviikko on ollut
osa ainejärjestön virallista toimintaa tammikuussa. Ystävänpäivänä ainejärjestö jär-
jesti peli-illan sekä rusettiluistelutapahtuman yhdessä ortodoksisen teologian opiskeli-
joiden kanssa. Helmikuun lopulla oli myös Joensuun seurakunnan kanssa yhteistyössä
järjestetty laskiaisrieha Joensuun luterilaisen kirkon alueella. Huhtikuun puolessavä-
lissä Fides Ostiensis organisoi opinto- ja virkistysmatkan Turkuun. Turussa ohjel-
massa oli muun muassa osallistuminen kevätkarnevaaliin, verkostoitumista Helsingin
ja Turun teologian opiskelijoiden kanssa sekä osallistuminen iltajuhlaan, joka oli TSF-
ainejärjestön kevätjuhla.138
Vuoden 2004 päätti yhdistetty joulu- ja puurojuhla, joka järjestettiin jou-
lukuun alussa Joensuun seurakuntakeskuksen salissa. Tapahtuman ohjelmassa oli
muun muassa Valon lapsi -musiikkinäytelmä. Musiikkinäytelmässä olivat opiskelijoi-
den lisäksi mukana tiedekunnan dekaani Lauri Thurén ja kirkkohistorian lehtori Jouko
Talonen. Joulu- ja puurojuhla oli toistuva juhla tutkittavalla kaudella ja se päätti usein
ainejärjestön vuotuisen kokoavan toiminnan. Puurojuhla järjestettiin jossakin Joen-
suun alueen kirkossa tai seurakuntatalossa.139
Maaliskuussa 2005 järjestettiin kesäteologi-ilta, jossa pappisliiton opis-
kelijasihteeri oli kertomassa ammattiliiton kuulumisia sekä antamassa neuvoja kesä-
työntekijöille.140
Maaliskuussa 2005 järjestettiin pyhän Patrickin päivän juhlat Skarppi-
rakennuksessa yhdessä englannin kielen opiskelijoiden kanssa. Kyseessä oli Fides Os-
tiensiksen ensimmäinen monitieteellinen illanvietto. Pyhän Patricikin päivän juhlista
tuli osa ainejärjestön vuosittaisia tapahtumia. Huhtikuun alkupuolella pidettiin naa-
miaisillanvietto Joensuun pursiseuran tiloissa. Naamiaisillanviettoja järjestettiin joita-
kin kertoja, muttei yhtä usein kuin esimerkiksi puurojuhlaa. Lucian päivänä 2005 jär-
137 FOA hallituksen ptk 8.5.2003; 1.10.2003; 12.12.2003. 138 FOA Hallituksen ptk 2.12.2003; 12.12.2003; 30.3.2004. 139 FOA Hallituksen ptk 19.10.2004; 11.5.2004; toimintakertomus 2006–2007. 140 FOA Hallituksen ptk 7.2.2005; 7.3.2005; 5.10.2005; 7.11.2005.
46
jestettiin yhdessä ruotsin kielen opiskelijoiden kanssa ainejärjestöjen pikkujoulut. Lu-
cian päivän pikkujouluista muodostui usein toistuva tapahtuma tutkittavalla kau-
della.141
Teologinen väittelykerho pidettiin maaliskuussa 2006 teologi-illan pai-
kalla.142 Keväällä oli teologien keilailuturnaus, jossa opiskelijat ja opettajat pelasivat
vastakkain, edellisten ollessa voitokkaita. Ystävänpäivänä järjestettiin Fides Ostien-
siksen ja Pistiksen yhteinen ”rusettipulkkailu” Joensuun luterilaisen kirkon takana ja
Louhelan tuvalla.143
Syyslukukaudella Fides Ostiensis järjesti uusille opiskelijoille fuksiaiset
syyskuun puolessavälissä. Uutena tapahtumana syksyllä 2006 oli läntisen teologian
kirkkopyhä, joka järjestettiin lokakuun lopulla Rantakylän kirkossa. Ensimmäisessä
kirkkopyhässä liturgina oli Anna Holopainen ja professori Hannu Mustakallio saar-
nasi. Teologi-illat alkoivat lokakuussa ja niitä oli vuoden loppuun mennessä muuta-
mia. Uutena hengellisenä kokoavana toimintana alkoivat virsi-illat marraskuussa.144
Tammikuussa 2007 Fides Ostiensis otti entiseen tapaan osaa ekumeeni-
seen rukousviikkoon, jonka aikana Genesis-kappelissa pidettiin vuoropäivin läntisen
ja ortodoksisen perinteen mukaisia rukoushetkiä. Ekumeeninen toiminta jatkui, kun
alkuvuodesta pidettiin ortodoksisen teologian opiskelijoiden kanssa yhteinen peli-ilta
Aurora-rakennuksessa. Tammikuun lopulla Fides Ostiensis järjesti kollektiivista hoh-
tokeilausta jäsenilleen. Ohjelmatavoitteeksi asetettiin, että kerran kuukaudessa olisi
peli- ja saunailta Joensuun seurakuntakeskuksen Kivijalassa. Tavoite toteutuikin ke-
vään aikana, ja kevään viimeinen peli-ilta oli Rantakylän kirkon takkahuoneessa huh-
tikuun lopulla. Muun muassa laskiaistiistaina Kivijalassa oli mäenlaskun jälkeinen
sauna. Aiemmin päivällä oli ollut yhteisvastuutempauksen hengessä mäenlaskua Jo-
ensuun luterilaisen kirkon takana.145
Maaliskuussa 2007 järjestettiin myös teologian opiskelijoiden keilatur-
naus. Huhtikuussa alkuvuoden keilaturnausperinne sai jatkoa, kun järjestettiin kevään
toinen turnaus.146
Aivan syyslukukauden alussa Fides Ostiensis ja tutorit järjestivät Joen-
suun keskustassa kaupunkikierroksen uusille teologian opiskelijoille. Kaupunkikierros
141 FOA Hallituksen ptk 19.10.2004; 7.3.2005; 5.10.2005. 142 FOA Toimintakertomus 2005–2006; hallituksen ptk 1.2.2006. 143 FOA Toimintakertomus 2005–2006; hallituksen ptk 1.2.2006; 31.3.2006. 144 FOA Hallituksen ptk 12.9.2006; 25.9.2006; 2.10.2006; 16.10.2006; 9.11.2006; 22.11.2006; toimin-takertomus 2006–2007. 145 FOA Hallituksen ptk 8.1.2007; 25.1.2007; 27.3.2007. 146 FOA Hallituksen ptk 8.1.2007; 8.2.2007; 7.5.2007.
47
päättyi illanviettoon Joensuun seurakuntakeskuksen yläsalissa, jossa tutorit vastasivat
ohjelmasta. Syyskuun alussa järjestettiin myös vuoden 2007 fuksiaistapahtuma
Skarppi-rakennuksessa. Ensimmäinen uusien opiskelijoiden kahden päivän Mekrijär-
ven seminaarikurssi järjestettiin syyskuun puolessavälissä. Marraskuun kokoavaan
toimintaan kuuluivat vielä teologien virkistyspäivä sekä yhteistä keilausta loppu-
kuusta.147
Huhtikuussa 2008 Turun arkkihiippakunnan piispa Kari Mäkinen vie-
raili teologisessa tiedekunnassa. Samoin teki myöhemmin piispainkokouksen pääsih-
teeri Jari Jolkkonen. Hänen vierailunsa yhteydessä tiedekunnan tiloissa pidettiin viik-
komessu sekä vierailuluento. Huhtikuussa järjestettiin myös laki ja evankeliumi -illan-
vietto yhdessä hallintotieteiden opiskelijoiden kanssa. Vappuna Fides Ostiensis osal-
listui kollektiivisesti ylioppilaskunnan järjestämään vappukulkueeseen; vappuaattona
järjestettiin myös piknik.148 Syyslukukaudella Fides Ostiensis järjesti lauluiltoja Ge-
nesis-kappelissa.149
Helmikuussa 2009, päivä ennen ystävänpäivää, järjestettiin Fides Os-
tiensiksen ystävänpäivän olemusta kritisoivat epäystävänpäivän juhlat Skarppi-raken-
nuksessa Kanervalassa. Laskiaistiistaina ainejärjestö otti osaa Joensuun luterilaisen
kirkon takana järjestettyyn laskiaisriehaan. Alkuvuodesta 2009 Fides Ostiensis osal-
listui ensimmäistä kertaa monitieteelliseen Joensuun metsätieteiden opiskelijoiden jär-
jestämään Räkäposkella-hiihtotapahtumaan.150
Syyslukukaudella Fides Ostiensis järjesti yhdessä biologian opiskelijoi-
den kanssa illanvieton Skarppi-rakennuksessa lokakuussa.151
5. Vakaa suhde ortodokseihin ja ensimmäinen monitieteellinen illanvietto
Hallituskauden 2003–2004 puheenjohtaja Tero Kalpio muisteli, että hänen opiskelu-
aikanaan läntisen teologian opiskelijoiden ja ortodoksisen teologian opiskelijoiden
kesken vallitsi hyvä ilmapiiri. Kalpio totesi, että omanlaista yhteistoimintaa ja arkipäi-
vän ekumeniaa seurasi myös siitä, että läntistä teologiaa opiskeli runsaasti naisia, or-
todoksista teologiaa taas pääosin miehiä.152 Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Salla
147 FOA Hallituksen ptk 27.3.2007; 4.10.2007; 29.11.2007. 148 FOA Hallituksen ptk 8.2.2008; 26.3.2008. 149 FOA Hallituksen ptk 25.9.2008; 22.10.2008; 26.11.2008. 150 FOA Hallituksen ptk 26.11.2008; 14.1.2009; toimintakertomus 2008–2009. 151 FOA Hallituksen ptk 5.10.2009. 152 Tero Kalpion tiedonanto.
48
Romo (ent. Haponen) totesi, että hallituskaudella 2007–2008 suhteet ortodoksiopiske-
lijoihin olivat hyvät ja ne näkyivät erityisesti yhteisten illanviettojen määrässä.153
Fides Ostiensis järjesti ensimmäistä kertaa yhteistä toimintaa muidenkin
kuin ortodoksisen teologian opiskelijoiden Pistis-ainejärjestön kanssa tutkittavalla
kaudella 2002–2009. Yhteistoimintaan pääsivät laajemmin myös sisarjärjestöt TYT ja
TSF.154 Ensimmäinen yhteinen illanvietto toisen ei-teologisen ainejärjestön kanssa oli
keväällä 2003 yhdessä englannin kielen opiskelijoiden kanssa.155 Siitä eteenpäin Fides
Ostiensiksella on ollut yhteistyötä muidenkin ainejärjestöjen kanssa, mutta yhtenä pe-
rinteisimmistä yhteistyökumppaneista ovat olleet englannin kielen opiskelijat.
6. Kunniajäsenet oman tiedekunnan aikana
Alkuvuodesta 2002 pidetty kevätkokous päätti kutsua edellisvuonna eläköityneen hu-
manistisen tiedekunnan dekaanin Ilkka Savijärvi Fides Ostiensiksen kunniajäseneksi
vuosijuhlassa. Perusteluna kutsulle oli, että Savijärvellä oli ollut suuri vaikutus siihen,
että kirkon virkaan pätevöittävä koulutus alkoi Joensuussa. Savijärvi oli myös toiminut
suurena apuna, kun Joensuun teologista tiedekuntaa oltiin perustamassa. Hän oli ollut
mukana tiedekuntatyöryhmässä 1998–1999 ja kirjoittanut yliopiston tiedotuslehteen
pääkirjoituksen koulutusohjelman kehittämisestä.156
Vuonna 2003 Fides Ostiensiksen syyskokous kutsui teologisen tiedekun-
nan eläkkeelle jäämässä olleen dekaanin Reijo E. Heinonen ainejärjestön kunniajäse-
neksi.157 Vuoden 2005 kevätkokous päätti kutsua läntisen teologian laitoksen johtajana
vuodesta 2002 toimineen professori Paavo Kettusen ainejärjestön kunniajäseneksi.158
Vuoden 2007 kevätkokous puolestaan kutsui kunniajäseneksi ainejärjestön ensimmäi-
sen puheenjohtajan Marjut Häkkisen.159
7. Fideksen ilmestyksen julkaisemista jatketaan
153 Salla Romon tiedonanto. 154 FOA Toimintakertomus 2002. 155 FOA Hallituksen ptk 7.3.2005. 156 FOA Kevätkokouksen ptk 19.3.2002; Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017; Savijärvi 1998, 1; Jo-ensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perustamistyöryhmän mietintö 1999. 157 FOA Syyskokouksen ptk 24.9.2003. 158 FOA Kevätkokouksen ptk 6.4.2005. 159 FOA Kevätkokouksen ptk 14.3.2007.
49
Ensimmäinen Joensuun yliopiston teologisessa tiedekunnassa julkaistu Fideksen il-
mestys -lehti alkoi lehden vastaavan päätoimittajan ja ainejärjestön entisen puheenjoh-
tajan Kimmo Jaatilan kirjoituksella. Tämä kirjoitus oli ikään kuin vastine erääseen
Kotimaa-lehdessä julkaistuun kolumniin ja jopa lehden pääkirjoitukseen, joissa käsi-
teltiin lokakuussa 2001 Joensuussa järjestettyä avointa teologista symposiumia. Suo-
men ortodoksisen kirkon emeritusarkkipiispa Johannes oli symposiumpuheessaan to-
dennut, että Joensuun teologikoulutuksen pitäisi olla selkeästi tunnustuksellista.160
Kirjoituksessaan Jaatila pohti, miksi tällaisten puheiden perusteella nuorelle tiedekun-
nalle pitäisi antaa leimoja tai ennakko-oletuksia. Jaatila totesi kuitenkin, että leiman
Joensuun teologikoulutukselle voi antaa siitä, että ensimmäiset Joensuussa ja Kuopi-
ossa järjestetyt kirkolliset soveltavat opinnot olivat saaneet hyvää palautetta. Hän to-
tesi myös, että Joensuussa oli omaleimaisia teologian opiskelijoita, joissa yhdistyivät
akateemisuus ja käytännön orientoituminen.
Dekaani Reijo E. Heinonen kirjoitti siitä, millaisia ”työkaluja” uskon-
nonopettajan oli hyvä oppia ja käyttää työssään. Esimerkkeinä osaamisen erityispiir-
teistä hän mainitsi kertojana ja draamaohjaajana toimimisen sekä kuuntelun ja kohtaa-
misen merkityksen tärkeyden hahmottamisen.
”Uususkonnot ja teologia”-kirjoituksessa teologian lisensiaatti Matti Lil-
jeqvist kirjoitti uususkontoihin liittyvistä teologisista kysymyksistä sekä uususkonto-
jen suhteesta mielenterveyteen ja pyhiin kirjoituksiin. Hän tarkasteli myös sitä, miten
uususkonnot suhtautuivat muihin uskontoihin sekä uskonnottomuuteen.
Ensimmäisen vuoden teologian opiskelija Auli Väisänen esitti pohdin-
toja omasta ensimmäisestä vuodestaan Joensuun teologisessa tiedekunnassa. Hän to-
tesi, että vuoden aikana oli ollut kipuilua, mutta niiden vastakohtana myös rohkaistu-
mista. Hän kirjoitti myös siitä, miten oli kasvanut ihmisenä yliopistossa.
Oppilaitospastori Tiina Tarnanen kertoi, mitä vuoden 2002 teologi-il-
loissa oli ollut ja mitä niissä oli odotettavissa seuraavana vuonna. Teologi-illoissa oli-
vat Tarnasen mukaan vahvasti edustettuina eri herätysliikkeet. Joensuussa avauksia
kävivät pitämässä muiden muassa heränneet, evankeliset, lestadiolaiset, viidesläiset,
rukoilevaiset sekä ”uusimmat henkeä uudistavat ja hiljaisuuden liikkeen edustajat”.
Tarnanen tarjosi myös lohduttavia sanoja väsyneille opiskelijoille ja rohkaisua oman
elämän arvostamiseen elämänilon kautta.
160 Arkkipiispa Johanneksen puheenvuorosta Joensuun symposiumissa Helsingin Sanomat 3.10.2001, Arkkipiispa Johannes: Teologinen tutkimus on julistuksen apuväline; Kotimaa 19.10.2001, Joensuusta kuuluu kummia. Teologisesta symposiumista myös Sanansaattaja Joensuun yliopistosta 7/17.10.2001, 4–5.
50
Ortodoksisen teologian laitoksen johtaja, professori Petri Piiroinen kir-
joitti lehteen teologian olemuksesta sekä katsauksen teologian historiaan ja nykyisyy-
teen oman ortodoksisen tradition näkökulmasta.
”Teologian opiskelu ja hengellinen elämä - kuinka nämä kaksi sopivat
samaan ihmiseen…”-kirjoituksessa entinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen pohdis-
keli sitä, olivatko akateemisuus ja hengellisyys ristiriidassa vai tukivatko ne toisiaan.
Häkkinen hahmotti tekstissään teologian opiskelijoille tapahtuvan mahdollisen kriisin,
kun opiskeleminen ei ollutkaan ”pyhäkoulua”. Kriisiä voi hänen mukaansa aiheuttaa
myös se, että eksegeettisin menetelmin pyhistä kirjoituksista saattoi nousta esille uusia
nyansseja. Tärkeää oli hänen mukaansa kuitenkin löytää akateemisuuden ja mahdolli-
sen hengellisyyden välinen tasapaino.
Lopuksi Kuopion Kallaveden seurakunnan pastori Tero Matilainen ja
Suomen uskonnonopettajain liiton (SUOL) edustaja Laura Paljakka kirjoittivat papin
ja opettajan viran riemuista ja tuskista. Aivan lopussa oli myös humoristinen tutkiel-
man tutkimussuunnitelma otsikolla ”Paavali - kristinuskon ensimmäinen feministi”.161
Ainejärjestön puheenjohtaja Sanna Pärnänen avasi vuoden 2003 Fidek-
sen ilmestys -lehden kirjoituksellaan ”Kasvua kohti tulevaa”. Hän totesi, että kymme-
nen läntisen teologian opiskelijaa oli valmistunut Joensuusta maisteriksi koulutusoh-
jelman perustamisen jälkeen. Hän kirjoitti myös siitä, kuinka opettaja- ja pappispula
olivat niin sanottuja päivän sanoja, sillä niistä puhuttiin aktiivisesti. Hänen mukaansa
olisi suotavaa, että Joensuussa kasvatettaisiin läntisen teologian opiskelijoiden sisään-
ottomäärää. Hän myös harmitteli opiskelijoiden heikkoa taloudellista tilannetta, mutta
totesi että teologian opiskelijoilla kiinnostus sekä kutsumus auttoivat jaksamaan. Pär-
nänen näki, että opiskelussa merkittävintä olisi kasvaa kunnon kansalaiseksi ja vaikut-
tajaksi.
Ortodoksisen systemaattisen teologian lehtori Pekka Metso otsikoi teks-
tinsä ”Teologian yhteiskunnallinen vastuu Irakin kriisin varjossa”. Irakin sotaan liit-
tyen hän kirjoitti siitä, miten teologia vaikutti globaalissa etiikassa, uskontodialogissa
ja arvokeskusteluissa. Hänen mukaansa teologia toimi näissä tilanteissa yhdistävänä
tekijänä. Kirjoituksessa käsiteltiin myös Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) yh-
teistoiminnan muotoja sekä sitä, miten neuvosto liittyi teologisten ainejärjestöjen toi-
mintaan.
