MCI

Hiilineutraali Suomi

saavutetaan monipuolisilla energiaratkaisuilla

Energiatehokkuus on kaikkien asia

Hyvinkään Lämpövoima satsaa

biokaasuun

Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2015

Johanna Lamminen

441 760

Kotimaista uusiutuvaa energiaa lisäämällä ja energiatehokkuutta

parantamalla Suomen on mahdollista nostaa energiaomavaraisuuttaan.

Yhteistyömme Riihimäen Kiertotalouskylässä Ekokemin ja Biotehtaan

kanssa on oiva esimerkki ja merkittävä askel eteenpäin biokaasumarkkinan

kehityksessä.

Kiertotalouskylässä tuotettu uusiutuva ja kotimainen biokaasu on käy-

tettävissä helposti kaasuverkoston alueella. Investointi mahdollistaakin bio-

kaasun tarjoamisen entistä useammille asiakkaillemme.

Riittävän monipuoliset ja hajautetut energiatuotantoratkaisut takaavat

kustannustehokkaimman, ympäristöystävällisimmän ja luotettavimman

kokonaisratkaisun.

Tulevaisuudessa energiaratkaisuihin kytkeytyvät entistä enemmän

joustavat kuluttajat, jotka ymmärtävät energiantuotannon moninaisuutta.

Eri energiavaihtoehtojen avulla he pystyvät vaikuttamaan siihen, millaisella

energialla heidän autonsa kulkevat, talonsa lämpiävät ja millä energialla

tuotteet valmistetaan.

Kotitalouksien energiapäätökset perustuvat edelleen vahvasti hintaan.

Siksi energia-alan on pystyttävä tarjoamaan uusia ratkaisuja , joilla tuodaan

puhtaampaa ja edullisempaa energiaa asiakkaille.

Hajautetussa tuotantomallissa sekä maakaasu että biokaasu ovat tärkei-

tä tekijöitä, sillä ne molemmat omaavat hyvän potentiaalin päästöjen vä-

hentämisessä.

Lue lehdestämme lisää monipuolisista ja älykkäistä ratkaisuistamme.

Johanna Lamminen on Gasum-konsernin toimitusjohtaja

P.S. Kierrätysbiokaasu on askel kohti hiilineutraalia

Suomea. Esi merkiksi Pirkka-tuotteiden valmistuksessa

käytetään kierrätys biokaasua. Katso aiheesta video:

www.biokaasumerkki.fi

Kaasulla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa

p ä ä k i r j o i t u s

Gasetti

Julkaisija

Gasum Oy

PL 21, Miestentie 1

02151 Espoo

Päätoimittaja

Anna Ailio, viestintäpäällikkö

etunimi.sukunimi@gasum.fi

*Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä

Toimitusneuvosto

Olga Väisänen, Sonja Hellén-

Nieminen, Max Miilakangas, Olli

Mäkituuri ja Ari Seppänen

Toimitus ja taitto

MCI Press Oy

Kannen kuva

Vesa Tyni

Painosmäärä

4 100 kpl

Painopaikka

Scanweb Oy, Kouvola

Osoitelähde

Gasum Oy:n asiakas- ja

sidosryhmärekisteri

Osoitteenmuutokset

heini.lehtinen@gasum.fi

Lehteä on julkaistu vuodesta 1994.

2 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

4 Haasteena monipuoliset

energiaratkaisut

Tavoitteena hiilineutraali

Suomi.

12 Energiatehokkuus

koskee kaikkia

Riku Huttunen puoltaa

energiantuotannon

markkinavetoisuutta.

16 Puhtaasti kotimaista

biokaasua

Tunnettuja teollisuusyrityksiä

siirtyi biokaasun käyttöön.

21 Keittiön kaasutrendit

Capris-keittiöt ovat ajan

tasalla kaasutrendeistä.

22 Innovatiivista kaasun

paikallisjakelua

Hyvinkään Lämpövoima

panostaa ympäristöasioihin

ja vähähiilisyyteen.

26 Gasumlainen

Tekninen myyntineuvoja

Antti Kahilakoski

27 Gasumin uutisia

Matkailijan Helsinki

Riku Huttunen nostaa

kaasun eduiksi kette-

ryyden ja joustavuuden.

Hiilineutraali Suomi

saavutetaan kaasun

käyttöä lisäämällä.

Hyvinkään Lämpövoima on biokaasun

paikallisjakelun edelläkävijä.

tavoitteena hiilineutraali suomi

”Toivoisin EU:n keskittyvän sääntelyn keventämiseen ja markkinoiden kehittämiseen.”

RIKU HUTTUNEN, ENERGIAOSASTON YLIJOHTAJA, TEM 12

25

12

1922

Hallituksen energiapoliittiset strategiset linjaukset

puhuvat hiilettömän, puhtaan ja uusiutuvan

energian kustannustehokkaan tuotannon

kasvattamisen puolesta. Suuntana on hajautetun

energiantuotannon lisääminen, jota puoltavat

ympäristö tavoitteet, huoltovarmuus sekä

energiaomavaraisuuden kasvu. 4—11

t ä s s ä n u m e r o s s a

Gasetti 2/2015

Hyvän ilman lintu

-innovaatiokilpailun

voittaja on valittu.

