hammaskultaa - hammasteknikko · suurimmatkin vaatimukset täyttävä hammas hammas oy hammas...
TRANSCRIPT
S i s ä l t ä ä m. m. Sivu
40-vuoti5 t a ipa leen a l k a e s s a 8
Tehokas ki innitys tuk lp i la -reihin p r i m ä ä r i - a n k k u r i n a v u l l a 12
Hammas lääke t ie teen k u v a h is tor iaa 18
Ker tava lumenete lmä 21
A v u s t u s k a s s a 25
Urhei lua 26 Henki löt ietoja 26
4 0 v u o t t a
N:o 1 21. v u o s i k e r t a 1964
Suurimmatkin vaatimukset täyttävä hammas
H A M M A S O y HAMMAS ka levankatu 3 . he ls ink i v a i h d e : 6 4 3 6 3 6
Hammaskultaa
L E V Y Ä
L A N K A A
V A L U A
e s t e r b a c k O y (NW)
Helsinki Eerikinkatu 7 puh. 64 12 34
TYHJIÖ — KERAMIIKKAUUNI
ov D E N T A L D E P O T a b
K E R R i n nimi V
yhdistetään aina hyvään
LAATUUN
Kun hankitte rlippu-
moottoriu, valitkaa
KuVo on hyvä
N:o 525 120 /W N:o 531 3 0 0 / W N:o 532 3 5 0 / W
12.000 K/min 18.000 K/min 24.000 K/min
BIBERACH/RISS
• V D E N T A L D E P O T a b
o Z A H N F A B R I K B A D N A U H E I M K G
G E R M A N Y
Yksinmyyjä-
^ hammastarvike oy Helsinki - Arkadiankatu 12 A - puh. 49 74 77
Z A H N F A B R I K B A D N A U H E I M K G
G E R M A N Y
Yksinmyyjä:
^ hammastarvike oy Helsinki - Arkadiankatu 12 A - puh. 49 74 77
ammas 1eUko
T O I M I T U S K U N T A Päätoimittaia M a u n o E l o m a a Os. Käpylä, Untomontie 6 C 19, puh. 792 035 Jäsenet: E. O. Vuori ja Kauko Tiainen
Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava.
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO — FINLANOS TANOTEKNIKER FÖRBUND r .y . HELSINKI, A r k a d i a n k a t u 14 B 30. Puh. 447 123, post is i ir to 12690 — Liiton puheenjohta ja M a u n o E I o m o o, Untomont ie 6 C 19 Käpylä, p u h . 792 035. Sihteeri Sokori K u u k k o n e n .
Toloudenhoi to jo merkonomi A r t o S o l m i n e n .
AVUSTUSKASSA Käpylä, Untomont ie 6 C 19. Postisi irtoti l i 16787. Puheenj. M o u n o E l o m a a Untomont ie 6 C 19. Puh. 792 035. Siht. E. O . V u o r i , Ulv i lont ie 23 D 46, p u h . 451 814, toimeen 635 6 0 1 . Avusluskossonhoito jo I . W o ' o r o I n , M o n n e r h e i m i n t . 19 A 3, p u h . 493 535, kot . 493 331
-aO-VUOTISTAIPALEEN ALKAESSA
M a a m m e h a m m a s t e k n i i k a n h is tor ian lehdi l le on p i i r r e t t y t u k i p i l a r i , joka tulee antamaan sille v o i m a a ja luot tamusta tulevaisuuteen. L i i t t o m m e alottaessa 40-vuotisen to imintansa , o l i samanaikaisesti E d u s k u n nan käsi te l tävänä lakiehdotus h a m m a s t e k n i k o n to imen har joit tamisesta . Lakies i tyksen käsittely o l i t a v a t t o m a n sitkeä pala , siitä h u o l i m a t t a v a i k k a E d u s k u n n a n enemmistöllä o l i alustapitäen selvä k a n t a asiaan. T ä m ä j o h t u i siitä, että kokoomuksen tahol ta k a i k i n m a h d o l l i s i n k e i n o i n j a r r u t e t t i i n ja p i t k i t e t t i i n asian käsi t te lyä. Si i tä h u o l i m a t t a l o p u l l inen ra tkaisu läheni vää jäämät tömäst i ja v o i t t o p a l k i n t o a k i i l l o t e t t i i n " j a r r u t i i s h i h n a l l a " j a t k u v a s t i , että se näyttäisi m a h d o l l i s i m m a n k i r k k a a l t a ja lo i s tava l ta . Se t o t e u t u i k i n j u u r i " V o i t o n " päivänä el i 14. 2. 1964. S i l l o i n E d u s k u n t a m u r s k a a v a l l a enmmistöllä el i 126—51 vastaan hyväksyi t a l o u s v a l i o k u n n a n tekemän lakiehdotuksen, kolmas käsittely o l i p ä ä t t y n y t . Sanotaan, että h u k k u v a k i n t a r t t u u o l jenkorteen ja n i i n t e k i kokoomus täl läkin k e r r a l l a ja e h d o t t i lakiesi tyksen lepäämään. Se e d e l l y t t i äänestystä, joka t a p a h t u i " K a i n o n " päivänä 18. 2. 1964. V a l t iopäiväjär jestyksen m u k a a n on lepäämään jättämisehdotus mennäkseen läpi saatava 67 ääntä . Sanois inkin , että kyseinen päivä o l i k a i k k e i n jännit tävin h e t k i , sillä o l i h a n vastustaj ien tahol ta tehty työtä lepäämään jättämisen puolesta kuumeisel la kiireellä. M u t t a ha l la v e i senkin sadon. Lepäämään jät tämistä k a n n a t t i v a i n 36 kansanedustajaa ja sitä vastusti 127. Poissa o l i istunnosta 31 ja tyh jää äänesti 5. N ä i n t u l i l a k i esitys lopull isest i hyväksytyks i . O n syytä m a i n i t a tässä n i i d e n kansanedustajien n imet , j o tka äänestivät meidän puolestamme kolmannessa
8
käsittelyssä, he o v a t : A a l t o , A h o n e n , A i t i o , A l a n k o , Andersson, A n t i l a , B a c k l u n d , E h r n r o o t h , F i l n c k , G r ö n d a h l , H a a p a n e n , Haapasalo , H a l i nen, H a s u , H a u t a l a , H e l l e , H e l l s t e n , H e n r i k s s o n , H o l o p a i n e n , H o n konen, H o s i a , H o s t i l a , Jungara , .Jämsen, Kaasalainen, K a i t i l a , K a j a l a K a l a v a i n e n , K a n t o l a , K a r p o l a , Keloves i , K i l p i , A . K i n n u n e n , T . K i n nunen, K i v i a h o , K o i v u n e n , K o k k o l a , K o r s b ä c k , A . K o s k i n e n , L . K o s k i nen, K ä h ö n e n , K ä k e l ä , K ä m ä r ä i n e n , L a h t i , L a i h o , La ine , Lehmonen Leskinen, Liedes, L i i n a m a a , L i n d e m a n , L i n d h , L i n d q v i s t , A . L i n n a , I . L i n n a , M . L i n n a , L u k k a r i n e n , L . M a n n i n e n , H . M a n n i n e n , M a t i l a i nen, L . M a t t i l a , J . M ä k e l ä , U . M ä k e l ä , Neders t röm-Lunden, N i e m e l ä , N i i r a n e n , N o r d f o r s , O j a j ä r v i , P a a r m a n , Paasio, Paas ivuor i , Paaso, Pakkanen , J . L . Par tanen, V . L . Par tanen, P e k k a r i n e n , P e n t t i , Pesonen, Pohjonen, P u h a k k a , R a p i o , R a u n i o , Roden , Roine , Rosnel l , V . I . R y t k ö n e n , Räsänen, R ö n k k ö , Sal in , Salmela- . Järvinen, Salo, Sandel in , Sarjala, S i l tanen, Sinisalo, Siren, Stenberg, S t y k k i , Sundel l , Suonpää , Suortanen, Suosalo, S v i n h u f v u d , Sääski laht i , T a m m i n e n , T a u r i a i n e n , T e i r , Tenhiä lä , Teräs tö , Tiekso, T i m o n e n , T o r v i , U u s i t a l o , V i c k m a n , V i l m i , V i l p o n i e m i , R . V i r t a n e n , V . A . V i r t a n e n , V . R . V i r t a n e n , V o u t i la inen, V ä y r y n e n , Väänänen ja A s v i k . Ledel lämaini t tu jen lisäksi äänest ivät lepämään jät tämistä vastaan seuraavat: Ges t r in , H o n k a n e n , H ä p -pölä. K e k k o n e n , L a u r e n , L int i lä , L u u k k a , M u s t o n e n , Paavola , R y h t ä , T a i n i o ja T a l l g r e n .
