heikot signaalit lapin hyvinvointi 2030 - lapin …...2011/11/07 · tutkimusjohtaja, htt, ytm jari...
TRANSCRIPT
Tutkimusjohtaja, HTT, YTM Jari Kaivo-oja
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Turun yliopisto
Heikot signaalit – Lapin hyvinvointi 2030 -
Lapin hyvinvointi nyt ja vuonna 2030
Millaisin askelin saavutamme toivotun
tulevaisuuden?
Hyvinvointia tulevaisuudesta ja
ihmisten yhteistyöstä
”Tulevaisuudessa menestyvät alueet, jotka saavat ihmiset yhdessä ratkomaan aikamme häijyimpiä ongelmia”.
– Metropolin hyvinvointi-raportti 2010
Päivän haaste ja ohjelma
• Hyvinvointialan trendit ja mikrotrendit
• Hyvinvointialan heikot signaalit
• Hyvinvointialan visio, missio, strategia Lapissa
• Tulevaisuuskeskustelu ja workshop
• Luovuus ja innovatiivisuus haasteina
• ”Tulevaisuus voidaan keksiä”
• Uudet toimintatavat: kumppanuudet, palveludesign, palveluarkkitehtuuri, palvelututkimus, palvelutiede
Hyvinvoinnin perusta: Luottamus
omaan suomalaiseen järjestelmään
Suomalainen yhteiskunta on rakennettu luottamukselle. Taloutemme korkea kilpailukyky ja yhteiskuntamme hyvinvointi on perustunut tasa-arvolle. Eli voimakkaalle hyvinvointivaltion projektille ja historian oikulle: alueellemme ei ole ehtinyt sen lyhyen vaurastumisen aikana syntyä merkittäviä hierarkioita. Myös kansalaisten korkea luottamus toisiaan kohtaan on myyttinen mutta tutkitusti todellinen ilmiö, jota julkiset instituutiot omalla toiminnallaan tukevat. Nykykansalainen ei tarvitse Suomessa paljon sosiaalista pääomaa Voidakseen tehdä yhteistyötä muiden ihmisten ja instituutioiden kansa. Viime vuosina juuri tämä seikka on nostettu tutkimuksissa yhteiskuntamme tärkeimmäksi vahvuudeksi. Siksi politiikan luottamuskriisissä on paljon pelissä: jos epäluottamus leviää muualle yhteiskuntaan, hävitämme tärkeimmän vahvuutemme. Lähde: Metropolin hyvinvointi 2010-raportti.
Hyvinvointia voidaan parantaa
proaktiivisesti: Lapin ”työkalupakki”?
A. Kumppanuusmalli (Lapin kumppanuusmalli!)
B. Kestävä innovaatiostrategia (Lapin oma
hyvinvointi-innovaatiostrategia!)
C. Service Planning & Design-ajattelu (Hyvä ja
laadukas suunnittelu Lapin erityisiin oloihin
tähdäten)
D. Kestävä hyvinvointi (Hyvinvointi rakennetaan
kestävälle pohjalle)
Hyvinvoinnin peruselementit
• Terveys =>kansalaisten terveydentila • Materiaalinen hyvinvointi =>Asuminen ja
kestokulutushyödykkeiden saanti sekä muut menot
• Koettu hyvinvointi: Ihmissuhteet ja osallisuus, ympäristö, arvonanto, oikeudenmukaisuus yhteisöissä sekä mielekäs tekeminen
• Nykyään aineelliset tekijät eivät määritä ihmisten hyvinvointia vaan terveys ja koettu hyvinvointi ovat määrittäviä tekijöitä
Sosiaali-ja terveyspalvelut ja BKT
• Yhteensä sosiaalimenot eli sosiaaliturva sekä julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat 50 miljardia euroa ja niiden suhde bruttokansan-tuotteesta on noin 27 prosenttia ja julkisista menoista 55 prosenttia
• Valtaosa eli kaksi kolmasosaa sosiaalimenoista
on tulonsiirtoja. Tulonsiirroista taasen yli puolet on eläkemenoja, lähinnä työeläkemenoja.