20

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 3

TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT

Suomalainen energiavalintojen äärellä

Nämä tiedot nostivat merkittävästi

suomalaisten kiinnostusta biokaasulla

tuotettuihin tuotteisiin:

• Biokaasua käyttävän teollisuuden

toiminnasta ei aiheudu lähialueen

asukkaille hengitysilmaa pilaavia

päästöjä.

• Biokaasu on täysin

kierrätystalouteen pohjautuva

energiamuoto: sitä tuotetaan muun

muassa jätevedestä ja biojätteestä.

• Biokaasun tuotanto tuo

investointeja Suomeen: uusia

työpaikkoja ja mahdollisuuksia

suomalaisen ympäristöteknologian

kehittämiselle.

LÄHDE: GASUM, BIOKAASUN

KOHDERYHMÄTUTKIMUS 2015

90 %

haluaa ihmisten sopeuttavan

oman toimintansa maapallolla

sellaiseksi, että rajallisia

luonnonvaroja ei kuluteta loppuun.

66 %

on joissain arkipäivän valinnoissaan

valmis taloudellisiin panostuksiin

ympäristöystävällisyyden puolesta.

64 %

kokee voivansa vaikuttaa

kulutusvalinnoillaan

ympäristöasioihin.

4 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

Ympäristötavoitteet, huoltovarmuus ja energiaomavaraisuuden

kasvu puoltavat hajautetun energiantuotannon lisäämistä.

Tavoitteena on kasvattaa erityisesti uusiutuvien energiamuotojen osuutta.

TEKSTI Ari Rytsy KUVITUS Anna-Kaisa Jormanainen

usi hallitusohjelma nostaa

energiapoliittiseksi kärkitavoit-

teeksi hiilettömän, puhtaan ja uusiutuvan energian

kustannus tehokkaan tuotannon kasvattamisen. Samalla

tähdätään energiaomavaraisuuden parantamiseen, joka

perustuu bioenergian ja muun päästöttömän sekä uusiu-

tuvan tarjonnan lisäämiseen. Hallituksen strategisten lin-

jausten mukaan suurimmat mahdollisuudet piilevät neste-

mäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannossa.

Hiili neutraali Suomi -tavoitetta vauhditetaan lopettamalla

hiilen ja tuontiöljyn käyttöä, nostamalla liikenteen uusiutu-

vien polttoaineiden osuutta sekä kannustamalla julkista

sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin. Uusiutuvan

energian lisäämiseksi annettava tuki perustetaan jatkossa

UUSIUTUVATenergiamuodot

nosteeseen

84 %

haluaa, että suomalainen

teollisuus on edelläkävijänä

ympäristö- ja bioteknologian

hyödyntämisessä.

79 %

haluaa suosia yrityksiä,

jotka panostavat

ympäristöystävälliseen ja

uusiutuvaan energiaan.

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 5

TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT

teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edulli-

suusjärjestykseen.

– Tuulivoiman syöttötariijärjestelmä on osoittau-

tunut kalliiksi, joten se ainakin muuttuu. Suurempana

tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä kes-

tävästi. Keinoina tässä tulevat olemaan esimerkiksi

uudenlaiset tuet ja kannustimet, kertoo Energia-

viraston ylijohtaja Simo Nurmi.

Uusiutuvien energiamuotojen tukien tuominen

samalle viivalle auttaa kasvattamaan päästöttömän

energian tuotantoa kustannustehokkaasti, markkina-

vetoisesti ja oikeudenmukaisesti. Samaan aikaan

tapah tuva kivihiilen käytön lopettaminen ja tuontiöljyn

käytön huomattava vähentäminen viitoittaa tietä kohti

kansallista energiavallankumousta. Suomessa arvioi-

daan, että uusiutuvan energian osuus on mahdollista

nostaa 50–60 prosenttiin energian kokonaiskulutuk-

sesta vuoteen 2050 mennessä.

– Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa esimer-

kiksi liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus 40

prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Se on hurja määrä,

joka tulee näkymään biopohjaisten polttoaineiden tar-

jonnan kasvuna, jos kannustimina ovat jatkossakin ja-

keluvelvoite sekä investointi- ja verotuet, arvioi Nurmi.

Uusia investointeja tarvitaanHallituksen halu uudistaa tukijärjestelmiä on perustel-

tu, sillä Suomessa ja monessa muussa Euroopan maas-

sa energiamarkkinat ovat kärsineet vähäisistä tuotanto-

investoinneista. Tämä on seurausta sähkön alhaisesta

markkinahinnasta. Energian saatavuuden takaamisen

kannalta on myös huolestuttavaa, että monet perintei-

set tuotantolaitokset ovat tulossa käyttöikänsä päähän.

Korvaavan voimantuotannon puute on kysymys, jonka

ratkaiseminen vaatii valtiovallalta pitkän tähtäimen

tuki- ja investointi-

politiikkaa.