161 FOA Fideksen ilmestys 2002.
51
Opiskelija Auli Väisänen kirjoitti teologian ylioppilaiden matkasta Pie-
tariin syyskuussa 2002. Matka oli kulkenut reittiä Viipuri–Terijoki–Pietari, ja sen ai-
kana oli tutustuttu muun muassa Pietarin hengelliseen akatemiaan ja Keltossa sijaitse-
vaan Inkerin luterilaisen kirkon koulutuskeskukseen. Väisänen kertoi myös Pyhän Ma-
rian kirkossa Pietarissa vietetystä suomenkielisestä messusta. Opintomatkalla oli ollut
mukana teologian opiskelijoita Helsingistä ja Turusta. Juttuun sisältyi Väisäsen te-
kemä haastattelu matkalla mukana olleista. Kysymykset keskittyivät Pietarin kaupun-
kiin ja sen kulttuuriin.
”Ilosta itkuun”-kirjoituksessaan oppilaitospastori Tiina Tarnanen poh-
diskeli kristillisen lähimmäisenrakkauden ja rauhantyön merkitystä ajankohtaisen Ira-
kin sodan kannalta. Tarnanen totesi, että kaiken tuskan ja epäoikeudenmukaisuuden
lopussa oli kuitenkin toivoa. Kirjoitelma sisälsi myös Joensuun seurakuntayhtymän
oppilaitostyön kiitokset eläköityvälle dekaanille Reijo E. Heinoselle. Vuoden 2003 Fi-
deksen ilmestys -lehden epäviralliseksi teemaksi nousi muutamalla kirjoituksella Ira-
kin sota.
Läntisen teologian laitoksen johtaja Paavo Kettunen kirjoitti kuulumisia
laitokselta. Hän totesi, että läntinen teologia oli omalla tavallaan yliopiston huippuyk-
sikkö: siinä oli tapahtunut eniten muutosta ja kasvua lyhyen ajan sisällä. Hän kirjoitti,
että laitokselle olisi tulossa kolme uutta professoria ja yksi lehtori. Yksi teologilehtori
tulisi myös soveltavien kasvatustieteiden alaisuuteen. Työtä oli Kettusen mukaan teh-
tävä, sillä yhden professuurin ja kahden lehtoraatin täyttöprosessi oli vielä kesken.
Vuoden 2003 alussa myös läntisen teologian laitos oli saanut oman amanuenssinsa.
Näiden taustaseikkojen johdosta Kettunen totesi, että Joensuun teologisesta tiedekun-
nasta oli kasvanut Suomen toiseksi suurin teologinen tiedekunta. Hänen mukaansa
opiskelijoita oli keväällä 2003 koko tiedekunnassa runsaat 300, heistä läntisellä puo-
lella 180. Kettunen totesi myös, että Joensuussa tehtiin väitöskirjoja ja huhtikuussa
2003 ensimmäinen kaikki opinnot Joensuussa suorittanut teologian maisteri oli vihitty
papiksi. Kehitystä oli Kettusen mukaan myös siinä, että kirkolliset soveltavat opinnot
laajenivat Keski-Suomen alueelle ja suuntautumisvaihtoehdot teologian sisällä eriy-
tyivät tarkemmin. Uudet professuurit olisivat seurausta erityisesti siitä, että yleisen
teologian professori Reijo E. Heinonen jäisi eläkkeelle syksyllä 2003.
Vuoden 2003 Fideksen ilmestys -lehden toinen matkakertomus oli opis-
kelija Ville Hassisen kirjoitus teologian opiskelijoiden matkasta Valamon luostariin.
Huhtikuussa 2003 järjestetylle opintomatkalle osallistuivat Fides Ostiensis ja Pistis 30
52
opiskelijan voimin. Hassinen totesi, että erityisesti läntisen teologian opiskelijoille
opintomatkaan liittyi ihmettelyä ja uuden oppimista.
Lehden lopussa oli humoristinen teksti kuvitellun Lutherin koiran Musti
Lutherin katekismuksesta, joka oli kirjoitettu siansaksaksi. Kirjoituksessa oli ”Fides
Ostiensiksen teologisen erikoistutkimuksen kärkiryhmän akateemisen huippuyksi-
kön” vuosiraportti, jossa käsiteltiin edellä mainittua tekstilöytöä ja katkelmia siitä.162
Ainejärjestön puheenjohtaja Tero Kalpio kirjoitti vuonna 2004 Fideksen
ilmestys -lehden ensimmäisessä kirjoituksessa otsikolla ”Bolognesé, perfavore” siitä,
kuinka Euroopan laajuinen Bologna-uudistus teki suomalaisista tutkintorakenteista
kansainvälisesti yhteensopivia. Uudistuksen taustalla oli pyrkimys tehdä opiskelijoi-
den liikkuvuus ja yhteensopivuus helpommaksi. Lyhyesti hän myös mainitsi, että opis-
kelijajäseniä oli ollut vaikuttamassa kyseiseen uudistukseen teologian osalta.
”Mistä on teologian maisterit tehty?”-kirjoituksessa teologian opiskelija
Henna Salo kirjoitti siitä, millaisia ajatuksia tutorina toimineella opiskelijalla oli teo-
logian opiskelusta ja elämästä sekä näiden molempien syvimmästä olemuksesta. Eme-
rituspuheenjohtaja Kimmo Jaatila kirjoitti päiväkirjanomaisen vuosikertomuksen
syyskuusta huhtikuuhun siitä, kun hän oli toiminut uskonnon auskultanttina.
Opiskelija Kaisa Salomaa teki kirjoitustaan varten monitieteellisen ky-
selyn Fides Ostiensiksen kala-aiheisesta logosta. Kyselyn tuloksena oli, että suurin osa
osallistujista tunnisti jollain tavoin kalasymbolin kuuluvan kristilliseen symbolimaail-
maan.
Kirkkohistorian lehtori Jouko Talonen esitteli omassa kirjoituksessaan
itsensä ja totesi, että hän oli aloittanut toimessaan elokuun alussa 2003. Hän myös
totesi, että marraskuun alussa 2003 dosentti Hannu Mustakallio oli aloittanut kirkko-
historian professorina. Täten kirkkohistorian oppiaine oli aloittanut oman erillisen toi-
minnan professori Reijo E. Heinosen jäätyä eläkkeelle syksyllä 2003. Lopuksi Talonen
kuvasi, mikä oli kirkkohistorian yleinen luonne ja miksi se oli hyödyllistä ja merkityk-
sellistä.
Opiskelija Satu Konsti kirjoitti kertomuksen teologian opiskelijoiden
matkasta Israeliin. Hän kertoi, että matkakohteisiin olivat kuuluneet muun muassa Tel
Aviv, Jerusalem, Tiberias, Haifa, Nasaret ja Kapernaum. Matkan ohjelmaan oli kuu-
lunut muun muassa tutustuminen Suomen lähetysseuran (SLS) toimintakeskukseen
sekä arkeologista tutkimusta pastori Eero Junkkaalan johdolla.
162 FOA Fideksen ilmestys 2003.
53
Lehden lopussa oli jo perinteeksi muodostunut huumoriosio. ”Fideksen
Teknologia- ja Tulevaisuuskomission kevätraportti 2004”-raportissa kirjoitettiin mes-
sun teknologisesta kehittymisestä suhteessa matkapuhelimeen. Matkapuhelinten
avulla messussa pystyi raportin mukaan muun muassa katsomaan kristillisiä toiminta-
elokuvia sekä osallistumaan julkirippi-chatkeskusteluun. Tätä kaikkea oli raportin mu-
kaan odotettavissa tulevaisuudessa.163
Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Antti Toivio aloitti vuoden 2006 Fi-
deksen ilmestys -lehden omalla tervehdyksellään. Hän pohti, miksi opiskeli teologiaa.
Hän totesi, että henkilökohtainen innostus oppiainetta kohtaan antoi jaksamista sekä
loi tuloksia opinnoissa. Toivio myös kuvaili teologiaa ”iloiseksi tieteeksi” liittäen sen
evankeliumi-sanan etymologiaan.
Läntisen teologian laitoksen johtaja professori Hannu Mustakallio kir-
joitti lehteen oman tervehdyksensä. Mustakallio antoi kiitosta Fides Ostiensiksen vas-
tuunkantajille sekä yleisesti koko ainejärjestön jäsenistölle. Hän loi katseensa myös
tulevaisuuteen ja totesi, että niin kutsutun Joensuun mallin rakentaminen olisi eräs
merkittävä tehtävä tulevaisuudessa.
Oppilaitospastori Tiina Tarnanen (nykyisin Belov) kuvaili kirjoitukses-
saan teologian opiskelijan sekä jo valmistuneen teologin uria. Hän käytti ruoanlaittoon
ja resepteihin liittyviä vertauskuvia.
Teologian yhteiskunnallisessa suuntautumisvaihtoehdossa opiskeleva
Maria Kanervikkoaho kirjoitti ”C-linjan saloista”. Hän kertoi omasta yhteiskunnalli-
sesta soveltavasta harjoittelusta Joensuun maakunta-arkistossa sekä pohti yleisesti C-
linjan sisältöä ja syvintä olemusta. Kanervikkoaho pohti myös sitä, millaisia hänen
uranäkymänsä olivat ja mitä vaihtoehtoja olisi mahdollista valita. Hän toivoi C-linjan
opiskelijoille monipuolisia sekä sisällöltään erilaisia soveltavia opintoja.
Vuoden 2006 Fideksen ilmestys -lehdessä oli mukana myös teologian
tohtori Kati Kemppaisen esittelykirjoitus. Hän kertoi olevansa missiologian tutkija.
Taustastaan hän mainitsi, että hän oli toiminut opettajana Tansaniassa sekä saanut vai-
kutteita afrikkalaisesta kulttuurista.
Teologian opiskelija Tuire Järvi kirjoitti uuden opiskelijan elämästä Jo-
ensuussa. Hänen kirjoituksensa eteni kronologisesti. Hän kertoi pääsykokeesta, sisään
pääsemisestä, ensimmäisestä tentistä sekä ensimmäisestä vuodesta. Kirjoituksessaan
Järvi antoi hyvää palautetta Fides Ostiensiksen kokoavalle toiminnalle.
163 FOA Fideksen ilmestys 2004.
54
Kirkon päivä -tapahtumaa vietettiin Joensuussa marraskuun puolivälissä
2005. Teologikoulutustoimikunnan joensuulainen opiskelijajäsen Kati Toivio reflek-
toi omassa kirjoituksessaan edellä mainittua tapahtumaa. Päivän ohjelmasta hän ker-
toi, että siihen oli kuulunut muun muassa piispallinen messu, kehityskeskusteluja pie-
nemmissä ja isommissa ryhmissä sekä yhteistyötä erityisesti Helsingissä teologiaa
opiskelevien kanssa.
”Big believer”-artikkelissa Ismo Pentikäinen ja Jussi Herranen kirjoitti-
vat humoristisesti nimimerkeillä Ismael Stefanos Benedictus ja Jusuf Adonai parodia-
kertomuksen Big brother -televisiosarjasta. Heidän kirjoituksessaan talo oli ekumee-
ninen talo, ja kilpailijoina oli erinäisiä kirkollisia ja hengellisiä vaikuttajia.
Lehden viimeinen osio oli otsikoitu ”Teologin kirjahylly”. Siinä eksege-
tiikan professori Lauri Thurén, eksegetiikan lehtori Anssi Voitila, kirkkohistorian pro-
fessori Hannu Mustakallio, kirkkohistorian lehtori Ilkka Huhta, missiologian tutkija
Kati Kemppainen, käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen, käytännöllisen
teologian lehtori Jouko Kiiski, uskonnonpedagogiikan professori Tapani Innanen, sys-
temaattisen teologian lehtori Esko Ryökäs, systemaattisen teologian virkaa tekevä leh-
tori Timo Nisula ja systemaattisen teologian professori Eeva Martikainen esittelivät
kaikki kaksi teologista kirjaa, joita suosittelisivat teologin käsikirjastoon tai työpöy-
dälle.164
Vuoden 2007 Fideksen ilmestys -lehti oli sarjassaan kymmenes, ja ky-
seessä oli ensimmäinen neliväripainoksena julkaistu lehti. Vuodesta 2007 eteenpäin
lehdet ovat myös olleet neliväripainoksia. Lehden pääkirjoituksesta vastasi ainejärjes-
tön sihteeri Mikko Kuri. Pääkirjoitus oli lyhyt kertomus lehden tekemisestä. Se sisälsi
myös pohdintaa Fides Ostiensiksen 10-vuotisjuhlista.
Ainejärjestön puheenjohtaja Elina Hynynen otsikoi kirjoituksensa ”Tai-
vaallista tavaraa”. Otsikko oli otettu joensuulaisten teologian opiskelijoiden vuonna
1998 sepittämästä laulusta. Siinä hän loi katsauksen Fides Ostiensiksen historiaan ja
ainejärjestön kehitysvaiheisiin. Hynynen totesi myös, että ainejärjestön toiminnassa
perinteet säilyivät ja niitä saatiin joka vuosi siirrettyä vanhoilta opiskelijoilta uusille
opiskelijoille.
”Teologian opiskelun 10 käskyä”-osiossa toimittajat olivat keränneet
opetushenkilökunnalta ja opiskelijoilta näiden omia opiskeluun liittyviä käskyjä ja
koostaneet niistä kokonaisuuden. Lähdeviittauksen kahteen käskyyn olivat saaneet
164 FOA Fideksen ilmestys 2006.
55
systemaattisen teologian virkaa tekevä professori Petri Järveläinen ja uskonnonpeda-
gogiikan virkaa tekevä professori Tapani Innanen.
”Rikas ja rakas teologia”-kirjoituksessa systemaattisen teologian virkaa
tekevä lehtori Jari Jolkkonen kirjoitti teologian luonteesta. Hän totesi: ”Teologian rik-
kaus ei ole rahassa, vaan sisällössä”. Tähän viitaten hän pohti sitä, että teologia ei ollut
pelkkää kirjaviisautta vaan myös hyveellisenä ihmisenä kasvamista. Kirjoitukseensa
Jolkkonen oli myös sisällyttänyt onnittelun 10 vuotta täyttävälle Fides Ostiensikselle.
Simo Parni ja Mikko Kuri olivat laatineet lehteen kirjoituksen ”Pätemi-
sen tarpeeseen”. Teksti oli humoristinen ja sisälsi latinankielisiä lentäviä lauseita, jotka
olivat moderneja ja liittyivät nykypäivään. Myös heprean kieliopista oli tekstissä saatu
irti huumoria.
Fides Ostiensiksen entinen puheenjohtaja ja vastakutsuttu kunniajäsen
Marjut Häkkinen koosti lehteen ilmoitustaulun, jossa hän kertoi ensimmäisen vuoden
ja muutaman sitä seuranneen vuoden tapahtumista. Kirjoituksessa nousi esille teologi-
iltojen tärkeys, ainejärjestön perustaminen, Kuopion piispan Wille Riekkisen vierailu,
Joensuun teologisen tiedekunnan perustaminen sekä ekumeeninen toiminta opiskeli-
joiden kesken.
Jussi Herranen ja Ismo Pentikäinen kirjoittivat lehteen humoristisen kir-
joituksen, joka sisälsi anagrammeja opetushenkilökunnan nimistä sekä ”vaihtoehtoi-
sen teologian sanakirjan”. Lehden päätti Simo Parnin ja Tero Kajanderin kirjoitus Jo-
ensuun talvesta, joka oli kirjoittajien mukaan ”ei-missään-nimessä-tieteellistä”. Kir-
joitus piti sisällään verrattain humoristista pohdintaa Joensuun talvesta sekä sen vai-
kutuksesta opiskelijoihin tai yleisesti ihmisiin.165
Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Salla Haponen tervehti Fideksen il-
mestys -lehden lukijoita otsikolla ”Fides - sinun silmiäsi varten”. Jottei opiskelijalle
tulisi opiskelun aikana ”putkinäköä”, hän tarvitsi opiskeluajalle muutakin kuin tenttejä
ja luentoja. Sitä varten ainejärjestö Fides Ostiensis oli puheenjohtaja Haposen mukaan
olemassa.
Vuoden 2008 Fideksen ilmestys -lehden päätoimittaja Kaisa Holli kir-
joitti tekstissään ”Ei tiedolla, ei taidolla, vaan…” siitä, millaista lehden tätä numeroa
oli tehdä ja taittaa. Hän myös onnitteli ainejärjestöä vuosijuhlien johdosta.
Tuleville opiskelijoille osoitetun kirjoituksen kirjoitti läntisen teologian
oppiaineryhmän esimies, kirkkohistorian professori Hannu Mustakallio. Hän toivotti
165 FOA Fideksen ilmestys 2007.
56
kirjoituksessaan uudet opiskelijat tervetulleeksi ja esitteli Joensuun teologisen tiede-
kunnan erityispiirteitä sekä sitä, mitä Fides Ostiensis merkitsi osana yhteistyötä.
Vuoden 2008 Fideksen ilmestys -lehdessä oli myös osio, jossa ainejär-
jestön hallitus esittäytyi. Kaikille hallituksen jäsenille oli esitetty haastattelunomaisesti
samoja kysymyksiä ja jokainen vuorollaan antoi niihin vastauksen.
Missiologian dosentti Timo Vasko kirjoitti luterilaisen maailmanlähe-
tyksen historiasta ja nykypäivästä. Vasko kertoi luterilaisen lähetyksen alkamisesta
Tanskan siirtomaassa Intiassa 300 vuotta aikaisemmin. Hän kuvasi myös tapahtuman
300-vuotisjuhlallisuuksia Trankebarin kaupungissa Intiassa. Juhlallisuuksissa pereh-
dyttiin lähetysradion toimintaan sekä pohdiskeltiin dalitien asemaa yhteiskunnassa.
Matkalla oli mukana edustajia Helsingin yliopistosta sekä kirkon lähetystyön keskuk-
sesta.
Fides Ostiensiksen toimintavastaava Heidi Rahkonen kävi omassa kir-
joituksessaan läpi toimikauden 2007–2008 tapahtumat. Ensimmäisen vuosikurssin
opiskelija Mikael Taylor käsitteli teologian opiskelua, omaa oppimista sekä ainejär-
jestö Fides Ostiensista. Vuoden 2008 Fideksen ilmestys -lehteen oli koottu kaksi re-
septiä kattava ”Pyhien paistos”-osio, jossa amanuenssi Emma Metso ja systemaattisen
teologian virkaa tekevä lehtori Tomi Karttunen tarjosivat molemmat oman reseptinsä.
Metson resepti oli mamman munkit ja Karttusen akateeminen kuivakakku.
Diakonia-ammattikorkeakoulussa opiskellut Annika Yliniemi julkaisi
lehdessä matkakertomuksen, jossa hän kertoi opiskeluihinsa liittyneestä monikulttuu-
risuusharjoittelusta Swazimaassa syksyllä 2004. Toinen matkakertomus oli virkaa te-
kevän oppilaitospastorin Katariina Sorrin kirjoitus. Sorri oli toiminut Kirkon ulko-
maanavun lähettämänä vapaaehtoisena Jerusalemissa ja Hebronissa. Vapaaehtoistyö
liittyi Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin. Sorri pohti itse konfliktia ja yleistä
tilannetta mainitulla alueella. Erityisen arvokkaaksi hän nosti työn nuorten parissa.166
Vuoden 2009 Fideksen ilmestys -lehden ensimmäisessä jutussa ainejär-
jestön puheenjohtaja Sanna Lietepohja esitteli Fides Ostiensiksen vuosijuhlan ja leh-
den teemaa ”mitä teologia merkitsee sinulle”.
Seuraavassa kirjoituksessa läntisen teologian oppiaineryhmän esimies
professori Hannu Mustakallio kirjoitti teologian tieteellisyydestä, viitaten erityisesti
ajankohtaiseen Erkki Tuomiojan puheenvuoroon. Mustakallio pohdiskeli myös tule-
166 FOA Fideksen ilmestys 2008.
57
vaisuutta ja kertoi, että seuraavana vuonna muodostettaisiin Itä-Suomen yliopisto. Uu-
distuksena olisi myös se, että teologinen tiedekunta lakkaisi ja teologia siirtyisi filoso-
fisen tiedekunnan organisaatioon. Muutosten keskellä Mustakallio kuitenkin vakuutti,
että yhteistyö Fides Ostiensiksen ja teologian osaston kesken jatkuisi.
