Paikalliskehittämisen kevättyöpaja

3.6.2013 klo 16.00-19.00

Postitalon ravintolassa

Alustukset ja työpajan ryhmätöiden tulokset

Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry

Eeva Kuuluvainen

eeva@kuuluvainen.fi , 0400 374 544

Helkan Leader-toimintatavan

laajentaminen kaupunkeihin -hanke ja sen

eteneminen

Toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka

Helka ry

Leader -toimintatavan laajentaminen kaupunkeihin −

selvityshanke pähkinänkuoressa

• Hankkeen tarkoitus

– kartoitetaan ja kuvataan Leader-menetelmän mukaisen paikallisen kehittämisen toimintatavan mahdollisuuksia Helsingin alueella

– esitellään toimintamallia, sen periaatteita ja mahdollisuuksia potentiaalisille toimijoille (viranomaiset, kaupunki, kaupunginosatoimijat) Helsingissä sekä muissa suurissa kaupungeissa

• Hankkeen konkreettiset tavoitteet / tulokset

– on selvitetty kaupunginosatoimijoiden kiinnostus ja valmiudet toimintamallin mukaiseen toimintaan

– on selvitetty viranomaisten (ministeriö, aluetaso, Helsingin kaupunki) tahtotilaa hankkeessa tuotetun toimintamallin mukaiseen toimintaan Helsingissä (mahdollisuuksien mukaan myös muissa suurissa kaupungeissa)

– on tuotettu selvitys/kuvaus Paikalliskehittämisen toimintamallista Helsingissä

– on käynnistetty ensimmäiset Paikalliset kehittämisryhmät (”Kehrät”) Helsingissä sekä käynnistetty mallin esittämän tukitoiminnon (”Sukkula”) koordinointi

• Hankkeen osapuolet

– Helsingin kaupunginosayhdistykset ry (Helka) yhteistyössä Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) kanssa; mukana kehittelyssä muitakin sidosryhmiä laajasti

Hankkeen eteneminen 3.6. - 31.12.2013

KESÄ 2012

• asiantuntijatyöpaja 22.8.2012 sekä ”Minipilotit” (8 asiantuntijaa)

• kaupunginosatoimijoiden ja kaupungin päättäjien kontaktointia, idean esittelyä ja toimintamallin luonnostelua (laaja sidosryhmä); tiivistä yhteydenpitoa ministeriöön ja alueviranomaisiin

• sidosryhmäseminaari 4.12.2012, jossa luonnos(vaihtoehdot) toimintamallista ja järjestäytymisestä esiteltiin ja kommentoitettiin

KEVÄT 2013

• ehdotuksen (toimintamallin kuvauksen) viimeistelyä, visualisointia ja esittelyä mm. Helsingin valtuustoryhmille, alueellisille viranhaltijoille (kontaktit myös muihin suurempiin kaupunkeihin: Turku, Tampere, Vantaa, Espoo)

• asiantuntijatyöpaja 3.6.2013 – toimintamallin luonnoksen täsmennys, syventäminen

• viestinnällinen ulostulo ennen kesää (HS-mielipide sekä muut kanavat)

• Ministeriön ja alueviranomaisten kriteerit ja ehdot kehittämisrahalle selviävät (?)

• SYKSYLLÄ: ”Roadshow” Helsingin paikallistoimijoille: mallin esittelyä laajasti sekä ensimmäisten paikallisten kehittämisryhmien (”Kehrien”) käynnistäminen (ja tukeminen)

• monikanavaista laajaa viestintää

• Kiinnostuneiden kokoamista ja neuvottelujen käymistä ”Sukkulan” perustamiseksi ja käynnistämiseksi (rahoituksen hankkiminen ym.); yhteistyömallin määrittelyä viranomaisten kanssa

