HE 339/2014 vp

297533

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, jolla kumotaan raittiustyölaki.

Ehdotuksen mukaan nykyisen raittiustyö-lain ja -asetuksen mukaiset tehtävät ja vas-tuut siirrettäisiin lähes sellaisinaan uuteen la-kiin. Laissa säädettäisiin yleisellä tasolla päihdehaittojen seurannasta, toiminnan suun-nittelusta ja toteutuksesta.

Vastuu laaja-alaisen ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä säilyisi kunnilla. Kunnat sai-

sivat ohjausta ja tukea aluehallintovirastoilta. Lain valtakunnallinen ohjaus kuuluisi Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja johto sosiaali- ja terveysministeriölle.

Esitykseen sisältyvät lisäksi ehdotukset la-eiksi huumausainelain ja kunnan peruspalve-lujen valtionosuudesta annetun lain muutta-misesta. Laeissa olevat viittaukset muutettai-siin koskemaan ehdotettua lakia.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2015 loppupuolella.

—————

HE 339/2014 vp

2

SISÄLLYS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.............................................................................1 SISÄLLYS..................................................................................................................................2 YLEISPERUSTELUT ................................................................................................................3 1 JOHDANTO .....................................................................................................................3 2 NYKYTILA......................................................................................................................3 2.1 Lainsäädäntö .....................................................................................................................3 2.2 Käytäntö ............................................................................................................................4 2.3 Kansainvälinen kehitys .....................................................................................................6 2.4 Nykytilan arviointi ............................................................................................................6 3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET ....................................8 3.1 Tavoitteet ..........................................................................................................................8 3.2 Toteuttamisvaihtoehdot.....................................................................................................9 3.3 Keskeiset ehdotukset.........................................................................................................9 4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET......................................................................................10 4.1 Taloudelliset vaikutukset ................................................................................................10 4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan............................................................................10 4.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset .........................................................................................11 5 ASIAN VALMISTELU..................................................................................................11 6 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ.......................................................................11 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT................................................................................12 1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT...........................................................................12 1.1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä ...................................................................12 1.2 Huumausainelaki.............................................................................................................14 1.3 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta...............................................................14 2 VOIMAANTULO...........................................................................................................15 LAKIEHDOTUKSET ..............................................................................................................16

1. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä........................................................16 2. Laki huumausainelain 4 §:n muuttamisesta ........................................................18 3. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 1 §:n muuttami- sesta .........................................................................................................................19

LIITE ........................................................................................................................................20 RINNAKKAISTEKSTIT .........................................................................................................20

2. Laki huumausainelain 4 §:n muuttamisesta ........................................................20 3. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 1 §:n muuttami- sesta .........................................................................................................................21

HE 339/2014 vp

3

YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Päihteet - erityisesti alkoholijuomat, tupak-katuotteet ja huumausaineet - aiheuttavat merkittäviä terveydellisiä, sosiaalisia ja yh-teiskunnallisia haittoja. Tarve vähentää päih-teiden aiheuttamia haittoja liittyy julkisen vallan perustuslaissa säädettyyn velvollisuu-teen turvata sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Haittoja vähenne-tään ehkäisevällä ja korjaavalla päihdetyöllä.

Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään ehkäi-semään ja vähentämään päihteiden käyttöä ja ongelmakäyttöä vaikuttamalla elintapoihin ja päihteiden käyttöön sekä haittojen ilmenemi-seen vaikuttaviin olosuhteisiin.

Ehkäisevän päihdetyön toimeenpanosta on säädetty raittiustyölaissa (828/1982) ja sen nojalla annetussa raittiustyöasetuksessa (233/1983). Säännökset koskevat päihdehait-tojen ehkäisyn valtakunnallista ja alueellista johtoa, ohjausta ja valvontaa sekä lain toi-meenpanoa kunnissa. Ehkäisevää päihdetyötä — esimerkiksi terveysneuvontaa ja varhaista puuttumista päihdeongelmiin — tehdään so-siaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa, mutta myös useilla muilla kunnan hallin-nonaloilla. Myös monet yhteisöt, esimerkiksi päihde- ja kansanterveysjärjestöt, tekevät eh-käisevää päihdetyötä ja työtä tehdään myös muualla kuin julkisissa palveluissa, esimer-kiksi yksityisissä oppilaitoksissa ja työpai-koilla.

Korjaavalla päihdetyöllä tarkoitetaan päih-teiden ongelmakäyttöön ja päihderiippuvuu-teen kohdistuvia hoito- ja kuntoutuspalvelui-ta ja haittojen vähentämistä. Korjaavaa päih-detyötä tehdään erityisesti sosiaali- ja tervey-denhuollon perus- ja erityispalveluissa.

Kunta- ja palvelurakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamista-pojen muuttuessa myös ehkäisevän päihde-työn järjestämistä koskevia säännöksiä on tarpeen selkeyttää ja ajanmukaistaa.

Raittiustyölain uudistaminen aloitettiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen halli-tusohjelman mukaisesti erityisesti kunnissa tehtävän päihdetyön kehittämiseksi. Ehkäi-sevän päihdetyön lainsäädännön kehittämistä

on jatkettu pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelman mukaisesti. 2 Nykyti la

2.1 Lainsäädäntö

Raittiustyötä on harjoitettu lakisääteisenä toimintana pian 100 vuotta. Kieltolaissa (158/1922) ja sitä seuranneessa väkijuoma-laissa (45/1932) annettiin kunnanvaltuustoil-le mahdollisuus asettaa raittiuslautakunta, jonka keskeisenä tehtävänä oli edistää raitti-utta järjestämällä valistustoimintaa ja tuke-malla sitä harjoittavien yhdistyksien työtä. Tarkemmat säännökset raittiustyöstä annet-tiin raittiuslautakunnista ja raittiuspoliiseista annetulla asetuksella (110/1932).

Vuoden 1968 alkoholilaissa (459/1968) säädettiin raittiuslautakunta pakolliseksi kaikkiin kuntiin. Laissa siirrettiin aiemmin alkoholiyhtiön vastuulla ollut paikallinen al-koholivalvonta kuntien tehtäväksi. Vuoteen 1991 saakka kunnissa toimi kunnallisia alko-holitarkastajia, joiden keskeisiin tehtäviin kuului valvoa päihtyneille ja alaikäisille myyntiä koskevien kieltojen noudattamista ja anniskelupaikkojen järjestyksenpitoa.

Vuoden 1982 raittiustyölaissa irrotettiin raittiustyö alkoholilainsäädännöstä omaksi kokonaisuudekseen. Lain 1 §:n mukaan rait-tiustyön tarkoitus on totuttaa kansalaiset ter-veisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä vält-tämään päihteiden ja tupakan käyttöä.

Raittiustyön yleinen johto, ohjaus ja val-vonta kuuluvat lain 3 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle ja sen alaisina aluehal-lintovirastoille. Aluehallintovirastojen tulee suunnitella, kehittää ja sovittaa yhteen toimi-alueella tehtävää työtä, avustaa kuntia neu-vottelu- ja koulutustilaisuuksien järjestämi-sessä sekä tehdä yhteistyötä eri virastojen ja yhteisöjen kanssa työn kehittämiseksi alueel-la.

Raittiustyölaissa edellytettiin vuonna 1982, että kunnissa tulee olla raittiuslautakunta. Nykyisin kunnan on lain 4 §:n mukaan mää-rättävä raittiustyön velvoitteista huolehti-maan monijäseninen toimielin, jonka tulee

HE 339/2014 vp

4

toimia yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.

Raittiustyöasetuksen 1 §:n mukaan raittius-työstä vastaavan toimielimen tehtävänä on seurata kunnassa raittiustyötä, muuta ehkäi-sevää päihdetyötä ja alkoholioloja, tehdä esi-tyksiä ja aloitteita erityisesti päihteiden käy-tön ja päihdehaittojen vähentämiseksi tar-peellisten näkökohtien huomioon ottamiseksi kunnan toiminnoissa, järjestää koulutusta, valistusta, neuvontaa ja ohjausta, huolehtia tupakoinnin vähentämisestä yhteistyössä kunnan terveystoimesta vastaavan toimieli-men kanssa sekä toimia yhteistyössä kunnan koulu-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-aika-toimen sekä raittiustyötä ja ehkäisevää päih-detyötä tekevien ja muiden terveitä elämän-tapoja edistävien yhteisöjen kanssa.

