helsingin yliopisto - katsaus vuoteen 2014 · tiedottaja tiina palomäki (viestintä ja...

HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN

2014

77KESKIMÄÄRÄINEN RANKING-SIJOITUS

HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 2

SAATTEEKSI

Katsaus vuoteen 2014 on yliopiston vuosiraportti, joka on tarkoitettu sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Sen tehtävänä on viestiä yliopiston toiminnan tuloksista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2014 katsaus keskittyy strategian ja tavoiteohjelman tavoitteiden toteutumisesta raportointiin.

Vuosikatsaus pohjautuu vuosiraportointiin, BDO Audiatorin tiedekunnista ja erillisistä laitoksista kerää-mään aineistoon strategian toteutumisesta sekä tieto-järjestelmistä koottuun indikaattoritietoon.

Katsauksen laadinnasta on vastannut vuosirapor-tointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii laatupääl-likkö Aimo Virtanen (Suunnittelu ja laadunvarmistus) ja jäseninä hallintopäällikkö Kaisa Ala (Tila- ja kiinteis-tökeskus), projektisuunnittelija Sanni Holm (Opetuksen toimiala), kehittämispäällikkö Kari Huittinen (Yleishallinto), pääsuunnittelija Markku Javanainen

(Suunnittelu ja laadunvarmistus), alumnikoordinaat-tori Tuomo Kauha (Viestintä ja yhteiskuntasuhteet), tiedottaja Tiina Palomäki (Viestintä ja yhteiskunta-suhteet), suunnittelija Antti Moilanen (Suunnittelu ja laadunvarmistus), suunnittelija Annamari Puhakka (Suunnittelu ja laadunvarmistus), tiedottaja Kati Salmivaara (Kvestuuri), tutkimushallinnon päällikkö Sipo Vanhanen (Tutkimuksen toimiala) ja henkilöstö-asiantuntija Jussi Vasanen (Henkilöstö- ja lakiasiat).

Vuosikatsauksen lisäksi Helsingin yliopisto julkaisee toiminnastaan virallisen tilinpäätöksen sekä Helsingin yliopiston rahastojen tilinpäätöksen. Tiedekunnat ja lai-tokset julkaisevat omia vuosikertomuksia. Näihin voi tutustua osoitteessa www.helsinki.fi.

Rehtorin kansliassa 25.3.2015Vuosiraportointiryhmä


SISÄLLYS

MAAILMAN PARHAAKSI ------------------------------------------------------------------------------------------ 5

STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ---------------------------------------------6

KUULUU MAAILMAN 50 PARHAAN YLIOPISTON JOUKKOON -----------------------6

RANKINGIT ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------6 LAADUNHALLINTA JA LAATUJÄRJESTELMÄN AUDITOINTI ---------------------------------------------------------- 7 Laboratorioiden laatuhanke ------------------------------------------------------------------------------------------ 7 KANSAINVÄLISEN TASON TUTKIMUS- JA OPETUSINFRASTRUKTUURI --------------------------------------------- 7 HUIPPUTUTKIMUKSEN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN ------------------------------------------------------------- 7 Tutkimuksen painoalat ------------------------------------------------------------------------------------------------ 7 Panostukset strategisiin alueisiin -------------------------------------------------------------------------------------8 Täydentävä tutkimusrahoitus ----------------------------------------------------------------------------------------8 Keskeiset julkaisutulokset --------------------------------------------------------------------------------------------8 Tutkimusjulkaisujen kansainvälisen vaikuttavuuden arviointi ------------------------------------------------------9 KANSAINVÄLISYYS JA MONIKIELISYYS NÄKYVÄKSI JA KUULUVAKSI -------------------------------------------- 10 Kansainvälinen henkilöstö ------------------------------------------------------------------------------------------- 10 Kansainväliset opiskelijat ---------------------------------------------------------------------------------------------12 Kaksikielisyyden vahvistaminen matkalla toimivaan monikielisyyteen -------------------------------------------13 Kansainväliseen vaihtoon kannustaminen ------------------------------------------------------------------------- 14 AKTIIVINEN REKRYTOINTI – PARHAAT OPISKELIJAT JA TYÖNTEKIJÄT -------------------------------------------- 14 Uni på väg -------------------------------------------------------------------------------------------------------------15 TOHTORIKOULUTUKSEN UUSI ORGANISAATIO ----------------------------------------------------------------------- 15 TUTKINTOJEN JA OPETUKSEN LAATU SEKÄ SITOUTUNEET OPISKELIJAT ---------------------------------------- 16 Kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinto-ohjelmien uudistaminen ---------------------------------------------17 Opetusfilosofia ja eettiset periaatteet -------------------------------------------------------------------------------18 Parantaa opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa 55 opintopistettä ----------------------------------------------18 Digitaalinen opetus- ja oppimisympäristö --------------------------------------------------------------------------18 Kandipalaute vakiinnutti paikkansa yliopiston palautteen keruuvälineenä ---------------------------------------19

KANTAA VASTUUNSA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA -------------------19

TUTKIMUSTULOKSET JA OSAAMINEN YHTEISKUNNAN KÄYTTÖÖN ------------------------------------------------19 Tulosten hyödyntämisen tehostaminen --------------------------------------------------------------------------- 20


Osaamisen siirrolle uudet toimintamallit --------------------------------------------------------------------------- 20 Helsingin yliopisto näkyväksi kansainväliseksi vaikuttajaksi ------------------------------------------------------ 20 OSALLISTAVA TOIMIJA – VUOROVAIKUTUKSELLA RATKAISUIHIN --------------------------------------------------21 Monitieteisten kohtaamisten edistäminen --------------------------------------------------------------------------21 Opiskelijoiden valmentaminen työelämään -------------------------------------------------------------------------21 TÄRKEÄT YHTEISTYÖTAHOT YLIOPISTON VAIKUTUSPIIRIIN ----------------------------------------------------------21 Tunnistaa kansainväliset strategiset kumppaninsa -----------------------------------------------------------------21 Tulokselliset kumppanuudet ---------------------------------------------------------------------------------------- 22 Aktiiviset alumnit ----------------------------------------------------------------------------------------------------- 22

ON INNOSTAVA JA HYVINVOIVA YHTEISÖ --------------------------------------------------------- 22

VUOROVAIKUTTEINEN JA YHTEISÖLLISYYTTÄ TUKEVA JOHTAMINEN -------------------------------------------- 22 Uudistunut opintoasiainneuvosto ----------------------------------------------------------------------------------- 22 Kannustava johtaminen ja vuorovaikutuksen käytännöt ---------------------------------------------------------- 23 Työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvointi -------------------------------------------------------------------------------- 23 TOIMIVAT RAKENTEET JA SELKEÄT TOIMINTATAVAT ----------------------------------------------------------------- 23 Tiedontuotanto ------------------------------------------------------------------------------------------------------- 23 Tiedekunta- ja erillislaitosrakenteen kehittäminen ---------------------------------------------------------------- 23 HUOLELLINEN HENKILÖSTÖSUUNNITTELU ---------------------------------------------------------------------------- 24

RAKENTAA TALOUTENSA KESTÄVÄLLE POHJALLE ---------------------------------------- 25

JULKAISUTOIMINTA ------------------------------------------------------------------------------------------------ 29

JULKAISUT OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISULUOKISSA JA SEURANTAKOHTEISSA ----------- 29 Julkaisutulos yksiköittäin OKM:n seurantakohteissa -------------------------------------------------------------- 30 YHTEISJULKAISEMINEN -------------------------------------------------------------------------------------------------- 30 JULKAISUFOORUMILUOKITUKSET ---------------------------------------------------------------------------------------31 PÄÄTIETEENALOJEN KÄRKILEHDET ------------------------------------------------------------------------------------ 32 JULKAISUJEN KIELET ----------------------------------------------------------------------------------------------------- 34 OPEN ACCESS -JULKAISEMINEN ---------------------------------------------------------------------------------------- 35

HENKILÖSTÖKATSAUS ------------------------------------------------------------------------------------------- 36

HENKILÖSTÖRAKENTEEN KEHITYS ------------------------------------------------------------------------------------- 36 MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ ----------------------------------------------------------------------------------------- 37 KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN ------------------------------------------------------------------------------------------ 38 TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN ------------------------------------------------------------------------------------- 38 SAIRAUSPOISSAOLOT, TYÖTAPATURMAT JA TYÖTERVEYSHUOLTO ----------------------------------------------- 38 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN----------------------------------------------------------------------------------------------- 39 PALKKAKEHITYS JA TASA-ARVO --------------------------------------------------------------------------------------- 40

TILAT ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 42

TOIMITILOJEN OMISTUSSUHTEET --------------------------------------------------------------------------------------- 42 TILAT JA TILANKÄYTTÖ -------------------------------------------------------------------------------------------------- 42 HUONEISTOALA KAMPUKSITTAIN 2014 -------------------------------------------------------------------------------- 44 TILAKUSTANNUKSET ----------------------------------------------------------------------------------------------------- 45 RAKENTAMINEN, PERUSKORJAUS JA VARUSTAMINEN -------------------------------------------------------------- 46


MAAILMAN PARHAAKSI

”Rakennamme parempaa maailmaa ottamalla entistä merkittävämmän roolin globaalien ongelmien ratkai-semisessa. Monitieteinen opetuksemme ja tutkimuk-semme tuottavat uutta osaamista koko yhteiskunnan hyödyksi. Tuore ajattelu ja luova vuorovaikutus autta-vat meitä tavoitteessamme nousta maailman 50:n par-haan yliopiston joukkoon.” (Helsingin yliopiston stra-tegia 2013–2016)

Yliopiston keskeinen arvo on pyrkimys totuu-teen. Totuuden ja uuden tiedon etsintä on tutkimuk-sen ja opetuksen lähtökohta. Tieto on arvo sinänsä. Kriittisyys on tutkimusta harjoittavan, opettavan ja opiskelevan yliopistolaisen perusasenne ja perustana on vapaus, eli yliopiston autonomia.

Muut arvot ovat luovuus, autonomia, sivistys ja hyvinvointi.

2010 2011 2012 2013 2014Shanghai (ARWU) 72 74 73 76 73QS 75 89 78 69 67Times Higher E. (THE) 102 91 109 100 103Taiwan 47 66 56 64 68Keskiarvo 74,0 80,0 79,0 77,3 77,8

7274

73

76

73

75

89

78

69

67

102

91

109

100

103

47

66

56

64

68

74,0

80,0 79,077,3 77,8

40

50

60

70

80

90

100

110

120

Sijoitu

s

Shanghai

Taiwan

QS

Times Higher E.

Keskiarvo


KUULUU MAAILMAN 50 PARHAAN YLIOPISTON JOUKKOON

RANKINGITYleiskuva Helsingin yliopiston sijoituksesta maailman noin 17 000 yliopiston joukossa muodostuu eri menetel-miä ja arviointikriteerejä käyttävien rankingien avulla.

STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Yliopiston asema maailman sadan parhaan tutkimus-yliopiston joukossa on vakaa. Tutkimustoiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden bibliometriseen analyy-siin perustuvissa listauksissa yliopiston sijoitukset – vuonna 2014 Taiwan 68. ja Shanghai 73. – osoittavat, että yliopiston tutkimus on korkeaa kansainvälistä tasoa. QS- ja Times-listauksissa käytetään julkaisu-analyysien lisäksi subjektiivisia, tutkijoille ja asiantunti-

Helsingin yliopiston sijoitukset kansainvälisissä rankingeissa 2010–2014


joille tehtäviä mainekyselyjä. Näissäkin yliopiston sijoi-tukset ovat hyviä – QS 67. ja Times 103.

Kaikkien neljän rankingin vuosikeskiarvo on paran-tunut kahtena viime vuonna. Vuonna 2014 keski-arvo oli 77. Maailman ei-englanninkielisten yliopisto-jen joukossa Helsingin yliopiston sijoitus oli 22. Koko Euroopassa sijoitus oli 25.

Pohjoismaisista yliopistoista Helsingin yliopisto sijoittui vuonna 2014 Shanghain listalla sijalle 5, QS:ssa sijalle 3, Timesissa sijalle 4 ja Taiwanin listalla sijalle 4.

Tarkasteltaessa rankingeja tarkemmin voidaan todeta useiden tieteenalojen yltävän maailmanlaajui-sessa vertailussa selkeästi viidenkymmenen parhaan joukkoon.

Puutteistaan huolimatta rankingit tulevat kansain-välisesti yhä tärkeämmiksi ja niitä käytetään nykyisin moniin sellaisiin asioihin, joihin niitä ei alun perin ole tarkoitettu. Yhteistyökumppaniksi valituksi tuleminen, eri maiden apurahaohjelmiin mukaan pääseminen ja tutkintojen suora tunnustaminen ovat esimerkkejä hyö-dyistä, joita yliopiston nykyiset hyvät sijoitukset sille antavat.

LAADUNHALLINTA JA LAATUJÄRJESTELMÄN AUDITOINTI Yliopiston laatujärjestelmää terävöitettiin samalla, kun valmistautuminen kansainväliseen auditointiin eteni. Laatujärjestelmän kuvauksessa ja arvioinnissa keskei-nen dokumentti on itsearviointiraportti, joka laadittiin suomeksi ja englanniksi.

Yliopiston, tiedekuntien, laitosten ja erillisten lai-tosten toimintakäsikirjat toteutettiin osana yliopiston intranetiä Flammaa.

Auditointiryhmän vierailu oli lokakuussa, jolloin ryhmä haastatteli lähes 200 yliopistolaista. Koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) Korkeakoulujen arvioin-tijaos päätti 27.2.2015, että Helsingin yliopisto läpäi-see auditoinnin. Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Auditointiraportti julkistettiin maaliskuussa 2015. Raportti sisältää runsaasti käyttökelpoista palautetta, niin vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä kuin kehittämis-kohteitakin.

LABORATORIOIDEN LAATUHANKE Yliopistossa aloitettiin laboratorioiden laadunhallin-nan ja turvallisuuden kehittämishanke, jonka tavoit-teena on kartoittaa, miten laboratorioiden toiminta ja niiden laadunhallinta on kuvattu. Tavoitteena on laatia keskeisille toiminnoille yhteiset ohjeet. Samassa yhtey-dessä käydään läpi laboratorioiden viranomaisluvat ja toiminnan vastaavuus lupavaatimuksiin. Hankkeen on määrä päättyä kesällä 2015.

KANSAINVÄLISEN TASON TUTKIMUS- JA OPETUSINFRASTRUKTUURI Yliopiston infrastruktuurien kehittämistä jatkettiin tut-kimusinfrastruktuuriohjelman mukaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Akatemian organisoima uusi kansallisten tutkimus-infrastruktuurien tiekartta valmistui. Tiekartalle vali-tuista 35 hankkeesta 21 on Helsingin yliopiston koordi-noimia tai sellaisia, jossa se on kumppanina.

Tutkimustietojärjestelmä TUHATin osaksi luotiin portaali, jonka avulla voi hakea yliopiston tutkimusinf-rastruktuurit.

Yliopisto menestyi hyvin Suomen Akatemian FIRI 2014 -tutkimusinfrastruktuurihaussa. Yliopisto on mukana yhdeksässä hankkeessa, joiden yhteinen rahoi-tus on 8 miljoonaa yhteensä 15 miljoonasta eurosta. HY:n osuus on 4 miljoonaa euroa.

Syyskuussa järjestettiin ensimmäinen Helsingin yliopiston kansainvälisten ESFRI -tutkimusinfra-struktuurin (European Strategy Forum of Research Infrastructures) seminaari.

Vuoden aikana laadittiin tutkimusdatapolitiikka, joka sisältää tutkimusdatan keräämistä, tallentamista, käyttöä ja hallintaa koskevat periaatteet. Tutkimusdatan hallintaan liittyviä prosesseja ja palveluita kehitetään yhdessä Helsingin yliopiston kirjaston, tietotekniikka-keskuksen ja keskushallinnon kanssa.

HUIPPUTUTKIMUKSEN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINENTUTKIMUKSEN PAINOALAT Tutkimuksen painoalojen uudistamistyö alkoi syksyllä. Harvemmilla ja fokusoidummilla painoaloilla tulee ole-maan entistä tärkeämpi rooli toiminnan ohjauksessa ja resurssien jakamisessa. Hallitus päättää yliopiston uudet painoalat keväällä 2015.

200YLIOPISTOLAISTA VASTASIAUDITOIJIEN KYSYMYKSIIN

Rahoituslähde 2014 2013 Muutos-%€ €

Suomen Akatemia 103 513 000 95 276 000 9Tekes 12 625 000 12 817 000 -1Ministeriöt 11 462 000 11 100 000 3Kunnat ja kuntaliitot, muu julkinen 3 716 000 3 692 000 1Kotimaiset rahastot ja säätiöt (ml. HYR ja kotitaloudet) 20 244 000 19 089 000 6Kotimaiset yritykset 4 268 000 5 197 000 -18EU-puiteohjelma 18 450 000 16 665 000 11EU-rakennerahastot 1 668 000 2 219 000 -25Muu EU-rahoitus 282 000 820 000 -66EU-maat, muu rahoitus 975 000 1 083 000 -10Ulkomaiset rahastot ja säätiöt 2 999 000 3 543 000 -15Ulkomainen yritysrahoitus 931 000 531 000 75Muut ulkomaat, muu rahoitus 2 979 000 2 822 000 6Yhteensä 184 112 000 174 855 000 5


PANOSTUKSET STRATEGISIIN ALUEISIIN Suomen Akatemian 29 huippuyksiköstä Helsingin yli-opistossa koordinoidaan 15:tä yksikköä, lisäksi yliopisto on mukana viidessä muualla koordinoitavassa huip-puyksikössä. Vuonna 2012 aloittaneet huippuyksiköt neuvottelivat syksyllä 2014 Suomen Akatemian kanssa toisesta 3-vuotiskaudestaan. Akatemian rahoituksen ja yliopiston omarahoitusosuuden lisäksi laitokset ja tie-dekunnat tukevat huippuyksikköjään yhteensä neljällä miljoonalla eurolla. Rehtorin strateginen tuki tulee ole-maan kokonaisuudessaan 5,1 miljoonaa kolmeksi vuo-deksi, mikä merkitsee miljoonan euron lisäystä ensim-mäiseen kolmivuotiskauteen verrattuna.

Kaikilla yliopiston kampuksilla järjestettiin työpa-joja ERC Starting Grant -hakijoille yliopiston menes-tyksen parantamiseksi kansainvälisen kilpaillun tut-kimusrahoituksen hauissa. Työpajoissa hakijat saivat tukea hakemusprosessiin kokeneemmilta tutkijoilta, toisiltaan ja tutkimusrahoituksen asiantuntijoilta. Marie Sklodowska-Curie -hakuneuvontaan panostet-tiin resursseja lisäämällä.

TÄYDENTÄVÄ TUTKIMUSRAHOITUSTäydentävän tutkimusrahoituksen tuotot olivat noin 184 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2013 oli 5 pro-senttia. Suurista rahoittajista eniten kasvoi EU:n pui-teohjelmarahoitus, 11 prosenttia. Suomen Akatemian rahoitus kasvoi 9 prosenttia ja Tekes-rahoitus pieneni yhden prosentin.

Viimeiset Euroopan unionin tutkimuksen 7. puiteohjelman hakutulokset saatiin vuonna 2014. Seitsenvuotisessa ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 233 Helsingin yliopiston hanketta ja siitä saadut tuotot oli-vat yhteensä lähes 125 miljoonaa euroa.

Yliopiston tutkijat osallistuivat aktiivisesti Euroopan unionin uuden tutkimuksen ja innovaatioiden tutki-musohjelman Horisontti 2020 -hakuihin. Hakemuksia lähetettiin 266, joista 30 hankkeelle on tähän mennessä myönnetty rahoitusta. Euroopan kiristyneestä talous-tilanteesta ja puiteohjelmarahoituksen vähenemisestä johtuen Horisontti 2020 -ohjelman keskimääräiset onnistumisprosentit tulevat olemaan ainakin kahtena tulevana vuonna ennätyksellisen alhaisia.

Tekes myönsi niin sanotun ison strategisen ava-uksen ympäristötieteiden laitoksen hankkeelle ADELE, autoimmune defence and living environment. Tekes nimitti Helsingin yliopistoon yhden FiDiPro-prosessorin (Peter Dendooven, matemaattis-luonnon-tieteellinen tiedekunta) ja Suomen Akatemia kaksi (Lorenza Mondada, humanistinen tiedekunta ja Hans Micklitz, oikeustieteellinen tiedekunta).