Julkisten menojen jakaantuminen
(Moisio 2010)
PPP-malli hyvinvoinnin taustalla
(Metropolin hyvinvointi 2010)
Hyvinvointi (W) =
Kansalaisten voimavarat (People) +
Yhteiskunnan voimavarat (Public) +
Yritysten voimavarat (Private).
Hyvinvointiyhteiskunta? (Metropolin
hyvinvointi 2010)
Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä 1:
Energia ja luonnonvarahallinta
Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä
2: Väestöllinen huoltosuhde
Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä
3: Globalisaatio (ml. muuttoliike)
Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä
4: Internet ja verkostot
Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä
5: Koulutustason nousu
Muuttuva hyvinvointi
HYVIN-VOINTI
ENERGIA- JA LUONNON-
VARA-HALLINTA
GLOBALI-SAATIO
INTERNET JA MUUT UUDET TEKNOLOGIAT
KOULUTUS-TASON NOUSU
DEMOGRAFINEN
MUUTOS JA ERITYISESTI
HUOLTOSUHTEEN MUUTOS
Entä heikot signaalit?
• Pitkällä aikavälillä heikot signaalit vaikuttavat kehitykseen
• Kehitys ei etene lineaarisesti tai suoraviivaisesti
• Tulee esille uusia ilmiöitä ja muutostarpeita
• Tulevaisuus on yllätyksiä täynnä
• Heikot signaalit voivat olla sekä negatiivisia että positiivisia seuraamuksiltaan
• Tulevaisuus ei ole yllätyksetön, yllätyksiin on varauduttava
• Heikot signaalit =>Mikrotrendit=>Trendit?
Missä muutoksia tapahtuu? Mihin
liittyen kannattaa tunnistaa
heikkoja signaaleja?
• (1) polittisessa päätöksenteossa (lainsäädäntö) suhteessa hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon,
• (2) hyvinvoinnin ja terveydenhuollon taloudellisessa systeemissä,
• (3) hyvinvoinnin ja terveydenhuollon teknologioissa,
• (4) hyvinvoinnin ja terveydenhuollon asiakkaiden sosiaalisessa järjestelmässä,
• (5) hyvinvoinnin ja terveydenhuollon asiakkaiden arvoissa ja asenteissa sekä
• (6) ekologisissa ympäristökysymyksissä (esim. Ilmastonmuutoksen vaikutukset), jotka kaikki voivat joko suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa hyvinvointiin ja terveydenhuollolle asettaviin tavoitteisiin ja toimintatarpeisiin.
Systeemit ja heikot signaalit
(Kaivo-oja 2011)
Talous-systeemi
Sosiaalinen systeemi
Arvo-systeemi
Teknologinen systeemi
Poliittinen systeemi
Ympäristö-systeemi
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Signaali Signaali
Signaali
Signaali
Signaali
Heikot signaalit ja villit kortit
Signaali
Signaali Signaali
Villi kortti Signaali
Signaali
Heikko signaalianalyysin haaste
Heikko signaali
Heikko signaali
Heikko signaali
Mikrotrendi Mikrotrendi
Mikrotrendi Trendi
Tulevaisuus t+1 Tulevaisuus t+2
Esimerkkejä villeistä korteista
(iKnow WI-WE Bank 2011):
Villi kortti 1: Perinteinen kiinalainen terveydenhuolto tulee Eurooppaan ja syrjäyttää nykyiset terveydenhuoltojärjestelmät
Villi kortti 2: Täydellinen henkilökohtainen vastuu terveydentilasta tulee voimaan EU-lainsäädännön kautta.
Villi kortti 3: Hyvinvointipalvelujärjestelmän romahtaminen: Vanhukset heitteille kun terveydenhoitojärjestelmän kulut karkaavat käsistä.
Villi kortti 4: Tappajavirus leviää koko Eurooppaan, terveydenhuolto tehoton sen edessä.
Villi kortti 5: Nanokapseli tai nanolaboratorio, joka valvoo ihmisten terveystilaa 24 h vuorokaudessa, tulee käyttöön Euroopassa ja tekee sairaalat tarpeettomiksi.
