helsingin yliopisto, yksinäinen? · 2015-04-02 · +mitä on olla yksinäinen?-yksinäisyys...
TRANSCRIPT
+Mitä on olla
yksinäinen?- Yksinäisyys ikääntyvän
arjessa ja elämänkulussa
Elisa Tiilikainen,
jatko-opiskelija,
HY
Elisa Tiilikainen, tutkija,
Helsingin yliopisto,
Itä-Suomen
yliopisto
Koulutus Helsinki-Mission vapaaehtoisille,
31.3.2015
+Esityksen sisältö:
Mitä yksinäisyydestä tiedetään?
Yksinäisyys tässä hetkessä
Yksinäisyyden taustat
Yksinäisyyspolkuja
Kiteytyksiä
2
+
Universaali ja ihmisen olemassa oloon kuuluva
ilmiö, jota kuka tahansa, taustastaan riippumatta,
voi kokea missä tahansa elämän vaiheessa.
Yksinäisyyden kokemus on tuttu meille kaikille,
mutta yksinäisyyden merkitykset, syyt ja
seuraukset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat eri
ihmisten välillä.
Monikasvoinen ja monimerkityksellinen myös sitä
kokevalle ihmiselle itselleen.
Ami Rokach (2004)
3
Yksinäisyys - universaali, mutta
monimerkityksellinen kokemus
+Yksinäisyys – syntyy aina suhteessa
johonkin
Kokeakseen yksinäisyyttä on ihmisen oltava
tietoinen siitä, mitä merkitykselliset ihmissuhteet,
yhteys muihin ihmisiin tai johonkin yhteisöön
kuuluminen merkitsee.
Yksinäisyyden kokemus muodostuu kun ihminen
vertaa nykytilannetta menneeseen, tulevaan tai
muiden ihmisten eämäntilanteeseen.
(Jylhä ja Saarenheimo 2010)
4
+ Yksinäisyyden kolme ulottuvuutta
Subjektiivinen kokemus
Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi ja kielteiseksi
kokemukseksi tyydyttävien ihmissuhteiden puutteesta.
Määrittyy suhteessa yksilön omiin odotuksiin: myös ihmisten
ympäröimänä ihminen voi kokea olevansa yksin ja toisaalta myös olla
yksin kokematta itseään yksinäiseksi.
Ympäröivä sosiokulttuurinen konteksti
Siihen miten omaa sosiaalista elämää arvioidaan vaikuttaa ympäröivän
yhteiskunnan ja yhteisön kulttuuriset normit ja vaatimukset.
Kun ihmisten olemisen tavat muuttuu, myös yksinäisyyden kokemus
muuttuu.
Ajallinen luonne
Yksinäisyydessä mennyt, nykyhetki ja tulevaisuus kietoutuvat yhteen
Jaoteltu tilapäiseksi, tilanteiseksi ja krooniseksi yksinäisyydeksi sekä
sykliseksi ja tulevaisuuteen kohdistuvaksi yksinäisyydeksi
Yksinkertaisimmillaan tilanteinen (engl. state loneliness) ja sisäinen
(engl. trait loneliness) kokemus
5
+
Yksinäisyys on
subjektiivinen kokemus, joka
saa merkityksensä ajassa ja
paikassa, jossa sitä koetaan,
mutta ihmisen oman
elämänhistorian värittämänä.
(Tiilikainen 2015)
6
+Yksinäisyys ja ikääntyminen
Ikääntymisen ja yksinäisyyden yhteyttä ei ole
yksiselitteisesti pystytty osoittamaan.
Yksinäisyyden esiintyvyyttä eri ikäluokkien välillä
on luonnehdittu matalan U-kirjaimen muotoiseksi.
Selitetty muun muassa iän myötä tapahtuvalla
sosiaalisen verkoston pienenemiselle, kontaktien
määrän vähenemisellä ja toimintakyvyn
heikkenemisellä.
Työelämästä poisjäämisen merkitys?
7
+Yksinäisyystutkimuksen
haasteita
Yksinäisyyden yleisyyttä on tarkasteltu muun
muassa suhteessa ikään, sukupuoleen,
siviilisäätyyn, terveyteen sekä sosioekonomiseen
asemaan, mutta tutkimustulokset ovat olleet
osittain ristiriitaisia.
Myös yksinäisyyden seurauksista paljon
tutkimustietoa, mutta aina ei ole selvää, mikä on
yksinäisyyden syytä ja mikä sen seurausta.
Käsitemäärittelyn vaikeus: miten tavoittaa
yksinäisyyden subjektiivinen ja kulttuurinen
luonne?
