Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019

Etujärjestöjen tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Petri Lempinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja 6.3.2015

• Osaamisen tulee vastata elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutusjärjestelmän tulee uudistua ja reagoida nopeasti tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Laatuun ja vaikuttavuuteen on panostettava ja kansainvälistä edelläkävijyyttä haettava valikoidusti. Valituilla alueilla tavoitetaso täytyy asettaa riittävän korkealle, koska monet muutkin maat panostavat talouden kannalta keskeisiin koulutuksen ja tutkimuksen alueisiin.

Suomalaisten edun mukainen hallitus• Käynnistäisi digikoulu-ohjelman ja resursoisi sen vuosittain noin 100 miljoonalla eurolla

muusta koulutuksen rahoituksesta tinkimättä. Digitalouden edellyttämiä valmiuksia, opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja kehittävä ohjelma koskisi kaikkia koulutusasteita.

• Loisi toisen asteen koulutukseen rahoitusjärjestelmät, joissa palkitaan koulutuksen laadusta, vaikuttavuudesta ja työllistymisestä.

• Uudistaisi oppisopimuskoulutusta siten, että yritysten ja mieluummin työn ääressä oppivien nuorten kynnystä oppisopimukseen madallettaisiin (EK:n oppisopimusmalli).

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

• Oppilaitos- ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistävä 2+1-malli vakinaistetaan. Yli kuusi kuukautta kestävät työssäoppimisjaksot toteutetaan oppisopimussuhteisina.

• Aikuiskoulutuksen julkiset voimavarat käännetään kasvuun. Aikuiskoulutuksen roolia ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneiden koulutuksenjärjestäjien asema turvataan koulutuksen järjestäjäverkkoa uudistettaessa.

• Tutkinnon suorittaminen aikuisiällä vaatii järjestelmältä joustavuutta, ohjausta ja kannustavaa otetta. Oppilaitosten pitää vahvistaa yhteistyötä työelämän kanssa uuden koulutusmallin rakentamiseksi.

• Perusasteen varassa olevien aikuisten osaamista tulee parantaa. Tavoitteena tulee olla, että vuoteen 2025 mennessä kaikilla työikäisillä aikuisilla on vähintään toisen asteen tutkinto.

Hyvää (t)yötä Suomi

• Tehokkuutta ja työelämäyhteistyötä on parannettava ottamalla käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja työpaikalla oppimisen toimintamalleja.

• Lisätään mahdollisuuksia koulutuksen järjestämiseen työpaikalla oppisopimuskoulutusta uudistamalla, työsopimusjärjestelmää muuttamalla sekä ottamalla käyttöön koulutussopimus.

• Yritysten ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä on edelleen lisättävä.• Koulutusresursseja on suunnattava painotetusti pienille ja keskisuurille yrityksille.• Käytännön yrittäjyyteen liittyviä opintokokonaisuuksia ja yrittäjyyskytkentöjä on tiivistettävä

myös opettajankoulutuksessa.• Ammatillinen lisäkoulutus turvataan ja TYKE tehtävää vahvistetaan

#työn_tekijä

• Ammatillista ja lukiokoulutusta on kehitettävä erillisinä koulutusmuotoina.• Ammatillisessa koulutuksessa pääsääntöisenä tavoitteena on monialainen koulutuksen

järjestäjä, joka huolehtii nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta mukaan lukien työvoimapoliittinen koulutus.

• Tutkintojen kehittäminen niin, että ne tuottavat laaja-alaista osaamista, mikä mahdollistaa sijoittumisen erilaisiin työtehtäviin.

• Koko ikäluokan kouluttaminen toisen asteen tutkintoon.

Murroksesta menestykseen

• Nuorten oppisopimuksia yrityksissä voidaan lisätä käynnistämällä erityisesti nuorille suunnattu oppisopimusmalli, joka ei edellytä työsopimusta.

• Ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa käyttöön mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen kahdessa vuodessa niin, että jatko-opintokelpoisuus hankitaan myöhemmin.

• Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tulee tiivistää nykyisestä 189 koulutuksen järjestäjästä siten, että järjestäjäverkko koostuu monialaisista tai erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä, jotka talous- ja laatukriteereillä mitaten toimivat tehokkaasti.

• On selvitettävä koulujen kesälomien alkamis- ja päättämisajankohtien porrastamista tai siirtämistä myöhemmäksi.

• Toisen asteen koulutuksen rakennemuutos uhkaa vaarantaa harvaan asutun maaseudun tasa-arvoisen lukio- ja ammattikoulutuksen. Itä- ja Kaakkois-Suomeen on syntymässä biotalousalan koulutustyhjiö.

• Koulukoon kasvattamisen sijaan on keskityttävä koulutuksen saatavuuden ja laadun varmistamiseen. Uusi teknologia mahdollistaa hyvät oppimistulokset ja kustannustehokkuuden myös pienissä kouluissa. Biotalousalojen koulutus edellyttää aitoja oppimisympäristöjä, kuten opetusmaatiloja, puutarhoja ja metsiä.