Esimerkkejä villeistä korteista
(iKnow WI-WE Bank 2011):
Villi kortti 6: Syövätön yhteiskunta mahdolliseksi. Nanolääketiede mahdollistaa yleisimpien tautien eliminoinnin.
Villi kortti 7: Vanheneminen voidaan estää täysin mikä aiheuttaa terveydenhuollon kriisiytymisen.
Villi kortti 8: European Health Card tulee käyttöön Euroopassa.
Villi kortti 9: Tehokas HIV-hoito saadaan aikaan.
Villi kortti 10: Terveydenhuoltohenkilökunnan lisääntyvä kansainvälinen mobiilisuus vie pohjan pätevältä henkilökunnalta Suomen terveydenhuollossa.
Miten toimia heikkojen signaalien
kanssa?
• Heikot signaalit ovat sellaisia tekijöitä, joista voi muodostua nopeasti tai hitaasti toimijoiden huomaamatta strategisesti tärkeitä muuttujia
• Riskien hallinta-ajattelumalli: “Tämän signaalin me puramme ja mietimme luovasti toimintaamme signaalin purkamistyön perusteella”
• Proaktiivisuus on tärkeää suhteessa heikkoihin signaaleihin: Tartutaan mahdollisuuksiin, eliminoidaan riskejä ja uhkia
Hyvinvointikello – esimerkki
eräästä teknologisesta heikosta
signaalista • Signaali: Hyvinvointikello
http://webcache.googleusercontent.com/search?hl=fi&rlz=1T4SKPB_fiFI292FI293&q=cache:s_a4IGM46fUJ:http://trygghetihemmet.fi/index.php?page=terveyskello+Terveyskello&ct=clnk
• Projektin puitteissa tulemme testaamaan terveyskelloja ja niiden toiminnallisuutta.
• Kellolla on useampia toimintoja. Se toimii kuten tavallinen hälytyskello, mutta samalla se mittaa aktiviteettitasosi, unen laadun ja nukkumistavat sekä mahdollisen pasiivisuuden.
• Kaikki aktiviteetit rekisteröityvät tietojenkeruuluiskalle, jota seurataan säännöllisesti.
• Se myös ilmoittaa ajan, päivämäärän ja viikonpäivän. Kelloa pidetään ranteen ympärillä ympäri vuorokauden, myös suihkussaollessa, koska se on vesitiivis.
Miten saavutamme toivotun
tulevaisuuden ?
• Tarvitaan vetovoimainen ja kiinnostusta herättävä visio
• Visio = resurssimagneetti
• Tarvitaan uskottava strategia, joka johtaa polkua tulevaisuuteen
• Tarvitaan missio, joka sisältää kaikki olennaiset strategiset elementit
• Tarvitaan tietoa trendeistä, mikrotrendeistä ja heikoista signaaleista, jotta visio ja strategia olisivat ennakointiin perustuvia
Miten saavutamme toivotun
tulevaisuuden?
• Käsitys toivotusta tulevaisuudesta tulisi olla laajasti toivottu ja uskottava tulevaisuustarina
• Heikot signaalit tulisi tulkita huolella ja nähdä niiden merkitys tulevaisuuden mahdollisuuksina tai uhkina
• Myös mikrotrendeillä ja trendeillä on oma merkityksensä
Wellness-ajattelu ja
kokonaishyvinvointi (Kaivo-oja & Koskinen 2010)
Tunne-tason
Wellness-palvelut
Ympäristöön kytkeytyvät Wellness-palvelut
Talous-alan
Wellness-palvelut
Älylliset Wellness-palvelut
Lääke-tieteen
Wellness-palvelut
Mielialaan liittyvät
Wellness-palvelut Työpaikan
Wellness-palvelut
Fyysiset Wellness-palvelut
Sosiaali-set
Wellness-palvelut
Henkiset (spiritual) Wellness-palvelut
Kokonais-
hyvinvointi
Palvelutiede, palveluarkkitehtuuri
ja palveludesign
Terveydenhuollossa ja sen käytännön järjestämisessä tullaan tarvitsemaan palvelutieteellistä tutkimusta (service science), ja uusien palveluarkkitehtuurien (service arcitecture) ja palveludesign-osaamisen (service design) kehittämistä.
