haittaa terveyttä treenivinkit nuorelle jääkiekkomaalivahdille 24-7... · 2016-10-17 · unta...
TRANSCRIPT
2 2016
diabeteksen hoitoa
Jatkuva univaje haittaa terveyttä
Huippuortopedin treenivinkit nuorelle jääkiekkomaalivahdille
Sumuverho näkökentässä?
Tukea arkeen – sähköiset palvelut helpottavat
2
Terveyttä omilla valinnoilla
Pääkirjoitus
KU
VA
: A
KI R
ASK
Kesä on jo taittunut syksyksi ja lomalaiset palanneet
arkirytmiin. Syksy on perinteisesti uusien alkujen
aikaa ja hyvä tilaisuus miettiä omia elämäntapoja.
Terveellisen elämän periaatteet lienevät kaikille meistä
selviä, mutta niiden noudattaminen ei aina ole help-
poa. Jokainen haluaa olla mahdollisimman terve nyt
ja tulevaisuudessa, mutta terveyteen panostaminen
ei aina ole valintojemme kärjessä.
Joskus jo pelkkä ajatuskin elämäntaparemontista
voi tuntua liian vaivalloiselta ja muutoksen aloitta-
mista lykkää, vaikka kuinka tiedostaisi sen tarpeen.
Onneksi pienilläkin muutoksilla voi parantaa terveyttä
ja lisätä hyvää oloa.
Tyypillisimpiä syitä sairauspoissaoloihin ovat selkä-
sekä muut tuki- ja liikuntaelinvaivat, hengitystie-
infektiot ja masennus. Tukirangan vaivoja voi vähentää
liikunnalla sekä hyvällä lihaskunnolla ja hengitystie-
infektioita tupakointia vähentämällä. Terveellinen,
varsinkin kasvisvoittoinen ravinto laskee pidemmällä
aikavälillä kolesterolia ja sepelvaltimotaudin riskiä.
Suolan käytön rajoittaminen vähentää verenpaine-
tautia ja siten sydän- ja aivokuolemien määrää.
Erityisesti liikunta jää nykyihmisen arjessa helposti
liian vähäiseen rooliin. Monen viikoittainen liikunta
kaksinkertaistuisi pelkästään lisäämällä kolme puolen
tunnin kävelyä. Tällä olisi erittäin suuret positiiviset
vaikutukset. Esimerkiksi autolla toimistotöihin
saapuvan päivittäinen askelmäärä saattaa jäädä vain
kahteen tuhanteen, vaikka suositus on viisinkertainen.
Joskus kipinä muutokseen voi syntyä omien
riskien ymmärtämisestä. Paitsi suurentunut vyötärön-
ympärys tai vaa’an suuret lukemat, herätteenä
saattaa toimia korkea verenpaine, kohonnut koles-
teroli, verensokeri tai matala D-vitamiinipitoisuus
verikokeissa. Omien arvojen kehitystä voi seurata
myös omaehtoisesti käymällä säännöllisesti mittauk-
sissa. Terveystalossa niiden tulokset voi nähdä Oma
Terveys -palvelussa.
Julkinen keskustelu terveydenhuollosta keskittyy
nyt sote-uudistukseen ja varsinainen terveyskeskustelu
jää vähemmälle. Perusasioihin keskittymällä voidaan
kuitenkin parantaa helposti koko Suomen terveyttä.
Terveet elämäntavat ovat kaikkien käsillä ja eniten
niistä hyötyy jokainen itse.
Hyvää syksyä!
Juha Tuominen
Johtava ylilääkäri
Terveystalo
Terveystalon sidosryhmälehti Terveys 24/7 ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. 7. vuosikerta | Julkaisija Terveystalo, Jaakonkatu 3B, 00100 Helsinki, www.terveystalo.com Päätoimittaja Susanna Kinnari | Toimituspäällikkö Suvi Syrjäläinen (1.10.2016 alkaen Anni Romu) | Toimitus Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy | Ulkoasu Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy Kansi Aki Rask | Paino Forssa Print ISSN 1799-4225 | Painosmäärä 27 000 | Osoitelähde Terveystalon HR-järjestelmä, ammatin harjoittajarekisteri ja asiakasrekisteriOsoitteenmuutokset ja muut yhteydenotot [email protected]
3
4 Lyhyesti
6 Älä pihistä unesta!Uni vaikuttaa ihmisen terveyteen monella tavalla.
10 Tukea päivittäisiin valintoihinSähköiset palvelut helpottavat oman hoidon ja terveyden seurantaa.
11 Terveyden tekijäOrtopedi tietää, miten koville jääkiekko- maalivahdin lonkat voivat joutua.
12 ”En ole enää kehoni vanki”Tuula Kokkonen pääsi lihavuusleikkauksella eroon elämää rajoittavasta ylipainosta. 14 Uniapnea vie kehon stressitilaanKuorsaus ja uupumus voivat kertoa öisistä hengityskatkoksista.
15 Ottiko olkapää osumaa?Suurin osa olkapäävammoista syntyy liukastuessa tai kaatuessa.
16 Kaihileikkaus kirkasti näönLähes jokainen kärsii kaihista jossain vaiheessa elämäänsä.
19 KolumniKolumnistina Sari Helin.
Tässä lehdessä 2 2016
10
11
6
Uutta Oma Terveydessä
Ota Oma Terveys
käyttöösi lataamalla mobiilisovellus tai kirjaudu osoitteessa www.terveystalo.com/
omaterveys
Terveystalon Oma Terveys -palvelussa voi nyt tehdä henkilökohtaisen terveys- ja hyvinvointisuunnitelman, Oma Suunnitelman. Kun käyt Terveystalon asiantuntijan vastaanotolla, yhdessä sovitut terveystavoitteet ja konkreettiset keinot niiden saavut-tamiseen kirjataan Oma Suunnitelmaan. Tavoitteiden toteutumista voi seurata esimerkiksi tilaamalla muistutuksia ja kirjaamalla tuloksia Oma Terveyteen. Näin tavoite pysyy tuoreena mielessä ja palvelu kannustaa jatkamaan hyviä tekoja terveyden eteen.
Oletko jo ladannut mobiilisovelluksen?Oma Terveys -mobiilisovelluksesta löytyvät ajanvaraus, reseptit, laboratorio-tulokset, rokotukset, tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä paljon muuta. Lataamalla sovelluksen ja kirjautumalla palveluun varmistat myös, että saat kaikki edut ja tarjoukset kätevästi käyttöösi.
4041 0428
PEFC/02-31-162Painotuote
4
■ Kun ahdistaa, sanotaan, että on pala
kurkussa. Siltä se saattaakin tuntua:
puristava tunne kurkunpäässä, joka
pistää nieleskelemään.
Edellä kuvattu oire johtuu lihas-
jännityksen lisääntymisestä kurkunpään
alueella, minkä aiheuttaa muutos
tahdosta riippumattoman hermoston
toiminnassa. Palan tunne kurkussa voi
johtua myös muista syistä, jotka eivät
yleensä ole vakavia. Jos tuntemukseen
liittyy nielemisvaikeuksia, asia vaatii
aina jatkoselvittelyjä.
Toisinaan kurkussa voi todellakin
joutua pala väärään paikkaan ja silloin
on kiire. ”Henkeen vedetty” ruoan
pala, tyypillisesti esimerkiksi lihankap-
pale, voi kiilautua kurkunkannen päälle
ja estää ilman kulun henkitorveen.
Tällaisessa tilanteessa ensihoitona tehty
niin sanottu Heimlichin ote voi pelastaa
tukehtumiselta. Toimenpiteessä
asetutaan autettavan taakse ja viedään
kädet tämän kainaloiden alitse. Kädet
liitetään yhteen autettavan ylävatsan
päälle ja puristetaan voimakkaalla,
nopealla liikkeellä käsiä kohti autettavan
hartioita. Tämän tempun tuottaman
paineen seurauksena ruoan kappaleen
pitäisi singahtaa ylös kurkusta. Heimlichin
otteen osaaminen kuuluu jokaisen
kansalaisen perusensiaputaitoihin.
