1

1 ∥ 2014

6urapolulla

Huippu-urheilijat yrittäjän

26 Vastuullinen yritysei kierrätystäpelkää

18 Mistä MYYNTI syntyy?

Läpinäkyväliiketoiminta tuo tulosta12TEEMA

HAAGA-HEL IA

HA

AG

A-H

ELI

A a

mm

att

iko

rke

ak

ou

lun

sid

osr

yhm

äle

hti

2

Tässä numerossa

16Gaming lähti kaupungille

HAAGA-HELIAn Gaming-tapahtuma toi pelillisen oppimisympäristön markkinointiviestinnän opiskeluun tänä lukuvuonna jo toistamiseen. Nyt opiskelijat lähe-tettiin iPadien kanssa kaupungille tehtäviä suorittamaan.

Brändejä ja viestintää koskevissa tehtävissä pyydet tiin mm. valokuvakollaaseja tietyn kaupunginosan visuaali-sesta ilmeestä sekä mainonnan erottuvuudesta. Parhaista kuvista ja perusteluista sai eniten pisteitä.

– Pelillisyys eli gamification valitaan opetusmetodiksi yhä useammin, sanovat pelitapahtumaa ohjanneet ja arvioineet lehtorit Kevin Gore ja Matti Helelä.

Kuv

a: T

omm

i Tuo

mi

3

5 ∣ Pääkirjoitus

6 ∣ Urapolulla Huippuunsa viritetyt

11 ∣ 3+1 kysymystä 12 ∣

Jaa tietoa – kartuta tulosta

Superduuni

Työhyvinvointi tuo tulosta ja työniloa

16 ∣ Tutkimus ja kehitys

Pelien maailmasta potkua opiskeluun

Tunteet ja piilevät tarpeet esiin

Kehittämisen kohteena myynti

Missio kirkkaaksi myös maailmalla

20 ∣ Yritysyhteistyö

Oma yritys innolla käyntiin

Tulevaisuuden huippumyyjät

Miele lähti partneriksi

Juho Ojamasta Best Seller 2014

24 ∣ Opiskelijat tilaustöissä

Kansainväliseksi opiskelijoiden avulla

ICT-innovaatio – jumppakello

Me yhdessä -kampanja

Hyvinvointijuomia apteekin hyllylltä

28 ∣ Takaisin koulun penkille Opoksi ja maisteriksi

30 ∣ Viisi tärkeää tavaraa 31 ∣ Makuasioita RAW! Raakaruokaa lautaselle

32 ∣ Ajankohtaista 34 ∣ Kolumni 35 ∣ Alumni

36 ∣ Koulutuskalenteri 38 ∣ Maailmalla

TEEMA Hyvä johtaminen

6

KASVUYRITYKSEN JOHTAMINEN (30 op) Koulutus on suunniteltu kasvuhakuisten pk-yritysten avainhenkilöille. Koulutuksen aikana osallistuja oppii rakentamaan yritykselle sen toimintaan sopivan kasvupolun, johtamaan yritystä strategialähtöisesti ja kannattavasti sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa.

MEDIALIIKETOIMINTA JA KONSEPTISUUNNITTELU (30 op)Media-alan ammattilaisille ja liiketoiminnan kehittäjille. Koulutuksen keskeisiä sisältöjä ovat medialiiketoiminta, konseptisuunnittelu sekä myynti ja markkinointi. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä HAAGA-HELIA ja Metropolia ammattikorkeakoulut.

Koulutusten aikataulu ja hintaKoulutukset toteutetaan ajalla 09/2014–04/2015. Koulutuksiin kuuluu 11 lähipäivää, jotka pidetään 3–4 viikon välein HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Pasilan toimipisteessä, osoitteessa Ratapihantie 13, Helsinki.

Koulutusten hinta on á 250 euroa.

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja haku viimeistään 5.6.2014 osoitteessa www.haaga-helia.fi/oppis

Lisätiedot: Ilkka Uronen, projektipäällikkö, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, 050 5720343, ilkka.uronen@haaga-helia.fi

Uusia ideoita ja osaamista kasvuyritysten ja media-alan ammattilaisille

Ilmoituskoot ja -hinnat1/1: 220 x 285 mm (+ 5mm bleed) 1650,-1/2 vaaka: 190 x 124 mm 800,-1/2 pysty: 94 x 250 mm 800,-1/4 pysty: 94 x 124 mm 450,-

Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat. Pikkuilmoitukset jätetään marginaalien sisään.

Palaute ja osoitteenmuutokset: viestinta@haaga-helia.fi

Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen (ari.nevalainen@haaga-helia.fi). HAAGA-HELIA amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

HAAGA-HELIA Signals, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611 ▪ Julkaisija HAAGA-HELIA ammatti korkeakoulu ▪ Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi ▪ Toimi tusneuvosto Jouni Ahonen, Anna Hermiö, Pekka Huolman, Teemu Kokko, Anna Melgin, Ari Nevalainen, Lauri Tuomi ▪ Ulkoasu ja taitto Otavamedia Oy, Asiakasviestintä ▪ Kannen kuva Marjo Tynkkynen ▪ Paperi Kansi Galerie Art Gloss 170 g, sisäsivut Galerie Art Silk 115 g ▪ Paino Newprint Oy.

Tämän lehden kirjoittajat: Sofia Anton, Anneli Frantti, Nina Garlo, Heidi Merima Halonen, Anna Hermiö, Anna Melgin, Linda Pynnönen, Terhi Rauhala, Okko Sahlberg, Riitta Säteri, Päivi Tanninen, Tuuli Uronen, Johanna Vuori.

Pääkirjoitus

Johtaminen on vahvasti sidoksissa toi-mintaympäristöön. Erilaiset asiat korostuvat tilanteesta ja ihmisistä riippuen. Perinteisesti johtamisen tutkimuksessa johtaminen on jaettu management- ja leadership-puoleen. Käytännössä johtaminen on kuitenkin vahvasti kokonaisuus, jossa monet tekijät vai-kuttavat ja joka vaikuttaa moneen tekijään. Itse pidän tärkeänä johtamisessa suun-nannäyttäjänä toimivaa visiota siitä, mitä haluamme olla, ja vahvaa tahtoa päästä sinne. Samantapaisena peruslähtökohtana johtami-sessa toimivat jokaisen organisaation ytimessä olevat, aikaa kestävät perusarvot. Ne on tär-keä tunnistaa, sillä vahvat, yrityskulttuuriin ajan myötä juurtuneet perusarvot kantavat muutosten ja vuosien yli. HAAGA-HELIAssa tällainen tunnistettu kantava perusarvo on yritys- ja elinkeinoelämälähtöisyys. Kaikki kantaoppilaitoksemme ovat olleet yritysten perustamia tavoitteenaan tuottaa työelä-mässä tarvittavaa osaamista. Tulevaisuuteen kantavista perusarvoista on tarpeen kuitenkin erottaa ne organisaation yrityskulttuuriin

Johtaminen vaikuttaasyöpyneet toimintamallit, jotka eivät enää vastaa toimintaympäristön vaateisiin ja joista voi muodostua kehityksen jarru.

Johtamisessa strategialla kuvataan matkaa vision saavuttamiseksi. Johtamisen haaste on saada tämä strategia vietyä arkeen ja kaikille omassa työssä tunnistettavaksi. Matka toteutuu ja tavoitteet saavutetaan organisaatiossa työskentelevien ihmisten kautta. Leadershipin keskeinen kysymys onkin, miten saada kaikki mukaan yhteiseen tekemiseen yhteisen tavoitteen puolesta. Eikä vain tekemiseen puurtamisena, vaan niin, että jokainen voisi myös kokea työn tekemisen iloa. Yhdessä tehden, toisia arvostaen, hyvin voiden. Kun tässä onnistutaan, se näkyy myös asiakkaille monella tapaa laadukkaina tuotteina ja ennen kaikkea palveluna. Tämä heijastuu hyvän kierteen kautta tuloksiin kulloisessakin toimintaympäristössä.

Ritva Laakso-Manninenrehtori

6

Huippuunsa viritetytTeksti Terhi Rauhala | Kuvat Marjo Tynkkynen

Urheilu-ura kerryttää osaamista, joka HAAGA-HELIAssa jalostetaan työuraksi kilpakenttien jälkeiseen elämään.

Urapolulla

7

Huippu-urheilijasta yrittäjäksi -ohjelman ensim-mäinen opiskelijaryhmä aloitti opintonsa HAAGA-HELIAn avoimen amk:n puolella viime syksynä. Korkeakoulun kampuksilla onkin

voinut törmätä tunnettuihin kasvoihin. Yksi heistä on alppihiihtäjä Andreas Romar, jonka aktiivi-

ura on täysillä käynnissä. Kantapäävamman vuoksi Sotshin talviolympialaiset jäivät kuitenkin väliin ja kevään kalenteriin tuli tilaa opinnoille. Laiha lohtu, sanoisi moni, mutta Romar itse suhtautuu asiaan rauhallisesti.

– On odotettavissa, että loukkaantumisia tulee jossain vaiheessa uraa. Alppilajeissa on aina omat riskinsä, kun vauhti on kova, hän sanoo.

Kevään aikana mies on ehtinyt luennoillekin, näin alkuun peruskursseille tietojenkäsittelyyn, markkinointiin ja myyntiin liittyen.

Andreas Romarin molemmat vanhemmat ovat opettajia, ja koulunkäynti on ollut aina arvossaan. Romar hoiti lukionkin kunnialla loppuun, vaikka urheilu vei jo silloin valtaosan ajasta ja matkapäiviä kertyi. HAAGA-HELIAn ohjelmasta hän in-nostui, koska se on rakennettu joustavaksi ja huippu-urheilijan aikatauluihin sopivaksi.

– En tule valmistumaan urheilu-urani aikana, vaikka tavoit-teena on tietysti suorittaa opinnot mahdollisimman pian. Kun ura on nousussa, yhteistyö sidosryhmien, kuten median kanssa vaatii koko ajan enemmän, hän sanoo.

Opiskelua on helpottanut se, että ryhmä koostuu muista vertaisista: opiskelutoverit ymmärtävät urhelijan elämää ja aikatauluja.

– Kaikki voi muuttua sekunnissa. Jos tulee jokin louk-kaantuminen, loppuu kaikki. Ei silloin pysty keskittymään mihinkään, vaikka olisi monta asiaa hoidettavana.

– Urheilijat pystyvät myös jeesaamaan toisiaan yli lajirajo-jen. Täällä ideat aidosti vaihtuvat, hän kiittelee.

Romar uskoo, että myös työura, sitten joskus, tulee pyöri-mään urheilun ympärillä.

Urheilijat pystyvät myös jeesaamaan toisiaan yli lajirajojen. Täällä ideat aidosti vaihtuvat.

Urapolku: Andreas Romar

2014 Toipuu alkuvuoden kantapäävammasta, harjoittelu jatkuu, tähtäimessä helmikuun 2015 alppihiihdon MM-kisat Vailissa.

2013 MM-kisoissa syöksylaskun 5. ja superalppiyhdistetyn 4. sija.

Aloittaa syksyllä HAAGA-HELIAn Huippu-urheilijasta yrittäjäksi -ohjelmassa.

2012 Maailmancupissa kaksi kertaa seitsemäs suurpujottelussa.

2011 Ensimmäisen kerran pisteille alppihiihdon maailmancupissa Wengenissä: kotiintuomisina 17. sija alppiyhdistetyssä.

Neljä SM-mitalia (3 kultaa ja 1 hopea).

2010 Olympialaiset Vancouverissa Kanadassa.

2009 Syöksylaskun pronssia nuorten MM-kisoissa Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa.

Kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen alppihiihdon MM-mitali Suomelle syöksylaskussa.

Syöksylaskun SM-kultaa.

2007 Debytoi alppihiihdon maailmancupissa tammikuun kisassa Kitzbühelissä.

1992 3-vuotias Andreas pääsee suksille ensimmäisen kerran.

– Tämä on unelma-ammattini ja nautin kaikesta tästä tekemisestä.

Kantapääkin on parantunut aikataulussa ja mies palasi rinteeseen huhtikuussa. Toukokuussa rinnepäiviä kerrytettiin tavanomaista enemmän, jotta harjoittelussa saatiin kiinni muita huippuja. Ensi kausi tuo jälleen tullessaan arvokisoja, kun maailmamestaruudesta mitellään Coloradon Beaver Creekissä Yhdysvalloissa.

Syöksylasku on ollut perinteisesti Romarin vahvuus. Hän on rikkonut lajin kotimaisia ennätyksiä toisensa perään ja pärjännyt hyvin MM-tasolla. Vaan kuinka nopea Romar sitten oikein on?

– Normaali vauhti on siinä 120–140 kilometriä tunnissa. Viime talvena Wengenissä, kun oli nopea keli, vauhti nousi hieman yli 160 kilometriin tunnissa, hän kertoo.

Miltä se tuntuu?– No ei kauheasti miltään. Siinä vaiheessa mäkeä olet jo

laskenut sen kaksi minuuttia ja olet aika puhki. Ajatukset eivät toimi samalla tavalla, eikä siinä ehdi rekisteröidä, että "menen-pä minä lujaa", Romar naurahtaa.

– Tässä lajissa marginaalit ovat todella pienet. Käytännössä kisoissa on parisenkymmentä jätkää, joista kuka tahansa voi voittaa sen lähdön.

8

Maurizio Pratesi on yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä koripalloilijoitamme: Suomen mestari, Saksan Bundesliigan kaksinkertainen hopeamitalisti ja 45 maajoukkueottelun mies.

Hän päätti aktiiviuransa vuonna 2008 ja on sen jälkeen toimi-nut järjestöpuolella, monikulttuurisen nuorisotyön parissa.

– Kuten urheilu-urallakin, saan tehdä sitä mistä pidän. Pystyn toteuttamaan itseäni tavalla, jossa voin itse innovoida ja ideoida projekteja, hän kertoo.

Pratesi työskentelee toiminnanjohtajana Walter ry:ssä, joka pyrkii edistämään kulttuurien välistä vuorovaikutusta Suomes-sa, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tänä keväänä yhdistys palkittiin Ensi- ja turvakotien liiton Hyvä teko lapselle -palkin-nolla kiitoksena työstä moniarvoisuuden, suvaitsevaisuuden ja lasten ja nuorten yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi.

– Toiminnassamme on mukana aktiivisia ammattiurheilijoi-ta ja taiteilijoita, jotka tekevät kiusaamista ja syrjintää ennalta ehkäisevää työtä esimerkiksi kouluissa.

Pratesi toteaa järjestötyön olleen pehmeä lasku työelämään juuri tekemisen vapauden vuoksi, vaikka hän on joutunutkin opettelemaan kaiken kantapään kautta.

– Ainoa koulutustaustani on Ravintolakoulu Perho, vaikka toki olen käynyt työn ohessa erilaisia kursseja. Koen, että on todella tärkeää, että koulutustausta on laajempi. Motivaatio opiskeluun on kasvanut viime vuosina ja lopulta HAAGA-HELIAsta löytyi tämä sopiva yrittäjä-koulutusohjelma.

Työnsä ohessa Pratesi on kehittänyt omaa liikeideaansa, joten HAAGA-HELIAn ohjelmassa kaikki palat loksahtivat paikoilleen.

– Olen vielä opintojen alkuvaiheessa, mutta jo nyt näen, mitä kursseja kannattaa valita ja millainen merkitys niillä on työn kannalta. Elämänkokemus ja tehty työ on antanut pers pek tiiviä ja osaan arvostaa koulutusta.

Pratesin ainevalinnat tulevat keskittymään hr-puoleen ja markkinointiin, tulevaa yritystoimintaa silmällä pitäen.

– Ajatuksena on tarjota intercultural-työpajoja monikult-tuurisille työyhteisöille, joiden tiimityötä ja työtapoja halutaan tehostaa. Varsinkin yritysjohto, joka usein on kantaväestöä, joutuu johtamaan hyvin moninaisista taustoista tulevia ihmisiä, Pratesi kuvailee.

Toiminta on jo käynnissä, joskin osa-aikaisesti. – Kunhan idea on hiottu loppuun asti, pitäisi vielä uskaltaa

hypätä normaalityöelämän ulkopuolelle, yrittäjäksi, Pratesi hymyilee. ▫

Urapolulla

9

Urapolku: Maurizio Pratesi

2012- Walter ry, toiminnanjohtaja

Aloittaa opinnot HAAGA-HELIAssa

2008- Suomen palloliitto, monikulttuurisuusasiantuntija

2008 Päättää koripallouransa Torpan Pojissa

2006 - 08 09 Helsinki Human Rights -säätiö, johtaja

2003 - 06 Helsingin Diakonissalaitos, projektipäällikkö

2002 Paluu Suomeen ja Korisliigaan Hongan väreihin

1996 - 2001 Koripalloammattilaisena Saksan Bundesliigassa. Kaksi liigahopeaa.

Viime syksynä alkanut Huippu-urheilijasta yrittäjäksi -ohjelma on ainutlaatuinen pilotti Suomessa. Opin-noissa hyödynnetään urheilijoiden aktiiviuransa aikana hankkimaa kokemusta ja verkostoja. Koulutuksen

aikana hiotaan omaa bisnesideaa ja perustetaan yritys, ellei sellaista jo ole. Tähän opiskelijat saavat mentorointia ja yrittäjyyssparrausta HAAGA-HELIAn StartUp Schoolissa. Opinnot tähtäävät ammatti-korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

– Huippu-urheilussa ja yrittäjyydessä on paljon samaa. Urheilija oppii keskittymistä, tavoitteiden asettamista, ongelmanratkaisutai-toja ja projektiosaamista. Esimerkiksi olympialaiset ovat iso projekti, jossa on välitavoitteita. Samoin kokemusta tulee markkinoinnista ja sidosryhmäsuhteiden hoidosta, kuvailee ohjelman koordinaattori Auli Pekkala HAAGA-HELIAsta.