Se, miten palveluita konseptoidaan, proto-typioidaan, pilotoidaan, sisältää paljon uusia mielenkiintoisia kehitysmahdollisuuksia, joita olisi syytä tukea ja kehittää terveydenhuollossa.
Ajattelumallien muutos ajassa: Nyt
”Me pystymme” Britannian entinen ulkoministeri David Miliband on kuvannut tätä kehitystä hyvin. Hänen mukaansa tavoittelemme ihmisinä läpi historian ja kautta poliittisten linjojen pitkälti samoja yleisinhimillisiä asioita kuten vapautta ja onnellisuutta. Vain se muuttuu, miten näitä tavoitteita ajatellaan saavutettavan ja käsitys siitä, kenen pitäisi toimia. Toisen maailmansodan jälkeen syntyi käsitys perustarpeista ja niiden tyydyttämisen jaetusta vastuusta. Aikakauden ihminen ajatteli ”Me tarvitsemme...”. Tämän ajatuksen institutionaaliseksi muodoksi syntyi hyvinvointivaltio. 1980-luvulla aloimme ajatella olevamme yksilöllisiä toimijoita, joilla on ainutkertaisia haluja ja viettejä. Aikakauden ihminen ajatteli ”Minä haluan...”. Syntyi kulutusyhteiskunta. 1990-luvulla alkoi puhe osaamis- ja tietoyhteiskunnasta, joka korosti ihmisen kykyjä. Aikakauden ihminen ajatteli ”Minä pystyn...”. Mutta 2010-luku on Milibandin mukaan vertaisyhteiskunnan aikaa. Aikakautemme ihmiset ajattelevat ”Me pystymme...”. Lähde: Metropolin hyvinvointi 2010-raportti.
Palveluiden suunnittelu ja design:
Tunnista-kytke-luo-malli (Metropolin
hyvinvointi 2010)
Terveydenhuollon rahoitusmalli (Klavus
2010)
Elinikä ja rahalliset panostukset
PARAS-hanke ja sen jatko?
• Terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelut tulisi järjestään minimissään 20 000 hengen kunnissa
• Kuntien määrä on vähentynyt 444 (v. 2005) nykyiseen 348 kuntaan (2010)
• Kuntien keskinäinen yhteistyö korostuu
• Etsitään tehokkaita tapoja tuottaa hyvinvointia
• Myös tulevalla vaalikaudella jouduttaneen kuntauudistuksia jatkamaan jossain muodossa
Yhä enemmän systeemisiä
innovaatioita (Kaivo-oja 2011)
Sosiaaliset innovaatiot
Liiketoiminta- innovaatiot
Teknologiset innovaatiot
Sys-teemi-
nen inno-vaatio
BKT-hyvinvointi-indikaattorina: SWOT
(Hoffren, Lemmetyinen & Pitkä 2010)
BKT:n perusongelma hyvinvoinnin
mittaamisen osalta Esimerkiksi optimaalinen kasvuteoria lähtee siitä, että sosiaalinen hyvinvointi ei ole identtinen muuttuja BKT-kriteerin kanssa. Voidaan myös esittää tätä tärkeää kysymystä havainnollistava ekstrapolointilaskelma BKT:n kasvusta tulevaisuudessa. Jos BKT kasvaisi 2 % vuodessa seuraavien 1 000 vuoden aikana, olisi tuleva BKT 1 000 vuoden jälkeen (1.02)1000 = 400 miljoonaa kertaa enemmän kuin nykyinen BKT. On täysin mahdotonta kuvitella, että eri kansantalouksissa sosiaalinen hyvinvointi kasvaisi tässä mittakaavassa pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa. Tästä tulevaisuuden aikanäkökulmasta arvioituna BKT mittaa yhä heikommin sosiaalista hyvinvointia ajan kuluessa suhteessa tuleviin ajankohtiin. Jos BKT indikaattorin ja sosiaalisen hyvinvoinnin välillä olisi positiivinen keskimääräinen korrelaatio, sen tulisi olla lähellä nollaa (van der Bergh 2009, 119). Viime aikoina on myös keskusteltu ns. degrowth-ajattelusta, jonka mukaan talouskasvu yhteiskuntapoliittisena tavoitteena hyvin ongelmallinen (ks. Victor 2008, Jackson 2009).
