HÄMEEN ILVES 2014

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS

SISÄLLYSLUETTELO:

Harjoituksen johtajan tervehdys 1

Tilannekeskus (TIKE) 2

Joukkueen taistelutekniikka naisille II 3

Tiedustelukurssi 4

Pioneerikurssi 5

Tuliasema- ja tulenjohtokurssi 6

Poikkeusolojen lääkintä 7

Vastaerikoisjoukkotoiminta 8

Sissikurssi 9

Huolto (TÖPINÄ) 10

Tiedotus- ja Facebook kurssi 11

Kannen Kuva: Jouko Liikanen

Sisällysluettelon kuva: Panu Moilanen

HARJOITUKSEN JOHTAJAN TERVEHDYS

HÄMEEN ILVES 14 -harjoitus on tätä lukiessanne saatu päätökseen, toivottavasti ja niin uskon, että onnel-

lisissa merkeissä. Olemme Kanta-Hämeen Koulutus- ja tukiyksikössä kiitollisia siitä, Te olette näin runsas-

lukuisesti ja hyvillä mielin osallistuneet yhteiseen harjoitukseemme.

John F. Kennedy, joka kuoli yli 50 vuotta sitten, sanoi aikanaan: ”Älä kysy, mitä maasi voi tehdä sinun puo-

lestasi. Kysy, mitä itse voit tehdä maasi puolesta.” Te, tähän harjoitukseen osallistujina, olette varmasti sa-

maa mieltä. Vapaaehtoisia maanpuolustajia tarvitaan nyt ja vastakin. Ota yhteys lähimpään Koulutus- ja

tukiyksikköön, jos olet kiinnostunut toimimaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä.

Otamme mielellämme uusia toimijoita organisaatioomme.

Historiasta löytyy muitakin mielenkiintoisia asioita, kuten esimerkiksi englantilaisessa sanomalehdessä vuo-

sikymmeniä sitten julkaistu teksti Suomen ”salaisesta aseesta”:

Se ei ole sukset.

Se ei ole lumi.

Se ei ole pakkanen.

Se ei ole pitkät arktiset yöt.

Se ei ole 60 000 jäätynyttä järveä.

Mutta se on suomalainen hiihtämässä pakkasella halki pimeän yön jäätyneillä järvillä.

Tässä harjoituksessa Te ette päässeet hiihtämään, olosuhteet olivat kuitenkin varsin syksyiset. Te olette

osoittaneet, että suomalainen selviää edelleen erinomaisesti maasto-olosuhteissa, kun hän sitä haluaa. Toi-

vottavasti Te olette saaneet harjoituksesta sen mitä olette tulleet hakemaan ja kokemaan.

Toivomme, että olette antaneet kurssipalautteen. Yhteistyöllä saamme hyvät ideat käyttöön kehittäessämme

tulevaisuuden vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta.

Kiitän kurssinjohtajia, kouluttajia, vääpeleitä, harjoituksen johdon henkilöstöä ja kaikkia niitä, jotka ovat

vaikuttaneet harjoituksen sujuvaan toteuttamiseen.

Erityiskiitoksen haluan antaa jälleen kerran Panssariprikaatille saamastamme tuesta. Kiitän myös harjoituk-

sessa olleita kouluttajia. Te olette palvelleet ja opastaneet meitä pyyteettömästi niin harjoituksessa kuin sen

valmisteluvaiheissakin.

TOIVOTAMME TEIDÄT KAIKKI TERVETULLEIKSI MYÖS ENSI VUODEN HARJOITUKSEEN!

Jorma Halme

Harjoituksen johtaja

Kuva: Anne Seulanto

Tilannekeskus tukee harjoituksen johtoa

Tilannekeskus eli TIKE pitää yllä kahta asiaa, harjoitustoiminnan tilannetta ja pelitilannetta.

Tässä harjoituksessa sisseillä on tehtävänä tuhota huoltokolonna. Tilannekeskuksessa seurataan ja rapor-

toidaan tapahtumien etenemistä. TIKE seuraa tilannetta viestivälineiden avulla, mutta käy myös maastossa

käskyttämässä.

”Lähdetään paikan päälle seuraamaan, mitä tapahtuu, että saadaan mahdollisimman tuoretta tietoa. Ol-

laan kurssin johdon apuna”, tilannekeskuskurssin johtaja Olli Greggilä sanoo.

Tilannekeskuskurssi on periaatteessa avoin kaikille Suomen kansalaisille, aiempaa kurssipohjaa ei vaadita.

