E-PKY/Seinäjoki 226.08.2011KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet

Puh. 0400 867 262 S-posti; jukka.harmainen@pp.inet.fiwww.verkostokeskusvintti.fi

Monimuotoinen ilmiö – ja eri työntekijöille erilaiset asiakkaat/ilmiöt voivat olla eri tavalla helppoja tai haastavia

Usein koetaan vaikeiksi:◦ Lastesuojelun rajapinnalla olevat perheet (Mt—

pulmat, päihderiippuvuus, lastensuojelullinen huoli)

◦ Vaativat, agressiivissävyiset asiakkaat◦ Ylisuojelevat vanhemmat◦ ”Uusavuttomat” perheet◦ Narsistisen vanhemmuuden ilmiöt

Perheiden, ihmisten luokittelu, kuvailu ja päivittely ei auta – on keskityttävä siihen, mihin voi itse vaikuttaa – miten toimin osana vuorovaikutussuhdetta

Toista ei voi juurikaan muuttaa, mutta omaa toimintaa voi säädellä ja muuttaakin

Ihmiset ”rakentuvat” suhteissa toisiinsa – identiteetti on enemmän ihmisten välillä kuin sisällä oleva ilmiö

KONTEKSTUAALISUUS; ”niin on kuin näyttää”

KERTOMUKSELLISUUS; ”kuva todellisuudesta rakentuu kertomuksina, jotka sisältävät ajallisen peräkkäisyyden, juonen ja toimijuuden” ”Todellisuus konstruktiona”

KOMMUNIKAATIO; ”kaikki käyttäytyminen on kommunikaatiota – emme voi olla kommunikoimatta”

Vuorovaikutuksessa pohjimmiltaan on aina kyse◦ SUHTEIDEN määrittelystä; seurattava millaiseen

positoon itse tilanteessa joutuu/pääsee◦ TOIMIJUUDEN määrittelystä; kuka on aktiivinen

toimija, keneltä odotetaan seuraavaa liikettä, kuka on uhri/roisto/syyllinen, toimijuuden siirto tavallista, ennakointi siitä mihin vuorovaikutus johtaa

◦ MORAALIN määrittelystä; kuka on oikeassa/väärässä, ”moraalinen velvoite”

Tunteet nopean orientaation välineenä; monimutkaisissa ja nopeissa tilanteissa tunteemme kertovat mikä olennaista tässä tilanteessa ja ennakoivat sitä mihin suuntaan vuorovaikutus on menossa ja millaiseksi oma asema on rakentumassa

Tunteet voimakkaita ja tarttuvia – voivat myös ”viedä mukanaan” – tärkeää tilanteet joissa voi puhua ja purkaa ja tulla tietoisemmaksi mitä itselle tapahtuu.

Suhteiden, toimijuuden ja moraalin rakentuminen vuorovaikutustilanteissa tapahtuu puhekäytäntöjen avulla.

Puhe tässä ”laajassa merkityksessä” (puhe, puhumattomuus, toiminta, ei tekeminen)

Puhumme aina jollakin tavalla =puhekäytäntö

1. Mistä tässä tilanteessa puhutaan? 2. Miten puhutaan siitä, mistä puhutaan? 3. Mihin tämä puhumisen tapa johtaa? 4. Olisiko muita, vaihtoehtoisia tapoja

puhua? ”Jos ihmiset istuvat pimeässä, valittelevatko

he pimeää ja etsivät syyllisiä vai pohditaanko sitä että kannattaisiko sytyttää kynttilöitä”

Toisen viestiin/suhteen määrittelyyn voi aina vastata kolmella tavalla◦ Vahvistamalla◦ Torjumalla◦ Mitätöimällä◦ VUOROVAIKUTUS VOI RAKENTUA:

Toinen toistaan täydentäväksi Symmetriseksi otteluksi (”sidostesukkamainos”) Em. vuorotteluksi.