Päihdehuoltolaki (41/1986) koskee sekä ehkäisevää että korjaavaa päihdetyötä. Lain 1 §:n mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyt-töä ja siihen liittyviä haittoja vaikuttamalla elintapoihin ja olosuhteisiin sekä edistää on-gelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimin-takykyä ja turvallisuutta. Päihdehuollon jär-jestäminen, päihteiden ongelmakäytön seu-ranta sekä ongelmakäytön syntyä, ehkäisyä ja hoidettavuutta koskeva tiedotus on sosiaali- ja terveyslautakuntien tehtävä. Laki velvoit-taa harjoittamaan yhteistyötä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, rait-tiustoimen, asuntoviranomaisten, työvoima-viranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen, poliisin sekä kunnassa toimivien yhteisöjen kesken.

Kunnallista päihdetyötä koskevat useat muut kunnan järjestämisvastuuta koskevat lait. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) sää-detään erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, terveydenhuollon palveluihin sisältyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä päihteiden aiheuttamien sairauksien hoidosta ja kuntoutuksesta. Ennalta ehkäisevästä mie-lenterveystyöstä ja mielenterveyspalveluista säädetään mielenterveyslaissa (1116/1990). Sosiaalityöstä ja sosiaalipalveluista, mukaan lukien päihdyttävien aineiden väärinkäyttäji-en huollosta, säädetään sosiaalihuoltolaissa (710/1982). Ehkäisevän päihdetyön tavoittei-ta tukevat myös esimerkiksi työterveyshuol-tolaki (1383/2001), laki oppilas- ja opiskeli-

jahuollosta (1287/2013), nuorisolaki (72/2006), lastensuojelulaki (417/2007) ja poliisilaki (872/2011).

Vastaavasti alkoholilain (1143/1994) ta-voitteena on ehkäistä alkoholipitoisista ai-neista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaali-sia ja terveydellisiä haittoja, tupakkalain (693/1976) tavoitteena on lopettaa tupakka-tuotteiden käyttö, huumausainelain (373/2008) tavoitteena on ehkäistä huumaus-aineiden laitonta käyttöä ja arpajaislain (1047/2001) tavoitteena on vähentää arpajai-siin osallistumisesta aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Tupakkalain (693/1976) mukaan Tervey-den ja hyvinvoinnin laitoksen ja aluehallin-toviraston tehtävänä on huolehtia valtakun-nallisesta ja alueellisesta toiminnasta tupa-koinnin vähentämiseksi ja järjestää toimin-nassa tarvittavaa aineistoa toimintamalleja viranomaisten ja kuntien käyttöön. Kunnan tehtävänä on huolehtia paikallisesta toimin-nasta tupakoinnin vähentämiseksi, myöntää tupakan vähittäismyyntiluvat ja valvoa muun muassa ikärajoja ja savuttomia tiloja koske-vien säännösten noudattamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä on raittiustyölain 3 §:n mukaan toiminut päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta, jonka keskeisiksi tehtäviksi on säädetty päih-de- ja raittiusasiain neuvottelukunnasta anne-tussa asetuksessa (1017/1991) seurata päih-de- ja raittiusoloja sekä käsitellä ja antaa lau-suntoja päihde- ja raittiuspolitiikan yleiseen suunnitteluun ja kehittämiseen kuuluvista asioista. 2.2 Käytäntö

Nykyinen ehkäisevä päihdetyö on laaja-alaisempaa ja monipuolisempaa kuin 1980-luvulla harjoitettu raittiustyö. Ehkäisevää päihdetyötä voidaan nykyään pitää osana hy-vinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Lähes kaikki kunnat ovat 1980-luvulta läh-tien purkaneet erilliset raittiustyön organisaa-tionsa. Vastuu on siirtynyt tyypillisesti sosi-aali- ja terveyslautakunnalle tai perusturva-lautakunnalle ja tehtävät ovat siirtyneet osak-si sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

HE 339/2014 vp

5

Vuonna 2013 joka kolmannessa kunnassa raittiustyöstä vastaavaa toimielintä ei ollut nimetty tai tehtävistä vastasi jokin lautakun-taa alempi työryhmä. Toimielimet ja työ-ryhmät olivat kunnan omia tai seudullisia, joskin toimialue oli epäselvä joka viidennes-sä kunnassa.

Yksinomaan raittiustyötä tai ehkäisevää päihdetyötä toteuttavaa henkilöstöä on enää harvassa kunnassa. Kuntia on 1990-luvun puolivälistä alkaen eri tavoin kannustettu ni-meämään ehkäisevän päihdetyön yhdyshen-kilö koordinoimaan paikallista yhteistyötä. Vuonna 2013 yhdyshenkilö oli nimetty yh-deksässä kunnassa kymmenestä. Lähes puo-lessa kunnista oli oma yhdyshenkilö. Muual-la yhdyshenkilö oli seudullinen tai toimialue oli epäselvä. Yhdyshenkilöistä vain 14 % oli kokopäiväisiä. Kaksi kolmannesta toimi alle 10 %:n työpanoksella. Yhdyshenkilön tehtä-vät oli määritelty alle puolessa kunnista.

Päihdepalvelujen laatusuositusten mukaan kunnilla tulisi olla osana terveys- ja hyvin-vointistrategiaa päihdestrategia. Vuonna 2013 kahdessa kolmasosassa kunnista oli kunnallinen tai seudullinen päihdestrategia tai yhdistetty päihde- ja mielenterveysstrate-gia. Muualla ajantasainen päihdestrategia puuttui (28 %) tai päivitys oli meneillään (8 %).

Monialaista ehkäisevää päihdetyötä on ke-hitetty 2000-luvulla aluehallintovirastoissa asettamalla päihdetyön poikkihallinnollisia koordinaatioryhmiä ja tukemalla työn kehit-tämistä aluekoordinaattorien työpanoksella. Aluekoordinaattoreiden virkoja vakinaistet-tiin vuonna 2013 pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti.

Ehkäisevän päihdetyön ohjausta on kansal-lisella tasolla toteuttanut Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos, vaikka laitoksen tehtävistä ei raittiustyölaissa ole erityistä mainintaa. Kunnallista ehkäisevää päihdetyötä ohjaavat muun muassa päihdepalvelujen laatusuosi-tukset (STM oppaita 2002:3) ja ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (Stakes työpapereita 3/2006).

Erilaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat eh-käisevää päihdetyötä monin eri tavoin ja pai-notuksin. Päätehtävänään ehkäisevää päihde-työtä tekevät järjestöt keskittyvät ehkäise-vään päihdetyöhön kuten päihdekasvatuk-

seen ja vaikuttamistyöhön. Erilaiset terveys-järjestöt ja myös esimerkiksi nuoriso-, liikun-ta- ja kulttuurijärjestöt voivat ehkäistä päih-dehaittoja oman perustoimintansa yhteydes-sä. Ehkäisevässä työssä toimii myös alueelli-sia ja paikallisia vapaaehtoisjärjestöjä, joiden toiminnan ydin on vertais- ja vapaaehtois-toiminnassa. Ehkäisevää päihdetyötä tekevi-en järjestöjen yhteistoimintaa koordinoi Eh-käisevä päihdetyö EHYT ry.

Ehkäisevän päihdetyön tutkimus-, kehittä-mis- ja kouluttamistoimintaa tehdään yliopis-toissa, ammattikorkeakouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa.

Poliisi tekee ehkäisevää päihdetyötä tiiviis-sä yhteistyössä esimerkiksi koulujen ja eri valtakunnallisten ja paikallisten verkostojen kanssa. Koulu- ja lähipoliisitoiminnalla on tärkeä osa myös ehkäisevässä päihdetyössä ja poliisi tukee työllään varhaista puuttumista.

Puolustusvoimissa tehdään aktiivista tupa-koinnin ehkäisytyötä, jonka kohderyhmänä ovat sekä varusmiehet että puolustusvoimien palkattu henkilökunta. Puolustusvoimien Ai-kalisä -tukipalveluun kuuluu osana ehkäisevä päihdetyö.

Työmarkkinajärjestöissä on edistetty erityi-sesti alkoholihaittojen ehkäisyä, varhaista puuttumista ja hoitoonohjausta. Työpaikoilla on käytössä erilaisia alkoholihaittojen ehkäi-syn ja tupakoimattomuuden edistämisen mal-leja, joita Työterveyslaitos on tukenut. Työ-terveyshuollolla on tärkeä rooli erityisesti mini-interventiotoiminnan kehittämisessä. Työpaikan päihdehaittojen ehkäisy on tärke-ää myös työsuojelun näkökulmasta.

