21  Rikollisuus  ja  poikkeavuus  

Giddens-­‐opintopiiri  Anssi  Grekula  

1.12.2011  

So,  Annie  are  you  OK?  Are  you  OK  Annie?  

You've  been  hit  by  

You've  been  struck  by  

A  smooth  criminal”  

-­‐MJ  

”  

Miksi  ihmiset  rosvoilee?  

•  Biologiset  lähestymistavat  (1800-­‐l  alk.)  – Esim.  muskelipitoinen  ruumiinrakenne  -­‐>  rage  

– FAIL  •  Psykologiset  lähestymistavat  

– Esim.  jotkut  ihmiset  syntyy  psykopaaLeina/vast.  – FAIL  

•  -­‐>  Siispä  kuka  voi  antaa  meille  vastauksen??  Kuka  voi  pelastaa  meidät?????  

Sosiologi!  

•  PosiPvismi  ei  toimi  •  Rikoksen  määri<ely  riippuu  sosiaalisista    insPtuuPoista  ja  yhteiskunnasta.  

•  Mitä  on  rikos?  

•  Mitä  on  poikkeavuus?  

•  Kriminologia  ja  poikkeavuuden  sosiologia  

Poikkeavuus  (deviance)  

•  Ei-­‐mukautumista  yhteisön  tai  yhteiskunnan  riiLävän  suuren  väestönosan  hyväksymiin  normeihin  

•  Ei  jakoa  poikkeavat  –  tavalliset  – Kaikki  poikkeavat  jossain  määrin  (esim.  ylinopeus)  

•  Ylläpidetään  sankPoin  (+/-­‐)  – muodollinen  §  /  epämuodollinen  :<  

•  RikollisuuLa  laajempi,  esim.  naturismi.  

4  sosiologista  lähestymistapaa  

•  FunkPonalisPset  teoriat  •  Vuorovaikutusteoriat  •  KonflikPteoriat  •  Hallintateoriat  (Control  theories)  

•  Kaikki  tarpeellisia,  sillä  rikokset  vaihtelevat  näpistyksestä  massamurhaan,  ja  tuskin  mikään  teoria  pystyy  tyhjentäväsP  seliLämään  kaikkea.  

FunkPonalisPset  teoriat:  Durkheim  

•  Anomia  –  perinteisten  arvojen  korvautuminen  ei-­‐millään  

•  Poikkeavuus  modernissa  yhteiskunnassa  on  väistämätöntä  ja  hyödyllistä  – Sen  funkPona  on  mm.  uudet  ideat,  rajojen  ylläpito  

•  Yhteiskuntaan  kuuluu  sopiva  määrä  poikkeavuuLa  –  Jos  liikaa,  niin  määritellään  poikkeavuus  uudelleen?  (Moynihan)  

Merton:  American  Dream  •  Länsimaiset  arvot  

–  Päämäärä:  materiaalinen  menestyminen  –  Keinot:  itsekuri  ja  kova  työ  

•  Alemman  työväenluokan  ongelma:  keinoilla  ei  saavuteta  arvoja  

Mukautuva  InnovaaLori  (rikollinen)  

RitualisP   Perääntyjä  

Alempi  työväenluokka  

Suh

taut

umin

en p

ääm

äärä

än

Hyväksyy

Hyv

äksy

y H

ylkä

ä

Hylkää Suhtautuminen keinoihin

Kapinallinen: Uudet arvot, Uudet keinot

•  Entä  alakul<uurit?  

Hmmmm  

•  Eivät  kai  kaikki  sokeasP  luota  keskiluokan  arvoihin?  

•  Tekeväthän  rikkaatkin  rikoksia  –  mistä  heidän  moPvaaPonsa  kumpuaa?  

Vuorovaikutusteoriat  

•  Labelling  – Esim.  pikku  omenavarkaat:  varakkailla  se  ”kuuluu  lapsuuteen”,  köyhemmillä  alueilla  nähdään  rikollisen  enteinä  

– Primary  deviance  •  Ei  määritä  idenPteecä,  normalisoidaan,  ”kaikkihan  näin  tekee”  

– Secondary  deviance  •  Hyväksytään  leima,  suostutaan  poikkeavuuteen  -­‐>  ruokkii  lisää  poikkeavuuLa/rikollisuuLa  

MuLa  

•  Labelling-­‐teoria  ei  selitä,  miksi  ihmiset  yleensä  tekevät  ”primary  deviance”  –juLuja,  esim.  ylinopeus,  necpiraPsmi  ym.  

KonflikPteoriat  •  ”Uusi  kriminologia”,  marxilaisia  elemenLejä  •  Laki  on  vallankäyLöä,  ylläpitää  epätasa-­‐arvoa.  •  Lef  Realism  (ei  idealismia  kuten  yllä)  

– Vähemmän  valvontaa  –  enemmän  tutkintaa  – KeskiLyminen  uhreihin  – Kansalaiset  saisivat  aseLaa  poliisille  prioriteeLeja  alueellaan  

– KriPikin  mukaan  karkaa  liian  oikealle  unohtaessaan  valPon/yritysten  rikokset  ja  keskiLyessään  pieneen  ihmiseen  uhrina  

