• Haluatko juristiksi?Oikeustieteen pääsykokeet

• Visa Kurki• Oikeustieteen

maisteri, väitöskirjatutkija

• 31.1.2014

Haluatko Juristiksi?

Kannattaako minun hakea?

• Oikeustiede ei ole rakettitiedettä; ei tarvitse olla Einstein hakeakseen

• Pääsykoe on hyvin tärkeässä roolissa – sisään voi päästä myös rimaa hipovalla YO-todistuksella

• Pääsykokeesta selviytyminen edellyttää kahta ominaisuutta – ks. seuraava sivu

Pääsykoe edellyttää

Ymmärtämistä varten

vähintään keskivertoa käsitteellisen ajattelun ja päättelyn taitoa

Yksityiskohtienopettelua varten

erinomaista muistia

tai

riittävää päättäväisyyttä kirjojen nippelien omaksumiseksi

Mistä pääsykokeessa on kyse?

• Pääsykokeet noudattelevat suurin piirtein samaa kaavaa: 6–8 tehtävää pääsykoekirjoihin pohjautuen

• Tyypillisesti 5 tuntia aikaa• Suomenkieliset pääsykoekirjat laaditaan yleensä

joka vuosi erikseen– Ruotsinkieliset kirjat saattavat olla käännöksiä tai olemassa olevia

kirjoja

Kevään hakurumba

• Pääsykoekirjat julkaistaan yleensä maalis-huhtikuussa– Pänttäämisen voi aloittaa vasta silloin, sillä kirjat vaihtuvat joka

vuosi

• Pääsykoe on yleensä kesäkuussa– Lukuaikaa on siis muutama kuukausi

– Varsinkin viimeisten viikkojen kohdalla erotellaan jyvät akanoista: kuka jaksaa päntätä loppuun asti?

Oikeustieteen pääsykokeen erityispiirteitä

• Kokeessa painotetaan sanatarkkaa ulkoa muistamista hyvin paljon

• Yleensä pisteet on ”jyvitetty” etukäteen, jolloin vain tietyistä huomioista voi saada pisteitä– ”Kauneuspisteitä” ei yleensä jaeta

• Esim. termi asianosainen tarkoittaa henkilöä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun tietty päätös vaikuttaa– Jos asianosaisen määrittelisi vaikkapa ”asialle keskeiseksi

henkilöksi”, ei saisi todennäköisesti yhtään pistettä, sillä kyseinen määritelmä on aivan liian epätarkka.

Mitä ei tarvitse opetella?

• lainkohtien numeroita• lakien säädösnumeroita (esim. hallintolain

säädösnumero on 434/2003)• sitä, milloin laki on tullut voimaan, paitsi jos asiaa

erityisesti käydään läpi pääsykoekirjassa – Jos laki on esimerkiksi vastikään astunut voimaan, saatetaan

oikeustapaustehtävässä hämätä päivämäärillä, jotka sijoittuvat osaksi aikaan ennen lain voimaantuloa.

• suomalaisten oikeustapausten yksilöintitietoja (esim. KKO:1985-II-51)– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen

oikeustapausten vuosiluvut ja nimet on kuitenkin syytä opetella.

Tehtävätyyppejä

• Tehtävätyyppejä on erilaisia: – monivalinta

– määrittelytehtävä

– essee

– aineistotehtävä

– täydennystehtävä

– oikeustapaus

• Oikeustapaukset ovat oikeustieteellisen erikoisuuksia, sillä niihin ei törmää muualla

Oikeustapaus

• Oikeustapauksissa pitää analysoida tiettyä tapahtumankulkua tai tehtävää oikeudellisesta näkökulmasta

• Suositeltu vastausmuoto on 1. Sääntö

2. Tapaus

3. Säännön soveltaminen

Helsingin hakuopas: ”Mahdollisiin oikeustapauksiin vastattaessa on sekä ilmaistava sovellettava sääntö että sovellettava tätä sääntöä kyseiseen tapaukseen.”

Oikeustapaus

”A. Tammi teki B. Hirven kanssa kaupat Hirven omistamasta ravihevosesta Hoponen. Kun luovutuspäivä koitti, Hirvellä ei enää ollut hevosta. Hirvi ilmoitti myyneensä hevosen C. Metsolle.

Selvitä, mikä on tapauksen esineoikeudellinen ongelma. Mitä periaatteita ongelmaan sovelletaan? Pohdi, onko Tammella oikeus saada Hoponen itselleen Metsolta. Miten tilanteeseen vaikuttaisi se, jos Metso tiesi kaupasta Tammen ja Hirven välillä?”

Lappi 2012, kysymys 4, vastaustilaa yksi A4-sivu

(Lyhennetty versio alkuperäisestä)

Miten lähteä vastaamaan?

• Ensin kannattaa tunnistaa, mitä tehtävässä pitää tehdä

• Edellisessä tehtävässä on neljä osaa:1. Mikä on tapauksen esineoikeudellinen ongelma?

2. Mitä periaatteita ongelmaan sovelletaan?

3. Onko Tammella oikeus saada Hoponen itselleen Metsolta?

4. Miten tilanteeseen vaikuttaisi se, jos Metso tiesi kaupasta Tammen ja Hirven välillä?

• Jokaiseen tehtävänantoon pitää vastata!

Säännön tunnistaminen…

Tehtävät 1 & 2:

1. Selvitä, mikä on tapauksen esineoikeudellinen ongelma.

2. Mitä periaatteita ongelmaan sovelletaan?

Edellyttävät yleismuotoisempia vastauksia:– pitää tunnistaa, että kyse on ns. sopimuskollisiosta (Hirvi on

myynyt saman hevosen sekä Tammelle että Metsolle), ja

– selostaa sopimuskollision yleisiä ratkaisuperiaatteita.

… ja soveltaminen

3. Pohdi, onko Tammella oikeus saada Hoponen itselleen Metsolta.

4. Miten tilanteeseen vaikuttaisi se, jos Metso tiesi kaupasta Tammen ja Hirven välillä?

• Nämä kysymykset taas edellyttävät 1- ja 2-kohdissa mainittujen periaatteiden soveltamista käytäntöön.

Haluatko juristiksi?

• Käyn kirjassani Haluatko juristiksi? läpi kaikki tehtävätyypit ja annan vinkkejä niihin vastaamiseen

• Kirjassa esitellään myös oikeustieteen yleiset termit, jotta pääsykoekirjat olisivat helpompia ymmärtää, ja kerrotaan lakimiehen työstä

• Hinta n. 30 €, julkaistaan helmikuussa 2014– Saatavilla kirjakaupoista kautta maan

– Kauppakamarikauppa.fi