Hän on tehnyt väitöskirjan huippu-urheilijan yrittäjyyspääomasta. Koulutukseen on valittu ryhmä urheilijoita haastattelun ja

avoimen hakemuksen perusteella. Opinnot rakennetaan urheilun ehdoilla niiden osalta, joilla urheilu-ura on vielä kesken.

– Esimerkiksi virtuaaliopintoja hyödynnetään aktiivisesti ulko-maanreissujen aikana.

Toisaalta jos loukkaantumisen takia tulee taukoa urheilusta, voi siirtyä toipumisen ajaksi opintojen pariin. On hyvin tärkeää, että senkin ajan voi käyttää hyödyllisesti. Koulutuksessa kootaan aina pääomaa tulevaa varten, Pekkala miettii.

Ensimmäisen opiskelijaryhmän kohdalla kokemusten jakaminen yli lajirajojen ja eri ikäisten urheilijoiden kesken on osoittautunut tärkeäksi. Oppimista tapahtuu puolin ja toisin. ▫

HAAGA-HELIA kouluttaa urheilijoista yrittäjiä

Huippu-urheilijasta yrittäjäksistarttaa taas syksylläSeuraava Huippu-urheilijasta yrittäjäksi -ohjelma

alkaa syksyllä 2014.

Koulutus on suunnattu huippu-urheilijoille sekä uraansa

päättämässä oleville huippu-urheilijoille, joilla on toimiva

yritys tai innostus ryhtyä yrittäjäksi urheilu-uran jatkoksi.

Opinnot aloitetaan avoimessa ammattikorkeakoulussa

ja 60 opintopisteen jälkeen opiskelija voi hakea sopivaan,

yritystoimintaa tukevaan tutkintokoulutukseen. Opinnot

suoritetaan joustavasti urheilu-uran ehdoilla HAAGA-

HELIAn eri kampuksilla. Tavoitteena on ammattikorkeakou-

lututkinto.

Lisätiedot: haaga-helia.fi/fi/avoinamk/urho

auli.pekkala@haaga-helia.fi

10

www.cmbravintolat.fi

Hyvän fiiliksen puolesta!

LAHTI

LAHTI

www.kespro.com

HoReCa-alan parhaatraaka-aineet!

11

Teksti Anneli Frantti | Kuva Kustannusosakeyhtiö Teos

+1 kysymystä

Mistä Nizzan-projekti sai alkunsa?Olen toistakymmentä vuotta viettänyt osan ajasta kakkosasunnossani Nizzassa. Tunnen tämän kaupungin ja myös jääkiekkojoukkue Les Aiglesin (Kotkat), jonka kotihalli on yliopiston vieressä. Jossain kohtaa syntyi ajatus tuoda suomalaisia peliuran ja työelämän taitekohdassa olevia nuoria tänne pelaamaan ja opiskelemaan. Idea onnistui, ja pelaajille järjestyi opintotuen oheen myös taloudellista tukea mm. oman nimikkorahastoni ja parin hyvän ystäväni kautta. Minulle itselleni oli tärkeää pystyä auttamaan nuoria siirtymään jääkiekkouralta opintojen ja ammatin pariin.

Mitä huippu-urheilun ja opiskelun yhdis-täminen vaatii?Tarvitaan määrätietoisuutta, pitkäjänteisyyttä ja henkistä kovuutta. On osattava pysyä aikatau-luissa ja tavoitteissa. Opintoja ei voi tehdä joskus ja joulu lomalla, vaan silloin, kun on sovittu. Vuorokaudessa on 24 tuntia, joista osa menee nukkumiseen ja osa jääkiekkoon – vaatii kanttia ja selkärankaa käyttää se loppuaika opiskeluun. Elämä jatkuu jääkiekon jälkeenkin.

Viime vuonna Kotkien suomalaispelaajista kaksi opiskeli täällä. Yhteensä projektin aikana olemme saaneet tänne kolme suomalaispelaajaa opiskelijoiksi. Suomalaiset ovat nostaneet joukkueen tasoa, ja 2012-kaudella Kotkat voitti ensimmäistä kertaa koko runkosarjan. Pojat ovat hoitaneet koulunsa hyvin, kuten myös kiekkoilun.

Kiekot ja opiskelut maaliinSuomalainen jääkiekkolegenda Juha Rantasila opiskeli juristiksi ja teki töitä samalla kun pelasi jääkiekkoa Suomen huipulla 1960- ja 70-luvuilla. HIFK:n ja Leijonien tunnettu maalintekijä ja sittemmin menestyksekäs liikejuristi palasi tavallaan juurilleen, kun hän kolme vuotta sitten ryhtyi sillanrakentajaksi suomalaisten nuorten pelaajien ja heidän opiskelujensa välille Nizzassa.

Menneisyys on hyvä renki, mutta huono isäntä – avaa vähän tätä ajatustasi?Jääkiekolla ei elä – se loppuu aikanaan, eikä puku-kopissa voi loputtomasti hengailla. Jossain kohtaa jääkiekosta tulee pelaajalle menneisyyttä. Meriit-tejä on osattava hyödyntää jo pelaamisen aikana ja varsinkin uran jälkeen. Omien mahdollisuuksien käyttämisestä jokainen päättää itse.

Tulevaisuuteen kannattaa varautua, ennen kuin tulee seinä eteen. Tässä olen pyrkinyt tukemaan näitä poikia täällä, olen auttanut opiskelujen aloittamisessa ja kannustanut matkan varrella. He ovat tehneet opintojaan yhteistyössä HAAGA-HELIAn kanssa, ja kaksi heistä on nyt keväällä valmistumassa.

Mitä mietit projektin jälkeen?Tämä on ollut hieno tilaisuus junioripelaajille, jotka ovat pelanneet pitkään, mutta joille jää-kiekosta ei ole tulossa ammattia. Pelaaminen on mahdollistanut opiskelun Ranskassa. Kun nuori kiekkoilija kolmessa vuodessa suorittaa tutkinnon ja samalla petraa englannin ja ranskan kielen tai-tonsa kunnolliseksi ja rakentaa itselleen kansainvä-lisen verkoston, tästä voi olla erittäin tyytyväinen.

Saavutimme konkreettista hyötyä: pojat pää-sivät elämässään eteenpäin ja ovat nyt omillaan. Olen hyvällä mielellä siitä, että pystyin rakenta-maan mallia opintojen, urheilun ja työnteon integroimiseksi. HAAGA-HELIA on ollut niin ikään tienraivaajan roolissa tässä projektissa. ▫

Juha Rantasila oli HIFK:n ja Leijonien 1960- ja 70-lukujen tähtipakki ja myös maalikuningas. Hän yhdisti aikoinaan huippu-urheilun ja opiskelun ja on nyttemmin ohjannut nuoria jääkiekkoili-joita opintojen ja pelaamisen yhdistä-miseen Ranskassa.

HYVÄ JOHTAJAONNELLISET TYÖNTEKIJÄT

Työssä viihtyminen

Luottamus

Läpinäkyvyys

Jatkuvuus

Kehittäminen

12

Kun olennainen tieto jaetaan kaikille ja avataan ymmärrettävään muotoon, jokaisen on muodos-tettava oma näkemyksensä yrityksen tilanteesta ja omasta roolistaan siinä. Johtajan työksi jää mielipi-

teiden runsauden kanavointi niin, että työntekijät työskentele-vät samojen tavoitteiden eteen.

Numerot auki

Ohjelmistosuunnittelu- ja konsulttiyritys Futurice on hyvä esimerkki läpinäkyvästä yrityskulttuurista ja yrityksestä, jossa työntekijät aidosti viihtyvät. Onnelliset työntekijät saavat asiak-kaatkin onnellisiksi.

– Open Book Management -filosofian mukaisesti yrityksen numerot avataan koko henkilöstölle. Näin työntekijät näkevät, miten yritys toimii. Heillä on myös mahdollisuus itse vaikuttaa yrityksen menestykseen. Jokainen työntekijä saa sekä vapautta että vastuuta. Johtajan tehtävä on auttaa muita ajattelemaan itse. Hänellä pitää olla kykyä ohjata keskustelua ja toimia tehokkaasti mielipiteiden kakofoniassa. Työntekijöiden täytyy pyrkiä samaan suuntaan näkemyseroista huolimatta, Futuricen liiketoimintakonsultoinnin vetäjä Mathias Calonius pohtii.

Jaa tietoa – kartuta tulostaYritystoiminnassa läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että jokaisen työntekijän on otettava vastuuta menestymisestä.

Teksti Päivi Brink | Kuvitus Anne Kiiski

Calonius tiivistää läpinäkyvyyden edut kymmeneen pääkohtaan.

1. Autonomia

Jotta ihminen pystyy itsenäiseen päätöksentekoon, hänen täytyy tietää, miten oma toiminta vaikuttaa kokonaisuuteen.

2. Positiivinen kontrolli

Kun kaikki tieto on saatavilla, jokainen toimii automaattisesti oikein yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Avoimuus tuo jokaisen toiminnan näkyville ja kontrolloitavaksi.

3. Itsensä managerointi ja epähierarkkisuus

Pääsy oleelliseen tietoon mahdollistaa itsensä paremman johtamisen ja epähierarkkisuuden. Tietointensiivisessä taloudessa tuottavuus syntyy mahdollisuudesta hyödyntää mahdollisimman helposti koko henkilöstön tietoa ja osaamista. Ei ole aikaa odottaa, että tieto valuu johtajilta alaisille.

4. Luottamus

Kaikki tietävät, mikä firman tilanne on nyt ja lähitulevaisuudessa. Myös vaikeista asioista kerrotaan ja niistä keskustellaan.

5. Palaute ja oikean käyttäytymisen vahvistaminen

Työntekijät saavat nopeasti palautetta työstään monelta taholta ja näin vahvistetaan oikeanlaista käyttäytymistä.

Teema Hyvä johtaminen

ONNELLISET ASIAKKAAT

13

Futuricen työkaluja läpinäkyvyyden lisäämiseenFuturFriday

Kerran kuussa koko yritys osallistuu firman ruokasalissa tai

videoyhteyden päässä infotilaisuuteen. Siihen kuuluu puolen

tunnin Ask the CEO -sessio, jossa kuka vain voi kysyä suoraan

toimitusjohtajalta, mitä haluaa.

90secPulse

Jatkuvasti vaihtuvia, erikseen toteutettavia kyselyjä, joiden

vastaamiseen menee noin 90 sekuntia. Niissä haetaan työnte-

kijöiden näkemyksiä tarkkaan rajatuista aiheista. Tulokset

käydään läpi FuturFridayn aikana.

Speed Date

Pikadeittailu voi olla myös toimitusjohtajan työväline. Hän

kutsuu jokaisen vuorollaan keskustelemaan kanssaan noin

varttitunniksi.

Sisäiset chat-kanavat

Käytössä on kymmeniä aktiivisia chat-kanavia, jonka avulla

kaikki voivat seurata haluamiaan aiheita ja ymmärtää, mikä

on firman pulssi.

Futurice lyhyestiOhjelmistosuunnittelu- ja konsulttiyrityksessä on noin 200

työntekijää Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Sveitsissä.

Peruskysymys: ”Onko tämä päätös hyväksi asiakkaillemme,

työntekijöillemme ja talousluvuillemme tänään ja huomenna?”

Yrityksen oppeja jaetaan blogissa blog.futurice.com

6. Fokus, tulokset

Kaikki tietävät, mitä eri yksiköt tekevät ja minkälaista tulosta ne tekevät. Tämä auttaa keskittymään omaan suoritukseen. Palkitse-minen ei kohdistu niinkään yksittäisiin henkilöihin vaan perustuu koko yrityksen menestykseen.

7. Krediitti, kunnioitus

Ihmisen työmotivaatio löytyy, kun hän kokee hallitsevansa tehtä-vänsä ja hänellä on valtaa suunnitella omaa työtään. Kun tekee, mitä osaa, saa kiitosta.

8. Oppiminen

Ne organisaatiot, jotka pystyvät oppimaan nopeasti, ovat pitkäikäi-siä. Läpinäkyvyys tukee oppimista. Asioiden syy-seuraussuhteet ym-märretään paremmin ja nähdään, kuinka asiat vaikuttavat toisiinsa myös pidemmällä aikavälillä.

9. Koheesio

Läpinäkyvyyden ansiosta kaikki tavoittelevat samoja asioita. Ta-voitteena on yhteinen pärjääminen ja työskentely koko yrityksen menestyksen eteen.

10. Muutos

Muutos on välttämätöntä. Avoimuus tukee muutosten toteuttamis-ta, koska muutoksen syyt ovat kaikkien tiedossa. ◽

14

Let’s be personal, näkee IKEA❯ IKEA vahvisti lähes 200 esimiehensä myynnin ja laatuajattelun osaamista HAAGA-HELIAn räätälöimässä koulutuksessa. IKEAn tähtäimessä on yksi-

löllisyyden nostaminen niin asiakaspalvelussa kuin jokaisen omassa työssäkin, Let's be personal -sloganin mukaan.– Kaksipäiväinen koulutus rakennettiin 45 minuutin sessioiksi eri tiloihin, ja ikealaiset liikkuivat ryhminä tilasta toiseen. Aiheiksi valittiin asiakasuskol-

lisuus, positiivinen ostokokemus sekä asiakkuuksien arvo ja monimuotoisuus, kertoo eMBA Program Manager Susanna Tammela-Eltvik.Lyhyissä sessioissa haettiin ikään kuin maistiaisia, eli pohdittiin asiakaspalvelua eri kulmista ja saatiin luennoitsijoilta eväitä esimies työhön. Tavoitteena

oli pureutua asiakkaiden lähestymiseen erilaisin ja myös uusin tavoin ja napata parhaat ideat yhteiseen pohdintaan ja viemisiksi alaisille. ▫

Superduuni

26-vuotias Åstrom on valmistunut HAAGA-HELIAsta vuonna 2013. Hän toimii Supercellin PR-koordinaattorina vastuullaan viestintään ja

maineenhallintaan liittyviä hankkeita. Helsingin lisäksi Super-cellillä on toimisto Yhdysvalloissa, Etelä-Koreassa ja Japanissa.

Yrityksen jokaisella tiimillä on vastuuhenkilöt, jotka vastaavat eri projekteista, mutta muuten organisaatio on vapaa turhasta hierarkiasta.

– Meillä ei yksi tyyppi istu tiedon päällä. Asioista keskus-tellaan hyvin avoimesti ja ihmisiä kannustetaan osallistumaan. Välitason esimiehiä ei ole, vaan kaikki tekevät asioita, eikä kenenkään tarvitse käskeä muita tekemään töitä.

Supercellissä yritetään kaikin tavoin valjastaa työntekijöiden täysi potentiaali käyttöön. Yritys ei halua puhua esimerkiksi prosessista, joka on tuttu termi suomalaisessa työelämässä.

– Totta kai meillä on erilaisia toimintamalleja, joiden mukaan edetään, mutta meillä ei pakoteta ihmisiä tiettyyn prosessiin. Kun teet asioita intohimolla, sinuun luotetaan ja saat itse päättää, millainen malli itsellesi parhaiten sopii. Tästä syntyy myös tulosta. Kun työntekijän ei tarvitse kuluttaa ener-giaa siihen, että häntä yritetään tunkea valmiiseen muottiin, motivaatio omaa työtä kohtaan kasvaa, Åström kertoo.

Supercellissä ei myöskään tuijoteta ansioluetteloa tai työko-kemusta.

– Tein mainostoimistossa harjoitteluni ja valmistuin vasta, kun olin jo päässyt tänne töihin. Tämä kertoo mielestäni paljon yrityskulttuuristamme.

Myös henkilöstön työhyvinvoinnista pidetään yrityksessä huolta. Toimistolta löytyy mm. kuntosali, joka on työntekijöi-den kehittämä.

Supercell heittää prosessit roskikseenSuomalainen Supercell on ollut Linda Åstromin työpaikkana vuoden ajan. Mobiili- ja tablettipelei-hin keskittyneen yrityksen työntekijöistä valtaosa työskentelee Suomessa ja viihtyy yrityksessä niin hyvin, että työvoiman vaihtuvuus on minimaalista. Supercellin yrityskulttuuriin ja johtami-seen kuuluu avoimuus.

– Yritys kannustaa siihen, että vietämme yhdessä aikaa ja antaa tätä varten tietyn budjetin. Porukalla voimme mennä vaikkapa konserttiin tai osallistua johonkin tapahtumaan.

– Meillä on hauskaa yhdessä ja hyvä porukka täällä Super-cellissä. Kaikessa toiminnassa meitä ohjaa intohimo. Halu-amme tehdä mahdollisimman hyviä pelejä. Joskus on mennyt myöhään töissä, kun on ollut yksinkertaisesti niin mukavaa, Linda Åström sanoo. ▫

Tekstit Petteri Pohjonen, Anneli Frantti, Päivi Brink | Kuvat Supercell ja Marko Oksa

PR-koordinaattori Linda Åström uskoo, että intohimo ohjaa hyvään työnjälkeen.

