h8703 k.tut tarvaala · • rakennekosteusmittari: vaisala hmi-41 / hmp-42 • paine-eromittari:...

Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki [email protected]

Kuntotutkimus

Tarvaalan koulu Satosuontie 2 43100 Saarijärvi Hanke nro: 8703 / 26.1.2015

Kuntotutkimus Tarvaalan koulu H8703 26.1.2015 1 (12)

Sisällysluettelo: 1 Yleistä .............................................................................................................................................. 2

1.1 Yleistiedot kohteesta ............................................................................................................... 2

1.2 Lähtötiedot .............................................................................................................................. 2

1.3 Tutkimuksen tarkoitus ............................................................................................................. 2

2 Tutkimukset ..................................................................................................................................... 2

2.1 Suoritetut tutkimukset ............................................................................................................. 2

2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet ............................................................................................... 3

3 Tutkimustulokset .............................................................................................................................. 3

3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana ........................................................................... 3

3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot ..................................................................................... 3

3.3 Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot ......................................................................... 3

3.4 Rakenteet, koulurakennus ...................................................................................................... 4

3.4.1 Väliseinä/alapohjaliittymät, RA1, luokka ............................................................................. 4

3.4.2 Ulkoseinä/ alapohjaliittymä, liikuntasali RA2 ...................................................................... 5

3.4.3 Ulkoseinä, käytävä, RA3 .................................................................................................... 6

3.4.4 Ulkoseinä/alapohjaliittymä, luokka, RA4............................................................................. 6

3.4.5 Yläpohja (koulu ja esikoulu) ................................................................................................ 7

3.5 Rakenteet, esikoulurakennus .................................................................................................. 7

3.5.1 Väliseinä/alapohjaliittymät, RA5 ......................................................................................... 8

3.5.2 Ulkoseinä/alapohjaliittymä, luokka, RA4............................................................................. 8

3.6 Mikrobianalyysitulokset ........................................................................................................... 9

3.7 Asbesti- ja PAH -analyysitulokset ......................................................................................... 10

4 Yhteenveto ja johtopäätökset ........................................................................................................ 10

5 Toimenpide-ehdotukset ................................................................................................................. 11

LIITTEET

Liite 1, Pohjapiirrokset, 2 sivua

Liite 2, Mikrobinanalyysitulokset MIK4528/2014

Liite 3, Asbestianalyysi, ASB8767/2014

Liite 4, PAH-analyysitulos, PAH1236/2014

Liite 5, Pb-analyysitulos, Pb94/2014


1 YLEISTÄ

1.1 Yleistiedot kohteesta

Kohde Tarvaalan koulu, Satosuontie 2, 43100 Saarijärvi

Tilaaja / yhteyshenkilö Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen

Tarkastusajankohta: 02.12.2014

Tutkimuksen tekijät: Inspecta Oy

Henri Käyrä Asko Karvonen

Myyntimiehenkuja 4

90420 OULU

puh. 040 1979 555 puh. 040 7690 340 [email protected] [email protected]

1.2 Lähtötiedot

Tutkimuksen kohteena on Tarvaalan koulu. Kohde käsittää kaksi rakennusta, joista yksi toimii kouluna ja toinen päiväkotina. Asunto-/ varastorakennus ei kuulunut toimeksiannon piiriin.

Tutkimuskohteet ovat valmistuneet 1960-luvulla ja ovat yksikerroksisia, harjakattoisia. Pintara-kenteita on uusittu, mutta rakenteet ja talotekniikka ovat pääosin alkuperäisiä.

Kohteeseen on tehty kuntoarvio syksyllä 2014, jossa käyttäjäkyselyn vastauksien perusteella selvisi tarvetta rakenteellisiin tutkimuksiin.

Kuntoarvion perusteella lähivuosina kohteeseen kohdistuu lähinnä huoltoluonteista korjaustar-vetta ja laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin 10 vuoden kuluttua.

1.3 Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alapohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden kunto kor-jaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin selvittämään liittymäkohtien tiiveyt-tä.

2 TUTKIMUKSET

2.1 Suoritetut tutkimukset

Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma rakenteiden osalta ja avaukset koh-teessa tehtiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset kohtees-sa suoritettiin 2.12.2014. Kohteeseen suoritettiin ensin aistinvarainen yleistarkastus, pintakos-teuskartoitus sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyt-täen.

