hengitys - kesayliopistohki.fi · hengitys hengitystiet: nenä- ja suuontelo, nielu, kurkunpää,...

15
Hengitys Kaasujen vaihtuminen = respiraatio = hengitys Keuhkotuuletus (ventilaatio) ilmanvaihto hengitysteissä Soluhengitys = solujen hapenotto kudosnesteestä + hiilidioksidin luovutus kudosnesteeseen Hapesta syntyy elimistössä vapaita radikaaleja pääasiassa C- ja E-vitamiinit pelkistävät harmittomiksi

Upload: others

Post on 24-Oct-2020

6 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

  • Hengitys Kaasujen vaihtuminen = respiraatio = hengitys Keuhkotuuletus (ventilaatio)

    ilmanvaihto hengitysteissä

    Soluhengitys = solujen hapenotto kudosnesteestä + hiilidioksidin luovutus kudosnesteeseen

    Hapesta syntyy elimistössä vapaita radikaaleja

    pääasiassa C- ja E-vitamiinit pelkistävät harmittomiksi

  • Hengitys Hengitystiet: nenä- ja

    suuontelo, nielu, kurkunpää, henkitorvi, keuhkoputket, ilmatiehyt ja alveolit

    Päätehtävä: Kaasujen vaihto

    (Happea sisään, hiilidioksidia ulos)

    Muita tehtäviä:

    Hengitysilman suodatus, lämmitys ja kosteutus

    Äänen tuotto Hajuaisti Veren happamuuden

    säätely Veden ja lämmön poisto

  • Keuhkorakkulat

    N. 300 milj. kaasuja vaihtavaa keuhkorakkulaa (alveolit)

    pinta-alaltaan n. 100 m2 (”tenniskenttä – koripallo”) Läpimitta uloshengityksen lopussa 0,1-

    0,2 mm ( sis.heng x2) Verta alveolien seinämillä kerralla n. 100 ml

  • Keuhkopussi

    Kumpaakin keuhkoa ympäröi kaksilehtinen sidekudospussi eli pleura

    Väliin jää

    pleuraontelo, jossa ei ilmaa

    Pleuraontelossa voitelunestettä -> hyvä liikkuvuus

  • Keuhkotuuletus

    Tärkeimmät sisäänhengityslihakset ovat pallea ja ulommat kylkivälilihakset Pallean holvi laskee

    supistuksessa Ulommat kylkivälilihakset nostavat

    kylkiluita supistuessaan -> Rintaonteloon syntyy alipaine

    Uloshengityslihaksia sisemmät

    kylkivälilihakset ja vatsalihakset

  • Keuhkotuuletus

    Hengityselinten paineet: (Ilma liikkuu eri paine-eroilla!)

    Pleuraontelossa pieni alipaine Keuhkojen kokoonvetäytymistaipumus

    perustuu keuhkokudoksen kimmoisuuteen ja ohuen nestekalvon pintajännitykseen Surfaktantti vähentää

    pintajännitystä (helpompi sisäänhengitys)

    Surfaktanttituotannon puuttuminen keskosilla

    Hengitysteiden paineenvaihtelut keskeisiä ventilaatiossa

    Keuhkorakkulapaine n. +/- 0,13

    kPa lepohengityksessä Uloshengitys levossa

    passiivista

  • Keuhkotuuletus Hengitystilavuudet (koosta riippuvaisia)

    Hengitystaajuus = n. 12-14 krt./min Sisäänhengitys = 500 ml Minuuttitilavuus = sisäänhengitys x hengitystaajuus = 500 ml ∙

    12-14 krt./min = 6-7 l/min (max 200) Kuollut tila = 150 ml Keuhkorakkulatuuletus = 500 ml − 150 ml = 350 ml Keuhkorakkulatuuletus/min = 350 ml x 12-14 krt./min = 4,2-4,9 l/min (puhdasta ilmaa)

  • Spirometria - hengitystilavuudet

    Vitaalikapasiteetti = sisäänhengitys + sisäänhengityksen varatila + uloshengityksen varatila = 500 ml + 3000 ml + 1500 ml = 5000 ml

    Totaalikapasiteetti = vitaalikapasiteetti + jäännösilmatila = 5 000 ml + 1000 ml = 6 000 ml

  • Spirometria

  • Kaasujen vaihto

    Diffuusio: Osapaineen mukaan

    suuremmasta pienempään kaasujen osapaineet tasoittuvat

    Vesiliukoisuusominaisuus vaikuttaa CO2 20 x herkemmin ilmasta

    vereen kuin O2

    Molekyylien koko myös

  • Keuhkojen hiussuonet

    Rakenteet, jotka happimolekyyli läpäisee: surfaktanttikerros alveolin epiteeli alveoliepiteelin ja endoteelin

    yhteinen tyvikalvo endoteeli (air-blood barrier)

    Keuhkokapilaarit ohuita: punasolut kulkevat niissä jonossa peräkkäin

    Kapillaarin seinämä vain 0,5 μm ja halkaisija 5-10 μm

    Kaasujen vaihto tapahtuu hyvin nopeasti, silti lähes täydellisesti

    (0,25-1 sek)

  • Hengityksen säätely

    Humoraalinen säätely: Karotispoukaman ja aortan

    kaaren kemoreseptorit, jotka mittaavat veren happi- ja hiilidioksidipitoisuutta

    Happipitoisuuden laskulla ei

    normaalisti merkitystä Hiilidioksidi vahvin

    humoraalinen säätelytekijä Tehostunut hengitys

    poistaa hiilidioksidia

    Ydinjatkeen kemoreseptorit Hiilidioksidi ylittää veri-

    aivoesteen helposti: -> muodostuu hiilihappoa -> vetyionipitoisuus aivo-

    selkäydinnesteessä nousee -> kemoreseptorit reagoivat -> Hengitys tehostuu esim. vapaasukellus

  • Hengityksen säätely

    Neuraalinen säätely: Paljon tehokkaampaa kuin humoraalinen säätely Keuhkoputkissa venytykseen reagoivia baroreseptoreja -> inhiboivia impulsseja sisäänhengityskeskukseen Lihastyö lisää keuhkotuuletusta

    Aivoista viesti α-motoneuroneja pitkin lihaksiin ja samalla stimuloiva viesti myös hengityskeskukseen -> ventilaatio lisääntyy jo liikkeen alussa

    Niin tehokasta, ettei humoraalinen puoli pääse edes alkamaan

    Lämpötilan nousu lisää keuhkotuuletusta

  • Hengityksen säätely

    Hengityskeskus ydinjatkeessa

    Sisäänhengityskeskus ja uloshengityskeskus

    Avustavia keskuksia

    aivosillassa Tietoa kaikkialta

    elimistöstä kemiallisesti ja neuraalisesti -> hyvin ennakoivaa ja tehokasta

  • Hengitysrefleksejä

    Yskä – alahengitystiet Aivastus – ylähengitystiet Nikotus eli hikka Haukotus

    HengitysHengitysKeuhkorakkulatKeuhkopussiKeuhkotuuletusKeuhkotuuletusKeuhkotuuletusSpirometria - hengitystilavuudetSpirometriaKaasujen vaihto Keuhkojen hiussuonetHengityksen säätelyHengityksen säätelyHengityksen säätelyHengitysrefleksejä