Uskonnolliset yhteisöt, kuten esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko, teke-vät ehkäisevää päihdetyötä muun muassa osana rippikoulutyötä.

Ehkäisevässä päihdetyössä keskeisiä toimi-joita ovat valtakunnalliset ja paikalliset mo-nialaiset verkostot. Monialaisuus merkitsee sekä päihde-, hyvinvointi-, terveys-, lainval-vonta-, opetus- ja nuorisotyön eri alojen että myös kansalaisjärjestöjen ja elinkeinonhar-joittajien mukanaoloa.

Ehkäisevään päihdetyöhön liittyvää hallin-nonalojen ja muiden toimijoiden yhteistyötä edistäviä ryhmiä ovat olleet sosiaali- ja ter-veysministeriön asettama huumausainepoliit-tinen koordinaatioryhmä sekä Terveyden ja

HE 339/2014 vp

6

hyvinvoinnin laitoksen asettama päihdehait-tojen ehkäisyn ja tupakoinnin vähentämisen valtakunnallinen ohjausryhmä. 2.3 Kansainvälinen kehitys

Ehkäisevän päihdetyön valtakunnallisesta ohjauksesta ja väestöviestinnästä vastaa Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa terveysmi-nisteriön alainen keskusvirasto. Alkoholin, huumausaineiden ja tupakan lisäksi ehkäise-vän päihdetyön piiriin kuuluvat Ruotsissa ja Norjassa myös doping-aineet ja Ruotsissa li-säksi rahapelit.

Ehkäisevän päihdetyön alueellisen ohjauk-sen rakenne vastaa Ruotsissa lähinnä Suo-men käytäntöä: Lääninhallitusten tehtävänä on sekä alueellisen että paikallisen yhteistyön ja työn edistäminen. Kaikissa kolmessa maassa kuntien tehtäviin kuuluu ehkäisevän päihdetyön ohella päihdepalveluiden järjes-täminen tai vähintään koordinointi.

Euroopan unionilla ei ole ehkäisevää päih-detyötä koskevaa lainsäädäntöä. Unioni voi omalla toiminnallaan täydentää ja tukea kan-sallista kansanterveyspolitiikkaa muun muas-sa huumausaineiden aiheuttamien terveys-haittojen sekä tupakoinnin ja alkoholin vää-rinkäytön ehkäisemiseksi.

YK:n huumausaineyleissopimus (Valtioso-pimukset 43/1965) ja sitä täydentävä psyko-trooppisia aineita koskeva sopimus (Valtio-sopimukset 60/1976) velvoittavat huumaus-aineiden väärinkäytön ehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen se-kä väestötiedotukseen.

YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopi-mus (Valtiosopimukset 60/1991) velvoittaa lasten kehittymisen edellytysten ja hyvin-voinnin suojeluun ja korostaa lasten oikeutta parhaaseen mahdolliseen terveyteen.

Maailman terveysjärjestön tupakoinnin tor-juntaa koskeva puitesopimus (Valtiosopi-mukset 27/2005) velvoittaa järjestämään mo-nipuolista väestötiedotusta, eri alojen ammat-tilaisille suunnattua tiedotusta ja koulutusta sekä tupakoinnin lopettamista tukevia ohjel-mia ja neuvontapalveluita ja edistämään kan-salaisjärjestöjen osallistumista tupakoinnin ehkäisyyn.

Maailman terveysjärjestön ja YK:n kansan-tautien ehkäisyn toimintaohjelmassa 2013—2020 sekä Maailman terveysjärjestön vuonna 2010 hyväksymässä maailmanlaajuisessa al-koholistrategiassa painotetaan tarvetta vähen-tää päihteiden aiheuttamia haittoja. 2.4 Nykytilan arviointi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvi-oinut ehkäisevän päihdetyön järjestämistä ja raittiustyölain soveltamista kunnissa vuonna 2012.

Kunnat huolehtivat raittiustyölain mukai-sista tehtävistä vaihtelevasti. Ehkäisevän päihdetyön käytännöt ovat kirjavia. Ehkäise-vää päihdetyötä johdetaan ja toteutetaan use-an eri hallintokunnan alaisuudessa. Ehkäise-vää päihdetyötä on toteutettu kunnan omana toimintana, seutukunnallisesti tai ostopalve-luna. Eri hallintokuntien ja paikallisten yhtei-söjen yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisemi-seksi koordinoidaan kunnissa pääsääntöisesti oman työn ohella, vailla selkeätä tehtävän määrittelyä ja vähin resurssein.

Raittiustyö on aiemmin samastettu erityi-sesti lasten ja nuorten päihdevalistukseen ja -kampanjointiin, joita ovat toteuttaneet esi-merkiksi sosiaali- ja terveystoimi, nuoriso-, opetus- ja vapaa-aikatoimi, poliisi, seurakun-nat ja kansalaisjärjestöt. Oikean tiedon välit-täminen kansalaisille päihteiden vaikutuksis-ta kuuluu ehkäisevään päihdetyöhön jatkos-sakin, vaikka tutkimustietoa yksittäisten va-listustoimien vaikuttavuudesta on vaikea saada. Vaikka Ehkäisevä päihdetyö ei saisi jäädä ainoastaan valistustoimien varaan, kan-salaisilla on joka tapauksessa oikeus saada totuudenmukaista tietoa päihteiden aiheutta-mista haitoista.

Tiedotus ja valistus ovat olleet raittiustyön päihteiden kysyntään vaikuttavia perinteisiä työtapoja, mutta uusina ja vaikuttavampina toimintamuotoina on viime vuosina nostettu esiin yhteisöprevention keinoja, joilla vaiku-tetaan paikallisiin olosuhteisiin ja eri toimi-joiden yhteistyöhön. Esimerkiksi Paikallinen alkoholipolitiikka (PAKKA) -malli pyrkii myös tehostamaan saatavuuden rajoituksia ja markkinoiden sääntelyä osana alkoholilain toimeenpanoa. Pakka-malli perustuu esimer-kiksi sille huomiolle, että alkoholin ikärajoja

HE 339/2014 vp

7

koskevien säännösten tehokkuus riippuu pai-kallisen tason toiminnasta. Ikärajavalvonta toteutuu, jos paikalliset luvanhaltijat noudat-tavat lakia ja viranomaiset valvovat toimin-taa. Vastaavasti myös tupakkalain, huumaus-ainelain ja arpajaislain säännösten tehokas toimeenpano edellyttää laaja-alaista kansa-laisten, yrittäjien ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Kun työtä koordinoidaan, samansuuntaisten erillisten toimien vaikutta-vuus tehostuu. Valistus ja yhteisössä käytävä kansalaiskeskustelu ja kansalaisvaikuttami-nen ovat osa tätä toimintaa. Kaikki paikalli-set toimijat hoitavat osansa päihdehaittojen ehkäisyssä.

Raittiustyölailla ei ole enää riittävää ohja-usvaikutusta, jotta kunnat huolehtisivat mo-nialaisesta paikallisesta työstä ja yhteistyöstä päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Lakiin on voitu viitata kunnissa, joissa ehkäisevää päihdetyötä on haluttu vahvistaa. Toisaalta raittiustyölain ja -asetuksen velvoitteet on voitu myös jättää huomiotta. Kunta- ja palve-lurakenneuudistus sekä nopeat muutokset kuntien tehtävien toteuttamistavoissa ovat hidastaneet pysyvien ehkäisevän päihdetyön rakenteiden ja pitkäjänteisen työn kehittymis-tä.

Lainsäädännön tuen puuttuminen on johta-nut päihdetyön erilaisiin painotuksiin ja kas-vaviin eroihin kuntien välillä. Joissakin kun-nissa on painotettu syntyneiden päihdeon-gelmien hoitamista, toisissa ongelmien en-naltaehkäisyä. Eri puolilla maata on omak-suttu vaihtelevasti uusia toimintatapoja, ku-ten ehkäisevän ja korjaavan työn saumaan asettuvia varhaisen puuttumisen menetelmiä ja alaikäisille ja päihtyneille myyntiä ja an-niskelua koskevien kieltojen paikallista tu-kemista.

