Valtio, kunta ja kuntalainen – liikunnanyhteiset intressit?

Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 28.3.2012

Johtaja Harri Syväsalmi

Opetus- ja kulttuuriministeriö/Liikuntayksikkö

Hallitusohjelma/ylätason tavoitteet:

• Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen– Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja.– ... panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn– Hallitus valmistelee laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän

toimenpideohjelman.

• Julkisen talouden vakauttaminen– Julkisen talouden kestävyyden kannalta ratkaisevaa on se, että mahdollisimman moni

työikäinen on työssä. Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet kohdistetaan työuran alkuun, keskelle ja loppupäähän.

• Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen– Työelämää kehitetään työssä jaksamisen vahvistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

Liikuntapolitiikka• Hallitus edistää koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa.

Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. • Selvitetään syyt liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja luodaan

edellytyksiä, joilla liikuntaa voidaan eri väestöryhmissä lisätä.• Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä

ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä.• Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon erityisesti lasten ja nuorten osalta

kiinnitetään erityistä huomiota.• Liikkuva koulu -ohjelmaa jatketaan. • Huolehditaan opiskelijaliikunnasta. • Työyhteisöliikunnan hyviä käytäntöjä juurrutetaan pysyviksi ja kannustaviksi

työelämän toiminnoiksi.• Hallitus korostaa suomalaisen liikuntakulttuurin moniarvoisuutta ja

keskinäistä kunnioitusta sekä sen roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa. Jatketaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla kehittämisohjelman esityksiä huomioonottaen.

• Edistetään matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan entistä paremmin paikallisesti tukea.

• Liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta.

• Olympiastadionin peruskorjauksen luonne kansallisena hankkeena huomioidaan sen rahoituksessa.

Muita kirjauksia hallitusohjelmasta

Kulttuuri:•Nykyinen rahapelimonopolijärjestelmä säilytetään. Veikkausvoittovarojen käyttöön liittyvä jakosuhdelaki sekä nykyinen tuloutusjärjestelmä säilytetään. Veikkauksen ja sen edunsaajien asema tieteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilla turvataan. Veikkauksen rahastoa puretaan suunniteltua nopeammin edunsaajien hyväksi.

Hyvinvointipolitiikka:•Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan.•Kansalaisia kannustetaan vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen hyödyntämällä muun muassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä.•Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma.•Terveyden edistämisen määrärahoja vähennetään 2 milj. euroa.

Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka

•Kaikessa koulutuksessa, tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä on toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla.

•Valmistellaan perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon vuonna 2016 tapahtuva uudistaminen vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistamalla kieliohjelmia.

•Koulujen liikuntatiloja ja muita tiloja hyödynnetään vapaa-ajan toiminnassa yhteistyössä mm. liikunta-seurojen kanssa. Kansalaisjärjestöille sekä muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan mahdollisuudet esitellä toimintaansa kouluissa.

•Vakiinnutetaan koulujen kerhotoiminta, joka yhdessä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa antaa oppilaalle mahdollisuuden harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Lisätään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1-2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.

.

Liikennepolitiikka:Kehitetään määrätietoisesti pyörä- ja kävelytieverkostoa ja edistetään kävely- ja pyöräilystrategian toimenpiteitä.

Työ- ja elinkeinopolitiikkaTyökyvyttömyys on merkittävin työuraa lyhentävä tekijä. Työkyvyttömyyden syiden torjuntaan ja ammattitaidon kehittämiseen läpi koko työuran kiinnitetään erityistä huomiota.

Yleisimmät työkyvyttömyyden syyt Suomessa ovat mielenterveyden häiriöt, liikuntaelinsairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit.

LIIKUNTAPOLITIIKAN LIIKUNTAPOLITIIKAN YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN

TAVOITTEET TAVOITTEET - Talousarvioesitys 2012/TTS 2013-2016

Tavoitteena liikunnan edistäminen ja tämän myötä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Liikunnan edistämisessä huomioidaan läpileikkaavasti liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmat, erityistä tukea liikunnan parissa tarvitsevien henkilöiden tarpeet sekä urheilun integriteetti.

1) Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa2) Liikunnallinen elämäntapa yleistyy3) Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa

osallisuutta4) Eettinen ja yhteiskuntavastuullinen huippu-urheilutoiminta kasvattaa

liikunnasta kiinnostuneiden määrää

OKM TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016

Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista javahvistaa osallisuutta

Perussuunnitelma ja kehysehdotuksetTukemalla liikunnan kansalaistoiminnan osaamisen ja ammattimaisuuden

kehittämistä sekä toimintatapojen uudistumista varmistetaan kansalaistoiminnan houkuttelevuus kaikilla toiminnan tasoilla. Kansalaistoiminnan tukemisessa huomioidaan liikunnan harrastusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Vaikutetaan liikunnan kansalaistoiminnan edellytysten ja urheilun eettisen pohjan vahvistamiseen EU:n ja kansainvälisen liikuntayhteistyön kautta. Toimitaan suomalaisen liikuntakulttuurin erityispiirteiden säilyttämiseksi.

• Liikuntalain uudistamisen yhteydessä selvitetään mahdollisuus kohdentaa valtionosuuksia paikallisen seuratoiminnan tukemiseen.

• Toteutetaan liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmän uudistus.• Tuetaan liikuntajärjestöjen suoria kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia ja

kansainvälisiä luottamustehtäviä.

LIIKUNTA TAE 2012, käyttösuunnitelma 2012 TAE 2011 TA MUUTOS %

29.90.50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) (4 htv)

Esitys yhteensä 144 542 000 143 286 000 1Kuntien l i ikuntatoimintaan 19 500 000 18 978 000 3Liikuntapaikkarakentamiseen 28 906 000 28 880 000 0Liikunnan koulutuskeskuksil le 20 085 000 20 670 000 -3Liikunnan kansalaistoimintaan 43 920 000 46 050 000 -5Lasten ja nuorten li ikuntaan 5 500 000 5 100 000 8Terveyttä edistävään li ikuntaan 3 800 000 3 500 000 9Huippu-urheiluun 7 800 000 6 900 000 13Tiedolla johtamiseen ja tietopohjan vahvistamiseen 7 150 000 6 430 000 11Antidopingtoimikunnalle l i ikunnan antidopingtoimintaan 2 800 000 2 750 000 2Kansainväliseen yhteistyöhön 705 000 425 000 66Maahanmuuttajien kotouttaminen li ikunnan avulla 1 000 000 700 000 43Liikunnan aluehall innon toimintaan 350 000 350 000 0Valtion li ikuntaneuvoston toimintaan 480 000 480 000 0Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 2 546 000 2 073 000 23

29.90.52 Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) 2 752 000 597 000 361

LIIKUNTATOIMI YHTEENSÄ 147 294 000 143 883 000 2

• Valtion liikuntabudjetista kuntatasolle ohjataan noin kolmannes

– Valtionosuus 12 €/asukas– Valtionavustukset

liikuntapaikkarakentamiseen (28 m€)– Hankeavustukset terveyttä edistävään

liikuntaan, maahanmuuttajien liikunnan edistämiseen, lasten ja nuorten liikuntaan jne.

• Vuonna 2010 kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset olivat 574,6 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kattoivat kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksista n. 3,3 prosenttia.

• Liikuntalaki 1054/1998, 2 §: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

Vuos i Vos-peruste

€/as

Valtionosuus

Li ikuntatoimen

käyttökustannukset

Vos / Käyttökust.

(%)

Investoinnit l i i kuntaan

Valtion-avustukset investoint

eihin

Valtion-avustukset

/ Inv. (%)

2000 10,8 21 235 515 539 4,1 116 032 12 454 10,9

2001 10,8 20 511 520 781 4,0 123 577 12 233 10,1

2002 10,8 19 694 522 403 3,8 126 366 14 239 11,5

2003 10,8 18 966 527 768 3,6 136 850 13 723 10,2

2004 10,8 18 518 539 029 3,5 139 500 13 987 10,6

2005 10,8 18 007 541 006 3,4 116 313 11 359 9,9

2006 10,8 18 944 549 415 3,5 112 072 12 541 11,6

2007 10,8 18 398 553 367 3,4 108 970 14 043 13,0

2008 10,9 17 619 559 568 3,2 101 957 11 607 11,5

2009 12,0 19 104 573 448 3,4 98 863 16 860 17,1

2010 12,0 18 885 574 593 3,3 106 153 14 221 13,4

Huom. Sarakkeissa Vos / Käyttökust. ja Va ltionavustukset / Inv. huomioidaan va in kyseis i in määrärahoihin oikeutettujen Manner-Suomen kuntien käyttökustannukset ja investointimenot.

Kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset, valtionosuudet sekä investoinnit vuosina 2000–2010 (1000 €), indeksikorjattu JMHI 2000=100 ja RKI 2000=100.

Jos valtionosuus kattaa kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksista 3 prosenttia, mikä sen merkitys kunnille on?

– Asiaa kysyttiin kuntien peruspalveluiden arvioinnissa 2011. – Raportin kirjoittaminen on kesken. Kyselyyn vastasi yhteensä

281 kuntaa eli vastausprosentti oli 87,8 %.

Miten valtionosuus vaikuttaa kunnan mahdollisuuteen turvata liikunnan peruspalvelujen saatavuus?

 Ei

merkitystäJonkin verran

merkitystäPaljon

merkitystä YHT.

kpl 51 149 68 268

% 19 55,6 25,4 100

Miten kunnan liikuntatoimen palvelut pystytään tuottamaan nykyisillä resursseilla?

Erinomaisesti Hyvin Kohtalaisesti HuonostiEn osaasanoa Yhteensä

kpl 3 72 175 28 3 281

% 1,1 25,6 62,3 10 1,1 100

Mistä liikuntapalveluista on jouduttu karsimaan?

• 38 % liikuntapaikkojen kunnossapidosta• 26,6 % ohjattu liikuntatoiminta

Jos valtionosuutta ei olisi, mistä tehtävistä kunta vähentäisi resursseja?

• Vähentäisi alueellisen ja paikallisen yhteistyön kehittämistä (ensimmäisenä 29,2 %), vähentäisi kansalaistoiminnan kehittämistä (viimeisenä 26,3 %)

Jos kuntien liikuntatoimintaan osoitettava valtionosuus kohdennettaisiin liikuntalaissa nykyistä voimakkaammin kunnan alueella

tapahtuvan yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen/ edistämiseen, miten se vaikuttaisi

kuntanne alueella?Kunnan osoittama seurojen ja muiden liikuntatoimintaa järjestävien taloudellinen tuki:

Kpl %Kasvaisi 104 38,4Vähenisi 43 15,9Pysyisi samana 89 32,8En osaa sanoa 35 12,9Yhteensä 271 100,0

Uudistus vaikeuttaisi oleellisesti muuta kunnan vastuulla olevaa liikuntatoiminnan järjestämistä

Kpl %Kyllä 73 27,1Ei 106 39,4En osaa sanoa 90 33,5YHTEENSÄ 269 100,0

Valtakunnallinen seuratuki

• Seuratoiminnan kehittämishankkeessa on tuettu päätoimistenpalkkaamista sekä aikuisten liikunnan ja lasten ja nuorten liikunnan kehittämistä urheilu ja liikuntaseuroissa. ‐Vuosina 2008 2011 hankkeeseen on myönnetty valtionavustusta ‐7,3 miljoonaa euroa.

• Tukea on suunnattu päätoimisen työntekijän palkkaamiseen noin 300 seuralle. Kehittämistukea lasten ja nuorten ja aikuisliikunnan kehittämiseen on myönnetty yli 1 500 hankkeelle. Pääviesti seuratuen väliarvioinnista on positiivinen.

Muutamia kehityskulkuja kuntien liikuntatoimesta

Erityisliikunta

• Valtion liikuntaneuvoston toteuttaman liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin (2011:3) mukaan erityisliikunnan asema on paranemassa kunnissa. Arvioinnin mukaan liikunnan ohjaajat verkostoituvat aiempaa tehokkaammin mm. sosiaali- ja terveyssektorin toimijoiden ja järjestöjen kanssa.

• SILTI: Kaksi kolmasosaa erityisliikuntajärjestöistä pitää kuitenkin kuntien erityisryhmille tarjoamaa liikkumismahdollisuuksien määrää yhä liian vähäisenä.