Ohjelmaa tikeläisillä on aamu viidestä ilta yhteentoista asti ja ympärivuorokautinen päivystys.

”Pitää olla fyysinen kunto sellainen, että kestää tämän, ja pitää myös osata kulkea maastossa kartan kans-

sa”, Greggilä kuvailee. Kurssinjohtaja myös haastattelee kaikki kurssilaiset.

Turkulainen Niko Hellgren on ollut tyytyväinen kurssin antiin. Hän on aiemmin käynyt MPK:n viesti- ja ti-

lannekeskuskursseja Santahaminassa, sillä ne tukevat hänen varusmiehenä ja siviilissä saamaansa koulu-

tusta.

”Kurssi on vastannut odotuksia oikein hyvin. Hyvää on kouluttajien suuri määrä. Tukiorganisaatiota on tar-

peeksi, mutta kuitenkin saa haasteita”, Hellgren kehuu.

Teksti: Veera Marttinen

Kuva: Taneli Kontiainen

Naisilla on tietoa, taitoa ja tahtoa

Jenni ”Syvis” Syväjärvi harmitteli tauolla nilkkaansa, joka oli oireillut aamun koulutuksessa. ”Kyllä tämän

kanssa pärjää”, totesi tamperelainen reservin jääkäri, jo neljännessä MPK:n harjoituksessaan.

Joukkueen taistelutekniikka naisille 2 on viime vuonna SATLSTO:ssa huoltokoulutuksen saaneelle naiselle

ensimmäinen intin jälkeinen kurssi.

Syväjärvellä on selvä visio, hän haluaa työskennellä turva-alalla, mahdollisesti poliisina. Ei epäilystäkään,

etteikö reipas nuori nainen pääsisi tavoitteeseensa, ”Kaikki riippuu asenteesta”, tuumaili hän.

Jenni kertoi, kuinka pitää rohkeasti tehdä päätös ja sitten vaan lähteä. Näin saa kokemuksia, varmuutta ja

tuntee onnistuneensa.

Teksti ja kuva: Jouko Liikanen

Helsinkiläinen 25-vuotias Marja Varjonen toimi

Joukkueen taistelutekniikka naisille II -kurssilla

ensimmäisen ryhmän kouluttajana.

Varjonen on suorittanut varusmiespalveluksen

saapumiserä 2/2009 ja hänen aselajinsa on

ilmatorjunta.

Harjoitukseen hän lähti mielellään, koska on mukava

kouluttaa reippaita kurssilaisia ja toimia muiden

asiantuntevien kouluttajien kanssa.

Varjosen mielestä toiminta on mahtavaa vastapainoa

omalle siviilityölle. Kouluttajana hän on toiminut

vuoden ja aikoo jatkossakin tulla erilaisille kursseille

kouluttamaan.

Marjonen kertoi, että kaikki kurssin kouluttajat ovat

suorittaneet varusmiespalveluksen ja kurssilaisista

kolme.

”Harjoituksessa oli mahtava meininki ja meno sekä yhteishenki. Ensi vuonna uudestaan.”

Teksti: Anne Seulanto

Kuva: Juha Happonen

Tiedustelijat joukkojen silminä ja korvina

Taistelujoukot eivät voi toimia sokkona, vaan kaiken toiminnan on perustuttava ajantasaiseen tiedustelutie-

toon. Tiedustelijoiden on voitava siirtyä pitkiäkin matkoja näkymättömissä. Tilanteen vaatiessa tähystyspai-

kassa on oltava päiväkausia hiljaa ja paikoillaan. Useimmissa tapauksissa tehtävä on jo epäonnistunut, jos

tiedustelija joutuu ampumaan. Koska tiedustelijan päätehtävä on havainnoida, ei taistella, kantavat he ras-

kaan taisteluvarustuksen sijaan erilaisia tähystys- ja viestivälineitä.

Mika Tirkkonen on ollut useassa vapaaehtoisessa harjoituksessa siitä lähtien, kun kaveri houkutteli hänet

mukaan toimintaan talvella 2011. Nyt hän johtaa neljän hengen tiedusteluryhmää. Hänen mukaansa tieduste-

lijaksi sopii rauhallinen ja kovakuntoinen henkilö, jolta löytyy myös erämieshenkeä. ”On hyödynnettävä

maastoa ja noudatettava hyvää valo- ja äänikuria.”

