hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09

KANTA-HÄMEEN MATKAILULLINEN TAPAHTUMASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2012-2016

- versio 0.9 - 10.1.2012

Kehittämiskeskus Oy Häme

Panu Kekäle

1 (38)

- versio 0.9 -

2 (38)

- versio 0.9 -

Kanta-Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012-2016

Sisällys Lukijalle: ......................................................................................................................................................... 3

0. Tiivistelmä .............................................................................................................................................. 4

1. Visio 2016 .............................................................................................................................................. 5

2. Johdanto ................................................................................................................................................ 6

3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin .................................................................................... 7

4. Arvot ...................................................................................................................................................... 9

5. Tapahtumien luokittelu ....................................................................................................................... 11

6. Tapahtumat voimavarana ................................................................................................................... 13

6.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä ...................... 13

6.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina ...................................................... 13

6.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana ...................................................................................... 13

6.4. Tilastointi ...................................................................................................................................... 14

7. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena .................................................................. 15

7.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla – helppo tulla on helppo lähteä ....... 15

7.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja ................................................................................................. 17

7.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen ..................................................................... 18

7.3.1. Kilpailija-analyysi: Tampere ............................................................................................... 20

7.3.2. Kilpailija-analyysi: Helsinki ................................................................................................. 21

7.3.3. Kilpailija-analyysi: Lahti ...................................................................................................... 22

7.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello ....................................................................................... 24

8. Kanta-Hämeen tapahtumakentän SWOT ............................................................................................ 25

9. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT ................................................................................ 26

10. Hämeenlinnan seudun tapahtumien kehittämistarpeet ja kehittymissuunnat sekä uudet avaukset 27

10.1. Organisaatio................................................................................................................................ 27

10.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen ......................................................................... 27

10.2. Kehitettävät teemat ................................................................................................................... 27

10.2.1. Päätuoteteemat ja kärkituotteet ..................................................................................... 27

10.2.2. Tuotekehitys .................................................................................................................... 28

10.2.3. Osaaminen ja koulutus .................................................................................................... 28

10.2.4. Tapahtumien yhteistyö ja verkottuminen ....................................................................... 28

10.3. Rahoitus, tuet ja kestävä liiketoimintamalli ............................................................................... 28

10.4. Markkinointi ja viestintä ............................................................................................................. 29

10.5. Myyntityön kehittäminen ........................................................................................................... 29

11. Kirjallisuutta ja lähteitä ........................................................................................................................ 32

12. Liitteet .................................................................................................................................................. 33

12.1. LIITE 1: Tapahtumien vuosikello (Hämeenlinna, 2011) .............................................................. 33

12.2. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) .......................... 34

12.3. LIITE 3: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot ................................................................... 35

3 (38)

- versio 0.9 -

Lukijalle:

Strategialla tarkoitetaan tässä asiakirjassa seuraavaa:

”Strategia on asiakirja, joka määrittelee organisaation arvot, kriittiset menestystekijät ja tavoitteet, joita

kehittämällä organisaation tavoitetila (visio) saavutetaan.”

Tämä strategia on vaiheessa 0.9 ja toistaiseksi hyväksymätön keskusteluversio: asiakirjaan on kirjattu kaikki

ne varteenotettavat kommentit ja huomiot, mitä tätä strategiaa luotaessa on matkanvarrella vastaan tullut.

Asiakokonaisuuksia voidaan lisätä ja muokata aina versioon 1.0 (julkaisuversio) saakka.

Kussakin osiossa on pääsääntöisesti kolme eri osiota:

• Taustaa ja nykytilanne

- Tässä kohdassa on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Kanta-Hämeessä, tai jos Kanta-

Hämeessä ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on yleisesti

matkailu- ja tapahtumasektorilla

• Keskeiset tavoitteet

- Tässä kohdassa on kirjattuna kyseisen kohdan tavoitteet, jotka auttavat vision

saavuttamisessa

• Toimenpiteet

- Tässä kohdassa on määritelty ne toimenpiteet, jotka pitää toteuttaa tavoitteiden

saavuttamiseksi matkalla kohti vision toteutumista.

4 (38)

- versio 0.9 -

0. Tiivistelmä

Ei kirjoiteta ennen ensimmäistä käsittelyä.

5 (38)

- versio 0.9 -

1. Visio 2016

Visiolla käsitetään tässä strategiassa arkikielen termillä kutsua myös unelmaksi, tavoitteeksi johon

tähdätään. Tämän matkailullisen tapahtumastrategian visio on, että 2016

”Hämeenlinna on Etelä-Suomen johtava kansallisten yleisötapahtumien järjestämisen paikkakunta,

jonka tapahtumia leimaa kestävän kehityksen periaatteet ja korkea laatu.”

Tämä visio on syntynyt siitä lähtökohdasta, että Kanta-Hämeen majoitustilastot osoittavat maakunnan

majoitusliikkeiden käyttöasteen olevan reilusti alle kansallisen keskiarvon (vuonna 2010 Kanta-Hämeen

majoitusliikkeiden käyttöaste oli 8,3 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo

[51,2% vs 43,8%]). Nopea korjausliike vaatii reagointia sillä sektorilla, joka tuottaa nopeimman

tuloksen, eli massatapahtumissa. Lisäksi tähän visioon sisältyy se oletus ja ajatus siitä, että Kanta-

Hämeen menestys matkailullisten tapahtumien saralla pohjautuu Hämeenlinnan menestykseen, ja että

Hämeenlinnan tapahtumat säteilevät matkailullista toimintaa muualle maakuntaan.

Tämä visio siis sisältää myös mitattavan tavoitteen: 2016 Kanta-Hämeen majoitusliikkeiden

käyttöasteen tulee olla yli kansallisen keskiarvon. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää

maakunnan nykyisten matkailullisten tapahtumien elinvoimaisuuden säilymistä sekä uusien avauksien

löytymistä.

Samanaikaisesti vision toteutuminen tarkoittaa sitä, että Hämeenlinnassa pitäisi olla vähintään yksi

matkailullinen tapahtuma vuoden jokaisena kuukautena.

Määrittämällä visioon sanan kansallinen pystymme korjaamaan tilastoinnista pois kansainväliset

massatapahtumat, kuten jääkiekon MM-kisat ja suuret kongressit, joita Hämeeseen ei ole realistista

tavoitella jo tapahtumainfrastruktuurista (ml. majoituskapasiteetti) johtuen.

6 (38)

- versio 0.9 -

2. Johdanto

Hämeenlinnan ja seudun (Hattula, Janakkala) tapahtumastrategia on työstetty vuoden 2011 aikana

osana HämeEvent(s) –hanketta. Strategia sivuaa myös muuta Kanta-Hämettä – etenkin Ypäjää – niiltä

osin, kuin kohteen tai tapahtuman tarjonta ja tarpeet tukevat tai tukeutuvat Hämeenlinnaan ja

seutuun.

Tapahtumastrategia – sisältäen HämeEvent(s) liikeidean, markkinat ja asiakkaat, tuotteet ja palvelut

sekä sisäiset prosessit – syntyi ajankohtana, jolloin Hämeenlinnan ja maakunnan matkailutoiminnot

ovat olleet murroksessa ja uusi linja sekä organisointitapa on ollut etsinnässä. Vaikka strategiassa on

pyritty lähtemään puhtaalta pöydältä, ei alueen luontaisia elementtejä tai toiminnallista historiaa ole

kuitenkaan unohdettu. Tapahtumastrategia on samalla Häme Event(s) –palvelukonseptin perusta.

Tässä strategiassa on kussakin kohdassa pääsääntöisesti määritetty seuraavat asiat:

• Taustaa ja nykytilanne: tässä kohdassa on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Kanta-Hämeessä,

tai jos Kanta-Hämeessä ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on

yleisesti matkailu- ja tapahtumasektorilla

• Keskeiset tavoitteet: tässä kohdassa on kirjattuna kyseisen kohdan tavoitteet, jotka auttavat

vision saavuttamisessa

• Toimenpide-ehdotukset: tässä kohdassa on määritelty ne toimenpiteet, jotka pitää toteuttaa

tavoitteiden saavuttamiseksi matkalla kohti vision toteutumista.

HämeEvent(s) –hankkeessa tehtiin kesä-syksy 2011 haastattelutukimus, jonka tarkoitus oli selvittää

seudun toimijoiden tarpeita. Tutkimukseen haastateltiin 40 Hämeenlinnan seudun toimijaa, joiden

toiminta kytkeytyy seudun matkailuun. Tuloksista laadittiin yhteenveto sekä Hämeenlinnan ja Hämeen

SWOT. Marraskuussa 2011 järjestettiin Kanta-Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia-seminaarin,

johon osallistui 40 seudun toimijaa. Työpajoissa seminaariosallistujat miettivät ryhmissä tarpeita ja

mallia HämeEvent –organisaatiolle.