Koulurakennuksen alapohjarakenteisiin oli tehty kolme rakenneavausta ja ulkoseinärakenteen alaosaan yksi avaus tilaajan toimesta. Päiväkotirakennuksen alapohjarakenteisiin oli tehty kol-me rakenneavausta. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin ra-kennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus- ja näyt-teenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen.


2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet

Avauskohdat tehtiin sisäpuolelle pääasiassa sahaamalla aukkoja rakenteisiin sekä piikkaamalla alapohjarakennetta.

Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa:

• Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 • Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2 + mittapää M18 • Lämpökamera: Fluke TiR-32 • Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42 • Paine-eromittari: TSI VelociCalc

Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin mene-telmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväk-symän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008 menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratorio-tutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2.

3 TUTKIMUSTULOKSET

3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana

13.10.2014 Olosuhteet:

• sisälämpötila: + 21 ºC • ulkolämpötila: -2 ºC • ulkoilman suhteellinen kosteus: 93 % • tuuli: Etelä, 9 km/h • säätila: Pilvinen

3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Koulurakennus

• Tarkastushetkellä keittiön viereisen käytävän ja opettajien huoneen sekä osin käytävän sisäilmassa oli aistittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua.

• Normaalitilanteessa kohteessa oli keskimäärin noin 6 Pascalin alipaine suhteessa ul-koilmaan.

• Ulkoseinien ja lattioiden liitoskohdissa oli paikoin havaittavissa rakoja alapohjatilaan.

• Pintakosteuskartoituksessa lattioissa oli havaittavissa paikoin koholla olevia vertailuar-voja. Havainnot on esitetty tarkemmin liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa.

• Käytävän lattiassa on poikkisuuntainen halkeama.

• Käytävällä putkikanaalin tarkastusluukku ei ole tiivis, jolloin ilmavirta kanaalista sisäil-man suuntaan.

Päiväkotirakennus

• Käyttäjien mukaan nukkumatilana toimivassa ryhmäopetustilassa käyttäjillä on esiinty-nyt äänen käheyttä.

• Ison ryhmäopetustilan lattiassa on luukku, jota ei tavaran paljouden vuoksi saatu avat-tua kokonaan. Luukun kohdalla oli havaittavissa mikrobiperäistä hajua.

3.3 Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot

Kohteessa oli tarkastushetkellä noin 6 Pascalin alipaine ulkoilmaan nähden. Merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen tehtiin seuraavia havaintoja:

• Lämpökameralla tarkasteltuna alapohjan ja ulkoseinän sekä yläpohjan ja ulkoseinän liit-tymät eivät ole kaikilta osin tiiviit. Ilmavuotoa oli lisäksi patteriläpivientien kautta (lattia, ulkoseinän vierusta).


Kuva 1. LK1. Ilmavuotoa lattialiittymästä. Vastaavat havain-not toistuvat useassa kohdassa.

Kuva 2. LK2. Viittaa rakenteen sisäiseen ilmavuotoon. Toistuu ulkoseinien vierustojen muovimatollisissa tiloissa.

Kuva 3. LK3. Ilmavuotoa kattoliittymästä. Vastaavat havain-not toistuvat useassa kohdassa.

Kuva 4. LK4. Ilmavuotoa kattoliittymästä.

3.4 Rakenteet, koulurakennus

Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa.

3.4.1 Väliseinä/alapohjaliittymät, RA1, luokka

Kuva 5. Havainnepiirros pilari/alapohjaliittymästä ja kuvia RA1 kohdalta.


Havainnot:

• Avauskohdalla toja-levyssä oli voimakas mikrobiperäinen haju. • Väliseinän puurakenteissa oli kosteuden aiheuttamia jälkiä, samoin sisäverhouspinko-

pahvissa. • Betonianturassa ei ole kapillaarikatkoa ja pintakosteuden tunnistimella havainnoituna

rakenne on märkä. • Pohjalaatan ja toja-levyn välissä on kosteuskatkona pikisively, joka kuitenkaan ei ole

yhtenäinen kaikilta osin. Pohjalaatta oli pintakosteuden tunnistimella havainnoituna märkä.