8
+
Mitattua vai koettua?
Mittareissa yksinäisyydelle annetut sisällöt kapea-
alaisia, toisenlaiset kuvaukset jäävät tarkastelun
ulkopuolelle.
Voidaanko ihminen tulkita yksinäiseksi sellaisten
kysymysten perusteella, joissa ei yksinäisyyttä mainita
lainkaan?
Yksittäiselläkin kysymyksellä heikkoutensa: edellyttää
yhteistä ymmärrystä siitä, mitä yksinäisyydellä
tarkoitetaan ja saattaa tavoittaa ”julkisesti hyväksyttyjä
vastauksia”
Miten saada kiinni muutoksesta?
Tutkimushetkellä koetusta yksinäisyydestä voi olla
vaikeampi kertoa kuin jo eletystä yksinäisyyden
kokemuksesta.
9
Yksinäisyystutkimuksen haasteita
+Tutkimukseni taustaa
Kymmenvuotinen Ikihyvä Päijät-Häme –seurantatutkimus (2002-2012)
Ikihyvässä yksinäisyydestä kysytty vuosina 2005, 2008 ja 2012 kahdella kysymyksellä: Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? ja Onko yksinäisyys Teille ongelma?
Yksinäisyyden yleisyyttä ja yhteyttä erilaisiin tekijöihin tarkasteltu muun muassa Ikihyvän perusraporteissa (mm. Haapola ym. 2009) ja Verson julkaisussa (Pajunen 2009).
Väitöskirjatyöni on jatkoa 2011 valmistuneelle pro gradulle (Pajunen 2011), jonka puitteissa olen kerännyt laadullista, mutta samoja ihmisiä koskevaa aineistoa Ikihyvän rinnalle.
10
+
En koskaan 35 %
Harvoin 45 %
Silloin tällöin 17 %
Usein 2 %
Jatkuvasti 1 %
(N=2064)
11
Tunnetteko itsenne yksinäiseksi?
Laadullinen seuranta-aineisto12
Ensimmäinen kohtaaminen
vuonna 2010
Toinen kohtaaminen
vuonna 2012
Kolmas kohtaaminen
vuonna 2014
Anja x
Vilho x
Eini x x
Helmi x x
Pauli x x x
Olavi x x x
Anneli x x x
Heikki x x x
Aatos x x x
Lauri x x x
+Tutkimuksessani pohdin
Miten myöhemmällä iällä koettu yksinäisyys kietoutuu elämänkulkuun?
Millaisia yksinäisyyspolkuja ikääntyvien elämänkulusta voidaan paikantaa?
13
+Yksinäisyys tässä hetkessä
Usein yksinäisyys paikannettiin tietynlaisiin
tilanteisiin kuten vuorokauden- ja
vuodenaikoihin, juhlapyhiin tai rutiineihin,
joita oli ennen tapana tehdä, mutta jotka
eivät enää tuntuneet mielekkäiltä.
Toisaalta sitä kuvattiin myös ”yleisesti
semmoseksi tunteeksi”, eikä sille aina
löytynyt sanoja.
14
+
Yksin ollen ja tehden
15
Minä olen aina ollu kova leipomaan kakkuja,
pikkuleipiä ja kaikkee, mutta nyt en oikein enää
kun ei oo kulutusta ollenkaan. Tottakai sitten,
että jos on joku tulossa ja tiedän, että tulee mun
synttäreille taikka muuten, niin totta kai sitten
yritän leipoo. Mutta siitä on vähän maku pois,
kun mä oon yksinäinen. (Anja)
+Yksin ollen ja tehden
16
Aina kun mökille menee niin tuntus että olis kiva,
että olis seuraa. Sinne on ihan kiva mennä, mutta
aina kun vähän aikaa on, niin tuntuu, että olis se
kiva, jos olis joku joka tulis myös. Se tuntuu vähän
sellaselta ahistavalta.
Sillon kun se oli rakennettu, niin siellähän kävi
aika paljon niitä minun tuttuja. Ja sitten oli niitä
jotka liikkukin ja omilla autoilla kävi. Nytten sitten
kun monikin on luopunu autoista, nytte sitten
tuntuu, että on [yksinäistä]. (Anneli)
+Pimeän tullen
17
Kyl minulla syksy on vaikeeta, se on äärettömän
vaikeeta. Pimee ei oo mulle mikään ongelma,
mutta se synkkyys muuten. Semmonen synkkä
on vaikee. Minä nostan tosta yksinistuttavan
nojatuolin – 160 vuotta vanhan nojatuolin –
tohon ikkunan eteen. Kattelen tuolta autojen
kulkua ja lasken paljonko kumpaankin suuntaan
menee. (Heikki)
+Pyhien aikaan
18
Minusta ne on rasittavia nämä juhlapyhät ja mitä
pitempiä pyhiä sitä rasittavampia. Kaikki
ihmiset on kotona ja kaupat ja kahvilatkin kiinni.