Osana HämeEvent(s) –hankketta on myös tehty vertailua Hämeenlinnaa lähellä olevien kaupunkien

tapahtumayksiköistä. Näistä saadun tiedon, haastattelujen yhteenvedon, tapahtumastrategia semi-

naarin työpajojen lopputulosten ja lisäselvityksistä saadun materiaalin avulla laadittiin HämeEvent(s) –

organisaatiolle lista toimenpidesuosituksista sekä Hämeen seudun tapahtumakentän SWOT .

HämeEvent(s) –hankkeessa ovat olleet mukana rahoittajina Hämeen ELY-keskus kansallisella yritysten

toimintaympäristön kehittämisavustuksella sekä Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen Matkailu Oy,

Hämeenlinnan liikuntahallit Oy, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy, Hotelli Vanajanlinna Oy,

Sokos Hotel Vaakuna (Hämeenlinna), Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko ja Ypäjän Hevosopisto

yksityisrahoittajina. Hankkeen strategisena kumppanina ja strategiatyön konsulttina on toiminut Ideone

Oy Tampereelta.

Hämeenlinnassa 9.1.2012

Panu Kekäle Lasse Paananen

projektipäällikkö toimitusjohtaja

HämeEvent –hanke, Ideone Oy

Kehittämiskeskus Oy Häme

7 (38)

- versio 0.9 -

3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin

Taustaa ja nykytilanne

Hämeenlinnan ja seudun tapahtumastrategia on tehty osana Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015,

jossa on määritelty seuraavasti:

”Luodaan Hämeen Matkailu Oy:lle Häme Events –palvelukonsepti, jonka avulla hankitaan,

tuotetaan ja autetaan tuottamaan uusia tapahtumia erityisesti Kanta-Hämeen matkailun

strategisilla painopistealueilla erikseen sovittavien toimintatapojen mukaisesti.”

Kanta-Hämeen matkailustrategia on vaikuttanut myös siihen, että tapahtumastrategiatyössä on

painotettu samoja teemoja, mm. harrasteisiin liittyvän matkailun osalta golfia ja ratsastusta.

Matkailun rooli Kanta-Hämeessä on kasvava, joskin suhtautuminen siihen elinkeinona on vielä

alkutekijöissään. Hämeen maakuntaohjelmassa 2011-2014 matkailun elinkeinonäkökulma on hyvin

ohuesti mukana, Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 matkailua sivutaan, mutta

se on sijoitettu osaksi laajempaa kokonaisuutta, well-beingia (matkailu, luovat alat, hyvinvointi);

myöskään seudun elinkeinoja ja elinoloja kuvaavissa mittareissa matkailua ei ole erikseen kuvattu.

Myös Hämeenlinnan kaupungin muissa strategioissa matkailua ei elinkeinona mainita (Kaupungin

strategia, hyväksytty valtuustossa 14.6.2010, Palvelu- ja hankintastrategia, hyväksytty valtuustossa

14.6.2010), poislukien aiemmin mainittu Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015, joka

on hyväksytty valtuustossa 11.10.2010.

8 (38)

- versio 0.9 -

Keskeiset tavoitteet

• nostaa matkailun arvostusta elinkeinona

Toimenpide-ehdotukset:

• tapahtumastrategia, kuten muutkin matkailulliset strategiat, käydään jatkossa läpi kunnallisella,

alueellisella ja maakunnallisella tasolla, jotta matkailun ja tapahtumien rooli yhtenä

varteenotettavana elinkeinona täsmentyy ja antaa strategiatasolta pohjaa varsinaisille toimenpide-

ohjelmille.

9 (38)

- versio 0.9 -

4. Arvot


Arvomaailmassa matkailullinen tapahtumastrategia pohjautuu Hämeenlinnan kaupungin

arvomaailmaan, joista tähän strategiatyöhön ovat vaikuttaneet:

• Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys

• Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys

• Luovuus ja rohkeus

• Ekologisuus (osana alla kuvattua kestävän kehityksen periaatetta)

Lisäksi matkailullisen tapahtumastrategian arvoiksi on nostettu seuraavat arvot:

• kestävä kehitys:

− tässä strategiassa kestävä kehitys kattaa taloudellisen kannattavuuden, sosiaalisten ja

kulttuuristen seikkojen huomioinnin, sekä jo aiemmin mainitun ekologisuuden

− sosiaalisesta kestävästä kehityksestä on erikseen nostettu esille saavutettavuus

− kestävän kehityksen periaate ei sulje pois jo olemassa olevia moottoriurheilutapahtumia,

esimerkiksi Ahveniston moottoriradalla: Ahveniston moottorirata nähdään kulttuurisesti

oleellisena osana Hämeenlinnan lähihistoriaa.

− kestävä kehitys alaosioineen käsitetään osana kokonaislaatua

• saavutettavuus: kaikissa yleisötapahtumissa tulee saavutettavuus huomioida suunnitelmissa ja

toteutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm:

− tapahtuma-alueella pitää huomioida pyörätuoleilla liikkuminen, mikä tarkoittaa, että ainakin

osalle tapahtuma-aluetta pitää olla alle 8% nousut kulkuväylissä

− näkövammaisille pitää tapahtuma-alueelta löytyä ohjurit

− tapahtumiin pitää olla vammaisille avustajan pääsylippu ilmainen

− invaportin järjestäminen pyörätuolilla liikkuville

− kuulovammaisten huomioiminen mahdollisuuksien mukaan induktiosilmukoilla

� Hämeenlinna ei pyri olemaan 100% esteettömien tapahtumien kaupunki, sillä

nykyinen infrastruktuuri ei sitä mahdollista lähitulevaisuudessakaan.

� Hämeenlinnan vammaisneuvosto konsultoi ja avustaa tapahtumien

saavutettavuuden suunnittelussa

10 (38)

- versio 0.9 -

Keskeiset tavoitteet

• saada alueen matkailullisten tapahtumien järjestäjät toimimaan yhteisesti sovittujen arvojen

mukaisesti


• arvomaailman tulee ohjata jatkossa kaikkea matkailullisten tapahtumien kehitystyötä, erityisesti

julkishallinnollisten matkailutoimijoiden

• arvomaailmaan sitoutuminen on jatkossa edellytyksenä (kaupungin) julkisen tuen myöntämiselle

11 (38)

- versio 0.9 -

5. Tapahtumien luokittelu


Tapahtumia voidaan määritellä vaikutuksen ja tapahtuman tyypin mukaan kolmiulotteisesti. Tällöin

tarkastellaan tapahtuman säännöllisyyttä (kertaluontoinen – toistuva) sekä alueellista vaikuttavuutta

(paikallinen – alueellinen –kansallinen – kansainvälinen). Tässä strategiatyössä on painotettu muita,

kuin paikallisia ja alueellisia tapahtumia.

Painopiste on siis ollut tapahtumissa, jotka aiheuttavat matkailullista aktiivisuutta (syy ihmisten

lähtemiseen kohdepaikkakunnalle siten, että siitä voi seurata majoittumista Kanta-Hämeen alueella).

Tällä ei kuitenkaan haluta lainkaan väheksyä paikallisia tapahtumia, sillä niillä on yleistä kulttuurista,

sosiaalista ja imagollista sekä aluetaloudellista vaikutusta, jotka hyödyntävät matkailua. Lisäksi ne

luovat yleistä matkailullista imagoa ja toimeliaisuutta, vaikka eivät varsinaisesti toimisikaan muualta

tuleville ihmisille matkailullisena syynä. Tapahtumat ovat kuitenkin merkittävä osa matkailun

ohjelmapalvelutarjontaa ja matkailijan saamaa kokonaiselämystä, parhaimmillaan jopa syy matkustaa

paikkakunnalle.

Myöskään tapahtuman koko ei suoraan korreloi tapahtuman matkailutaloudelliseen vaikuttavuuteen:

tuhat paikallista osallistujaa yksipäiväisessä tapahtumassa saattaa olla matkailullisesti vähemmän

vaikuttava kuin kaksipäiväinen sadan osallistujan tapahtuma, jossa puolet osallistujista tulee muualta ja

majoittuu paikkakunnalla.

12 (38)

- versio 0.9 -

Keskeiset tavoitteet:

• Tapahtumien matkailullisen vaikuttavuuden aidon tunnistettavuuden parantaminen, jotta

tapahtumien matkailullista vaikuttavuutta käytettäisiin oikein eikä keppihevosena.


• Hämeenlinnan kaupunki pyytää jatkossa tapahtumien matkailullisesta vaikutuksesta arvion

Hämeen Matkailun yhteyteen luotavalta tapahtumayksiköltä, mikäli tapahtumalle haetaan tukea

matkailullisen vaikuttavuuden perusteella.

13 (38)

- versio 0.9 -

6. Tapahtumat voimavarana


Tapahtumien vaikuttavuutta mitataan useimmiten taloudellisten mittareiden kautta jo siitäkin syystä,

että niiden mittaaminen on kaikkein helpointa. Koska tässä strategiassa on arvoksi valittu kestävä

kehitys – sisältäen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset, käsitellään tapahtumia myös voimavarana

näillä sektoreilla. Nämä aineettomat elementit vaikuttavat kuitenkin aluetalouteen pidemällä aikavälillä

imagon nousun ja väestön viihtyvyyden kautta.