Rakennerahasto-ohjelma 2014 – 2020 / Kansalaistoimijalähtöinen

kehittäminen

Paikallisen kehittämisen kevättyöpaja 3.6.2013

TEM/Riikka-Maria Turkia

Yksi ohjelma - kolme toimeenpanosuunnitelmaa

6

Manner-Suomen

rakennerahasto-ohjelma

2014-2020

Itä- ja Pohjois-

Suomen

alueellinen

suunnitelma

Etelä- ja Länsi-

Suomen

alueellinen

suunnitelma

Valtakunnalliset

Teemat

EAKR 10 %

ESR 25 %

Kumppanuussopimus Suomen ja komission välillä

Rakennerahasto-ohjelman interventiologiikka

Haasteet Kehittämistavoitteet

Eurooppa 2020 -strategiasta johdetut temaattiset tavoitteet

ja investointiprioriteetit (toimintalinjavalinta)

Erityistavoitteet Tuettava toiminta

(investointiprioriteetti)

Indikaattorit

(tuotos- ja tulosindikaattorit;

tuloskehikko)

7

Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat

1. Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen (EAKR),

2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR),

3. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen (ESR),

4. Koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen kehittäminen (ESR)

5. Sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjunta (ESR).

8

9

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Perustelu

(haasteet)

Haluttu muutos Esimerkkejä toimenpiteistä

Työmarkkinoilta

syrjäytyminen ja

syrjintä

Työelämän

ulkopuolella olevien

työ- ja toimintakyvyn

parantaminen

työ- ja toimintakykyä tukevat palvelut

(mm. päihde- ja mielenterveystyö ja

kuntoutus)

nuorten syrjäytymistä ehkäisevät

toimenpiteet ja palvelukehitys

monialainen ammatillinen yhteistyö ja

osaaminen (mm. konsultointi ja

verkottuminen)

asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut

osallisuuden tukemisessa

Toimintatavat kansalaistoimijalähtöisessä paikallisessa kehittämisessä kaupungeissa

• Alueiden päätettävissä, toteutetaanko ja millä tavoin.

• Ohjelmatasolla ei ennalta määrättyä korvamerkintää.

• Toteutus ohjelman yleisen toimeenpanon menettelyjen mukaisesti, yksinkertaistetut kustannusmalli esim. kertakorvaus.

• Toimina voitaisiin rahoittaa yhteisöllisiä pienhankkeita sekä paikallisen kehittämissuunnitelman laatiminen.

• Sopii rakennerahasto-ohjelman tavoitteisiin ja tuettavaan toimintaan.

Periaatteet ja reunaehdot

1. Omaehtoista, alhaalta ylös suuntautuvaa

2. Avointa ja osallistavaa

3. Pohjautuu paikallisten toimijoiden yhteistyössä laatimaan kehittämisstrategiaan /-suunnitelmaan, jonka tavoitteena on työ- ja ansaintamahdollisuuksien kehittäminen sekä sosiaalisen pääoman lisääminen.

4. Kohdistuu alueille, joilla ei toteuteta maaseuturahastosta rahoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä.

5. Toiminta-alue on perusteltu toiminnallisuuden ja paikallisten olosuhteiden näkökulmasta. Ei tarvitse olla maakunta-, ELY-keskus- tai kuntarajojen mukainen.

6. Toiminta-alueen kunnat ja kaupungit osallistuvat kehittämistoimintaan omalla rahoituksellaan.

Valmistelun aikatauluja

KESÄ- ELOKUU 2013

• RR-ohjelman poliittinen käsittely

• Ohjelman viimeistelyä

SYYS-LOKAKUU 2013

• Valtioneuvosto hyväksyy kumppanuussopimuksen ja RR-ohjelman

• Asetusten hyväksyminen EU-tasolla (aikaisintaan)

MARRASKUU-JOULUKUU 2013

• Suomi toimittaa asiakirjat komission hyväksyttäväksi

• Viralliset neuvottelut EU-komission kanssa

• Alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten teemojen viimeistelyä

KEVÄT 2014

• Komissio hyväksyy RR-ohjelman

• Ohjelman toimeenpano alkaa (mahdollisesti kansallisella riskillä, jos ohjelma-asiakirjaa

ei ole komissiossa hyväksytty)