Teologian opiskelija ja Joensuussa toimineen poikkitieteellisen fooru-
min promoottori Mikael Taylor esitteli kirjoituksessaan foorumin toimintaa. Poikki-
tieteellinen foorumi oli ylioppilaskunnan symposiumtoimintaa, jossa opiskelijat ko-
koontuivat keskustelemaan erilaisista aiheista.
Nimimerkit Pseudo-Areiopagi, Masoreetti ja Pico della Mirandola kir-
joittivat lehteen osion, jonka otsikkona oli ”teologin ammattitaudit”. Humoristinen kir-
joitus kertoi Maailman terveysjärjestön (WHO) ilmoittamista ammattitaudeista, jotka
koskivat erityisesti teologeja. Mukana olivat muun muassa paasto, puheripuli, kahvi-
riippuvuus, neuroottinen kirjastomania, lautapelihimo, Careliainfarkti ja hengellis-tie-
teellinen jakomielitauti.
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Sami Siltanen kuvasi omia koke-
muksiaan teologisesta tiedekunnasta. Hän totesi, että yliopistoteologia ei ollut pyhä-
tai rippikoulua. Hänen mukaansa ystävät ja kokoava toiminta olivat tärkeitä asioita
ensimmäisessä opiskeluvuodessa. Kirjoitus oli Siltasen mukaan myös eräänlainen tes-
tamentti syksyllä aloittaville opiskelijoille.
Fides Ostiensiksen hallituksen jäsen Jukka Honkanen kirjoitti lehdessä
ainejärjestön toiminnasta kuluneena vuonna. Hän kertoi, että vuoden aikana oli ollut
erinäisiä tapahtumia, bileitä, teologi-iltoja ja liikuntaa. Kirjoituksessaan Honkanen
myös suositteli uusille opiskelijoille toimimista ainejärjestön vastuunkantajana.167
Tutkittavalla kaudella Fideksen ilmestys -lehden sisältö pysyi samanlai-
sena kuin aiemmin. Lehti sisälsi aina kirjoituksen ainejärjestön puheenjohtajalta, tie-
dekunnan henkilökunnalta ja oppilaitospastorilta. Julkaisuun ei ollut muodostunut yh-
tenäistä teemaa. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2003 Irakin sotaan liittyvät artikkelit
muodostivat epävirallisen teeman. Samoin vuonna 2007 käsiteltiin juhlavuoden kun-
niaksi Fides Ostiensiksen historiaa. Aikaisempaan kauteen nähden Fideksen ilmestys
-lehden hupikirjoitusten määrä ja laajuus kasvoivat. Julkaisusta pystyi edelleen seu-
raamaan opiskelijoita koskevia ajankohtaisia kysymyksiä ja ajoittain esimerkiksi opis-
kelijatapahtumien historiaa.
167 FOA Fideksen ilmestys 2009.
58
8. Rutinoitua edunvalvontatyötä yliopistohallinnossa
Vuosina 2002–2009 teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa läntisen teologian
opiskelijaedustajina toimivat Fides Ostiensiksen hallituksen jäsenistä muiden muassa
Marjut Häkkinen, Sanna Pärnänen, Salla Haponen (myöhemmin Romo), Jenny Ny-
man ja Sanna Lietepohja.168
Teologisen tiedekunnan alkuaikoina läntisen teologian laitoksella oli
oma laitosneuvosto. Kyseinen neuvosto oli toiminnassa heinäkuuhun 2006 saakka.
Syksystä 2006 eteenpäin laitos-nimityksen korvasi oppiaineryhmä, jolla ei ollut enää
yhteistä itsehallintoelintä. Laitosneuvostossa Fides Ostiensista edustivat muiden mu-
assa Ville Hassinen, Tiina Laakkonen ja Johanna Ämmälä.169
168 TTA Tiedekuntaneuvoston järjestäytymiskokous 12.12.2001; teol. tdk. tdkn. ptk 16.1.2002; 14.3.2006; 17.10.2006; 21.4.2006. 169 TTA Läntisen teologian laitoksen laitosneuvoston pöytäkirjat 2002–2006.
59
IV Itä-Suomen yliopiston aika 2010–2017
1. Joensuun yliopistosta Itä-Suomen yliopistoksi – teologisesta tiedekunnasta
teologian osastoksi
Itä-Suomen yliopistoa tai aiemmin kaavailtua liittoyliopistoa ruvettiin valmistelemaan
työryhmän johdolla vuonna 2006. Valmistelutyö sai tukea opetusministeriöltä syksyllä
2006, kun ministeriö valitsi Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistymissuunnitelmat
kärkihankkeekseen.
Alkuvuonna 2007 professori Reijo Vihkon johtama liittoyliopistoa poh-
tiva työryhmä sai valmiiksi Itä-Suomen yliopisto - tulevaisuuden yliopisto ajassa -
muistion. Muistiossa luotiin puitteet keväällä 2007 perustetulle liittoyliopiston johto-
ryhmälle ja pyrittiin vahvistamaan Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyötä.
Keväällä 2007 Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset tekivät pää-
töksen liittoyliopiston perustamisesta. Myöhemmin saman vuoden syksyllä hallitukset
nimesivät uuden liittoyliopiston Itä-Suomen yliopistoksi.
Suunnitelma ei mennyt hallinnolliselta osalta täysin odotetulla mallilla.
Syksyllä 2007 luovuttiin ajatuksesta perustaa liittoyliopisto. Sen sijaan Joensuun ja
Kuopion yliopistot yhdistyisivät, minkä yliopistojen hallitukset hyväksyivät keväällä
2008. Uuden yliopiston nimeksi tuli Itä-Suomen yliopisto. Vuonna 2009 päätettiin tar-
kemmin yliopiston tutkintorakenteista ja tulevaisuudensuunnitelmista. Tammikuun
ensimmäisenä päivänä 2010 yhdistynyt Itä-Suomen yliopisto aloitti toimintansa.170
Organisaatiomuutoksen myötä myös Joensuun yliopiston teologinen tie-
dekunta lakkautettiin. Uusi teologian osasto tuli osaksi Itä-Suomen yliopiston filoso-
fista tiedekuntaa, joka oli yksi sen neljästä tiedekunnasta. Teologian osastossa ei enää
ollut aiemmankaltaisia laitoksia tai oppiaineryhmiä, vaan tilalle tulivat erilliset länti-
sen ja ortodoksisen teologian koulutusohjelmat.
170 Vihko 2007; Puustinen 2009, 11; https://www2.uef.fi/fi/historiaa (luettu 13.11.2017); http://www.uef.fi/ita-suomen-yliopiston-historiaa (luettu 13.11.2017).
60
Taulukko 4. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosina 2010–2016 hakeneet ja
hyväksytyt suuntautumisvaihtoehdoittain 171
A-linja
Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)
2010 136 44 29
2011 135 39 34
2012 145 43 31
2013 192 45 24
2014 208 45 22
2015 173 39 23
2016 157 42 27
B-linja
Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)
2010 65 10 15
2011 60 10 17
2012 67 10 15
2013 99 11 11
2014 83 10 12
2015 69 9 14
2016 58 7 12
C-linja
Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)
2010 36 5 14
Kirkon virkaan pätevöittävälle A-linjalle hakijoita oli tutkittavalla kaudella yleensä
noin 150. Muutaman kerran (2013 ja 2014) päästiin noin 200 hakijaan. Hyväksyttyjen
määrä pysyi koko ajan 40:n molemmin puolin. Opetusalan suuntautumisvaihtoehdon
eli B-linjan hakijamäärä pysyi 60:n ja 70:n välillä, mutta vuosina 2013 ja 2014 oltiin
171 Internet-lähteitä: Itä-Suomen yliopiston hakijatilastot 2010–2016; Yhteishaun valinnat, sitova vas-taanotto tai kirjautuneet, teologian osasto/teologinen tiedekunta 2009–2016.
61
lähellä sataa hakijaa. Hyväksyttyjen määrä oli yleensä kymmenen opiskelijaa. Gene-
ralistiselle C-linjalle pystyi hakemaan viimeisen kerran vuonna 2010. Silloin 36 haki-
jasta 5 pääsi sisään. Vuoden 2011 hausta eteenpäin kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen
(A-linja) sekä kulttuurin ja yhteiskunnan suuntautumisvaihtoehto (C-linja) yhdistettiin
kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen sekä kulttuurin suuntautumisvaihtoehdoksi (A-
linja). Samalla myös yhdistetylle A-linjalle hyväksyttyjen määrää lisättiin muutamalla.
Yliopiston vahvistamia opiskelijakiintiöitä noudatettiin tarkasti tutkittavalla kaudella.
Tutkittavalla kaudella teologian osaston läntisen teologian koulutusohjelman ope-
tushenkilökuntaan tuli muutamia muutoksia. Elokuussa 2012 systemaattisen teologian
professorina aloitti vuonna 2010 kuolleen professori Eeva Martikaisen jälkeen dosentti
Antti Raunio.172 Maaliskuussa 2013 osa-aikaisena ja koulutusohjelmien yhteisenä Ve-
näjän aatteiden ja uskontojen professorina aloitti dosentti Antoine Lévy.173 Syysluku-
kauden 2013 alussa uskonnonpedagogiikan professorina aloitti Helsinkiin siirtyneen
professori Antti Räsäsen jälkeen dosentti Martin Ubani. Samaan aikaan vakinaistettiin
soveltavien opintojen yliopistonlehtorin tehtävä, jossa jatkoi teologian tohtori Heikki
Salomaa.174
Teologian osaston ensimmäisenä toimintavuotena teologian maisteriksi valmistui
37 läntisen teologian opiskelijaa. Vuonna 2011 maisteriksi valmistui 44 opiskelijaa,
vuonna 2012 42, vuonna 2013 44, vuonna 2014 36 ja vuonna 2015 39 opiskelijaa.
Tutkittavan kauden viimeisenä kokonaisena vuonna teologian maisteriksi valmistui 40
läntisen teologian opiskelijaa. Läntinen teologian tuotti valtaosan teologian osastossa
suoritetuista maisterintutkinnoista, kun ortodoksisen teologian puolelta valmistui vas-
taavana aikana vuosittain vain 3–8 maisteria.175
2. Ihmisen kohtaamista ja hyvää käytöstä – hallitustyöskentely
Vuoden 2010 alussa – uuden sääntömuutoksen johdosta – hallituksen puheenjohtajana
aloitti Sami Siltanen. Sihteerinä toimi Jarno Nykänen. Muita hallituksen jäseniä olivat
Tapio Kilpiä, Matti Kivilahti, Terhi Vesterinen, Antti Ounasvuori, Satu Niiranen,
172 FTA Fil. tdk. tdkn. ptk. 23.5.2012 § 11. 173 FTA Fil. tdk. tdkn. ptk. 23.1.2013 § 10. 174 FTA Fil. tdk. tdkn. ptk 22.5.2013 § 15, 17. 175 Internet-lähteitä: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain ja vuosittain 2010–2015, läntisen teologian koulutusohjelma; Teologian maisterin tutkinnot 2012–2016.
62
Janne Markkanen, Antti Rahikainen, Veera Poussu, Laura Similä, Juho Pitkänen ja
Siljaliisa Parviainen.176
Samalla puheenjohtaja-sihteeri -kombinaatiolla jatkettiin vuosi 2011.
Hallituksen jäseninä olivat myös Markus Kallatsa, Satu Koikkalainen, Kaija Ryynä-
nen, Tiina Puukko, Tapio Kilpiä, Satu Niiranen, Janne Markkanen, Ari Tykkyläinen,
Tomi Pirskanen, Riina Lindeberg, Tomi Päivinen ja Sanna-Mari Mäkinen. Siltasen
puheenjohtajakausiin vaikutti Itä-Suomen yliopiston perustaminen ja siihen liittyvät
muutokset esimerkiksi tutoroinnissa. Yleisellä tasolla puheenjohtaja Siltanen halusi
viedä hallituksen päätöksiä eteenpäin selkeällä vetovastuulla ja aikataululla napakoi-
den kokouksien välityksellä. Tällä kaudella selkeytettiin ainejärjestön ja yhteistyö-
kumppanien suhdetta ja siihen vaikuttavia sopimuksia.177
Vuonna 2012 hallituksen puheenjohtajaksi tuli Tapio Kilpiä ja sihteerinä
Kari-Antti Kitunen. Muita jäseniä olivat Markus Kallatsa, Satu Koikkalainen, Tomi
Pirskanen, Juuso Sikiö, Tiina Kinnunen, Janne-Pekka Mustonen, Tomi Päivinen,
Heidi Brand (16.1.2012 asti), Jan Pohjonen, Tiina Puukko, Jani Mäkitalo ja Salla Hyr-
käs. Kilpiän puheenjohtajakaudella päätettiin, että kukin vastaava laatisi hallituskau-
den lopuksi ”testamentin”, joka sisältäisi neuvoja ja tarpeellisia aineistoja seuraa-
jalle.178
Vuoden 2013 hallituksen muodostivat puheenjohtaja Juuso Sikiön ja sih-
teeri Katja Räsäsen johdolla Tomi Pirskanen, Tiina Puukko, Jani Mäkitalo, Sami Sa-
ravuoma, Jani Johansson, Heidi Brand, Riikka-Liina Turunen, Katja Niskala, Verna
Paakkinen, Salla Hyrkäs (27.8.2013 asti) ja Janne-Pekka Mustonen. Puheenjohtaja Si-
kiö edusti aineenopettajalinjaa ja halusi kehittää Fides Ostiensiksesta kaikkien koulu-
tussuuntausten ja taustayhteisöjen ainejärjestön. B-linjan opiskelijoita ei ole ollut usein
ainejärjestön puheenjohtajan tehtävissä.179
Vuoden 2014 hallituksen puheenjohtajana oli Atte Hokkanen. Katja Rä-
sänen oli edelleen sihteerinä. Muita hallituksen jäseniä olivat Jani Johansson, Henrik
Pääkkönen, Emmi Virta, Julianna Räty, Noora Mattila, Tomi Pirskanen, Anna Musto-
nen, Pinja Malinen, Jani Mäkitalo, Riikka-Liina Turunen, Katja Niskala ja Sami Sara-
vuoma. Puheenjohtaja Hokkanen oli yksi harvoista, joka aloitti toiminnan hallituk-
176 Hallituksen jäsenistä liitteet 1a, 1b, 1c ja 2. 177 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 178 Tapio Kilpiän tiedonanto 15.8.2017. 179 Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017.
63
sessa suoraan puheenjohtajan paikalta. Hän mainitsi, että tämän vuoksi hän hoiti teh-
tävänsä ilman suurempaa uudistusmielisyyttä. Kuitenkin esimerkiksi ainejärjestön
verkkosivut uusittiin Hokkasen aloitteesta.180
Vuonna 2015 hallituksen puheenjohtajana toimi Noora Mattila ja sihtee-
rinä Kari-Antti Kitunen, jälkimmäinen siis toiseen otteeseen. Muita hallituksen jäseniä
olivat Anna Mustonen, Katja Niskala, Sanna Koski, Julianna Räty, Anna Keränen
(9.4.2015 asti), Jani Kaaresalo, Katja Räsänen-Vesala, Annamari Juurakko, Miika
Kähkönen, Sara Salonen, Jani Mäkitalo ja Anna Ojala. Jani Mäkitalo oli siis kolmas
ja viimeinen opiskelija, joka oli toiminut hallituksessa neljä kautta.
Vuonna 2016 hallituksen puheenjohtajana oli Sara Salonen. Sihteerinä
toimi Jani Kaaresalo. Hallituksen muita jäseniä olivat Netta Lamminmäki, Annika
Juurikka, Sanna Maunu, Hanna Möttönen, Saga Boberg, Sonja Korhonen, Miika Käh-
könen, Iiro Pyrhönen, Anna Mustonen, Ella Posti ja Nelli Järvelä.
Juhlavuonna 2017 hallituksen puheenjohtajana oli edelleen Sara Salo-
nen. Sihteerinä oli Veera Kananen. Muita jäseniä olivat Ira Sirkiä, Netta Lamminmäki,
Annika Juurikka, Roosa Voutilainen, Saga Boberg (20.3.2017 asti), Sanni Frisk, Sonja
Korhonen, Leevi Tuikka, Sami Miettinen, Elina Orjala, Eero Varesvuo ja Sara Nie-
melä (5.4.2017 alkaen). Salonen mainitsi, että tärkeimpiä seikkoja hänen hallituskau-
sillaan olivat strategian ja arvojen luominen ainejärjestölle, yhteistyö sisarjärjestöjen
kanssa ja 20-vuotisjuhlat. Hän halusi tukea koko ainejärjestöä, ei vain esimerkiksi jo-
tain pientä osaa siitä.181
Tutkittavan kauden alussa perinteinen naisenemmistö ainejärjestön hal-
lituksessa loppui. Vuosina 2010–2013 Fides Ostiensiksen hallituksessa oli miesenem-
mistö. Vuodesta 2015 eteenpäin hallitus on ollut taas hyvin naisvoittoinen. Näinä vuo-
sina naisia hallituksen jäsenissä on ollut kymmenen tai yksitoista, miehiä taas kolme
tai neljä.182 Tutkittavalla kaudella kahden vuoden puheenjohtajakausi oli Sami Silta-
sella ja Sara Salosella.
Helmikuussa 2010 Fides Ostiensiksen hallitus otti yhdessä muiden Jo-
ensuun kampuksen ainejärjestöjen kanssa kantaa tutorointiin. Erityiseksi huolenai-
heeksi nousivat tutoreiden määrän rajoittaminen sekä se, että ylioppilaskunnan ei
180 Atte Hokkasen tiedonanto 25.9.2017. 181 Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017; Kirkkotie 2/1.2.2017, Innovoiva Fides (Katja Räsänen-Vesala). 182 Liite 2.
64
nähty hoitaneen tiedotusta riittävän kattavasti. Radikaalina ehdotuksena oli ”tutoroin-
tilakko”, mutta Fides Ostiensiksenkin kannan mukaan päädyttiin sopuisaan tutoroin-
nin kehittämiseen.183
Alkusyksystä 2010 ainejärjestö apuvoimineen alkoi suunnitella ensim-
mäistä Ihmisen kohtaamisen teologiaa (IKTS) -seminaaria, joka järjestettäisiin Joen-
suussa marraskuun puolivälissä. Yhtenä seminaarin päätarkoituksista oli tuoda sovel-
tavat opinnot uusien opiskelijoiden lähelle. Seminaariin oli mahdollista kutsua myös
laaja-alaisesti erilaisia luennoijia. IKTS-seminaarilla haluttiin myös vahvistaa opiske-
lijoiden ammatti-identiteettiä.184 Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaari sai hyvää
palautetta ja seminaaria päätettiin jatkaa tulevina vuosina. Yhtenä pääorganisaattorina
ollut yliopistonlehtori Heikki Salomaa totesi, että tulevaisuudessa seminaari voisi kor-
vata yhden opintopisteen.185 Vuodesta 2010 eteenpäin IKTS-seminaari on ollut osa
ainejärjestön vuosittaista toimintaa. Seminaarin aiheet ovat vaihdelleet, mutta perus-
luonne on säilynyt samana tutkittavalla kaudella. Seminaarin otsikkoja ovat olleet esi-
merkiksi ”Kuka laatii tulevaisuuden tarinat?”, ”Tykkäyksiä ja tökkäyksiä” ja ”Rajat
rikki?”. Luennoijia eri seminaareissa ovat olleet muiden muassa kirjailija Anna-Mari
Kaskinen, kirkkoherra Teemu Laajasalo ja päätoimittaja Mikko Salmi.