Muutamia kehityskulkuja

Ikäihmiset:

• Ikäihmisten ohjattua liikuntaa järjestetään lähes kaikissa kunnissa, mutta liikuntatoimen peruspalvelujen arvioinnin 2008 mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista viranhaltijoista arvioi, ettei tarjonta ole riittävää.

• Kuljetuspalvelujen ja avustajien saatavuus oli arvioinnin mukaan heikosti huomioitu ikäihmisten liikuntapalveluissa, tämä osaltaan voi rajoittaa toimintakyvyltään heikentyneiden liikunnan harrastamisen saavutettavuutta.

Muutamia kehityskulkuja

Liikuntapaikat: • Liikuntapaikkojen osalta tilanne on määrällisesti suhteellisen hyvä.

Liikuntapaikkoja on kaikkiaan yli 29 000, joista noin 70 prosenttia on kuntien omistamia, ylläpitämiä ja hoitamia.

• Käytetyimmät liikuntapaikat ovat Jyväskylän yliopistossa valmisteilla olevan tutkimuksen mukaan kevyen liikenteen väylät ja maastoliikuntapaikat, kuten kuntoradat. Sisäliikuntatiloista käytetyimpiä ovat pääosin yksityiset kuntokeskukset sekä uimahallit.

Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo –tutkimus

• Sisäliikuntapaikat ovat nuorten, suurissa kaupungeissa asuvien, hyvin koulutettujen ja liikunnallisesti aktiivisten suosimia liikuntaympäristöjä. (Finriski 2007)

Parantamisen varaa

• Vain alle puolet kunnista oli käsitellyt liikunnan edistämistä kuntastrategiassaan.

• Suurin osa kunnista ei kerää asiakaspalautetta liikuntapaikoista.

• Kuntien liikuntatoimessa kaikkien kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta ei seurattu lainkaan 69 %:ssa kunnista.

Valtion tuottamien ohjeistusten hyödyntäminen kuntien toiminnassa on

hyvin vähäistä• Valtioneuvoston

periaatepäätöstä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista ei ollut käsitelty luottamushenkilöhallinnossa lainkaan 63 %:ssa kunnista.

• Valtioneuvoston periaatepäätöstä liikunnan edistämisen linjoista ei ollut käsitelty luottamus henkilöhallinnossa lainkaan 52 %:ssa kunnista.

• Liikunnan edistämistä ei ole lainsäädännöllä tiukasti määritelty. Vähäisen sääntelyn seurauksena kuntien väliset erot terveyttä edistävien liikuntapalveluiden tason sekä sisällön osalta ovat suuret.

• Terveysliikunnan edistäminen nähtiin haastatteluissa valistuneiden kuntien ja uudistushakuisten liikuntatoimijoiden ajamana asiana.

• Liikunnan edistämisen tueksi kuntien liikuntapalveluista vastaavat viranhaltijat kaipaavat lisätietoa:

– Kuntien liikunnan edistämiseen suuntaamien toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointimenetelmistä (mittareista)

– Liikunnan edistämisen kustannusvaikutuksista mm. kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden menoihin

Muutamia kehityskulkuja

• Paikallisen tason liikunnan edistämistä koskeva tietopohja on hajanainen ja että asiakkaiden tyytyväisyyteen liikuntapaikkoihin ja liikuntapalveluihin kiinnitetään hyvin vähän huomiota. – Valtion liikuntaneuvoston liikuntapoliittisten toimenpiteiden

vaikutusten arviointi 2011

Vastaus tietopohjan vahvistamiseen

Peruspalvelujen arvioinnille ohjelma 2012–2015:

• Peruspalvelujen arvioinnin asemaa liikuntapolitiikan tiedolla johtamisen työkaluna vahvistetaan, jotta sen avulla voidaan havaita toteutettavan politiikan, määriteltyjen strategioiden tai lainsäädännön muutostarpeita.