Ehkäisevän päihdetyön tarve on kuitenkin kasvanut erityisesti alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen lisäännyttyä. Alkoholi-juomien kokonaiskulutus on nyt 60 prosent-tia korkeammalla tasolla kuin raittiustyölakia säädettäessä. Myös huumekokeilut ovat edel-leen yleisiä, vaikka huumeiden käyttö kos-kettaa yhä melko pientä osaa väestöstä. Lait-tomien päihteiden tarjonta on kuitenkin mo-nimuotoistunut ja niitä käytetään usein yh-dessä alkoholin kanssa. Tupakointi on vähen-tynyt pitkällä aikavälillä, mutta samalla väes-

töryhmien väliset erot ovat jopa kasvaneet. Erilaisten toiminnallisten riippuvuuksien eh-käisyn ja hoidon tarve on lisääntynyt; esi-merkiksi rahapeliongelmaisia oli vuonna 2011 noin kolme prosenttia väestöstä.

Päihdehaitat koskettavat myös muita kuin päihteiden käyttäjiä itseään. Ne heijastuvat erityisesti käyttäjän lähipiirin hyvinvointiin sekä lähiympäristön viihtyvyyteen ja turvalli-suuteen. Haitat vaikuttavat myös elinkei-noelämään tuottavuuden menetysten kautta ja koko yhteiskuntaan haittojen hoitamisesta koituvien kustannusten kautta. Päihdehaitat ovat merkittävä rasite sekä valtion että kunti-en taloudelle. Vuonna 2011 alkoholihaittojen välittömät kustannukset julkiselle sektorille olivat arviolta yli miljardi euroa ja huume-haittojen kustannukset arviolta 300 miljoonaa euroa. Tupakoinnista aiheutuvat välittömät kustannukset terveydenhuollossa ovat arviol-ta noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitsemiseksi, terveyden ja hyvin-voinnin edistämiseksi, väestön työ- ja toimin-takyvyn ylläpitämiseksi ja terveyserojen ka-ventamiseksi tulisi erityisesti alkoholin ja tu-pakan aiheuttamia haittoja ehkäistä valtakun-nallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla nykyistä tehokkaammin vaikuttamalla sekä niiden kysyntään että tarjontaan. Tämä edel-lyttää päihdetyöhön selkeämpiä johto- ja vas-tuurakenteita ja työn koordinaatiota yli hal-linnonalojen rajojen. Suhteessa näihin vaati-muksiin raittiustyölaki on jäänyt kapea-alaiseksi ja menettänyt ohjausvaikutustaan.

Muutoksen tarvetta korostaa käynnissä oleva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, jossa erotetaan palveluiden järjestämisvastuu niiden tuottamisesta. Sekä perus- ja erityis-palveluita että terveys- ja sosiaalipalveluita lähennetään toisiinsa. Erityisenä haasteena tässä yhteydessä on huolehtia kunta- ja alue-organisaatioiden vastuunjaosta ja yhteistoi-minnasta hyvinvoinnin ja terveyden edistä-misessä ja sen osana myös ehkäisevässä päihdetyössä.

Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan merkitys on vähentynyt. Päihde- ja rait-tiusasiain neuvottelukunnan viimeisin kausi oli 2010—2014. Neuvottelukunta on tehnyt tiedotteita ja järjestänyt seminaareja. Koska neuvottelukunnan toimeksianto on ollut ylei-

HE 339/2014 vp

8

sellä tasolla, neuvottelukunnan toiminta on keskittynyt tiedonvaihtoon. 3 Esityksen tavoit teet ja keskeiset

ehdotukset

3.1 Tavoitteet

Raittiustyölain uudistaminen aloitettiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen halli-tusohjelman mukaisesti kunnissa tehtävän päihdetyön kehittämiseksi. Lisäksi hallitus-ohjelman mukaan tuli tehostaa toimia koko väestön sekä erityisesti lasten ja nuorten suo-jelemiseksi alkoholin, tupakan, huumausai-neiden ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta.

Ehkäisevän päihdetyön lainsäädännön ke-hittämistä on jatkettu pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelman mukaisesti.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä kos-kevan lain tavoitteena on varmistaa päihde-haittojen vähentämiseen tähtäävän monialai-sen työn ohjauksen ja kehittämisen jatkuvuus valtakunnallisella ja alueellisella tasolla ja työn järjestäminen kuntien toimesta siten, et-tä päihdehaittoja ehkäistäisiin mahdollisim-man tehokkaasti koko maassa.

Tavoitteena on myös edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa yhdenmukaistamalla ehkäisevän päihdetyön toimintaedellytykset koko maassa siten, että toiminnalla pystyään vastaamaan paikallisiin ja alueellisiin tarpei-siin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden ja järjestämistavan muutoksista huolimatta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edis-täminen ja ehkäisevä päihdetyö sen osana olisi edelleen kunnan keskeisiä tehtäviä. Kuntalain (365/1995) uudistus lisää kuntien harkintavaltaa toimielinorganisaationsa jär-jestämisessä. Valtuusto voisi asettaa tarpeen mukaan lautakuntia, valiokuntia, johtokuntia, jaostoja ja toimikuntia. Ehkäisevän päihde-työn järjestämistä koskevan lain tavoitteena on, että riippumatta hallinto- ja palveluraken-teiden muutoksista ja vaihtelusta vastuu suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä työstä ja sen nivomisesta kunnan strategiseen suun-nitteluun osoitetaan jollekin toimielimelle, joka raportoi kunnan poliittiselle johdolle.

Raittiustyölaki velvoittaa kunnan määrää-män toimielimen yhteistyöhön terveys-, sosi-aali-, koulu- ja vapaa-aikatoimen sekä kun-nassa toimivien yhteisöjen kanssa. Monialai-sesta yhteistyöstä vastaamaan on kunnissa asetettu päihdetyöryhmiä, joissa on ollut edustettuna muitakin kuin lain edellyttämiä tahoja, esimerkiksi lainvalvonta ja nuoriso-työ. Tehokas päihdehaittojen ehkäisy paikal-lisella tasolla edellyttää jatkossakin yhteis-työtä yli hallinnonalojen ja sosiaali- ja terve-yspalvelu-uudistuksessa myös yli organisaa-tioiden rajojen. Vaikka vastuu hyvinvointi-palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siirtyisi ylikunnalliselle tasolle, kansalaisten lähipalveluilla on keskeinen asema neuvon-nan ja varhaisen puuttumisen toteuttajina.

Raittiustyölain voimassaolon aikana käy-tännön ehkäisevän päihdetyön toteuttamista-vat kunnissa ovat monimuotoistuneet. Ehkäi-sevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain tavoitteena on varmistaa, että toteuttamista-vasta riippumatta kaikissa kunnissa on nimet-ty kunnan poliittisen johdon alainen vastuu-taho ja viranhaltija, joka vastaa paitsi kunta-tason yhteistyöstä, tarpeen mukaan myös kunnan ja ylikunnallisen tason yhteistyöstä.

Tavoitteena on myös varmistaa ehkäisevän päihdetyön laadun kehittäminen koko maas-sa. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja vai-kuttavuusarviointi ovat tuottaneet vankan tie-topohjan päihdehaittojen vähentämistyölle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koor-dinoima ehkäisevän päihdetyön yhdyshenki-löverkosto ja aluehallintovirastojen alue-koordinaattorit ovat välittäneet tietoa paikal-lisen työn kehittämisen tueksi.

Tavoitteena on myös, että ehkäisevä päih-detyö nivoutuisi osaksi laajempaa hyvin-voinnin ja terveyden edistämistä muun muas-sa vaikuttamalla alkoholin käyttöön ja tupa-kointiin keskeisten kansantautien riskiteki-jöinä. Ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön saumaan asettuva varhainen puheeksi otto, neuvonta ja riskikäyttäytymisen omatoimisen hallinnan tuki ovat tässä keskeisiä toimintoja.

Kansalaisten kannalta keskeinen tavoite on lisätä terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa siten, että päihteiden aiheuttamat haitat eivät jakautuisi epätasa-arvoisesti. Samalla olisi mahdollista lisätä kansalaisten vaikutusmah-

HE 339/2014 vp

9

dollisuuksia omaan elinympäristöönsä ja omiin elämäntapoihinsa.

Raittiustyölain uudistaminen muuttuviin hallintorakenteisiin mukautuvaksi ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevaksi laiksi antaisi myös mahdollisuuden ottaa huomioon muun muassa kuntalain uudistamiseen sisäl-tyvät tavoitteet, jotka koskevat kansalaisvai-kuttamisen edistämistä julkisessa hallinnossa. 3.2 Toteuttamisvaihtoehdot

Lainsäädännöllisen ohjauksen vaihtoehtona kunta- ja aluetason ehkäisevän päihdetyön rakenteisiin vaikuttamisessa on pelkkä tieto-ohjaus ja rahoitusohjaus.