– Voimajärjes-

telmän hallitun

uusiutumisen ja

kansallisen huol to -

varmuuden takaa-

miseksi Suomessa

on saatava lähi-

vuosina liikkeelle

merkittävästi uu-

sia, aiempaa moni puolisempia sekä ennakkoluulotto-

mia energia-alan investointeja, Nurmi kannustaa.

Tukipolitiikassa on omat ongelmansa. Tuki ei saa

olla liian suurta, jolloin energiamarkkinoilla voi aiheu-

tua häiriöitä ja vinoutumia. Tuki ei myöskään voi jat-

kua ikuisesti, vaan se on rajoitettava kunkin teknolo-

gian kehitysvaiheeseen.

– Euroopan komissio pyrkii harmonisoimaan tukia

jäsenvaltioissa, jotta energiamarkkinat yhdentyisivät

tavoitteena olevan energiaunionin sisällä. Esimerkiksi

Saksassa on saatu hyvin paljon aikaan uusiutuvien

energiamuotojen edistämisessä, kertoo ympäristö-

ministeriön yli-insinööri Risto Kuusisto.

Kotimaista uusiutuvaa energiaa lisäämällä ja ener-

giatehokkuutta parantamalla Suomen on mahdollista

nostaa energiaomavaraisuuttaan, joka on epävakaassa

maailmassa kansallinen etu. Riskien hajauttamisen

kannalta paras ratkaisu saavutetaan mahdollisimman

monipuolisella energiapaletilla, jossa hyödynnetään

suuria perusyksiköitä sekä pienempää alueellista ener-

giantuotantoa. Hajautetussa tuotantomallissa maa- ja

biokaasu ovat tärkeitä tekijöitä, sillä niillä on hyvää

potentiaalia päästöjen vähentämisessä.

– Riittävän monipuoliset ja hajautetut energiatuo-

tantoratkaisut takaavat kustannustehokkaimman,

ympäristöystävällisimmän ja luotettavimman koko-

naisratkaisun. Siksi Suomessa on saatava nopeasti

aikaan tähän ohjaava ja kannustava investointi-

ympäristö, sanoo Nurmi.

Päästökaupalle uusi kompensaatiojärjestelmäHallituksen tarkoituksena on ottaa käyttöön päästö-

kaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompen-

saatiojärjestelmä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,

että päästökaupan piirissä olevalle teollisuudelle

tullaan laatimaan jonkinlainen tukijärjestelmä, jolla

kompensoidaan päästökaupasta aiheutuvia epäsuoria

kustannuksia. Tämä rahoitetaan päästöoikeuksien

huutokaupasta saatavilla tuloilla. Energiavirasto hoitaa

kyseistä huutokauppaa ja tulouttaa siitä saadut tulot –

noin 60 miljoonaa euroa vuodessa – valtiolle. Aiemmin

nämä tulot on käytetty kehitysapuun, mutta nyt niitä

ollaan kohdentamassa uudelleen.

– Lähiaikoina ratkeaa, millainen kompensaatiojärjes-

telmästä tulee. Energiavirasto kykenisi organisoimaan

tehokkaasti sen käytännön hoitamisen, sanoo Nurmi.

Hallitusohjelman suuntaviivojen perusteella Suo-

men on mahdollista päästä asetettuun tavoitteeseen

hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2050 men-

nessä. Se edellyttää uusiutuvan energiantuotannon

investointitahdin nopeuttamista sekä tähän saakka

pimennossa olleen aurinkoenergian hyödyntämistä.

Kaiken kaikkiaan Suomella on luonnonvarojensa

ansiosta erinomainen mahdollisuus lisätä biotalouden

painoarvoa omassa energiakorissaan.

– Tiukasta aikataulusta johtuen muutoksen aikaan-

saaminen edellyttää valtiovallan ohjauskeinoja. Niitä

ovat tuet ja kannustimet, verotusratkaisut, päästö-

kauppa sekä kannustavan investointiympäristön

luominen, luettelee Nurmi.

Hiilineutraali yhteiskunta vaatii investointeja uusiutuvaan energian tuotantoon.

5 % VUOTEEN

2013 VERRATTUNA.

SUOMEN

ENERGIA-

SEKTORIN

KASVIHUONE-PÄÄSTÖT

LASKIVAT VUONNA

2014

6 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

Hänen mukaansa kotimaisista energiainnovaati-

oista ei ole pulaa, mutta niiden kaupallistaminen tun-

tuu olevan Suomessa vaikeaa. Ne voivat kuitenkin rat-

kaista monia tulevaisuuden haasteita. Tuotteistamisen

ja kohdennettujen tukitoimien avulla niistä on myös

vientituotteeksi. Biotalouden osuus on nykyisin 16 pro-

senttia Suomen kansantaloudesta, ja sen tuotos on 60

miljardia vuodessa. Biotalousstrategian tavoitteena on

luoda biotaloudella yli 100 000 uutta työpaikkaa.