BKT:n, GPI:n ja ISEW:n kehitystrendit
Suomessa (Lähde Hoffren, Kaivo-oja &
Aho 2011)
1945 1949 1953 1957 1961 1965 1969 1973 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009
0
5
10
15
20
25
30
35
BKT GPI ISEW
BKT ja tyytyväisyys elämään
Uudet hyvinvoinnin painotukset
• Elämisen merkityksellisyys
• Ihmissuhteiden arvostaminen
• Rakkaus ja tunne rakastetuksi tulemisesta
• Onnellisuus
• Laadullinen kasvu
• BKT ei enää lisää hyvinvointia kuten ennen
• Huono-osaisten määrän minimointi
• Hyvän elämän arvojen ja toimintatapojen etsiminen ja löytäminen
Kestävä hyvinvointi (Metropolin
hyvinvointi 2010)
Allardin käsitys hyvinvoinnista ja
onnellisuudesta (Allardt 1976)
Having-loving-being-luokittelu (Allardt
1976)
Aristoteles: ”Onko ihmisen
tavoitteena pelkkä elämä, vai hyvä
elämä?”
Hyvinvointia tulevaisuudesta
• Unelmat paremmasta motivoivat meitä rakentamaan parempaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja turvaamaan hyvinvoinnin perustan
• Korostuva moraalinen näkökulma: Kun teemme hyvää lähimmäisillemme, teemme myös hyvää itsellemme.
• ”Olemme kuin Aristoteles Ateenan torilla” –Hyvinvointitutkija Jouko Kajanoja
• Hyvä perhe, ihmissuhteet, hyvä terveys, hyvät ystävyys- ja ihmissuhteet, rakkauden kokemukset, turvattu perustoimeentulo, turvallisuuden tunne: Näistä teemme hyvinvointia tulevaisuudessa
Ihmisen elinkaari ja hyvinvointiin
vaikuttavat tekijät (Vaarama,
Siljander, Luoma & Meriläinen 2010)
Elämän merkityksellisyys
Työ ja perhe Hyvä liikuntakyky
ja keskittymiskyky
Lapset ja
nuoret
Aikuiset Ikäihmiset
Kyky nauttia elämästä ja myönteinen elämänasenne on kaikille tärkeää.
Kaksi mallia nähdä kilpailukyky
TUOTTAVUUS
TUOTTAVUUS
KILPAILUKYKY
HYVINVOINTI
INNOVAATIOT
TEKNOLOGIA
KILPAILUKYKY
”Perinteinen malli” ”Krugmanin malli”
Innovaatioiden ekosysteemi (Hautamäki
2008)
YRITYS-PALVELUT
RAHOITUS & RISKI-PÄÄOMA
OSAAVA TYÖVOIMA
TUTKIMUS-LAITOKSET
JA KORKEA-KOULUT
YRITYSKULTTUURI PIENTEN JA
SUURTEN YRITYSTEN
VERKOTTUMINEN
INNOVA-TIIVISET
MARKKINAT
GLOBAALIT
ARVO-VERKOSTOT
Kestävä innovointi (Hautamäki 2008,
Matropolin hyvinvointi 2010)
Kestävä innovointi ja kestävä
hyvinvointi rakentuu 4 pääoman
käyttöön
Kasvuteoria Schumpeterin mukaan
(Maliranta & Ylä-Anttila 2007)
KILPAILU INNOVAATIOT
TUOTTAVUUS
HYVINVOINTI KILPAILUKYKY
RAKENNEMUUTOS
Kaksi kokonaistuottavuuden ajuria
• Luova kasaantuminen
=>tapahtuu yritysten sisällä kun teknologian käyttö tehostuu
• Luova tuho
=>markkinoilla kun tehokkaimmat yritykset
kasvavat vähemmän tehokkaiden yritysten
kustannuksella
Kilpailukyky ja alueet
a. Vientialueet b. Kasvavien tuottojen alueet c. Tietämyskeskittymät
Haaste Lapille kehittää hyvinvointipalveluiden Vientiä (esim. matkailun hyvinvointipalvelut), tuottavuutta (HUB-ajattelu) ja nostaa Lappi hyvin- vointiklusterin tietämyskeskittymäksi (Lapin yliopisto ja ammatillisen koulutuksen osaamis keskittymät.
