henrinyberg - blogs at helsinkiuni · 2014-01-27 · -15-10-5 0 5 10 15 20 1990 1992 1994 1996 1998...

Suhdannevaihtelu Taloustilastot Ennakoivat indikaattorit Ennusteet

Suhdannevaihtelu, taloustilastot ja ennusteet

Henri Nyberg

Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, taloustiedeHelsingin yliopisto

Taloudelliset termit tutuiksi, 29.1.2014


SuhdannevaihteluMitä on suhdannevaihtelu?

Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan kokonaistaloudellisenaktiviteetin (reaalisen bruttokansantuotteen (BKT)) vaihteluatrendinsä ympärilläNousu- ja laskusuhdanne vuorottelevat.

Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää sellaistenmenetelmien käyttämistä, joiden avulla kysymyksiin voidaanantaa mahdollisimman tarkka vastaus.Yksi suhdannesykli kestää suhdannehuipulta seuraavalle.Laskusuhdanne kestää huipulta pohjalle, noususuhdannepohjalta huipulle.

Suhdannevaihtelussa on pysyvyyttä: positiiviset ja negatiivisetpoikkeamat trendistä kestävät tavallisesti useitavuosineljänneksiä.Suhdannesyklin pituus vaihtelee; tavallisimman määritelmänmukaan pituus on 2–8 vuotta.


SuhdannevaihteluBruttokansantuotteen suhdannekomponentti

Reaalisen bruttokansantuotteen (BKT) aikasarjastasuhdannekomponentti voidaan erottaa useilla erimenetelmillä.Suomen reaalisen BKT:n aikasarja (kausitasoitettuneljännesvuosisarja, 1975:I–2012:III, milj. euroa). Trendi onlaskettu ns. Hodrick-Prescott-menetelmällä.

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

BKT Trendi


SuhdannevaihteluBruttokansantuotteen suhdannekomponentti

Suhdannekomponenttia on kätevintä tarkastellaprosentuaalisina poikkeamina trendistä.

Suhdannekomponentti ei ole kovin sileä käyrä.Suhdannehuippujen ja -pohjien trendipoikkeaman suuruusvaihtelee huomattavasti.Nousu- ja laskusuhdanteiden kesto vaihtelee.

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Suhdannekomponentti (Output gap)

Suhdannekomponentti


Suhdanteiden käännepisteetNeljännesvuosiaineisto

Useat taloudelliset muuttujat vaihtelevat systemaattisestisuhdannetilanteen mukaan.Samalla tavalla kuin BKT:sta myös muista makrotaloudellisistamuuttujista voidaan erottaa suhdannekomponentti.Verrattuna BKT:hen joidenkin muuttujien (esim. yksityinenkulutus) vaihtelu suhdannesyklien kuluessa on tyypillisestipienempää, joidenkin (esim. yksityiset investoinnit) taassuurempaa.Muuttujaa, jonka suhdannekomponentti korreloi positiivisestiBKT:n suhdannekomponentin kanssa, sanotaanmyötäsykliseksi.Muuttujaa, jonka suhdannekomponentti korreloi negatiivisestiBKT:n suhdannekomponentin kanssa, sanotaanvastasykliseksi.


Suhdanteiden käännepisteetMitä eri suhdannevaiheissa tapahtuu?

Suhdannekomponentteja: Tyypillisesti yksityinen kulutus jainvestoinnit ovat myötäsyklisiä:

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Yksityinen kulutus Yksityiset investoinnit BKT

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

BKT Julkinen_kulutus


Suhdanteiden käännepisteetKuukausiaineistot

Edellä on tarkasteltu suhdannetilan mittaamistaneljännesvuositasolla.Taloudelliset päätöksentekijät tarvitsevat tietoa taloudentilasta tyypillisesti useammin ja lyhyemmällä frekvenssillä.Mitä muuttujaa tai muuttujia tulisi seurata esim.kuukausitasolla?

Suomessa Tilastokeskus julkaisee ns. tuotannonsuhdannekuvaajaa kuukausittain (kokonaistuotannon muutoskuukausittain). Se ilmestyy n. 65 päivää kunkin neljänneksenkahden ensimmäisen ja n. 45 päivää neljänneksen viimeisenkuukauden päättymisen jälkeen ollen näin siis käytettävissänopeammin kuin neljännesvuositilinpito.Erilaisilla tilastollisilla menetelmillä muodostetutsuhdanneindeksit.


Suhdanteiden käännepisteetMakrosuhdanne-indeksi 1976:3–2013:11

Suomen samanaikaista taloudellista aktiviteettia kuvaavakuukausikohtainen indeksi (viimeisin päivitys marraskuu 2013,http://blogs.helsinki.fi/makrosuhdanne):

80,0

100,0

120,0

140,0

160,0

180,0

200,0

220,0

240,0

260,0

1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012

210,0

215,0

220,0

225,0

230,0

235,0

240,0

245,0

250,0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013


Taloustilastot

Suhdannekuvaus perustuu taloustilastoihin, erityisestikansantalouden tilinpitoon.