T ä m ä n jälkeen o l i vielä äänestys ponnesta, joka toivornuksesta l i i t e t t i i n päätökseen ja jonka E d u s k u n t a y h d e n äänen enemmistöllä h y v ä k syi . Se k o s k i k i n lisäoikeuksien saajien l isäkoulutusta.
Jokaisen on syytä t u t k i a y l läolevaa luetteloa ja todeta k u k a o l i meidän puole l lamme ja muistaa heitä seuraavissa vaaleissa. Joka t a pauksessa lämmin ja k i i t o l l i n e n kädenpuristus n i i l l e kansanedusta j i l le , j o t k a ob jekt i iv isest i a j a t t e l iva t asiaa ja myöskin sen mukaisesti t o i m i v a t . N y t on monopoliasema proteeseihin nähden m u r r e t t u ja suurella y l e i söllä v a r a v a l i t a kenen puoleen he l a i n ja asetuksen v o i m a a n t u l o n jä l keen proteesiasioissa v o i v a t k ä ä n t y ä .
::- s- *
N y t on syytä kosketel la h i u k a n v a i k u t e l m i a l a i n t u l t u a h y v ä k s y t y k si. M e h a m m a s t e k n i k o t olemme t i e t e n k i n erittäin tyytyväis iä t u l o k seen. O n v i h d o i n k i n k o i t t a n u t vapaus ja r i i p p u m a t t o m u u s . Tässä tulee mieleen k u v a , jossa pi ispa H e n r i k pitää jalkaansa L a l l i n pääl lä , n y t o n sitä vastaava pa ino pois te t tu h a r t e i l t a m m e ja v o i m m e hengit tää v a p a a m m i n . T a r k o i t a n tällä sitä, että elämä on paremrnin t u r v a t t u k u n on tiedossa itsenäisen a m m a t i n h a r j o i t t a m i n e n ja r i i p p u r n a t t o m u i i s . O l e m m e vuosikymmeniä eläneet ainaisen painostuksen alaisena. U h k a i l l a a n jos j o l l a k i n t a v a l l a . Jos j o k i n asia ei mene hammaslääkär in m i e len mukaisest i , t a i jos heidän l i i t tonsa saa j o n k i n asian päähänsä ja
9
haluaa ajaa sen lävitse, o l i se sitten k u i n k a epäoikenmukainen tahansa, n i i n o l i helppo v a i n sanoa " s i t t en ei tule t ö i t ä " . O l i k o tämä rei lua peliä, o l i k o tällä t a v a l l a h o i d e t t u o ike in kahden toisiaan tarv i t sevan a m m a t t i k u n n a n välisiä asioita? Saimme painostuksia ja uhkauksia osaksemme. S i l l o i n ei osattu antaa tarpeeksi arvoa , a r v o n antaminen p i t i t u l l a m u u a l t a ja sen a n t o i E d u s k u n t a . O l i m u u t e n p e r i n m i e l e n k i i n toista seurata asian käsit telyä eri portaissa ja eri t aho l ta a ivan sen t u n tumassa. Sanoisin, että vas tapuol i ei k a i h t a n u t ke ino ja , se a m p u i k o k o ajan " j ä r e ä l l ä " , m u t t a s i l t i o h i . M e i l l e sen sijaan r i i t t i " k e v y e m p i " , tasapuolinen ja asiall inen asennoituminen, joka t u o t t i tuloksen mikä o n k i n v a r m a s t i jokaisen tiedossa. M u t t a mitä n y t kuuluu? Vastaleirissä o l laan k o v i n k a t k e r i a asiallisesta ratkaisusta. Se on mielestäni a ivan turhaa . E i sillä rakenneta mitään, että edelleen yri tetään hammastekn i k k o j e n a m m a t t i k u n t a a mustamaalata monel la eri t a v a l l a k u t e n esim. hammaslääkär i Rauhamaa o n t e h n y t ja vanavedessä k u l k e n u t T a m pereen A a m u l e h t i on t e h n y t . Si l lä t o i m i n n a l l a tehdään v a i n k a r h u n palvelus hammaslääkär ikuntaa k o h t a a n . O n h a n m o n t a kertaa t o d e t t u , että kansakoulun k ä y n y t v o i o l la etevämpi k u i n v a i v o i n y l i o p p i l a s l a k i n saanut ja hammaslääkäriksi v a l m i s t u n u t , ei pitäisi mennä l i i a l l i s u u k s i i n halventavassakaan mielessä. E h k ä p ä Tampereen k a u p u n k i tekee v i i saasti nimittäessään johtavan kouluhammaslääkärin v i r k a a n j o n k u n m u u n k u i n hammaslääkärin , esimerkiksi h a m m a s t e k n i k o n . Se siitä. T ä m ä osoittaa sitä, että l i i k a on l i i k a a . O l i s i pyr i t tävä pysymään asiassa myöskin s i l l o i n , k u n on kysymyksessä hammastekniko i l l e myönnetyistä lisäoikeuksista keskusteltaessa.
Hammaslääkär i lehden n :o 1/64 o l i ; " K i r j e Suomen H a m m a s t e k n i k ko jen L i i t o n h a l l i t u k s e l l e " , jossa o l i a l l e k i r j o i t t a j a n a h a m m a s l ä ä k ä r i — h a m m a s t e k n i k k o E r k k i P u r o (ent. B ä c k m a n ) , siinä hän vuodatukse l laan y r i t t i saada jo ta in a ikaan. L u e t t u a n i sen totesin he t i , että se o l i k i r j o i t e t t u n a i v i n t ietämättömyydessä. As ianomainen ei ole selvillä täysin siinä main i tu i s ta asioista, eikä niistä vaikeuksista jo i ta j u u r i oppi las -kasvatuksen a la l la o l i . Mei l lä on arkistossa lukuisa määrä kir jelmiä k i r jeenvaihdosta, joka on k ä y t y asianomaisten v i rkamies ten kanssa o p p i -laskasvatuksessa, v a i o l i k o sekin meidän v i k a m m e , että a ikanaan k u r s seja järjestettäessä määrätyissä aineissa luennoi ts i jo iks i p y y d e t y t h a m maslääkäri t v a a t i v a t n i i n suuret p a l k k i o t , että asianomaiset k ie l täytyi vät hyväksymästä niitä ja maksamasta, j o n k a jälkeen vastaavat luenn o t p i d e t t i i n o m i n v o i m i n . E n p u u t u siihen y k s i t y i s k o h t a i s e m m i n , v a a n sanoisin, että k i r j o i t u s o l i eräänlainen purkaus johtuen silloisesta t i l a n teesta ja täl lä hetkellä post festum, joka ei ehkä anna aihetta edes vastata.
* s- :;-
L a i n t u l t u a hyväksytyks i o n o n n i t t e l u j a ja k i i t o l l i s u u d e n i lmauks ia v i r r a n n u t monel la er i t a v a l l a , omasta maasta sekä u l k o m a i l t a . O m i l l e
10
K E V Ä T J U H L A
L i i t o n ha l l i tus jär jestää kevät juhlan r a v i n t o l a O l y m -piassa L . B r a h e n k a t u 2, 4. 4. 64 alkaen k l o 19,30. l U a l l i s -k o r t i t ä 15 :—.
S i tovat i l m o i t t a u t u m i s e t 1 . 4. mennessä kir jeel l isesti L i i t t o o n ta i puhel imitse 15 679 /T ia inen , 773 3 7 7 / K a u t t o ta i 645 278/Peltonen. Samassa talossa k u i n r a v i n t o l a on myös h o t e l l i , josta v o i vara ta huonei ta . H u o n e v a r a u k s e t v o i i l m o i t t a a samassa yhteydessä. T i laukset h u o m i o i d a a n saapumisjärjestyksessä. R a v i n t o l a p a i k k o j a on v a i n 200.