Helsingin yliopiston menestyksestä Tekesin rahoi-tushauissa sekä Tekes-palveluista tehtiin analyysi vuo-silta 2012–2014. Sen perusteella lähes puolet hylkää-vistä rahoituspäätöksistä johtuu tavalla tai toisella puutteellisesta tutkimuksen hyödyntämisosiosta. Myös Horisontti 2020 -koordinaatiohakemuksissa on havaittu sama ongelma.

KESKEISET JULKAISUTULOKSETHelsingin yliopiston tutkijat julkaisivat 10 3891 julkai-sua vuonna 2014 (tilanne 5.3.2015). Julkaisumäärä on lähes vastaava kuin edellisen vuoden maaliskuussa, jol-loin julkaisuja oli 10 381.

Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot 2013–2014


Julkaisutiedot täydentyvät kuitenkin takautuvasti. Esimerkiksi vuoden 2013 lopullinen julkaisumäärä täy-dentyi 2014 aikana lähes 1 200 julkaisulla. Tämä mer-kitsee sitä, että lopullinen julkaisutulos 2013 on lähes 11 600 julkaisua, joka vastaa viime vuosien keskiarvoa.

Strategian toteutumista seurataan julkaisujen osalta kahdella indikaattorilla: kansainvälisten vertaisarvioi-tujen artikkeleiden ja monografioiden2 sekä kansainvä-listen yhteisjulkaisujen3 määrällä. Kansainvälisten ver-taisarvioitujen julkaisujen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2014 kansainvälisiä julkaisuja oli 5 854, ja näin ollen määrä ylittää jo nyt vuodelle 2016 asetetun tavoitteen (5 200 kv. julkaisua).

Myös kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2014 kansainvälisiä yhteis-julkaisuja oli 2 884. Vuodelle 2016 asetettu tavoite, 2 600 kansainvälistä yhteisjulkaisua, ylitettiin ensim-mäistä kertaa vuonna 2014. Määrä on enemmän kuin vuonna 2013, jolloin yhteisjulkaisuja oli 2 421. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrän kasvu selit-tyy osin lähtöaineistojen kattavuuden parantumisella. Yhä useammasta julkaisutietueesta löytyy TUHAT-tutkimustietojärjestelmästä ulkopuolisten tekijöiden maa- ja organisaatiotiedot.

Julkaisutoimintaa seurataan yliopistotasolla myös muilla indikaattoreilla, kuten julkaisufoorumin tasolle 3 sijoittuvien julkaisujen määrällä ja opetus- ja kulttuu-riministeriön rahoitusmallin seurantakohteilla. Vuonna 2014 julkaisufoorumin tasolle kolme sijoittui 1 253 jul-kaisua, mikä vastaa vuodelle 2016 asetettua tavoitetta (1 250 julkaisua).

Vuonna 2015 OKM:n rahoitusmallin seurantakoh-teet ja laskentaperusteet muuttuivat julkaisujen osalta siten, että kahdesta kiintiöstä (kansainväliset referee julkaisut 9 % ja muut tieteelliset julkaisut 4 %) siirryt-tiin yhteen 13 % kiintiöön, jossa julkaisut saavat ns. jul-kaisupisteitä julkaisutyypin ja julkaisufoorumin taso-luokan mukaan4.

Julkaisutuloksia käsitellään yksityiskohtaisesti luvussa julkaisutoiminta, josta löytyvät vuoden 2014 tuloksen ohella aikasarjat 2011–2013 keskeisissä seu-rantakohteissa. Lukuun sisältyvät myös tiedekuntien, erillisten laitosten ja muiden yksiköiden eritellyt jul-kaisutiedot.

TUTKIMUSJULKAISUJEN KANSAINVÄLISEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIHelsingin yliopiston kirjasto tuotti yhteistyössä Leidenin yliopistossa toimivan tieteen- ja teknologian-tutkimuksen yksikön (CWTS) kanssa bibliometrisen raportin5 HY:n tutkimuksen vaikuttavuudesta 2005–2012/2013. Se on toistaiseksi laajin Helsingin yliopis-ton tuottama selvitys oman tutkimuksensa kansainvä-lisestä vaikuttavuudesta6.

Raportin7 mukaan Helsingin yliopiston tutkimuk-sen vaikuttavuus on keskitasoa korkeampi. Helsingin yliopiston vahvimmat alat ovat biotieteet, luonnontie-teet ja lääketiede. Tutkimustulosten luotettavuuden arvioinnin kannalta keskeinen sisäinen kattavuus – eli kuinka suuri osuus julkaisujen lähdeviittauksista viittaa aineistoon, joka sisältyy käytettyyn tietokan-taan (Web of Science) – oli myös vahvinta näillä aloilla. Ihmistieteiden osalta sisäinen kattavuus vaihteli hei-kosta (humanistiset tieteet) keskitasoon (valtiotieteet). Näiden alojen arviointi raportin pohjalta on siksi haas-teellista. Tieteenalojen välillä esiintyy myös merkittäviä julkaisukulttuureista aiheutuvia eroja.

Kansainvälinen yhteistyö lisää selvästi tutkimuk-sen vaikuttavuutta8. Tulos on samansuuntainen kuin tuoreessa Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -rapor-tissa9. Kotimaisen yhteistyön ei havaittu lisäävän mer-kittävästi julkaisun vaikuttavuutta. Lisäksi raportissa nostetaan esiin Helsingin yliopiston julkaisujen korkea vaikuttavuus monitieteisissä lehdissä. Merkittävänä syynä tähän on lisääntynyt julkaiseminen arvostetussa PLoS One Open Access -lehdessä.

1 Sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokat A-E.2 Sisältää julkaisutyypit A1-A4 ja C1-C2.3 Sisältää julkaisuluokat A ja C.4 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoi-

tuksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriminis-teriön asetuksen muuttamisesta, http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140526

5 CWTS Bibliometric Report: Research performance analysis for the University of Helsinki 2005–2012/13, http://hdl.handle.net/10138/144507

6 Helsingin yliopiston kirjasto on laatinut raporttia tukevia täy-dentäviä lisäanalyysejä kuten VOSviewer -visualisointeja ja tiedekuntatason julkaisufoorumipistelaskelmia. Lisätietoa: CWTS Report Results and Data, https://wiki.helsinki.fi/display/CWTS2014/CWTS+report+results+and+data

7 Laskentatapa on osittamaton eli jokainen käsitelty yhteisjulkaisu arvioidaan samalla painoarvolla riippumatta HY:n tutkijoiden osuudesta julkaisussa. Luokittelu on tehty lehtien mukaan tie-teenaloittain. Käytetty tieteenalajako ei ole suoraan verrannol-linen Helsingin yliopiston tiedekuntajakoon, sillä kunkin tie-teenalan julkaisut jakautuvat yleensä useiden eri tiedekuntien kesken.

8 Ks. myös OKM:n raportti Suomen kansainvälinen yhteisjul-kaiseminen, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm04.pdf

9 Tieteen tila 2014, http://www.aka.fi/fi/A/Paatokset-ja-vaikutukset/Tieteen-tila/Tieteen-tila-2014/Yhteenveto---tieteen-tila-2014

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140526


http://hdl.handle.net/10138/144507

http://hdl.handle.net/10138/144507

https://wiki.helsinki.fi/display/CWTS2014/CWTS+report+results+and+data

https://wiki.helsinki.fi/display/CWTS2014/CWTS+report+results+and+data

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm04.pdf

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm04.pdf

http://www.aka.fi/fi/A/Paatokset-ja-vaikutukset/Tieteen-tila/Tieteen-tila-2014/Yhteenveto---tieteen-tila-2014



0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4

2010 2011 2012 2013 2014

kv-henkilöstö yht 1. - 4. porras yht Muu henkilöstö yht Hallintohenkilöstö


KANSAINVÄLISYYS JA MONIKIELISYYS NÄKYVÄKSI JA KUULUVAKSI

KANSAINVÄLINEN HENKILÖSTÖKansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimus-henkilöstöstä (1–4. tutkijauraportailla) on noussut 22 prosenttiin, kun strategiassa tavoitteeksi on asetettu 15 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Koko yliopiston henkilöstöstä muun kuin Suomen kansalaisia oli 14 %. Kansalaisuustiedon tilastoimistavasta johtuen muu-alta kuin Suomesta tulleita työntekijöitä on tosiasial-lisesti vieläkin enemmän, sillä useat muualta yliopis-toon töihin tulleet ovat saaneet myöhemmin Suomen kansalaisuuden.

Yliopistolla järjestettiin kaksi englanninkielistä Leadership Program for Academic Staff -ohjelmaa. Ohjelma on edistänyt ei-suomalaisten esimiesten integ-roitumista yliopistoon johtamisosaamisen kehittymi-sen lisäksi.

22 % OPETTAJISTA JA TUTKIJOISTA MUUALTA KUIN SUOMESTA

Kansainvälisen henkilöstön osuus eri henkilöstöryhmissä

91 %83 %

76 %

7 %

7 %

5 %

2 %10 %

19 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Alempi, N=18732 Ylempi, N=9608 Tohtori, N=4735

muu

ruotsi

suomi

91 %83 %

76 %

7 %

7 %

5 %

2 %10 %

19 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


muu

ruotsi

suomi

91 %83 %

76 %

7 %

7 %

5 %

2 %10 %

19 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


muu

ruotsi

suomi

73 %

93 %

5 %

3 %22 %

5 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Opetus- ja tutkimushenkilöstö,N=4636

Muu henkilöstö, N=3525

muu

ruotsi

suomi


Henkilöstön äidinkielen jakauma 2014

Opiskelijoiden äidinkielen jakauma 2014

Bio- ja ympäristötieteellinen 91 65 140 % 151 120 126 %Eläinlääketieteellinen 0 0 100 % 24 25 96 %Farmasian 1 5 20 % 31 30 103 %Humanistinen 179 400 45 % 112 145 77 %Käyttäytymistieteellinen 8 50 16 % 47 70 67 %Lääketieteellinen 19 20 95 % 132 135 98 %Maatalous-metsätieteellinen 182 200 91 % 108 100 108 %Matemaattis-luonnontieteellinen 199 350 57 % 124 150 83 %Oikeustieteellinen 44 65 68 % 38 50 76 %Teologinen 15 40 38 % 11 30 37 %Valtiotieteellinen 152 205 74 % 107 145 74 %Koko yliopisto 890 1400 64 % 885 1000 89 %Lähde: Oodi

TiedekuntaYlempi Tavoite 2013-

2016Toteuma

(%)TohtoriTavoite 2013-

2016Toteuma

(%)

396

509

633

792

897 890 890

588612

698

737

803855

885

135

74118 111

141185 198

47 67 63 62 70 81109

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat

Tohtorin tutkintoa suorittavat opiskelijat

Ylempi korkeakoulutukinto

Tohtorin tutkinto


KANSAINVÄLISET OPISKELIJATUlkomaalaisia ylempää korkeakoulututkintoa suoritta-via opiskelijoita oli 890, mikä on 64 prosenttia tavoit-teesta. Ulkomaalaisia tohtoriopiskelijoita oli 885 eli 89 % tavoitteesta.

Ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakou-lututkintojen ja tohtorin tutkintojen määrä on noussut, mutta suoritettujen tutkintojen määrät ovat huomatta-vasti opiskelijamäärää pienemmät.

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tiedekunnittain vuonna 2014

KAKSIKIELISYYDEN VAHVISTAMINEN MATKALLA TOIMIVAAN MONIKIELISYYTEENYliopiston kieliperiaatteet uudistettiin. Periaatteet rohkaisevat yliopistoyhteisöä keskustelemaan ja päät-tämään kielten käytöstä erilaisissa viestintätilanteissa.

Kielipalvelut järjesti henkilöstölle 18 kielikurssia, joihin osallistui 228 yliopiston työntekijää. Suosituin kieli oli englanti, mutta kielikursseja järjestettiin myös ruotsista, ranskasta ja suomesta.

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja heidän suorittamiensa tutkintojen määrän kehitys 2008–2014

http://www.helsinki.fi/strategia/pdf/kieliperiaatteet.pdf

935 954 904 845927 991 1018 998

1862 1945 1922 1843

0

500

1000

1500

2000

2500

2011 2012 2013 2014

Lähteneet Saapuneet Yhteensä Tavoite

TiedekuntaLähteneet

2014Saapuneet 2014 Yhteensä Tavoite

2013–2016*Toteuma

2013Toteuma

2014Teologinen 13 7 20 80 26 % 25 %Oikeustieteellinen 125 142 267 280 103 % 95 %Lääketieteellinen 20 23 43 60 72 % 72 %Humanistinen 188 167 355 460 84 % 77 %Matemaattis-luonnontieteellinen 65 99 164 220 75 % 75 %Farmasian 6 39 45 60 102 % 75 %Bio- ja ympäristötieteellinen 49 59 108 130 79 % 83 %Käyttäytymistieteellinen 74 68 142 160 86 % 89 %Valtiotieteellinen** 187 203 390 375 104 % 104 %Svenska social- och kommunalhögskolan 27 43 70 74 70 % 95 %Maatalous-metsätieteellinen 76 127 203 250 91 % 81 %Eläinlääketieteellinen 15 21 36 45 98 % 80 %Koko yliopisto 845 998 1843 2200 87 % 84 %* Tiedekuntien tavoitteet ovat tiedekuntien tavoiteohjelmista. Tiedekuntien tavoitteiden summa ei vastaa koko yli-opiston tavoitetta,joka on päätetty ennen tiedekuntien tavoitteita. Lähde: Mobility Online


Suomi vieraana kielenä -kursseille osallistui 375 yli-opiston työntekijää ja jatko-opiskelijaa. Tutkijakouluissa järjestettiin 30 englannin kurssia, joihin osallistujia oli 431. Yliopiston muut yksiköt tilasivat yhteensä 13 eng-lannin, suomen ja ruotsin kielen kurssia, joihin osal-listui 97 henkilöä.

Suhteellisesti eniten muun kuin suomen- tai ruot-sinkielisiä on tohtoriopiskelijoiden joukossa ja vähiten kandidaatin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden jou-kossa.

Vuoteen 2012 verrattuna englannin kielellä suoritet-tujen opintopisteiden osuus on noussut huomattavasti tohtoriopiskelijoiden joukossa ja hieman myös ylempää tutkintoa suorittavien joukossa.

KANSAINVÄLISEEN VAIHTOON KANNUSTAMINENOpiskelijavaihtoErasmus+ -ohjelmakausi 2014–2020 käynnistyi ja yliopisto sai ensimmäiselle lukuvuodelle hankera-hoitusta Erasmus-liikkuvuuteen yli 900 000 euroa.

Rahoituksella katetaan arviolta noin 600 liikkujan apu-rahat ja ohjelman hallinnollisia kuluja. Uuden ohjelma-kauden myötä opiskelijoiden kansainvälistymismah-dollisuudet lisääntyivät kaikilla tutkintotasoilla, mikä mahdollistaa jatkossa useamman vaihto- tai harjoitte-lujakson opintojen aikana. Samanaikaisesti opintojen ennakkosuunnittelua ja hyväksi lukua tehdään entistä tarkemmin. Ohjelma laajenee lähivuosina kaikissa toi-minnoissaan kattamaan myös Euroopan ulkopuoliset kumppanimaat.

Yliopistotason kahdenvälisiä liikkuvuussopimuksia uusittiin ja uusia kumppanuuksia neuvoteltiin tavoit-teena liikkuvuuden lisääntyminen. Yksiköiden omien kahdenvälisten liikkuvuussopimusten määrä Euroopan ulkopuolisten yliopistojen kanssa on tasaisessa nou-sussa.

Saapuneiden ja lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä on laskussa. Bio- ja ympäristötieteellisessä tie-dekunnassa, käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ja Svenska social- och kommunalhögskolanissa vaihto-opiskelijoiden yhteismäärä on noussut viime vuoteen verrattuna.

Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2014 (opiskelijavaihdon tai harjoittelun kesto vähintään 3 kk)

Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuosina 2011–2014

Tiedekunta Hakeneet Muutos edell.vuoteen (+/-%)

Hakijataloitus-paikkaakohden

Valintakokeeseenosallistuneidenosuus hakijoista

(%)

Hyväksytyt Paikanvastaan-ottaneet

Kirjoittau-tuneet

Teologinen 857 9,7 % 5 51 % 206 190 189Oikeustieteellinen 2823 1,2 % 11 58 % 275 275 282Lääketieteellinen 1978 6,1 % 12 63 % 174 170 171Humanistinen 5685 -7,8 % 9 43 % 666 588 587Matemaattis-luonnontieteellinen 4323 -4,8 % 6 37 % 1691 797 780Farmasian 1205 9,9 % 6 57 % 199 191 191Bio- ja ympäristötieteellinen 2357 -0,9 % 16 60 % 262 149 151Käyttäytymistieteellinen 6842 6,8 % 13 56 % 644 513 512Valtiotieteellinen 5114 -8,5 % 16 42 % 347 320 322Svenska social- och kommunalhögskolan 474 -15,5 % 4 46 % 143 99 99Maatalous-metsätieteellinen 2673 -2,1 % 8 50 % 417 323 323Eläinlääketieteellinen 776 -3,4 % 11 69 % 68 68 69Koko yliopisto 26724 0,3 % 7 58 % 4723 3683 3676Lähde: Harek


International staff exchange week (ISEW) Erasmus-ohjelman kansainvälisiä hallintohenkilökun-nan vaihtoviikkoja (ISEW) on järjestetty vuodesta 2009 alkaen.

Hakijoita yliopiston kolmelle vaihtoviikolle oli yli 300. Valitut 56 osallistujaa tulivat 20 eri maasta ja he sijoittuvat keskushallinnon kaikille toimialoille sekä kirjastoon ja tietotekniikkakeskukseen.

Vaihtoviikon toteuttava tiimi, osallistujat ja sisältö edustavat aina useita toimialoja, mikä on linjassa yli-opiston valtavirtaistetun kansainvälisyyden kanssa. ISEW-konseptia ovat hyödyntäneet myös muun muassa kirjasto ja opetuksen toimiala toteuttamalla omia teemapohjaisia vaihtoviikkojaan. Näissä yhdis-tyvät uudella tavalla yliopiston oman henkilöstön kan-sainvälistyminen sekä aito ammatillinen kehittyminen.

AKTIIVINEN REKRYTOINTI – PARHAAT OPISKELIJAT JA TYÖNTEKIJÄTKansainvälistä rekrytointia edistettiin ja tiedekuntiin perustettiin hakukomiteat.

Keväällä otettiin käyttöön uusien kansainvälisten professorien starttipaketti. Kaikille ulkomailta pysy-vään kokoaikaiseen työsuhteeseen rekrytoiduille pro-fessoreille osoitetaan keskitetystä rahoituksesta kolmen vuoden ajaksi yhteensä 160 000 euroa. Rahoitus on tar-koitettu post doc -vaiheessa olevan tutkijatohtorin palk-kaamiseen. Yksikkö maksaa omista varoistaan tarvit-tavan muun lisätuen.

Vierailevan professorin kutsumisen käytännöt uudistettiin.

Yliopistossa oli 43 apulaisprofessoria (2013: 36), joista 13 oli siirtynyt niin sanottuun vakinaistamispo-lun 2. vaiheeseen. Kaikista apulaisprofessoreista 17 eli 40 % oli muun kuin Suomen kansalaisia.

Vuoden 2014 päävalinnassa10 Helsingin yliopistoon haki lähes 27 000 opiskelijaa, joista 3 676 kirjoittau-tui opiskelemaan. Hakijamäärät ovat nousseet eniten teologisessa ja farmasian tiedekunnassa ja laskeneet Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja valtio-tieteellisessä tiedekunnassa.

Maisterivalinnassa haki yhteensä 2 841 henkilöä, joista 658 otti opiskelupaikan vastaan. Englanninkielisiin maisteriohjelmiin haki yhteensä 1 947 henkilöä. Tutkinnon suoritusoikeus myönnettiin 419 hakijalle, joista 227 otti opiskelupaikan vastaan. Eniten hake-muksia kansainvälisiin maisteriohjelmiin lähettivät kiinalaiset, suomalaiset ja pakistanilaiset.

300HAKIJAA HALLINTO-HENKILÖSTÖN KANSAINVÄLISILLE VAIHTOVIIKOILLE

Hakijoiden lukumäärä, muutos edelliseen vuoteen, valintakokeeseen osallistuneiden osuus kaikista hakijoista sekä hyväksyttyjen, opiskelupaikan vastaanottaneiden ja kirjoittautuneiden lukumäärät vuonna 2014

10 Päävalinnassa haetaan opinto-oikeutta sekä alempaan että ylem-pään korkeakoulututkintoon, lääketieteessä ylempään korkea-koulututkintoon tai farmasiassa ja lastentarhanopettajan kou-lutuksessa alempaan korkeakoulututkintoon.