Ainejärjestön hallitus päätti syksyllä 2010 tehdä Fideksen ilmestys -leh-
delle vaihtoehdon. Tämän johdosta julkaistiinkin heti ensimmäinen pienen budjetin
huumoripainotteinen Fideksen apokryfit -verkkojulkaisu.186 Julkaisun keskeisin si-
sältö on ollut usein ainejärjestön jäsenistön kriittistä, absurdia ja poleemistakin kirjoit-
telua ympäröivästä todellisuudesta. Julkaisuissa on ollut mukana myös runsaasti niin
kutsuttuja meemi-kuvia.
Hallitus käsitteli maaliskuussa 2010 ainejärjestön omiin tiloihin liittyviä
kysymyksiä. Yliopisto oli tarjonnut ainejärjestötilaa Regia-rakennuksesta, mutta hal-
litus kartoitti myös mahdollisuutta saada tila Educa-rakennuksesta.187 Lopputuloksena
oli, ettei ainejärjestö saanut omaa tilaa. Genesis-kappeli on osittain toiminut ainejär-
jestön omana tilana ja eräänlaisena varastona.
Helmikuussa 2011 hallitus esitti kannanoton kielikeskuksen kurssikäy-
tännöistä. Kannanotossa kritisoitiin kielikeskuksen kurssiarviointia sekä useiden kes-
kuksen kurssien päällekkäisyyksiä.188
183 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 184 FOA Hallituksen ptk 30.8.2010; Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 185 FOA Hallituksen ptk 17.11.2010. 186 FOA Toimintakertomus 2010; Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 187 FOA Hallituksen ptk 15.3.2011. 188 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017.
65
Loppukeväästä 2011 teologian osasto oli pyytänyt Fides Ostiensista kes-
kustelemaan Suomen Raamattuopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyöstä. Ainejär-
jestön hallitus otti kantaa ja osoitti huolensa siitä, että yhteistyön kehityssuunta oli
opiskelijoiden kannalta vääränlainen. Yliopisto mahdollisti sen, että Suomen Raamat-
tuopiston kautta pystyttiin suorittamaan teologian opintoja osana avointa yliopistoa.
Yhteistyön pelättiin heikentävän teologian osaston julkisuuskuvaa.189 Fides Ostiensis
päätti aloittaa syksyllä 2011 Joensuusta valmistuneita teologeja koskevan alumnitoi-
minnan.190
Marraskuussa 2011 Fides Ostiensis yhdessä kampuksen muiden ainejär-
jestöjen kanssa otti kantaa yliopiston tiedotukseen, joka liittyi kampusalueen raken-
nuksista luopumiseen. Kannanotto nosti esille näkemyksen siitä, että uuden yliopiston
johto ei ollut halunnut kuunnella opiskelijoita tilakysymyksissä. Myös heikkoa tiedo-
tusta kritisoitiin.191
Marraskuun aikana teologian osastossa esiintyi häirintää, kun naispap-
peutta vastustavat opiskelijat kommentoivat naispuolisten teologian opiskelijoiden
virkakäsityksiä ja urasuunnitelmia. Osaston ja ainejärjestön puolesta häirintä tuomit-
tiin. Fides Ostiensiksen kantaa häirintäkohuun pääsi kommentoimaan medialle pu-
heenjohtaja Sami Siltanen. Häirintä loppui nopeasti näiden toimenpiteiden jälkeen.192
Fides Ostiensiksen syyskokouksessa 2012 ainejärjestön sääntöjä muutet-
tiin siten, että myös sivuaineopiskelijoille tuli mahdolliseksi liittyä ainejärjestön jäse-
niksi.193
Alkuvuodesta 2013 ainejärjestö kävi keskusteluja filosofisen tiedekun-
nan dekaanin kanssa siitä, että monialaisissa pedagogisissa opinnoissa ei ollut enää
kiintiöpaikkoja teologian opiskelijoille. Yliopisto ei antanut erillisrahoitusta tilantee-
seen, ja monialaiset opinnot loppuivat teologian opiskelijoilta.194
Alkuvuonna 2014 ainejärjestön hallitukselta pyydettiin apua helmi-
kuussa järjestettävään kaksipäiväiseen Karjalan teologisen seuran symposiumiin.
Apua tarvittiin käytännön seikoissa, kuten vastaanottopöydällä päivystämisessä, opas-
tuksessa ja kirjojen myyntipisteen hoitamisessa. Joukko opiskelijoita osallistuikin näi-
hin avustustehtäviin.195
189 FOA Fides Ostiensiksen kannanotto filosofisen tiedekunnan dekaanille 7.2.2011. 190 FOA Hallituksen ptk 1.5.2011. 191 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 192 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 193 FOA Hallituksen ptk 19.9.2012. 194 FOA Hallituksen ptk 4.3.2013. 195 FOA Hallituksen ptk 16.1.2014; Atte Hokkasen tiedonanto 25.9.2017.
66
Keväällä 2016 Fides Ostiensis otti virallisesti osaa Helsingissä järjestet-
tyyn opintotukimielenosoitukseen. Mielenilmaukseen osallistuttiin oman lipun alla ja
mukana oli myös TYT.196 Kevään aikana ainejärjestö valvoi etuja sekä yleistä viihty-
vyyttä ottamalla osaa teologian osaston johtajan, professori Matti Kotirannan asetta-
maan Hyvä käytös sallittu -työryhmään, joka teki ohjesäännöt koko teologian osastolle
sen luonteesta ja toimintatavoista. Ohjesääntöjen avulla pyrittiin ehkäisemään ja kä-
sittelemään epäasiallista käytöstä teologian osastossa esimerkiksi korostamalla kun-
nioittavaa keskusteluilmapiiriä hengellisissä kysymyksissä.197
Vuoden 2017 ensimmäisessä kokouksessaan Fides Ostiensiksen hallitus
hyväksyi ainejärjestön arvot. Arvoja oli ruvettu pohtimaan vuoden 2016 syyskokouk-
sessa tulleen ehdotuksen pohjalta. Arvot sisälsivät kolme kohtaa: proaktiivisuus, si-
toutumattomuus ja lähimmäisenrakkaus. Ainejärjestö halusi toimia ja näkyä aktiivi-
sesti. Se halusi myös profiloitua neutraaliksi ja tunnustuksellisesti avoimeksi ainejär-
jestöksi, joka toimisi turvallisessa ja kunnioittavassa opiskeluympäristössä. 198
Alkuvuodesta 2017 Fides Ostiensiksen hallituksen edustajia osallistui
professori Paavo Kettunen jäähyväisluennon oheistoiminnan järjestämiseen.199
3. Teemoja ja keskusteluja – Fides-päivä
Fides-päivän teemana vuonna 2010 oli ”Uskonnonopetuksen tulevaisuus”. Aamupäi-
vän vuosijuhlamessussa saarnasi yliopistonlehtori Heikki Salomaa, ja päivällä järjes-
tettiin kirjabasaarin lisäksi paneelikeskustelu päivän aiheesta. Vuosijuhlaillalliset pi-
dettiin teatteriravintolassa, ja juhlapuheesta vastasi uskonnonpedagogiikan lehtori Ta-
pani Innanen. Juhlien jatkot olivat teatteriravintolan klubilla, ja siellä säestyksestä vas-
tasi teologian opiskelijoista koottu yhtye. Fideksen ilmestys -lehti julkaistiin tuttuun
tapaan vuosijuhlaillallisilla, ja lehdessä pohdittiin samoja teemoja kuin itse Fides-päi-
vässä. 200
Vuoden 2010 Fides-päivä liittyi merkittävästi maailmanhistoriallisiin ta-
pahtumiin. Opiskelijoiden ollessa Roomassa opintomatkalla Eyjafjallajökull-tulivuori
196 Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017. 197 FOA Toimintakertomus 2016. 198 FOA Hallituksen ptk 17.1.2017; Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017. 199 FOA Hallituksen ptk 20.2.2017. 200 FOA Hallituksen ptk 14.1.2010; 1.2.2010; toimintakertomus 2010.
67
purkautui Islannissa. Purkauksen aiheuttamien tuhkapilvien johdosta Euroopan lento-
liikenne seisahtui, minkä vuoksi Roomasta paluuta odottavat opiskelijat eivät päässeet
lentomatkalle. Vuosijuhlien kannalta erityisen merkittävän purkauksesta teki se, että
muiden muassa Fides Ostiensiksen juhlavastaava oli paluulinja-autossa Baltiassa vuo-
sijuhlien aikaan. Fides-päivä onnistui kuitenkin kaikesta huolimatta hyvin.201
Fides Ostiensiksen vuosijuhlissa 2011 teemana oli ”Uskonto ja poli-
tiikka”. Aamulla Joensuun kirkossa vietettiin vuosijuhlamessua. Hiukan myöhemmin
teologian osaston tiloissa järjestettiin kahvitilaisuus sekä eri järjestöt pitivät kirja-
basaaria. Päivällä toimittaja Hannu Taanila piti vuosijuhlaluennon päivän teemasta.
Vuosijuhlaillallisia vietettiin teatteriravintolassa, jossa vuosijuhlapuheen piti kirkko-
historian yliopistonlehtori Ilkka Huhta. Vuosijuhlaillallisten jatkoja vietettiin teatteri-
klubilla.202
Fides Ostiensiksen seuraavia vuosijuhlia vietettiin taas huhtikuussa. Ai-
nejärjestö täytti 15 vuotta, ja täten vuosijuhlapäivän luonnollisena teemana oli rippi-
koulu. Vuosijuhlamessun, kahvien ja kirjabasaarin lisäksi osaston tiloissa järjestettiin
vuosijuhlapaneeli, jossa eri kristillisten kirkkokuntien ja Prometheus-leirin edustajia
keskusteli rippikoulusta. Vuosijuhlaillallisia vietettiin teatteriravintolassa, jossa Reijo
E. Heinonen piti juhlapuheen. Vuosijuhlan jatkoja vietettiin paikallisessa yökerhora-
vintolassa.203
Vuonna 2013 vuosijuhlapäivän teemaksi oli valittu seksuaalisuus, sillä
ainejärjestö täytti 16 vuotta. Aamulla oli messu Joensuun kirkossa, jossa uskonnonpe-
dagogiikan yliopistonlehtori Vesa Hirvonen piti saarnan. Yliopiston tiloissa oli tarjolla
kahvia sekä kirjabasaari. Yliopistolla järjestetyn ohjelman päätti professori Serafim
Seppälän vuosijuhlaluento aiheesta ”Seksuaalisuus ja aseksuaalisuus: filosofisia näkö-
kulmia”. Vuosijuhlaillalliset järjestettiin hotelli Kimmelissä ja vuosijuhlaillallisen jat-
kot keskustassa sijaitsevassa yökerhossa, jossa oli ainejärjestön jäsenistöstä koottu yh-
tye vastaamassa musiikista.204
Vuonna 2014 Fides Ostiensiksen vuosijuhlapäivän ohjelmaan kuului pe-
rinteiseen tapaan messu ja kirjabasaari. Vuosijuhlapäivän teemana oli ”Rajalla”. Vuo-
sijuhlaillalliset vietettiin teatteriravintolassa, jossa juhlapuheen piti psykiatrian eri-
201 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 202 FOA Hallituksen ptk 4.4.2011; toimintakertomus 2011. 203 FOA Hallituksen ptk 26.1.2012. 204 FOA Hallituksen ptk 8.1.2013; 4.3.2013.
68
koislääkäri Peppi Sievers. Jatkot olivat joensuulaisessa anniskeluravintolassa, jossa ai-
nejärjestön jäsenistöstä koostuva duo esitti musiikkia ja ainejärjestön jäsenet stand up
-komiikkaesityksiä.205
Vuonna 2015 vuosijuhlapäivän teemana oli muutos. Päivän ohjelmaan
kuului messu ja kahvitilaisuus sekä kirjabasaari yliopiston tiloissa. Illalla oli vuosijuh-
laillalliset teatteriravintolassa, jossa lehtori Juhani Sainio piti juhlapuheen. Vuosijuh-
laillallisten jatkot olivat teatteriravintolan läheisessä anniskeluravintolassa. Fideksen
ilmestys -lehteä ei vuonna 2015 julkaistu ollenkaan.206
Vuonna 2016 vuosijuhlapäivä alkoi messulla Joensuun luterilaisessa kir-
kossa, jossa liturgina oli pastori Riikka Hakulinen ja saarnaajana pastori, teologian
tohtori Kati Kemppainen. Vuosijuhlamessun jälkeen teologian osaston tiloissa järjes-
tettiin kakkukahvit sekä kirjabasaari. Juhlapäivän tapahtumiin kuului myös muutamia
esitelmiä. Professori Lauri Thurén piti esitelmän ”Viitankääntäjiä ja voimanaisia – Uu-
den testamentin hahmot uudessa valossa”, opiskelija Laura Witick eläinteologisen esi-
telmän "Eläinrakas Jumala - Eläinten oikeuksien puolustaminen kristillisenä velvolli-
suutena" ja systemaattisen teologian yliopistonlehtori Esko Ryökäs verraten humoris-
tisen esitelmän ”Itäfriisiläisten ylämaanlehmien lypsyongelmien tutkimusinstituutti –
historia ja nykytila”. Vuosijuhlaillallisia vietettiin hotelli Kimmelissä. Vuosijuhlapu-
heesta vastasi Enon seurakunnan entinen kirkkoherra Jouko Pesonen puolisonsa Ulla
Pesosen kanssa. Hotelli Kimmelistä vuosijuhlia siirryttiin jatkamaan läheisessä olut-
ravintolassa. Vuoden tauon jälkeen Fideksen ilmestys -lehti julkaistiin ensimmäistä
kertaa tabloid-kokoisena.207
Vuonna 2017 vietettiin Fides Ostiensiksen 20-vuotisjuhlia. Aamun mes-
sussa saarnasi Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Yliopistolla pidettiin
kahvitilaisuus, kirjabasaari sekä esitelmiä ainejärjestön historiasta. Esitelmiä pitivät
opiskelija Jani Mäkitalo, pastori Heidi Pasanen (ent. Rahkonen) ja toimistosihteeri Ka-
levi Koslonen, joka oli aloittanut työnsä ortodoksisen teologian laitoksessa jo syksyllä
1988. Juhlaillalliset olivat hotelli Kimmelissä, jossa paikalla oli yli 90 henkeä. Juhla-
puheen piti vastikään eläkkeelle jäänyt käytännöllisen teologian professori, ainejärjes-
tön kunniajäsen Paavo Kettunen. Paikalla oli muiden muassa ensimmäinen puheen-
johtaja, kunniajäsen Marjut Häkkinen. Seuraavana aamuna järjestettiin ensimmäistä
kertaa vuosijuhlan jälkeinen silliaamiainen.208
205 FOA Hallituksen ptk 13.2.2014; 3.3.2014. 206 FOA Toimintakertomus 2015. 207 FOA Hallituksen ptk 23.2.2016; toimintakertomus 2016. 208 FOA Toimintakertomus 2017; Kirkkotie 2/1.2.2017, Innovoiva Fides (Katja Räsänen-Vesala).
69
4. Sitsaava Fides Ostiensis
Tutkittavalla kaudella vuoden kiertoon kuuluvat tapahtumat alkoivat vakiintua. Aiem-
pien vuosien tapaan ainejärjestö piti teologi- ja lautapeli-iltoja sekä järjesti liikunta-
vuoroja. Perinteisiä alkuvuoden tapahtumia olivat epäystävänpäivän illanvietto, laski-
aisen mäenlasku, pyhän Patrickin päivän illanvietto ja Mikael Agricolan päivän juhlat.
Useimmat juhlista järjestettiin yhteistyössä jonkin toisen ainejärjestön kanssa. Tam-
mikuussa 2014 Fides Ostiensis otti ensimmäistä kertaa osaa teologian opiskelijoiden
risteilyyn Tukholmaan. Siitä eteenpäin tapahtumaan on osallistuttu joka vuosi. Vuo-
desta 2011 alkaen haalarinkastajaiset ja ”talvihäsmäkkä”-niminen hiihto- ja liikunta-
tapahtuma ovat kuuluneet alkuvuoden jäsentilaisuuksiin. Vuonna 2012 Fides Ostiensis
rupesi järjestämään akateemisia pöytäjuhlia, sitsejä. Sitsejä on ollut siitä eteenpäin ver-
rattain säännöllisesti. Samoihin aikoihin alkoi Fides Ostiensiksen ja Legio Ostiensik-
sen Opintotukikoris-tapahtuma, joka järjestettiin tutkittavalla kaudella vuosittain. Ke-
väästä 2013 alkaen on vuosittain järjestetty Fides Ostiensiksen ja Pistiksen ekumeeni-
nen ristikulkue Genesis-kappelista ortodoksiselle seminaarille.209
Syyslukukauden toistuviin tapahtumiin on kuulunut ensimmäisen viikon
verrattain intensiivinen kokoava toiminta uusille opiskelijoille. Syyslukukauden mui-
hin tapahtumiin ovat kuuluneet fuksiaiset ja Kaamoksen kumoajaiset. Syksystä 2013
eteenpäin on järjestetty syksyisin yhdessä humanistien kanssa Varjobileet-tapahtumaa.
Loppuvuoden tapahtumia ovat olleet puuro- ja joulujuhla sekä Lucian päivän illan-
vietto. Syyslukukaudella 2011 Fides Ostiensis rupesi järjestämään virsikirjan läpilau-
lamiseen suuntaavaa projektia. Kyseinen projekti onnistui ja se päättyi huhtikuussa
2014.210
Tutkittavan kauden alusta lähtien Fides Ostiensis on ottanut aktiivisesti
osaa yliopiston liikuntatapahtumiin. Erityisen aktiivinen ainejärjestö on ollut liikun-
tailtapäivän jalkapallon rentosarjassa ja yliopiston salibandyliigan rentosarjassa. Tut-
209 FOA Hallituksen ptk 14.1.2010; 1.2.2010; 25.2.2010; 1.5.2011; 26.1.2012; 25.4.2012; 4.2.2013; 4.3.2013; toimintakertomus 2010; 2011. 210 FOA Hallituksen ptk 26.4.2010; 20.9.2010; 20.10.2010; 27.8.2013; 18.9.2013; 11.11.2013 toimin-takertomus 2010; Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017.
70
kittavalla kaudella järjestettiin myös pienimuotoisempia liikuntatapahtumia yhteis-
työssä muiden ainejärjestöjen kanssa. Vuonna 2010 Fides Ostiensis voitti jalkapallon
rentosarjan ja vuosina 2013–2016 sai mitalin salibandyn rentosarjasta.211
Yksittäisiä ainejärjestön tapahtumia ovat olleet opintomatkat. Tutkitta-
valla kaudella järjestettiin kolme ainejärjestön organisoimaa opintomatkaa. Keväällä
2010 opintomatkalle Roomaan osallistui 25 opiskelijaa. Matkaoppaana oli latinan-
opettaja, tietokirjailija Juha Tahvanainen. Toinen opintomatka järjestettiin maalis-
kuussa 2013. Matkan kohteena oli kahdeksan päivän ajan Rooma ja oppaana toimi
dosentti Kyllikki Tiensuu. Viimeisin opintomatka järjestettiin keväällä 2016. Sen koh-
teena oli Israel.212
Tutkittavalla kaudella yksittäisiä tapahtumia on ollut esimerkiksi syksyn
2011 keskustelutilaisuus, jossa oli vieraana veli Steven Taizé-yhteisöstä. Keväällä
2012 ainejärjestö organisoi jäsenilleen ensiapukurssin. Samoihin aikoihin Fides Os-
tiensiksen jäsenistö voitti kampuksella järjestetyn verenluovutuskilpailun ja sai pal-
kinnoksi ilmaisen käyttökerran ylioppilaskunnan Suvas-tiloihin. Huhtikuussa 2012
siellä järjestettiinkin verta ja hikeä -tapahtuma, jossa ensin urheiltiin luterilaisen kir-
kon takana ja sen jälkeen oli sauna ja yleinen illanvietto.213
Tutkittavalla kaudella Fides Ostiensis otti kaksi kertaa osaa kirkolliseen
Gloria Patri -jalkapalloturnaukseen. Vuonna 2012 ainejärjestö osallistui turnaukseen
yhdessä Kotimaa-konsernin joukkueen kanssa, vuonna 2016 itsenäisellä joukku-
eella.214
Ainejärjestö oli avustamassa vuosina 2014 ja 2016 järjestetyissä Karja-
lan teologisen seuran symposiumeissa. Yksittäisiä tapahtumia ovat myös olleet erinäi-
set elokuvaillat, lukuvuoden päätössaunat, kesä-, alumni-, ysäri-, karaoke- sekä kaa-
kao- ja jäätelöbileet. Kreikan peruskurssin loputtua maaliskuussa 2016 Fides Ostiensis
organisoi niin kutsutut kreikankaatajaiset eräässä ravintolassa, jossa oli tarkoituksena
viettää iltaa sekä reflektoida kreikan kielen peruskurssia. Viimeisimpänä merkittävänä
tapahtumana oli ekskursio Valamon luostariin yhdessä TYT:n kanssa.215
211 FOA Hallituksen ptk 20.9.2010; 20.10.2010; toimintakertomus 2010. 212 FOA Hallituksen ptk 26.4.2010; 4.2.2013; 4.3.2013; 2.2.2016; 10.5.2016; toimintakertomus 2016. 213 FOA Hallituksen ptk 31.8.2011; 26.1.2012; 25.4.2012. 214 FOA hallituksen ptk 26.1.2012; 29.8.2012; toimintakertomus 2012; 2016. 215 FOA Hallituksen ptk 27.8.2013; 18.9.2013; 11.11.2013; 27.8.2014; 23.2.2015; 9.4.2015; 6.5.2015; 2.2.2016; 10.5.2016; 20.3.2017; toimintakertomus 2015; 2016; Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017.
71
5. Vaikeuksien kautta vahvaan yhteistyöhön ortodoksien ja muiden ainejärjes-töjen kanssa
Puheenjohtaja Sami Siltanen totesi, että vuosina 2010–2011 usea Fides Ostiensiksessa
ja Pistiksessä toiminut ekumeeninen tekijä vaihtui. Tämän seurauksena oli, että aikai-
sempia käytäntöjä ruvettiin kyseenalaistamaan. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä oli
se, että Pistis luopui tiistain teologisten päiväkahvien järjestämisvastuusta. Myös yh-
teiset kielten kirjatilaukset lopetettiin samaan aikaan.216 Puheenjohtaja Tapio Kilpiän
hallituskaudella yhteistyö ortodoksisen teologian opiskelijoiden kanssa keskittyi lä-
hinnä Alias-turnaukseen.217 Vuonna 2013 yhteistyö Pistiksen kanssa alkoi elpyä eri-
tyisesti siitä syystä, että Pistis-ainejärjestöön valittiin yhteistyöhaluinen puheenjoh-
taja.218 Yhteistyö elpyi hyvin ja vuonna 2014 järjestettiin jo runsaasti yhteistä toimin-
taa. Vahvana esimerkkinä olivat esimerkiksi Fides Ostiensiksen ja Pistiksen yhteiset
fuksiaiset.219 Vuoteen 2016 mennessä yhteistyö oli edelleen toimivaa, vaikka haastei-
takin löytyi. Fides Ostiensis olisi ollut vielä innokkaampi järjestämään yhteisiä eku-
meenisia tapahtumia Pistis-ainejärjestön kanssa.220
Ajanjaksolla 2010–2017 Fides Ostiensis järjesti useasti yhteisiä tapahtu-
mia ja illanviettoja muiden ainejärjestöjen kanssa. Merkittävimpänä yhteistyöainejär-
jestönä oli 2010-luvun alkupuolella suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoiden
Täky-ainejärjestö.221
Tarkasteltavalla kaudella ruvettiin tekemään entistä vahvempaa yhteis-
työtä Helsingin ja Turun teologian opiskelijoiden suuntaan. Silloin järjestettiin edel-
leen vierailuja ja vastavierailuja ainejärjestöjen vuosijuhliin. Vuosikymmenen puoli-
välin jälkeen alkoi laajempi illanvietto- ja ekskursiotoiminta niin Pistiksen, TSF:n kuin
TYT:n kanssa.222
216 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017. 217 Tapio Kilpiän tiedonanto 15.8.2017. 218 Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017 219 Atte Hokkasen tiedonanto 25.9.2017. 220 Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017. 221 Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017. 222 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017; Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017; Tapio Kilpiän tiedonanto 15.8.2017; Atte Hokkasen tiedonanto 25.9.2017; Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017.
72
6. Uusimmat kunniajäsenet
Vuonna 2010 Fides Ostiensiksen kevätkokous päätti kutsua entisen systemaattisen
teologian lehtorin ja silloisen piispainkokouksen pääsihteerin, dosentti Jari Jolkkosen
yhdistyksen kunniajäseneksi.223 Jolkkosesta tuli kahden vuoden kuluttua Kuopion
hiippakunnan piispa Wille Riekkisen jälkeen.224 Keväällä 2015 Fides Ostiensis kutsui
kunniajäsenekseen professori Hannu Mustakallion, joka oli toiminut vuodesta 2006
lähtien läntisen teologian esimiestehtävissä, viimeksi teologian osaston varajohtajana.
Kunniajäsenyyden julkaisuajankohdaksi valittiin Fides-päivän iltajuhla. Mustakallion
kunniajäsenyyden perusteiksi kerrottiin, että hän oli kiinnostunut opiskelijoiden asi-
oista. Häntä kiitettiin ainejärjestön ja osaston tiiviin yhteistyön mahdollistamisesta ja
avusta esimerkiksi sääntömuutoksia tehtäessä. Mustakallion osallistumisaktiivisuus
ainejärjestön vuosikierron merkittävimmissä juhlissa sai kehuja.225
7. Fideksen ilmestyksen viime vaiheet
Vuoden 2010 Fideksen ilmestys -lehden päätoimittaja ja ainejärjestön sihteeri Jarno
Nykänen kirjoitti lehden teemasta, joka oli uskontokasvatuksen tulevaisuus. Nykänen
piti uskontokasvatusta tärkeänä, sillä sen avulla voitaisiin hänen mukaansa estää kes-
kustelupalstojen ”huutelijoita” sekä yleisesti ehdottomia mielipiteitä. Hän pohti kirjoi-
tuksessaan myös uskontokasvatuksen tulevaisuutta. Päätoimittaja Nykänen sisällytti
kirjoitukseensa kiitokset lehden avustajille sekä kirjoittajille.
Ainejärjestön puheenjohtaja Sami Siltanen kertasi omassa kirjoitukses-
saan menneen vuoden tapahtumia ja loi odottavia katseita uusiin muutoksiin. Hän to-
tesi, että Joensuun yliopisto oli osa Itä-Suomen yliopistoa ja että fuusiolla oli ollut
ainejärjestölle positiivisia vaikutuksia. Siltanen pohdiskeli myös Itä-Suomen yliopis-
ton ylioppilaskunnan ja Fides Ostiensiksen tulevaisuutta ja totesi, että kaikkien osa-
puolten olisi hyvä tunnustaa aktiivisen jäsenistön merkitys.
Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen esitti vuoden 2010 Fi-
deksen ilmestys -lehdessä oman tervehdyksensä. Kirjoituksessaan hän kävi lyhyesti
läpi teologisen koulutuksen historian Joensuussa. Vartiainen totesi, että vuonna 2010
223 FOA Kevätkokouksen ptk 9.4.2010. 224 Mustakallio 2012, 584. 225 FOA Ylimääräisen kokouksen ptk 31.3.2015; Professori Hannu Mustakallion hallussa, perustelut Fides Ostiensiksen kunniajäsenyydelle huhtikuussa 2015.
73
teologia oli saavuttanut jo vakiintuneen aseman tieteenalana Joensuussa. Hän puolusti
kirjoituksessaan lyhyesti myös teologian tieteellisyyttä ja korosti, että teologien yhtenä
tehtävänä tiedeyhteisössä oli niin kutsuttu kolmas tehtävä eli yhteiskunnallinen vuo-
rovaikutus.
Entinen Fides Ostiensiksen jäsen sekä ulvilalainen uskonnon ja filoso-
fian opettaja Ismo Pentikäinen kirjoitti lehteen uskonnonopetuksen tulevaisuudesta.
Kirjoitus liittyi erityisesti siihen, että perusopetuksen tuntijaon muutos oli ajankohtai-
nen. Hän kävi myös läpi uskonnonopetuksen historiallista kehityskaarta. Eräänä poh-
dintana Pentikäisellä oli, millaisia vaikutuksia monikulttuurisuus toi uskonnonopetuk-
seen, erityisesti sen asianmukaiseen järjestämiseen. Pentikäinen pohdiskeli kirjoituk-
sessaan myös luterilaista kulttuuria ja sen suhdetta suomalaiseen identiteettiin ja yhte-
näiskulttuuriin. Kirjoituksen lopussa hän totesi, että hänen mielestään katsomusainei-
nen yhdistäminen oli tulevaisuutta.
Namibian Windhoekissa vaihto-oppilaana opiskellut Tuomas Järvenpää
kuvasi kokemuksiaan Fides Ostiensiksen kummipäiväkodista. Hänen kirjoitukseensa
sisältyi myös pohdintoja keskustelusta päiväkodissa toimineen opettajan kanssa, joka
halusi omakohtaisesti kiittää Fides Ostiensista.
Toimintavastaava Heidi Rahkonen otsikoi kirjoituksensa ”Fides Ostien-
sis - elämäni punssinappi”. Kirjoituksessaan hän eritteli ainejärjestön toimintaa ja ver-
tasi kokoavan toiminnan eri osia humoristisesti makeisiin. Tapahtumista nousivat
esille esimerkiksi rukoushetket ja päiväkahvit, liikunta, teologi-illat, lautapelit, lapset-
taa-illat, Alias-pelit, bileet sekä vuosi- ja puurojuhlat.
”Foorumin valitut palat”-osioon sisältyi Fides Ostiensiksen internetsivu-
jen keskustelupalstalta koostettu humoristinen katsaus teologian opiskelijoita askar-
ruttaviin kysymyksiin ja niissä käytettyyn argumentaatioon. Askarruttavia asioita kir-
joituksen mukaan olivat muun muassa alkoholi, naispappeus, homoseksuaalisuus ja
abortti. Osioon oli sijoitettu myös ”Fideksen vuosihoroskooppi” vuosille 2010–2011.
Liikuntavastaava Janne Markkanen kirjoitti lehteen otsikolla ”Liikunta-
vastaavan (Ilkka)lipsautuksia”. Markkanen kertoi ainejärjestön liikuntatoiminnasta ja
sen erityispiirteistä. Hän totesi, että syksyn 2009 liikuntailtapäivään kuuluneessa jal-
kapallon rentosarjassa oli tullut hyvää ja salibandyssä vaihtelevaa menestystä. Mark-
kanen kirjoitti myös siitä, että Fides Ostiensis oli ottanut osaa monitieteelliseen rä-
käposkella-hiihtoon. Loppukaneettina Markkanen totesi, että liikuntatoiminta pyrittiin
pitämään matalan kynnyksen toimintana jäsenistölle.
74
Lehti päättyi humoristisiin kirjoituksiin, joista ensimmäisessä ”humanis-
titytöt” kirjoittivat eläkerahaston sijoittamisesta muun muassa Lomaparatiisi Eedenin
Portteihin. Kirjoituksessa puhuttiin myös Kristinusko Oy:stä sekä oman teologin hank-
kimisesta. Lehden päätti kuvakollaasi ”Fideksen reliikeistä”. Mukana oli muun mu-
assa Paavo Ruotsalainen viimeinen ateria sekä luterilaisen kirkon seinät ja katto.226
Vuoden 2011 Fideksen ilmestys -lehden ensimmäisessä kirjoituksessa
päätoimittaja ja sihteeri Jarno Nykänen kertoi lehden teemasta, joka oli uskonto ja po-
litiikka. Hän totesi, että niin uskonto kuin politiikkakin aiheuttivat polemiikkia ihmis-
ten välisestä vuorovaikutuksesta.
Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Sami Siltanen pohdiskeli omassa ter-
vehdyksessään tulevia eduskuntavaaleja sekä ylioppilaskunnan edustajiston vaaleja.
Kirjoituksessaan hän ennakoi perussuomalaisen puolueen mahdollista menestystä
eduskuntavaaleissa.
Toimittaja Taina West kirjoitti lehteen otsikolla ”Pyhä ja politiikka”.
West pohti poliittista retoriikkaa ja kristillistä etiikkaa. Hän käsitteli myös kysymystä
Raamatun yhdistämisestä politiikkaan Suomessa. Hän näytti esimerkein Raamatun
käyttöä politiikassa ja asetti vastakkain esimerkiksi ihmisen seksuaalisuuteen ja koron
ottamiseen liittyvät näkökulmat Raamatussa.
Teologian opiskelijat Laura Similä, Veera Poussu ja Tolga Mert kirjoit-
tivat omasta vaihto-oppilasvuodestaan Turkissa. He kertoivat kokemuksistaan uskon-
non ja politiikan näkemisestä yliopistossa ja yhteiskunnassa. Erityiskysymykseksi he
nostivat sen, että Turkissa oli vallalla yhteiskunnallisen sekularisaation ja vahvan us-
konnollisuuden risteytys.
Pastori ja Fides Ostiensiksen entinen puheenjohtaja Henna Salo mainitsi
neljä asiaa, jotka olivat ihmetyttäneet häntä ensimmäisenä vuonna, jona hän oli toimi-
nut pappina. Niitä olivat paperityöt, kokoukset ja palaverit, pappien kirjo sekä oma
viihtyvyys ammatissa.
Toimintavastaava Heidi Rahkonen oli koostanut lehteen monivalintaky-
selyn, jonka perusteella saattoi hahmottaa sen, mikä Fides Ostiensiksen toimintamuoto
sopisi kyselyn tekijälle. Eniten tiettyjä vastauksia tietyssä kategoriassa kertoi se, oliko
sopiva toimintamuoto esimerkiksi liikunta, juhlat vai lautapelit.
226 FOA Fideksen ilmestys 2010.
75
Nimimerkki TSH kirjoitti tekstin ”Alussa oli Humppa, naiset ja kötinä”,
joka oli keskustelupöytäkirja kolmen ”vihaisen naisen” ajatuksista elämästä, opiske-
lusta yliopistossa ja Fides Ostiensiksesta. Keskustelupöytäkirjan paikaksi oli ilmoi-
tettu Agora-rakennuksen kahvio.
Vuoden 2011 Fideksen ilmestys -lehden viimeisenä osiona oli ”Teolo-
gian opiskelijoiden teologinen tietämys huhtikuussa eri opintovuosina”. Teksti oli
huumorisävytteinen kertomus siitä, mitä opiskelija teki 1.–7. vuosikurssilla sekä 23.
vuosikurssilla. Etappeina olivat esimerkiksi kandidaatin tutkielma, pro gradu -tut-
kielma, soveltavat opinnot, jatko-opinnot sekä tutkimuksen tekeminen.227
Vuonna 2012 Fides Ostiensis täytti 15 vuotta. Vuosijuhlapäivän ja Fi-
deksen ilmestys -lehden teemaksi oli valittu ainejärjestön ikään liittyen rippikoulu.
Lehti alkoi sihteeri Kari-Antti Kitusen osiolla, jossa hän listasi erinäisiä maailmanhis-
toriassa tapahtuneita asioita perustamisvuodelta 1997.
Ainejärjestön puheenjohtaja Tapio Kilpiä pohdiskeli omassa tervehdyk-
sessään teologian opiskelua ja ainejärjestön organisoimaa kokoavaa toimintaa sekä
niiden välistä yhteiseloa tai tasapainoa. Hän esitteli kirjoituksessaan ainejärjestön te-
kemää käytännön työtä edunvalvonnassa, tapahtumissa, kummipäiväkotihankkeessa
ja uudessa alumnitoiminnassa. Hän totesi, että Fides Ostiensiksen toiminta oli run-
sasta.
Katolinen teologian opiskelija Tero Kangas kirjoitti otsikolla ”Katolinen
kirkko ja luterilainen rippikoulu?”. Hän pohdiskeli tekstissään katolista rippiä sekä
vahvistamista ja vertasi niitä luterilaiseen rippikouluun etsien eroja ja yhtäläisyyksiä.
Joensuun helluntaiseurakunnan edustaja Eero Haarala kirjoitti omasta taustayhteisös-
tään sekä kertoi helluntaikirkon fifteen-leirien historiasta, kehityksestä ja niiden silloi-
sesta tilanteesta.
Teologian opiskelija Atte Hokkanen kuvasi otsikolla ”Kantajaa kanne-
tallaan” kokemuksia omasta rippikoululeiristään. Hän totesi, että ympyrä sulkeutui
eräällä tavalla, sillä hän oli seuraavaksi itse menossa kesäteologiksi rippikoululeirille.
Hokkanen pohti jutussaan myös kesäteologina toimimisen haasteita ja mahdollisuuk-
sia.
Fides Ostiensiksen entinen puheenjohtaja Sami Siltanen oli koostanut
lehteen haastattelun, jossa hän esitti humoristisia kysymyksiä opinnoista ja teologian
luonteesta Benjamin Värrelle ja Jussi Herraselle. Vuoden 2012 Fideksen ilmestys -
227 FOA Fideksen ilmestys 2011.
76
lehti päättyi pakinaan, jossa nimimerkit Mupe Jastonen ja Kipio Tälpiä eli Janne-
Pekka Mustonen ja Tapio Kilpiä esittivät kertomuksen yliopiston Agora-rakennukseen
säästösyistä rakennettavista asutuskerroksista ja elämästä niissä.228
Ainejärjestön sihteeri Katja Räsänen avasi vuoden 2013 Fideksen ilmes-
tys -lehden omalla tervehdyksellään, jossa hän kertoi lehden tekoprosessista sekä siitä,
että lehden, kuten myös vuosijuhlan, teemana oli seksuaalisuus.
Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Juuso Sikiö kirjoitti anekdootteja
omista kokemuksistaan uskonnonopettajan sijaisena sekä siitä, jos keskusteluissa oli
maininnut opiskelevansa teologiaa. Hän korosti teologian ymmärrettäväksi tekemistä,
jonka avulla voitiin välttää stereotypioiden muodostumista. Jutun lopussa puheenjoh-
taja Sikiö loi katsauksen ainejärjestön toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin.
Teologian opiskelija Emma Kaukiainen kirjoitti reflektoivan raportin
vuoden 2012 Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaarista. Tuli ja liike -nimikkeellä
kulkeneessa seminaarista Kaukiainen kertoi teemojen olleen sosiaaliset taidot, luovuus
ja arvojen kohtaaminen teologin työssä. Teksti sisälsi myös kerrontaa seminaarin työ-
pajoista sekä referointia lehtori Heikki Salomaan seminaarissa esittämistä ajatuksista.
Ainejärjestön emerituspuheenjohtajat Tapio Kilpiä ja Sami Siltanen kir-
joittivat kertomuksen teologian opiskelijoiden matkasta Roomaan keväällä 2013. Leh-
den toinen Rooman opintomatkaan liittynyt kirjoitus oli rahastonhoitaja Markus Kal-
latsan kirjoitus ensimmäisestä henkilökohtaisesta ulkomaanmatkasta. Kolmas matka-
kertomus oli teologian opiskelijan Heidi Brandin kirjoittama. Hän käsitteli Roomaa
historian, taiteen ja kulttuurin kautta. Hän arvosti matkassa asioiden omakohtaista ko-
kemista ja kävelemistä kaupungissa.
”Postmodernin luolamiehen kärsimykset” -kirjoituksessa teologian opis-
kelija Atte Hokkanen kävi läpi lehden teemaan liittyen filosofis-teologista diskurssia
sekä pohdintaa rakkaudesta ja seksuaalisuudesta. Teologian maisterit Matti Kivilahti,
Otto Komppa, Niilo Lahti ja Jarkko Vikman kirjoittivat lehteen humoristisen muiste-
lukirjoituksen opiskelusta ja työelämään siirtymisestä. Jutun ydinkysymys oli siinä,
mitä tapahtui valmistumisen jälkeen.