Sillon minä oon yksinäinen. Se niinkun katkasee
tämän normaalin päivärytmin. Normaalisti minä
käväsen tuossa kaupungilla kahvilla, mutta
meepäs jouluna. Ei siellä mitään oo missään,
kaikki on tietysti kotona ja viettää joulua. Sillon
sitä ajattelee, että pahuksen pyhät kun niitä
tulee tämän tästä niin paljon. (Olavi)
+Pyhien aikaan
19
Oikeestaan yksinäiselle ihmiselle vaikeimmat
on nää juhlapyhät. Justiinsa soitin tolle yhdelle
rouvalle ja tuli puhe, että miten hän pääsiäisen
viettää, niin hän sano, että viettää miehen
kanssa hiljasesti ihan kahdestaan. Ne
juhlapyhät on semmoset, että niihin pitää
ajatella aina ohjelmaa, että mitäs tässä nyt taas
tehdään. Kaikki juhlapyhät pitää aina
suunnitella, että mitä sitten tekee. Perheellisillä
on tietenkin se oma perhe, että sen kanssa
ollaan sitten. (Anneli)
+Mielen maisema
20
No kaikki ajatukset, taikka ne on vaan ajatuksia ei
oo tekoja. Kyllä sitä, mitä nyt on puhuttu tässä niin.
Kuinka sen nyt sanois? Toivoisin, että olis
enemmän niitä yhteyksiä. Se tuo sitä yksinäisyyttä
kyllä, vaikka ei minulla nyt valittamistakaan ole
samojen ihmisten kanssa. (Pauli)
Sana yksinäisyys. Se on väliin kuin... Minä käyn
hyvin levottomaks monta kertaa siitä, kun sitä
funtsailee yksistään, eikä oo kelle mitä puhuis
aatoksiaan ja meininkiään. (Vilho)
+Yksinäisyys tunteena
Yksinäisyys ilmeni erilaisina tunteina, kuten
levottomuutena, suruna, ahdistuneisuutena,
masentuneisuutena, saamattomuutena,
tarpeettomuuden ja juurettomuuden
tunteena.
Yksinäisyydellä on ollut myös fyysisiä
seurauksia, kuten unettomuutta ja
ruokahaluttomuutta.
21
22
Surullinen ja alakulonen, semmonen oon. En minä
koskaan sillä tavalla, että mitään erikoista masennusta
olis, mutta sillä tavalla vire on semmonen alakulonen
ja matala sillon. Luonteeltani minä oon aina ollu
semmonen positiivinen. (Aatos)
Mä sanon, että oon ihan niinku tämmönen juureton
puu. Ihan niinku mulla ei olis juuria ollenkaan.
Mulla ei oo mitään sellasta elämisenhalua, ei
minulla ole. Että mä voin kaatua koska vaan. (Anja)
Sitä surua. Masennusta, masennusta se tekee. (Lauri)
Vähän semmoista haikuraista oloa. (Vilho)
Yksinäisyyden tunne
+Yksinäisyyden tunne
Eini: Ikävähän se on ensinnäkin. Se itkettää välillä ihan kauheasti,
sellanen paha olo. Tällä viikolla kun oli paha olo niin minä en
kahteen päivään muistanu syyäkkään. Sitten ihmettelin kun
viimisen, kun viimisen kerran otin lääkkeitä, että minkä tähen
minua oksettaa. Rupesin miettimään, että hyvä ihme enhän minä
syöny eilen ollenkaan, enkä oo tänäänkään ja päivä on jo
puolessa.
Elisa: Mistä se syömättömyys sitten johtuu?
Eini: Pahaa mieltä. Siinä on kaks vaihtoehtoo. Kun mulla on paha
mieli minä en itke ja syön jatkuvasti ja sitä vasten minä sitten
aattelen, että ei haittaa jos minä oon välillä syömättä pari
kolmeki päivää huonommalla kun sitten pitää taas syyä hirveesti.
Ruokaa tekee mieli.
23
+ Yksinäisyys tässä hetkessä24
Yksinäinen elämä ensimmäiseks on rauhallinen
elämä. Sinua kukaan ei hauku. Sinulle kukaan ei sano
pahoja sanoja. Sen takia, jotta ei ole sitä. Ihmiset
yleensä ovat pahat. (Helmi)
Kun aattelen, että meikäläisen ikäsenä
monellakin miehet on hirveen sairaita.
Sekin on raskasta semmonen. Onhan
tietysti niin, että jotkut pariskunnat saavat
olla hyvin terveinä loppuun saakka. On
joitakin ihmisiä, jotka hyvin liikkuvat ja
kulkevat. Sitten monilla voi tosiaan tulla
niitä sairauksia. Sekin että joutuu
kuuntelemaan jatkuvasti sitä, että nyt mua
särkee. Joskus tuntuu, että parempi olla
yksin kun kuunnella jonkun valituksia
siinä. (Anneli)
Ei se yksinäisyys minulle niin
kauheeta merkitse. Minä olen
sellainen erakkoluonne kerta
kaikkiaan. Minä en niin
kaipaakaan sellasta suurta
hulinaa ja ihmisiä ympärille.
Minulle käy ihan hyvin
tämmönen yksinäisyys. (Olavi)
+ Yksinäisyys ilmenee
erilaisina tunteina ja sillä
on hyvin erilaisia
seurauksia sitä kokeville.
Tarpeen kohdistaa katse
siihen, mistä
yksinäisyyden kokemus
muodostuu: mitä kaikkea
yksinäisyyden ”takana”
on?
25
+
Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia
rooleja
Vastikään kohdattu leskeytyminen, kumppanittomuus,
lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus, eläköityminen
Elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia
Vanhemman kuolema, lapsen kuolema, seksuaalinen
hyväksikäyttö, sotakokemukset
Rakoileva sosiaalinen saattue
Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu, ruumiin
rajallisuus ja arjen infrastruktuuri, vieraaksi koettu
asuinympäristö, vanhemmuuden kitkat, muuttuva ajallinen
saattue
26
Elämänpolkuja läheltä ja kaukaa
+Leskeytyminen
Hän aina kaikesta piti huolta. Kyllähän poikakin
nyt tällalailla, mutta ei se oo sitä kun on oman
ihmisen. Tossa iltasellaki televisioo kateltiin ja
me pidettiin toisiamme kädestä kiinni. Minä
sanoin, että minä meen nyt nukkumaan ja samaa
sano, että mennään nukkumaan (naurahtaen).
Väsyttiin kattomaan. Se oli semmosta kahden
vanhan ihmisen mukavaa yhteiseloa. Sitä minä
niin kaipaan vieläkin. (Anja)
27
+Leskeytyminen
Silloin kun Rauha oli hoidettu loppuun niin
pitkälle, että oli nimet hautapatsaassa pojan
nimen alapuolella, minä tunsin itteni erittäin
joutilaaks. Aina sanoin tutuille ihmisille, et olisin
niin joutilas tästä jo lähtemään. Siinä on se
tarpeettomuuden tunne. Se pahensi sitä justiin,
että kun tuli tavallaan työ tehtyä valmiiks. Ensin
tuli tehtyä se palkkatyö valmiiks, sitten tuli viel
tehtyä tää lopputyö, nii siin tuli se
tarpeettomuuden tunne. (Heikki)
28
+ Kumppanittomuus29
Lauri: Päivätkin jotenkin paremmin menee,
mutta illalla olis mukava kun olis joku kaveri.
Elisa: Kenenkä seuraa sitä sitten kaipais? Olisko
se just että naisystävän vai?
Lauri: Totta kai naisystävän.
Elisa: Niin, että sitä kaipais?
Lauri: Niinpä niin. Miesystäviä paremmin löytyy
(naurahtaen)
Kaipaa jotakin. Lähinnä kaipaa semmosta
oikein lämmintä ystävyyttä. Että jolle kaikki
asiansa kertoa, että oikein sellasta hyvää
ystävää. Jonka kanssa voi jutella asioita maan ja
taivaan välillä. (Aatos)
+ 30
Lapsettomuus
Tässäkin nyt kun on nämä naapurit niin niillähän
käy tietysti lapset ja lapsenlapset, mutta
meikäläisellä ei ole ketään semmosia tuttuja,
jotka kävis sillä tavalla. (Anneli)
Tossakin mä joskus Kaijallekin sanoin että
”lähetäänks lenkille” ku se lähtee lenkille mie
sitten sanoin ”mahaks sä lähtee” se sano et ”joo
voi sitä lähtee” mut että hän tykkää kulkee ihan
itekseen kun hänellä on ollu kuus lasta. (Anneli)
+ 31
Lapsenlapsettomuus
Semmosta tyhjänpäivästä se on tässä [kotona]
olevinaan. Ettei sillä oo mitään tarkotusta, ei ei ei.