Raittiustyölakiin sisältyi alkuaan hyvinkin yksityiskohtaisesti kunnallisen raittiustyön toteuttamistapaan ja myös raittiusjärjestöjen toimintaan vaikuttava resurssiohjaus. Resurs-siohjaus on sittemmin siirretty kunta- ja jär-jestötoiminnan rahoitusta laajemmin koske-vien järjestelmien piiriin. Ohjelma- ja hanke-perustaisella resurssiohjauksella on tuettu ja voitaisiin jatkossakin tukea kehittämistyötä ja vaikuttaa kunnallisen työn painopisteiden va-lintaan. Kokemukset ovat kuitenkin osoitta-neet, että ehkäisevän päihdetyön perusraken-teisiin on pelkästään ohjelma- ja hanketyöllä vaikea tehokkaasti vaikuttaa.

Ehkäisevän päihdetyön vanhentunutta ja kapeaa säädöspohjaa on pyritty kompensoi-maan tieto-ohjauksella. Keskus- ja aluehal-linnon tieto-ohjaus ei ole kuitenkaan riittänyt siihen, että pitkäjänteisen työn edellyttämät rakenteet ja resurssit olisi varmistettu kaikis-sa kunnissa. Käytettävissä olevien resurssien niukkuus rajoittaa mahdollisuuksia lisätä kunnallisen ehkäisevän päihdetyön tieto- ja vuorovaikutusohjausta. Lisäpanostus ei myöskään takaisi suurempaa vaikuttavuutta.

Raittiustyölain uudistaminen ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevaksi laiksi on näin ollen paras vaihtoehto sekä nykytilan-netta vastaavien että tulevaisuuden muutok-siin mukautuvien päihdetyön perusrakentei-den ja niitä tukevan alueellisen ja valtakun-nallisen ohjauksen varmistamiseksi.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä kos-kevan lain vaihtoehtona olisi myös erillisen lain kumoaminen ja toiminnan nojaaminen päihteitä ja erilaisia toimintoja säänteleviin

nykyisiin lakeihin ja terveydenhuoltoa, kan-santerveyttä sekä muiden hallinnonalojen hyvinvoinnin edistämistehtäviä koskeviin la-keihin. Päihdehaittojen ehkäisy voisi liittyä esimerkiksi terveydenhuoltolakiin, sosiaali-huoltolakiin, päihdehuoltolakiin ja mielen-terveyslakiin. Kaikkien näiden ongelmana kuitenkin on, että niiden hallinnolliset raken-teet ja toimintatavat liittyvät palvelujen tar-joamiseen ja ovat hyvin ammattikuntakeskei-siä. Nykyisen raittiustyölain kumoaminen ja päihdehaittojen ehkäisyyn liittyvistä tehtävis-tä säätäminen muussa terveyteen ja hyvin-vointiin liittyvässä lainsäädännössä ei loisi edellytyksiä nykyistä tehokkaammalle ja laa-jemmalle moniammatilliselle yhteistyölle. 3.3 Keskeiset ehdotukset

Uudistuksen tarkoituksena olisi saada eh-käisevän päihdetyön toimintaedellytykset yhdenmukaisiksi koko maassa. Uudessa eh-käisevän päihdetyön järjestämisestä annetta-vassa laissa vahvistettaisiin nykyiset kunnan ehkäisevään päihdetyöhön liittyvät tehtävät.

Laissa määriteltäisiin ehkäiseväksi päihde-työksi alkoholista, huumausaineista, päihty-miseen käytettävistä lääkkeistä ja muista ai-neista sekä tupakkatuotteista aiheutuvien haittojen ehkäisytoiminta. Viime aikoina päihteiden aiheuttamat haitat muille kuin käyttäjille itselleen ovat nousseet sekä poliit-tiseen että kansalaiskeskusteluun yhä voi-makkaammin. Tämä näkökulma tulisi ehdo-tuksen mukaan ottaa huomioon ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Kunta vastaisi nykyiseen tapaan omalla alueellaan ehkäisevän päihdetyön organi-soinnista ja toimisi yhteistyössä järjestöjen kanssa. Toimintaa ohjaisivat ylimpänä viran-omaisena sosiaali- ja terveysministeriö, val-takunnallisella tasolla Terveyden ja hyvin-voinnin laitos sekä aluetasolla aluehallintovi-rasto. Ehdotuksella on tarkoitus selkeyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja alue-hallintovirastojen työnjakoa. Päihde- ja rait-tiusasiain neuvottelukunta lakkautettaisiin, mutta sille kuuluvia seuranta- ja lausuntoteh-täviä voitaisiin käsitellä laajemmassa yhtey-dessä muissa neuvottelukunnissa.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä kos-kevan lain toteutumista kuntatasolla tultaisiin

HE 339/2014 vp

10

seuraamaan samaan tapaan kuin aiemmin raittiustyölain toteutumista aluehallintoviras-ton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamien kartoituksien ja ar-viointien avulla. Seuranta voitaisiin myös si-sällyttää aluehallintovirastojen suorittamaan peruspalveluiden arviointiin. 4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Ehdotuksen mukaan voimassa oleva rait-tiustyölaki korvattaisiin uudella ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annettavalla lailla. Sekä voimassa olevan että ehdotetun lain ta-voitteena on ehkäistä päihteistä aiheutuvia haittoja mahdollisimman tehokkaasti. Mikäli tässä onnistutaan, kunnille päihdehaitoista aiheutuvat kustannukset luonnollisesti vä-henevät. Päihteistä aiheutuvat suoranaiset kustannukset ovat noin 1,6 miljardia euroa vuodessa. Suurin osa näistä kustannuksista on valtion ja kuntien vastattavana. Vastaa-vasti merkittävä osa päihteistä aiheutuvista epäsuorista kustannuksista koskettaa elinkei-noelämää ja yrityksiä. Esimerkiksi tuotta-vuusmenetysten ja ennenaikaisten eläkkeiden ja kuolemien vuoksi menetetyn osaamisen merkitys on kansantaloudelle suuri. Vaikka kaikkia näitä kustannuksia voidaan entistä tehokkaammalla ehkäisevällä päihdetyöllä vähentää, tarkkoja arvioita säästyvistä kus-tannuksista ei voida esittää.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Tervey-den ja hyvinvoinnin laitoksen toimintakus-tannukset eivät ehdotuksen mukaan lisääntyi-si nykyisestä. Päihde- ja raittiusasiain neu-vottelukunnan lakkauttaminen vähentäisi kustannuksia vain joitakin tuhansia euroja. Aluehallintovirastoille on terveyden ja hy-vinvoinnin edistämiseen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoon ohjattu hallituskauden aikana lisäresursseja, joten aluehallinnon kustannuk-sia ei ehdotuksen toteuttamiseksi ole tarpeen lisätä.

Ehkäisevän päihdetyön tehtävät kuuluisivat ehdotuksen mukaan edelleen kunnille. Kun-nilla olisi edelleen laaja harkintavalta siitä, millä tavalla ehkäisevän päihdetyön toiminta järjestettäisiin. Taloudelliselta kannalta on

perusteltua olettaa, että tehokas ehkäisevä päihdetyö on investointi, joka tuottaa juuri kunnalle itselleen eniten taloudellista hyötyä.

Tehokas päihdehaittojen ehkäisy ja vähen-täminen tuottaa kustannussäästöjä. Alkoholin riskikäyttöön kohdennetun varhaisen puut-tumisen (mini-intervention) yksikkökustan-nukseksi on arvioitu 240 euroa. Vuonna 2010 arvioitiin pelkästään jokaisesta alkoholin suurkuluttajasta aiheutuvan julkiselle talou-delle vuodessa 8 000—9 300 euroa kustan-nuksia, joista suurin osa rasittaa kuntien talo-utta sosiaali- ja terveyspalvelukustannuksina.

Haitalliseen alkoholinkäyttöön ja tupakoin-tiin kohdistuvalla ehkäisevällä päihdetyöllä voidaan vähentää myös keskeisten kansan-tautien riskejä ja sitä kautta edistää väestön työ- ja toimintakykyä ja vähentää hyvinvoin-tipalveluiden kustannuksia. 4.2 Vaikutukset viranomaisten toimin-

taan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehkäi-sevän päihdetyön kehittämis- ja ohjaustehtä-vä olisi laitokselle uusi tehtävä, sillä raittius-työlain mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa aluehallintovirastoja suoraan. Käytän-nössä sosiaali- ja terveysministeriö on kui-tenkin jo noin kymmenen vuotta sitten sopi-nut ehdotuksen mukaisesta työnjaosta hallin-nonalallaan.