Tavallisimmin pala kurkussa tarkoit-
taa pahaa mieltä. Sen korjaaminen ei
usein yhdellä tempulla onnistukaan,
vaan parantumiseen tarvitaan toisten
ihmisten tukea ja aikaa.
Jaakko Halonen
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri
Koonnut Julia Kristensen | Kuvat Shutterstock ja Aki RaskLyhyesti
Mikä avuksi, kun on pala kurkussa?
MIELEN PÄÄLLÄ
Chatin kautta lääkärille saman tien■ Vanhentuiko reseptisi huomaamatta? Tai iskikö ärhäkkä Kunssa? Jatkossa pääset lääkärille myös chat-palvelun kautta, jonka Terveystalo tuo syksyn aikana kaikkien asiakkaidensa ulottuville. Lääkäriin saa yhteyden minuutin sisällä ilman erillistä ajanvarausta. Työterveysasiakkaille palvelu lanseerattiin keväällä.
Chat mahdollistaa ajasta ja paikasta riip-pumattoman pikaviestittelyn lääkärin kanssa silloin, kun fyysisiä tutkimuksia ei tarvita. Se soveltuu hyvin esimerkiksi reseptien uusimiseen tai Kunssan diagnosointiin.
Diagnoosin tueksi voi lähettää kuvia tai avata reaaliaikaisen videoyhteyden. Tarvitta-essa lääkäriltä saa jatkohoito-ohjeet, sähköi-sen reseptin tai lähetteen jatkotutkimuksiin.
Vietitkö kesän pärskien?
Jos kukkivat koivu ja heinät saivat silmät vuotamaan ja kurkun kutisemaan, nyt kannattaa harkita allergian siedätys-
hoitoa. Syksyllä aloitettu siedätyshoito voi vähentää allergiaoireita merkittävästi
jo seuraavalla siitepölykaudella.
Kysy lisää allergialääkäriltä – varaa aika www.terveystalo.com/ajanvaraus
tai soita 030 6000.*
*Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.
5
Talvella aurinkoon– tarkista rokotteet ajoissa
■ Talvikauden lomasuunnitelmia
tehdään jo kovaa vauhtia. Suunnit-
telitpa matkaa Aasiaan, Karibialle tai
Dubaihin, kannattaa perusrokotteiden,
kuten polio-, jäykkäkouristus- sekä
tuhkarokko- ja kurkkumätärokotteen,
voimassaolo tarkistaa hyvissä ajoin.
– Usein matkailijalle suositellaan
rokotusta myös ruoasta ja juomasta
tarttuvaa A-hepatiittia vastaan. Siihen
kannattaa yhdistää suoja B-hepatiittia
vastaan, joka tarttuu veren tai erit-
teiden kautta ja aiheuttaa maksa-
tulehdusta. Lisäksi matkan kohteen
tai tarkoituksen mukaan kannattaa
keskustella lääkärin kanssa yksilöllisistä
rokotetarpeista. Eksoottisimmille
viidakkovaelluksille voi tarvita esi-
merkiksi lavantauti- tai kolera-
rokotteen, kertoo matkailulääkäri
Niklas Lindblad Terveystalosta.
– Trooppisille alueille matkustavan
kannattaa varautua tarpeen mukaan
malarian estolääkityksellä. Perus-
hygienia on hyvä muistaa itse mat-
kalla, jotta välttää ikävät matkailijan
ripulitartunnat, Lindblad muistuttaa.
Keski-Euroopassa luonnossa
liikkuville matkailijoille suositellaan
puutiaisaivokuumeelta suojaavaa
rokotetta, jota ei usein mielletä mat-
kailijan rokotteeksi.
Rokotetiedot on hyvä tarkistaa
viimeistään kuukautta ennen lähtö-
päivää. Terveystalossa otetut rokotteet
näkee helposti Oma Terveys -palvelusta,
https://omaterveys.terveystalo.com.
Terveystalolla tutkitusti tehokasta diabeteksen hoitoa
Hammaslääkäriinjo 9 paikkakunnalla
■ Terveystalon hammaslääkäriverkosto on
vuoden aikana laajentunut jo yhdeksälle
paikkakunnalle. Terveystalon hammaslääkärit
palvelevat Turun ja Loimaan alueella, Kotkassa,
Porissa, Jyväskylässä, Jämsässä, Hämeenlin-
nassa, Tampereella ja Oulussa. Lisäksi vuoden
2017 alussa avataan hammaslääkäriasema
Kamppiin ja Espooseen sekä myöhemmin
keväällä Vantaalle.
Terveystalo laajensi hammashuollon ja
suunterveyden palveluihin kesällä 2015.
Tavoite on rakentaa suunterveyden palve-
luista merkittävä osa Terveystalon valta-
kunnallista palvelutarjontaa. Haluamme
tarjota monipuolisia hammaslääketieteen ja
-huollon palveluita jatkossa niin yksityis-
kuin työterveysasiakkaille.
Tarkista hammaslääkäripalvelujen
saatavuus omalla alueellasi osoitteesta
www.terveystalo.com/!/Palvelut/
Hammaslaakari-ja-suunterveys/.
■ Terveystalo on kehittänyt diabeteksen
hoitoon mallin, jolla voidaan entistä
tehokkaammin tunnistaa diabetes-
riskissä olevat ja diabetekseen sairastu-
neet. VTT ja Vaasan yliopisto arvioivat
keväällä 2016 julkaistussa tutkimuksessa,
että Terveystalon malli voisi säästää
vuosittain yli kaksi miljardia euroa ja
lisätä työllisyyttä yli 31 000 henkilö-
työvuodella. Se lisää myös potilaiden
hyvinvointia ja elämänlaatua.
Diabetesta sairastaa Suomessa yhä
useampi. Merkittäviä syitä sairauden
yleistymiselle ovat väestön lihominen
ja ikääntyminen sekä eliniän pidenty-
minen. Nykyään diabeteksen hoitoon
kuluu 15 prosenttia terveydenhuollon
kokonaismenoista. Suurin osa hoito-
kustannuksista voitaisiin välttää, jos
riskiryhmät tunnistettaisiin ajoissa,
sairastuneet saisivat nopeasti diagnoosin
ja pääsisivät hyvän hoidon piiriin.
Univaikeudet ovat monelle arkipäivää, ja valtaosa nukkuu vähemmän kuin olisi tarpeen. Osa ei saa nukuttua vaikka kuinka yrittäisi, toiset taas pihistelevät untenmailla olosta tietoisesti. Yöllä kukkuminen ei kannata, sillä uni vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin perustavanlaatuisella tavalla.
6
Unta palloon!
R
iittävä unen saanti on tärkeää, sillä
unen terveysvaikutukset ovat merkittä-
vät. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan
unettomuus aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja, vähentää
työn tuottavuutta ja lisää työtapaturmien riskiä.
– Uni on tärkeää ihmisen palautumisen kannalta. Häiriytynyt
tai liian vähäinen uni heikentää vastustuskykyä ja nostaa
riskiä sairastua erilaisiin infektiosairauksiin sekä sydän- ja
verisuonitauteihin. Lisäksi univajeella on aineenvaihduntaan
liittyviä vaikutuksia. Ruokahalu muuttuu ja nälän tunne nou-
see, jolloin esimerkiksi himo hiilihydraattipitoiseen ruokaan
iskee helpommin. Riski ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen
lisääntyy merkittävästi, Halonen sanoo.
Unihäiriöiden hoitoon ja tutkimukseen keskittyneen
erikoislääkäri Henri Tuomilehdon mukaan uni vaikuttaa
ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
– Tilapäinen unettomuus on osa tavallista elämää.
Pitkittyneenä se kuitenkin heikentää ajattelutoimintoja,
kuten luovuutta sekä päättely- ja harkintakykyä. Väsyneenä
keskittyminen ja uuden oppiminen vaikeutuvat ja unohtelu
lisääntyy. Univajeella on selvä yhteys myös mielialaan sekä
masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin, Tuomilehto kertoo.