T i l a t u t i l l a l l i s k o r t i t saatavana ovel ta .
kol leegoi l leni ha luan lausua p a r h a i m m a t k i i t o k s e n i huomioidessaan asian, ketään erikseen n imeämättä m u t t a ketään u n o h t a m a t t a , sekä n i i l l e , j o tka o v a t olleet asiassa m u k a n a . O l i todel la sydäntä lämmit tä vää k u n monel la eri t a v a l l a m u i s t e t t i i n raskaan työn p ä ä t y t t y ä . H u u m o r i a k i n o l i m u k a n a ja esim. V i l l e n terveinen o l i : " P i t t ä ä taistelus h u o l t o k i i t o i m i i " , k u n k a l a k u k o n lähetti . U l k o m a i l t a saapui runsaasti sähkeitä joista m a i n i t t a k o o n : Englannista: "Sydämel l i s immät o n n i t t e l u t Te i l le sekä kol leegoil lenne saavuttamanne suuren v o i t o n johdosta, joka on uusi v o i t t o I A Z : l l e " . D . M a x t e d Jones, sihteeri . Sveitsistä: " L i i t t o m m e nimissä lausun Tei l le sydämell is immät o n n i t t e l u n i menestyksenne johdosta, Bern in H a m m a s p r o t e e t i k k o j e n L i i t t o " . Tanskasta: " T a n s k a n hammasteknikkojär jes töt lausuvat täten sydämelliset o n n i t t e l u t . Yhte i s työval iokunta Leo K a e r a a " . Itävallasta: "Saadessani iloisen u u t i senne, ha luan I A Z : n puheenjohta jana ja omasta puolestani sekä m a a n i puolesta lausua p a r h a i m m a t o n n i t t e l u n i suuremmoisen menestyksenne johdosta, Hannes S t ib le r . " Tässä v a i n osa saapuneista u l k o m a a n sähkeistä. Myöskin on m u u t a m a t hammaslääkär i tk in esittäneet vi lpi t tömät onnit te lunsa, joista myöskin parhaat k i i t o k s e n i .
Lopputoteamuksena ihmette len suuresti hammaslääkäreiden j o h t o p o r taan asennoitumista kyseisessä asiassa.. O l i s i jo a ika ot taa l u s i k k a k a u n i i s t i käteen ja jälleen a lo i t taa y h t e i s t o i m i n t a tässäkin asiassa ja y m märtää asia o i k e i n . L i se ole r ikos , että kehittääkseen itseään haluaa suori t taa v a a d i t t a v a t kurssit . Päinvastoin siitä on hyötyä myöskin h a m maslääkärei l le , k u n h a m m a s t e k n i k k o on täysin selvillä asioista, j o tka koskevat myöskin jäl jennöksen o t toa , sovitusta y m . Y h t e i s t o i m i n t a ja toistensa ymmärtäminen on kul ta isen keski t ien a v a i n , ei kaikenlaiset uhkaukset eikä p a k k o t o i m e n p i t e e t .
Vie lä k e r r a n k i i t o k s e t kaikesta . E.maa
11
Tehokas kiinnitys tukipilareihin
primääri-ankkurin avulla
L. A. Rinn, Aarau/Sve i t s i
Tehokas k i i n n i t y s t u k i p i l a r e i h i n v a i k u t t a a suuresti i r t o s i l t o j e n suunnnitteluvaiheessa lopul l i sen työn käyttökelpoisuuteen. O i k e i n suunni te l lun työn edellytyksenä on pidettävä pr imääri -ankkurien o i keaa ki innitystä j ä y k k ä ä n basis-r u n k o o n . Pr imäär i -ankkur i l la t a r k o i t a m m e tässä tapauksessa m a t r i i seina o lev ia pääl lystet ty jä k r u u n u ja, täysvalet tu ja k r u u n u j a , tele-s k o o p p i k r u u n u j a , j u u r i k a p p o i h i n k y t k e y t y v i ä kiskoyhdistelmiä jms. Seuraavassa käsittelemme etupäässä tällaisiin töihin l i i t tyviä t e k n i l lisiä p u l m i a , j o t k a t u o t t a v a t v a i keuksia suunniteltaessa oikeaa ki innitystä t u k i p i l a r e i d e n ja r u n -kotyön väl i l lä .
K ä y t ä n t ö o n osoi t tanut , ettei k i i n n i t y s t u k i p i l a r e i h i n pelkästään i r r o i t e t t a v a n r u n g o n a v u l l a ole läheskään aina antanut t y y d y t t ä v ä ä tulosta. Rasitusteki jöistä johtuen o n vai l l inaisest i t ehty k i i n n i t y s t u k i p i l a r e i h i n jo lyhyessä ajassa a i heut tanut m u u t o k s i a k o k o rakenteessa. H a v a i n n o t , jo i ta on t eh ty valuproteesitapauksissa, antavat ajattelemisen aihetta . P a r e m p i i n t u l o k s i i n päästään te leskooppi-a n k k u r i e n a v u l l a . E t u - ja s i v u -hammasalueella v o i d a a n esteettisten v a a t i m u s t e n - m u k a a n pääl lys tää t e l e s k o o p p i - a n k k u r i t huomaam a t t o m i k s i .
G A E R N Y r n soveltamaa k i i n n i tysmenetelmää, jossa on sopival la t a v a l l a käyte t ty hyväksi u u d e n tyyppisiä ki innityselementte jä , v o i daan pitää erittäin tehokkaana ( i n -t e r d e n t a a l i - k i i n n i t y s ) . T ä m ä n menetelmän myönteisiä p u o l l a o v a t t a r k k u u s , v a r m a p y s y v y y s , oikea v o i m i e n j a k a u t u m i n e n sekä suuhy-gienia. O n mahdol l i s ta siirtyä " y l i s u u n n i t e l l u i s t a " rakenteista y k s i n k e r t a i s e m p i i n ja t e h o k k a a m p i i n r a t k a i s u i h i n .
Siltapilareiden erisuuntaisuus T u k i p i l a r e i d e n yhdensuuntais ta
minen p r e p a r o i n n i n yhteydessä saa usein a ikaan sen, että joudutaan l i i a k s i poistamaan ainetta, j o l l o i n k o k o t u k i h a m m a s heikkenee. S i l ta ra tka isu , jossa k a i k k i e n k i i n n i t y s -a n k k u r e i d e n yhdensuuntaisuus o n oikea, on vähemmän altis epäedull is i l le v o i m i l l e , j o t k a ras i t tavat k o k o rakennetta . Pahoissa tapauksissa on mahdol l i s ta t e k n i l l i s i n k e i n o i n k o r j a t a p i lare iden s u u n t a v i r -heet. Er i t tä in käyttökelpoisen menetelmän on kehi t tänyt Schwei-zer Ziirichistä. Si l tatekniikassa o n pidettävä va le t tua k r u u n u a p a r e m pana ratkaisuna k u i n rengas-k r u u n u a . K ä y t t ä e n hyväksi k a k -
K u v a 1. Vasen kuva: +6n mes. kallistuma. —
Oikeanpuoleinen kuva: Suuntavirhe oikaistu.
12
soisankkuria on m a h d o l l i s t a a i kaansaada " t e k n i l l i n e n yhdensuuntaisuus". (Katso k u v i a 1 ja 2.)
Menetelmä o n y k s i n k e r t a i n e n ja selväpiirteinen, joten sitä v o i d a a n h y v i n soveltaa n i i n k i i n t e i s i i n k u i n i r r o i t e t t a v i i n s i l ta tapauks i in .
K a k s o i s a n k k u r i n valmistamisessa a lkaa t e k n i l l i n e n vaihe sillä, että joko hopeo idun t a i k u p a r o i d u n jäl jennöksen m u k a a n v a l m i s tetaan hopeasta vanne, joka u l o t t u u okklusaalisesti ainoastaan p i l a r i n u l k o r e u n a a n saakka. S o v i t t a misen jälkeen suussa — ja m a h d o l lisen k o r j a i l u n jälkeen — otetaan l o p u l l i n e n jäl jennös. H o p e a v a n t e e n m u k a a n valmiste taan n y t osa-ankk u r i . Seuraavat työvaiheet : m u o v a i l e m i n e n , v a l a m i n e n , v i imeis tel y t a p a h t u v a t samalla t a v a l l a k u i n
1 - A
K u v a 2 . Kaksiosainen ankkuri Schtveizerin mukaan. A — siltasysteemin päällepano-suunta. B — yhdensuuntaistetun, valetun vanteen päällepanosuunta. C — yhden
suuntaistettu vanne (osa- ankkuri).
teleskooppitekniikassa. Joissakin tapauksissa lienee syytä tehdä a n k k u r e i h i n tarpeelliset ohjausurat . T ä m ä koskee v a r s i n k i n lyhyi tä pylvä i tä , joissa saattaa esiintyä epäedullisia k i e r t o m o m e n t t e j a .