Viranomaisten työnjako ei muuten poik-keaisi nykyisestä työnjaosta. Ehkäisevän päihdetyön tehtäviin ei myöskään kuuluisi varsinaisia hallintotehtäviä eikä niissä käytet-täisi julkista valtaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuk-sessa palveluiden järjestämisvastuu siirretään kunnilta viidelle alueelliselle järjestäjälle. Alueiden hallinto järjestetään kuntayhtymä-nä. Alueellinen järjestämisvastuu koskisi myös sosiaali- ja terveyspalveluiden ehkäise-vään työhön kuuluvia toimintoja kuten esi-merkiksi varhaista puuttumista ja mini-interventiota, mutta kuntalain mukaan kun-nan tehtäviin kuuluva hyvinvoinnin edistä-minen jäisi edelleen kunkin kunnan vastatta-vaksi. Tämä merkitsee myös sitä, että ehkäi-sevän päihdetyön järjestämisvastuu kuuluisi ehdotuksen mukaan jatkossakin kunnille.

HE 339/2014 vp

11

4.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Päihteet vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin monin eri tavoin. Päihteiden käyttäjien lisäksi erilaisia haittoja kokevat myös muut ihmiset ja koko yhteiskunta. Esimerkiksi lasten kokemat päihdehaitat voi-vat liittyä vanhempien ja lähipiirin päihteiden käyttöön ja iän karttuessa myös omaan käyt-töön. Vaikutukset voivat olla hetkellisiä, mutta myös koko eliniän kestäviä.

Lähes kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia pyritään ehkäisemään ennalta. Erilaisilla oh-jelmilla ja lainsäädännöllä on pyritty ehkäi-sevien toimien vahvistamiseen, jotta ras-kaampia ja kalliimpia korjaavia toimia saa-taisiin vähenemään.

Vaikka ehdotus vastaa pitkälti voimassa olevaa lainsäädäntöä, ehdotuksella pyritään kehittämään päihteiden aiheuttamien haitto-jen ehkäisyä merkittävästi. Päihteiden aiheut-tamat ongelmat koskettavat eri hallinnollisia tahoja ja ongelmien ennaltaehkäisy vaatii koordinointia. 5 Asian valmiste lu

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden 2013 alussa raittiustyölain uudistusta valmis-televan työryhmän, johon kuului edustajia opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Sosiaali- ja ter-veysalan lupa- ja valvontavirastosta, Suomen Kuntaliitosta, Itä-Suomen aluehallintoviras-tosta ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä. Työryhmä valmisteli raporttinsa hallituksen esityksen muotoon.

Raportissa oli kaksi kunnan tehtävää, jotka poikkeavat voimassa olevasta laista. Ehkäi-sevään päihdetyöhön olisi luettu myös raha-pelihaittojen ehkäisy. Rahapelihaitat ovat nousseet viime vuosina yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kunnat hoitavat pelaamisen aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia on-gelmia. Monia ehkäisevän päihdetyön mene-telmiä käytetään myös rahapelihaittojen eh-käisyyn. Sekä valtio että kunnat ovat siten jo panostaneet rahapeliongelmien ehkäisyyn ja tässä suhteessa lain muutos vahvistaisi ole-massa olevan tilanteen. Rahapelihaittojen ehkäisyn määrittely ehkäisevän päihdetyön käsitteen alle lisäisi kunnan kustannuksia

vain, jos kunta päättäisi käynnistää yksin-omaan rahapelihaittoja koskevia ehkäisy-hankkeita.

Kuntien olisi tullut myös nimetä kunnan palveluksessa oleva henkilö ehdotetun lain mukaisten tehtävien koordinointia varten, mutta henkilön ei olisi tarvinnut olla päätoi-minen.

Esityksestä pyydettiin syksyllä 2014 lau-sunnot kunnilta, Kuntaliitolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, sisäministeriöltä, val-tiovarainministeriöltä, Lapsiasianvaltuutetul-ta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontaviras-tolta, Opetushallitukselta, Aluehallintoviras-toilta, Ahvenanmaan maakuntahallitukselta, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ltä ja ehkäi-sevän päihdetyön verkoston toimijoilta sekä Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:ltä. Kaikkiaan lausuntoja saatiin yli sata.

Yleisesti ottaen lakiesitystä kannatettiin. Erityisesti valtiovarainministeriön ja Kunta-liiton näkemykset poikkesivat kuitenkin työ-ryhmän näkemyksistä. Erimielisyydet liitty-vät ensinnä siihen, uudistetaanko raittiustyö-laki vai kumotaanko se siten, että ehkäisevää päihdetyötä ohjattaisiin ilman erityislainsää-däntöä sosiaali- ja terveydenhuollon järjes-tämisestä annettavan lain, kuntalain ja niitä vastaavien lakien yleisillä linjauksilla. Toi-seksi vastustus liittyi hallituksen linjaukseen kuntien tehtävien laajentamisen rahoitukses-ta. Rahapelihaittojen ehkäisy nähtiin nykyis-ten tehtävien laajennuksena ja toiminnan koordinoinnista vastaavan henkilön nimeä-minen nähtiin uutena kunnan tehtävänä. Uu-sien tehtävien kustannukseksi Kuntaliitto il-moitti vähintään neljä miljoonaa euroa vuo-dessa. Lakiesitykseen ei sisälly mainittuja li-sätehtäviä kunnille. 6 Riippuvuus muista es i tyksistä

Hallitus on samanaikaisesti tämän esityk-sen kanssa valmistellut kuntalain uudistusta koskevaa hallituksen esitystä (HE 268/2014 vp) ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-mistä koskevaa hallituksen esitystä (HE 324/2014 vp). Esitykset liittyvät nyt käsitel-tävään esitykseen, mutta niiden johdosta ei ole eduskuntakäsittelyssä yhtä poikkeusta lu-

HE 339/2014 vp

12

kuun ottamatta tarvetta muuttaa nyt käsitel-täviä lakiehdotuksia.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä an-nettavan lain 5 §:n 3 momentin mukaan kun-nan ehkäisevään päihdetyöhön sovellettaisiin lisäksi, mitä terveydenhuoltolain 11 ja 12 §:ssä on säädetty terveyden ja hyvinvoin-nin edistämisestä sekä sitä koskevasta suun-

nittelusta ja raportoinnista. Sosiaali- ja terve-yspalvelu-uudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan terveydenhuoltolain 12 § kumottaisiin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kunnassa säädettäisiin sitä vas-taavasti sosiaali- ja terveydenhuollon järjes-tämisestä annettavan lain 8 §:ssä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjes-tämisestä

1 §. Pykälässä todettaisiin lain periaatteel-linen tarkoitus ehkäistä päihteistä aiheutuvia haittoja. Lain tarkoitus liittyy erityisesti pe-rustuslaissa säädettyyn julkisen vallan vel-vollisuuteen edistää väestön terveyttä. Alko-holipitoisten aineiden, tupakkatuotteiden ja huumausaineiden käyttö aiheuttaa merkittä-vän osan kansalaisten hyvinvointia ja terve-yttä koskevista uhista ja niiden käytön ehkäi-sy on kuulunut myös raittiustyölain mukai-seen raittiustyöhön.

Raittiustyölain mukaisia toimijoita ovat nykyisin valtio, kunnat ja raittius- ja kansan-terveysjärjestöt. Vastaavasti pykälän 2 mo-mentin mukaan päävastuu päihdehaittojen ehkäisystä kuuluisi julkiselle vallalle eli val-tiolle ja kunnille. Julkisen vallan tulisi toimia valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisel-la tasolla yhteistyössä ehkäisevää päihdetyötä tekevien ja sitä tukevien kansalaisjärjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kans-sa.

2 §. Lain määritelmäpykälässä säädettäisiin päihteen ja ehkäisevän päihdetyön määritel-mistä. Päihteen käsitteestä ei ole täyttä yksi-mielisyyttä, mutta päihteinä pidetään yleises-ti aineita, joilla vaikutetaan ihmisen psyykki-siin toimintoihin ilman lääketieteellistä tar-koitusta. Päihteet voivat olla keskushermos-toa lamaannuttavia aineita, stimulantteja tai hallusinogeenejä.

