herra paratkoon, meillä on tekemistä! - sppl.fi · • kansalaiset ja sopimuspalokunnat ovat...
TRANSCRIPT
Herra paratkoon, meillä on tekemistä! Kohti avoimempaa ja monimuotoisempaa viestintää.
Palopäällystöpäivät 24.3.2018
Mika Mäkinen, sisäministeriön viestintäjohtaja
Johanna Franzén, suunnittelija, Etelä-Karjalan pelastuslaitos
Puheenparteni palat
1. Hommat on hianosti -
pelastustoimen maine
on ihan timanttia!
2. Käsillä on iso muutos – julkisuus
muokkaa todellisuuttamme
3. Jottai tars tehrä…
4. Valmiutta muutokseen on
5. Keskustelua ja kysymyksiä
14.3.2018 2
Luottamus pelastustoimeen on vankka
• Pelastustoimeen luotetaan
• Sen toimintaa pidetään tehokkaana ja ammattitaitoisena,
mielikuva tehokkuudesta on vahvistunut
• Pelastustoimi on ansainnut luottamuksensa omalla toiminnallaan
• Toimintaa pidetään tehokkaana erityisesti niissä
onnettomuuksissa, joita pelastustoimella on eniten
29.3.2018 3
Suomalaisten pelastusasenteet
2017, - Esa Kokki
29.3.2018 4
Onko kaikki OK?
Kentältä kuultua:
”Ei me meinata enää saada palotarkastajia töihin. Kolmas haku menossa samaan tehtävään eikä vieläkään päteviä hakijoita.”
”Pelastusopistolla hakuprosentit laskee. Palomiehen ammatti ei enää kiinnosta.”
”Sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat poliisi, tulli ja rajavartiolaitos.”
”Palolaitosta ei ole juuri näkynyt missään. Tai ei varmaan tarvitsekaan näkyä niin kuin muita viranomaisia, kun te kuitenkin keskitytte lähinnä siihen tulipalojen sammuttamiseen.”
”Meillä on vahva brändi”
Etelä-Karjalan pelastuslaitos on syrjäinen maalaispalokunta jolla on pienet resurssit ja vähän henkilöstöä.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos sammuttaa tulipaloja. Pelastuslaitoksella on töissä palomiehiä.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos on maakuntakonsernissa pieni ja mitätön toimija soten rinnalla.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos on vanhoillinen, byrokraattinen, jäykkä ja vaikeasti lähestyttävä virkamiesorganisaatio.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos on nykyaikainen, kehittyvä ja ketterä organisaatio jossa matala hierarkia mahdollistaa nopeat ratkaisut ja tehokkaan toiminnan.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos on koko maakunnan monipuolinen ja moniammatillinen turvallisuusosaaja.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos on merkittävä turvallisuusalan toimija, jonka rooli maakuntakonsernissa on suuri.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on töissä helposti lähestyttäviä, iloisia, palvelualttiita ja hyvinvoivia ihmisiä. Meillä pidetään työntekijöistä huolta – meillä on hyvä olla töissä.
29.3.2018 10
"Kansalaisten luottamus
instituutioihin romahti."
Väärää tietoa levitetään tahallisesti
29.3.2018 12
Luottamus• Rehellisyys• Ammattitaitoisuus
Tarina• Keitä me olemme?• Mitä me teemme?• Mistä me tulemme?• Mihin olemme menossa?