6.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä

Sosiokulttuuristen seikkojen huomioiminen matkailullisissa tapahtumissa tarkoittaa sen asian

ymmärtämistä ja huomista, että jokaiseen matkailulliseen tapahtumaan sisältyy paikallisen ja

muualta tulevan väestön kanssakäymistä. Tästä kanssakäymisestä voi seurata joko rikastavia

elementtejä – tai pahimmillaan konflikteja. Nämä seikat tulee jatkossa huomioida mahdollisimman

hyvin ennakkoon kaikessa matkailullisten tapahtumien suunnittelussa, esimerkiksi suunniteltaessa

tapahtuma-alueita.

6.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina

Hämeenlinna on maakunnan pääkaupungiksi sangen pieni, kuten ovat muutkin maakunnan kunnat

ja kaupungit. Tästä syystä tapahtumilla voidaan nähdä olevan potentiaalia nostaa Kanta-Hämeen

kaupunkien ja kuntien imagoa, niin ulkopaikkakuntalaisten kuin alueen oman väestönkin

keskuudessa. Monilla pienillä paikkakunnilla yksittäinen tapahtuma voi olla se tekijä, josta

paikkakunta muistetaan ensimmäisenä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaustisen

kansanmusiikkifestivaali, Kuhmon kamarimusiikkifestivaali tai jopa Savonlinnan Oopperajuhlat jne.

Tässä mielessä esimerkiksi Hämeenlinnan valittua visiota – ”Etelä-Suomen vetovoimaisin

asumiskaupunki” – tukisi merkittävästi se, jos kaupunki tunnistettaisiin myös tapahtumiensa

kautta.

6.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana

Tapahtumien vaikutusta aluetalouteen on tutkittu useissa paikoissa, mm. Satakunta ja Pori 2009-

2010, Itä-Suomi 2007 ja Pirkanmaa 2009-2010. Tapahtumien taloudellista vaikutusta mitataan

useimmiten joko meno-tulomallilla tai pohjoismaisella menetelmällä. Jotta tapahtumamatkailu –

tai mikä muu tahansa matkailusektori tahansa – ansaitsisi oikeutetun aseman muiden elinkeinojen

joukossa, tulee oikeaa tutkittua tietoa olla käytettävissä, mm. julkisten investointien

päätöksenteon tueksi.

Ohessa yksinkertaistettuna Pirkanmaan Festivaalien kävijätutkimuksen ydinsisältö 2010:

• 24 festivaalia

• Festivaalikävijä käyttää 150 euroa, josta lippujen osuus vain 20%

• Pirkanmaalaisten käyttämä summa keskimäärin 110 euroa, Pirkanmaan ulkopuolisten 240

euroa

14 (38)

- versio 0.9 -

• Suora rahavirta Pirkanmaalle noin 50 miljoonaa euroa, josta noin 22 miljoonaa Pirkanmaan

ulkopuolelta (arvio erittäin varovainen)

Toisaalta Porin Jazz jätti Poriin 2009 15 miljoona euroa, Ilosaari Rock Joensuuhun 4 miljoonaa

euroa jne. Vastaavanlaista tietoa emme pysty Kanta-Hämeessä todentamaan ilman toteutettua

tutkimusta.

Tapahtumia voi tarkastella myös aluetaloudellisena investointina suhteuttaen kustannukset esim.

kulttuurilaitoksiin, joskin tässä on turhan vastakkainasettelun riski (2007 Savonlinnan

oopperajuhlien julkinen tuki 11€/katsoja, 2003 Suomen Kansallisoopperan julkinen tuki per katsoja

120 – 140 euroa).

6.4. Tilastointi

Tällä hetkellä tapahtumia tilastoidaan ainoastaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailun

toimesta. Tilastointi pohjautuu tapahtumajärjestäjien omiin ilmoituksiin ja kattaa ainoastaan

kävijämäärät. Kävijämääriä ei erotella lähtöalueen mukaan (matkailijat/paikalliset). Koko

maakunnan kattavaa tilastointia ei ole.

Tapahtumien – ja laajemmin koko matkailun – tilastotietoja ei julkisesti ole saatavilla (pl.

Tilastokeskuksen alueelliset majoitustilastot). Kehittämiskeskus Oy Häme julkaisee muiden

toimialojen tunnusluvut avoimesti sivuillaan.


• kuvata Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen asemaa Suomen matkailukentässä oikein

• hahmottaa matkailun ja tapahtumien todellinen vaikutus alueen imagoon ja aluetalouteen

• nostaa alueen imagoa

• arvoihin ja periaatteisiin sitoutumalla estää mahdolliset konfliktit matkailijoiden ja tapahtumien

välillä


• alueella toteutetaan vuosien 2012-2014 aikana toistuva tapahtumien kävijätutkimus, jolla pyritään

saamaan selville tapahtumien todelliset aluetaloudelliset ja imagolliset vaikutukset

• tapahtumien tilastoinnille (taloudelliset vaikutukset, kävijämäärät jne) luodaan säännöllinen ja

julkinen järjestelmä, josta vastaa tilaajana Hämeen Matkailu Oy. Tilastoinnissa tullaan jatkossa

erittelemään matkailullisia tulovaikutuksia.

• matkailun ja tapahtumien tilastoja aletaan keräämään järjestelmällisesti ja ne julkaistaan jatkossa

internetissä sekä tilastoista pidetään säännölliset tiedotustilaisuudet.

15 (38)

- versio 0.9 -

7. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena

Taustaa ja nykytila

Kanta-Hämettä tulee tarkastella osana Etelä-Suomea ja valtakunnallista väestökeskittymää, joten

vertailukin tulee tehdä lähimpiin maakuntiin ja etenkin näiden pääkaupunkeihin (Päijät-Häme ja Lahti,

Pirkanmaa ja Tampere, Varsinais-Suomi ja Turku sekä Uusimaa ja Helsinki – kattaen koko

pääkaupunkiseudun) seuraavilla kriteereillä, plussat ja miinukset kustakin kohdasta huomioiden:

• Sijainti

• Tapahtumapaikat

• Resurssit ja sitoutuminen

Kanta-Hämetttä tarkasteltaessa on tarkastelun painopiste sijoitettava Hämeenlinnaan maakunnan

pääkaupunkina ja suurimpana liike-elämän – ja matkailun – keskuksena: suurimman matkailulliset

hyödyt tapahtumista saadaan keskuksissa. Toisaalta yksittäisistä tapahtumista tulee myös

heijastusvaikutuksia maakuntaan, etenkin jos tapahtuma ylittää sellaisen kokoluokan, että kaikkea

majoitusta ei voida hoitaa tapahtumapaikkakunnalla.

7.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla – helppo tulla on helppo

lähteä

16 (38)

- versio 0.9 -

Nykytilanne

Hämeenlinna sijaitsee Etelä-Suomen keskellä, 75 km Tampereelta, 100 km Helsingistä, 73 km

Lahdesta ja alle 150 km Turusta. Alueella asuu yhteensä n. 2,9 milj. asukasta (ennuste vuodelle

2030 on 3,1 milj. asukasta). Liikenteellisesti alueen sijainti on keskeinen tähän väestömäärään: yksi

valtakunnan päärautateistä kulkee alueen halki, Pietariin pääsee junalla yhdellä vaihdolla,

Tampere-Helsinki moottoritie kulkee Kanta-Hämeen halki sekä poikittaisyhteydet toimivat.

Lähimmät kansainväliset lentoasemat sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä; näihin nähden

Hämeenlinnan sijainti on jopa parempi, kuin kummankaan yksittäisen kaupungin. Kansainvälisestä

matkailusta – myös tapahtumamatkailusta – puhuttaessa kilometrejä tärkeämpi määre on aikaan

liittyvä, ei etäisyyteen perustuva.

Tapahtumamatkailua tukevia matkailullisia elementtejä ovat mm. rakenteilla oleva Hämeen-

linnakeskus ja tarjolla oleva kylpylämajoitus. Hotellikapasiteettia Hämeenlinnassa on yhteensä

435 huonetta ja 870 vuodepaikkaa, koko Kanta-Hämeessä 1233 hotellihuonetta ja 2584

vuodepaikkaa (Tilastokeskus 2010; luvut vaihtelevat vuoden sisällä).

Sijainnin vahvuudet

+

• Hyvä saavutettavuus Suomen sisällä sekä julkisilla että yksityisillä

liikennevälineillä

• Lyhyehkö matka kansainvälisille lentoasemille

• Hämeenlinnan tapahtumapaikat suhteellisen lähellä kaupunkikeskustaa

• Mahdollisuus profiloitua hyvän saavutettavuuden ansiosta Etelä-Suomen

saavutettavan tapahtumakaupunkina

• Isot kasvu- ja opiskelukeskukset alle tunnin matkan päässä

• Olemassa olevat pistoraiteet entisille teollisuusalueille mahdollistavat

tapahtuma-alueen kehittämisen

• Hämeenlinnakeskus –kauppakeskuksen tuomat mahdollisuudet

Sijainnin heikkoudet

• Onko kannattavampaa järjestää tapahtumia, kokouksia ja kongresseja isommissa

hyvän saavutettavuuden päässä olevissa isommissa kaupungeissa?