Teema Hyvä johtaminen

15

Työhyvinvointi tuotulosta ja työniloa Johtajan muistilistalla työhyvinvointi on usein viimei-senä, irrallisena osionaan yrityksen menestystekijöitä pohdittaessa. Se on kuitenkin kokonaisvaltainen osa koko yrityksen toimintaa strategiasta arkiseen toteu-tukseen saakka. Yrityksissä ei aina omin voimin nähdä oman työpaikan ongelmakohtia. Tuore näkökulma löytyy HAAGA-HELIAn opiskelijoilta.

HAAGA-HELIAn henkilöstöjohtamisen opiskelijoiden opinnäytetyöt taipuvat moneksi yritysten tarpeiden mukaan. Työ ei välttämättä ole tutkielma, vaan työn tuloksena voi myös syntyä lomake, ohjekirja tai suun-

nitelma. Yrityksestä voidaan kirjoittaa joko nimellä tai nimettömänä. Opiskelijan, ohjaajan ja toimeksiantajan yhteisenä tavoitteena on tuoda konkreettista hyötyä opinnäytetyön tilaajalle. Yrityksen toivei-ta kuunnellaan tarkkaan ja lähestymistapa on ratkaisukeskeinen.

– On hyväkin, että opiskelija ei tunne yrityksen kulttuuria ja työilmapiiriä etukäteen. Hän kysyy tuoreita kysymyksiä ja kyseen-alaistaa vanhoja toimintatapoja, henkilöstöjohtamisen lehtori Maria Haukka sanoo.

Ratkaisuja arkeen, vaikutusta menestymiseen

Työhyvinvointi on jokaisen vastuulla. Mutta jos yrityksen johto ei toimi, muiden on vaikea yksilöinä nostattaa ilmapiiriä ja työniloa. Tämä tulee esiin myös opinnäytetöiden tuloksissa ja ratkaisuehdo-tuksissa.

– Hyvä esimies on luotettava, oikeudenmukainen ja välittää aidosti alaisistaan. Hän ottaa selvää ihmisten tarpeista. Tällainen esimies antaa työntekijöille merkityksellisyyden tunteen. Jokainen haluaa kokea olevansa arvostettu, mutta arvostuksen osoittaminen voi olla vaikeaa. Jaksaminen on tunnekysymys, ja työntekijät pitää saada tuntemaan työniloa, Haukka pohtii.

Opiskelijat ovat suositelleet yrityksille tutkielmissaan esimerkiksi lisää mahdollisuuksia uralla etenemiseen tai työntekijöiden toiveiden parempaa kuulemista tai yhdessä tekemisen lisäämistä.

– Asiakkainamme on ollut kaikenlaisia yrityksiä. Nähdäkseni pk-yritykset saavat eniten irti opinnäytetöistä, koska niissä henki-löstöjohtamiseen ei usein pystytä panostamaan. Työhyvinvointia ei pienissä yrityksissä myöskään ymmärretä nähdä kilpailutekijänä. Opiskelija auttaa kääntämään työntekijöiden turhautuneen valituk-sen yhdessä ratkaistaviksi kysymyksiksi.

Työhyvinvointi vaikuttaa konkreettisesti koko yrityksen tulokseen.

– Henkilöstön hyvinvointi on punainen lanka, joka johtaa yrityksen menestykseen. Asiakas palaa yhä uudestaan liik-keeseen, jonka myyjillä on hyvä fiilis työpaikallaan. Tunteet tarttuvat, Haukka toteaa.

HAAGA-HELIAn julkaisu Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta ja työniloa (2012) on saatavana nettikaupasta: shop.haaga-helia.com/ ▫

Opinnäytetöissä pohdittua:▪ Työhuoneesta avotoimistoon Tapiola-ryhmässä

▪ Henkilöstön vaihtuvuus Fennian Contact Centerissä

▪ Vantaan naisyrittäjien arki ja jaksaminen

▪ Kuljettajien työhyvinvointi Kuljetusliike Koskelainen Oy:ssä

▪ Varhaisen tuen mallin toimivuus palvelualalla

Henkilöstön hyvinvointi on punainen lanka, joka johtaa yrityksen menestykseen.

Henkilöstöjohtamisen lehtori Maria Haukka muistuttaa, että työhyvin-vointi on yrityksen kilpailutekijä.

16

Teksti Nina Garlo | Kuvat Sampo Korhonen, Tommi Tuomi

– Teoria-aineiden opiskelu voi olla myös hauskaa ja työelämään entistä paremmin orientoivaa, näkee kansainvälisen viestinnän lehtori Kevin Gore. Tätä väitettä päästiin tuoreeltaan testaamaan HAAGA-HELIAn keväisessä Gaming-tapahtumassa.

Pelien maailma tuo uutta potkua opiskeluun

HAAGA-HELIAn keväisessä Gaming-tapahtumassa markkinointiviestinnän opiskelijat testasivat oppimaansa teoriatietoa peliympäristössä lehtori Kevin Goren johdolla.

17

Pelillistäminen eli gamification puhuttaa juuri nyt monia, sillä mobiiliteknologiaa ja -laitteita halutaan ja voidaan käyttää

myös opetuksen välineenä. Goren mu-kaan pelillinen oppimisympäristö auttaa osallistamaan opiskelijoita perinteistä luokkaopetusta enemmän. Samalla se muuttaa opiskeltavan aiheen hauskaksi ja konkreettiseksi, jolloin uuden tiedon sisäistäminenkin voi parantua.

HAAGA-HELIAn Gaming-tapahtuma toi pelien lainalaisuudet jo toistamiseen lukuvuoden aikana mark-kinointiviestinnän opiskeluun. Creative Corporate and Marketing Communi-cation -kurssin opiskelijat lähtivät pelin varjolla tutustumaan Helsinkiin uudesta näkökulmasta ja saivat pelioppimisen kautta mahdollisuuden testata oppi-maansa teoriatietoa vuorovaikutteisessa ”afrikantähtimäisessä” peliympäristössä.

Joukkuehenkeä ja tiimityötä

HAAGA-HELIAn International Business -koulutusohjelman lehtori Matti Helelä on tyytyväinen uuteen, innovatiiviseen opetustapaan, sillä se tukee myös opiske-lijoiden tulevaisuuden työuraa.

– Paitsi että peliympäristö sisältää teoriaopetuksen sisältöä tukevia tehtäviä, opiskelijat myös oppivat soveltamaan oppimaansa tietoa ja toimimaan yhdessä tiimin kanssa. Voin hyvin kuvitella, että tämänkaltainen opiskelumuoto valmistaa opiskelijoitamme monenlaisiin tulevaisuuden haasteisiin.

Lentävä Liitutaulu Oy:n kehittä-mää SmartFeet-oppimisympäristöön pohjautuvaa opetusmetodia voisi Goren mukaan hyvin hyödyntää HAAGA- HELIAn opetusohjelmissa tulevaisuu-dessa laajemminkin.

– Esimerkiksi matemaattisten ainei-den opiskelussa vastaavanlaista pelillistä oppimisympäristöä voisi myös soveltaa, hän toteaa.

Helsinki haltuun pelioppimisen avullaGaming-tapahtuman alkajaisiksi opiskelijat jaettiin seitsemään ryhmään. Mukaan tällä kertaa lähti myös joukko yhdysvaltalaisia opetusalan asiantunti-joita, jotka olivat vierailulla Suomessa tutustumassa maamme kansainvälistä mainetta niittäneeseen koulutusjärjes-telmään.

Lyhyen pelin sääntöihin ja tavoittei-siin keskittyvän intron jälkeen opiske-lijaryhmät suuntasivat iPadien kanssa kohti Helsingin eri kaupunginosia jalan, metrolla, bussilla tai raitiovaunulla.

Pelin eteneminen tapahtui ikään kuin Afrikan tähti -pelissä: Pelaajat etsivät kartalle merkittyjä pisteitä, joihin saavuttuaan he tekivät tehtävänannon mukaisia tehtäviä, kuten vaikkapa katu-gallupin siitä, minkä median välityksellä suomalaiset saavat tietoonsa tuoreimmat uutiset. Iso osa kurssin suorittajista oli kansainvälisen oppilasvaihdon kautta Suomeen tulleita opiskelijoita, joten peli auttoi heitä myös tutustumaan vaihto-opiskelukaupunkiinsa paremmin samalla, kun he suorittivat markki-nointiviestintään ja brändin hallintaan liittyviä käytännön tehtäviä.

Pelin ohjaajat – tässä tapauksessa joukko kurssin opettajia – valvoivat pelin etenemistä reaaliajassa mobiili-laitteiden avulla ja arvioivat tehtävien suorituksia. Ryhmät keräsivät pisteitä ja kilpailivat keskenään.

Millaisen kuvan pelin kulusta sai Saksasta Suomeen tammikuun puolessa-välissä saapunut Peter Lehmann?

– Tämä on todella hauska tapa oppia uusia asioita – ei todellakaan mikään tyypillinen opiskelumuoto, jossa istutaan luokassa kuuntelemassa opettajan luennointia. Pelioppiminen on hyödyllistä senkin takia, että kaikki tehtävät liittyvät niihin aiheisiin, joita olemme jo tunneilla aiemmin käsitelleet. Sen avulla voidaan panna oppimamme asiat suoraan käytäntöön. ▫

TehtäviäTehtävä: UlkomainontaAlue: Sörnäinen, HelsinkiSörnäisten Kurvi on tärkeä risteyskohta

Helsingissä, jossa liikkuu runsaasti väkeä

ja liikenne on vilkasta. Tästä johtuen alue

on myös mainostajien unelma. Ota valo-

kuvakollaasi alueesta tästä näkökulmasta.

Tehtävä: Brändi symbolina Alue: Kallio, HelsinkiEtsi kauppa/palveluntarjoaja, jonka visu-

aalinen identiteetti tuo Kalliolle tyypillisen

tunnelman parhaiten esiin. Perustele va-

lintasi 4–5 valokuvalla ja myös kirjallisesti.

Tehtävä: BrändituntemusAlue: Kauppatori, HelsinkiEtsi Googlen avulla valokuva Rovion

logosta ja kysy 10 turistilta (ota valokuva

heistä jokaisesta), onko brändi heille

tuttu, eli tietävätkö he, mistä maasta se

on peräisin ja mitä yritys tekee/valmis-

taa? Oikea vastaus: Suomi/Angry Birds.

Raportoi minikyselystä saamasi vastauk-

set statistiikan avulla sekä haastateltavista

otetuin valokuvin. Kysy haastateltavilta,

mistä maasta he ovat kotoisin.

Tehtävä: BrändikertomusAlue: Pasila, HelsinkiKuvittele itsesi Helsingin kaupungin työn-

tekijäksi. Olet saanut tehtäväksesi kuvata

Itä-Pasilan ”tarinaa” valokuvin. Otsikko

kertomuksellesi on ”Klassisen betonivii-

dakon inhimillinen puoli”.

Kaupunkirasteilla tehtävinä oli mm. galluppeja ja valokuvakollaaseja.

18

Tunteiden ja piilevien tarpeiden vaikutus b-to-b- myyntiin on kasvavaa kiinnostusta herättävä ilmiö. HAAGA-HELIAn koordinoima MANIA-hanke tutkii tätä aihetta ensimmäisenä

Suomessa ja kansainvälisestikin uudella tavalla.Kuluttajamyynnissä on jo kauan tiedetty, että tunteet

vaikuttavat vahvasti ihmisten ostopäätöksiin. MANIAn tutkijoiden oletus on, että myöskään b-to-b-kaupat eivät ole vain järkipäätöksiä, vaan niiden takana on monimutkainen sosiaalinen palapeli.

– Tutkimme myyntiä sosiaalisena ilmiönä, johon vaikut-tavat tunteet sekä piilevät motiivit ja tarpeet, kertoo tutkija Mari Holopainen Aalto-yliopistosta.

Tutkimuskohteena ovat olleet autenttiset myyntikes-kustelut poikkitieteellisestä näkökulmasta. Mukana on liiketalouden, innovaatioiden, vuorovaikutuksen ja suomen kielen tutkimusosaamista. Aitojen myyntineuvottelujen videoinnin ja niiden analysoinnin lisäksi on tehty esimer-kiksi haastatteluja ja havainnointia myynti- ja ostajaorgani-saatioissa.

– Tarkastelemme keskustelunanalyysin menetelmillä, kuinka vuorovaikutus rakentuu myyntitilanteessa. Videoilta etsitään vuorovaikutuksen ilmiöitä, joita keskustelijat itse käsittelevät merkityksellisinä esimerkiksi sanoin, elein tai il-mein, kuvailee tutkija Jarkko Niemi Helsingin yliopistosta.

Miten luottamus rakentuu myyntitilanteessa?

MANIAn tutkijat pyrkivät tuottamaan tietoa ja mene-telmiä, joiden avulla organisaatiot pystyvät paremmin tunnistamaan asiakkaiden tarpeet ja vastaamaan niihin. Vastausta haetaan esimerkiksi siihen, miten yhteisymmärrys ja luottamus rakentuvat b-to-b-myynnissä.

Yhteistyö kahdeksan kumppaniyrityksen kanssa on tii-vistä. Ne saavat tutkimuksesta muun muassa vertailutietoa, jota ne voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Yritykset ovat olleet kiinnostuneita myös tutkimuksessa syntyvistä tieteellisistä julkaisuista.

– MANIA on poikkitieteellinen tutkimus myynnin ja ostamisen vuorovaikutusilmiöstä. On mahtavaa, että voimme sen avulla rakentaa uutta tietämystä sekä konkreet-tisesti kehittää suomalaista myyntityötä, iloitsee hankkeen projektipäällikkö Timo Kaski HAAGA-HELIAsta. ▫

MANIA tutkii myyntiä sosiaalisena ilmiönä, johon vaikuttavat tunteet sekä piilevät tarpeet ja motiivit, kertovat hankkeessa eri korkeakouluja edustavat Mari Holopainen, Jarkko Niemi ja Timo Kaski.

MANIA tutkii B2B-myyntiä sosiaalisena ilmiönä

Tunteet ja piilevät tarpeet esiinTeksti ja kuva Anna Melgin

MANIAssa on tutkijoita HAAGA-HELIAsta, Aalto-yliopistosta

ja Helsingin yliopistosta. Yhteistyötä tehdään myös Toledon yliopis-

ton (USA) ja Snellman-korkeakoulun kanssa. Yrityskumppaneita

ovat Barona, Canon, Konecranes, Rocla, Fountain Park, Happimaa,

Movenium ja Movenote. Hankkeen päärahoittaja on Tekes.

Lisätietoja: maniaresearch.com.

19

Yrityksen tai yhdistyksen strategiasta viestiminen ei aina ole helppoa edes oman talon sisällä. Kun toiminta kasvaa, toiminto-ja ulkoistetaan tai siirrytään globaaliin ympäristöön, viestinnän haasteet lisääntyvät entisestään.

– Kun kumppaneita on paljon ja työntekijätkin kenties sijoittuvat ym-päri maailmaa, nousee haasteeksi se, miten yrityksen ydintoiminnasta ja sen suunnasta viestitään ymmärrettävästi, sanoo yritystoiminnan ja johtamisen opettaja Eija Kärnä HAAGA-HELIAsta.

HAAGA-HELIAssa käynnistyi tänä keväänä Missio maailmalle -hanke, jonka myötä organisaatiot pääsevät hyödyntämään opiskelijoiden osaamista oman strategiaviestintänsä kehittämisessä.

Mukana olevat opiskelijat tekevät hankkeen puitteissa opinnäyte- tai projektitöitään. Töiden aiheet määritellään yrityksen tarpeiden pohjalta.

– Hankkeeseen lähtevällä yrityksellä voi olla kehityskohteenaan melkein mitä vaan, mikä liittyy jollain tapaa strategian jalkauttamiseen tai missiosta ja visiosta viestimiseen. Hanke on avoin kaikille HAAGA-HELIAn opiske-lijoille, joten töissä voidaan hyödyntää heidän monipuolista osaamistaan: liiketoimintaa, johtamista, viestintää, IT-taitoja tai vaikka assistenttityötä, Kärnä kertoo.

Hankkeella on myös käytössään koko HAAGA-HELIAn laaja partneri-verkosto ulkomailla. Kansainvälinen yhteistyö tuo toteutettaviin projektei-hin autenttista kieli- ja kulttuuritietämystä.

Yhteistyö ei edellytä työsopimusta eikä palkkaa, ja mukana olevat opis-kelijat ja töiden ohjaajat allekirjoittavat luottamuksellisuuteen velvoittavan opinnäytetyösopimuksen.

Omia taitojakin voi petrata

HAAGA-HELIAn vuonna 2009 alkaneessa Strategia käytäntöön -projektis-sa on tutkittu ja kehitetty strategiatyötä organisaatioissa, ja työ jatkuu yhä. Projektiin on osallistunut opiskelijoita yli koulutusohjelmarajojen, ja työ palkittiin STTK:n työelämätietousstipendillä toissa vuonna.

– Työelämässä toimivilla tradenomeilla on paljon osaamista, jota voi-taisiin hyödyntää paremmin organisaatioiden strategiatyön kehittämisessä. Tämä osaaminen pitäisi vain saada esiin, Kärnä toteaa.

Yksi väylä oman osaamisen esiin kaivamiseen on avoin ammattikorkea-koulu, joka tarjoaa valittavaksi koko HAAGA-HELIAn kurssitarjonnan, ja siis useita strategiatyöhön keskittyviä kursseja. ▫

Teksti Linda Pynnönen

Missio kirkkaaksi myös maailmallaMissio, visio ja strategia jäävät liian usein vain johtoportaan käyttöön.