Vielä jos olis lastenlapsia, että jollakin tavalla. No
käy tässä sitten sen veljeni pojan lapsia joskus.
Juoksee ympäri ja ympäri mahdotonta vauhtia
(naurahtaen). Mutta on se tota, niin tyhjää se on.
(Anja)
+ 32
Työelämästä irtautuminen
Minä tunnen sen ku maailma on niin eriarvonen. Ku
maailma arvostaa nuoria. Se ei minkäänlaista arvoo anna
vanhalle ihmiselle. Ja nuoret opetetaan siihen tai ehkä
sitä oli itekin sillon semmonen, että sitä ei huomioinu
sitten niitä vanhempia. (Eini)
Sitte ku oli töissä, kummiski minäki aika usein ollu
töissä, nii yksinäisyys meni siinä ohi. Ja siinä on yks
juttu kans suurtekijä kun tarvis ollaan mahottoman
paljon tota rahaa aina käytössä. Kyllä mie menisin
vaikka mihkä, mutta rahat estää monessa asiassa.
(Lauri)
+ 33
Työelämästä irtautuminen
Elisa: Olisitte sillon halunnu vielä jatkaa työtä?
Aatos: Olisin halunnu jatkaa. Sillon ihan vaan johtava lääkäri joka oli
täällä sano että töihin ei lähetä. Että ei ainakaan ennen kun saan
erikoislääkärin lausuntoa, ja sitä tuskin lähetään tekee. Sano että jos
vielä vanhana meinaat kävellä niin kyllä jäät eläkkeelle nyt. Kyllä
minä oon nyt sitä jälkikäteen ihan vaan kiittäny. Minä en ois enää
kävelly tätäkään.
Vaikka sillon tuntu kyllä hirveen pahalta. Tuollaki kirkonkylällä ku
käveli niin kaikki katto, että onpa tuokin laiska kun ei viiti tehä töitä.
Tuntu sillon pahalta. Ja eläkeki olis sitten vielä vähän parempi. Kyllä
vähän korjas sitä eläkettä kun kunnalla olin, mutta sitten tuli ikä
vastaan niin siinä ei kerenny tulla niitä vuosia. Metsäalalla kun ei ollu
ku kymmenen vuotta eläkelaki voimaan, että kaikki parhaat vuodet
meni sieltä hukkaan.
+
Vastikään kohdattu leskeytyminen
”Meisyyden” kadottaminen, koti-ikävä, tarpeettomuuden tunne
Kumppanittomuus
Jakamatonta arkea, läheisyyden ja lämpimän ystävyyden kaipuu
Lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus
”Normista” poikkeava elämänkulku, juurettomuuden ja
tarpeettomuuden kokemus
Eläköityminen
Eriarvoisuuden tunne suhteessa nuorempiin ja työssäkäyviin,
tulojen aleneminen, lisääntynyt vapaa-aika
Olennaista se, miten työura on edennyt ja millä tavoin työelämästä
on irtauduttu
34
Kiteytyksiä:Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja
+Menneisyyden haavoja ja
heijastumia
Menneisyyden haavat voivat nousta pintaan vasta
myöhemmällä iällä, heijastuen esimerkiksi juuri
yksinäisyyden kokemukseen.
Traumaattinen ja lapsuudenaikainen
elämäntapahtuma voi jättää myös pysyvän jäljen.
Esimerkiksi vanhemman menettämisen aukkoa ole
kyennyt paikkaamaan edes oman perheen
perustaminen.
35
+Vanhemman kuolema
Sitten tuli äitipuoli kotia ja sano heti että en minä teidän äiti ole. Kun
isän oli pakko joku ottaa tai meidät olis sitten sijoitettu johonkin.
Yksinäisyys oli jo sillon siellä pikkupoikana. Sain minä siinä talossa
olla niin kun olisin omassa kotona ollu, mutta vieraitahan ne oli. Pitkä
kesä oli ja viis kesää olin siellä. Se johti sitten toiseen yksinäisyyteen
kun olin kesät pois ja sitten kun tulin kotiin niin eihän ne mun
kavereita ollu enää. Oli, että missäs sää oot ollu, meillä on ollu täällä
sellasta ja sellasta.