Pykälän 1-kohdan mukaan päihteellä tar-koitettaisiin alkoholipitoisia aineita, huuma-usaineita sekä päihtymiseen käytettäviä lääk-keitä ja muita aineita. Päihtymiseen käytettä-viä huumaavia kipulääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä ja unilääkkeitä on yleisesti tarjolla katukaupassa. Päihtymiseen käytettäviä mui-ta aineita ovat esimerkiksi impattavat liimat ja liuottimet. Erilaisia muuntohuumeita on voitu saattaa viranomaisvalvontaan huuma-usainelain mukaisesti, mutta niitä voidaan myös pitää muina päihtymiseen käytettävinä aineina. Sillä, onko kyseisen aineen valmis-tus, myynti ja käyttö laillista tai laitonta, ei olisi vaikutusta pykälän määritelmään.

Tupakkatuotteita ei ole yksiselitteisesti pi-detty päihteinä, vaikka ne vaikuttavat kes-kushermostoon ja aiheuttavat riippuvuutta. Lakia sovellettaisiin joka tapauksessa 2 §:n 1 kohdan erityisen viittauksen mukaan myös tupakkatuotteisiin.

Kaikki edellä mainitut aineet voivat aiheut-taa riippuvuutta. Ne voivat myös aiheuttaa hyvin samantyyppisiä terveydellisiä ja sosi-aalisia ongelmia yksilö- ja väestötasolla. Eri-tyisen ongelman muodostaa eri päihteiden yhteiskäyttö. Erityisesti riippuvuuteen ja päihteiden yhteiskäyttöön liittyvien näkökoh-tien kautta päihdehaittojen ehkäisyllä ja sen yhteydessä voidaan vähentää myös rahape-laamiseen, muihin toiminnallisiin riippu-vuuksiin sekä dopingaineiden ja tupakan vas-tikkeiden käyttöön (esim. sähkösavuke) liit-tyviä haittoja.

Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitettaisiin laajasti ymmärrettynä toimintaa, jonka ta-voitteena on vähentää päihteiden käyttöä ja

HE 339/2014 vp

13

päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.

Ehkäisevän päihdetyön määritelmä ei asial-lisesti poikkeaisi nykyisestä raittiustyön mää-ritelmästä. Toiminnan voidaan sanoa olevan osa kuntalain mukaista väestön hyvinvoinnin edistämistä ja terveydenhuoltolain mukaista kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Ehkäisevällä päihdetyöllä on yh-tymäkohdat myös lastensuojelulain mukaisen ehkäisevän lastensuojelun kanssa ja nuoriso-lain mukaisen nuorten kasvu- ja elinolojen parantamisen ja syrjäytymisen ehkäisyn kanssa.

3 §. Pykälässä säädettäisiin ehkäisevän päihdetyön käytännön periaatteista. Ehkäise-vän päihdetyön käytettävissä olevia työmene-telmiä ja keinoja ei voida tyhjentävästi luetel-la lainsäädännössä. Erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut periaatteita ja toimintatapoja omaan laatukäsikirjaansa.

Pykälän mukaan ehkäisevän päihdetyön tu-lisi ensinnä perustua riittävään tietopohjaan. Valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisel-la tasolla tulisi ensin olla tiedossa perustiedot eri päihteiden käytöstä väestöryhmittäin, käytöstä aiheutuvista haitoista ja haittojen ehkäisyn erityisistä tarpeista ja kohderyhmis-tä. Tietopohjaan kuuluu myös se, että toi-minnan tulisi mahdollisuuksien mukaan olla tieteellisen näytön mukaan mahdollisimman vaikuttavaa. Varsinkaan uusia toimintatapoja ei voida arvioida tieteellisen näytön kritee-reillä, mutta silloinkin toiminta tulee suunni-tella mahdollisimman taloudelliseksi ja te-hokkaaksi esimerkiksi olemassa olevien hy-vien käytäntöjen avulla.

Kaikissa päihdepoliittisissa päätöksissä ja myös ehkäisevässä päihdetyössä tulisi ottaa huomioon muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuvat haitat. Muille aiheutuvat haitat vaikuttavat yksilöihin ja yhteiskuntaan eri ta-voin esimerkiksi sosiaalisten ja terveydellis-ten haittojen, rikollisuuden ja väkivallan li-sääntymisenä. Pykälän 2 momentissa viitat-taisiin siihen, että ehkäisevässä päihdetyössä tulee kiinnittää huomiota myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin.

4 §. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa hallinnonalansa toimintaa ilman eri säännös-täkin, mutta asia todettaisiin selvyyden vuok-si valtion viranomaisten tehtäviä koskevassa

pykälässä. Vaikka voimassa olevassa raittius-työlaissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sella ei ole lakisääteisiä tehtäviä, se on hoita-nut sosiaali- ja terveysministeriön toimek-siannosta ehkäisevän päihdetyön kehittämi-sen ja aluehallintovirastojen ja kuntien ylei-sen ohjauksen tehtäviä. Laitoksen asema eh-käisevän päihdetyön kehittäjänä ja ohjaajana muiden viranomaisten kanssa vahvistettaisiin pykälän 1 momentissa.

Voimassa olevan raittiustyöasetuksen mu-kaan aluehallintovirastot muun muassa suun-nittelevat, kehittävät ja sovittavat yhteen toi-mialueensa raittiustyötä, avustavat kuntia neuvottelu- ja koulutustilaisuuksien järjestä-misessä ja toimivat yhteistyössä eri viran-omaisten ja yhteisöjen kanssa raittiustyön kehittämiseksi. Nämä aluehallintovirastojen ohjaus- ja kehittämistehtävät vahvistettaisiin asiallisesti samoiksi pykälän 2 momentissa. Kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaan aluehal-lintovirasto voi kantelun johdosta tutkia, on-ko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan. Myös aluehallintoviraston ohjaus-tehtävään kuuluu, että kunnan tulee viraston pyynnöstä toimittaa sille tarvittavia tietoja toiminnastaan.

5 §. Nykyisin voimassa olevan raittiustyö-lain tapaan ehkäisevän päihdetyön toiminnal-linen vastuu kuuluisi kunnille osana kunta-laisten hyvinvoinnin tukemista. Pykälän mu-kaan kunnan tulisi edelleen organisoida tar-peen mukainen ehkäisevän päihdetyön toi-minta alueellaan ja nykyiseen tapaan nimetä tehtävistä vastaava kuntalain mukainen toi-mielin. Kunta voisi päättää, minkä nykyisin toimivan toimielimen vastuulle tehtävät mää-rättäisiin. Tämän lisäksi kuntalain 2 §:n 3 momentin mukaan kunta saa hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät myös yhteistoimin-nassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoi-don edellyttämiä palveluja kunta voi lisäksi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta.

Toimielimen tehtävänä olisi huolehtia päihdeolojen seurannasta ja tiedotuksesta ja siitä, että yksityiset kansalaiset ja koko väes-tö saavat tietoa päihdehaitoista ja niiden vä-hentämisestä terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Toimielimen tulisi huolehtia päihdehaittoja ehkäisevän osaamisen lisää-misestä ja tukemisesta kunnan eri toimialoil-la ja tehtävissä sekä valmistella, esittää ja

HE 339/2014 vp

14

edistää päihdehaittoja ehkäiseviä toimia kun-nan hallinnossa. Ehkäisevän päihdetyön ydintehtäviin kuuluu sovittaa mahdollisim-man tehokkaasti kunnan eri hallintokuntien toimet yhteen poliisin, alkoholilain ja tupak-kalain valvontaviranomaisten, elinkeinoelä-män ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien järjestöjen toimien kanssa. Säännös vastaa pääosin nykyisen raittiustyö-lain ja -asetuksen sisältöä.

Edellä mainitut tehtävät korostavat ehkäi-sevän päihdetyön laaja-alaisuutta ja sitä, että päihdehaittoihin vaikuttavia merkittäviä pää-töksiä ja toimenpiteitä tekevät kuntien eri hallintokunnat, valtion eri viranomaiset, yri-tykset ja kansalaisjärjestöt. Yritysten rooli ehkäisevässä päihdetyössä liittyy ensinnä sii-hen, että elinkeinoelämä ja työantajat kärsi-vät monin tavoin päihteiden käytöstä. Myös elinkeinoelämän yleisten etujen mukaista oli-si vähentää esimerkiksi alkoholin, tupakan ja huumausaineiden käyttöä työntekijöidensä ja kunnan muun väestön keskuudessa ja tämän vuoksi yhteistyön edellytykset ovat luonnos-taan olemassa. Toisaalta ehkäisevän päihde-työn tulee pyrkiä erityisesti säännösten nou-dattamista korostavaan vuoropuheluun ja yh-teistyöhön myös alkoholijuomia, tupakka-tuotteita ja rahapelaamista tarjoavien yritys-ten kanssa.