HH6K-malli painottaa myynti-kulttuurin asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tulevaisuus-orientaatiota sekä sitä, että myynti

kuuluu kaikille. Työkalu korostaa yrityksen ainutkertaisuutta, ja sen avulla yrityksen ja arviointiraadin edustajat hahmottelevat yhdessä kehittämiskohteita.

Myynnin kuusi kulmaa

Mallin kuusi kulmaa ovat tarjooma, tietämys, asiakas, vuorovaikutus ja viestintä, verkostoitu-minen ja johtajuus. Jokaisen kulman kohdalla tarkastellaan, onko se erinomaisella, hyvällä vai tyydyttävällä tasolla.

Arvioinnissa käytetään 23 kohdennuspistettä, jotka kiinnittävät huomion mm. ennakointitoi-mintaan, tietämyksen hyödyntämiseen, uusien tuotteiden ja palvelujen yhteiskehittämiseen, tiedon avoimuuteen, asiakasvuorovaikutukseen,

Kehittämisen kohteena myynti Teksti Johanna Vuori

HAAGA-HELIAn kuuden kulman myynnin työkalu - ”HH6K” - pureutuu liiketoiminnan kehittämiseen myynnin näkökulmasta. Nyt HH6K:ta testataan yrityksissä.

johdon arvojen mukaiseen toimintaan, osaami-sen johtamiseen sekä yrityksen tapaan viestiä myynnin onnistumisesta.

HH6K-arviointi käynnistyy yrityksen itse-arvioinnilla. Tätä seuraa arviointipäivä, jolloin HH6K-raati haastattelee yrityksen johdon, myynnin, asiakkaiden ja myynnin tuen edusta-jia. Arviointi huipentuu kehittämispalautteeseen, jossa raati antaa perustellun palautteensa ja ehdotuksensa myyntikulttuurin kehittämiseen.

Pilotointi alkaa

Ensimmäisenä pilottiryhmänä starttaa HRM Partners Oy, joka myy johdon ja henkilöstön konsultointi- ja kehittämispalveluita. HH6K-työkalua on testattu myös HAAGA-HELIAn oman kaupallisen toiminnan arvioinnissa.

Mallia on kehitetty Suomi nousuun myyn-nillä -hankkeessa tammikuusta 2013 alkaen. HH6K-työkalun kehittämisen lisäksi hanke

kirkastaa myynnin kuvaa nuorison keskuudessa sekä nostaa myynnin arvostusta Suomen talous-elämän moottorina.

HH6K-työkalun kehittämiseksi on kerätty aineistoa sekä aivoriihen kautta että vaikutta-javerkoston tulevaisuustyöpajoissa. Aineistoa täydennettiin syksyllä 2013 haastattelemalla 20 yrityksen ylintä johtoa. ▫

Vuorovaikutus

Tarjooma

Johtajuus

Verkos-toituminen

Tietämys

Asiakas

Teksti Linda Pynnönen | Kuvat HAAGA-HELIA ja StartUp-yrittäjät

20

Oma yritys Uusia yrittäjiä tarvitaan koko ajan lisää. HAAGA-HELIAn StartUp Schoolin opiskelijat tuovat yritysmaailmaan uusia näkökulmia ja ennakkoluulotonta asennetta – ja perustavat omia yrityksiään huimalla tahdilla.

Meille on tervetullut jokainen opiskelija, jolla on liikeidea. Sen, onko idea hyvä vai huono, päättävät aikanaan markkinat, kertoo StartUp Schoolin Programme Manager Tommo

Koivusalo.StartUp School on HAAGA-HELIAn opintokokonaisuus,

joka tukee opiskelijoita omien yritysten perustamisessa. Reilut kaksi vuotta toiminut ohjelma on ollut mukana jo yli 60 yrityksen synnyssä. Yritysten liikeideat vaihtelevat sisällöntuo-tantopalveluista tapahtumajärjestämiseen ja pelialasta kahvila-palveluihin.

– Opiskelijoilla on todella tuoreita näkökulmia yrittämi-seen ja liikeideoihin. Heidän kanssaan työskennellessä pysyy erinomaisesti ajan hermoilla, Koivusalo toteaa.

Opiskelu StartUp Schoolissa on käytännönläheistä ja tähtää oman yrityksen perustamiseen, samalla opintopisteitä kerryt-täen. Tällä hetkellä StartUp Schoolin kursseilla opiskelee noin 200 opiskelijaa.

Aloittavat yrittäjät saavat ohjelmasta valmennusta, vertaistu-kea ja myös tukea jo toimivilta yrityksiltä. Yritysyhteistyö tuo molemminpuolista hyötyä, sillä opiskelijoiden tuoreet ideat ovat virkistäviä myös konkariyrittäjälle.

Tommo Koivusalo muistuttaa, että uusien yrittäjien tukemi-nen ei välttämättä vaadi rahallista panostusta, päinvastoin:

– Monet yrittäjistämme tarvitsevat alkuvaiheessa esimerkik-si pilottiasiakkaita palveluidensa ja tuotteidensa testaukseen. Tämä on mainio tapa päästä ensimmäisten joukossa kokeile-maan uusia innovaatioita.

StartUp School käynnisti vastikään sijoittaja-mentoriverkos-ton, johon kokeneet yrittäjät, ammattilaiset ja sijoittajat voivat tulla mukaan. Verkostolle esitellään muutaman kerran vuodessa uusia liikeideoita, joita voi halutessaan lähteä tukemaan.

❯ Liiketalouden opiskelija Petri Hautala perusti StartUp Schoolin rohkaise-mana vuodenvaihteessa yrityksen, jolle ei vielä löydy kilpailijaa Suomesta.

Kangaroo Kick on elektronisen tanssimusiikin ystäville suunnattu, Faceboo-kissa, Soundcloudissa ja Youtubessa toimiva kanava. Sen kautta voi seurata tuoreimpia uutisia, ajankohtaisten musiikintekijöiden haastatteluja, musiikkia ja musiikkivideoita.

Nyt Hautalan tarkoituksena on kasvattaa kanavan fanipohjaa, ja syksyllä tuotetta lähdetään kaupallistamaan.

– Sisältö on seuraajille ilmaista, joten rahoitus tulee olemaan mainospoh-jaista, Hautala kertoo.

EDM-genren suosio kasvaa Suomessa jatkuvasti, joten Hautala uskoo vahvasti, että Kangaroo Kickille on kysyntää jatkossakin. Tulevaisuudessa hän aikoo laajentaa toimintaa esimerkiksi tapahtumajärjestämisen puolelle.

facebook.com/kangarookickmusic

Kangaroo Kick -musiikkikanava

innolla käyntiin

Petri Hautala työssään The Winter Wonderland Festivaleilla. Hautalan yritys keskittyy elektroniseen tanssimusiikkiin ja jatkossa myös tapahtumien järjestämiseen.

facebook.com/HHStartUpSchool

21

❯ Kun journalismin opiskelija Heidi Söyringin kalenteri alkoi pari vuotta sitten täyttyä oman alan keikkatöistä, hän

totesi, että parasta on pistää yritys pystyyn. – Olin puolisen vuotta miettinyt oman toiminimen perus-

tamista, ja kun sitten osallistuin yhteen StartUp Schoolin ta-pahtumaan, sai muiden opiskelijoiden into minutkin liikkeelle, Söyrinki kertoo.

Liikeidea oli Söyringillä jo valmiina. MaiMedia tarjoaa asiakkailleen ulkoasuja sekä painettuun että digitaaliseen me-diaan, ja sisällöntuotantopuolella Söyringillä on kumppaneina toimittaja ja valokuvaaja.

– StartUp Schoolin myötä olen saanut esimerkiksi mainos-alalla pitkään toimineen yrittäjän mentorikseni. On mahtavaa, kun alan konkarit jakavat omaa osaamistaan muillekin pyyteet-tömästi, Söyrinki pohtii.

maimedia.fi

Visuaalisia töitä ja mentorin tsemppiä

❯ Miekkailuharrastaja Rami Laaksonen mietti kaksi vuotta sitten, miten eurooppalaisen miekkailun terminologiaa saisi opetettua

harrastajille. Keskiaikaisella italialla laadittu termistö ei ole helpoimmasta päästä, ja Laaksonen pyöritteli miekkailutunnilla ideaa korttipelistä, jossa oppisi miekkailun termejä kuin huomaamatta.

– Ohi kulkenut opiskelukaveri tokaisi, että hän ainakin ostaisi pelin heti. Siitä se idea sitten lähti, Laaksonen muistelee.

Laaksonen ryhtyi suunnittelemaan mahdollisimman autenttista korttipeliä yhdessä tunnetun miekkailunopettajan, Guy Windsorin kanssa. Kehitys - ja myyntityötä helpottamaan miehet perustivat Growl Partnership Oy:n.

– Sain StartUp Schoolista valtavasti tukea ja hyviä vastauksia pul-miimme, Laaksonen kehuu.

Huolellisesti tehdyn pohjatyön jälkeen idea esiteltiin yleisölle ja pari-valjakko sai joukkorahoituksen kautta yli 57 000 euroa pelin luomista varten – tavoite oli 23 000 euroa.

Rahoittajia pelille löytyi ympäri maailman, ja tänä kesänä peli saadaan fyysiseen muotoon ja suuren yleisön saataville.

audatiagame.com

Miekkailuperintöä vaalimassa

Heidi Söyringin (oik.) MaiMedia tarjoaa asiakkailleen ulkoasusuunnittelua. Söyringin kumppaneina ovat valokuvaaja Katriina Roiha ja toimittaja Maaret Väkinen (vas.).

Rami Laaksonen ideoi yhteistyökumppaninsa kanssa miekkailu-terminologiaa opettavan korttipelin ja perusti pelin markkinointia varten yrityksen. Nyt Audatia-korttipeli on valmiina maailmalle.

22

Myynti on vaativaa työtä etenkin, kun puhutaan yritys- eli b-to-b-myynnistä – siksi sitä pitääkin harjoitella ahkerasti jo ennen työ-

elämään siirtymistä. HAAGA-HELIAssa myyntityön opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vuosittain järjestettävään myyntikilpailuun ja saada tuntumaa siitä, mitä myyntityö todellisuudessa on.

– Best Seller Competition -kilpailu on roolipeli, jossa myyjä kohtaa asiakkaan. Kisan tavoitteena on paitsi harjoituttaa opiskelijoita, myös kehittää myyn-tityön osaamista ja nostaa sen arvostusta, kertoo kil-pailun johtaja Pia Hautamäki HAAGA-HELIAsta.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat myynti-kilpailuissa Euroopan edelläkävijöitä. Tänä vuonna neljä suomalaista pääsee mittelemään taitojaan myös kansainvälisille areenoille Belgiaan, jossa järjeste-tään ensimmäinen eurooppalainen myyntikilpailu kesäkuun alussa.

Best Seller Competition on siihen osallistuville opiskelijoille kova rypistys, ja heille on tarjolla muun muassa henkilökohtaista valmennusta. Kilpailussa asiakkaina toimivat kisan yhteistyökumppaniyri-tykset, jotka ovat myös kilpailijoiden potentiaalisia työnantajia.

– Myyntityöhän on kuin tosielämän Diili, ja kilpailussa opiskelijat pääsevät kokeilemaan, miltä se tuntuu. Tilanne on todella jännittävä, Hautamäki sanoo.

Teksti Riitta Säteri / Deski ∣ Kuvat Sami Laitinen, Anna Melgin

Tulevaisuuden huippumyyjät harjoittelevat tosielämän Diiliä varten

Miltä tuntuisi myyntiopintojen loppuvaiheessa hieroa kauppoja tuomariston silmien alla? Entä sitten, kun peliin lisätään vielä myyntitapahtumaa seuraava yleisö ja joukko potentiaalisia työnantajia? HAAGA-HELIAssa myynti-työn opiskelijat ovat tässä tilanteessa joka kevät, kun valitaan Best Seller.

Tiukka yhteistyökumppani­yritysten muodostama tuomaristo (ylh.) palkitsi Juho Ojaman (toinen vas.) vuoden 2014 Best Seller ­tittelillä. Kilpailun kakkoseksi nousi Janne Raitasalo ja kolmos­ ja nelossijat menivät Anniina Laiholle ja Anni Järviselle.

Vuoden 2012 Best Seller Jamina Khadraoui sai kilpailusta paljon hyötyä. Harjoittelupaikan kautta aukesi vakituinen työpaikka.

23

On jännittävää hieroa kauppoja tuomariston silmien alla.

❯Kilpailuun osallistui tänä vuonna 24 pian myyntityön tradenomiksi valmistuvaa opiskelijaa HAAGA-HELIA, Turun ja Jyväskylän ammattikorkeakouluista.

Alkuerässä kilpailijat kohtasivat itselleen täysin uuden asiakkaan ja suorittivat tehtävän. Asiakkaina toimivat yhteistyökumppaneiden edustajat. Alkueristä karsittiin neljä parasta finaaliin, jossa asiakkaan tiedot annettiin vasta tuntia ennen suoritusta.

Finaalissa kisasivat Ojaman lisäksi toiseksi tullut Janne Raitasalo HAAGA-HELIAsta, kolmanneksi yltänyt Anniina Laiho Turun ammattikorkeakoulusta sekä neljänneksi tullut Anni Järvinen HAAGA-HELIAsta.

Kilpailijoita arvioitiin kokonaisuuden perusteella. Voittaja valittiin muun muassa vuorovaikutuksen, tarve-kartoituksen, ratkaisun esittämisen ja myyntitilanteen päättämisen perusteella.

– Harvoin myyjä pääsee tilanteeseen, jossa toinen myynnin ammattilainen arvioi työn onnistumista. Jo-kainen kilpailija laittoi itsensä likoon ammattilaisten ja yleisön silmien edessä. Se on tärkeä askel ennen uran aloittamista yritysmyynnissä, sanoo tuomaristoon kuulunut CGI:n Pauli Päivärinta.

Tänä vuonna kilpailun sponsoreina toimivat CGI, Lassila & Tikanoja, Microsoft, Academic Work, Canon Oy, SMKJ ja Teknologiateollisuus. Päätuomarin roolissa toimi Precedo Consulting.

Lisätietoja: bestsellercompetition.fi

❯Partneriyhteistyö on HAAGA-HELIAn ja yrityksen välistä kokonaisvaltaista ja pitkäai-kaista yhteistyötä, jonka muodot määritellään

tarkemmin yhteisessä partnerisopimuksessa. Miele on yritys, jota kiinnostaa aktiivinen

partneri.‒ Haemme partneriyhteistyöltä kahta asiaa.

Ensinnäkin haluamme olla mukana antamassa mah-dollisuuksia nuorille ja hieman varttuneemmillekin opiskelijoille. Tärkeää yhteistyössä on koulusta saatu oppi sekä työelämään jalkautuminen. Toisekseen nyky-yhteiskunnassa keskustellaan nuorisovastuus-ta, jossa me haluamme olla mukana. Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden kesäharjoitteluun, opinnäytetöihin ja erillisprojekteihin, sanoo Mielen kodinkoneyksikön markkinointipäällikkö Tuomas Kinnunen.

– On ollut hienoa nähdä, kuinka opiskelijat ovat innostuneesti mukana yhteistyössä. Opiskelijat ovat valveutuneita, ja tulevaisuudessa osaamisella on yhä suurempi rooli. Arvostamme kansainvälisyyttä ja moniosaamista, hän jatkaa.

Opiskelua partnerin mukaan

‒ Yhteistyö antaa yrityksille mahdollisuuden opiske-lijoiden rekrytointiin, työharjoitteluun, opintojak-

Juho Ojamasta Best Seller 2014

Teksti ja kuva Päivi Tanninen

Miele lähti partneriksi

soyhteistyöhön ja monenlaiseen projektikohtaiseen toimintaan, sanoo asiakkuuspäällikkö Susanna Tammela-Eltvik HAAGA-HELIAsta.

Opiskelijoille partneriyrityksen toimeksiannot tuovat mahdollisuuden räätälöityyn koulutukseen, jota parhaillaan kehitetään toimivammaksi.

– Kokemuksemme mukaan räätälöinti ei aina onnistu. Yrityksellä saattaisi olla jaksotyö tarjolla, mutta opetussuunnitelma ei seurustelekaan toiveen kanssa, sanoo Kinnunen.

– Suunta on kuitenkin oikea, ja jatkumolle on kysyntää. Yhteistyöhön mukaan lähteneet opiskeli-jat ovat olleet erittäin sitoutuneita ja motivoituneita, hän kiittää. ▫

HAAGA-HELIAssa myyntityötä opiskeleva Juho Ojama vei viidennen Best Seller Competition -kisan voiton. Hän totesi kisan olleen huikea mahdollisuus kehittää omia kykyjä.

Voitto auttoi työnhaussa

”Jännittävä” on sana, jonka myös Jamina Khadraoui valitsee kuvaamaan kilpailutunnelmaa. Hän korjasi potin finaalissa vuonna 2012.

– Jännitys katosi hetkeksi vain silloin, kun olin tekemässä omaa suoritustani. Finaalissa vastassa oli aika haastava os-taja, ja fiilis oli lopulta uskomaton, kun voittoni selvisi, hän kertoo.

Khadraoui on edelleen ainoa nais-voittaja kilpailun viisivuotisessa histori-assa. Hänen salainen aseensa menestyk-sekkääseen myyntiin on yksinkertainen: pitää kuunnella asiakasta, uskoa itseensä ja pitää pokka hankalissakin tilanteissa.