J u u r i k a p p o j e n m u k a a n o t t a m i nen runkorakenteeseen sen jäykistämiseksi on kaikissa tapauksissa tarpeel l ista . Suoranainen j u u r i k a navien yhdensuuntais taminen on tosin m a h d o l l i s t a D e c k : i n menetelmän m u k a a n , — u p o t e t t a v a h y l s y , kesk i te t ty nasta — , m u t t a lienee k u i t e n k i n h a n k a l a m p i . E p ä suora yhdensuuntais taminen on mahdol l i s ta k o l m e n menetelmän a v u l l a . N ä m ä o v a t :
1 . Kaksiosainen a n k k u r i Schwei-zer in m u k a a n .
2. H y l s y k o t e l o H u s e r i n m u k a a n .
c
K u v a 3 . A — alusta kappoineen, B — hylsy ruu-
veineen, C — vertailu akseleiden suunnassa.
3. R u u v i b l o k k i Schubigerin m u k a a n .
H y l s y k o t e l o o n koneellisesti v a l m i s t e t t u r u u v i k i i n n i t t e i n e n l a i te, joka on t a r k o i t e t t u i r r o i t e t t a -v i a , j äykkiä s i l tarakentei ta v a r t e n (katso k u v a a 3). Schubiger o n
13
suunni te l lu t ki innitysmenetelmän, joka j akautuu kolmeen t y y p p i i n :
a) r u u v e i l l a ki innitet täviä k i s k o j a v a r t e n .
K u v a 4. Yksityiskohtainen kuva matriisista
interdentaaiikiinnityksineen.
K u v a 5. Sama tapaus kuin edeiiisessä kuvassa,
mutta kiinnitettävä osa matriisista "negatiivina" nähtynä.
K u v a 6. Yieisnäkymä kuvasta S, sama työ kuin
kuvassa 4 ja S.
b) r u u v e i l l a ki innitet täviä s i l to ja v a r t e n ,
c) r u u v e i l l a ki innitet täviä Jac-k e t - k r u u n u j a v a r t e n .
K a i k i l l e näil le t y y p e i l l e o n y h teistä Gerber in m u k a i n e n re tent io -s y l i n t e r i juottamistöineen. T ä s t ä menetelmästä saamme ratka isun moneen tapaukseen:
Näiden b l o k k i e n k i i n n i t y s t a p a h t u u kuvassa 3 esitetyn menetelmän m u k a a n . Juote t tava m a t r i i s i f ikseerataan opt imaal isen pääl le-panosuunnan m u k a a n ja juotetaan yhteen. — I r r o i t e t t a v a t e lementi t saatetaan lopull iseen asentoonsa ja yhdistetään r u n k o o n .
Interdentaali-liitos ja kiinnitys I n t e r d e n t a a l i - k i i n n i t y s ei tosin
ole ainoa ra tka isu , m u t t a e r i k o i sesti sen mater iaa l i tekni l l i sen k o n seption ansiosta se täyt tää seuraav a t v a a t i m u k s e t :
a) v a h v a t , p i tkät k i i n n i t y s a t a s -chementi t ,
b) suunhoidon k a n n a l t a helpost i p u h d i s t e t t a v a t p i l a r i t , erikoisesti n i iden reuna-alueiden,
c) p i e n e n t y n y t kor jaus tarve i r -roitettavassa proteesiosassa.
T a v a n m u k a i s t e n v a l m i s t a v i e n töiden jälkeen — jäl jennösten k u -p a r o i n n i n , hopeavanteiden v a l m i s tamisen ja yleis jäl jennöksen o t t a misen jälkeen — m u o v a i l l a a n p r i -määr iankkur i t sekä asetetaan hampaat . A n k k u r i o s a t sovitetaan suussa " r a a k a n a " . T ä m ä hammaslääkärin suor i t tama sovitus ja tarkastustyö suussa on h y v i n tär keä, koska mahdol l iset v i rheet hav a i t a a n jo alkuvaiheessa, j o l l o i n myöhempi suuritöinen muutos - ja kor jaustyö jää pois. T a r k k u u s p a -
14
r a l l e l l o m e t r i n k ä y t t ö on v ä l t t ä m ä töntä tällaisissa töissä (esim. Bach-m a n n : i n la i te ) .
E r i a n k k u r i r y h m i e n f ikseerami-nen k ä y h y v i n päinsä i t s e k o v e t t u -v a n a k r y y l i n a v u l l a vanhaan f i s -suraporaan. Sen jälkeen ne s i i rretään k o v a k i p s i b l o k k i i n . L o p u l l i nen tarkastus t a p a h t u u j u o t t a m i sen ja k i i l l o i t u k s e n jälkeen a l k u -peräismall i l la .
Itsestään selvää o n , että näissä töissä on n o u d a t e t t a v a erit täin suurta t a r k k u u t t a ja h u o l e l l i s u u t ta ( i tsekri t i ikkiä) .
Virheet tömät v a l u t , massojen o i kea oh je idenmukainen k ä y t t ö , o i keiden lämpöjen n o u d a t t a m i n e n esilämmityksessä y m o v a t ehdoton edel lytys työn onnistumisel le .
Käytännöllisiä esimerkkejä 1 . ( k u v a t 7, 8, 9, 10, 1 1 , 12 ja
13). Tukipiiarianaiyysi:
34- nastacarmichael 4-1- päällystettävä kruunu ohjausurilla 4-4 4-5 päällystettäviä kruunuja „ 4-7 kaksiosainen ankkuri, mcsiaalipuolel-
la ataschementtimainen liukuosa
K u v a 7. Uniiateraaiinen vapaapääteprotecsi,
alkutilanne.
K u v a 8. Primääri-ankkuritiianne, interdentali-kiinnitys +7, +5, +4 — 3 + , 4 + .
K u v a 9. Ankkuriryhmä vasemmalla puolella.
, .}i
K u v a 1 0. Ankkuriryhmä oikealla, osia yhdistä
vällä kiskolla.
M o l e m m a t tukipylväsryhmät o n o ikeal la l i i t e t t y j u o t t a m a l l a y h -dysk iskoon ( h y l s y - k i s k o y h d i s t e l mä) sekä y h d i s t e t t y v a l e t t u u n k i e -lena lusbyyge l i in . Y h d i s t ä v ä n ä n i -
15
K u v a 11. Oikeanpuoleinen ryhmä hukkaaiipuoieita
katsottuna.
K u v a 12. Irroitettava proteesiosa.
K u v a 13 . Yieisnäkymä koko työstä.
velenä vapaapäätesatulaan on k ä y t e t t y G a e r n y : n sarana-nivel tä . K o n s t r u k t i o on . t y y p i l l i n e n esim e r k k i kehityksestä proteesisuun-nittelussa tällaisissa töissä.
2. ( k u v a t 14, 15, 16, 17, 18 ja 19).
Tukipiiarianaiyysi: + 1 päällystettävä kruunu ohjausurilla 4-3 Richmondkruunu kiinnityksineen 14- päällystettävä kruunu ataschement-
teineen 3 4- (sama)
K u v a 14.
A l k u t i l a n t e e n näemme kuvassa 14. T e k n i l l i s i n k e i n o i n o n saatu a ikaan suhteellisen h a r m o o n i n e n ryhmä etualueella 3-(- 2-|- l - j + 1 + 2 + 3 .
^ / 3 + muodostaa tosin v i p u o m i -naisuuksi l taan epäedullisen k i i n -n i t t i m e n . Nive l inä o n käyte t ty B M B niveliä. L o p p u t u l o s tässä työssä o l i erittäin hyvä n i i n esteettisesti k u i n t o i m i n n a n k i n k a n n a l t a .
K u v a 15 . Päämaiii hopeakappoineen.
16
I
f
K u v a 16. Kiinteä siiianosa, yieisnäkymä. 1
K u v a 17. Kisko sisäpuolelta nähtynä.
w K u v a 18.
Nivelproteesi yhdistettynä, kitalakilevy Cr/Co seoksesta.
Pilareissa -|-4 -|-3 ja 6-|- 7 - f k i i n n i t y s jär jestetty i n t e r d e n t a a l i -l i i tännän a v u l l a . I r r o i t e t t a v a osa jää siltamaiseksi. lenosan v e t ä y t y -
K u v a 19. Työ edestäpäin nähtynä.
3. ( k u v a t 20, 2 1 , 22) .