Samalla Suomen biotalouden tuotos aiotaan nostaa

100 miljardiin euroon. Julkisella taloudella eli kaupun-

geilla, kunnilla ja alueilla sekä valtionhallinnolla on

keskeinen asema, kun biotalouden uusia ratkaisuja

otetaan käyttöön.

– Näissä voidaan kokeilla, kehittää ja ottaa käyttöön

uutta tekniikkaa, josta voi tulla uutta cleantechiä ja

suomalaista osaamista, jolla on vientinäkymiä, sanoo

Kuusisto.

Verouudistus nakertaa kilpailukykyäElinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava energia-

asiantuntija Mikael Ohlström suhtautuu hallituksen

esitykseen myönteisesti. Ponnistelut uusiutuvan ener-

giantuotannon ja kotimaisen bioenergian puolesta

mahdollistavat aikaisempaa monipuolisempia ener-

giaratkaisuja sekä suomalaisen cleantech-liiketoimin-

nan kehittymisen.

Vientivetoista kotimaan teollisuutta ilahduttaa se,

että päästökaupan epäsuoria hintavaikutuksia aiotaan

lievittää kompensaatiojärjestelmällä. Korvauksen kat-

tavuudesta ei ole vielä tietoa, mutta Ohlström toivoo

sen asettuvan samalle tasolle Saksan kanssa. Siellä

kompensointi kattaa komission laskentakaavan maksi-

min mukaisesti noin puolet hinnannoususta koituvista

kustannuksista.

Kritisoitavaa kuitenkin löytyy. Kivihiilen käytöstä

luopuminen energiantuotannossa vuoteen 2030 men-

nessä on hallitusohjelman energiatoimialaa koskeva

linjanveto, johon pyritään poistamalla sähkön ja läm-

mön yhteistuotannossa käytössä ollut hiilidioksidi-

veron alennus. Ratkaisu ihmetyttää Ohlströmiä, sillä

sähkön ja lämmön yhteistuotanto on energiatehokas

tuotantomuoto, jonka avulla pystytään hillitsemään

kasvihuonekaasujen syntymistä.

– Tämän veroedun poistumisen myötä tapahtuva

kustannusten nousu iskee valitettavalla tavalla niin

Kaasun hiilidioksidipäästöt

Maakaasulla on alhainen hiilipitoisuus

ja suuri vetypitoisuus. Tämän ansios-

ta kaasun poltossa syntyvät hiilidiok-

sidipäästöt (CO2) ovat huomattavasti

pienemmät verrattuna muihin fossiili-

siin polttoaineisiin.

Kaasun poltosta syntyvät hiili-

dioksidipäästöt ovat noin 40 prosent-

tia pienemmät kuin kivihiilellä. Maa-

kaasun poltossa syntyvä suora omi-

naishiilidioksidipäästö on 55 g/MJ.

Hiilen kohdalla vastaava luku on 95 g/

MJ ja turpeen kohdalla 106 g/MJ.

Biokaasu on biopolttoaine, jonka

hiilidioksidipäästöjä ei lasketa Suo-

men kasvihuonekaasujen kokonais-

päästömäärään.

LÄHDE: GASUM

MILJ. T CO

2 EKV.

olivat vuonna 2014

ENERGIA -SEKTORIN

45,8

PÄÄSTÖT

55,0 CO2

0 CO2

94,6 CO2

105,9 CO2

53,0 CO2

MaakaasuBiokaasu Hiili Turve Turve+Puu

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 7

TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT

yhteistuotantolaitosten kuin energiaa käyttävien suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, hän toteaa.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kallistuminen saattaa johtaa kyseisen tuotantomuodon asteittaiseen katoamiseen energiamarkkinoilta. Samalla poistuu huomattava määrä sähköntuotantokapasiteettia, joka on korvattava jollain tavalla. Teollisuudessa suurin huoli liittyy juuri energian varmaan ja kilpailukykyi-seen saatavuuteen.

Nykyisellä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon voimalaitoskapasiteetilla voidaan jo nyt vähentää päästöjä merkittävästi kivihiileen verrattuna. Maakaa-su mahdollistaa noin 40 prosentin päästövähennykset kivihiileen verrattuna. Tämän lisäksi kaasukombi-voimalaitos tuottaa yhteistuotannossa enemmän sähköä kuin kivihiilivoimalaitos.

– Tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalaitokset ovat hyö-dyllisiä erillisessä sähköntuotannossa, mutta niistä ei ole perinteisen yhteistuotannon korvaajaksi. Toisaalta myönteistä ovat hallituksen panostukset infrarahoi-tukseen, joka koskettaa muun muassa sivutieverkos-toa. Tällä tavalla varmistetaan kotimaisen biopohjai-sen raaka-aineen saatavuus, vahvistaa Ohlström.