Lehden lopussa oli vielä humoristinen Janne-Pekka Mustosen ja Tapio
Kilpiän osio ”Hiippakuntauudistus 2023”, jossa he kävivät läpi hypoteettista uudis-
tusta ja alueiden jakoprosessia. Juttuun oli liitetty kartta ”uudistuksen” hiippakunnista.
228 FOA Fideksen ilmestys 2012.
77
Vuoden 2013 Fideksen ilmestys -lehti sisälsi myös tee se itse -osion, jossa lukijoita
ohjeistettiin tekemään papin puvun pantakaulus voirasian kannesta.229
Fides Ostiensiksen sihteeri Katja Räsänen kertoi tervehdyksessään, että
kyseinen lehti oli tehty toimikunnan avustamana. Räsänen kuvaili lehden tekoproses-
sia sekä kiitti lehtitoimikuntaa ja muita avustajia. Ainejärjestön puheenjohtaja Atte
Hokkanen esitteli lehden ja vuosijuhlan teeman, joka oli Rajalla. Hän totesi, että teema
oli monitulkintainen. Hokkanen kävi kirjoituksessaan läpi 17. juhlavuoteen liittyvää
tematiikkaa sekä ajankohtaisia ja tulevia asioita, jotka liittyivät Fides Ostiensiksen toi-
mintaan ja tekemisiin.
Teologian opiskelija Iida Kultamaa otsikoi kirjoituksensa ”Minuuden
maan rajalla”. Hän pohti rajojen rikkomisen avulla tapahtuvaa uuden löytämistä ja nii-
hin uskomista. Minuuden raja -käsitettä Kultamaa pohti sen kautta, oliko oma raja
muuri vai avoin. Hän käsitteli myös konkreettisia maiden rajoja ja totesi, että ihmiset
olivat eri maissa kuitenkin samanlaisia. Teologian opiskelija Jenni Tabell esitteli
omassa kirjoituksessaan queer-teologiaa. Esittely liittyi erityisesti erääseen aiheesta
tehtyyn pro gradu -tutkielmaan. Hän käsitteli myös quuer-teologian asemaa yleisesti
maailmalla ja Suomessa.
Fides Ostiensiksen kummipäiväkodista vastaavat Henriikka Talvensaari
ja Verna Paakkinen esittelivät sen historiaa ja toimintaa Namibian Windhoekin slum-
mialueella. Jutussa kerrottiin myös siitä, kuinka ainejärjestö tuki kummipäiväkotia ta-
loudellisesti ja miten lahjoituksia voi antaa henkilökohtaisesti.
Teologian opiskelija Laura Witick toteutti ”haastattelun rajan takana”,
jossa hän esitti kysymyksiä muutamille yliopiston Metria- ja Natura-rakennuksissa ta-
paamilleen opiskelijoille. Hän kysyi muun muassa, miten haastateltavat suhtautuivat
teologian opiskelijoihin sekä millaisia ennakkoluuloja teologian opiskelijoihin ja teo-
logiaan heidän mielestään liitettiin.
Katja Räsänen koosti lehteen humoristisen kuvakollaasin, jossa annettiin
ohjeita naispuolisille papeille ja luennoijille siitä, kuinka tuli pukeutua sopivasti tai
epäsopivasti. Lehti päättyi puheenjohtaja Hokkasen kirjoitukseen ”Niillä rajoilla”.
Hän pohti rajojen merkitystä niin hyvässä kuin pahassakin. Pohdinnan osaksi pääsi
myös se, miten jotkin asiat olivat ihmismielen rajan toisella puolella olevia. Esimerk-
kinä tästä Hokkanen mainitsi pahan ongelman pohtimisen ja sanoittamisen. Hän totesi,
229 FOA Fideksen ilmestys 2013.
78
että järkiargumenteilla harvoin voittettiin vierellä kulkemista ja lähimmäisenrakkautta,
sillä ihmistieto oli rajallista.230
Vuonna 2016 Fideksen ilmestys -lehti julkaistiin tabloid-kokoisena.
Lehden päätoimittaja, ainejärjestön sihteeri Jani Kaaresalo aloitti lehden tervehdyk-
sellä, jossa hän esitteli lehden teemaa ”väliinputoajat”. Hän kuvaili myös lehden teko-
prosessia.
Lehteen oli sisällytetty kymmenen kysymyksen humoristinen moniva-
lintatehtävä, jossa kartoitettiin lukijan teologista tietämystä.
Opiskelija Hanna Möttönen pohdiskeli teologian historiaa ja nykyisyyttä
kertaamalla esimerkiksi teologian historiaa yliopistoissa. Möttönen mietti, oliko teo-
logia oppiaineena yliopistomaailmassa väliinputoaja. Hän totesi, että teologian ase-
maan vaikuttavat muun muassa median ja vapaa-ajattelijoiden tulkinnat aiheesta.
Kirjoituksessa ”Konvikti - Elämää ja erotiikkaa” opiskelija Anna Ojala
kirjoitti omista yhteiskunnallisista soveltavista opinnoista ja erityisesti silloisesta
asuinpaikastaan ylioppilaskoti Konviktista Helsingissä. Ojala kehui kristillisiä yliop-
pilaskoteja erityisesti niiden luoman yhteisöllisyyden ja asukkaiden välisten yhteisten
mielenkiinnon kohteiden takia.
Lehden päätoimittaja Kaaresalo kirjoitti otsikolla ”Folk(f)loristiikaa ja
kirkollista historiaa” omista kokemuksistaan erinäisistä yliopistojen pääsykokeista.
Kaaresalo kertoi kiinnostuksestaan folkloristiikkaa ja teologiaa kohtaan. Hän oli va-
linnut pääaineekseen kirkkohistorian ja totesi, että oppialassa hän pystyi yhdistämään
teologian ja folkloristiikan.
”Onnellinen väliinputoaja” -kirjoituksessa opiskelija Saga Boberg kir-
joitti kuvataiteen ja seurakuntaelämän välisestä yhteydestä. Hän esitteli raamatunvä-
rittelyä ja seurakunnallisen taidetyön merkitystä seurakunnan elämään osallistuville
taiteellisille ihmisille.
”This is humor” -osiossa oli muutamia vitsejä sitä, miten eri teologisten
oppialojen edustajat vaihtoivat sähkölamppuja.
Katja Räsänen-Vesala otsikoi kirjoituksensa ”Myöhempään aikaan he-
räävät kristityt mukaan messuun?”. Räsänen-Vesala kirjoitti ihmisen kohtaamisen teo-
logiaa -seminaarista, erityisesti messun muutoksesta. Hän pohti messun ajankohdan
muuttamista siten, että myös myöhemmin heräävät pääsisivät mukaan. Hän totesi, että
tämä vaatisi kirkkojärjestyksen muutosta.
230 FOA Fideksen ilmestys 2014.
79
Lehti päättyi opiskelija Markus Raatikaisen levyarvosteluun. Arvostelu
käsitteli Juha Tapion Kaunis ihminen -albumia. Raatikainen pohti levyä raita raidalta.
Levyn sisällön analyysin lisäksi hän totesi, että Kaunis ihminen oli Juha Tapion läpi-
murto populaarimusiikin saralla.231
Juhlavuoden 2017 Fideksen ilmestys -lehden aloitti päätoimittaja ja ai-
nejärjestön sihteeri Veera Kananen. Hän esitteli lehden teemaa ”merkityksellisyys”.
Aihepiiriä Kananen käsitteli erityisesti ainejärjestön toiminnan ja itsereflektion kautta.
Hän kertoi myös yleisesti vuoden 2017 Fideksen ilmestys -lehdestä.
Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Sara Salonen kirjoitti otsikolla ”Mer-
kityksiä etsimässä” siitä, miten jollakin tavalla reformaation 500-vuotisjuhla ja Fides
Ostiensiksen 20-vuotisjuhla yhdistyivät. Salonen piti ainejärjestöä rinnalla kulkijana
opiskelijoille. Hän kehui, kuinka järjestön vastuutehtävissä aktiivisesti mukana olevat
henkilöt saivat maksimaalisen hyödyn ainejärjestön tarjoamasta tiedosta. Salonen ver-
tasi kirkkoa ja Fides Ostiensista toisiinsa. Molemmille oli annettu toiminnan raamit,
mutta sisältö täytyi suunnitella itse.
”Psalmilaulua ja kuvia” -kirjoituksessa opiskelija Jani Kaaresalo kertoi
seurakuntaharjoittelun lopussa olleesta hiihtolomarippileiristä. Hän esitteli siellä to-
teutettua psalmilaulua ja resitointia sekä kertoi suhtautuvansa niihin yleisellä tasolla
positiivisesti. Kaaresalo käsitteli myös hartauden tunteen kokemista. Hän pohti sym-
boliikan merkitystä, esimerkiksi kysymystä muodon ja sisällön suhteesta. Kaaresalo
kuitenkin totesi, että monimuotoinen hartauden harjoittaminen oli ymmärrettävää.
Opiskelija Markus Raatikainen otsikoi tekstinsä ”Suomirockin järkäleen
kriittinen kone”. Hän pohti muusikko Ismo Alangon merkitystä hänen lyriikoidensa
kautta. Raatikainen korosti kriittisen ajattelun merkitystä niin Alangon lyriikoissa kuin
jokaisen elämässä.
Suomen uskonnonopettajain liiton opiskelijaedustaja Vilma Saarinen
kirjoitti uskonnonopetuksen merkityksellisyydestä. Hän kävi läpi erinäisiä luokassa
tapahtuvia tilanteita anekdoottien avulla. Saarinen korosti uskonnon ymmärtämisen
merkitystä maailmassa. Hän totesi, että tiedot ja taidot esimerkiksi terveeseen dialogiin
saatiin uskonnonopetuksen kautta.
”Lähetystyössä Brasiliassa” -kirjoituksessa opiskelija Sanni Frisk kuvasi
lähetystyöryhmän toimintaa Brasiliassa. Lähetystyöryhmän pääasiallisina ilmaisukei-
noina olivat tanssi ja draama.
231 FOA Fideksen ilmestys 2016.
80
Opiskelija Netta Lamminmäki pohdiskeli kirjoituksessaan teologian
hyödyllisyyttä. Hän huomasi käyttävänsä oppimiaan asioita laajasti arkielämässä ja
opiskelussa. Lamminmäki antoi tekstissään arvostusta ainejärjestön tekemälle työlle
sekä sen tarjoamille tuleville mahdollisuuksille.
Lehdessä oli mukana myös opiskelija Jani Mäkitalon Fides Ostiensiksen
historiateoksen työprosessia käsittelevä kuvaessee.
TYT:n varapuheenjohtaja Rasmus Tillander kirjoitti merkityksellisyy-
destä ja yhteistyöstä. Hän pohdiskeli yhteistyötä Fides Ostiensiksen kanssa sekä sitä,
miten yhteistyö oli yleisesti vahvasti läsnä ihmisen toiminnassa. Hän totesi, että yh-
teistyö oli hyvää ja vallalla oli ikään kuin sisarussuhde.
”Tulevaisuuden arvot rakennetaan yhdessä” -kirjoituksessa pastori Janne
Keränen käsitteli sitä, miten ihmiset loivat ja käsittelivät omia arvojaan. Hän totesi,
että yliopiston tehtävänä oli rakentaa tulevaisuutta ja Fides Ostiensiksen tehtävänä oli
rakentaa tulevaisuuden teologiaa.
Lehden päätti Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen kirjoitus
”Elämää, ei tutkintoa varten”. Hänen mukaansa oppiminen tulisi ottaa vakavasti. Kai-
ken opitun merkityksellisyyttä ei nähnyt välttämättä heti, mutta hyödyn voi löytää
myöhemmin elämässä. Jolkkonen kehui kirjoituksessaan teologian opiskelun yleissi-
vistävää luonnetta ja monipuolisuutta.232
Tutkittavalla kaudella Fideksen ilmestys -lehtiin muodostui erityinen
teema. Teema oli sama kuin kyseisen vuoden Fides-päivän aihepiiri. Teemaa nouda-
tettiinkin useimmissa artikkeleissa, erityisesti pääkirjoituksessa ja puheenjohtajan ter-
vehdyksessä. Usein vierailevat kirjoittajat käsittelivät lehden teemaa. Käsiteltävän
kauden lehdissä näkyi eräänä muutoksena se, ettei mukana ollut kuin yksi yliopiston
opettajan laatima kirjoitus. Oppilaitospastori Tiina Tarnasen tekstit jäivät kokonaan
pois. Hupikirjoitukset ja -kuvat näyttivät ottaneen yhä laajemman tilan Fideksen il-
mestys -lehdessä. Edelleen lehti sisälsi kertomuksia lähihistorian ja kyseisen vuoden
toiminnasta.
8. Vaikuttamistyötä kampusvaliokunnassa ja filosofisessa tiedekunnassa
Itä-Suomen yliopistossa ei enää ollut laitos- tai osastotasoista hallintoa. Filosofisen
tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa toimi yhtenä opiskelijaedustajana vuosina 2016 ja
232 FOA Fideksen ilmestys 2017.
81
2017 teologian opiskelija Marko Koskelo. Hän toimi myös yliopistokollegion opiske-
lijaedustajana ylioppilaskunnan mandaatilla.233
Fides Ostiensiksen puheenjohtaja Sami Siltanen toimi vuonna 2011 Jo-
ensuun kampuksen ainejärjestöjen puheenjohtajien muodostaman järjestöjaoston pu-
heenjohtajana. Edellä mainittu puheenjohtajuus valtuutti toimimaan myös Joensuun
kampusvaliokunnan jäsenenä. Täten Siltanen totesi, että erityisesti tuona ajanjaksona
Fides Ostiensis oli tiiviisti osa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan toimintaa.234
233 FTA Fil. tdk. tdkn. ptk 20.1.2016; 25.10.2017. 234 Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017.
82
IV Tutkimustulokset
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää läntisen teologian opiskelijoiden ainejär-
jestön Fides Ostiensiksen perustamista ja toimintaa Joensuussa vuosina 1997–2017.
Tutkimuksen painopiste oli ainejärjestön toiminnassa. Rinnalla kulki myös tutkimusta
teologian asemasta ja historiasta Joensuun, sittemmin Itä-Suomen yliopistossa.
Ensimmäinen teologinen tiedekunta oli perustettu vuonna 1640. Ruot-
sinkielinen tiedekunta oli perustettu 1920-luvulla. Toisen suomenkielisen teologisen
tiedekunnan perustamisesta oli vaihtelevassa määrin keskusteltu 1960-luvulta alkaen.
Suomen ortodoksisen kirkon aloitteesta Joensuun korkeakoulussa aloitettiin 1970-lu-
vun alussa ortodoksisen uskonnon opettajien sivuainetasoinen koulutus. Saman vuo-
sikymmenen lopussa korkeakoulussa, sittemmin yliopistossa tuli mahdolliseksi päte-
vöityä sekä ortodoksisen uskonnon että evankelisluterilaisen uskonnon aineenopetta-
jaksi. Kummankaan perinteen mukaista teologisiin tehtäviin suuntautuvaa koulutusta
ei kuitenkaan vielä aloitettu.
Valtionhallinnon hajasijoittamishankkeiden johdosta 1970-luvulla ru-
vettiin suunnittelemaan Itä-Suomen korkeakoulujen tulevaisuutta. Opetusministeriö
ehdotti, että Joensuun korkeakouluun perustettaisiin teologinen tiedekunta. Itä-Suo-
men korkeakoulutoimikunta puolestaan toivoi tiedekunnan perustamista Kuopioon.
Luterilaisen kirkon kirkolliskokous taas ehdotti Oulua uuden tiedekunnan sijoituspai-
kaksi. Muun muassa näiden erimielisyyksien takia teologisen tiedekunnan perustami-
nen viivästyi. Yhteisen, ekumeenisen tiedekunnan perustaminen ei edennyt. Oulun
jäätyä pois suunnitelmista sijoituspaikasta jäivät taistelemaan 1970-luvun lopulla Kuo-
pio ja Joensuu.
Erillisen ortodoksisen teologikoulutuksen sijoituspaikaksi valittiin lo-
pulta 1980-luvun alkupuolella Joensuu, muun muassa siksi, että korkeakoulussa jär-
jestettiin jo uskonnonopettajien koulutusta. Seuraavina vuosina ortodoksisen teologi-
koulutuksen aloittamista valmisteltiin selkeä tavoite mielessä. Myös luterilaisella puo-
lella ruvettiin pohtimaan 1980-luvun puolivälissä teologikoulutuksen aloittamista Jo-
ensuun yliopistossa. Alkuvaiheen visioissa oli teologisen tiedekunnan perustaminen
sekä mahdollisuus pätevöityä kirkon virkaan.
Syksyllä 1988 Joensuun yliopistossa aloitti toimintansa ortodoksisen
teologian laitos osana humanistista tiedekuntaa. Samalla ortodoksisten pappien koulu-
tus pappisseminaarissa Kuopiossa lakkautettiin ja koulutus siirrettiin yliopistoon. Or-
todoksisen teologian opiskelijat perustivat oman ainejärjestön Pistiksen.
83
Suomeen iskeneiden lamavuosien takia tiedekuntahaaveet jäivät 1990-
luvun alussa taka-alalle, vaikka esimerkiksi arkkipiispa John Vikström ajoi eräässä
puheessaan teologisen tiedekunnan perustamista Joensuuhun. Pieni pelinavaus oli se,
että vuonna 1994 humanistisessa tiedekunnassa aloitti niin kutsutun yleisen teologian
professorina Reijo E. Heinonen, aluksi virkaa tekevänä. Seuraavana vuonna tämä virka
vakinaistettiin. Virka oli perustettu luterilaisen kirkon tuella. Täten läntisen perinteen
mukainen teologikoulutus alkoi Joensuussa. Professori Heinonen piti luentoja uskon-
nonopettajan pätevyyttä hankkiville sekä yleisesti teologiasta kiinnostuneille eri ainei-
den opiskelijoille. Samaan aikaan yliopistossa oli ortodoksisella puolella muitakin län-
tisestä perinteestä tulleita opettajina, esimerkiksi systemaattisen teologian ja patristii-
kan professori Gunnar af Hällström sekä klassisten kielten ja eksegetiikan dosentti
Lauri Thurén.
Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1997, Joensuun yliopisto perusti
yleisen teologian koulutusohjelman. Saman vuoden syyslukukaudella aloittivat ensim-
mäiset yleisen teologian opiskelijat. Marraskuussa ensimmäiset 11 hyväksyttyä opis-
kelijaa perustivat yleisen teologian opiskelijoiden yhdyssiteeksi Fides Ostiensis -aine-
järjestön. Aluksi ainejärjestön nimi oli pelkkä Fides, mutta professori Heinosen kor-
jauksesta nimi päätettiin muuttaa pidennettyyn muotoon. Suomen katolinen hiippa-
kuntalehti käytti nimittäin nimeä Fides.
Heti perustamisestaan lähtien ainejärjestö aloitti opiskelijoiden edunval-
vonnan ja kokoavan toiminnan. Lokakuun alussa 1998 humanistiseen tiedekuntaan tuli
yhteinen ortodoksisen teologian ja läntisen teologian laitos. Ensin yleisen ja myöhem-
min läntisen teologian koulutusohjelmasta vuosina 1997–2001 saatu tutkinto ei päte-
vöittänyt virallisesti mihinkään. Uskonnon aineenopettajat saivat kuitenkin alusta al-
kaen pätevyyden koululaitoksen virkoihin.