Uusia tapoja mitata hyvinvointia
• Vihreä BKT • Index of Sustainable Economic Welfare (ISEW) • Genuine Progress Indicator (GPI) • Simplified Index of Sustainable Economic Development (SESEW) • The New National Welfare Index (NWI) • Genuine Savings (GS) • Human Development Index (HDI) • Sustainable Society Index (SSI) • Environmental Performance Index (EPI) • Ecological Footprint (EP) • Happy Life Years (HLY) • Happy Planet Index (HPI) • National Accounts of Well-Being (NAW) • Gross National Happiness (GNH) • Canadian Index of Wellbeing (CIW)
Hyvinvointipolitiikan
tulevaisuushaasteet Suomessa
• Sosiaali- ja terveysmenojen rakenne ja kehitys
• Hyvinvointipalveluiden tehokas järjestäminen
• Ikäihmisten palvelutarpeet ja palveluiden kehittäminen
• Lapsiköyhyys
• Läheisapuverkostot
• Hyvinvointivaltion kannatusperustan vahvistaminen
• Kannustin- ja byrokratialoukut
• Maahanmuuttajien kotouttaminen
• Syrjäytymisen estäminen
Hyvinvointi ja työ
• Koettu elämänlaatu on keskeinen kysymys • Finanssikriisi on lisännyt epävarmuutta työelämässä ja
yrityksissä: Velanmaksukyky riippuu myös tuloeroista • Kyse ei ole pelkästään moraalisesta kysymyksestä • Täystyöllisyys edesauttaisi hyvinvointia yhteiskunnassa • Epävarmuus ja epäyhtenäiset työurat eivät edistä
välttämättä hyvinvointia • Työttömät vähäosaiset erityiskohderyhmä • ”Growing Unequal”-OECD –raportti (2008) • Tuloerot ovat kasvussa teollisuusmaissa • Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ei edisty, jos
tuloerot kasvavat voimakkaasti
Hyvinvointierot
• Hyvinvointierojen hallitsematon kasvu vaikuttaa sosiaaliseen koheesioon ja luottamukseen yhteiskunnassa
• Alhainen sosiaalinen koheesio ja luottamus johtaa epäsuotuisaan talous- ja yhteiskuntakehitykseen
• Sosiaalinen koheesio on EU:n Europe 2020-ohjelman yksi keskeinen tavoite
Ikäihmisten neuvojen ja tietojen
saaminen (HYPA-aineisto)
Vanhusten yksinäisyyden kokeminen
(Vilkko, Finne-Soveri, Heinola 2010)
Vanhusten yksinäisyys on keskeinen haaste hyvinvointipolitiikassa Suomesa.
Kiitokset !
Tutkimusjohtaja, HTT, YTM Jari Kaivo-oja
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Turun yliopisto
Puh. +358-2 4814 526,
GSM +358-50 502 7030
Fax. +358-2-4814 630
Email: [email protected]
Millaisin askelin saavutamme
toivotun tulevaisuuden? • 4 Työryhmää
• Työryhmä A: Miten tulkitsemme trendit ja isot rakenteelliset muutokset? - Mitä pitää tehdä rakenteille?
• Työryhmä B: Vision vetovoimaisuus, tuki ja toivottavuus - Miten visiomme saadaan eläväksi ja huomio heikot signaalit ja mikrotrendit?
• Työryhmä C: Hyvinvointistrategia ja missio Lapissa - Millaisia tuotteita ja palveluja tarvitsemme? Uudet tuotteet ja palvelut?
• Työryhmä D: Proaktiivisuus ja omaehtoisuus - Mitä lappilaisten pitää tehdä oman hyvinvoinnin eteen?