Biokaasun maatilakäytön lisääminen ei välittömästi kosketa suurteollisuutta. Se on kuitenkin uusi pelin-avaus suomalaisessa energiakeskustelussa. Ohlström uskoo, että biokaasuun keskittyneiden suurien tuotanto laitosten myötä kyseisen energiamuodon osuuden kasvattaminen tulee olemaan varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle yritykselle. Käytännössä biokaasun hyödyntämistä voidaan tehostaa lisäämällä sen syöttämistä paineistettuna olemassa olevaan kaa-suverkkoon. Monessa yrityksessä siirtyminen maakaa-susta kotimaiseen biokaasuun on usein varsin vaiva-tonta, eikä vaadi erillisiä investointeja.

Lihaa ja lakritsia kotimaisella biokaasullaTamperelainen Yrjö Wigren Oy on Suomen ensimmäi-nen lihanjalostusalan yritys, joka valmistaa tuotteensa kokonaan kotimaisella biokaasulla. Sen rinnalla Wigren hyödyntää sähköä ja kaukolämpöä muun muassa kylmän ilman ja lämpimän veden tuottami-seen. Vihreä tuotantoprosessi on saanut positiivisen vastaanoton yrityksen asiakkailta, jotka arvostavat ympäristöystävällisyyttä ja Wigrenin panostuksia

uusiutuvaan energiaan. Luonnon monimuotoisuus ja sen vaaliminen ovat myös osa pitkän linjan partio-laisen ja yrityksen toimitusjohtajana toimivan Keijo

Vatajan henkilökohtaisia arvoja.– Luonnon kannalta hyvät energiaratkaisut sopivat

meidän brändiimme. Energiakustannusten pienien erojen sijaan arvostamme enemmän tekemiemme va-lintojen positiivista arvoa ja vaikutusta, Vataja toteaa.

Siirtyminen biokaasuun ei ole vaikuttanut tuotanto-prosessin toimivuuteen tai aiheuttanut paineita uusille investoinneille. Näistä eduista huolimatta monet yri-tykset tuntuvat vielä odottavan biokaasun ja muiden uusiutuvien energiamuotojen lopullista läpimurtoa. Vataja epäilee syyksi enemmän vero- ja energiapolitiik-kaa kuin todellista tahtotilaa. Yksi hallituskausi on teollisessa horisontissa lyhyt aika.

– Yritykset eivät uskalla tehdä pitkän tähtäimen energiaratkaisuja, koska energian verotus voi taas pian muuttua. Tässä asiassa edelläkävijöiden ja energia-alan yritysten pitää tehdä enemmän töitä. Meidän on saata-va aikaan positiivinen kehä, joka tuottaa kestäviä rat-kaisuja pitkällä tähtäimellä, kannustaa Vataja.

Toinen edelläkävijöiden kelkkaan hypänneistä yri-tyksistä on Kouvolan Lakritsi, jonka kaikki lakritsi- ja marmeladituotteet on valmistettu keväästä lähtien koti maisella ja uusiutuvalla biokaasulla. Kyseessä on ollut luonnollinen siirtymä ensin öljystä maakaasuun ja nyt paikalliseen biokaasuun. Vaihdoksen myötä lakritsitehtaan hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän noin 119 tonnia vuodessa.

– Öljyä kului noin 180 000 litraa vuodessa, joten sen hankkimisessa oli aina omat rasitteensa. Rekkoja kulki jatkuvasti edestakaisin. Nyt biokaasu tulee suo-raan perille putkia pitkin, perustelee lakutehtailija Timo Nisula.

Kouvolan Lakritsin uusiutuvia tuotepakkauksia koristaa jatkossa keväällä 2015 käyttöönotettu biokaa-sumerkki, joka kertoo kuluttajille valmistajan sitoutu-misesta ympäristövastuuseen. Muutos on jo noteerattu sosiaalisessa mediassa.

– Me haluamme kantaa osamme vastuusta ja painaa päämme tyynyyn paremmalla mielellä. Emme välttämättä yritä muuttaa maailmaa, mutta emme myöskään halua olla lisäämässä sen ympäristö-ongelmia, Nisula filosofoi.

Joustavat kuluttajat muutoksen vetureinaTulevaisuudessa energiaratkaisuihin kytkeytyvät entistä enemmän joustavat kuluttajat, jotka ymmär-tävät energiantuotannon moninaisuutta. Eri energia-vaihtoehtojen avulla he pystyvät vaikuttamaan siihen, millaisella energialla heidän autonsa kulkevat ja talonsa lämpiävät.

Biotalouden osuus on 16 prosenttia Suomen kansantaloudesta.

TEOLLISUUDEN PROSESSIEN

LASKIVAT VUONNA

2014

ja tuotteiden

käytön päästöt

14 % EDELLIS-VUOTEEN

VERRATTUNA.