Tohtoriohjelma / tutkijakoulu yhteensä Tutkinnot Opiskelijat

Teologian tohtoriohjelma 10 154Oikeustieteen tohtoriohjelma 4 169Filosofian, taiteiden ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma 9 185Historian ja kulttuuriperinnon tohtoriohjelma 8 226Kielentutkimuksen tohtoriohjelma 10 219Sukupuoli, kulttuuri ja yhteiskunta -tohtoriohjelma 0 46Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma 17 244Poliittisten, yhteiskuntatieteellisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma 8 176Kansantaloustieteen tohtoriohjelma 2 43Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma (SEDUCE) 11 254Psykologia, oppiminen ja kommunikaatio, tohtoriohjelma (PsyCo) 12 173Yhteensä 91 1889Alkeishiukkasfysiikan ja maailmankaikkeuden tutkimuksen tohtoriohjelma (PAPU) 7 53Geotieteiden tohtoriohjelma (GeoDoc) 3 52Ilmakehätieteiden tohtoriohjelma (ATM-DP) 11 108Kemian ja molekyylitieteiden tohtoriohjelma (CHEMS) 6 73Matematiikan ja tilastotieteen tohtoriohjelma (Domast) 5 68Materiaalitutkimuksen ja nanotieteiden tohtoriohjelma (MATRENA) 10 77Tietojenkäsittelytieteiden tohtoriohjelma (DoCS) 4 40Yhteensä 46 471Biolääketieteellinen tohtoriohjelma 20 180Kliininen tohtoriohjelma 21 232Väestön terveyden tohtoriohjelma 11 113Suun terveystieteen tohtoriohjelma 3 25Lääketutkimuksen tohtoriohjelma (DRDP) 10 98Integroivien biotieteiden tohtoriohjelma 21 172Aivot ja mieli tohtoriohjelma 3 62Kliinisen ja translationaalisen eläinlääketieteen sekäeläinten terveyden ja hyvinvoinnin tohtoriohjelma (ANIWEL) 5 69Yhteensä 94 951Luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelma (LUOVA) 8 76Kasvitieteen tohtoriohjelma (DPPS) 3 52Ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma (DENVI) 5 96Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma (AGFOREE) 8 173Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelma 11 72Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma 5 72Yhteensä 40 541

209 830480 4682

Lähde: Helsingin yliopiston tietovarasto / RAPO 1/28/2015, OodiTaulukossa muilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka eivät ole siirtyneet uusiin tohtoriohjelmiin ja joiden tohtoriohjelma onvanhan rakenteen mukainen.

Yhteensä

Hum

anistis-yh

teisku

ntatieteellin

entutkija

koulu

Luon

nontieteellin

entutkija

koulu

Tervey

dentutkim

uksen

tutkija

koulu

Ympä

ristö-,

elintarvike-

jabiotieteellin

entutkija

koulu

Muu


UNI PÅ VÄGRuotsinkielisen Uni på väg -opiskelijarekrytointikon-septin kehittämistä jatkettiin. Perusajatus on ottaa luki-oiden opetus haltuun päivän ajaksi ja tutustuttaa lukio-laiset yliopiston opintoihin ja ruotsinkieliseen koulutus-tarjontaan esimerkkiluentojen kautta. Luennoitsijoina toimivat yliopiston omat opiskelijat, ja luentojen tee-mat vaihtelivat ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä fysiikan lakeihin. Yhteensä kahdeksan ruot-sinkielistä lukiota Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla avasivat ovensa Uni på väg -päiville, joilla tavoitettiin yhteensä 1 029 ruotsinkielistä koulu-laista.

TOHTORIKOULUTUKSEN UUSI ORGANISAATIOUusi neljän tutkijakoulun muodostama tohtorikou-lutusorganisaatio aloitti toimintansa. Vuodesta 2014 lähtien kaikki tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden saaneet on valittu johonkin yliopiston 32 tohtorioh-jelmasta. Myös ennen vuotta 2014 tohtorin tutkinnon aloittaneet siirtyvät tohtoriohjelmien opiskelijoiksi.

Uuden järjestelmän toimintatapoja, viestintää, indi-kaattoreita ja tiedontuotantoa on edelleen kehitetty. Myös tohtorikoulutettavien palveluiden kehittäminen käynnistyi. Alustavia kokeiluja tehtiin myös sähköis-ten järjestelmien hyödyntämiseksi hakuprosesseissa.

Tohtorikoulutettavien pää- tai sivutoimisuuden kir-jaamisesta käynnistettiin päätösvalmistelu. Tieto hel-pottaisi tohtorikoulutuksen ohjaus- ja opetusresurssien suunnittelua ja valmistuvien tutkintomäärien ennus-tamista.

Tohtorintutkinnot ja opiskelijat tohtoriohjelmittain ja tutkijakouluittain vuonna 2014

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Ylempi tutkinto

0

100

200

300

400

500

600

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Tohtorin tutkinto

Tutkinnot Tavoite Toteuma Tutkinnot Tavoite Toteuma Tutkinnot Tavoite ToteumaTeologinen 185 180 103 % 177 160 111 % 14 15 93 %Oikeustieteellinen 267 270 99 % 273 265 103 % 12 16 75 %Lääketieteellinen 153 193 79 % 119 103 116 % Lääketieteellinen ala 117 140 84 % 114 95 120 % Hammaslääketieteellinen ala 30 45 67 % 5 8 63 % Luonnontieteellinen ala 6 8 75 %Humanistinen 607 570 106 % 509 497 102 % 65 52 125 %Matemaattis-luonnontieteellinen 305 400 76 % 266 350 76 % 67 64 105 %Farmasian 135 150 90 % 53 50 106 % 13 10 130 %Bio- ja ympäristötieteellinen 124 155 80 % 133 147 90 % 51 55 93 %Käyttäytymistieteellinen 425 522 81 % 379 433 88 % 35 36 97 % Psykologian ala 50 55 91 % 10 11 91 % Kasvatustieteellinen ala 302 340 89 % 20 24 83 % Humanistinen ala 27 38 71 % 5 1 500 %Valtiotieteellinen 281 360 78 % 399 350 114 % 37 43 86 %Svenska social- och kommunalhögskolan 74 65 114 %Maataloustieteellinen 256 264 97 % 247 255 97 % 49 35 140 %Eläinlääketieteellinen 60 64 94 % 59 62 95 % 18 16 113 %Koko yliopisto 2719 3000 91 % 2648 2762 96 % 480 445 108 %Lähde: Helsingin yliopiston tietovarasto / RAPO 2/9/2015

TiedekuntaAlemmat tutkinnot Ylemmät tutkinnot Tohtorin tutkinnot


TUTKINTOJEN JA OPETUKSEN LAATU SEKÄ SITOUTUNEET OPISKELIJATAlempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Tohtorin tutkinto-jen määrä on noussut kolmena viime vuotena. Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin 2 719, ylempiä kor-keakoulututkintoja 2 648 ja tohtorin tutkintoja 480. Alempien ja ylempien tutkintojen osalta tavoitteesta

Tutkintomäärien kehitys vuosina 2000–2014

Suoritetut tutkinnot tiedekunnittain ja koulutusaloittain 2014

saavutettiin hieman yli 90 prosenttia. Tohtorin tutkin-tojen osalta tavoite ylitettiin.

Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorit-tavien opiskelijoiden määrä on laskenut hieman vuoden 2010 jälkeen. Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorit-tavien määrä on laskenut hieman kahtena edellisenä vuonna. Vuonna 2014 Helsingin yliopistossa opiskeli lähes 35 000 opiskelijaa.

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

2000 2001 2002 2003 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat

Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavat

Alempi Ylempi Lisensiaatti Tohtori Muu*Bio- ja ympäristötieteellinen 813 413 416 1642Eläinlääketieteellinen 262 212 125 162 761Farmasian 621 202 12 122 957Humanistinen 3375 2252 761 6388Käyttäytymistieteellinen 2578 867 84 461 3990Lääketieteellinen 1184 4 747 1569 3504Maatalous-metsätieteellinen 1752 837 402 2991Matemaattis-luonnontieteellinen 4088 1089 14 574 5765Oikeustieteellinen 1715 386 94 248 2443Svenska social- och kommunalhögskolan 472 472Teologinen 1139 522 225 1886Valtiotieteellinen 1876 1530 27 601 4034Koko yliopisto 18691 9494 235 4682 1731 34833* Erikoiseläinlääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoislääkärin tutkintoLähde: Oodi, tilanne 20.9.2014

Opintoaste YhteensäTiedekunta


Opiskelijamäärän kehitys vuosina 2000–2014

KANDIDAATIN, MAISTERIN JA TOHTORIN TUTKINTO-OHJELMIEN UUDISTAMINENUudet kandidaatin tutkinto-ohjelmatViikin kampuksella suunniteltiin kaksi tiedekuntien yhteistä kandidaatin tutkinto-ohjelmaa molekyylibio-tieteissä ja ympäristötieteissä. Uudet tutkinto-ohjel-mat sujuvoittavat opintoja ja takaavat maisteriopintoi-hin siirtyville laaja-alaisen ja monipuolisen perustan. Opetusta rationalisoitaessa myös henkilöstön opetus-kuorma vähenee, mikä tuo lisää aikaa tutkimukselle. Samalla syntyy uudenlainen, keveämpi hallintomalli, jota voidaan hyödyntää muidenkin yhteistyönä tehtä-vien tutkinto-ohjelmien kohdalla. Ohjelmat käynnis-tyvät syksyllä 2015.

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta uudistaa myös muita kandidaatin tutkintoon johtavia koulutuk-siaan. Tiedekunnan koulutusaloille on jo suurimmaksi osaksi rakennettu laaja-alaiset kandidaatin tutkinnot.

Opiskelijamäärät tiedekunnittain ja koulutusaloittain vuonna 2014

Tohtorin tutkinto-ohjelmien uudistaminenTohtorikoulutettavien pää- tai sivutoimisuuden kir-jaamisesta käynnistettiin päätösvalmistelu syksyllä 2014. Tieto pää- tai sivutoimisuudesta helpottaa toh-torikoulutuksen ohjaus- ja opetusresurssien suunnit-telua. Lisäksi yliopistossa voidaan jatkossa ennakoida valmistuvien tutkintojen määrää entistä paremmin.

Tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden ja yliopiston rahoittamien tohtorikoulutettavan tehtävien hakupro-sesseja analysoitiin ja jäsennettiin tiedekuntien ja tut-kijakoulujen toimijoiden yhteistyönä. Alustavia keskus-teluja käytiin ja kokeiluja tehtiin myös sähköisten jär-jestelmien hyödyntämiseksi hakuprosesseissa. Myös tohtorikoulutettavien palvelujen kehittäminen käyn-nistyi.

Teologinen 19 % 23 % 21 % 22 % 20 % 285 1302 22 %Oikeustieteellinen 24 % 25 % 25 % 28 % 28 % 494 1702 29 %Lääketieteellinen 36 % 40 % 36 % 39 % 44 % 452 1043 43 %Humanistinen 17 % 17 % 19 % 19 % 23 % 1006 4249 24 %Matemaattis-luonnontieteellinen 16 % 17 % 19 % 17 % 20 % 783 3575 22 %Farmasian 25 % 22 % 27 % 25 % 21 % 171 622 27 %Bio- ja ympäristötieteellinen 24 % 19 % 24 % 24 % 24 % 244 946 26 %Käyttäytymistieteellinen 22 % 24 % 25 % 28 % 30 % 894 2710 33 %Valtiotieteellinen 20 % 19 % 17 % 18 % 21 % 629 2708 23 %Svenska social- och kommunalhögskolan 11 % 13 % 16 % 15 % 21 % 101 349 29 %Maatalous-metsätieteellinen 23 % 23 % 23 % 28 % 27 % 517 1962 26 %Eläinlääketieteellinen 48 % 53 % 47 % 49 % 47 % 180 421 43 %Koko yliopisto 21 % 21 % 22 % 23 % 25 % 5756 21589 27 %* Mukana sekä suoritetut että hyväksiluetut opintopisteet.Lähde: Oodi

Tiedekunta2014*

55 opsuorittaneet

Opiskelijatyhteensä

%2009 2010 2011 2012 2013*

Tiedekunta 2010 2011 2012

Teologinen 94 % 94 % 91 %Oikeustieteellinen 97 % 98 % 97 %Lääketieteellinen 100 % 100 % 100 %Humanistinen 95 % 93 % 94 %Matemaattis-luonnontieteellinen 98 % 96 % 96 %Farmasian tiedekunta 99 % 100 % 99 %Bio- ja ympäristötieteellinen 98 % 95 % 93 %Käyttäytymistieteellinen 98 % 98 % 97 %Valtiotieteellinen 96 % 98 % 97 %Maatalous-metsätieteellinen 94 % 94 % 94 %Eläinlääketieteellinen 100 % 100 % 99 %

Koko yliopisto 97 % 96 % 96 %Lähde: Tilastokeskus* Työvoimaan kuuluminen tarkoittaa, että henkilö on joko työllinen(vuoden viimeisellä viikolla voimassaoleva työsuhde) tai työtön työnhakija.Työn ohessa tutkintoa opiskelevat sisältyvät työllisiin.Opiskelijat, varusmiehet ja ulkomaille muuttaneet jne. eivät kuulu työvoimaan.


OPETUSFILOSOFIA JA EETTISET PERIAATTEETOpettajien akatemia työsti opetusfilosofian tavoit-teenaan koota yliopiston opetustehtävän pysyväisluon-teiset arvo- ja laatulähtökohdat yhdeksi kokonaisuu-deksi. Opetusfilosofia sisältää kolme teema-aluetta: opetus perustuu tutkimukseen, yliopisto on korkeata-soinen oppimisyhteisö ja -ympäristö sekä opetus täh-tää oppimiseen.

Opetusfilosofiaan kiteytettiin arvot ja lähtökohdat, joihin yliopisto yhteisönä sitoutuu. Opetusfilosofia on osa opetusta ja opintoja koskevaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös yliopiston opetuksen ja opintojen eet-tiset periaatteet sekä yliopistossa käytettävät opetus-taidon arvioimisen kriteerit.

PARANTAA OPISKELIJOIDEN MAHDOLLISUUTTA SUORITTAA 55 OPINTOPISTETTÄTiedekunnat ovat panostaneet opintojen sujuvuutta ja 55 opintopisteen suorittaneiden määrän kasvatta-mista edistäviin toimenpiteisiin uudistamalla opinto-jen rakenteita, suunnittelemalla ja järjestämällä opin-toja paremmin sekä tehostamalla ohjauskäytäntöjä11. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus on kasvanut yliopistossa hieman.

DIGITAALINEN OPETUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖDigitaalisen opetus- ja oppimisympäristön uudista-minen käynnistyi. Tavoitteena on luoda entistä yhte-näisempi, avoimempi ja selkeämpi kurssien hallinta-rakenne opiskelijoille ja opettajille. Jokaiselle opetus-tapahtumalle luodaan digitaalinen työtila (kurssisivu),

Vuosina 2009-2011 alemman, ylemmän tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus työvoimaan kuuluvista seuraavan vuoden lopussa*

Edellisenä lukuvuonna vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista vuosina 2009–2014 tiedekunnittain

11 Esimerkkejä toimenpiteistä löytyy täältä.

http://www.helsinki.fi/opetus/eettiset-periaatteet/HY_eettiset_periaatteet.pdf

http://www.helsinki.fi/opetus/eettiset-periaatteet/HY_eettiset_periaatteet.pdf

http://www.helsinki.fi/ml/opiskelu/55noppaa.html


joka kokoaa kaikki opetukseen liittyvät välineet ja materiaalit yhteen paikkaan. Kurssisivun konsepti ja demoversio valmistuivat.

Opetustarjonnan esittämiseen tuotettiin kaksi pal-velua, Genetiikkaopetuksen haku Viikin kampuksen tarpeisiin sekä Avoimen yliopiston kurssitarjonnan esit-tely ja haku. Molemmat palvelut on integroitu Oodiin. Sähköistä tenttimistä varten avattiin 16-paikkainen tenttiakvaariotila Porthaniassa. Vuoden aikana akvaa-riossa suoritettiin noin 800 tenttiä.

KANDIPALAUTE VAKIINNUTTI PAIKKANSA YLIOPISTON PALAUTTEEN KERUUVÄLINEENÄKaksi vuotta käytössä ollut valtakunnallinen Kandipalaute on vakiinnuttanut paikkansa. Palautteella selvitetään kandidaatin tutkinnon suorittaneiden tyy-tyväisyyttä yliopistoonsa, opetukseen sekä heidän koke-muksiaan opintojen sujumisesta. Kandipalautteen tulokset tiedekunnittain – 2013 valmistuneet on koottu vuosiraportiksi.

Yliopiston oman uusitun Learn-opiskelijapalaute-järjestelmän käyttöönoton toinen vaihe käynnistyi. Learn-järjestelmään on sisällytetty valmistumisvai-heen kysely, jossa kartoitetaan opiskeluaikaista työelä-mäkokemusta ja tutkinnon antamia työelämätaitoja. Palautteen perusteella yliopisto saa tietoa opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä, opintojen kuor-mittavuudesta, oppimisympäristön käytännöistä sekä opintoja edistävistä tekijöistä ja opiskelijoiden oppi-misesta eri tieteenaloilla. Tiedekunnittain on sovittu ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opetustapahtuma, johon kysely kiinnitetään. Tavoitteena on Learnin kat-tava käyttöönotto vuoden 2015 aikana.

Ruotsinkielisten asioiden yksikkö toteutti Unis studentbarometer 2014 –kyselyn, joka suunnattiin kaikille yliopiston ruotsinkielisestä opetuksesta kiin-nostuneille opiskelijoille. Kyselyn tulokset julkaistaan keväällä 2015.

KANTAA VASTUUNSA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANAHelsingin yliopiston 375-vuotisjuhlan ja siihen kes-kittyvien tapahtumien suunnittelu aloitettiin. Juhlallisuuksiin kuuluvat muun muassa kansainväli-nen tiedekilpailu Helsinki Challenge sekä Thinkfest-kaupunkifestivaalin toteuttaminen.

Joulukuussa julkistettiin Helsinki Insight 375 -varainhankintakampanja. Kampanjan tavoitteena on kerätä 25 miljoonaa euroa vuosina 2014–2017, vahvis-taa yliopiston kumppanuussuhteita erityisesti elinkei-noelämän kanssa sekä aktivoida alumneja yliopiston toimintaan ja lahjoittajiksi.

Helsingin yliopisto mainittiin suomenkielisessä mediassa 11 400 kertaa. Ahkerimmin yliopistosta kir-joittivat Helsingin Sanomat, Yle ja Turun Sanomat. Ruotsinkielisessä mediassa osumia oli 1 600. Lukuihin eivät sisälly radio- ja tv-osumat. Lehdistötiedotteita lähetettiin noin 600. Tiedeteemoista nostettiin esille aivoja, hyvinvointiyhteiskuntaa ja suomalaisia koulu-tusinnovaatioita.

Yliopisto toimi aiempaa aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen toimintatavan ja some-läsnäolon tueksi luotiin sidosryhmähaastatteluihin perustuvat toimintatavoitteet – tutkimuksella dialogiin, opiskeli-jaelämää opiskelijoiden itsensä kertomana ja ajatuksia kaupunkiin.

Virallisten Facebook- ja Twitter-seuraajien/tykkää-jien määrä nousi 38 000:een.

LinkedInin kautta yliopisto tavoittaa 55 000 seu-raajaa ja/tai alumnia.

Yliopiston YouTube-videoita oli katsottu vuoden lopussa 420 000 kertaa. Sosiaalisen median kana-vien yleisö tuplaantui vuoden aikana suomenkielistä Facebookia lukuun ottamatta. Etenkin tutkijat löy-sivät sosiaalisen median hyödyt tutkimuksen, dialo-gin, kumppanuuksien ja verkostojen rakentamiseen: somessa aktiivisia Helsingin yliopiston tutkijoita on jo satoja.

Julkisilla verkkosivuilla oli 6,3 miljoonaa kävijää. Yliopiston digitaaliselle jalanjäljelle määriteltiin

strategiset mittarit, joilla tullaan seuraamaan uusien kohderyhmien tavoittamista, kansainvälistä vaikutta-vuutta ja verkkosivuston merkitystä opiskelija- ja hen-kilörekrytoinnissa.

TUTKIMUSTULOKSET JA OSAAMINEN YHTEISKUNNAN KÄYTTÖÖN Keksintöilmoitusten ja tutkimuslähtöisten innovaa-tioiden kaupallistaminen on keskitetty Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:hyn (HIS). HISin toiminta on jaettu kolmeen osioon: bio- ja lääketieteet, luonnontie-teet sekä humanistiset- ja yhteiskuntatieteet.

Tekesin TUTL (Tutkimuksesta Uutta Tietoa ja Liiketoimintaa) -rahoitusta saaneita hankkeita oli käyn-nissä kahdeksan. Näiden Tekesin rahoitusosuus oli yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Syksyn haussa rahoitus myönnettiin neljälle uudelle kaupallistamishankkeelle, joiden ulkopuolisen rahoituksen määrä oli yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa. Nämä hankkeet käynnistyivät vuo-den 2015 alussa.

Helsingin yliopisto suojaa immateriaalioikeuksia vain, jos keksintö on myös kaupallisesti hyödynnettä-vissä. Uusien patenttihakemusten määrä kasvoi vuo-den 2013 kuudesta uudesta prioriteettihakemuksesta neljääntoista, kasvattaen yliopiston portfolion koon

http://www.helsinki.fi/julkaisut/aineisto/hallinnon_julkaisuja_90_2014.pdf

http://www.helsinki.fi/julkaisut/aineisto/hallinnon_julkaisuja_90_2014.pdf


26 patenttiperheeseen. Patenttihakemusten määrällä Helsingin yliopisto sijoittui suurimpien suomalaisten patentoijien listalle.

Helsingin yliopisto osallistui ensimmäistä ker-taa Slush 2014 -tapahtumaan. Slushissa esiteltiin Helsingin yliopiston tutkimuksessa syntyneitä kek-sintöjä ja muita innovaatioita, joita ollaan kaupallista-massa muun muassa yllämainitun TUTL-rahoituksen avulla. Viestinnällinen tavoite oli kertoa, että Helsingin yliopisto on aktiivinen toimija kaupallistamisessa ja että yliopistosta syntyy paljon kaupallistettavia innovaati-oita. Media otti tämän viestin hyvin vastaan ja viestiä saatiin välitettyä paitsi lehdistön, myös radion ja tele-vision kautta.

Rehtori nimitti keväällä Innovaatiotoimikunnan. Kaupallistamisen periaatteet valmistuivat joulu-

kuussa.

TULOSTEN HYÖDYNTÄMISEN TEHOSTAMINENKansainvälisen Helsinki Challenge -tiedekilpailun tavoitteeksi määriteltiin ”luoda ratkaisuja tulevai-suuden hyvinvoinnin rakentamiseen”. Kilpailun tee-moiksi nousivat ympäristönmuutos, terveys ja hyvin-vointi, uusi maailmankuva, globaali Helsinki sekä tule-vaisuuden oppiminen. Kilpailussa ongelmia ratkotaan monitieteisissä joukkueissa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Helsinki Challengen kilpailun palkintosumma on 375 000 euroa, joka on tarkoitettu voittavan idean toteuttamiseen. Kilpailun voittaja jul-kistetaan marraskuussa 2015.

Think Company laajeni Viikin kampukselle. Kesällä perustettiin Helsinki Think Company ry, joka on osa kansallista opiskelijavetoisten entrepreneurship society -yhteisöjen verkostoa. Yhdistyksen perustaminen oli askel kohti ruohonjuuritason toiminnan vakiinnutta-mista.

Think Companyn toimintaan kuului muun muassa yliopistolaisen yrittäjyyden CRM:n rakentaminen, pro-jektikurssiverkoston luominen, Pop Science -tapah-tumien järjestäminen sekä yhdessä MiniChallenge-työpajojen järjestäminen Avanto Helsingin kanssa. Lisäksi kannustettiin myös omaehtoiseen toimintaan, johon Think Company voi tarjota tiloja ja muuta järjes-tämisapua. Vuorikadulla tapahtumia organisoitiin noin 180–200 ja Viikissä yli 40.

OSAAMISEN SIIRROLLE UUDET TOIMINTAMALLIT UrapalvelutUrapalvelut teki työelämäorientaation 10-vuotistaipa-leen kunniaksi selvityksen, miten työelämään orien-toituminen on sisällytetty tutkintoihin yliopistossa. Selvitykseen koottiin työelämäorientaation mallit tie-dekunnittain ja tutkintotasoittain.

Urapalvelut osallistui 60 työelämäorientaatiokurs-sin suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä laitos-ten ja tiedekuntien kanssa. Kursseille osallistui 2000 opiskelijaa. Koulutusten tavoitteena on antaa opiske-lijoille välineitä suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja uraansa sekä edistää työllistyvyyttä. Kursseilla on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ulottuvuutensa työpaikkavierailujen ja alumnien haastatteluiden muo-dossa.

Urapalvelut käynnisti neljännen kerran suositun ryhmämentorointiohjelman, johon osallistuu vuo-sina 2014–2015 yhteensä 26 mentoria, 100 opiskeli-jaa ja tiedekuntien koordinaattoreita. Ohjelmassa on mukana neljä tiedekuntaa sekä Lahden ympäristötietei-den laitos. Yksi ryhmä koostuu tohtorikoulutettavista. Urapalvelut oli mukana alumnitoimijoiden kanssa jat-kokehittämässä Coach Cafe -mentorointia.

Projektikurssiverkoston toiminta käynnistyi. Yhteistyökumppaneiden antamien haasteiden tai toi-meksiantojen työstämiseen tarkoitetuilla kursseilla korostuu yhdessä tekeminen, monitieteisten ratkaisu-jen löytäminen ja erilainen tapa oppia. Kurssien ide-ologian ytimessä on myös vuorovaikutus työelämän kanssa sekä yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan edistäminen yliopiston sisällä. Verkosto tekee tiivistä yhteistyötä Think Companyn kanssa.

Helsingin yliopiston urapalvelut oli mukana HERIEC-hankkeen (Helsinki Region Immigrant Employment Council) toteuttamisessa. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen kansainvälisten osaajien työllistymistä. Vuoden 2014 aikana HERIEC-hanke tar-josi mentorointia ja muita verkostoitumismahdollisuuk-sia pääkaupunkiseudun kansainvälisille opiskelijoille.

HELSINGIN YLIOPISTO NÄKYVÄKSI KANSAINVÄLISEKSI VAIKUTTAJAKSIYliopiston verkkosivuja uudistettiin ja kehitystyö jat-kuu koko vuoden 2015 ajan. Uudistuksen tavoite on tukea yliopiston huipulle ja yhteiskuntaan -visiota. Verkkosivuilla vieraili 1,4 miljoonaa kansainvälistä kävijää. Tavoitteena on 40 %:n kasvu vuonna 2016. Helsingin yliopisto menestyi hienosti verkkojulkaise-misen avoimuutta mittavassa Webometrics -rankin-gissa: sijoitus eurooppalaisten yliopistojen listalla oli 6. ja maailmanlistalla 45.

Yliopisto näkyi kansainvälisessä mediassa: eng-lanninkielisiä mediaosumia oli 4 500 ja muilla kielillä 1 000. Yliopistolla vieraili 140 kansainvälistä toimitta-jaa 21 maasta. Eniten toimittajia tuli Kiinasta, Isosta-Britanniasta ja Venäjältä. Toimittajien kiinnostuksen kohteista tärkein oli jälleen suomalainen koulutusjär-jestelmä, etenkin opettajankoulutus. Vuonna 2014 aloi-tettiin yhteistyö useita kansainvälisiä toimittajaryhmiä vuosittain Suomeen tuovan Finnfactsin kanssa.


Yliopisto esittäytyi Pure Finland-tapahtumasarjassa Pekingin yliopiston kampuksella Science in Dialogue-seminaarissa. Helsingin yliopiston teemat olivat puh-das ilma, tulevaisuuden oppiminen ja oikeuskäytäntö. Science in Dialogue -tapahtumassa yliopiston tavoit-teena oli kehittää tutkimusyhteistyötä Pekingin yliopis-ton kanssa sekä tukea yliopiston kansainvälistä opiske-lijarekrytointia ja vahvistaa sen tunnettuutta Kiinassa ja erityisesti Pekingissä. Tapahtuman yhteydessä alle-kirjoitettiin myös päivitetty kahdenvälinen yhteistyö-sopimus Pekingin yliopiston kanssa. Pekingin yliopisto on yksi Helsingin yliopiston strategisista kumppaneista. Tapahtuman yhteyteen järjestettiin myös alumnitapah-tuma Suomen Kiinan suurlähettilään residenssissä yli 140 hengelle ja käynnistettiin alumniyhteistyö Kiinaan liittyen CSSA-UH:n (Chinese Students and Scholars Association – University of Helsinki) kanssa.

Yliopisto osallistui laajalti muun muassa LERU (League of European Research University)- ja CASE (Council for Advancement and Support of Education) -verkostojen tilaisuuksiin.

OSALLISTAVA TOIMIJA – VUOROVAIKUTUKSELLA RATKAISUIHIN MONITIETEISTEN KOHTAAMISTEN EDISTÄMINENTiedekulman toiminta Porthaniassa jatkui laajempien tiedeteemojen ja -viikkojen sekä yksittäisten ohjelmien parissa. Uusinta tieteellistä tutkimusta ja ajankohtai-sia aiheita esiteltiin kaupunkilaisille eri näkökulmista sekä Porthaniassa että suorien videolähetysten avulla.

Laajana monitieteisenä tiedeteemana oli helmi-huhtikuussa järjestetty Aivot, jonka tilaisuudet vetivät Tiedekulman täyteen yleisöä. Yhteiskumppanina tee-massa oli Heureka.

Ohjelmakokonaisuuksista ajankohtaisiin haasteisiin ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkymiin tarttui erityisesti Hyvä yhteiskunta 2100 -teema, jonka tilaisuuksissa esiintyjinä nähtiin sekä yliopistolaisia että ulkopuolisia asiantuntijoita. Maailmanpoliittisiin tee-moihin ja Venäjän tilanteeseen keskityttiin Aleksanteri-instituutin Sotshi ja RussiaHUB Helsinki -viikoilla. Euroopan tulevaisuutta taas tarkasteltiin Euroopan uusjako -viikolla, jonka Aleksanteri-instituutti toteutti yhdessä valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekun-nan kanssa.

Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhtei-nen Vox Helsinki -sarja jatkoi puheenvuoroja hyvästä elämästä.

Helmikuussa järjestettiin Helsinki Design Weekin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä yhdeksän illan aikana pecha kucha -tyyppisiä luentosessioita.

OPISKELIJOIDEN VALMENTAMINEN TYÖELÄMÄÄNUrapalvelut pilotoi henkilöstöosaston kanssa tohtori-koulutettaville suunnatun urakurssin ja tuotti Viikin PhD to business -kurssikokonaisuuteen kaksi PhD Career Coaching -kurssia. Uutena toimintamallina urapalvelut tarjosi opiskelijoille yksilöllistä uraohjausta ajanvarauksella ja ohjauksessa kävi noin 200 opiskeli-jaa. Lisäksi 370 opiskelijaa hyödynsi ilman ajanvarausta tarjolla olevaa työnhaun neuvontaa.

Urapalvelut loi koko yliopistolle yhteisen alustan tuettujen harjoittelupaikkojen ilmoittamiseen ja kokosi yhteen opiskelijoiden ohjeistuksen harjoittelun suhteen. Uuden järjestelmän kautta välitettiin yli 500 opintoihin liittyvää harjoittelupaikkaa, joihin toivottiin yliopiston tukea. Kaiken kaikkiaan tuetun harjoittelujärjestelmän piirissä harjoitteli 700 opiskelijaa.

TÄRKEÄT YHTEISTYÖTAHOT YLIOPISTON VAIKUTUSPIIRIINTUNNISTAA KANSAINVÄLISET STRATEGISET KUMPPANINSAHelsingin yliopisto aloitti kiinteämmän yhteistyön Tukholman yliopiston ja uutena yhteistyön Pekingin yliopiston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on yhdessä tehtävä korkeatasoinen tutkimus valituilla aloilla sekä yhteistyö tohtorikoulutuksessa. Tukholman yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö keskittyy Itämeritutkimukseen, opettajankoulutukseen sekä kielten ja lingvistiikan tut-kimukseen. Pekingin yliopiston kanssa tehtävä yhteis-työ keskittyy aivot ja oppiminen, ilman laatu ja vertai-leva oikeustiede -aloille. Pekingin yliopiston kanssa käy-dään vielä neuvotteluja yhteistyöstä lääketieteen alalla. University of Cape Townin kanssa yhteistyöneuvotte-luita jatketaan vuonna 2015.

TULOKSELLISET KUMPPANUUDET Yliopiston päättäjäsuhteita tiivistettiin ja yhteiskunnal-lista roolia vahvistettiin.

Yliopiston johto määritteli yliopiston tavoiteagen-dan. Vaikuttamistyö käynnistettiin muun muassa tapaamalla poliittisia päättäjiä Suomi Areena -tapahtu-massa. Yliopiston tutkijoita osallistui Suomi Areenaan politiikan, filosofian, ympäristön, kielipolitiikan, las-tensuojelun, konfliktienhallinnan, kaupunki- ja alue-suunnittelun, vanhustenhoidon ja demokratiakehityk-seen liittyvien keskustelujen alueilla. Yliopisto osallis-tuu Suomi Areenaan myös vuonna 2015.

Yliopisto osallistui Helsingin kirjamessuille järjes-tämällä keskustelutilaisuuksia Tiedetorille. Yliopiston tutkijoita osallistui myös muihin tapahtuman tilaisuuk-siin.

Tiedekunta Tilanne Tilanne Tilanne Tavoite Tavoite Tavoite1.1.2013 1.1.2014 31.12.2014 2014 2015 2016

Bio- ja ympäristötieteellinen 775 964 1062 1471 1716 1963Eläinlääketieteellinen 189 225 261 524 611 699Farmasia 519 680 796 782 912 1043Humanistinen 3013 3610 5264 6324 7378 8432Käyttäytymistieteellinen 1507 1728 2056 3385 3949 4513Lääketieteellinen 882 1121 1605 2005 2339 2673Maatalous-metsätieteellinen 1713 1974 2267 2455 2864 3273Matemaattis-luonnontieteellinen 2570 2842 3014 5261 6138 7015Oikeustieteellinen 951 1265 1530 1977 2306 2635Social- och kommunalhögskolan 99 105Teologinen 505 847 1090 1691 1972 2254Valtiotieteellinen 2387 2774 3010 3706 4323 4941

Yhteensä (sis. myös ne,joilla ei ole koulutustietoa merkittynä) 15587 18778 22027 30000 35000 40000


AKTIIVISET ALUMNIT Tavoitettuja alumneja on yli 22 000 ja tavoite vuodelle 2016 on 40 000 alumnia. Tavoitetuiksi alumneiksi las-ketaan Alumnikampus-verkkopalveluun rekisteröity-neet ja/tai Helsingin yliopiston alumniyhdistykseen liittyneet henkilöt.

Alumneja ja yhteistyötahoja aktivoidaan osallis-tumaan yliopiston toimintaan, vahvistamaan työelä-mäyhteyksiä sekä tukemaan osaltaan yliopiston varain-hankintaa.

Merkittävin alumnitoiminnan tapahtumakokonai-suus oli ajattelun ja tieteen Thinkfest-kaupunkifestivaali. Thinkfest juhli tiedettä, oppimista ja ajattelua. Vuoden teemana oli tulevaisuuden oppiminen. Toimintaan sai osallistua muun muassa Tee-se-itse -yliopiston, tiedesaunan tai seminaarin muodossa. Tapahtuman aikana yleisöä kannustettiin sisältöjen jakamiseen muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Kaisa-kirjastoon avattiin alumnitila, joka on yliopis-ton alumnien vapaassa käytössä arki-iltaisin. Tila on tarkoitettu kohtaamispaikaksi, ryhmätyötilaksi ja kes-kusteluihin.

Yksi menestyksellisimmistä alumniyhteistyön muodoista oli Heurekan arkeologiset yleisökaivauk-set Vantaan Jokiniemessä. Kaivauksiin osallistui 80 alumnia. Jokiniemen arkeologisilta kaivauksilta viime kesänä tehdyt löydöt olivat esillä Heurekassa tam-mikuulle 2015 saakka. Tapahtuma toteutetaan myös vuonna 2015.

ON INNOSTAVA JA HYVINVOIVA YHTEISÖ

VUOROVAIKUTTEINEN JA YHTEISÖLLISYYTTÄ TUKEVA JOHTAMINENUUDISTUNUT OPINTOASIAINNEUVOSTO Opintoasiainneuvoston (ONE) kokoonpano ja asema yliopiston johtamisjärjestelmässä uudistettiin. ONEn puheenjohtaja on opetuksesta vastaava vararehtori ja jäsenet ovat opetuksesta vastaavat varadekaanit, yli-oppilaskunnan nimeämät opiskelijat sekä Avoimen yli-opiston ja opetuksen toimialan johtajat. ONEn toimi-kausi on neljä vuotta.

ONE päätti käsitellä ja hyväksyä jatkossa opiskelija-rekrytoinnin markkinointisuunnitelman. Syksyllä ONE järjesti työpajan, jossa linjattiin ja pohjustettiin digitaa-lisen opetus- ja oppimisympäristön etenemistä. ONE käynnisti keskustelun yliopiston tutkintokoulutuksen muutostarpeista ja nimesi hankkeen Isoksi Pyöräksi. Lähtökohtana on varmistaa, että yliopiston tutkinnot ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja valmistavat opiskelijat tulevaisuuden tehtäviin.

KANNUSTAVA JOHTAMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN KÄYTÄNNÖTVuorovaikutteista johtamista on tuettu nelipäiväisillä johtamistaitojen kehittämisohjelmilla ja lyhyemmillä koulutuksilla, joissa on käsitelty kehityskeskusteluja,

Tavoitetut alumnit tiedekunnittain 2013–2016


osaamisen johtamista, palautteen antamista, varhaisen tuen mallia sekä moninaisen työyhteisön ja poikkeus-tilanteiden johtamista. Johtoryhmille on ollut tarjolla kilpailutettuja asiantuntijoita johtoryhmätyöskente-lyn kehittämiseen. Uusille professoreille ja johtajille on suunnattu omat mentorointiohjelmat ja lisäksi uusille professoreille järjestettiin jälleen professorin työhön liittyvä perehdytystilaisuus.

TYÖ- JA OPISKELUYHTEISÖN HYVINVOINTIHenkilöstön hyvinvointiVarhaisen tuen toimintamallin vakiinnuttamista jatket-tiin käymällä kaikkien tiedekuntien ja erillisten laitos-ten johtajien kanssa työterveyshuollon vuositapaamiset, joissa teemoina olivat varhainen tuki, sairauspoissaolo-tilastot, päihdeohjelma ja toiminta haastavissa työyh-teisötilanteissa. Kaikilla kampuksilla ja pääkaupunki-seudun ulkopuolisilla toimipaikoilla järjestettiin kou-lutukset uuden työterveyshuollon sisällöstä. Samassa yhteydessä käytiin läpi myös varhaisen tuen toimin-tamallia. Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin yksiköiden kanssa keväällä ja niihin liittyviä jatkotoimenpiteitä toteutettiin.

Yliopisto otti käyttöön työyhteisösovittelun yhtenä konfliktien ratkaisumenetelmänä yliopiston työyhtei-söissä.

Opiskelijoiden hyvinvointiOpiskelijoiden hyvinvointi- ja kriisiopas julkaistiin Flammassa. Yhteistyötä opiskelijoiden terveydentilan seuraamiseksi, YTHS:n toiminnan ja oppilaitosselvi-tysten kehittämiseksi samoin kuin työterveyshuollon työpaikkaselvitysten hyödyntämiseksi YTHS:n oppi-laitosselvityksissä jatkettiin YTHS:n ja HYYn kanssa.

UniSport panosti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin palveluihin lisäämällä tarjontaansa hyvinvointimit-tauksia ja tukea henkiseen hyvinvointiin. Opiskelijoita aktivoitiin liikkumaan matalan kynnyksen palveluilla ja tarjoamalla maksutonta ohjausta vähän liikkuville (Liiku niin voit -palvelu). UniSport ylläpiti VARPU-mallia mahdollisiin syömishäiriötä sairastaviin asiak-kaisiin YTHS:n kanssa.