Kurssinjohtaja Matti Pyykkönen kertoo, että kurssilaisten joukossa on sekä miehiä että naisia. Häneen mie-

lestään naiset sopivat tiedusteluun hyvin, sillä he ovat tarkkoja ja pitkäjänteisiä, tekevät yksityiskohtaisia

havaintoja sekä osaavat toimia käskyjen mukaan. Kurssinjohtajan apuna toimi myös 8,5-vuotias sissikoira

Sani, jonka tarkka hajuaisti on oiva työkalu muun muassa jäljitykseen.

Kynä on tiedustelijan kädessä ase. Mika Tirkkonen kirjaa havaintoja tähystyspaikalla.

Teksi: Matti Myller ja Veera Vanhanen

Kuva: Matti Myller

Räjähtävää asiaa

Toiminnalliseen Hämeen Ilveksessä toista kertaa järjestettävään pioneerikurssiin osallistui 17 kurssilaista ja

4 kouluttajaa. Suuri osa kurssilaisista on Hämeen maakuntakomppanioista, kouluttajat ovat pääosin Korian

pioneerikillasta.

”Keskitymme kurssilla räjäyttelemään erilaisia kohteita”, kertoo kurssinjohtaja Tuomo

Pohjantuli . Kohteina on kantoja, puita, betonilaattoja, teräsrakenteita ja kiviä. Oleellista on tietää, paljonko

räjähdysainetta kuhunkin kohteeseen annostellaan, jotta haluttu lopputulos saavutetaan. Perusteet on käyty

läpi kurssin alussa. Laskentakaavan mukaan esim. teräsbetonipalkki katkeaa 1,3 kilon annoksella muovirä-

jähde Penoa.

Kurssilaiset ovat myös rakentaneet viuhkapanoksen tilapäisvälineillä. Penon lisäksi pakettiin on kääritty

nauloja ja pultteja, joiden tehokas kantama on noin 50 metriä. ”On siitä vaikea tulla läpi, rautaa on vastassa

riittävästi”, toteaa Pohjantuli.

Panostamisen jälkeen kurssi siirtyy turvallisen välimatkan päähän. Sytytyskoneet kiinnitetään kaapeleihin ja

noin 15 sekunnin kuluttua laukaisusta tapahtuu; ensin räjähdys, sekunnin kuluttua pamahtaa ja savuverho

nousee taivaalle.

Kurssilainen Nina Läärä kertoo kurssilla

oppineensa tekemään nalliliitäntöjä ja heittopanoksia ”Olen osallistunut useasti Ilvekseen, mutta nyt olen

ensimmäistä kertaa pioneerikurssille” Läärä toteaa.

Kurssilaiset palaavat räjähdyspaikalle ja toteavat

myhäillen tyytyväisinä nähdessään, millaista

tuhoa räjähteet ovat saaneet aikaan.

Nina Läärä on ollut tyytyväinen Ilves 2014 antiin

Teksti: Jukka Yrjölä ja Janne Sokka

Kuvat: Panu Moilanen ja Jukka Yrjölä

Viuhkapanoksen räjähdys

Sitoutuminen näkyy tulenjohdon osaamisessa

Metsässä kajahtaa sirpalekranaatin räjähdys. 81-

millimetriset kevyet kranaatinheittimet ovat laula-

neet, ja nuoteista on enää jäljellä vain savua. Tiedo-

tuksen ratsuväki ei tällä kertaa saavu ajoissa pionee-

rikurssin vaadittua uhrauksia aikataulusta. Onnek-

semme tuliasema- ja tulenjohtokurssi on kuitenkin

laajempi kokonaisuus kuin vain muutama pamaus.

Kuljimme ohi tuliasemaa vaihtavan kranaatinhei-

tinmiehistön, ja tutustuimme tulenjohdon toimin-

taan. Kouluttajana toimi reservin yliluutnantti Olli

Lammi. Vuonna 1994 kotiutunut upseeri on jo vuo-

sia toiminut vapaaehtoisen maanpuolustuksen paris-

sa, vaikka tämänvuotinen Hämeen Ilves onkin hänen

ensimmäisensä. Harrastuksensa pariin Lammin in-

nostivat vanhat armeijakaverit, jotka houkuttelivat

hänet tykistön ja kranaatinheittimistön kunto-

otteluun. Sen jälkeen hän on säännöllisesti toiminut

kouluttajana teemaan liittyvillä kursseilla.

Maakuntajoukkojen tunnukset useimpien kurssilais-

ten käsivarsissa kertovat, että kyse on sitoutuneesta

väestä: he kaikki olivat jo viime vuonna mukana

samassa harjoituksessa. Osaaminen näkyikin joukon

yhteistoiminnassa, eikä esimerkiksi tulenjohtopaikan

toiminnasta huomannut lainkaan, että ympärillä

pyöri kuvaajia.

