hankesalkku palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus …...maakunta järjestäjänä ei vaikuta...

Hankesalkku

Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus

Projekti

Palveluverkko − Järjestäjän palveluverkkosuunnitelma ja palveluverkon ohjaus asukkaiden palvelutarpeisiin ja palvelustrategiaan perustuen

Hankejohtaja: Saila Nummikoski Valmistelija: Irmeli Suvanto Uusimaa 2019 -hanke Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland [email protected] • www.uusimaa2019.fi

http://www.uusimaa2019.fi/

Sisällysluettelo

1. Projektin nykytila ja tavoitteet ........................................................................................................ 1 1.1. Projektin nykytilan kuvaus ........................................................................................................... 1 1.2. Vaatimukset................................................................................................................................. 2 1.3. Tavoitteet ..................................................................................................................................... 2

Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet ............................................................................. 2 Rohkean uudistumisen mahdollisuudet: ................................................................................... 2 Muut tavoitteet: .......................................................................................................................... 3

2. Projektin kuvaus .............................................................................................................................. 3 2.1. Projektin laajuus .......................................................................................................................... 4 2.2. Lopputuotokset ............................................................................................................................ 4 2.3. Rajaukset .................................................................................................................................... 4

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet ................................................................................................ 5 3.1. Tuotokset, aikataulu ja virstanpylväät ......................................................................................... 5 3.2. Projektin vaiheet .......................................................................................................................... 5 3.3. Kuvaus olennaisista riippuvuuksista ........................................................................................... 6

4. Organisaatio ja päätöksenteko ....................................................................................................... 6 4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko ...................................................................................... 6 4.2. Projektitiimit ................................................................................................................................. 6 4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät ............................................................................................... 7

5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä............................................................... 7

6. Riskit .................................................................................................................................................. 7

7. Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit ........................... 8

1

1. Projektin nykytila ja tavoitteet

1.1. Projektin nykytilan kuvaus

Uudenmaan maakunnan palveluverkkoa suunniteltiin ja valmisteltiin yhteistyössä järjestäjän, liikelaitoksen ja tilahankkeen valmisteluiden kanssa. Tässä raportissa palveluverkon raportoinnin näkökulma on järjestäjän valmistelema palveluverkkosuunnitelma ja palveluverkkoa ohjaavat periaatteet, joka perustuvat asukkaiden palvelutarpeisiin sekä Uudenmaan maakunnan maakunta- ja palvelustrategiaan.

Valmistelun pohjaksi koottiin laajalti taustatietoa esimerkiksi palveluverkkoon liittyvästä termistöstä ja määrittelyistä sekä alueellista ja kuntakohtaista tietoa Uudenmaan alueesta ja väestöstä, palveluntuotannosta sekä nykyisestä palveluverkosta (Liite 3).

Järjestäjän tavoitteena oli kehittää Uudenmaan palveluverkkoa moniulotteisena rakenteena, jolla maakunta tuottaa ja toteuttaa sote-palvelut. Palveluverkkorakenteen tavoitteena oli osaltaan tukea Uudenmaan maakunta- ja palvelustrategian mukaisten painopistealueiden toteuttamista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Palveluverkon tulee vastata Uudenmaan maakunnan palvelustrategiassa kuvattuihin palvelutehtäviin ja kokonaisuuksiin sekä asiakassegmentointiin siten, että palveluverkosta muodostuu tarkoituksenmukainen kokonaisuus ja palveluverkko kattaa Uudenmaan maakunnan asukkaiden palveluntarvetta yhdenvertaisesti ja palvelutarpeen mukaisesti (saatavuus ja saavutettavuus).

Uudenmaan palveluverkko valmistelussa sovittiin, että Uudenmaan palveluverkko koostuu lähipalveluista ja keskitetyistä palveluista. (Liite 1)

• Lähipalveluja voidaan tuottaa digitaalisina ja etäpalveluina, kotiin/elinpiiriin annettavina palveluina, liikkuvina palveluina tai kiinteissä lähipalvelupisteissä.

• Keskitettyjä palveluja tuotetaan maakunnan alueellisina ja keskitettyinä palveluina sekä yhteistyöalueelle/kansallisesti keskitettyinä palveluina.

Palvelun tuotantotapojen saatavuuden ja saavutettavuuden määrittelyjä ja kriteereitä työstettiin myös yhteistyössä järjestäjän, liikelaitoksen sekä tilahankkeen valmisteluiden kanssa. Palveluverkon lähtökohtana oli nykyinen palveluverkko olemassa olevine palvelupisteineen ja toimintoineen. Tavoitteena oli kehittää palveluverkkoa siten, että erityisesti fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarve vähenee. Määrittelyiden, tavoitteiden sekä ohjauskeinojen tarkempi linjaaminen jäi lakiesitysten kaaduttua kuitenkin kesken. (Liite 2)

Järjestäjävalmistelu oli mukana myös liikelaitoksen- ja tilahankevalmistelun koordinoimassa Uudenmaan sote- ja palveluverkkotietojen työstämisessä. Lisäksi valmisteluun osallistui Uudenmaan liiton paikkatietoasiantuntijoita. Tässä työssä Uudenmaan sote- ja palveluverkkotiedot on viety karttapohjalle suunnittelutyökaluksi. Karttapalvelun valmius- ja hyödynnettävyysaste riippuu valmistelun alasajon päättymiseen mennessä kunnilta/kuntayhtymiltä saaduista vastauksista pyydettyihin tietojen täydennyspyyntöihin. Karttapalvelua koskeva asia on kuvattu tarkemmin liikelaitoksen tuottamassa palveluverkkoa koskevissa raporteissa (1_415 ja 1_441).

2

1.2. Vaatimukset

Vaatimus * Kuvaus

Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi

• Tällä hetkellä monissa kunnissa on paljon erilaisia pieniä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteitä, mutta useissa kunnissa on jo nähtävissä tavoite keskittää avopalveluita suurempiin, ns. hyvin-vointikeskuksiin. Palveluverkko on myös kehittymässä moni-muotoisemmaksi ja erilaiset, liikkuvat palvelut ovat yleistymässä sähköisten palvelujen ohella. Samalla asiakaskäytössä olevan tilan tarve vähenee ja käyttöaste paranee. Palvelu- ja toimitilaverkkoon tulevaisuudessa kohdistuvia muutoksia on vaikeaa tyhjentävästi ja yksityiskohtaisesti arvioida. Tilanteen arviointiin vaikuttavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden valinnanvapauteen liittyvät kysymykset. Joka tapauksessa on oletettavissa, että osa tällä hetkellä käytössä olevista toimitiloista jää tulevaisuudessa pois nykyisestä käytöstä ja tällä kehityksellä tulee olemaan myös kuntataloudellisia vaikutuksia. Samanaikaisesti toimitiloihin kohdistuu kuitenkin mittavia investointi- ja peruskorjaustarpeita, kun ikääntyneitä tiloja on ryhdyttävä muuttamaan uudenlaisiin hoitokäytäntöihin soveltuviksi. Tilanne näkyy jo muun muassa sairaanhoitopiirien mittavissa investointisuunnitelmissa.

• On sovittava toimenpiteistä, joilla toteutetaan koko yhteistyöalueella vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas tuotantorakenne. Tavoitteena on toteuttaa palvelujärjestelmä, joka mahdollistaa myös käytännössä kaikille asiakkaille yhdenvertaiset palvelut lainsäädännön määrittelemällä tavalla. Säännös ei kuitenkaan määrittele sitä, miltä etäisyydeltä tällaisia palveluja on oltava saatavilla. Maan eri osissa etäisyydet vaihtelevat väistämättä, eteläisimmässä Suomessa palveluverkko voi olla huomattavasti tiheämpi kuin pohjoisimmassa Suomessa. Tältä osin on otettava huomioon, että palvelurakenteen on oltava samanaikaisesti vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas.

Maakunnan järjestämisen käsikirja (Valtioneuvosto): • Palvelustrategiassa

maakunta mm. linjaa fyysistä ja digitaalista palveluverkkoa koskevat keskeiset perusperiaatteet

• Palveluverkko on tarkoituksen mukainen rakenne, jonka mukaisesti palvelut toteutetaan maakunnassa. Palveluverkon suunnittelulla huolehditaan palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Palveluverkko sisältää sekä fyysiset toimipisteet että maakunnan sähköiset palvelut

• Kiinteällä palveluverkolla tarkoitetaan asiakaspalvelupisteistä koostuvaa, tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevaa toimipisteverkostoa. Palveluverkkoa täydentävät liikkuvat ja jalkautuvat palvelut. Digitaalinen palveluverkko sähköisinä palveluina osaltaan korvaa, tukee ja täydentää muuta palveluverkkoa

• Palveluverkon tarkoituksenmukaisen rakenne varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden ja palveluiden saatavuuden sekä saavutettavuuden

1.3. Tavoitteet

Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet

• Tavoitteena oli kehittää Uudenmaan palveluverkkoa nykyisestä (lähtötilanteessa nykyiset palvelupisteet ja toiminnot) kohti joustavaa ja kustannustehokasta, palveluverkon tarkoituksenmukaista rakennetta, joka varmistaa erityisesti Uudenmaan asukkaiden ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden sekä palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden.

• Uudenmaan palveluverkkovalmistelussa sovittiin, että Uudenmaan palveluverkko koostuu lähipalveluista ja keskitetyistä palveluista.

o Lähipalveluja voidaan tuottaa digitaalisina ja etäpalveluina, kotiin/elinpiiriin annettavina palveluina palvelut, liikkuvina palveluina tai kiinteissä lähipalvelupisteissä.

o Keskitettyjä palveluja tuotetaan maakunnan alueellisina ja keskitettyinä palveluina sekä yhteistyöalueelle/kansallisesti keskitettyinä palveluina.

• Palveluverkon suunnittelun ja toteutusta ohjaavat periaatteet: o Asiakaslähtöisyys

3

o Palvelun saavutettavuus o Palvelujen kokoaminen yhteen, toimialat ylittäviksi monipuolisiksi palvelukeskuksiksi o Valinnanvapaus ja monituottajamalli o Digitalisaation laajeneminen o Palveluverkon ja tilojen optimointi

Rohkean uudistumisen mahdollisuudet:

• Palveluverkon kehittämisen tavoitteena on osaltaan edistää Uudenmaan maakunnan sekä palvelustrategian ja strategisten tavoitteiden saavuttamista:

o Palveluverkkoa kehitetään erityisesti palveluntuotantoa uudistamalla ja monipuolistamalla. o Palveluverkon kehittämisen tavoitteena on osaltaan vähentää fyysiseen paikaan sidottujen

palvelujen tarvetta. o Rohkean uudistamisen mahdollisuudet korostuvat kehittämällä palveluverkkoa erityisesti

kohti hyvinvointi- ja terveysteknologian edelläkävijyyttä eli palvelutuotannon uudistamisen painopisteitä ovat digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut.

o Palveluverkon fyysisiä pisteitä suunnataan asukkaiden luontaisten kulkusuuntien mukaisesti pääkaupunkiseudulle, pääradan asemaseudulle, joukkoliikenteen solmukohtiin sekä seutukeskuksiin.

• Uudenmaan palveluverkon kehittämisen lähtökohtana oli tavoitella nykyistä lainsäädäntöä parempaa ja sujuvampaa palveluun pääsyä niin lähi- kuin keskitetyissäkin palveluissa.

• Alustavina tavoitteina työpajoissa ehdotettiin lähipalveluissa seuraavia saatavuustavoitteita (Liite 2): o Sotekeskus: T3 ≤ 7 vrk, kiireetön, lääkäriin o Suun terveydenhuolto: T3 ≤ 14 vrk o Sosiaaliohjaus/sos. peruspalvelut: Yhteys (puhelin/digi/käynti) saman päivän aikana.

Palvelutarpeen arvioinnin käynnistyminen 3 arkipäivän kuluessa vireille tulosta o Monikanavainen yhteydenottokanava digi 24/7 – Kaikki yhteydenotto viimeistään

seuraavana arkipäivänä (ma-pe) o Muutoin lainsäädännön mukaisesti

• Lisäksi tavoitteena oli kehittää palveluverkkoa siten, että kaikilla alueilla on tarjottava lähipalveluja (vähintään yhdessä) keskuspaikassa tai taajamassa palvelua ”laajan aukioloajan” puitteissa vähintään seuraavasti (Liite 2):

o Iltaisin ma-pe klo 7-20 (neuvolapalvelut 8-19) ja lauantaisin klo 9-14. o Palvelun tuottaja voi halutessaan tarjota lähipalveluja myös mainittua laajemmilla

aukioloajoilla • Palveluverkon saavutettavuutta kehitetään kaupunki-maaseutu luokituksen mukaisesti. • Alustavina määrityksinä työpajoissa ehdotettiin lähipalveluissa seuraavia saavutettavuustavoitteita

(Liite 2): o Kunta-/kaupunkikeskus/taajama: 30 min julkisilla liikennevälineillä, esim. 90 % peitto o Taajaman ulkopuolella: 30 min autolla/taksilla/Kelataksilla/palvelulinjalla, esim. 90 % peitto o Haja-asutusalueilla: Palveluja voidaan tuottaa asukkaiden tarpeen mukaisesti kiinteiden

pisteiden sijaan esim. liikkuvina palveluina o Kotiin vietävinä palveluina: Vähintään lakisääteisesti

Muut tavoitteet:

• Palveluiden järjestämisessä tulee lähtökohtaisesti varmistaa, että palvelut ovat esteettömät ja saavutettavat eri kohderyhmille: mm. vammaryhmille, eri kielisille ja ikäihmisille tulee olla tarjolla pääsy esteettömään ja saavutettavaan asiointiin (esim. tilat, tulkkikäytäntöjen yhdenmukaistaminen, ohjeistus sekä esteettömät tutkimusvälineet ja -laitteet). (oikeusministeriön yhdenvertaisuusselvitys 9/2018) (Liite 3: tausta-aineistot)

4

• Tilojen käyttöastetta ja mahdollisten muutosten tarvetta olisi arvioitu uuden toiminnan käynnistyessä yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa siten, että fyysistä palveluverkkoa voidaan jatkossa kehittää optimaaliseksi ja kustannustehokkaaksi ennakoiden tulevien väestö-, palvelutarve-, teknologia- ym. muutosten vaikutuksia.

• Pitkän tähtäimen palveluverkkosuunnittelua tehdään yhteistyössä kuntien kanssa varmistaen mm. kaavoituksessa myös muiden toimintojen ja kiinteistöjen rakennustarpeet sekä erilaiset tilojen hyödyntämismahdollisuudet.

2. Projektin kuvaus

2.1. Projektin laajuus

Palveluverkko -projekti on ollut osa sote-järjestämisen ”Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus”-hankkeen kokonaisuutta.

2.2. Lopputuotokset

Projektin tuotoksena on luotu kuvaus Uudenmaan lähipalveluihin ja keskitettyihin palveluihin jakautuvasta palveluverkosta. • Lähipalvelu on palveluominaisuus, jossa asiakkaalle tuotetaan helposti saatavissa ja

saavutettavissa olevia palveluja eri tavoin. Lähipalvelut voidaan Uudellamaalla tuottaa digitaalisesti, etäpalveluna, kotiin/elinpiiriin annettavana palveluna, liikkuvana palveluna tai kiinteässä lähipalvelupisteessä.

• Keskitetyt palvelut voidaan tuottaa maakunnassa alueellisesti tai keskitettynä palveluna. Osa keskitetyistä palveluista tuotetaan myös yhteistyöalueella tai kansallisesti keskitettyinä palveluina.

Projektin tuotoksena aikaansaatiin myös alustava luonnos lähipalveluiden tarkemmista saatavuuden ja saavutettavuuden määrittelyistä ja tavoitteista (Liite 2). Keskitettyjen palvelujen osalta edellä kuvattu valmistelu jäi lainsäädännön kaaduttua kesken.

2.3. Rajaukset

Maakunta järjestäjänä ei vaikuta palvelutuottajien sisäisiin palvelujen tuotantoprosesseihin tai johtamisjärjestelmän ratkaisuihin, joten niitä koskevaa sisältöä ei järjestäjän palveluverkkoprojektissa käsitelty tai työstetty.

Lisäksi palveluverkon nykyisten tilojen ja toimintojen fyysisiä toimipisteitä koskevan karttapohjaisen paikkatietoaineiston kehittäminen on ollut pääsääntöisesti liikelaitoksen ja tilahankkeen vastuulla. Edellä mainitut asiat on kuvattu liikelaitoksen palveluverkkoraportissa (1_415 ja 1_441).