Kunta päättäisi nykyiseen tapaan ehkäise-vän päihdetyön laajuudesta, resursseista, or-ganisoinnista ja käytännön toimintatavoista. Ehkäisevän päihdetyön käytännön toiminta edellyttää moniammatillista yhteistyötä lu-kuisten yhteistyökumppanien kanssa.

Pykälän 3 momentissa viitattaisiin tervey-denhuoltolain 11 ja 12 §:n säännöksiin ter-veyden edistämisestä. Viittauksella vahviste-taan, että ehkäisevä päihdetyö on osa hyvin-voinnin ja terveyden edistämistä. Kunnan tu-lee näin ollen ottaa myös päihdenäkökohdat huomioon hyvinvoinnin ja terveyden edistä-misessä kaikilla toimialoilla, seurata päihde-oloja kuntalaisten terveydentilan seurannan yhteydessä väestöryhmittäin ja raportoida myös päihdeoloista ja ehkäisevän päihdetyön toimista vuosittain ja hyvinvointikertomuk-sen osana valtuustokausittain. Ehkäisevän päihdetyön organisoinnissa ja seurannassa kunta voisi käyttää hyväksi sähköistä hyvin-vointikertomusta, joka on osa kunnan strate-

gista toiminnan ja talouden suunnittelua, to-teutusta ja arviointia.

6 §. Kunnan tulisi ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden ai-heuttamien haittojen vähentämiseksi viran-omaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla.

Pykälässä säädettäisiin kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksis-ta. Voimassa olevan kuntalain 4 luvussa sää-detään kunnan asukkaiden osallistumisoike-uksista. Ehkäisevässä päihdetyössä asukkai-den tulee voida osallistua ja vaikuttaa moni-puolisesti erityisesti niihin toimiin, joilla py-ritään vähentämään päihteiden muille kuin käyttäjille itselleen aiheuttamia haittoja. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia luotaessa on huomioitava myös ehkäisevän työn kohteena olevat ryhmät. Alkoholilain lupahallinnon ja valvonnan apuna on käytetty kunnan ja muiden tahojen lausuntoja ja il-moituksia erityisesti lain noudattamisen epä-kohdista.

Kuntalain uudistuksessa erilaisia lähide-mokratian muotoja vahvistetaan edelleen. Lakiesitykseen sisältyy esimerkiksi mahdol-lisuus lähidemokratian vahvistamiseen alu-eellisten toimielinten mallin pohjalta. Uudis-tuksessa säädettäisiin yleisestä kunnan asuk-kaiden ja palvelujen käyttäjien oikeudesta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ja korostettaisiin asukkaiden oikeutta monipuo-lisiin osallistumismahdollisuuksiin. Uuden kuntalain mahdollisuudet lisäävät kansalais-ten lähidemokratiaa myös ehkäisevässä päih-detyössä. 1.2 Huumausainelaki

4 §. Raittiustyölain sijasta pykälässä viitat-taisiin ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annettuun lakiin. 1.3 Laki kunnan peruspalvelujen val-

tionosuudesta

1 §. Raittiustyölain sijasta pykälässä viitat-taisiin ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annettuun lakiin.

HE 339/2014 vp

15

2 Voimaantulo

Ehdotetut lait tulisivat voimaan vuoden 2015 loppupuolella ja samalla kumottaisiin nykyinen raittiustyölaki.

Raittiustyölain kumoamisen johdosta rait-tiustyöasetus ja päihde- ja raittiusasiain neu-

vottelukunnasta annettu asetus kumoutuisi-vat.

Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-tukset:

HE 339/2014 vp

16

Lakiehdotukset

1.

Laki

ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 § Julkinen valta huolehtii tämän lain mukai-

sesti alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden aiheuttamien haittojen ehkäisystä yhteistyös-sä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

2 § Tässä laissa tarkoitetaan: 1) päihteellä alkoholipitoisia aineita, huu-

mausaineita sekä päihtymiseen käytettäviä lääkkeitä ja muita aineita;

2) ehkäisevällä päihdetyöllä toimintaa, jol-la vähennetään päihteiden käyttöä ja päihtei-den käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosi-aalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.

Mitä tässä laissa säädetään päihteistä, kos-kee myös tupakkatuotteita.

3 § Ehkäisevän päihdetyön on perustuttava

päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haitto-jen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteel-liseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin.

Ehkäisevässä päihdetyössä tulee kiinnittää huomiota myös muille kuin päihteiden käyt-täjille aiheutuviin haittoihin.

4 § Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja Ter-

veyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja oh-jaa ehkäisevää päihdetyötä koko maassa yh-teistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja ke-hittävät sitä yhteistyössä muiden viranomais-ten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimi-

alueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön to-teuttamisessa ja kehittämisessä.

5 § Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tar-

peen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vas-taavan toimielimen.

Toimielimen tehtävänä on 1) huolehtia kunnan päihdeolojen seuran-

nasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta; 2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja nii-

den vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle;

3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävis-sä;

4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaa-li- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa;

5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoite-tut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (693/1976) noudattamisen valvonnan, elin-keinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päih-detyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yh-teisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa.

Kunnan ehkäisevään päihdetyöhön sovelle-taan lisäksi, mitä terveydenhuoltolain (1326/ 2010) 11 ja 12 §:ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koske-vasta suunnittelusta ja raportoinnista.

6 § Kunnan tulee ehkäisevän päihdetyön yh-

teydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aihe-

HE 339/2014 vp

17

uttamien haittojen vähentämiseksi viran-omaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla.

7 § Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-

ta 20 . Tällä lailla kumotaan raittiustyölaki

(828/1982). —————

HE 339/2014 vp

18

2.

Laki

huumausainelain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan huumausainelain (373/2008) 4 § seuraavasti:

4 §

Muut lait

Huumausaineista ja huumausaineiden läh-töaineista, jotka ovat lääkkeitä, säädetään li-säksi lääkelaissa (395/1987) ja muualla lais-sa.

Huumausaineiden käytön ehkäisystä ja huumausaineiden ongelmakäyttäjien huollos-ta säädetään ehkäisevän päihdetyön järjestä-misestä annetussa laissa ( / ) ja päihde-huoltolaissa (41/1986).

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-

ta 20 . —————

HE 339/2014 vp

19

3.

Laki

kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:n 1 mo-

mentin 27 kohta, sellaisena kuin se on laissa 982/2012, seuraavasti:

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), jois-ta säädetään:

— — — — — — — — — — — — — — 27) ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

annetussa laissa ( / ); — — — — — — — — — — — — — —

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-

ta 20 .

—————

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2014

Pääministeri

ALEXANDER STUBB

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

HE 339/2014 vp

20

Liite Rinnakkaistekstit

2.

Laki

huumausainelain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan huumausainelain (373/2008) 4 § seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

4 §

Muut lait

Huumausaineista ja huumausaineiden läh-töaineista, jotka ovat lääkkeitä, on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen lääkelaissa (395/1987) ja muualla laissa säädetään.

Huumausaineiden käytön ehkäisystä ja huumausaineiden ongelmakäyttäjien huollos-ta säädetään raittiustyölaissa (828/1982) ja päihdehuoltolaissa (41/1986).

4 §

Muut lait

Huumausaineista ja huumausaineiden läh-töaineista, jotka ovat lääkkeitä, säädetään li-säksi lääkelaissa (395/1987) ja muualla lais-sa.

Huumausaineiden käytön ehkäisystä ja huumausaineiden ongelmakäyttäjien huollos-ta säädetään ehkäisevän päihdetyön järjestä-misestä annetussa laissa ( / ) ja päihde-huoltolaissa (41/1986).

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-

ta 20 . ———

HE 339/2014 vp

21

3.

Laki

kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:n 1 mo-

mentin 27 kohta, sellaisena kuin se on laissa 982/2012, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: — — — — — — — — — — — — — —

27) raittiustyölaissa (828/1982); — — — — — — — — — — — — — —

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), jois-ta säädetään: — — — — — — — — — — — — — —

27) ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa ( / ); — — — — — — — — — — — — — —

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-

ta 20 . ———