ÄLÄ PIHISTÄ UNESTA
Tuomilehdon mukaan unta tulisi arvostaa enemmän.
Kiireisessä elämässä helposti ajatellaan, että unesta voi
tinkiä. Riittävä unen määrä on yksilöllistä, mutta keskimäärin
ihminen tarvitsee noin 7–8 tuntia unta yössä. Tuomilehdon
arvion mukaan valtaosa nukkuu vähemmän kuin pitäisi.
– Tosiasiallinen nukkumisaika jää usein oletettua lyhyem-
mäksi, sillä nukahtaminen saattaa kestää tai yöllä herätään
esimerkiksi vessaan. Tarvittavan unen määrän löytää
lisäämällä nukkumisaikaa tunnilla, kunnes huomaa vireystilan
olevan päivällä halutulla tasolla, Tuomilehto neuvoo.
Etenkin ihmisten, jotka ovat valinneet haasteellisen
työn, tulisi varata nukkumiselle riittävästi aikaa.
– Rankka työ vaatii vastapainoksi lepoa, ei rankkoja
huveja. Omasta terveydestä täytyy ottaa vastuu ja tehdä
priorisointeja, Tuomilehto sanoo. >
7
palloon!Teksti Sanna Silvennoinen | Kuvat Aki Rask
HUONOT YÖUNET KERTOVAT USEIN STRESSISTÄ
Unettomuuden oireita ovat muun muassa
nukahtamisvaikeudet, yölliset heräilyt, liian
aikainen herääminen ja virkistämätön uni.
Tuomilehdon mukaan muutokset elämän-
tilanteessa ja stressi altistavat unihäiriöille.
– Stressi ilmenee usein ensimmäisenä
huonosti nukuttuina öinä. Pitkään jatku-
neeseen unettomuuteen tulisikin puuttua
pikaisesti, etenkin jos ei ole aikaisemmin
ollut ongelmia nukkumisen kanssa,
Tuomilehto sanoo.
Myös Halosen mukaan liika stressi ja
työasiat valvottavat monia.
– Mieli käy ylikierroksilla, jolloin ei pysty
kunnolla rauhoittumaan, unensaanti kestää
ja uni jää helposti liian kevyeksi. Aamuyöllä
herääminen on tavallista, jonka jälkeen
on vaikeaa enää saada unta. Väsyneenä
ja huonosti palautuneena suorituskyky on
laskenut, ja silloin on entistä vaikeampi
kohdata stressiä aiheuttavia asioita päivällä,
Halonen sanoo.
ENSISIJAISENA HOITONA ELÄMÄNTAVAT, EI LÄÄKKEET
Uniongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin
liian pitkäksi aikaa. Tuomilehdon mukaan
unihäiriöiden ensisijaisen hoidon tulee aina
perustua niiden aiheuttajan tunnistamiseen
ja sen korjaamiseen, ei lääkkeisiin. Kunnol-
lisen selvityksen jälkeen unitutkimuksella
päästään syynmukaiseen hoitoon, ja jo pie-
nilläkin muutoksilla tilanne voidaan korjata
ja kohentaa elämänlaatua merkittävästi.
– Ihmiset sinnittelevät usein sillä energialla,
joka heillä on. Moni tottuu väsymykseen
eikä välttämättä enää edes muista, millaista
elämä pirteänä olikaan. Uniongelmat ovat
kuitenkin hyvin hoidettavissa, ja ne saadaan
pääsääntöisesti kuntoon. Pelkkään selviyty-
miseen ja elämän keskinkertaisuuteen ei
kannata tyytyä, Tuomilehto sanoo.
Sekä Tuomilehdon että Halosen mukaan
panostus parempaan nukkumiseen kannat-
taa, sillä terveelliset elämäntavat ovat avain
hyvinvointiin.
– Virkistävä uni on tärkeä osa kokonais-
valtaista terveyttämme säännöllisen liikku-
misen ja terveellisen ravitsemuksen lisäksi.
Hyvistä elintavoista huolehtiminen on paras
tapa ennaltaehkäistä sairauksia, Tuomilehto
ja Halonen toteavat. ■
8
Niin makaa, kuin petaa – hyvä uni rakennetaan päivän aikana
Päätä, mihin aikaan
haluat herätä ja nouse
tähän kellonaikaan joka
aamu – myös viikon-
loppuisin. Nouse sängystä
heti kellon soitua. Lisää
vireyttä oleskelemalla
valoisassa paikassa,
syömällä riittävä aamu-
pala ja liikkumalla jos
mahdollista, vaikka osa
työmatkasta.
Pyri noudattamaan
säännöllistä rytmiä myös
työn, ruokailun ja harras-
tusten suhteen.
Säännöllinen rytmi on
tärkeä etenkin niinä päi-
vinä, jolloin on nukkunut
huonosti. Tauota työpäi-
vää ja käsittele hankalat
asiat päivän aikana. Vältä
liiallista kofeiinin, nikotii-
nin ja alkoholin käyttöä.
Vietä nukkumaanmenoa
edeltävät noin kaksi
tuntia rauhallisesti
oleskellen, ilman fyysistä
tai henkistä kuormitusta.
Mene nukkumaan,
kun olet unelias – joko
nukkumaanmenoaikanasi
tai sen jälkeen. Muista,
että sänky on vain
nukkumista varten.
Jos et nukahda noin
vartissa, nouse ylös ja
mene toiseen huonee-
seen. Tee jotain rentoutta-
vaa ja palaa sänkyyn, kun
tunnet itsesi uneliaaksi.
Toista tämä, jos et
edelläänkään pysty
nukkumaan tai heräät
kesken unien.
AAMULLA: PÄIVÄLLÄ: ILLALLA: YÖLLÄ:
Tiesitkö?Moni tottuu väsymykseen eikä välttämättä enää edes muista, millaista elämä pirteänä olikaan.
Uniongelmat ovat kuitenkin hyvin hoidettavissa, ja ne saadaan pääsääntöisesti kuntoon.
9
– Uniryhmä on hoitomuoto toiminnalli-
seen eli terveen ihmisen unettomuuteen.
Uniryhmissä käytettävät menetelmät vaikut-
tavat unettomuutta ylläpitäviin ajattelu-
ja toimintamalleihin. Hoidon tavoitteena on
vähentää uneen liittyviä ongelmia jakamalla
oikeaa tietoa unesta ja opettamalla keinoja
hallita omaa nukkumista, kertoo uniryhmiä
vetävä Terveystalon työterveyshoitaja
Hanna Kuusela.
Uniryhmä toteutetaan viitenä ryhmä-
tapaamisena. Hoidossa keskitytään unta
haittaavien nukkumistottumusten ja elämän-
tapojen korjaamiseen sekä vähentämään
unettomuuden ja muiden huolien murehti-
misesta johtuvaa ylivireyttä.
– Annamme perustietoa unesta ja ohjeita
unenhuoltoon. Esimerkiksi illalla ei pitäisi
enää käyttää läppäriä tai älypuhelimia.
Laitteiden sininen valo häiritsee melatoniinin
tuotantoa, jota tarvitaan nukahtamiseen.
Lisäksi sosiaalisessa mediassa pyöriminen
aktivoi mieltä rauhoittumisen sijaan, Kuusela
sanoo.
Uniryhmään kuuluu lisäksi rentoutumis-
menetelmien oppiminen unettomuuteen
liittyvään rentoutukseen erikoistuneen
työfysioterapeutin johdolla sekä mahdolli-
sen unilääkityksen purku hitaasti ja suunni-
tellusti työterveyslääkärin ohjeistuksella.
Ensimmäisellä ja viimeisellä hoitokerralla
tehdyn unettomuuden haitta-arvion mu-
Unettomuudesta eroon ryhmän tuella
kaan jopa 80–85 prosenttia uniryhmään
osallistuneista pääsee eroon unettomuu-
destaan. Osallistujien nukahtamisviive
lyhenee, unen virkistävyys paranee ja
suurin osa pääsee unilääkkeistä eroon
kokonaan.