– Opin kilpailusta todella paljon, ja siitä oli hyötyä myös jatkossa. Kun myöhemmin samana vuonna etsin har-joittelupaikkaa, otin yhteyttä kilpailun sponsorina toimineeseen Microsoftiin ja pääsin harjoitteluun sinne. Nyt työsken-telen vakituisesti Microsoftilla. ▫

Mielen markkinointipäällikkö Tuomas Kinnunen odot ­taa opiskelijoilta kansainvälisyyttä ja moni osaamista.

24

Teksti ja kuvat Heidi Merima Halonen

Projektit lähtevät aina yrityksen tarpeista, ja me integ-roimme mukaan mahdollisimman paljon oppiaineita. Pk-yritysten kansainvälistyminen on tavoite, jonka toteuttamisessa ammattikorkeakoulut voivat todella

auttaa, painottaa HAAGA-HELIAn Porvoon yksikön yrityspro-jekteista vastaava kehittämispäällikkö Sirpa Lassila.

Yksi International Business -koulutusohjelman tämän kevään yritysprojekteista toteutetaan lahtelaiselle Karluxille. Vuonna 1983 perustettu yritys valmistaa valaisimia kierrätys-materiaaleista. Karlux suuntaa kansainvälisille markkinoille HAAGA-HELIAn avustuksella.

– Opiskelijat lähtivät selvittämään potentiaalisia markkinoi-ta. Yksi ryhmä tutki tukkuja ja toinen vähittäiskauppaa, Lassila kertoo.

Globaalin asiakaspalvelun tarkastelua

Porvoolaisen perheyritys Enston tavoitteena oli puolestaan asia-kaspalvelukonseptin kehittäminen globaalista näkökulmasta.

– Ensto on pitkäaikainen yhteistyökumppanimme. Innos-tuimme, koska projekti vaikutti haastavalta ja hyvältä oppimis-mahdollisuudelta, lehtori Marika Alhonen kertoo.

Vastuu Superior service -opintojakson yhteydessä toteu-tettavasta projektista on jaettu opiskelijoiden ja ulkopuolisen konsultin kesken. Alhosen mukaan konsultin mukanaolo tekee projektista erityisen mielenkiintoisen.

– Välitapaamisessa selvisi, että opiskelijamme ovat päässeet lähes samanlaisiin tuloksiin kuin konsultti. Palaute Enstolta on ollut kauttaaltaan positiivista.

Markkinatutkimusta yhteistyönäYksi suurimmista yritysprojekteista on ollut kansainvälisenä yh-teistyönä toteutettava Crossborder. Projektissa on mukana kaksi

Pk-yritykset tilaavat töitä

Kansainväliseksiopiskelijoiden avullaHAAGA-HELIAn opiskelijat pääsevät heti opin-tojen alussa kiinni tosielämän yritysprojektei-hin. Yhä useampi pieni tai keskisuuri yritys haluaa opiskelijoita töihin kansainvälistymis-suunnitelmiensa edistäjiksi.

Superior service -jakson opettajat Marina Karlqvist, Sirpa Lassila ja Marika Alhonen (etualalla) ovat tyytyväisiä perheyritys Enston kanssa tehtyyn asiakaspalvelu-konseptin kehittämisprojektiin.Yritys antoi kiitosta mukana olleille opiskelijoille, Tanja Ulmalle, Sandra Virkille, Anna Pohjoselle ja Karoliina Raulalle.

Opiskelijat tilaustöissä

Me HAAGA-HELIAssa olemme mukana

niin pienten kuin suurempienkin yritysten

kehittämishankkeissa. Hankkeet voivat olla

tutkimuksia, konkreettisia tuotoksia tai

näiden yhdistelmiä, joista hyötyvät sekä

toimeksiantajat että opiskelijat.

25

Teksti Ari Nevalainen ∣ Kuvat Jarmo Teinilä

muuta ammattikorkeakoulua, Hogeschool van Amsterdam ja Fachhochschule Dortmund. Yrityksiä on mukana kolme, yksi jokaisesta maasta.

– Opiskelijat tekevät markkinatutkimuksia ryhmissä ja laati-vat niiden pohjalta kansainvälistymissuunnitelmia. Asetelma on yritysten kannalta erinomainen, sillä ne saavat valita suunnitel-mista parhaat toteutettaviksi, Lassila kertoo.

Hänen mukaansa vuonna 2011 käynnistetty projektitoimin-ta on monin tavoin hedelmällistä.

– Projektien myötä opiskelijat ovat rohkeampia, valmiimpia työelämään ja heillä on hyvä käsitys omista vahvuuksistaan.

Projektit myös poikivat uusia yhteydenottoja, ja viime vuon-na Porvoon yksikkö teki yhteistyötä jo noin 70 toimeksiantajan kanssa. Pyrkimyksenä on viedä viestiä yhä useammalle yrityk-selle mahdollisuudesta käyttää opiskelijoita tilaustöissä.

Yritykset saavat valita suunnitelmista parhaat.

Ict-innovaatio – jumppakelloTilastojen mukaan pojat ovat huomattavasti tyttöjä innok-kaampia ohjelmoimaan. HAAGA-HELIAn opiskelijat Natalija Soini ja Pauliina Ahlgren eivät tilastoista piitanneet ja koodasi-vat oman digitaalisen jumppakellon.

Ict-innovaattorikurssilla opiskelijat asettuvat tuotekehittäjän rooliin ja pohtivat uusia ict-tuotteita ja palveluja. Soini ja Ahlgren päättivät rakentaa prototyypin jumppakel-losta, kansainvälisemmin Circuit Training Countdown Timerin. Lehtori Jukka Juslin oli mukana projektissa, mutta kellon ja koodauksen Soini ja Ahlgren tekivät itse.

Kelloa kehittäessään tytöillä oli mielessä intervallityyppinen kuntopiiriharjoitte-lu, missä jakso – hyppy, kyykky, punnerrus, paikallaan juoksu – kestää 45 sekuntia. Kellon tehtävänä on hälyttää, kun aika on täynnä. Nappia painamalla kello käynnistyy uudelleen.

– Kuntopiirikellolle tuntui olevan selvää kysyntää, sillä kännykkä ei ole kovin käy-tännöllinen lyhyiden liikuntajaksojen ajan mittaamiseen. Ajattelimme kelloa valmen-tajalle apuvälineeksi, kertoo Ahlgren.

Edistyksellistä Arduino-tekniikkaa

Kello on toteutettu ns. Arduino-tekniikalla, joka Juslinin mukaan on mullistanut sulautettujen järjestelmien ohjelmoinnin helppoudellaan.

Arduino on avoimeen lähdekoodiin perustuva elektroniikka-alusta ja ohjelmointi-ympäristö, jonka ytimessä on 8-bittinen Atmel AVR-mikrokontrolleri. Vaikka Soinilla ja Ahlgrenilla ei ollut kokemusta sähkölaitteista, kellon kokoaminen ei ollut iso ongel-ma. Arduino-alustalla komponentit kytketään hyppylangoilla pinneihin mekaanisesti. Haastavinta oli kellon koodaaminen, sillä jumppakello vaati kaikkiaan 13 tuntia kovaa koodausta ja kymmeniä rivejä koodia.

Taustatukena ohjelmoinnissa tytöillä oli HAAGA-HELIAn opettajan Tero Karvisen uraauurtava työ sulautettujen järjestelmien ja Arduino-sovellusten parissa.

– Vaikeinta oli ohjelmoida kello laskemaan aika oikein. Lopulta oivalsimme, että kelloon täytyy alustaa sekunnin viive, eli loimme keinotekoisen kokonaisluvun, joka pienenee sekunnin viiveellä, he muistelevat kehitysprosessia.

Koska HAAGA-HELIAssa on 3D-tulostuksen erikoisosaamista, päätettiin kellon koneistolle tulostaa muovikotelo. Nyt prototyyppi on valmis. Ajatuksena on, että kellon konseptia kehitetään jatkossa HAAGA-HELIAn Vierumäen yksikön kanssa liikuntaa ja tietotekniikkaa yhdistäen. ▫

– Onnistumisesta kertoo se, että yritykset ovat palkanneet opiskelijoita työsuhteeseen projektin jälkeen. Myös vaihto-opiskelijamme ovat saaneet töitä projektien kautta. Yritykset ovat tarttuneet mahdollisuuteen palkata venäjänkielinen opiskelija vastaamaan Venäjän-markkinoista ja niin edelleen, jatkaa Lassila. ◽

Ict-opiskelijat Natalija Soini ja Pauliina Ahlgren rakensivat täysin uuden tuotteen, jumppakellon Ict-innovaatiokurssilla. Kellon komponentit on kytketty hyppylangoilla pinneihin ja kellon kotelo on toteutettu 3D-tulos-teena.

26

Vastuullinen yritys ei kierrätystä pelkää

Me yhdessä -kampanja

Kampanjan myötä opiskelijat tuovat esille tari-noita yritysten vastuullisista valinnoista. Samalla houkutellaan yhä uusia yrityksiä hyödyntämään Kierrätyskeskuksen monipuolisia palveluita. Jo

kuusi edelläkävijäyritystä on päättänyt osallistua kampanjaan.

Forenom hankki kierrätetyt ovet

Kodinomaisia majoituspalveluja tarjoava Forenom hankki kier-rätettyjä ovia edulliseen väliaikaismajoittumiseen tarkoitettuun Sokkakujan kohteeseensa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskes-kuksesta. Ovien hyvä laatu rikkoi ennakkokäsitykset ja yllätti forenomilaiset positiivisesti.

Forenomin kehityspäällikkö Maria Nymark suosittelee muillekin yrityksille palveluiden testaamista.

– Haastamme yrityksiä aktiivisesti tutkimaan niitä pieniä ar-jen mahdollisuuksia, joissa voisi hyödyntää Kierrätyskeskuksen palveluita sen sijaan, että mentäisiin aina vanhan kaavan kautta.

Alepan hyllyille uusi elämä

HOK-Elannon Alepa-ketjun myymäläremontit olivat parhail-laan käynnissä, kun Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus otti yhteyttä ja kysyi hyllyjä uuden Nihtisillan toimipisteensä sisustamiseen. HOK-Elannon laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki piti ajatuksesta, ja yritys päätti lahjoittaa pois ylimääräiset leipähyllyt.

Voisiko Alepan remontissa poistamia hyllyjä uusiokäyttää? Miten yritykset voisivat vahvistaa vastuullisuuttaan ja osallistua kierrätykseen? HAAGA-HELIAn mainonnan ja yritysviestinnän opiskelijoiden vastuullisuuskampanja Me yhdessä kannustaa yrityksiä yhteistyöhön Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa.

Teksti Okko Sahlberg ∣ Kuva Anna Melgin

nostaa Kierrätyskeskuksen tunnettuutta

Me yhdessä -kampanjan

opiskelijoilla oli fiilis katossa kampanjan avajaisissa.

Opiskelijat tilaustöissä

27

Kierrätyskeskuksen myymälässä Alepan entisten hyllyjen päällä köllöttelevät nyt pörröiset pehmolelut. Kattilamäen mukaan Kierrätyskeskuksen arvot ja toi-minta käyvät hyvin yksiin HOK-Elannon kanssa: molemmille on tärkeää toimia vastuullisesti ja luoda yhteistä hyvää.

Stena Technoworld poimii aarteet kontista

Kierrätyspalveluita tarjoava Stena Technoworld tarjoaa taloyhtiöille Talkookont-ti-palvelua. Asukkaat voivat tuoda kiinteistön pihaan toimitettuun merikonttiin lähes kaikenlaiset romut sekä tarpeettomat ehjät tavarat.

Konteista löytyvät uusiokäyttöön sopivat tavarat, kuten käyttökelpoiset kalusteet ja polkupyörät, Stena Technoworld ohjaa Kierrätyskeskukseen. Jäljelle jääneet materiaalit se kierrättää itse. Yritykset eivät kilpaile keskenään, vaan tilanne on Stenan toimitusjohtajan Jouni Spetsin mukaan ”aito win-win”.

Otava vietti toiminnallisen iltapäivän

Kustannusosakeyhtiö Otava järjesti yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa ”Tuunaa toimistosi, kierrätä kamasi” -työhyvinvointipäivän. Iltapäivän aikana otavalaiset saivat tutustua arjen ympäristövaikutuksiin erilaisissa toiminnallisissa työpajoissa ja -pisteissä.

Yksi hyvinvointipäivän osallistujista oli henkilöstöpäällikkö Inkeri Huotari, joka on tyytyväinen tilaisuuden antiin.

– Yllätyimme, miten pienetkin asiat arjessa vaikuttavat siihen, toimitaanko vastuullisesti vai ei.

Erityisen ylpeitä otavalaiset ovat kirjapainon ylijäämämateriaalista askarte-lemastaan Sanojen alamaiset -taideteoksesta, joka koristaa nyt Otavan Uuden-maankadun toimipisteen aulaa.

Kierrätystempaus HAAGA-HELIAssa

HAAGA-HELIAn vastuullisen liiketoiminnan opiskelijat järjestivät yhdessä Kierrätyskeskuksen kanssa kierrätystempauksen ammattikorkeakoulun Pasilan toimipisteen aulassa. Viikon aikana opiskelijat ja opettajat lahjoittivat yhteensä 325 käytettyä hyväkuntoista tavaraa uusien omistajien käyttöön.

Tempauksen innoittamana esimerkiksi Kiia päätti lahjoittaa kierrätykseen tavaroita, josta ei ollut aiemmin raaskinut luopua: ison kasan rakkaita vaatteita sekä käytännöllisen astiaston. Kiia toivoo näiden tuovan iloa ja hyötyä uudelle omistajalle.

Koillis-Helsingin Yrittäjät hakee ideoita

Kierrätyskeskuksen palveluista ja kampanjasta innostuivat myös Koillis-Helsin-gin Yrittäjät. Opiskelijat ja yhdistyksen edustajat ideoivat yhdessä, miten yhdistys voi osallistua kampanjaan osana syksyn Oktoberfest-iltansa suunnittelua ja toteutusta.

Yhteistyön tavoite on, että yhdistys hyötyy Kierrätyskeskuksen palveluista sekä juhlavalmistelujen aikana että hauskanpidon lomassa – ja erityisesti vielä juhlan jälkeen arjessa.

– Meitä viehättää yhdessä tekemisen meininki ja toiminta-ajatus, kertoo Koillis-Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Marja-Leena Kajander.

Me yhdessä hakee näkyvyyttä

Me yhdessä -kampanjan tavoite on nostaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuk-sen yrityspalveluiden tunnettuutta sekä lisätä niiden käyttöä. Palveluista saatava tuotto käytetään yhteiskunnan ja ympäristön hyväksi. Yritykset puolestaan saavat vastuulliselle toiminnalleen enemmän vaikuttavuutta ja näkyvyyttä kuin toimi-malla ja viestimällä yksin.

Opiskelijoille kampanja antaa arvokasta kokemusta mainos-, viestintä- ja media-alan työtehtävistä. Yritykset maksavat opiskelijoiden viestintäpalveluista sekä näkyvyydestä 500 euron kampanjamaksun. Tästä summasta opiskelijat ohjaavat 20 prosenttia Uuden Lastensairaalan rakentamiseen. Lue lisää: meyhdessa.fi.

Helsingin Ympyrätalon apteekissa voi istahtaa nautti maan terveellisen, superfood-aineista valmistetun juoman.

❯ HAAGA-HELIAn Porvoon restonomiopiskelijat toteut-tivat apteekin hyvinvointibaarin osana hyvinvointitee-maan liittyvää opintokokonaisuutta.

– Apteekkari Tiina Vaitomaa tarjosi opiskelijoillemme mah-dollisuutta kehittää hyvinvointijuomia apteekin valikoimaan, kertoo hankkeesta vastannut lehtori Jaana Laaksonen.

Nyt nämä terveyttä edistävät juomat kuuluvat Ympyrätalon apteekin uuteen konseptiin, johon sisältyy erilaisia hyvinvointi-palveluja, kuten kosmetologipalveluja ja ravitsemusneuvontaa.

– Asiakas voi valita vyöhyketerapiahoidon jatkoksi esimer-kiksi aineenvaihduntaa kiihdyttävän tai vaikkapa rentouttavan smoothien.

Opiskelijat kehittivät parikymmentä erilaista juomaa, joista kerrallaan valikoimissa on neljästä kuuteen shottia tai smoothieta. Shotit toimivat esimerkiksi boostausjuomina, ja proteiinipitoisilla juomilla voi korvata välipalan. Superfood-juomissa raaka-aineiden ravintoainetiheys on suuri.

– Juomissa on käytetty muun muassa kotimaisia marjoja, kuten tyrniä ja mustikkaa, raakakaakaota sekä runsaasti lehti-vihreää sisältäviä kasveja, kuten pinaattia ja spirulinaa.

Opiskelijat perehdyttivät apteekin henkilökunnan juomien valmistamiseen ja niiden hyvinvointia edistäviin vaikutuksiin. Opiskelijat laativat myös ohjevihkosia, joita selailemalla vuo-roaan odottava asiakas voi perehtyä juomien raaka-aineisin ja niiden vaikutuksiin.

– Saimme aikaiseksi aivan uuden konseptin ja tarjoamamme juomapaletti on laaja. Hyvinvointijuomien yhdistäminen aptee-kin miljööseen ja palveluihin on hieno uusi idea, Laaksonen kertaa tyytyväisenä. ◽

Hyvinvointijuomia apteekin hyllyltä

Kuv

a: J

arm

o Te

inilä

HAAGA-HELIAn opiskelijat kehittivät erilaisia hyvinvointijuomia uudeksi konseptiksi Ympyrätalon apteekille.