Kun kysyimme Olli Lammilta, kuinka hän kuvaisi

suhtautumista vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön,

oli vastaus nopea ja varmasti oikea: ylpeydellä.

JUHA MÄKITALO & PANU MOILANEN

Tulenjohtokurssin keskeisin harjoiteltava asia on tulenjohtamisen perussuoritus, joka koostuu maalin määrittämisestä

suhteessa tulenjohtopaikkaan, sen koordinaattien määrittelemisestä ja perustulikomennon välittämisestä kranaatinheit-

timille. Kuvassa on etäisyyden mittaukseen käytettävä laseretäisyysmittari, jonka lisäksi perustulenjohtolaitteistoon

kuuluvat mm. viestivälineenä radio, suunnan määrittämiseen käytettävä käsisuuntakehä sekä koordinaatistotyökaluja.

TEKSTI JA KUVA: JUHA MÄKITALO JA PANU MOILANEN

Lääkintä poikkeusoloissa oli uutta ammattilaiselle

Poikkeusolojen lääkintä haastaa tekijänsä muuttuvalla ympäristöllä ja potilastulvalla. Tämän kurssille osal-

listunut Kirsi Pennanen sai kokea kolmen päivän aikana.

“Kenttälääkintä on paljon karumpaa. Koko ajan on tunne että jää jotain tekemättä ja tämä kehittää paineen-

sietokykyä.”

Pennanen on monen muun kurssille osallistuneen tavoin koulutukseltaan sairaanhoitaja. Kurssinjohtaja Aar-

ne Astrenin mukaan koulutus edellyttää hyviä pohjatietoja. Vähintään tarvitaan ensiapu 2 -kurssin mukaiset

tiedot, koska kurssilla harjoitellaan varsin rankkojen monivammojen hoitoa.

“Ensiapua ei erikseen opeteta, vaan se pitää osata. Kurssilla opetellaan hoitamaan kriisitilanteessa esimer-

kiksi sirpalevammoja. Tästä ei monella sairaanhoitajallakaan välttämättä ole kokemusta. Moni laittoi tavoit-

teekseen kurssilla uuden näkökulman saamisen omaan työhön”, Astren toteaa.

Kurssilla vammojen uhreina toimivat varusmiehet, jotka maskeerattiin näyttävän ja aidon näköisesti. Aktii-

visesti reserviläistoimintaan osallistuneelle Kirsi Pennaselle harjoitus toimi myös irtiottona arjesta.

Teksti ja kuvat: Taneli Kontiainen ja Salla Lähderinne

Vasemmalla nenä-nieluputken asennus. Oikealla ylhäällä potilaan vammojen tutkimista. Oikealla alhaalla

Nina Ruuhivirta opastaa oikean hätäensiavun ja elintoimintojen turvaamisen järjestystä.

Sissejä vastaan näkymättömissä

Kurssinjohtaja Jarno Metso saattoi huilata hetken. Hän oli juuri tullut vetämältään tiedustelurastilta joukku-

eensa kanssa.

Eilen lauantaina tehtävänä oli tiedustella vihollisen erikoisjoukkojen toimintaa. Metso kertoi, että kurssilai-

silla oli vielä edessä erikoisjoukkojen tunnistaminen kokonaisuudessaan ja niiden voimakas häirintä.

Varsinaisessa toiminnassa tärkeää on vihollisen ajaminen pois kokonaan strategisilta alueilta. Pääasia on

tiedustelutietojen eteenpäinvieminen mahdollisimman nopeasti.

Taisteluvälineiden lisäksi vastaerikoisjoukkotoiminnan muita tärkeitä varusteita ovat lämpökamerat ja valo-

vahvistimet. Pääasia on tiedustelutietojen eteenpäinvieminen mahdollisimman nopeasti.

Jaani Venho oli lähtenyt mukaan kurssille kolmannen kerran.

”Joka vuosi tämä kurssi on hieman muuttunut. Tulen tänne joka vuosi kovalla tavoitteella enkä löysäile-

mään. Se on aivan tiedossa, että unet jäävät vähiin.”

Venhon mukaan joukko pyrki harjoituksessa estämään sissien toiminnan niin, ettei itse tule nähdyksi.

Teksti: Juha Happonen ja Taneli Kontiainen

Kuva: Taneli Kontiainen

Ylhäällä: Kurssinjohtaja Jarno Metso.