Tukipiiarianaiyysi: 4-2 juurikappa 4-4 4-3 päällystettäviä kruunuja
ataschementteineen 14- juurikappa 44- päällystettävä kruunu ataschement
teineen 64- (sama) 74- täysvalettu kruunu
K u v a 2 0. Tilanne maliiiia nähtynä.
misen t a k i a etualueella o n fasetit edessä keinoikenellä ( h u u l i t u k i ) .
Yleensä tällaisissa i r ro i te t tavissa silloissa on o l t a v a määrätynla is ta k i t k a a niissä kohdissa, joissa i r t o -si l ta k i i n n i t t y y t u k i p i l a r e i h i n . L i i a n t i u k k a ei k i i n n i t y s saa o l l a , m u t t a toisaalta p o t i l a a n on t u n -
17
K u v a 2 1. Yieisnäkymä runkorakenteesta.
K u v a 22 . Yieisnäkymä irroitettavasta kisko- ja
atachementtisiiiasta.
net tava v a r m u u t t a s i l lan p y s y v y y teen nähden. A r v o k k a a n a ke inona tällaisen k i i n n i t y s k i t k a n a ikaansaamiseksi suosittelemme v a l m i i n r u n g o n kul taamis ta . Täl lö in l i u k u -k i inn i tyse lement t i en sisäpinta pe i t t y y ohuel la k u l t a k e r r o k s e l l a , ja k i i n n i t y s on v a r m a a . K u l t a u s v o i tapahtua sähkö-galvaanista menetelmää käyt täen . N e k o h d a t työstä , joiden kul tauksen aiheuttamaa lisäystä ei haluta* v o i d a a n peittää suoja lakal la .
Käännös: Das Dentai Lahor No 9/63.
Hammaslääketieteen kuvahistoriaa
Tietoja alan kehityksestä viiden vuosituhannen takaa. Teos ilmestynyt kansainvälisen hammasiääkärikongressin aikana Kölnissä 1962.
Teoksen teki jät o v a t katsoneet tarpeelliseksi valaista hammaslääketieteellisen alan kehitystä v u o s i tuhansien aikana m o n i l l a k u v i l l a , j o tka käs i t tävät hammashoi toa k a u t t a a iko jen . Er i t tä in vala isevin k u v i n esitetään n i i n hoitovälineitä k u i n senaikaisia h o i t o k e i n o j a k i n . O n h y v i n mie lenki in to is ta seurata, m i t e n ihmiset muinais ina a ikoina mitä er i la is impia p o p p a konsteja, suunhuuhte lur i tuaale ja ja lo i tsu ja hyväks ikäyt täen o v a t yri t täneet poistaa hammassäryn a iheut tamia tuskia . O n selvää, että sen ajan olosuhteissa suori tetut hampaiden poistot , j o l l o i n ei anatomisia ja fysiologisia t ie to ja j u u r i o l l u t , p u h u m a t t a k a a n hygienisistä vaat imuksis ta , a i h e u t t i v a t mitä s u u r i m p i a v a m m o j a suussa.
Vasta myöhemmin k e k s i t t i i n erilaisia ke ino ja , jo i l la y r i t e t t i i n k o r v a t a menetetyt hampaat . V a r s i n k i n etuhammasalueella y r i t e t t i i n kosmeettisista syistä pa laut taa p o t i l a a n ulkonäkö ennalleen. Babyloniassa ja Egyptissä ei ole tehty sellaisia löytö jä , joista ol is i v o i t u päätel lä siellä y r i t e t y n k o r v a t a menetetyt hampaat jonkinnäköi sillä proteeseilla.
Muina ise t e t ruski t (v . 600—400 e .Kr . ) o v a t tosin erinomaisesta kullankäsit telytaidostaan johtuen valmistaneet eräänlaisia hammasproteeseja, joissa käytet t i in joko
18
o m i a ta i eläinten h a m p a i t a . T ä l laiset proteesit o l i t ehty n i i t t a a m a l l a kul las ta . Mistään hammas-tekni ikas ta varsinaisessa mielessä ei k u i t e n k a a n v o i d a p u h u a , koska k y s y m y s on harvois ta ha ja tapauk-sista.
Kesk ia ja l la , j o l l o i n arabialaiset tekivät hyökkäyks iään Ranskaan ja Espanjaan ( n . v u o n n a 1000 j . K r . ) h a r j o i t e t t i i n kyl lä hammashoi toa ja hammaskiven poistoa, m u t t a proteeseista ei m a i n i t a vielä mitään.
17. vuosisadalla, j o l l o i n k u k o i s t i v i lkas hovielämä, k a t s o t t i i n " p a remmissa piireissä" v ä l t t ä m ä t t ö mäksi kosmeettisista syistä täy t tää hampaistossa o levat a u k o t k e i n o tekois i l la , primiti ivisi l lä proteeseilla.
Y r i t e t t i i n löytää aine, josta v a l mistet tu ja proteeseja v o i t i i n suun l i m a k a l v o j a ärsyt tämät tä pitää. N o r s u n l u u h a v a i t t i i n (siihen a i kaan) tällaiseksi aineeksi parha i ten sopivaksi . T ä t ä o l i v i lkastuneen m e r e n k u l u n ja Afr ikassa h a r j o i t e t u n norsunluunmetsästyksen ansiosta ri ittävästi saatavissa E u r o o passa.
Vielä ei t u n n e t t u jäl jennöstä e i kä m a l l i n va lmis tamis ta . O l t i i n p a sitä mieltä, että suussa vielä jäl jellä olevat terveet hampaat o l i v a t proteesin valmistuksen tiellä ja m u r r e t t i i n nekin pois. Vasta k u n haavat o l i v a t parantuneet , a l k o i hammaskäsityöläisen vaikea työ . Tällaiset proteesit täyt t ivät tosin omal la tava l laan tehtävänsä p o t i laan ulkonäköä parantavassa m i e lessä, m u t t a puhumiseen ne eivät oikeastaan kelvanneet , syömisestä
p u h u m a t t a k a a n . Sen ajan i h m i s parat j o u t u i v a t sammaltamaan suu melke in sul jet tuna ja ennen syömistä nämä h a m m a s k o r v i k k e e t o t e t t i i n oit is pois suusta.
T u n t u u melkeinpä käs i t tämät tö mältä , ettei siihen a ikaan t u l l u t mieleenkään ajatusta k i ta levystä , jo l la ol is i saatu a ikaan i m u v a i k u -tus.
Japanilaiset o v a t 18. vuosisadan alussa valmistaneet omat proteesinsa kovasta puusta veistämällä . T ie tämät tä mitään Fauchardista , Bourdet is ta , Delabarresta , P f a f f -ista y m . japanilaiset tekivät p r o teesinsa a l u n p e r i n isolla k i t a l e v y l -lä varus te t tuna . E t u h a m p a a t teht i i n vaaleista kivistä , j o t k a m u o t o i l u n jälkeen k i i n n i t e t t i i n l e v y y n har t s i l l a . P u r u p i n n a t takahammasalueella k o r v a t t i i n veistämällä p u u h u n leveät p i n n a t .
Vähitel len t u l t i i n myös siihen tulokseen, ettei vielä jäl jel lä olev i a h a m p a i t a pitäisikään poistaa, vaan yritettäisiin ki innit tää k o r v a t t a v a osa n i i h i n . N i i n p ä v a l m i s t e t t i i n n o i n 1800 - l u v u l l a norsunluusta proteeseja y h d e s t ä k a p paleesta veistämällä , joissa o l i
K u v a 1. Nauhaproteesi kullasta. Vasikanhammas kiinnitetty niittaamalla. (Löydetty Cor-neto'sta, Etruuriasta. Peräisin n. vuodelta
500 eKr.
19
omien hampaiden ympäri u l o t t u v a t pinteet ta i a u k k o omia h a m pa i ta v a r t e n . N ä i n saavute t t i in h u o m a t t a v a parannus proteesien kestävyydessä.
V i h d o i n k e k s i t t i i n kokoprotee sien valmistus , joissa y lä - ja alaleuan proteesi k i i n n i t e t t i i n t o i s i i n sa spiraal in a v u l l a . N ä m ä spiraa l i t p a i n o i v a t proteesit ikeniä vastaan, j o l l o i n syöminenkin kävi h u o m a t tavast i p a r e m m i n päinsä.