28

Walesista kotoisin oleva Hugh Clack on asunut Suomessa jo 18 vuotta. Siitä ajasta hän on ol-lut opetustyössä 13 vuotta ja opona seitsemän vuotta. Opettajatutkinnon lisäksi hänellä on

myös BBA- ja MBA-tutkinnot, eli nyt käynnissä olevat tutkin-not ovat järjestyksessä neljäs ja viides.

Sujuvasti suomea puhuva Clack toteaa kuitenkin, että teoreettinen opiskelu suomen kielellä on vaatinut kovaa työtä ja halua selvittää asioita itsenäisesti. Oma innostus ja kannustava ryhmä ovat vieneet opintoja eteenpäin. HAAGA-HELIAn opo-ryhmässä hän on ollut ainoa ei-suomenkielinen.

– Ensi kesäksi jää vielä tehtävää molemmista opinnoista. Sekä opo-opintojen projektityö että maisteriopintojen opinnäy-tetyö täytyy kirjoittaa valmiiksi. Onneksi on pitkä kesäloma, hymyilee Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kouvolassa työskentelevä Clack.

Hän toimii opinto-ohjaajana lehtorintyönsä ohessa ja vastaa kaikkien oppilaitoksen ulkomaalaisten opiskelijoiden ohjauk-sesta.

– Lukuvuoden alussa työhöni kuuluu paljon opiskelijoiden orientoimista ja ryhmän muodostamista. Alun jälkeen painotus siirtyy ammatillisen kasvun tukemiseen ja ohjaamiseen, esimer-kiksi työharjoitteluun ja jatko-opiskeluun liittyen.

Sisään suomalaiseen koulutusjärjestelmään

Opo-koulutuksessa Clack on ollut mukana HAAGA-HELIAn moniammatillisessa ryhmässä. Pienryhmiin on koottu sekä opoja, ammattiopettajia että erityisopettajia. Puolentoista vuoden koulutuksessa lähipäiviä on kuuden viikon välein, ja kolmen lähipäivän jaksosta yksi päivä on aina moniammatil-lisen ryhmän yhteinen. Aiemmin oporyhmät ovat toimineet erillisinä.

– Moniammatillisuus on tuonut minulle hyvän kollegaver-koston ja tietoa erilaisista koulutusorganisaatioista ja tehtä-vistä. Nyt kevään mittaan pääsemme tutustumaan toistemme oppilaitoksiin, eli minullakin on 12 vierailukäyntiä ympäri Etelä-Suomen.

– Pidän arvokkaana sitä, että olen saanut tutustua suoma-laisen koulutusjärjestelmän eri tasoihin: ammattioppilaitoksiin, eri ammattikorkeakouluihin ja erityisoppilaitoksiin. Esimerkiksi tutustuminen Keskuspuiston ammattiopistoon oli avartava ko-kemus liittyen erityisoppilaitoksen opiskelijoiden ohjaamiseen.

Teksti Anneli Frantti | Kuvat Tommi Tuomi

Opoksi ja maisteriksiLiiketalouden ja kulttuurin lehtori sekä opinto-ohjaaja Hugh Clack

otti itselleen ison haasteen työn oheen. Hän päätti suorittaa muotoilijan maisteriopinnot sekä pätevöityä opoksi samanaikaisesti – ja tehdä tutkinnot

suomen kielellä. Urakka on valmis loppuvuodesta.

Takaisin koulun penkille

29

Brittiopiskelijat kohti Kouvolaa

Opo-opintojensa projektityönä Clack on tehnyt markkinointisuun-nitelmaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi Kymenlaak-son ammattikorkeakouluun.

– Tällä hetkellä meillä on englanninkielinen kansainvälisen kaupan tradenomitutkinto. Vuosittain tutkinnon aloittaa noin 50 opiskelijaa, joista yli puolet on ulkomaalaisia. Lisäksi meillä on lyhyempien jaksojen vaihto-opiskelijoita. Pääasiassa kansainväliset opiskelijat tulevat Aasiasta ja Afrikasta sekä Venäjältä, Clack kertoo.

Hänen visionaan on, että koulutukseen saataisiin mukaan myös brittiopiskelijoita. Natiivit englanninpuhujat hyödyttäisivät koko ryhmää. Vastaavasti suomalainen ammattikorkeakoulu olisi heille kalliin yliopistokoulutuksen vaihtoehto, ja osa heistä todennäköisesti myös jäisi Suomeen työvoimaksi.

Projektin tiimoilta Clack on käynyt Isossa-Britanniassa useam-man kerran markkinoimassa opiskelua Suomessa ja kirjoittaa nyt työstään projektiraporttia. Hän arvioi, että jossain vaiheessa työ myös alkaa tuottaa.

Lopputöiden myötä Clack siis saa kohta taskuunsa kaksi tut-kintopaperia lisää. Opo-opinnoista on jo nyt ollut hyötyä työssä – muotoilijan tutkinto puolestaan liittyy tulevaisuuteen.

– Olen aiemmin tehnyt valokuvaajan töitä ja haaveenani on joskus vielä perustaa valokuvaamo. Tässä on siihen alkusysäys. ▫

Opinto-ohjaajiksi HAAGA-HELIAssa opiskelevat Elli Rantala, Marja Loukola, Mia Suokas, Hannele Moisander ja Hugh Clack kertovat, että opo-ryhmässä on hyvä yhteenkuuluvuuden henki ja lähipäivinä ver-kostoidutaan aktiivisesti. Rantalan mukaan koulutuksen parasta antia on ollut oman ohjausroolin rakentaminen, Moisander puolestaan sanoo saaneensa laajempaa perspektiiviä ja oppineensa syventämään nimenomaan ohjauksellisuutta hoitotyön lehtorin työssään.

Hae opinto-ohjaajaksi !

❯ Yhteishaku ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen

on seuraavan kerran 7.-27.1.2015. Hakuvaatimuksena on opetta-

jan kelpoisuus. 1,5 vuotta kestävät opinnot voi suorittaa työn ohessa.

Koulutus (60 op) antaa kelpoisuuden toimia opinto-ohjauksen

tehtävissä kaikissa koulumuodoissa.

Lisätietoa: opehaku@haaga-helia.fi tai 040 488 7520.

Teksti Anna Hermiö ∣ Kuvat Jarmo Teinilä

SoutuveneKesä ei ole kesä ilman tervantuoksuista soutuvenettä. Heidi on viettänyt kesät lapsuudesta asti Etelä-Savossa, jossa häntä edelleen odottaa paikallisena käsityönä valmistettu puuvene. Heidin kesäkoti on saaressa, josta hän perheineen tekee veneretkiä muun muassa Linnansaaren kansallispuistoon. Rakkaus veneilyyn siir-tynee eteenpäin, kun Heidin 7-vuotias poika on alkanut opetella soutamista.

– Puuveneessä on tunnelmaa, se liikkuukin eri tavalla kuin lasikui-tuvene, Heidi vakuuttaa.

Myynnin opettaja ja miekkailutaituriHeidi Kock opettaa tietojenkäsittelyn opis-

kelijoille myynti- ja palvelutaitoja sekä toimii HAAGA-HELIAssa projektipäällikkönä ja

myynnin tutkijana. Erityiskiitokset hän antaa nykyiselle työlleen sen monipuolisuudesta

ja kiinnostavuudesta.– ICT-maailma on murroksessa, samoin

ammattikorkeakoulut. Tuntuu, että saan olla mukana luomassa jotain uutta,

Heidi iloitsee.

Uuden luominen kuuluu myös opetukseen. Tulevien IT-ammattilaisten valmentaminen myyntityöhön tarkoit-taa joskus sitä, että uudelle saa tilaa vasta kun pinttyneet ennakkoluulot voi unohtaa. Myynnin opetuksessa saakin taistella vanhoja uskomuksia vastaan.

– Myynti ei ole niin sanotusti luukuttamista, vaan asiakkaiden ongelmien ja haasteiden ratkomista yhdessä heidän kanssaan. IT-asiantuntijoiltakin vaaditaan myyn-nillisiä taitoja. Pelkillä koodaustaidoilla ei pärjää, Heidi muistuttaa.

Heidi on valinnut viisi hänelle tärkeää tavaraa.

Päivän lehtiHeidi tunnustaa ole-vansa täysin riippuvai-nen uutisista. Aikaisem-min hän luki Helsingin Sanomien paperiversiota, mutta nykyisin painetun lehden on korvannut digilehti. Uutisia Heidi seuraa missä vain ja milloin vain: vielä iltamyöhälläkin hän tarkistaa iPadiltä viimeisimmät tapahtumat. Mutta miksi juuri Hesari?

– Hyvä kieli on minulle tärkeää, ja Helsingin Sanomissa siihen vielä panos-tetaan, Heidi toteaa.

Kiinalainen ruokakippoKymmenen vuotta sitten Heidi

teki ystävilleen aloitteen kokkikerhon perustamisesta. Pontimena oli tavata ystäviä ja kokkailla yhdessä niitä vähän erikoisempia ruokia, joita ei muuten tulisi valmistettua. Sittemmin kerhon jäsenet ovat perheellisty-neet, ja tapaamisten painopiste on siirtynyt haastavien herkkujen valmistuksesta seuruste-luun. Toimintaperiaate on kuitenkin säilynyt samana: emäntä hankkii reseptit ja raaka-aineet, koko porukka valmistaa ruoan.

– Vaikka joukossa on loistavia kotikokke-ja, kaikki ei aina onnistu. Eräästä surkuhu-paisasta jälkiruokalettukokeilusta muistuttaa tämä kiinalainen kippo, Heidi hymyilee.

Peppi-kissaHarmaankirjava kissa, jolla on pohjaton kiinnostus asioi-hin, joita ihmiset tekevät. Kodissa leijuvien kissankarvojen määrää hillitäkseen Heidillä oli aikaisemmin tapana har-jata Pepin turkki päivittäin. Pepin vaatimukset kuitenkin nousivat, ja nykyään Pepin turkki föönataan samalla kun Heidi föönaa hiuksensa. Ennakkoluuloton Peppi on myös romuttanut käsityksiä kissojen ja veden yhteensopimatto-muudesta ja opetellut Saimaan rannoilla uimaan.

Kuvassa oleva pahvi-Peppi on Heidin pojan luomus.

SupersankariKun perheessä on supersankari-ikäinen poika, sankaruuden maailmasta pääse-vät osallisiksi myös muut perheenjäsenet. Toisinaan käy niin, että Heidin käsi-laukusta käteen ei tartu ensimmäisenä kännykkä tai kalenteri vaan Spiderman, jonka Heidin poika on sinne kätkenyt.

– Poikani on ollut ihmeissään, kun minäkin tunnen Star Warsin hahmot ja niiden tarinat, Heidi nauraa.

Heidin ja hänen poikansa valomiekkaleikeissä taso saattaa olla hiukan kovempi kuin

suomalaisperheissä keskimäärin: Heidi on nimittäin ollut SM-

tason miekkailija ja miekkail-lut muun muassa Suomen

maajoukkueessa.

30

Viisi tärkeää tavaraa

31

KEVÄINEN PARSASALAATTI4 ANNOSTA

1 nippu vihreää parsaa (10–15 kpl)

1 iso sitruuna

pinjansiemeniä

100–150 g parmesaania

merisuolaa

mustapippuria

kylmäpuristettua oliiviöljyä

1. Pese parsat ja poista kannat.

2. Pese ja puolita sitruuna.

3. Vuole kuorimaveitsellä parsasta ohuita siivuja.

Jätä nuput koristeeksi.

4. Tee parmesaanista lastuja kuorimaveitsen avulla.

Lisää salaattiin.

5. Sekoita varovasti parsat ja parmesaani kulhossa ja purista

päälle kokonaisen sitruunan mehu ja oliiviöljyä. Mausta

suolalla ja pippurilla.

6. Lisää pinjansiemeniä salaattiin ja koristele parsan nupuilla.

Teksti Kirsi Kyntölä, Satu Lindström, Veera Santanen Kuvat Juha Reunanen, Shutterstock

Raakaruoka ei ole mikään uusi villitys, olihan kaikki ravinto olosuh-teiden pakosta raakaa ennen tulentekotaidon oppimista. Antiikin aikaan Hippokrates puolestaan ymmärsi terveellisen ruokavalion merkityksen lääkkeenä vaivoihin ja sairauksiin. Raakaruoalla on

ollut pitkä matka aikojen alusta tähän päivään, ja sen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon.

Liettualaissyntyinen, raakaruoan äidiksikin nimetty Ann Wigmore (1909– 1994), tutki ja kehitti raakaravintoa sairauksien parantamiseen soveltuvaksi. Hän itse parani syövästä, nivelreumasta ja migreenistä raakaruoan avulla, nimen-omaan kasvisruoan voimin.

Vasta tällä vuosituhannella raakaruoasta on tullut ilmiö. Se liittyy läheisesti ih-misen tietoisuuteen omasta ja ympäristönsä hyvinvoinnista, ja usein raakaravinto onkin osa vastuullista elämäntapaa. Raaka-aineet halutaan hankkia luonnonmu-kaisesti tuotettuna, jolloin ympäristön kuormituskin on vähäistä. Raakaruoassa on kyse paluusta juurille ja siihen ravintoon, joka piti esi-isämme elossa.

Mikä on raakaa?

Raakaruoka on mahdollisimman prosessoimatonta ruokaa, jota ei ole kuumen-nettu missään valmistuksen vaiheessa yli 45 asteen. Liika kuumentaminen tuhoaa tärkeitä ravintoaineita ja entsyymejä, ja siksi raakaruoalla on positiivisia terveysvaikutuksia.

Raakaruokailijan lautaselta löytyy hedelmien, marjojen, vihannesten ja juuresten lisäksi myös erilaisia siemeniä ja pähkinöitä. Raakaruokaan perustuva ruokavalio on pääsääntöisesti leimattu kasvisruokavalioksi, mutta myös tartar-pihvi, ceviche ja sashimi täyttävät raakaruoan kriteerit. Monipuolisuutta raaka-ruokaan saadaan nimenomaan lisäämällä lautaselle raakaa tai alhaisissa lämpöti-loissa kuivattua lihaa tai kalaa. Myös pastöroimattomat ja homogenoimattomat maito tuotteet ja raa’at kananmunat voivat olla osana raakaravintoa.

Raakaravinnossa keittiön keskipisteenä ovat yleiskoneet, blenderit, mehus-timet ja kuivurit. Ilman hellaa ja uunia saadaan keittiössä aikaiseksi esimerkiksi tuoreita salaatteja, raasteita, tuorekeittoja, mehuja ja pirtelöitä. Vaikka kuumen-taminen onkin poissuljettua, on raakaruoan valmistustapoja useita. Ruokaa voidaan valmistaa liottamalla, kuivattamalla, idättämällä ja versottamalla, mehustamalla, sekoittamalla, raastamalla ja pikkelöimällä.

Raakaruoka on tutkitusti ja todistetusti terveellistä, ja jo pienikin raakaruoan lisääminen päivittäiseen ruokavalioon lisää ruoasta saatavien tarpeellisten ravin-toaineiden määrää. ▫

RAW! 5 syytä syödä raakaruokaa• helpottaa sairauksien oireita, parantaa ja

ennaltaehkäisee sairauksia

• sisältää vain vähän terveydelle haitallisia rasvoja,

kemikaaleja ja sokereita

• auttaa painonhallinnassa

• kasvisten suosiminen on ympäristöystävällinen valinta

• ruoan kuumentaminen korkeissa lämpötiloissa

aiheuttaa terveydelle haitallisia yhdisteitä, joista osa

voi aiheuttaa syöpää.

Ruokasivu on syntynyt Ruoka ja media -kurssin harjoitustyönä. Opintojaksolla mm. toteutettiin ruoka-artikkeleja ja harjoiteltiin ruokavalokuvausta.

Makuasioita

Sulava Oy:n ja HAAGA-HELIAn yhteistyönä on syntynyt uusi

työkalu korkeakoulujen, yritysten

ja opiskelijoiden yhteistyön kehittä­

miseen. ’LeaP on Office 365’ on

pilvipalveluna tuotettu ja räätälöitä­

vissä oleva palvelu, joka mahdollistaa

korkeakoulujen sisäisen työskentelyn

lisäksi tietojen jakamisen ja muok­

kauksen yhteistyökumppaneiden

kesken.

Yhteistyösopimuksen mukaisesti

LeaP:ia ryhdytään nyt kaupallista­

maan. Sulava Oy vastaa LeaPin tek­

nisestä kehityksestä Microsoft Office

365-alustan päällä ja HAAGA-HELIA

tarjoaa palvelun käyttöönottajille

koulutuksen. Palvelua voi käyttää

kaikkialta ja millä tahansa päätelait­

teella. ▫

Leap on Office365lähtee maailmalle

Taloustutkimus Oy on julkaissut vuo­

sittain tekemänsä Korkeakoulujen imago

-tutkimuksen. Tutkimuksen mukaan HAAGA-

HELIA on Suomen tunnetuin ammattikorkea­

koulu. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun

tuntee 54 % kaikista vastanneista ja osuus

on pysynyt ennallaan viime vuodesta.

Tutkimuksen kohteena olivat alle

30-vuotiaat suomalaisnuoret ja tiedonkeruu

toteutettiin helmi-maaliskuussa 2014.

HAAGA-HELIAn tunteminen perustuu

vahvasti muiden kertomuksiin ja medianä­

kyvyyteen. Medianäkyvyydessä ja sosiaali­

sessa mediassa HAAGA-HELIA oli vertailun

ykkössijalla.