– Tämä on kiitollista työtä, sillä pystym-
me aidosti auttamaan ihmisiä ja tulokset
ovat hyvin näkyvät. Etenkin ryhmästä saa-
tu vertaistuki on tehokasta, kun kokemuk-
sia ja hyväksi havaittuja toimintatapoja voi
jakaa muille, Kuusela iloitsee.
Uniryhmien aikataulut löydät tapahtumakalenterista osoitteesta www.terveystalo.com. Jos olet työterveysasiakas, ota yhteyttä työterveyden yhteyshenkilöön.
Jos olet kiinnostunut unettomuuden yksilöhoidosta, ole yhteydessä lähimpään Terveystaloosi.
UNIRYHMISSÄ UNETTOMUUTTA HOIDETAAN KOGNITIIVIS-BEHAVIORAALISILLA MENETELMILLÄ, JOTKA PERUSTUVAT KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEN MUKAISEEN, PITKÄAIKAISEN UNETTOMUUDEN ENSISIJAISEEN HOITOON.
Uniryhmässä saa asian-tuntijatiedon lisäksi vertaistukea.
Jopa 80-85 prosenttia uniryhmien osallistujista pääsee eroon unetto-muudestaan, kertovat yhdessä uniryhmiä vetävät työterveyshoitajat Hanna Kuusela (oik.) ja Mia Rönkkö.
Sähköiset palvelut helpottavat erityi-
sesti pitkäaikaissairauden hoitoa ja
seurantaa. Esimerkiksi Terveystalon
Oma Terveys -palvelussa voi nähdä
laboratoriokokeiden tulokset, reseptit ja
vastaanotolla sovitut asiat.
– Kun hoitosuunnitelma kirjataan sähköi-
sesti, siihen voi palata missä ja milloin vain.
Tästä hyötyvät myös diabetesta hoitavat
ammattilaiset, sillä sähköinen Oma Suun-
nitelma näkyy heille kaikille. Näin diabe-
tekseen sairastunut ihminen saa oikeasti
kokonaisvaltaista hoitoa, sanoo Terveystalon
kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi.
Hänen mukaansa moni diabetesta
sairastava kokee jäävänsä yksin sairautensa
kanssa.
– Hoitosuunnitelmassa on monta
muistettavaa asiaa, joihin liittyy paljon
päivittäisiä valintoja. Sähköisten palvelujen
avulla voimme tarjota enemmän tukea arjen
haasteisiin, hän sanoo.
KAIKKI TIETO KÄYTTÖÖN
Metsäniemi korostaa, että Oma Suunnitel-
ma tehdään ihmiselle itselleen, ei hoitajalle.
Se koostuu pienistä, konkreettisista tavoit-
teista, jotka mietitään yhdessä omaan elä-
mäntilanteeseen sopiviksi. Myös tavoitteiden
toteutumista voi pian seurata Oma Terveys
-palvelussa.
– Jos haluaa vaikka pudottaa painoa,
mietimme yhdessä keinot sen saavutta-
miseen. Voi olla, että ensin pitääkin saada
unirytmi kuntoon, koska väsyneenä ei jaksa
liikkua tai suunnitella syömisiä. Tavoitteeksi
voidaan kirjata, että nukkumaan mennään
joka päivä ennen yhtätoista, ja Oma Terveys
kysyy kerran viikossa, miten tavoite on
täyttynyt, Metsäniemi havainnollistaa.
Kun jokin asia mietityttää, omalle
hoitajalle voi myös lähettää Oma Terveyden
kautta viestin. Vastaavasti voidaan sopia,
että hoitajalle tulee hälytys, jos esimerkiksi
verensokeriarvot ylittävät tietyt rajat.Palve-
luun voi lisätä myös sykemittarin tai langat-
toman vaa’an tietoja.
– Ihmisillä saattaa olla valtava määrä
erilaisia mittauslaitteita, mutta aiemmin
niiden tietoa ei ole voinut jakaa omasta
hoidosta vastaavien ammattilaisten kanssa.
Nyt tieto kulkee kahteen suuntaan ja
vastaanotolla tehdyn hoitosuunnitelman
toteutumista on mahdollista seurata vaikka
päivittäin.
VALTAOSA DIABETESTA SAIRASTAVISTA ON TYÖIKÄISIÄ
Omien terveystietojen paremmalla hallin-
nalla on iso merkitys: Suomessa tyypin 2
diabetesta sairastaa yli 500 000, joista lähes
puolet ei tiedä sairaudestaan. Valtaosa
sairastuneista on työikäisiä, toisin kuin
65 prosenttia suomalaisista diabeetikoista
kuvittelee – tyypin 2 diabeteksen uskotaan
iskevän vasta vanhana, kertoi Terveystalon
keväällä 2016 teettämä kysely. Vain harva
kyselyn vastaajista, joilla ei ollut diabetes-
diagnoosia, seurasi säännöllisesti omaa
sairastumisriskiään. Moni ei yksinkertaisesti
tule edes ajatelleeksi sen tarvetta.
– Diabeteksen ennaltaehkäisyn kannalta
on tärkeää huomata sairastumisriskin nousu
ennen sairauden puhkeamista. Se vaatii
säännöllistä seurantaa esimerkiksi terveys-
tarkastuksissa. Oma Suunnitelma sopii erit-
täin hyvin myös kohonneen riskin hoitoon,
Metsäniemi huomauttaa. ■
10
> MYYTIN MURTAJAT Teksti Julia Kristensen | Kuva Aki Rask
Parempaa tukea arkeen
DIABETEKSEN HOIDOSSA PIENETPÄIVITTÄISET VALINNAT OVAT TÄRKEITÄ. OMASSA ARJESSA NIITÄ VOI KUITENKIN OLLA VAIKEA MUISTAA. SIINÄ SÄHKÖISET PALVELUT OVAT KORVAAMATON TUKI.
11
> TERVEYDEN TEKIJÄTeksti Jani Kohtanen | Kuva Aki Rask
Jääkiekkomaalivahtien lonkkavaivat eivät
ole uusi asia, mutta ne ovat yleistyneet
perhostyylin seurauksena. Maalivahdin
polvisuojat eli patjat sallivat sen, että
veska voi laskeutua perhosasentoon polvet
jäätä viistäen ja jalat sivuille harottaen
180 kulmassa toisiinsa nähden.
– Nuorten nivelet ovat niin liikkuvia,
että asento onnistuu ongelmitta. Lihakset
ovat kuitenkin vielä liian kehittymättömiä
tarjoamaan asennolle riittävää tukea. Tämän
takia nivelet rasittuvat liikaa, kertoo orto-
pedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri
Tapio Kallio Terveystalosta.
MAGNEETTIKUVA PALJASTAA MAHDOLLISET VAURIOT
Toistuva lonkkanivelen liikarasitus voi johtaa
rakenteellisiin muutoksiin, jotka puoles-
taan aiheuttavat kipua, pinnetiloja ja jopa
nivelen reunuksen vaurioita. Lonkkavaivojen
raportointi on lisääntynyt perhostyylin
yleistymisen myötä, mutta myös tutkimus-
menetelmien kehittymisen vuoksi. Parhaiten
lonkkavaivoja voidaan tutkia magneetti-
kuvauksen avulla.
– Tutkiminen on ollut aikaisemmin
hankalaa, sillä röntgenkuva ei kerro kaikkea
ja siitä nähdään vasta myöhäisvaiheen
muutoksia. Kun magneettikuvaus tuli reilu
kymmenen vuotta sitten rutiinikäyttöön
ja edullisemmaksi, saatiin lonkkavaivoista
parempaa tietoa, Kallio sanoo.
Kalliolla on vankka kokemus urheilu-
vammojen tutkimisesta, sillä 30-vuotisen
lääkäriuransa aikana hän on työskennellyt
pääosin nimenomaan urheilijoiden parissa.