5

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet

3.1. Tuotokset, aikataulu ja virstanpylväät

Lopputuotoksen kuvaus Mahdollinen ajankohta tuotokselle Ehdotus Uudenmaan maakunnan palveluverkon rakentumisesta lähipalveluista sekä keskitetyistä palveluista (kuva 1)

Valmis (LIITE 1)

Kuva 1: Ehdotus Uudenmaan maakunnan palveluverkon rakenteesta

3.2. Projektin vaiheet

• Ideavaihe: Taustatietojen keruu ja analysointi. Tausta-aineistoihin pohjautuva luonnos Uudenmaan maakunnan palveluverkon rakenteista ja valmistelun etenemissuunnitelmasta

• Määrittelyvaihe: Tarvittavien tausta-aineistojen jatkokartoitus ja keruu. Keskeisten periaatteiden määrittely maakunta- ja palvelustrategian mukaisesti, yhdessä sote-järjestämisen ”Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus”-hankkeen muiden hankkeiden sekä liikelaitoksen ja tilahankkeen valmistelun kanssa

• Suunnitteluvaihe: Palveluverkon määrittelyiden, pääperiaatteiden, tavoitteiden sekä tuottamisen suunnittelu yhdessä sote-järjestämisen muiden hankkeiden sekä liikelaitoksen ja tilahankkeen valmistelun kanssa.

• Toteutusvaihe: Työstäminen työpajatyöskentelyinä edellä kuvattujen tahojen kanssa. • Käynnistys: Palveluverkon kehittäminen ehdotusten mukaisesti eli ”tuotantoon siirto” edellyttää

keskitettyä järjestäjää ja sen toteuttamaa ohjausta, joten maakuntatasoisesti palveluverkkoa tai sen maakuntatasoisesti yhtenevää kehittämistä raportissa kuvatulla tavalla ei ole mahdollista toteuttaa.

6

3.3. Kuvaus olennaisista riippuvuuksista

Riippuvuuden kuvaus Riippuvuuden kriittisyys Riippuvuuden hallintamenetelmä

Palveluverkkoon liittyvät fyysiset toimitilat

Merkittävä palveluverkon fyysisten toimipisteiden kehittämisessä

Tiivis yhteistyö Uusimaa2019 tilahankkeen kanssa sekä myöhemmin maakunnan tilahallinnon, kuntien ja ”Maakuntien Tilakeskus” kanssa

Palveluverkon digitaalisten palvelujen kehittäminen

Merkittävä uusien palvelun tuottamistapojen käyttöönoton ja digitaalisten palveluiden toteutumisessa ja laajentamisessa

Tiivis yhteistyö tietohallinnon eri tahojen ja toimijoiden kanssa, aktiivinen digi-kehitykseen ja kokeiluihin osallistuminen

4. Organisaatio ja päätöksenteko

4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko

Palveluverkkoa koskevasta valmistelusta ja etenemisestä on raportoitu Sote-järjestäminen koordinaatiojohtaja Tiina Mäen ja hankejohtaja Saila Nummikosken toimesta mm. hankkeen strategiselle johtoryhmälle (SJR) sekä operatiiviselle johtoryhmälle (OJR).

Maakunta vastaa palveluverkon kehittämisestä alueellaan ja voi ohjata tuottajia esimerkiksi lainsäädännön puitteissa sekä sopimusehtojen, kriteerien ja korvausten avulla.

Palveluverkkoon liittyviä päätöksentekotasoja ja tarkempia tuottajien ohjausmekanismeja tai niiden päätöksentekotasoja ei valmistelun aikana ehditty määritellä tai linjata.

4.2. Projektitiimit

Sote-järjestäminen koordinaatiojohtaja: Tiina Mäki Hankejohtaja: Nummikoski Saila Valmistelija: Suvanto Irmeli Työpajojen jäsenet:

• Sote-järjestämisen hankkeista: Joffe Grigori, Juosila Marianne, Nyman-Jokinen Helena, Partanen Soili, Pasanen Kaisa, Pösö Hanna, Saarinen Tarja, Syrjänen Taru, Syvärinen Katja, Turkia Tiina, Turpeinen Leena, Väisänen Lilli

• Liikelaitoksen hankkeista: Alatalo Marjo, Flinkkilä Virve, Haavisto Maritta, Heiskari Pia, Karppinen Tiina, Kaste Sebastian, Kontio Mette Kontio, Linden Jari, Niemi-Mustonen Pia, Serpola Kaivo-Oja Leena, Wilen Leena

• Tilahankkeesta: Slätis Carl, Taari Iina • Muut asiantuntijat: Välikoski Maarit (Hankekonserni), Jutila Henri, Laitinen Mika ja Rautio

Kaarina (Uudenmaan liitto), Kallio Leea, Markkula Tiina ja Sipiläinen Pirjo (Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala)

7

4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät

Kuvattu edellä (työpajoihin osallistuneet tahot)

5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä

Tehtävän kuvaus

Vastuullinen henkilö Vaadittava työmäärä [http]

Palveluverkkoon liittyvät hankejohtajan tehtävät

Nummikoski Saila 1 h / vko

Palveluverkkoon liittyvät valmistelutehtävät

Suvanto Irmeli 8 h / vko

6. Riskit

Riskin kuvaus Vaikut-tavuus

Toden-näköisyys

Riskiluku yht.

Korjaavat toimenpiteet

Palveluverkon ja sen ohjauksen periaatteita ja keinoja/välineitä ei onnisteta määrittelemään, linjaamaan yhdessä eri toimijoiden kanssa

4 2 8 Pysytään mukana lakivalmisteluiden tilanteessa ja varaudutaan erilaisiin toimintarakenteisiin

Palveluverkkoon liittyviä yhdyspintoja ja niihin liittyviä asioita ei saada määriteltyä ja sovittua käytänteistä eri toimijoiden kanssa

3 2 6 Työstetään yhteistyössä kasvupalvelujen, kuntayhtymän ja liikelaitoksen valmistelun kanssa

Palveluverkon ohjausmallin pilotointia varten ei onnistuta luomaan ohjauksen- ja seurannan suuntaviivoja ja mittareita yhteistyössä eri toimijoiden ja hankkeiden kanssa

1 2 2 Hyödynnetään nyky-tilakartoituksia ja eri toimijoiden valmistelutyötä. Pyritään yhteistyöhön matalalla kynnyksellä ja aktiivisesti huomioiden eri toimijoiden näkökulmat. Tarvittaessa käytetään apuna konsultteja

Sopimuksia eri yhdyspintojen kanssa ei saada tehtyä

1 1 1 Tehdään tiivistä yhteistyötä eri valmistelutyöryhmien kanssa. Tarvittaessa rekrytoidaan lisähenkilöstöä valmisteluun

Avainhenkilöitä on liian vähän ja valmistelu-organisaatio on haavoittuvainen

1 1 1 Tehdään tiivistä yhteistyötä eri valmistelutyöryhmien kanssa. Tarvittaessa rekrytoidaan lisähenkilöstöä valmisteluun

8

Edellä olevien lisäksi mahdollinen kustannusten lisääntymisen riski toiminnan käynnistyessä: Toiminnan käynnistyessä maakunta olisi vuokrannut kaikki toimitilansa ja palveluasuntonsa. Kuntien tilat olisi vuokrattu 3 + 1 vuoden sopimuksilla, jonka jälkeen olisi toteutettu sopimusten uudelleen neuvottelut. HUSin ja kuntien ulkopuolisilta vuokraamat tilat olisivat siirtyvät maakunnalle sellaisinaan. Näin ollen toiminnan alkuvuosina sosiaali- ja terveyspalveluiden fyysiset toimipisteet ja siten myös niihin liittyvät tilakustannukset olisivat säilyneet pääsääntöisesti nykyisellään. Uusien toimintatapojen kehittäminen, uuden teknologian käyttöönotto sekä maakuntastrategian mukainen palvelujen keskittäminen olisi alkuvuosina voinut kuitenkin aiheuttaa lisäkustannuksia, koska mahdollisista tarpeettomista tiloista ei olisi voitu määräajan puitteissa luopua.

7. Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit

Dokumentin nimi Versio: Päiväys: Tekijä(t): Tila: Dokumentin osoite

Projektin suunnitteluun liittyvät ”valmiit” taustadokumentit: Useita eri tahojen valmiita ohjaus- tai muita tausta- dokumentteja

Lähdeluettelo käytetyistä dokumenteista: Liitteessä 3: Dia 113

Projektin aikana laaditut dokumentit: Liitteenä: Palveluverkko kuva

29.11.2018, stilisotinti 18.3.2019

Irmeli Suvanto, Saila Nummikoski

Hyväksytty Järjestämistoiminto – Sote-integraatio – Palveluverkko – Palveluverkko kuva

Saatavuuden ja saavutettavuuden tavoitteet ja ohjaus palveluverkossa

18.3.2019 Irmeli Suvanto, Saila Nummikoski

Työversio Järjestämistoiminto – Sote-integraatio – Palveluverkko – Saatavuuden ja saavutettavuuden tavoitteet ja ohjaus palveluverkossa

Palveluverkko koontidiat, tausta-aineistot ja liitteet

18.3.2019 Irmeli Suvanto

Jatkuvasti päivitettävä tausta-materiaali

Järjestämistoiminto – Sote-integraatio – Palveluverkko – Palveluverkko koontidiat, tausta-aineistot ja liitteet

Asiakas

Tieto- ja viestintäteknisin menetelmin tuotettuja erilaisia palveluja. Mahdollistaen osaltaan asiakaslähtöisen, kilpailukykyä vahvistavan ja kustannustehokkaan toimintatavan. Voivat olla sovitussa määrin myös ensisijaisia palvelukanavia ja ne vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta. Yksi palvelutuotannon uudistamisen painopistealueista.

KOTIIN/ELINPIIRIIN

ANNETTAVAT PALVELUT

MAAKUNNAN ALUEELLISET JA

KESKITETYT PALVELUT

Vaativan tason sote palvelu (yksittäisen maakunnan päätösvallan ulkopuolella). Palveluita, jotka edellyttävät suurta väestöpohjaa ja asiakasmäärää ja/tai erityisosaamista. Keskittämällä varmistetaan laadukas ja turvallinen hoito/palvelu.

Ensisijaisesti asiakkaan kotiin/tavanomaiseen elinympäristöön annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (sisältäen mm. sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaiset kotipalvelut, terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaiset kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon palvelut sekä vanhuspalvelulain (920/2012) mukaiset palvelut).

Palvelu(t) tai sen osa tuotetaan asiakkaille liikkuvan palvelualustan (esim. auto) tai ammattilaisten siirtymisen välityksellä lähelle asiakkaan kotia/ elinpiiriä. Osa liikkuvista palveluista soveltuu erityisesti kohteisiin jossa ne tavoittavat laajan asiakaskunnan. Vähentävät osaltaan fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta. Yksi palvelutuotannon uudistamisen painopistealueista.

Matalan kynnyksen palveluja: Usein käytettyjä tai arkipäiväisiä palveluita, joita tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä ja ovat kohtaisen helposti saatavissa ja saavutettavissa. Lähipalveluita ei voida tyhjentävästi listata, vaan ovat määriteltävissä kunkin alueen asiakkaiden ja alueellisten erityispiirteiden kautta, huomioiden eri ikäryhmien erilaiset tarpeet. Nykyisen kiinteän palveluverkoston palvelut tulevat osittain korvautumaan vaihtoehtoisilla palvelumuodoilla.

Palveluita, jotka edellyttävät laajempaa väestöpohjaa ja asiakasmäärää ja/tai erityisosaamista. Keskittämällä varmistetaan asiakkaalle laadukas ja turvallinen hoito/palvelu. Palveluita voidaan tuottaa alueellisesti tai keskitetyissä toimipisteissä eri puolilla maakuntaa. Myös keskitettyjä palveluita voidaan tuoda asiakkaan kotiin tai kiinteään lähipalvelupisteeseen sekä tuottaa digitaalisesti.

LIIKKUVAT PALVELUT

DIGITAALISET JA ETÄ- PALVELUT

KIINTEÄT LÄHIPALVELUPISTEET

YHTEISTYÖALUEELLE/KANSALLISESTI KESKITETYT

PALVELUT

PALVELUVERKON OHJAUKSELLA VARMISTETAAN PALVELUJEN SAATAVUUS JA SAAVUTETTAVUUS

LÄHIPALVELUTLähipalvelu on palvelunominaisuus: Helposti

saatavissa/saavutettavissa eri tavoin erilaisille asiakkaille

Palveluverkko

Koontidiat

Irmeli Suvanto

18.3.2019

Sisällys• Dia 3: Palveluverkon määrittelyjä

• Diat 4-11: Palveluverkkoa ohjaavia periaatteita: Nostoja Uudenmaan maakuntastrategiasta ja maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta

• Diat 12-18: Palveluverkkoon liittyviä raameja, linjauksia ja tehtäviä: Maakunnan järjestämisen käsikirjasta ja Maakunnan Ohjausmallit – MOHJU / Palveluverkon ohjauksesta

• Diat 19-24: Uudenmaan maakunnan palveluverkon rakenteen suunnitelmia ja raameja

• Diat 25-34 Tausta-aineistoja Uudenmaan nykyisestä palveluverkosta

TAUSTATIETO-AINEISTOJA / LIITTEET

• Diat 36-54 Tilastotietoja pth (suoritteet, asiakkaat, käynti/asiakas), toimeentulo ja lastensuojelu palveluntuottajittain

• Diat 55-65: Taustatietoa Uudenmaan väestöstä

• Diat 66-70: PYLL ja sairastavuusindeksit Uudenmaan kunnissa

• Diat 71-73: Sosiaali-ja terveyspalveluihin vaikuttavia trendejä / Skenaarioita

• Diat 74-76: Sitra ja valtioneuvosto sote palveluverkon vaihtoehto-esimerkkejä

• Dia 77-82: Muuta taustamateriaalia; Asukkaiden/asiakkaiden ja järjestöjen osallistuminen valmisteluun, Määritelmiä lähipalveluista ja keskitetyistä palveluista, nostoja uusimaa 2019 sähköinen asiointi hankkeesta ja toimitiloista

• Diat 83-96: Lainsäädäntö: Hoitoon pääsy (hoitotakuu) ja sosiaalipalvelujen saatavuus. Palvelujen saavutettavuus

• Diat 97-100: AvoHILMO: Käyntien odotusajat 2018 Uudenmaan pth.ssa ja suun terveydenhuollossa, THL tietoikkuna: terveysasemavalinnat, sähköisen asioinnin käyttö ja lastensuojelun palveluiden toteutuminen Uudellamaalla

• Diat 101-104: Kuntapohjainen Kaupunki-Maaseutuluokitus Uudellamaalla

• Diat 105-112: Esimerkkejä muiden palvelujen saavutettavuustarkasteluista

• Dia 113: Lähteet

Palveluverkkoa on määritelty mm. seuraavasti:Maakunnan järjestämisen käsikirja (Valtioneuvosto):

• Palveluverkko on tarkoituksen mukainen rakenne, jonka mukaisesti palvelut toteutetaan maakunnassa. Palveluverkon suunnittelulla huolehditaan palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Palveluverkko sisältää sekä fyysiset toimipisteet että maakunnan sähköiset palvelut

• Kiinteällä palveluverkolla tarkoitetaan asiakaspalvelupisteistä koostuvaa, tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevaa toimipisteverkostoa. Palveluverkkoa täydentävät liikkuvat ja jalkautuvat palvelut. Digitaalinen palveluverkko sähköisinä palveluina

osaltaan korvaa, tukee ja täydentää muuta palveluverkkoa• Palveluverkon tarkoituksenmukaisen rakenne varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden ja palveluiden saatavuuden sekä

saavutettavuuden

Maakunnan ohjausmallit – MOHJU (Valtioneuvoston

selvitystoimikunta)

• Palveluverkolla tarkoitetaan rakennetta, jonka mukaisesti kyseiset palvelut toteutetaan tietyllä

maantieteellisellä alueella ja se sisältää sekä palveluiden fyysiset että sähköiset muodot.

• Palveluverkko mielletään usein koostuvaksi fyysisistä toimipisteistä, mutta niiden lisäksi on huomioitava liikkuvat palvelut ja erilaiset etäpalvelut

• Tulevassa sote-uudistuksessa maakuntien vastuulla on huolehtia alueen palveluiden saatavuudesta ja

saavutettavuudesta

Sote järjestäjän käytännöt - Sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestäminen Uudenmaan maakunnassa

• Palveluverkko on maakunta- ja palvelustrategian mukainen moniulotteinen rakenne, jolla maakunta tuottaa ja toteuttaa

sotepalvelut • Palveluverkko koostuu lähipalveluista; digitaaliset palvelut,

kotiin/elinpiiriin annettavat palvelut, liikkuvat palvelut ja kiinteät lähipalvelupisteet sekä maakunnallisesti keskitetyistä palveluista ja yhteistyöalueella/kansallisesti keskitetyistä palveluista

• Palveluverkon tarkoituksenmukainen rakenne varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden sekä palveluiden saatavuuden ja

saavutettavuuden

Palveluverkkoa ohjaavia periaatteita

Nostoja Uudenmaan maakuntastrategiastaja maakunnan sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelustrategiasta

Lainsäädäntö mm. maakuntalaki (6-9 §, 35 §), laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (4 §, 11 §, 15-16 §, 19 §, 22 §), laki

pelastustoimen järjestämisestä (3 §, 11-12 §, 15 §), laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (41 §, 54 §)

Visio 2030 Strategiset painopisteet Strategiset tavoitteet

Euroopan

paras alue

elää ja

toimia.