Myönteisimmin HAAGA-HELIAa arvioi­

daan sijaintipaikkakunnan houkuttelevuudes­

sa, maineessa opiskelupaikkana ja tutkinnon

arvostuksessa työmarkkinoilla. Useimmissa

imagoväittämissä nyt saadut arviot ovat vuo­

den 2013 tutkimustuloksia myönteisempiä. ▫

Teks

tit

Ann

a M

elgi

n, A

ri N

eval

aine

nImagotutkimus 2014:

HAAGA-HELIA on Suomen tunnetuin ammattikorkeakoulu

Lähde: Taloustutkimus Oy:n tekemä Korkeakoulujen imago 2014 -tutkimus.

33

Pasilan kaupunginosa tunnetaan harmaista kivitaloista ja TV-

studioista. HAAGA-HELIA ja Yleisradio suunnittelevat alueen piristykseksi

uutta mediaan painottuvaa elämyskohdetta.

– Suomesta puuttuu mediaelämysten varaan rakentuva kohde, jossa

olisi ympäri vuoden mediakasvatusta ja viihdettä. Ulkomailla suuret

studioalueet ovat suosittuja käyntikohteita, kertoo projektipäällikkö

Sakariina Heikkanen HAAGA-HELIAsta.

Tarkoituksena on hyödyntää Yleisradion tyhjilleen jääneitä ja muun-

neltavia tiloja. Mukana suunnittelussa on kehittäjänä toimivan HAAGA-

HELIAn lisäksi mm. tapahtumatuotantoalan ja matkailuelämyspalvelui-

den yrityksiä, jotka kaikki kaipaavat uusia tapoja saada suoria kontakteja

yleisöihinsä.

– Tarpeet siis kohtaavat, kun yrittäjille tarjotaan mahdollisuutta perus-

taa startup- tai kasvuyrityksiä Yleisradion alueelle, taustoittaa Heikkanen.

Toimenpidesuunnitelma valmistuu syksyllä 2014. Hanketta rahoitta-

vat Uudenmaan ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.▫

Tavoitteena elämyksien Pasila

RuokakulttuurinpikkujättiläinenRuoka ja ruokakulttuuri ovat

paljon muutakin kuin lautasella oleva

annos. Niiden taakse kätkeytyy kult-

tuuria, ekologiaa, etiikkaa, historiaa,

tiedettä, taidetta ja uskontoa. MMM,

FM Ulla Rauramon kirjoittama

Lautasta laajemmalta -julkaisu tekee ruokakulttuurin laajuuden ja

syvyyden näkyväksi.

Ruoka on raaka-aineita, mutta yhtä hyvin ruokatarinat kuuluvat

ruokakulttuuriin. Taideteokset kuvastavat aikansa ruokavalikoimaa ja

tapaa nauttia ruuasta, ja vaikkapa trubaduurien lauluissa on säilynyt

runsaasti sosiaalihistoriaa. Ruokakulttuuri on Suomessa ymmärret-

ty melko suppeasti, mistä osittain johtuu myös suomalaisen ruuan

vähäinen arvostus.

– Ruokakulttuuri ja äidinkieli ovat kansallisen identiteetin kulma-

kivet, joita ilman olemme tuuliajolla, Ulla Rauramo toteaa.

Rauramo on ravitsemusviestinnän arvostettu ja palkittu ammatti-

lainen, jolta on ilmestynyt toistakymmentä ruokakulttuuriin liittyvää

kirjaa. ▫Tilaa Lautasta laajemmalta -teos: shop.haaga-helia.com

MATKAMYYNTI puh. 06000 4300

(1,75 €/puhelu+pvm/mpm)

Bonusta matkoista ja laivaostoksista.

Tutustu uuteen tapaan matkustaa mukavasti m/s Finlandialla. Päivän lehdet,

istumapaikka, langaton nettiyhteys, suolaiset ja makeat tarjoilut sekä oluet,

viinit ja virvokkeet sisältyvät hintaan. Sisäänpääsy Loungeen 18 €/suunta

ennakkoon ostettuna. Lisäksi tarvitset matkalipun.

OTA RENNOSTI – OTA LOUNGE.

eckeroline.fiN I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N

Helsinki–Tallinna joka päivä 8.30 ja 15.30

Nautiskele ja viihdy lentoasemallaHelsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja.

Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Café Alvar A. ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua.

Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi

eatnow.fi – lentoaseman ravintolapalvelut matkapuhelimessasi

Almost@home Lounge

Dream Big at Porvoo WorksToisen asteen opiskelijoille suunnattu Porvoo Works ammatti-

seikkailu järjestettiin tänä vuonna neljättä kertaa Porvoo Campuksella.

Mukana oli 500 opiskelijaa opettajineen.

Tapahtuman tavoitteena on, että nuoret saisivat positiivisen kuvan

tulevaisuuden opiskelu- ja työelämästä.

Tänä vuonna teemana oli Pohjois-Amerikka. Tapahtuman slogan,

Dream Big, viittasi luvattuun maahan, jossa unelmat toteutuvat, kun

vain jaksaa tarpeeksi uskoa ja tehdä töitä. ▫

Kuv

a A

nnik

a Ra

uhal

a

34

Tällä hetkellä yliopiston ja ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin pänttäävät nuoret ovat syntyneet 1990-luvulla, eivätkä ole koskaan eläneet aikaa ilman internetiä ja mobiililaitteita. Heistä voisi puhua ”digi-kansalaisina” (digital natives), koska heidän aivonsa ovat muovautuneet ja kehittyneet vuorovaikutuksessa digitaalisen teknologian kanssa. Me vanhemmat olem-me heidän näkökulmastaan ”digimuukalaisia” (digital immigrants), joiden digitaalisuus on opittua vasta aikuisiällä. Ei siis ihme, että meidän on välillä vaikea samaistua digikansalaisen ajattelutapaan. Me edelleen ”menemme tietokoneelle” tai ”työskentelemme näyttö-päätteellä”. Meidän on usein vaikeaa tehdä monia asioita rinnakkain tai jopa yhtä aikaa.

Kotona asuvaa digikansalaista on helppo tarkkailla vaikkapa iltaisin. Aika usein parikymppinen näyttää makailevan huoneessaan sängyllä dataamassa. On vaikeaa tietää, mitä hän tuolloin tekee: juttelee kavereiden kanssa, katselee TV:tä, tekee blogia tai osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän viettää mobiililaitteen kanssa jatkuvasti aikaa, taatusti enem-män kuin sen 2-3 tuntia, jota meidän vanhempien käskettiin joskus pitää sääntönä. Itse asiassa digikansa-lainen on verkossa kaiken aikaa, bussissa, kahvilassa, töissä – toisin kuin me digimuukalaiset, jotka ensin asetumme istumaan ja sitten käynnistämme tieto-koneen.

Digikansalaiset eivät ole mikään yhtenäinen joukko. Osa käyttää teknologiaa tuskin lainkaan, osa lähinnä hengaillakseen kavereiden kanssa sosiaalisessa mediassa. Tällaisten nuorten teknologiataidot eivät välttämättä ole kovin hyvin kehittyneet. On myös kas-vava joukko eri-ikäisiä ihmisiä, jotka tekevät monen-laista yhteisöllistä ja luovaa toimintaa verkossa ja sen ulkopuolella. Heillä on kehittyneitä sosio-digitaalisia taitoja, ja he saattavat osata jopa koodata. Osasta digimuukalaisia on tullut digiasettujia (digital settlers). On olemassa myös lukuisia Commodore64-ikäpolven veteraanidataajia, joille diginatiivien maailma ei ole lainkaan vieras.

Kun digikansalainen aloittaa opiskelun, hänen usein käsketään panna kännykkä, tabletti ja tietokone pois luennon ajaksi. Hän ei saa itse tuottaa omia aja-tuksia, se häiritsee digimuukalaisten suunnitteleman opetuksen kulkua, eikä anna eväitä tenttiin, jossa opettajan kertomat varmat faktat pitää osata jäsen-nellä paperille. On myös selvää, että digikansalainen ei kovin mielellään kuuntelisi luento-opetusta. Paljon mieluummin hän yhdessä kavereidensa kanssa tuottaisi uusia ajatuksia: videoita, blogeja, facebook-tapahtumia,

kannanottoja… Jos luento on verkossa, nykyään jo 17 minuutin TedEX-palanen saattaa tuntua pitkäveteiseltä, jos puhuja ei ole aivan loistava ja esitys visuaalisesti mukaansatempaava. Vapaa-ajan ja oppilaitosten tieto-käytäntöjen välille onkin muodostumassa huolestutta-van suuri kuilu.

Opettajan työssä digikansalaisen kohtaaminen ja varmoista faktoista luopuminen saattaa tuntua ahdis-tavalta. Olisi opittava käsittelemään epävarmuutta ja monimutkaisuutta, luotava uudenlaisia asiayhteyksiä, etsittävä syventävää tietoa ja arvioitava sitä kriittisesti sekä jaettava asiantuntijuutta. Sosio-digitaalinen vuorovaikutus ei enää perustu opettajan älylliseen auktoriteettiin, vaan hän toimii enemmän oppimis-prosessin ohjaajana. Oppilaitoksissa myös fyysinen tila muuttuu, kun vuorovaikutuksen muodot muuttuvat. Tilojen pitää olla muuntojoustavia, sillä käytännöt ke-hittyvät vauhdilla. Ihmisillä on oppimisen välineet aina mukana, mistä seuraa että oppilaitoksissa myös aulat ja ruokalat pitäisi suunnitella osaksi oppimisympäristöä.

Mitä me digimuukalaiset oikeasti tiedämme digikansa laisista? On muistettava, että he kaikki ovat yksilöitä. Emme vielä tiedä, millaista on digikansa-laisten aivojen kehitys. Onkin tärkeää tutkia nuorten tietokäytäntöjä ja tarpeita: Pystyvätkö he oikeasti oppimaan, jos tekevät montaa asiaa yhtä aikaa? Miten käy yleissivistyksen? Kehittyykö digikansalaisista “heinäsirkkamieliä”, jotka hyppivät asiasta toiseen levottomasti?

Tätä juuri tutkimme. Vuodesta 2011 lähtien edenneessä TEKESin rahoittamassa RYM Sisäympä-ristöt tutkimusohjelmassa - rym.fi. - tutkitaan tilojen suunnittelemista pedagogisesti. Vuonna 2013 puoles-taan alkoi Suomen Akatemian Mieli-ohjelma. Oma tutkimushankkeeni on nimeltään “Kuilu diginatiivien ja koulujen tietokäytäntöjen välillä”. Vastauksia ei juuri vielä ole, mutta voit seurata tutkimustamme blogista http://blogs.helsinki.fi/mindthegap/ Seuraamme 12-, 16- ja 20 -vuotiaita nuoria neljän vuoden ajan. Tutkim-me heidän hyvinvointiaan, harrastuksiaan, mieltään ja kehittyviä aivojaan.

Toivomme saavamme tietoa siitä, miten voimme kehittää entistä innostavampaa koulua! Haastamme kansalaiset mukaan #kouluhaaste -kampanjaan. Tällä avainsanalla voitte Twitterissä ja muissa sosiaalisissa medioissa laittaa näkyviin kuvia ja videoita kouluista ja oppilaitoksista, joissa sekä nuoret että heidän opetta-jansa voivat hyvin, oppivat ja kehittyvät. Millainen oppimisen tila on mielestäsi innostava? ▫

Digimuukalaisten ohjauksessa

Kehittyykö digikansalaisista “heinäsirkka-mieliä”, jotka hyppivät asiasta toiseen levottomasti?

Kolumni

Kolumnin kirjoittaja Kirsti Lonka

toimii kasvatuspsykologian profes-

sorina Helsingin yliopistossa.

@kirstilonka #mindgap #RYMSY

35

Alumnit

Osaamisen tuotteistamisella

uusi suunta uralle

Teksti ja kuva Tuuli Uronen

Uhasta voikin tulla mahdollisuus toteuttaa unelmiaan, uskoo Pirkko Sillman, asiakkuuspääl-likkö kasvumarkkinointiyritys

Aava & Bang Oy:stä. – Erityisesti minua motivoi, kun syrjään

vetäytynyt, vähän arka ja pelokas ihminen rohkaistuu, löytää oman asiantuntemuksensa ja saa itsevarmuutta, Sillman kertoo.

Hyötynäkökulma esiin

Akilleen kantapää osaamisen kiteyttämisessä on Sillmanin mukaan usein se, että puhutaan omasta osaamisesta tai palveluista niiden ominaisuuksien, eikä hyötynäkökulman kautta. Hyötylähtöinen ajattelu on kuitenkin asiakaslähtöisen toiminnan ydin.

Sillmanin mukaan yleisosaaminen vähän kaikesta ei enää jatkossa riitä, vaan jokaisella pitää olla jotain uniikkia. Tulevaisuudessa pärjäävätkin niin kutsutut T-tyypit. Heillä on syvää spesiaaliosaamista joltain tietyltä alalta, mikä muodostaa T:n pystyviivan, mutta heillä on myös poikkiosaamista, eli he osaavat hyödyntää osaamistaan laajalla spektrillä. Hyötylähtöinen ajattelu auttaa myös tämän T:n poikkiviivan laajentamisessa, sillä osaa-mistaan voi katsoa eri näkökulmista.

Omien vahvuuksien löytäminen on usein hiljaista keskustelua itsensä kanssa siitä, mikä itseä motivoi. Se on myös valintojen tekemis-tä, sillä kaikkea ei voi tehdä tai osata.

Irtisanomisia, uudelleenorganisointeja, konkursseja. Nuo sanat täyttävät suuren osan tämän hetken talous-uutisista. Moni onkin hakemassa uusia vaihtoehtoja uralleen, joko pakosta tai vapaaehtoisesti. Oman osaa-misen kiteyttäminen ja tavoitteen kirkastaminen autta-vat uuden suunnan löytämisessä.

Pirkko Sillman nauttii nähdessään, kun ihmiset oppivat uutta ja kasvavat.

Pirkko Sillmanin vinkkejä osaamisen tuotteistamiseen

1. Mieti, mitkä ovat omat vahvuutesi ja

aseta tavoite.

2. Tee valintoja ja paketoi osaamisesi

myytäväksi kokonaisuudeksi.

3. Katso osaamistasi hyötynäkökulmasta,

älä pelkkinä ominaisuuksina.

4. Mieti, ketkä ovat asiakkaitasi ja kuka

voisi maksaa osaamisestasi.

5. Uskalla pysyä valitsemallasi tiellä ja pidä

tavoitteet mielessäsi.

6. Käy välillä epämukavuusalueellasi, voit

löytää jotain uutta itsestäsi.

7. Rakenna syvää osaamistasi koko ajan

vahvemmaksi.

8. Laajenna poikkiosaamistasi ja katso

osaamistasi monesta näkökannasta.

9. Seuraa alasi keskusteluja ja pidä taitosi

ajan tasalla.

10. Verkostoidu ja luo kontakteja.

– On oltava rohkeutta sanoa ei sellaisille houkuttaville asioille, jotka ovat ristiriidassa omien tavoitteiden kanssa. Toisaalta kannattaa rohkeasti tarttua myös sellaisiin tilanteisiin, jotka eivät ole omalla mukavuusalueella, hän kannustaa.

Asiantuntijana muuttuvassa maailmassa

On tärkeää löytää omat vahvuutensa, koska maailma muuttuu koko ajan. Muutoksia ei ole en-nenkään voitu hallita, mutta tulevaisuudessa vielä vähemmän. Osaamisen tuotteistamisen tärkeys korostuukin etenkin murrostilanteissa, jolloin on mahdollisuus tai pakko valita uusi suunta omalle tekemiselle.

– Jos omaa osaamista ei pysty kirkastamaan edes itselleen, on uhkana, ettei saa uutta työpaik-kaa tai rahoitusta, tai vaan ajautuu tilanteesta toiseen, Sillman huomauttaa.

Kun omat vahvuudet on löydetty ja tavoitteet asetettu, pystyy myös ottamaan vastuuta päätök-sistään ja perustelemaan valintojaan. Virheitä ei kannata pelätä, mutta niistä on opittava.

Aloittelevaa asiantuntijayrittäjää Sillman neuvoisi ensin miettimään, miksi hän haluaa tehdä juuri tätä työtä. Tärkeää olisi hahmottaa oma asiantuntijaosaaminen ja asiakkaat, joille sitä voisi myydä. Kun oma osaaminen on kiteytetty, on siitä myös helpompi viestiä verkostoille, joista usein lähdetään ensimmäisenä etsimään hyvää asiantuntijaa. ▫

36

Kasvuyrityksen johtaminen (30 op)Koulutus on suunnattu kasvuhakuisten pk-yritysten korkeakoulute-

tuille avainhenkilöille, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja viedä

yritystään kohti kasvua. Koulutuksessa opit rakentamaan yritykselle

sen toimintaan sopivan kasvupolun, johtamaan yritystä strategia-

lähtöisesti ja kannattavasti sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja

myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa.

Sisältö koostuu lähiopetuksesta, kehittämishankkeesta, pien-

ryhmätyöskentelystä ja yksilöohjauksesta. Aihekokonaisuudet:

• Strategiaosaaminen • Myynti- ja markkinointiosaaminen

• Talous- ja rahoitusosaaminen.

Koulutus alkaa syksyllä 2014. Hinta: 250 euroa. Koulutus on

opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa koulutusta.

Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/oppisopimustyyppinen-

taydennyskoulutus-korkeakoulutetuille

Biblo – viestinnän ammattilaisten oma nettityökaluBiblo auttaa sinua, jonka työnä on tehdä viestintää. Biblo on laaduk-

kain, luotettavin ja ajantasaisin viestinnän tietolähde, joka sisältää

asiantuntijoiden tuoreita artikkeleita viestinnän eri osa-alueilta sekä

helppokäyttöisiä työpohjia viestinnän suunnitteluun, toteutukseen ja

mittaamiseen.

Biblo on kehitetty HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa profes-

sori Elisa Juholinin johdolla. Hanki pääsy tiedon lähteelle!

Lisätietoja www.biblo.fi

Kokousdesigner™ pelastaa kokouksen

Opi hyödyntämään tehokkaasti ja tuottavasti kokousten eri element-

tejä. Valmennuksen jälkeen osaat järjestää tehokkaampia, elämyk-

sellisempiä ja tuottavampia kokouksia sekä muita tilaisuuksia. Saat

käyttöösi konkreettisia keinoja, joilla kokouksiin saa piristävää vaihte-

lua. Kokousdesigner™ -valmennus on tarkoitettu erityisesti kokouksia

ja tilaisuuksia järjestäville assistenteille, jotka haluavat uutta iloa omiin

rutiineihinsa tai muuttua pelkästä tilojen varaajasta antoisien kokous-

ten järjestäjäksi ja mahdollistajaksi.

• Kokouskäytännöt • Tila ja kalustejärjestys • Etäyhteydet • Esitystek-

niikka • Kokoustyökalut • Ääni ja valaistus • Kokoustarjoilut

• Ympäristötietoisuus

Lisätietoja koulutuksesta: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

HR -koulutus Strategiasta käytäntöönHR-koulutus Strategiasta käytäntöön on uusi, puolen vuoden mittai-

nen täydennyskoulutus HR-tehtävissä toimiville henkilöille. Koulutus

pohjautuu tunnustettuun HRD-osaaja erikoistumisopintot -ohjelmaan.

Koulutus sisältää 6 lähiopetuspäivää ja omaan organisaatioon sovel-

lettavat tehtävät, laajuus 10 op.

Aloitus: 9.10.2014, kesto huhtikuulle 2015. Koulutuspaikkana on

Haagan toimipiste, Pajuniityntie 11, Helsinki.

Koulutuksen teemoja ovat mm.

• Liiketaloudelliset tunnusluvut • HR-roolit • Muutoksessa johtaminen

• Tavoitteet ja mittarit • Palkitseminen • Kehityskeskustelut

• Työhyvinvointi • HR:n rooli sosiaalisen vastuullisuuden kehittämisessä

• Esimiesten tuki ja johtamisen kehittäminen

Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

Tietohallintomallin perusteet (1 pvä)Tietohallinnon merkitys yritysten ja julkishallinnon toiminnalle on

lisääntynyt, joten tarvitaan uusia toimintatapoja ja liiketoimin-

talähtöistä tietohallinnon johtamista. Tietohallintomallin avulla

liiketoiminta ja IT kommunikoivat keskenään sujuvasti yhteisiä

päämääriä edistäen.

Tietohallintomalli on Suomessa yleisesti käytössä oleva alan

standardi (ICT Standard Forum), joka on syntynyt tarpeesta

luoda tietohallinnolle selkeät johtamiskäytännöt ja toimintatavat.

Julkis hallinnolle on tehty mallista oma soveltamisohje. HAAGA-

HELIA on Tietohallintomallin sertifioitu kouluttajakumppani.

Nosta organisaatiosi ICT:n ja liiketoiminnan yhteistyö uudelle

tasolle ja ilmoittaudu mukaan! Järjestämme avointen kurssien

lisäksi organisaatiokohtaisia toteutuksia.

Lisätietoja: www.haaga.helia.fi/tietohallintomalli

Heidi Kock 040 488 543 tai koulutus@haaga.helia.fi

Teknisten asiantuntijoiden myynti- ja palveluosaami-nen (1 pvä)Koulutus on tarkoitettu kaikille b2b-asiakasrajapinnassa työs-

kenteleville ICT- ja teknisille asiantuntijoille ja projektipäälliköille.

Koulutuksen tavoitteena on tuloksellisten asiakaskohtaamisten

lisääminen. Koulutus antaa tukea aktiiviseen asiakaskuunteluun,

asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja asiakaslähtöiseen työskente-

lyyn erilaisissa työtehtävissä sekä tarjoaa konkreettisia työkaluja

tuloksellisiin asiakaskohtaamisiin.

“Teknisillä asiantuntijoillamme on avainrooli ratkaisujemme

myynnissä. HAAGA-HELIAn koulutus paransi asiantuntijoidemme

vuorovaikutustaitoja myynti- ja palvelutilanteissa ja auttoi heitä

näkemään oman roolinsa myynnissä.”- Hannes Lindén, johtaja,

julkishallinto, CGI Suomi Oy

Lisätietoja: Heidi Kock, 040 488 7543 tai

koulutus@haaga-helia.fi

ICT JA LIIKETALOUSVIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS

KORKEAKOULUTETTUJEN OPPISOPIMUSTYYPPINEN TÄYDENNYSKOULUTUSMedialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (30 op)Työelämälähtöinen koulutus television, radion, elokuvan, verkko-

median, mobiilin, mainonnan ja markkinoinnin sekä pelialan

ammattilaisille. Koulutuksen aikana syvennytään media-alan

osaamisen, konseptisuunnittelun, liiketoiminnan sekä myynnin

ja markkinoinnin yhdistämiseen uudella innovatiivisella tavalla.

Koulutuksen keskiössä on uuden tuotteen tai palvelun toteutus

omalle tai asiakasyritykselle.

Koulutus on opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa koulu-

tusta. Koulutus alkaa syksyllä 2014.

Lisätietoja, hakukriteerit ja hakulomake:

www.haagahelia.fi/fi/koulutus/oppisopimustyyppinen-taydennys-

koulutus-korkeakoulutetuille

37

Boost Your Career with Online CoursesHAAGA-HELIAn kautta pääset opiskelemaan arvostetun American Hotel &

Lodging Educational Instituten CourseLine® verkkokursseja. Voit opiskella

hotelli-, ravintola- ja matkailualan opintoja, esimerkiksi revenue manage-

mentia, myyntiä ja markkinointia tai taloushallintoa englanniksi. Osaan

kursseista on saatavissa henkilökohtaista ohjausta suomeksi.

Online-kurssin hinta on 170 €. Opiskeluaika on maksimissaan 6 kk/kurssi.

Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut ja http://shop.haaga-helia.com

Revenue Management -valmennusRevenue Management -valmennus on tarkoitettu hotellien, ravintoloiden

ja vastaavien palveluyritysten johtajille, päälliköille, hinnoittelu- ja kapasi-

teettihallinnasta vastaaville ja vastaaviin tehtäviin aikoville ammattilaisille.

Parhaiten valmennus toimii palveluyrityksen pohtiessa revenue managemen-

tin käyttöönottoa omassa toiminnassaan. Valmennus voidaan toteuttaa

2 tunnin starttiluentona tai esimerkiksi koko päivän workshopina asiakkaan

toivomuksen mukaan.

Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

Executive MBA in Service Excellence (90 ECTS)The HAAGA-HELIA eMBA programme focuses on service management,

tackling strategic and management issues from multiple perspectives. The

efficient and flexible modular structure comprises monthly three-day modules,

making it possible to combine work, personal life and studies. The program-

me is an international, two-year part-time programme in English.

Flexible continuous student intake throughout the year! Become a leading

professional in Service Excellence. Apply for HAAGA-HELIA's eMBA in Service

Excellence now.

For more information: www.haaga-helia.fi/en/education/emba

Diploma in Service Excellence (30 ECTS)HAAGA-HELIA Diploma in Service Excellence is designed for those seeking

a foundation in business fundamentals to help them become more efficient

and effective managers and administrators. This unique program prepares

students from a variety of backgrounds to step forward confidently in their

careers as administrators and managers. Students who wish to go on to

complete the eMBA in Service Excellence can transfer their cedits from the

Diploma in Service Excellence to eMBA option. Flexible continuous student

intake throughout the year!

For more information: www.haaga-helia.fi/en/education/emba

Graduate Certificate in Service Excellence (15 ECTS)

HAAGA-HELIA Graduate Certificate in Service Exellence is designed for

candidates who seek a short, focused, graduate-level business program that

covers the essential elements of a service business management. This certifi-

cate provides students with the opportunity to gain a latest understanding of

contemporary service business practices. Flexible continuous student intake

throughout the year!

For more information: www.haaga-helia.fi/en/education/emba

YksilöcoachingCoaching on esimiesten ja johdon yksilöllinen ammatillisen kehittymisen

työväline. Coachingin tavoitteena on parantaa yksilön itsetuntemusta, ta-

voitteellisuutta ja muutoskykyä työssä, oppia tunnistamaan omia vahvuuksia

sekä lisätä työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

Coachingiin kuuluu henkilökohtaisia tapaamisia sertifioidun coachin

kanssa kahdesti kuukaudessa (yhteensä 6–7 tapaamista). Myös virtuaalikes-

kustelu on mahdollista. Coaching voidaan toteuttaa yrityksen tai HAAGA-

HELIAn tiloissa.

Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

Business Model Canvas -työpajatBusiness Model Canvas on menetelmä ja työkalu, jota voidaan käyttää

mm. palvelukehityksen ja uuden liiketoiminnan kehittämisen ja arvioinnin

välineenä. Työpajojen kesto on 1+1 päivää sisältäen ennakkotehtävät ja me-

netelmän käytön harjoittelun omassa työssä. Räätälöimme työpajat yritysten

tarpeiden mukaisesti, joten työpaja voi kestoltaan olla lyhyt intro aiheeseen

tai pidempi syvällinen valmennus.

Lisätietoja: Tuija Toivola 040 773 3364 ja www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

Myynnin ja palvelun osaaja – räätälöity koulutusMyynnin ja palvelun osaajan erikoistumisopintojen (30 op) keskeisiä teemoja

ovat asiakasymmärryksen menetelmät, asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu,

myyntikeskustelutaidot ja tiimimyynti. Opinnot antavat valmiuden osallistua

Sales and Service Skills -sertifikaatin™ näyttöön.

Erikoistumisopintojen teemoista järjestetään myös räätälöityjä, yrityskoh-

taisia toteutuksia, joissa voidaan saavuttaa sama osaamistaso nopeammin.

Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/HH3S-sertifikaatti

Sales and Service Skills -sertifikaatti™HH3S HAAGA-HELIA Sales and Service Skills -sertifikaatti™ on haltijansa

osoitus korkeatasoisesta myynnin ja palvelun asiantuntijaosaamisesta. Se

on ensimmäinen suomalainen korkeakoulutasoinen myynnin ja palvelun

asiantuntijasertifikaatti, jonka myöntää HH3S-sertifikaattilautakunta hakijan

esittämän näytön perusteella.

Valittavana on avoin tai yrityskohtainen toteutus. Avoin näyttö järjeste-

tään vuosittain toukokuussa. Näyttöön voi osallistua opintojen ja työko-

kemuksen perusteella tai opiskelemalla ensin HAAGA-HELIAn myynnin ja

palvelun osaajan erikoistumisopinnot. Näyttömaksu 490 €.

Lisätietoja: www.haaga-helia.fi/HH3S-sertifikaatti

Best Seller CompetitionKoulutuksessa yrityksesi myyntiosaajat valmennetaan huippukuntoon 10

viikon aikana. Lopuksi käydään huippumyyjä-kilpailu. Olemme järjestäneet

useana vuonna Suomen ainoan myyntikilpailun, Best Seller Competitionin,

ja nyt tarjoamme tätä ainutlaatuista konseptia räätälöitynä myös yrityksille.

Pakettiin kuuluu 8 viikon intensiivinen myyntivalmennus sekä myyntikilpailu.

Yritys valitsee mukaan omia asiakkaitaan, jotka toimivat myyntikilpailussa

ostajina. Valmennuksesta saa opintopisteitä, jotka voi hyväksilukea tutkin-

toon tähtääviin opintoihin HAAGA-HELIAssa.

Lisätietoja: pia.hautamaki@haaga-helia.fi, puh. 040-4156827

www.facebook.com/bestsellercompetition tai www.bestsellercompetition.fi

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA MATKAILUALAMYYNTI JA PALVELU

JOHTAMINEN

SERVICE EXCELLENCE

MaailmallaJuttusarjassa

esitellään vaihdossa olleiden opiskelijoiden ja

opettajien kuvia ja kokemuksia maailmalta.

38

Teksti ja kuvat Sofia Anton

HAAGA-HELIAn toimittajaopiskelijat vierailivat jälkikonfliktialueella Georgian pohjoisosassa maalis-kuussa. Viikon opintomatkalla tavattiin paikallisia ja perehdyttiin kriisitilanteessa tehtävään uutistyöhön.

Georgianvaietut äänet

Kylän lapset pelaavat jalkapalloa vain muutaman sadan metrin päässä Etelä-Ossetian raja-asemalta.

Mevludi Kasradze pystyy elättämään perheensä lehmänsä avulla.

39

Minibussi lähestyy Etelä-Osse-tian raja-asemaa Georgiassa.

– Nyt kuulutaan Venäjän matkapuhelinverkkoon,

kantautuu huuto takapenkiltä.Venäläisten miehittämän Etelä-Ossetian

pääkaupunki Tskhinvali siintää harvakseltaan kasvavien puiden takana. Niin lähellä ja niin kaukana. Toiselle puolelle ei pääse kuin Venä-jältä – sillä seurauksella, ettei samalla passilla ole enää asiaa Georgiaan.

Raja-asemalle johtavalla tiellä potkitaan palloa. Lasten peli keskeytyy, kun raskaat sotilasajoneuvot puskevat kohti huolellisesti muurattua ja piikkilangalla suojattua Etelä-Ossetian rajaa. Olemme Ergnetin kylässä, joka tuhottiin lähes täysin viisipäiväisen sodan aikana vuonna 2008.

Konfliktin jäljillä

Kaksikymmentä HAAGA-HELIAn toimit-tajaopiskelijaa matkusti viikoksi Georgiaan kehittämään valmiuksiaan työskennellä kriisialueilla. Konfliktijournalismiin ja sananvapauteen syventyvä opintomatka toteutettiin maaliskuun lopulla. Näkökulmia matkan pääteemoihin hankittiin tapaamalla sotaa paenneita sisäisiä pakolaisia, paikallisia kansalaisjärjestöjen ja media-alan edustajia sekä nuoria aktiiveja.

Hiljaisia hiekkatietä pitkin kävellessä ei tunnu siltä, että pahoin turmellussa kylässä on sata kotitaloutta. Euroopan unionin ra-hoittamia parakkeja on rakennettu perheiden asunnoiksi heidän poltettujen kotitalojensa viereen.

Yhtäkkiä sisäpihalta kirmaa joukko lapsia. Poikavoittoisen porukan leikeistä lähtevä ääni keventää vallitsevaa tunnelmaa. Terveh-din ohikulkevaa naista, joka kutsuu sisään kahville. Ihmiset tahtovat antaa vähästäänkin paljon.

Paikallisia kokemuksiaHajaannumme jututtamaan paikallisia. Alueella yhä toimivat kansainväliset kan-

Ihmiset kutsuvat kahville. He tahtovat antaa vähästäänkin paljon.

salaisjärjestöt ovat auttaneet Mevludi Kasradzea, 51, joka pystyy hankkiman-sa lehmän avulla elättämään perheensä. Tuloja hänellä ei ole ennen kuin vasikka syntyy.

Kymmenvuotiaan Giorgi Jokhadzen vanhemmat ovat rakentaneet yhä kes-keneräistä taloaan 20 vuotta. Irtaimisto pihaportista kotieläimiin vietiin sillä aikaa, kun perhe pakeni sotaa lähimpään kaupunkiin Goriin. Talon sisälle oli kirjoitettu törkeyksiä.

Ihmiset ovat turtuneita. Tulevaisuu-den toivoa ei ole.

Toimittajaopiskelijat toteuttivat matkalta viisi kuvakertomusta, joissa Georgiaa ja maan tilannetta lähestyttiin eri näkökulmista. Kuvaesseissä ääneen pääsivät ihmiset, jotka konfliktiuutisoin-nissa jäävät helposti muiden aiheiden varjoon. Valokuvanäyttely julkaistiin sananvapauden päivänä 3. toukokuuta Sanomatalon aulassa.▫

Signalsin viime numeron 2/2013 Maailmalla-jutun kirjoittajan nimi oli väärin. Piilaaksosta kertovan artikkelin kirjoitti Henni Aaltonen.

Konfliktin seurauksena kotinsa menettäneet pääsivät muuttamaan EU:n tuella rakennet­tuihin asumuksiin joidenkin kuukausien jälkeen sodan päättymisestä. Perheillä on omistus­oikeus heille lahjoitettuihin asumuksiin, ja niihin saa tehdä muutoksia. Nopean rakennus­tahdin vuoksi useissa taloissa on ongelmia vuotavasta katosta kupruilevaan lattiaan.

Paikallinen koulu vaurioitui pahoin vuonna 2008. Konfliktin jälkeen lapsia on palannut kouluun vähitellen, ja nykyään oppi­laita on 45. Lapset saapuivat portille tervehtimään englanniksi.

www.micros.fi

Micros ratkaisut hotelleille, ravintoloille ja erikoistavarakaupoille Olethan yhteydessä 0303 9110 tai fi -myynti@micros.com

SERVICE EXCELLENCE

HAAGA-HELIA

eMBA inContinuous admission available throughout the year, apply now!

Further information: www.haaga-helia.fi