• Väliseinän ja alapohjan liittymä ei ole tiivis, ilmayhteys alapohjan eristetilaan. • Täyttöhiekka / perusmaa oli aistinvaraisesti arvioituna märkää. • Avauskohdasta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysia varten väliseinän alaosan

puurakenteesta (M1) ja toja-levyeristeestä (M2). Mikrobianalyysin perusteella materiaa-leissa on viite tai vahva viite vauriosta (toja-levy).

3.4.2 Ulkoseinä / alapohjaliittymä, liikuntasali RA 2

Kuva 6. Havainnepiirros puutyöluokan alapohja/ulkoseinäliittymästä ja kuva RA2 kohdalta.

Havainnot:

• Rakenne muodostuu maanvaraisen betonilaatan päälle koolatusta puulattiasta. Betoni-laatan yläpinnassa on bitumisively ja sen päällä on puurakenteen kiilauslaudat.

• Avauskohdalla oli havaittavissa lievä mikrobiperäinen haju. • Avauskohdalla täyttöhiekka oli kuivaa ja pintakosteusmittarilla tarkasteltuna perusmuu-

rin kosteus oli tavanomainen. Pohjalaatan pintakosteuden vertailuarvot vaihtelivat nor-maalin ja koholla olevan välillä. Täyttöhiekka oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa.

• Ulkoseinärakenteessa ei ole höyrynsulkua ja julkisivuverhouksen takana sijaitsevan pa-perin pinnassa on kosteuden aiheuttamia jälkiä.

• Avauskohdalta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysia varten mineraalivillasta (M3) ja korkkieristeestä (M4). Mikrobianalyysin perusteella materiaaleissa ei ole vaurioita.


3.4.3 Ulkoseinä, käytävä, RA3

Havainnot:

• Ulkoseinärakenne vastaa rakenneavausta RA2. • Avauskohdalla oli havaittavissa lievä mikrobiperäinen haju. • Ulkoseinän mineraalivillaeristeessä oli ilmavuotoihin viittaavia tummentumia. • Avauskohdalta otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M5) ja mikrobianalyysin perus-

teella materiaalissa on heikko viite vauriosta.

Kuva 7. Mineraalivilla ilmavuotoihin viittaavia tummentumia.

3.4.4 Ulkoseinä /alapohjaliittymä, luokka, RA4

Kuva 8. Havainnepiirros pilariliittymästä laajennusosalla sekä kuva avauksesta RA4.

Havainnot:

• Avauskohdalla oli havaittavissa mikrobiperäinen haju. • Seinän ja alapohjan eristetilan liittymä ei ole tiivis. • Täyttöhiekka oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa. • Avauskohdasta otettiin materiaalinäyte toja-levystä (M6) ja lattian liittymäkohdan mine-

raalivillasta (M7). Mikrobianalyysin perusteella materiaaleissa on vahva viite vauriosta.


3.4.5 Yläpohja, koulu ja päiväkoti

Yläpohjarakenteeseen ei kohdistettu rakenneavausta.

Havainnot:

• Vesikattorakenteissa oli kattovuotojen aiheuttamia vesivuotojälkiä. • Purueristeen päällä on paikoin tervapaperia. Tervapaperin alapintaan on tiivistynyt kos-

teutta ja purueriste on tummunutta. Lisäksi puurakenteissa on kosteuden aiheuttamia tummentumia.

• Koulu- ja esikoulurakennuksen yläpohjan purueristeistä otettiin materiaalinäytteitä (M14-M17), joissa kaikissa on viite tai vahva viite vauriosta.

Kuva 9. Vesikattorakenteissa kosteuden aiheuttamia jälkiä.

Kuva 10. Tervapaperin alle tiivistynyt kosteutta. Purueriste tummunutta.

Kuva 11. Esikoulurakennuksen yläpohjassa myös tervapa-peria. Painona hiekkaa.

Kuva 12. Vesikattorakenteessa tummentumia.

3.5 Rakenteet, päiväkotirakennus

Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa.


3.5.1 Väliseinä/alapohjaliittymät, RA5

Kuva 13. Havainnepiirros pilari/alapohjaliittymästä ja kuvia RA5 kohdalta.

Havainnot:

• Avauskohdalla ei ollut havaittavissa poikkeavaa hajua. • Purueristeessä ei ollut havaittavissa tummentumia ja pohjalaatan pintakosteuden vertai-

luarvot olivat tavanomaiset. • Avauskohdasta otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysia varten purueristeestä (M8).

Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on heikko viite.

3.5.2 Ulkoseinä/alapohjaliittymä, RA6, RA7

Kuva 14. Havainnepiirros sekä kuva avauksista RA6 ja RA7.

Havainnot:

• Avauskohdilla ei ollut havaittavissa mikrobiperäistä hajua. • Seinän ja alapohjan eristetilan liittymä ei ole tiivis.

RA6

RA7


• RA6 kohdalla täyttöhiekka / perusmaa oli aistinvaraisesti arvioituna kosteaa, RA7 koh-dalla kuivaa.

• Ulkoseinän mineraalivillaeristeessä oli ilmavuotoihin viittaavia tummentumia, ilmansul-kua rakenteessa ei ole.

• Ilmansulkupaperissa oli kosteuden tiivistymiseen viittaavia jälkiä. • Avauskohdasta RA6 otettiin materiaalinäyte purueristeestä (M9) ja mineraalivillasta

(M10). Mikrobianalyysin perusteella materiaaleissa ei ole vaurioita. • Avauskohdasta RA7 otettiin materiaalinäyte purueristeestä (M11), toja-levystä (M12) ja

mineraalivillasta (M13).

3.6 Mikrobianalyysitulokset Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen

tulkinta

M1 RA1 Puu Väliseinän alaosa luokkahuone /käytävä

Viite vaurios-ta

M2 RA1 tojax alapohja, väliseinän vie-rus

luokkahuone Vahva viite vauriosta

M3 RA2 min.villa alapohja, ulkoseinän vie-rus

liikuntasali Ei viitettä vauriosta

M4 RA2 korkki ulkoseinän alaosa, sisä-pinnan korkkieriste sokke-lia vasten


M5 RA3 min.villa ulkoseinän alaosa käytävä Heikko viite vauriosta

M6 RA4 tojalevy alapohja päädyn luokkati-la

Vahva viite vauriosta

M7 RA4 min.villa ulkoseinä, seinän ala-osa/lattian rajakohta

päädyn luokkati-la


M8 RA5 puru alapohja, väliseinän vie-rustalta

Ryhmäopetus-tila

Heikko viite vauriosta

M9 RA6 puru alapohja, ulkoseinän vie-rusta

Varasto Ei viitettä vauriosta

M10 RA6 min.villa ulkoseinän alaosa Varasto Ei viitettä vauriosta

M11 RA7 puru alapohja, ulkoseinän vie-rus

Ryhmäopetus-tila

Ei viitettä vauriosta

M12 RA7 tojalevy alapohja, ulkoseinän vie-rus

Ryhmäopetus-tila


M13 RA7 min.villa ulkoseinän alaosa Ryhmäopetus-tila


M14 puru yläpohja Keittiö Vahva viite vauriosta

M15 puru yläpohja Luokkahuone Viite vaurios-ta

M16 puru yläpohja, keskiosa Eskarin keittiö Viite vaurios-ta

M17 puru yläpohja, ulkoseinän vie-rus

Eskarin ryhmä-opetustila


Taulukko 1. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista MIK4528/2014. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liit-teenä 2.


3.7 Asbesti-, PAH- ja Pb -analyysitulokset

Kohteeseen tehtiin kuntotutkimuksen yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (erillinen raport-ti). Kohteella tehtyjen havaintojen ja näytetuloksien (liite 3) perusteella asbestia sisältäviä mate-riaaleja ovat:

• Putkieristeet (alapohjarakenteessa piilossa).

• Finnflex-vinyylilattialaatta (250 x 250 mm).

• Musta pikiliima (lattia).

• Hormiryhmien valkoinen kuitulevy.

• Palo-ovet.

• Lämpökattilat (varasto- ja asuinrakennus).

• Sähkötaulujen taustojen sisältämät valkoiset kuitulevyt.

Alapohjarakenteen (koulu- ja päiväkotirakennus) vedeneristeenä käytetystä pikieristeestä otet-tiin näytteet PAH-analysointia varten. Näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet 5 mg/kg (koulu) ja 19 mg/kg (esikoulu) alittavat vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 200 mg/kg, joten kyseiset materiaalit eivät ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.