• Koulutuksen uudistamisessa varmistetaan lukio- ja ammattikoulutus maaseutualueilla.

Nostetaan Suomi suosta

• Koulutuksen tulisi muodostaa jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen ja lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Paikallisella tasolla kunta on ainoa organisaatio, jolla on eri hallintokuntien keinot huolehtia nuoresta, yksittäisellä koulutusorganisaatolla ei sitä ole.

• Kuntien roolia koko toisen asteen koulutuksen ohjauksessa ja päätöksenteossa tulee vahvistaa. Kuntien näkökulmasta on tärkeää tarkastella toisen asteen koulutusta yhtenä kokonaisuutena, tärkeänä osana kunnan hyvinvointipalveluja.

• Kuntien toimivallan säilyttäminen ja vahvistaminen lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämisessä on tärkeä väline vastata työllisyyden ja toimeliaisuuden edellytysten turvaamiseen.

• Kehitetään aikuiskoulutusta ja tiivistetään yhteistyötä aikuiskoulutuksen ja muun ammatillisen koulutuksen kanssa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa pyritään siirtämään painopistettä moduliperusteiseen, osaamisen puutteiden poistamiseen.

• Selvitetään mahdollisuudet koota ammatillinen aikuiskoulutus yhdeksi kokonaisuudeksi ja siirtää TEM:n rahoittaman työpoliittisen koulutuksen rahoitus ja hallinnointi OKM:n hallinnon alalle.

• Ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta poistetaan kuntaosuus ja ammatillinen aikuiskoulutus kootaan yhteen järjestämislupaan. Pyritään kehittämään aikuiskoulutusta ja tiivistämään yhteistyötä aikuiskoulutuksen ja muun ammatillisen koulutuksen kanssa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa pyritään siirtämään painopistettä tutkintoon perustuvasta koulutuksesta moduliperusteiseen, osaamisen puutteiden poistamiseen

Terve talous, vaikuttavat palvelut ja elinvoimaiset kuntayhteisöt

• Ammatillisessa koulutuksessa kaikilta opettajilta vaaditaan jatkossa ylempi korkeakoulututkinto.• Luovutaan koulutuskorvausten maksamisesta ammatillisen koulutuksen työssä oppimisesta tai

harjoittelusta.• Ammatilliseen koulutukseen määritellään sitova lähiopetuksen vähimmäistuntimäärä. • Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän (TUTKE) uudistamisen vaikutuksia ja vaikuttavuutta

arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.• Varmistetaan, että toisen asteen ammatillinen koulutus tuottaa jatkossakin yleisen jatko-

opintokelpoisuuden.• Päävastuu nuorten ammatillisesta koulutuksesta säilyy oppilaitoksilla, mutta työelämän ja

oppilaitosten monimuotoisia oppimisympäristöjä hyödynnetään täysimääräisesti. Työssä oppimisen laatu varmistetaan riittävällä ohjauksen resursoinnilla ja toteutetaan niin, että opiskelijan ammatillinen kehittyminen on mahdollista.

• Uudelleenkouluttautumisen mahdollisuus varmistetaan kaikille siten, ettei esimerkiksi ammatin vaihtuminen jää yksin yksilön kustannettavaksi. Koulutuksen resursoinnista vastaa pääsääntöisesti valtio ja työnantaja.

Pelasta kukko - Pelasta koulutus

• Ammatillista koulutusta on kehitettävä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti• Julkisesti rahoitettujen koulutuspalveluiden reagointikykyä ja digitalisaatiota parannetaan

• Vastaaminen ennakoimattomiinkin koulutustarpeisiin• Tutkinnoilla perusosaamista ja • Työelämän ja koulutuksen järjestäjien yhteistyö tutkintojen suuntaamisessa

• Valtionosuusrahoitus myönnetään edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille• Koulutukseen ja koulutuksen järjestämiseen liittyviä verokäytänteitä yhdenmukaistetaan

• Samat verokäytänteet eri koulutusasteilla siirryttäessä oikeudellisesta muodosta toiseen• Koulutusviennin esteet puretaan

• Mahdollisuus myydä tutkintotavoitteista koulutusta ”kolmansien maiden” kansalaisille sekä yrityksille ja yhteisöille

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:Suomeen laaditaan kokonaisvaltainen ammattiosaamisen strategia 2025

• Olemme ammatillisen koulutuksen järjestäjien edunvalvonta- ja palveluorganisaatio. • Tärkein tehtävämme on ammatillisen koulutuksen työelämälähtöinen kehittäminen –

yhdessä jäsenistön kanssa.• Tunnuslukuja:

• 86 koulutuksen järjestäjää• 340 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa ja oppijaa• 500 toimipistettä• 27 000 työntekijää

• www.amke.fi

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry