helsingin kaupunki pöytäkirja 3/2016 kiinteistölautakunta ·

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016Kiinteistölautakunta

11.02.2016

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Y-tunnus TilinroPL 2200 Fabianinkatu 31 D +358 9 310 1671 0201256-6 FI068000120006263700099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 10 Faksi [email protected] http://www.hel.fi/kv +358 9 310 36512 FI02012566

Kokousaika 11.02.2016 klo 16:00 - 17:08

Kokouspaikka Kiinteistöviraston neuvotteluhuone Espa (Fabianinkatu 31 D, 4. krs)

Läsnä

Jäsenet

Hakola, Juha puheenjohtajaHamid, Jasmin varapuheenjohtajaHytti, AnttiPerälä, Erkki 43 - 69 §, klo 16:07 - 17:08Pihlaja, KirsiSademies, OlliMolander, Sole varajäsenParkkonen, Jouni varajäsen

Muut

Rantanen, Tuomas kaupunginhallituksen edustajaSinnemäki, Anni apulaiskaupunginjohtaja

42 - 68 §, klo 16:00 - 17:00Stauffer, Jaakko virastopäällikköVainio, Pirkko osastopäällikköHiltunen, Arto tilakeskuksen päällikköHaapanen, Sami osastopäällikköKuusi, Virve vs. viestintäpäällikköMäkituomas, Laura lakimiesHassi, Jaakko arkkitehti

asiantuntija43 §, klo 16:03 - 16:32

Lehtiö Pasi, toimistopäällikköasiantuntija43 §, klo 16:03 - 16:32

Puumalainen Niina, projektinjohtajaasiantuntija43 §, klo 16:03 - 16:32

Puheenjohtaja

Juha Hakola 42 - 69 §

Esittelijät

Jaakko Stauffer virastopäällikkö


11.02.2016


42 - 46 §, 67 - 69 §Arto Hiltunen tilakeskuksen päällikkö

47 - 52 §Sami Haapanen osastopäällikkö

53 - 65 §Pirkko Vainio osastopäällikkö

66 §

Pöytäkirjanpitäjä

Laura Mäkituomas lakimies42 - 69 §


11.02.2016


§ Asia

42 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytä-kirjan tarkastajien valinta

43 Vp/2 Asiantuntijoiden kuuleminen

44 Vp/3 Keski-Pasilan keskuksen tontin ja yleisen alueen käyttö- ja hallintaoi-keuden myyminen, keskuksen toteutussopimuksen täsmentäminen, sekä hallinnanjakosopimuksen ja yhteisjärjestelysopimusten hyväksy-minen

45 Vp/4 Varauksen jatkaminen Guggenheim Helsingin Tukisäätiölle museon selvitystöitä varten (Eteläranta)

46 Vp/5 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Hel-singin yleiskaavaehdotuksesta

47 Tila/1 Tehtaanpuiston yläasteen ja Vuosaaren lukion julkisivu- ja tiivistyskor-jauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

48 Tila/2 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle esirakentamisra-han siirtämisestä keskustakirjastohankkeelle asemakaavan edellyttä-mään keskustatunneliin varautumiseen

49 Tila/3 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle päiväkoti Albatros-si - daghemmet Albatrossen hankesuunnitelman hyväksymisestä

50 Tila/4 Rakennuksen myynti osoitteessa Luutnantintie 13

51 Tila/5 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Pukinmäen Tai-detalon toiminnan turvaamisesta koskevasta Kauko Koskisen ym. val-tuustoaloitteesta

52 Tila/6 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 10 k.)

53 To/1 Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin 28056 tontin 18 pitkäaikainen vuokraaminen uuteen käyttötarkoituk-seen (asuntolatarkoitukseen) sekä esitys kaupunginhallitukselle käyt-tötarkoitusmuutoksen hyväksymiseksi

54 To/2 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle sopimuksen teke-miseksi Senaatti-kiinteistöjen kanssa poikkeamispäätökseen liittyen (Ullanlinna, tontti 91-7-104-19)

55 To/3 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Myl-lypuron Tuulimyllyntie 3:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12367 (91-45-127-2)


11.02.2016


56 To/4 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Munkkiniemen Rakuunantie 19 ja Luuvaniementie 2, 4 ja 6 asemakaa-van muutosehdotuksesta (nro 12363)

57 To/5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle vuokraus- ja myyn-tiperusteiden määräämiseksi Jätkäsaaren Wood City -hankkeen toi-misto- ja hotellitonteille (Länsisatama, Jätkäsaari, tontit 20007/20 ja 21)

58 To/6 Pasilan Postipuiston pohjoisosan (ns. Maaliikennekeskuksen alue) kortteleita 17114 - 17118 ja 17120 - 17122 koskevan ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn järjestäminen (Pasila, Postipuiston pohjoiso-sa/Maaliikennekeskuksen alue)

59 To/7 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Museoviraston esitykseen suojella Vartiosaari rakennusperintölain nojalla

60 To/8 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Var-tiosaaren osayleiskaavaehdotuksesta nro 12373

61 To/9 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle asemakaavaan nro 12311 liittyvän maankäyttö- ja kiinteistökaupan esisopimuksen tekemi-seksi St1 Oy:n ja Keele Oy:n kanssa (Kruunuvuorenranta, Koirasaari, 91-412-1-252 ja -253)

62 To/10 Rahoitus- ja hallintamuodon muuttaminen (Herttoniemi, Herttoniemen-ranta, tontti 43009/22)

63 To/11 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Kotikaupunkina Helsinki 2016 - asumisen ja maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjel-ma) luonnoksesta

64 To/12 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Sdp:n valtuusto-ryhmän ryhmäaloitteesta "Lisää koteja Helsinkiin ja pääkaupunkiseu-dulle!"

65 To/13 Rakennusosakeyhtiö Hartelalle tehdyn vuokrauspäätöksen täydentä-minen sekä esitys kaupunginhallitukselle myynnistä (Pasila, Ilmalan-rinne, suunnitellut tontit 17056/7 ja 8)

66 Ha/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

67 Vp/6 Pyydetyt kaavalausunnot

68 Vp/7 Viraston tiedotuksia

69 Vp/8 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 1 (137)Kiinteistölautakunta

Vp/111.02.2016


§ 42Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöy-täkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kiinteistölautakunta päätti valita pöytäkir-jantarkastajiksi jäsenet Molanderin ja Pihlajan sekä varatarkastajiksi jä-senet Parkkosen ja Hytin.

EsittelijävirastopäällikköJaakko Stauffer

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.


Muutoksenhaku



Vp/211.02.2016


§ 43Asiantuntijoiden kuuleminen

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti kuulla asiantuntijoina virastopäällikön esitte-lyssä olevan asian Vp/3 osalta arkkitehti Jaakko Hassia, projektinjohta-ja Niina Puumalaista ja toimistopäällikkö Pasi Lehtiötä.


Muutoksenhaku


Päätösehdotus

Kiinteistölautakunta päättää kuulla asiantuntijoita.


Muutoksenhaku



Vp/311.02.2016


§ 44Keski-Pasilan keskuksen tontin ja yleisen alueen käyttö- ja hallinta-oikeuden myyminen, keskuksen toteutussopimuksen täsmentämi-nen, sekä hallinnanjakosopimuksen ja yhteisjärjestelysopimusten hyväksyminen

HEL 2016-000291 T 10 01 01 01

Kiinteistökartta 75/675 496, 89/676 496, Pasilankatu, Ratapihantie ja Asemapäällikönkadun silta

Päätös

A

Kiinteistölautakunta päätti myydä 46 243 084,24 eurolla YIT Rakennus Oy:n perustamille asuntoja kiinteistöyhtiöille liitteen 4 mukaisen noin 786 m²:n suuruisen määräalan yleisestä katualueesta 91-17-9901-0 (17K), noin 1 951 m²:n suuruisen määräalan yleisestä puistoalueesta 91-17-9903-3 (17P3), noin 1 870 m²:n suuruisen määräalan yleisestä puistoalueesta 91-17-9903-4 (17P4) ja noin 208 m²:n suuruisen määrä-alan tilasta 91-432-1-26 asemakaavamuutoksen 12261 ja tonttijaon nro 12625 mukaista Keski-Pasilan keskuksen tonttia 17103/1 varten ja YIT Rakennus Oy:n perustamalle Kiinteistö Oy Tripla Mall -nimiselle kaup-pakeskusyhtiölle pysyvän käyttö- ja hallintaoikeuden liitteen 5 mukai-sesta noin 3 368 m²:n suuruisesta yleisestä katualueesta 91-17-9901-0 Pasilansillan alle tulevaa kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen osaa varten liitteenä 1 ja 2 olevan kauppakirjan mukaisin ehdoin.

B

Kiinteistölautakunta päätti hyväksyä liitteenä 8 olevan kauppahinnan maksujärjestelyä koskevan sopimuksen, jossa YIT Rakennus Oy edellä ehdotuksen A kohdassa sanottujen myytävien määräalojen ja pysyvien käyttö- ja hallintaoikeuksien ostajayhtiöiden sijasta yksin ottaa vastatta-vaksi kaupungille suoritettavasta edellä sanotusta kauppahinnasta 11 165 239,73 euron osalta.

C

Kiinteistölautakuntaa päätti hyväksyä liitteenä 6 ja 7 olevan sopimuk-sen Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen täsmentämisestä.

D

Kiinteistölautakunta päätti hyväksyä kaupungin osalta muodostettavalle tontille 17103/1 keskusta varten ostajayhtiöiden laatiman liitteenä 9 - 12


Vp/311.02.2016


olevan hallinnanjakosopimuksen ja keskuksen toteuttamiseksi neuvo-tellut liitteenä 13 - 20 olevat kolme yhteisjärjestelysopimusta.

E

Kiinteistölautakunta päätti, että kaikki edellä päätösehdotuksen kohdis-sa A - D sanotut sopimukset ja kauppakirja tulee allekirjoittaa samanai-kaisesti niissä sanottujen sopijapuolten kanssa.

F

Kiinteistölautakunta toteaa, että YIT Rakennus Oy:lle keskuksen maan-rakennustöiden aloittamista koskeva lyhytaikainen maanvuokrasopi-mus nro S011782 päättyy ilman eri toimia päätösehdotuksen A - D koh-dissa sanottujen sopimusten ja kauppakirjan tultua allekirjoitettua.

Lopuksi lautakunta oikeutti tonttiosaston osastopäällikön tekemään tar-vittaessa edellä sanottuihin sopimuksiin ja kauppakirjaan vähäiseksi katsottavia täsmennyksiä, muutoksia ja lisäyksiä ennen niiden allekir-joittamista ja sen jälkeen.

G

Kiinteistölautakunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti sekä päätti, että pöytäkirja pidetään tämän pykälän osalta yleisesti nähtävänä 17.2.2016.

Käsittely

Pöytäkirja on pidetty tämän pykälän osalta yleisesti nähtävänä Helsin-gin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11 - 13) 17.2.2016.


LisätiedotPasi Lehtiö, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36448

pasi.lehtio(a)hel.fiNiina Puumalainen, projektinjohtaja, puhelin: 310 25475

niina.puumalainen(a)hel.fi

Liitteet

1 Kauppakirja2 Kauppakirjan liitteet3 Maksutaulukko4 Kauppakirjan kartta5 Kartta pysyvästä käyttö- ja hallintaoikeudesta6 Sopimus Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen täsmentämises-

tä


Vp/311.02.2016


7 Sopimus Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen täsmentämises-tä (liitteet)

8 Sopimus kiinteistön kaupan maksujärjestelyistä9 Hallinnanjakosopimus tontista 17103-110 Hallinnanjakosopimus tontista 17103-1 (liitteet 1-4)11 Hallinnanjakosopimus tontista 17103-1 (liitteet 5-8)12 Hallinnanjakosopimus tontista 17103-1 (liitteet 9-11)13 Sopimus Keski-Pasilan yhteisjärjestelyistä14 Sopimus Keski-Pasilan yhteisjärjestelyistä (liite 1)15 Sopimus Keski-Pasilan yhteisjärjestelyistä (liitteet 2-10)16 Sopimus Keski-Pasilan yhteisjärjestelyistä (liitteet 12-21)17 Sopimus yhteisjärjestelystä Keski-Pasilan keskuksen 17104 edellyttä-

mät järjestelyt18 Sopimus yhteisjärjestelyistä Keski-Pasilan keskuksen 17104 edellyttä-

mät järjestelyt (liitteet)19 Sopimus Keski-Pasilan keskuksen ja tornialueen välisestä yhteisjärjes-

telystä20 Sopimus Keski-Pasilan keskuksen ja tornialueen välisestä yhteisjärjes-

telystä (liitteet)21 Piirustus väliaikaisen aseman järjestelyistä

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta

Otteet

Ote Otteen liitteetSenaatti-kiinteistöt Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takuntaYIT Rakennus Oy Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takuntaLiikennevirasto Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takuntaRakennusvirastoKiinteistövirasto

Päätösehdotus


Tiivistelmä

Kiinteistölautakunnalle esitetään, että kaupunki myy Senaatti-kiinteistö-jen kanssa samalla kauppakirjalla Keski-Pasilan keskuksen tontin 17103/1 muodostamiseen ja toteuttamiseen tarvittavat määräalat sekä Pasilan sillan alta pysyvän käyttö- ja hallintaoikeuden YIT Rakennus Oy:n perustamalle yhdeksälle asunto-, kiinteistö- ja pysäköintiyhtiölle Keski-Pasilan keskuksen toteuttamista varten.


Vp/311.02.2016


Kauppahinta on noin 141 miljoonaa euroa, josta kaupunginhallituksen hyväksymän ja kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä tehdyn sopi-muksen mukaan kaupungin osuus on kolmasosa ja Senaatti-kiinteistö-jen osuus kaksikolmasosaa.

Samalla esitetään hyväksyttäväksi edellä sanotun kaupan kauppahin-nan osan vastattavaksi ottamista koskeva sopimus, sopimus keskuk-sen toteutussopimuksen täsmentämisestä, tontin 17103/1 hallinnanja-kosopimus sekä kolme keskuksen toteuttamiseen tarvittavaa yhteisjär-jestelysopimusta.

Edellä esitetyt perustuvat YIT Rakennus Oy:n voittamaan Keski-Pasi-lan keskuksen kilpailuun ja sitä koskevaan 29.1.2014 allekirjoitettuun toteutussopimukseen.

Kauppa ja sopimukset mahdollistavat YIT Rakennus Oy toteuttaa Kes-ki-Pasilan keskus vuoteen 2021 mennessä. Kauppakeskuksen on tar-koitus avautua joulumarkkinoille 2019 ja uusiutuvan rautatieaseman sa-massa yhteydessä. Keskuksen rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2014 uuden Pasilansillan rakentamisella ja parhaillaan suoritetaan keskuk-sen maanrakennustöitä ja pilaantuneen maaperän puhdistamista. YIT Rakennus Oy:n mukaan kauppakeskus on valmistuessaan Suomen suurin liiketilojen lukumäärällä mitattuna. Vuokrattavaa tilaa on yli 85 000 neliömetriä noin 250 toimijalle ja pysäköintipaikkoja noin 2 300 autolle. Lisäksi keskukseen toteutetaan vaiheittain neljä asuinraken-nusta, kaksi toimistorakennusta ja yksi hotellirakennus.

Keskus luo Pasilaan heti 2020-luvun alussa uuden toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisen ja innovatiivisen sekä ekologisen kaupunkikeskuksen, jossa urbaani asuminen, työnteko ja vilkkaat lii-kennevirrat sekä monipuoliset yksityiset ja julkiset palvelut liittyvät tii-viisti toisiinsa. Keskuksesta tulee muodostumaan erinomaisten liiken-neyhteyksiensä ja keskeisen sijaintinsa ansiosta niin pääkaupunkiseu-dullisesti kuin valtakunnallisestikin erittäin merkittävä ja moderni uusi kaupunkikeskus. Keskus samalla yhdistää rata-alueen hajottaman Itä- ja Länsi-Pasilan kaupunki- ja palvelurakenteen ja tulee toimimaan myös sen etelä- ja pohjoispuolelle rakentuvan uuden noin 600 000 k-m²:n suuruisen Keski-Pasilan asunto-, liike- ja toimitila-alueen paikallis-keskuksena ja sen toteuttamisen lähtölaukauksena.

Keski-Pasilan keskuksen arviolta miljardin euron yksityinen toteuttami-nen lisää merkittävästi rakentamista Helsingissä ja sillä on erittäin mer-kittävä työllistävä vaikutus Helsingin ja pääkaupunkiseudun mittakaa-vassa vuosina 2016 - 2021.

Esittelijän perustelut


Vp/311.02.2016


Keski-Pasilan keskuksen kilpailu ja perusteella allekirjoitetut sopimukset

Kaupunki ja valtio, jota edusti Senaatti-kiinteistöt, järjestivät yhteistyös-sä Liikenneviraston kanssa 15.2.2011 - 26.8.2013 suunnittelu- ja toteu-tuskilpailun Pasilankadun ja Ratapihantien väliin toteutettavasta Keski-Pasilan Keskuksesta. Valtio omistaa keskuksen rakentamiseen tarvitta-vista lähinnä entisistä rata-alueista noin 84 prosenttia ja kaupunki noin 16 prosenttia.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.11.2013, 393 § omalta osaltaan Keski-Pasilan keskuksen toteutuskilpailun voittajaksi YIT Rakennus Oy:n eh-dotuksella TRIPLA, sekä samalla sitä koskevan neuvotellun toteutusso-pimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen. Samalla kaupunginval-tuusto oikeutti kiinteistölautakunnan tekemään toteutussopimukseen muutoksia, lisäyksiä ja täydennyksiä edellyttäen, ettei sopimuskokonai-suus muutu olennaisesti toisenlaiseksi.

Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi, että kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välillä tehdään noin 52 miljoonan euron suuruinen (alv 0 %) KVR-urakkasopimus keskuksen julkisista osista. Nämä ovat yksityiseen kes-kukseen toteutettava metroaseman raakatila, keskuksen läpi johdetta-va uuden Veturitien osa ja kunnallistekniikan kanaali, uusi Pasilan silta ja sen vieressä olevan nykyisen Pasilan sillan korjaaminen sekä kes-kuksen pohjoispuolella sijaitseva Firdonkatu.

Toteutussopimus allekirjoitettiin 29.1.2014 kaupungin, Senaatti-kiinteis-töjen, Liikenneviraston ja YIT Rakennus Oy:n välillä. Samassa yhtey-dessä kaupunki, Senaatti-kiinteistöt ja YIT Rakennus Oy allekirjoittivat kiinteistökaupan esisopimuksen sekä kaupunki ja YIT Rakennus Oy KVR-urakkasopimuksen.

Allekirjoitetun toteutussopimuksen ja sen sisältämän suunnitelman mu-kaan YIT Rakennus Oy toteuttaa Pasilankadun ja Ratapihantien väliin muodostettavalle tontille Keski-Pasilan keskuksen käsittäen suuren kauppakeskuksen, toimisto-, hotelli- ja asuntorakennuksia, Pasilan sil-lan eteläpuolelle kaavoitettavan tornialueen 700 velvoiteautopaikkaa ja edellä mainitut KVR-sopimuksen mukaiset julkiset osat. Lisäksi YIT Ra-kennus Oy uudistaa tonttiin rajautuvan Pasilan aseman, sen yhteyteen joukkoliikennettä palvelevia osia ja toteuttaa sen päälle ison toimistora-kennuskokonaisuuden.

Toteutussopimuksen sisältämän suunnitelman mukaan keskuksen ko-konaiskerrosala on noin 183 000 k-m², josta 140 000 k-m² sijoittuu muodostettavalle ja tässä esityksessä myytäväksi esitettävälle tontille 17103/1 ja 43 000 k-m² uudistettavalle Pasilan asema-alueelle sisäl-täen myös nykyisen Pasilan asemahallin.


Vp/311.02.2016


Keskuksen kaavoitus, jatkosuunnittelu, muutostarpeet ja rakennuslupatilanne

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.1.2015 Keski-Pasilan keskustakortte-lin asemakaavamuutoksen nro 12261. Asemakaavamuutos tuli lainvoi-maiseksi 3.3.2015 ja se kuulutettiin voimaan 6.3.2015.

Asemakaavamuutos on laadittu niin, että se mahdollistaa edellä sano-tun allekirjoitetun toteutussopimuksen ja sen sisältämän suunnitelman mukaisen Keski-Pasilan keskuksen toteuttamisen. Asemakaavamuu-toksessa Keski-Pasilan keskuksen tontille 17103/1 on osoitettu raken-nusoikeutta yhteensä 145 500 k-m², josta 5 500 k-m² on varattu lämpi-miä välttämättömiä yleisiä jalankulkuyhteyksiä (yjk) varten. Lisäksi ase-makaavamuutoksessa on osoitettu rautatiealueella sijaitsevalle nykyi-selle Pasilan asemalle ja sen päälle sekä sen länsipuolelle osoitetuille kahdelle pienelle teknisluontoiselle tontille 17104/2 (72 m²) ja tontille 17104/1 (455 m²) rakennusoikeutta 3 152 k-m² henkilöliikennetermi-naalia ja 39 000 k-m² toimistoja varten.

YIT Rakennus Oy on toteutussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen keskuksen tarkemman toteutussuunnittelun yhteydessä kuitenkin ha-vainnut muutostarpeita toteutussopimuksen mukaiseen hyväksyttyyn toteutusratkaisuun ja sen ehtoihin.

Tärkeimmät suunnitelmamuutokset ovat:

- Pasilan asemahalli on hieman kasvanut itä-länsi-suunnassa sen päälle tulevan toimistorakennuskokonaisuuden rakenteiden takia.

- Metron tulevan lippuhallin sijainti on siirtynyt ylemmäksi ja metron kulkuyhteydet ovat muuttuneet johtuen edellä sanotuista Pasilan ase-man rakennemuutoksista.

- Pasilan asemahallin päälle esitetty ristikkosilta on poistettu raken-teellisista ja toiminnallisista syistä ja rakennusoikeus on käytetty korote-tussa asemahallissa.

- Pasilan asemahallin laituriyhteyksien kapasiteettia on kasvatettu yh-dellä lisäliukuporrasparilla (raiteet 8/9) ja toteutettavan läntisen lisärai-teen kulkuyhteyksiä on parannettu.

- Pasilan aseman uusien liityntäpolkupyöräpaikkojen määrä on kas-vatettu sisätiloissa ja ulkopaikkoja pienennetty vastaavasti.

- Pasilan asemalle toteutetaan kauppakeskuksesta erillinen huolto-pi-ha Pasilan aseman länsireunaan Veturitien tasossa.

- Hyväksytyssä suunnitelmassa keskukseen esitetty monitoimiaree-nan konsepti on muuttunut niin, ettei se enää edellytä katsomoraken-


Vp/311.02.2016


netta eikä sen tapahtumat sulje pääkulkureittejä aseman ja keskuksen välillä.

- Kauppakeskuksen ristikkokäytävät on muutettu kaareviksi kaupalli-sista syistä. Muutos mahdollistaa muuntojoustavammat liiketilat.

YIT Rakennus Oy:n esittämän suunnitelmamuutoksen mukainen koko-naisrakennusoikeus myytäväksi esitettävälle tontille 17103/1 on 143 963 k-m² eli se ei ole juurikaan kasvanut allekirjoitetun toteutusso-pimuksen mukaisesta 139 693 k-m²:stä. Keskuksessa on suunnitelma-muutoksen mukaan liiketilaa 70 841 k-m² (aikaisemmin 72 792 k-m²), toimistoa 21 899 k-m² (20 929 k-m²), hotellia 19 393 k-m² (18 164 k-m²) ja asuntoja 28 631 k-m² (27 808 k-m²). Keskuksen pysäköintilaitokseen tulee vielä rakennusoikeuteen luettavaa pysäköintiä palvelevaa liiketi-laa 1 024 k-m² tasoille P1, P2 ja P3 sekä 2 175 k-m² liiketiloja palvele-vaa varastotilaa tasoille P1, P2, P3 ja P4. Lisäksi keskukseen tulee ker-rosalaan kuulumattomia huolto-, varasto-, väestönsuoja-, pysäköinti- ja yleiseen jalankulkuun tarkoitettuja tiloja.

Toteutussopimuksen mukaan YIT Rakennus Oy:n on hyväksytettävä Keskuksen yksityisten osien rakennuslupasuunnitelmat ja sopimusko-konaisuuden kannalta tärkeät toteutussuunnitelmat sekä niiden mah-dolliset muutokset kaupungilla ja valtiolla ennen suunnitelmien viran-omaiskäsittelyä ja rakentamisen käsittelyä.

Kaupunginjohtaja päätti 28.5.2014, 56 § johtajistokäsittelyssä asettaa Keski-Pasilan keskuksen ohjausryhmän ja projektiryhmän ja nimetä sinne kaupungin jäsenet virastojen esitysten mukaan.

Ohjaus- ja projektiryhmään kuuluu myös Senaatti-kiinteistöjen, Liiken-neviraston, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja YIT Rakennus Oy:n nimeämät jäsenet.

Ohjausryhmän tehtävänä on muodostaa yhteinen päätös merkittävistä sopimustulkinnoista Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen ja muiden keskukseen liittyvien sopimusten ja asioiden osalta. Projekti-ryhmän tehtävänä on puolestaan hyväksyä ja ohjata Keski-Pasilan kes-kuksen toteutussopimuksen mukaisesti keskuksen suunnittelua, toteu-tusta ja hankkeeseen liittyvien sopimusten laadintaa ja tulkintaa sekä yhteensovitusta keskuksen yksityisten ja julkisten osien sekä Helsingin kaupungin, Liikenneviraston, Senaatti-kiinteistöjen ja muiden osapuol-ten suunnittelun ja toteutuksen kesken.

Molemmissa ryhmissä on käsitelty ja hyväksytty YIT Rakennus Oy:n esittämät suunnitelmamuutokset ja rakennuslupasuunnitelmat pysä-köintilaitoksen, väliaikaisen aseman, uuden aseman sekä kauppakes-kuksen osalta.


Vp/311.02.2016


Hyväksytyt muutokset on tarkemmin koottu poikkeamataulukkoon, joka esitetään sisällytettäväksi jäljempänä esiteltävään päätösehdotuksen C mukaiseen sopimukseen Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen täsmentämisestä.

YIT Rakennus Oy on edellä sanottujen hyväksyttyjen suunnitelmien pe-rusteella saanut marraskuussa 2015 rakennusluvan keskuksen pysä-köintilaitokselle ja Pasilan uuden aseman ja kauppakeskuksen osalta ensimmäisen vaiheen rakennuslupahakemukset on jätetty joulukuun 2015 alussa. Uudistettavan Pasilan asema-alueen sekä kauppakeskuk-sen päälle tulevien asunto-, toimistoja hotellirakennusten osalta suun-nitelmat on tarkoitus hyväksyä ja rakennusluvat hakea vuoden 2016 ai-kana.

Keskuksen maanrakennustyöt ja pilaantuneen maaperän puhdistami-nen ovat jo käynnissä kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen toteutussopi-muksen perusteella vuokrattua alueet lyhytaikaisesti YIT Rakennus Oy:lle. Uusi Pasilansilta valmistui syksyllä 2015. Muut KVR-sopimuk-sen mukaiset työt ovat käynnissä.

Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen täsmentäminen erillisellä sopimuksella

Edellä kerrotussa toteutussopimuksessa on sovittu kaupungin, Senaat-ti-kiinteistöjen, Liikenneviraston ja YIT Rakennus Oy:n välillä suunnitel-man mukaisen keskuksen toteuttamisesta ja sen ehdoista sekä toteut-tamiseen tarvittavien alueiden ostamisesta.

Koska keskuksen suunnitelmat ovat edellä kerrotulla tavalla jatkosuun-nittelun aikana muuttuneet ja kehittyneet, myös toteutussopimuksen to-teutusehtoja on tarpeen täsmentää ja muuttaa vastaamaan keskuksen tulevaa toteutusta. Lisäksi osapuolet ovat jatkoneuvotteluissa havain-neet, että kiinteistökaupan ehtoihin on tarpeen tehdä myös pieniä täs-mennyksiä.

Täsmennyksiä ja muutoksia liitteineen on sen verran paljon, että osa-puolet ovat nähneet tarkoituksenmukaiseksi laatia tästä erillinen sopi-mus. Allekirjoitettu toteutussopimus jää kuitenkin muilta osin edelleen voimaan osapuolten välille.

Sopimus Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen täsmentämi-sestä on tämän esityksen liitteenä 6 ja 7.

Sopimuksen tärkeimmät täsmennykset ja muutokset ovat:

- YIT Rakennus Oy sitoutuu toteuttamaan uuden Pasilan aseman 30.11.2020 mennessä. YIT Rakennus Oy:n tavoite on kuitenkin, että


Vp/311.02.2016


uusi Pasilan asema valmistuu samanaikaisesti kauppakeskuksen avau-tumisen kanssa syksyllä 2019.

- YIT Rakennus Oy toteuttaa kustannuksellaan välittömästi Pasilan asemarakennuksen pohjoispuolelle tilapäisen asemarakennuksen ja laitureille kulkusillat 6 – 12/2016. Pasilan nykyinen asema poistuu käy-töstä 6/2017 ja uusi asema avautuu syksyllä 2019. Toteutussopimuk-sen mukaan YIT Rakennus Oy:n piti uudistaa Pasilan asema ja raken-taa sen päälle toimistorakennuskokonaisuus niin, että asema on koko ajan osittain toiminnassa. YIT Rakennus Oy on kuitenkin jatkosuunnit-telussa todennut, että väliaikaisen asema kulkusiltoineen on parempi ratkaisu tehokkaan rakentamisen, rautatieaseman käyttäjien turvalli-suuden ja mukavuuden sekä rautatieliikenteen sujuvuuden kannalta. Lisäksi tehokkaan rakentamisen takia aseman toteutusaika on puolta lyhyempi kuin toteutussopimuksessa on sovittu. Tilapäiset saattoliiken-nepaikat sijoitetaan läntisimmän laiturin pohjoispään alikulun viereen. HSL ja VR-Yhtymä Oy ovat omalta osaltaan hyväksyneet väliaikaisjär-jestelyt (sopimuksen kohta 5.1 – 5.3). Esityksen liitteenä 21 on piirustus väliaikaisen aseman järjestelyistä.

- Toteutussopimuksessa on sovittu, että Pasilan aseman nykyisille 8/9 laitureille tarvittavien lisäliukuparin toteutuskustannukset jaetaan ta-san Kiinteistö Oy Pasilan aseman, kaupungin ja Liikenneviraston kans-sa. Toteutuskustannus on kuitenkin jatkosuunnittelun yhteydessä tar-kentunut 903 840 euroksi (alv 0 %), joten kustannusosuudet sovitaan kiinteiksi. Helsingin kaupungin liikennelaitos on tarkistanut ja hyväksy-nyt kustannusarvion. Lisäksi jatkosuunnittelussa on selvinnyt, ettei to-teutussopimukseen optiona ja varauksena otetuille mahdollisille lisäta-sonvaihtolaitteille ole nykytilanteessa tarvetta, joten YIT Rakennus Oy:n ei tarvitse omassa rakentamisessa niihin varautua eikä kaupungil-le ja Liikennevirastolle aiheudu tämän vuoksi lisäkustannuksia. Uusi Pasilan asema ei kuitenkaan estä niiden toteuttamisesta myöhemmin (sopimuksen kohta 5.4).

- Toteutussopimuksen mukaisesti Pasilan asema-aukio perusparan-netaan aseman uusimisen yhteydessä. Koska uudessa toteutusratkai-sussa Pasilan asema suljetaan kokonaan uusimisen ajaksi, myös Pasi-lan asema-aukion ylläpitoehtoja tarkistetaan vastaamaan uutta toteu-tusratkaisua. Kaupunki osallistuu edelleen toteutussopimuksen mukai-sesti Pasilan asema-aukion ylläpitokustannuksiin, mutta vain siltä osin kun se on kulloinkin yleisessä käytössä (sopimuksen kohta 6).

- Pasilan aseman itäpäässä Opastinsillalla sijaitsevat kaupungin omistamat kaksi hissiä ja portaat jäävät uudistettavan aseman täsmen-tyneiden suunnitelmien mukaan uuden aseman rakenteiden sisään, minkä vuoksi ne joudutaan purkamaan ja siirtämään rakentamisen yh-


Vp/311.02.2016


teydessä. YIT Rakennus Oy purkaa edellä sanotut kustannuksellaan ja rakentaa tilalle uudet hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Kaupun-ki vastaa ainoastaan hissikoneen hankintakustannuksesta, koska se on alkuperäinen ja on perusparannuksen tarpeessa (sopimuksen kohta 7).

- Toteutussopimuksessa on sovittu Pasilan aseman joukkoliikennettä palvelevien osien kustannusten jakamisesta tasan YIT Rakennus Oy:n ostaman Kiinteistö Oy Pasilan aseman, kaupungin ja Liikenneviraston välillä. Näitä ovat muun muassa laitureiden tasonvaihtolaitteiden perus-korjaus, lisäraiteen kulkuyhteydet, asema-aukion perusparannus ja lii-tyntäliikenteen polkupyöräpaikat. Jatkosuunnittelun aikana avoimeksi jääneet toteutuskustannukset ovat täsmentyneet niin, että suurimmalle osalle niistä on sovittu kiinteät hinnat (Sopimuksen kohta 8).

- Toteutussopimuksessa on sovittu optiona Pasilan aseman nykyisen eteläisen alikulkutunnelin leventämistä. Jatkosuunnittelun aikana on kuitenkin todettu, ettei leventämiseen ryhdytä, mutta kaupungilla ja Lii-kennevirastolla jää edelleen mahdollisuus kustannuksellaan toteuttaa se tulevaisuudessa (sopimuksen 9. kohta).

- Toteutussopimuksessa on sovittu Pasilan aseman pohjoispuolelle aseman uudistamista varten mahdollisesti toteutettavasta vaihdemuu-toksesta sekä sähköradan jännitteenkatkaisujärjestelmästä. Vaihde-muutos on toteutettu vuonna 2015, mutta jännitekatkaisujärjestelmä on todettu tarpeettomaksi (sopimuksen kohta 10).

- Toteutussopimuksessa on sovittu kaupungin velvollisuudesta toteut-taa Keskuksen kannalta välttämättömät ajoyhteydet. Toteutussopimus-ta täsmennetään siten, että kaupungin tavoitteena on toteutussopimuk-sessa sanotun lisäksi toteuttaa Keski-Pasilan alueella sijaitsevat kadut ja niiden kunnallistekniikka valmiiksi kauppakeskuksen ja Pasilan ase-man käyttöönottoon lokakuuhun 2019 mennessä kuitenkin vähintään siten, että kadut on asfaltoitu. Lisäksi kaupunki sitoutuu toteuttamaan Pasilankadulle keskusta vastapäätä jalkakäytävän ja suojatien ennen kauppakeskuksen avautumista lokakuussa 2019. Rakennusvirasto on hyväksynyt ratkaisun kaupungin osalta (sopimuksen kohta 11).

- Toteutussopimusta täsmennetään kaupungin ja keskuksen välistä kustannusjakoa, jos pelastuslaitoksen määräyksestä Veturitien alituk-sen osalta joudutaan varustamaan sprinklauksella tai savunpoistojär-jestelmällä. Lähtökohtana on aiheuttamisperiaate. Kaupunki kuitenkin vastaa kustannuksesta, jos vaatimus asetetaan vasta kauppakeskuk-sen käyttöönoton jälkeen. Rakennusvirasto on tarkistanut ja hyväksy-nyt ratkaisun kaupungin kannalta (sopimuksen kohta 11).

- Toteutussopimusta täsmennetään Pasilan aseman länsipuolelle keskuksen rakentamisen yhteydessä toteutettavan Liikenneviraston li-


Vp/311.02.2016


säraiteen toteutustapaa ja siitä aiheutuvia kustannusvastuita. Asia kos-kee Liikennevirastoa ja YIT Rakennus Oy:n kiinteistöyhtiöitä, joten kau-pungille tästä täsmennyksestä ei aiheudu velvoitteita eikä kustannuksia (sopimuksen kohta 12).

- Keskuksen tontin 17103/1 ja Pasilan aseman väliin jää ympäristölu-van mukaisesti pienelle alueelle pilaantunutta maata. Pilaantunut alue sijaitsee niin, että sen poistaminen on Pasilan aseman rakenteiden ja rautatieliikenteen häiriöttömän toiminnan takia teknisesti erittäin vaike-aa. Kysymys on valtion luovuttamasta alueesta, joten kaupungille pi-laantuneen maaperän jättämisestä ei aiheudu velvoitteita eikä kustan-nuksia (sopimuksen 17. kohta).

- Keskukseen toteutetaan toteutussopimuksen mukaan 700 velvoi-teautopaikkaa Keskuksen ja Pasilansillan eteläpuolelle myöhemmin kaavoitettavaa kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen tornialuetta varten ja keskuksen omistaja saa tornialueen tonttien luovutuksensaajille niistä yhteensä 31,5 miljoonaa euroa (700 ap x 45 000 e, alv 0 %). Toteutus-sopimuksessa on myös sovittu, että keskuksen toteuttamiseen tarvitta-van tontin 17103/1 kauppahinta erääntyy maksettavaksi vastaavasti 31,5 miljoonan euron osalta sitä mukaa, kun tornialueen luovutuksen-saajat suorittavat edellä sanottuja rasitekorvauksia. Vastaavan suurui-sen tontin kauppahinnan osan ja rasitekorvausten maksaminen edellä kuvatulla tavalla on kuitenkin osoittautunut sijoittajien ja asuntojen ja lii-ketilojen markkinoinnin kannalta liian monimutkaiseksi varsinkin kun tontin 17103/1 ostajana on YIT Rakennus Oy:n sijasta sen perustamat neljä asunto-osakeyhtiötä, neljä kiinteistöyhtiötä ja yksi pysäköintiyhtiö. YIT Rakennus Oy:n esityksestä toteutussopimusta muutetaan niin, että se ottaa yksin vastattavaksi ostajayhtiöiden puolesta tontin 17103/1 kauppahinnasta 31,5 miljoonan euron osalta lisättynä toteutussopimuk-sen mukaisella 2,5 prosentin korotuksella ja vastaavasti saa aikanaan tornialueen tonttien luovutuksensaajilta vastaavan suuruiset rasitekor-vaukset velvoiteautopaikkoista. Tätä velvoiteautopaikkoihin liittyvää tontin kauppahinnan osan siirtoa ja siitä tehtävää erillistä sopimus on selostettu enemmän jäljempänä tontin 17103/1 kauppaa ja erillistä maksujärjestelyä koskevassa kohdassa (sopimuksen kohta 14).

- Edellä esitellyt keskuksen uudet toteutussuunnitelmat hyväksytään virallisesti osaksi toteutussopimusta (sopimuksen kohta 13).

Esittelijän mielestä edellä pääkohdiltaan selostetun ja päätösehdotuk-sen C kohdassa esitettävän Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuk-sen täsmentämisestä koskevan sopimuksen tekeminen on kaupungin ja muiden sopimusosapuolten kannalta tarpeen, jotta keskuksen uudet toteutussuunnitelmat ja toteutusehdot saadaan kirjattua osapuolia sito-viksi. Hyväksyttäväksi esitettävään sopimukseen sisältyvät täsmennyk-


Vp/311.02.2016


set, muutokset ja lisäykset eivät muuta 29.1.2014 allekirjoitettua Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuskokonaisuutta olennaisesti toisen-laiseksi.

Tontin 17103/1 ja Pasilan sillan alaisen pysyvän käyttö- ja hallintaoikeuden myyminen

Keskuksen toteutussopimuksen 8. luvussa on sovittu, että YIT Raken-nus Oy:n perustamat kiinteistö- ja asuntoyhtiöt ostavat kaupungilta ja Senaatti-kiinteistöiltä keskuksen toteuttamista varten tarvittavat määrä-alat, joista on tarkoitus muodostaa asemakaavamuutoksessa nro 12261 osoitettu ja tonttijaossa nro 12625 määritelty Keski-Pasilan kes-kuksen tontti 17103/1 (29 508 m², 145 500 k-m²).

Tontti on tarkoitus lohkoa ja rekisteröidä heti määräalojen kaupan jäl-keen. Tontti ei ole voitu lohkoa ja rekisteröidä etukäteen, koska kau-punki ja Senaatti-kiinteistöt eivät yhdessä omista tontin muodostajakiin-teistöjä.

Toteutussopimuksessa ja sen perusteella tehdyssä kiinteistökaupan esisopimuksessa on sovittu, että määräaloja koskeva kauppa tehdään 12 kuukauden kuluessa keskuksen mahdollistavan asemakaavamuu-toksen lainvoimaiseksi tulosta. Asemakaavamuutos tuli lainvoimaiseksi 3.3.2015, joten kauppa on tarkoitus tehdä 3.3.2016.

Kaupunki omistaa tulevasta tontista 17103/1 yhteensä noin 4 815 m²:n suuruiset määräalat, jotka sijaitsevat tulevan tontin länsireunassa rajau-tuen Länsi-Pasilaan. Senaatti-kiinteistöt puolestaan omistaa tulevasta tontista loppuosan eli 24 693 m²:n suuruiset määräalat.

Kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen myytävien määräalojen sijainti ilme-nee liitteestä 4.

Lisäksi toteutussopimuksen 8. luvussa on sovittu, että YIT Rakennus Oy:n osoittama yhtiö ostaa yleiseltä katualueelta 91-17-9901-1 pysyvän käyttö- ja hallintaoikeuden siltä osin, kun sitä tarvitaan Pasilan sillan alaisen Keski-Pasilan keskuksen osan toteuttamiseen. Pasilansillan al-le sijoittuu kauppakeskuksen kaupallisia tiloja noin 471 k-m². Lisäksi alueelle sijoittuu pysäköintilaitoksen ajoyhteys, rakennusoikeuteen kuu-lumattomia huolto- ja teknisiä tiloja sekä keskuksen ja sen eteläpuolelle tulevan Tornialueen välinen kävely-yhteyden tilavaraus. Tilat ilmenevät esityksen liitteestä 5.

Tontin ja pysyvän käyttö- ja hallintaoikeuden kauppahinta määräytyy toteutussopimuksen 8. luvussa sovittujen tilalajikohtaisten yksikköhinto-jen ja kauppakirjan liitteenä olevan uusimman toteutussuunnitelman mukaisten tilalajikohtaisten kerrosalojen mukaan ja kauppahintaa koro-


Vp/311.02.2016


tetaan 2,5 prosentilla kilpailun tarjouksen viimeisen jättämispäivän (21.8.2013) ja maksupäivän väliseltä ajalta.

YIT Rakennus Oy on keskuksen jatkosuunnittelussa päätynyt siihen, että keskuksen pysäköinti toteutetaan erillisen pysäköintiyhtiön toimes-ta ja tästä tulee keskuksen tontin 17103/1 määräalojen yksi ostajayhtiö. Pysäköintiyhtiölle myönnetyn rakennusluvan mukaan noin 2 300 auto-paikkaa käsittävässä pysäköintilaitoksessa on rakennusoikeudeksi tul-kittavia pysäköintiä palvelevia liiketiloja tasoilla P1, P2 ja P3 noin 1 024 k-m² sekä 2 175 k-m² liiketiloja palvelevia varastoja tasoilla P1, P2, P3 ja P4. Edellä mainitut tilat sijoittuvat hajanaisesti ja sijainti, muoto ja ko-ko vaikeuttavat niiden tehokasta käyttöä. Toteutuskilpailussa ja sen pe-rusteella neuvotellussa toteutussopimuksessa tällaista ratkaisua ja tul-kintaa ei ole kuitenkaan osattu ottaa huomioon eikä maanpäällisen kauppakeskuksen liiketilan 1 000 e/k-m² suuruinen yksikköhinta sovellu tällaisiin maanalaisiin ja kaupallisesti hyvin rajallisiin aputiloihin. Projek-tiryhmä on puoltanut aputilojen toteuttamista ilman erillistä korvausta. Koska pysäköintiyhtiö tulee kuitenkin kaupassa tontin yhteisomistajak-si, edellyttää tämä pysäköintiyhtiön osallistumista jollakin osuudella kauppahinnan maksamiseen. Ongelma esitetään ratkaistavaksi niin, et-tä kyseisille aputiloille sovitaan nimellinen yksikköhinta 0,01 e/k-m². Esittelijän mielestä ratkaisu on järjestetyn kilpailun ja sen perusteella hyväksytyn sopimus- ja toteutuskokonaisuuden osana hyväksyttävissä. Edellä sanotun nimellisen hinnoittelun takia pysäköintiyhtiön jäljempänä kauppahinnan maksutaulukossa näkyvä tontin määräosien kauppahin-taosuus on myös nimellinen (noin 36 euroa).

Kaupunginhallituksen 5.5.2012, 248 § hyväksymässä ja 20.9.2013 alle-kirjoitetussa kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välisessä Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvässä yhteistyöso-pimuksessa on sovittu, että Keski-Pasilan keskuksen tontista ja pysy-västä käyttö- ja hallintaoikeuksien myynnistä saatava kauppahinta jae-taan niin, että kaupunki saa 1/3 ja Senaatti-kiinteistöt 2/3, siten, että kaupungin osuudeksi luetaan kiinteistökaupan esisopimuksen tehtäes-sä maksettava viiden prosentin etumaksu ja keskuksen asemakaava-muutoksen lainvoimaiseksi tuloon kiinnitetty (30 päivää sen jälkeen) vii-den prosentin etumaksu.

Kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen ja YIT Rakennus Oy:n välillä käydyis-sä neuvotteluissa on päädytty ratkaisuun, että Kaupunki ja Senaatti-Kiinteistöt myyvät samalla kauppakirjalla tontin 17103/1 muodostami-seen tarvittavat määräalat YIT Rakennus Oy:n perustamille neljälle asuntoyhtiölle, neljälle kiinteistöyhtiölle ja yhdelle pysäköintiyhtiölle kes-kuksen toteuttamista varten. Lisäksi samassa kauppakirjassa kaupunki myy yleiseltä katualueelta pysyvän käyttö- ja hallintaoikeuden YIT Ra-kennus Oy:n perustamalle Kiinteistö Oy Tripla Mall -nimiselle kauppa-


Vp/311.02.2016


keskusyhtiölle Pasilansillan alaisen kauppakeskuksen osan toteutta-mista varten.

Kauppakirja on esityksen liitteenä 1 ja 2.

Kauppakirjan mukaan kauppahinta tontin 17103/1 määräaloista ja py-syvästä käyttö- ja hallintaoikeudesta on yhteensä 141 107 852,80 eu-roa, josta kaupungin osuus edellä sanotun sopimuksen mukaan on jäl-jempänä sanotuista myyjien erilaisista eräpäivistä johtuen noin kolma-sosa eli 46 243 084,24 euroa. Edellä mainittu kuitenkin sisältää toteu-tussopimuksen mukaista korkoa ennalta määriteltyihin eräpäiviin saak-ka. Vertailun vuoksi ilman toteutussopimuksen mukaisia 2,5 prosentin korotuksia allekirjoitetun toteutussopimuksen ja siihen sisältyvän alku-peräisen toteutussuunnitelman mukaan kokonaiskauppahinta olisi ollut 125 184 463 euroa ja vastaavasti nyt muutossuunnitelmien perusteella laskettu maksettava kauppahinta on 125 513 332 euroa.

Kauppakirjan liitteenä on maksutaulukko, josta ilmenee suoraan kulta-kin ostajayhtiöltä kaupungille ja Senaatti-kiinteistöille tulevat osuudet edellä sanotusta kauppahinnasta eräpäivineen sisältäen toteutussopi-muksen mukaisen 2,5 prosentin korotuksen niiltä osin, kun eräpäivät ovat tiedossa. Taulukko on myös esityksen liitteenä 3. Taulukon mak-suerille 3 on kuitenkin laskettu korotus vain kaupantekopäivään eli 3.3.2016 saakka, koska erät koskevat edellä kerrottua toteutussopi-muksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen mukaista 31,5 miljoonan euron kauppahintaosuutta (33 495 719,18 korotuksineen per 3.3.2016), jonka maksaminen on sidottu kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen osoit-tamien tornialueen tonttien luovutuksensaajien keskukseen toteutetta-vien 700 velvoiteautopaikan rasitekorvausten maksamiseen.

Taulukossa on huomioitu edellä sanotut kaupungille jo suoritetut kaksi 6 259 223,15 euron suuruista etumaksua niin, että Senaatti-kiinteistöt saa edellä sanotun keskinäisen sopimuksen mukaisen jakosuhteen saavuttamiseksi kaupan jälkeen tulevat kolme seuraavaa erää. Edellä sanotusta isoista etumaksuista ja tasausmenettelystä johtuen kaupun-gin seuraavat kauppahintaosuudet ostajayhtiöiltä erääntyvät 3.3.2019 ja 3.3.2020.

Kaupungin kauppahintaosuuksien eräpäivät muutoin noudattavat toteu-tussopimuksessa sovittuja. Senaatti-kiinteistöt on kuitenkin antanut YIT Rakennus Oy:n ostajayhtiöille noin yhdeksän kuukautta lisää maksuai-kaa sille tulevien omien eriensä maksamiseen toteutussopimuksen mu-kaista 2,5 prosentin korotusta vastaan. Järjestely liittyy tonttikaupan kanssa samanaikaisesti tehtävään Senaatti-kiinteistöjen ja YIT Raken-nus Oy:n keskinäiseen Pasilan asema Oy -nimisen yhtiön osakekaup-


Vp/311.02.2016


paan, jolla nykyinen asema siirtyy yksityiseen omistukseen. Tällä ei kui-tenkaan ole vaikutusta kaupungin omiin kauppahintaosuuksiin.

Kauppakirjaan on toteutussopimuksen ja esisopimuksen mukaisesti otettu ehto, että kukin ostajayhtiö antaa kaupungille ja Senaatti-kiinteis-töille parhaalla etusijalla olevat kiinnitykset ostamiinsa tontin määrä-osiin, jotka ovat vakuutena kulloinkin maksamattomasta kauppahinnas-ta.

Lisäksi kauppakirjassa on ehto, että kukin ostajayhtiö sitoutuu noudat-tamaan toteutussopimusta ja edellä esitettyä sen täsmentämistä koske-vaa sopimusta tontille toteuttamansa rakennuksen osalta.

Esittelijä mielestä edellä esitetty kauppakirja tulisi hyväksyä, koska se täyttää edelleen toteutussopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen pääperiaatteet ja tarkoituksen ja pienet muutokset huomioon ottaen kaupungin asema ei käytännössä heikkene.

YIT Rakennus Oy:n kanssa tehtävä kauppahinnan osan siirtoa koskeva sopimus

Edellä tässä esityksessä on kerrottu, että YIT Rakennus Oy haluaa ot-taa yksin vastatakseen ostajayhtiöidensä sijasta edellä esitellystä tontin 17103/1 kauppahinnasta tornialueen 700 velvoiteautopaikkoihin sido-tun 33 495 719,18 euron osalta (alkuperäinen 31,5 miljoonaa euroa ko-rotettuna 2,5 prosentilla). YIT Rakennus Oy:n vastattavaksi siirtyvä kauppahintaerä kaupantekopäivään 3.3.2016 laskettuna on liitteen 3 olevan maksutaulukon mukaan (maksuerä 3) kaupungin osalta 11 165 239,73 euroa ja Senaatti-kiinteistöjen osalta 22 330 479,45 eu-roa.

Tästä kauppahinnan osan vastattavaksi ottamisesta esitetään tehtä-väksi samanaikaisesti kauppakirjan allekirjoittamisen kanssa oma sopi-mus, jonka kaupunki, Senaatti-kiinteistöt, YIT-Rakennus Oy ja kauppa-kirjan kaikki ostajayhtiöt allekirjoittavat. Lisäksi erillisestä sopimuksesta on tarpeen ottaa maininta kauppakirjaan. YIT Rakennus Oy:n vastatta-vaksi ottaman kauppahintaosuuden maksamisen vakuutena on edel-leen kauppakirjan kunkin ostajayhtiön toteutussopimuksen mukaiset parhaalla etusijalla olevat kiinnitykset kaupan kohteeseen, ellei kaupun-ki ja Senaatti-kiinteistöt hyväksy tilalle muuta vakuutta.

Neuvoteltu kauppahinnan vastattavaksi ottamista koskeva sopimus on esityksen liitteenä 8.

Esittelijä mielestä edellä esitetty kauppahinnan vastattavaksi ottamista koskeva sopimus tulisi hyväksyä, koska se on keskuksen toteuttami-seen liittyvien sijoittajien ja markkinoinnin kannalta tarpeen. Kaupungin


Vp/311.02.2016


asema ei kauppahinnan osan siirron osalta vakuusvelkojana käytän-nössä heikkene.

Hallinnanjakosopimuksen hyväksyminen maksamattomien kauppahintaerien velkojana

Kaupungilta ja Senaatti-kiinteistöiltä keskuksen tontin 17103/1 määrä-alat ostavat yhtiöt tulevat muodostettavan tontin yhteisomistajiksi ja tontin hallinta jaetaan näiden kesken tonttiin kirjattavalla hallinnanjako-sopimuksella.

Ostajayhtiöt ovat laatineet keskenään hallinnanjakosopimuksen.

Hallinnanjakosopimuksessa on määritelty kunkin ostajayhtiön tulevan rakennuksen sijainti, käyttötarkoitus, rakennusoikeus sekä keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet.

Kaupunki ei tule hallinnanjakosopimuksen osapuoleksi.

Hallinnanjakosopimus on esityksen liitteinä 9 - 12.

Esittelijän mielestä kaupungin tulisi kuitenkin yhdessä Senaatti-kiinteis-töjen kanssa hyväksyä ostajayhtiöiden välinen hallinnanjakosopimus edellä sanottujen ostajayhtiöiden vastattavaksi jäävien ja YIT Raken-nus Oy:lle vastatavaksi siirtyvien kauppahintaosuuksien velkojina ja nii-den maksamisen vakuudeksi haettavien kunkin ostajayhtiön tontin mur-to-osaan kiinnitettävien panttivelkakirjojen haltijoina.

Yhteisjärjestelysopimusten hyväksyminen kaupunkia sitoviksi

Toteutussopimuksen 9. luvun mukaan YIT Rakennus Oy laatii toteutus-sopimuksen mukaisen keskuksen toteuttamisen ja sen pysyvien ja pit-käaikaisten oikeuksien ja velvollisuuksien turvaamiseksi pysyvän yh-teisjärjestelysopimuksen niin, että se voidaan allekirjoittaa tonttikaupan allekirjoittamisen yhteydessä.

YIT Rakennus Oy on päätynyt siihen, että sopimuksia tehdään kolme.

Kolme erillistä yhteisjärjestelysopimusta on tarkoituksenmukaista, kos-ka kuhunkin sopimukseen ei kannata ottaa osapuoliksi enempää kiin-teistö- ja asuntoyhtiöitä kuin on välttämätöntä. Kutakin sopimusta jou-duttaneen suunnittelu- ja toteutusprosessin aikana täsmentämään ja muuttamaan, jolloin erillisten sopimusten muuttaminen ja täsmentämi-nen on pienemmän osapuolten määrän takia todennäköisesti helpom-paa kuin siinä tapauksessa, että keskusta varten laadittaisiin vain yksi iso ja laaja yhteisjärjestelysopimus. Erityisesti tätä puoltaa se, että Kes-kuksen tontille 17103/1 sijoittuu jo yhdeksän yhtiötä ja Pasilan aseman rautatiealueelle ja sen itäpuolella oleville teknisille tonteille 17104/1 ja 2 sijoittuu keskuksen kolme muuta kiinteistöyhtiötä. Lisäksi tornialueen


Vp/311.02.2016


lopullinen kaavoitusratkaisu, toteutusmalli ja toteuttajat eivät ole vielä selvillä, joka todennäköisesti lisää osaltaan myöhemmin tarvetta täs-mentää ja muuttaa sitä koskevaa yhteisjärjestelysopimusta.

Kaupunki tulee kaikkiin kolmeen sopimukseen osapuoleksi keskuksen ympärillä sijaitsevien yleisten katualueiden omistajana ja toteutussopi-muksessa ja edellä sanotussa sen täsmentämistä koskevassa sopi-muksessa kaupungille sovittujen ja keskukseen liittyvien lukuisten oi-keuksien ja velvollisuuksien takia.

Sopimus Keski-Pasilan keskuksen yhteisjärjestelystä on liitteinä 13 - 16.

Sopimuksessa sovitaan keskuksen toteuttamiseen, käyttöön ja ylläpi-toon liittyvistä järjestelyistä tontin 17103/1, Pasilan aseman rautatiealu-een ja Pasilan aseman itäpuolelle kaavoitettujen uudistettavan aseman ja sen päälle toteutettavan toimistokokonaisuuden toteuttamiseen tar-vittavien teknisluontoisten tonttien 17104/1 ja 2 sekä näihin rajoittuvien katualueiden välillä.

Sopimuksessa on ehdot muun muassa yksityiseen omistukseen siirty-vän Pasilan aseman käyttöehdoista, lisäraiteen toteuttamisesta, kes-kuksen yleisten jalankulkureittien aukiolosta, Veturitien sijoittamisesta keskuksen alle, Metroaseman sijoittamisesta keskukseen sekä ajo- ja pysäköintioikeuksista.

Sopimus Keski-Pasilan korttelin 17104 edellyttämistä yhteisjärjestelyis-tä on esityksen liitteinä 17 ja 18.

Sopimuksessa sovitaan keskuksen toteuttamiseen, käyttöön ja ylläpi-toon liittyvistä järjestelyistä tonttien 17104/1 ja 2 sekä Pasilan aseman rautatiealueen ja niihin liittyvien katualueiden välillä.

Sopimuksessa on ehdot muun muassa asemakaavamuutoksen osoitta-mien keskuksen toimistorakennusoikeuksien toteuttamisesta ja pitämi-sestä uudistettavan Pasilan aseman päällä, rautatiealueeseen liittyvistä erityisvaatimuksista ja vastuista, kulkuyhteyksistä, teknisistä tiloista ja johdoista sekä kaupungin osallistumisesta Pasilan aseman joukkolii-kennettä palvelevien osien kustannuksiin.

Sopimus Keski-Pasilan keskuksen ja tornialueen välisestä yhteisjärjes-telystä on esityksen liitteinä 19 ja 20.

Sopimuksessa sovitaan keskuksen toteuttamiseen, käyttöön ja ylläpi-toon liittyvistä järjestelyistä tontin 17103/1, Pasilan aseman rautatiealu-een, tonttien 17104/1 ja 2, näihin rajoittuvien katualueiden sekä Pasi-lansillan eteläpuolelle suunnitteilla olevan tulevan tornialueen välillä.


Vp/311.02.2016


Sopimuksessa on ehdot muun muassa keskuksen tontin 17103/1 ja tornialueen välisestä jalankulkuyhteydestä, tontin 17103/1 velvollisuu-desta toteuttaa keskukseen tornialuetta varten 700 velvoiteautopaikkaa rasitekorvausta vastaan, keskuksen jäteputkijärjestelmästä, Aseman huoltopihasta sekä siltaan ja tornialueeseen liittyvistä rajapinnoista.

Esittelijä esittää edellä sanottujen yhteisjärjestelysopimusten hyväksy-mistä, koska ne on laadittu toteutussopimuksen ja sen edellä esitetyn täsmentämistä koskevan sopimusehdotuksen mukaisesti.

Esitettävän kauppakirjan ja sopimusten mahdollinen muuttaminen

Esittelijä toteaa, että edellä hyväksyttäväksi esitettävään kauppakirjaan ja sopimuksiin ja niiden lukuisiin liitteisiin saatetaan joutua niiden mää-rä, laajuus ja tiukka laatimisaikataulu huomioon ottaen vielä tekemään osapuolten kanssa yhteisymmärryksessä ja kiinteistöviraston hallinto-osaston valvonnassa vähäisiä täsmennyksiä, muutoksia ja lisäyksiä en-nen niiden 3.3.2016 tapahtuvaa yhtäaikaista allekirjoittamista.

Esittelijän mielestä tästä huolimatta tonttiosaston osastopäällikkö on tarpeen oikeuttaa tekemään edellä sanottuun kauppakirjaan ja sopi-muksiin tarvittaessa vähäiseksi katsottavia täsmennyksiä, muutoksia ja lisäyksiä ennen niiden allekirjoittamista ja sen jälkeen.

Lyhytaikaisen maanvuokrasopimuksen päättyminen

Tonttiosaston yritystonttitoimisto on vuokrannut lyhytaikaisesti YIT Ra-kennus Oy:lle keskuksen maanrakennustöitä aloittamista varten 1 935 m²:n suuruisen määräalan keskuksen tulevasta tontista 17103/1.

YIT Rakennus Oy:n pyynnöstä kyseinen maanvuokrasopimus SO11782 merkitään päättymään samanaikaisesti ilman eri toimia, kun päätösehdotuksen A kohdassa sanottu kauppakirja allekirjoitetaan ton-tin 17103/1 määräaloista.

Keski-Pasilaan uusi kaupunkikeskus 2020-luvun alussa

YIT Rakennus Oy toteuttaa Keski-Pasilaan Suomen mittakaavassa suuren keskuksen vuoteen 2021 mennessä. Kauppakeskuksen on tar-koitus avautua joulumarkkinoille 2019 ja uusiutuvan rautatieaseman sa-massa yhteydessä. Keskuksen rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2014 uuden Pasilansillan rakentamisella ja parhaillaan suoritetaan keskuk-sen maanrakennustöitä ja pilaantuneen maaperän puhdistamista.

YIT Rakennus Oy allekirjoitti joulukuussa 2015 Keskinäinen Eläkeva-kuutusyhtiö Eteran, Onvest Oy:n, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian ja Vakuutusosakeyhtiön Henki-Fennian kanssa aiesopimuksen yhteisy-rityksen perustamisesta Tripla-nimisen kauppakeskuksen (Mall of


Vp/311.02.2016


Tripla) ja sen pysäköintilaitoksen toteuttamista varten. Kauppakeskuk-sen ja pysäköintilaitoksen yhteisarvo on noin 600 miljoonaa euroa. YIT Rakennus Oy:n mukaan kauppakeskus on valmistuessaan liiketilojen lukumäärällä mitattuna Suomen suurin kauppakeskus. Vuokrattavaa ti-laa on yli 80 000 neliömetriä noin 250 toimijalle ja pysäköintipaikkoja noin 2 300 autolle.

Lopuksi esittelijä toteaa, että Keski-Pasilan keskus luo Pasilaan heti 2020-luvun alussa uuden toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti mie-lenkiintoisen ja innovatiivisen sekä ekologisen kaupunkikeskuksen, jos-sa urbaani asuminen, työnteko ja vilkkaat liikennevirrat sekä monipuoli-set yksityiset ja julkiset palvelut liittyvät tiiviisti toisiinsa. Keskuksesta tu-lee muodostumaan erinomaisten liikenneyhteyksiensä ja keskeisen si-jaintinsa ansiosta niin pääkaupunkiseudullisesti kuin valtakunnallisesti-kin erittäin merkittävä ja moderni uusi kaupunkikeskus. Keskus samalla yhdistää rata-alueen hajottaman Itä- ja Länsi-Pasilan kaupunki- ja pal-velurakenteen ja tulee toimimaan myös sen etelä- ja pohjoispuolelle ra-kentuvan uuden noin 600 000 k-m²:n suuruisen Keski-Pasilan asunto-, liike- ja toimitila-alueen paikalliskeskuksena ja sen toteuttamisen lähtö-laukauksena.

Keski-Pasilan keskuksen arviolta miljardin euron yksityinen toteuttami-nen lisää merkittävästi rakentamista Helsingissä ja sillä on erittäin mer-kittävä työllistävä vaikutus Helsingin ja pääkaupunkiseudun mittakaa-vassa vuosina 2016 - 2021.


LisätiedotPasi Lehtiö, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36448

pasi.lehtio(a)hel.fiNiina Puumalainen, projektinjohtaja, puhelin: 310 25475

niina.puumalainen(a)hel.fi

Liitteet

1 Kauppakirja2 Kauppakirjan liitteet3 Maksutaulukko4 Kauppakirjan kartta5 Kartta pysyvästä käyttö- ja hallintaoikeudesta6 Sopimus Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen täsmentämises-

tä7 Sopimus Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen täsmentämises-

tä (liitteet)8 Sopimus kiinteistön kaupan maksujärjestelyistä9 Hallinnanjakosopimus tontista 17103-110 Hallinnanjakosopimus tontista 17103-1 (liitteet 1-4)


Vp/311.02.2016


11 Hallinnanjakosopimus tontista 17103-1 (liitteet 5-8)12 Hallinnanjakosopimus tontista 17103-1 (liitteet 9-11)13 Sopimus Keski-Pasilan yhteisjärjestelyistä14 Sopimus Keski-Pasilan yhteisjärjestelyistä (liite 1)15 Sopimus Keski-Pasilan yhteisjärjestelyistä (liitteet 2-10)16 Sopimus Keski-Pasilan yhteisjärjestelyistä (liitteet 12-21)17 Sopimus yhteisjärjestelystä Keski-Pasilan keskuksen 17104 edellyttä-

mät järjestelyt18 Sopimus yhteisjärjestelyistä Keski-Pasilan keskuksen 17104 edellyttä-

mät järjestelyt (liitteet)19 Sopimus Keski-Pasilan keskuksen ja tornialueen välisestä yhteisjärjes-

telystä20 Sopimus Keski-Pasilan keskuksen ja tornialueen välisestä yhteisjärjes-

telystä (liitteet)21 Piirustus väliaikaisen aseman järjestelyistä

Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetSenaatti-kiinteistöt Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takuntaYIT Rakennus Oy Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takuntaLiikennevirasto Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takuntaRakennusvirastoKiinteistövirasto


Vp/411.02.2016


§ 45Varauksen jatkaminen Guggenheim Helsingin Tukisäätiölle museon selvitystöitä varten (Eteläranta)

HEL 2013-013667 T 10 01 01 00

Kiinteistökartta 63/672 497, 63/672 497, Eteläranta, Laivasillankatu

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti panna asian pöydälle.


LisätiedotHanneli Alho, kiinteistölakimies, puhelin: 310 64159

hanneli.alho(a)hel.fi

Muutoksenhaku


Päätösehdotus

Kiinteistölautakunta päättää jatkaa Helsingin kaupungin 3. ja 7. kau-punginosista (Kaartinkaupunki ja Ullanlinna) liitteen 1 mukaisen noin 18 520 m²:n suuruisen alueen varausta Guggenheim Helsingin Tuki-säätiölle museohanketta koskevien selvitysten tekemistä varten 31.12.2016 saakka entisin ehdoin.

(L2107-3)

Tiivistelmä

Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on hakenut varauksen jatkamista 31.12.2016 saakka museon selvitystöiden loppuunsaattamiseksi. Kiin-teistölautakunnalle esitetään varauksen jatkamista hakemuksen mukai-sesti.


Varauspäätös vuodelta 2014

Kaupunginhallitus varasi päätöksellään 13.1.2014 § 39 alueen Solo-mon R. Guggenheim -säätiölle arkkitehtuurikilpailun järjestämistä var-ten 31.12.2015 saakka.

1


Vp/411.02.2016


Varauksensaaja järjestää Guggenheim Helsinki museon arkkitehtuuri-kilpailun kaksivaiheisena kansainvälisenä suunnittelukilpailuna. Kilpai-lun ensimmäinen vaihe on avoin. Ensimmäisen vaiheen ehdotuksista tuomaristo valitsee toiseen vaiheeseen 10 parasta jatkokehitettäväksi. Voittajatyö julkistetaan avoimessa tilaisuudessa Helsingissä.

2

Varauksensaaja organisoi, valmistelee, resursoi ja aikatauluttaa mu-seon arkkitehtuurikilpailun sekä vastaa sen kaikista kustannuksista.

3

Kilpailun suunnittelu ja kilpailuohjelman laatiminen on tehtävä yhteis-työssä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistövi-raston, Helsingin Sataman ja rakennusviraston sekä Suomen valtion kanssa.

4

Kilpailuohjelmaan tulee liittää kaupunkisuunnittelulautakunnan myö-hemmin erikseen hyväksymät asemakaavalliset, liikenteelliset ja kau-punkikuvalliset lähtökohdat ja suunnitteluperiaatteet. Helsingin Satama antaa kilpailulle oman toimintansa edellyttämät lähtökohdat.

5

Kaupunkisuunnitteluvirasto luovuttaa varauksensaajan käyttöön Kirjava Satama -ideakilpailun lähtökohta-aineistot sekä aluetta koskevia hallus-saan olevia kartta-aineistoja. Kiinteistövirasto luovuttaa tarvittaessa hal-lussaan olevaa lisäaineistoa, mm. karttoja, ilmakuvia ja maaperätietoja.

6

Helsingin kaupungin, Suomen valtion ja Suomen Arkkitehtiliiton SA-FA:n tulee saada nimetä edustajansa kilpailun tuomaristoon.

7

Varaus ei rajoita varausaikana millään tavoin kaupungin omistus-, hal-linta- ja käyttöoikeutta alueeseen.

8

Kaupunki ei vastaa vahingoista, kuten suunnittelu-, kilpailu- ja muista kuluista, jotka varauksensaajalle saattavat aiheutua siitä, että aluetta koskevaa arkkitehtuurikilpailua ei saada aikaan tai kilpailuehdotusta ei voida toteuttaa.


Vp/411.02.2016


Tämä varaus ei sido kaupunkia tontinluovutuksen suhteen, vaan mah-dollisesta tontinluovutuksesta päätetään erikseen mahdollisen kilpailun jälkeen.

Arkkitehtuurikilpailun ollessa käynnissä Helsingin kaupunki teettää oman selvityksensä hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta ja tuot-to- ja kustannuslaskelmista.

Kaupunginhallituksen varauspäätös on liitteenä 2.

Tietoa hakijasta

Solomon R. Guggenheim -säätiö (jäljempänä myös Guggenheim tai säätiö) on perustettu Yhdysvalloissa vuonna 1937 ja ensimmäinen mu-seo avattiin New Yorkissa vuonna 1939. Säätiöllä on museot ja kokoel-mia tällä hetkellä New Yorkin lisäksi Venetsiassa ja Bilbaossa. Abu Dhabin Guggenheim museo on rakennusvaiheessa. Berliinin Guggen-heim museo on lopettanut toimintansa helmikuussa 2013.

Varauksen jatkohakemuksen on tehnyt Guggenheim Helsingin Tuki-säätiö, joka on perustettu keväällä 2014. Perustajina olivat Solomon R. Guggenheim -säätiö, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Raken-nusteollisuus RT ry.

Varausalue

Liitteeseen 1 merkitty varausalue on noin 18 500 m²:n suuruinen. Va-rausalue sijoittuu Kaartinkaupungin ja Ullanlinnan kaupunginosiin. Va-rausalue on tällä hetkellä vuokrattuna Helsingin Satama Oy:lle kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Varausalue sijoittuu kiinteistöille 091-007-9906-0102, 091-007-9909-0100, 091-003-9909-0100 ja 091-003-9906-0101.

Hakemus varauksen jatkamiseksi

Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on toimittanut kaupungille 16.12.2015 hakemuksen varauksen jatkamiseksi vuoden 2016 loppuun asti Guggenheim Helsinki -museon selvitystöiden loppuunsaattamisek-si.

Hakemus on liitteenä 3.

Tilannetietoja

Varausehtojen mukainen arkkitehtuurikilpailu käytiin vuosien 2014 ja 2015 aikana. Kilpailun jury valitsi voittajaksi Moreau & Kusunoki -toi-miston ehdotuksen Art in the City. Voittajan julkistuksen jälkeen Gug-genheim Helsingin Tukisäätiö on keskustellut kaupungin kanssa mu-


Vp/411.02.2016


seon toiminnan käynnistämisen edellytyksistä. Valmistelussa on ollut mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinominis-teriö.

Tällä hetkellä hankkeessa keskitytään yksityisen rahoitusosuuden var-mistamiseen sekä hankkeen edistämiseen Suomessa.

Varauksen jatkaminen on perusteltua

Kaupunginhallituksen varauspäätöksen mukainen arkkitehtuurikilpailu on järjestetty ja museohanketta on edistetty varausaikana aktiivisesti. Museohankkeen toteutusedellytyksiin liittyvät selvitystyöt ovat kuitenkin vielä käynnissä, joten varauksen jatkaminen niiden loppuun saattami-seksi vuoden 2016 loppuun asti on perusteltua.




Liitteet

1 Kartta varausalueesta2 Varauspäätös 13.1.2014 § 393 Hakemus

Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetVarauksensaaja Muutoksenhakukielto, valmistelu tai

täytäntöönpano

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 13.01.2014 § 39


Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 02.01.2014 § 2

Kiinteistölautakunta 12.12.2013 § 624


Vp/411.02.2016


Kaupunkisuunnitteluvirasto 28.11.2013

Helsingin Satama -liikelaitos 13.11.2013


Vp/511.02.2016


§ 46Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Helsingin yleiskaavaehdotuksesta

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausunto

Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Helsingin yleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon:

Tiivistelmä

Yleiskaavan tavoitteet ovat sekä kunnianhimoisia että kannatettavia. Tavoitteiden toteuttamiseen liittyy kuitenkin sekä taloudellisia että to-teutukseen liittyviä haasteita ja riskejä.

Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu uusia rakentamismahdollisuuksia etenkin kaupunkibulevardien varsille ja niiden lähiympäristöön. Kau-punkia tiivistetään tehokkaasti myös esikaupunkialueilla, erityisesti rai-deliikenteen asemien ja solmukohtien ympäristössä. Uutta asuntora-kentamista on kaavassa osoitettu noin 260 000 asukkaalle. Lisäksi eh-dotuksessa esitetään merkittävästi uusia rakentamismahdollisuuksia lii-ke- ja toimitiloille sekä kaupalle. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden to-teuttaa tiivistä kantakaupunkimaista rakentamista.

Vaikka tehokas rakentaminen onkin kannatettavaa, niin toteuttamiseen liittyy monia haasteita, jotka saattavat hidastaa alueiden rakentumista. Mikäli yleinen taloussuhdanne ja kaupungin taloudellinen tilanne pysyy jatkossakin heikkona, on vaarana että toteuttamisen edellyttämät inves-toinnit viivästyvät ja heikentävät näin seuraavien vuosien asuntotuotan-totavoitteita. Myös alueiden toteutuskustannukset nousevat helposti etenkin rakenteellisen pysäköinnin aiheuttamien kustannusten vuoksi.

Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa on mahdollista luoda edellytykset tavoitteiden suunnitelmalliselle toteutukselle, joten ohjelmassa tulisi kattavasti ja luotettavasti selvittää maankäyttöratkaisujen toteuttami-sesta aiheutuvat kaupungin investointitarpeet. Ohjelma tulee myös kyt-keä tiiviisti kaupungin investointiohjelmiin, jotta alueiden toteutusjärjes-tys on realistinen.

Yleiskaavaehdotuksen tavoitteiden toteuttaminen luo haasteita asema-kaavoitukselle, kaupungin maanhankinnalle ja -luovutukselle sekä tont-tien rakentamiselle ja kaupungin taloudelle.

Lautakunta puoltaa yleiskaavaehdotuksen hyväksymistä jäljempänä esitetyin huomion.


Vp/511.02.2016


Lautakunta pitää tärkeänä, että investointien ja kaupungin budjetin suunnittelussa muun muassa julkisen liikenteen ja lähipalveluiden osal-ta huomioidaan riittävät ja oikea-aikaiset investoinnit, jotta yleiskaavan rakentamismahdollisuudet toteutuvat odotetulla tavalla.

Asuntorakentamisen mahdollistaminen

Kaupunkibulevardit ja asuntotuotanto

Yleiskaavaehdotuksessa suuri osa esitetystä asuntorakentamispotenti-aalista sijoittuu moottoritiemäisten sisääntuloväylien tilalle rakennetta-vien kaupunkibulevardien varsille. Lautakunta pitää po. ratkaisumallia kannatettavana, mutta kaupunkibulevardien toteutumiseen sisältynee kuitenkin merkittäviä teknistaloudellisia haasteita ja riskejä, joiden vuoksi näiden alueiden toteutuminen saattaa pitkittyä.

Lähtökohtaisesti nykylainsäädännön ja -määräysten mukaan asuinra-kennukset on rakennettava kokonaisuutena siten, että ihmisten oleske-luvyöhykkeellä saavutetaan tavanomaisissa sääolosuhteissa ja käyttö-tilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Ilmanlaadulle asetetut raja- ja ohjearvot eivät saa ylittyä myöskään bulevardityyppisil-lä kaduilla, joihin on suunniteltu jalkakäytäviä tai pyöräteitä. Asuinra-kentamisen sekä välittömästi tähän liittyvän oleskelualueen tulee siis muodostaa elinympäristö, jossa ilman epäpuhtaudet eivät kuormita asukkaita.

Kaupunkibulevardin yhteydessä toteutettava asuntotuotanto on suunni-teltava sekä pienhiukkasia että liikennemelua vastaan siten, että raken-taminen täyttää asetetut määräykset ja raja-arvot. Kortteleiden, raken-nusten ja niiden pihojen tulee olla toimivia, turvallisia ja terveelliseksi todettuja ilmanlaadun kannalta sekä määräysten mukaisesti suojattuja myös liikennemelun kannalta. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia eri toimintojen sekä kaavoitusvaiheen suunnittelulle että myös asuinkortte-leiden ja asuntojen rakennussuunnittelulle. On syytä huomata, että esi-merkiksi melun torjunnan kannalta parhaat suunnitteluratkaisut voivat olla ongelmallisia pienhiukkasten torjunnan kannalta ja päinvastoin. Yk-sittäisten rakennushankkeiden ja koko korttelirakenteen tuleekin toden-näköisesti olla hyvin pitkälti suunniteltu jo asemakaavavaiheessa.

Melu- ja ilmanlaatuongelmien torjuminen saattaa edellyttää katuun tai sen läheisyyteen rajoittuvilla tonteilla alimpien kerrosten toteuttamista liike-/toimitilana ja ylempien kerrosten asuntojen toteuttamista läpitalon huoneistoina. Tällaiset vaatimukset heikentävät tonttien taloudellisia to-teutusedellytyksiä merkittävästi, mikä saattaa puolestaan heijastua ko-konaisten kortteleiden rakentumiseen, mikäli katuun rajoittuvien tonttien on tarkoitus toimia meluesteenä piha-alueille ja muille tonteille/kortte-leille Lisäksi bulevardisoinnin myötä mahdollisesti tapahtuva ruuhkautu-


Vp/511.02.2016


misen siirtyminen alemmalle katuverkolle voi kohdistaa ilmanlaatuon-gelmia myös laajemmalle alueelle.

Yleiskaavan toteutusohjelman yhteydessä tulisikin laajemmin selvittää nykyisen lainsäädännön ja rakentamisen nykymääräysten soveltuvuus bulevardisoinnista johtuvaan korttelirakenteeseen sekä tästä muodos-tuvaan asuntotypologiaan. Kokonaisuudessa on lisäksi huomioitava se-kin, että autoliikenteen päästövaikutukset saattavat vähentyä merkittä-västi autoihin, teihin sekä asuntoihin liittyvien teknologisten ratkaisujen kehittyessä. Tulevaisuudessa tapahtuva kehitys helpottanee pitkällä ai-kavälillä ainakin jonkin verran bulevardisointiin liittyvien ongelmien rat-kaisemista. Kannatettavaa olisi, että yleiskaavan toteutusohjelmaa laa-dittaessa ja sen jälkeen ensimmäisistä bulevardisointihankkeista saata-via kokemuksia kartoitettaisiin, jotta jo toteutettuja ja hyväksi koettuja ratkaisuja voidaan hyödyntää ja kehittää seuraavien alueiden asema-kaavoituksessa ja toteutuksessa.

Teknisten haasteiden lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki-bulevardien kustannukset arvioidaan niiden todellisen toteutuskelpoi-suuden arvioimiseksi. Tämä arviointi on syytä suorittaa parhaillaan laa-dittavana olevan yleiskaavan toteutusohjelman yhteydessä, jossa tulisi myös saatujen tietojen perusteella määrittää toteutusjärjestys eri bule-vardisointihankkeille. Toteutusjärjestystä arvioitaessa tulee kaupungille tulevien kustannusten ja tulojen lisäksi kiinnittää huomiota muun muas-sa kunkin alueen toteutusvarmuuteen.

Täydennysrakentaminen

Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu runsaasti hyvin tehokasta raken-tamista esikaupunkialueiden olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi Raidejokeri antaa hyvät mahdollisuudet rohkeaan kantakaupun-kimaiseen rakentamiseen.

Vaikka esikaupunkien tehokasta rakentamista voidaan pitää lähtökoh-taisesti kannatettavana, on syytä huomata, että korkeat tehokkuusta-voitteet johtavat todennäköisesti hyvin kalliisiin rakenteellisiin pysäköin-tiratkaisuihin ja pysäköintipaikkojen uudelleen järjestelyihin, mikä puo-lestaan nostaa rakentamiskustannuksia merkittävästi. Lisäksi esikau-punkirakenteen tiivistäminen tapahtuu suurelta osin jo luovutettujen tonttien alueilla, joka asettaa merkittäviä haasteita asemakaavoitukselle sekä kaavoitettavien tonttien luovutukselle. Myöskään voimassa oleva lainsäädäntö ei nykyisellään vastaa täydennysrakentamisen haastei-siin.

Useilla esikaupunkialueilla asuntojen markkinahinnat ovat ainakin ny-kyisellään melko maltillisia, joten korkeat tehokkuustavoitteet ja sen myötä varsin korkeaksi muodostuvat rakentamiskustannukset vaikeut-


Vp/511.02.2016


tavat vuokra- ja erityisesti omistusasuntotuotannon toteuttamista näillä alueilla. Lisäksi tehokas rakentaminen saattaa herättää merkittävääkin vastustusta alueen asukkaissa sekä tontteja hallinnoivissa taloyhtiöis-sä.

Edellä mainittuun viitaten voitaneen todeta, että täydennysrakentamis-kaavoitukseen sekä hankkeiden toteutusaikatauluihin liittyy alueraken-tamiskohteisiin verrattuna merkittäviä riskitekijöitä, joiden vuoksi hank-keet voivat viivästyä. Täydennysrakentamisalueiden tuleva asemakaa-voitus tulisikin mitoittaa siten, ettei yksittäisten kaavojen ja hankkeiden viivästyminen vaaranna kaupungin asuntotuotantotavoitteiden toteutus-ta. Lisäksi täydennysrakentamiskaavojen toteuttamisen vaatimien alue- ja sopimusjärjestelyiden toteuttaminen tulee asettamaan merkittäviä haasteita kiinteistötoimen maanhankinnan ja tontinluovutuksen resurs-sien riittävyydelle.

Mainituista syistä johtuen voitaneenkin pitää todennäköisenä, että näi-den alueiden toteutuminen tulee ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavä-lillä olemaan varsin hidasta, mikä puolestaan vaikeuttanee asuntotuo-tantotavoitteiden saavuttamista seuraavien 5 - 15 vuoden aikana. Täy-dennysrakentamisen edistämiseksi kaupungin tuleekin lähivuosina ke-hittää ja sujuvoittaa merkittävästi nykyisiä prosessejaan sekä varata täydennysrakentamisalueiden toteutukseen riittävät henkilöstö- ja muut resurssit. Lisäksi kaupungin tulisi pyrkiä vaikuttamaan myös siihen, että olemassa olevaa lainsäädäntöä kehitetään täydennysrakentamista edistävään suuntaan.

Aluerakentamiskohteet

Lautakunta pitää myönteisenä, että yleiskaava pitää sisällään myös va-rauksia aluerakentamistyyppiselle asuntorakentamiselle. Nämä alueet, esim. Malmin lentokentän alue sekä Rastilan nykyinen leirintäalue, ovat tulevien vuosien asuntorakentamisen kannalta erittäin tärkeitä ja ne tu-lisikin yleiskaavan jatkosuunnittelussa säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan laajentaa.

Pysäköintiä koskevat kaavamääräykset

Yleiskaavaehdotukseen on sisällytetty keskusta-alueiden tulevaa ase-makaavoitusta ohjaavana määräys, jonka mukaan näillä alueilla pysä-köinti tulee ensisijaisesti sijoittaa laitoksiin ja kadun varsiin. Määräys on kaupunkirakenteen tiivistämistavoitteen kannalta ymmärrettävä, mutta se saattaa, ainakin tiukasti tulkittuna, vaikeuttaa näiden alueiden ase-makaavoitusta ja heikentää talonrakentamishankkeiden toteutusedelly-tyksiä.


Vp/511.02.2016


Lautakunnan näkemyksen mukaan tonttien pysäköintiratkaisu tulisi rat-kaista vasta asemakaavoitusvaiheessa kunkin alueen ja tontin tekniset ja taloudelliset realiteetit huomioiden. Lisäksi kadun varsille tulee jättää riittävästi auto-paikkoja lyhytaikaista asiointipysäköintiä varten varsinkin alueilla, joille toivotaan runsaasti kivijalkaliiketilaa.

Yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä voitaisiin lisäksi tutkia mah-dollisuutta ottaa yleiskaavaan määräyksiä, jotka mahdollistaisivat vähä-autoisten ja/tai autottomien hankkeiden kaavoittamisen ja toteuttamisen alueille, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on tavanomaista korkeampi (esim. aseman seudut). Tämä voisi edistää aseman seutujen asema-kaavoitusta ja täydennysrakentamista merkittävästi varsinkin, kun maankäytön tehostaminen näillä alueilla johtaa lähes poikkeuksetta kalliisiin maanalaisiin tai maanpäällisiin pysäköintilaitosratkaisuihin. Vastaavan määräyksen ottamista voitaisiin harkita laajemminkin kanta-kaupungiksi osoitetuilla alueilla.

Palvelutilaverkko kaavoituksessa

Yleiskaavan tavoitteiden mukainen asukasmäärän lisäys edellyttää tu-levina vuosina ja vuosikymmeninä merkittäviä investointeja palvelutiloi-hin ja palvelutilaverkon kehittämiseen. Laadittavana oleva yleiskaavan toteutusohjelma ja sen perusteella tehtävä alueiden kaavoituksen ja to-teutuksen priorisointi tulee osaltaan myös ohjaamaan palvelutilojen ra-kentamisen painopistettä. Uusien alueiden kaavoituksessa ja erityisesti olemassa olevien alueiden tiivistämisessä on syytä hyödyntää olemas-sa olevia palvelutiloja niitä kehittämällä. Palvelutilaverkkoa tulee suun-nitella ja kehittää kokonaisvaltaisesti tarkastellen ja pyrkiä tehostamaan tilojen käyttöä esim. synergiaetuja hyödyntämällä. Viimeistään asema-kaavoituksen käynnistyessä tulisi poikkihallinnollisessa yhteistyössä selvittää mahdollisuudet olemassa olevan palvelutilaverkon ja infrast-ruktuurin hyödyntämiseen uusien alueiden suunnittelussa ja täydennys-rakentamisessa kokonaistaloudellisen ratkaisun varmistamiseksi kau-pungin investointi- ja käyttötaloudessa.

Yritykset

Yleistä yritysalueista

Yleiskaavaehdotus säilyttää pääosin nykyiset yritysalueet. Uusia aluei-ta ei ole kuitenkaan Heikinlaaksoa lukuun ottamatta juuri osoitettu, jota voidaan pitää selvänä puutteena. Tuotantotilojen kysyntä on viime vuo-sina ollut yllättävän vilkasta, joten uusien yritysalueiden osoittaminen tiivistyvän kaupunkirakenteen alta poistuvien tilalle olisi niin kaupungin strategian kuin elinkeinopolitiikankin näkökulmasta perusteltua. Viime vuosina toimitilatontteja on muutettu asuinkäyttöön vuosittain noin 26 000 k-m². Vastaava trendi näyttää jatkuvan myös tulevina vuosina.


Vp/511.02.2016


Suuntaus on kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden vastainen ja yleiskaavassa tulisikin osoittaa riittävästi uusia houkuttelevia alueita yri-tystoimintaan entisten käytöstä poistuvien alueiden tilalle.

Toimistoalueet

Viime aikoina on korostunut, että toimistotyöpaikat syntyvät parhaiten raskaan raideliikenteen asemien läheisyyteen mutta että saavutetta-vuus myös henkilöautolla ja autopaikkojen riittävyys on edelleen tärke-ää. Kaupungilla on varsin rajallinen määrä toimistotonttitarjontaa riittä-vän lähellä raideliikenneasemia. Länsimetro, Kehärata ja Raidejokeri li-säävät tonttikysyntää asemien tuntumassa sekä Helsingin että Espoon puolella.

Helsingin nykyinen yritystonttivaranto ei sijainniltaan ja laadultaan vas-taa kaikilta osin käyttäjien ja sijoittajien monipuolista kysyntää. Helsin-gin kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta olisi tärkeää mahdollistaa yri-tysten sujuva toiminta ja sen laajentamismahdollisuudet kaupungissa. Helsinki on strategiansa mukaisesti vuonna 2016 Suomen yritysmyön-teisin kaupunki, minkä tulee heijastua myös yritystonttitarjontaan.

Lautakunta pitää hyvänä, että yleiskaavaluonnoksessa osoitetaan lisä-rakentamismahdollisuuksia muun muassa Käpylän aseman lähelle.

Liike- ja palvelukeskusten alueella muutoksia toimitiloista asumiseen ei pääsääntöisesti sallita. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin tällä hetkellä yli miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa. Epäkurantin ja vanhentu-neen toimistotilan muuttaminen asuinkäyttöön edesauttaa uusien tar-koitustenmukaisten ja sijainniltaan kiinnostavien toimistotalojen raken-tamista Helsingin kaupungin alueelle sekä edistää kaupungin tiivistä-mistä ja kehittymistä elävämmäksi.

Yritysalueiden laajentaminen

Yleiskaavaluonnoksessa ei ole osoitettu uusia alueita teollisuus- ja pal-veluyritysten tarpeisiin. Näiden kysyntä on kuitenkin edelleen vilkasta. Tästä syystä yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä olisi tarkoituk-senmukaista tutkia ainakin seuraavia toimenpiteitä:

Kivikko:

Kivikon yritysalueen liikenneyhteydet parantuvat merkittävästi Kehä 1: n uuden liittymän valmistuessa. Lautakunta esittää Kivikon yritysalueen laajentamista pohjoiseen Porvoonväylän vartta Maratontielle asti, jonne voisi jatkossa suunnitella uuden liittymän, mikä parantaisi merkittävästi yritysalueen liikenneyhteyksiä.

Heikinlaakso:


Vp/511.02.2016


Heikinlaakson yritysaluetta tulisi laajentaa Lahdenväylän molemmin puolin. Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät ja vastaavalla kohdalla Van-taan puolella on vireillä merkittäviä liiketilahankkeita.

Pihlajamäki-Pukinmäki:

Pihlajamäen yritysaluetta tulisi laajentaa Kehä 1:n varrelle sekä Kehän etelä- että pohjoispuolella Pihlajamäentien ja Malminkaaren välisellä alueella. Asuntovaltaiseksi alueeksi sen kehittäminen on haastavaa, sil-lä Kehä 1:n liikennemäärä säilynee varsin suurena.

Vuosaari:

Vuosaaressa laajoja alueita on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Energiaratkaisut saattavat tulevaisuudessa olla entistä hajau-tetumpia, joten alueen käyttötarkoitus voisi olla joustavampi yritysalu-eena, joka sallii myös energiahuollon. Lisäksi yritysaluetta voisi laajen-taa Satamakaaren molemmin puolin.

Kivinokka ja Uutelan Skatan tilan alue:

Kivinokan alue on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu virkistys- ja vihera-lueeksi. Merkintää voitaisiin tutkia muutettavaksi alueen länsi- ja kes-kiosan osalta merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi. Tämä mah-dollistaisi paremmin alueen kehittämisen virkistys- ja matkailualueena ja voisi mahdollistaa esimerkiksi Rastilan nykyisen leirintäalueen toi-mintojen siirtämisen ainakin osittain Kivinokkaan. Vastaavin perustein myös Vuosaaren Uutelassa sijaitsevan Skatan tilan alue voitaisiin tutkia osoitettavaksi merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi. Molemmat alueet ovat luonnonläheisiä, merellisiä sekä hyvin saavutettavissa, jo-ten ne voisivat soveltua hyvin käyttötarkoitukseen.

Muita huomiota yleiskaavaehdotuksesta

Pääkaupunkiseudun linnoitteet

Helsingissä muun muassa ensimmäisen maailmansodan aikaiset lin-noituslaitteet rajoittavat yhdyskuntarakenteen tiivistämistä varsin mo-nissa paikoissa. Linnoituslaitteet ovat useimmiten huonossa kunnossa ja voivat olla vaarallisia ulkoilijoille. Lautakunta ehdottaa, että Helsinkiin osoitettaisiin erikseen tehtävän kartoituksen perusteella muutamia laa-jempia museoalueita, joissa linnoituslaitteet voitaisiin kunnostaa yleisöl-le turvalliseen kuntoon ja joissa voisi olla esimerkiksi infotauluja ja opastusta linnoituslaitteiden historiaa. Muilta osin linnoituslaitteiden alueita voisi huolellisen harkinnan ja dokumentoinnin jälkeen suunnitel-la myös muuhun käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi Kivikon linnoituslait-teet ovat jääneet jo rakennusvaiheessa keskeneräisiksi eivätkä ne ole


Vp/511.02.2016


olleet taistelukäytössä. Linnoitteiden merkitystä tulisi tutkita erityisen huolellisesti alueilla, joissa ne ovat kaupungin kehittymisen esteenä.

Täytöt

Nyt valmistelussa oleva yleiskaava on keskeinen työkalu taloudelliseen louhe- ja maamassojen ohjaukseen. Lautakunnan mielestä kaikki tie-dossa olevat alueet, joissa tullaan tarvitsemaan maamassoja, tulisi yleiskaavassa osoittaa alueiksi, joissa voidaan tehdä täyttötöitä ilman asemakaavaa. Esimerkkeinä tällaisista alueista ovat Länsiväylän ku-peessa olevat merelliset kohteet, erityisesti Lapinlahden alueeseen liit-tyvät Iso-Pässin ja Morsiamen niemekkeet sekä Lauttasaaren Lemis-lahti, jonka täyttöalue voitaisiin samalla osoittaa nykyistä laajempana. Kaavamerkintä voisi olla vastaava kuin Östersundomin yhteisen yleis-kaavan merkintä et3 (Esirakentamisalue).

Lisäksi lautakunnan mielestä yleiskaavan tulisi mahdollistaa Kalasata-man Hanasaarta ympäröivien vesialueiden täyttäminen, jotta Hanasaa-ren voimalaitoksen poistumisen mahdollistama asuntoja toimitilara-kentamisen potentiaali voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaas-ti. Mahdollisten täyttöjen lopullinen laajuus ratkaistaisiin alueen tulevas-sa asemakaavoituksessa.

Meriläjitysalueet

Väylien ja satamien ylläpidon sekä uusien asuinalueiden rakentamisen vuoksi tarvitaan myös meriläjityskapasiteettia ruoppausten toteuttami-seksi. Yleiskaavassa tulisi esittää aluevaraukset meriläjitystoimintaan soveltuvista alueista.

Yleiskaavan aikajänteellä mm. kantakaupunkiin on suunniteltu runsaas-ti maanalaisia hankkeita, joiden tieltä on irrotettava hyvin runsaasti ki-viainesta. Tätä kiviainesta olisi niin taloudellisesti, kuin ympäristöhaitto-jen pienentämiseksi mielekästä käyttää meritäyttöihin syntypaikan lä-hellä sen sijaan, että sitä joudutaan kalliisti kuljettamaan kaupungin läpi kymmeniä kilometrejä varastoitavaksi tai käsiteltäväksi. Näinhän jou-duttiin tekemään Länsimetron ensimmäisen osan loppuvaiheessa ja ympäristön kannalta haitallista rekkarallia on Länsimetron jatkeen työ-maalla jouduttu edelleen jatkamaan.

Jotta kiviainesta voi käyttää täyttöihin, on merenpohja ensin ruopattava. Yleiskaavan täyttöjä salliva määräys helpottaisi vuosien käsittelyajan vaativien ruoppauslupien hakemista niin ajoissa, ettei jouduta Länsi-metron tapaiseen tilanteeseen. Moni maanalaisista hankkeista suunni-tellaan hyvin pitkälle valmiiksi ennen lopullista toteutuspäätöstä, mutta massiivinen kiven poisto alkaa nopeasti. Siinä vaiheessa on liian myö-häistä hakea tarvittavia ruoppaus- ja täyttölupia. Täyttöhankkeiden ulot-


Vp/511.02.2016


tuvuuden tarkempi suunnittelu olisi luontevaa tehdä yleiskaavan toteu-tussuunnitelman osana.

Yleiskaavan toteuttamisohjelma

Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehtävä toteutusohjelma luo edelly-tykset yleiskaavan suunnitelmalliselle toteuttamiselle. Toteutusohjel-man perusteella tehtävät priorisoinnit alueiden välillä tulevat ohjaamaan asemakaavoituksen, maanhankinnan ja tontinluovutuksen tulevien vuo-sien resurssien käyttöä. Toteutusohjelma tulee kytkeä tiiviisti kaupungin investointiohjelmiin, jotta valittava alueiden toteutusjärjestys on realisti-nen.

Yleiskaavan toteuttamisohjelman valmistelussa tulisi tutkia ja edistää erityisesti lyhyen ja keskipitkän aikavälin asuntorakentamisen mahdolli-suuksia. Toteutusohjelmassa tulisi tutkia tarkemmin asuntorakentami-sen vaatimia välittömiä edellytysinvestointeja kaupungin kannalta sekä pyrkiä esittämään selkeitä vaiheittain toteutettavia asuntorakentamisa-lueita nimenomaisesti lyhyen ja keskipitkän aikavälin asuntotuotannol-le. Toteutusohjelmassa tulisi ottaa huomioon kaavatalouden lisäksi asuntorakentamisen toteuttamiskelpoisuus myös tonttitalouden kannal-ta alustavin taloudellisin laskelmin, jotta alueiden toteutuksen realisti-suutta voidaan arvioida.

Toteutusohjelma ja sen perusteella tehtävät priorisoinnit tulevat vaikut-tamaan merkittävästi tulevien vuosien maanhankintaan ja edellyttää myös kaupungin harjoittamaan maapolitiikan kehittämistä. Maanhan-kinnan luonne tulee todennäköisesti muuttumaan merkittävästi aiem-mista vuosista, jolloin maanhankinta on keskittynyt pääasiassa suurem-piin raakamaahankintoihin. Yleiskaavan toteuttamisen johdosta maan-hankinta muuttunee pirstaleisemmaksi ja työläämmäksi. Lisäksi tulee arvioitavaksi, miten kaupunki voi maapoliittisin keinoin kustannustehok-kaasti edistää rakentamista yleiskaavan ja toteutusohjelman osoittamil-la painopistealueilla, kuten esimerkiksi asemanseuduilla ja täydennys-rakentamisalueilla. Käytännössä tämä voi enenevässä määrin tarkoit-taa myös rakennettujen kiinteistöjen ja vuokraoikeuksien hankintapai-netta.

Lopuksi

Kiinteistölautakunta pitää yleiskaavaehdotuksen tavoitteita siinä esitet-tyjä ratkaisuja pääosin kannatettavana. Yleiskaavan toteuttamiseen tu-lee kuitenkin liittymään merkittäviä taloudellisia ja muita haasteita, joi-den vuoksi vaarana on, että yleiskaavassa osoitettu rakentamispotenti-aali toteutuu vain osittain ja/tai ennakoitua huomattavasti hitaammin. Tämä tulee luomaan merkittäviä haasteita esim. tuleville vuosille ase-


Vp/511.02.2016


tettavien asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle ja kaupungin ta-loudelle.

Käsittely

Vastaehdotus:Sole Molander: Korvataan kappale Aluerakentamiskohteet seuraavalla:

Lautakunta pitää myönteisenä, että yleiskaava pitää sisällään myös va-rauksia aluerakentamistyyppiselle asuntorakentamiselle. Tulevien vuo-sien asuntorakentamisen kannalta löytyy sopivia alueita ilman, että ra-kennetaan historiallisesti merkittävää ja virkistyskäytössä olevaa Tuo-marinkartanon aluetta. Lentoliikenteelle toiminnallista Malmin lentoken-tän aluetta ei myöskään tule rakentaa.

Kannattaja: Olli Sademies

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaanEI-ehdotus: Korvataan kappale Aluerakentamiskohteet seuraavalla: Lautakunta pitää myönteisenä, että yleiskaava pitää sisällään myös va-rauksia aluerakentamistyyppiselle asuntorakentamiselle. Tulevien vuo-sien asuntorakentamisen kannalta löytyy sopivia alueita ilman, että ra-kennetaan historiallisesti merkittävää ja virkistyskäytössä olevaa Tuo-marinkartanon aluetta. Lentoliikenteelle toiminnallista Malmin lentoken-tän aluetta ei myöskään tule rakentaa.

Jaa-äänet: 6Juha Hakola, Jasmin Hamid, Antti Hytti, Jouni Parkkonen, Erkki Perälä, Kirsi Pihlaja

Ei-äänet: 2Sole Molander, Olli Sademies

Tyhjä: 0

Poissa: 1Timo Tossavainen


LisätiedotKirsi Federley, tonttiasiamies, puhelin: 310 36451

kirsi.federley(a)hel.fiSami Haapanen, osastopäällikkö, puhelin: 310 36437

sami.haapanen(a)hel.fi


Vp/511.02.2016


Ilkka Vähäaho, osastopäällikkö, puhelin: 310 37811ilkka.vahaaho(a)hel.fi

Pasi Lehtiö, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36448pasi.lehtio(a)hel.fi

Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864peter.haaparinne(a)hel.fi

Pekka Saarinen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 64182pekka.t.saarinen(a)hel.fi

Ilkka Aaltonen, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 36441ilkka.aaltonen(a)hel.fi

Miia Pasuri, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 34439miia.pasuri(a)hel.fi

Muutoksenhaku


Otteet

OteKaupunkisuunnittelulautakunta

Lausuntoehdotus

Lausunto on ehdotuksen mukainen.


Lausuntopyyntö

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kiinteistölautakunnan lausuntoa 15.2.2016 mennessä.

Linkki yleiskaavamateriaaliaan (päätös 330 §):

http://www.hel.fi/www/ksv/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakir-jat/asiakirja?year=2016&ls=11&doc=Ksv_2015-11-10_Kslk_26_Pk



kirsi.federley(a)hel.fiSami Haapanen, osastopäällikkö, puhelin: 310 36437

sami.haapanen(a)hel.fiIlkka Vähäaho, osastopäällikkö, puhelin: 310 37811

ilkka.vahaaho(a)hel.fiPasi Lehtiö, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36448

pasi.lehtio(a)hel.fiPeter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864

peter.haaparinne(a)hel.fi

http://www.hel.fi/www/ksv/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2016&ls=11&doc=Ksv_2015-11-10_Kslk_26_Pk

http://www.hel.fi/www/ksv/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2016&ls=11&doc=Ksv_2015-11-10_Kslk_26_Pk


Vp/511.02.2016


Pekka Saarinen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 64182pekka.t.saarinen(a)hel.fi

Ilkka Aaltonen, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 36441ilkka.aaltonen(a)hel.fi

Miia Pasuri, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 34439miia.pasuri(a)hel.fi

Muutoksenhaku


Otteet



Tila/111.02.2016


§ 47Tehtaanpuiston yläasteen ja Vuosaaren lukion julkisivu- ja tiivistys-korjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

HEL 2016-000703 T 10 06 00

Kiinteistökartta 95/677 598, Vuosaarentie 7

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti hyväksyä Tehtaanpuiston yläasteen ja Vuo-saaren lukion julkisivu- ja tiivistyskorjauksen 14.1.2016 päivätyn hanke-suunnitelman siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on ar-vonlisäverottomana 2 240 000 euroa maaliskuun 2015 kustannustasos-sa.

Esittelijätilakeskuksen päällikköArto Hiltunen

LisätiedotVuokko Uusikangas, projektinjohtaja, puhelin: 310 76434

vuokko.uusikangas(a)hel.fiJouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 40334

jouko.snellman(a)hel.fi

Liitteet

1 Hankesuunnitelma 14.1.20162 Kustannusarvio (HKA) 18.5.2015

Muutoksenhaku


Otteet

OteOpetusvirastoTilakeskus

Päätösehdotus


Tiivistelmä

Rakennus on valmistunut vuonna 1967. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa ”Opintiellä - Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880 - 1980” rakennus luokiteltu arvoluokkaan 2. Rakennusta ei ole suojeltu asema-


Tila/111.02.2016


kaavassa. Koulurakennuksessa toimii Vuosaaren lukio ja Tehtaanpuis-ton yläaste. Rakennuksen bruttoala on 7 497 m². Tässä hankesuunni-telmassa työt on vaiheistettu toteutettaviksi vuosina 2016 - 2017. Ra-kennus puretaan mahdollisesti uusien aluerakentamissuunnitelmien vuoksi arviolta 5 - 7 vuoden sisällä.


Yleistä hankkeesta

Rakennuksessa on esiintynyt vesivuotoja sekä kosteusvaurioita. Sei-nien lämmöneristeissä on todettu mikrobivaurioita. Rakennuksen julki-sivujen tiiliseinät ja laastisaumat ovat säärasitetuimmilla julkisivuilla pa-hasti rapautuneet. Ulkoseinärakenteen tuuletus on puutteellinen.

Teräsbetonisissa leukapalkeissa on teräskorroosiovaurioita ja sen ai-heuttamaa halkeilua. Betonisokkelin osuudella esiintyy myös teräskor-roosiota ja sen johdosta halkeilua kauttaaltaan rakennuksen kaikilla jul-kisivuilla.

Rakennuksen vesikatto on kunnostettu vuonna 2010. Kohteessa on jouduttu tekemään ns. hätätyönä korjaustöitä vuoden 2015 aikana tilo-jen käyttöturvallisuuden varmistamiseksi.

Rakenteiden korjaustyöt tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, ettei-vät rakenteiden vauriot etene ja aiheuta siten lisäkorjauskustannuksia ja sairastumisia rakennuksen käyttäjille. Korjaustoimenpiteillä paranne-taan rakennuksen terveellistä ja turvallista käyttöä rakennuksen loppu-käytön ajaksi.

Rahoitus

Hankkeen rahoitus on talousarvion ja taloussuunnitelman rakentami-sohjelmassa vuosina 2015 - 2017 toteutettavana hankkeena.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Rakennusviraston laatima hankesuunnitteluvaiheen (HKA) kustannu-sarvio on 2 240 000 euroa arvonlisäverottomana, kausi 3/2015.

Vuokravaikutus

Asiakaspäällikkö esittää hankkeen vuokravaikutuksen opetusvirastolle.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen asiakaspäällikön mukaan vuokra tulee olemaan 16,49 euroa/htm²/kuukaudessa. Vuokrakustannukset ovat 107 977 euroa/kk ja 1 295 724 euroa/vuodessa.

Nykyinen kuukausivuokra on 88 733,42 euroa/kk.


Tila/111.02.2016


Väistötilakustannus

Hankkeessa ei aiheudu väistötilakustannuksia. Toteutus sovelletaan koulun toiminnan ehdoilla.

Aikataulu ja toteutus

Rakentaminen on vaiheistettu vuosille 2016 - 2017.

Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen toteuttamisesta ja kiin-teistön ylläpidosta.


LisätiedotVuokko Uusikangas, projektinjohtaja, puhelin: 310 76434

vuokko.uusikangas(a)hel.fiJouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 40334

jouko.snellman(a)hel.fi

Liitteet

1 Hankesuunnitelma 14.1.20162 Kustannusarvio (HKA) 18.5.2015

Muutoksenhaku


Otteet

OteOpetusvirastoTilakeskus

Päätöshistoria



Tila/211.02.2016


§ 48Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle esirakentamis-rahan siirtämisestä keskustakirjastohankkeelle asemakaavan edel-lyttämään keskustatunneliin varautumiseen

HEL 2014-011026 T 10 06 00

Esitys

Kiinteistölautakunta esitti, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistövi-raston tilakeskukselle vuoden 2016 talousarvion kohdasta 8 01 02, Esi-rakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimen-piteet arvonlisäverottomana 2 000 000 euroa keskustakirjastohankkeen käyttöön asemakaavan edellyttämään keskustatunneliin varautumi-seen.


LisätiedotPäivi Etelämäki, projektinjohtaja, puhelin: 310 31871

paivi.etelamaki(a)hel.fi

Muutoksenhaku


Otteet

OteTilakeskusKaupunginhallitus

Esitysehdotus

Esitys on ehdotuksen mukainen.


Kaupunginvaltuusto päätti 28.1.2015 hyväksyä keskustakirjaston 5.9.2014 päivätyn, 6.9.2014 kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lisäyksin täydennetyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 17 250 bruttoneliömetriä ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 98 000 000 euroa heinäkuun 2014 kustannus-tasossa.

Voimassa olevan asemakaavan mukaan keskustakirjaston korttelissa 2014 on varauduttava mahdollisen keskustatunnelin toteuttamiseen.


Tila/211.02.2016


Hankesuunnitelmassa esitetyt rakentamiskustannukset sisältävät ase-makaavan edellyttämään keskustatunneliin varautumiseen arvonlisäve-rottomana 2 000 000 euroa, joka haetaan erikseen esirakentamisra-hoista.

Hankkeen maanrakennustyöt on aloitettu syyskuussa 2015. Maanpääl-listen osien projektinjohtourakan kilpailutus on parhaillaan käynnissä ja rakennuksen on tarkoitus valmistua syyskuussa 2018.

Keskustakirjastohankkeessa on varauduttu mahdolliseen keskustatun-nelin toteuttamiseen seuraavasti: Rakennuksen perustuksia ei sijoiteta keskustatunnelin ramppien alueelle vaan rakennus tukeutuu kahden yli 100 m pitkän teräskaaren varaan. Kaarien vetotankona toimii jälkijänni-tetty betonilaatta tunnelivarauksen yläpuolella. Ensimmäisen kerroksen lattia tehdään kantavana erikoisrakenteena. Rakennus perustetaan kal-lionvaraisille jatkuville seinä- sekä pilarianturoille, keskustatunnelin sal-limiin paikkoihin. Itäreunan pystyrakenteet perustetaan ennakkolouhin-nan varaan. Hankkeessa varaudutaan mahdollisiin tunnelin poistumis-teihin. Lisäksi rakennuksen suunnittelussa huomioidaan, että myöhem-mässä vaiheessa rakennuksen alla tullaan mahdollisesti tekemään lou-hintoja.

Kustannusarvion mukaan varautuminen keskustatunnelin toteuttami-seen aiheuttaa keskustakirjastohankkeelle ylimääräisiä kustannuksia arvonlisäverottomana yhteensä 2 000 000 euroa alla olevan mukaan. Kustannukset kohdistuvat vuodelle 2016:

- Maanrakennustyöt 44 000 euroa (maanrakennusurakka)

- Tuennat 104 335 euroa (maanrakennusurakka)

- Perustukset 71 500 euroa (maanrakennusurakka)

- Maanpaineseinä 80 190 euroa (maanrakennusurakka)

- Ylitysrakenne 1 291 116 euroa (maanrakennusurakka)

- Teräsrunko 342 760 euroa (projektinjohtourakka, maanpäälliset työt)

- Hissikuilujen jäykistys 66 000 euroa (projektinjohtourakka, maanpäälliset työt).


LisätiedotPäivi Etelämäki, projektinjohtaja, puhelin: 310 31871

paivi.etelamaki(a)hel.fi


Tila/211.02.2016


Muutoksenhaku


Otteet

OteTilakeskusKaupunginhallitus

Päätöshistoria

Kaupunginkirjasto 22.4.2015

Kaupunginvaltuusto 28.01.2015 § 32




Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 16.09.2014 § 109


Tila/311.02.2016


§ 49Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle päiväkoti Albat-rossi - daghemmet Albatrossen hankesuunnitelman hyväksymises-tä

HEL 2016-000918 T 10 06 00

Esitys

Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi päivä-koti Albatrossi - daghemmet Albatrossen uudisrakennushankkeen tar-veselvityksen/hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaa-juus on 2 484 brm² ja että rakennuskustannusten enimmäishinta arvon-lisäverottomana on enintään 9 350 000 euroa kustannustasossa 9/2015.

Esitys tehdään ehdolla, että varhaiskasvatuslautakunta ja opetuslauta-kunta hyväksyvät hankesuunnitelmaan sisältyvän tarveselvityksen ja puoltavat omalta osaltaan hankesuunnitelman hyväksymistä.

Samalla lautakunta oikeutti tilakeskuksen jatkamaan hankkeen suunnit-telua hankepäätöstä odottamatta.


LisätiedotMerja Sederholm, projektinjohtaja, puhelin: 310 43894

merja.sederholm(a)hel.fiIrmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: 310 42319

irmeli.grundstrom(a)hel.fi

Liitteet

1 lpk Albatrossi -dg Albatrossen hankesuunnitelma

Muutoksenhaku


Otteet

OteVarhaiskasvatusvirastoTilakeskus

Esitysehdotus



Tila/311.02.2016


Tiivistelmä

Yhteishanke päiväkoti Albatrossi - daghemmet Albatrossen rakenne-taan Lauttasaaren kaupunginosaan, Isokaaren varrelle os. Isokaari 30 (t. 31077/6), vastapäätä Lauttasaaren yhteiskoulua. Hankkeelle muo-dostetaan vahvistuskierroksella olevan kaavamuutoksen mukaan tontti puiston pohjoisosaan siten, että se rajoittuu lännessä pienkerrostalo-tontteihin, pohjoisessa Viklakujaan, idässä Isokaareen ja etelässä puis-toalueeseen. Metsäinen ja kallioinen tontti viettää etelää kohti.

Rakennuksessa tulee toimimaan yhteishanke 250:n tilapaikan päiväko-ti, jossa on160 paikkaa suomenkielisille ja 90 paikkaa ruotsinkielisille lapsille. Hankkeen laajuus on 2 484 brm². Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomina 9 350 000 euroa kustannustasossa 9/2015. Päiväkoti Albatrossi - daghemmet Albatrossen sisältyy talousarvion ta-lonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuosille 2015 - 2019 vuosina 2018 - 2019 toteutettavana hankkeena.

Tarveselvitys/hankesuunnitelma on lausunnolla varhaiskasvatusviras-tossa ja opetusvirastossa. Esitys tehdään ehdolla, että varhaiskasva-tuslautakunta ja opetuslautakunta hyväksyvät hankesuunnitelmaan si-sältyvän tarveselvityksen ja puoltavat omalta osaltaan hankesuunnitel-man hyväksymistä.

Hankesuunnitelma on liitteenä 1. Hankesuunnitelman tekniset selostuk-set on koottu erilliseksi liitteeksi, joka on nähtävänä tilakeskuksessa.


Päivähoidon tarve

Lauttasaaressa 1 - 6 vuotiaiden lasten määrä on lisääntynyt. Viimei-semmän väestöennusteen mukaan Lauttasaaressa alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa noin 220 lapsella vuosina 2015 - 2024. Tämän seurauksena uusia päiväkotipaikkoja tarvitaan vielä lisää arviolta noin 140 päiväkoti Albatrossin - daghemmet Albatrossenin valmistuttua.

Helsingin strategian mukainen päiväkotien tilankäytön tehostaminen tarkoittaa, että alueiden päiväkotien lukumäärää arvioidessa otetaan huomioon tilankäytön tehostaminen sekä yksikkökohtaisesti että osana koko palveluverkkoa. Lauttasaaressa on nyt käynnissä alueellinen tar-kastelu palvelutilojen osalta. Tuloksena tästä saadaan tarkistettu tavoi-te päiväkotipaikkojen lisärakentamiselle.

Hanke sisältyy kaupungin strategiatavoitteiden mukaan valtuuston hy-väksymään investointi- ja toimintaraamiin. Hankkeessa varataan lapsi-kohtaista huoneistoalaa 8 m² / samanaikaisesti läsnä oleva lapsi, eli ti-


Tila/311.02.2016


lankäyttöä on tehostettu vuonna 2013 tehdyn kaupunginvaltuuston lin-jauksen mukaisesti.

Yhteishanke päiväkoti Albatrossi - daghemmet Albatrossen on erittäin kiireellinen ja tärkeä hanke, joka tullaan toteuttamaan alueen palvelujen turvaamiseksi tilapaikkamäärältään mahdollisimman isona yksikkönä.

Yleistä hankkeesta

Rakennuspaikka sijaitsee Lauttasaaressa Isokaaren ja Hakolahdentien välisellä nykyisellä puistoalueella. Puiston eteläpää on osa Myllykalliol-ta merelle johtavaa viherakselia. Päiväkodille muodostetaan vahvistus-kierroksella olevan kaavamuutoksen mukaan tontti puiston pohjoiso-saan siten, että se rajoittuu lännessä pienkerrostalotontteihin, pohjoi-sessa Viklakujaan, idässä Isokaareen ja etelässä puistoalueeseen. Metsäinen ja kallioinen tontti viettää etelää kohti.

Rakennuksen kaksikerroksinen rakennusmassa on sijoitettu Isokaaren puoleisen tontinrajan tuntumaan. Kadun suuntainen rakennusrunko ja eteläpäädyn kylmä varastosiipi suojaavat päiväkodin leikkipihat liiken-nemelulta. Myös pohjoispäädyn pysäköintialue on rajattu varastosiivellä pihasta

Suunnitteluratkaisu tähtää tehokkaaseen tilankäyttöön sekä järkeviin rakenne- ja taloteknisiin ratkaisuihin. Suhteellisen syvärunkoisen raken-nusmassan polveilevaan keskikäytävällä sijoittuvat ryhmäalueiden etei-set. Kadun puolella on monikäyttöisiä, väliovilla toisiinsa liittyviä ryhmä-huoneita, pihan puolella on ryhmähuoneiden lisäksi eteis- sekä wc- ja pesutiloja kummassakin kerroksessa. Kulkua kerrosten välillä ohjaa keskellä sijaitseva porrashuone sekä hissi.

Rakennus toteutetaan tämän päivän laatutasoa noudattaen, voimassa olevien rakennusmääräysten ja ohjeiden sekä Helsingin kaupungin ma-talaenergiaohjeiden mukaisesti, tavoitteena on lähes nollaenergiara-kennus. Tilat suunnitellaan terveellisiksi, turvallisiksi ja ajanmukaisiksi. Suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään huomiota paloturvallisuu-teen, esteettömyyteen, sisäilman laatuun, äänenvaimennukseen sekä valaistukseen. Rakenteiden, materiaalien, kalusteiden ja varustusten tulee olla kulutusta kestäviä, helposti puhdistettavia ja käyttökustannuk-siltaan edullisia.

Rakennus on perustettu pääosin kalliolle, alle tulee ryömintätila. Ulko-seinät ovat betonirakenteiset, sisäkuori on kantava rakenne. Julkisivut ovat tiiliverhoiltuja. Väli- ja alapohjarakenteena on ontelolaatasto, joka rakennusrungon sisällä on kannatettu teräspilareilla.

Kustannukset ja niiden vaikutukset käyttötalouteen


Tila/311.02.2016


Investointikustannukset

Hankkeen enimmäishinta on tilakeskuksen arvion mukaan arvonlisäve-rottomana 9 350 000 euroa. Hankkeen kustannukset arvonlisäverotto-mana ovat 3 764 euroa/brm² ja 4 608 euroa/htm².

Hankkeen investointikustannukset arvonlisäverottomana tilapaikkaa kohden ovat 37 400 euroa.

Hankkeen kustannukset on laskettu hintatasossa THI 159,5 (9/2015).

Tilakustannukset käyttäjille

Hankkeen arvioitu vuokra on 23,5 euroa/htm²/kk (sisältäen investointi-vuokran 19,5 euroa ja ylläpitovuokran 4 euroa/htm²). Arvion mukaan hankkeen vuokrakustannukset ovat kuukaudessa yhteensä noin 47 700 euroa ja vuodessa noin 572 400 euroa. Tilapaikkaa kohden arvioitu vuokrakustannus on noin 191 euroa/kk.

Hankesuunnitelmavaiheessa kiinteistöön ja mahdollisiin muihin toimin-toihin liittyen käyttömenojen osalta on suunniteltu hallintokuntien välistä prosentuaalista jakoa siten, että varhaiskasvatusviraston osuus on 64 % ja opetusviraston osuus 36 %, näin ollen:

- varhaiskasvatusviraston osuus on noin 30 530 euroa/kk ja 366 360 euroa/v.

- opetusviraston osuus noin 17 170 euroa/kk ja 206 040 euroa/v.

Varhaiskasvatus- ja opetusvirastoille maksettavaksi tuleva pääoma-vuokra tarkistetaan toteutuneen investointikustannuksen mukaan ja yl-läpitovuokra valmistumisajankohdan ylläpitovuokraa vastaavaksi.

Tilakeskuksen laskentaperuste on 3 % tuotto ja 30 vuoden poistoaika.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Rakennustöiden on suunniteltu käynnistyvän syksyllä 2017 ja hank-keen arvioidaan valmistuvan alkuvuodesta 2019.

Rahoitussuunnitelma

Hanke sisältyy Helsingin kaupungin talousarvion talonrakennushank-keiden rakentamisohjelmaan vuosina 2018 - 2019 toteutettavana koh-teena

Varhaiskasvatusvirasto ja opetusvirasto varautuvat toiminnan käynnis-tämiseen vuoden 2019 talousarviossa


Tila/311.02.2016


Väistötilat

Hanke ei aiheuta väistötilatarvetta.


LisätiedotMerja Sederholm, projektinjohtaja, puhelin: 310 43894

merja.sederholm(a)hel.fiIrmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: 310 42319

irmeli.grundstrom(a)hel.fi

Liitteet

1 lpk Albatrossi -dg Albatrossen hankesuunnitelma

Muutoksenhaku


Otteet

OteVarhaiskasvatusvirastoTilakeskus


Tila/411.02.2016


§ 50Rakennuksen myynti osoitteessa Luutnantintie 13

HEL 2016-001190 T 10 01 03

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti Kaarelan Malminkartanossa sijaitsevan enti-sen Maatalouden tutkimuskeskuksen toimistorakennuksen myymisestä hintaan 810 000 euroa Uudenmaan Mestari-Rakentaja Oy:lle perustet-tavan asunto-osakeyhtiön nimiin.

Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

1

Rakennuksen hinta on 810 000 euroa.

2

Kauppasumma maksetaan kokonaan kaupantekotilaisuudessa.

3

Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteena olevaan rakennukseen siir-tyvät ostajalle tontin pitkäaikaisen ja siirtokelpoisen maanvuokrasopi-muksen sekä kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä kauppasum-man tultua kokonaan maksetuksi.

4

Rakennus niissä olevine varusteineen luovutetaan siinä kunnossa kuin ne ovat hallinta- ja omistusoikeuden siirtyessä ostajalle.

5

Myyjä ei vastaa miltään osin ostajalle rakennuksen korjauksesta tai suunnittelun aiheuttamista myöskään ennalta arvaamattomista kustan-nuksista.

6

Ostaja on huolellisesti tutustunut kaupan kohteena oleviin rakennuk-seen ja on täysin tietoinen rakennuksen kunnosta. Ostajalla ei ole mi-tään huomautettavaa rakennuksesta esitettyihin tietoihin.

7


Tila/411.02.2016


Omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisen yhteydessä rakennuksen vesi-, viemäri- ja sähköliittymät siirtyvät ostajalle ilman erillistä korvausta.

8

Ostaja vastaa rakennukseen liittyvistä veroista ja muista maksuista omistusoikeuden siirtymisestä lukien.

9

Ostaja on tutustunut alueen asemakaavaan ja siinä esitettyihin mää-räyksiin.

10

Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin kiinteistölautakunnan hyväksymiä kiinteistökaupoissa käytettäviä tavanomaisia kauppakirjan ehtoja.

Tilakeskuksen päälliköllä on oikeus tehdä kauppakirjaan vähäisiä muu-toksia.


LisätiedotIsmo Aalto, diplomi-insinööri, puhelin: 310 40356

ismo.aalto(a)hel.fi

Liitteet

1 Rakennuksen sijainti

Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetTarjouksen jättäneet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takuntaKv/tonttiosastoKv/hallinto-osastoKv/tilakeskus

Päätösehdotus




Tila/411.02.2016


Helsingin kaupunki osti 18.12.2012 allekirjoitetulla kauppakirjalla Suo-men valtiolta korttelin 33254 tontin 1 (osoite Luutnantinpolku 2 - 6 ja Luutnantintie 13). Ko. tontti on myöhemmin lohkottu, mistä johtuen myytävä rakennus sijaitsee korttelin 33254 tontista 1 muodostuneella tontilla 4.

Rakennus on 2012 voimaan tulleessa asemakaavassa merkitty asuin-kerrostalojen korttelialueeksi (AK) jonka rakennusala sallii käytön asuin-, liike- ja toimistorakennusta varten. Rakennus on suojeltu mer-kinnällä sr-2. Rakennusalan kerrosala on 2300 kem² josta on toteutettu 2130 kem².

Rakennus on alun perin valmistunut vuonna 1947 - 1950 Valtion maa-talouskoneiden tutkimuslaitokselle ja sen on suunnitellut arkkitehti Jal-mari Peltonen.

Alkuperäinen lohkomaton tontti oli varattu kokonaisuudessaan Asunto-tuotantotoimistolle, jonka tarkoituksena on rakentaa tontille uudistuo-tantona kuusi kerrostaloa, pysäköintilaitos ja peruskorjata nyt myynnis-sä oleva rakennus asuinkäyttöön.

Asuntotuotantotoimisto kuitenkin luopui ko. rakennuksen peruskorjauk-sesta ja rakennus jäi kiinteistöviraston tilakeskuksen omistukseen.

Kiinteistöviraston tilakeskus on etsinyt toteuttajaksi ulkopuolista tahoa avoimella tarjouskilpailulla. Tarjousaika päättyi 2.12.2014. Tarjouskil-pailussa saatiin vain yksi tarjous hinnaltaan 810 000 euroa (380 eu-roa/kem²), jonka jätti Uudenmaan Mestarirakentajat Oy perustettavan asunto-osakeyhtiön nimiin. Tarjouksen ehtona oli, että rakennuksen tarvitsemat autopaikat noin 20 kpl voidaan sijoittaa rakennuksen vie-reen maanpinnalle.

Rakennuksen tarvitsemat autopaikat on kaavassa määrätty alueelle si-joitettavaan pysäköintihalliin, jonka rakennuttaa Asuntotuotantotoimisto. Tämän johdosta on pidetty useampi neuvottelu joissa osapuolet päätyi-vät siihen, että pysäköintihalliin sijoitetaan Uudenmaan Mestarirakenta-jat Oy:n kustannuksella 14 autopaikkaa ja loput paikat rakennuksen edessä olevalle pysäköintialueelle ja rakennuksen sivulle. Tätä järjeste-lyä varten on haettu poikkeaminen kaavamääräyksiin, joka on saatu 7.1.2016.

Uudenmaan Mestarirakentajat Oy peruskorjaa rakennuksen asuinkäyt-töön jolloin rakennukseen tulee 43 pienhuoneistoa.

Tontti 33254/4 on lohkottu ja merkitty kiinteistörekisteriin 10.12.2015. Tontista tehdään maanvuokrasopimus rakennuksen ostajan kanssa.


Tila/411.02.2016


Tontin arvioitu vuosivuokra olisi vuokrakauden alkaessa noin 46 000 euroa ja se tullaan sitomaan elinkustannusindeksiin.

Esitys perustuu kiinteistölautakunnan 6.9.2012 (457 §) tekemään pää-tökseen myydä sellaiset rakennukset, joilla ei ole tiedossa kaupungin omaa käyttöä.


LisätiedotIsmo Aalto, diplomi-insinööri, puhelin: 310 40356

ismo.aalto(a)hel.fi

Liitteet

1 Rakennuksen sijainti

Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetTarjouksen jättäneet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takuntaKv/tonttiosastoKv/hallinto-osastoKv/tilakeskus


Tila/511.02.2016


§ 51Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Pukinmäen Taidetalon toiminnan turvaamisesta koskevasta Kauko Koskisen ym. valtuustoaloitteesta

HEL 2015-013625 T 00 00 03

Lausunto

Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon kaupunginvaltuutettu Kauko Koskisen ym. valtuustoaloitteesta koskien Pukinmäen taidekoulun toiminnan turvaamista:

Kiinteistöviraston tilakeskuksen omistajahallinnassa on Pukinmäessä osoitteessa Erkki Melartinintie 2D sijaitseva yhteensä 216 m² suuruinen liikuntasalirakennus. Rakennuksessa on liikuntasali sekä liikuntatilan vaatimat pukuhuone- ja suihkutilat yms. aputilat. Rakennus on ollut lä-hellä toimivan päiväkodin käytössä, mutta päiväkoti on luopunut raken-nuksen käytöstä vuoden 2015 alusta lukien. Varhaiskasvatusvirasto maksoi rakennuksesta vuokraa 2014 loppuun saakka ja antoi myös Pu-kinmäen taidekoulun käyttää liikuntasalitilaa silloin, kun päiväkoti ei tar-vinnut tilaa käyttöönsä.

Kun päiväkodin toiminta rakennuksessa loppui, Pukinmäen taidekoulu halusi kuitenkin jatkaa toimintaansa rakennuksessa, vaikka se ilmoitti, ettei pysty maksamaan täyttä vuokraa vielä vuonna 2015. Asiasta käy-tiin tilakeskuksen ja taidekoulun edustajien kanssa neuvottelu, jossa sovittiin, että taidekoulu käyttää tiloja ilman vuokraa kevään 2015 ja vuokra ajalla 1.9.2015 - 31.12.2015 on 5 euroa/m²/kk, mutta normaali vuokranmaksu 10 euroa/m²/kk tilasta alkaa vuoden 2016 alusta lukien. Taidekoulu ilmoitti, että se hakee vuokria ja toimintaansa varten avus-tukset ja järjestää muun tarvittavan rahoituksen. Nyt taidekoulu on il-moittanut, ettei se pysty maksamaan sovittua vuokraa eikä halua tehdä vuokrasopimusta.

Sen sijaan taidekoulu on ilmoittanut haluavansa ostaa rakennuksen. Ti-lakeskus ei tässä vaiheessa voi myydä rakennusta, koska alueen kehit-täminen on kesken ja päiväkodin mahdollisia tulevia tilatarpeita vielä kartoitetaan. Rakennus sijaitsee puistossa ja samassa puistossa on vii-si muuta kaupungin omistamaa päiväkodin käytössä olevaa rakennus-ta.

Tilakeskus voi vuokrata kaupungin omasta käytöstä vapautuneita tiloja markkinavuokralla eri ulkopuolisille tahoille yrityksille, järjestöille, seu-roille yms. Sen sijaan tilakeskus ei voi tukea mitään toimintaa antamal-la huonetiloja vuokrasubvention muodossa ilmaiseksi käyttöön tai vuok-


Tila/511.02.2016


raamalla huonetiloja alle markkinahinnan. Tuet tulevat muuta kautta yh-distyksille ja järjestöille ja tilakeskuksen toiminnan tulee olla tasapuolis-ta ja läpinäkyvää kaikkia ulkopuolisia tahoja kohtaan.

Hakijan tulee kääntyä kulttuurilautakunnan puoleen toimintansa rahoit-tamiseksi myös tilasta aiheutuvan kustannuksen kattamiseksi muiden toimintakulujen lisäksi.

Eräs urheiluseura on jättänyt nyt kysymyksessä olevasta rakennukses-ta markkinavuokraisen vuokratarjouksen. Tarjouksen tekijän toiminta vaatii liikuntasalin ja koko rakennus aputiloineen soveltuisi erinomai-sesti ko. toimintaan ja näin ollen rakennus ei tulisi jäämään tyhjilleen vaan tulisi käyttötarkoituksensa mukaiseen liikuntakäyttöön markkina-vuokralla, mikäli Pukinmäen taidetalo ei pysty maksamaan rakennuk-sesta sovittua vuokraa ja luopuu rakennuksen käytöstä.


LisätiedotSisko von Behr, asiakaspäällikkö, puhelin: 310 40366

sisko.von.behr(a)hel.fi

Liitteet

1 Allekirjoitettu, Kauko Koskinen ym. valtuustoaloite Kvsto 9.12.2015 asia 15

2 Kauko Koskinen ym. valtuustoaloite Kvsto 9.12.2015 asia 15

Muutoksenhaku


Lausuntoehdotus



LisätiedotSisko von Behr, asiakaspäällikkö, puhelin: 310 40366

sisko.von.behr(a)hel.fi

Liitteet

1 Allekirjoitettu, Kauko Koskinen ym. valtuustoaloite Kvsto 9.12.2015 asia 15

2 Kauko Koskinen ym. valtuustoaloite Kvsto 9.12.2015 asia 15


Tila/511.02.2016


Muutoksenhaku



Tila/611.02.2016 Salassa pidettävä

JulkL 24 § 1 mom 10 k.


§ 52Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 10 k.)


To/111.02.2016


§ 53Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) kortte-lin 28056 tontin 18 pitkäaikainen vuokraaminen uuteen käyttötarkoi-tukseen (asuntolatarkoitukseen) sekä esitys kaupunginhallitukselle käyttötarkoitusmuutoksen hyväksymiseksi

HEL 2016-001207 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta 103/679 498, Siltavoudintie 14A

Päätös

A

Kiinteistölautakunta päätti vuokrata Patolakoti Oy:lle (Y-tunnus 0120935-9) Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Pato-la) korttelin 28056 tontin 18 (kiinteistötunnus 91-28-56-18, pinta-ala 1 631 m², osoite Siltavoudintie 14A) uuteen käyttötarkoitukseen asunto-latarkoitukseen ajaksi 1.4.2016 - 31.12.2045 alla olevin ja liitteestä 1 (sopimusehdot 2-14) ilmenevin ehdoin:

1

Tammikuun 1. päivästä 2017 alkaen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100 siten, että perus-vuosivuokra on 1 354 euroa vuodessa sekä sitä vastaava perusindeksi 100. Kunkin kalenterivuoden vuosivuokra tarkistetaan kertomalla pe-rusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuo-den keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100.

Vuokra maksetaan vuosittain neljässä yhtä suuressa erässä. Eräpäivät ovat 1.3., 15.4., 15.7. ja 15.10.

Kalenterivuodelta (1.1. - 31.12.) perittävä vuokra on 31.12.2016 saakka 25 807 euroa, jolloin vuokra-ajalta 1.4.2016 - 31.12.2016 perittävä vuokra on 19 355 euroa.

Vuokranantajalla on oikeus korottaa tontin maanvuokraa, mikäli vuok-ra-alueelle toteutetaan tai on toteutettu asuin-, liike- tai niihin verratta-vaa pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa yhteensä enemmän kuin 1 354 k-m².

Vuokranantajalla on lisäksi oikeus tarkistaa vuokraa vuokra-alueen tai sillä olevan rakennuksen käyttötarkoituksessa, kaavamääräyksissä, ra-kennusoikeudessa tai muussa sellaisessa seikassa tapahtuvien muu-tosten johdosta.

2


To/111.02.2016


Kiinteistölautakunta päättää, että vuokrasopimus on allekirjoitettava kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun lautakunta ja kaupun-ginhallitus ovat päättäneet tontin vuokraamisesta uuteen käyttötarkoi-tukseen, ellei kaupungista johtuvista syistä muuta johdu. Tonttiosaston osastopäällikkö voi painavista syistä vuokralaisen erillisestä hakemuk-sesta pidentää edellä mainittua kolmen kuukauden määräaikaa.

Vuokralaisen tulee viimeistään uuden maanvuokrasopimuksen allekir-joitustilaisuudessa esittää selvitys siitä, että

- Valtion asuntolaina tai aravalaina erääntyneine lyhennyksineen ja kor-koineen on maksettu kokonaan takaisin

- Myös muut mahdolliset rakennukseen ja vuokraoikeuteen kohdistuvat lainat on maksettu

- Merkinnät aravarajoituksista on poistettu kiinteistötietojärjestelmästä tai niiden poistaminen on vireillä.

Samalla kiinteistölautakunta päättää merkitä tontista 21.12.1962 allekir-joitetun vuokrasopimuksen nro 7852 päättymään 31.3.2016.

Kiinteistölautakunta päättää myös, että vuokraus uuteen käyttötarkoi-tukseen tehdään sillä ehdolla, että kaupunginhallitus hyväksyy vuok-rauksen.

B

Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy kiinteistölautakunnan kohdan A mukaisen päätöksen tontin 28056/18 vuokraamisesta, jossa vanhustenkotitarkoitukseen vuokrattu tontti vuokrataan asuntolatarkoitukseen.

(A3128-1)

EsittelijäosastopäällikköSami Haapanen

LisätiedotAnne Nahi, valvontalakimies, puhelin: 310 64332

anne.nahi(a)hel.fi

Liitteet

1 Sopimusehdot 2-14, tontti 28056-182 Ote ajantasaisesta asemakaavasta, tontti 28056-183 Sijaintikartta, Siltavoudintie

Muutoksenhaku


To/111.02.2016


Päätöskohta A Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-takunta

Päätöskohta B Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet

Ote Otteen liitteetKaupunginhallitus Esitysteksti

Liite 1Liite 2Liite 3

Kiinteistö Oy Helsingin Siltavou-dintie 14 A

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpanoOikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-takuntaLiite 1

Patolakoti Oy Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpanoOikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-takuntaLiite 1

Kiinteistöviraston hallinto-osasto EsitystekstiLiite 1

Kiinteistöviraston tonttiosasto EsitystekstiLiite 1

Kiinteistöviraston kaupunkimit-tausosasto

EsitystekstiLiite 1

Päätösehdotus


Tiivistelmä

Tontti 28056/18 on 21.12.1962 allekirjoitetulla maanvuokrasopimuksel-la nro 7852 vuokrattu ajalle 1.10.1962 - 31.12.2025 vanhustenkotitar-koitukseen. Vuokralaisena on Patolakoti Oy.

Patolakoti Oy:n tilat eivät enää vastaa nykyisiä määräyksiä ja palveluta-lossa asuvien tarpeita. Tontilla sijaitseva rakennus on tullut teknisesti elinkaarensa päähän ja se vaatii täydellisen saneerauksen. Patolakoti Oy:llä ei ole edellytyksiä korjata rakennusta tai rakennuttaa sitä uudel-leen. Kiinteistöviraston tonttiosastolle esitettyjen asiakirjojen mukaan Patolakoti Oy on löytänyt rakennukselle ja vuokraoikeudelle ostajan.


To/111.02.2016


Osana rakennuksen ja vuokraoikeuden kauppaa Patolakoti Oy on ha-kenut rakennuslupaa kohteen muuttamiseksi asuntolakäyttöön siten, että kohteessa tarjotaan tuettua asumispalvelua haasteellisessa elä-mäntilanteessa oleville henkilöille.

Esittelijän perusteluista tarkemmin ilmenevin perustein tontin 28056/18 maanvuokrasopimuksen ehtoja esitetään muutettavaksi uuden käyttö-tarkoituksen ja kiinteistölautakunnan hyväksymän vakiosopimuslomak-keen ehtojen mukaisiksi. Samalla maanvuokra esitetään uudelleen määritettäväksi ja asiassa esitetään lisäksi, että vuokra-aikaa pidenne-tään toteutettavan saneerauksen mahdollistamiseksi siten, että vuokra-sopimus on voimassa 31.12.2045 saakka (noin 30 vuotta).

Kaupunginhallitus on edellyttänyt edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa asian saattamista sen käsiteltäväksi. Koska tontilla aikaisemmin van-hustenkotina toiminut rakennus muutetaan vapaarahoitteiseksi tukikoh-teeksi, joka tarjoaa asumispalvelua haasteellisessa elämäntilanteessa (asunnottomuus, päihdeongelmat) oleville henkilöille, asiassa esitetään lisäksi, että kiinteistölautakunta päättäisi esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy kiinteistölautakunnan päätöksen tontin 28056/18 vuokraamisesta uuteen käyttötarkoitukseen.


Voimassaoleva maanvuokrasopimus

Tontti 28056/18 on vuokrattu Patolakoti Oy:lle (Y-tunnus 0120935-9) 21.12.1962 allekirjoitetulla maanvuokrasopimuksella nro 7852 ajalle 1.10.1962 - 31.12.2025 käytettäväksi vanhusten asumistarkoituksiin. Tontille on rakennettu vanhainkoti. Maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaan tontilta ei peritä maanvuokraa niin kauan kuin tontilla sijaitse-vaa rakennusta käytetään vanhusten asumistarkoituksiin.

Ajantasaiset asemakaava- ja tonttitiedot

Sisäasiainministeriön 24.7.1962 vahvistaman asemakaavan nro 5211 mukaan tontti 28056/18 kuuluu enintään 3-kerroksisten sosiaalista toi-mintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen. Asemakaavaan merkitystä rakennusalasta 80 % saa käyttää rakentamiseen. Asema-kaavamääräysten mukaan puolet kellarikerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Autopaikat sijoitetaan tontille.

Tontti 28056/18 on merkitty kiinteistörekisteriin 15.9.1962. Tontin pinta-ala on 1 631 m² ja osoite Siltavoudintie 14 A.

Vanhan rakennuksen kunto, jatkokäyttömahdollisuuksien selvittäminen ja aravarajoituksista va-pautuminen


To/111.02.2016


Patolakoti Oy:n tilat eivät enää vastaa nykyisiä määräyksiä ja palveluta-lossa asuvien tarpeita. Määräysten muuttumisen vuoksi tiloja ei enää hyväksytä kilpailutuksissa, eivätkä tilat vastaa myöskään nykyisten yk-sityisasukkaiden tarpeita. Rakennuksen käyttö ei ole myöskään mah-dollista muuhun palvelu- tai tukiasumiseen, koska huoneissa ei ole keit-tiö- ja suihkutilaa. Asuntorakentaminen tontille ei ole mahdollista, koska autopaikoille ei ole vaadittua tilaa tontilla ja maan alle rakennettavien autotallien hinta nostaisi asumisen hintaa kohtuuttomasti. Rakennuk-sen kantavat rakenteet rajoittavat remontointia ja rakennuksen muutta-minen nykyisiä määräyksiä vastaavaksi edellyttää täydellistä uusimista betonirakenteisiin saakka. Myös Aluehallintovirasto on katselmukses-saan 6.5.2015 todennut Patolakoti Oy:n toimitilojen olevan vanhat ja kuluneet sekä edellyttänyt asiassa selvitettävän, miten tilat olisivat re-montoitavissa vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.

Rakennus on tullut teknisesti elinkaarensa päähän ja se vaatii täydelli-sen saneerauksen. Patolakoti Oy:n hallitus on päättänyt, ettei se tule korjaamaan taloa tai rakennuttamaan sitä uudelleen.

Patolakoti Oy on kuitenkin löytänyt ostajatahon, joka on valmis osta-maan rakennuksen ja vuokraoikeuden saneeratakseen rakennukseen asuntolan. Patolakoti Oy maksaa rakennuksen ja vuokraoikeuden myynnin yhteydessä Ara-lainan kokonaisuudessaan pois. Patolakoti Oy on ilmoittanut, että mikäli tilanne etenisi konkurssiin saakka, velkojien (mm. Helsingin kaupunki) saatavat eivät ole maksettavissa täysimää-räisinä.

Vuokra-alueella sijaitsevaan vuokrataloon on kohdistunut aravarajoituk-sia, jotka ovat olleet voimassa vuoteen 2048 saakka. Patolakoti Oy on tehnyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle hakemuksen arava-rajoituksista vapautumiseksi. Helsingin kaupungin asuntolautakunta on puoltanut aravarajoituksista vapautumista. Ilman aravarajoitusten pur-kua olemassa olevalle rakennukselle ei löydy uutta omistajaa, joka voi-si käyttötarkoituksen ja resurssien puolesta saneerata rakennuksen kaavan mukaiseen toimintaan.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on 3.9.2015 tehnyt päätöksen, jonka mukaan se myöntää Patolakoti Oy:lle kokonaan vapautuksen aravarajoituslain mukaisista rajoituksista. Päätöksen mukaan rajoituk-sista vapauttamisen edellytyksenä on, että valtion asuntolaina tai ara-valaina erääntyneine lyhennyksineen ja korkoineen maksetaan vapau-tettavan talon osalta kokonaan takaisin.

Esisopimus rakennuksen ja vuokraoikeuden kaupasta

Patolakoti Oy:n ja rakennuksen sekä vuokraoikeuden tulevan ostajan Kiinteistö Oy Helsingin Siltavoudintie 14A:n (Y-tunnus 2730714-1) välil-


To/111.02.2016


lä on 1.9.2015 allekirjoitettu esisopimus rakennuksen ja vuokraoikeu-den kaupasta.

Esisopimuksen ehtojen mukaan ostajan tarkoituksena on kehittää ja ra-kentaa kohde asunnottomien, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tu-kiasunnoiksi. Esisopimus on ehdollinen ja esisopimuksen ehtojen mu-kaan rakennuksen ja vuokraoikeuden lopullisen kaupan toteutumisen edellytyksenä on mm., että hankkeen toteuttamiseksi on saatu raken-nuslupa, että Helsingin kaupunki ja ostaja ovat sopineet maanvuokra-sopimuksen voimassaoloajan jatkamisesta ostajaa tyydyttävin ehdoin ja se, että kohteeseen liittyvät Ara-lainat ja velvoitteet on saatu purettua siten, että toimenpiteiden seurauksena kohde on vapaa kaikista Ara-lai-noista ja velvoitteista.

Esisopimuksen ehtojen mukaan osapuolet tekevät lopullisen kaupan rakennuksesta ja vuokraoikeudesta em. edellytysten täytyttyä. Esisopi-muksen liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisesti rakennuk-sen ja vuokraoikeuden tulee olla luovutushetkellä vapaa kaikista pantti- ja pidätysoikeuksista, kiinnityksistä ja muista vastaavista kolmansien oi-keuksista.

Rakennuslupahakemus ja tiedot hankkeesta

Patolakoti Oy on jättänyt vireille 27.11.2015 päivätyn rakennuslupaha-kemuksen, jota Patolakoti Oy on täydentänyt rakennusvalvontaviraston antamien ohjeiden mukaisesti joulukuussa 2015.

Rakennuslupahakemuksesta ja sen liitteistä ilmenevästi tontilla 28056/18 sijaitseva vuonna 1963 valmistunut 4-kerroksinen vanhainko-tikäytössä oleva Patolakoti muutetaan asuntolakäyttöön. Uusissa tilois-sa tarjotaan tuettua asumispalvelua haasteellisessa elämäntilanteessa oleville henkilöille.

Muutoksessa rakennukseen tulee asuntola, jossa on yhteensä 30 huo-neistoa. Huoneistot ovat pieniä yksiöitä tai kaksioita. Rakennuslupa-suunnitelmien mukaan rakennuksen pohjakerros on kokonaan yhteisti-laa ja asunnot sijaitsevat 2-4 kerroksissa. Suuri osa sisäseinistä pure-taan. Kantaviin rakenteisiin tulee lisäaukotuksia ja mm. ikkunat uusi-taan. Huoneistot ja yhteistilat tehdään esteettömiksi.

Rakennuksen kerrosala on 1 354 k-m². Tehtävät muutokset eivät vaiku-ta kerrosalaan.

Asuntolan asukkailla ei kokemusperäisesti ole autoja. Pihalla on noin 5 autopaikkaa.


To/111.02.2016


Rakennuksesta ja pihapiiristä tullaan tekemään huoneenvuokrasopi-mus Medivida Oy:n/ sen tytäryhtiön Sinivida Oy:n kanssa. Medivida Oy on suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyritys, jonka pää-asiakkaita ovat kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset sosiaali- ja tervey-denhuollon yksiköt. Sinivida Oy:n tarkoituksena on tuottaa palveluja asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta haasteellisissa elämänti-lanteissa. Sinivida Oy on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviras-ton puitesopimustoimittaja ja sen tarkoituksena on tuottaa palveluja Sil-tavoudintien rakennuksessa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvi-raston tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysvirastolla on tällä hetkellä 500 asiakkaan jono asumispalveluihin.

Kohteessa on tarkoitus tuottaa ns. tuettua asumispalvelua, jossa asiak-kaat asuvat itsenäisesti omissa huoneistoissaan, joihin heille tarjotaan tukea ja ohjausta. Samalla järjestetään asukkaiden kuntoutumista tuke-vaa yhteistoimintaa. Yksikkö tarjoaa päihteetöntä tilapäistä asumispal-velua haasteellisessa elämäntilanteessa oleville. Kun asiakkaiden tuen ja ohjauksen tarve vähenee, on tarkoitus, että asiakkaat muuttavat asu-maan itsenäisesti omiin asuntoihin. Kohteen toiminnan luonne on vah-vasti kuntoutuksellinen ja palveluohjauksellinen. Perustuen konsernin aiempiin kokemuksiin vastaavasta palveluntuotannosta, yksikön toimin-nasta ei hakijan ilmoituksen mukaan tule aiheutumaan haittaa ympäris-tön muille asukkaille.

Palvelujen suuresta jonoutumisesta ja tarpeesta johtuen asiassa on tar-peen säilyttää palvelujen mahdollisuus profiloitua kulloinkin vallitsevaa suurinta tarvetta vastaaviksi.

Suunnitelmien hyväksyminen

Ennen rakennusluvan myöntämistä kohteen rakennuslupasuunnitelmat esitetään normaalin käytännön mukaisesti tonttiosaston hyväksyttäväk-si.

Päätös suunnitelmien hyväksymisestä tullaan tekemään heti sen jäl-keen, kun kiinteistölautakunta on päättänyt tontin vuokraamisesta ja kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä tontin vuokraamisen uuteen käyttötarkoitukseen.

Kohteen rakennuspiirustukset tullaan hyväksymään ehdolla, että asias-sa allekirjoitetaan sitoumus, jonka ehtojen mukaisesti sekä Patolakoti Oy että rakennuksen ja vuokraoikeuden ostaja Kiinteistö Oy Helsingin Siltavoudintie 14A (Y-tunnus 2730714-1) sitoutuvat allekirjoittamaan maanvuokrasopimuksen uusin ehdoin ja uudella vuokralla kolmen kuu-kauden kuluessa kiinteistölautakunnan ja kaupunginhallituksen päätök-sistä vuokrata tontti/hyväksyä tontin vuokraaminen uuteen käyttötarkoi-


To/111.02.2016


tukseen. Sitoumus uusien vuokrausehtojen noudattamisesta otetaan sekä nykyiseltä että tulevalta vuokralaiselta.

Vuokran suuruus ja vuokra-aika

Tontin vuokra voidaan määritellä 25 euroa/k-m² pääoma-arvon mu-kaan, mikä vastaa nykyarvoa 477 euroa/k-m² (ind.19,06). Vuokrattaval-la tontilla sijaitsevasta vanhasta rakennuksesta johtuen nyt esitettävä vuokrahinta on uudiskohteen vuokrahintaa alhaisempi. Rakennuspiirus-tuksista ilmenevästi rakennuksen pohjakerrokseen eli neljäsosaan ra-kennuksen pinta-alasta sijoitetaan pelkästään yhteistiloja, mikä on huo-mioitu vuokrausperustehintaa alentavana seikkana. Vuokrausperuste-hintaa määritettäessä on lisäksi huomioitu toiminnan luonne.

Uuteen käyttötarkoitukseen vuokrattavan tontin 28056/18 vuokra-aikaa esitetään samalla pidennettäväksi siten, että vuokra-aika päättyy ajan-kohdan 31.12.2025 sijasta ajankohtana 31.12.2045.

Vuokranantajalla on oikeus tarkistaa maanvuokraa rakennusoikeuden käyttöä vastaavaksi noudattaen kaupungin tavanomaisia vuokranmää-rittelyperiaatteita, mikäli vuokralainen rakentamalla ottaa käyttöönsä tontilla rakennusoikeutta enemmän kuin tontille nyt toteutettavan 1 354 k-m².

Vuokranantajalla on lisäksi oikeus tarkistaa maanvuokraa vuokra-alu-een tai sillä olevan rakennuksen käyttötarkoituksessa, kaavamääräyk-sissä, rakennusoikeudessa tai muussa sellaisessa seikassa tapahtu-vien muutosten johdosta.

Mikäli tontille toteutetaan liike-, toimisto- tai vastaava tiloja, niiden osal-ta peritään asuintilan maanvuokraa vastaavaa vuokraa.

Uuden maanvuokran ja vuokrasopimusmääräysten esitetään astuvan voimaan 1.4.2016 alkaen.

Tontin maanvuokra

Edellä esitettyjen perusteiden mukaan tontin maanvuokra määräytyy seuraavasti:

K-m² e/k-m² e/k-m² Perusvuosi- Alkuvuosi-

(ind. 100) (ind. 1906) vuokra e vuokra e

(ind. 100) (ind. 1906)

1 354 25 477 1 354 25 807

Kuukausivuokraksi tulee 2151 euroa.


To/111.02.2016


((1354 x 25 x 4 %) x 19,06): 12

Muut sopimusehdot

Tontin 28056/18 vuokrauksessa esitetään noudatettavaksi kiinteistölau-takunnan vahvistamien vakioehtojen lisäksi saneerauskohteiden vuok-raamisessa vakiintuneen käytännön mukaisesti noudatettuja lisäehtoja sekä tonttikohtaisia erityisehtoja.

Rekisteritietoja nykyisestä ja tulevasta vuokralaisesta

Patolakoti Oy (Y-tunnus 0120935-9) on merkitty kaupparekisteriin 28.9.1962.

Kiinteistö Oy Helsingin Siltavoudintie 14 A (Y-tunnus 2730714-1) on merkitty kaupparekisteriin 29.12.2015.

Kiinteistö Oy Helsingin Siltavoudintie 14 A :n esittämästä esisopimuk-sesta ilmenevien tietojen vuoksi sopimusneuvotteluissa uudet vuokra-sopimuksen ehdot on hyväksytetty sekä nykyisellä vuokralaisella että rakennuksen ja vuokraoikeuden luovutuksensaajalla eli tulevalla vuok-ralaisella.

Käsittely kaupunginhallituksessa

Kaupunginhallitus päätti 24.1.2011 (54 §) kehottaa kiinteistövirastoa ta-pauksissa, joissa tontin käyttötarkoitus muutetaan toiseksi, siirtymään menettelyyn, jossa kyseisenlaisissa kaavamuutoksissa ja vuokraoikeu-den siirroissa tulee tehdä uusi tontinvaraus, joka tuodaan kaupungin-hallituksen käsittelyyn ennen kaavamuutoksen kaupunginvaltuustokä-sittelyä.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa hankkeen toteuttamiseksi ei tarvita kaavamuutosta tai poikkeamispäätöstä, koska kyseessä on YS tontti.

Koska tilanne on muutoin samankaltainen, kuin edellä kuvatussa tilan-teessa, ja koska tontilla aikaisemmin vanhustenkotina toiminut raken-nus muutetaan vapaarahoitteiseksi tukikohteeksi, joka tarjoaa asumis-palvelua haasteellisessa elämäntilanteessa (asunnottomuus, päihdeon-gelmat) oleville henkilöille, saneerattavan kohteen vuokraus uuteen käyttötarkoitukseen tuodaan myös kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.


LisätiedotAnne Nahi, valvontalakimies, puhelin: 310 64332


To/111.02.2016


anne.nahi(a)hel.fi

Liitteet

1 Sopimusehdot 2-14, tontti 28056-182 Ote ajantasaisesta asemakaavasta, tontti 28056-183 Sijaintikartta, Siltavoudintie

Muutoksenhaku



Otteet

Ote Otteen liitteetKaupunginhallitus Esitysteksti

Liite 1Liite 2Liite 3

Kiinteistö Oy Helsingin Siltavou-dintie 14 A

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpanoOikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-takuntaLiite 1

Patolakoti Oy Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpanoOikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-takuntaLiite 1

Kiinteistöviraston hallinto-osasto EsitystekstiLiite 1

Kiinteistöviraston tonttiosasto EsitystekstiLiite 1

Kiinteistöviraston kaupunkimit-tausosasto

EsitystekstiLiite 1


To/211.02.2016


§ 54Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle sopimuksen tekemiseksi Senaatti-kiinteistöjen kanssa poikkeamispäätökseen liittyen (Ullanlinna, tontti 91-7-104-19)

HEL 2016-001283 T 10 01 00

Kiinteistökartta 63/672 497, Korkeavuorenkatu 21

Esitys

Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeu-tetaan tekemään Helsingin kaupungin 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin 104 tontin 19 omistajan Suomen valtion/Senaatti-kiinteistöjen kanssa liitteen nro 2 mukainen sopimus sekä siihen mahdollisia vähäi-siä tarkistuksia ja lisäyksiä.

(MA107-4)



kirsi.federley(a)hel.fiEsko Patrikainen, apulaisosastopäällikkö, puhelin: 310 36471

esko.patrikainen(a)hel.fi

Liitteet

1 Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto2 Sopimus

Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetSopimusosapuoli Muutoksenhakukielto, valmistelu tai

täytäntöönpanoKaupunginhallitusKv Liite 1

Liite 2

Esitysehdotus



To/211.02.2016



Poikkeamishakemus

Hakemus on selostettu liitteenä nro 1 olevassa kaupunkisuunnitteluvi-raston 22.1.2016 päivätyssä lausunnossa kaupunginhallitukselle.

Hakemus koskee virasto- ja hallintorakennusten tontin 91-7-104-19 käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön poiketen asemakaavan merkitystä käyttötarkoituksesta (YH), rakennusalasta, maanpäällisen kerrosalan enimmäismäärästä 605 k-m² sekä autopaikkojen määrästä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksen nykyisellä omis-tajalla, Suomen valtiolla ei ole enää rakennukselle virastokäyttöä, ja se myydään valtion kiinteistöstrategian mukaisesti.

Hakijan mukaan viitesuunnitelmissa esitetyt rakennuksen korjaus-, muutos- ja lisärakentamistyöt on suunniteltu vanhan osan rakennustai-teellista, historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa ja arkkitehtuurin omi-naispiirteitä kunnioittaen. Muutostöiden suunnittelu ja toteutus tehdään Museoviraston ohjauksessa.

Rakennuksen pohjakerrokseen toteutetaan liiketiloja.

Sopimus

Poikkeaminen nostaa tontin arvoa merkittävästi, joten tontinomistajan kanssa on käyty kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä 2 oleva sopimusehdotus.

Sopimuksen mukaan tontinomistaja sitoutuu suorittamaan kaupungille 2 865 000 euron korvauksen osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin.

Esittelijä katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen, ja puoltaa sen hyväksymistä.





Liitteet


To/211.02.2016


1 Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto2 Sopimus

Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetSopimusosapuoli Muutoksenhakukielto, valmistelu tai

täytäntöönpanoKaupunginhallitusKv Liite 1

Liite 2


To/311.02.2016


§ 55Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Myllypuron Tuulimyllyntie 3:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12367 (91-45-127-2)

HEL 2013-015663 T 10 03 03

Kiinteistökartta 105/679 503, Tuulimyllyntie 3

Lausunto

Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle 45. kau-punginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin 45127 tontin 2 asemakaa-van muutosehdotuksesta nro 12367 seuraavan lausunnon:

Lautakunta toteaa, että kaupunki omistaa muutoksen kohteena olevan tontin 45127/2. Tontti on vuokrattu pitkäaikaisella maanvuokrasopimuk-sella Asunto Oy Tuulimyllyntie 3:lle ajaksi 1.3.1964 - 31.12.2025.

Muutosehdotus mahdollistaa tontin täydennysrakentamisen, kun osas-ta tonttia on muodostettu uusi kaavatontti 45127/4 asuinkerrostaloa varten. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 4 800 k-m².

Kaavan saatua lainvoiman tontin 45127/2 vuokralaisen nykyiseen vuokrasopimukseen tullaan tekemään asemakaavan muutoksen ai-heuttamat muutokset. Samalla vuokralaiselle tullaan maksamaan täy-dennysrakentamiskorvausta voimassa olevien kaupunginvaltuuston hy-väksymien periaatteiden mukaisesti.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse asemakaavan muutosehdo-tukseen.



kirsi.federley(a)hel.fi

Liitteet

1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirja 8.12.20152 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12367 kartta

Muutoksenhaku


Otteet


To/311.02.2016


Ote Otteen liitteetKaupunkisuunnittelulautakuntaKv, tonttiosasto Liite 1

Liite 2

Lausuntoehdotus



Lausuntopyyntö

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kiinteistölautakunnan lausuntoa ase-makaavan muutosehdotuksesta nro 12367.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa ehdotuksessaan muun muassa seuraavaa:

”Tiivistelmä

Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin 45127/2 täydennysrakenta-misen asuinkerrostalolla, jonka kerroslukumäärä on 6 + ullakkokerros. Uuden asuinrakennusoikeudenmäärä on 4 800 k-m². Kaikki lisäraken-tamisen edellyttämät autopaikat ovat sijoitettavissa uuden ohjeellisen tontin pihalle ja uuden asuintalon pohjakerroksen autotalleihin. Nykyiset Asunto Oy Tuulimyllyntie 3 autopaikat on sijoitettavissa verrattain pie-nin uudelleenjärjestelyin nykyiselle parkkipaikalle.”



kirsi.federley(a)hel.fi

Liitteet


Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteet


To/311.02.2016


KaupunkisuunnittelulautakuntaKv, tonttiosasto Liite 1

Liite 2


To/411.02.2016


§ 56Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Munkkiniemen Rakuunantie 19 ja Luuvaniementie 2, 4 ja 6 asema-kaavan muutosehdotuksesta (nro 12363)

HEL 2011-007080 T 10 03 03

Kiinteistökartta 87/676 493, Rakuunantie 19, Luuvaniementie 2, 4 ja 6

Lausunto

Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle 30. kau-punginosan (Munkkiniemi, Vanha Munkkiniemi, Niemenmäki) korttelin 30063 tontin 6, korttelin 30120 sekä puisto-, katu- ja liikennealueiden asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12363 seuraavan lausunnon:

Maanomistus

Kaavamuutosalueen tontit 30063/6 ja 30120/3 ovat yksityisomistukses-sa. Tontin 30063/6 omistaa Kiinteistö Oy Huopalahdentie 19 ja tontin 30120/3 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS).

Kaupunki omistaa kaava-alueen katu-, puisto- ja liikennelueet sekä asuintontit 30120/1 - 2, jotka on vuokrattu pitkäaikaisilla maanvuokra-sopimuksilla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (HUS) 31.12.2025 saakka.

Asemakaavan muutosehdotuksen sisältö

Muutoksessa on osoitettu asuntojen täydennysrakentamista Munkkinie-men ja Niemenmäen alueelle yhteensä 17 240 k-m². Pääosa uudesta asuinrakennusoikeudesta sijoittuu yksityisen omistamalle maalle.

Muutoksen mukaan yksityisen omistamasta rakentamattomasta toimis-totontista 30063/6 (5 094 m²) sekä kaupungin omistamasta liikennealu-een osasta (42 m²) muodostetaan uusi asuinkerrostalojen korttelialu-een tontti 30063/7 (AK). Tontille on muutoksessa osoitettu asuinraken-nusoikeutta yhteensä 11 500 k-m² sekä liiketilaa 400 k-m².

Niemenmäen puolella sijaitsevan asuinkerrostalojen korttelin 30120 tontteja on muutoksessa laajennettu puistoon ja kortteliin on osoitettu kaksi uutta rakennusalaa, joihin kumpaankin on osoitettu asuinraken-nusoikeutta 2 750 k-m².

Asuinkortteleiden väliin jäävälle puistoalueelle on osoitettu uusi virkis-tysreitti. Liikennealue sekä pieni kaistale puistoa muutetaan katualu-eeksi.


To/411.02.2016


Kaavan toteuttaminen

Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää aluejärjestelyjä kaupungin ja yksityisten maanomistajien kesken.

Myös tonttien 30120/1 - 2 vuokrasopimuksia tullaan muuttamaan ase-makaavan muutosehdotuksen mukaisesti. Samalla vuokralaisille tul-laan maksamaan täydennysrakentamiskorvausta voimassa olevien kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Sekä aluejärjestelyt että muutokset vuokrasopimuksiin tullaan teke-mään kaavan saatua lainvoiman.

Maankäyttösopimus

Asemakaavan muutosehdotus korottaa tontin 30063/6 arvoa merkittä-västi, joten kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän maapoliittisen pää-töksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan Kiinteistö Oy Huopalahdentie 19 kanssa.

Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tontinomistajan kanssa on tehty maankäyttösopimussopimus.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse asemakaavan muutosehdo-tukseen.





Liitteet


Muutoksenhaku


Otteet


Lausuntoehdotus


To/411.02.2016




Lausuntopyyntö

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää lähetteellään kiinteistölautakunnan lausuntoa kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.11.2015 puoltamasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12363.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa ehdotuksessaan mm. seuraa-vaa:

”Tiivistelmä

Rakuunantien ja Huopalahdentien risteyksessä oleva toimistoraken-nusten korttelialueen tontti 30063/6 muutetaan asuinkäyttöön. Niemen-mäen puoleista asuinkerrostalojen korttelialuetta laajennetaan puistoa-lueelle. Kortteliin on mahdollista rakentaa kaksi uutta asuinkerrostaloa. Asuinkortteleiden väliin jäävän puistoalueen pohjoisreunaan osoitetaan uusi virkistysreitti. Liikennealue ja pieni kaistale puistoa suunnittelualu-een länsiosassa muutetaan katualueeksi. Uutta asuntokerrosalaa syn-tyy yhteensä 17 240 k-m² ja liiketilaa 400 k-m². Uusia asukkaita tulee noin 400. ”

Esittelijän mielestä lautakunnan tulisi antaa kaupunkisuunnittelulauta-kunnalle ehdotuksen mukainen lausunto.





Liitteet


Muutoksenhaku


Otteet


To/411.02.2016




To/511.02.2016


§ 57Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle vuokraus- ja myyntiperusteiden määräämiseksi Jätkäsaaren Wood City -hank-keen toimistoja hotellitonteille (Länsisatama, Jätkäsaari, tontit 20007/20 ja 21)

HEL 2015-005050 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta 49/671 495, Jätkäsaarenlaituri 1 ja 3

Esitys

A

Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kiinteistölautakun-ta oikeutetaan vuokraamaan tontti 20007/20 (091-020-0007-20, Jätkä-saarenlaituri 1, pinta-ala 4 816 m²) ja tontti 20007/21 (091-020-007-21, Jätkäsaarenlaituri 3, pinta-ala 1 398 m²) 31.12.2075 asti seuraavin eh-doin:

1

Puurakentamiseen tarkoitetun toimistotontin 20007/20 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 33 euron suuruista kerrosneliö-metrihintaa.

2

Puurakentamiseen tarkoitetun hotellitontin 20007/21 vuosivuokra mää-rätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 27,30 euron suuruista kerrosne-liömetrihintaa.

3

Muutoin noudatetaan liike- ja toimistoalueen vuokrasopimuslomakkeen ehtoja sekä kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja.

B

Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kiinteistölautakun-ta oikeutetaan myymään tontti 20007/20 (091-020-0007-20, Jätkäsaa-renlaituri 1, pinta-ala 4 816 m²) ja tontti 20007/21 (091-020-007-21, Jät-käsaarenlaituri 3, pinta-ala 1 398 m²) tontin vuokralaiselle seuraavin ehdoin:

1


To/511.02.2016


Toimistotontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 33 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korja-tun yksikköhinnan mukaan.

Kokonaiskauppahintaan lisätään kahden (2) %:n suuruinen vuotuinen korko pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen allekirjoittamisen ja kaup-pakirjan allekirjoittamisen väliseltä ajalta.

2

Hotellitontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vas-taavaan yksikköhintaan 27,30 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kau-pantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Kokonaiskauppahintaan lisätään kahden (2) %:n suuruinen vuotuinen korko pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen allekirjoittamisen ja kaup-pakirjan allekirjoittamisen väliseltä ajalta.

3

Osto-optio on voimassa kolme vuotta pitkäaikaisen maanvuokrasopi-muksen allekirjoittamisesta lukien, kuitenkin kauintaan 31.12.2020 asti.

4

Muutoin noudatetaan kaupungin vakiintuneita myyntiehtoja sekä kiin-teistölautakunnan päättämiä lisäehtoja.




Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetKaupunginhallitusSRV Yhtiöt Oyj Muutoksenhakukielto, valmistelu tai

täytäntöönpano

Esitysehdotus


To/511.02.2016



Tiivistelmä

Jätkäsaareen toteutettavan puurakenteisen Wood City -korttelin toimis-to- ja hotellitonteille esitetään vuokraus- ja myyntiperusteiden määrää-mistä. Toimistotontin kerrosneliömetrihinnaksi esitetään n. 630 euroa vastaavaa hintaa ja hotellitontille n. 520 euroa vastaavaa hintaa.


Tietoja hankkeesta

Korttelin 20007 tonteille 18, 20 ja 21 suunnitellaan puurakenteista ko-konaisuutta, johon toteutetaan asuntoja, toimistoja, hotelli sekä kaikkia kolmea tonttia palveleva pysäköintilaitos. ATT vastaa asuntorakentami-sesta. Toimisto- ja hotellitontit sekä pysäköintilaitoksen rakentaminen ovat SRV:n vastuulla. Puurakentamisen osaamista hankkeisiin tuo yh-teistyökumppani Stora Enso.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Tontit kuuluvat asemakaavan nro 12246 alueeseen. Kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 4.6.2014 ja tuli voimaan 18.7.2014.

Tontin 20007/20 pinta-ala on 4 816 m² ja toimistorakennusoikeus 12  800 k-m² sekä pysäköintilaitoksen rakennusoikeus 5 300 m². Hotel-litontin 20007/21 pinta-ala on 1 398 m² ja rakennusoikeus 6 200 k-m².

Vuokra-aika

Vuokra-ajan esitetään olevan noin 60 vuotta, vuoden 2075 loppuun saakka.

Vuokran määrä

Toimistotontille 20007/20 esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusin-deksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömet-rihintaa 33 euroa. Hintatasossa 1/2016 (ind. 19,06) tontin kerrosneliö-metrihinta on noin 630 euroa. Vuosivuokra tällä hetkellä olisi noin 403 000 euroa.

Hotellitontille 20007/21 esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuo-sivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 27,30 euroa. Hintatasossa 1/2016 (ind. 19,06) tontin kerrosneliömetri-hinta on noin 520 euroa. Vuosivuokra tällä hetkellä olisi noin 138 000 euroa.


To/511.02.2016


Esitetyt hinnat perustuvat tonttiosaston käytettävissä olevaan ulkopuoli-seen arviolausuntoon.

Vertailutiedot

Kaupunginvaltuusto on 14.9.2011 § 157 vahvistanut vuokrausperusteet ja osto-option Ruskeasuon toimistotontille (Aitio Business Park) osoit-teessa Mannerheimintie 113. Niiden mukaan vuosivuokra ja tontin myyntihintaa määrätään pitäen perusteena elinkustannusindeksin ”lo-kakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 32 euron suuruista kerros-neliömetrihintaa, joka vastaa nykyhintatasossa 610 euroa.

Kaupunginvaltuusto on 26.11.2014 § 370 vahvistanut vuokrausperus-teet Jätkäsaaren tornihotellille ja kongressikeskukselle. Niiden mukaan tornihotellin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena elinkustannusin-deksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 24,80 euron suu-ruista kerrosneliömetrihintaa, joka vastaa nykyhintatasossa 473 euroa. Tornihotellin ja kongressikeskuksen rakennusoikeus on 21 437 k-m².

Kaupunginvaltuusto on 25.8.2010 (§ 185) vahvistanut vuokrausperus-teet Taivallahden kylpylähotellille. Niiden mukaan kylpylähotellitontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena elinkustannusindeksin ”loka-kuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 26 euron suuruista kerrosne-liömetrihintaa, joka vastaa nykyhintatasossa noin 495 euroa. Taivallah-den kylpylähotellitontin rakennusoikeus on 12 300 k-m².

Osto-optio

Vuokralaiselle esitetään osto-optiota molemmille tonteille. Myyntihinta olisi sama kuin vuokrahinta, mutta siihen lisättäisi kahden prosentin vuotuinen korko pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen allekirjoittami-sesta lukien. Vuokralaisen tulisi käyttää osto-optiota kolmen vuoden ku-luessa pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen allekirjoittamisesta, kui-tenkin viimeistään 31.12.2020. Tällä hetkellä toimistotontin myyntihinta olisi noin 8,05 miljoonaa euroa ja hotellitontin noin 2,76 miljoonaa eu-roa.




Muutoksenhaku



To/511.02.2016


Otteet

Ote Otteen liitteetKaupunginhallitusSRV Yhtiöt Oyj Muutoksenhakukielto, valmistelu tai

täytäntöönpano


To/611.02.2016


§ 58Pasilan Postipuiston pohjoisosan (ns. Maaliikennekeskuksen alue) kortteleita 17114 - 17118 ja 17120 - 17122 koskevan ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn järjestäminen (Pasila, Postipuiston pohjoi-sosa/Maaliikennekeskuksen alue)

HEL 2016-001221 T 10 01 01 00

Kiinteistökartta 101/678 494, 87/677 495, Metsäläntie, Postiljooninkatu, Rullakkokatu, Rullakkokuja, Leimasinkatu, Kustinpolku, Mustekuja

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti hyväksyä Helsingin kaupungin 17. kaupungi-nosan (Pasila) kortteleita 17114 - 17118 ja 17120 - 17122 koskevan liit-teenä 1 olevan hakuohjeen ”Pasilan Postipuiston pohjoisosan asuin-kortteleiden ym. ilmoittautumis- ja neuvottelumenettely 11.2.2016” ja järjestää po. hakuohjeen mukaisen ilmoittautumis- ja neuvottelumenet-telyn (jäljempänä myös hakumenettelyn).

Hakumenettely alkaa kiinteistölautakunnan hyväksyttyä hakuohjeen ja hakumenettelyn järjestämisen.

Samalla lautakunta päätti oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön päättämään hakuohjeeseen tehtävistä tarkennuksista, muutoksista ja mahdollisista lisäehdoista sekä pidentämään tarvittaes-sa ilmoittautumisasiakirjojen jättämiselle varattua aikaa.

Edelleen lautakunta päätti oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön päättämään ilmoittautujien ennakkohyväksynnästä ha-kumenettelyyn ja sulkemaan ilmoittautujat pois menettelystä sen missä vaiheessa tahansa yleisen kelpoisuuden puuttumisen perusteella ja/tai lakisääteisten tai muiden vastaavien yhteiskunnallisten velvoitteiden ja/tai harmaan talouden torjuntaan liittyvien seikkojen noudattamatta jättämisen perusteella.


LisätiedotTiina Aitta, kiinteistölakimies, puhelin: 310 73889

tiina.aitta(a)hel.fiMartti Tallila, johtava kiinteistölakimies, puhelin: 310 36449

martti.tallila(a)hel.fi

Liitteet

1 Hakuohje


To/611.02.2016


2 Havainnekuva hakualueista 1-33 Perustelumuistio4 Maaliikennekeskuksen alueen asemakaavan muutosluonnos

Muutoksenhaku


Otteet

OteProjektiKv/hallinto-osasto

Päätösehdotus



Hakumenettelyä koskeva kuvaus

Kaupunginhallitus päätti 25.8.2014 (§ 836) varata Pasilan Postipuiston alueen suunnitellusta asuinrakennusoikeudesta (noin 150 000 k-m²) noin 20 % valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 40 % välimuo-don tuotantoon ja 40 % vapaarahoitteiseen sääntelemättömään omis-tus- ja/tai vuokra-asuntotuotantoon päätöksessä mainituin ehdoin.

Sääntelemättömän asuntotuotannon toteuttajat valitaan idea-/konsepti-kilpailulla (jäljempänä ilmoittautumis- ja neuvottelumenettely / hakume-nettely). Voittajien toteutettavaksi voidaan kiinteistölautakunnan har-kinnan mukaan varata myös enintään noin 50 % välimuodon asunto-tuotantoon tarkoitetusta asuinrakennusoikeudesta. Kilpailun voittajat saavat etusijan varata alueelle mahdollisesti kaavoitettavan toimitilara-kennusoikeuden. Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistö-lautakunnan järjestämään päätöksessä tarkoitetut ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyt sekä kilpailut, päättämään niiden ehdoista sekä valitsemaan näiden perusteella tonteille varauksensaajat ja toteuttajat.

Kaupunginhallituksen varauspäätöksen jälkeen on laadittu kaupunki-suunnittelulautakunnan 1.12.2015 hyväksymä ja 4.1.2016 päivitetty Maaliikennekeskuksen (Postipuiston pohjoisosan) alueen asemakaa-van muutosluonnos, joka on tarkentanut alueen asuin- ja muiden tilojen rakennusoikeuden määriä siten, että po. kaava-alueen asuinrakennu-soikeuden määrä on kaikkiaan noin 205 500 k-m². Kaavoituksen tar-kentumisen ja rakennusoikeuden määrän kasvun perusteella varaus-päätöksestä on tarkoituksenmukaista poiketa joiltain osin. Tämän vuok-si esitetään esimerkiksi, että hakumenettely rajataan vain osaan Maalii-kennekeskuksen kaavamuutosaluetta. Kaavoitusta on tarkoitus jatkaa


To/611.02.2016


kumppanuuskaavoituksena neuvotteluvaiheeseen valittavien parhaim-mat alustavat viite- ja konseptisuunnitelmat esittäneiden ilmoittautujien kanssa. Varauspäätökseen esitettävät poikkeamiset ilmenevät liitteenä 3 olevasta perustelumuistiosta.

Hakumenettelyn kohteena ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan 1.12.2015 (päivitetty 4.1.2016) hyväksymän asemakaavan muutosluon-noksen mukaiset asuinkorttelit 17114, 17115, 17116, 17117, 17120 ja 17122 sekä autopaikkojen kortteli 17121 ja lähipalvelurakennusten kortteli 17118. Korttelit on hakuohjeessa jaettu kolmeen hakualuee-seen, hakualueet 1, 2 ja 3. Hakualue 1 muodostuu kortteleista 17114 ja 17115, hakualue 2 kortteleista 17116, 17120 ja 17121 ja hakualue 3 kortteleista 17117, 17118 ja 17122. Hakualueeseen 3 kuuluu lisäksi korttelin 17118 viereen sijoittuva katuaukio/tori. Kaavaluonnoksessa po. kortteleihin on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä noin 126 000 k-m². Tästä asumista on noin 121 500 k-m², myymälätilaa noin 2 000 k-m² ja lähipalvelutilaa noin 2 500 k-m². Kaavaluonnoksen mukaan vähin-tään 10 % rakennusalalle sijoittuvasta rakennusoikeudesta on tietyissä kortteleissa toteutettava ns. monikäyttötilana.

Hakualueella 1 on asuinkerrosalaa yhteensä noin 55 000 k-m². Kortte-lin 17114 asuinrakennusoikeudesta välimuodon asuntotuotannon osuus tulee olla noin 30 % sekä sääntelemättömän, vapaarahoitteisen asuntotuotannon osuus noin 50 % ja valtion tukeman vuokra-asunto-tuotannon (pitkä korkotuki) osuus noin 20 %. Korttelin 17115 asuinra-kennusoikeudesta välimuodon asuntotuotannon osuus tulee olla noin 30 % ja sääntelemättömän, vapaarahoitteisen asuntotuotannon osuus noin 70 %.

Hakualueella 2 on asuinkerrosalaa yhteensä noin 32 000 k-m². Kortte-lin 17116 asuinrakennusoikeudesta välimuodon asuntotuotannon osuus tulee olla noin 40 % ja sääntelemättömän, vapaarahoitteisen asuntotuotannon osuus noin 60 %. Korttelin 17120 asuinrakennusoi-keudesta välimuodon asuntotuotannon osuus tulee olla noin 30 % ja sääntelemättömän, vapaarahoitteisen asuntotuotannon osuus noin 70 %.

Hakualueella 3 on asuinkerrosalaa yhteensä noin 34 500 k-m². Kortte-lin 17117 asuinrakennusoikeudesta sääntelemättömän, vapaarahoittei-sen asuntotuotannon osuus tulee olla noin 80 % ja valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon (pitkä korkotuki) osuus noin 20 %. Korttelin 17122 asuinrakennusoikeudesta välimuodon asuntotuotannon osuus tulee olla noin 40 % ja sääntelemättömän, vapaarahoitteisen asunto-tuotannon osuus noin 60 %.


To/611.02.2016


Kaikissa kortteleissa sääntelemättömästä, vapaarahoitteisesta asunto-tuotannosta lähtökohtaisesti enintään noin 30 % voi olla vuokra-asunto-tuotantoa.

Hakualueilla 1 - 3 on asuinkerrosalaa yhteensä noin 121 500 k-m². Ha-kumenettelyn kohteena on arviolta välimuodon asuntotuotantoa (Hitas-asuntotuotanto, asumisoikeustuotanto, hintakontrolloitu omistusasunto-tuotanto) yhteensä noin 34 000 k-m², arviolta sääntelemätöntä vapaa-rahoitteista omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantoa ilman Hitas-ehtoja yhteensä noin 78 000 k-m² ja arviolta valtion tukemaa vuokra-asunto-tuotantoa (pitkä korkotuki) yhteensä noin 9 000 k-m².

Hakijan tulee laatia alustavat viite- ja konseptisuunnitelmat yhdelle tai useammalle hakualueelle (hakualue 1 ja/tai hakualue 2 ja/tai hakualue 3). Suunnitelmia ei voi laatia vain osalle hakualuetta, kuten esimerkiksi yhteen kortteliin tai yhdelle tontille. Hakualueeseen 3 kuuluvan katuau-kion/torin osalta riittää ideatasoinen esitys torialueen suunnittelusta, to-teuttamisesta ja käytöstä. Hakumenettelyn tarkoitus on hakuohjeessa kuvatulla tavalla neuvottelujen kautta tuottaa 1 - 3 asetetut arviointi- ja valintakriteerit (asetetut tavoitteet) parhaiten täyttävää alustavien viite- ja konseptisuunnitelmien perusteella laadittavaa lopullista projektisuun-nitelmaa hakualueiden 1, 2 ja 3 toteuttamisen perustaksi.

Hakualueen 1 tontit varataan hakijalle, joka esittää tälle hakualueelle parhaan lopullisen projektisuunnitelman sekä hakualueen 2 tontit ja ha-kualueen 3 tontit varataan hakijoille, jotka esittävät parhaat lopulliset projektisuunnitelmat näille hakualueille. Hakualueiden 1, 2 ja 3 ensim-mäisenä toteutettavan korttelin tontit varataan siten, että toteuttajan/to-teuttajaryhmän kanssa laaditaan niistä toteutussopimus ja kiinteistö-kaupan esisopimus sekä toisena toteuttavan korttelin tontit ehdollisesti siten, että korttelin toteuttajalle myönnetään niihin tietyin edellytyksin toteutusoptio. Hakumenettelyssä valitaan enintään 3 toteuttajaa/toteut-tajaryhmää (varauksensaajaa). Liitteenä 2 on havainnekuva hakua-lueista 1, 2 ja 3. Havainnekuvasta ilmenee myös, mitkä korttelit ovat ns. ensimmäisenä toteutettavia kortteleita ja mitkä ns. optiokortteleita.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 1.12.2015 (§ 367) hyväksymä ja 4.1.2016 päivitetty Maaliikennekeskuksen (Postipuiston pohjoisosan) alueen asemakaavan muutosluonnos asettaa alustavien viite- ja kon-septisuunnitelmien laatimista ohjaavat sitovat lähtökohdat ja toimii pe-rustana hakumenettelyssä. Vähäiset poikkeamiset sitovista lähtökoh-dista voivat olla sallittuja, mikäli ne parantavat suunniteltujen hankkei-den kaupunkikuvallisia ominaisuuksia, asuntoratkaisuja tai yleisesti hankkeiden toteutuskelpoisuutta.


To/611.02.2016


Tavoitteena on siten myös tutkia, mitkä asemakaavaluonnoksen lähtö-kohdat ovat sinänsä onnistuneesti ratkaistu ja suoraan siirrettävissä to-teutussuunnitteluun ja mitä lähtökohtia tulisi vielä kehittää ja mihin suuntaan.

Alustavissa viite- ja konseptisuunnitelmissa (sekä lopullisissa projekti-suunnitelmissa) on hakijan ja hankkeiden perustietojen lisäksi esitettä-vä ainakin seuraavat seikat, joita käytetään suunnitelmia vertailtaessa myös arviointi- ja valintakriteereinä (asetetut tavoitteet):

1

Kaupunkikuvalliset ratkaisut ja arkkitehtoninen laatu sekä niiden var-mistaminen.

2

Monipuoliset ja innovatiiviset asumisen ratkaisut.

3

Rakentamisen energia- ja ekotehokkuutta lisäävät innovatiiviset ratkai-sut.

4

Innovatiiviset ja toteuttamiskelpoiset pysäköintiratkaisut sekä autopaik-kakustannusten oikeudenmukaista kohdentumista lisäävät ratkaisut (”käyttäjä maksaa” -periaate).

5

Älykkäät talotekniset ja muut asumista palvelevat järjestelmät sekä muut hankkeiden kehittämisteemat.

6

Kaavaluonnoksen kehittämistä koskevat ratkaisut ja perustelut.

7

Projektiorganisaatiota koskeva kuvaus (projektinjohtajan, arkkitehti-suunnittelun pääsuunnittelijan ja muun keskeisen projektiorganisaation kuvaus, kokemus ja nimeäminen).

8

Esitetyn hankkeen taloudellinen, tekninen ja muu toteutuskelpoisuus.

9


To/611.02.2016


Arvioitu toteutusaikataulu, vaiheistus ja rakentamisjärjestys.

Ilmoittautumisasiakirjat (alustavat viite- ja konseptisuunnitelmat) arvioi paremmuusjärjestykseen arviointiryhmä sen perusteella, kuinka ansiok-kaasti mainitut suunnitelmat täyttävät kokonaisarvioinnin perusteella edellä mainitut arviointi- ja valintakriteerit.

Arviointiryhmä valitsee alustavien viite- ja konseptisuunnitelmien perus-teella osallistujat edellä mainitulla tavalla kunkin hakualueen (hakualue 1, hakualue 2 ja hakualue 3) osalta jatkoneuvotteluihin. Alustavista vii-te- ja konseptisuunnitelmista ilmenevää rakentamisen laatutasoa tai muita perusratkaisuja ei voi neuvotteluvaiheessa heikentää. Alustavat viite- ja konseptisuunnitelmat viimeistellään neuvottelujen kuluessa kunkin hakualueen osalta lopullisiksi projektisuunnitelmiksi. Lopullises-sa projekti-suunnitelmassa on kysymys osallistujan antamasta laatulu-pauksesta, minkä vuoksi osallistuja on velvollinen noudattamaan tont-tien toteutuksessa vähintään po. suunnitelmassa ilmoitettuja laatu- ja suunnittelutavoitteita sekä perusratkaisuja, ellei kaupungin kanssa muuta sovita.

Hakumenettelyssä noudatetaan ns. kevennettyä kilpailuttamiskonsep-tia, jossa yksityiskohtaisen hakuohjeen sijasta asiakokonaisuuteen liit-tyvät ehdot on tarkoitus sopia neuvotteluissa kaupungin ja neuvottelui-hin valittujen tahojen välillä. Myytäville asuntotonteille asetetaan kuiten-kin etukäteen rakennusoikeuden vähimmäishinnat (euroa/k-m²).

Ilmoittautumis- ja neuvottelumenettely suunnataan rakennusliikkeille ja rakennuttajille sekä näiden muodostamille ryhmille. Menettelyyn voivat ilmoittautua mukaan myös muut tahot, jotka arvioivat pystyvänsä to-teuttamaan kerrostalotuotantoa vähintään ensimmäisenä toteutettavan korttelin verran (17 500 - 28 000 k-m²) ilmoittautujan esittämässä pro-jektisuunnitelmassa, asemakaavassa ja muissa viranomaisohjeissa määritetyllä tavalla.

Ilmoittautujalla tulee olla arviointihetkellä käytettävissään riittävä tekni-nen taito, kokemus sekä taloudelliset ja muut edellytykset vähintään yhden hakualueen ensimmäisenä toteutettavan korttelin suuruisen hankkeen toteuttamiseksi (yleiset kelpoisuusedellytykset). Ilmoittautu-jalla on myös mahdollisuus hankkia kaupungilta (kiinteistöviraston tont-tiosaston osastopäälliköltä) ennakkohyväksyntä ilmoittautumiselleen ja osallistumiselleen hakumenettelyyn ennen alustavan projektisuunnitel-man laadinnan aloittamista.

Hakumenettelyn järjestäjänä toimii kiinteistölautakunta. Menettelyn käy-tännön järjestelyistä huolehtivat kiinteistöviraston tonttiosasto, kaupun-ginkansilian talous- ja suunnitteluosasto ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto.


To/611.02.2016


Hakumenettely alkaa lautakunnan hyväksyttyä sitä koskevan hakuoh-jeen.

Hakumenettely alustavien viite- ja konseptisuunnitelmien toimittamisek-si päättyy (ma) 16.5.2016 klo 15.00. Neuvottelut valittujen ilmoittautu-jien kanssa lopullisten projektisuunnitelmien tuottamiseksi on tarkoitus järjestää arviolta syys-lokakuussa 2016.

Arviointiryhmä valitsee hakuohjeen mukaisesti ja siinä esitettyjen ar-viointi- ja valintakriteerien, lopullisten projektisuunnitelmien ja neuvotte-lujen perusteella 1 - 3 toteuttajaa, joita esitetään hakualueiden 1 - 3 va-rauksensaajiksi.

Lopullisesti tonttien varaamisesta päättää arviointiryhmän ja kiinteistö-toimen esityksestä kiinteistölautakunta arviolta marras-joulukuussa 2016. Kiinteistölautakunta voi seuraamuksitta päättää, että po. tontit jä-tetään osittain tai kokonaan varaamatta.

Hakumenettelyä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät liitteenä 3 ole-vasta perustelumuistiosta. Asemakaavan muutosluonnos on liitteenä 4.

Muutoin hakuohjeen liitteet ovat kokouksessa nähtävänä esittelijällä.


LisätiedotTiina Aitta, kiinteistölakimies, puhelin: 310 73889

tiina.aitta(a)hel.fiMartti Tallila, johtava kiinteistölakimies, puhelin: 310 36449

martti.tallila(a)hel.fi

Liitteet

1 Hakuohje2 Havainnekuva hakualueista 1-33 Perustelumuistio4 Maaliikennekeskuksen alueen asemakaavan muutosluonnos

Muutoksenhaku


Otteet

OteProjektiKv/hallinto-osasto


To/711.02.2016


§ 59Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Museoviras-ton esitykseen suojella Vartiosaari rakennusperintölain nojalla

HEL 2015-014377 T 11 03 00

Esitys



LisätiedotPeter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864


Muutoksenhaku


Lausuntoehdotus

Kiinteistölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lautakunta katsoo, että Vartiosaaren vanhat kesähuvilat pihapiireineen on laadittavana olevassa, ehdotusvaiheessa olevassa Vartiosaareno-sayleiskaavassa otettu erittäin hyvin huomioon. Rannalla sijaitsevat ra-kennukset on esitetty suojeltaviksi siten, että niiden yhteyteen pääosin on osoitettu virkistysalueita sekä paikkakohtaisesti punniten jonkin ver-ran rakennuksia ja niiden pihapiirejä huomioon ottavia uudisrakenta-mismahdollisuuksia. Uudisrakentaminen on lähes kokonaan osoitettu-saaren rakentamattomaan keskiosaan, varsin kauas huviloiden pihapii-reistä.

Vartiosaari on 25.6.2017 asti rakennuskiellossa yleiskaavan laatimista varten. Varsin tarkan osayleiskaavan vahvistuttua asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää välittömästi ja jatkaa huviloiden suojelemista tur-vaavaa rakennuskieltoa.

Osayleiskaavassa suojeltaville rakennuksille on pääsääntöisesti osoi-tettu niiden pihapiiriä vastaavat tontit. Niiden käyttötarkoitus on pääosin asumista, palvelua ja hallintoa mahdollistava (AP/P/s), osittain vain pal-velua ja hallintoa mahdollistava (P/s). Muutama rakennus on sijoitettu-puistoalueelle, julkiseen käyttöön. Oivaltavalla monipuolisen käyttötar-koituksen mahdollistamisella luodaan hyvät edellytykset rakennusten-suojelulle myös omistus- ja/tai käyttötarkoitustarpeen muutostilanteis-


To/711.02.2016


sa. Vain käytössä olevalla elävällä rakennuksella on pitemmällä aikavä-lillä säilymisen edellytykset. Tyhjilleen jäädessään varsin kevytrakentei-set rakennukset rappeutuvat valitettavan nopeasti ja siksi uuden käyttö-tarkoituksen monipuoliset mahdollisuudet edistävät suojelua. Sijoittami-nen omille tonteilleen mahdollistaa kiinteistön hankinnan ja kunnostuk-sen rahoittamisen kannalta tärkeän lainoituskelpoisuuden.

Lautakunta toteaa, että rakennusperintölain mukaan rakennusperintö suojellaan asemakaava-alueella, johon Helsinki on saaren kaavoitusta viemässä, ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Lain nojalla voi suojella vain rakennuksia, rakennusryhmiä ja niiden välitöntä ympäristöä. Luon-non- ja maisemansuojelu ei kuulu rakennusperintölain piiriin.

Lautakunta toteaa lisäksi, että saaren rakennuskanta on hyvin eri-ikäis-tä, 1800-luvulta 1950-luvulle ja että saaren rantamaisema on sen aktii-visempanakin aikana voimakkaasti muuttunut. Kun saaren rannat käy-tön vähentymisen myötä osittain ovat rehevöityneet ja metsittyneet ja vanhojen puutarhojen hoitoon monin paikoin ei ole riittänyt resursseja, huvilat ovat vanhojen valo- ja ilmakuvien perusteella jääneet entistä enemmän piiloon. Saaren aktiivisen huvilatoiminnan aikaiseen maise-ma-asuun palauttaminen ja rakennusten suojelu edellyttäisi siten pihan puuston kaatoa/karsintaa ja mittavia puutarhakunnostuksia. Saaren ny-kyinen maisema maasta tai mereltä katsottuna poikkeaa siis kovasti huviloiden syntyajoista. Museoviraston maisemaan liittyviin arvoihin kohdistuva suojeluesitys on siten vähintäänkin epämääräinen ja myös pääosin rakennusperintölakiin perustumaton.

Museoviraston kannanotto saaren rakentamisen määriin kuuluu kaavoi-tusprosessiin, eikä se edellä mainitun perusteella ole relevantti raken-nusperintölain mukaisen suojelun kannalta. Kun Vartiosaari on tarkoi-tus asemakaavoittaa ja rakennusten säilyminen kaavaprosessien ajan varmistetaan (purkamista, muttei kunnostusta estävillä) rakennuskiel-loilla, lautakunta toteaa, että Vartiosaaren huviloiden suojelu on tarkoi-tuksenmukaisinta hoitaa asemakaavoituksen keinoin. Suojeltaviksi esi-tettyjen rakennusryhmien asettaminen vaarantamiskieltoon on myös tarpeetonta, koska purkamisuhkaa ei ole.

Lopuksi lautakunta toteaa, että suurin uhka suojeltaviksi esitetyille ra-kennusryhmille on rakennusten vähäinen käyttöaika ja pitkä tyhjil-lään/kylmillään oloaika yhdistettynä saarisijaintiin, joka huomattavasti nostaa niiden kunnossapito- ja kunnostuskustannuksia. Osayleiskaa-vaehdotuksen pohjalta ripeästi laadittavat asemakaavat ja niiden pikai-nen toteutus ovat siten varmin tae huviloiden säilymiselle.



To/711.02.2016




Liitteet

1 ELY-keskuksen lausuntopyyntö 11.1.20162 ELY-keskuksen lausuntopyynnön liite, Museovirasto, HELSINKI Vartio-

saaren suojeleminen rakennusperintölain nojalla

Oheismateriaali

1 Hallituksen esitys laiksi rakennusperinnön suojelemiseksi (HE 101/2009)

Muutoksenhaku


Otteet

OteKaupunginhallitus


To/811.02.2016


§ 60Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksesta nro 12373

HEL 2011-007765 T 10 03 02 00

Päätös

Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle seuraavan lausunnon:

Kiinteistölautakunta toteaa, että Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus kokonaisuuteen nähden pieniä täsmennyksiä lukuun ottamatta vastaa osayleiskaavaluonnosta.

Lautakunta pitäytyy siten 3.9.2015 antamassaan alla olevassa lausun-nossa.

Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksessa on onnistuneesti pystytty yh-distämään alueeseen liittyvät monet ristiriitaiset tavoitteet. Keskittämäl-lä uusi tehokas kerrostalorakentaminen palveluineen saaren rakenta-mattomaan keskiosaan on pystytty tarjoamaan mahdollisuus asuntota-voitteen mukaiseen 5 000 - 7 000 uuden asukkaan merellisen asuinalu-een muodostamiseen. Samalla on luotu hyvät edellytykset kulttuurihis-toriallisesti arvokkaan rantahuvilaympäristön ja rantaluonnon säilymi-selle sekä rantavyöhykkeen avaamiselle virkistyskäyttöön. Saaren kor-kealla sijaitsevaa, rantaan voimakkaasti viettävää keskiosaa on kaava-luonnosratkaisussa hyödynnetty tavalla, joka mahdollistaa merinäkymiä suurelle osalle asunnoista.

Raitioliikenne- ja sen jatkoyhteysvaraus Vuosaareen mahdollistaa ta-voitellun ns. saaristoratikkareitin ja siihen kuuluvan polkupyöräyhteyden (saaristobaana) toteuttamisen. Täydentämällä keskustaan vievää raitio-vaunuyhteyttä toimivalla suoralla linja-autoyhteydellä Herttoniemen metroasemalle Vartiosaaren autonkäyttötarvetta voidaan minimoida ja autopaikoitustarvetta karsia.

Vanha harvahko rantahuvilamiljöö on osa Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Se on onnistuneesti esitetty täydennettäväksi tavalla, joka mahdollistaa vanhojen huviloiden säilymisen kaupunkirakennetta ja -kuvaa rikastuttavana osana. Tonteil-le sijoittaminen ja käyttötarkoituksen joustava kaksoismerkintä AP/P mahdollistaa vanhojen huviloiden monipuolisen käyttämisen niin asumi-seen kuin palveluja hallintotoimintaan. Onnistuneella ratkaisulla edis-tetään huviloiden säilymistä tilanteessa, jossa tavanomainen, vain yh-


To/811.02.2016


den käyttötarkoituksen ratkaisun mukainen kaavoitusvaiheessa ajateltu (erikois)toiminta päättyy ilman jatkajaa ja huvila jää tyhjilleen. Monipuo-linen käyttömahdollisuus nopeuttaa huvilan uuden käyttäjän löytymistä ilman hidasta kaavamuutostarvetta. Vartiosaaren siltayhteys uusine ka-tuyhteyksineen alentaa huomattavasti huviloiden ylläpito- ja kunnostus-kustannuksia. Kaupunki omistaa noin puolet saaren huviloista.

Puistoalueille on jäänyt varsin vähän rakennuksia ja rakennusryhmiä. Niiden säilymisen edistämiseksi tulisi jatkosuunnittelussa pyrkiä muo-dostamaan rakennuksista ja niiden toimivista pihapiireistä AP/P -tontte-ja.

Kaupungin pääosin omistaman saaren ranta-alueet on hyvin suuressa määrin varattu kaupunkilaisten virkistykseen. Ohjeellinen ulkoilu- ja rantareitistö sekä niihin liittyvät palvelurakennemahdollisuudet on sijoi-tettu virkistyskäyttöä tukevalla ja rantaluonnon sekä kulttuurihistorialli-sesti arvokkaan rantahuvilaympäristön säilymistä edistävällä tavalla.

Lautakunta katsoo, että alueen jatkosuunnittelussa ei tule tinkiä asu-kastavoitteesta. Vain asukastavoitteen ylärajan asukasmäärä voi pitkäl-läkin tähtäimellä varmistaa alueelle hyvän, autonkäyttötarvetta minimoi-van joukkoliikennetason sekä toimivat lähipalvelut. Tiiviin rakentami-sen, rantaluonnon, rantavirkistystavoitteiden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rantahuvilaympäristön vuoksi tulevaisuuden täydennysra-kentamisella on hyvin vaikea torjua uusille asuinalueille ominaista ensi-muuttoaallon jälkeistä asukasmäärän laskutrendiä.

Pysäköintijärjestelyihin on jatkosuunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Lautakunta pitää kaavaselostuksessa pohdittua keskitettyi-hin autopaikkojen pysäköintilaitoksiin perustuvaa pääratkaisua toimiva-na. Pysäköintilaitosten käyttöä tehostavia nimeämättömien autopaikko-jen ratkaisuja voidaan suosia lievemmillä pysäköintinormeilla. Hyvällä suunnittelulla pysäköintilaitokset voidaan urbaanin, tiiviisti rakennetta-van keskiosan topografiaa hyödyntäen toteuttaa kustannustehokkailla, pääosin maanpäällisillä pysäköintilaitoksilla, joihin voidaan sijoittaa myös muita toimintoja.




Muutoksenhaku



To/811.02.2016


Otteet


Lausuntoehdotus



Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt lausuntoa 18.2.2015 mennes-sä.




Oheismateriaali

1 Osayleiskaavaehdotus2 Osayleiskaavaehdotuksen selostus

Muutoksenhaku


Otteet


Päätöshistoria



Kiinteistövirasto 9.8.2013


To/911.02.2016


§ 61Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle asemakaavaan nro 12311 liittyvän maankäyttö- ja kiinteistökaupan esisopimuksen tekemiseksi St1 Oy:n ja Keele Oy:n kanssa (Kruunuvuorenranta, Koirasaari, 91-412-1-252 ja -253)

HEL 2016-001168 T 10 01 00

Esitys

A

Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeu-tettaisiin tekemään Laajasalon Kruunuvuorenrannan alueella sijaitse-van kiinteistön 91-412-1-252 omistajan, St 1 Oy:n (jäljempänä St 1) ja sen konserniyhtiön Keele Oy:n (jäljempänä Keele) kanssa liitteen nro 1 mukainen maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus sekä sii-hen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

B

Kiinteistölautakunta esitti, että kaupunginhallitus osoittaisi kiinteistölau-takunnalle kiinteistöjärjestelyjen toteuttamiseksi tarvittavan 1 790 000 euron suuruisen lisämäärärahan.

(MA149-5)




Liitteet

1 Maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus2 Kartat

Muutoksenhaku


Otteet


Esitysehdotus


To/911.02.2016



Tiivistelmä

Koirasaaren asemakaava-alueelle, entisen öljysataman ja sen itäpuo-len täyttösaarelle on suunniteltu runsaan 1 500 asukkaan merellinen kerrostalovaltainen asuinalue pienvenesatamineen. Kaava-alue on Hel-singin kaupungin ja St 1:n omistuksessa.

Asemakaava korottaa kiinteistön arvoa merkittävästi, joten St 1:n kans-sa on käyty kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän päätöksen mukai-set maapoliittiset neuvottelut.

St 1:n kanssa esitetään tehtäväksi sopimus, jossa tämä osallistumise-na yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin suorittaa kaupungille 2 630 000 euron suuruisen maankäyttökorvauksen ja luovuttaa kor-vauksetta kaupungille yhteensä noin 7 335 m²:n suuruiset yleiset alu-eet. Korvauksesta suoritetaan 840 000 euroa rahana ja 1 790 000 eu-roa luovuttamalla kaupungille tontinosa, yleisiä ja vesialueita tältä ja viereiseltä asemakaava-alueelta.

Kaavan toteuttaminen edellyttää kaupungin ja Keelen välillä aluejärjes-telyjä, joista on samalla neuvoteltu esisopimus. Keele ostaa kaupungil-ta tontinosia yhteensä 3 620 000 eurolla.


Nykytilanne

Kaavatilanne

Alueella ei ole asemakaavaa. ST 1:n alue on kokonaisuudessaan hyvin pitkään ollut öljysatama- ja öljyterminaalialuetta, joka on rakentunut sen rakentamisen aikaisin viranomaisluvin.

Maankäyttösopimuksessa uutta asemakaavaa on siten korvaustekni-sesti käsitelty asemakaavamuutoksena.

Rakennukset

Kiinteistöltä on purettu kaikki öljysäiliöt (24 500 m³) oheisrakennuksi-neen lukuun ottamatta Liikenneviraston majakkaa sekä säilytettäviksi esitettyjä öljysäiliöiden perustuksia, laiturirakenteita.

St 1:n ja Keelen välinen esisopimus

St 1 on solminut Keelen kanssa kiinteistökaupan esisopimuksen, jossa Keele ostaa St 1:n alueella olevat osat kerrostalokortteleista 49303 ja 49304 sekä liike-/palvelukorttelista 49315.


To/911.02.2016


Asemakaava

Asemakaava tuo St 1:n alueelle noin 12 505 k-m² asuinkerrostalojen ja noin 340 k-m² liike-/palvelurakennusten rakennusoikeutta.