1. Hyvä kuuntelu ja kuuleminen; kuulluksi tuleminen jokaiselle ihmiselle merkittävä peruskokemus◦ Pidettävä omat ennakkokäsitykset/asenteet

kurissa◦ Mitä voisin oppia uutta tästä

ihmisestä/tilanteesta?◦ Kertaa mitä olet kuullut toisen sanovan

–”ymmärsinkö oikein?”◦ Kysy lisää toisen kokemuksesta ja sen

merkityksestä hänelle

”Nyt en tiedä mistä puhut” ”En ymmärrä mitään”

”Auta minua ymmärtämään mitä on Sinun kannaltasi tapahtunut”

”Ymmärrän tämän tilanteen näin” ”Huomaan, että olemme tästä asiasta eri

mieltä” ”Sen lisäksi mitä Sinä toit esille, päivähoidon

kannalta pitää ottaa huomioon nämä asiat” ”Mitä kuulit minun sanovan”

Etsi yhteinen tavoite (”halu lapsen hyvään”) Vältä inttämistä/todistelua (symmetrinen

jumittuma) Koeta eri toimintatapoja, jotkut hyötyvät:

◦ ”Alalaudeasetelmasta” (=Auta minua näkemään tilanne Sinun silmilläsi” ”Miten Sinä vanhempana olet ratkonut lapsesi kanssa tällaista tilannetta?”)

◦ ”Ylälaudeasetelmasta” (= Rajaaminen tilanteen kannalta olennaisiin asioihin, puheenjohtajuuden ottaminen, erityisesti rajattomien ihmisten kanssa)

◦ ”Tasavahvasta väännöstä” (= ”Jos minä kuuntelen Sinua niin Sinunkin on kuultava minun kantaani”)

Jos pelottaa, arastelet – ota kaveri mukaan! Työntekijän on koettava olonsa turvalliseksi

Huonot uutiset/ikävät asiat puhuttava 1. Istualtaan, 2. Suoraan, 3. Lyhyesti 4. Tarkistettava mitä toinen kuuli.

Pyydä istumaan Jos mahdollista tarjoa jotain (vettä, syötävää) ”Näen että olet järkyttynyt, kerro mitä Sinulle

on tapahtunut” – koeta välittää haluasi kuunnella häntä.

Säilytä oma rauhallisuus (”helpompi sanoa…”)

Mielellään muita aikuisia paikalla/lähistöllä –turvaa molempia osapuolia.

Jos alat pelätä – koeta poistua tai lopettaa tilanne – ”palataan tähän kun on mahdollisuus kunnolla puhua”

Kannattaa välttää sellaisia ilmaisuja, joita vanhemmat käyttävät kiukuttelevien lasten ojentamisessa – usein lisää ärtymystä

Jos tuntuu turvalliselta, niin monet kiihtyneet ihmiset hyötyvät rajaamisestakin◦ ”Sinä et aikuisena voi huutaa tässä lasten

läsnäollessa – mennään muualle/puhutaan puhelimessa”

◦ ”Minä en hyväksy tuollaista kielen käyttöä- puhutaan asiallisesti, jos puhutaan”

Jotkut vanhemmat mielellään vastuuttavat työntekijöitä kaikesta mahdollisesta ja samaan aikaan vähättelevät omia toimintamahdollisuuksiaan (esim. puhuvat passiivimuodossa ”siin sit kävi silleen”)◦ Ota vastuuta vain sellaisista asioista, jotka

kuuluvat sinulle◦ Palauta vastuuta/toimijuutta aina kun mahdollista

(”olettepa aika liemessä, mitä olette aikoneet tehdä”)

Kiinnitä enemmän huomiota tekoihin kuin puheeseen

Etsi pieniä konkreetteja asioita, missä voidaan toimia toisin (”jos saatte tämän jutun tehtyä, niin minä sitten autan tuossa..”)

Lastensuojeluilmoitus voi olla myös vastuuttamista, rajojen selkiyttämistä ja tuen mahdollisuus perheelle. Kontrollissa on enemmän tuen elementtejä kuin rankaisun.

Eri ihmiset ratkovat asioita eri tavoilla –toimittava itselle luontaisella tyylillä

Keskeistä on yhteistyösuhteen laatu/hyvä vuorovaikutus, jolle ominaista:◦ Kunnioitus, toisen kohteleminen aikuisena ja

vastuullisena◦ Pyrkimys tasavertaisuuteen◦ Pyrkimys dialogisuuteen (halu ymmärtää toisen

näkökulmaa, oppia uutta, aito vuoropuhelu)◦ Työskentelyn läpinäkyvyys

Työskentelyn rakenteista huolehtiminen Tuen mahdollisuus –ammatillisesti vaativat

tilanteet saatava jollain areenalla purkaa ja jäsentää (”porukalla selvitään”)

Haastavat tilanteet opittava näkemään ammattiin liittyvinä ja oppimisen mahdollisuuksina –ei omaan persoonaan liittyvinä onnistumisen tai epäonnistumisen näyttämönä.

Omien rajojen tunnistaminen – kukaan ei selviä yksin eikä tarvitse.

Itsestä huolehtiminen