Yliopisto uudisti erityisjärjestelyjä koskevat lin-jauksensa ja perusti erityisjärjestelyjen asiantuntija-ryhmän. Ryhmän tehtävä on opiskelijan ja erityisjär-jestelyjä toteuttavan tahon tukeminen ja auttaminen antamalla lausuntoja suositeltavista toimenpiteistä.

TOIMIVAT RAKENTEET JA SELKEÄT TOIMINTATAVATKeväällä otettiin käyttöön SAP HR -järjestelmään sisäl-tyvä sähköinen asiointi henkilöstöhallinnon lomakkei-den käsittelyssä.

Vuoden aikana valmisteltiin keväällä 2015 käyttöön otettavaa sähköistä rekrytointijärjestelmää ja henkilös-tön kansainvälistä liikkuvuutta helpottavia sähköisiä prosesseja. Prosessit tukevat sekä kansainvälisen hen-kilöstön asettautumista Helsingin yliopistoon että yli-opiston henkilöstön ulkomailla työskentelyä.

Tekesin ja yliopiston yhteisrahoittamassa Tutkijan palvelut -projektissa tavoiteltiin lisää aikaa tutkimuk-selle ja käyttäjälähtöisesti toteutettuja tukipalveluita. Projektin toteuttamisessa kumppanina oli palvelumuo-toilutoimisto Palmu Inc. Projekti tuotti tietoa tutkijoi-den palvelutarpeista sekä käyttäjälähtöisen palvelun toteuttamismallista, sen edellytyksistä ja mahdolli-suuksista. Pilottiyksiköinä toimivat Biotieteiden laitos ja Opettajankoulutuslaitos. Lisäksi edistettiin tutkijan sähköisiä palveluita Flammassa. Työ jatkuu vuoden 2015 ajan.

Syksyllä tehtiin kokonaisarkkitehtuuriarvio neljästä kohteesta: Tuhat-Aava (Tuhatissa olevan CV- ja julkai-sutiedon hyödyntäminen), koulutustarjonta, sidosryh-märekisteri sekä tutkimustilastojen aineistot -projekti. Näiden lisäksi arvioitiin viiden SAP-projektiesityksen ja kahdeksan muun esityksen kokonaisarkkitehtuuriyh-teensopivuus.

TIEDONTUOTANTOTiedontuotannon kehittämistä jatkettiin organisoi-malla sitä uudelleen keskushallinnon toimialojen ja kirjaston yhteistyötiiminä. Tiedontuotantotiimin teh-tävänä on tarjota yliopiston johdolle riittävät, luotet-tavat ja ajantasaiset tiedot yliopiston toiminnasta pää-töksenteon pohjaksi. Tiimin jäsenet osallistuvat tiedon-tuotannon kehittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen, välittävät tietoa tietopyynnöistä ja delegoivat tehtäviä eteenpäin omilla toimialoillaan. Tiimi kehitteli uusia toimintatapoja kuten yhteisen wiki-pohjaisen työsken-telyalustan ja Connect Pro -etäkokoukset.

TIEDEKUNTA- JA ERILLISLAITOSRAKENTEEN KEHITTÄMINENRakenteellisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa yliopiston laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistä kil-pailukykyä.

Erillislaitosten rakenteita kehitettiin. Tutkimus-painotteisten erillislaitosten johtokuntien puheenjoh-tajiksi nimitettiin tiedekuntien dekaanit. Rehtorin vie-railut toteutettiin yhdistetysti tiedekuntaan ja erilliseen laitokseen. Jatkossa myös tavoiteneuvottelu rehtorin kanssa on yhteinen.

Ruralia-instituutti liitettiin 1.1.2015 maatalous-met-sätieteelliseen tiedekuntaan. Toiminnallinen yhdisty-minen tapahtuu vuosien 2015 ja 2016 aikana.

Myös valtio on tarkastellut tutkimuslaitosrakennet-taan. Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekun-


taan liitettiin 1.1.2015 alkaen Kuluttajatutkimuskeskus (KTK) ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitos (Optula). KTK liitettiin politiikan ja talouden tutkimuksen laitokseen ja Optula sosiaalitieteiden laitokseen. Yhdistyminen lisää yliopiston henkilöstömäärää 51 henkilöllä ja puite-rahoitusta (valtakunnallisen tehtävän hoitoon) yhteensä lähes neljä miljoonaa euroa.

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian talou-den tasapainottamista ja sen toiminnan suuntaamista jatkettiin. Käytyjen yt-neuvottelujen perusteella hen-kilöstömäärää vähennettiin 60:lla, joista irtisanottuja oli 30. Organisaation uudistamisen myötä alueyksiköt Hyvinkäällä, Kotkassa, Kouvolassa ja Lahdessa lak-kautettiin ja korvattiin uusilla sisältöyksiköillä, jotka tuottavat vastuutiedekuntiensa tieteenaloihin liittyviä palveluita.

Lahden toiminnot organisoitiin tutkimus- ja ope-tusverkostoksi, jolla on yhteinen toiminnan ja talouden suunnitelma. Yliopisto sopi Lahden kaupungin kanssa kaupungin rahoitusosuuden säilyttämisestä.

Helsingin yliopiston kirjaston jaosta kampuskirjas-toihin luovuttiin. Tilalle luotiin uusi toimintopohjainen organisaatio, joka koostuu kolmesta palvelukokonai-suudesta.

UniSportissa siirryttiin prosessipohjaiseen organi-saatioon.

Yliopistomuseo siirrettiin viestinnän toimialalle. Yliopistossa selvitettiin mahdollisuuksia luoda ja

ottaa käyttöön koko hallintohenkilöstön kattava yhtei-nen osaamisen johtamisen, hallinnan ja kehittämisen malli sekä samalla suuremmat hallintoyksiköt.

Kampuksilla ja tiedekunnissa jatkettiin rakenteel-lista kehittämistä. Lääketieteellisen tiedekunta aloitti 1.1.2015 laitoksettomana tiedekuntana.

Viikin kampuksella toteutettiin opetusjärjestelyt, jotka koskivat kahta bio- ja ympäristötieteellisen tie-dekunnan ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhteistä kandidaattiohjelmaa sekä henkilöstösuunnit-

telua, sekä koko kampuksen tilankäyttöä ja tutkimus-infrastruktuureja.

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta lakkautti fone-tiikan puheviestinnän tutkintoon johtavan koulutuk-sen. Tiedekunta vastaa edelleen tiedekunnan tutkinto-opiskelijoiden yleisopintoihin kuuluvasta puheviestin-nän opetuksesta.

Valtakunnallisella tasolla yliopisto osallistui Suomen yliopistot UNIFI ry:n viiteen eri alojen rakenteellisen kehittämisen selvitysten valmisteluun. Selvityksillä tavoitellaan yliopistojen profiloitumista ja mahdolli-sesti aloittaisia poisvalintoja.

HUOLELLINEN HENKILÖSTÖSUUNNITTELUHenkilöstökoulutuksessa aloitettiin uutena kokonai-suutena tutkijoille suunnattu urakurssi, jonka tavoit-teena on tukea nuoria tutkijoita urasuunnittelussa ja työnhaussa. Kurssilaisille suunnattiin myös omat coa-ching-ryhmät, joissa käsiteltiin henkilökohtaisen ura-suunnittelun lisäksi osallistujien hyvinvointia ja jak-samista.

Yliopistossa on vuodesta 2012 ollut muun kuin ope-tus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa käytössä lupamenettely. Vuoden aikana käsiteltiin ja myönnet-tiin lähes tuhat rekrytointilupaa, joista suurimmassa osassa lupaa haettiin määräaikaisen työsuhteen jat-kamiseen. Luvat myönnettiin ensisijaisesti yliopiston sisäiseen hakuun, koska henkilöstölle halutaan antaa mahdollisuus uralla etenemiseen tai urakiertoon.

Rekrytointilupamenettelyn yhteydessä jatkettiin myös pitkään määräaikaisissa työsuhteissa työsken-nelleiden projektien tukihenkilöiden työsuhteiden vakinaistamista. Kahtena viime vuonna on yhteensä 98 henkilön työsuhde muutettu määräaikaisesta työ-suhteesta toistaiseksi voimassa olevaksi.

TUOTOT 715 MILJ. KULUT 680 MILJ. + YLIJÄÄMÄ 35 MILJ.

0

100

200

300

400

500

600

700

Valtion perusrahoitus439 milj.

61 % 64 %

13 %

2 %

21 %

36 %

3 %

Henkilöstökulut437 milj.

Henkilöstön palkkakulut 354 milj.

Tilavuokrat87 milj.

Poistot 11 milj.

Muut kulut145 milj.Täydentävä rahoitus

257 milj.

86 % kotimaisista lähteistä. Suomen Akatemia on suurin yksittäinen rahoittaja.

HY:n sijoitus-toiminnan tuotot 19 milj.

YLIJÄÄMÄ 35 milj.

miljoonaa euroa, 2014

Ylijäämän jakautuminen 2014

Sijoitus-toiminta 16 milj.

Yliopiston ylijäämät 19 milj.

Ylijäämän osuus vastaa 5 % yliopiston kuluista.

Vastaavalla summalla voisi rahoittaa yliopistontoimintaa 19 päivän ajan.

1 14

1112

1-5

3

15 196 6

6

44

-10-50510152025303540

2010 2011 2012 2013 2014

Yliopisto Sijoitustoiminta Rahastot

1,9

13,8

29,4

34,9


Ylijäämän muodostuminen 2010–2014, milj. e

RAKENTAA TALOUTENSA KESTÄVÄLLE POHJALLEHelsingin yliopisto jatkoi taloutensa sopeuttamista. Tavoitteena on hankkia kahden–kolmen kuukauden toiminnan kuluja vastaava taloudellinen puskuri, joka osaltaan mahdollistaisi toiminnan pitkäjänteisen kehit-tämisen.

Tuotot ja kulut 2014

Yliopistouudistuksen alusta vuoteen 2013 asti yli-opiston oma toiminta oli kumulatiivisesti laskien ali-jäämäistä. Pitkäjänteisesti toimimalla talous on saatu kestävälle pohjalle. Yksi osa talouden tasapainottamista on vuonna 2012 käyttöön otettu rekrytointilupamenet-tely, minkä seurauksena henkilöstö on vähentynyt noin 500 hengellä.

Viiden vuoden kumulatiivisesta yli-jäämästä 33 miljoonaa euroa on tullut yli-opiston omasta toiminnasta ja 55 miljoo-naa euroa sijoitustoiminnan tuotoista. Sijoitustoiminnan tuottojen vuosivaihtelu voi olla suurta ja siihen tulee varautua.


(1000 e) 2010 2011 2012 2013 2014Yliopiston kulut 626 675 644 319 678 156 669 738 680 144

1 viikon kulu 12 051 12 391 13 041 12 880 13 080

Ylijäämä 7 724 1 924 13 850 29 389 34 902

Tulos % kokonaiskuluista 1,20 % 0,30 % 2,00 % 4,40 % 5,10 %

Tulos vastaa x päivää 4 1 7 16 19

Ylijäämä prosentteina kokonaiskuluista (1.000 e)

Yliopiston tulos 35 miljoonaa euroa on 5 % yliopiston kokonaiskuluista.

Ylijäämä 2010 – 2014 suhteutettuna kuluihin

Vuonna 2014 Helsingin yliopiston tuotot olivat 715 miljoonaa euroa ja kulut 680 miljoonaa euroa, ylijäämä 35 miljoonaa euroa. Ylijäämästä lähes puolet eli 16 mil-joonaa euroa tuli sijoitustoiminnan tuotoista ja 19 mil-joonaa euroa yliopiston omasta toiminnasta. Ylijäämä vastaa noin viittä prosenttia kokonaiskuluista ja sillä voisi rahoittaa yliopiston toimintaa 19 päivän ajan.

Helsingin yliopiston merkittävin taloudellinen riski on kokonaisrahoituksen supistuminen, sillä 61 prosent-tia yliopiston toimintamenoista katetaan valtion perus-rahoituksella, 36 prosenttia täydentävällä rahoituksella ja kolme prosenttia sijoitustoiminnan tuotoilla. Vuonna

2014 valtion perusrahoitus oli 439 miljoonaa euroa ja täydentävän rahoituksen tuotot 257 miljoonaa euroa.

Suomen valtion taloudellinen tila vaikuttaa merkit-tävästi yliopiston toimintaan, sillä perusrahoituksen lisäksi suuri osa täydentävästä rahoituksesta tulee val-tion yksiköiltä, mm. Suomen Akatemialta.

Yliopiston suurimmat menoerät ovat henkilöstö- ja vuokrakulut, joita on vaikea nopealla aikataululla sopeuttaa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista on 64 % ja vuokrakulujen osuus 13 %, yhteensä 524 miljoonaa euroa.

SuomenAkatemia40 %

Ministeriöt10 %

EU10 %

Yritykset9 %

Säätiöt10 %

Tekes5 %

Kunnat4 %

Muut12 %

Henkilöstö64 %Vuokrat

13 %

Aineet jatarvikkeet

7 %

Ostopalvelut8 %

Matkat2 %

Poistot2 %

Muut4 %

Opetus- jakulttuuri-ministeriö

60 %

Valtiovarainministeriö1 %

Omat tuotot3 %

Täydentävärahoitus36 %

117

43 4578

43

41 39

56

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

Keskusta Kumpula Meilahti Viikki

Milj.€

Perusrahoitus Täydentävä rahoitus


Kokonaismenojen jakaantuminen 2014, %

Täydentävän rahoituksen lähteet 2014, % Rahoitus kampuksittain 2014

Perus- ja täydentävän rahoituksen suhde vaihtelee suuresti eri yksiköissä. Mitä isompi täydentävän rahoi-tuksen osuus on, sitä suurempi ylijäämävaranto kysei-sellä yksiköllä tulisi olla. Jos täydentävä rahoitus las-kee tilapäisesti, yksikkö pystyy jatkamaan toimintaansa ylijäämävarannon turvin. Pienten yksiköiden, joiden rahoitus koostuu suurelta osin täydentävästä rahoituk-sesta, on varauduttava ajoissa rahoituksen päättymi-seen.

Loppuvuonna käynnistettiin varainhankintakam-panja, jota jatketaan koko yliopiston 375-juhlavuosi 2015. Varainhankinnan tavoitteena on antaa yliopis-tolle puskureita, joita se tarvitsee tutkimuksen ja ope-tuksen kehittämiseen niin, että yliopisto pääsee tavoit-teeseensa ja nousee maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon.

Kokonaistuottojen lähteet 2014, %

0

20

40

60

80

100

120

140

Milj.€


181

33 42

20

32 18

0

50

100

150

200

250

Palvelulaitokset Tutkimuslaitokset YVV laitokset

Milj.€


0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Milj.€


Tiedekuntien rahoitus 2014


Erillislaitosten rahoitus 2014

Palvelulaitokset: Tila- ja kiinteistökeskus, Kielikeskus, Tietotekniikkakeskus, UniSport, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus

Tutkimuslaitokset: Tutkijakollegium, Aleksanteri-instituutti, Fysiikan tutkimuslaitos, Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Neurotieteen tutkimuskeskus, Biotekniikan instituutti, Ruralia-instituutti, Helsingin tietotekniikan tutkimuslaitos

YVV laitokset: Kansalliskirjasto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Avoin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Julkaisuluokka 2011 2012 2013* 2014 2011 % 2012 % 2013 % 2014 %A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit 6 501 6 654 6 408 6 690 58 % 57 % 61 % 64 %B Tieteelliset kirjoitukset 1 781 1 943 1 604 1 369 16 % 17 % 16 % 13 %C Tieteelliset kirjat 362 395 278 304 3 % 3 % 3 % 3 %D Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut 1 337 1 332 1 107 912 12 % 12 % 11 % 9 %E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut 1 176 1 267 984 1 114 11 % 11 % 9 % 11 %Yhteensä 11 157 11 591 10 381 10 389 100 % 100 % 100 % 100 %Lähde: 2011–2013 Vipunen http://vipunen.fi ja 2014 HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015.* 2013 ei sisällä 2015 takautuvasti raportoituja julkaisuja, joita oli alustavan tiedon mukaan noin 1160.


Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat vuonna 2014 yhteensä 10 389 julkaisua (tilanne 5.3.2015). Vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita oli 6 690 ja tie-teellisiä kirjoja 304. Yhteiskunnallisesti vaikuttavista julkaisuista vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoi-tuksia oli 1 369, ammattijulkaisuja 912 tai yleistajuisia kirjoituksia 1 114. Julkaisumäärissä ei ole mukana tai-teen julkaisuja, väitöskirjoja, audiovisuaalisia aineis-toja tai patentteja.

JULKAISUT OPETUS- JA KULTTUURI-MINISTERIÖN JULKAISULUOKISSA JA SEURANTAKOHTEISSATaulukossa alla nähdään OKM:lle raportoitujen luku-määrien kehitys julkaisuluokissa A–E vuosina 2011–2014. Julkaisujen kokonaismäärä on pysynyt 2011–2014 tasaisena, mutta muutamissa julkaisuluokissa on tapahtunut joitakin muutoksia. Tieteellisten mono-grafioiden (C) lukumäärä on hieman laskenut vuoden 2012 jälkeen. Tähän voivat olla syynä normaali vaihtelu julkaisumäärissä ja lisääntyvä artikkelimuotoisten jul-kaisukanavien suosiminen. Julkaisujen bibliometriset arvioinnit kohdistuvat erityisesti vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin, minkä vuoksi artikkelien tie-dot ovat täydentyneet TUHAT-järjestelmään12 muita julkaisutyyppejä enemmän.

Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden (A) osuus on kasvanut seurantakautena. Muiden luokkien osuudet ovat vastaavasti osin laskeneet, osin pysyneet samansuuruisina.

JULKAISUTOIMINTA

10 389JULKAISUA

Vuonna 2015 OKM:n rahoitusmallin mukaiset seu-rantakohteet muuttuivat13. Aiemmat seurantakohteet, kansainväliset vertaisarvioidut -julkaisut ja muut tie-teelliset julkaisut, vaihtuivat seurantakohteiksi vertais-arvioidut julkaisut ja muut julkaisut. Laskennallisten julkaisujen (ns. julkaisupisteiden) määrittämisessä jako kansainvälisiin ja kotimaisiin julkaisuihin pois-tui ja tilalle tuli julkaisutyyppiin ja julkaisufoorumi-luokitukseen perustuva määrittely14. Lisäksi mukaan otettiin ammatilliset (D-luokka) ja yleistajuiset julkaisut (E-luokka), jolloin myös yhteiskunnallisesti vaikuttavat julkaisut tulivat osaksi rahoitusmallia.

Julkaisumäärät ja -osuudet OKM:n julkaisuluokissa A–E 2011–2014

12 Tuhat-tutkimustietojärjestelmä, https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/

13 Yliopistojen rahoitusmalli 2015 alkaen, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hal-linto_ohjaus_ja_rahoitus/liitteet/yo_rahoitusmalli_2015.pdf

14 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoi-tuksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriminis-teriön asetuksen muuttamisesta, http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140526

https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/

https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/liitteet/yo_rahoitusmalli_2015.pdf





Lukumäärät 2014 Julkaisupisteet 2014 Vertailu 2011–2013 keskiarv. kaikki yht.Tiedekunta Vertais- Muut Yht. Vertais- Muut Yht. määrä- piste- Muutos 2014 %

arvioidut arvioidut keski- keski- verrattunaarvo arvo pisteka.