Päiväkotirakennuksen sokkelimaalin alla havaittiin mustaa kreosootille haisevaa maalia/ pinnoi-tetta, josta otettiin näyte PAH-analysointia varten. Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 5 900 mg/kg ylittää vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 200 mg/kg, joten kyseinen materi-aali on PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.

Koulurakennuksen ikkunamaalista otettiin näyte lyijyanalysointia varten. Näytteen lyijypitoisuus 1 100 mg/kg alittaa vaaralliselle jätteelle asetetun raja-arvon 1 500 mg/kg, joten kyseinen maali ei lyijyn suhteen vaarallista jätettä. Kuitenkin huomioiden lyijypitoisuus, suositetaan ikkunoihin kohdistuvissa töissä suojautumaan lyijyä sisältävien materiaalien käsittelyn vaatimalla tavalla.

4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tehtyjen tutkimuksien perusteella kohteen ylä- ja alapohjarakenteiden kosteustekninen toiminta on heikkoa ja otettujen näytteiden perusteella rakenteissa on mikrobivaurioita. Koulurakennuk-sen havaitun poikkeavan hajun perusteella mikrobien itiöt ja aineenvaihduntatuotteet sekä muut epäpuhtaudet voivat päästä sisätiloihin asti heikentäen sisäilman laatua.

Alapohjat ja alapohjaliittymät

Kohteessa on useita erilaisia alapohjarakenteita, joihin liittyy riskejä. Koulurakennuksen alapoh-jarakenteen liittymäkohdat ulko- ja väliseiniin eivät ole tiiviit. Lisäksi epätiiveyskohtia on paikoin lämpöputkiläpivientien kohdilla. Alapohjarakenteeseen, erityisesti koulurakennuksen osalla koh-distuu ulkopuolista kosteusrasitusta, mikä näkyi kosteuden vaikutuksesta herkästi vaurioituvasta toja-levyeristeestä otetuttujen näytteiden mikrobituloksissa. Lisäksi eristemateriaalissa oli aistit-tavissa paikoin voimakastakin mikrobiperäistä hajua. Pohjalaatan pikieristys on paikoin hauras, mikä on edesauttanut kosteuden siirtymistä rakenteeseen. Tilojen ollessa alipaineiset ulkoil-maan nähden mikrobien aineenvaihduntatuotteet ja itiöt voivat päästä kulkeutumaan alapohja-rakenteen eristetilasta epätiiveyskohtien kautta sisätiloihin. Aineenvaihduntatuotteet ovat kaa-sumaisia ja kulkeutuvat hyvin pienistä raoista sisälle.

Väliseinien alaosissa ei tarkastetuilta osin havaittu kapilaarikatkoja, jolloin rakenteisiin kohdistu-van kosteusrasituksen seurauksena kosteus pääsee nousemaan kapillaarisesti väliseinäraken-teiden alaosiin, mikä näkyi myös puurakenteesta otetun mikronäytteen tuloksessa viitteenä vau-riosta. Lisäksi tulee huomioida alapohjarakenteen kosteusolosuhteiden vaihtelut rakennuksien välillä.

Liikuntasalin kohdalla lämmöneristeen ollessa betonilaatan päällä on alapohjarakenne yleisesti tunnettu riskirakenne, sillä sen kosteustekninen toiminta on heikkoa ja vanhojen kosteussul-kusivelyiden toiminta on kyseenalaista. Riskin kosteus- ja mikrobivauriolle aiheuttavat maakos-teus, rakenteen kylmyys ja siihen liittyvä kosteuden tiivistymisriski. Vastaavaa tilanne on myös päiväkotirakennuksen purueristeisessä alapohjarakenteessa.


Päiväkotirakennuksessa alapohjan toja-levyeriste on tehtyjen avauksien perusteella ainoastaan ulkoseinien vierustoilla betonirakenteiden välissä. Pintavalu on kuitenkin ohut ja rakenteessa voi olla halkeamia, jolloin mahdolliset epäpuhtaudet voivat päästä kulkeutumaan sisätiloihin saakka ilmavuotojen mukana.

Ulkoseinä

Ulkoseinärakenteessa ei ole höyrynsulkua, jolloin ilmansulkupaperiin (tuulensuoja) on havainto-jen perusteella tiivistynyt kosteutta, jolloin riskit mikrobivaurioille ovat olemassa.