Vuoden 1998 lopulla yliopiston rehtori asetti työryhmän, joka suunnitteli
seuraavana vuonna ilmestyneessä mietinnössään teologisen tiedekunnan perustamista
Joensuuhun. Tammikuusta 2000 alkaen läntisen teologian koulutusohjelma sai uusia
opetusvirkoja. Syksystä 2001 lähtien läntisen teologian koulutusohjelmasta saatu tut-
kinto ja asianmukaiset soveltavat opinnot antoivat pätevyyden luterilaisen kirkon pap-
pina toimimiseen. Tämän uudistuksen johdosta läntisen teologian koulutusohjelmaan
hakeneiden ja hyväksyttyjen määrä kasvoi merkittävästi.
Joensuun yliopiston hankesuunnitelman mukaan sekä opetusministeriön
ja luterilaisen kirkon taloudellisella tuella teologinen tiedekunta aloitti toimintansa Jo-
ensuussa tammikuussa 2002. Tiedekunta oli harvinainen ekumeenisen luonteensa
84
vuoksi. Siinä oli läntisen teologian ja ortodoksisen teologian laitokset. Opetusvirkoja
alkoi tulla lisää ja tiedekunnan luonteen tähden uusia professuureja perustettiin.
Uutta itäisen Suomen liittoyliopistoa ruvettiin suunnittelemaan 2000-lu-
vun puolivälin jälkeen. Suunnittelut johtivat lopulta siihen, että liittoyliopiston sijaan
vuonna 2010 perustettiin yliopisto, joka liitti yhteen Kuopion ja Joensuun yliopistot.
Itä-Suomen yliopiston perustamisen myötä teologinen tiedekunta lakkautettiin vuoden
2010 alussa. Sen tilalle muodostettiin filosofiseen tiedekuntaan teologian osasto.
Läntisen teologian koulutus on kasvanut vuosi vuodelta miltei koko tut-
kittavan kauden ajan. Ensimmäisinä neljänä vuonna koulutusohjelmaan hyväksyttiin
noin kymmenen hakijaa. Vuonna 2001 hyväksyttyjen määrää nostettiin, sillä koulu-
tusohjelmasta alkoi saada pätevyyden evankelisluterilaisen kirkon papin virkaan. Siitä
eteenpäin hyväksyttyjen määrä on usein ollut vähintään 40.
Teologian maisteriksi valmistuneiden määrä on kasvanut samassa suh-
teessa hyväksyttyjen tavoin. Ensimmäinen maisteri yleisen (myöhemmin läntisen) teo-
logian koulutusohjelmasta valmistui vuonna 1999. Ensimmäinen kaikki opinnot Joen-
suussa suorittanut maisteri valmistui vuonna 2003. Hän sai samana vuonna luterilaisen
pappisvihkimyksen ja oli täten ensimmäinen Joensuusta valmistunut maisteri, joka sai
vihkimyksen. Vuosituhannen vaihteen jälkeen valtaosa Joensuussa valmistuneista teo-
logian maistereista on ollut läntisestä koulutusohjelmasta.
Fides Ostiensis valitsi syyskokouksessa itselleen puheenjohtajan ja hal-
lituksen joka vuosi. Hallituksen tarkka vastuunjako alkoi muodostua 2000-luvun
alussa. Vastuualueita olivat esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspolitiikka sekä kokoavan
toiminnan järjestäminen. Hallituksen vastaavien määrä on tarkasteltavalla kaudella
noussut alle kymmenestä neljääntoista. Hallituksen vakanssien eräänä erityispiirteenä
voidaan pitää sitä, että siihen on kuulunut spiritualiteettivastaava, joka on vastannut
ainejärjestön hengellisestä ja teologisesta toiminnasta. Kyseinen vastaava tuli osaksi
hallitusta vuonna 2005. Ainejärjestön hallitus on läpi tutkittavan kauden ollut pääasi-
asiassa naisvaltainen. Vain 2010-luvun alussa muutaman vuoden ajan hallituksessa oli
miesenemmistö.
Fides Ostiensis on 20 vuoden aikana kutsunut muutamia henkilöitä kun-
niajäsenikseen, jotka ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet ainejärjestön toimintaan ja
kehittymiseen. He ovat esimerkiksi vahvistaneet opetushenkilökunnan ja ainejärjestön
välistä kommunikaatiota sekä olleet kiinnostuneita opiskelijoiden kuulumisista.
85
Fides Ostiensis on alusta alkaen järjestänyt teologian opiskelijoille jä-
sentapahtumia. Ensimmäisiä tapahtumia olivat illanvietot ja keskustelutilaisuudet op-
pilaitospastori Tiina Tarnasen (nykyisin Belov) johdolla. Keskustelutilaisuuksista al-
koi muodostua teologi-iltojen instituutio. Teologi-illoissa perehdyttiin erinäisten alus-
tusten jälkeen erilaisiin teologiaa käsitteleviin aiheisiin. Alkuvaiheessa teologiyö-ta-
pahtuma oli merkittävä osa loppuvuoden kokoavaa toimintaa.
Merkittävänä toimintana on myös ollut syksystä 1999 alkaen ortodoksi-
sen teologian opiskelijoiden kanssa järjestetty Alias-lautapeliturnaus. Fides Ostiensik-
sen yhteistä urheilutoimintaa on järjestetty syksystä 2000 alkaen. Muita perinteisiä jä-
sentapahtumia koko ainejärjestön olemassaolon ajan ovat olleet muun muassa päivä-
kahvit, fuksiaiset sekä puuro- ja joulujuhla. Myöhemmin 2000-luvun lopussa ja 2010-
luvun puolella perinteisiksi tapahtumiksi ovat muodostuneet esimerkiksi pyhän Pat-
rickin päivän juhlat, varjobileet sekä ajoittain järjestetyt sitsit.
Heti keväästä 1998 alkaen Fides Ostiensis on järjestänyt vuosijuhlat. Al-
kuvuosina vuosijuhlien ohjelmaan kuului vain juhlamessu sekä illalliset. Vuodesta
2004 eteenpäin vuosijuhlapäivän ohjelma on ollut laajempi. Vuosijuhlapäivästä tuli
Fides-päivä -niminen tapahtuma. Päivä oli opetuksesta vapaa. Ohjelmaan kuului mes-
sun ja illallisten lisäksi luentoja sekä esittelypisteitä yliopistolla. Fides-päivälle kehi-
tettiin myös vuosittain vaihtuva teema, jonka ympärillä esimerkiksi päivän luennot
pyörivät.
Keväästä 1998 alkaen Fides Ostiensis on julkaissut omaa Fideksen il-
mestys -lehteään. Lehden sisältöön on kuulunut opiskelijoiden, opetushenkilökunnan
sekä vierailijoiden kirjoituksia. Alussa lehdessä oli runsaasti henkilökunnan artikke-
leita, mutta ajan kuluessa opettajien kirjoitukset ovat vähentyneet ja hupikirjoitukset
ja -kuvat ovat saaneet laajempaa tilaa. Myöhemmin lehden teema on ollut yhteydessä
Fides-päivän teemaan, sillä lehti on julkaistu aina vuosijuhlien yhteydessä. Vuonna
2010 ainejärjestö päätti alkaa julkaista epävirallista Fideksen apokryfit -verkkojulkai-
sua. Epävirallisen luonteen takia julkaisua ei ole käsitelty tässä tutkimuksessa kuin
pintapuolisesti.
Ainejärjestön perustamisesta lähtien opiskelijoilla on ollut edustus esi-
merkiksi tiedekuntaneuvostoissa. Opiskelijaedustajien saaminen olikin yksi tärkeä te-
kijä, joka vauhditti Fides Ostiensiksen perustamista syksyllä 1997. Opiskelijaedusta-
jien ansiosta edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä on päästy tekemään yliopistohallinnon
instansseissa.
86
Kuva 1.1. Fides Ostiensiksen puheenjohtajia yhteiskuvassa ainejärjestön 20-vuotis-
juhlassa 26.4.2017: Sara Salonen (2016–2017, vas.), Noora Mattila (2015), Atte Hok-
kanen (2014), Juuso Sikiö (2013), Sami Siltanen (2010–2011), Sanna Parni (2008–
2009), Salla Romo (2007–2008), Antti Toivio (2005–2006) ja Henna Salo (2004–
2005). Yhteiskuvassa oli yhdeksän kaikkiaan 16 puheenjohtajasta Kuva: Veera Kana-
nen.
87
Liitteet
1. Fides Ostiensiksen matrikkeli 1997–2017
a. Fides Ostiensiksen puheenjohtajat
1997–1999 Marjut Häkkinen
1999–2000 Tiina Laakkonen (o.s. Rissanen)
2000–2002 Kimmo Jaatila
2002–2003 Sanna Turunen (o.s. Pärnänen)
2003–2004 Tero Kalpio
2004–2005 Henna Salo (o.s. Yli-Kiikka)
2005–2006 Antti Toivio
2006–2007 Elina Hynynen (o.s. Knuuttila)
2007–2008 Salla Romo (o.s. Haponen)
2008–2009235 Sanna Parni (o.s. Lietepohja)
2010–2011 Sami Siltanen
2012 Tapio Kilpiä
2013 Juuso Sikiö
2014 Atte Hokkanen
2015 Noora Mattila
2016–2017 Sara Salonen
b. Fides Ostiensksen hallitukset
1997–1998
Marjut Häkkinen (puheenjohtaja)
Kati Naukkarinen (sihteeri)
Raija Alhonsaari
Tiina Rissanen
Raimo Talikka
235 Vuoden 2009 jälkeen ainejärjestön toiminta rytmittyi kalenterivuoden kanssa ja uusi toimintakausi alkoi tammikuussa. Aikaisemmin se alkoi syyskokouksen jälkeen.
88
Hanna Järvinen
Mari Sormunen
1998–1999
Marjut Häkkinen (puheenjohtaja)
Minna Ursin (sihteeri)
Kati Naukkarinen
Tiina Rissanen
Sari Savolainen
Mari Sormunen
Sinikka Hiltunen
1999–2000
Tiina Rissanen (puheenjohtaja)
Kimmo Jaatila (sihteeri)
Mikko Sulander
Kalle Väätäinen
Sinikka Hiltunen
Satu Oinonen
Marjut Häkkinen
2000–2001
Kimmo Jaatila (puheenjohtaja)
Sinikka Hiltunen (sihteeri)
Kirsi Nevalainen
Terhi Nieminen
Emilia Teerikangas
Mikko-Ville Vartiainen
2001–2002
Kimmo Jaatila (puheenjohtaja)
Heta Piirainen (sihteeri)
Terhi Nieminen
Sanna Pärnänen
Tiina Laakkonen
89
Maria Tuppurainen
Mikko Sulander
2002–2003
Sanna Pärnänen (puheenjohtaja)
Heta Piirainen (sihteeri)
Henna Yli-Kiikka
Kirsi Nevalainen
Emilia Teerikangas
Tero Kalpio
Kimmo Jaatila
2003–2004
Tero Kalpio (puheenjohtaja)
Kaisa Salomaa (sihteeri)
Henna Salo
Anna Flöjt
Kirsi Nevalainen
Terho Viitasaari
Miika Turunen
2004–2005
Henna Salo (puheenjohtaja)
Jenny Nyman (sihteeri)
Salla Haponen
Maria Niinivaara
Milla Yli-Pietilä
Niina Lehmusoksa (10.11.2004 asti)
Sanna Husso
Miika Turunen
Paula Kokko
Jussi Herranen (18.11.2004 alkaen)
2005–2006
90
Antti Toivio (puheenjohtaja)
Paula Kokko (sihteeri)
Satu Konsti
Milla Yli-Pietilä
Jussi Herranen
Henna Salo
Sanna Husso
Johanna Ämmälä
Tuire Järvi
2006–2007
Elina Hynynen (puheenjohtaja)
Mikko Kuri (sihteeri)
Tuire Järvi
Salla Haponen
Mira Vaha
Jussi Herranen
Kaisa Holli
Janne Turunen
Anni Hyvärinen
Simo Parni
Pasi Hakkarainen
Inka-Riina Valtonen
2007–2008
Salla Haponen (puheenjohtaja)
Kaisa Holli (sihteeri)
Sanna Lietepohja
Anni Hyvärinen
Heidi Rahkonen
Inka-Riina Valtonen
Tuire Järvi
Johanna Tykkyläinen
Eeva Niemeläinen
Mikael Taylor
91
Jukka Honkanen
Matti Kivilahti
2008–2009
Sanna Lietepohja (puheenjohtaja)
Johanna Tykkyläinen (sihteeri)
Matti Kivilahti
Mira Yletyinen
Jukka Honkanen
Elena Martikainen
Sami Siltanen
Marja Juntunen
Johannes Lehtinen
Heidi Rahkonen
Mikael Taylor
Emmi Haring
2010 (kausi alkoi tammikuussa, aiemmin suoraan syyskokouksen jälkeen)
Sami Siltanen (puheenjohtaja)
Jarno Nykänen (sihteeri)
Tapio Kilpiä
Matti Kivilahti
Terhi Vesterinen
Antti Ounasvuori
Satu Niiranen
Janne Markkanen
Antti Rahikainen
Veera Poussu
Laura Similä
Juho Pitkänen
Siljaliisa Parviainen
2011
Sami Siltanen (puheenjohtaja)
Jarno Nykänen (sihteeri)
92
Markus Kallatsa
Satu Koikkalainen
Kaija Ryynänen
Tiina Puukko
Tapio Kilpiä
Satu Niiranen
Janne Markkanen
Ari Tykkyläinen
Tomi Pirskanen
Riina Lindeberg
Tomi Päivinen
Sanna-Mari Mäkinen
2012
Tapio Kilpiä (puheenjohtaja)
Kari-Antti Kitunen (sihteeri)
Markus Kallatsa
Satu Koikkalainen
Tomi Pirskanen
Juuso Sikiö
Tiina Kinnunen
Janne-Pekka Mustonen
Tomi Päivinen
Heidi Brand (16.1.2012 asti)
Jan Pohjonen
Tiina Puukko
Jani Mäkitalo
Salla Hyrkäs
2013
Juuso Sikiö (puheenjohtaja)
Katja Räsänen (sihteeri)
Tomi Pirskanen
Tiina Puukko
Jani Mäkitalo
93
Sami Saravuoma
Jani Johansson
Heidi Brand
Riikka-Liina Turunen
Katja Niskala
Verna Paakkinen
Salla Hyrkäs (27.8.2013 asti)
Janne-Pekka Mustonen
2014
Atte Hokkanen (puheenjohtaja)
Katja Räsänen (sihteeri)
Jani Johansson
Henrik Pääkkönen
Emmi Virta
Julianna Räty
Noora Mattila
Tomi Pirskanen
Anna Mustonen
Pinja Malinen
Jani Mäkitalo
Riikka-Liina Turunen
Katja Niskala
Sami Saravuoma
2015
Noora Mattila (puheenjohtaja)
Kari-Antti Kitunen (sihteeri)
Anna Mustonen
Katja Niskala
Sanna Koski
Julianna Räty
Anna Keränen (9.4.2015 asti)
Jani Kaaresalo
Katja Räsänen-Vesala
94
Annamari Juurakko
Miika Kähkönen
Sara Salonen
Jani Mäkitalo
Anna Ojala
2016
Sara Salonen (puheenjohtaja)
Jani Kaaresalo (sihteeri)
Netta Lamminmäki
Annika Juurikka
Sanna Maunu
Hanna Möttönen
Saga Boberg
Sonja Korhonen
Miika Kähkönen
Iiro Pyrhönen
Anna Mustonen
Ella Posti
Nelli Järvelä
2017
Sara Salonen (puheenjohtaja)
Veera Kananen (sihteeri)
Ira Sirkiä
Netta Lamminmäki
Annika Juurikka
Roosa Voutilainen
Saga Boberg (20.3.2017 asti)
Sanni Frisk
Sonja Korhonen
Leevi Tuikka
Sami Miettinen
Elina Orjala
Eero Varesvuo
95
Sara Niemelä (5.4.2017 lukien)
c. Fides Ostiensiksen kunniajäsenet
Tiina Tarnanen (1998)
Antti Siimes (2000)
Ilkka Savijärvi (2002)
Reijo E. Heinonen (2003)
Paavo Kettunen (2005)
Marjut Häkkinen (2007)
Jari Jolkkonen (2010)
Hannu Mustakallio (2015)
Heikki Salomaa (2018)
2. Naisten osuus Fides Ostiensiksen hallituksen jäsenistä 1997–2017
Toimikausi Yhteensä Naisia
1997–1998 7 6
1998–1999 7 7
1999–2000 7 4
2000–2001 6 4
2001–2002 7 5
2002–2003 7 5
2003–2004 7 4
2004–2005 11 8
2005–2006 9 7
2006–2007 12 7
2007–2008 12 9
2008–2009 12 7
2010 13 5
2011 14 6
2012 14 5
2013 13 7
96
2014 14 8
2015 14 10
2016 13 10
2017 14 11
97
Lyhenteet FOA Fides Ostiensiksen arkisto
FTA Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan arkisto
HTA Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan arkisto
JoYK Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampuskirjasto
KTS Karjalan teologinen seura
ptk pöytäkirja
SKHST Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia
STKSJ Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja
TA Teologinen aikakauskirja
TSF Teologiska Studentföreningen vid Åbo Akademi
TTA Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan arkisto
TYT Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys
98
Lähteet ja kirjallisuus
Painamattomat lähteet
Fides Ostiensiksen arkisto, Joensuu FOA
Hallituksen pöytäkirjat 12.11.1997–24.4.2017
Kevätkokouksen pöytäkirjat 1998–2017
Syyskokouksen pöytäkirjat 1998–2016
Toimintasuunnitelmat 1998–2017
Toimintakertomukset 1999–2017
Perustamisasiakirja 12.11.1997
Perusilmoitus yhdistysrekisteriin 8.4.1998
Kannanotto hallintouudistukseen 24.2.1998
Yleisen teologian kehittämiskeskustelu 25.2.1998
Elina Hynysen vastine Turun Sanomiin 2007
Marjut Häkkisen juhlaesitelmä Fideksen vuosijuhlassa 2007
Fides Ostiensiksen kannanotto filosofisen tiedekunnan dekaanille
7.2.2011
Ylimääräisen kokouksen pöytäkirja 31.3.2015
Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan arkisto, Joensuu HTA
Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat 1997–2001
Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan arkisto, Joensuu TTA
Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat 2002–2009
Läntisen teologian laitoksen laitosneuvoston pöytäkirjat 2002–2006
Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan arkisto, Joensuu FTA
Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat 2010–2017
Itä-Suomen yliopiston teologian osaston kirjasto
Lehtileikekansiot 1992–2007
99
Professori Hannu Mustakallion hallussa
Perustelut Fides Ostiensiksen kunniajäsenyydelle huhtikuussa 2015
Leikekokoelma
Painetut lähteet
Fideksen ilmestys 1998–2017
Hum. tdk. opinto-opas
1997–1998 Opinto-opas 1997–1998. Humanistinen ala, Teologian ala. Humanisti-
nen tiedekunta. Joensuu 1997.
1998–1999 Opinto-opas 1998–1999. Humanistinen ala, Teologian ala. Humanisti-
nen tiedekunta. Joensuu 1998.
1999–2000 Opinto-opas 1999–2000. Humanistinen ala, Teologian ala. Humanisti-
nen tiedekunta. Joensuu 1999.
2000–2001 Opinto-opas 2000–2001. Humanistinen ala, Teologian ala. Humanisti-
nen tiedekunta. Joensuu 2000.
Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perustamistyöryhmän mietintö
1999 Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perustamisedellytykset sel-
vittävän työryhmän mietintö. Joensuu.
Raunistola, Eeva & Koslonen, Kalevi
1999 Laitoksella tapahtunutta 1998. – Erga 1997–1998. Joensuun yliopiston
ortodoksisen teologian vuosikirja. Joensuu.
Ryökäs, Esko
2003 Teologinen tiedekunta Joensuun yliopistossa – Maailmanlaajasti erikoi-
nen. [Moniste]. Joensuun yliopisto.
Savijärvi, Ilkka
1998 Teologian mahdollisuudet Joensuussa. – Sanansaattaja Joensuusta
10/1998.