Sitten tuli yks sellanenkin juttu, että kun oli saman niminen kaveri, niin
opettaja muutti minun nimen toiseks. En mä siitäkään tykänny. Oli
kaks saman nimistä. Mä en ollu enää oma itteni. Mielestäni minä olin
Pauli. Opettaja määräs, että minä olen Sakari ja kesäpaikalla minä olin
pikku-Pauli, kun siellä talossa oli saman niminen poika. Se oli iso-Pauli
ja minä olin pikku-Pauli. Mulla oli kolme nimeä. (Pauli)
36
+
Verkostojen kaventuminen ja hyvän
ystävän kaipuu
Ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri
Vieraalla maalla
Vanhemmuuden kitkat
Muuttuva ajallinen saattue
37
Rakoileva sosiaalinen saattue
+ Verkostojen kaventuminen:
Sairaus karkottaa
Kun sitä on tämmönen rampa jo, niin kaipa ne pelkää, että
se tarttuu (hymähdys). Kun noita sairauksia rupes
tulemaan ja huononee tuo mun kunto niin kyllä se pan
ajattelemaan, että kun ei pysty mitään tekeen eikä
liikkumaan. (Aatos)
38
Ihmiset pelkää tätä sairautta.
Sillon mulla ol aina semmosia [ystäviä], mutta kun minä
sairastuin. Siitä porukasta minä nyt olinkin vanhin sitten
siinä kyllä. Niin tuota se porukka hajos ja, en minä oo niitä
nähny sitten. Niitä ihmisiä ku hyvin harvoin. (Eini)
+
Verkostojen kaventuminen
39
Esimerkiks työkavereita ei tapaa enää
yhtään, onko ne sitten sairastunu taikka
kuolleet. Ennen joskus vuosia sitten
torille kun meni, niin siellä oli vanhoja
kavereita työkavereita ja muita tuttuja,
mutta nyt vaikka on markkinat taikka
muuta, on paljon väkeä mutta ei yhtään
tuttua saata löytää sitten joinakin
päivinä siellä. (Olavi)
+Hyvän ystävän kaipuu
Minä en oo koskaan ollu siitä kiinnostunu, että minä
kattelisin esimerkiks miehiä tuolla. Kun minun
vanhimman veljen vaimo jäi yksin, niin hänellä oli niitä
miesseikkailujansa ja hän aina sanoo minulle, että etkö
sinä löyä niitä miehiä. Minä aina sanoin, että ei miehet
enää kiinnosta. Miehistä en oo kiinnostunu, hyvistä
naisystävistä. (Eini)
40
Ei minulla oikein sellasta kaveria ole, jonka
kanssa voitais sitten käydä toistemme kotona.
Kyllä minä olen katellut sitäkin ja samaten
matkustamisen kanssa, mutta ei ole löytynyt
sellasta. Kaikkien kanssa ei oikein pääse
samalle aaltopituudelle, mutta täytyy toivoa,
että josko tärppäis. (Olavi)
+Hyvän ystävän kaipuu: toteutumattomia odotuksia
Harmittaa vähän kun on sen kanssa semmoinen
suhde, että vaikka monta vuotta ollaan tunnettu, niin
koskaan se ei sano, että lähetään heille. Kun heilläkin
on auto, millä se kulkee. Että lämmitetään sauna ja
jutellaan, mutta se ei oo semmonen kaveri. Täällä se
kyllä käy, mutta sinne ei voi mennä. (Lauri)
41
Harvemmassa on sitten taas semmosia, joitten
kanssa enemmän viihtyy. Joitakin on semmosia, että
kun tapaa tossa pihalla, niin niistä ei pääse eroon. Ne
sitten puhuu vaikka kuinka, ei lopeta millään. Monta
kertaa täytyy sanoo, että ei tässä tarkene olla eikä
seisoa (naurahtaen). (Aatos)
+Ruumiin rajallisuus ja
arjen infrastruktuuri
Jos kuulis, kävis noissa vanhusten tilaisuuksissa,
mutta se on turha meikäläisen mennä sinne. Ne
ihmiset pitää ihan pöhkönä huonokuulosta. Minä
kerran sain kouriintuntuvan käsityksen ku olin
tuolla kaupassa, siitä on monta vuotta jo, täällä
minä kirkolla olin. Minä kysyin siinä kassalla jotain
asiaa, että mitä ku minä kuulen niin huonosti, että
ihmiset pitää pöhkönä. Siinä sinä oot oikeessa, se
sano se kassa rouva, kyllä ne pitää huonokuulosta
pöhkönä. En minä viiti, naureskellaan vaan. Sitte ei
tiiä, mitä ne naureskelee ku et kuule. (Vilho)
42
+Ruumiin rajallisuus ja
arjen infrastruktuuri
Sitte kun noita sairauksia rupes tulee, huononee tuo
mun kunto niin kyllä se pan ajattelemaan että,
yksinään kun on ja ei pysty mitään tekeen eikä
liikkumaan. Kyllähän se siitä kun kunto menee
huonoks ni kyllä se vaikuttaa heti siihen kun ei
pääse tonne mihkää, liikkumaan eikä käymään
missään riennoissa. (Aatos)
43
+ Ruumiin rajallisuus ja
arjen infrastruktuuri
Eini: Aina on pitäny asua sellasissa huonoissa
asunnoissa. Tämähän on ollu meijän oma alusta asti
ja nyt on huono minulle kun minä oon niin sairas.