12

Ohjelmavalmistelun ajankohtaiset…

www.tem.fi/ohjelma2014

13

Työpajassa haetaan ”reseptejä” Kehrää ja

Sukkulaa varten

Kehrä käytännössä 2013-2014

Kysymysaiheet:

1. Miten Kehrän jäsenet valikoituvat/valitaan? Miten kaupungin rooli toimii

Kehrässä parhaimmillaan? (kirjurina Janne Kareinen)

2. Miten ja missä ensimmäiset Kehrät muodostuvat? (kirjurina Pirjo Tukikukka)

3. Mitkä ovat Kehrän työskentelyn pelisäännöt? Mikä suhde Kehrällä on

Sukkulaan (kirjurina Eeva Kuuluvainen)

Sukkulan koelento 2013-2014

Kysymysaiheet:

4. Miten Sukkula perustetaan? Kuka sen omistaa? Miten se rahoitetaan? Mikä

suhde Sukkulalla on kerään (kirjurina Aija Staffans)

1. Miten Kehrän jäsenet valikoituvat/valitaan? Miten

kaupungin rooli toimii Kehrässä parhaimmillaan?

Kehrän kokoonpano /aluefoorumi

Tiedon kuljetus

valmistelutasolle

sitoutuneesti

Hyvä ja voimakas

vastuutus

Säädöspohja

taustalla

Voiko olla

vapaaehtoisia

edustajia?

Yhteisöt

- Halukkaiksi

ilmoittautuneista

monipuolisuuden

perusteella (kuka

valitsee?)

- Eri kategoriat

hakemusten

perusteella

Rekisteröity taho ?

Voiko käsitellä

luottamuksellisia

asiapapereita, jos

ei ole juridinen

toimija

Sekä virkamiehiä

että poliitikkoja >

virkamiesten

tiheämpi rotaatio

(4. vuoden kierto)

Kaupunki nimeää

virkamiehet

ELYn edustaja

asiantuntijajäse-

nenä, vaiko ELY

ulkoistaa vallan

Sukkulan

edustajalle

Alueen ihmiset,

asukkaat, opiskelijat,

työntekijät, yrittäjät

valitaan

äänestyksessä

joukkokokouksessa

(laaja ilmoitushaku)

Aluelähtöisesti

tärkeimmät virastot

Kaupungin rooli parhaimmillaan

Osallistava Helsinki

–ryhmä

Ei päätösvaltaa

(Espoon mallin

mukaisesti)

Ehdotetaan

yhteistyöhaluisien ja

aluelähtöisien

viranomaisten

valintaa

Ymmärtää hyödyn

paikallistaloudelle

Kaupunki ei voi

määritellä

kehityssuunnitelmaa,

vaan kuljettaa tietoa

Kehrästä kaupungin

suuntaan

Jäseninä, ei

päättäjinä

Tiedon tuojina

Virkamiesten rooli

neuvonantaja

Yhteistyössä

tehdään yhteen

suuntaan menevä

kehittämissuunnitel-

ma

2. Miten ja missä ensimmäiset Kehrät

muodostuvat?

Alueellisuus hyvä

(lähiasiat innostaa

ihmiset mukaan

Vältettävä

jämähtäneisyyttä,

ROTAATIO oltava

hyvä

Toimintaryhmät

saisivat pieniä,

nopeita tukia

Kehrän kautta /

Sukkulan kautta

(ei liitosta eikä

ELYstä)

Osallistuvilla

paikallisviranhaltijoilla

oltava jonkinlainen

päättävä asema

alueellaan

Joukkoistaminen

lisää / tuo

demokratiaa

hankkeiden

priorisointiin

Miten kovin

monitoimijaiset

”paikat”

järjestyvät?

Sukkula voisi valita /

nimetä

ilmoittautuneista

(katsoo päälle ettei

tule liikaa paikallista

keskittymistä)

Valikointi, ei

äänestämällä, mutta

kuka valitsee

Kaikki halukkaat

voivat ilmoittautua

Kolmikanta hyvä

Tuleeko vieläkin

liikaa byrokratiaa

ja hitautta…

Miten nopeaa

rahoitusta

toimintaryhmille?