• Miksi jäädä yöksi, kun kotiinkin pääsee?

• Ei suoria kansainvälisiä yhteyksiä

17 (38)

- versio 0.9 -

-

• Samankokoinen Etelä-Suomen kaupunki Lahti on paremmin kytköksissä

pääkaupunkiseutuun

• Isoille tapahtumille hotellikapasiteetti – myös halvemman majoituksen osalta –

riittämätön

7.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja

Nykytilanne

Kokousten ja kongressien osalta – vaikka tämä strategia ei niihin keskitykään - merkittävimmät

paikat Kanta-Hämeessä ovat mm. hotellit, Vanajanlinna, Verkatehdas, lukuisat kartanot sekä

maaseutukohteet.

Muiden tapahtumien osalta tarjolla ovat jäähallit ja muut urheilutilat, Verkatehdas, Hämeen linna,

Aulanko, Ahvenisto, Ypäjän Hevosopisto, Eerikkilän Urheiluopisto, Iittalan lasimäki golfkentät,

varuskunta-alue. Vanhat tehdaskiinteistöt mahdollistavat uusien tapahtumapaikkojen synnyn ja

tässä suhteessa Kantolan alue tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuden. Koko alueen

tapahtumamatkailun kehittämisessä kannattaa hyödyntää vesistöjent läheisyys ja tämän luomat

mahdollisuudet.

Myös Parolannummi tulee nähdä tulevaisuuden potentiaalina: se on suunnattoman iso alue, josta

löytyy tapahtumille kävijöitä, tuhansia nuoria miehiä ja ainakin kerran vuodessa heidän

vanhempansa ja tyttöystävänsä saapuvat paikalle.

Tapahtumapaikkojen vahvuudet

+

• Ainutlaatuinen kirjo erilaisia tapahtumapaikkoja isoille kokouksille ja

keskikokoisille kongresseille

• Useita historiallisia linna- ja kartanokohteita kokouskäyttöön

• Urheilun suorituspaikat mahdollistavat kansallisten suurtapahtumien

järjestämisen ja osin myös kansainvälisetkin suurtapahtumat/arvokilpailut

• Kantolan alue toteutuessaan mahdollistaa todellisten viihteen suurtapahtumien

järjestämisen

• Golfkenttien keskittymä ainutlaatuista koko Suomessa

Tapahtumapaikkojen heikkoudet

• Helsinki, Tampere, Turku ja osin myös Lahti ovat saavuttaneet jo vakiintuneen

aseman kokous- ja kongressikaupunkeina

18 (38)

- versio 0.9 -

-

• Kansainvälisiin tapahtumiin lentoasemakaupungeilla etulyöntiasema

(Hämeenlinnan kohdalla vain mielikuvallinen)

• Tietoa tapahtumapaikoista ei helposti saatavilla

• Julkinen liikenne ei saavuta kaikkia tapahtumapaikkoja

• Hämeen linnan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti

7.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen

Nykytilanne

Tämä kohta on hyvin riippuvainen menneestä matkailun ja tapahtumatoiminnan organisoinnista.

Näin ollen siinä vaikuttaa suuresti olemassa olevien rakenteiden tila, jota on käsitelty jo aiemmin.

Tapahtumatoiminnan resurssien ja sitoutumisen osalta tarkastelua ei voida tehdä ilman vertailua

tärkeimpiin kilpailijoihin, jotka ovat jo aiemmin mainitut Tampere, Helsinki, Turku ja Lahti maa- ja

seutukuntineen.

Resurssit ja sitoutuminen – vahvuudet

+

• Panostukset Häme brändiin ja maakunnan laajuinen yhteistyö

• Tahtotila HämeEvent –yksikön synnyttämiseksi

• Kaupunkien ja kuntien kulttuuriavustukset erityisesti pysyville tapahtumille

• Matkailun ja tapahtumien kehityspalvelut saman katon alla tulevaisuudessa

• Toteutuessaan Kantolan tapahtuma-alue on suuruusluokaltaan ja

saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen Etelä-Suomessa

• Tapahtumien hankintaan myös rahallisia resursseja, mm. kh:n varamäärärahoista

Hämeenlinnassa

Resurssit ja sitoutuminen – heikkoudet

-

• Turku – Lahti, Helsinki – Tampere neliön keskellä kilpailutilanne tapahtumien

hankinnassa

• Helsingissä tapahtumayksikkö aloittanut 2008, Tampereella tapahtumatoimisto

2011. Molemmat resursoitu vahvasti ja ilman tulorahoitusvelvoitetta.

• Tampereen, Turun ja Helsingin mittakaavaedut

• Hämeessä ei vakiintuneita käytäntöjä eikä pysyvää rahoitusta tapahtumien

houkutteluun vrt. Tampereen erillisbudjetointi, Helsingin 10-vuotissuunnitelma ja

19 (38)

- versio 0.9 -

ja Turun henkilö- ja raharesurssit

• Onko tahtoa nostaa tapahtumien hankinta strategisessa tasolla riittävän

korkealle

• Maakunnan laajuinen yhteistyö tapahtumien kehittämisessä ja hankkimisessa

(kaupungit ja kunnat, liitto, ELY-keskus)

Joissakin puheenvuoroissa on toivottu maakuntaan profiloivia suurtapahtumia, mallia Porin Jazz,

Seinäjoen Tangomarkkinat, Ilosaari Rock jne. Näiden tapahtumien osalta huomioitava ainakin

seuraavaa:

• mm. edellä mainitut tapahtumat ovat kasvaneet nykyiseen kokoonsa ajan kanssa, ja ne

kehittyvät pääsääntöisesti paikallisista tapahtumista, joiden taustalla on alun perin voimakas

talkoohenki

→ tuettava ensisijaisesti paikallisten tapahtumien kehittymistä ja profiloitumista

omalaatuisina, persoonallisina tapahtumina, jotka voivat kasvaa kansallisiksi tai jopa

kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi

→ tuki jaksamiseen, verkostoitumiseen ja kehitykseen

• mitä suuremmista tapahtumista puhutaan, sen suuremmat ovat taloudelliset riskit: esim. 2011

Pori Jazzin budjetti oli noin 5m€ ja tapahtuma olisi tehnyt tappiota ilman yksittäisen, Elton

Johnin konsertin onnistumista. Myös Pori Jazz on aikanaan – 46 vuotta sitten – alkanut

paikallisesti vapaaehtoisvoimin pyörineestä tapahtumasta.

• ulkoilmatapahtumiin liittyy aina sääriski

• konsertit ovat kilpailtu sarka: ainoat todella varmat ovat todella suuret ulkoilmatapahtumat

(kuten Madonna) – ja todella pienet sisätilatapahtumat.

→ mikäli suurtapahtumia halutaan, tulee niiden synnyttämiseen löytyä myös riittäviä

julkisia resursseja; tässä tulee eteen myös se kysymys, kuuluvatko tällaiset tapahtumat

julkisvallan ensisijaisiin tehtäviin (esim. jos järjestäjä olisi maakunnallinen

tapahtumaorganisaatio; tosin on muistettava, että hyvin monia suomalaisten

tapahtumien ydinrahoitus tulee julkisesta rahoituksesta)

→ ensisijaisena linjauksena voisi olla, että

1. pyritään löytämään valmiita tapahtumakonsepteja ja –järjestäjiä, jotka ovat valmiita

tuomaan tapahtumansa Hämeenlinnaan

2. pyritään turvaamaan edellytykset tapahtumien järjestämiselle Kanta-Hämeessä

(Hämeenlinnassa) infrastruktuurin ja paikallisten palveluiden osalta

3. resurssoidaan tapahtuman syntymistä, ja sen jälkeen myydään se sopivalle

yrittäjälle, kuten Kuopiossa tehtiin Kuopion Kansainvälisten Viinijuhlien kanssa, tai

tuetaan uutta tapahtumaa vuosittaisella ennakoitavalla julkisella panostuksella, joka

20 (38)

- versio 0.9 -

laskee toiminnan käynnistyttyä, kuten Tampere teki Joulutorin kanssa. Voidaankin

kysyä, voitaisiinko Elomessut Hämeenlinnassa yksityistää.

7.3.1. Kilpailija-analyysi: Tampere

Tampereen kaupungin strategisessa hankkeessa, Luovassa Tampereessa aloitettiin

laajamittainen panostus tapahtumatoiminnan kehittämiseen 2006. Pirkanmaan liiton

aloitteesta luotiin matkailun, tapahtumien ja luovien alojen yhteinen elämysstrategia vuonna

2009. Samana vuonna aloitti Tampereen kaupungilla suurtapahtumatyöryhmä, joka

koordinoi suurtapahtumien hankintaa. Vuonna 2011 perustettiin tapahtumatoimisto

tukemaan erillisiä kongressihankintaan, matkailun edistämiseen ja messutoimintaan

keskittyviä yhtiöitä.