Edellä esitetyt sarjat on laskettu (pl. Makrosuhdanne-indeksi)käyttäen vuoden 2013 alussa käytettävissä olleita arvioita.

Useimpien kokonaistaloudellisten muuttujien, erityisesti BKT:nja sen komponenttien, mittaaminen on epätarkkaa ja”lopulliset” arvot selviävät vasta pitkän ajan kuluttua.

Suomessa kunkin vuosineljänneksen kansantalouden tilinpidonluvut julkaistaan 70 päivää ko. neljänneksen päättymisenjälkeen.Luvut voivat myöhemmin muuttua paljonkin.

Tilastopohja laajenee ajan kuluessa, jolloin tilinpidon eriäpystytään arvioimaan tarkemmin.Laskentamenetelmiä uudistettaessa lukuihin saattaa tullasuuriakin muutoksia.


TaloustilastotTaloustilastojen ajantasaisuus

Taloustilastojen julkaisuviipeistä ja päivittymisestä johtuenkulloisenkin suhdannetilanteen arviointi reaaliajassa on vaikeaa.Käsitys nykyisestä ja tulevasta suhdannetilanteesta onkuitenkin tärkeää informaatiota taloudenpitäjienpäätöksenteossa:

kulutusinvestoinnittalouspolitiikka

Taloustilastoilla on todellista vaikutusta kansantalouteen joko

suoraan taitilastoihin perustuvien ennusteiden kautta.


TaloustilastotEsimerkki: BKT:n kasvun tarkentuminen

Suomen reaalisen BKT:n vuosimuutos, 1994Q4:


TaloustilastotEsimerkki: BKT:n kasvun tarkentuminen

BKT:n vuosimuutosten tarkentuminen (vaaka-akselillavuosikerta):


Taloustilastojulkistusten vaikutuksetEsimerkkejä empiirisistä tutkimustuloksista

Oh & Waldman (1990): Yhdysvaltain ennakoivienindikaattorien indeksin virheet selittävät jopa 20%teollisuustuotannon vaihtelusta.Rodríguez Mora & Schulstad (2007): Yhdysvaltain BKT:nensimmäisen julkistuksen virhe vaikuttaa (lähinnä investointienkautta) kansantulon kasvuun.Runkle (1998): Tutkimuksessa tulisi hyödyntää aiemminreaaliajassa tiedossaollutta informaatiota, jonka perusteellatalous- ja rahapoliittisia päätöksiä tehdään.Croushore (2008): Katsausartikkeli reaaliaikaisilla aineistollatehtyihin talous-ja tilastotieteellisiin analyyseihin.


Ennakoivat indikaattorit

Taloustilastojen informaatiota pyritään täydentämäännopeammin ja tarkemmin mitattavalla tiedolla sekä nykyisensuhdannetilanteen arvioinnissa (nowcasting) että tulevaisuudenennustamisessa (forecasting).Ennakoivat indikaattorit auttavat ennustamaan BKT:nsuhdannekomponentin tulevaa kehitystä ja suhdanteidenkäännepisteitä.

Tutkimalla eri muuttujien historiallista kehitystä suhteessaBKT:hen voidaan löytää mahdollisia ennakoivia indikaattoreita,jotka voidaan sisällyttää ekonometriseen ennustemalliin.Mm. erilaiset rahoitusmarkkinamuuttujat, kuten osaketuotot japitkien ja lyhyiden korkojen erotus, ennakoivatsuhdannekehitystä.

Rahoitusmarkkinamuuttujien etuna on se, että ne havaitaantarkasti ja samalla reaaliaikaisesti (erittäin tiheästi).


Ennakoivat indikaattoritTuottokäyrä

Yksi parhaita yksittäisiä ennakoivia indikaattoreita ontuottokäyrä eli pitkien ja lyhyiden korkojen erotus.Pitkillä koroilla viitataan yleensä valtion liikkeelle laskemienvähintään vuoden pituisten joukkovelkakirjojen tuottoihin.Joukkovelkakirjalaina myydään sijoittajille ns. ensimarkkinoilla.Jälkimarkkinoilla sijoittajat käyvät edelleen keskenään kauppaalainapapereilla.Lyhyillä koroilla viitataan yleensä alle vuoden pituisenrahamarkkinarahoituksen korkoihin.Näillä markkinoilla valtio, pankit ja yritykset hankkivatlyhytaikaista rahoitusta.