Entisenä maajoukkuetason aitajuoksijana
hän ymmärtää myös nuorten halun kehittyä
lajissaan nopeasti.
VINKIT TURVALLISEEN HARJOITTELUUN
Perhostyyliin totuttelu kannattaa tehdä
asteittain siitä huolimatta, että juniori-
Maalin suu on tiukka paikka lonkille, tietää kokenut ortopediJÄÄKIEKKOMAALIVAHDIT SUOSIVAT KIEKKOJA TORJUESSAAN LÄHES POIKKEUKSETTA NIIN SANOTTUA PERHOSTYYLIÄ. SE VAATII HYVÄÄ LONKANALUEEN LIIKKUVUUTTA JA LIHASTEN RIITTÄVÄÄ TUKEA. HUIPPUORTOPEDI TAPIO KALLION MUKAAN LIIAN NUORENA ALOITETTU PERHOSTYYLIN HARJOITTELU SAATTAAKIN AIHEUTTAA ONGELMIA.
kiekkoilija pystyisi tekemään torjunta-
asennon ongelmitta. Näin varmistetaan,
että kudokset sopeutuvat asentoon
vähitellen.
– Harjoittelu kannattaa aloittaa siten,
että asento tehdään ensin vain yhdellä
jalalla, jalkaa vaihdellen, ja vähitellen jään
pintaan laskeutuen. Samanaikaisesti pitäisi
vahvistaa lihaksia, jotka tukevat lantion
aluetta. Tämän tulisi olla juniorimaali-
vahdeille esimerkiksi alkuverryttelyn yhtey-
dessä tehtävä rutiini, Kallio kertoo.
Monipuolinen harjoittelu, jossa otetaan
huomioon kaikki selän, lantion ja pakaroi-
den lihakset, auttaa vammojen ehkäisyssä
ja edistää lihastasapainoa. Kallion mukaan
maalivahtivalmentajien tietoisuus lantion
alueen vammoista on lisääntynyt todella
paljon.
– En usko, että Suomesta löytyy tosissaan
maalivahtien valmennuksessa mukana
olevia, jotka eivät tiedostaisi näitä asioita. ■
12
Teksti Julia Kristensen | Kuvat Aki Rask
”Tällä kertaa onnistun”TUULA KOKKONEN SAI KOLME VUOTTA SITTEN TARPEEKSEEN ELÄMÄÄ RAJOITTAVASTA YLIPAINOSTA. LIHAVUUSLEIKKAUS TOI PÄIVÄÄN LISÄÄ TUNTEJA JA ENERGIAA SEKÄ VEI MENNESSÄÄN VÄSYMYKSEN JA VERENPAINELÄÄKITYKSEN.
Lihavuusleikkauksen jälkeen Tuula Kokkosella on riittänyt virtaa töiden ohella liikuntaharrastuksiin ja opintoihin.
13
Henkisesti ja fyysisesti eheyttävä
kokemus – näillä sanoilla pihtipu-
taalainen Tuula Kokkonen
kuvailee lihavuusleikkaustaan.
– En ole enää kehoni vanki. Aikaisemmin
olin työpäivän jälkeen niin väsynyt, että ilta
meni vain levätessä. Nyt virtaa riittää myös
liikuntaharrastuksiin, eikä ylipaino enää rajoi-
ta lajivalintaa. Ilman leikkausta olisin tuskin
saanut kipinää jatkaa keskenjääneitä markki-
noinnin maisteriopintojakaan loppuun.
EROON LÄÄKKEISTÄ
Kokkonen leikattiin Terveystalo Oulussa
syksyllä 2013. Ylipainon lisäksi hän pääsi
leikkauksen avulla eroon verenpainelääk-
keistä ja kihdistä. Hänellä oli todettu myös
uniapnea juuri ennen leikkausta, ja verenso-
keri ja kolesteroliarvot olivat huolestuttavat.
Nyt arvot ovat normaalit, eikä uniapnea
enää vaivaa.
Leikkauksen tehnyt Timo Heikkinen,
vatsaelinkirurgian dosentti ja ylilääkäri,
painottaakin, että lihavuusleikkauksissa on
kyse enemmän sairauksien hoidosta ja riskien
vähentämisestä kuin kilojen karsimisesta.
Ylipaino lisää riskiä sairastua esimerkiksi
tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuoni-
tauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
– Lihavuusleikkaus on ainoa tieteellisesti
tehokkaaksi todettu menetelmä vaikean
ylipainon hoitoon. Sillä voidaan parantaa
ihmisten terveyttä ja elämänlaatua huo-
mattavasti, sanoo Heikkinen, joka hoitaa
potilaita Oulun lisäksi säännöllisesti myös
Terveystalo Kampissa.
Lihavuusleikkausten tulokset puhuvat
puolestaan: viiden vuoden jälkeen potilaat
ovat laihtuneet keskimäärin 30–40 prosenttia
lähtöpainostaan ja noin 80–90 prosenttia
tyypin 2 diabetesta sairastaneista pääsee
eroon insuliinilääkityksestä tai saa sairauden
parempaan hoitotasapainoon.
LAIHDUTTAMISEN MESTAREITA
Vaikka ylipainosta on tullut maailmanlaajui-
nen terveysongelma, siihen liittyy edelleen
paljon kulttuurisia asenteita. Ylipainoa
pidetään psyykkisenä ongelmana ja
luonteen heikkoutena – kuka tahansahan
laihtuu, kun syö vähemmän kaloreita
kuin kuluttaa.
– Kyse ei ole siitä, etteivät lihavuusleik-
kaukseen hakeutuvat ihmiset osaisi laihdut-
taa. Päinvastoin, he ovat siinä mestareita.
Monella on takanaan useita laihdutuskuu-
reja, mutta 95 prosenttia ihmisistä ei pysty
säilyttämään tuloksia normaalissa arjessaan,
Heikkinen huomauttaa.
Näin oli käynyt myös Kokkoselle. Hän
oli laihduttanut useaan otteeseen, mutta
aina kilot olivat hiipineet takaisiin. Ennen
leikkausta hän painoi lähes 140 kiloa.
– Pelkäsin epäonnistuvani taas. Kun kerroin
pelostani Heikkiselle, hänen vastauksestaan
tuli voimalauseeni: ”tällä kertaa sinä onnistut”.
Myös lihavuusleikkauksiin liittyy paljon
harhaluuloja, vaikka niitä on tehty Suomessa
jo kymmenen vuotta.
– Ihmiset saattavat luulla, että kyseessä
on rasvaimu tai että leikkauksessa poiste-
taan rasvaa. Tosiasiassa lihavuusleikkaus
muuttaa maha-suolikanavan hormonitoimin-
taa. Mahalaukun ohitusleikkauksessa ravinto
ohjataan kulkemaan ruokatorvesta suoraan
ohutsuoleen, mikä vaikuttaa esimerkiksi
kylläisyyshormonin tuotantoon. Leikkauksen
jälkeen potilaan ruokahalu yleensä heik-
kenee ja kylläisyydentunteen saavuttaa
aiemmin. Myös ruoka-ainemieltymykset
voivat muuttua, Heikkinen kertoo.
Suomessa vuosittain noin tuhat lihavuusleikkausta
Lihavuusleikkaukseen hakeu-tuvan painoindeksin pitää olla terveellä potilaalla yli 40 tai yli 35, jos potilaalla on diabetes, verenpainetauti tai uniapnea.
Leikkaukseen pääseminen edel-lyttää, että potilas on kokeillut muita hoitokeinoja ja että hän sitoutuu elämäntapojen ja ruokailutottumusten muutoksiin.
Valtaosa lihavuusleikkauksista tehdään Suomessa mahalaukun ohitusleikkauksena tai maha-laukun kavennuksena.
Suomessa vuosittain tehdystä noin tuhannesta lihavuusleik-kauksesta noin kymmenen prosenttia tehdään yksityisessä terveydenhuollossa.
ESIMERKIN VOIMA
Kokkonen opetteli leikkauksen jälkeen
syömään uudella tavalla. Annokset pienenivät
ja ruokarytmi oli erityisesti aluksi kellontarkka.