Ihmisten hyvinvointikeskiössä

1. Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä2. Väestön hyvinvointi ja terveystilanne paranee ja hyvinvointierot kaventuvat3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee4. Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäiseviä toimia painottava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä5. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy6. Asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistävä laadukas elinympäristö

Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropoli-maakunta

7. Uusimaa on kilpailukykyisin alue pohjois-eurooppalaisten verrokkialueiden joukossa 8. Yhteistyö maakunnassa eri toimijoiden välillä on aktiivista ja tuloksekasta. Luottamus toimijoiden välillä lisääntyy.9. Työllisyysaste nousee ja työvoiman kohtaanto-ongelma helpottuu10. Uudenmaan vetovoima perustuu vahvaan kansainvälisyyteen, monikulttuurisuuteen ja vetovoimaisiin keskuksiin. Uusimaa on

kaksikielinen ja kielellisesti rikas alue.11. Saavutettavuus alueen sisällä, muualta Suomesta ja kansainvälisesti on huippuluokkaa. Saavutettavuudessa panostetaan

erityisesti kestäviin ja älykkäisiin kulkumuotoihin sekä digitalisaatioon.12. Kestävä ja luonnoltaan monimuotoinen maakunta, joka on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä

Rohkeasti uudistuvat palvelut

13. Edelläkävijyys hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla: palvelutuotannon uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut, jotka myös vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta.

14. Palvelujärjestelmä on läpinäkyvä ja seurattavissa asiakaskokemuksen ja saatavuuden, henkilöstökokemuksen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden kokonaiskehityksen kautta. Palvelut taataan kummallakin kansalliskielellä.

15. Tuloksellinen tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustoiminta (TKIO). Toiminta tukee alueellista ekosysteemiä ja palvelujärjestelmää, jossa parhaat käytänteet leviävät. TKIO-toiminta on riittävästi resursoitua.

Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous

16. Uudenmaan maakuntakonserni on haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani, jonka henkilöstö voi hyvin ja jossa johtaminen on laadukasta.

17. Toimiva järjestäjä-tuottajamalli ja monituottajamallin ohjaus sekä hallittu valinnanvapauteen siirtyminen.18. Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin

toimintatapoihin.

Missio Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa.

Arvoperusta Avoimuus Vastuullisuus Yhteisöllisyys Luottamus Rohkeus

Palveluverkon suunnittelun ja toteuttamisen tulee perustua Uudenmaan maakunnan strategiaan

sekä osaltaan mahdollistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen

Strategialuonnoksesta

29.5.2018

Uudenmaan maakunnan strategialuonnoksesta (29.5.18), keskeisiä palveluverkkoon vaikuttavia painopisteitä

Nostoja painopiste 1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä kuvaus:

• Maakuntaa rakennetaan ja kehitetään sen asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä varten. Maakunnan ihmisten ja heidän tarpeidensa tulee olla maakunnan kaiken toiminnan keskiössä

• Ihmisten hyvinvointiin liittyvä keskeinen muutosajuri; yhä useammat ihmiset haluavat kantaa laajasti vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, joka mielletään laajasti mielen ja kehon kokonaisvaltaisena yhteispelinä. Ilmiöön liittyy yhä useammin älykkään teknologian luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Samalla hyvinvointia uhkaa syrjäytymiskehitys ja sen syveneminen sekä myös periytyminen

• Uudenmaan erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli 15–24-vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. Alueen väestö myös ikääntyy nopeasti. Haasteisiin voidaan tarttua asettamalla ihminen ja ihmisten hyvinvointikeskiöön

Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

2. Väestön hyvinvointi ja terveys paranee ja hyvinvointierot kaventuvat

• Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (THL): 56,1 % / koulutustason mukaiset erot• Terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonomaksi kokevien 20-64-vuotiaiden %-osuus (THL): 28,2 % / koulutustason mukaiset erot• Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (THL): 82,4 / alueiden väliset erot• Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta (THL): 115,5

• Lonkkamurtumat 65-vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisistä: 0,7 % (THL)• Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 25-64-vuotiaiden osuus: 3,3 (THL)• Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (PYLL)-indeksi ikävälillä 25-80 v.: 100 000 vastaavanikäisistä alimmassa tuloviidenneksessä• Tulottomat kotitaloudet, osuus kaikista kotitalouksista

• Kasvaa ja erot kaventuvat• Laskee ja erot kaventuvat• Laskee ja erot kaventuvat• Laskee

• Vähenee• Laskee• Laskee ja erot kaventuvat• Vähenee

• Sote-palvelustrategisissa tavoitteissa linjattavat ikäryhmä-ja segmenttikohtaiset tarkemmat tavoitteet

• Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma

3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee

• Elämäänsä erittäin tyytyväisten lasten %-osuus (kouluterveyskysely): 53• Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien lasten ja nuorten osuus (THL): 19 %• Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista (THL): 1,4 %• Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten %-osuus (15-24-vuotiaiden %-osuus, Eurostat: 8,5. (20-24-vuotiaat, THL: xx)

• Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18-34-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä: xx %

• Nousee kansallisen tason yläpuolelle• Laskee kansallisen keskiarvon alapuolelle• Laskee• Laskee

• Laskee

• Sote-palvelustrategisissa tavoitteissa linjattavat lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteet

• Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma• Otetaan käyttöön Lapsiystävällisen maakunnan

toimintamalli lasten oikeuksien toteutumisen tueksi.

4. Asiakas-tarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäiseviä toimia painottava ja oikeaaikainen

palvelujärjestelmä

• Yhtenäinen asiakassegmentointi• Palvelujen kokonaisvaikuttavuus (Apotti-mittarien perusteella)• Huolenpitoasiakkuuksien määrä suhteessa muihin asiakassegmentteihin • Palvelujen integraation toimivuus

• Käytössä• Nousee• Laskee• Toteutuu erityisesti huolenpitoasiakkailla

• Sote-palvelustrategiset tavoitteet• Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma

6. Asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistävä laadukas elinympäristö

• Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (THL): 89,6 %• Kasvuympäristön turvallisuus (kouluterveyskysely)• Uudenmaan ympäristön tila-indeksi (ELY:n aineistoa kehittämällä)• Joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla (SAVU I-IV vyöhykkeet) asuvien uusmaalaisten määrää (SAVU-saavutettavuustarkastelun mittarit): 81 % (2017)

• Nousee• Paranee• Paranee• Nousee

• Turvallisuus- ja varautumisohjelma (sis. arjen turvallisuus)• Elinvoimaohjelma (sis. maakuntaohjelma, maakuntakaava,

liikennejärjestelmä-sekä vesienhoitosuunnitelma)


Nostoja painopistealue 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolialue kuvauksesta:

• On huolehdittava siitä, että kasvavalle väestölle löytyy asuntoja sekä opiskelu- ja työskentelypaikkoja sujuvien liikenneyhteyksien päässä.

• Kestävä kasvu on hyvinvoinnin edellytys. Se tarkoittaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävien ratkaisujen hakemista. Kestävä kasvu ja suotuisa kehitys Uudellamaalla edellyttää yhtenäisyyttä ja alueen eri toimijoiden yhteistyötä.


Nostoja painopistealue 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut kuvauksesta:

• Maakunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat ihmislähtöisyys, asiakasymmärrys sekä rohkeus uudistaa ja uudistua. Keskeisenä muutostrendinä on asiakkaiden vaatimustason kasvaminen.

• Samalla älykäs teknologia mahdollistaa maantieteestä riippumattomia palveluprosesseja yhä laajemmin, vaivattomammin sekä kustannustehokkaammin.

• Ominaista ajallemme myös se, että hierarkkiset palvelurakenteet muuttuvat verkostomaisiksi. Verkostomaiset rakenteet puolestaan edellyttävät ekosysteemiajattelua, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. Ekosysteemissä tarve tehdä yhdessä murtaa perinteisiä organisaatiolähtöisiä ajattelu- ja hallintamalleja.

• Vastatakseen edellä kuvattuihin muutosilmiöihin tulee palvelujen uudistamisen perustua rohkeudelle tutkia, kehittää, innovoida, kokeilla, pilotoida ja ottaa käyttöön uusia tapoja järjestää ja tuottaa palveluja asiakaslähtöisesti.

Nostoja Uudenmaan maakunnan strategialuonnoksen visioista (29.5.18), jotka erityisesti huomioitava palveluverkkosuunnittelussa

• Vuonna 2030 Uudenmaan asukkaat kokevat elämänlaatunsa erinomaiseksi ja yritykset saavat kilpailuetua alueen toimintaympäristöstä. Tämä merkitsee positiivista kokemusta hyvinvoinnista, arjen toimivuudesta, alueen saavutettavuudesta, turvallisuudesta sekä ympäristön tilasta.

• 2030 älykäs teknologia on arkipäivää Uudellamaalla. Se on tehnyt monet vielä 2010-luvun lopulla tärkeät fyysiset sosiaali- ja terveystoimen palveluverkot ja -konseptit tarpeettomiksi. Hyvinvointi- ja terveysteknologia ja palvelut on integroitu ihmisten koteihin ja älylaitteisiin.

• Palvelut kohdentuvat tarpeiden mukaan, oikea-aikaisesti ja tukevat ennaltaehkäisyä. Alueen edelleen kasvava ikääntynyt väestö asuu teknologia-avusteisesti ja lähiyhteisöjen tukemana lähes poikkeuksetta kotona tai kodinomaisesti.

• Tarvittavat fyysiset käynnit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa ovat lyhentyneet ja ikääntyneet palaavat yhä useammin takaisin tavallisen elämän pariin mahdollisten hoitotoimenpiteiden jälkeen.

• 2030 maakuntakonserni, kaupunki- ja kuntakonsernit ja näiden kumppanit ovat panostaneet yhdessä pitkäjänteisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyteen ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten hyvä elämä näkyy esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen löytymisenä, tätä kautta kasvavina veroeuroina alueella sekä raskaimpien ja kalliimpien julkisten palvelujen tarpeen vähentymisenä.

Nostoja Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia luonoksesta

• Toiminnan lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakassegmentointiin (ATP, SPT, PPT, RET).

• ”Asiakkaan tarve määrittää palvelun”

• Asiakkaaksi tuon prosessi on moderni, monikanavainen ja digitaaliset yhteydenottokanavat ovat ensisijaisia

• Digitaalisuus on ensisijaista , mutta myös perinteiset yhteydenottokanavat varmistetaan

• Palvelukokonaisuudet muodostuvat asiakkaiden palvelutarpeen näkökulmasta. Palvelukokonaisuuksia ovat

• lasten, nuorten ja perheiden palvelut• työikäisten palvelut ja • ikäihmisten palvelut

• Palveluja tuotettaessa ja kehitettäessä toimintaa ohjaa ns. nelimaaliajattelu (saatavuus ja asiakaskokemus=laatu, vaikuttavuus, tuottavuus ja henkilöstökokemus, kaikkien on parannuttava)

Uudenmaan Sote palveluiden palvelukokonaisuuksien sekä asiakas- ja osaamissegmentoinnin kokonaismalli

• Palveluverkon tulee vastata Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiassa kuvattuihin palvelutehtäviin ja kokonaisuuksiin sekä asiakassegmentointiin siten, että

=> palveluverkosta muodostuu tarkoituksenmukainen kokonaisuus

=>palveluverkko kattaa Uudenmaan maakunnan asukkaiden palvelutarvetta yhdenvertaisesti ja palvelutarpeen mukaisesti (saatavuus ja saavutettavuus)

Palveluverkkoon liittyviä raameja, linjauksia ja tehtäviä

Maakunnan järjestämisen käsikirjasta ja Maakunnan Ohjausmallit – MOHJU /

Palveluverkon ohjauksestaLainsäädäntö

maakuntalaki (6-9 §, 35 §)- laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (4 §, 11 §, 15-16 §, 19 §, 22 §)

- laki pelastustoimen järjestämisestä (3 §, 11-12 §, 15 §)- laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (41 §, 54 §)

Maakunnan järjestämisen käsikirja (Valtioneuvosto) Palveluverkkoon liittyviä raameja, linjauksia ja tehtäviä

• Maakuntavaltuusto päättää osana maakuntastrategiaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden palvelukokonaisuuksien palvelustrategiasta, joka laaditaan maakunnan talouden ja toiminnan suunnittelua ja johtamista varten

• Palvelustrategiassa maakunta mm. linjaa fyysistä ja digitaalista palveluverkkoa koskevat keskeiset perusperiaatteet

Palveluverkon suunnittelu ja hallinta• Maakunta järjestäjänä suunnittelee palveluja maakunta-strategiansa mukaisesti

palveluverkon. Tarkastelua tehdään myös tulevia vuosia ajatellen. Tarkoituksena on myös ennakoida muutosten vaikutus kustannustehokkaan palveluverkon ylläpitämiseksi

• Palveluverkko on tarkoituksen mukainen rakenne, jonka mukaisesti palvelut toteutetaan maakunnassa. Palveluverkon suunnittelulla huolehditaan palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Palveluverkko sisältää sekä fyysiset toimipisteet että maakunnan sähköiset palvelut.

Tehtävät

• Järjestäjä suunnittelee asukkaiden palvelutarpeisiin ja palvelustrategiaan perustuvan joustavan ja kustannustehokkaan palveluverkon hyödyntäen monipuolisia sähköisiä palveluita

• Kiinteällä palveluverkolla tarkoitetaan asiakaspalvelupisteistä koostuvaa, tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevaa toimipisteverkostoa

• Palveluverkkoa täydentävät liikkuvat ja jalkautuvat palvelut • Digitaalinen palveluverkko sähköisinä palveluina osaltaan korvaa, tukee ja täydentää

muuta palveluverkkoa

• Palveluverkon suunnittelussa on huomioitava palveluiden jako lähi-, alue- ja maakuntapalveluihin

• Pitkän tähtäimen palveluverkkosuunnittelua tehdään myös yhteistyössä kuntien kanssa, jolloin varmistetaan kaavoituksessa ja tonttipolitiikassa muun muassa pelastustoimen ja ensihoidon kiinteistöjen rakennustarpeet.

• Rakennetaan toimivat prosessit Maakuntien tilakeskus Oy:n kanssa palveluverkon kiinteistöjen muuntautumiskyvyn ja hallitun uudistamisen varmistamiseksi

Maakunnan järjestämisen käsikirja (Valtioneuvosto) Palveluverkkoon liittyviä raameja, linjauksia ja tehtäviä (jatkuu)


Palveluverkon tarkoituksenmukainen rakenne varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden ja palveluiden saatavuuden sekä saavutettavuuden

Palveluverkon suunnittelua ja toteutusta ohjaavat periaatteet, joita ovat:• 1. Asiakaslähtöisyys: Asukkaat osallistuvat palveluverkon suunnitteluun. Palvelutarpeisiin

vastataan oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisilla palvelukokonaisuuksilla, jotka hyödyntävät asiakkuuksien segmentointia. Lähipalvelujen turvaaminen on asiakkaille tärkeää

• 2. Palvelujen saavutettavuus: Palvelujen sijoittamisessa otetaan huomioon niiden saavutettavuus, johon vaikuttavat alueen asiointisuunnat, liikennejärjestelyt sekä sähköisten tai liikkuvien palveluiden käyttö

• 3. Palvelut kootaan eri toimialat ylittäviksi, monipuolisiksi palvelukeskuksiksi: Yhteistyötä esimerkiksi maankäytön ja liikennesuunnittelun kanssa tiivistetään

• 4. Valinnanvapaus ja monituottajamalli: Valinnanvapaus tuo yksityiset suoran valinnan palvelun tuottajat uusiksi sopimuskumppaneiksi, jolloin niiden tekemät ratkaisut sijoittumisesta otetaan huomioon palveluverkon suunnittelussa

• 5. Digitalisaation laajeneminen: Arvioidaan laajenemisen vaikutus tilatarpeisiin ja tietoliikenneyhteyksiin alueen sisällä.

• 6. Palveluverkon ja tilojen optimointi: Arvioidaan tilojen käyttöaste, luodaan yhteiskäyttöä eri tuottajien välillä. Arvioidaan mahdollisuudet yhteistyöhön eri tahojen kanssa alueen sisällä ja myös maakuntien välillä erityisesti maakuntien raja-alueilla.

Järjestäjä määrittää lisäksi palveluverkon palvelut jakamalla ne erilaisiin kokonaisuuksiin ja aluetasoihin, esimerkiksi lähi-, alue- ja maakuntapalveluihin.