Asemakaavan muutoksen seurauksena tonttien arvo nousee merkittä-västi, joten tontinomistajan kanssa on käyty kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut. Sa-malla on neuvoteltu asemakaavan muutokseen liittyvät aluejärjestelyt.

Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä nro 1 oleva sopimus ja esi-sopimus.

Maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus

Maankäyttökorvaus

Sopimuksen mukaan St 1suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakenta-misen kustannuksiin kaupungille maankäyttökorvausta 2 630 000 euroa ja luovuttaa korvauksetta kaupungille yhteensä noin 7 335 m²:n suurui-set yleiset alueet.

Korvauksesta suoritetaan 840 000 euroa rahana ja 1 790 000 euroa luovuttamalla kaupungille tontinosa, yleisiä ja vesialueita tältä ja vierei-seltä asemakaava-alueelta. Rahakorvausta korotetaan sen nykyarvon säilyttämiseksi sopimuksen allekirjoittamishetkestä maksupäivään saakka kahdella prosentilla vuodessa.

Kiinteistökaupan esisopimus

St 1, Keele ja kaupunki sopivat esisopimuksella myös kaavamuutoksen toteuttamiseen liittyvistä alueluovutuksista.

St 1 luovuttaa kaupungille yleisten alueiden lisäksi noin 225 k-m²:n ra-kennusoikeuden tontinosan A-korttelista 49306 yksikköhintaan 1 000 euroa/k-m².

Keele ostaa kaupungilta 3 620 000 eurolla tontinosia AK-kortteleista 49303 ja 49304 sekä K-korttelista 49315. Tontinosien asuinrakennusoi-keus on yhteensä noin 3 220 k-m² ja liike-/palvelurakennusoikeus noin 260 k-m². AK-rakennusoikeuden keskihinta on vajaat 1 100 euroa/k-m² ja liike-/palvelurakennusoikeuden noin 400 euroa/k-m². Kaupunki vas-taa tontinosien täytöistä, sikäli kun ne nykyisellään ovat vesialuetta. Keele maksaa kaupungille puolet kauppahinnasta lopullisen luovutus-kirjan allekirjoittamisen yhteydessä ja loput kun Keelen korttelialueet ovat kunnallistekniikan ja kaupungin täytön puolesta rakennuskelpoiset. Maksamatonta kauppahintaa korotetaan sen nykyarvon säilyttämiseksi


To/911.02.2016


luovutuskirjan allekirjoittamishetkestä maksupäivään saakka kahdella prosentilla vuodessa.

Esittelijä katsoo, että maankäyttö- ja kiinteistökaupan esisopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen, ja puoltaa sen hyväksymistä.




Liitteet

1 Maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus2 Kartat

Oheismateriaali

1 Asemakaavaehdotuksen nro 12311 kartta, päivätty 2.12.2014, muutettu 26.5.2015 ja 23.10.2015

2 Asemakaavaehdotuksen nro 12311 selostus, päivätty 2.12.2014, muu-tettu 26.5.2015 ja 23.10.2015

Muutoksenhaku


Otteet



To/1011.02.2016


§ 62Rahoitus- ja hallintamuodon muuttaminen (Herttoniemi, Herttonie-menranta, tontti 43009/22)

HEL 2012-007736 T 10 01 01 01

Kiinteistökartta 77/675 501, Suolakivenkatu 15

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti muuttaa Helsingin kaupungin 43. kaupungi-nosan korttelin 43009 tonttia 22 koskevaa rahoitus- ja hallintamuotoa seuraavasti:

- Tontti 43009/22 voidaan toteuttaa joko valtion tukemana asumisoi-keustuotantona, vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona tai va-paarahoitteisena vuokra-asuntotuotantona.

- Muutoin noudatetaan tonttia koskevan 29.6.2006 allekirjoitetun kaup-pakirjan ja kiinteistölautakunnan kaupan ehtojen muuttamista koske-vien päätösten 24.6.2008 (470 §), 29.6.2010 (478 §), 31.5.2012 (325 §), 16.5.2013 (259 §) ja 22.1.2015 (41 §) ehtoja.

(A1143-688R)


LisätiedotKatarina Nordberg, kiinteistölakimies, puhelin: 310 31800

katarina.nordberg(a)hel.fi

Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetTA-Rakennuttaja Oy Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takunta

Päätösehdotus


Tiivistelmä


To/1011.02.2016


Kiinteistölautakunnalle esitetään tontin 43009/22 rahoitus- ja hallinta-muodon muuttamista siten, että tontti voitaisiin toteuttaa joko valtion tu-kemana asumisoikeustuotantona, vapaarahoitteisena omistusasunto-tuotantona tai vapaarahoitteisena vuokra-asuntotuotantona.

Tontti on myyty Asunto Oy Helsingin Matruusille 29.6.2006 ehdoin, että tontille tulee toteuttaa vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Sittemmin eh-toa on muutettu useampaan kertaan kiinteistölautakunnan päätöksillä.


Hakemus

TA-Rakennuttaja Oy on hakenut tontille 43009/22 toteutettavia raken-nuksia koskevaa lainavarausta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskes-kukselta (ARA). ARA on kuitenkin antanut asiassa hylkäävän päätök-sen korkeiden kustannusten vuoksi.

Tämän vuoksi TA-Rakennuttaja Oy pyytää 3.2.2016 päivätyllä hake-muksellaan, että kaupunki muuttaisi tontin 43099/22 rahoitus- ja hallin-tamuotoa siten, että tontti voitaisiin toteuttaa asumisoikeustuotannon li-säksi vaihtoehtoisesti myös vapaarahoitteisena omistus- ja / tai vuokra-asuntotuotantona.


Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 11050 mukaan tontti 43009/22 kuuluu asuinpientalojen korttelialueeseen. Tontin rakennusoi-keus on 2 781 k-m².

Tontin pinta-ala on 3 717 m² ja osoite on Suolakivenkatu 15. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 13.5.2006.

Linkki karttapalveluun.

Varauspäätös, kilpailu ja kiinteistön kauppa

Kiinteistölautakunta päätti varata korttelin 43009 luovutettavaksi erilli-sen tarjouskilpailun perusteella korkeimman tarjouksen tehneelle va-paarahoitteisten omistusasuntojen toteuttamista varten.

Kiinteistövirasto järjesti 17.6. - 16.8.2004 välisenä aikana korttelin nro 43009 ohjeellisia kaavatontteja nrot 11 - 16 vastaavien alueiden myyn-tiä koskevan tarjouskilpailun, jossa YH-Suomi Oy ja Peab Seicon Oy tekivät po. alueista hyväksytyn korkeimman ostotarjouksen.

Kaupunginvaltuusto päätti 27.10.2004 (264 §) oikeuttaa mainitun tar-jouskilpailun perusteella myymään muun muassa tontin 43009/22 YH-Suomi Oy:lle (nykyinen Avara Rakennuttaja Oy) ja Peab Seicon Oy:lle

http://paikkatietovipunen:10058/link/2qBfwT


To/1011.02.2016


tai niiden määräämälle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakenta-mista varten. Esisopimus allekirjoitettiin 16.2.2005.

Tontti 43009/22 on myyty esisopimuksen perusteella As Oy Helsingin Matruusille 29.6.2006 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Asunto Oy Helsin-gin Matruusin rakennuttajana toimii nykyisin TA-Rakennuttajat Oy.

Kauppakirjan ehtoja koskevat aiemmat muutokset

Kiinteistölautakunta päätti jatkaa tontille toteutettavien rakennusten ra-kentamiselle asetettua määräaikaa päätöksillään 24.6.2008 (470 §), 29.6.2010 (478 §), 31.5.2012 (325 §), 16.5.2013 (259 §) ja 22.1.2015 (41 §). Viimeksi mainitun päätöksen mukaan tontin rakentaminen on aloitettava viimeistään 31.12.2017.

Kiinteistölautakunta päätti 31.5.2012 (325 §) edellä mainitun määräajan jatkamisen lisäksi, että tontille 43009/22 on toteutettava vapaarahoittei-sia vuokra-asuntoja omistusasuntojen sijasta.

Edelleen kiinteistölautakunta päätti 16.5.2013 (259 §) edellä mainitun määräajan jatkamisen lisäksi, että tontille 43009/22 on toteutettava va-paarahoitteisia omistusasuntoja vuokra-asuntojen sijasta.

Viimeisen kerran kiinteistölautakunta päätti 22.1.2015 (41 §) edellä mainitun määräajan jatkamisen lisäksi, että tontti voidaan toteuttaa val-tion tukemana asumisoikeustuotantona.

Ehdotettu muutos perusteluineen

Lautakunnalle esitetään, että tontin 43009/22 rahoitus- ja hallintamuoto muutetaan TA-Rakennuttajat Oy:n hakemuksen mukaisesti siten, että voitaisiin toteuttaa asumisoikeustuotannon lisäksi vaihtoehtoisesti myös vapaarahoitteisena omistus- ja / tai vuokra-asuntotuotantona. Muutos edistäisi pitkään rakentamattomana olleen tontin toteuttamista ja olisi li-säksi ratkaiseva korttelien muiden vielä rakentamattomien tonttien to-teutuksessa.

Muutos vastaa omistusasuntotuotannon osalta tonttia koskevaa alku-peräistä varauspäätöstä ja on myös siten perusteltu. Enempien muu-tosten välttämiseksi myös mahdollisuus toteuttaa tontti valtion tukema-na asumisoikeusasuntotuotantona säilytetään. Lisäksi esitetään, että tontti voidaan toteuttaa myös vapaarahoitteisena vuokra-asuntotuotan-tona. Tästä on myös aikaisempi, mutta sittemmin muutettu päätös.


Lisätiedot


To/1011.02.2016


Katarina Nordberg, kiinteistölakimies, puhelin: 310 31800katarina.nordberg(a)hel.fi

Muutoksenhaku


Otteet

Ote Otteen liitteetTA-Rakennuttaja Oy Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takunta

Päätöshistoria






To/1111.02.2016


§ 63Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Kotikaupun-kina Helsinki 2016 - asumisen ja maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) luonnoksesta

HEL 2015-013121 T 10 01 00

Lausunto



LisätiedotMiia Pasuri, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 34439

miia.pasuri(a)hel.fiPekka Saarinen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 64182

pekka.t.saarinen(a)hel.fi

Muutoksenhaku


Lausuntoehdotus

Kiinteistölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon koskien luonnosta Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaksi 2016 (AM-ohjelma):

Yleistä

AM-ohjelma on tärkein kaupungin asuntotuotantoa ja asuntotonttien luovutusta ohjaava strategia sekä määrällisten että laadullisten tavoit-teiden suhteen. Nyt lausuttavana olevassa toteutusohjelman luonnok-sessa on tarkoitus päivittää vuoden 2012 asumisen ja maankäytön to-teutusohjelmassa vahvistettuja tavoitteita. AM-ohjelmaluonnos ei sisäl-lä merkittäviä muutoksia jo voimassa oleviin tavoitteisiin.

Meneillään olevat MAL-neuvottelut saattavat kuitenkin edellyttää nyt käsiteltävän ohjelmaluonnoksen päivittämistä saavutettua neuvottelutu-losta vastaavaksi. Kiinteistölautakunta pitää perusteltuna, että mahdolli-sen MAL-sopimuksen asettamat vaatimukset asuntotuotannolle kirjat-taisiin suoraan hyväksyttävään AM-ohjelmaan, jotta kaupungin keskei-set asuntopoliittiset tavoitteet tulevat kirjatuksi kokonaisuudessaan yh-teen strategiaohjelmaan.

Maankäytön tavoitteet


To/1111.02.2016


Maapolitiikka

AM-ohjelmaluonnoksessa ei esitetä muutoksia aiempiin kirjauksiin. Kiinteistötoimen näkemyksen mukaan vuoden 2012 AM-ohjelman ta-voitteet ja kirjaukset ovat tukeneet kaupungin maanhankintaa ja maa-politiikan toteutumista, eikä välittömiä muutostarpeita siten ole.

Uuden, laadittavana olevan yleiskaavan toteuttaminen ja asuntotuotan-totavoitteiden mahdollinen kasvaminen edellyttävät kuitenkin todennä-köisesti lähivuosina tehtävää kaupungin maapoliittisten käytäntöjen ko-konaistarkastelua ja päivittämistä, jotta tulevien vuosien ja vuosikym-menten kaupunkirakentamista pystytään kustannustehokkaasti edistä-mään. Tämä tarkastelu muodostaa itsenäisen, AM-ohjelmasta erillisen kokonaisuuden, mutta AM-ohjelmassa ja muissa kaupungin strategisis-sa ohjelmissa asetetut tavoitteet vaikuttavat tarkastelun sisältöön ja painopisteisiin.

Asuntotuotannon määrälliset tavoitteet yleisesti

Ohjelmaluonnoksen mukaan asuntotuotannon määrällinen tavoite on vähintään 5 500 asuntoa vuodessa. Määrä on 500 asuntoa enemmän kuin edellisessä, vuonna 2012 hyväksytyssä toteutusohjelmassa. Asuntotuotannon kokonaistavoite nostettiin 5 500 asuntoon kuitenkin jo vuonna 2013 kaupunginvaltuuston hyväksyessä kaupungin strate-giaohjelman vuosille 2013 - 2016.

Laskennallisesti kokonaistuotantomäärästä tavoitteena olisi toteuttaa 3 960 asuntoa kaupungin maalle, 440 asuntoa valtion maalle ja 1 100 asuntoa yksityiselle maalle. Kaupungin maalle toteutettavien asuntojen osuus tulee olemaan siten noin 72 %. Kaupungin oman tuotannon ta-voitteena olisi edelleen 1 500 asuntoa.

Asetettu 5 500 asunnon tavoite on haasteellinen ja edellyttää käytän-nössä kerrostalomaista tuotantoa. Myös väestönkasvu sekä sitä koske-vat ennusteet puoltavat korkeaa kokonaistavoitetta.

Tonttipolitiikka ja kaavavaranto

Sekä laadittavien asemakaavojen että luovutettavien tonttien määriä on nostettu vuoden 2012 ohjelman tasosta.

Ohjelmaluonnoksen kaavoitusta koskevien maankäytöllisten tavoittei-den mukaan asemakaavavarannon tulisi mahdollistaa vähintään viiden vuoden asuntotuotanto määritellyn hallinta- ja rahoitusmuotojakauman mukaan. Asemakaavoja tulisi laatia asuntotuotantoon vuosittain vähin-tään 562 500 k-m². Tavoitetta voidaan pitää kannatettavana. Kaavava-rannon pitäminen riittävän suurena on välttämätöntä vuosittaisen asun-


To/1111.02.2016


totuotannon mahdollistamiseksi. Määrällisten tavoitteiden ohella myös kaavan toteutuskelpoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tästä syystä ohjelmaluonnokseen sisällytettyä kirjausta, jonka mukaan ase-makaavavaatimusten yksityiskohtaisuutta tulee välttää ja poikkeamis-päätösten tarvetta vähentää, voidaan pitää erityisen kannatettavana.

Ohjelmaluonnoksen mukaan tontinvarausten ja -luovutusten suhteen tavoitteena on pitää tontinvarauskanta tasolla, joka mahdollistaa vähin-tään neljän vuoden asuntorakentamisen kaupungin omalla maalla oh-jelmassa määritellyn hallinta- ja rahoitusmuotojakauman mukaan. Vuo-sittain asuntotuotantoon tulisi tällöin varata ja luovuttaa tontteja vähin-tään 360 000 k-m² (vuoden 2012 AM-ohjelman mukainen tavoite oli 325 000 k-m²), eli noin 4 000 asuntoa vastaava määrä.

Tontinvarauskanta on viime vuosina vastannut asetettuja tavoitteita. Viime syksynä tontteja oli varattuna noin 20 500 asunnon rakentami-seksi, mikä periaatteessa mahdollistaisi asuntorakentamisen yli viideksi vuodeksi. Tonttien varausaika on yleensä noin kaksi vuotta ja tavoittee-na on, että tontit saadaan tänä aikana rakentamiskelpoisiksi ja raken-teille. Viime vuosina tontteja on kuitenkin enenevässä määrin varattu jo kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheessa, jolloin tonttien rakentamiskelpoi-seksi saattaminen voi viedä useita vuosia. Asuntotuotantotavoitteiden saavuttamisen ongelmana ei siten niinkään ole ollut varattujen tonttien määrä, vaan niiden saaminen rakentamiskelpoisiksi asuntohankkeiden viivytyksettömän etenemisen edellyttämässä aikataulussa. Kiinteistötoi-mella on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tonttien rakentamiskel-poiseksi saattamiseen.

Edellä mainitut tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisen haasteet se-kä lähivuosina todennäköisesti vallitseva heikko taloudellinen tilanne asettavat kiinteistötoimelle merkittäviä haasteita saavuttaa asetettu ta-voite, vaikka yksittäisinä vuosina tavoitteisiin voidaan luonnollisesti päästä. Esimerkiksi viime vuosina tontteja on luovutettu vain noin 150 000 - 280 000 k-m²/vuosi, vaikka kaupungissa on rakenteilla sama-naikaisesti monia houkuttelevia aluerakentamiskohteita.

Tulevan AM-ohjelman asettamien määrällisten luovutustavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaupungin asuntotuotantoprosessin merkittä-vää sujuvoittamista. Tämä työ on jo aloitettu, josta osoituksena viime vuosien lisääntyneet asuntotuotantomäärät. Vireillä olevat teknisten vi-rastojen toimitilahanke sekä johtamisjärjestelmän uudistus luonevat edellytyksiä jatkaa sujuvoittamistyötä.

Tontinluovutustavoitteiden saavuttaminen edellyttää edellä mainitun li-säksi kaupungin rajallisten resurssien keskittämistä entistä tarkemmin vaikuttavuudeltaan merkittävimpiin hankkeisiin. Käytännössä tämä tar-


To/1111.02.2016


koittaa kaavoitus-, infra- ja tontinluovutusresurssien kohdentamista suurelta osin kerrostalo- ja kerrostalomaisen asuntotuotannon edistä-miseen. Priorisoinnin tarve korostuu entisestään, mikäli asuntotuotanto-tavoitteita nostetaan vielä ohjelmaluonnoksessa esitettyäkin korkeam-miksi.

Kiinteistötoimen osalta kantakaupunkimaisen tehokkaan ja laajoja tek-nisiä ja toiminnallisia yhteisjärjestelyjä edellyttävän rakentamisen li-sääntyminen sekä täydennysrakentamishankkeiden edellyttämät maanhankinta- ja sopimusjärjestelyt ovat jo lisänneet työmääriä merkit-tävästi. Tontinluovutustavoitteiden noustessa tulee maanhankinta- ja tontinluovutusprosessien sujuvoittamisen lisäksi huolehtia myös kiin-teistötoimen henkilöstö- ja maanhankintaresurssien riittävyydestä.

Asemakaavoitus

Seuraavien vuosien asemakaavoituksella tulee olemaan ratkaiseva merkitys asuntotuotannon määrällisten sekä hallintamuotojakaumalle asetettavien tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Riittävän kaavoitetun tonttivarannon lisäksi laadittavien asemakaavojen tulee olla myös sisäl-löltään sellaisia, että ne luovat edellytykset kohtuuhintaiselle ja raken-nusteknisesti riskittömälle rakentamiselle.

Asemakaavat tulee laatia ottamalla huomioon erityisesti kaavoitettavan alueen sijainnin asettamat taloudelliset ja muut realiteetit. Näin ollen asemakaavoja laadittaessa tulee huomioida muun muassa kaavoitetta-valle alueelle rakennettavien asuntojen oletettu realistinen myyntihinta ja vuokrataso, jotka asettavat keskeisen rajoitteen sille, kuinka korkeak-si tonttien rakennuskustannukset voivat nousta, jotta hankkeet olisivat vielä toteutuskelpoisia. Mikäli esimerkiksi omistusasuntohankkeen ra-kentamiskustannukset ylittävät tai ovat hyvin lähellä oletettua asuntojen myyntihintaa, tontit eivät ole rakennuttajien ja rakentajien kannalta kiin-nostavia ja ne jäävät helposti toteutumatta tai niiden toteutus viivästyy merkittävästi. Vastaavasti ara-asuntojen rakentamisen korkea hinta johtaa helposti kohtuuttomiin asumiskustannuksiin.

Asemakaavoituksessa tulisikin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota asemaavasta ja sen määräyksistä aiheutuviin tonttien rakentamiskus-tannuksiin ja siihen, mikä on näiden suhde asuntojen markkinahintaan/-vuokraan. Liian yksityiskohtaisia kaavamääräyksiä tulisi ohjelmaluon-noksessa asetetun tavoitteen mukaisesti välttää

Asuntotuotannon määrällisten tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea tontinluovutuksella mm. kumppanuuskaavoitusta lisäämällä. Jotta kumppanuuskaavoituksella voidaan aidosti nopeuttaa asuntohankkei-den toteutumista, tulisi kaavoitetut tontit saada rakentamiskelpoisiksi viimeistään noin puolen vuoden kuluessa asemakaavan voimaantulos-


To/1111.02.2016


ta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alueiden katu- ja infrasuun-nittelu sekä tonttien esirakentamisen suunnittelu ja osin myös näiden toteuttaminen aloitetaan hyvissä ajoin jo kaavoitusvaiheessa. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että kadunrakentamiselle ja tonttien esirakentami-selle osoitetaan vuosittain riittävät määrärahat.

Kaavoituksen resursseja tulisi tulevina vuosina kohdistaa erityisesti niil-le alueille, jotka mahdollistavat kerrostalovaltaisen asuntotuotannon to-teuttamisen. Lisäksi nykyisellään osayleiskaavoissa tai asemakaavois-sa pientaloalueiksi osoitetut vielä toteutumattomat alueet tulisi kartoit-taa ja niiden kaavoittamista kerrostalovaltaiseen asumiseen tutkia, jotta alueiden toteutuksen edellyttämistä panostuksista saataisiin paras mahdollinen hyöty.

Hallinta- ja rahoitusmuotojakauma

AM-ohjelmaluonnoksen mukaan kaupungin asuntotuotannosta edel-leen yhteensä 60 % olisi säänneltyä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Säännellyn (yleensä omakustannusperusteisen) asuntotuotannon osuuden pitämistä korkealla tasolla voidaan pitää perusteltuna ja kan-natettavana. Riittävä kohtuuhintainen vuokra-asuntotarjonta on välttä-mätöntä työvoiman liikkuvuuden turvaamiseksi. Näissä tavoitteissa on kuitenkin jo nykyisinkin jääty jälkeen, koska yksityiselle ja valtion maalle ei ole toteutunut säänneltyä tuotantoa kuin marginaalisesti. Kaupungin luovuttamien tonttien osalta AM-ohjelman hallinta- ja rahoitusmuotoja-kauma on kuitenkin toteutunut lähes tavoitteiden mukaisesti vaikka määrällisistä tavoitteista on jääty jälkeen.

Ohjelmaluonnoksessa määritellään asuntotuotannon vuosittainen hal-linta- ja rahoitusmuototavoite seuraavasti:

- 25 % ara-vuokra-asuntoja (1 375 asuntoa, joista 300 opiskelija- ja nuorisoasuntoja)

- 35 % välimuodon asuntoja (1 925 asuntoa)

- 40 % sääntelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja (2 200 asuntoa).

Hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa on näin ollen esitetty muutettavaksi siten, että ara-tuotantoon luetaan kuuluvaksi opiskelija- ja nuorisoasun-totuotanto, joka aikaisemman toteutusohjelman mukaan laskettiin väli-muodon tuotantoon. Samalla ara-vuokra-asuntojen kokonaismäärää esitetään nostettavan 5 %.

Kiinteistölautakunta ei sinällään näe estettä esitetylle muutokselle, mut-ta muutoksen myötä tulee huolehtia siitä, että tavanomainen pitkän kor-kotuen osuus tuotannosta on riittävä. Yksittäisinä vuosina normaalin


To/1111.02.2016


ara-tuotannon ja opiskelija-/erityisryhmille suunnatun ara-tuotannon suhteellisen osuuden tulisi voida kuitenkin vaihdella merkittävästikin, koska pienasuntovaltaiset opiskelija-asuntokohteet ovat usein suuria, ja niiden vaikutus yksittäisen vuoden ara-vuokra-asuntojen määriin voivat siten olla merkittäviä.

Tavallisen ara-vuokra-asuntotuotannon osalta huomion arvoista on, et-tä ara-tuotannolle on jo nykyisellään vaikea löytää tontteja niihin liitty-vien kustannus- ja rakennusteknisten haasteiden vuoksi. Lisäksi Hel-singissä on runsaasti alueita, joilla ara-tuotannon merkittävä lisääminen ei ole segregaatiosyistä enää perusteltua. Tällaisia alueita ovat useat täydennysrakentamisalueet, mikä rajoittaa huomattavasti mahdollisuuk-sia osoittaa tontteja ara-vuokratuotantoon. Käytännössä siis lisääminen voisi merkitä sitä, että ara-hankkeita pitäisi keskittää merkittävästi pro-jektialueille, mikä puolestaan voi johtaa näiden alueiden asuntokannan yksipuolistumiseen.

Sipilän hallitusohjelmassa on esitetty tulorajojen liittämistä ara-vuokra-asuntojen asukasvalintaan sekä toimeentulo- ja asumistukiasiakkaiden ja vaikeasti työllistyvien erityistä suosimista asukasvalinnassa. Tämä ei kiinteistölautakunnan näkemyksen mukaan edistä tavoitetta vuokratalo-jen monipuolisesta asukasrakenteesta eikä sosiaalisesti tasapainoisista asuinalueista. Huono-osaisuuden keskittyminen aiheuttaa vakavan segregaatiouhan ara-vuokrataloihin ja ara-vuokratalovaltaisille alueille. Edelleen tulorajajärjestelmä muodostaisi asukkaille todennäköisesti merkittävän kannustinloukun.

Mikäli hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset toteutuvat nyt julkisuudessa esitetyn kaltaisina, kiinteistölautakunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi selvittää kaupungin mahdollisuudet oman, valtion sääntelystä riippu-mattoman, järkiperäisemmän järjestelmän luomiseksi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon toteuttamiselle. Tämä tuotanto tulisi tällöin lu-kea ara-vuokra-asuntotuotannolle asetettuun hallinta- ja rahoitusmuoto-osuuteen kuuluvaksi.

Kaupunki on viime vuosina luovuttanut asuntotontteja ns. hintakontrol-loituun omistusasuntotuotantoon, jossa asuntojen laatutaso on valvottu, mutta vain asunnon ensimyynnin hinta on säädelty. Alan toimijat ovat ottaneet mallin myönteisesti vastaan. Malli on toimiva erityisesti (esi-kaupunki)alueilla, joissa asuntojen rakentamiskustannusten ja markki-nahintojen välillä ei ole erityisen suurta eroa. Hintakontrolloitu asunto-tuotanto tulisi kiinteistölautakunnan mielestä lukea välimuodon asunto-tuotantoon kuuluvaksi ja siten sisällyttää välimuodon asuntotuotannon osuuteen.


To/1111.02.2016


Kiinteistölautakunnan näkemyksen mukaan Hitas-sääntelyn alainen tuotanto tulisi jatkossa keskittää entistä enemmän kantakaupunkiin se-kä uusille projektialueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan sekä Kruunu-vuorenrantaan. Näille alueille toteutettaville Hitas-asunnoille on suuri kysyntä. Esikaupunkialueilla puolestaan edellä mainittu hintakontrolloitu asuntotuotanto on käyttökelpoinen vaihtoehto.

Alueellinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma

Alueellinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauman ohjaus on tärkeä väline segregaation torjumiseksi. Helsingissä keskeinen periaate on ollut jo pi-dempään monipuolisen ja sekoitetun hallinta- ja rahoitusmuotoraken-teen varmistaminen.

On hyvä huomioida, että kokonaistavoitteisiin pääseminen edellyttänee kaupungin maalle toteutettavalta asuntotuotannolta ainakin jossakin määrin kokonaistavoitteesta poikkeavaa jakaumaa, koska ara-tuotan-toa toteutuu yksityiselle ja valtion maalle todennäköisesti hyvin vähän ja esimerkiksi hintakontrolloitu ja Hitas-tuotanto toteutetaan pelkästään kaupungin maalle.

Kaupungin oma asuntotuotanto

Ohjelmaluonnoksen mukaisesti kaupungin oman asuntotuotannon ta-voite on 1 500 asuntoa vuodessa. Tavoitteena on rakentaa 750 ara-vuokra-asuntoa ja 750 välimuodon asuntoa. Kaupungin oman asunto-tuotannon osalta merkittävin toimija on asuntotuotantotoimisto (Att), ja Att:n hankkeiden menestymisellä on olennainen vaikutus tontinluovu-tukseen.

Ohjelmaluonnoksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti ara-vuokra-asuntotuotannon määrä kokonaistuotannosta on 25 % eli 1 375 asun-toa. Tästä määrästä nuoriso- ja opiskelija-asumiseen on varattu 300 asuntoa, jolloin tavallisen ara-tuotannon määrä on 1 075 asuntoa. Täs-tä kaupungin maalle tulisi toteuttaa noin 774 asuntoa, koska kaupungin maan osuus tuotannosta on 72 % ohjelmassa esitetyn mukaan.

Käytännössä Att:n ara-tuotantotavoite tarkoittaa sitä, että Att:n tulee to-teuttaa lähes kaikki kaupungin maalle rakennettavat ara-asunnot. Täl-löin asunnot myös säilyvät varmasti kohtuuhintaisina. Viime vuosina tuotannon määrällisistä tavoitteista on kuitenkin jääty säännöllisesti jäl-keen, joten tältä osin Att:n tulisi selkeästi tehostaa ja kehittää toimin-taansa. Att:lle on tällä hetkellä varattuna tontteja lähes 6 700 asunnon rakentamista varten. Näistä runsaat 3 500 asuntoa on varattu ara-tuo-tantoon.

Huoneistotyyppijakauman ohjaaminen


To/1111.02.2016


Ohjelmaluonnoksen mukaan asuntotuotannon huoneistotyyppijakau-man ohjaus perustuu ensisijaisesti tontinluovutusehtoihin, joista sovi-taan lopullisesti tontinluovutusvaiheessa. Sääntely koskee vain omistu-sasuntotuotantoa.

Viime toteutusohjelmassa käyttöön otettu uusi huoneistotyyppijakau-man ohjausmalli on käytännössä osoittautunut varsin toimivaksi ja se mahdollistaa aiempiin ohjausmalleihin verrattuna huomattavasti parem-min myös pienempien asuntojen toteuttamisen. Ohjausmalli näyttäisi toteuttavan järkevän kokoisia asuntoja sekä hankkeiden että perheiden näkökulmasta. Rakennuttajilta on saatu asian tiimoilta myönteistä pa-lautetta, ja huoneistotyyppijakauman ohjaamisen jatkamiseen tältä poh-jalta suhtaudutaankin myönteisesti. Joustava huoneistotyyppijakauman ohjaus tontinluovutusvaiheessa on edistänyt tuotantotavoitteiden saa-vuttamista, koska ohjauksen mitoituksessa on voitu huomioida kulloi-nenkin markkinatilanne sekä kulloisenkin hankkeen ja alueen erityispiir-teet.

AM-ohjelmaluonnoksen kirjauksen mukaan tontin asemakaavan mukai-sesta asuinrakennusoikeudesta tietty prosenttiosuus osoitetaan per-heasunnoille, jotka määrittää makuuhuoneiksi soveltuvien huoneiden määrä (vähintään kaksi). Vain näiden perheasuntojen keskipinta-ala säädellään. Kirjausta tulisi muuttaa niin, että asuinrakennusoikeuden sijaan puhuttaisiin tontille toteutettavasta asuinhuoneistoalasta. Tämä yksinkertaistaa sääntelymallia, koska tällöin esimerkiksi porrashuonei-den koko ym. hankekohtaiset tekijät eivät vaikuttaisi laskentaan. Muu-tos on lähinnä tekninen ja sitä on noudatettu jo nykyisellään asuntotont-tien varausehdoissa.

Asuntotuotannon edistäminen täydennysrakentamisalueilla

Projektialueiden lisäksi myös täydennysrakentamisalueilla tapahtuvalla rakentamisella tulee olemaan merkittävä rooli asuntotuotannon määräl-listen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Valmisteilla olevassa yleis-kaavassa on osoitettu runsaasti hyvin tehokasta rakentamista esikau-punkialueiden olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi Rai-dejokeri antaa hyvät mahdollisuudet rohkeaan kantakaupunkimaiseen rakentamiseen.

Täydennysrakentamiskaavojen toteuttamisen vaatimien alue- ja sopi-musjärjestelyiden toteuttaminen tulee asettamaan merkittäviä haasteita kiinteistötoimen maanhankinnan ja tontinluovutuksen resurssien riittä-vyydelle. Täydennysrakentamisen edistämiseksi kaupungin tuleekin lä-hivuosina kehittää ja sujuvoittaa merkittävästi nykyisiä prosessejaan sekä varata täydennysrakentamisalueiden toteutukseen riittävät henki-löstö- ja muut resurssit. Lisäksi kaupungin tulisi pyrkiä vaikuttamaan


To/1111.02.2016


myös siihen, että olemassa olevaa lainsäädäntöä kehitetään täyden-nysrakentamista edistävään suuntaan.

Asuntotonttien täydennysrakentamista edistetään sekä kaupungin vuokratonteilla että yksityisessä omistuksessa olevilla tonteilla. Täyden-nysrakentamiskorvausneuvotteluissa (vuokratontit) ja mahdollisissa maankäyttösopimusneuvotteluissa (yksityiset tontit) on kyse täydennys-rakentamisen mahdollistavan kaavoituksen tuoman nettoarvonnousun jakamisesta osapuolten kesken. Täydennysrakentamiskorvausmenet-telyssä vuokralainen saa nykyisellään lähtökohtaisesti 1/3 tästä arvon-noususta, kun taas yksityinen maanomistaja saa lähtökohtaisesti ar-vonnousun kokonaisuudessaan miljoonaan euroon asti ja tämän ylittä-västä osuudesta 65 %.

Täydennysrakentamishankkeiden toteutusedellytysten parantamiseksi täydennysrakentamiskorvaus- ja maankäyttösopimusmenettelyä tulee jatkossa kehittää. Menettelyjä kehitettäessä tulee täydennysrakentami-sen houkuttelevuuden varmistamisen lisäksi huomioida myös muun ohella kaupungin maanhankintaan ja talouteen liittyvät näkökohdat. Tonttiosastolla on vireillä täydennysrakentamista koskevien korvauspe-riaatteiden uudistaminen.