Ennakoivat indikaattoritTuottokäyrä

Pitkät ja lyhyet korot eivät yleensä ole yhtä suuret. Näidenkorkoerojen selittämiseksi on esitetty useita teorioita. Yksimenestyksekkäimmistä on ns. odotushypoteesi.Odotushypoteesin mukaan pitkät korot määräytyvät sijoittajientulevia lyhyitä korkoja koskevien odotusten perusteella.

Esim. sijoittaja odottaa saavansa saman tuoton seuraavillekahdelle sijoitukselle:

X euron sijoitus 12 kuukauden joukkovelkakirjalainaan jaX euron sijoitus neljään perättäiseen 3 kuukauden sijoitukseenrahamarkkinoille.

Odotushypoteesin mukaan:Nouseva tuottokäyrä (pitkä korko korkeampi kuin lyhyt)tarkoittaa sitä, että sijoittajat odottavat lyhyiden korkojennousevan tulevaisuudessa.Vastaavasti laskeva tuottokäyrä ennakoi lyhyiden korkojenlaskua.


Ennakoivat indikaattoritMiksi tuottokäyrä ennakoi suhdannevaihteluita?

Yhdysvaltojen tuottokäyrä (10 vuoden - 3 kuukaudenkorkoero) ja taantumajaksot (harmaat alueet), 1970–2010:


Ennakoivat indikaattoritMiksi tuottokäyrä ennakoi suhdannevaihteluita?

Lyhyiden korkojen tason määrää oleellisesti keskuspankki.Keskuspankki tavoittelee vakaata inflaatiota, ja tämän vuoksise nostaa korkoa, jos inflaatio uhkaa kiihtyä, ja laskee korkoa,jos inflaatio on liian matala tavoitteeseen verrattuna.Kysynnän ja tarjonnan tasapaino joukkovelkakirjamarkkinoillamäärää pitkät korot. Odotushypoteesin mukaan korkotasomääräytyy sijoittajien odotusten perusteella.Inflaatio on myötäsyklinen, joten noususuhdanteessa inflaatio(tyypillisesti) kiihtyy, ja keskuspankki joutuu nostamaanlyhyttä korkoa.

Jos sijoittajat ennakoivat noususuhdannetta tulevaisuudessa,he odottavat lyhyiden korkojen nousua.Jos taas odotetaan laskusuhdannetta, odotetaanodotushypoteesin mukaan myös lyhyiden korkojen laskua.

Pitkien ja lyhyiden korkojen erotus siis pienenee ennenlaskusuhdannetta ja kasvaa ennen noususuhdannetta.


Ennakoivat indikaattoritKuluttajabarometri

Tilastokeskus kerää kuukausittain kyselytietoja noin 1500suomalaiselta. Samanlainen kysely toteutetaan mm. muissaEU-maissa.Kysymykset koskevat mm. käsityksiä Suomen ja haastateltavanomasta tulevasta taloudellisesta tilanteesta.

Mikä on Suomen taloudellinen tila vuoden kuluttua verrattunatilanteeseen nyt?Miten työttömyystilanne muuttuu Suomessa seuraavan vuodenaikana?Mikä on kotitaloutenne taloustilanne vuoden kuluttuaverrattuna tilanteeseen nyt?Mikä on kotitaloutenne rahatilanne tällä hetkellä?Kuinka todennäköisesti pystytte säästämään rahaa seuraavanvuoden aikana?


Ennakoivat indikaattoritEK:n suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliitto tekee kuukausittainsuhdannetiedusteluja teollisuuden, rakentamisen ja palvelujenyrityksille.Kysymykset koskevat viime kuukausien toteutunutta jalähikuukausien odotettua tuotanto-, henkilöstö-, tilaus- ym.suhdannekehitystä.Esim. teollisuuden luottamusindikaattori lasketaanyritysjohtajien vastauksista kolmeen kysymykseen:

tuotanto-odotus lähikuukausina,tilauskanta javalmistuotevarastot normaaliin verrattuna (käänteisenä).


Tutkimuslaitosten ennusteet

Yksityiset tutkimuslaitokset, liikepankit, Suomen Pankki jaValtiovarainministeriö tuottavat ennusteita, jotka perustuvattaloustilastoihin, barometriaineistoihin, rahoitusmarkkina- jamuuhun informaatioon.Ennusteissa yhdistyvät ekonometrinen (tilastollinen) malli jataloustieteellinen asiantuntemus.Suomen vuoden 2014 reaalisen BKT:n kasvun ennusteita (%)(julkaisuajankohta sulkeissa):PTT (17.9) 2,1; Suomen Pankki (12.12) 0,6; Danske Bank(17.12) 1,1; Nordea (4.12) 0,8; OP-Pohjola (26.8) 1,7; Tapiola(12.12) 0,8; VM (19.12) 0,8; Handelsbanken (11.12) 1,5.

henrinyberg - blogs at helsinkiuni · 2014-01-27 · -15-10-5 0 5 10 15 20 1990 1992 1994 1996 1998...

Documents