Tampereen tapahtumatoimisto on perustettu 2011. Toimiston budjetti on 200 000 euroa ja

siellä on töissä 1+1 henkilöä. Tapahtumatoimistolle on määritetty seuraavat tehtävät:

• Tapahtumien hankinta

• Tapahtumajärjestäjän tukeminen

• Vuosikalenteri

• Tampereen omien tapahtumien koordinointi

• Muut tehtävät tarkentuvat toiminnan käynnistyttyä

Merkittävä ero Tampereen ja Hämeenlinnan välillä on myös siinä, että tapahtumien hankinta

ja kehittäminen löytyvät sekä Tampereen kaupungin että maakunnan strategioista ja että

21 (38)

- versio 0.9 -

mm. Tampereen kauppakamari vastaa strategioiden etenemisen seurannasta. Tavoitteena

on laaja ympärivuotinen tapahtumakirjo ja aktiivinen tapahtumien houkuttelu.

Tapahtumatoimiston palvelut ovat maksuttomia, joskin suunnitteilla on myös maksullisia

palveluja.

Tapahtumien hankintaan käytössä paitsi henkilöresurssit niin myös rahaa, vuosittain 100-500

000 euroa kh:n päätöksellä 20-60 000€ per tapahtuma ja erikseen suurtapahtumat, kuten

olympiapäivät (budjetti 2 MEUR), Creativity World Forum (yli 500 k€), Metropolis yli 500 k€).

Lisäksi liikuntapalveluilla on käytettävissä projektirahaa ja kulttuuritoimella sekä tilaajalla

kulttuuritapahtumien pysyvät ja vuosittaiset avustukset.

Luovan Tampereen, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaalaisten kuntien tuella käynnistettiin

Pirkanmaan Festivaalien (PirFest ry) toiminta, josta syntyi yli 30 Pirkanmaalaisen festivaalin

yhteenliittymä.

Toiminta käynnistettiin hankkeina (kaksi kappaletta), joiden yhteisarvo on noin 500 000.

Näillä toteutettiin mm.:

• kävijäkyselyt

• ympäristösuunnitelmat

• yhteinen markkinointi

• resurssi- ja kalustopankki

• yleistä, yhteistä kehittämistä

7.3.2. Kilpailija-analyysi: Helsinki

Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö (Talous- ja suunnittelukeskuksen

elinkeinopalveluosasto) on perustettu 2008. Toimiston budjetti on xxx ja siellä työskentelee

yhteensä 10 henkilöä. Toimistolle on määritelty seuraavat tehtävät:

• Järjestää kaupungin omia tapahtumia kotimaassa ja ulkomailla

• Kehittää tapahtumajärjestäjille suunnattuja palveluja

• Tiivistää kumppanuutta kaupungin eri virastojen, viranomaisten ja tapahtumien

välillä

− Kaupungin ulkoalueiden yksi yhteinen varausjärjestelmä

− Tapahtumaluvat keskitetysti verkossa

• Hakee kansainvälisiä suurtapahtumia Helsinkiin

− kartoitetaan haettavat tapahtumat 10+ vuoden aikajänteellä

− laaditaan malli suurtapahtuman hakuprosessista (2011-2012)

22 (38)

- versio 0.9 -

• Järjestelmä tapahtumien taloudellisten ja muiden vaikutusten seurannalle

Palvelu on maksutonta, suunnitteilla ei ole maksullisia palveluja. Tapahtumien hankintaan on

käytössä henkilöresursseja ja paikallistuntemusta. Rahallista tukea annetaan vain

yhteistyössä toteuttaviin yhteistapahtumiin. Rahallista tukea myönnetään myös Helsingin

kulttuurikeskuksesta normaalin kulttuuriavustuskäytännön mukaisesti. Tapahtumat löytyvät

laajasti kaupungin strategioista (Strategiaohjelma 2009-2012, elinkeinostrategia).

Tavoitteena on kehittää kaupungin strategian mukaisesti Helsingistä vetovoimainen

tapahtumakaupunki

7.3.3. Kilpailija-analyysi: Lahti

Lahden kaupunkistrategiassa todetaan, että ”Kehitetään alueen vetovoimaa vahvistavia

vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää

yritystoimintaa.”

Kärkialojen lisäksi Lahden elinkeinoelämän ja vetovoiman kehittämisessä painotetaan vapaa-

ajan-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yrittäjyyttä ja

osaamista. Vapaa-ajan palveluihin sisältyvät myös yksityiset matkailu- ja hyvinvointipalvelut

sekä erikoiskaupan palvelut. Palveluiden kehityksellä on erittäin suuri merkitys mm.

työpaikkojen syntymiseen Lahden alueella, uusien asukkaiden ja matkailijoiden

houkuttelemisessa sekä keskusta-alueen vetovoimaan. Tapahtumien osalta painotetaan

isoja, kansainvälistä huomiota saavia tapahtumia sekä toimintaa, joka rakentuu valittujen

strategisten kärkien ympärille.

Lahden tapahtumatoiminnan edistämiseksi on käynnistetty tapahtumayksikön

käynnistämishanke. Hanke toteutetaan 1.1.2011–31.12.2013 välisenä aikana. Hankkeen

rahoittajat ovat Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden kaupungin ja

Lakesin rahoittama IDEAL- yhteishanke, jota hallinnoi Lahden kaupungin Sivistystoimi.

Tapahtumayksikön kokonaisbudjetti on 375 000 €, jonka rahoitus jakaantuu seuraavasti:

EAKR + valtio 70 %, Kuntarahoitus (Lakes) 24 % ja Kuntarahoitus (Lahti) 6 %.

Tapahtumayksikkö hankkeessa taustoitetaan ja perustetaan Lahden alueen

tapahtumatoimisto, jolla on tapahtumajärjestäjien suuntaan kehittämis- ja palvelufunktio ja

kaupungin/alueen päättäjien suuntaan uusien tapahtumien hakuun ja tapahtumien

kumppanuuteen/rahoitukseen liittyvä koordinointi- ja arviointifunktio. Tavoitteena on

synnyttää toiminnallinen yhteistyöverkosto ja kansallisesti sekä kansainvälisesti

ainutlaatuinen palvelukonsepti ja muita alueita elämyksellisempi viitekehys (Design for all -

näkökulma), helpottaa tapahtumajärjestäjien ja matkailualan toimijoiden töitä ja ottaa

palvelumuotoilu- ja tapahtumajärjestäminen mukaan alueen innovaatioympäristöön.

Toimenpiteitä

• ”Yhden luukun” palvelumallin luominen

• IDEAL-palvelumallin luominen, pilotointi ja vakiinnuttaminen

• Virkamies- ja elinkeinoyhteistyömallin luominen

23 (38)

- versio 0.9 -

• Palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen tapahtumatuotantoon

• Alueen muotoilu- ja ympäristöteknologiaosaaminen näkyväksi osaksi alueen

tapahtumia

• Palveluvalikoiman ja palvelulupausmallin luominen

• Kaupungin/kunnan tapahtumakumppanuuden arviointimallin luominen

• Toimijarekistereiden keruu ja kuvaus (Live)

• Tapahtumajärjestämisen sähköinen opas Lahden seudulle

• Tapahtumatilojen varausjärjestelmän luominen ja yhteinen hinnoittelumalli

• Tapahtumien vaikuttavuuden mittaamisen mallinnus

• Yhteiskuntavastuumallin luominen

• Uudet tapahtumakonseptit

• Promootioapumallinnus

• Uusien tapahtumien hakemisen mallinnus

• Tapahtumien alueellinen ja kansallinen vuosikello -ajattelumallin luominen

• PHKK-yhteistyön alustus, käyttöönotto ja vakiinnuttaminen

• Tapahtumayksikön jatkon ja rahoitusmallin luominen

• Yhteistyöseminaarit ja workshopit, aamukahvitilaisuudet ja benchmarkingmatkat

• Tapahtumien arviointimalli

• tapahtumat lähtökohtaisesti samalle viivalle kaupungin omien intressien pohjalta

• pisteytyksen tuloksena on suositus päätöksentekijöille kullekin tapahtumalle

sopivasta kaupungin tuesta

• malli huomioi erityisesti tapahtuman talous-, imago- ja ympäristövaikutukset

IDEAL - International Design and Event Arena Lahti -hanke

IDEAL 2017-hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden

lisääminen IDEAL-palvelukonseptin avulla, jossa tapahtumajärjestäminen, muotoilu,

puuosaaminen ja kulttuuriverkosto yhdistetään yhdeksi palveluksi. Näin saadaan aikaan

elämyksellisempi ja kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle. Hanke on Lahden

kaupungin Sivistystoimen alaisen muotoiluhankkeen ja Lakesin alaisen Tapahtumayksikön

muodostama yhteishanke, jonka päähallinnoija on Lahden kaupungin Sivistystoimi.