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 453 162 615 1106 19 1124 591 1046 7 %Eläinlääketieteellinen tiedekunta 283 43 326 676 5 680 260 464 47 %Farmasian tiedekunta 193 25 218 446 3 449 175 366 23 %Humanistinen tiedekunta 630 917 1547 1312 128 1440 1497 1529 -6 %Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 615 261 876 1201 39 1240 813 1089 14 %Lääketieteellinen tiedekunta 1917 537 2454 4305 57 4362 2470 4349 0 %Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 492 152 644 1127 16 1143 721 1025 12 %Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1262 189 1451 3126 24 3150 1535 2999 5 %Oikeustieteellinen tiedekunta 166 167 333 372 22 393 499 530 -26 %Svenska social- och kommunalhögskolan 48 42 90 111 5 116 86 104 12 %Teologinen tiedekunta 229 272 501 523 34 557 422 413 35 %Valtiotieteellinen tiedekunta 513 450 963 1238 58 1296 930 1227 6 %

Tiedekuntiin kuulumattomat laitoksetja muut yksiköt 1187 570 1757 2850 69 2919 1777 2810 4 %Aleksanteri-instituutti 80 93 173 174 12 186 135 122 53 %Avoin yliopisto 10 23 33 15 4 18 30 23 -23 %Biotekniikan instituutti 166 13 179 424 3 426 173 420 2 %Fysiikan tutkimuslaitos 318 5 323 866 1 866 314 806 7 %Helsingin taloustieteellinen tutkimuskeskus (HECER) 11 7 18 28 1 29 45 55 -48 %Helsingin yliopiston kirjasto 2 41 43 5 5 9 52 13 -28 %Kansalliskirjasto 5 12 17 10 1 11 18 17 -37 %Kielikeskus 10 9 19 19 2 21 27 26 -21 %Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 13 31 44 17 4 21 61 40 -48 %Luonnontieteellinen keskusmuseo 181 128 309 355 14 369 331 260 42 %Neurotieteen tutkimuskeskus 72 2 74 167 0 167 57 129 30 %Ruralia-instituutti 14 135 149 32 14 45 120 59 -23 %Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) 198 9 207 504 1 504 202 506 0 %Tutkijakollegium 130 69 199 296 10 305 229 370 -17 %

Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015Vertaisarvioidut julkaisut: julkaisutyypit A1-A4 ja C1Muut julkaisut: julkaisutyypit C2, B1-B3, D1-D5, E1-E22014 julkaisupisteitä on verrattu 2011–2013 ”jäädytettyyn” keskiarvoon, mikä tarkoittaa tilannetta kunkin raportointivuoden maaliskuussa. Raportointivuoden julkaisutiedottäydentyvät takautuvasti seuraavana vuonna. Jäädytetyn aineiston käyttö mahdollistaa täydentyvän aineiston vertailun aikaisempien vuosien tulokseen.


JULKAISUTULOS YKSIKÖITTÄIN OKM:N SEURANTAKOHTEISSATaulukossa alla näkyvät yksiköiden julkaisumäärät ja -pisteet vuonna 2014 OKM:n rahoitusmallin (2015) mukaisesti. Lisäksi taulukossa on vertailtu vuoden 2014 julkaisupistemäärän suhteellista muutosta 2010–2013 keskiarvoon. Tulokset ovat suuntaa antavia, koska 2014 julkaisutiedot täydentyvät vuoden 2015 aikana.

Tiedekuntien ja erillisten laitosten julkaisutie-dot ovat tarkasteltavissa myös yliopiston Rapo-raportointivälineessä15.

YHTEISJULKAISEMINEN Yliopistotasolla kansainvälisten yhteisjulkaisu-jen lukumäärä on kasvanut tasaisesti 2011–2014. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä vuonna 2011 oli 2011, vuonna 2014 määrä on kasvanut 2 884 julkai-suun. Myös kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus kai-kista vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista (AC) on kasvanut, 30 %:sta 41 %:iin.

2 884KANSAINVÄLISTÄ YHTEISJULKAISUAMÄÄRÄ KASVUSSA

Yksiköiden julkaisumäärät ja -pisteet 2014 OKM:n seurantakohteissa

Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrän kasvava trendi mukailee yleistä suuntausta, jossa kansainvälis-ten yhteisjulkaisujen osuus kasvaa eri tieteenaloilla ver-rattuna organisaation sisäiseen tai kansalliseen yhteis-julkaisemiseen. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen on havaittu saavan keskimäärin enemmän viittauksia kuin kotimaisessa yhteistyössä tehtyjen, mikä tarkoit-taa myös tutkimuksen laajempaa kansainvälistä näky-vyyttä. Tieteenalojen väliset erot kansainvälisten yhteis-julkaisujen osuuksissa ovat kuitenkin merkittäviä.

Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä (julkaisu-luokat A ja C) on sekä yliopiston strategian toteutumisen että yksi OKM:n kanssa sovittujen strategisten kehittä-miskohteiden seurantaindikaattori. Yliopiston tavoite-ohjelmassa 2014 asetettu tavoite vuodelle 2016 oli 2 600 kansainvälistä yhteisjulkaisua, joka on nyt ylitetty.15 HY:n raportointiväline Rapo

Tiedekunta Julkaisujen lukumäärä Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuuskaikista AC-julkaisuista

2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 154 160 178 229 36 % 36 % 38 % 50 %Eläinlääketieteellinen tiedekunta 88 70 93 133 40 % 34 % 47 % 47 %Farmasian tiedekunta 69 52 87 103 41 % 33 % 51 % 53 %Humanistinen tiedekunta 49 57 50 84 7 % 7 % 7 % 12 %Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 89 96 112 161 18 % 15 % 21 % 25 %Lääketieteellinen tiedekunta 743 662 782 967 40 % 34 % 42 % 50 %Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 143 149 160 222 31 % 33 % 36 % 45 %Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 569 735 818 806 48 % 60 % 63 % 63 %Oikeustieteellinen tiedekunta 13 9 6 9 6 % 3 % 3 % 5 %Svenska social- och kommunalhögskolan 6 11 9 15 12 % 19 % 18 % 29 %Teologinen tiedekunta 5 4 5 8 3 % 2 % 3 % 3 %Valtiotieteellinen tiedekunta 46 55 77 97 8 % 10 % 14 % 18 %Tiedekuntiin kuulumattomat laitokset ja muut yksiköt 491 504 568 672 39 % 42 % 50 % 55 %Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015

Julkaisut Taso 0 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 0 % Taso 1 % Taso 2 % Taso 3 %yhteensä

Yliopisto yhteensä 6803 874 2556 2215 1158 13 % 38 % 33 % 17 %

TiedekuntaBio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 453 24 142 169 118 5 % 31 % 37 % 26 %Eläinlääketieteellinen tiedekunta 283 23 85 124 51 8 % 30 % 44 % 18 %Farmasian tiedekunta 193 11 74 63 45 6 % 38 % 33 % 23 %Humanistinen tiedekunta 630 217 216 164 33 34 % 34 % 26 % 5 %Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 615 143 251 181 40 23 % 41 % 29 % 7 %Lääketieteellinen tiedekunta 1917 52 895 582 388 3 % 47 % 30 % 20 %Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 492 56 163 182 91 11 % 33 % 37 % 18 %Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1262 87 348 454 373 7 % 28 % 36 % 30 %Oikeustieteellinen tiedekunta 166 49 74 37 6 30 % 45 % 22 % 4 %Svenska social- och kommunalhögskolan 48 6 20 19 3 13 % 42 % 40 % 6 %Teologinen tiedekunta 229 52 88 81 8 23 % 38 % 35 % 3 %Valtiotieteellinen tiedekunta 513 95 159 212 47 19 % 31 % 41 % 9 %

Tiedekuntiin kuulumattomat laitokset 1187 132 345 440 270 11 % 29 % 37 % 23 %

ja muut yksikötAleksanteri-instituutti 80 21 29 29 1 26 % 36 % 36 % 1 %Biotekniikan instituutti 166 11 37 62 56 7 % 22 % 37 % 34 %Fysiikan tutkimuslaitos 318 9 47 181 81 3 % 15 % 57 % 25 %Luonnontieteellinen keskusmuseo 181 32 92 37 20 18 % 51 % 20 % 11 %Neurotieteen tutkimuskeskus 72 6 25 22 19 8 % 35 % 31 % 26 %Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) 198 4 55 50 89 2 % 28 % 25 % 45 %Tutkijakollegium 130 27 42 51 10 21 % 32 % 39 % 8 %Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015Sisältää julkaisutyypit A1-A4 ja C1


JULKAISUFOORUMILUOKITUKSETJulkaisukanavien uusi julkaisufoorumiluokitus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Sen mukaan luokitel-laan vuoden 2015 ja sen jälkeiset julkaisut seuraavan neljän vuoden ajan. Pienempiä muutoksia luokituk-seen voi tulla myös tänä aikana. Yliopiston rahoituk-seen uusi vuoden 2015 luokitus sen sijaan vaikuttaa viiveellä, koska rahoitusmallissa otetaan huomioon kolmen edellisen vuoden julkaisut. Esimerkiksi vuo-den 2016 rahoitukseen vaikuttavat vuosien 2012–2014

julkaisut, joiden luokituksessa käytetään vuoden 2014 julkaisufoorumiluokitusta. Seuraavina vuosina vuo-den 2015 ja sitä uudemmat julkaisut tulevat mukaan raportointiin. Tällöin käytetään kahta luokitusta rin-nakkain. Vuoden 2015 luokitus vaikuttaa täysimääräi-sesti OKM:n rahanjakoon vasta vuonna 2019.

Taulukossa alla nähdään vertaisarvioitujen julkai-sujen (julkaisutyypit A1-A4 ja C1) lukumäärät ja osuu-det yksiköittäin julkaisufoorumi-järjestelmän tasoluo-kissa vuonna 2014. Mukana ovat yksiköt, joilla oli jul-kaisuja vähintään 30 vuonna 2014.

Tiedekuntien vertaisarvioitujen kansainvälisten yhteisjulkaisujen lukumäärät ja osuudet kaikista vertaisarvioiduista julkaisuista

Yksiköiden vertaisarvioidut julkaisut julkaisufoorumijärjestelmän tasoluokissa 2014

Tieteenala Artikkelien määrä(A1+A2+B1, Jufo 2+3)

Humanistiset tieteet 250Luonnontieteet 1296Lääke- ja terveystieteet 1190Maatalous- ja metsätieteet 273Tekniikka 36Yhteiskuntatieteet 434Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015

Lääke- ja terveystieteet lkm 2014 JUFO 2014 JUFO 2015PLoS One 91 2 1Stroke 33 3 2Human Molecular Genetics 16 3 2Nature Genetics 14 3 3PLoS Genetics 14 3 2Acta Ophthalmologica 13 2 1Diabetes Care 11 3 2International Journal of Cancer 11 2 2Journal of Clinical Investigation 11 3 3EMBO Reports 10 3 3Forensic Science International 10 2 2Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism 10 3 2New England Journal of Medicine 10 3 3Annals of Medicine 9 2 2Nature Communications 9 2 3

LuonnontieteetAstronomy & Astrophysics 56 3 3PLoS One 43 2 1Journal of High Energy Physics 42 2 1Atmospheric Chemistry and Physics 41 3 3Physical Review D : Particles, Fields, Gravitation and Cosmology 40 2 2Boreal Environment Research 36 2 1Physical Review Letters 31 3 3Physics Letters B 28 2 2European Physical Journal C. Particles and Fields 18 2 2Journal of Cosmology and Astroparticle Physics 18 2 1Physical Review C (Nuclear Physics) 16 2 2Monthly Notices of the Royal Astronomical Society 15 3 1Atmospheric Measurement Techniques 14 2 1Physical Chemistry Chemical Physics 14 3 1Proceedings of the National Academy of Sciences ofthe United States of America 14 3 3Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015


PÄÄTIETEENALOJEN KÄRKILEHDETJulkaisukulttuuri vaihtelee tieteenaloittain. Tämä näkyy muun muassa julkaisukanavana käytettyjen lehtien kirjon laajuudessa ja artikkelien vuotuisessa määrässä. Seuraavissa taulukoissa esitetään päätie-teenaloittain tieteellisiä aikakauslehtiä, joissa Helsingin yliopiston tutkijat julkaisevat eniten. Taulukkoon on valittu OKM:n luokituksen mukaiset vertaisarvioi-

dut alkuperäisartikkelit tieteellisessä aikakausleh-dessä (A1), katsausartikkelit tieteellisessä aikakaus-lehdessä (A2) sekä (vertaisarvioimattomat) kirjoituk-set tieteellisessä aikakauslehdessä (B1). Valitut lehdet ovat tiedeyhteisön arvostamia tieteellisiä aikakauslehtiä (Julkaisufoorumiluokitukset 2 ja 3).

Taulukoihin on koottu kultakin päätieteenalalta 15 kärkilehteä. Taulukosta löytyvät lisäksi yleisimmin julkaisukanavina käytettyjen lehtien julkaisufoorumin tasoluokat kahden eri luokituksen mukaisesti. Vuonna 2015 julkaisufoorumi-luokitus kiristyi useimmilla tie-teenaloilla, koska tasoluokkien kiintiöt määriteltiin lehtien ja sarjojen julkaisuvolyymin eikä lehti- ja sar-janimekkeiden määrän mukaan, kuten vuoden 2014 luokituksessa. Muutos oli suurin luonnon- ja lääketie-teen aloilla, joissa tasolle 2 sijoitettiin vain 7–9 prosent-tia julkaisunimekkeiden määrästä. Tason 3 julkaisu-sarjojen osuus vaihtelee alasta riippuen 1–3 prosentin välillä.16

Luonnontieteiden ja lääketieteiden kärkilehdet, artikkelien lukumäärä 2014 ja julkaisufoorumin tasoluokat vuoden 2014 sekä 2015 mukaan

Artikkelien määrä julkaisufoorumiluokituksen tasoilla 2 ja 3 päätieteenaloittain

16 Julkaisufoorumi -sivusto, usein kysytyt kysymykset, http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/usein%20kysytty%C3%A4.php

Maatalous- ja metsätieteet lkm 2014 JUFO 2014 JUFO 2015PLoS One 18 2 1Boreal Environment Research 12 2 1Forest Ecology and Management 9 3 3Journal of Dairy Science 8 3 3Acta Veterinaria Scandinavica 7 2 1Plant and Soil 7 2 3Annals of Botany 6 2 1Applied and Environmental Microbiology 6 3 2Applied Animal Behaviour Science 6 2 1Food Chemistry 6 3 2Biogeosciences 5 2 2BMC Genomics 5 2 1Canadian Journal of Forest Research 5 3 3Food Control 5 2 2Veterinary Journal 5 3 2

YhteiskuntatieteetPLoS One 22 2 1Lakimies 18 2 2Kasvatus 13 2 2Yhteiskuntapolitiikka 12 2 2Historiallinen Aikakauskirja 11 2 2Oikeus 10 2 2Psykologia 10 2 2Politiikka : Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 9 2 2Social Science & Medicine 8 3 3Sosiologia 8 2 2American Journal of Epidemiology 5 3 2BMC Public Health 5 2 1European Journal of International Law 5 3 3Anthropological Theory 4 3 3PLoS Genetics 4 3 2

Humanistiset tieteetTeologinen Aikakauskirja 45 2 2Virittäjä 20 2 2Historisk tidskrift för Finland 10 2 2Elore 8 2 2Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain 7 2 2Pragmatics 6 2 2Folkmålsstudier : Meddelanden från Föreningen för Nordisk Filologi5 2 2Historiallinen Aikakauskirja 5 2 2Journal of Pragmatics 4 3 3European History Quarterly 3 2 2Journal of Finnish studies 3 2 2Kulttuurintutkimus 3 2 1Linguistics 3 3 3Religious Studies 3 2 2Temenos 3 3 3Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015


Maatalous- ja metsätieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden kärkilehdet, artikkelien lukumäärä 2014 ja julkaisufoorumin tasoluokat vuoden 2014 sekä 2015 mukaan

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

2005 2007 2009 2011 2013

Suomi A Englanti A Ruotsi Muut kielet

Lähde: Tuhat-järjestelmä 9.3.2015

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

2005 2007 2009 2011 2013

Suomi A Englanti A Ruotsi Muut kielet

Lähde: Tuhat-järjestelmä 9.3.2015


JULKAISUJEN KIELET 2005–2014 Helsingin yliopiston kieliperiaatteiden mukaan yli-opisto seuraa julkaisujen kieliä Tuhat-tutkimustieto-järjestelmän avulla. Vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen hallitseva kieli on englanti, ja sen asema on entisestään vahvistunut. Tarkastelujaksolla 2005–2012 suomenkielisten julkaisujen osuus kaikista jul-kaisuista on vähentynyt kaikissa julkaisutyypeissä. Voimakkainta väheneminen on ollut vertaisarvioi-duissa artikkeleissa (A1-A4) ja kirjoissa (C1).

Ruotsinkielisten artikkeleiden osuus vertaisarvioi-duista julkaisuista on vähentynyt n. 1,5 prosentista n. 0,7 prosenttiin. Muissa julkaisutyypeissä ruotsinkielis-

85 % VERTAISARVIOIDUISTA TIETEELLISISTÄ JULKAISUISTA ENGLANNINKIELISIÄ

ten julkaisujen osuus on pysytellyt 5-6 prosentin tuntu-massa. Muun kielisten vertaisarvioitujen artikkeleiden osuus on vähentynyt n. 3,5 prosentista n. 2,5 prosent-tiin. Muissa julkaisutyypeissä muun kielisten artikke-leiden osuus on pysytellyt 4-5 prosentin tuntumassa.

Muut julkaisut (B-E)

Vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut (A1-A4 + C1)

Julkaisukielten osuudet 2005–2014

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

12 %

2005-2008 2006-2009 2007-2010 2008-2011 2009-2012 2010-2013

Med+Life 3301

Natural 14545

Social 2344

Engin 1046

Human. 713

Lang, Comm 318

All


OPEN ACCESS -JULKAISEMINENAvoimesti saatavilla olevat julkaisut ovat lisäänty-neet tasaisesti erilaisten Open Access -strategioiden seurauksena. Oheisessa kaaviossa on esitetty avoi-mesti saatavien, Helsingin yliopiston tutkijoiden kir-joittamien artikkelien osuuden lisääntyminen Web of Science -tietokannassa eri alojen lehdissä. Luokittelu seuraa CWTS-analyysin luokittelua ja käsittää laadul-taan korkeatasoisia julkaisukanavia. OA-artikkelien osuus on noussut joillakin aloilla kymmenekseen koko julkaisuvolyymistä.

Helsingin yliopisto edellyttää tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamista avoimesti saataville17. OKM:lle raportoiduista julkaisutiedoista löytyvät OA-tiedot eivät vielä ole kattavia eikä niitä siksi esitetä tässä.

Open Access -julkaisujen osuudet aloittain 2005–2013

Open Access -artikkeleita julkaisseet HY:n kärkilehdet aloittain 2005–2013

17 Julkaisut rinnakkaistallennetaan Helsingin yliopiston digitaa-liseen arkistoon (HELDA), https://helda.helsinki.fi

Koko HY N Medical + Life Sciences N Other areas (N > 5) NPLoS One 472 PLoS One 418 Social, Behav. SciencesAtmospheric Chem. & Phys. 286 Agricultural and Food Science 130 Frontiers in Psychology 15Boreal Environment Research 172 BMC Bioinformatics 120 Demographic Research 7Acricultural and Food Science 130 Emerging Infectious Diseases 74BMC Bioinformatics 120 BMC Genomics 72 Engineering SciencesBiogeosciences 98 J. Machine Learning Res. 13Emerging Infectious Diseases 74 Natural SciencesBMC Genomics 72 Atmospheric Chem. & Phys. 286 Law, Arts, HumanitiesSilva Fennica 70 Boreal Environment Research 172 Folklore 6PLoS Genetics 65 Biogeosciences 98

Silva Fennica 70 Language, Inf. & Comm.Annales Geophysicae 58 Linguistica Uralica 11

https://helda.helsinki.fi

Henkilöstöryhmät 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 20144. porras 614 638 632 641 629 - 3,9 % -0,9 % 1,4 % -1,9 %3. porras 941 1197 1154 1178 1216 - 27,2 % -3,6 % 2,1 % 3,2 %2. porras 771 817 864 872 884 - 6,0 % 5,8 % 0,9 % 1,4 %1. porras 1814 1809 1721 1688 1674 - -0,3 % -4,9 % -1,9 % -0,8 %Muu O&T henkilöstö (tuntiopettajat) 705 359 152 150 85 - -49,1 % -57,7 % -1,3 % -43,3 %Opetus- ja tutkimushenkilöstö 4845 4820 4523 4529 4488 - -0,5 % -6,2 % 0,1 % -0,9 %

IT-henkilöstö 344 359 347 365 359 - 4,4 % -3,3 % 5,2 % -1,6 %Kirjastohenkilöstö 427 374 349 347 329 - -12,4 % -6,7 % -0,6 % -5,2 %Tekninen henkilöstö 427 420 406 403 391 - -1,6 % -3,3 % -0,7 % -3,0 %Hallintohenkilöstö 1684 1704 1648 1586 1532 - 1,2 % -3,3 % -3,8 % -3,4 %Opetuksen ja tutk. tukihenkilöstö 783 776 769 740 723 - -0,9 % -0,9 % -3,8 % -2,3 %Muut 160 137 213 164 191 - -14,4 % 55,5 % -23,0 % 16,5 %Muu henkilöstö 3825 3770 3732 3605 3525 - -1,4 % -1,0 % -3,4 % -2,2 %

Harj.koulujen opetushenkilöstö 145 152 149 - - - 4,8 % -2,0 %

Koko henkilöstö 8670 8590 8400 8286 8162 - -0,9 % -2,2 % -1,4 % -1,5 %

Muutos edellisestä vuodesta (%)Lukumääärä 15.12.