• Lähipalvelut ovat kotiin tuotettavia tai kodin lähellä sijaitsevia lähipalveluita. Niissä korostuu palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus eri kulkumuodoilla: kävely, pyöräily ja palvelujen ajallinen saatavuus. Esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolat kuuluvat lähipalveluihin.

• Alue- tai seututason palvelut suunnataan laajemmalle asiakaspohjalle ja palvelujen integraatio on keskeisessä asemassa. Nämä palvelut sijoittuvat aluekeskuksiin ja hyvien liikenneyhteyksien solmukohtiin, esimerkiksi sote- tai hyvinvointikeskuksiin.

• Maakunta- tai erityistason palvelut suunnataan laajalle väestöpohjalle, näitä ovat esimerkiksi sairaala-, ensihoito- ja pelastuspalvelut. Näistä palveluista osa järjestetään yhteistyö-aluetasoisesti. Maakunnan vastuulla on muodostaa eritasoisista palveluista asiakkaalle toimiva palveluiden kokonaisuus, jossa yhteistyö eri toimijoiden kesken ja siirtyminen palvelusta toiseen toteutuu joustavasti palveluintegraation keinoin


Maakunnan järjestämisen käsikirja ja Maakunnan Ohjausmallit – MOHJU (Valtioneuvosto) / Palveluverkon ohjaus

• Maakunta toimii alueellaan palvelujen järjestäjänä ja suunnittelee palveluverkon asukkaiden palvelutarpeisiin ja palvelustrategiaan perustuen

• Maakunta vastaa palveluverkon kehittämisestä alueellaan ja voi ohjata tuottajia esimerkiksi sopimusehtojen, kriteerien ja korvausten avulla.

• Osa laajalle väestöpohjalle järjestetyistä vaativimmista sairaala- ja ensihoitopalveluista tullaan kuitenkin järjestämään ja koordinoimaan yhteistyöaluetasoisesti ja yhteistyöaluetasoisten palveluiden suunnittelu on yksittäisen maakunnan päätösvallan ulkopuolella.

• Myös suoran valinnan palvelujen tuottajat, jotka täyttävät maakunnan määrittämät kriteerit, voivat valinnanvapauden myötä itse määritellä, missä ne tuottavat palveluja.

• Suoran valinnan palveluja tuottavien toimijoiden verkosto voi muuttua nopeastikin, kun taas esimerkiksi keskitettyjen sairaalapalveluiden palveluverkko pysyy suhteellisen vakaana

• Nykyisen kunta- ja sairaanhoitopiirivetoisen ohjauksen sijaan sote-palveluverkkoa tullaan uudistuksen jälkeen ohjaamaan ja kehittämään kolmella tasolla:

• 1. maakunnassa, 2. yhteistyöalueella sekä 3. valtakunnallisesti

• Alueellisten tasojen lisäksi palveluverkkoa ohjataan valtionhallinnon tasolta asetusten, lainsäädännön ja resurssien kautta.

• Sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti palveluverkon kehittäminen tulisi kuitenkin tapahtua niin, että vaikka palveluympäristö muuttuu, niin palvelujen saavutettavuus ei muodostu esteeksi niiden saannille

• Palveluverkon ohjaamisella pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti palveluiden saavutettavuuteen

• Palveluverkkoa voidaan ohjata normiohjauksen, resurssiohjauksen ja informaatio-ohjauksen keinoin

• Oman tuotannon kohdalla normiohjaus tai omistajaohjaus ovat mahdollisia, mutta valinnanvapauden piirissä olevia palveluita voivat tuottaa yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, jotka voivat vapaasti valita toimipisteidensä sijoittumisen maakunnan alueella

• Resurssiohjauksen keinoin järjestäjä voi yrittää kannustaa yksityisiä tuottajia sijoittautumaan tavoitteidensa mukaisesti

Maakunnan järjestämisen käsikirja ja Maakunnan Ohjausmallit – MOHJU (Valtioneuvosto) / Palveluverkon ohjaus

Luonnoksia Uudenmaan maakunnan palveluverkon rakenteen suunnitelmista ja raameista

Asiakas

Tieto- ja viestintäteknisin menetelmin tuotettuja erilaisia palveluja. Mahdollistaen osaltaan asiakaslähtöisen, kilpailukykyä vahvistavan ja kustannustehokkaan toimintatavan. Voivat olla sovitussa määrin myös ensisijaisia palvelukanavia ja ne vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta. Yksi palvelutuotannon uudistamisen painopistealueista.

KOTIIN/ELINPIIRIIN

ANNETTAVAT PALVELUT

MAAKUNNAN ALUEELLISET JA

KESKITETYT PALVELUT

Vaativan tason sote palvelu (yksittäisen maakunnan päätösvallan ulkopuolella). Palveluita, jotka edellyttävät suurta väestöpohjaa ja asiakasmäärää ja/tai erityisosaamista. Keskittämällä varmistetaan laadukas ja turvallinen hoito/palvelu.

Ensisijaisesti asiakkaan kotiin/tavanomaiseen elinympäristöön annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (sisältäen mm. sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaiset kotipalvelut, terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaiset kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon palvelut sekä vanhuspalvelulain (920/2012) mukaiset palvelut).

Palvelu(t) tai sen osa tuotetaan asiakkaille liikkuvan palvelualustan (esim. auto) tai ammattilaisten siirtymisen välityksellä lähelle asiakkaan kotia/ elinpiiriä. Osa liikkuvista palveluista soveltuu erityisesti kohteisiin jossa ne tavoittavat laajan asiakaskunnan. Vähentävät osaltaan fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta. Yksi palvelutuotannon uudistamisen painopistealueista.

Matalan kynnyksen palveluja: Usein käytettyjä tai arkipäiväisiä palveluita, joita tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä ja ovat kohtaisen helposti saatavissa ja saavutettavissa. Lähipalveluita ei voida tyhjentävästi listata, vaan ovat määriteltävissä kunkin alueen asiakkaiden ja alueellisten erityispiirteiden kautta, huomioiden eri ikäryhmien erilaiset tarpeet. Nykyisen kiinteän palveluverkoston palvelut tulevat osittain korvautumaan vaihtoehtoisilla palvelumuodoilla.

Palveluita, jotka edellyttävät laajempaa väestöpohjaa ja asiakasmäärää ja/tai erityisosaamista. Keskittämällä varmistetaan asiakkaalle laadukas ja turvallinen hoito/palvelu. Palveluita voidaan tuottaa alueellisesti tai keskitetyissä toimipisteissä eri puolilla maakuntaa. Myös keskitettyjä palveluita voidaan tuoda asiakkaan kotiin tai kiinteään lähipalvelupisteeseen sekä tuottaa digitaalisesti.

LIIKKUVAT PALVELUT

DIGITAALISET JA ETÄ- PALVELUT

KIINTEÄT LÄHIPALVELUPISTEET

YHTEISTYÖALUEELLE/KANSALLISESTI KESKITETYT

PALVELUT

PALVELUVERKON OHJAUKSELLA VARMISTETAAN PALVELUJEN SAATAVUUS JA SAAVUTETTAVUUS

LÄHIPALVELUTLähipalvelu on palvelunominaisuus: Helposti

saatavissa/saavutettavissa eri tavoin erilaisille asiakkaille

LÄHIPALVELUTTIIVISTETTY KUVAUS

Lähipalveluja voidaan tuottaa eri tavoin eli digitaalisesti, etäpalveluina, kotiin/elinpiiriin annettavina palveluina, liikkuvina palveluina ja/tai kiinteissä lähipalvelupisteissä:- Digitaaliset ja etäpalvelut tuotetaan erilaisin tieto- ja viestintäteknisin menetelmin- Asiakkaan kotiin/elinpiiriin annetaan mm. sosiaali- ja terveydenhuoltolain mukaisia palveluja

- Liikkuvat palvelut tuotetaan liikkuvan palvelualustan ja ammattilaisen siirtymisen välityksellä lähelle asiakkaan kotia/elinp iiriä- Kiinteissä lähipalvelupisteissä tarjotaan esimerkiksi matalan kynnyksen palveluja

MITÄ PALVELUATUOTETTAVA

LÄHI-PALVELUNA

Lähipalveluna on tuotettava vähintään seuraavia palveluja:• Sotekeskus: Lääkärin ja sairaan-/terveydenhoitajan palveluja + mahd. lainsäädännön mukaiset esh palveluja vähintään kahdelta eri koisalalta sekä sosiaalipalvelujen neuvontaa• Suun terveydenhuolto: Hammaslääkärin ja suuhygienistin palveluja

• Neuvola: Lääkärin ja terveydenhoitajan palveluja• Sosiaalihuolto: Asiakasohjaus/sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön palveluja

• Lakisääteiset kotiin vietävät palvelut: mm. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaiset kotipalvelut, terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaiset kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon palvelut sekä vanhuspalvelulain (920/2012) mukaiset palvelut

• Kaikilla alueilla (vähintään yhdessä) keskuspaikassa tai taajamassa: Fysioterapiapalveluja, matalan kynnyksen mielenterveys - ja päihdepalveluja sekä perustason yleisimpiä apuvälineitä

• Ikääntyvien palveluissa lisäksi:• Palveluasumista/tehostettua palveluasumista, päivätoimintaa ja avoimen palvelukeskuksen/päiväkeskuksen palveluja

• Lyhytaikaishoidosta; Intervallipaikat (kuntoutuspalveluja ja omaishoitajien lomitukset) sekä kriisipaikkoja• Muistipoliklinikka palveluja (keskusteluun; lähipalveluna vai alueellisena palveluna)

➢ Palvelun tuottaja päättää lähipalvelujen tuottamistavan, kutenkin niin, että ne ovat kaikille palvelua tarvitseville saavutettavissa➢ Palvelun tuottaja voi halutessaan tarjota lähipalveluna myös laajempia palveluja

➢ Palvelun tuottajalla on velvollisuus kehittää palveluja maakuntastrategian linjausten mukaisesti, kuten:✓ Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa, hyvinvointierot kaventuvat, painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia ja palvelujärjestelmä oikea-aikaisuutta, kehitetään palvelutuotantoa - painopisteenä

digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut (Esimerkiksi LaNuPe palvelujen vieminen asiakkaan luonnolliseen asuinympäristöön)

SAATAVUUSKaikilla alueilla on tarjottava (vähintään yhdessä) keskuspaikassa tai taajamassa palvelua ”laajan aukioloajan” puitteissa vähintään seuraavasti:

• Iltaisin ma-pe klo 7-20 (neuvolapalvelut 8-19) ja lauantaisin klo 9-14Hoitoon pääsyn tavoite lakisääteistä parempi palveluun pääsy:

• Sotekeskus: T3 ≤ 7 vrk, kiireetön, lääkäriin • Suun terveydenhuolto: T3 ≤ 14 vrk

• Sosiaaliohjaus/sos. peruspalvelut: Yhteys (puhelin/digi/käynti) saman päivän aikana. Palvelutarpeen arvioinnin käynnistyminen 3 arkipäivän kuluessa vireille tulosta• Monikanavainen yhteydenottokanava digi 24/7 – Kaikki yhteydenotto viimeistään seuraavana arkipäivänä (ma-pe)• Muutoin lainsäädännön mukaisesti

➢ Palvelun tuottaja voi halutessaan tarjota lähipalveluja myös mainittua laajemmilla aukioloajoilla

SAAVUTET-TAVUUS

Kaupunki-maaseutu luokituksen mukaisesti: • Kunta-/kaupunkikeskus/taajama: 30 min julkisilla liikennevälineillä, 90 % peitto (tarkennetaan/perustellaan myöhemmin, kun saada an nykyisen palveluverkon saavutettavuusanalyysi, kts. Liite 1)• Taajaman ulkopuolella: 30 min autolla/taksilla/Kelataksilla/palvelulinjalla, 90 % peitto (kuten edellä)

• Haja-asutusalueilla: Palveluja voidaan tuottaa asukkaiden tarpeen mukaisesti kiinteiden pisteiden sijaan esim. liikkuvina palveluina• Kotiin vietävinä palveluina: Vähintään lakisääteisesti

Palveluiden järjestämisessä tulee lähtökohtaisesti varmistaa, että palvelut ovat esteettömät ja saavutettavat eri kohderyhmille:mm. vammaryhmille, eri kielisille ja ikäihmisille tulee olla tarjolla pääsy esteettömään ja saavutettavaan asiointiin (esim. tilat, tulkkikäytäntöjen yhdenmukaistaminen, ohjeistus sekä esteettömät tutkimusvälineet ja -laitteet). (oikeusministeriön yhdenvertaisuusselvitys 9/2018)

P

A

L

V

E

L

U

V

E

R

K

K

O

SAATAVUUSKaikilla alueilla on tarjottava (vähintään yhdessä) keskuspaikassa tai taajamassa

palvelua ”laajan aukioloajan” puitteissa:

• Iltaisin ma-pe klo 7-20 (neuvolapalvelut 8-19) ja lauantaisin klo 9-14

Hoitoon pääsyn tavoite lakisääteistä parempi palveluun pääsy:

• Sotekeskus: T3 ≤ 7 vrk, kiireetön, lääkäriin • Suun terveydenhuolto: T3 ≤ 14 vrk

• Sosiaaliohjaus/sos. peruspalvelut: Yhteys (puhelin/digi/käynti) saman päivän aikana.

Palvelutarpeen arvioinnin käynnistyminen 3 arkipäivän kuluessa vireille tulosta

• Monikanavainen yhteydenottokanava digi 24/7 – Kaikki yhteydenotto viimeistään

seuraavana arkipäivänä (ma-pe)• Muutoin lainsäädännön mukaisesti

SAAVUTETTAVUUS

Kaupunki-maaseutu luokituksen mukaisesti:

• Kunta-/kaupunkikeskus/taajama: 30 min julkisilla liikennevälineillä, 90 % peitto• Taajaman ulkopuolella: 30 min autolla/taksilla/Kelataksilla/palvelulinjalla, 90 % peitto

• Haja-asutusalueilla: Palveluja voidaan tuottaa asukkaiden tarpeen mukaisesti

kiinteiden pisteiden sijaan esim. liikkuvina palveluina

• Kotiin vietävinä palveluina: Vähintään lakisääteisesti

• Esteettömyys ja yhdenvertaisuus eri kohderyhmille

NYKYINEN LAINSÄÄDÄNTÖ:

* Suomen perustuslaki (731/1999)* Hoitoon pääsy: Terveydenhuoltolaki (1326/2010), * Palvelutarpeen arviointi, sosiaalipalvelujen saanti ja määräajat: Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000), Laki toimeentulotuesta (1412/1997), Lastensuojelulaki (417/2007), Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta

sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012 )* Koti in /elinpiiriin annettavat palvelut mm. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaiset kotipalvelut, terveydenhuoltolain

(1326/2010) mukaiset kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon palvelut sekä vanhuspalvelulain (920/2012) mukaiset palvelut* Muut sote palvelua säätelevät erityislait

MITTARIT JÄRJESTÄJÄN EDELLÄ MÄÄRITTELEMISTÄ MINIMITAVOITTEISTA:- Valmistelun työstäminen tästä eteenpäin jäi kesken 8.3.2019 valtakunnallisen maakunta soten lainsäädännön valmistelun kaaduttua / päätyttyä

PALVELUVERKON TASOT

LAINSÄÄDÄNTÖLINJAUKSET, OHJAUS, SEURANTA JA/TAI MITTAAMINEN

MAAKUN-NAN

ALUEEL-LISET JA

KESKITE-TYT

PALVELUT

YHTEISTYÖ-ALUEELLE/KANSALLI-

SESTIKESKITETYT PALVELUT

SAATAVUUDEN JA SAAVUTETTAVUUDEN TAVOITTEET

LÄHI-PALVELUT

(Digitaaliset ja

etäpalvelut, kotiin/

elinpiiriin annettavat

palvelut, liikkuvat palvelut, kiinteät

lähipalvelu-pisteet)

- Valmistelun työstäminen tältä osin eteenpäin jäi kesken 8.3.2019 valtakunnallisen maakunta soten lainsäädännön valmistelun kaaduttua / päätyttyä

DIGITAALISET- JA ETÄPALVELUTESIMERKKEJÄ Digitaalisesti ja etäpalveluina voidaan tuottaa esimerkiksi seuraavia palveluita: Neuvontaa, ohjausta, erilaisia chat-palveluja, omahoito ja verkkokursseja, hyvinvointitarkastuksia, oirearviota, palveluarviota,

ajanvarausten tekemistä, hoidon suunnitelmapohjien tekemistä, erilaisia etäpalveluja sekä puhelinpalveluja

MÄÄRITTELYÄ Tarjoaa asiakkaalle ajasta ja paikasta riippumattomia tapoja palveluihin. Tieto- ja viestintäteknisin menetelmin tuotettuja erilaisia palveluja. Mahdollistaen osaltaan asiakaslähtöisen, kilpailukykyä va hvistavan ja kustannustehokkaan toimintatavan. Voivat olla sovitussa määrin myös ensisijaisia palvelukanavia ja ne vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta. Yksi palvelutuotannon uudistamisen painopistealueista.