Yläpohja

Yläpohjan heikon ilmatiiveyden seurauksena on tervapaperin alapintaan tiivistynyt sisäilman kosteutta, jolloin yläpohjarakenteisiin on syntynyt mikrobivaurioita. Lisäksi kosteus- ja mikrobi-vaurioiden syntyä ovat edesauttaneet vesikattovuodot. Epäpuhtauksilla on mahdollista päästä yläpohjan epätiiveyskohdista sisätiloihin.

5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET • Kohteessa on useita erilaisia maanvaraisia alapohjarakenteita, jolloin niiden korjaustöi-

den toteuttaminen tiivistyskorjaus- tai kapselointimenetelmin ovat hyvin epävarmaa ja riskinä on ongelmien uusiutuminen. Perusteellisemmat korjausvaihtoehdot ovat puoles-taan kustannuksiltaan merkittäviä.

o Paras tilanne saavutetaan purkamalla alapohjarakenteet kokonaisuudessaan ja asentamalla kapillaarisen kosteuden nousun estävä kerros ja lämmöneristeker-ros uuden laatan alle. Rakenteen tulee olla tiivis.

o Vaihtoehtoisesti kyseeseen voi tulla erilaiset kapselointivaihtoehdot, mutta pu-ru- ja toja-levyeristeet on syytä kuitenkin poistaa ja korvata rakennusfysikaali-sesti toimivilla materiaaleilla / ratkaisuilla.

o Lattian sisään tai alapuolelle perustettujen väliseinien lattiapinnan alapuolelta lähtevät puurakenteet nostetaan lattiapinnan yläpuolelle ja tehdään tarvittavat kapillaarikatkot huomioiden liittymien tiiveys.

• Ulkoseinien höyry- ja ilmatiiveys tulee varmistaa asentamalla lämmöneristyskerroksen sisäpintaan ilmansulku. Ilmansulku tulee liittää tiiviisti ikkunoihin ja oviin sekä ala- ja yläpohjarakenteisiin. Toimenpide vaatii sisäverhouslevyjen poistamisen, jolloin ulkosei-närakenteen kunto voidaan tarkastaa laajemmin ja korjaustyön lopullinen laajuus selvit-tää.

• Yläpohjarakenteen korvaaminen kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella.

Muuta korjauksissa huomioitavaa

Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta.

Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen pur-kumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. Kohteessa on saatettu käyttää asbestipitoisia materiaaleja, mikä tulee huo-mioida tulevissa korjauksissa.


Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mu-kaisesti (KSE 1995).

Oulussa 26.1.2015

Henri Käyrä, RI Asko Karvonen, insinööri (AMK) Asiantuntija Asiantuntija Inspecta Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset

1 (5)

Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU [email protected]

Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4528/14 Inspecta KiraLab, 22.12.2014

Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 Saarijärvi

Kohde: Tarvaalan koulu, Saarijärvi. Hanke 8703. Näytteenottaja: Henri Käyrä ja Asko Karvonen, Inspecta Oy Näytteenottopäivä: 2.12.2014 Näytteet vastaanotettu: 4.12.2014 Analysointi aloitettu: 5.12.2014 (M1-M10), 8.12.2014 (M11-M17)

Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 °C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja +++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja

Näytteet

Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta

M1 RA1 Puu Väliseinän alaosa luokkahuone /käytävä

Viite vauriosta

M2 RA1 tojax alapohja, väliseinän vierus

luokkahuone Vahva viite vauriosta

M3 RA2 min.villa alapohja, ulkoseinän vierus


M4 RA2 korkki ulkoseinän alaosa, sisä-pinnan korkkieriste sokkelia vasten


M5 RA3 min.villa ulkoseinän alaosa käytävä Heikko viite vauriosta

M6 RA4 tojalevy alapohja päädyn luokkatila


M7 RA4 min.villa ulkoseinä, seinän alaosa/lattian rajakohta

päädyn luokkatila


2 (5)




Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta

M8 RA5 puru alapohja, väliseinän vierustalta

Ryhmäopetus-tila


M9 RA6 puru alapohja, ulkoseinän vierusta

Varasto Ei viitettä vauriosta

M10 RA6 min.villa ulkoseinän alaosa Varasto Ei viitettä vauriosta

M11 RA7 puru alapohja, ulkoseinän vierus

Ryhmäopetus-tila


M12 RA7 tojalevy alapohja, ulkoseinän vierus

Ryhmäopetus-tila


M13 RA7 min.villa ulkoseinän alaosa Ryhmäopetus-tila


M14 puru yläpohja Keittiö Vahva viite vauriosta

M15 puru yläpohja Luokkahuone Viite vauriosta

M16 puru yläpohja, keskiosa Eskarin keittiö Viite vauriosta

M17 puru yläpohja, ulkoseinän vierus

Eskarin ryhmäopetustila


Tulokset

Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar

Sieni-itiöt pmy DG18-agar

Bakteerit pmy THG-agar

M1 Yhteensä + A. ochraceus* 1 + Aspergillus + A. versicolor* 4 + Geomyces* 1 + Penicillium + Rhizopus° + Tritirachium* 7 + steriilit sienet +

Yhteensä ++ A. restricti* ++ A. ochraceus* 1 + Penicillium + Tritirachium* 8 + steriilit sienet +

Yhteensä ++

M2 Yhteensä +++ A. ochraceus* 1 + Aspergillus + A. versicolor* 12 + Penicillium ++ Tritirachium* +++ muut sienet +

Yhteensä +++ Aspergillus + A. versicolor* 9 + Penicillium ++ Tritirachium* 9 + Wallemia* 3 +

Yhteensä +++ aktinobakteerit* 16 + muut bakteerit +++

M3 Yhteensä + Paecilomyces* 1 + Penicillium + steriilit sienet +

Yhteensä + A. restricti* 1 + Cladosporium + Penicillium + steriilit sienet +

Yhteensä +

määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, ˚=mikrobin merkitys toistaiseksi avoin

3 (5)







M4 Yhteensä + Penicillium +

Yhteensä + A. restricti* 1 + Cladosporium + Paecilomyces* 1 + Penicillium +

Yhteensä +

M5 Yhteensä + Aspergillus + Geomyces* 1 + Penicillium +

Yhteensä + A. niger° + Aspergillus + Cladosporium + Paecilomyces* 1 + Penicillium + Wallemia* 1 +

Yhteensä +

M6 Yhteensä +++ Penicillium +++

Yhteensä +++ Penicillium +++

Yhteensä +++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit ++

M7 Yhteensä ++++ Paecilomyces* 1 + Penicillium ++++

Yhteensä +++ Penicillium +++

Yhteensä +++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit +

M8 Yhteensä ++ Cladosporium + Paecilomyces* 1 + Penicillium ++

Yhteensä ++ Cladosporium + Paecilomyces* 1 + Penicillium +

Yhteensä +

M9 Yhteensä + Cladosporium + Paecilomyces* 1 + Penicillium +

Yhteensä + Cladosporium + Paecilomyces* 1 + Penicillium +

Yhteensä +

M10 Yhteensä + Aureobasidium° + Geomyces* 1 + Penicillium + Ulocladium* 1 + steriilit sienet +

Yhteensä + Aspergillus + Cladosporium + Penicillium + steriilit sienet +

Yhteensä +

M11 Yhteensä + Penicillium + hiivat + steriilit sienet +

Yhteensä + Cladosporium + Penicillium +

Yhteensä -

M12 Yhteensä + A. ochraceus* 2 + Penicillium +

Yhteensä + A. ochraceus 1 + A. restricti* 11 + steriilit sienet +

Yhteensä + aktinobakteerit* 5 + muut bakteerit +

M13 Yhteensä + Cladosporium + Penicillium + hiivat +

Yhteensä + A. ochraceus 1 + Cladosporium + Penicillium + hiivat +

Yhteensä +


4 (5)







M14 Yhteensä ++++ Penicillium +++ mustat hiivat + vaaleat hiivat ++

Yhteensä +++ Penicillium +++ hiivat +

Yhteensä ++

M15 Yhteensä +++ Penicillium +++ Sporobolomyces* 6 + mustat hiivat + vaaleat hiivat +++

Yhteensä +++ Penicillium +++ mustat hiivat ++ vaaleat hiivat +++

Yhteensä +

M16 Yhteensä +++ Penicillium ++ Sporobolomyces* 4 + mustat hiivat + vaaleat hiivat +

Yhteensä ++ Cladosporium + Penicillium + mustat hiivat + vaaleat hiivat +

Yhteensä +

M17 Yhteensä ++++ Mucor° + Penicillium ++++ mustat hiivat ++++

Yhteensä ++++ Mucor° + Penicillium ++++ mustat hiivat +++

Yhteensä +++


----------------------------------------------

KiraLab

Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT

Mikrobitutkimukset

040 769 2011

5 (5)




LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi

1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin runsas elinkykyisten mikrobien määrä viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä.

Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta.

Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008).

Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja

Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces)

Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia

Merkitys avoin Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat

Tavanomaisia mikrobeja Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet

2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362.

Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342.

Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258

Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6.

Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6.

1 / 1


Asbestianalyysi ASB8767/2014 Inspecta KiraLab, 15.12.2014

Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI

Viite:

Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta.

Kohde:

Tarvaalan koulu Satosuontie 2 43130 Tarvaala

Analyysitulokset:

Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM)

Näytenro: Tutkittava materiaali ja näytteenott opaikka Tulos Asbest ilaatu

1. Finnflex-vinyylilaatta ja musta liima, opettajat, 1.kerros, koulurakennus

(VM) Sisältää asbestia, Huom. Vinyylilaatta sekä musta liima sisältävät asbestia.

krysotiili.

2. Muovimaton alta tasoite + musta liima, wc tila, 1.kerros, koulurakennus

(VM) Sisältää asbestia, Huom. Musta liima sisältää asbes-tia.

krysotiili.

3. Hovi-vinyylilaatta 300 mm x 300 mm ja liima + lattiatasoite, luokka 5. – 6. Koulurakennus

(EM) Ei sisällä asbestia. -

4. Muovitapetin liima ja seinätasoite, wc tila, esikou-lurakennus

(VM) Ei sisällä asbestia. -

5. Tiilimuurauksen valkoinen pinnoite, varasto, esikoulurakennus

(VM) Ei sisällä asbestia. -

6. Vedeneristyspiki, alapohja, koulurakennus (VM) Ei sisällä asbestia. -

7. Vedeneristyspiki, alapohja, esikoulurakennus (VM) Ei sisällä asbestia. -

8. Sokkelimaali/-pinnoite, esikoulurakennus (EM) Ei sisällä asbestia. -

Inspecta KiraLab

Niko Koskensalmi geologi, FM

1 / 1


PAH-analyysi PAH1236/2014 Inspecta KiraLab, 15.12.2014


Viite:


Kohde:


Tehtävät:

Tehtävänä oli määrittää kohteesta otetuista näytteistä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet.

Tutkimusmenetelmä:

PAH-määritykset suoritettiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä.

Tulokset:

Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti (tuore-paino) eli mg/kg. Tutkittujen näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat seuraavat:

Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus

1. Vedeneristyspiki, alapohja, koulurakennus 5,0 mg/kg

2. Vedeneristyspiki, alapohja, esikoulurakennus 19 mg/kg

3. Sokkelimaali / -pinnoite, esikoulurakennus 5700 mg/kg

Yhteenveto:

Näytteiden 1 ja 2 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet alittavat vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon (200 mg/kg), joten kyseiset materiaalit eivät ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.

Näytteen 3 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylittää vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon (200 mg/kg), joten kyseinen materiaali on PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.

Inspecta KiraLab

Mikko Kivelä laboratorioanalyytikko, AMK

1 / 1


Lyijy analyysi Pb94/2014 Inspecta KiraLab, 16.12.2014


Viite:


Kohde:


Tehtävät:

Tutkimuskohteesta otetusta maalinäytteestä määritettiin lyijypitoisuus.

Tutkimusmenetelmä:

Näytteen analysointi suoritettiin Kemian tutkimuspalvelut Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esi-tetty liitteenä.

Tulokset:

Tutkittavan näytteen lyijypitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti eli mg/kg. Tutkitun näytteen lyijypitoisuus oli seuraava:

Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Lyijy pitoisuus

1. Ikkunamaali, koulurakennus 1100 mg/kg

Yhteenveto:

Näytteen lyijypitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle asetetun raja-arvon (lyijylle 1500 mg/kg), joten ky-seinen maali ei ole lyijyn suhteen vaarallista jätettä.

Inspecta KiraLab

Mikko Kivelä laboratorioanalyytikko, AMK

h8703 k.tut tarvaala · • rakennekosteusmittari: vaisala hmi-41 / hmp-42 • paine-eromittari:...

Documents