– Lihavuusleikkaus ei ole mikään taika-
temppu vaan iso leikkaus ja elämänmuutos,
hän korostaa.
Kokkonen törmäsi ylipainoon liittyviin
asenteisiin myös alkuvuodesta 2016 valmis-
tuneessa pro gradu -työssään. Aihe löytyi
läheltä: hän tutki, miten päätös lihavuus-
leikkaukseen hakeutumisesta syntyy ja
millaisia tunteita koko prosessiin liittyy eri
vaiheissa. Yksi merkittävistä havainnoista
oli, että terveydellisten syiden lisäksi päätök-
seen vaikuttavat ylipainon sosiokulttuuriset
merkitykset.
– Vaikka terveys oli haastattelemilleni
ihmisille tärkein lihavuusleikkauksen syy,
he olivat myös tunteneet ulkopuolisuutta,
häpeää ja jopa syrjintää ylipainonsa tähden,
Kokkonen kertoo.
Toinen havainto oli julkisen keskustelun
merkitys hoitoon hakeutumisen kimmok-
keena: oman lähipiirin lisäksi julkisuuden
henkilöiden onnistuneet esimerkit valoivat
rohkeutta ja uskoa omaan onnistumiseen.
Yhden tällaisen esimerkin Kokkonen haluaa
tarjota itse. ■
"Lihavuusleikkaus ei ole mikään taikatemppu vaan iso leikkaus ja elämänmuutos."
14
OLETKO PÄIVISIN UUPUNUT, KUORSAATKO ÖISIN? MONI SUOMALAINEN SAIRASTAA TIETÄMÄTTÄÄN UNIAPNEAA, JOHON LIITTYVÄT YÖLLISET HENGITYSKATKOKSET. TERVEYSTALOSTA SAATAVA CPAP-LAITE AUTTAA SAAVUTTAMAAN PAREMMAN UNEN LAADUN.
Uniapnea
jää helposti piiloon
Arviolta kaksi prosenttia suoma-
laisista naisista ja neljä prosenttia
suomalaisista miehistä sairastaa
uniapneaa. Uniapneasta kärsivällä
potilaalla on öisiä, yli kymmenen sekunnin
mittaisia hengityskatkoksia tai hänen
hengityksensä on liian vähäistä.
– Uniapneaan liittyvät unen aikana
ahtautuvat tai jopa tukkeutuvat hengitys-
tiet. Hengityskatkokset aiheuttavat veren
happipitoisuuden laskun. Elimistö on
tällöin kovassa stressitilassa, minkä vuoksi
uni muuttuu kevyemmäksi, kertoo korva-,
nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Kimmo Saloranta Terveystalo Kampista.
Yksi taudille altistavista tekijöistä on
ylipaino.
– Ylipaino ahtauttaa hengitysteitä ja
tekee hengittämisen raskaammaksi.
Uniapneaa todetaankin tyypillisesti yli-
painoisilla miehillä. Tautia esiintyy kuitenkin
myös normaalipainoisilla ihmisillä, naisilla ja
jopa lapsilla, Saloranta kertoo.
OIREINA KUORSAUS JA UUPUMUS
Kuorsaus ja väsymys ovat uniapnean sel-
vimpiä oireita. Uniapneaa pitää epäillä, jos
henkilö kuorsaa kovasti ja on päivisin hyvin
väsynyt. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua
korva-, nenä- ja kurkkutautien tai keuhko-
sairauksien erikoislääkärille.
– On kuitenkin tärkeää muistaa, että
oireita ei välttämättä aina itse huomaa.
Usein vieressä nukkuja on ensimmäinen,
joka kiinnittää huomiota katkeilevaan
hengitykseen, Saloranta huomauttaa.
Huonolaatuinen uni kuitenkin vaikuttaa
yleisterveyteen monin tavoin. Elimistön
Väsymys kerää kilojaHuonolaatuinen uni vaikuttaa hormoneihin ja vaikeuttaa kylläi-syyden tunteen saavuttamista. Väsyneenä liikkumaan lähteminen on haastavampaa, mieli halajaa useammin välipaloja ja painon- hallinta vaikeutuu.
jatkuvan stressitilan takia verenpaine,
kolesteroli- ja verensokeriarvot ovat uni-
apneaa sairastavilla usein koholla.
– Huonounisuus voi vaikuttaa myös hor-
monitoimintaan, ja moni tautia sairastava
kärsii ärtyneisyydestä, masennus- ja muisti-
oireista sekä keskittymiskyvyn laskusta.
Miehillä voi esiintyä myös impotenssia,
Saloranta muistuttaa.
CPAP-LAITE AUTTAA NUKKUMAAN
Uniapnea todetaan unta rekisteröivän lait-
teen avulla. Taudin moniulotteisuus näkyy
myös uniapneaa hoidettaessa. CPAP-laite
on yleinen uniapnean hoitoon käytettävä
nenälle asetettava maski, joka nostaa
hengitysteiden ilmanpainetta ja auttaa
siten hengitystä kulkemaan paremmin.
– Ylipainon pudotus on monilla ensi-
sijainen hoitomuoto. Lievää uniapneaa
voidaan hoitaa alaleukaa eteenpäin siirtä-
villä hammaskiskoilla. Lapsilla uniapneaa
hoidetaan tyypillisesti pienentämällä kita-
ja nielurisoja. Keskivaikeaa ja vaikeaa uni-
apneaa sairastavat hyötyvät yleisesti käyte-
tystä CPAP-maskista, joita Terveystalo Kamppi
tarjoaa potilailleen, Saloranta muistuttaa. ■
Teksti Pepita Wakkola | Kuva Aki Rask
15
ETENKIN TALVEN LIUKKAILLA KELEILLÄ TASAPAINO VOI PETTÄÄ. OLKAPÄÄN OTTAESSA OSUMAA VOI SELVITÄ PIENILLÄ RUHJEILLA, MUTTA VÄLILLÄ KAATUMISET AIHEUTTAVAT VAKAVAMPIAKIN VAMMOJA.
Fysioterapia nopeuttaa toipumista
Leikkauksen jälkeen käden annetaan toipua
noin kuukauden verran kantositeessä,
jonka jälkeen alkaa 2–3 kuukauden kuntou-
tus fysioterapialla. Terveystalo Kampin
työfysioterapeutti Katja Kivenjuuren
mukaan tavoitteena on palauttaa olkapään
liikkuvuus ja lihasvoimat kivun sallimissa
rajoissa.
– Kuntoutuksessa edetään askel kerral-
laan. Annamme ohjeita liikeharjoituksiin
sekä oikean asennon ja kivun hallintaan.
Myös seuranta on tärkeää, jotta voimme
varmistaa että potilas pärjää sekä kotona
että töihin palatessaan.
Kuntoutusta tehdään leikanneen lääkärin
ohjeiden mukaan. Kamppi Fysio muutti
elokuun alussa Terveystalo Kamppiin, mikä
Kivenjuuren mukaan parantaa yhteistyötä
lääkärien kanssa entisestään.
– Samoihin tiloihin muutto sujuvoit-
taa hoitoa potilaan kannalta, kun myös
fysioterapiapalvelut ovat saman katon alla,
Kivenjuuri sanoo. ■
Jännerepeämä on yleisin olkapäävamma
Suurin osa olkapäävammoista syntyy liukas-
tumis- ja kaatumistapaturmissa. Terveystalo
Kampin ortopedian ja traumatologian
erikoislääkäri Ilkka Sinisaaren mukaan
yleisimpiä olkapäävammoja ovat jännerepeä-
mät, solisluun murtumat ja sijoiltaanmenot.
– Vamman laatuun vaikuttaa se, ehtiikö
liukastuessa ottaa kädellä vastaan vai
kaatuuko suoraan olkapään päälle. Olka-
päävammat ovat yleisiä kävely-, juoksu- tai
pyörälenkeillä kaatuessa, mutta myös vauh-
dikkaissa urheilutilanteissa, kuten jalkapalloa
tai jääkiekkoa pelatessa, Sinisaari kertoo.