Yliopistossa jouduttiin ensimmäistä kertaa toteutta-maan laajempi henkilöstön vähentämisprosessi yt-menettelyn kautta. Yt-menettely koski koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koko henkilöstöä sekä taloudellisilla että tuotannollisilla perusteilla. Käytyjen yt-neuvottelujen perusteella henkilöstömäärää väheni noin 160:sta noin 100 työntekijään.

HENKILÖSTÖRAKENTEEN KEHITYSHelsingin yliopiston henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 8 162, josta opetus- ja tutkimushenkilöstöä oli 55 %, muun henkilöstön osuus oli 43 % ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstön osuus 2 %.

Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 58 % (2013: 58 %), opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 50 % (2013: 49 %), muusta henkilöstöstä 68 % (2013: 68 %) ja harjoittelu-koulujen opetushenkilöstöstä 69 % (2013: 69 %).

Henkilöstön keski-ikä oli 43,1 vuotta (2013: 43,0 vuotta), joista alle 35-vuotiaita oli 30 % (2013: 30 %), 35 – 54-vuotiaita oli 49 % (2013: 48 %) ja 55-vuotiaita tai sitä vanhempia 21 % (2013: 22 %).

Koko henkilöstön henkilötyövuodet olivat 7 818. Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet oli-vat 4 164, muun henkilöstön henkilötyövuodet 3 514 ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstön henkilötyö-vuodet 140.

HENKILÖSTÖKATSAUS

Henkilölukumäärä ja suhteellinen muutos henkilöstöryhmittäin 2010–2014

Henkilöstöryhmät 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 20144. porras 571,7 590,3 573,6 575,8 560,3 - 3,3 % -2,8 % 0,4 % -2,7 %3. porras 884,8 1115,8 1056,8 1077,6 1121,1 - 26,1 % -5,3 % 2,0 % 4,0 %2. porras 710,3 754,5 780,8 807,0 819,2 - 6,2 % 3,5 % 3,4 % 1,5 %1. porras 1689,2 1661,8 1580,3 1537,4 1495,3 - -1,6 % -4,9 % -2,7 % -2,7 %Muu O&T henkilöstö (tuntiopettajat) 630,4 266,2 198,3 188,5 168,5 - -57,8 % -25,5 % -4,9 % -10,6 %Opetus- ja tutkimushenkilöstö 4486,4 4388,6 4189,8 4186,3 4164,5 - -2,2 % -4,5 % -0,1 % -0,5 %

IT-henkilöstö 329,6 335,7 334,1 339,8 342,9 - 1,8 % -0,5 % 1,7 % 0,9 %Kirjastohenkilöstö 376,2 388,2 348,7 330,1 316,2 - 3,2 % -10,2 % -5,3 % -4,2 %Tekninen henkilöstö 435,2 426,7 415,8 404,0 399,8 - -2,0 % -2,6 % -2,8 % -1,0 %Hallintohenkilöstö 1627,8 1609,3 1614,7 1555,0 1507,0 - -1,1 % 0,3 % -3,7 % -3,1 %Opetuksen ja tutk. tukihenkilöstö 762,5 776,6 802,7 731,3 723,0 - 1,9 % 3,4 % -8,9 % -1,1 %Muut 196,6 191,0 222,3 214,7 224,9 - -2,9 % 16,4 % -3,4 % 4,8 %Muu henkilöstö 3727,9 3727,5 3738,3 3574,9 3513,9 - 0,0 % 0,3 % -4,4 % -1,7 %

Harj.koulujen opetushenkilöstö 145,1 143,1 139,7 - - - -1,4 % -2,3 %

Koko henkilöstö 8214,3 8116,2 8073,2 7904,2 7818,1 - -1,2 % -0,5 % -2,1 % -1,1 %

Henkilötyövuodet Muutos edellisestä vuodesta (%)

%-osuushenkilöstöstä

Vakinaiset 2554 1639 4193 61 % 39 % 51 %Tutkijauravaiheen puolestamääräaikaiset (tohtorikoulutettavat,tutkijatohtorit) 1102 946 2048 54 % 46 % 25 %Muut määräaikaiset 1041 788 1829 57 % 43 % 22 %Osa-aikaiset tuntiopettajat 59 33 92 64 % 36 % 1 %

Yhteensä 4756 3406 8162 58 % 42 % 100 %

Miehiä %Henkilömäärät Naisia Miehiä Yhteensä Naisia %


Hallintohenkilöstön määrää on vähennetty tehos-tamalla työtä, yhdistämällä tehtäviä ja vähentämällä tarpeettomia rutiineja. Hallintohenkilöstöryhmässä on tapahtunut suurin absoluuttinen henkilötyövuosien lasku verrattuna luvanvaraisen rekrytoinnin aloitta-misvuoteen 2012. Myös opetuksen ja tutkimuksen tuki-henkilöstön ja kirjastohenkilöstön henkilötyövuodet ovat laskeneet merkittävästi.

Muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön muu henkilöstö -ryhmän kasvu selittyy yliopistomuseon muuttoon liittyvällä lisääntyneellä määräaikaisen työn tarpeella. Yliopistomuseon uusi päänäyttely ”Ajattelun voimaa” avautuu yleisölle yliopiston päärakennuksessa maaliskuussa 2015.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrän laskun tait-tuminen näyttää vakiintuneen samalla kun tukihenki-löstön määrän lasku jatkuu edelleen. Henkilöstömäärän ja -rakenteen muutos on jatkunut strategian mukaisesti oikean suuntaisena.

MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstä 49 % (2013: 49 %) työskenteli määräai-kaisessa työsuhteessa. Näistä työsuhteista noin puolet on luonnostaan määräaikaisia; tutkijanuravaiheen puo-lesta määräaikaiset tohtorikoulutettavat ja tutkijatohto-rit 25 % (2013: 25 %) ja osa-aikaiset tuntiopettajat 1 % (2013: 2 %). Näin ollen varsinaisesti määräaikaista hen-kilöstöä oli noin 22 % (2013: 22 %).

Henkilötyövuodet ja suhteellinen muutos henkilöstöryhmittäin 2010–2014

Määräaikaisen henkilöstön osuus sukupuolittain 2014


KOULUTUS JA KEHITTÄMINENKoulutus- ja kehittämisyksikön järjestämässä hen-kilöstökoulutuksessa oli 6 045 osallistumiskertaa (2013: 5 420) ja lisäksi kielipalveluilta tilatussa kieli-koulutuksessa oli 193 osallistumiskertaa (2013: 148). Kokonaisiksi henkilötyöpäiviksi muutettuna henkilös-tökoulutuksissa oltiin 3 059 työpäivää.

Koulutuksia oli 191 ja keskimääräinen osallistuja-määrä oli 33 henkilöä/tilaisuus. Osallistujista naisia oli 71 % ja miehiä 29 %.

Keskitetysti järjestettyyn henkilöstön kehittämi-seen käytettiin perusrahoitusta 111 423 euroa ja ulko-puolista rahoitusta 112 163 euroa, yhteensä 223 587 euroa (2013: 205 370). Kustannus oli keskimäärin 36 euroa osallistumiskertaa kohti (2013: 37).

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINENTyöterveyshuolto vuosille 2015–2019 kilpailutettiin. Toimittajaksi valittiin pääkaupunkiseudulla Mehiläinen ja muualla pääsääntöisesti Suomen Terveystalo. Lapin toimipaikoissa jatkavat entiset toimittajat. Kilpailutuksen keskeisenä tavoitteena oli kiinnittää työ-terveyshuollon huomio ja resurssit entistä enemmän ennaltaehkäisevään työterveyshuoltotyöhön.

Kampuksilla ja lähes kaikilla pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla toimipaikoilla järjestettiin koulutusta uuden työterveyshuollon sopimuksen sisällöstä.

Yliopistolla panostettiin työympäristön kehittämi-seen käynnistämällä yliopiston Laboratorioiden laa-dunhallinnan ja turvallisuuden kehittäminen -pro-jekti sekä yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteishanke Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilankäyttäjien hyvinvointi. Työsuojelutoimijat edis-tivät osaltaan työhyvinvointia järjestämällä muun muassa kampuksilla työhyvinvointi-iltapäiviä sekä työsuojelukahveja, jotka jatkossa ankkuroidaan valta-kunnalliseen 112-hätänumeropäivään. Työsuojelussa panostettiin myös tiedottamiseen sähköisellä Ajankohtaista työsuojelussa ja työhyvinvoinnissa -kir-jeellä. Työympäristön riskien arviointi tehtiin vuoden 2014 aikana 20 eri yksikössä ja neljässä erillisessä lai-toksessa.

Syksyn 2013 työhyvinvointikyselyn tulosten jatko-toimenpiteitä toteutettiin: johtoryhmätyöskentelyä, esi-miestaitoja, työyhteisöjen vuorovaikutustaitoja ja kon-fliktoituneiden tilanteiden selvittämisen taitoja paran-nettiin. Työhyvinvointikyselyn jatkokehittämisestä on aloitettu keskustelut eläkevakuutusyhtiö Varman kanssa.

Varhaisen tuen toimintamallin käyttöönottoa jat-kettiin tiedekuntien ja erillisten laitosten johdon kanssa käydyissä työterveyshuollon vuositapaamisissa. Yliopisto otti käyttöön työyhteisösovittelun yhtenä kon-fliktien ratkaisumenetelmänä. Sovittelutoimintaa koor-dinoi työhyvinvointiyksikkö.

Influenssarokotteen ottaneiden määrä nelinker-taistui ensimmäisestä vuodesta 803 rokotettuun. Rokotteen ottaja maksoi rokotteen itse. Mehiläisen tuottamissa sairauspoissaolotilastoissa tämä on vähen-tänyt pitkien sairauspoissaolojen määrää hengityselin-ten sairaudet -diagnoosiluokassa yhteensä 1 263 sairas-poissaolopäivällä.

SAIRAUSPOISSAOLOT, TYÖTAPATURMAT JA TYÖTERVEYSHUOLTOYliopiston henkilöstö oli sairauden tai työtapaturman takia poissa töistä 41 183 työpäivää. Opetus- ja tut-kimushenkilöstö ilmoittaa sairauspoissaolojaan eri tavalla kuin työajanseurannan piirissä oleva muu hen-kilöstö, mistä johtuen sairauspoissaolojen määrä ope-tus- ja tutkimushenkilöstön osalta on alhainen verrat-tuna muuhun henkilöstöön. Yliopiston sairauspoissa-olopäivät suhteutettuna henkilötyövuosiin on 5,3 spv/htv. Muun henkilöstön osalta sairauspoissaolopäiviä oli 9,5 spv/htv ja opetus- ja tutkimushenkilöstöllä vas-taavasti 1,7 spv/htv.

3 059TYÖPÄIVÄÄHENKILÖSTÖKOULUTUKSISSA

9,0 9,6 9,5

5,0 5,4 5,31,5 1,8 1,7

40318

42614

41183

39000

39500

40000

40500

41000

41500

42000

42500

43000

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

2012 2013 2014

stpstp/htv

Muu henkilöstö (stp/htv) Koko henkilöstö (stp/htv)

Opettajat ja tutkijat (stp/htv) Koko henkilöstö (stp)

Eläkelaji lkm k.arvo lkm k.arvo lkm k.arvoVanhuuseläke 137 64,9 125 65,4 132 65,5Työkyvyttömyyseläke 12 51,2 16 46,7 10 52,2Osatyökyvyttömyyseläke 7 58,4 8 51,9 8 56,3Yhteensä 156 63,6 149 62,5 150 64,1

201420132012


Sairauspoissaolot henkilöstöryhmittäin 2012–2014

Eläkkeelle siirtyneet ja eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä

65,5VANHUUSELÄKKEELLE JÄÄNEIDEN KESKI-IKÄ

Lyhyiden sairauspoissaolojen (1–3 pv) määrä sai-rauspoissaoloista on 43 %. Eniten sairauspoissaoloja aiheutui tuki- ja liikuntaelinten diagnoosiryhmässä, 26 %. Mielenterveyden ja hengityselinten perusteella syntyneitä poissaoloja oli molemmissa diagnoosiluo-kissa 21 %.

Työtapaturmista aiheutui 1 157 poissaolopäivää (2013: 1408).

Työterveyshuollon kulut olivat noin 360 euroa/hen-kilö. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käytettiin kokonaiskustannuksista 36 %. Suurin osa työterveys-huollon kustannuksista muodostuu sairaanhoidonkus-tannuksista (ns. Kela 2 korvausryhmä).

ELÄKKEELLE SIIRTYMINENYliopistosta jäi eläkkeelle viime vuonna yhteensä 150 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut 65,5 vuoteen. Työeläkkeelle jääneiden keski-ikään lasketaan mukaan myös työkyvyttömyys- ja osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet. Työeläkkeelle jää-neiden keski-ikä oli myös noussut vertailujakson kor-keimmaksi ollen 64,1 vuotta.

-4%-3%-2%

-1%0%1%

2%3%4%5%

6%

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

VT2 VT3 VT4 VT5 VT6 VT7 VT8 VT9 VT10

Keskiansio naiset 2336 2622 2929 3586 4359 5110 6079 7276 8212Keskiansio miehet 2361 2606 3019 3570 4319 5202 6076 7146 8376Ansiokehitys (%) naiset 1,4 % 2,7 % 5,2 % 2,6 % 1,3 % 1,6 % 2,2 % 2,0 % -3,3Ansiokehitys (%) miehet 1,5 % 2,9 % 4,4 % 2,3 % 1,6 % 0,5 % 2,0 % 0,8 % 1,3 %Ansiokehitys (1,7 %) O&T 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 %

Keskiansio naiset Keskiansio miehet Ansiokehitys (%) naiset

Ansiokehitys (%) miehet Ansiokehitys (1,7 %) O&T

VT2 VT3 VT4 VT5 VT6 VT7 VT8 VT9 VT10

Vaatitaso naiset N 233 125 80 343 252 108 61 51 9Vaatitaso miehet N 195 99 50 309 226 157 112 143 49


PALKKAKEHITYS JA TASA-ARVOAnsiokehitys oli syyskuun 2013 ja syyskuun 2014 ver-tailussa hyvin maltillista18. Elokuussa 2014 palkka-taulukoiden tehtäväkohtaisiin palkanosiin lisättiin 20 euron suuruinen sopimuskorotus. Käytännössä työn-tekijöille sopimuskorotuksesta johtuva palkannousu oli hieman tätä suurempaa, koska henkilökohtaista suori-

1,7 %OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN ANSIOKEHITYS VUONNA 2014

Opetus- ja tutkimushenkilöstö: identtisten henkilöiden keskiansio ja vaatitasojakauma 2014 ja ansiokehitys 2013–2014 naisilla ja miehillä vaatitasoittain

18 Ansiokehitys kuvaa molempina vertailuvuosina laskennassa mukana olleiden (identtisten) YPJ-järjestelmään kuuluvien hen-kilöiden ansioiden nousua. Henkilöt sijoittuvat ansiokehitysti-lastossa jälkimmäisenä tarkasteluvuotena voimassa olevalle teh-tävän vaativuustasolle. Ansiokehitystilastoista ei ole raportoitu niiden vaativuustasojen tietoja, joissa henkilömäärä jää tilasto-eettiseltä näkökannalta liian pieneksi.

tustasoa vastaava prosenttiosuus lasketaan tästä koro-tetusta tehtäväkohtaisesta palkanosasta.

Ansiokehitys oli aikaisempien vuosien tapaan suu-rempaa opetus- ja tutkimushenkilöstöllä, 1,7 %, kuin muuhun henkilöstöön kuuluvilla, 1,3 %. Tätä selittää

0%

1%

1%

2%

2%

3%

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

VT3 VT4 VT5 VT6 VT7 VT8 VT9 VT10 VT11 VT12 VT13Keskiansio naiset 2112 2336 2510 2668 2862 3152 3633 4279 4989 5734 6761Keskiansio miehet 2064 2312 2473 2658 2838 3161 3600 4221 4867 5589 6630

Ansiokehitys (%) naiset 1,2 % 1,4 % 1,0 % 1,2 % 1,1 % 2,2 % 1,9 % 1,7 % 1,1 % 1,1 % 0,4 %

Ansiokehitys (%) miehet 1,2 % 1,7 % 0,9 % 1,4 % 1,4 % 1,0 % 1,7 % 0,7 % 0,8 % 0,8 % 0,4 %Ansiokehitys (1,3 %) Muut 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 %

Keskiansio naiset Keskiansio miehet Ansiokehitys (%) naiset

Ansiokehitys (%) miehet Ansiokehitys (1,3 %) Muut

VT3 VT4 VT5 VT6 VT7 VT8 VT9 VT10 VT11 VT12 VT13

Vaatitaso naiset N 108 83 195 324 309 229 269 164 82 27 8Vaatitaso miehet N 13 35 98 129 128 122 166 108 53 27 4


väitöskirjan etenemiseen sidottu tehtävän vaativuusta-son nousu tutkijan uran edetessä. Opetus- ja tutkimus-henkilöstön vaativuustasolla 10 ilmenevä negatiivinen ansiokehitys selittyy yksittäisten henkilöiden erilaisten hallintotehtäväpalkkioiden muutoksella, kun tilasto-vuosien välillä on siirrytty pois johtotehtävästä.

Yhtä vaativiksi arvioitujen tehtävien välillä palk-katasa-arvo toteutuu yliopistossa erinomaisesti. Keskimääräinen ansiokehitys oli molemmissa ryh-missä naisilla hieman korkeampi kuin miehillä: ope-tus- ja tutkimushenkilöstö naiset 2,0 %, miehet 1,5 % ja muu ryhmän naiset 1,4 %, miehet 1,1 %19. Opetus- ja tutkimushenkilöstön ylemmillä vaativuustasoilla mie-het ovat yliedustettuina.

Muu henkilöstö: identtisten henkilöiden keskiansio ja vaatitasojakauma 2014 ja ansiokehitys 2013–2014 naisilla ja miehillä vaativuustasoittain

19 Koko yliopistosektorin kansallisen tason ansio- ja henkilöstö-rakenteen kehityksestä voi lukea Sivistystyönantajien rapor-tista Tilastojulkaisu 2014 - Yliopistot joka ladattavissa: http://www.sivistystyonantajat.fi/tiedostopankki/272/tilastojul-kaisu_2014_yliopistot.pdf

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminenHelsingin yliopiston tavoitteena on olla edelläkä-vijä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Yliopiston periaatteet ja tavoitteet on kirjattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan vuosille 2013–2016.

http://www.sivistystyonantajat.fi/tiedostopankki/272/tilastojulkaisu_2014_yliopistot.pdf




Laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset toimitilat tukevat yliopiston strategian toteuttamista.

Yliopiston hallitus linjaa vuosittain keskeiset toi-mitilojen hallintaa, käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä koskevat tavoitteet sekä hyväksyy investointisuunni-telman.

Tilakustannusten osuutta yliopiston menoista vähennetään tehostamalla tilankäyttöä sekä vähentä-mällä toimitilojen määrää muun muassa tarjoamalla tilaa yhteistyökumppaneille. Laajat tilajärjestelyt jat-kuivat kaikilla kampuksilla. Käynnissä on myös selvi-tykset valtion joidenkin sektoritutkimuslaitosten sijoit-tumisesta yliopistokampuksille.

TOIMITILOJEN OMISTUSSUHTEETYliopiston käytössä olevat toimitilat ovat pääosin yli-opistokonsernin omistuksessa olevissa kiinteistöissä. Yliopisto vuokrasi tiloistaan 25 % kokonaan omistamal-taan Helsingin yliopiston rahastoilta ja 58 % Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:ltä, josta yliopisto omistaa 61 %. Yhtiön muita omistajia ovat valtio (33 %) sekä Svenska Handelshögskolan ja Taideyliopisto (yhteensä 6 %). Tämän lisäksi yliopiston käytössä oli ulkopuolelta vuok-rattuja tiloja.

Yliopisto vuokraa yliopistokonsernin tilat käyt-töönsä nettovuokraperiaatteella, jolloin vuokra sisältää pääomavuokran, kiinteistöveron, vakuutukset ja yhtiön osalta myös yleiskulut. Tilojen ylläpidosta ja käyttökus-tannuksista yliopisto vastaa itse.