Täydennysrakentamishankkeiden toteutumisen kannalta keskeisenä vaikeuttavana tekijänä voidaan nykyisellään pitää täydennysrakentami-sen vaatiman pysäköinnin järjestämistä. Tästä syystä kaupungin pysä-köintinormia tulee kehittää ja pysäköintipaikkojen toteutukselle ja hallin-noinnille löytää uusia malleja. Kaupungilla tulisi lisäksi jatkossa olla ni-mettynä taho, jolle täydennysrakentamisalueiden pysäköintijärjestelyjen suunnittelu ja toteutuksen ohjaus kuuluu. Kiinteistölautakunnan mieles-tä voisikin olla perusteltua, että kiinteistövirastolle osoitettaisiin tällaista tehtävää varten lähivuosina henkilöresurssi.

Lopuksi

Monipuolisen, laadukkaan ja riittävän asuntotarjonnan turvaaminen tu-lee olemaan kaupungin keskeisimpiä tavoitteita seuraavina vuosina. Kiinteistölautakunta pitää AM-ohjelmaluonnosta ja siinä esitettyjä ta-voitteita kannatettavina edellä mainituin huomautuksin.


Kaupunginhallitus pyytää kiinteistölautakunnan lausuntoa 19.2.2016 mennessä luonnoksesta Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maan-käytön toteutusohjelmaksi 2016 (AM-ohjelma).


To/1111.02.2016


Lausunnossa toivotaan kannanottoja erityisesti kiinteistölautakunnan toimialaa koskeviin päämääriin ja tavoitteisiin. Kannanottoja toivotaan oman toimialan osalta myös asiaan liittyvistä toivomusponsista.





Liitteet

1 AM-2016 ohjelmaluonnos 30.11.20152 AM-2016 toivomusponnet

Muutoksenhaku


Otteet



To/1211.02.2016


§ 64Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Sdp:n val-tuustoryhmän ryhmäaloitteesta "Lisää koteja Helsinkiin ja pääkau-punkiseudulle!"

HEL 2015-011528 T 00 00 03

Lausunto






Muutoksenhaku


Lausuntoehdotus

Kiinteistölautakunta antaa kaupunginhallitukselle Sdp:n valtuustoryh-män ryhmäaloitteesta "Lisää koteja Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle!" seuraavan lausunnon:

Yleistä

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2013 - 2016 asuntotuotannon määrä nostettiin 5 500 asuntoon. Sama kokonaistavoite on myös nyt valmisteilla olevassa AM-ohjelmas-sa 2016. Sdp:n valtuustoryhmä esittää asuntotuotannon nostoa 25 pro-sentilla, mikä tarkoittaa noin 6 900 asuntoa vuodessa. Lisäksi valtuus-toryhmä esittää ara-tuotannon osuuden nostamista kyseisestä koko-naistuotantomäärästä 30 prosenttiin, mikä puolestaan tarkoittaa yli 2 000 asuntoa vuokra-asuntotuotantoon.

Kaupungin maalta on tällä hetkellä varattuna tontteja eri rakennuttajille, rakentajille ja kilpailuihin yhteensä noin 20 500 asunnon rakentamista varten, eli noin 1,7 milj. k-m². Varauskanta vastaa näin ollen laskennal-lisesti yli viiden vuoden kaupungin maalle toteutettavaa asuntotuotanto-tavoitetta (noin 4 000 as/vuosi valmisteilla olevan toteutusohjelman ta-voitteiden mukaisesti) ja asuntoja yli 40 000 asukkaalle. Koko varaus-kannasta noin 22 % on varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotan-


To/1211.02.2016


toon, noin 36 % ns. välimuodon tuotantoon ja noin 42 % sääntelemättö-mään tuotantoon.

Määrälliset tavoitteet

Valtuustoaloitteen mukaan asuntojen kokonaistuotantomäärä tulisi nos-taa Helsingissä 5 500 asunnosta noin 7 000 asuntoon. Yleisellä tasolla suhtautuminen määrän nostoon on myönteinen, sillä Helsingissä on selvästi kysyntää asunnoille ja tarvetta asuntotuotannon lisäämiseen.

Tavoite tuotantomäärien nostamiseen ei ole kuitenkaan helposti saavu-tettavissa, vaikka yksittäisenä vuonna saatettaisiinkin päästä tavoittee-seen tai lähelle sitä. Tavoite on varsin haasteellinen, koska se edellyt-täisi kaupungilta muun muassa erittäin mittavia vuotuisia investointeja infraan, rakentamiskelpoiseksi saattamiseen sekä palveluihin.

Toisaalta tavoitteeseen pääsemistä vaikeuttaa toteutuskelpoisten tont-tien puute. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi myös uu-sien projektialueiden löytämistä, koska pelkästään nykyisillä projektia-lueilla ja täydennysrakentamalla tämä tuskin on mahdollista. Määrälli-sesti 7 000 asuntoa tarkoittaisi lähes Jätkäsaaren kokoista projektia-luetta vastaavan asuntotuotannon toteuttamista vuosittain. Tavoitteet edellyttävät käytännössä keskittymistä ammattimaiseen kerrostalotyyp-piseen tuotantoon.

Edelleen tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi merkittäviä muutoksia ja tehostamista nykyiseen rakentamisprosessiin. On epävarmaa, olisiko rakennusalalla ylipäänsä kapasiteettia toteuttaa vuosittain esitettyä määrää asuntoja, jolloin riskinä olisi tilanteesta seuraava urakkahinto-jen nousu. Riskinä on myös se, että määrälliset tavoitteet alkavat ohja-ta rakennustoimintaa liikaa laadullisten tavoitteiden kustannuksella.

Asuntotuotannon kokonaistuotantotavoitteen nostaminen 7 000 asun-toon tarkoittaa, että kaupungin maalle tulisi toteuttaa vuosittain noin 5 000 asuntoa. Nykyinen varauskanta riittäisi tämän tavoitteen mukai-seen asuntotuotantoon laskennallisesti noin neljäksi vuodeksi. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole riittävästi resursseja vastata esitetyn tavoit-teen mukaiseen tuotantomäärän merkittävään nostamiseen.

Ara-tuotannon lisääminen

Valmisteilla olevan AM-ohjelmaluonnoksen mukaan kaupungin asunto-tuotannosta edelleen yhteensä 60 % on säänneltyä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Säännellyn (yleensä omakustannusperusteisen) asuntotuotannon osuuden pitämistä korkealla tasolla voidaan pitää pe-rusteltuna ja kannatettavana. Riittävä kohtuuhintainen vuokra-asunto-tarjonta on välttämätöntä työvoiman liikkuvuuden turvaamiseksi. Näissä


To/1211.02.2016


tavoitteissa on kuitenkin jo nykyisinkin jääty jälkeen, koska yksityiselle ja valtion maalle ei ole toteutunut säänneltyä tuotantoa kuin marginaali-sesti.

Tavallisen ara-vuokra-asuntotuotannon osalta huomion arvoista on, et-tä ara-tuotannolle on jo nykyisellään vaikea löytää tontteja niihin liitty-vien rakennusteknisten ja kustannushaasteiden vuoksi. Lisäksi Helsin-gissä on runsaasti alueita, joilla ara-tuotannon merkittävä lisääminen ei ole segregaatiosyistä enää perusteltua. Tällaisia alueita ovat useat täy-dennysrakentamisalueet, mikä rajoittaa huomattavasti mahdollisuuksia osoittaa tontteja ara-vuokratuotantoon. Käytännössä siis lisääminen voisi merkitä sitä, että ara-hankkeita pitäisi keskittää merkittävästi pro-jektialueille, joka puolestaan voi johtaa näiden alueiden asuntokannan yksipuolistumiseen.

Sipilän hallitusohjelmassa on esitetty tulorajojen liittämistä ara-vuokra-asuntojen asukasvalintaan sekä toimeentulo- ja asumistukiasiakkaiden ja vaikeasti työllistyvien erityistä suosimista asukasvalinnassa. Kiinteis-tölautakunnan, kuten myös asuntolautakunnan näkemyksen mukaises-ti, tämä ei edistä tavoitetta vuokratalojen monipuolisesta asukasraken-teesta eikä sosiaalisesti tasapainoisista asuinalueista. Huono-osaisuu-den keskittyminen aiheuttaa vakavan segregaatiouhan ara-vuokrataloi-hin ja ara-vuokratalovaltaisille alueille. Edelleen tulorajajärjestelmä muodostaisi asukkaille todennäköisesti merkittävän kannustinloukun.

Mikäli hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset toteutuvat nyt julkisuudessa esitetyn kaltaisina, kiinteistölautakunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi selvittää kaupungin mahdollisuudet oman, valtion sääntelystä riippu-mattoman, järkiperäisemmän järjestelmän luomiseksi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon toteuttamiselle. Tämä tuotanto tulisi tällöin lu-kea ara-vuokra-asuntotuotannolle asetettuun hallinta- ja rahoitusmuoto-osuuteen kuuluvaksi.

Tiivistelmä

Kiinteistölautakunta suhtautuu yleisellä tasolla esitettyihin tavoitteisiin asuntojen kokonaistuotantomäärän sekä ara-vuokra-asuntotuotannon kohtuullisesta lisäämisestä myönteisesti. Nykyisessä tilanteessa tuo-tannon kasvulle ei kuitenkaan ole realistisia edellytyksiä.


Valtuustoaloite ja lausuntopyyntö

Sdp:n valtuustoryhmä on esittänyt, että Helsinki nostaisi omaa asunto-tuotantotavoitettaan 25 prosentilla vuodesta 2016 alkaen, jolloin Helsin-gin osuus nousisi noin 7 000 asuntoon vuodessa.


To/1211.02.2016


Lisäksi valtuustoryhmä esittää, että nostetun kokonaistavoitteen sisällä ARA-tuotannon osuus nostetaan 30 prosenttiin nykyisestä 20 prosen-tista kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi.

Edelleen valtuustoryhmä esittää, että edellisten tavoitteiden mahdollis-tamiseksi Helsinki pyrkii kaikin keinoin vaikuttamaan valtion asuntopoli-tiikkaan ja ARA-ehtoihin.

Kaupunginkanslia pyytää asiassa kiinteistölautakunnan lausuntoa 29.2.2016 mennessä.

Kopio valtuustoaloitteesta on liitteenä.





Liitteet

1 SDPn valtuustoryhmän ryhmäaloite Kvsto 21.10.2015 asia 92 Allekirjoitettu, SDPn valtuustoryhmän ryhmäaloite Kvsto 21.10.2015

asia 9

Muutoksenhaku


Otteet



To/1311.02.2016


§ 65Rakennusosakeyhtiö Hartelalle tehdyn vuokrauspäätöksen täyden-täminen sekä esitys kaupunginhallitukselle myynnistä (Pasila, Ilma-lanrinne, suunnitellut tontit 17056/7 ja 8)

HEL 2016-000247 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta 87/676 495, Televisiokatu 11-13

Esitys

A

Kiinteistölautakunta päätti täydentää 28.1.2016 § 37 tekemäänsä Hel-singin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila) suunniteltujen tonttien 17056/7 ja 8 vuokrausta koskevaa päätöstä siten, että päätöksen mu-kaiseen vuokrasopimukseen liitetään seuraavat ehdot:

1

Vuokralainen on velvollinen vuokra-alueen rakentamiskelpoiseksi saat-tamiseksi suorittamaan liitteenä nro 1 olevaan karttaan merkityllä alu-eella kadunrakentamistöitä ja niihin välittömästi liittyviä muita töitä ra-kennusviraston kanssa erikseen sovittavalla tavalla ja laajuudessa.

Vuokralainen on velvollinen esittämään mainittujen töiden suorittami-sesta tarjouksen rakennusviraston hyväksyttäväksi sekä sopimaan töi-den suorittamisesta ja niistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta ra-kennusviraston kanssa. Mikäli osapuolten välillä ei päästä kustannuk-sista sopimukseen, kustannukset määräytyvät ulkopuolisen asiantunti-jan laatimaan kustannuslaskelmaan perustuen ellei vuokralainen esitä muuta luotettavaa selvitystä todellisista kustannuksista.

Vuokralainen on velvollinen suorittamaan kaikki toimenpiteet mahdolli-simman kustannustehokkaasti ja rakennusviraston antamien ohjeiden mukaisesti sekä sopimaan yksityiskohdista rakennusviraston kanssa.

Vuokranantaja ei vastaa mistään vuokralaiselle tai kolmannelle mah-dollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli mainitut osapuolet eivät pääse asiassa sopimukseen ja vuokralaisen hanke tämän johdosta viivästyy.

Ensisijaisesti kustannusten jakamisesta sovitaan vuokralaisen ja raken-nusviraston kesken. Mikäli mainitut osapuolet eivät pääse asiassa sopi-mukseen, vuokralaisen ja vuokranantajan välillä sovitaan kustannusten korvaamisesta erikseen.

2


To/1311.02.2016


Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan 28.1.2016 § 37 tekemän päätöksen ehtoja.

(L1117-55)

B

Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kiinteistölautakun-ta oikeutetaan myymään Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan suunnitellut tontit 17056/7 (pinta-ala 1 449 m², rakennusoikeus 5 000 k-m²) ja 17056/8 (pinta-ala 1 579 m² ja rakennusoikeus 7 000 k-m²) tont-tien vuokralaiselle seuraavin ehdoin:

1

Toimistotonttien hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 26 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korja-tun yksikköhinnan mukaan.

2

Osto-optio on voimassa 31.12.2020 saakka.

3

Muutoin noudatetaan kaupungin vakiintuneita kiinteistökaupan ehtoja sekä kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja.

Samalla kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kau-punginhallitus kehottaa rakennusvirastoa sopimaan suunniteltujen tont-tien 17056/7 ja 8 tulevan vuokralaisen ja/tai kohteen rakennuttajana toi-mivan Rakennusosakeyhtiö Hartelan (y-tunnus 0196430-3) kanssa mainittujen tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisen edellyttämistä liitteenä nro 1 olevan kartan mukaisella alueella suoritettavista kadun-rakentamistöistä sekä niihin liittyvien kustannusten korvaamisesta.

Käsittely

Sami Haapanen: Muutan esitystäni seuraavasti:

Päätösehdotuksen A kohdan ehdon 1 viidennen kappaleen alkuun lisä-tään seuraava virke:

Ensisijaisesti kustannusten jakamisesta sovitaan vuokralaisen ja raken-nusviraston kesken.

Esittelijä


To/1311.02.2016


osastopäällikköSami Haapanen


hanneli.alho(a)hel.fiIlkka Aaltonen, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 36441

ilkka.aaltonen(a)hel.fi

Liitteet

1 Kartta katualueista2 Vuokrauspäätös 28.1.2016 § 373 Kopio asemakaavasta

Muutoksenhaku



Otteet

Ote Otteen liitteetVuokralainen kohta A Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takuntaLiite 1

Vuokralainen kohta B Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Kaupunginhallitus

Esitysehdotus

A

Kiinteistölautakunta päättää täydentää 28.1.2016 § 37 tekemäänsä Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila) suunniteltujen tonttien 17056/7 ja 8 vuokrausta koskevaa päätöstä siten, että päätöksen mu-kaiseen vuokrasopimukseen liitetään seuraavat ehdot:

1

Vuokralainen on velvollinen vuokra-alueen rakentamiskelpoiseksi saat-tamiseksi suorittamaan liitteenä nro 1 olevaan karttaan merkityllä alu-eella kadunrakentamistöitä ja niihin välittömästi liittyviä muita töitä ra-kennusviraston kanssa erikseen sovittavalla tavalla ja laajuudessa.

Vuokralainen on velvollinen esittämään mainittujen töiden suorittami-sesta tarjouksen rakennusviraston hyväksyttäväksi sekä sopimaan töi-


To/1311.02.2016


den suorittamisesta ja niistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta ra-kennusviraston kanssa. Mikäli osapuolten välillä ei päästä kustannuk-sista sopimukseen, kustannukset määräytyvät ulkopuolisen asiantunti-jan laatimaan kustannuslaskelmaan perustuen ellei vuokralainen esitä muuta luotettavaa selvitystä todellisista kustannuksista.

Vuokralainen on velvollinen suorittamaan kaikki toimenpiteet mahdolli-simman kustannustehokkaasti ja rakennusviraston antamien ohjeiden mukaisesti sekä sopimaan yksityiskohdista rakennusviraston kanssa.

Vuokranantaja ei vastaa mistään vuokralaiselle tai kolmannelle mah-dollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli mainitut osapuolet eivät pääse asiassa sopimukseen ja vuokralaisen hanke tämän johdosta viivästyy.

Mikäli mainitut osapuolet eivät pääse asiassa sopimukseen, vuokralai-sen ja vuokranantajan välillä sovitaan kustannusten korvaamisesta erikseen.

2

Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan 28.1.2016 § 37 tekemän päätöksen ehtoja.

(L1117-55)

B

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kiinteistölauta-kunta oikeutetaan myymään Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan suunnitellut tontit 17056/7 (pinta-ala 1 449 m², rakennusoikeus 5 000 k-m²) ja 17056/8 (pinta-ala 1 579 m² ja rakennusoikeus 7 000 k-m²) tont-tien vuokralaiselle seuraavin ehdoin:

1

Toimistotonttien hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 26 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korja-tun yksikköhinnan mukaan.

2

Osto-optio on voimassa 31.12.2020 saakka.

3

Muutoin noudatetaan kaupungin vakiintuneita kiinteistökaupan ehtoja sekä kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja.


To/1311.02.2016


Samalla kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kau-punginhallitus kehottaa rakennusvirastoa sopimaan suunniteltujen tont-tien 17056/7 ja 8 tulevan vuokralaisen ja/tai kohteen rakennuttajana toi-mivan Rakennusosakeyhtiö Hartelan (y-tunnus 0196430-3) kanssa mainittujen tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisen edellyttämistä liitteenä nro 1 olevan kartan mukaisella alueella suoritettavista kadun-rakentamistöistä sekä niihin liittyvien kustannusten korvaamisesta.

Tiivistelmä

Kiinteistölautakunta päätti 28.1.2016 vuokrata suunnitellut tontit 17056/7 ja 8 Rakennusosakeyhtiö Hartelalla 30 vuodeksi. Mainittuja tontteja ei ole katualueiden puuttumisen vuoksi saatu kaupungin toi-mesta rakentamiskelpoiseksi toimitilahankkeen toteuttamisen edellyttä-mässä aikataulussa ja hankeen toteutus uhkaa viivästyä. Kiinteistölau-takunnan vuokrauspäätöstä esitetään nyt muutettavaksi siten, että vuokralaisella olisi velvollisuus suorittaa tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisen edellyttämiä kadunrakentamistöitä vuokra-alueeseen ra-jautuvilla kaduilla, koska kaupungilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa nii-tä hankkeen edellyttämässä aikataulussa.

Samalla kaupunginhallitukselle esitetään, että tontit olisi mahdollista myydä vuokralaiselle yhteensä noin 5,95 miljoonan euron hintaan. Os-to-optio olisi voimassa 31.12.2020 saakka. Edelleen kaupunginhallituk-selle esitetään, että se kehottaisi rakennusvirastoa ryhtymään valmiste-lemaan sopimusta kadunrakentamistöistä Rakennusosakeyhtiö Harte-lan ja/tai tonttia hallinnoimaan Hartelan toimesta perustettavan kiinteis-töyhtiön kanssa.


Varauspäätös

Tontit on varattu Hartelalle kaupunginhallituksen päätöksellä 7.9.2015 § 841 ja kiinteistölautakunta on muuttanut varausehtoja 26.11.2015 § 567.

Vuokrauspäätös 28.1.2016

Kiinteistölautakunta päätti 28.1.2016 § 37 vuokrata suunnitellut tontit 17056/7 ja 8 Rakennusosakeyhtiö Hartelalle 30 vuodeksi toimitilara-kennusta varten.

Tonteille toteutettavaan toimitilarakennukseen sijoittuu päävuokralaise-na HSY.

Vuokrauspäätös on liitteenä nro 2.


To/1311.02.2016


Katualueella tehtävät työt

Vuokrasopimusta esitetään täydennettäväksi siten, että vuokralaiselle asetetaan velvollisuus suorittaa tonttien rakentamiskelpoiseksi saatta-miseksi rakennusviraston kanssa tarkemmin sovittavat kadunrakennus- ja niihin välittömästi liittyvät työt, koska rakennusvirasto ei pysty järjes-tämään töitä hankkeen vaatimassa aikataulussa. Töitä suoritetaan liit-teenä nro 1 olevan kartan rajaamalla alueella.

Vuokralaisen vastuulle kuuluvia yleisillä alueilla tehtäviä töitä olisivat muun muassa tarvittava louhinta, Ilmalanpolun tukimuurien rakentami-nen, johtojen maanrakennustyöt ja asentaminen. Rakennusvirasto toi-mittaa vuokralaiselle hyväksytyt katusuunnitelmat, joiden mukaisesti työt toteutetaan. Vuokralaisen vastuulle tulevien töiden alustava kus-tannusarvio on noin 2,4 milj. euroa (alv. 0 %). Töiden lopullinen sisältö, laajuus ja kustannukset selviävät rakennusviraston ja toteuttajan välillä käytävissä neuvotteluissa.

Vuokralaisen tulisi vuokrausehtojen mukaan esittää tarjous töiden hin-noista rakennusviraston hyväksyttäväksi sekä sopia kustannuksista ja töiden yksityiskohdista rakennusviraston kanssa. Rakennusvirasto val-voo ja ohjaa työn suorittamista, valvoo kustannusten muodostumista sekä korvaa hyväksytyn tarjouksen mukaiset kustannukset vuokralai-selle.

Perustelut menettelylle

Alkuperäisen aikataulun mukaisesti tontti olisi ollut rakentamiskelpoinen vasta vuonna 2017. Jotta rakennushanke on mahdollista käynnistää jo tänä keväänä, on välttämätöntä tehdä ympäröivien yleisten alueiden esirakennustöitä samanaikaisesti tontilla tehtävien töiden kanssa. Muun muassa työmaaliikenteen järjestäminen vuokratulle tontille ei olisi mahdollista ennen katualueiden rakentamista.

Kahden työmaan samanaikainen perustaminen alueelle ei ole mahdol-lista tai se on hyvin vaikeaa, koska alueella on suuria korkeuseroja, jot-ka rajoittavat logistisia ratkaisuja. Lisäksi elementtiasennusten putoa-missuojauksen turva-alueet estävät katualueiden samanaikaisen ra-kentamisen. Työ- ja raideliikenneturvallisuuden varmistamiseksi toimin-ta ahtaalla ja rakentamisen kannalta vaikealla alueella on parempi an-taa yhden toimijan vastuulle.

Alueen muun liikenteen toimivuus saadaan varmistettua, kun väliaikai-set liikennejärjestelyt ovat yhden toimijan suunnittelu- ja toteutusvas-tuulla. Järjestelyä voidaan perustella myös rakennettavan toimitilara-kennuksen pääkäyttäjän pikaisella tarpeella uusille toimitiloille. Raken-nuksen tulisi olla valmis vuoden 2017 loppuun mennessä, jotta HSY


To/1311.02.2016


pääsee muuttamaan uusiin toimitiloihinsa nykyisen vuokrasopimuksen-sa päätyttyä.

Edellä mainituista syistä johtuen hanke saadaan parhaiten toteutettua suunnitellussa aikataulussa, kun vuokralainen suorittaa edellä seloste-tut työt samanaikaisesti tonttien louhimisen kanssa. Menettely on to-dennäköisesti kaupungin kannalta kustannustehokasta, koska ainakin osa näistä töistä on luonteeltaan sellaisia, että niiden toteuttaminen jäl-kikäteen talonrakentamishankkeen jo alettua olisi todennäköisesti hyvin vaikeaa ja kallista. Hankkeen viivästyminen aiheuttaisi kaupungille maanvuokratulojen menetyksiä ja aiheuttaisi ylimääräisiä riskejä toimiti-lahankkeen toteutumiselle.

Tonttien myyntihinta

Esitetty myyntihinta määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustan-nusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa kerrosne-liömetrihintaa 26 euroa. Hintatasossa 2/2016 (ind. 19,06) alueen ker-rosneliömetrihinta on noin 496 euroa. Myyntihinta kokonaisuudessaan on nykyhintatasossa noin 5,95 miljoonaa euroa. Esitetty rakennusoi-keuden hinta vastaa käytössä olevan ulkopuolisen asiantuntija-arvion perusteella alueen käypää tasoa sekä käytössä olevia vertailutietoja.


Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.11.2011 Ilmalanrinteen asema-kaavan muutoksen nro 11561, joka on saanut lainvoiman 5.1.2012. Korttelialueen rakennuksiin saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toi-misto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuustiloja, mediakes-kus-, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja, kahvila- ja ravintolatilo-ja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja.

Toimitilarakennusten korttelialueen (KTY) 17056 tonttien 7 ja 8 raken-nusoikeus on yhteensä 12 000 k-m². Tontit on yhdistetty 22.1.2016 uu-deksi tontiksi 17056/10. Selvyyden vuoksi esityksessä käytetään kaa-vaan merkittyjä suunniteltuja tontteja.

Ote asemakaavakartasta on liitteessä nro 3.



hanneli.alho(a)hel.fiIlkka Aaltonen, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 36441

ilkka.aaltonen(a)hel.fi


To/1311.02.2016


Liitteet

1 Kartta katualueista2 Vuokrauspäätös 28.1.2016 § 373 Kopio asemakaavasta

Muutoksenhaku



Otteet

Ote Otteen liitteetVuokralainen kohta A Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölau-

takuntaLiite 1

Vuokralainen kohta B Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Kaupunginhallitus

Päätöshistoria



Ha/111.02.2016


§ 66Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavia vi-ranomaisten tekemiä päätöksiä:

Tilakeskus

TilaHap_3§ Kaisaniemen ala-asteen perusparannus, yleissuunnitel-mien hyväksyminen

TilaKp_3§ Koulujen teleteknisten erikoisjärjestelmien korjausten ja uu-dishankintojen tilaaminen

TilaYap_31 § eMedi Innovations Oy, liiketilan vuokraus osoitteessa Ky-tösuontie 26

TilaYap_32 § Ab Eira Oy, toimistotilan vuokraus osoitteesta Kasöörin-katu 3

TilaYap_33 § Fira Oy liiketilan vuokraaminen osoitteesta Länsisata-mankatu 23

TilaYap_34§ Autopaikan numero 3 vuokraus osoitteesta Kaustisenpol-ku 6

TilaYap_35 § Helsinki Region Marketing Oy, vuokran alentaminen määräajalta

TilaYap_36 § Kårböle Gille rf, vuokrahyvityksen myöntäminen osoit-teessa Sorolantie 4

TilaYap_37 § Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat, muutos pinta-alaan os. Sörnäistenkatu 1

TilaYap_38 § Vuokrasopimuksen siirto osoitteessa Lapinlahdentie 2, Lapinlahden sairaala

TilaYap_39 § Liiketilan vuokraus osoitteesta Mäkelänkatu 45

Tonttiosasto

ToAttp_40 § Asuntotontin (pientalo) vuokraaminen rakennusluvan ha-kemista varten (Mellunkylä, Kontula, tontti 47288/4, Ranckenintie 17)


Ha/111.02.2016


ToAttp_41 § Asuntotontin (pientalo) vuokraaminen rakennusluvan ha-kemista varten (Mellunkylä, Mellunmäki, tontti 47251/4, Rukatunturin-rinne 17, Siltapolku)

ToAttp_43 § Asuntotontin (pientalo) vuokraaminen rakennusluvan ha-kemista varten (Oulunkylä, Patola, tontti 28303/29, Hirsipadontie 16)

ToAttp_44 § Asuntotontin (pientalo) vuokraaminen rakennusluvan ha-kemista varten (Mellunkylä, Mellunmäki, tontti 47249/6, Rukanlaki 5)

ToAttp_45 § Asuntotontin (pientalo) vuokraaminen rakennusluvan ha-kemista varten (Mellunkylä, Kontula, tontti 47297/10, Haikolankatu 10_Kontokinkatu 6)

ToAttp_49 § Asuntotontin (pientalo) vuokraaminen rakennusluvan ha-kemista varten (Malmi, Pihlajamäki, tontti 38259/7, Ketokivenkaari 26

ToAttp_50 § Asuntotontin (pientalo) vuokraaminen rakennusluvan ha-kemista varten (Tapaninkylä, Tapanila, tontti 39234/25, Kanervavinkkeli 8)

ToAttp_51 § Asuntotontin (pientalo) vuokraaminen rakennusluvan ha-kemista varten (Mellunkylä, Vesala, tontti 4704/28, Kilpolantie 8, Kilpo-lanreuna, Kotikonnuntie 1c)

ToAttp_52 § Asuntotontin (pientalo) vuokraaminen rakennusluvan ha-kemista varten (Mellunkylä, Kontula, tontti 47289/10, Virtarannankatu 6)

ToAttp_53 § Asuntotontin (pientalo) vuokraaminen rakennusluvan ha-kemista varten (Mellunkylä, Kontula, tontti 47288/3, Ranckenintie 19)

ToOp_13 § Tontinosan lunastustoimituksen ja ennakkohaltuunottolu-van hakeminen maanmittauslaitokselta (Tapa-ninkylä, 91-429-6-497)

ToYttp_24 § Alueen vuokraaminen Delete Oy:lle Kyläsaaresta kierrä-tyspisteen perustamista varten

ToYttp_25 § Olympiastadionin peruskorjausta varten tarvittavan lisäpi-ha-alueen vuokraaminen tilakeskukselle

ToYttp_26 § J.W. Helenius Oy:n varastoalueen vuokrauksen merkitse-minen irtisanotuksi

ToYttp_27 § Alueen vuokraaminen Pasilasta Sweco Finland Oy:lle tila-päistä pysäköintiä varten

ToYttp_28 § Alueen vuokraaminen Kalasatamasta SRV Oy:lle tilapäis-tä vieraspysäköintiä varten


Ha/111.02.2016


ToYttp_29 § Rasitesopimuksen hyväksyminen

ToYttp_30 § Alueen vuokraaminen rakennusluvan hakemista sekä ra-kennustöiden aloittamista varten Helen Sähkö-verkko Oy:lle (Viikki, 91-36-9903-26)

ToYttp_31 § Rasitesopimuksen hyväksyminen

ToYttp_32 § Lavakuljetus J.W. Helenius Oy:n ja Suomen Asbestitek-niikka Oy:n varastointialueen vuokrauksen merkitseminen irtisanotuksi

ToYttp_33 § Vuokra-alueen muuttaminen Tattarisuolla (Autotallintie 12)

ToYttp_34 § Kiinteistö Oy Helsingin Kyläsaarenkuja 2:n vuokrauksen merkitseminen irtisanotuksi

ToYttp_35 § Muutos Sorters Finland Oy:n vuokraukseen Verkkosaa-renkujalla

Lisäksi kiinteistölautakunta päätti merkitä tiedoksi, että lautakunnan pu-heenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei ole ottanut viikoilla 1, 3 ja 5 liit-teessä olevia viranomaisten tekemiä päätöksiä kiinteistölautakunnan käsiteltäviksi.

http://www.hel.fi/www/kv/fi/paatoksenteko/Viranhaltijapaatokset/

EsittelijäosastopäällikköPirkko Vainio

Liitteet

1 Kiinteistövirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen (vko 1, 3, 5)

Muutoksenhaku


Päätösehdotus


EsittelijäosastopäällikköPirkko Vainio

Liitteet

1 Kiinteistövirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen (vko 1, 3, 5)

Muutoksenhaku

http://www.hel.fi/www/kv/fi/paatoksenteko/Viranhaltijapaatokset/


Ha/111.02.2016




Vp/611.02.2016


§ 67Pyydetyt kaavalausunnot

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti lausunnon antajasta seuraavien asemakaa-va- ja yleiskaavalausuntojen osalta:

1Ksv:n lausuntopyyntö: Kaarelan (33.ko) asemakaavan muutos nro 12381, Kannelmäen ostoskeskuksen alueHEL 2015-000166Kiinteistövirasto/Päättäjä31.3.2016/Määräaika/To

2Kh:n lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnistaHEL 2016-000403Kiinteistövirasto/Päättäjä25.2.2016/Määräaika/To

Asemakaavakartat ovat nähtävillä luottamushenkilöportaalissa kohdassa aineistot.

Lautakunnan jäsenet

https://hepa.hel.fi/

ja kiinteistöviraston henkilöstö

http://lhp/Klk


LisätiedotSami Haapanen, osastopäällikkö, puhelin: 310 36437


Muutoksenhaku


Päätösehdotus


https://hepa.hel.fi/

http://lhp/Klk


Vp/611.02.2016



LisätiedotSami Haapanen, osastopäällikkö, puhelin: 310 36437


Muutoksenhaku



Vp/711.02.2016


§ 68Viraston tiedotuksia

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti merkitä tiedoksi.


Muutoksenhaku


Päätösehdotus

Kiinteistölautakunta päättää merkitä tiedoksi.


Muutoksenhaku



Vp/811.02.2016


§ 69Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erik-seen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.


Muutoksenhaku


Päätösehdotus



Muutoksenhaku



11.02.2016


MUUTOKSENHAKUOHJEET

1MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 42, 43, 45, 46, 48, 49, 51, 53 (Päätöskohta B), 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 63, 64, 65 (Päätöskohta B), 66, 67, 68 ja 69 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

2OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 44, 47, 50, 52, 53 (Päätöskohta A), 62 ja 65 (Päätöskoh-ta A) §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi-saannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymis-tä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näy-tetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu ylei-sesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaati-musajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.


11.02.2016


Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:[email protected]: PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKIFaksinumero: (09) 655 783Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11-13Puhelinnumero: (09) 310 13700 (Yleishallinto)

(09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi)

(09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi)

(09) 310 13703 (Sivistystoimi)

(09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyt-tää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu miten päätöstä halutaan oikaistavaksi millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi oikaisuvaatimuksen tekijä millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään

vaatimuksen oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.


11.02.2016


Kiinteistölautakunta

Juha Hakolapuheenjohtaja

Laura Mäkituomaspöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Sole Molander Kirsi Pihlaja

Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaa-mossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 19.02.2016.

helsingin kaupunki pöytäkirja 3/2016 kiinteistölautakunta ·

Documents