LÄHDE:

TILASTOKESKUS,

SUOMEN KASVI HUONE-

KAASUPÄÄSTÖT 2014

(PIKAENNAKKOTIEDOT)

8 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

Uusi energiakäytön ratkaisu – Gasumin Lähde

TEKSTI Ari Rytsy

Uusi energiankäytön ratkaisu,

Gasumin Lähde, perustuu

hajautettuun ener gian-

tuotantoon. Kysei sessä tuo-

tantomallissa suhteellisen

pieni kokoiset sähkön-, lämmön- ja kyl-

mäntuotannon laitokset on sijoitettu

paikan päälle energiaa käyttäviin ra-

kennuksiin. Tällä tavalla vältytään

energian siirtologistiikan yhteydessä

tapahtuvasta energia hävikistä. Polt-

toaine siirretään lähes häviöttä suo-

raan käyttökohteeseen. Lisäksi uusi

teknologia mahdollistaa ostoenergian

tehokkaan kierrätyksen talon sisällä,

jolloin sen määrä voidaan jopa puolit-

taa perinteisiin menetelmiin verrattu-

na. Koko tuo tanto ketju huomioiden

hajautetun tuotannon ja tehokkaan

kierrätyksen mallilla saavutettava

primääri energian säästö on yli

55 prosenttia.

– Lähteessä polttoaine, esimerkiksi

kotimainen biokaasu, toimitetaan

kohteessa sijaitsevaan pannuhuonee-

seen. Siellä se poltetaan sähköä ja

lämpöä tuottavalla CHP-koneella.

Erillisellä biokaasukattilalla täydenne-

tään kylmien talvipäivien lämmitys-

tarvetta, kertoo Gasumin liiketoimin-

nan kehityspäällikkö Åke Vikstedt.

Jakeluverkoista siirtoverkkoonCHP-koneen tuottama sähkö pyörit-

tää lämpöpumppua, jonka avulla saa-

daan sekä maasta että muista lähteis-

tä kerätty lämpö takaisin kiertoon.

Pumppua voidaan käyttää sekä ra-

kennuksen lämmittämiseen että vii-

lennykseen. Jäähdytyksessä synty-

neet lauhdelämmöt käytetään ensi-

sijaisesti lämpimän käyttöveden val-

mistukseen tai varastoidaan esimer-

kiksi maa lämpö kaivoihin, jotka toimi-

vat myös aurinkopaneeleilla kerätyn

energian puskurivarastona. Oma

säh kön tuo tanto takaa toiminnan

sähkön jakelukatkon yllättäessä.

Lähteessä polttoaineen käytön

korkea hyötysuhde perustuu erityi-

sesti ilmanvaihdosta, viemärivedestä

sekä kattilan ja CHP-koneen tuotta-

mista savukaasuista syntyvän hukka-

lämmön talteenottoon ja hyödyntä-

miseen lämpöpumpun ravintona.

Kuluttajalla mahdollisuus vaikuttaaVikstedtin mielestä kyse on teknologi-

sesta ja kulttuurillisesta muutoksesta,

joka tulee koskettamaan koko energia-

alaa. Tulevaisuudessa hajautettu ener-

giantuotanto vähentää energian koko-

naiskulutusta ja muuttaa energiakau-

pan kaksisuuntaiseksi.

– Lähde tarjoaa kuluttajille enem-

män vaikutusmahdollisuuksia omiin

energia-asioihinsa. Tilatarpeensa

vuoksi tuote soveltuu alkaen noin 50

perheen kerrostalo- ja rivitalokoko-

naisuuksille ja skaalautuu energia-

väylän avulla joustavasti korttelien,

kylien ja teollisuusalueiden tarpeisiin.

Pienemmät taloyhtiöt voivat toteut-

taa Lähteen esimerkiksi yhteishank-

keena, sanoo Vikstedt.

Tähän suuntaan on menty esimer-

kiksi Turussa, missä keskustan kaakkois-

puolelle on tulossa uusi noin 7 000 asuk-

kaan asuinalue. Ajatuksena on, että

alueen asukkaat voivat tuottaa omaan

käyttöön energiaa uusiutuvista energian-

lähteistä.

Vaikka uusiutuvan energian ripeällä

käyttöönotolla on vastustajansa, liput-

tavat monet asiantuntijat ja kuluttaja-

tutkimukset sen puolesta. Gasumin

teettämästä biokaasun kohderyhmä -

tutkimuk sesta käy ilmi, että 90 prosent-

tia suomalaisista kannattaa ihmisen

toiminnan sopeuttamista sellaiseksi,

että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta

loppuun.

– Suomalaiset ovat olleet edelläkävi-

jöitä energiatuotantoon liittyvien mark-

kinaehtoisten toimintaympäristöjen

kehittämisessä. Nyt meidän on tuotava

mukaan uusituvia energiamuotoja sekä

tarkasteltava energiamarkkinoita aikai-

sempaa enemmän pohjoismaisessa kon-

tekstissa, sanoo Aalto-yliopiston talous-

tieteen professori Matti Liski.

Energiantuotannon uudistaminen

vaatii ennen kaikkea kokonaisuuden

koordinointia sekä kuluttajien kompen-

saatiojärjestelmien kehittämistä. Tekno-

logisesti nykyistä joustavammat ja moni-

puolisemmat energiaratkaisut ovat

helposti saavutettavissa. Esimerkiksi

älykkäällä lämmönohjauksella asunnon

lämmitys on mahdollista kytkeä hetkeksi

pois päältä aiheuttamatta sisätilojen

merkittävää viilenemistä. Tällainen

ratkaisu tarjoaisi nopeaa kulutusjoustoa

mahdollisesti jopa parin ydinvoimayksi-

kön verran.