ESIMERKKEJÄ Kotiin/elinpiiriin voidaan antaa esimerkiksi seuraavia palveluja: Kotihoitoa, kotipalvelua, ensihoitoa, kotisairaalapalvelua, kotona asumista tukevat tukipalveluja, kuljetuspalveluja, kotikuntoutuspalveluja ja muita ammattilaisten kotikäyntejä

MÄÄRITTELYÄ Ensisijaisesti asiakkaan kotiin/tavanomaiseen elinympäristöön annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (sisältäen mm. sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaiset kotipalvelut, terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaiset kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon palvelut sekä vanhuspalvelulain (920/2012) mukaiset palvelut)

KOTIIN/ELINPIIRIIN ANNETTAVAT PALVELUT

ESIMERKKEJÄ Liikkuvina palveluina voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavia palveluja: Neuvontapalveluja, terveystarkastuksia, massarokotuksia, etsivää/jalkautuvaa työtä, laboratoriopalveluja

MÄÄRITTELYÄ Palvelutuotannon muoto, jossa palvelu(t) tai sen osa tuotetaan asiakkaille l i ikkuvan palvelualustan (esim. auto) tai ammattilaisten siirtymisen välityksellä lähelle asiakkaan kotia/elinpiiriä. Osa liikkuvista palveluista soveltuu erityisesti kohteisiin jossa ne tavoittavat laajan asiakaskunnan. Vähentävät osaltaan fyysiseen paikkaansidottujen palvelujen tarvetta ja ovat yksi palvelutuotannon uudistamisen painopistealueista.

LIIKKUVAT PALVELUT

KIINTEÄT LÄHIPALVELUPISTEETESIMERKKEJÄ Kiinteissä lähipalvelupisteissä voidaan tuottaa esimerkiksi seuraavia palveluja:

Matalan kynnyksen palveluja kuten; Suun terveydenhuollon palveluja, perhekeskus (mm. neuvola), koulu - ja opiskeluterveyden-huolto, sote-keskus, avoin palvelukeskus (ikääntyneet)

MÄÄRITTELYÄ Matalan kynnyksen palveluja: Usein käytettyjä tai arkipäiväisiä palveluita, joita tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä ja ovat kohtaisen helposti saatavissa ja saavutettavissa. Lähipalveluita ei voida tyhjentävästi l istata, vaan ovat määriteltävissä kunkin alueen asiakkaiden ja alueellisten erityispiirteiden kautta siten, että palvelut huomioivat eri ikäryhmien erilaiset tarpeet. Nykyisen kiinteän palveluverkoston palvelut tulevat osittain korvautumaan vaihtoehtoisilla palvelumuodoilla.

ESIMERKKEJÄ LÄHIPALVELUJEN MAHDOLLISISTA PALVELUISTA

MAAKUNNAN ALUEELLISET JA KESKITETYT PALVELUTESIMERKKEJÄ Maakunnallisesti keskitettyinä tai keskitetysti johdettuina palveluina voidaan tuottaa esimerkiksi seuraavia palveluja:

Alueellisesti keskitettynä maakunnan alueella kuten; Päivystys, päiväkirurgia, erikoissairaanhoito, ympärivuorokautinen perhekuntoutus, perheoikeudelliset palvelut, palveluasuminen, apuväline-palvelut, muut erityispalvelut. (keskusteluun otettavaksi: keskitetty asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi)

MÄÄRITTELYÄ Palveluita, jotka edellyttävät laajempaa väestöpohjaa ja asiakasmäärää ja/tai erityisosaamista. Keskittämällä varmistetaan as iakkaalle laadukas ja turvallinen hoito/palvelu. Palveluita voidaan tuottaa alueellisesti tai keskitetyissä toimipisteissä eri puolilla maakuntaa. Myös keskitettyjä palveluita voidaan tuoda asiakkaan kotiin tai kiinteään lähipalvelupisteeseen sekä tuottaa digitaalisesti

Saatavuus ja saavutettavuus

Saatavuus: Tavoitteena pyrkimys lakisääteisiä määräaikoja parempaan saatavuuteen (jonotus-ajat): Kiireell./päiv. välitön, Esh 14 vrk, pkl 21 vrk, leikkaukset 30, Sos.palv. Laki-sääteiset tai esim. perheoik. max 1kk ja palveluas. tarpeen (tod.) mukaan, max 1 kkSaavutettavuus:Edistetään tarkoituksenmukaista integraatiota peruspalveluihin. Määriteltävä alueet asumistiheyden mukaan THL Syke info; kaup unki-maaseutu luokituksesta tmv. Alueellinen keskittäminen osassa palveluita. Joku erityispalvelu voidaan keskittää maakunnallisesti / YTA aluePalveluiden järjestämisessä tulee lähtökohtaisesti varmistaa, että palvelut ovat esteettömät ja saavutettavat eri kohderyhmil le: mm. vammaryhmille, eri kielisille ja ikäihmisille tulee olla tarjolla pääsy esteettömään ja saavutettavaan asiointiin (esim. tilat, tulkkikäytäntöjen yhdenmukaistaminen, ohjeistus sekä esteettömät tutk imusvälineet ja -laitteet). (oikeusministeriön yhdenvertaisuusselvitys 9/2018)

ESIMERKKEJÄ Vaativan tason sote palvelut

MÄÄRITTELYÄ - Palveluita, jotka edellyttävät suurta väestöpohjaa ja asiakasmäärää ja/tai erityisosaamista- Keskittämällä varmistetaan laadukas ja turvallinen hoito/palvelu

Saatavuus ja saavutettavuus

”NYKYTILA”Saatavuus: Riippuu hoitoon- ja palveluun pääsyajoistaSaavutettavuus: Vaihtelee. Riippuu mm. siitä miten integraatio peruspalveluihin onnistuu

Linjaukset, ohjaus, mittaaminen

- Lainsäädäntö: Keskittämisasetus ja päivystysasetus lainsäädäntö- Yhteistyösopimuksen laatiminen palvelujen hoitamiseksi ja niiden yhteensovittamiseksi - Foorumin perustaminen ylimaakunnallista päätöksentekoa varten

YHTEISTYÖALUEELLE/KANSALLISESTI KESKITETYT PALVELUT

ALUSTAVIA POHDINTOJA KESKITETTYJEN PALVELUJEN VALMISTELUSTA

Tausta-aineistoja Uudenmaan nykyisestä palveluverkosta

HUOM!Liikelaitoksen valmistelusta saadaan myöhemmin materiaalia nykypalveluiden maantieteellisestä sijainnista, paikkatietoaineoston avulla

Uudenmaan nykyinen palveluverkko (Lähde: Tiedosta arviointiin)

Palveluverkko laaja ja monipuolinen

• Perusterveydenhuollosta vastaa 84 terveysasemaa tai hyvinvointipistettä. Suurin osa alueen kunnista hoitaa itsenaisesti sotepalvelut, loput kuntayhtymän tai vastuukuntamallin pohjalta. • 2017 perustettu Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtyma vastaa Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven,

Pornaisten ja Tuusulan noin 220 000 asukkaan sote-palvelujen järjestämisestä ja 2019 alkaen myös sote-palvelujen tuotannosta

• Myrskylän ja Pukkilan sote-palvelut järjestää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. • Vastuukuntamallilla toimivia sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueita ovat muodostaneet Mäntsälä (isäntäkunta)

yhdessä Pornaisten (Mustijoen perusturva) ja Loviisa (isäntäkunta) yhteistyössä Lapinjärven kanssa.

• Erikoissairaanhoidosta vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), joka on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen: HYKS, Hyvinkää, Lohja, Länsi-Uusimaa ja Porvoo.• HYKSin alueella (jäsenkunnat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa) ovat Jorvin ja Peijaksen

sairaalat. Muilla alueilla ovat Hyvinkään sairaala (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula), Lohjan sairaala (Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti), Länsi-Uudellamaalla Raaseporin sairaala (Hanko, Inkoo, Raasepori) ja Porvoon sairaala (Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Sipoo).

• HYKS vastaa lisäksi harvinaisten sairauksien ja vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden hoidosta erityisvastuualueen (erva) ja joissain sairauksissa myös koko maan väestölle. HYKSin ervaan kuuluvat Uudenmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja Päijat-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä PHHYKY.

• Helsingillä on omia sairaaloita ja poliklinikkoja, jotka vastaavat erikoissairaanhoidosta ja päivystystoiminnoista, sekä terveyskeskustasoinen Laakson sairaala. Haartmanin ja Malmin sairaalat toimivat päivystyssairaaloina. Lisaksi Helsinki tarjoaa laajasti mielenterveys- ja päihdepalveluja neljässä psykiatrisen ja päihdeavohoidon alueellisessa toimipisteessä.

Uudenmaan nykyinen palveluverkkoLähde: Tiedosta arviointiin, tavoitteena paremmat palvelut. THL Asiantuntija-arvio, syksy 2018

• Kartassa maakunnan terveydenhuollon palveluverkko ja kaupunki-maaseutu luokitus (SYKE)

http://www.julkari.fi/handle/10024/136033

Uudenmaan nykyinen palveluverkko

• Uudenmaan maakunnassa on yhteensä 23 eri sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjää *); suurin osa on itsenäisesti palvelut järjestäviä kuntia. Osa kuuluu kuntayhtymiin ja osa on muodostanut vastuukuntamallilla toimivia yhteistoiminta-alueita. Muut järjestäjät ovat kuntia, joista suurimmat ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa

Uudenmaan nykyinen palveluverkkoSote organisaatiorekisterin hyödyntämisen mahdollisuuden, THL 2017

*) Keski-Uusimaan alueen kuusi kuntaa

ovat muodostaneet vuonna 2017 kuntayhtyman, joka vastaa alueensa

sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

peruspalvelujen järjestämisestä ettätuottamisesta vuoden 2019 alusta.


18.12.201930

Järvenpää

Uudenmaan perhekeskukset, toimipisteet ja avoimet kohtaamispaikat

Lähde: Lape-muutosohjelma

Hanko

Raasepori Inkoo

Siuntio

Kirkkonummi

Vihti

Espoo

Lohja

Vantaa

Karkkila

Nurmijärvi Tuusula

Helsinki

Sipoo

Porvoo

Loviisa

LapinjärviMyrskylä

Askola

Pukkila

Mäntsälä

Hyvinkää

Pornainen

Nykyinen perhekeskus (9)

Kerava

Kauniainen

Perhekeskuksen toimipisteet (171)

Avoimet kohtaamispaikat; avoinvarhaiskasvatus, kerhot, perhekahvila-toiminta, leikkipuistot, lasten ja nuortentalotoiminta (n. 938)

43

36

8

12

8

67

15

197

88

20

3

6335

28

1

1

3

9

53

24

36

57

27

3

51

49

6

6

3

2

6

12

5

2

6 8

11

44

2

2

1

1

3

1

5

31

3

7

4

Kunta Neuvolat Kapenet Terapiat+kunt Sosiaalityö Vammais YHT:

Askola 1 1 1 1 1 1

Espoo 14 3 5 4 5 31

Hanko 2 1 2 1 0 6

Helsinki 21 5 8 5 5 44

Hyvinkää 1 0 1 0 0 2

Inkoo 1 0 0 1 0 2

Järvenpää 3 1 1 2 1 8

Karkkila 4 2 3 2 1 12

Kauniainen 1 1 1 1 1 3

Kerava 2 1 1 1 0 5

Kirkkonummi 3 1 1 1 1 7

Lapinjärvi 0 0 0 0 0 0

Lohja 5 0 1 0 1 3

Loviisa 0 0 0 0 0 0

Myrskylä 1 0 0 0 0 1

Mäntsälä/

Pornainen

2 1 1 1 1 2

Nurmijärvi 3 3 5 1 1 5

Porvoo 4 1 1 1 1 3

Pukkila 1 0 0 1 0 1

Raasepori 6 1 3 1 1 6

Sipoo 2 0 0 0 0 2

Siuntio 1 0 1 3 0 4

Tuusula 3 2 2 3 1 6

Vantaa 11 2 6 2 1 11

Vihti 3 0 1 1 1 6

Toimipisteet Uudenmaan alueella

Yksityiset terveydenhuollon palvelut, jotka tarjoavat lääkäritasoista palvelua Organisaatioiden lukumäärä

Helsinki 676

Espoo 146

Vantaa 147

Hyvinkää 48

Järvenpää 46

Lohja 30

Kerava 29

Porvoo 26

Vihti 19

Kirkkonummi 18

Mäntsälä 16

Tuusula 14

Loviisa 13

Raasepori 12

Nurmijärvi 11

Hanko 9

Kauniainen 4

Sipoo 4

Karkkila 3

Siuntio 2

Askola 1

Lapinjärvi 1

Myrskylä 1

Pukkila 1

Yhteensä 1277

Organisaatioille ilmoitetut eri osoitteet 469

Yksityiset tuottajat Uudenmaan nykyisessä palveluverkossaSote organisaatiorekisterin hyödyntämisen mahdollisuuden, THL 2017


Uudenmaan nykyinen palveluverkkoSote organisaatiorekisterin hyödyntämisen mahdollisuuden, THL 2017


Uudenmaan nykyinen palveluverkko• Sitran tarkastelussa sosiaalihuollon avopalvelut sijoittuvat monilta osin samoille alueille terveysasemien

kanssa. Yhdistämällä palvelupisteitä ja huomioimalla ajasta ja paikasta riippumattomien digitaalisten palveluiden tuomat mahdollisuudet voitaisiinkin kehittää sujuvampia lähipalveluja.

Pääkaupunkiseudun palveluista:

• Helsingin seudulla avopalveluita ja päiväkeskuksia on varsin tasaisesti koko tiheimmin asutulla (> 1000 asukasta/km2) alueella kaikkien kohderyhmien osalta.

• Lasten ja nuorten palveluiden laitoshoitopisteitä on erityisesti Espoon ja Kauniaisten alueella, asumispalveluja on sen sijaan koko alueella varsin vähän verrattuna muihin kohderyhmiin (vammaispalvelut, mielenterveys ja päihdepalvelut, ikäihmisten palvelut).

• Vammaispalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta asumispalveluita on puolestaan runsaasti koko alueella, mutta laitoshoitopisteitä on vain muutamia.

• Ikäihmisten palveluiden osalta sekä asumispalvelupisteitä että laitoshoitopalvelupisteitä on paljon, laitoshoitopisteiden keskittyessä Helsingin alueelle.

Taulukko. Sosiaalihuollon palveluiden toimipisteet maakunnittain. Valveri-rekisterin palvelualapisteistä on edustettuna noin 97 %, TOPI-rekisterin toimipaikoista on

edustettuna 98 %.