Elisa: Niin tässä ei oo hissiä?
Eini: Niin se on. Kahteen ja puoleen kuukauteen oon
käyny korkeintaan neljä kertaa ulkona. Kun se hissi
on puuttunu, se ei oo antanu mulle käyntioikeutta.
44
Se [auton menettäminen] teki ison jutun
mulle. Aina ennen lähettiin. Millon oli
verikokeet ja mitäkin, kuka käski kylään
ja aina me lähettiin. (Anja)
+Vieraalla maalla: jaettujen kokemusten kaipuu
Minä olen huomannut, jotta suomalaisten
kaa ei voi mitenkään ystävyyttä saada.
Ihan totta. Eivät he ole paha, mutta he
ovat tottuneet yksin olemaan. He ovat
oppineet yksin. Meikäläisten kanssa on
kivempi keskustella, meillä on
yhdenlainen elämä. (Helmi)
45
+
Tuttua, mutta vierasta
Kun on tämä sairaus, tämä elämä on siinä
mielessä menny alaspäin, että ei enää kukaan
nuoremmista ihmisistä halua puhuakaan. Meijän
talossakin ennen puhuttiin kun oli saman ikäisiä.
Minä olin alta viiskymmentä kun myö tähän
tultiin, nyt oon kaheksankymmentä. Kun tuossa
oli semmosia saman ikäisiä ihmisiä, niin sitä
puhuttiin kauheesti aina kun nähtiin. Mutta tänä
päivänä on nuoret ihmiset tullu taloon ja ei ne
puhu enää, ne menee ohitte vaan. (Eini)
46
+Odottavan aika on pitkä: ajan jatkuvuus ja päivien pitkäveteisyys
Nytkin taas tänään aattelin, että kun ei oo soinu
toi ovikello, että onko patterit menny. Mä panin
uudet patteritkin siihen, mut ei se soita silti.
(Heikki)
47
+
Odottavan aika on pitkä:
pettymyksiä
Se on aina sitten, että kokee sitten aika suurena sen
pettymyksen kun muuten. Oikein jos on laittanu jo
ja sitten ei tuukaan jos on suunnitellu. Noh, kyllä
minä sen kakun. En mä muista mihinkä mä sen
vein, laitoinko pakkaseen (naurahtaen). Jotkut
ihmiset on semmosia, että ne ei niistä asioistaan
puhu. Se itekin sano tää serkun poika, että olis he
ilman muuta tullu, mutta hän ei vaan tienny siitä. Se
on tosiaan semmonen, että sen kokee tämmösenä
pettymyksenä. (Anneli).
48
+Rakoileva sosiaalinen saattue
Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu
Ystävien ja sukulaisten menetykset, ystävyyssuhteiden
katkeaminen, saman henkisten ihmisten puute
Ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri
Liikkumisvaikeudet, kuulon huononeminen, muistin
heikentyminen, hissittömyys, autottomuus, saattajan ja mukana
kulkijan puute
Vieraalla maalla
Vieraaksi koettu asuinympäristö tai kulttuuri, ulkopuolisuuden
kokemus
Vanhemmuuden kitkat
Toteutumattomat odotukset, emotionaalisen tuen kaipuu
Muuttuva ajallinen saattue
Erilainen elämäntahti kuin muilla, pitkästyneisyys,
odottaminen, pettymykset
49
+Yksinäisyyden taustalla
Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia
rooleja
Vastikään kohdattu leskeytyminen, kumppanittomuus,
lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus, eläköityminen
Elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia
Vanhemman kuolema, lapsen kuolema, seksuaalinen
hyväksikäyttö, sotakokemukset
Rakoileva sosiaalinen saattue
Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu, ruumiin
rajallisuus ja arjen infrastruktuuri, vieraaksi koettu
asuinympäristö, vanhemmuuden kitkat, muuttuva ajallinen
saattue
50
+ 51
Myös saman ihmisen kohdalla erilaiset
tekijät kietoutuvat toisiinsa.