– Kotitalouksien energiapäätökset

perustuvat edelleen vahvasti hintaan.

Siksi energia-alan on pystyttävä tarjoa-

maan uusia ratkaisuja, joilla voidaan

saavuttaa halvempaa ja puhtaampaa

energiaa, summaa Liski.

Biokaasumerkki kertoo sitoutumisesta ympäristövastuuseen.

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 9

Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset

tekemään energiakatselmuksen neljän vuoden

välein, ensimmäisen kerran 5.12.2015 mennessä.

Katselmuksessa selvitetään toi-

mipaikkojen energiankulutus-

profiili ja tunnistetaan mahdollisuudet

energiansäästöön. Yrityksen energiakatsel-

mukseen sisältyy myös kohdekatselmuksia,

joiden avulla kerätään tarkempaa tietoa

kohteen energiankulutuksesta ja sopivista

energiatehokkuustoimenpiteistä.

Gasumilla energiatehokkuuslain vaati-

mukset pakollisista energiakatselmuksista

täytetään laatimalla ISO 50001 -standardin

mukainen energianhallintajärjestelmä, joka

sertifioidaan marraskuussa 2015. ISO

50001 -järjestelmässä energiakatselmus tarkoittaa säännölli-

sesti tehtävää energiatehokkuustyötä, joka tuottaa jatkuvasti

uusia energiatehokkuustoimenpiteitä. Järjestelmä integroidaan

osaksi Gasumin toimintajärjestelmäkokonaisuutta.

Pienemmillä yrityksillä on edelleen käytettävissä niin sano-

tut Motiva-mallin mukaiset katselmukset, joihin voi hakea kat-

selmustukea.

– Energiatehokkuuden kehittämisen moti vaationa ovat tuo-

tanto- ja resurssi tehokkaat prosessit ja kustannussäästöt.

Samalla yrityksen arvo säilyy ja jopa kasvaa, sanoo Motivan yk-

sikönpäällikkö Hille Hyytiä.

Suomalaisten yritysten sitoutuminen energiatehokkuus-

sopimukseen on synnyttänyt tavoitteellista toimintaa ja merkit-

täviä tuloksia monella eri toimialalla. Esimerkiksi elintarvike-

teollisuuden toimija Saarioinen on saavuttanut suuria

energiansäästöjä lämpöpumppuratkaisuilla, joiden avulla teh-

taan kylmälaitoksen lauhdelämpö ja öljyjäähdytyksen ylijäämä-

lämpöä hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen ja ilmastoin-

nin esilämmitykseen. Yrityksen Sahalahden tuotantolaitoksella

hyödynnetään myös maakaasukattilan savukaasujen ylijäämä-

lämpöä tehdasalueen lämmitykseen ja kattilan syöttöveden

esilämmitykseen.

Helpoista hedelmistä liikkeelleMoni yritys voi saavuttaa euromääräisesti noin 10–16 prosentin

säästöt laittamalla isot energia-asiat kuntoon. Kiinteistöjen ja

tehdaspalvelujärjestelmien energiatehokkuustoimien jälkeen

kannattaa paneutua muun muassa ylijäämälämmön hyödyntä-

miseen sekä pääprosessien tarkempaan tarkasteluun ja

optimointiin. Mittaaminen on energiatehok-

kuustyössä kaiken lähtökohta.

– Esimerkiksi paineilmaa tuotannossaan

hyödyntävissä yrityksissä vuotojen korjaami-

nen ja painetasojen optimointi voi tarkoittaa

kymmenien tuhansien eurojen säästöä yrityk-

sen koosta riippuen, Hyytiä arvioi.

Biokaasua hyödyntävien teollisuusuunien

energiatehokkuus paranee tuntuvasti järke-

vämmillä käyttötavoilla, uudella tekniikalla ja

tehokkaammalla lämmön talteenotolla. Näin

on toimittu muun muassa kemianalan yrityk-

sen J.M. Huber Finland Oy:n Taavetin-teh-

taalla, missä maakaasukäyttöinen sulatusuuni toimii kellon ym-

päri yli tuhannen asteen lämpötilassa. Uunissa on

regeneraattori, joka hyödyntää palamisessa syntyviä kuumia sa-

vukaasuja. Regeneraattorin tehtävänä on esi läm mittää uuniin

syötettävää palamisilmaa. Palamisilma kattaa noin 5–10 pro-

senttia koko uunin energiataseesta.

– Energiatehokkuus on osa kestävää kehitystä, jonka tavoit-

teena on turvata hyvä elämä sekä energian ja raaka-aineiden

riittävyys tuleville sukupolville, kannustaa Hyytiä.

LÄHDE: MOTIVA

TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT

Energiatehokkuus turvaa energian ja raaka-aineiden

riittävyyden tuleville

sukupolville.