N o r s u n l u u h a m p a a t , jo iden m a l l i ei vähitellen enää t y y d y t t ä n y t n i i d e n k ä y t t ä j i ä , k e k s i t t i i n m y ö h e m m i n k o r v a t a h y v i n säilyneillä l u o n n o n h a m p a i l l a . N i i t ä m y y t i i n sen ajan apteekeissa. N ä m ä k i i n n i t e t t i i n l e v y y n siten, että juuren poissahaamisen jälkeen hampaaseen p o r a t t i i n reiät. Nä ih in asetett i i n h i c k o r y -puiset nastat, j o tka l i i t t ivät hampaat l e v y y n . Puunas-to jen t u r v o t t u a kosteuden v a i k u tuksesta hampaat pysyivät k i i n n i levyssä, m i l l o i n kosmeett inen v a i kutus p a r a n i suuresti. Sementt iähän ei siihen aikaan vielä t u n n e t t u .
Sen m u k a a n k u n tällaisten h a m masproteesien kysyntä kasvo i , l i sääntyi niitä v a l m i s t a v i e n h a m -
K u V a 2. Yläproteesi puunastoilla, oikeiden iuon-nonhampaiden kiinnitystä varten (n.
1830).
K u v a 3. Irroitettava kuitaproteesi juottamaiia
kiinnitettyine mineraaiihampaineen (dents mineraiis) noin vuodelta
1840.
masta i te l i jo iden lukumäärä. K u n v i h d o i n a iko jen kuluessa k e k s i t t i i n jäl jennösmenetelmä ja kipsistä ta i r ikkimassasta va lmis te t tava m a l l i , a l k o i pakote t tu jen k u l t a l e v y j e n v a l m i s t a m i n e n . T ä m ä on hovi lää-käri P h i l i p p P f a f P i n ( v . 1711 — 1766) ansiota. Posl i inista v a l m i s te tut hampaat k i i n n i t e t t i i n j u o t t a m a l l a ja monien a lkuvaikeuks ien vo i t tamisen jälkeen t u l t i i n n y k y i siä h a m p a i t a h u o m a t t a v a s t i lähemmäksi . Par i is i la inen hammaslääkäri Dubois de Chemant t o i Lontoosta käsin k a u p p a a n ensimmäiset "mineraa l i -pas ta h a m p a a t " . A p t e e k k a r i Duchateau o l i sitä ennen yr i t tänyt samaa, m u t t a epäonnis tunut .
Ammatt imiehenä de C h e m a n t ' -i l l a o l i parempaa onnea. H ä n sai pa tent in hammaskeksinnölleen ja tehdasmainen valmistus saattoi a l kaa. T o i n e n par i i s i la inen hammaslääkäri , nimeltään F o n z i , ei b l o k ki -hammaskeksinnöUään ( v . 1880) saavuttanut samaa menestystä. Näiden v a l m i s t a m i n e n ei k a n n a t -
20
t a n u t , koska ne kosmeettisessa mielessä o l i v a t huonossa asemassa. V i h d o i n s i i r t y i luonnol l i s ten h a m paiden valmistus amerikkala is ten käsiin. (SS W h i t e )
N y t o l i t ie a u k i käyttökelpoisen ja kosmeettisessakin mielessä t y y dyt tävään hammasproteesin l u o miseen. H a m m a s t e k n i k k o j e n a m m a t t i k u n t a perustuu näihin edellä-m a i n i t t u i h i n keksintöihin. A m e r i kassa edis ty i a m m a t t i nopeasti . Jo v u o n n a 1838 peruste t t i in ensimmäinen College of D e n t a i Surgery, t a r k e m m i n sanottuna Bal t imores -sa. Jo v u o n n a 1855 v a l m i s t e t t i i n D w i n e l l i n toimesta ensimmäiset k u l t a s i l l a t , j o i h i n m i n e r a a l i h a m -paat k i i n n i t e t t i i n j u o t t a m a l l a .
Pian tämän jälkeen va lmis te t t i i n ensimmäiset stanssatut k r u u n u t . K u n 1855 a v a u t u i kautsun k ä y t ö n keksimisen jälkeen m a h dol l i suudet proteesien v a l m i s t a m i seen laajoi l le p i i r e i l l e , j o t k a tähän saakka eivät voineet a jate l lakaan proteesien kustantamista itselleen, pääsi proteeseja v a l m i s t a v a a m m a t t i k u n t a k i n laajenemaan ja keh i t tymään toden teol la .
Valokuvat: Hammaslääketieteen historian tutkimuslaitoksesta.
Käännös: Das Dentai Lahor lehdestä No 12/63.
" H A M M A S T E K N I K K O " - lehden seuraava numero ilmestyy kesäkuun puolessa välissä. Tähän numeroon aiottu aineisto pitää olla toimituksessa toukokuun 20 p.ään mennessä.
T o i m i t u s
Kertavalumenetelmä
H a m m a s t e k n i k k o Werner Rusch, H a m p u r i
Ker tavalumenete lmän hyväks i k ä y t t ö ra t iona l i so i sekä he lpot taa n i i n hammaslääkär in k u i n t e k n i k o n k i n työ tä . 1) E i yksinäisten k r u u n u j e n sovit telemisia . — 2) E i eri kipsi jäl jennöstä s i l lan osien y h -teenjuottamista v a r t e n . — 3) E i a ikaavievää va lumassamal l in v a l mistamista . — 4) E i juot tamis ta . — T ä m ä n menetelmän hyväks i k ä y t t ö edel lyttää k u i t e n k i n e r i t täin t a r k k a a ja huole l l i s ta työtä kaikissa työvaiheissa. .
U u d e t kumi-elast iset jä l jennös-massat, perustuen joko s i l i k o o n i t a i Thikol-perusaineeseen o v a t h y v i n huomattavassa määrin he lpot taneet jäl jennösten o t toa i n l a y -k r u u n u sekä si l tatöitä v a r t e n . Y h dessä Di -Lok-menete lmän kanssa ne tekevät mahdol l iseksi k e r t a v a -l u n s i l ta tekni ikassakin .
Jäljennösmenetelmä
T u k i h a m p a i d e n p r e p a r o i n n i n jälkeen otetaan alginaatt i jä l jennös, jonka m u k a a n valetaan k i p s i m a l l i . T u k i h a m p a i d e n c e r v i k a a l i r e u -nat syvennetään hieman k i p s i m a l lissa sekä m u o v a i l t a v a p i n t a pää l lystetään 0,4 m m vahvuise l la v a -halevystä m u o v a i l t a v a l l a p i n n a l l a .
T ä m ä n jälkeen va lmis te taan henki lökohtainen l u s i k k a i tseko-vet tuvasta akryyl is tä m a l l i n p ä ä l le. Radeeraamalla p i d e n n e t y t cer-v i k a a l l r e u n a t t ä y t y y t u l l a h e n k i lökohtaisessa lusikassa näkyvi in .
21
j o t ta l o p u l l i n e n jäl jennös ol is i n i is tä k o h d i n m a h d o l l i s i m m a n t a r k k a .
Ennen jäl jennöksen o t tamis ta on t u k i h a m p a i d e n g ingivaa l i reunat p o t i l a a n suussa saatava v a p a i k s i , koska elastinen jäl jennösmassa ei työnnä hammasl ihaa tarpeeksi syrjään. T ä m ä t a p a h t u u parhai ten siten, että joko s i n k k i k l o r i i d i - t a i adrenaal i ini l iuokseen kastettua p u m p u l i l a n k a a työnnetään h a m paan kaulaosien ja hammasl ihan väli in. Es imerk iks i G I N G I - P A K sooii tähän tarkoi tukseen h y v i n . 5—8 m i n . k u l u t t u a poistetaan aineeseen kastetut t a m p p o o n i t , j o l l o i n v o i d a a n ryhtyä jäl jennöksen-o t t o o n .
Väliaikainen silta Jo t ta s i l t a p i l a r i t eivät p i e n i m
mässäkään määrin pääsisi v a l m i s tusvaiheen a ikana m u u t t a m a a n asentoaan, on aiheellista valmistaa väl iaikainen s i l ta .
Tekniikka E n n e n k u i n t u k i h a m p a a t prepa
r o i d a a n , otetaan alginaatt i jä l jennös, joka säilytetään kosteana. H a m p a a t t o m a t k o h d a t jä l jennöksessä koverre taan yhtä syvälle k u i n jäl jelläolevien hampaiden pa inamat jäl jet . Senjälkeen k u n t u k i h a m p a a t on p r e p a r o i t u , täyte tään alginaatt i jäl jennös A u t a k r y -l a a t i l l a ja asetetaan jälleen suuhun. E n n e n k u i n A u t a k r y l a a t t i k o v e t t u u täysin, poistetaan jäl jennös suusta sekä valmiste taan väl iaikainen s i l ta , joka saa tukea p i lare i ta v a l m i s tusvaiheen a ikana.