Olkaluun sijoiltaanmenot ovat tyypillisiä
nuorilla, kun taas jännerepeämät yleistyvät
iän myötä ja ovat tavallisia yli 40-vuotiailla.
Kuvantamistutkimukset auttavat diagnoosissa
Kiertäjäkalvosimen jännerepeämää on syytä
epäillä, jos olkapään toimintakyky ei palaudu
muutamassa viikossa kaatumisen jälkeen.
– Jos kaatumista seuraavana päivänä ei
pysty liikuttamaan kättä, on hyvä hakeutua
Teksti Sanna Silvennoinen | Kuva Aki Rask
Kaatuessa olkapää joutuu koetukselle
lääkärin vastaanotolle tutkimuksiin. Tapatur-
maperäiselle jännerepeämälle on tyypillistä,
että aktiivinen käden liikuttaminen tekee
kipeää eikä kättä saa nostettua edes vaaka-
tasoon, Sinisaari sanoo.
Tapaturmassa loukatun olkapään perus-
tutkimukseen kuuluu röntgenkuva, jossa
nähdään luotettavasti etenkin murtumat ja
sijoiltaanmenot. Jännerepeämän toteami-
seen tarvitaan magneettikuva.
Leikkaus vai fysioterapiaa?
Usein tapaturmainen jännerepeämä hoi-
detaan tähystysleikkauksella. Ensisijainen
hoito päätetään kuitenkin aina yksilöllisesti.
– Potilaskohtaisesti arvioidaan, onko
leikkaus syytä tehdä mahdollisimman no-
peasti vai kokeillaanko ensin fysioterapiaa,
Sinisaari sanoo.
Leikkauksessa olkapäähän tehdään
muutama tähystysaukko, joiden kautta
irronnut jänne kiinnitetään uudelleen
olkaluuhun. Leikkaus kestää 1–2 tuntia, ja
potilas pääsee jo samana päivänä kotiin.
>
16
Teksti Pauliina Harno | Kuvat Aki Rask
Kun Harri Pesosen silmissä alkoi sumeta, hän uskoi tarvitsevansa vain uudet silmälasit. Hämäränäön heikentyminen, häikäisy ja huonontunut näkö kielivät kuitenkin kaihista. Iän karttuessa kaihimuutoksia tulee miltei jokaiselle. Silmälääkäriin on hyvä mennä heti oireet huomatessaan.
Kivuttomat hyvästit
kaihille
Harmaakaihi on yksi
yleisimmistä heikkonä-
köisyyden aiheuttajista.
Se on normaali ikäänty-
miseen liittyvä ilmiö, joka
tarkoittaa silmän linssin
samentumista.
– Kaihi tulee jossain
vaiheessa elämää lähes kaikille. Suurin osa
siihen sairastuvista on 60–80-vuotiaita.
Tietyt sairaudet, kuten diabetes tai reuma,
saattavat nopeuttaa kaihin kehittymistä,
kertoo silmätautien ylilääkäri Tiina Leivo
Terveystalo Kampista.
HÄIKÄISYÄ JA HÄMÄRÄNÄÖN HEIKENTYMISTÄ
Silmän linssin samentuminen hämärtää
näköä, vaikka silmä olisi muilta osin täysin ter-
ve. Näön heikentymisen lisäksi kaihin oireisiin
kuuluvat häikäisy, silmälasiarvojen muutokset
sekä värien muuttuminen. Jotkut saattavat
nähdä varjoja tai haamukuvia, osalla taas
silmän taittokyky muuttuu.
Alkuvaiheessa kaihia on vaikea havaita,
sillä näkö heikkenee yleensä hitaasti. Näin
kävi myös 63-vuotiaalle Harri Pesoselle,
jonka näkö heikkeni hiljalleen vuoden
kuluessa.
– Huomasin jossain vaiheessa, etten
enää nähnyt kunnolla kauas. Havaitsin
vain hahmoja, ja jouduin kurkistelemaan
jatkuvasti silmälasieni yli tarkentaakseni
katsettani. Kauppakeskuksessa kävellessäni
en tunnistanut vastaan tulevia tuttuja, eikä
hämärässä lukeminen enää luonnistunut,
Pesonen kuvailee.
Pesonen päätteli tarvitsevansa uudet
silmälasit. Optikolla kuitenkin todettiin
näön muuttuneen huomattavasti, ja uusien
lasien sijaan hän sai lähetteen silmälääkäriin.
Mikroskooppitutkimuksessa silmälääkärin
vastaanotolla havaittiin kaihi.
LEIKKAUKSELLA UUSI LINSSI
Kaihiin ei ole olemassa lääkehoitoa, mutta
se voidaan parantaa leikkauksella. Siinä
silmän oma, harmaantunut linssi vaihdetaan
muoviseen keinolinssiin. Kaihileikkauksen
avulla voidaan korjata myös silmän taitto-
virheitä, minkä ansiosta moni potilas näkee
leikkauksen jälkeen hyvin ilman silmälaseja.
– Kaihileikkaus tehdään paikallispuudu-
tuksessa, ja itse toimenpide kestää vain noin
puoli tuntia. Aluksi silmä puudutetaan ti-
poilla tai geelillä. Puuduttaminen ja leikkaus
ovat molemmat kivuttomia, Leivo kertoo.
Hän leikkasi Harri Pesosen silmät Terveys-
talo Kampissa toukokuussa 2016. Silmien
tutkimuksen lisäksi he kävivät yhdessä läpi
leikkauksen tavoitteet sekä saatavilla olevat
linssivaihtoehdot. Uusi linssi valitaan aina sil-
män rakenne sekä potilaan toiveet huomioi-
den. Usein valitaan linssi, jonka avulla potilas
voi leikkauksen jälkeen nähdä joko kauas
tai lähelle ilman silmälaseja. Osalle potilaista
sopii myös erikoislinssi, jolla voi nähdä sekä
kauas että lähelle.
– Kaihileikkauksen jälkeen kotiin pääsee
jo saman päivän aikana. Leikkaus parantaa
elämänlaatua, ja sen riskit ovat hyvin vähäi-
set. Kaihi kannattaakin leikata heti, kun sen
oireet alkavat häiritä elämää, toteaa Leivo.
17
Laskutus ja toimistotyöt tietokoneella onnistuvat Harri Pesoselta taas näyttöä tihrustelematta.
"Näkö kirkastui muutamassa tunnissa leikkauksesta. Nyt näen taas kunnolla kauas."
18
Muita yleisiä silmäsairauksia
Silmänpohjan ikärappeuman
oireita ovat tyypillisesti näön
tarkkuuden heikentyminen,
viivojen vääristyminen ja tummat
läikät näkökentässä. Ikärappeumaa
on kahdenlaista: kuivaa ja kosteaa.
Kosteaa rappeumaa voidaan hoitaa
silmän sisään annettavilla pistoksilla.
Glaukooma eli silmänpaine-tauti on alkuvaiheessa usein
oireeton. Sairauden edetessä voi
tulla tunne, ettei näe tarkasti.
Glaukoomaa hoidetaan silmän-
painetta alentavilla silmätipoilla.
Lisähoitona voidaan tarvittaessa
käyttää suun kautta otettavaa
lääkitystä sekä laser- tai leikkaus-
hoitoa.
Verkkokalvon irtauman tai repeämän merkkejä voivat
olla valonvälähdykset, tumma varjo
näkökentässä ja mustat hiukkaset
eli lasiaissamentumat. Kun verkko-
kalvon repeämä todetaan ajoissa,
hoito voi ehkäistä näkökyvyn me-
netyksen. Verkkokalvon irtaumaa
hoidetaan laserilla tai leikkauksella.
Kaihin lisäksi useat muutkin silmäsairau-
det yleistyvät iän myötä. Iäkkäillä ihmisillä
saattaa esiintyä esimerkiksi silmänpohjan
ikärappeumaa, silmänpainetautia eli glau-
koomaa sekä diabeettista silmäsairautta.