• Peruspalvelujen arvioinnille on luotu viidelle vuodelle sijoittuva arviointiohjelma, jossa kullekin vuodelle on etukäteen määritelty arviointikohteet valmiiksi. Ko. ohjelma on tarkoitus toistaa, jotta päätöksenteossa tarvittavaa trenditietoa olisi käytettävissä nykyistä enemmän.

• Vuosien 2012, 2013, 2014 ja 2015 aikana arviointikohteet ovat: – liikuntapalveluiden toiminnallinen saavutettavuus, – liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus, – liikuntapaikkojen saavutettavuus käyttövuoro- ja

käyttömaksupolitiikan kannalta sekä – liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkojen laadullinen saavutettavuus.

Vastaus tietopohjan vahvistamiseen TedBM liikunnan

tiedonkeruu/ Kierros 2• Valmisteluryhmä käy läpi

tiedonkeruulomakkeen toimivuuden ja edelliskerralla havaitut ongelmat

• Tiedonkeruu kentälle huhtikuussa

• Kunta-aineisto kesäkuun loppuun mennessä

• LIPAS-aineisto haetaan elokuussa

• Raportti syksyllä

Lasten ja nuorten tyttöjen ja poikien liikunta eri maissa Vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien 11—15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet (%)

Lasten ja nuorten tyttöjen ja poikien liikunta eri maissa Vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien 11—15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet (%)

WHO-Koululaistutkimus 2005—2006 (JY)

26

26

22

21

0102030405060708090100

Suomi

Kanada

USA

Muut Pohjoismaat

Eurooppa

0102030405060708090100

36

33

28

29

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

%

%

%

Tytöt Pojat

37 48

11-vuotiaat

13-vuotiaatUSA

Kanada

Suomi

Muut Pohjoismaat

Eurooppa

35

31

24

21

25

21

16

15

15

14

USA

Kanada

Muut Pohjoismaat

Eurooppa

Suomi

34

27

15

20

15

14

13

11

11

9

15-vuotiaat

?

Drop out!

Tukiviidakko lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen

• ELY-keskusten lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahat, • 3.–9.-luokkalaisille suunnattu kerhotoiminnan tuki, • Valtakunnallinen seuratoiminnan kehittämistuki, • Liikkuva koulu –hanketuki• Opetushallituksen myöntämät tuet 1.–2.-luokkalaisten iltapäivä- ja

kerhotoimintaan. • Erillisten tukimuotojen lisäksi lasten ja nuorten liikunta muodostaa 50

prosenttia lajiliittojen vuosittaisten valtionavustusten tulosperusteista.

Monipolvisesta tukiviidakosta huolimatta selvityksestä käy ilmi, ettei merkittäviä muutoksia lasten ja nuorten harrasteliikunnan edistämisessä ole saavutettu 2000-luvulla. Viimeisimmän Kansallisen liikuntatutkimuksen (2009–2010, Lapset ja nuoret) mukaan 15–18-vuotiden harrastaminen urheiluseuroissa on jopa hieman vähentynyt.

Selvityksen keskeiset viestit

KOKONAISKUVA VALTIONHALLINNON TOIMENPITEILLE• Selkeämpi tavoitteenasettelu? • Päällekkäisten tukirakenteiden purkaminen • Tarkoituksenmukainen työnjako eri toimijoiden välille.

PROJEKTIMAAILMASTA KOHTI PYSYVÄMPIÄ RATKAISUJAMiten päästään nykyisestä lyhytkestoisesta hanke- ja projektimaailmasta

pysyvämpiin ratkaisuihin, joilla varmistetaan myös hyvien toimintamallien juurruttaminen ja jatkuvuus?

ARVIOINTI, SEURANTA – NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIKäsillä oleva selvitys nostaa esille, että lasten ja nuorten liikunnan

kehittämishankkeiden etenemistä ja varsinaisia tuloksia ei moniltakaan osin ole arvioitu ja dokumentoitu riittävästi.

MITÄ TEHDÄÄN VÄHÄN LIIKKUVILLE?Mitä suuremmaksi huonokuntoisen väestön osuus kasvaa, sitä enemmän tarvitaan

julkisen sektorin ja lisääntyvästi myös liikuntajärjestöjen poikkihallinnollista yhteistyötä niin toiminnan kuin resursoinnin tasolla.