Mallin valmistaminen Oi-Lok -menetelmän mukaan
T ä m ä t e k n i i k k a tekee m a h d o U i -
K u v a 1. Vaha-preparoitu kipsimalli.
seksi aikaansaada työmal le ja , j o t ka v o i d a a n i r r o i t t a a osi in t a r k k u u den s i l t i kärs imättä .
1 . K u u l a k ä r k i k y n ä l l ä piiretään jäl jennökseen jokaisen hampaan kesk ikohdan k a u t t a jäl jennöksen reunaan saakka v i i v a t . T ä m ä on tärkeätä p i l a r i k a n n a t t i m i e n sovi t tamista v a r t e n ( D o w e l - P i n s ) .
2. Sekoitetaan tarpeel l inen määrä erittäin k o v a a kipsiä ( V e l - M i x -Stone, — sekoitetaan aika paksuksi) ja täytetään jäl jennös 3—5 m m y l i hammasliha-alueen tällä k o v a -kipsillä. T ä m ä t a p a h t u u pieniä määriä kipsiä käyt täen v i b r a a t t o -r ia hyväks ikäyt täen . K ä y t ä m m e kannat in-nas to ja ( D o w e l - P i n s ) , jo t ta saisimme aikaan erillisiä osamal le ja . Keskelle jäl jennöksessä o l e v i i n h a m m a s k u o p p i i n asetamme n y t nastat p i i r r o k s i a hyväks i käyt täen . Nasto jen on ehdot tomasti o l t a v a yhdensuuntaisia . Jotta vo is imme varmistaa nastojen oikean yhdensuuntaisuuden, asetamme ne k i p s i i n vasta si t ten, k u n k i p s i on sen v e r r a n jäykis tynyt , ettei nastojen asento itsestään pääse m u u t t u m a a n .
Distanssirenkaat asetamme sella is i in k o h t i i n , joissa m a l l i n
22
K u v a 2. Henkilökohtainen lusikka.
K u v a 3.
Merkeillä varustettu kumi-jäljennös.
e r o i t t a m i n e n osi in ei ole tarpeel l is ta .
3. Kannat innas to jen päiden y l i asetamme 3 m m vahvuisen vaha-suikaleen, kos tutamme k o v e t t u neen k o v a k i p s i n ja va lamme t o i -senvärisellä kipsillä l o p u t . K i p s i n täydellisen kovet tumisen jälkeen avaamme jäl jennöksen. K ä y t t ä e n o h u t t a 2/0 sahanterää sahaamme jokaisen hampaan k o h d a l l a m a l l i n a u k i toiseen kipsikerrokseen saakka.
Sahauksien on o l t a v a koht i suor i a , jo t ta v o i m m e i r r o i t t a a m a l l i -osat nastojen varassa päämall is ta .
4. T y ö m a l l i sekä vas tamal l i asetetaan ok luus ioon . O n tarkaste t ta v a , että pienet e r i l l i s m a l l i t i s tuvat
K u v a 4. Ensimmäinen valu kannatinnastoineen ja
distanssirenkaineen.
K u v a 5. Päämaiii eriiiisine osamaiieineen.
v a r m a s t i p a i k o i l l a a n . Y lä leuan s i l -tatapauksissa on aiheellista k i i n n i t tää e r i l l i s m a l l i t k lebevahal la pää-m a l l i i n , että ne pysyisivät p a i k o i l laan työtä a r t i k u l a a t t o r i i n k i p s a t -tassa.
5. T u n n e t t u tosiasiahan o n , että vahaan muodostuu jännityst i la sitä kuumennettaessa ja m u o v a i l t a essa. T ä m ä n epäkohdan e l i m i n o i miseksi pääl lystämme t u k i p i l a r i t ohuel la vihreällä l e v y n muodossa saatavalla v a l u v a h a l l a , paksuudel taan 0,3 m m . K o s k a tämä vaha o n pehmeää ja helpost i m u o v a i l t a v a a , ei l i i a l l i n e n k u u m e n t a m i n e n ole tarpeel l is takaan. Sekä e r i l l i s m a l l i t e t tä kannatusnastat eristetään en-
23
K u v a 6. Pilarit vahakappoineen.
K u v a 7. Muovailtu silta vahassa.
nen vahatyöhön ryhtymistä sopiv a l l a eristysaineella. Er lUismal l ien eristäminen on tarpeen er i osasten i r r o i t t a m i s e n helpottamiseksi pää -m a l l i l t a .
Pilareissa o levan pehmeän v a h a kerroksen päälle m u o v a i l e m m e n y t k r u u n u t k o v e m m a l l a ja sit-keämmällä vaha l la . Vierekkäin olevat k r u u n u t yhdistetään t o i s i i n sa ja senjälkeen on väl ihampaiden m u o v a i l u n v u o r o .
Varsinaiseen m u o v a i l u t e k n i i k -kaan emme tässä y k s i t y i s k o h t a i sesti p u u t u .
Tämän muovailutekniikan edut
1 . Jänni tykses tä vapaa v a h a -k r u u n u , joka allemenevien osien k o h d a l l a joustaa.
2. N o p e a m u o v a i l u i l m a n k o -vertelemisia ja s i l t i k e v y t .
3. T a r k k a istuvuus hampaan kaulassa, — ohuet k r u u n u n reunat .
V a l u k a n a v i e n kiinnittämisen jälkeen i l m a a n t u u s i l lan kaareen väistämättömäst i jännitystä . T ä män poistamiseksi upotetaan työ malleineen 40 C asteiseen veteen. M u u t a m a n m i n u u t i n k u l u t t u a on vaha k a u t t a a l t a a n lämmennyt . O t a m m e työn poisvedestä ja annamme sen jäähtyä samalla pa inam a l l a työtä kevyest i ja tasaisesti m a l l i l l a . Edel lämainitusta y l i m ä ä räisestä työstä on h y ö t y ä , joten se k a n n a t t a a . K e r t a v a l u n jälkeen työ i s tuu täysin ta rkas t i i l m a n juot te -lemlsia.
(Jatk. seur. num.)
M e r k k i r i n t a a n !
Suomen Hammasteknikkojen Liit
to r.y:n rintamerkkejä saatavana
jatkuvasti rahastonhoitajalta.
24
Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y:n Avustuskassan
toimintakertomus vuodelta 1963 Avustuskassan 13. toimintavuosi näyt
tää pöytäkirjoihin tehtyjen merkintöjen mukaan seuraavalta: Hallitus
Avustuskassan hallituksessa ovat olleet: Mauno Elomaa puheenjohtajana Erkki Lappi varapuheenjohtajana Ilmari Waaraia, Avustuskass. hoitajana Erkki Olavi Vuori sihteerinä sekä Kauko Tiainen varajäsenenä.
Kokoukset Avustuskassan varsinainen kokous pi
dettiin tammikuun 26 päivänä 1963 H e l singissä 20 jäsenen läsnäollessa. Hallitus on kokoontunut 7 kertaa ja pöytäkirjoissa on 59 pykälää.
Avustuskassojen Yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 6. 2. 1963 edusti kassaa Mauno Elomaa. Tilintarkastajat
Tilintarkastajina ovat olleet hammasteknikko Atie Semenius Suomen H a m masteknikkojen Liitosta ja ulkopuolisena asiantuntijana ekonomi R. Helien. Jäsenistö
Kassan jäsenmäärä oli kuluneen toimikauden lopussa 154 henkilöä, joista
Al-iuokkaan kuuluvia 46 A2- „ „ 18 B l - „ „ 64 B2- „ „ 18 Hautausavustuksen osalta kuuluvia oli
8. Uusia jäseniä on liittynyt 6. Kuolemantapauksia on ollut 1 ja eronneita 6. Maksuiuokkasiirtoja on ollut 1.
Jäsenmaksut on peritty varsinaisen kokouksen päätöksen mukaan kerran vuodessa postisiirron välityksellä. Jäsenmaksuja on kertynyt mk 2.583:61, joista on
saatavia vuodelta 1963 mk 85:80. Maksut on suoritettu tyydyttävästi. Avustukset
Avustusmaksuja on suoritettu 225 päivältä yhteensä mk 1.398:— joista on sai-rausavustuksia 141 päivältä 630:—, yl i määräisiä sairausavustuksia 84 päivältä mk 168:— ja hautausavustuksia mk 600:—. Talous
Kassan taloudellinen asema ja tilikauden tulos selviävät liitteenä olevista taseista. Tilinpäätöksen osoittama ylijäämä mk 1.588:89 ehdotetaan siirrettäväksi sääntöjen mukaisesti iisäavustusrahas-toon.