Hallintateoriat  •  Tilaisuus  tekee  varkaan,  opportunisPnen  ihmiskuva  

•  Siispä  rajoitetaan  Plaisuuksia  •  Right  Realism  (Thatcher,  Reagan,  Bush)  

– MoraaliLomat,  itsekuriLomat  rikolliset  kuriin  – Lisää  poliiseja,  rahaa  rikosoikeuteen,  kovemmat  rangaistukset  

– Valvontaa  julkisilla  paikoilla  (ostarit,  pankit,  kirjastot,  puistot):  kamerat,  järkkärit  

– Kuulostaa  oudolta,  muLa  sitä  myös  ”kansa  vaaPi”  

SituaPonal  Crime  PrevenPon  (SCP)  

•  Rikosherkkien  Planteiden  minimoinPa  •  Valvonta  

– Rikosmahdollisuuksien  poistaminen  ympäristöstä  

•  Target  hardening  – Mahdollisten  rikosten  kohteiden  linnoiLaminen  – Esim.  portein  ja  lukoin  varustetut  varakkaat  asuinalueet  

– Köyhät  alueet  muuLuvat  suhteessa  helpommiksi  maaleiksi  rikollisille!  

Rikollisuus  Briteissä  

•  Viralliset  Plastot  ovat  erityisen  epäluoteLavia  rikosten  kohdalla  

•  Kaikkia  ei  saada  kiinni  •  Kaikkia  ei  ilmoiteta  

– esim.  raiskauksen  uhria  voi  häveLää  liikaa  

•  Kaikkia  poliisi  ei  tallenna  •  Yksi  keino  on  kysyä  ihmisiltä  erikseen  (BCS)  

Rikolliset?  Uhrit?  

•  Gender-­‐näkökulma  (1970-­‐l.  alk.)  – Naiset  tekevät  selväsP  vähemmän  rikoksia  kuin  miehet  

– Pollak  1950:  naiset  parempia  peiLelemään  (kk)  

– Naiset  enemmän  kotona  – Viranomaiset  suhtautuvat  perinteisen  feminiinisiin  naisiin  ”ritarillisesP”,  läpi  sormien  •  Oletus:  nainen  olevan  arvaamaton  ja  impulsiivinen,  muLa  toisaalta  tarvitsee  turvaa  

•  Avioliiton  sisäinen  raiskaus  – kriminalisoitu  myöhään  

•  Rikokset  seksuaalivähemmistöjä  kohtaan  – ProvokaaPoargumenPt  (slut  walk)  

•  Nuorisorikollisuus  – Ei  aina  edes  oikeaa  rikollisuuLa,  esim.  bilehuumeet  luonnollinen  osa  nuoren  kasvua  (tä?)  

Gordon  Gekko  –  a  white-­‐collar  criminal  

•  Valkokaulusrikoksissa  usein  ”tavallisia”  rikoksia  vakavammat  seuraukset  

•  Veropetokset,  kavallukset,  lahjonta,  talousrikokset  

•  Rikollisuus  ei  vain  alaluokan  nuorten  miesten  alaa  

Wal

l Stre

et (O

liver

Sto

ne, 1

987)

Yritysrikos  

•  Ympäristöä  saastuLava  tuotantolaitos  •  Kaukoidän  hikipajat  •  Turvallisuusmääräysten  lepsuus  •  Kenen  vastuu?  Johtoryhmässäkin  on  monta  •  Kapitalismin  logiikka:  riskit  voidaan  laskea  dollareissa,  tavoiLeena  voiton  maksimoinP  omistajille  -­‐>  kaikki  keinot  käytössä  –  Ellei  yleisö  ala  vaaPa  moraalia,  jolloin  firman  osake  laskee,  jolloin  on  pakko  ryhtyä  toimintaan.  Tappiollinen  hyväntekeväisyyshän  on  operaPiviselta  johdolta  moraalitonta  toimintaa  ensisijaisen  voiLotehtävän  kannalta.  

Crime  goes  global  

•  Kansainväliset  rikollisorganisaaPot:  mafiat  (USA,  Italia,  Venäjä),  Yakuza  

•  Huumeet,  (ydin-­‐)aseet,  ihmiset,  porno,  rahanpesu  

•  Kyberrikollisuus  – 3  sukupolvea,  joista  kolmas  varsinaista  

–  Itse  olen  2G-­‐kyberrikoksen  uhri  – Tekijänoikeudet  

Lord of War (2005)

Vankila  ja  rangaistukset  •  Vankilan  kaksi  funkPota  

–  1:  suojaa  kansalaisia  rikollisilta  –  2:  saa  rikollisen  tekemään  parannuksen  

–  1  onnistuu,  2  huonommin  

•  Vankila  on  rikollisuuden  yliopisto  – Herkkä  ihminen  ei  sovi  vankilaan  –  Vapautumisen  jälkeinen  uusi  sopeutuminen  yhteiskuntaan  vaikeaa  

•  Uudenlaiset  rangaistusmuodot,  joissa  rikollinen  saisi  paremmin  nähdä  tekonsa  seuraukset?  

Case:  Raine  Makkula  

•  hLp://www.youtube.com/watch?v=FzFeEeJGDNc  •  Onko  vankeus  hyvä  rangaistusmuoto?  

–  17:25-­‐18:07  •  Ovatko  rikokset  yksilön  vai  yhteiskunnan  syytä?  

–  18:45-­‐20:20