Tila- ja kiinteistökeskus vastasi yliopiston omistuk-sessa ja käytössä olevien tilojen kiinteistö- ja hankejoh-tamisesta, kehittämisestä ja hallinnasta sekä toimitilo-jen investointisuunnitelmaan sisältyvien hankkeiden rakennuttamisesta. Lisäksi se vastasi kiinteistöjen hoi-dosta, huollosta ja kunnossapidosta sekä muista kiin-teistö- ja tilapalveluista.

TILAT JA TILANKÄYTTÖYliopistolla oli vuokrattuna 576 500 huoneistoneliömet-riä (htm2) yli 300 rakennuksessa 33 paikkakunnalla. Tiloista oli yliopistokäytössä noin 477 600 htm2 (81 %) ja noin 99 000 htm2 muussa käytössä (edelleen vuok-rattuna ja asuntoina). Korjattavana tiloista oli 3 % ja vapaana hiukan yli 3 %.

Yliopistokäytössä olevien tilojen määrä on supis-tunut kahden viime vuoden aikana noin 24 000 htm2

(4,8 %). Yliopisto luopui konsernin omistamista tiloista Vironkatu 1:ssä ja Aleksanterinkatu 7:ssä sekä ulkopuo-lelta vuokratuista tiloista Kluuvikatu 7:ssä, Vuorikatu 24:ssä ja Mannerheimintie 166:ssä. Samanaikaisesti asuntokäytössä olevien tilojen määrä kasvoi vajaalla 9 000 htm2:llä (74 %) erityisesti Pihlajamäen kan-sainvälisten opiskelija- ja tutkija-asuntojen käyttöön-oton myötä. Lisäksi vuonna 2014 luovuttiin Senaatti-kiinteistöiltä vuokratusta Arppeanumista (noin 2 200 htm2), mikä tulee näkymään vuoden 2015 tilastoissa.

TILAT

24 000HTM2 (4,8 %) VÄHENNETTYYLIOPISTOKÄYTÖSSÄ OLEVAA TILAAKAHDEN VIIME VUODEN AIKANA

TiedekunnatBio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 10,8 53,7 10,4 51,7Eläinlääketieteellinen tiedekunta 7,4 42,1 7,9 44,4Farmasian tiedekunta 7,9 34,6 6,4 24,1Humanistinen tiedekunta 17,1 33,4 17,1 33,5Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 13,0 33,7 13,3 33,8Lääketieteellinen tiedekunta 8,0 32,9 8,2 33,2Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 13,2 75,5 12,5 73,7Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 9,3 27,3 10,0 29,1Oikeustieteellinen tiedekunta 17,0 25,9 18,6 29,0Teologinen tiedekunta 13,7 27,8 13,1 25,4Valtiotieteellinen tiedekunta 16,9 28,2 17,5 28,6Svenska social- och kommunalhögskolan 18,6 49,1 18,4 34,3Tiedekunnat keskimäärin 11,5 38,4 11,7 38,1Erilliset laitoksetAleksanteri-instituutti 20,9 27,3 21,3 27,0Avoin yliopisto 9,4 24,5 9,0 23,0Biotekniikan instituutti 6,0 23,1 5,8 22,0FIMM 5,1 15,5 5,0 16,0Fysiikan tutkimuslaitos 9,4 15,9 9,5 16,1HECERHelsingin yliopiston kirjasto 14,4 129,1 15,5 132,7Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus 3,8 93,6 4,1 93,3IPR University Center 6,8 7,7Kansalliskirjasto 13,2 91,8 13,5 94,3Kielikeskus 11,0 28,8 9,7 32,3Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 10,9 19,0 10,8 21,9Luonnontieteellinen keskusmuseo 12,9 91,2 10,7 88,5Neurotieteen tutkimuskeskus 5,2 20,2 6,1 20,5Ruralia-instituutti 16,2 28,0 17,3 27,1Tietotekniikkakeskus 13,0 30,5 12,8 28,6Tila -ja kiinteistökeskus 2,7 15,0 3,0 15,8Tutkijakollegium 20,9 28,2 24,8 33,2UniSport 4,9 138,8 3,8 108,4Erilliset laitokset keskimäärin 9,4 48,2 9,3 48,2Muut yksikötKeskushallinto 13,3 23,0 13,7 23,6Yliopistokäyttö keskimäärin 11,0 43,8 11,0 43,6

2014Toimistotila

nkm2/htvKaikki tilatnkm2/htv

2013Toimistotila

nkm2/htvKaikki tilatnkm2/htv

Tilankäyttö tulosyksiköittäin


Nettokäyttöala/htv yksiköittäin 2013 ja 2014 (nettokäyttöala ei sisällä yhteiskäyttötiloja, käytäviä, auloja, wc-tiloja, kevyiden väliseinien pinta-alaa)

Toimistotilan ja kokonaistilan käyttö henkilötyö-vuotta kohti yksiköittäin on eritelty oheisessa taulu-kossa kahden viime vuoden osalta. Tiedekuntien ja eril-listen laitosten toiminnan erilaisuuden vuoksi henki-lötyövuosiin suhteutetut tunnusluvut eivät ole kaikin osin keskenään vertailukelpoisia. Kokonaistilanne ei ole muuttunut.

Yksiköiden tilamäärissä/htv oli supistumista mm. siksi, että kaikki tavanomaiset opetustilat siirrettiin vuoden alussa yksiköistä Tila- ja kiinteistökeskuksen hallintaan. Muutos farmasian tiedekunnan tiloissa joh-tui siitä, että tiedekunta toimi talotekniikkakorjauk-sen vuoksi tavanomaista suppeammissa väliaikaisissa evakkotiloissa.

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

Toimistotilat

Liikenne- ja tekniset tilat

Opetus- ja tutkimustilat

Erityistilat

Säilytystilat

Sosiaali- ja virkistystilat

Yhteistilat

Asuin- ja majoitustilat

Ruokailu-ja keittiötilat

35 %

16 %27 %

11 %

1 %

10 %

Keskusta Meilahti-Ruskeasuo Viikki

Kumpula Muu Helsinki Muu maa

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

Keskusta Meilahti-Ruskeasuo Viikki

Kumpula Muu Helsinki Muu maa


HUONEISTOALA KAMPUKSITTAIN 2014Yliopiston kampusalueista suurin on edelleen keskusta-kampus, jossa yliopiston käytössä olevista tiloista oli yli 35 % ja toiseksi suurin Viikin kampus, jossa on noin 27 % tiloista. Meilahden kampuksella on tiloista noin 15 % ja Kumpulan kampuksella 10 %. Kymmenesosa tiloista oli kampusalueiden ulkopuolella Helsingissä ja muualla Suomessa. Kampusten väliset osuudet ovat viimeisen viiden vuoden aikana säilyneet ennallaan.

Käyttötarkoituksen mukaan tiloista 20 % on toimis-totiloja ja saman verran sekä opetus- ja tutkimustiloja että liikenne- ja teknisiä tiloja. Noin 13 % tiloista on eri-tyistiloja (mm. laboratoriot) ja samoin 13 % säilytysti-loja. Edelliseen vuoteen verrattuna lähinnä säilytysti-lojen määrä on vähentynyt.

Opetustilojen käyttöaste oli keskimäärin 72 % (2013: 74 %). Korkeimmat käyttöasteet olivat Keskustakampuksella 78 % (82 %) ja Kumpulan kampuksella 78 % (75 %) ja matalimmat Meilahti-Ruskeasuon kampuksella 48 % (50 %) ja Viikin kam-puksella 57 % (58 %). Käyttöastetta seurataan ja sen nostamiseksi opetustiloja muunnetaan muihin käyttötarkoituksiin. Käyttöaste lasketaan TIMMI-varausjärjestelmässä olevan 331 (313) opetustilan perusteella. 100-prosenttinen käyttöaste saavutetaan, kun tila on käytössä vähintään 1 000 h/v (noin 7 h/pv, 5 pv/vk ja 28 vk/v).

Yliopiston vuokraamat tilat käyttötarkoituksen mukaan 2014, htm2

Huoneistoala kampuksittain 2014, % ja htm2

67 %

11 %

12 %

10 %

Vuokramenot

Ylläpitokustannukset

Käyttökustannukset

Käyttäjäpalvelut

1 000 e %Muutos

2012 - 2013 1 000 e %Muutos

2013-2014

Pääomavuokrat ja vastikkeet 74 037 66 % 5,3 % 72 951 65 % -1,5 %

Kiinteistöpalvelut 12 162 11 % -5,0 % 12 222 11 % 0,5 %

Vuokrakustannus yhteensä 86 199 77 % 3,7 % 85 173 76 % -1,2 %

Tilapalvelut 15 163 14 % -5,2 % 15 732 14 % 3,8 %

Tilakustannus yhteensä 101 361 90 % 2,3 % 100 905 90 % -0,4 %

Liitännäispalvelut * 10 932 10 % 1,2 % 11 356 10 % 3,9 %Laaja tilakustannus yhteensä 112 293 100 % 2,2 % 112 261 100 % 0,0 %*) sisältää varustamisinvestointien poistot

20142013

Tilakustannukset


TILAKUSTANNUKSET Tilakustannusten seurannan indikaattorina käytetään tilakustannusten osuutta yliopiston kokonaismenoista. Yliopiston hallituksen asettama tavoite on 15,8 % vuo-den 2016 loppuun mennessä. Vuoden 2014 lopussa osuus oli 16,7 %.

Tilakustannukset sisältävät pääomavuokrien ja vas-tikkeiden, 65 %, lisäksi ylläpitomenot 11 %, käyttökus-tannukset 14 % ja käyttäjäpalvelut 10 %.

Nettovuokra- ja hoitovastikemenot laskivat edel-lisvuodesta 1,5 prosenttia ja olivat 73 miljoonaa euroa.

Sisäiset tilavuokrat olivat edellisvuoden tapaan yhteensä 112,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi osa yli-opiston yksiköistä maksoi vuokria suoraan muille vuok-ranantajille noin 2 miljoonaa euroa.

Sisäinen vuokra on tasattu eri rakennusten välillä alueittain. Tilojen hinnat lasketaan tilatyypeit-täin. Esimerkiksi toimistotilan sisäinen vuokra oli Helsingissä noin 26 euroa/nkm2, erikoislaboratorion noin 54 euroa/nkm2 ja varastotilan noin 19 euroa/nkm2. Neliöhinnat eivät ole kuitenkaan verrannolli-

sia ulkopuolelta vuokrattavien tilojen hintoihin, koska yliopiston sisäiseen vuokraan on jyvitetty myös osuus yhteisten tilojen kuten käytävien, aulojen, sosiaalitilo-jen ja teknisten tilojen kustannuksista. Lisäksi sisäinen vuokra sisältää toimitilojen käyttökustannukset, ylläpi-tomenot ja käyttäjäpalvelut tavallista toimitilavuokraa merkittävästi kattavammin.

Ylläpitokustannuksista suurimpia olivat lämpöener-gia 4,1 miljoonaa euroa ja kunnossapito 3,9 miljoonaa euroa. Käyttökustannuksista siivouspalvelujen osuus oli puolet, 7,8 miljoonaa euroa ja sähkön hankinta 5,4 miljoonaa euroa. Käyttäjäpalvelujen menoista suurim-mat kokonaisuudet olivat asunto- ja majoituspalvelut 5,7 miljoonaa euroa ja vahtimestaritoimi 2,9 miljoo-naa euroa.

Asunto- ja majoituspalvelujen toiminta laajeni, kun Vuolukiventie 1:n peruskorjatut tilat otettiin täysimää-räisesti kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden asunto-käyttöön. Menot katettiin 90-prosenttisesti liiketoimin-nan tuotoilla. Toiminta oli alijäämäinen noin 0,6 miljoo-naa euroa lähinnä Vuolukiventien asuntojen odotettua hitaamman käyttöönoton vuoksi.

Tilakustannusten jakaantuminen 2014, %

Toteutuneet nettotilakustannukset 2012 - 2014 (ei sis. ALV ja menoista vähennetty vastaavat liiketoiminnan tulot).


RAKENTAMINEN, PERUSKORJAUS JA VARUSTAMINENRakennusten omistajat vastaavat uudis- ja peruskorja-uksesta, joiden investoinnit vaikuttavat yliopiston tila-kustannuksiin pääomavuokrien nousuna.

Vuosittaisen kunnossapidon kustannukset olivat 4 miljoonaa euroa, puhelin-, turva- ja AV-tekniikan investoinnit 1,4 miljoonaa euroa ja tilojen kalustami-sinvestoinnit 1 miljoonaa euroa.

KESKUSTAKAMPUSKansalliskirjaston Teollisuuskatu 23:ssa olevat toi-minnot siirtyvät keskustakampukselle vuonna 2015. Humanistisen tiedekunnan yksiköitä siirtyy Topeliaan, ja tiedekunnan kanslia muuttaa päärakennuksesta Metsätaloon kesällä 2015.

Valtiotieteellinen tiedekunta sai uusia tiloja Unioninkatu 35:stä, jonka peruskorjaus valmistui kesällä. Tilat tulivat pääosin sosiaalitieteille. Lisää tilaa on tulossa Unioninkatu 37:ään, missä aloitettiin suun-nittelu C-siiven muutostöistä. Metsätalon entiset kirjas-totilat korjattiin ja muutettiin työtiloiksi. Uusiin tiloihin muuttaa maaliskuussa 2015 Kuluttajatutkimuskeskus KTK.

Yliopistomuseo muutti päärakennukseen, jossa näyttelytilaksi kunnostettiin uuden puolen iso kirjas-tosali. Sinne rakennettava uusi perusnäyttely avautuu yleisölle maaliskuussa 2015. Museo sai uusia kokoel-matiloja vastakorjatun Unioninkatu 35:n kellarikerrok-sesta. Arppeanum-rakennus poistui kokonaan yliopis-ton käytöstä.

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa toteu-tettiin laaja ulkoalueen uudistustyö. Istutusalueet muo-dostavat evoluutiopuun. Yksi uudistuksen tarkoituk-sista on valmistella uuden pääsisäänkäynnin rakenta-mista puutarhan eteläpuolelle.

Kansalliskirjaston rakennushistoriallisesti arvok-kaan Engelin osan peruskorjaus eteni. Peruskorjauk-sessa uusitaan talotekniikka sekä parannetaan esteet-tömyyttä ja kirjastotilojen toimivuutta. Korjaustyötä leimaa konservointitöiden suuri määrä ja suunnittelu-ratkaisujen työstäminen mallitöiden avulla yhteistyössä museoviraston ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Korjaus valmistuu syksyllä 2015.

Hallintorakennuksen muutos- ja korjaustyöstä jär-jestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti JKMM Arkkitehdit. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa hankkeen osapuolet suunnittelevat ja rakentavat koh-teen yhteistyössä alusta alkaen. Tavoitteena on käynnis-tää rakennustyöt vuoden 2016 alusta. Katutasoon liitty-vissä kerroksissa aloittaa vuoden 2017 aikana uudenlai-nen Tiedekulma, matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaupunkilaisille ja yliopistolaisille.

Aleksanterinkatu 7:n peruskorjaus jatkui. Tilat kor-jataan ympäristöministeriön käyttöön. Franzénian kor-jaustyömaa käynnistyi alkuvuodesta. Tilat muutetaan Helsingin kaupungin päiväkodiksi. Molemmat hank-keet valmistuvat keväällä 2015.

Siltavuorenpenkereellä kirjasto supistaa toi-mintaansa ja laitokset suunnittelevat tilankäytön vähentämistä. Lisäksi aloitettiin tilasuunnittelu, jossa myös Avoin yliopisto ja Palmenia sijoitetaan Siltavuorenpenkereen rakennuksiin vuoden 2015 lopulla.

KUMPULAN KAMPUSChemicumissa jatkui talotekniikan laaja ja vaiheittainen peruskorjaus, jonka arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 loppuun mennessä. Peruskorjattuna Chemicumin talotekniikka mahdollistaa kemian tutkimusinfra-struktuurin ajanmukaisen toiminnan. Korjaustöiden valmistuttua laitoksen tilankäyttö tehostuu ja mahdol-listaa osaltaan yliopistokäytössä olevien tilojen vähen-tämisen Kumpulan kampuksella. Vaihtoehtoina ovat luopuminen Ilmatieteen laitokselta vuokratuista tiloista tai kampuksella olevien muiden toimitilojen vuokraa-minen yhteistyötahoille.

Physicumissa tehtiin tilajärjestelyjä kirjaston ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa siten, että muutostöiden jälkeen tiedekunnan kanslia muutti Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan alueelta Physicumiin.

MEILAHDEN KAMPUSHUSLAB-uudisrakennushanke eteni koko vuoden 2014 ja se valmistuu loppukesästä 2015. Syksyllä käynnistyi Haartmaninkatu 3:sta vapautuvien tilojen hankesuun-nittelu muun muassa hammaslääketiedettä varten. Yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen ja THL:n kanssa sel-vitettiin oikeuslääketieteen sijoittumista Tilkanmäelle. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa valmis-teltiin Ruskeasuon yliopistorakennuksista luopumista ja kolme arkkitehtitoimistoa laati asemakaavamuutosta varten rinnakkaistoimeksiantoina ehdotukset Pikku-Huopalahden pohjoisosan eli Ruskeasuon yliopistoalu-een muuttamisesta asuntoalueeksi.

VIIKIN KAMPUSBiokeskus 3:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva eläintila-alue toteutettiin alkuvuodesta. Tiloihin siir-rettiin kevään aikana kaikki sellaiset Viikin koe-eläin-toiminnot, jotka eivät voi sijaita F-talossa tai navetassa. Tietotekniikkakeskuksen uusi pääkonesali valmistui Metsätieteiden talon luentosalisiipeen.


Vuonna 1995 valmistuneen Biokeskus 2:n talotek-niikkakorjausta ja siihen liittyviä tilajärjestelyjä aloi-tettiin toukokuussa. Rakennustyöt rajattiin auditori-oihin, jotka toteutettiin alkusyksyyn mennessä sekä E-noppaan, josta Farmasian tiedekunnan toiminnot siirrettiin huhtikuun aikana väliaikaistiloihin Viikissä. D-nopan suunnittelun edetessä kävi selväksi, että tyy-dyttävää vaihtoehtoa maatalous-metsätieteellisen ja bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan molekyy-libiotieteiden sijoittamiseksi ei löydy, jos toiminnat edelleen sijaitsevat sekä Biokeskus 2:n D-nopassa että Biokeskus 1:ssä. Tämän vuoksi marraskuussa tehtiin päätös sijoittaa D-noppaan Biotekniikan Instituutin toi-minnot Cultivator 2:sta ja Biokeskus 1:stä elektronimik-roskopiaa lukuun ottamatta. Molekyylibiotieteet kes-kitetään tulevaisuudessa Biokeskus 1:een. D-nopasta remontin vuoksi poistuvien Bio- ja ympäristötieteel-lisen tiedekunnan molekyylibiotieteiden evakkosuun-nittelu aloitettiin loppuvuodesta. Biokeskusten alueen tilajärjestelyt ovat Viikin alueen toiminnan ja talouden kannalta merkittävä kokonaisuus.

Myös Koetilanmäellä tiivistettiin tilankäyttöä. Arcuksen (Koetilantie 3) lisäksi Tietotekniikkakeskus keskitettiin Koetilantie 7:ään ja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Eläinsairaalarakennukseen. Järjestelyn mahdollisti Yliopiston Apteekin Prevett- tukku Oy:n siir-tyminen pois rakennuksesta. Tietotekniikkakeskuksen koko toiminta saatiin siirretyksi Viikkiin Teollisuuskatu 23:sta, josta yliopiston toiminta poistuu kokonaan kesä-kuussa 2015.

HELSINGIN ULKOPUOLISET YKSIKÖTMäntsälässä Saaren Tuotantoeläinklinikan perus-korjauksen suunnittelu käynnistettiin joulukuussa. Hyytiälän metsäaseman asuntoloiden peruskorjauksen esiselvitys ja tilatarveselvitys tehtiin kuluneen vuoden aikana, ja Tvärminnen eläintieteellisen aseman päära-kennuksen, oppilasasuntolan, tutkija-asuntolan ja huol-torakennuksen korjausten hankeselvitystyö aloitettiin vuoden lopulla. Yliopiston toiminta Lahdessa keskite-tään Niemen alueelle vuonna 2015, mitä koskeva suun-nittelu eteni kuluneen vuoden aikana.

helsingin yliopisto - katsaus vuoteen 2014 · tiedottaja tiina palomäki (viestintä ja...

Documents