• Yhteiskunnan luottamus viranomaisiin säilyy kaikissa tilanteissa
• Työntekijöillä on luottamus työnantajaan, pelastuslaitos on hyvä ja vetovoimainen työpaikka
Läsnäolo• Ollaan siellä missä ihmisetkin• Tavoitettavuus• Kuunteleminen
• Pelastuslaitos näkyy aktiivisesti kansallisessa turvallisuuskentässä ja –keskustelussa
• Pelastuslaitos tekee aktiivista vuoropuhelua yhteiskunnassa ajankohtaisista asioista
• Me kerromme itse tarinamme, ei joku muu• Meidän tarinamme on näkyvillä, ei piilossa
Osallistaminen• Yhteistyö• Aktiivisuus• Näkyvyys• Yhdessä tekeminen
• Kansalaiset ja sopimuspalokunnat ovat aktiivisia turvallisuuden toimijoita
• Työntekijä on viestinnän tekijä, ei kohde
AVAINSANAT TAVOITTEETKULMAKIVET
Viestinnän ohjaus ja verkostot
EKPviestintätyöryhmä”viestinnän sateenvarjo”
Strategiatyö, ohjaus, koulutusja yhteensovittaminen
SopimuspalokuntienviestintätyöryhmäSopimuspalokuntien
rekrytointi ja näkyvyys
Etelä-KarjalanviestintäverkostoAlueen toimijoiden
viestinnän yhteistyöryhmä
EKTurva ViestintäAlueen kriittisten toimijoiden
kriisiviestinnän yhteistyöryhmä
Mukana edustajat johdosta,pelastustoiminnasta, valvonnasta, ja tuvista
EKPjohtoryhmä
Ohjaa
Viestinnän tekijät
EKP koko henkilöstö
Kaikkisopimuspalokuntalaiset
Maakunnan viestintäverkosto
Maakunnan toimijoiden viestinnän yhteistyöryhmä
EKPViestinnän
valmiusryhmä
Kaikkialla, kaikkien kanssa…
15-29-vuotiaiden suomalaisten
päivittäinen median käyttö
29.3.2018 17
TELEVISIO
Ilmainen 101 min
Maksulliset TV-palvelut 56 min
RADIO 99 min
INTERNET
Some 75 min
Blogit 25 min
Muu internet 107 min
SANOMALEHDET
Printti 28 min
Digi 43 min
AIKAKAUSLEHDET
Printti 13 min
Digi 13 min
Lähde: Aller, Diginatiivin arki
Mikään ei ole kuin eilen
29.3.2018 18
29.3.2018 19
EKP sosiaalisen median läsnäolo ja segmentointi
Facebook Twitter Instagram
Kohderyhmä: 30+ suomalaisetIsät, äidit, perheet
Kohderyhmä: Sidosryhmät, toimittajat, virkamiehet, asiantuntijat, päättäjät
Kohderyhmä: Nuoret, someaktiivit
Idea: Visuaalisuus, kuvat, videotIdea:
Keskustelu, vaikuttaminen, yhteiskunta Sisältö: Palomiehet, pelastustoiminta, brändi, maine, rekrytointi, alankiinnostavuus, myös valvonta ja tuvi
Snapchat
Sisältö: Asiantuntijat, muutos, sidosryhmä-viestintä, hankkeet, brändi, kehitys, Tehostettu- ja kriisiviestintä
Idea ja sisältö: Kansalaiset. Luottamus. Tuvi: koti, perheet, ikäihmiset, lapsettyöturvallisuus. Sopimuspalokunnat. Ohjeistus ja neuvonta.Varoittaminen. Rekrytointi. Brändi.
”Tehdään työ ja sen tekijätnäkyviksi”
Julkisuuden toimintaympäristön muutos vaatii uutta otetta.
Julkisuus muokkaa todellisuuttamme
• Mediaa kulutetaan paljon ja
viestimme enemmän kuin koskaan.
• Viestintäympäristö on muuttunut räävittömämmäksi
(someraivo, vihapuhe, informaatiovaikuttaminen) ja
toimintaympäristö ennakoimattomammaksi
• Median nopeus ja pinnallisuus sekä tiedon määrä ovat
kasvaneet. Miten laatu mediassa kestää? Luottamus mediaan
rapautuu?
• Rapautuuko myös luottamus viranomaisiin ja viranomaisten
viestintään?
29.3.2018 22
Julkisuudessa ei ole tyhjiöitä
• Kaikki organisaatiot ovat läpinäkyviä. Niistä ja niiden työstä
keskustellaan ja muodostetaan mielipiteitä.