Osahankkeet toimivat itsenäisinä, mutta tiiviissä yhteistyössä ja erityisesti IDEAL-

palvelukonseptia yhdessä luoden.

24 (38)

- versio 0.9 -

Hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden lisääminen.

Tavoitteena on houkutella alueelle uusia tapahtumia, matkailijoita ja luovan alan toimijoita.

Tähän tavoitteeseen hanke pyrkii IDEAL-palvelukonseptin avulla, joka yhdistää

tapahtumajärjestämisen, muotoilun, puuosaamisen ja kulttuuriverkoston yhdeksi palveluksi.

Näin aikaansaadaan elämyksellisempi ja kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle.

Alueen luovan alan toimijat ja uudet alan yritykset hyötyvät tapahtumien synnyttämistä

toimeksiannoista.

Toimenpiteinä ovat tapahtumajärjestämisen kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi

palvelumuotoilun avulla ja kulttuuriverkoston tehokkaampi hyödyntäminen osana

tapahtumajärjestämistä.

IDEAL-hankkeen kokonaisbudjetti on 897 500 €/3 vuotta.

7.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello

Hämeenlinnan matkailullisista tapahtumista laadittiin 2011 vuosikello (LIITE 1). Tämän perusteella

voidaan todeta, että kaupungin matkailullinen tapahtumatarjonta ei ole kovin vahvaa ja on

keskittynyt merkittävästi loppukesään. Yleisestikin voidaan todeta, että vapaa-ajanmatkailun rooli

Hämeenlinnassa on heikko, vaikkakin kaupungin historia vapaa-ajanmatkailussa on vahva etenkin

Aulangon johdosta. Nykyinen heikkous näkyy esimerkiksi siinä, että useat tapahtumajärjestäjät

eivät näe itseään matkailutoimijoina ja toisaalta sillä, että osa kaupungin hotelleista pitää ovensa

kiinni mm. joulun välipäivinä, joka kuitenkin on yksi mahdollinen vapaa-ajan matkailun

sesonkiajankohta.

Voidaankin sanoa, että tapahtumien vuosikello vaatii monipuolistamista.


• differoida Hämeenlinnaa kilpailijoista korostamalla alueen historiaa ja vahvuuksia

• hyödyntää sijaintia tekoina

• löytää sopivia strategisia kumppaneita

• aktiivisesti etsiä uusia tapahtumia täydentämään Hämeenlinnan tapahtumien vuosikelloa


• organisaatio, josta tietoa saatavilla keskitetysti tulevaisuudesta. Tämä organisaatio on syytä

kehittää yhden pisteen palvelutiskiksi.

• toimijoiden aktivointi

• tapahtumien laaja-alaistaminen ja ympärivuotistaminen

• aktiivinen myyntityö

25 (38)

- versio 0.9 -

8. Kanta-Hämeen tapahtumakentän SWOT

MAHDOLLISUUDET

• luoda tasapainoinen

matkailuverkosto

• seutujen profilointi

yhteismarkkinoinnissa

• lähimatkailu

• ulkomaalaiset turistit

UHAT

• yhteistyön pysähtyminen

• EU-tukipolitiikan

päättyminen

• korkeakoulutuksen

vähentyminen

• yhteismarkkinoinnin

hiipuminen

VAHVUUDET

• sijainti

• kaunis luonto

• monipuoliset kohteet

• liikuntaosaaminen

HEIKKOUDET

• kuntaliitosten tuoma eripura

• seudut erillään

• kokoavan tekijän puute

• yliopistotason koulutuksen

puuttuminen

• Hämeenlinnakeskeisyys

• Häme -brandin puute

26 (38)

- versio 0.9 -

9. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT

MAHDOLLISUUDET

• uudet alueet: Kantola, Laivaranta, Sarionranta

• uusi monitoimihalli

• mittavat mahdollisuudet ja potentiaalia kehittyä

• vetovoiman lisääminen maankäytön suunnittelulla, kaavoituksella ja tonttipolitiikalla

• keskustan elinvoiman tukeminen

• vesimatkailu

• iso tapahtuma

• keskiaikateeman hyödyntäminen

laajemmin

• slow life

• ulkomaalaiset turistit

UHAT

• yhteistyön paikallaan polkeminen

• epäonnistumisen pelko

• velkaantuminen, lama

• palvelujen muotoilu liikaa

senioreille (”valaistu hautausmaa”)

• yhteismarkkinoinnin hiipuminen

• Helsingin ja Tampereen vetovoima

VAHVUUDET

• sijainti ja hyvät kulkuyhteydet

• alueen historia

• kaunis luonto ja vesistöt

• sopivan kokoinen ja hyvämaineinen kulttuurikaupunki

• vahvat brandit: Hämeen linna, Aulanko, Verkatehdas, Wetterhoff

ja Vanajanlinna

• golf ja keskiaikateema

• halu kehittyä

• laaja osaaminen

HEIKKOUDET

• yhteistyön ja verkostojen puute

• nurkkakuntaisuus

• rohkeuden puute uusille avauksille

• väestöpohjan eläköityminen

• hotellikapasiteetin riittämättömyys

• talvisin hyvin hiljainen

• ammattimaisen tuottamisosaamisen puute

• Hämeenlinnaa ei tunneta tapahtumakaupunkina - eikä

tapahtumia yhdistetä

Hämeenlinnaan (profiilitapahtuman puute)

• elinkeinorakenteen vinous

• hallintokaupungin imago

27 (38)

- versio 0.9 -

10. Hämeenlinnan seudun tapahtumien kehittämistarpeet ja

kehittymissuunnat sekä uudet avaukset

10.1. Organisaatio

Organisaatiota suunniteltaessa on lähdetty siitä olettamuksesta, että organisaatiolle on

olemassa tarvetta. Organisaation luontainen sijaintipaikka on nykyisen

matkailuorganisaation yhteydessä. Organisaation toiminnan tulee olla avointa kaikille niille

tahoille, jotka haluavat kehittää matkailullisia tapahtumia Hämeenlinnassa ja muualla Kanta-

Hämeessä, mutta toiminnan tulee olla vastikkeellista, eli sijoitusta vastaan saa panostusta.

10.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen

HämeEventin rahoitus voi muodostua yhdistelmästä

1. Julkinen rahoitus eli kuntien ja kaupunkien rahoitus

2. Projektimuotoinen julkinen rahoitus

3. Yksityinen rahoitus, jonka voidaan jakaa seuraaviin lähteisiin

3a. Kiinteä kynnysrahoitus Hämeen matkailualan toimijoilta eli

lähinnä majoituslaitoksilta

3b. Komissiopohjainen rahoitus majoituslaitoksilta,

tapahtumanjärjestäjiltä sekä mahdollisesti tapahtumapaikoilta.

Löytyykö tahtoa antaa HämeEventin hallinnoida

tapahtumapaikkaa tai -paikkoja on kysymys, joka täytyy

ratkaista erityisesti mikäli Kantolan tapahtuma-alue toteutuu.

3c. Muu myyntitoiminta, kuten lippuvälitys,

yhteismarkkinoinnin organisoiminen jne.

Lopullinen valinta eri rahoitusmuotojen välillä arvioidaan neuvotteluissa

julkisten ja yksityisten rahoittajien kanssa. Tavoitteena on muodostaa yksikkö,

jolla on myös liiketaloudellista vastuuta omasta toiminnastaan. Kilpailutilanne

eri kaupunkiseutujen välillä sekä Hämeen tapahtumien volyymi ei

mahdollistane pelkälle yksityiselle rahoituksella pohjautuvaa toimintaa.

Välivaiheessa toiminnan on tukeuduttava projektirahoitukseen, mikäli

tällaiseen rahoitukseen löytyy Hämeestä yhteinen tahtotila.

10.2. Kehitettävät teemat

10.2.1. Päätuoteteemat ja kärkituotteet

Kanta-Hämeen matkailullisia tapahtumia tulee käsitellä osana

kokonaismatkailustrategiaa, ts. tapahtumat tulee ottaa osaksi sitä, ja

painopistealueiden tulee ensisijaisesti olla samoja: jos yleisessä

matkailustrategiassa joku teema on valittu painopistealueeksi, on luonnollista

että tämän painopistealueen tapahtumat ovat myös tapahtumapuolen

pääteemoja. Näin ollen esim. ratsastus- ja golf-tapahtumat kuuluvat

28 (38)

- versio 0.9 -

maakunnan kärkitapahtumiin. Tämä menettelytapa tarvitaan jo siitäkin syystä,

että markkinointi- ja muut toimenpiteet saadaan tukemaan toisiaan.

Lisäksi tulevat sellaiset erikoistapahtumat, joilla ei ole varsinaisesti

matkailustrategisesti teemaympäristöä, mutta joilla on menestyselementtejä

muuten. Tällaisia ovat mm. Keskiaikamarkkinat ja liikuntatapahtumat, joille on

potentiaalia kaupungissa ja maakunnassa.