Maakunta Väestö 2015 Avopalvelut* Päiväkeskus tai

vastaava*

Asumispalvelut* Laitoshoito*

Uusimaa 1618333 527 162 866 170

TAUSTATIETO-AINEISTOJA JA LIITTEITÄ

Tilastotietoja ja karttakuvia Uudenmaan palveluiden käytöstä:

* Perusterveydenhuollon suorite, asiakas ja käynnit/asiakas palveluntuottajittain (AvoHilmo)* Toimeentulo ja lastensuojelu (THL)* Palvelujen käyttö kuvat (THL tietoikkuna)* Kartat (THK tietoikkuna)

Suoritemäärät palveluntuottajittain(Kaikki yhteystavat, -ammatit, -kiireellisyysluokat, - kävijäryhmät)

2015 2016 2017

Käynnit Käynnit Käynnit

Uusimaa 11 353 835 11 691 853 11 883 092

Askolan sosiaalitoimisto 173 352 309

Askolan terveysasema 21 391 20 276 21 496

Espoon kaupunki 21 787 25 614 23 634

Espoon kaupunki 1 750 053 1 796 652 1 820 452

Hangon kaupunki 1 891 5 489 8 183

Hangon kaupunki 38 599 42 216 49 459

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/suun terveydenhuollon ostopalvelut 349

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/terveydenhuolto 4 369 693 4 429 795 4 368 321

Helsingin kaupunki 11 76 8

Hyvinkään kaupunki 40 667 25 389 20 636

Hyvinkään terveyskeskus 184 853 193 492 203 597

Ingå kommun 24 132 26 049 26 796

Järvenpään sosiaalivirasto 7 067 3 083 1 579

Järvenpään terveyskeskus 178 496 179 625 192 903

Kauniaisten kaupunki 6

Kauniaisten terveyskeskus 42 758 40 026 51 474

Kaunialan sairaala Oy 986 1 138

Keravan terveyskeskus 276 068 273 020 282 171

Kirkkonummen terveyskeskus 207 939 213 527 226 262

Lohjan kaupunki 202 996 92 825

Lohjan kaupunki 60 027 157 464 256 649

Loviisan kaupunki 45 160 51 303 40 813

Loviisan terveyskeskus ja sairaala 94 173 97 310 98 918

Mäntsälän kunta 606 884

Mäntsälän terveyskeskus 116 002 113 549 126 082

Nurmijärven kunta 43 72 96

Nurmijärven terveyskeskus 320 970 331 311 335 526

Perusturvakuntayhtymä Karviainen/terveydenhuolto 341 454 359 328 366 437

Porvoon kaupunki 1 926 415 128

Porvoon sosiaali- ja terveyskeskus/terveydenhuolto 333 998 346 047 352 529

Raaseporin terveyskeskus 221 325 197 179 192 644

Sipoon kunta 24 204 85

Sipoon terveyskeskus 54 781 62 715 63 739

Siuntion terveyskeskus 28 923 27 049 28 923

Tuusulan terveyskeskus 295 353 295 546 299 087

Vantaan kaupunki 1 989 903 2 075 126 2 189 867

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 80 223 205 860 231 246

YTHS alihankinta 617 2 273 1 021

Asiakasmäärät palveluntuottajittain(Kaikki yhteystavat, -ammatit, -kiireellisyysluokat, - kävijäryhmät)

2015 2016 2017

Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat

Uusimaa 1 107 814 1 156 268 1 174 578

Askolan sosiaalitoimisto 38 44 32


Espoon kaupunki 4 819 5 232 4 896

Espoon kaupunki 181 189 189 077 193 427

Hangon kaupunki 291 425 511


Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/suun terveydenhuollon ostopalvelut 296

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/terveydenhuolto 402 423 415 837 423 506

Helsingin kaupunki 10 68 6

Hyvinkään kaupunki 1 330 1 330 1 322

Hyvinkään terveyskeskus 32 264 33 486 34 058

Ingå kommun 4 014 4 084 4 000

Järvenpään sosiaalivirasto 530 601 496

Järvenpään terveyskeskus 30 129 31 024 31 722

Kauniaisten kaupunki 6

Kauniaisten terveyskeskus 7 259 7 198 8 005

Kaunialan sairaala Oy 125 146

Keravan terveyskeskus 28 256 28 626 28 872

Kirkkonummen terveyskeskus 27 738 28 360 28 235

Lohjan kaupunki 33 924 24 974

Lohjan kaupunki 20 349 32 826 37 984

Loviisan kaupunki 1 118 1 272 1 176

Loviisan terveyskeskus ja sairaala 13 484 13 899 13 953

Mäntsälän kunta 238 362

Mäntsälän terveyskeskus 18 845 19 364 19 829

Nurmijärven kunta 27 51 57


Perusturvakuntayhtymä Karviainen/terveydenhuolto 29 079 29 495 29 877

Porvoon kaupunki 280 114 62

Porvoon sosiaali- ja terveyskeskus/terveydenhuolto 37 436 38 624 38 226

Raaseporin terveyskeskus 20 681 19 891 19 182

Sipoon kunta 19 179 77

Sipoon terveyskeskus 12 953 13 767 14 260

Siuntion terveyskeskus 4 299 4 243 4 232

Tuusulan terveyskeskus 31 537 34 153 33 192

Vantaan kaupunki 161 295 155 886 159 210

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 34 176 60 746 63 951

YTHS alihankinta 175 612 444

Käynnit/Asiakkaat palveluntuottajittain(Kaikki yhteystavat, -ammatit, -kiireellisyysluokat, - kävijäryhmät)

2015 2016 2017

Käynnit / asiakkaat Käynnit / asiakkaat Käynnit / asiakkaat

Uusimaa 10,2 10,1 10,1Askolan sosiaalitoimisto 4,6 8,0 9,7Askolan terveysasema 5,3 5,1 5,5Espoon kaupunki 4,5 4,9 4,8Espoon kaupunki 9,7 9,5 9,4Hangon kaupunki 6,5 12,9 16,0Hangon kaupunki 5,5 5,9 6,8Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/suun terveydenhuollon ostopalvelut 1,2Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/terveydenhuolto 10,9 10,7 10,3Helsingin kaupunki 1,1 1,1 1,3Hyvinkään kaupunki 30,6 19,1 15,6Hyvinkään terveyskeskus 5,7 5,8 6,0Ingå kommun 6,0 6,4 6,7Järvenpään sosiaalivirasto 13,3 5,1 3,2Järvenpään terveyskeskus 5,9 5,8 6,1Kauniaisten kaupunki 1,0Kauniaisten terveyskeskus 5,9 5,6 6,4Kaunialan sairaala Oy 7,9 7,8Keravan terveyskeskus 9,8 9,5 9,8Kirkkonummen terveyskeskus 7,5 7,5 8,0Lohjan kaupunki 6,0 3,7Lohjan kaupunki 2,9 4,8 6,8Loviisan kaupunki 40,4 40,3 34,7Loviisan terveyskeskus ja sairaala 7,0 7,0 7,1Mäntsälän kunta 2,5 2,4Mäntsälän terveyskeskus 6,2 5,9 6,4Nurmijärven kunta 1,6 1,4 1,7Nurmijärven terveyskeskus 9,7 9,9 9,8Perusturvakuntayhtymä Karviainen/terveydenhuolto 11,7 12,2 12,3Porvoon kaupunki 6,9 3,6 2,1Porvoon sosiaali- ja terveyskeskus/terveydenhuolto 8,9 9,0 9,2Raaseporin terveyskeskus 10,7 9,9 10,0Sipoon kunta 1,3 1,1 1,1Sipoon terveyskeskus 4,2 4,6 4,5Siuntion terveyskeskus 6,7 6,4 6,8Tuusulan terveyskeskus 9,4 8,7 9,0Vantaan kaupunki 12,3 13,3 13,8Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 2,3 3,4 3,6YTHS alihankinta 3,5 3,7 2,3

Toimeentulotulotuen saajat (THL)Toimeentulotuen kotitaloudet yhteensä 2016 2017*

Kunta Kaikki Kunta KELA Kaikki

Uusimaa Askola 119 119 132 132

Espoo 12 961 12 961 6 612 15 058 16 303

Hanko 348 348 171 374 425

Helsinki 43 901 43 901 28 133 46 518 52 071

Hyvinkää 2 104 2 104 1 133 2 656 2 921

Inkoo 96 96 32 99 111

Järvenpää 2 148 2 148 872 2 627 2 800

Karkkila 316 316 173 391 439

Kauniainen 215 215 115 276 309

Kerava 1 853 1 853 837 2 365 2 581

Kirkkonummi 1 557 1 557 1 061 1 753 2 111

Lapinjärvi 91 91 53 105 126

Lohja 1 787 1 787 754 2 061 2 302

Loviisa 657 657 322 667 774

Myrskylä 67 67 39 76 90

Mäntsälä 459 459 180 618 688

Nurmijärvi 1 168 1 168 829 1 292 1 518

Pornainen 54 54 29 73 87

Porvoo 2 290 2 290 1 473 2 342 2 686

Pukkila 40 40 25 54 66

Raasepori 1 191 1 191 705 1 262 1 466

Sipoo 499 499 525 525

Siuntio 99 99 41 128 143

Tuusula 1 045 1 045 585 1 201 1 363

Vantaa 14 121 14 121 8 327 16 601 18 595

Vihti 940 940 456 1 210 1 293

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret (THL)

Avohuollon piirissä olleet lapset ja nuoret (THL)

Äitiysneuvolan määräaikaisten terveystarkastusten peittävyys

• Uusimaa: Tieto ei saatavilla

• Myrskylä 100, Inkoo 97,1, Pornainen 96,6, Karkkila 96,2, Raasepori 96,1

Lastenneuvolan laajojen terveystarkastusten peittävyys 4-vuotiailla

• Uusimaa: 58,6

• Myrskylä 88,9, Pukkila 81,8, Askola 73,6, Loviisa 72,7

Perusterveydenhuollon avohoidon asiakkaat / 1000 asukasta (2017)

• Uusimaa: 682,7

• Myrskylä 848,7, Pukkila 831,4, Lapinjärvi 793,8, Hanko 789,9, Hanko 789,3

Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit yhteensä / 1000 asukasta (2017)

• Uusimaa: 4857

• Karkkila 11693, Vihti 8445, Loviisa 6641, Vantaa 6501, Raasepori 5738

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit, kaikki yhteystavat / 1000 asukasta (2017)

• Uusimaa: 1864

• Kerava 2759, Tuusula 2740, Vantaa 2723, Nurmijärvi 2345, Askola 2090

Perusterveydenhuollon avohoidonlääkärikäynnit / 1000 asukasta (2017)

• Uusimaa: 1017

• Myrskylä 1366, Nurmijärvi 1355, Mäntsälä 1317, Lapinjärvi 1241, Loviisa 1178

Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli 10 kertaa vuodessa käyneet, % tkl vo.llakäyneistä (2017)

• Uusimaa: 0,7

• Pukkila 2,0, Myrskylä 1,4, Mäntsälä 1,1, Nurmijärvi 1,1

Suun terveydenhuollon aikuiset asiakkaat, joilla yli 5 käyntiä vuodessa, % suunte aikaisista asiakkaista (2017)

• Uusimaa: 9,9

• Kauniainen 14,7, Kirkkonummi 12,2, Lohja 11,5, Askola 11,4, Kerava 11,2

0-17 vuotiaat lapset, joista tehty lastensuojeluilmoitus % vastaavanikäisestäväestöstä (THL, 2017)

• Uusimaa: 7,6

• Karkkila 10, Pukkila 8,7, Helsinki 8,4

Huostassa vuoden aikana olleet 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2017)

• Uusimaa: 1

• Pukkila 1,7, Vantaa 1,6, Hanko 1,5, Hyvinkää 1,5,

Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajat / 1 000 asukasta

• Koko Uusimaa 5,8

• Siuntio 9,4, Pornainen 9,2, Myrskylä 8,6, Lohja 7,3

16-v täyttäneet vammaistuen saajat (korotettu ja ylin tuki) / 100 000 vastaavanikäistä (2017)

• Uusimaa: 136,3

• Vantaa 154,6, Espoo 153, Järvenpää 149,5

Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana /100 000 asukasta (2017)

• Uusimaa: 76

• Lapinjärvi 370, Askola 321, Siuntio 260, Loviisa 225, Porvoo 157,

Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuuksien saajia / 1 000 asukasta

• Uusimaa: 31,7

• Myrskylä: 52,7, Hanko 49,4, Karkkila 48,8, Loviisa: 47,,4 Lapinjärvi 45

Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1 000 asukasta

• Uusimaa: 3,2

• Järvenpää 28,6, Raasepori 15,7, Pukkila 13,4, Espoo 9,2

Perusterveydenhuollon mielenterveyden käynnit, muu ammattiryhmä kuin lääkärit / 1 000 asukasta

• Uusimaa 58

• Hanko 499, Raasepori: 274, Mäntsälä 214, Järvenpää 194, Espoo 130,

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta (2017)

• Uusimaa: 8,7

• Tuusula 16,4, Raasepori 16,1, Karkkila 15,3

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1 000 asukasta (2017)

• Uusimaa: 2,2

• Vantaa 3,9, Espoo 3,1, Hyvinkää 2,9, Hanko 2,8,

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75-v täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2017)

• Uusimaa: 10,1

• Askola 18,5, Loviisa 14,6 Mäntsälä 14,3, Karkkila 13,4, Porvoo 12,1

Säännöllisen kotihoidon 75-v täyttäneet asiakkaat, joilla kotihoidon käyntejä 60-89 kertaa kk.ssa, % (2017)

• Uusimaa: 19,3

• Lohja 23,2, Helsinki 22,5, Porvoo 22,3 Pornainen 21,2

Päivystyskäynnit erikoissairaanhoidossa / 1 000 asukasta


• Myrskylä 304,7, Pukkila 262,9, Porvoo 225,2 Lapinjärvi 218,4, Raasepori 209,7

Päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa (ml. yhteispäivystys) / 1 000 asukasta • Uusimaa: 381,2

• Karkkila 1 247,2 Lohja 945, Järvenpää: 878,2

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0 - 12-vuotiasta

• Koko Uusimaa: 395,7

• Pukkila 769, Helsinki 539,2, Kerava 538,8, Vihti 535,4, Lapinjärvi 493,9

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13 - 17-vuotiasta

• Uusimaa: 1 310,7

• Raasepori,: 1 955,6, Inkoo 1 929,6, Hyvinkää 1 857, Järvenpää, 1 805,9, Myrskylä 1 704,1

Taustatietoja Uudenmaan väestöstä

Lähde: * Uudenmaan maakunnan tavoitetila diat* THL tietoikkuna

Uudenmaan väestöpohja kunnittain (2017)

Keski-Uusimaa Väestö

2017

Hyvinkää 46 739

Mäntsälä 20 803

Tuusula 38 646

Pornainen 5 121

Järvenpää 42 572

Nurmijärvi 42 159

Yhteensä 196 040

Läntinen

Uusimaa

Väestö

2017

Espoo 279 044

Kauniainen 9 624

Lohja 46 785

Raasepori 27 851

Kirkkonummi 39 170

Vihti 29 054

Karkkila 8 900

Hanko 8 517

Inkoo 5 481

Siuntio 6 146

Yhteensä 460 572

Helsinki Väestö

2017

Helsinki 643 272

Vantaa &

Kerava

Väestö

2017

Vantaa 223 027

Kerava 35 554

Yhteensä 258 581

Itäinen Uusimaa Väestö

2017

Porvoo 50 159

Loviisa 15 085

Sipoo 20 310

Askola 4 990

Lapinjärvi 2 706

Myrskylä 1 969

Pukkila 1 940

Yhteensä 97 159

Yhteensä 1,66 miljoonaa asukasta

Lähde: Sotkanet (väestötiedot)

Uudenmaan maakunnan tärkein sidosryhmä – asukkaat – ovat jakautuneet 26 hyvin erikokoiseen kuntaan

56

Ruotsinkielinen väestö, %-väestöstä (2017) • Uusimaa 8 %

• Raasepori 64,7 %, Inkoo: 52,9 %, Hanko: 42,8, Loviisa 40,8 %

Ulkomaalaistaustaiset / 1000 asukasta (2017)• Uusimaa 128,8

• Vantaa 180,2, Espoo: 161, Helsinki: 155,4, Kirkkonummi 76,7

Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2016) Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako

• Uusimaa 29,8

• Helsinki 32,7, Espoo 31,9 , Kauniainen 49,2, Kirkkonummi 27

Koulutustasomittain (2017)

Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti

• Uusimaa 414

• Helsinki 446, Espoo 476 , Kauniainen 589, Kirkkonummi 423, Sipoo 399

Huoltosuhde, demografinen (tai väestöllinen)

• Ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15 - 64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.