• Myös pelastustoimen asioista puhutaan – nekin, jotka eivät
asiasta mitään tajua puhuvat, ja heitäkin kuunnellaan.
• Avoimuuden vaatimus on korostunut, lain
vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei riitä.
• Jotta sisäistä turvallisuutta koskevista asioista voidaan käydä
rakentavaa ja faktoihin perustuvaa keskustelua, on
viranomaisten osallistuttava julkisuudessa (myös somessa)
käytävään keskusteluun - entistä aktiivisemmin.
29.3.2018 23
Ei ole viranomaisen tehtävä päättää, mitä tietoa kansalaiset tarvitsevat.
He päättävät sen itse.
Viestinnässä valta ei ole enää organisaatioilla vaan ihmisillä.
Kukaan ei omista itse omaa mainettaan.
29.3.2018 24
25
Usein kysyttyjä kysymyksiä:
Miten voidaan hallita some-keskustelua?
Miten voidaan pysäyttää huhujen ja väärien tietojen leviäminen?
Miten voidaan varmistaa että kaikilla pelastusalalla / laitoksilla on yhtenäinen viesti?
Miten voidaan hallita mitä työntekijät puhuvat somessatyönantajastaan?
26
Viestinnän ammattitaitoa on ymmärtää nykyaikainen toimintaympäristö ja osata toimia siellä järkevästi.
Löytyykö tätä osaamista laitoksilta?
Mitäs tehtäis?
• Ihmisten odotukset on tunnettava.
• Luottamus mediaan heikentynyt – ihmiset kaipaavat tietoa suoraan viranomaisilta.
• Viranomaisen tarjottava oikeaa tietoa ihmisten mielipiteiden muodostamisen ja oman toiminnan tueksi. Pelastustoimen on vahvistettava rooliaan mielipidejohtajana ja vaikuttajana
• Tiedon panttaaminen ei toimi – tyhjiö täyttyy aina.
29.3.2018 28
Muutos vaatii meiltä paljon
Tueksi strateginen viestintä
1. Tukee pelastuslaitoksen
tärkeimpien tehtävien
onnistumista: onnettomuuksien
ennaltaehkäisyä,
pelastustoiminnan sujuvuutta,
kansalaisten kykyä selvitä
erilaisista tilanteista
2. Vahvistaa pelastuslaitoksen
toimintaedellytyksiä (esim.
resurssit, luottamus, maine)
3. Lisää kansalaisten
turvallisuudentunnetta ja
parantaa turvallisuuskulttuuria
Luottamus kriisitilanteita varten
rakennetaan nyt!
1. Aktiivisella viestinnällä arjessa
2. Kertomalla myös ikävistä
asioista avoimesti
3. Olemalla rohkeasti dialogissa
sidosryhmien ja kansalaisten
kanssa
29.3.2018 30
Turha aloittaa vasta sitten, kun on jo rytisee!
29.3.2018 31
Kuva, kiitos @ellunkanat
29.3.2018 32
Kuva, kiitos @ellunkanat
33
Valmiutta muutokseen on
Valmiutta aktiivisempaan vaikuttamiseen
• Pelkkä lakisääteisten valistus- ja tiedottamisvelvollisuuksien
täyttäminen ei riitä.
• Pelastuslaitoksilla entistä vahvempi tarve ja halu kehittää
ulkoista viestintää.
• Viestinnällä ylläpidetään ja rakennetaan myös
pelastuslaitosten ja pelastustoimen mainetta sekä
kansalaisten luottamusta niin pelastusviranomaisiin kuin
yhteiskuntaan yleensä.