Sähköinen

ilmoitustaulu

keskeinen työkalu

Temaattiset

hankkeet:

paikallisista

Kehristä kerätään

kiinnostuneet

(Sukkula)

Kehrillä tulisi olla

selvillä

rahoituskehys,

jotta voivat toimia

joustavasti

Voisiko Kehrä

jakaa myös muuta

panosta kuin

rahaa?

(vapaaehtoistyö?

Mitä alueita?

- Mellunkylä

- Kallio

- Hertsika /Roihis

- Artova/Kumpula

/Käpylä

Isommat

kehityshankkeet:

suoraan ELYstä tai

liitolta (Sukkula

tukee hankkeiden

koostamista

Kehrien valinnasta Kehrien

toiminnasta Temaattiset

hankkeet

Kehrien

rahanjako Mitä alueita

3. Mitkä ovat Kehrän työskentelyn pelisäännöt? Mikä suhde

Kehrällä on Sukkulaan Mihin Kehrää tarvitaan?

- Paikallinen toiminta keskiössä

- Lähtee pienemmistä porukoista,

lähtee alhaalta

- Pientoimijoiden tarpeiden

huomioiminen

- Asukkaiden tarpeiden tunnistaminen

– millä tasolla (maakunta, kunta,

paikallinen)

- Kehrä tukee kaikkein pienintä

- Kolmikanta hyvä malli

Erilainen malli eri

toimintaympäristössä: - Mittakaavaero > eri mallit

- Ei sovi pienempiin kaupunkeihin >

tarvitaan yhdistelmä

- Sukkula toimii ilman Kehriä

Kannattaa

tarkastella

funktioita/toimin-

toja ei orgaaneja

Polku Kehriksi toimivien

rakenteiden kautta - Olemassa olevat rakenteet pohjana

- Asukasfoorumit, joita kaupunki

rahoittaa > valmis kontaktipinta

kaupunkiin

- Asukasryhmän johtoryhmä valvoo

rahankäyttöä

Kehrä voi olla yhdistys tai ei - Suuressa kaupungissa

Kehräyhdistys on ”pisara meressä”

- Rahat ja lausunnot vaativat juridisen

toimijan

- Kehrien jäsenten valinta?

Mahdollisimman

nopea

sähköinen

vuorovaikutus

A & O

Rahoituksen

turvaaminen

Ongelma rahoituksen

takapainotteisuus

- Spontaanin

toiminnan rahoitus

- Sukkulan

rahoitusrooli

Kaupungin tahto

avainasemassa

Esteitä:

- Juridinen kynnys

- Rahoituksen

jälkijättöisyys

- Reaktioaika

4. Miten Sukkula perustetaan? Kuka sen omistaa? Miten se

rahoitetaan? Mikä suhde Sukkulalla on kerään

Helsingin

malli

Vaihtoehto 1

Vaihtoehto 2

Vaihtoehto 3

Sukkula

rekisteröity

Toteuttaa

kolmikantaa

Hakee rahan ja

jakaa Kehrille

Sukkula vastaa

kaikista paikallis-

projekteista

Kuka

omistaa?

Miten Sukkulaa

rahoitetaan?

Kehrät voivat

olla satunnaisia

Kuka organisoi toiminnan kaupungin kanssa?

Sen, joka ottaa

rahan vastaan,

tulee olla

rekisteröitynyt

Kehrät

rekisteröity

-hallintoa

Kehrässä

Toteuttaa

kolmikantaa

Kehrät omistavat

Sukkulan

Sukkula fasilitoi - Neuvontaresurssi

- Herkkäkorvainen

- Henkilöresurssi

Tarvitaanko Sukkulaa?

Helkan kokemuksen

perusteella tarvitaan

Alueiden

resurssit

erilaisia Turun

malli

Nyky-

malli

Projektit hakevat

rahan. Tarvitaan

rekisteröinti

Kehriä ei ole Sukkula myy

palveluita

projekteille

Ei strateginen