10.2.2. Tuotekehitys

Tuotekehitystoiminnan tulee olla jatkossa yksi synnytettävän

tapahtumayksikön päätehtävistä. Tuotekehitystä on sekä olemassa olevien

tapahtumien toiminnan kehittäminen (elinkaaren pidentäminen) kuin uusien

tapahtumien saaminenkin.

Kehittäjien roolit pitää saada selkeämmiksi. Lisäksi tapahtumayksikön tulee

olla käytännönläheinen toimija, joka lisää yhteistyötä ja tuo eri toimijat saman

pöydän ääreen. Kehittäjiltä toivotaan laajempaa näkemystä kokonaisuudesta,

tukea ja koordinointivastuuta kentästä ja sen kehittämisestä.

10.2.3. Osaaminen ja koulutus

Tapahtumatuottajat, etenkin vapaaehtoisyhdistykset, ovat jääneet syrjään

suunniteltaessa erilaisia koulutuksia Kanta-Hämeen matkailutoimijoille.

Jatkossa perustettava tapahtumayksikkö toimii tilaajan roolissa järjestettävien

koulutusten suhteen ja valvoo sitä, että matkailullinen tapahtumastrategia,

sen arvot ja eri tapahtumatoimijat tulevat huomioitua koulutuksia

suunniteltaessa.

10.2.4. Tapahtumien yhteistyö ja verkottuminen

Tapahtumien yhteistyötä tulee lisätä ja sen omaehtoisuutta tukea.

Tapahtumajärjestäjiä tulee jatkossa kutsua koolle entistä useammin ja heille

luoda muita kanavia keskustelulle ja vuorovaikutukselle, esimerkiksi

sosiaaliseen mediaan.

Toisaalta tapahtumatuottajilta edellytetään tähän strategiaan ja arvoihin

sitoutumista näiden palveluiden vastineena.

Tapahtumille luodaan hankintapooleja ja erillisiä resurssipankkeja sekä

materiaalien että talkoohenkilöstön osalle.

10.3. Rahoitus, tuet ja kestävä liiketoimintamalli

Yksi oleellinen linjaus liittyy siihen, miten tapahtumia ja tapahtumahankintaa tuetaan

erilaisilla resursseilla ja myös taloudellisesti – vai tuetaanko lainkaan – ja millä periaatteilla.

Nämä linjaukset olisi hyvä viedä aikaisemmin todetun mukaisesti sekä maakunta- että

kuntatasolla oleellisiin strategioihin. Ainakin seuraavat asiat tulee linjata tämän strategian

hyväksymisen yhteydessä:

• perustettava tapahtumayksikkö toimii lausunnon antajana, mikäli jotakin tapahtumaa

aiotaan tukea kaupungin toimesta matkailullisin perustein

29 (38)

- versio 0.9 -

• kaupunki nimeää syntyvän tapahtumayksikön vastuulliseksi tahoksi koordinoimaan

kaupungissa järjestettäviä massaulkoilmatapahtumia

• kaupunki edellyttää kaupungissa järjestettävien tapahtumien sitoutuvan tässä

strategiassa määriteltyihin arvoihin (sitoutuminen edellytyksenä tilojen luovuttamiselle

ja luvan varaisille toiminnoille).

Lisäksi tulee tutkia mahdollisuus ottaa käyttöön tappiontakausjärjestelmä tapahtumille

nykyisten rahoitustuki-instrumenttien rinnalle. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä

esimerkiksi Kuopiossa.

10.4. Markkinointi ja viestintä

Matkailulliset tapahtumat – etenkin kärkituotteet, tulee jatkossa nähdä samassa roolissa

kuin tärkeimmät kohteet ja nähtävyydet, eli alueen matkailullisina vetovoimatekijöinä.

Merkittävin ero tapahtumien ja nähtävyyksien kohdalla on siinä, että tapahtumien osalla

paikan lisäksi tulee muuttujaksi aika. Voidaan myös sanoa, että nykyisin tapahtumat ovat

merkittävämpi matkustuksen syy kuin nähtävyydet, etenkin lyhyt- ja lähialuematkustuksessa.

Se seikka, että tapahtumien taustalla on hyvin usein vapaaehtoisjärjestöt ja –työ, tulee

huomioida myös markkinoinnissa. Iso osa näistä tapahtumista tuottaa voittoa hyvin vähän

tai ei lainkaan. Tästä syystä nämä tapahtumat eivät kykene osallistumaan suuriin

markkinointimaksuihin tai kynnysrahoihin.

10.5. Myyntityön kehittäminen

Tapahtumayksikköä luotaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kyse on ensisijaisesti

vapaa-ajanmatkailukaupasta, joka ei ole ollut Hämeen Matkailun ensisijaisessa fokuksessa

viime vuosina. Myös jakelukanavat poikkeavat merkittävästi Hämeen Matkailun nykyisin

käyttämistä, sillä matkanjärjestäjien ja yksittäismatkustajien rooli vapaa-

ajanmatkustuskentässä ovat merkittävästi suuremmat verrattuna kokousryhmäkauppaan.

Tämä lisää haasteellisuutta myös myyntityökalujen ja hinnoittelun osalta.

Kun painotus on asetettu vapaa-ajantapahtumille, nousee entistä suurempaan rooliin se, että

matkat tehdään omalla eikä yritysten rahalla. Tällöin korostuu eritasoisten ja –hintaisten

majoituskohteiden tarve. Hinnoittelulla on päästävä myös siihen, että jo tapahtumaa

hankittaessa pystytään käyttämään hintajoustoa tarvittaessa. Tapahtumia hankittaessa

korostuu myös se, että tätä työtä tekevän / tekevien tulee tuntea ne ajankohdat, joihin

majoitusliikkeillä on asiakastarvetta, jotteivat tapahtumat kasaannu toistensa kanssa

päällekäin tai sellaisiin ajankohtiin, jolloin majoitusliikkeissä on muutoinkin hyvä täyttöaste.

Tämä edellyttää tapahtumamyynniltä vastuullisuutta ja tapahtumakentän sekä toisaalta

majoitusliikkeiden sesonkien ja tarpeiden hyvää tuntemusta ja voi onnistua vain ja ainoastaan

tiiviillä ja avoimella vuoropuhelulla.

Suur-tapahtumat tulevat olemaan oma lukunsa, mikäli niitä saadaan: jos tapahtumayksikkö

tekee töitä – tai vaikka investoi – siihen, että kaupunkiin tai alueelle saataisiin massiivinen,

kaikki majoituspaikat täyttävä tapahtuma, esim. 50 000 hengen konsertti, tulisi sovittujen

hinnoitteluperiaatteiden olla edelleen voimassa.

30 (38)

- versio 0.9 -

Myyntiin – ja markkinointiin – liittyy myös paikallisten tapahtumien lipunmyynti ja

tapahtumien tuotteistaminen. Muutamat tapahtumat toivovat, että joku paikallinen toimija

voisi auttaa tapahtumien lipunmyynnissä ja tuotepakettien laatimisessa. Muutoinkin on syytä

panostaa jo olemassa olevien tapahtumien kehittämiseen siten, että niistä aiheutuu

enemmän yöpymisiä. Myös tämä on osa tuotekehitystä ja tuotteistusta, yleisemmin myyntiä

ja samalla markkinointia. Toisaalta tässä asiassa vastuuta ei voida sysätä yksin

tapahtumayksikölle, vaan majoitusliikkeiden tulisi myös itse kantaa vastuuta. Sama koskee

myös sponsoroinnissa avustamista, sillä mitä enemmän tapahtumaa tuotetaan

vapaaehtoisvoimin, sen enemmän siellä kaivataan apua verkottumisessa ja

sponsorihankinnassa.


Organisaatio:

• luodaan tapahtumaorganisaatio osaksi uutta matkailuorganisaatioiden yhteenliittymää

• tapahtumaorganisaatio ei tuota tapahtumia, vaan hankkii niitä alueelle

• haetaan julkisrahoitus toiminnan käynnistämiseksi

Tapahtumatuotannon tuki:

• tapahtumayksikkö ylläpitää säännöllisiä tapaamisia tapahtumajärjestäjien kanssa sekä koordinoi

näiden koulutusta

• tapahtumayksikkö pyrkii kehittämään olemassa olevia tapahtumia ja auttaa näitä kehittymään

• pyritään löytämään sopivia liittoumia tapahtumille, sekä keskenään, muiden matkailualan yritysten

kanssa että kansallisten ja kansainvälisten verkostojen joukosta

• luodaan talkoopankki

• luodaan tapahatumille hankintapooli

Rahoitus ja tuet:

• alueen kuntien, kehitysyhtiöiden ja maakuntaliiton tulee luoda pelisäännöt siitä, minkälaisia

tapahtumia tuetaan ja näiden tulee pohjautua tähän strategiaan

• rahoitusjärjestelmän tulee olla mahdollisimman kevyt ja selkeä

• selvitetään siemenrahaston mahdollisuus ja sen hallinnointi

Markkinointi ja viestintä:

• Hämeen Matkailun myyntistrategiassa ja Häme markkinoinnin markkinointistrategiassa huoioidaan

tapahtumien erikoisluonteet

• määritetään tapahtumien kärkituotteet ja niille erillinen strategia

31 (38)

- versio 0.9 -

Myyntityön kehittäminen:

• kehitetään ristiinmyyntiä

• liitetään tapahtumat kiinteäksi osaksi syntyvän matkailuyhteenliittymän myyntistrategiaa

32 (38)

- versio 0.9 -

11. Kirjallisuutta ja lähteitä

Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015

Hämeen maakuntaohjelma 2011-2014

Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015

Kaupungin strategia

Palvelu- ja hankintastrategia

Karppinen, A., Vähäsantainen, S. 2011. Matkailutulo ja –työllisyys Satakunnassa, Porin

seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin

yksikön julkaisusarja A.