• Koko Uusimaa arvo 51,1

• Hanko: 77,5, Lapinjärvi: 76,5, Myrskylä: 76, Loviisa 70,8, Raasepori 69,6,

Yhden vanhemman perheet %-lapsiperheistä (2017)

• Koko Uusimaa 24 %

• Helsinki: 27,9 %, Lapinjärvi: 25,7 , Hanko 24,2 %,

Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta (2017)

• Uusimaa 9,9 %

• Karkkila 17,3 %, Hanko 14,6 %, Hyvinkää 14,5 %, Lohja 14,6 %

Työttömät %-työvoimasta (2017) • Uusimaa 10 %

• Myrskylä 12,4 %, Helsinki 11%, Hanko 10,8 %, Loviisa 11 %, Karkkila 10,7 %

Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16 - 64-vuotiaista (2017)• Uusimaa: 4,1 %

• Karkkila 7,3 %, Lapinjärvi 7,2 % Loviisa 7,1 %, Hanko 6,4 %

Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta (2017)

• Uusimaa 3,9 %

• Myrskylä 5,2 %, Hanko 4,8 %, Helsinki 4,5 %, Loviisa 4,9 %

Ehkäisevää toimentulotuki, euroa / asukas (reaalihinnoin) (2016 )• Uusimaa: 5,0

• Helsinki 8,0, Vantaa 5,0

Erikoissairaanhoidon nettokäyttökustannukset, euroa / asukas (2017)

• Uusimaa: 1086,9

• Raasepori 1378,8, Myrskylä 1353, Inkoo 1328,6, Lapinjärvi 1328,2

Toimeentuloa saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (2016)

• Uusimaa: 10,7

• Helsinki 14,4, Vantaa 13,3, Kerava 10,8 Myrskylä 10,3, Espoo 9,5,

Toimeentuloa saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestäväestöstä (2016)

• Uusimaa 2,5

• Helsinki 3,4, Kirkkonummi 2,9, Vantaa 2,7, Espoo 2,5

75-84 -vuotiaita %-väestöstä


• Hanko 9 %, Raasepori 8,2 %, Lapinjärvi: 8,2 %, Loviisa 7,7 %, Myrskylä 7,6 %

85-vuotta täyttäneitä, %-väestöstä

• Koko Uusimaa 1,9 %

• Lapinjärvi 4,5 %, Loviisa 3,7 %, Myrskylä 3,7 %, Raasepori 3,4 %, Karkkila 3,4 %,

64-74 -vuotiaita %-väestöstä


• Hanko 19 %, Lapinjärvi 16 %, Loviisa 15,8 %, Myrskylä 15,5 %, Karkkila 14,5 %,

Kotona asuvat 75-vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2017)


• Siuntio 94,2 %, Porvoo 94,1 %, Nurmijärvi 93,8 %, Mäntsälä 93,7 %

Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2017)Kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle eli kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia


• Raasepori 12,5, Loviisa 12,3, Myrskylä 12,2, Pukkila 12, Helsinki 11,6

PYLL JA SAIRASTAVUUSINDEKSIT UUDENMAAN KUNNISSA

Lähde: THL tietoikkuna

THL sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2015)• Koko Uusimaa 82,4

• Karkkila 104,4, Hanko 100,5, Loviisa: 102,5 Lohja 99,3

Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / 100 000 asukasta (2016)• Koko Uusimaa 5904

• Loviisa 8 746, Karkkila 7 303, Kerava: 6 788, Lohja 6 715

Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioimaton (2015)• Koko Uusimaa 55,5

• Lapinjärvi135,8, Hanko 120,8, Karkkila 116,8, Loviisa 113,4

Tapaturmaindeksi, ikävakioimaton (2015)


• Hanko: 114,6, Karkkila 114,2, Lapinjärvi 110,7, Mäntsälä 105,2

Syöpäindeksi, ikävakioitu (2015) • Koko Uusimaa 105,4

• Lapinjärvi 132,2, Loviisa 131,1, Hanko 123,1, Raasepori: 121,1

Aivoverisuonitauti-indeksi, ikävakioitu (2015)


• Askola 132,9 %, Hanko 114,2 %, Loviisa 111,1 %, Hyvinkää 110,6 %,

Mielenterveysindeksi, ikävakioitu (2015)• Koko Uusimaa 76,6

• Karkkila 117,5, Loviisa 102,8, Hanko 99,4, Kerava 95,5

Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioitu (2017) • Koko Uusimaa 84,5

• Lohja: 109,2 Mäntsälä 103,1, Hyvinkää 102,5,

Sosiaali-ja terveyspalveluihin vaikuttavia trendejä / Skenaarioita

Sosiaali-ja terveyspalveluihin vaikuttavia trendejä / Skenaarioita 2025 (Lähde: mm. Sitran, Oulun yliopiston ja Valtioneuvoston raportit)

• Väestöpohja muuttuu Suomessa lähitulevaisuudessa nopeasti ja merkittävästi muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen vuoksi

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve eri alueilla muuttuu väestökehityksen myötä. Palvelutarpeet keskittyvät kaupungistumisen myötä. Muuttoliikkeen seurauksena syntyvyys on ollut suurinta kasva-villa kaupunkiseuduilla. Väestötappioalueilla väestön ikärakenne on painottunut vanhempiin ikäluokkiin

• Digitalisaatio, logistiikan kehitys ja mm. terveystietojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistavat uudenalaisia toimintamalleja

• Älypuhelimet- ja laitteet, sosiaalinen media, verkon kautta tapahtuva terveydentilan seuranta, omahoito ja etähoito sekä sensoriteknologia siirtää asiakkaille enemmän tietoa ja valtaa liittyen heidän omaan terveydentilaan, ja antaa toisaalta hoitohenkilökunnalle enemmän vaihtoehtoja missä ja miten potilaita hoidetaan ja mahdollistaa matalan kynnyksen palvelujen syntymisen mm. kauppakeskuksiin

• Sote-järjestelmän asiakkaat muuttuvat: ihmiset entistä koulutetumpia ja aktiivisempia osallistujia

Sosiaali-ja terveyspalveluihin vaikuttavia trendejä / Skenaarioita 2025

• Uudenlaiset palvelut turvaavat lähipalvelut

• Selvityksen perusteella jopa noin puolet nykyisistä terveyskeskuksista voitaisiin lakkauttaa vuoteen 2025 mennessä ilman, että palvelujen saavutettavuus juurikaan kärsisi

• Suurimmat muutospaineet tiheän palveluverkon alueella etelässä

• Kaupunkien välillä terveysasemien määrässä asukasta kohti on moninkertaisia eroja.

• Tiheäkään terveysasemaverkosto ei automaattisesti takaa hyvää saavutettavuutta, vaan kyse on myös kaupunkialueiden tiiviydestä ja yhdyskuntarakenteen eheydestä. Sijoittamalla terveysasemat keskustoihin, alakeskuksiin ja joukkoliikenteen solmukohtiin voidaan taata keskimäärin kohtuulliset asiointimatkat ja mahdollisuudet liikkua eri liikennevälineillä

Sitra ja valtioneuvosto sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon vaihtoehtomalleja

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon vaihtoehdot (valtioneuvosto)

Sosiaali- ja terveyspalveluverkko aluerakenteellisen sijainnin perusteella (Sitra)

Muuta tausta-aineistoa; * Osallistaminen* Määrittelyjä mm. lähipalvelut ja keskitetyt palvelut * Nostoja sähköisen asioinnin hankkeesta* Nostoja toimitiloista

Asukkaiden/asiakkaiden ja järjestöjen osallistuminen valmisteluu

• Uudenmaan asukkaat/asiakkaat sekä järjestöt ovat tuoneet näkemyksiään ja tarpeitaan sote-palveluista esiin osallistumalla monin eri tavoin Uusimaa2019 –hankkeessa tehtyyn valmistelutyöhön kevään 2018 aikana:

• Verkkoaivoriihi Fountain Park, asukkaat ja sidosryhmät, n=3129 (osana maakuntastrategian valmistelua)

• Brändi- ja valinnanvapaustutkimus, 25 syvähaastattelua ja 2 x fokusryhmä (8 hlöä)

• Selvitys ruotsinkielisistä sote-palveluista, n=1813, kysely ja lisähaastattelut (40 kpl)

• Yhteiskehittämisen työpajat (6 kpl) asukkaille ja asiakkaille, n=77 (osana palvelulupauksen valmistelua)

• Yhteiskehittämisen työpaja sote-järjestöille, n=100 (osana palvelustrategian valmistelua)

• Ruotsinkielisten sote-järjestöjen työpaja, n=22

Lähipalvelut

• Yleisesti lähipalvelut koetaan fyysisesti lähellä oleviksi palveluiksi, jotka ovat tärkeitä hyvässä arjessa. Lähipalveluiden määrittelyn keskeiset periaatteet ovat kuitenkin jääneet hieman epäselviksi

• Usein lähipalvelun turvaamista tarkastellaan vain fyysisen etäisyyden kannalta. Lähipalveluiden läheisyys pelkästään matkaa mitaten saattaa johtaa harhaan, koska se ei kerro palvelun saatavuudesta, ainoastaan saavutettavuudesta. Mm. sähköiset palvelut luovat harhaan johtavan tilanteen, jossa palvelun fyysinen osuus voi sijaita hyvinkin kaukana vaikka samalla palvelu olisi helposti saavutettavissa

• Palvelujen saatavuus on kuitenkin myös tärkeä arviointikriteeri lähipalveluille. Palvelu voi olla fyysisesti lähellä, mutta käytännössä saavuttamattomissa. Näin voi käydä, jos palveluun ei pääse, vaan joutuu jonottamaan pitkiä aikoja

• Kunnat ja monet muutkin tahot esim. Kuntaliitto, STM, THL) ovat myös rakentaneet omia määritelmiään lähipalveluille. Yhteistä, kansallisesti kattavaa määritelmää lähipalveluista ei ole

• Sote-uudistuksen myötä maakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että ihmisillä on saatavilla ja kohtuullisesti saavutettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lähipalvelut ovat merkityksellisiä erityisesti usein ja pitkäaikaisesti palveluja tarvitseville asiakkaille ja heille, joiden on vaikea hakeutua etäällä oleviin palveluihin

Keskitetyt sosiaali- ja terveyspalvelut

• Tietyt sosiaali- ja terveyspalvelut keskitetään alueellisesti. Ne ovat palveluita, jotka edellyttävät suurta väestöpohjaa ja asiakasmäärää sekä erikoisosaamista.

• Myös harvinaiset ja kalliimmat palvelut ja toimenpiteet kootaan valtakunnallisesti tai alueellisesti hoidettavaksi. Näin varmistetaan laadukas ja turvallinen hoito/palvelu

• Terveyspalveluissa tämä tarkoittaa tutkimusten ja hoidon keskittämistä yliopistollisiin sairaaloihin ja muhin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloihin.

• Myös erityistason sosiaalipalvelujen osaamista voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Näitä palveluja pyritään silloinkin tarjoamaan lähellä asiakkaita.

Nostoja Uusimaa2019 Sähköinen asiointi hankkeesta

VISIO

• Projekti luo pohjan maakunnan sähköisille palvelukanaville siten, että ne mahdollistavat kilpailukykyä vahvistavan, kustannustehokkaan ja asiakaslähtöisen toimintatavan.

• Sovitussa määrin sähköiset palvelukanavat voivat olla ensisijaisia palvelukanavia.

• Uusimaa toimii edelläkävijänä sähköisen asioinnin ja laajemmin digitalisaation kehittämisessä.

TEHTÄVÄ

• Siirretään maakuntaan liittyvien organisaatioiden sähköiset asiointipalvelut maakunnan kehittämään verkkopalvelukonseptiin/tekniseen ympäristöön ja otetaan käyttöön kansallisissa sekä alueellisissa kärkihankkeissa toteutettavat uudet verkkopalvelut

• Sähköinen asiointi kattaa sähköiset kansalaispalvelut ja erikseen sovittavat ammattilaisen sekä b-b-toiminnan sähköiset palvelut. Palvelujen käyttöönottoon liittyvä toiminnan muutos on projektin ydin

Toimitilat (Tiedot Carl Slätis)

Maakunnalle on siirtymässä kolmentyyppisiä tiloja:

1) HUSin ja erityishoitopiirien omistamat kiinteistöt siirtyvät Maakuntien Tilakeskuksen taseeseen, josta Umaku vuokraa nämä. Vuokra-ajat sovitaan tarpeen ja tilan kunnon mukaan. Yleistäen voisi sanoa, että mitä uudempia ja parempikuntoisia piirien tilat ovat, sen pidemmät vuokrasopimukset.

2) Kuntien omistamat tilat jäävät kuntien omistukseen. Maakuntien Tilakeskus vuokraa tilat maakuntien käyttöön. Vuokrakausi on 3 vuotta, eli 1.1.2021-31.12.2023, ns. pakkovuokrakausi. Tämän jälkeen maakunnalle on yksi optiovuosi jatkaa sopimusta. Tämän jälkeen kunnan katsotaan toimivan markkinatilanteessa ja se joutuu yhtiöittämään nämä tilat. Maakunta voi ja varmaan käytännössä useimmissa tapauksissa jatkaa vuokrausta näistä tiloista 3+1 vuoden jälkeenkin.

3) Kuntien ja HUSin ulkoa (kolmannelta vuokratut tilat): Nämä sopimukset jatkuvat voimassa olevan vuokrasopimuksen mukaan.

• Pakkovuokrakaudella maakunta joutuu vuokraamaan kaikki nykyiset kuntien sotetilat, ellei kunta ja maakunta toisin sovi. Eli jos tiedämme ennen lain voimaantuloa, että jotain tilaa ei enää tarvita meidän palvelutuotantoon, niin tästä on mahdollista luopua, jos kunta siihen suostuu. Riski on kuitenkin olemassa, että maksamme tarpeettomista tiloista turhaan vuokraa. Tästä syystä palveluverkon suunnittelun käynnistäminen ja kuntien kanssa neuvottelut hyvissä ajoin olisi tärkeää!

Hoitoon pääsy (hoitotakuu) ja sosiaalipalvelujen

saatavuusLainsäädäntö: https://stm.fi/sotepalvelut/lainsaadanto

Palvelujen saavutettavuus

https://stm.fi/sotepalvelut/lainsaadanto

Hoitoon pääsy (hoitotakuu)Hoitoon pääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa

Hoitoon pääsyn määräajat

• Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti potilaan asuinpaikasta riippumatta. Kiireellistä hoitoa varten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on päivystysvastaanotot.

• Kiireetöntä hoitoa tarjotaan kunnan asukkaille terveyskeskuksissa. Hoitoon pääsylle on taattu tietyt määräajat. Jos terveyskeskus tai sairaala ei voi tarjota hoitoa säädetyssä ajassa, niiden on hankittava se muualta.

Terveyskeskus

• Kiireettömät tapaukset hoidetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa.

• Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään.

• Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

• Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa.

• Suun terveydenhuollossa tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella potilaan terveydentilan vaarantumatta.

• Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Hoitoon pääsy (hoitotakuu)Erikoissairaanhoito

• Kiireettömässä hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen toteuttamaan erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä.

• Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta.

• Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.

• Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

• Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Hoito muualla

• Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.

• Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja.

• Potilaalla on oikeus myös kieltäytyä hoidosta.

• Jos sairaanhoitopiiri ei voi järjestää erikoissairaanhoitoa säädetyssä enimmäisajassa Suomessa, sen on annettava potilaan pyynnöstä ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kustannuksella hoitoon EU-tai ETA-maahan taikka Sveitsiin.

Sosiaalipalvelujen saatavuus (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014)

• Kunta myöntää sosiaalipalveluja yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella kunnan asukkaille. Arviointi perustuu asiakkaan omaan näkemykseen sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon. Kiireellisissä tapauksissa toimitaan välittömästi.

• Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalveluja on järjestettävä myös kunnassa tilapäisesti oleskeleville. Myös pidempiaikaisesti työn, opiskelun tai vastaavan syyn vuoksi kotikunnan ulkopuolella oleskeleva voi hakea sosiaalipalveluja oleskelukunnastaan.

• Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Tätä tarkempia määräaikoja on säädetty

• ikäihmisten palvelujen tarpeen arvioinnille

• vammaisten henkilöiden palvelutarpeen selvittämiselle• lastensuojelun tarpeen arvioinnille ja selvityksen tekemiselle selvityksen tekemiselle

• toimeentulotukipäätöksen tekemiselle• toimeentulotukiasiakkaan pääsy keskusteluun sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa.

• Sosiaalipalveluja järjestetään palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Erityisen tärkeää se on silloin, jos päätös on kielteinen eikä palvelua tai tukea anneta. Asiakas ei voi hakea päätökseen muutosta, jos hän ei saa kirjallista päätöstä. Asiakkaalla ei sen sijaan useinkaan ole tarvetta saada päätöstä tosiasiallisesta toiminnasta, joka on maksutonta.

• Palvelutarvearviota täydennetään asiakassuunnitelmalla, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi toimii asiakassuunnitelman pohjana. Suunnitelman laativat kunnan viranomaiset yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai laillisen edustajansa kanssa.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

Iäkkäiden ihmisten palvelutarpeen arviointi

Arviointi

• Kunnan on järjestettävä pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta

• 75 vuotta täyttäneelle henkilölle ja

• Kelan eläkkeensaajan erityishoitotuen saajalle.

Kenelle

• Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee henkilöitä, jotka• eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä

• ovat palvelujen piirissä, mutta palvelun tarve muuttuu.

Vammaisten henkilöiden palvelutarpeen selvitys

Arviointi

• Kunnan on aloitettava vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittäminen viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Palvelutarpeen selvittäminen edellyttää, että kunnan viranomainen tapaa asiakkaan henkilökohtaisesti ja tekee yleensä kotikäynnin.

Päätös

• Palvelusuunnitelma on laadittava viivytyksettä ja palveluja koskevat päätökset on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa niitä koskevan hakemuksen tekemisestä.

Lastensuojelun tarpeen selvitys

Arviointi

• Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut ilmoituksen tai saanut tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Tällöin työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve.

Selvitys

• Muissa tilanteissa sosiaalityöntekijä päättää 7 vuorokauden kuluessa, onko ilmoituksen perusteella syytä tehdä selvitys lapsen lastensuojelun tarpeesta.

• Selvitys on tehtävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa ilmoituksesta.

Päätös toimeentulotuesta ja toimeentulotukiasiakkaan pääsy sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan puheille

Arviointi

• Kunnan on tehtävä toimeentulotukea koskeva päätös viimeistäänseitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Tapaamisaika

• Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt.

Palveluiden saavutettavuus ja syrjinnän kielto (Valtiovarainministeriö)

• Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Perustuslain 6 §:n2 momentin mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi kielen, vam-maisuuden, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella ilman hyväksyttävää perustetta. Yhdenvertaisuus on jokaisen perus-ja ihmisoikeus.

• Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.

• Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia sekä julkista hallintotehtävää hoitavia yksityisiä toimijoita edistämään syrjinnän vaarassa olevien henkilöiden tosiasiallista yhdenvertaisuutta.

• Yhdenvertaisuus ei aina tarkoita samanlaisia palveluja kaikille: yhdenvertaisuus on sitä, että huomioidaan asiakkaiden ja olosuhteiden erilaisuus oikea-suhtaisesti palveluissa.

• YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (27/2016) mukaan koko väestölle tarkoitettujen yhteisön palvelujen ja järjestelyiden on oltava vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja niiden on vastattava heidän tarpeisiinsa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että saavutettavuuden esteitä on tunnistettava ja poistettava.

Saavutettavuusdirektiivi (Valtiovarainministeriö)

Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Hallituksen esitys laiksi digitaalisten palveluiden tarjoamisesta on annettu eduskunnalle 3.5.2018. Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen käynnistyy portaittain 23.9.2019.

Mitä saavutettavuus on?

• Saavutettavuus liittyy digitaalisiin palveluihin, kun taas esteettömyys koskee fyysistä maailmaa. Saavutettavuusdirektiivissä saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan.

Jotta saavutettavuus toteutuisi, digitaalisten palvelujen suunnittelussa tulee hyödyntää sellaisia käytäntöjä, teknologioita ja menetelmiä, joilla turvataan palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisten apuvälineiden kanssa. Saavutettavuus on siis huomioitava jo palvelun hankintavaiheessa.

Saavutettavuus kuuluu yhtenä osana suunnittele kaikille -periaatteeseen, joka tarkoittaa erilaisten käyttäjien ja heidän tarpeiden huomioimista jo palvelun suunnitteluvaiheesta alkaen. Tällä pyritään varmistamaan kaikille käyttäjille tasavertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita riippumatta kuulo- tai näkökyvystä, motorisista vaikeuksista tai muista toimintarajoitteista

Kielellinen saavutettavuus selvitys (Oikeusminiesteriö)

Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Perustuslain 6 §:n2 momentin mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi kielen, vammaisuuden, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella ilman hyväksyttävää perustetta. Yhdenvertaisuus on jokaisen perus- ja ihmisoikeus

Kielellinen saavutettavuus tarkoittaa valtiovarainministeriön selvityksessä sitä, että asiakas tai potilas on tietoinen palveluista ja sitä, että henkilö saa palvelua, tulee ymmärretyksi, ymmärtää hoitoa koskevat ohjeet ja kykenee siten ottamaan itse vastuuta hoidostaan.

• Tämä tarkoittaa myös sitä, että ihmiset saavat riittävästi tietoa, jotta he osaavat hakeutua hoitoon tai käyttää sosiaalisia oikeuksiaan kuin valtaväestö

• Laissa ja asetuksissa määritellyt kielelliset oikeudet vaihtelevat jonkin verran eri kielisten ja vammaisryhmien mukaan.

• Kielellinen saavutettavuus edellyttää tiedon ja palvelun saavutettavuutta; tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan monikanavaisuutta, tulkkipalveluiden saatavuutta ja sähköisten palveluiden saavutettavuutta. Saavutettavuuteen liittyy myös kulttuurinen ulottuvuus,

Sosiaali- ja terveyspalveluja säädellään myös seuraavilla laeilla:• Lastensuojelulaki 417/2007

• Varhaiskasvatuslaki 36/1973

• Päihdehuoltolaki 41/1986

• Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977

• Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987

• Laki omaishoidon tuesta 937/2005

• Perhehoitolaki 263/2015

• Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001

• Kansanterveyslaki 66/1972

• Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989

• Työterveyshuoltolaki 1383/2001

• Mielenterveyslaki 1116/1990

• Laki hedelmöityshoidoista 1237/200

• Tartuntatautilaki 1227/2016

• Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/2013

• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992

• Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015

• Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994

http://www.finlex.fi/linkit/kehys/smur/20070417












http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2006/20061237

http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2016/20161227

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131201


https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150817


AvoHILMO: Käyntien odotusajat perusterveydenhuollossa (käynti toteutunut) 2018 (lääkärit/avosairaanhoito)

Käynnit 0 päivää 1-3 päivää 4-7 päivää 8-14 päivää 15-30 päivää 31-90 päivää Yli 90 päivää Kaikki odottajat

Espoon kaupunki 325 419 513 898 913 681 1 763 5 512

Porvoon sosiaali- ja terveyskeskus/terveydenhuolto 1 482 46 41 72 165 181 340 2 327

Keravan terveyskeskus 248 3 498 1 892 1 236 3 271 3 395 31 13 571

Askolan terveysasema 282 49 33 50 34 16 29 493

Raaseporin terveyskeskus 361 588 866 810 1 278 599 18 4 520

Lohjan kaupunki 2 081 2 508 2 378 2 296 4 271 275 14 13 823

Nurmijärven terveyskeskus 716 769 941 1 412 1 539 186 11 5 574

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/terveydenhuolto 8 757 8 170 7 754 13 288 19 534 4 644 11 62 158

Kauniaisten terveyskeskus 72 147 177 307 749 539 6 1 997

Sipoon terveyskeskus 209 439 271 379 838 1 122 4 3 262

Järvenpään terveyskeskus 3 248 1 757 437 796 3 102 2 029 4 11 373

Perusturvakuntayhtymä Karviainen/terveydenhuolto 755 565 705 1 102 4 169 1 151 3 8 450

Mäntsälän terveyskeskus 94 309 309 379 1 755 2 585 3 5 434

Vantaan kaupunki 1 830 7 310 3 182 4 204 7 372 5 027 2 28 927

Hangon kaupunki 1 524 426 369 570 908 56 3 853

Hyvinkään terveyskeskus 393 1 815 692 963 3 184 82 7 129

Ingå kommun 1 584 228 226 399 128 8 2 573

Kirkkonummen terveyskeskus 591 978 884 1 005 1 390 232 5 080

Loviisan terveyskeskus ja sairaala 507 1 015 1 326 2 592 2 883 425 8 748

Siuntion terveyskeskus 301 447 342 217 116 47 1 470

Tuusulan terveyskeskus 194 835 581 555 779 84 3 028

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS

YTHS alihankinta

Käy tössä olev at rajoitukset

Palv eluntuottaja Uusimaa

Aika 2018

Palv elumuoto Av osairaanhoito

Ammatti Lääkärit

Mittarit Käy nnit

AvoHILMO: Käyntien odotusajat Suun terveydenhuollossa (hammaslääkärit) 2018

Käynnit Kaikki odottajat 0 päivää 1-3 päivää 4-21 päivää 22-90 päivää 91-180 päivää Yli 180 päivää

Espoon kaupunki 723 45 60 58 388 52 120

Porvoon sosiaali- ja terveyskeskus/terveydenhuolto 393 107 3 4 215 38 26

Vantaan kaupunki 1 035 242 213 142 313 101 24

Raaseporin terveyskeskus 20 1 1 8 10

Järvenpään terveyskeskus 493 205 32 30 149 70 7

Kauniaisten terveyskeskus 16 5 1 7 3

Loviisan terveyskeskus ja sairaala 565 59 35 83 370 15 3


Sipoon terveyskeskus 237 28 9 43 112 43 2

Mäntsälän terveyskeskus 414 198 49 59 93 14 1


Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/terveydenhuolto 447 1 12 28 316 90


Tuusulan terveyskeskus 291 30 22 44 195

Käytössä olevat rajoitukset

Aika 12/2018

Ammatti Hammaslääkärit

Perusterveydenhuollon asiakkaiden terveysasemavalinnat, uudeksi asiakkaaksi tulleet / 10 000 asukasta• Uusimaa 27,2

• Järvenpää 128,7, Mäntsälä 62,0, Inkoo 58,4

Sähköiset asiointikäynnit, % perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä (2017)

• Uusimaa 21,1

• Lapinjärvi 30,6, Espoo 30,5, Kerava 28,6, Tuusula 27,2, Nurmijärvi 27,1,

1.4-30.9 aikana lakisääteisesti 7 arkipv kuluessa aloitetut lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % (2018)

• Uusimaa 99,0

• ”Heikoimmat”: Askola 92,2, Lohja 93,8, Raasepori 95,7, Espoo 96,3,

• 100%: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Pukkila, Siuntio, Tuusula, Vihti

1.4-30.93 aikana lakisääteisesti 3 kk kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % (2018)

• Uusimaa: 98,5

• ”Heikoimmat”: Askola 76,9, Sipoo 84,3, Tuusula 85,7, Lohja 92,9, Porvoo 92,9, Kerava 96,1

• 100%: Hanko, Helsinki, Inkoo, Kauniainen, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pukkila, Raasepori, Siuntio, Tuusula,

Kuntapohjainen Kaupunki-maaseutuluokitus

Lähde: Tietokeskus

Kuntapohjainen Kaupunki-maaseutuluokitusLähde: Tietokeskus

• Paikkatietopohjaisesta Kaupunki-maaseutuluokituksesta on Suomen ympäristökeskuksessa tehty yleistys kuntatasolle.

• Ensin erotellaan kaupunkikunnat yhdeksi luokaksi ja sen jälkeen maaseutukunnat jaetaan kolmeen luokkaan.

* Kunta luokitellaan kaupunkikunnaksi, jos paikkatietopohjaisen luokituksen sisemmän ja ulomman kaupunkialueen väestöä on enemmän kuin kaupungin kehysalueen ulkopuolista maaseutuväestöä. * Kehysalueella sijaitseva kunta luokitellaan joko kaupungiksi tai kaupungin läheiseksi maaseuduksi kaupunkimaisuuden ja maaseutumaisuuden perusteella. * Muut kunnat luokitellaan yhteenlasketun maa-alaosuuden ja väestöosuuden perusteella kaupungin läheisen maaseudun, ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kuntiin. Maaseudun paikalliskeskusten tiedot lasketaan ympäröivään alueluokkaan. Kuntaliitoksissa uusi yhdistetty kunta on pääsääntöisesti sijoitettu liitoskunnan eli yleensä väkiluvultaan suurimman kunnan kuntatyyppiin

Kuntapohjainen Kaupunki-maaseutuluokitusLähde: Tietokeskus Kaupungit

Kaupunkien läh. maaseutu

Ydinmaaseutu

Harvaan asuttu maaseutu

Kunta Maakunta Seutukunta Alueluokka Kuntaryhma

018 Askola 01 Uudenmaan mk 015 Porvoon sk Kaupunkien läh. maaseutu Maaseutumaiset kunnat

049 Espoo 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

078 Hanko 01 Uudenmaan mk 014 Raaseporin sk Ydinmaaseutu Kaupunkimaiset kunnat

091 Helsinki 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

092 Vantaa 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

106 Hyvinkää 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

149 Inkoo 01 Uudenmaan mk 014 Raaseporin sk Kaupunkien läh. maaseutu Maaseutumaiset kunnat

186 Järvenpää 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

224 Karkkila 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Ydinmaaseutu Taajaan asutut kunnat

235 Kauniainen 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

245 Kerava 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

257 Kirkkonummi 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

407 Lapinjärvi 01 Uudenmaan mk 016 Loviisan sk Ydinmaaseutu Maaseutumaiset kunnat

434 Loviisa 01 Uudenmaan mk 016 Loviisan sk Ydinmaaseutu Taajaan asutut kunnat

444 Lohja 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

504 Myrskylä 01 Uudenmaan mk 015 Porvoon sk Ydinmaaseutu Maaseutumaiset kunnat

505 Mäntsälä 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupunkien läh. maaseutu Taajaan asutut kunnat

543 Nurmijärvi 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupunkien läh. maaseutu Kaupunkimaiset kunnat

611 Pornainen 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupunkien läh. maaseutu Maaseutumaiset kunnat

616 Pukkila 01 Uudenmaan mk 015 Porvoon sk Kaupunkien läh. maaseutu Maaseutumaiset kunnat

638 Porvoo 01 Uudenmaan mk 015 Porvoon sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

710 Raasepori 01 Uudenmaan mk 014 Raaseporin sk Ydinmaaseutu Taajaan asutut kunnat

753 Sipoo 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupunkien läh. maaseutu Taajaan asutut kunnat

755 Siuntio 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupunkien läh. maaseutu Maaseutumaiset kunnat

858 Tuusula 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupungit Kaupunkimaiset kunnat

927 Vihti 01 Uudenmaan mk 011 Helsingin sk Kaupunkien läh. maaseutu Taajaan asutut kunnat

Kaupunki–maaseutu -luokitusLähde: Ympäristöhallinnon yleinen verkkopalvelu, kartat ja tilastot

Esimerkkejä muiden palvelujen saavutettavuustarkasteluista

Länsi-Uudenmaan nykyisten paloasemien ja vapaapalokuntien saavutettavuus

Keski-Uudenmaan nykyisten paloasemien ja sopimuspalokuntien saavutettavuus

Itä-Uudenmaan nykyisten vakinaisten ja sivutoimisten paloasemien sekä sopimuspalokuntien saavutettavuus

Helsingin paloasemien 6 ja 10 min saavutettavuus nykyisin sekä uudisrakennuskohteet ja asukasmäärät

Ostoasioinnin saavutettavuusvyöhykkeiden viitteelliset kuvaukset Uudellamaalla

Vähittäiskaupan asukassaavutettavuus 2017 kulkutavoittain (kaupan näkökulma)

PIRKANMAA: Esimerkki Palveluverkon jäsentäminen, terveyskeskukset/asemat

18.12.2019www.pirkanmaa2019.fi 112

Hyvän saavutettavuuden viitearvona käytetty usein 20 min.

Asetetaan tavoite, esim. "95% asioinneista perusterv.huollon avovastaanotoille voidaan tehdä 20 min ajomatkalla kotoa" (nyk. n. 96%) -> Onnistuu maantieteellisesti n. 25 asemalla, vrt. lähtötilanteeseen = 44.

Lähteet • Alueuudistus verkkosivut (alueuudistus.fi)

• Hoitoon pääsy (hoitotakuu) ja sosiaalipalvelujen saatavuus, Lainsäädäntö: (https://stm.fi/sotepalvelut/lainsaadanto)

• Maakunnan järjestämisen käsikirja, Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon tueksi, Valtioneuvosto, syyskuu/2018

• Maakunnan ohjausmallit – MOHJU, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Riikka-Leena Leskelä, Antti Rissanen, Helena Tolkki, Mikko Valtakari, Petri Uusikylä, Tommi Ranta, huhtikuu/2018

• Maakunnan tavoitetila - Minkälaista maakuntaa olemme suunnittelemassa? Diaesitys 14.12.2018

• Selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeiluissa. Painopisteenä kielellinen saavutettavuus. Oikeusministeriö, 33/2018

• Sosiaalipalvelut ja apteekit – paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu nykytilasta ja vuoden 2025 skenaariosta, Oulun yliopisto / Sitra, Tiina Lankila ja Jarmo Rusanen, joulukuu/2016

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Antti Rehunen, Eeva Reissell, Juha Honkatukia, Maija Tiitu ja Markku Pekurinen, joulukuu/016

• Sote-järjestäjän käytännöt - Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Uudenmaan maakunnassa (päivittyvä asiakirja), Uusimaa2019

• SOTE-organisaatiorekisterin hyödyntämisen mahdollisuudet, THL, Kimmo Parhiala, Tiina Hetemaa, Leena Nuorteva, työpaperi 41/2017

• Sote palvelujen saatavuus ja saavutettavuus - Kooste asukkaiden/asiakkaiden ja järjestöjen näkemyksistä, tilannekatsaus diat 4.10.2018 Maarit Välikoski

• SOTE Sitrassa 2014-2017, Sitra, Karoliina Ohrankämmen, Antti Larsio

• THL, tilastot ja AvoHilmo tietokanta (www.thl.fi)

• THL tietoikkuna tietokanta (https://proto.thl.fi/tietoikkuna/#/chart)

• Tiedosta arviointiin, tavoitteena paremmat palvelut, Sosiaali-ja terveyspalvelut, Uusimaa, Asiantuntija-arvio, kevät 2018

• Tiedosta arviointiin, tavoitteena paremmat palvelut, Sosiaali-ja terveyspalvelut, Uusimaa, Asiantuntija-arvio, syksy 2018

• Uudenmaan maakuntastrategia ja maakuntastrategian taustaraportti, sote palvelustrategia ja palvelulupaus

• Uudenmaan maakunnan tilatoiminnon valmistelutilanne, tilannekatsaus diat 4.10.2018 Carl Slätis

• Uudenmaan perhekeskuksen toimipisteet 2018. Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma (LAPE), diat 2018

• Uusimaa2019 Sähköinen asiointi, tilannekatsausdiat 12.6.2018 Antti Savela

http://www.thl.fi/

https://proto.thl.fi/tietoikkuna/

www.uusimaa2019.fi • @Uusimaa2019

#Uusimaa2019 • #turvallinensiirtymä

Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun

hankesalkku palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus …...maakunta järjestäjänä ei vaikuta...

Documents