– Silmälääkärissä kannattaa alkaa käydä
säännöllisesti 40 vuotta täytettyään, vaikka
silmissä ei olisi ollut mitään vikaa siihen asti.
Yli nelikymppisen on hyvä käydä silmälääkä-
rin tarkastuksessa noin viiden vuoden välein
ja yli kuusikymppisen kolmen vuoden välein,
Tiina Leivo ohjeistaa.
Esimerkiksi diabetes, suvussa ilmene-
vät silmäsairaudet ja voimakas likinäkö
lisäävät silmälääkärissä käynnin tärkeyttä.
Leivo muistuttaa kontrollikäyntien olevan
kuitenkin vain varotoimenpide – tärkeintä
on hakeutua hoitoon ripeästi mahdollisten
silmäoireiden ilmetessä:
– Jos näössä huomaa ongelmia, ei kanna-
ta jäädä odottelemaan, että oireet pahene-
vat entisestään. Nykyään ihmiset haluavat
ikääntyessäänkin panostaa hyvään elämän-
laatuun: esimerkiksi lukiessa, autoa ajaessa
ja monissa harrastuksissa on tärkeää nähdä
kunnolla. Kun vastaanotolle lähtee riittävän
varhain, voidaan näön eteen yleensä tehdä
enemmän. ■
Silmälääkäriin viimeistään nelikymppisenä
ARKIASKAREET HOITUVAT TOIPILAANAKIN
Kaihileikkauksen jälkeen silmä näkee heti,
ja näkö kirkastuu entisestään päivä päivältä.
Leikatun silmän päällä ei tarvitse pitää silmä-
lappua, mutta silmätippoja täytyy käyttää
kolmen viikon ajan leikkauksen jälkeen.
Sairausloman pituus vaihtelee parista päi-
västä neljään viikkoon ja riippuu siitä, mitä
kaihileikkauksessa käynyt tekee työkseen.
Tavallisesti toipumiseen riittää kahden viikon
sairauspoissaolo.
– Molemmat silmät voidaan useilla
potilailla leikata samalla kertaa, jolloin yksi
toipumisjakso riittää. Silmään ei leikkauksen
jälkeen saa koskea, ja veden valuminen
silmään tulisi estää. Tavalliset arjen askareet
saa kuitenkin tehdä kuten ennenkin –
esimerkiksi kevyen kauppakassin voi kantaa
normaalisti ja kengännauhat saa kumartua
solmimaan, Leivo havainnollistaa.
Hovimestarina työskentelevä Harri
Pesonen toipui leikkauksen jälkeen kotona
kahden viikon ajan. Töissä laskutusta ja
toimistotöitä tietokoneella hoitaessa kaihi
aiheutti harmia, mutta leikkauksen jälkeen
se muuttui:
– Näkö kirkastui muutamassa tunnissa
leikkauksesta. Päivien kuluessa näkö kohen-
tui lisää, ja nyt näen taas kunnolla kauas.
Lukiessa tihrustamiseen ei enää tarvitse
turhautua, kun kirjaimet erottaa hämärässä-
kin. Harrastaminen on myös helpottunut,
ja pian pääsen taas metsästämään ja kalas-
tamaankin, iloitsee Pesonen. ■
Kaihileikkaus on kivuton toimenpide ja kestää vain noin puoli tuntia.
19
> KOLUMNI
Nainen hoitaa päivän aikana niin monta asiaa
kerralla ja peräkkäin, että koko perheen terveydestä
huolehtiminen menee siinä sivussa, rutiinilla:
Nainen herää kolme tuntia ennen töihin lähtöä,
jotta ehtii tehdä kaikki ne tehtävät, joita elämä on
hänen varalleen sijoitellut. Tällä ei tarkoiteta aamun
lehden lukemista vessassa tunnin ajan, jos miehet
näin erheellisesti erehtyivät luulemaan.
Nainen kantaa nukkuvat lapset keittiöön ja tarjoi-
lee heille puuroa, jota he yleensä eivät halua. Nainen
saa kuulla, ettei leipää voi syödä ilman kurkkua eikä
omenaa kuorineen ja kun nainen ne kuorii, ei lapsilla
enää ole nälkä. Nainen ehtii just ja just kurlata suuta
kahvilla ja vetää toiseen silmään luomiväriä.
Nainen ottaa lisää kahvia ja tajuaa, että tukka piti
pestä. Koska pestä ei ehdi, nainen yrittää parantaa
tukkaa tupeerauksella huonoin tuloksin.
Nainen kampaa tukat, tekee letit, pukee sukka-
housut, väittelee villatakeista ja lisää vähän poski-
punaa.
Nainen kiskoo kura-asun lapsen päälle ja vihaa
niitä typeriä remmejä, jotka pitää änkeä jalan alle.
Koska on kroonisesti myöhässä, nainen vetää itsensä
päälle ensimmäiset vaatteet, jotka saa käteensä ja
toivoo, etteivät ne haise hieltä. Nainen lisää varmuu-
den vuoksi runsaasti hajuvettä.
Nainen raahaa kiukuttelevan lapsen päiväkotiin
ja kiitää työpaikalle tasan sovittuun aikaan. Koko
työmatkan hän miettii, jäikö jääkaappiin mitään
sellaisia tähteitä, joista saa illalla ruoan. Nainen
päättää turvautua eineksiin.
Nainen varaa lasten hammaslääkärit, rokotukset ja
neuvolat. Naiselle soitetaan, kun koulussa on mennyt
käsi poikki. Nainen varaa, yleensä väkisin, myös
miehen lääkärit ja sivusilmällä katsoo miehen luomia.
Nainen kehottaa, pakottaa ja kiristää milloin perhettä
lenkille, milloin kohti parempaa ruokavaliota. Yleensä
näihin kaikkiin perhe sanoo ainakin aluksi ei.
Nainen kipaisee äkkiä ruokakaupat ja ehdottaa
pakolliset parisuhteen hoitoon erikoistuneet
kävelylenkit. Kävelyretkellä on hyvää aikaa puhua
kaikista niistä asioista, joista ei ole koskaan muuten
aikaa puhua. Naisen käsittelylistalla ovat lapsen
leikkikoulu- ja musiikkileikkikoulumenestys,
mahdolliset pienet ulkomaanmatkat, kolesteroli-
mittauksen tulokset sekä se, ostetaanko tontti ja
ryhdytään rakentamaan.
Yöllä nainen herää kolme kertaa. Ensimmäisellä
herätyksellä lapsi näkee pahaa unta, toisella mies
kuorsaa ja kolmannella nainen herää miettimään
ihan itsekseen sitä, miksi tuo mies kuorsaa. Nainen
päättää tilata miehelle kuorsaustutkimukset.
Onko tuo kaikki totta vai lomaltapaluun tuskan
aiheuttamia arkiharhoja? Sen jokainen tietää
tykönään. Mutta tämä ei ole harhaa: paras palvelus,
jonka teet perheesi eteen, on pitää hyvää huolta
itsestäsi. Tämä koskee sekä miehiä että naisia.
Jos naisia ei olisi, miehet grillaisivat terveytensä tärviölle
Nainen varaa, yleensä väkisin, myös miehen lääkärit.
Sari Helin on yrittäjä ja Huono Äiti -blogin perustajaKU
VA
: H
UO
NO
ÄIT
I/TU
ULEV
I A
ALT
ON
EN
TERVEYTESI ON OMISSA KÄSISSÄSI.Lataa puhelimeen Oma Terveys, ja terveystietosi kulkevat aina
kätevästi mukana.
Työterveysasiakkaana käytössäsi on nyt myös Oma Terveys Chat. Sen avulla moni asia diagnooseista resepteihin
hoituu lääkärin kanssa menemättä lääkäriin – ilman odottelua tai ajanvarausta.
NOPEASTI HYVÄÄNHOITOON
terveystalo.com
LATAA OMA TERVEYS