• Viestinnän roolin sisäistämisessä ja resursoinnissa on paljon
kirjavuutta
29.3.2018 35
Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt –hanke, väliraportti
31.12.2017, Aino Harinen
Pelastuslaitosten toiveita
pelastustoimen viestinnälle
• Nykyistä vuorovaikutteisempaa viestintää
• Rohkeita kannanottoja ja osallistumista yhteiskunnalliseen
keskusteluun
• Yhteiset perusviestit ja vapaus soveltaa niitä alueellisesti
• Sisäministeriöstä tukea viestinnän kehittämiselle
• Viestintävastaavien verkosto jatkamaan hankkeissa syntynyttä
yhteistyötä pysyvästi
29.3.2018 36
Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt –hanke, väliraportti 31.12.2017,
Aino Harinen
Pelastusjohtajien ja viestintäväen huolia
• Pelastustoimen heikko näkyvyys yhteiskunnallisessa
keskustelussa
• Tasapainoilu valtakunnallisen yhtenäisyyden ja alueellisten
tarpeiden välillä
• Sosiaalisen median nopeus ja armottomuus
• Median toimintatavat
• Puutteellinen viestintäosaaminen laitoksilla: Taustalla
viestinnän niukat resurssit?
29.3.2018 37
Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt –hanke, väliraportti 31.12.2017,
Aino Harinen
Mitä on laitoksillatarvittava
viestintäosaaminen?
• Miten voin käyttää somea omassa työssäni?
• Miten SOME-tilejä luodaan?• Miten julkaisuja tehdään ja jaetaan?
Millainen on hyvä julkaisu?• Miten erottaa siviili- ja työprofiilit
SOMEssa?• Mitä voi julkaista ja mitä ei?• Miten somessa keskustellaan?• Miten voin verkostoitua ja kehittyä
ammatillisesti somen avulla?
17.1. klo 13-14 Armilankatu luokka2.2. klo 10-11 Joutseno 13.2. klo 13-14 Armilankatu luokka23.2. klo 12-13 Imatra luokka15.3. klo 9-10 Armilankatu luokka27.3. klo 13-14 Joutseno
EKP SOME-työpajat tammi-maaliskuu 2018Kaikki halukkaat tervetulleita! Ensisijaiset kohderyhmät: Johtoryhmä, P31, P20, riskienhallinnan henkilöstö
Ota mukaan oma tietokone, tabletti tai älypuhelin!
Loppukiihdytys, kohti avoimempaa ja monimuotoisempaa viestintää.
Viestinnän merkitys kasvaa
• Asioiden keskinäinen riippuvuus kasvaa, yhteisöt
verkostoituvat entistä tiiviimmin.
• Maailma muuttuu monimutkaisemmaksi ja toimintaympäristön
muutosvauhti kasvaa, ennakoimattomuus lisääntyy.
• Tieto moninkertaistuu ja monimutkaistuu ja on samalla yhä
useamman saatavilla.
• Tekninen, mobiili ja kaikkialle läpitunkeva viestintä muuttaa
ihmisen käyttäytymistä.
• Ymmärryksen varmistamiseksi ja vaikuttavuuden
turvaamiseksi on välttämätöntä olla aktiivinen viestijä
29.3.2018 41
Pelastustoimen viestinnän on kyettävä
nykyistä paremmin vastamaan
kansalaisten ja sidosryhmien odotuksiin.
… kun nyt viimeisiä viedään, niin jos tässä oltais liikkeellä…
29.3.2018 42
Viranomaisen on
edistettävätoimintansa avoimuutta.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta/1999
29.3.2018 43
Pelastustoimen on paalutettava oma paikkansa
julkisuuden areenoilla
1. Julkisuus, sekä valtamedian luoma
että sosiaalinen, ovat vallankäytön
näyttämöitä.
2. Jos haluaa vaikuttaa,
ei voi jäädä katsomoon.
3. Aktiivinen viestintä taustoittaa
viranomaisten työtä, luo työlle
kontekstin, lisää sen
ymmärrettävyyttä ja
hyväksyttävyyttä
- lisää sen vaikuttavuutta.
29.3.2018 44
29.3.2018 45
Onnistuminen
pohjaa
luottamukseen -
viranomaisiin ja
viranomaisen
viestintään.
Juuri nyt on aika
ottaa loikka kohti
aktiivisempaa,
avoimempaa ja
rohkeampaa
pelastustoimen
viestintää!
Jos muistatte tästä puheenvuorosta
vain yhden asian….