Todettakoon tässä yhteydessä, että korkotuotot ovat ylittäneet yleiskulujen määrän.
Lisäksi hallitus ehdottaa sääntöjen 21 §:n mukaisesti iisäavustusrahaston varoista erotettavaksi mk 1.000:— vuoden 1964 ylimääräisiä avustuksia varten, joista sääntöjen 17 §:n mukaan voivat kaikki sairausavustuksen tarpeessa olevat päästä osallisiksi.
Avustuskassa on kertomusvuonna jälleen saanut O y Dentaidepot Ab:itä mk 150:— lahjoituksen. Rahastot
Avustuskassan rahastot ovat edellä olevien siirtoehdotusten jälkeen seuraavat:
vararahasto mk 2.500:—
iisäavustusrahasto „ 15.522:77
yhteensä mk 18.022:77
Helsingissä tammikuun 25 päivänä 1964.
S U O M E N H A M M A T E K N I K K O J E N L I I T T O r.y:n A V U S T U S K A S S A
H a l l i t u s : Mauno Elomaa Ilmari Waaraia puheenjohtaja Avust.kass. hoittaja Erkki Lappi E. O. Vuori
varapuheenjohtaja sihteeri
25
TYÖVOIMAA TARVITSEVAT JA TYÖPAIKKAA VAILLA OLEVAT. TIEDOITTAKAA SIITÄ SUOMEN HAMMASTEK-NKKOJEN LIITOLLE. Os. on A rkad ianka tu 14 B 30, Helsinki.
U R H E I L U A
Keilailun kotiratokilpoilut joulukuussa 1963
1. M. Rikkonen 780 P V:koski 2. M. Laine 775 P V-.koski 3. E . Miettinen 760 p Kuopio 4 . L . Ajanto 712 P Helsinki 5. K . Engvist 707 P Helsinki 6. S. Lindberg 703 P Lahti 7. V. Rahkonen 691 P Kuopio 8. J . Paukku 690 P Kuopio 9. H . Mustonen 675 P V:koski
10. G . Levander 1172 P Helsinki 11. Pertti Alho 667 P Helsinki .12. A . Semenius 664 P Helsinki 13. T . Rusanen 659 P Helsinki 14. T . Mäkinen 654 P Helsinki 15. K . Tiainen 654 P Helsinki 16. H . Ketonen 651 P V:koski 17. R. Liljavirta 648 P Kuopio 18. T . Kanerva 646 p Kuopio 19. M. Pitkänen 628 p Kuopio 20. H . Salo 626 P V:koski 21. K . Reinikainen 589 P Helsinki 22. K . Ikonen 547 P Varkaus 23. Reijo Alho 521 P Helsinki 24. V . Koistinen 482 P Varkaus
J Ä Ä P A L L O - O T T E L U , hammasteknikot—kultasepät pelattiin 29. 2. 1964 Pallokentällä ja ottelu päättyi 2 — 7. Hammas O y die kiitosmaininta kustannusten suorittamisesta.
H E N K I L Ö T I E T O J A
50 vuotta täytti 3. 1. 1964 hammasteknikko Lino Mäkelä.
50 vuotta täytti 10. 1. 1964 hammasteknikko Taisto Montonen.
50 vuotta täytti 4. 3. 1964 hammasteknikko Lars Lundell.
50 vuotta täyttää 1. 5. 1964 hammasteknikko Mauno Kaiiiovaara.
50 vuotta täyttää 11. 6. 1964 hammasteknikko Arvo Huuskonen.
Merkkipäiväänsä viettäneille ja viettäville lämmin kädenpuristus ja sydämellinen onnittelu.
S A A R T O
KIERTOKIRJEESSÄ JULIS
TETTU SAARTOTOIMEN-
PIDE HAMMASLÄÄKÄREI
DEN OMISTAMIIN LABO
RATORIOIHIN NÄHDEN
ON EDELLEEN VOIMASSA.
LIITON KIRJASTO on köytet-
tövissösi. Katso tarkemmin
Hammasteknikko-lehteä
No 1/63.
26
STELLON
R A P I D
KYLMÄ-KORJAUS AI N E
I H A S T U N U T tulokseen
KÄTEVÄ R i i t t ä v ä työaika , y k s i n k e r t a i n e n t e k n i i k k a
NOPEA Työstövalmis 15 minuut issa sekoittamisen jälkeen
LUOTETTAVA Ohjeen m u k a a n k ä y t e t t y n ä ehdot tomast i " h u o k o s e t o n " ja vär in pi tävä
S u o 1
AMALGAMATED DENTAL TUOTE Amaigamated Dentai Trade Distributors, Ltd. London W 1
D E N T A L D E P O T a b L . R a n t a 2, H e 1 s i n k i
Degulor M pysyy hienorakeisena
DEGULOR M
Ylikuumennut 3 tak. 10 tak. 30 tek.
vanhamman tyyppinen platlnakuHa
DEGULOR-ryhmän koviin valuseoksiin eivät vaikuta pienehköt virheet tekniikassa
D E G U L O R M:n valukappaleet pysyvät hienorakeisina, vaikka seosta erehdyksessä kuumennettaisiin liikaakin
®
DEGULOR-aikamme hammaskulta
Pyytäkää lisätietoja toiminimeltä
H A M M A S V A L I N E O Y • H E L S I N K I
D E G U S S A Asema-aukio 2 C • puh. 12623
28
VARMA LUOTETTAVA Memmert- polymerisointikaappi
Kolme eri kokoa:
Pol 2/6 Kahdelle byygelille (6 kyvettiö)
Pol 4/12 neljälle byygelille (12 kyvettiä)
Pol 4/12 h neljälle isolle byygelille
T t t v a l n a u t o m a t i s o i t u
i i i a s i s o i c a o i o i n e i
l i m l •••••I
H A M M A S V Ä L I N E O Y
HELSINKI — ASEMA-AUKIO 2 C — PUH. 12623
29
K u u l u i s i a J o I o - t u o t t e i t a
Vihdoinkin hyvä ja huokea mallisementti
"SAPHIR" Jacket- ja krunnntappeihin ym.
>^ kutistumaton
>^ kovista kovin
>^ nopeasti kovettuva
>^ helppo sekoittaa
Myydään edullisesti myös kiloittain!
J o i a-hiomakiviä esimerkiksi terästöihin —
huokeita ja hyviä
O Y H A M M A S - J A S A I R A S T A R V I K E H e l s i n k i T a m p e r e T u r k u
p . 5 2 3 5 6 p . 2 9 1 1 7 p . 2 9 5 1 5
Yksinmyynti:
30
C 1 ^ I I I f i M valukulta, jonka kliiniset ominaisuudet
" IVU I I I I ovat verrattomat
Vaativa ammattimJes valitsee
C-kullan joka on helppo voioo.
jonko kestävyysominaisuudet ovat tunnustetut.
jonko korkeimmon mahdollisen homogenisuuden on-siosto on suuoiosuhteisso kestävä jo värinsä pitävä.
joko enemmän kuin 25 vuoden ajon on ollut erinomaisten kliinisten ominoisuuksienso onsiosto ammattimiesten eniten arvostama valukulta.
joko voimistetaan nykyaikaisin menetelmin ja jatkuvan tarkkoilun alaisena ja joka luonnallisesti täyttää A.D.A.:n erittelyn N:a 5 vaatimukset.
C-kulla toimitetaan käytännöllisessä 25 g sisältävässä pakkauksessa tai pienemmissä erissä.
Ab John Sjöding, Tukholma
° Y D E N T A L D E P O T a b
Valmistaja:
Suomessa:
fyt voitte valita . . . '
Posliinia tai Akryylia
Suositut BIODENT-värit posliinissa tai akryylissa »tyyppiharmoonisen»
menetelmän mukaan. >
V
DE TREY Gesellsehdft mbH 3
• ^, Wiesbaden •. : . .
Suomessa:
. . ov D E N T A L D E P O T A B
Helsinki 1964, Kirjapaino Oy Versoi