Kyllä tapahtuu! Tapahtumatuotannon toimenpideohjelma. Lappeenranta–Imatra-

kaupunkiseudun aluekeskusohjelman julkaisuja 2008:1.

http://www.luovasuomi.fi/images/stories/liitteet/kyll%20tapahtuu.%20tapahtumatuotanno

n%20toimenpideohjelma.pdf

Lampinen, J. 2011. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas. Pori: Suomen

Ympäristö- ja Tervesyalan Kustannus Oy.

Mikkonen, J., Pasanen, K., Taskinen, H. 2008. Itäsuomalaisten tapahtumien asaiakasprofiilit ja

aluetaloudellinen vaikuttavuus. Savonlinna: Joensuun yliopisto. Matkailualan opetus- ja

tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 1.

33 (38)

- versio 0.9 -

12. Liitteet

12.1. LIITE 1: Tapahtumien vuosikello (Hämeenlinna, 2011)

Tapahtumien vuosikello – Hämeenlinna 2011

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

(14) Kalamarkkinat

Rakenna – Sisusta – Asu –messutVanajalinna RalliRadalle.COMCumulus-turnausTomaatteja! Tomaatteja! Stand Up -festivaali

Nice Run Hml

(26) AmyRockRadalle.COM

LinnaJazzSalibandy-tapahtuma UUSI!

WanajaFestival(30) Hippalot

(31-32) Fredrikan kulttuurikesä UUSI!

(32) Elomessut(32) Radalle.COM –Suolenkki

(33) Hämeen Keskiaikamarkkinat(33) Historic Grand Race

(34) Kirjan aika –festivaali(34) Aulanko CUp

(37) Kalamarkkinat

(34-36) Art Häme – UUSI!

(41) HämeenlinnanTaikaviikko – UUSI!

(39) Radalle.COM Finals

(49) Tuomaan markkinat(48)Wetterhoffin Korttelijoulu

Tapahtuman nimen edessä suluissa viikko, jolloin tapahtuma järjestetään.

Tekstin väri:

Uusi tapahtumaAlueellinen tapahtumaKertaluontoinen tapahtuma

10.1.2012 1

34 (38)

- versio 0.9 -

12.2. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy)

120102_HämeEvent_toimenpide-ehdotukset_päivitetty_Ideone.docx

HämeEvent_haastattelutulokset-V09.doc

35 (38)

- versio 0.9 -

12.3. LIITE 3: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot

Projektipäällikkö

• Panu Kekäle, projektipäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme

HämeEvent-hankkeen ohjausryhmä (rahoittajien edustus)

• Heikki Hietanen, toimitusjohtaja, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.12.2011 saakka)

• Antti Jokivirta, hankepäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.3.2011 saakka ELY-

keskuksen edustajana)

• Antti Välimäki, rakennerahastoasiantuntija, Hämeen ELY-keskus (1.9.2011alkaen)

• Raija Forssman, toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (31.5.2011 saakka)

• Kati Tiitola, vt. toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (1.6.2011 alkaen)

• Leena Puumalainen, matkailupäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme

• Kari Viitamaki, aluejohtaja, Restel

• Jouko Astor, toimistusjohtaja, Verkatehdas

• Jorma Hassinen, toimitusjohtaja, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy

• Sirkku Korkiamaki, palvelupäällikkö, Ypäjän Hevosopisto

• Mika Walkamo, , Vanajanlinna

• Esa Palosaari, hotellinjohtaja, Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna

Strateginen kumppani palvelukonseptin ja strategian rakentamisessa – Ideone Oy (mm.

haastattelujen toteuttaminen ja analysointi)

• Lasse Paananen, toimitusjohtaja, Ideone Oy

• Noora Vaaraniemi,asiantuntija , Ideone Oy

Haastatellut

• Pertti Kurki-Suonio, Ahvenisto

• Göran Enckelman, Eerikkälän Urheiluopisto

• Janne Hallenberg, Forkwork

• Hannele Yrjö-Koskinen, Fredrika Wetterhoff –säätiö

• Jouni Airaksinen, Historic Grand Race

• Pia Ryöppy, Hotelli Emilia

• Sinikka Kauranen, Hämeen ELY-keskus

36 (38)

- versio 0.9 -

• Niko Blomberg, Hämeen Järviylänkö luontomatkailun vihervyöhykkeeksi –hanke

• Sanni Hallavaara, Hämeen Keskiaikamarkkinat

• Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat

• Jouni Marjamäki, Hämeen Linna

• Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy

• Esko Tuovinen, Hämeen Taikaviikot

• Sari Hagemeier, Hämeenlinnan kaupunkikeskustyhdistys ry

• Kalevi Lauronen, Hämeenlinnan yrittäjät

• Kari Viitamäki, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko

• Ann-Mari Virta, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX

• Juha Liedes, Lasten liikunnan tuki ry

• Jere Rauhala, Metsähallitus

• Tomi Enäjärvi, Oiva - matkailuyrittäjien koulutusohjelma

• Esa Palosaari, Sokos Hotel Vaakuna

• Heikki Matiskainen, Suomen lasimuseo

• Veikko Lindholm, Tawastia Group

• Birgitta Putkonen, Tomaatteja! Tomaatteja! –festivaali

• Mikko Hansson, Wanaja Festival

• Tapio Vekka, Vekka Liikenne Oy

• Janne Nieminen, Verkatehdas

• Heikki Heiskanen, Ypäjän hevosopisto

• Sirkku Korkeamäki, Ypäjän hevosopisto

• Päivi Lilja, Ämy ry

Seminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 3.11.2011

• Marjo Salo, Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry

• Arja Mäkinen, Fredrika Wetterhoff-säätiö

37 (38)

- versio 0.9 -

• Simo Viertonen, Hattulan kunta

• Markku Juhola, Hehkua Liikunnasta ry

• Pekka Räsänen, Hopealinja

• Antti Välimäki, Hämeen ELY-keskus

• Panu Kekäle, HämeEvent

• Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat

• Sanni Hallanvaara, Hämeen keskiaikamarkkinat

• Jaana Laakso, Hämeen liitto

• Mari Vadén, Hämeen linna

• Kati Tiitola, Hämeen Matkailu Oy

• Tomi Enäjärvi, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma

• Laura Leskinen, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma

• Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy

• Aino Koecher, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo

• Antti Krapu, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo

• Sari Hagemeier, Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys

• Hannu Tienhaara, Hämeenlinnan Laatumessut / T:mi Hannu Tienhaara

• Noora Vaaraniemi, Ideone Oy

• Lasse Paananen, Ideone Oy

• Jorma Ranta, Ideone Oy

• Ulla Vehmasaho, Ideone Oy

• Heidi Lampsijärvi, Janakkalan kunta

• Antti Jokivirta, Kehittämiskeskus Oy Häme

• Mirva Lemmetty, Kehittämiskeskus Oy Häme

• Ari Räsänen, Kehittämiskeskus Oy Häme

• Maritta Sandler, Koulutuskeskus Tavastia

• Esko Hentilä, Koulutuskeskus Tavastia

38 (38)

- versio 0.9 -

• Juha Liedes, Lasten Liikunnan Tuki ry

• Ville Ketonen, Local Crew Oy

• Hillevi Kaarlenkaski, Luova Tila-hanke

• Erno Hyvättinen, Oy Forkwork Ltd

• Matti Arnkil, Riihimäen Teatteri

• Erkki Korhonen, Sibeliuksen Syntymäkaupunki-säätiö

• Esa Palosaari, Sokotel Oy

• Kristian Schmidt, Suisto Oy

• Esko Tuovinen, T:mi Tuovinen Esko

• Pia Ryöppy, Tawastia Group

• Susanna Mattila, Hämeen Yrityssanomat

• Timo Martola, valokuvaaja y-tunnuksella

• Pekka Allinen, Vanajanlinna Group

• Janne Nieminen, Verkatehdas Oy

Seminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 11.1.2012

hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09

Travel