Suomen professorit
100
2008 Suomen professorit. Finlands professorer 1640–2007. Jyväskylä.
Suomen teologit
2010 Suomen teologit 2010. Finlands teologer. Forssa.
Teologian maisterin tutkinnot 2012–2016
2012–2016 Teologian maisterin tutkinnot 2012–2016. Moniste. Joensuu.
Teologian opiskelijan opas
2009–2010 (Teologian) opiskelijan opas. Joensuun yliopisto. Teologinen tiedekunta.
Joensuu 2009.
Teologian osaston opinto-opas
2010–2018 Filosofinen tiedekunta. Teologian osaston opinto-opas 2010–2018.
Joensuu 2010–2017.
Teol. tdk. opinto-opas
2002–2009 Joensuun yliopisto. Teologinen tiedekunta. Opinto-opas 2002–2009.
Joensuu 2002–2008.
Vihko, Reijo
2007 Itä-Suomen yliopisto – Tulevaisuuden yliopisto ajassa. – Suunnittelutyö-
ryhmän muistio 16.2.2007 opetusministeriölle. Tekijän hallussa.
Sanoma- ja aikakauslehdet
(aineistoa hyödynnetty Itä-Suomen yliopiston teologian osaston kirjastossa ja
professori Hannu Mustakallion hallussa olevien leikekokoelmien avulla)
Helsingin Sanomat 2002
Joensuun ylioppilaslehti 1998
Karjalainen 1992–2007
Kirkkotie 2002, 2010, 2017
Kotimaa 1995, 2002
Sanansaattaja (Joensuusta/Joensuun yliopistosta), Joensuun yliopiston tiedotuslehti
1993–2003
101
Haastattelut (tekijän hallussa)
Professori Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017
Tiedonannot (vastaukset sähköpostikyselyyn, tekijän hallussa)
Atte Hokkasen tiedonanto 25.9.2017
Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017
Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017
Tero Kalpion tiedonanto 3.10.2017
Tapio Kilpiän tiedonanto 15.8.2017
Dosentti Virpi Mäkisen tiedonannot Hannu Mustakalliolle 9.4. ja 11.4.2018
Salla Romon tiedonanto 23.9.2017
Sara Salosen tiedonanto 2.8.2017
Juuso Sikiön tiedonanto 8.11.2017
Sami Siltasen tiedonanto 14.5.2017
Internet-lähteet
Itä-Suomen yliopiston hakijatilastot 2010–2016
Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain ja vuosittain, läntisen teologian koulutusohjelma
2010–2015
Teologian aloituspaikat ja hakijamäärät 2006–2009 (osastosihteeri Tuula Nissisen toi-
mittamia tietoja)
Tilastot valmistuneista maistereista 2006–2009 (osastosihteeri Tuula Nissisen toimit-
tamia tietoja)
Yhteishaun valinnat, sitova vastaanotto tai kirjautuneet teologian osasto/teologinen
tiedekunta 2009–2016 (professori Hannu Mustakallion antamia tietoja)
http://www.studentkaren.fi/wiki/Teologiska_Studentföreningen (luettu 21.11.2016)
http://www.pistisry.fi (luettu: 21.11.2016)
https://www2.uef.fi/fi/historiaa (luettu 13.11.2017)
102
http://www.uef.fi/ita-suomen-yliopiston-historiaa (luettu 13.11.2017)
Kirjallisuus
Autio, Veli-Matti
1997 Vakiintuneisuudesta uusien muotojen etsimiseen 1981–1995. Opetusmi-
nisteriön historia VII. Pieksämäki.
Cleve, Fredric
1993 Teologiska fakulteten. – Åbo Akademi 1918–1993. Forskning och insti-
tutioner II. Humanistiska fakulteten, Teologiska fakulteten. Red. Solveig
Widén. Turku.
Green, Tuomas & Nevala, Arto & Puustinen, Mikko (toim.)
2009 Suolankeittäjien heimo. Varnitsa ry:n historia 1970–2008. Saarijärvi.
Heininen, Simo
1992 Kirkko, teologia ja yliopisto. – Teologia kirkossa ja yhteiskunnassa.
Toim. Hannu Mustakallio & Simo Peura. SKHST 158. STKSJ 180. Jy-
väskylä.
Innanen, Tapani
2012 Akateemisen teologian opetuksen alkuvaiheita Joensuussa. – Crux spes
unica. Risti, ainoa toivo. Piispa Olavi Rimpiläinen 75 vuotta. Toim.
Jouko M. V. Heikkinen & Veijo Koivula. Vantaa.
Jääskeläinen, Väinö
1993 Ortodoksinen teologikoulutus vakiintumassa Joensuussa. – TA.
1994 Teologikoulutuksen näkymiä Joensuussa. – TA.
1996 Ortodoksinen teologikoulutus Joensuussa. – Praxis et theoria. Juhlakirja
Heikki Makkosen täyttäessä 60 vuotta. Joensuu.
Kajava-Huhta, Katja
2006 Teologian opinnot ja niiden edistyminen Joensuun yliopistossa 1988–
2005. Tekijän hallussa.
103
Kempas, Mika
1999 Spes patriae Ostienses. Joensuun yliopiston ylioppilaskunta 1969–1999.
Jyväskylä.
Kettunen, Paavo
2006 Joensuun teologisen tiedekunnan synty – sadan vuoden prosessi. – TA.
Laine, Esko M.
2013 Arjen historia. – Kristinuskon historian tutkimusalat ja metodit. Toim.
Jaakko Olavi Antila, Esko M. Laine & Juha Meriläinen. SKHST 226.
Saarijärvi.
Lappalainen, Jussi T.
2002 Haluatko historiankirjoittajaksi? Jyväskylä.
Loimu, Kari
2013 Yhdistystoiminnan käsikirja. Helsinki.
Lund, Pekka
2013 Haastattelu historiantutkimuksessa. – Kristinuskon historian tutkimus-
alat ja metodit. Toim. Jaakko Olavi Antila, Esko M. Laine & Juha Meri-
läinen. SKHST 226. Saarijärvi.
Lund, Pekka & Meriläinen, Juha
2013 Tarinat historiantutkimuksessa. – Kristinuskon historian tutkimusalat ja
metodit. Toim. Jaakko Olavi Antila, Esko M. Laine & Juha Meriläinen.
Saarijärvi.
Luukkanen, Tarja-Liisa
2005 Sääty-ylioppilaasta ensimmäisen polven sivistyneistöön. Jumaluusopin
ylioppilaiden sukupolvikehitys ja poliittis-yhteiskunnallinen toiminta
1853–1918. Historiallisia tutkimuksia 218. Tampere.
Makkonen, Elina
104
2004 Muistin mukaan. Joensuun yliopiston suullinen historia. Jyväskylä.
Makkonen, Heikki
1998 Ortodoksisen teologian koulutuksen suuntaa etsimässä. – Golgatanmä-
eltä Karjalaiselle. Joensuun yliopiston ortodoksisen teologian laitos 10
vuotta 1988–1998. Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 25. Toim.
Jarmo Hakkarainen. Joensuu.
2005 85 vuotta ortodoksista teologikoulutusta. – Erga 2005. Joensuun yliopis-
ton ortodoksisen teologian vuosikirja. Toim. Pekka Metso. Joensuu.
Mustakallio, Hannu
2005 Teologisen tiedekunnan kehitysvaiheet ja vahvuudet. – Opintojen edis-
tämistyöryhmän loppumietintö 16.5.2005 Joensuun yliopiston teologi-
sen tiedekunnan dekaanille. Tekijän hallussa.
2012 Wille Riekkinen (1946–), Kuopion piispa, dosentti. – Kirkollisia vaikut-
tajia Pyhästä Henrikistä nykyaikaan. Toim. Hannu Mustakallio. Studia
Biographica 10. Porvoo.
2013 Karjalan teologinen seura 10 vuotta. Juhlaesitelmä KTS:n yleisöillassa
18.4.2013. Käsikirjoitus tekijän hallussa.
Nevala, Arto
2009 Uudisraivaaja. Joensuun yliopiston 40-vuotishistoria. Saarijärvi.
Nissilä, Keijo
1979 Keskustelua Oulun yliopiston teologisesta tiedekunnasta. – Tuntureilta
ja jokilaaksoista IV. Oulun hiippakunnan vuosikirja 1979. Toim. Keijo
Nissilä. Oulu.
Puustinen, Mikko
2009 Yhdessä eri suuntiin. Joensuun yliopiston ylioppilaskunta 1999–2009.
Saarijärvi.
Riikonen, Juha
105
2005 Ortodoksista teologikoulutusta 15 vuotta Joensuun yliopistossa. – Erga
2005. Joensuun yliopiston ortodoksisen teologian vuosikirja. Toim.
Pekka Metso. Joensuu.
Salomaa, Heikki
2007 Minustako papiksi? Soveltavia opintojaan suorittava teologian opiskelija
papin ammattikuvan ja identiteettinsä rakentajana. Joensuun yliopiston
teologisia julkaisuja n:o 17. Diss. Joensuu.
Tommila, Päiviö & Tiitta, Allan
2000 Suomen tieteen historia osa 2. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet. Por-
voo.
2002 Suomen tieteen historia osa 4. Tieteen ja tutkimuksen yleinen historia
1880-luvulta lähtien. Porvoo.
Vartiainen, Mikko-Ville
2004 Herra varjelkoon meitä oppineilta munkeilta. Teologikoulutuksen risti-
riitainen tie Joensuun yliopistoon. Käytännöllisen teologian pro gradu -
työ. JoYK.
106
Henkilöhakemisto
A
Ahola, Miika 42
Alhonsaari, Raija 17, 87
B
Belov, Tiina ks. Tarnanen, Tiina
Boberg, Saga 63, 78, 94
Brand, Heidi 62, 76, 92, 93
F
Flöjt, Anna 37, 89
Frisk, Sanni 63, 79, 94
H
Hakkarainen, Pasi 37, 90
Hakulinen, Riikka 68
Haponen, Salla ks. Romo, Salla
Haring, Emmi 37, 91
Hassinen, Ville 58
Heinonen, Reijo E. 9, 12, 13, 15, 18, 19, 21, 27, 29, 30, 32, 34, 41, 42, 44, 48, 49, 51,
67, 83, 95
Herranen, Jussi 37, 54, 55, 89, 90
Hiltunen, Sinikka 17, 29, 88
Hokkanen, Atte 62, 63, 75, 76, 77, 86, 87, 93
Holli, Kaisa 37, 56, 90
Holopainen, Anna 46
Honkanen, Jukka 37, 57, 91
Honkanen, Lea 42
Huhta, Ilkka 34, 54, 67
107
Husso, Sanna 37, 89, 90
Hynynen, Elina 37, 40, 54, 87, 90
Hyrkäs, Salla 62, 92, 93
Hyvärinen, Anni 37, 90
Häkkinen, Marjut 17, 18, 20, 21, 22, 25, 26, 28, 31, 32, 33, 42, 48, 50, 55, 58, 68, 87,
88, 95
Häkkinen, Seppo 68
af Hällström, Gunnar 13, 23, 83
I
Innanen, Tapani 34, 54, 55, 66
J
Jaatila, Kimmo 17, 25, 30, 31, 36, 49, 52, 87, 88, 89
Johansson, Jani 62, 93
Jolkkonen, Jari 42, 47, 55, 80, 95
Juntunen, Marja 37, 91
Juurakko, Annamari 63, 94
Juurikka, Annika 63, 94
Järvelä, Nelli 63, 94
Järveläinen, Petri 13, 22, 29, 55
Järvenpää, Tuomas 73
Järvi, Tuire 37, 54, 90
Järvinen, Hanna 17, 88
K
Kaaresalo, Jani 63, 78, 79, 93, 94
Kainulainen, Pauliina 42
Kallatsa, Markus 62, 76, 92
Kalpio, Tero 36, 47, 52, 87, 89
Kananen, Veera 63, 79, 94
108
Kanervikkoaho, Maria 53
Kangas, Tero 75
Karttunen, Tomi 56
Kaskinen, Anna-Mari 64
Kaukiainen, Emma 76
Kemppainen, Kati 53, 54, 68
Keränen, Anna 63, 93
Keränen, Janne 80
Kettunen, Paavo 13, 23, 31, 34, 48, 51, 54, 66, 68, 95
Kiiski, Jouko 34, 43, 54
Kilpiä, Tapio 61, 62, 71, 75, 76, 87, 91, 92
Kinnunen, Tiina 62, 92
Kitunen, Kari-Antti 62, 63, 75, 92, 93
Kivilahti, Matti 37, 61, 76, 91
Kokko, Paula 37, 89, 90
Komppa, Otto 76
Konsti, Satu 37, 52, 90
Korhonen, Sonja 63, 94
Koskelo, Marko 81
Koski, Sanna 63, 93
Koslonen, Kalevi 68
Kotila, Heikki 14
Kotiranta, Matti 66
Kuri, Mikko 37, 54, 55, 90
Kuula, Kari 43
Kähkönen, Esko 22
Kähkönen, Miika 63, 94
L
Laajasalo, Teemu 64
Laakkonen, Tiina 17, 30, 42, 58, 87, 89
Laestadius, Lars Levi 27
Lamminmäki, Netta 63, 80, 94
Lehmusoksa, Niina 37, 89
109
Lehtinen, Johannes 37, 91
Lévy, Antoine 61
Lietepohja, Sanna 37, 57, 58, 86
Liljeqvist, Matti 49
Lindeberg, Riina 62, 92
Lipponen, Anne 32
M
Makkonen, Heikki 18
Malinen, Pinja 62, 93
Mansukoski-Immonen, Satu 32
Marila, Risto 13
Markkanen, Janne 62, 73, 91, 92
Martikainen, Eeva 34, 54, 61
Martikainen, Elena 37, 91
Martikainen, Jouko 27
Matilainen, Tero 50
Mattila, Noora 62, 63, 86, 87, 93
Maunu, Sanna 63, 94
Mert, Tolga 74
Metso, Emma 56
Metso, Pekka 50
Miettinen, Sami 63, 94
Mustakallio, Hannu 34, 42, 46, 52–54, 56, 57, 72, 95
Mustonen, Anna 62, 63, 93, 94
Mustonen, Janne-Pekka 62, 76, 92, 93
Mäkinen, Kari 47
Mäkinen, Sanna-Mari 62, 92
Mäkinen, Virpi 12, 22, 23, 27, 29
Mäkitalo, Jani 62, 63, 68, 80, 92, 93, 94
Möttönen, Hanna 63, 78, 94
110
N
Naukkarinen, Kati 17, 22, 27, 28, 29, 87, 88
Nevalainen, Kirsi 17, 36, 37, 88, 89
Niemelä, Sara 63, 95
Niemeläinen, Eeva 37, 90
Nieminen, Terhi 17, 32, 88
Niinivaara, Maria 37, 89
Niiranen, Satu 61, 62, 91
Niskala, Katja 62, 63, 93
Nisula, Timo 54
Nykänen, Jarno 61, 72, 74, 91, 92
Nyman, Jenny 58, 89
O
Oinonen, Satu 17, 88
Orjala, Elina 63, 94
Ounasvuori, Antti 61, 91
P
Paakkinen, Verna 62, 77, 93
Paljakka, Laura 50
Parni, Sanna ks. Lietepohja, Sanna
Parni, Simo 37, 55
Parviainen, Siljaliisa 62, 91
Pasanen, Heidi ks. Rahkonen, Heidi
Pelkonen, Paavo 18
Pentikäinen, Ismo 54, 55, 73
Pesonen, Jouko 68
Pesonen, Ulla 68
Piirainen, Heta 17, 36, 88, 89
Piiroinen, Petri 50
Pirskanen, Tomi 62, 92, 93
111
Pitkänen, Juho 62, 91
Pohjonen, Jan 62, 92
Posti, Ella 63, 94
Poussu, Veera 62, 74, 91
Puukko, Tiina 62, 92
Pyrhönen, Iiro 63, 94
Päivinen, Tomi 62, 92
Pärnänen, Sanna 17, 36, 50, 58, 87, 88, 89
Pääkkönen, Henrik 62, 93
R
Raatikainen, Markus 79
Rahikainen, Antti 62, 91
Rahkonen, Heidi 37, 56, 68, 73, 74, 90, 91
Raunio, Antti 61
Raunistola, Eeva 19
Riekkinen, Wille 22, 28, 29, 41, 55, 72
Riikonen, Teuvo V. 30
Rissanen, Tiina ks. Laakkonen, Tiina
Romo, Salla 37, 39, 47, 55, 58, 86, 87, 89, 90
Rusama, Jaakko 14
Ryynänen, Kaija 62, 92
Ryökäs, Esko 14, 54, 68
Räsänen, Antti 34, 61
Räsänen(-Vesala), Katja 62, 63, 76, 77, 78, 92, 93, 94
Räty, Julianna 62, 63, 93
S
Saarinen, Vilma 79
Sainio, Juhani 29, 68
Salmi, Mikko 64
Salmi, Samuel 38
Salo, Anu 27
112
Salo, Henna 36, 37, 52, 74, 86, 87, 89, 90
Salomaa, Heikki 61, 64, 66, 76, 95
Salomaa, Kaisa 36, 52, 89
Salonen, Sara 63, 79, 86, 87, 94
Saravuoma, Sami 62, 93
Savijärvi, Ilkka 13, 18, 48, 95
Savolainen, Sari 17, 88
Sievers, Peppi 68
Sihvonen, Matti 8, 21
Siimes, Antti 26, 95
Sikiö, Juuso 62, 76, 86, 87, 92
Siltanen, Sami 37, 57, 61–63, 65, 71, 72, 74–76, 81, 86, 87, 91
Similä, Laura 62, 74, 91
Sirkiä, Ira 63, 94
Sormunen, Mari 17, 88
Sorri, Katariina 56
Sulander, Mikko 17, 88, 89
T
Taanila, Hannu 67
Talikka, Raimo 17, 88
Talonen, Jouko 34, 45, 52
Talvensaari, Henriikka 77
Tarnanen, Tiina 21–23, 25, 27, 29, 30, 32, 33, 42, 49, 50, 51, 53, 80, 85, 95
Taylor, Mikael 37, 56, 57, 91
Teerikangas, Emilia 17, 36, 88, 89
Thurén, Lauri 14, 32, 34, 41, 45, 54, 68, 83
Tillander, Rasmus 80
Toivio, Antti 37, 53, 86, 87, 90
Toivio, Kati 54
Tuikka, Leevi 63, 94
Tuomioja, Erkki 57
Tuppurainen, Maria 17, 89
Turunen, Janne 37, 90
113
Turunen, Miika 37, 89
Turunen, Raija 28
Turunen, Riikka-Liina 62
Turunen, Sanna ks. Pärnänen, Sanna
Tykkyläinen, Ari 62, 92
Tykkyläinen, Johanna 37, 90, 91
U
Ubani, Martin 61
Ursin, Minna 17, 29, 31, 88
V
Vaha, Mira 37, 90
Valtonen, Inka-Riina 37, 90
Varesvuo, Eero 63, 95
Varjonen, Kauko 43
Vartiainen, Mikko-Ville 17, 88
Vartiainen, Perttu 13, 21, 39, 42, 72
Vasko, Timo 56
Vepsäläinen, Erja 32
Vesterinen, Terhi 61, 91
Vihko, Reijo 59
Viitasaari, Terho 37, 89
Vikman, Jarkko 76
Vikström, John 8, 83
Virta, Emmi 62, 93
Voitila, Anssi 34, 54
Voutilainen, Roosa 63, 94
Vuola, Elina 42
Väisänen, Auli 49, 51
Väätäinen, Kalle 17, 88
114
W
West, Taina 74
Witick, Laura 68
Y
Yletyinen, Mira 37, 91
Yli-Kiikka, Henna ks. Henna Salo
Yliniemi, Annika 56
Yli-Pietilä, Milla 37, 89, 90
Ä
Ämmälä, Johanna 37, 58, 90