Valtaosalle yksinäisyys on ollut tiettyyn
elämäntilanteeseen liittyvä kokemus. Syvä yksinäisyys on kohdattu vasta ikääntymisen
myötä: menetetyt tai toteutumattomat sosiaaliset
roolit ja rakoileva sosiaalinen saattue
Osalle yksinäisyys on ollut elämänmittaista Läsnä on ollut koko elämän kestänyt kokemus
ulkopuolisuudesta, jota uudet ihmissuhteet eivät ole
kyenneet paikkaamaan: elämäntapahtumien haavoja
ja heijastumia
+Yksinäisyyspolkuja
Yksinäisyyteen oli pyritty sopeutumaan, mutta
myös erilaisia ratkaisukeinoja on etsitty.
Tulevaisuuteen suhtauduttiin sekä pahinta peläten
että toiveikkaasti.
Tutkimusvuosien aikana yksinäisyys oli sekä
vähentynyt, lisääntynyt, pysynyt ennallaan, että
”aaltoillut”.
Yksinäisyydessä tapahtuneita muutoksia pohdittiin
esim. sairastumisen, läheisen menetyksen tai
muiden merkittävien elämänmuutosten kautta.
52
1
2
3
4
5
2005 2008 2012
Kun tarkasteluun otetaan kahden vanhimman ikäryhmän ne vastaajat, jotka ovat
vähintään yhdellä kyselykierroksella vastanneet olevansa usein tai jatkuvasti
yksinäisiä (N=89), yksinäisyysmuutokset näyttävät tältä.
53
+ Kiteytyksiä
Yksinäisyys ei useinkaan näy ulospäin, eikä ”yksinäiset”
ole muista ihmisistä erillinen ja yhtenäinen ryhmä
Tarpeen tunnistaa yksinäisyyden dynaaminen luonne ja
sen juurtuminen yksilöllisiin elämäntarinoihin
Yksinäisyys usein myös luonnollinen osa ihmisen
elämänkulkua, siihen liittyvä muutoksia ja menetyksiä,
mutta niistä selviytymiseen tarvitaan usein toisen
ihmisen tukea
Yksinäisyyden vähentämiseksi olennaista tehdä ero
elämäntilanteisen, ”elämänmittaisen” sekä ympäröivistä
rakenteista johtuvan yksinäisyyden välille
Tukea tarvitaan elämän ”siirtymävaiheisiin”
Arjen infrastruktuurissa pienillä asioilla iso merkitys
54
+ Kuuluuko yksinäisyys
ikääntymiseen?
KYLLÄ ja EI
EI, sillä ikääntyminen sinänsä ei tee ihmistä
yksinäiseksi. Suurin osa ikääntyneistä ei koe syvää
yksinäisyyttä.
KYLLÄ, sillä ikääntymien altistaa erilaisten roolien
menetyksille ja osallisuuden kaventumiselle, jotka ovat
osaltaan yhteydessä yksinäisyyden tunteeseen.
55
+
Eilinen ja huominen, on kaikki tässä.
Eilisen linnut puissa visertävät.
Huominen meissä salattuna nukkuu.
Kyllikki Villa
56
Katse elämän kerroksellisuuteen
+Kirjallisuutta Jylhä, Marja ja Saarenheimo, Marja (2010) Loneliness and aging: Comparative perspectives. Teoksessa
Dannefer, D., & Phillipson, C. (toim..) The SAGE Handbook of Social Gerontology, Sage, London, 217-
328.
Pajunen, Elisa (2009) Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan
osaamiskeskus Verson raportteja 1/2009.
Pajunen, Elisa (2011) Mitä on olla yksinäinen? Tutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä. Pro gradu -
tutkielma. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto.
Rokach, Ami (2004) Loneliness then and now: Reflections on social and emotional alienation in
everyday life. Current Psychology, 23, 1, 24-40.
Tiilikainen, Elisa (tulossa) Yksinäisyys ja elämänkulku. Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien
yksinäisyydestä ja elämänpoluista. Akateeminen väitöskirja. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin
yliopisto.
Uotila, Hanna (2011) Vanhuus ja yksinäisyys. Tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuksista,
niiden merkityksistä ja tulkinnoista. Akateeminen väitöskirja. Terveystieteiden yksikkö, Tampereen
yliopisto.
Victor, Christina, Scrabler, Sacha & Bond, John (2009) The Social World Of Older People:
Understanding Loneliness And Social Isolation In Later Life: Understanding Loneliness and Social
Isolation in Later Life. McGraw-Hill International.
57