Kuva: Taneli Kontiainen

Vasemmalla: Tiiviin ohjelman välistä löytyi

hengähdystauko. Kuva: Salla Lähderinne

Sissikurssilla vallitsi hyvä henki

Kolonnan tuhoaminen oli pääteemana tässä harjoituksessa. Tällä sissit pyrkivät estämään tai haittaamaan

vihollisen toimintaa. Sotapeli oli sovittu ennakkoon, ja sooloilua esiintyi vähän.

Sissikurssit ovat suosittuja, jonka noin 50 hengen kurssivahvuus nytkin todistaa. Kurssilaisia tulee kauem-

paakin, mutta toistaiseksi on suomella hyvin pärjätty, kurssinjohtaja Reijo Ketola naurahtaa.

Ketola päätyi itse sissiksi Kainuun prikaatissa suoritetun varusmiespalveluksen kautta. Hän haluaisi, että

kurssilaiset muistaisivat harjoituksesta hyvän yhteishengen. Ketola toivottaa sissikursseille tervetulleeksi

kaikki asiasta kiinnostuneet.

Sissikurssin kokoonpanoon kuuluva tarkka-ampuja joutuu toimimaan paljon itsekseen. Suuri osa toiminnas-

ta on hiljaista olemista paikallaan ja odottamista. Silti jo varusmiehenä tarkka-ampujaksi kouluttautunut

Tommi Helminen jaksaa innostua aiheesta.

“Kauas ampuu paremmin kuin lähelle. Tarkka-ampujan tehtävänä on tuhota ja poistua paikalta”, Helminen

kuvailee.

Harjoitukseen on Helmisen mielestä mukava lähteä, sillä paikalla on aina ”loistavaa ja asiasta innostunutta”

porukkaa.

Teksti: Timo Parttimaa ja Taneli Kontiainen

Kuva: Juha Happonen

Huolto

Huoltoryhmä vastaa maastossa harjoittelevien ryhmien muonituksesta. Kouluttaja Seppo Valkama kertoo

kaiken sujuvan hyvin. Viime vuoden pienistä virheistä on opittu, muuten jatketaan entiseen malliin. Muoni-

tettavia on n. 200.

Ryhmässä toimii Raili Korpiluoma. Raili on kotoisin Viipurista ja asuu nykyisin Porvoossa. Innostuksensa

muonitustehtäviin alkoi SPR:n viikon kestävästä vaelluksesta parikymmentä vuotta sitten. MPK:n toimin-

nassa hän ollut pitkään. Leireillä Porvoossa, Syndalenissa sekä Tuusulassa Raili on pitänyt kenttämuonitus-

koulutusta mm. kunnan keittiöhenkilökunnalle.

”Onhan eri asia, keitetäänkö soppaa kymmenelle, kahdelle sadalle vaiko enemmälle”, toteaa Raili.

Nyt tämä topakka seniori vastaa ryhmänsä kenttähygieniakoulutuksesta. Hän kiteyttää oppinsa: ”Kenttähy-

gienia alkaa teistä itsestänne. Siitä se lähtee”, ja lisää: ”Itse opin säästämään itseäni ja käskemään muita.

Jatkan niin kauan, kun kunto kestää”.

Teksti: Hilkka Rainio ja Timo Parttimaa

Kuvat: Anne Seulanto ja Jouko Liikanen

Facebook-taistelijat etulinjassa

Toimitus

Alarivi: Salla Lähderinne, Hilkka Rainio, Juha Happonen, Taneli Kontiainen, Anne Seulanto,

Jouko Liikanen

Keskellä: Janne Sokka, Panu Moilanen, Heidi Kajander-Maavuori, Veera Vanhanen

Ylhäällä: Matti Myller, Jukka Yrjölä, Timo Parttimaa

Kuvasta puuttuvat: Veera Marttinen, Juha Mäkitalo

Kuva: Juha Mäkitalo

Toimitus kiittää Panssariprikaatin ylil Vesa Sarjaa, Kanta-Hämeen Aluetoimisto kapt Juha Tuomista ja va-

rusmies Santtu Ylitokkoa.

Kuva: Veera Vanhanen

Kuva: Taneli Kontiainen

Kuva: Juha Mäkitalo

Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisää laadukasta koulutusta

www.mpk.fi

Puolustusvoimien verkko-oppimisympäristö

www.pvmoodle.fi

Kanta-Hämeen koulutus- ja tukiyksikkö,

Päijät-Hämeen koulutus- ja tukiyksikkö,

ja Pirkanmaan koulutus- ja tukiyksikkö

ovat myös Facebookissa! Tykkää meistä ja

käy katsomassa Hämeen ILVES 2014 -sivua.