Energiatehokkuus kiinnostaa yrityssektoriaYritysten panostuksia energia-asioihin vauhdittavat uusi

energiatehokkuuslaki sekä kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Energiatehokkuus on myös osa yritysvastuuta.

TEKSTI Ari Rytsy

10 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

VUONNA 2014 MAAKAASUA

KÄYTETTIIN SUOMESSA 2 923

MILJOONAA KUUTIOMETRIÄ

LÄHDE: SUOMEN KAASUYHDISTYS

Vastuullisuus näkyy yritysten energiaratkaisuissa ja ympäristötekijöiden

huomioimisessa. Energia- ja ympäristövalintoihin vaikuttavat myös

esimerkiksi valtion säädökset ja kuluttajien toiveet.

Energiansäästön ja puhtaamman luonnon puolesta

ILKKA LATVALA, ENERGIAJOHTAJA, METSÄ GROUP

Olemme vähentäneet fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 36

prosenttia vuodesta 2009 ja tehtaidemme voima-

laitokset käyvät jo 86-prosenttisesti bioenergialla. Työ

ener giankäytön tehostamiseksi jatkuu. Muun muassa

asiakkaat arvostavat panostuksiamme. Valinnat näkyvät

myönteisesti myös pienempinä polttoaineveroina.

SATUMAIJA MÄKI, CORPORATE RESPONSIBILITY

AND COMMUNICATION EXPERT, NANSO

Nanso valmistaa laadukkaita vaatteita, jotka ovat

eko loginen ja kestävä vaihtoehto nopeasti muuttuvassa

muotibisneksessä. Muutama vuosi sitten tehtaillamme

suoritettiin myös energiakatselmus, josta saatuja

säästötoimenpiteitä on viety eteenpäin.

Vastuullisuus on Nansolla perustunut arvoihin ja

vapaa ehtoisuuteen. Myös kuluttajien kiinnostus vaattei-

den ympäristövaikutuksiin on lisääntynyt, vaikka osto-

päätökset tehdään edelleen ulkonäön perusteella.

PETER FABRITIUS, ENERGIAPÄÄLLIKKÖ, VALIO OY

Suurimmat säästökohteemme ovat lämpöpumppu-

investoinnit, jotka tuottavat sekä lämpöä että kylmää

samanaikaisesti. Olemme myös muun muassa rakenta-

neet LTO-järjestelmiä sekä suorittaneet säätötoimen-

piteitä.

Meille imagokysymykset ovat tärkeitä, ja haluamme

kuunnella kuluttajien toiveita. Valtion tuki energian-

säästötoimenpiteiden toteuttamisessa on ollut tärkeässä

roolissa. Byrokratian lisäämistä pitää välttää.

YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI

Syyskuussa 2014 voimaan tullut ympäristönsuo-

jelulaki on ympäristön pilaantumisen ehkäise-

mistä koskeva yleislaki, jota sovelletaan toimin-

taan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympä-

ristön pilaantumista. Uudessa ympäristönsuoje-

lulaissa teollisuuspäästödirektiivi on tuotu osaksi

kansallista lainsäädäntöä, mikä parantaa ja yh-

denmukaistaa ympäristön tilaa turvaavia par-

haan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia.

Ympäristönsuojelulakia on muutettu huhti-

kuussa 2015 muun muassa poistamalla ympäris-

tölupamääräysten tarkistamismenettely ja luo-

malla menettely maa-ainesluvan ja ympäristölu-

van yhteis käsittelylle.

BAT (BEST AVAILABLE TECHNIQUES)

Ympäristönsuojelulaissa määritellyllä parhaalla

käyttökelpoisella tekniikalla eli BATilla tarkoite-

taan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä,

teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia

tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä sekä toimin-

nan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- ja

lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä ympäris-

tön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää

sitä.

BATin soveltaminen perustuu teollisuuden

pääs töjä koskevaan direktiiviin (Industrial

Emissions Directive, IED), jonka tavoitteena on

suojella ympäristöä ja terveyttä ja säädellä

teollisuuslaitosten ympäristövaikutuksia

ympäristöluvituksen kautta.

EMAS-YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

EU:n EMAS-asetukseen perustuva EMAS-järjes-

telmä (the Eco-Management and Audit Scheme)

koostuu kansainvälisen ISO 14001 -ympäristö-

järjestelmästandardin mukaisesta ympäristö-

järjestelmästä sekä ympäristöraportista eli

EMAS-selonteosta.

Ympäristöjärjestelmän avulla organisaatio

ottaa ympäristöasiat järjestelmällisesti huomioon

kaikessa toiminnassaan. Se auttaa tunnistamaan

ja vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia

sekä säästämään kustannuksia.

Esimerkiksi Gasumilla on käytössään sertifioi-

tu ISO 14001 -järjestelmä.

LÄHTEET: YM.FI JA YMPARISTO.FI

TEKSTI Kati Jalagin

29,2 TWh

Valtio ympäristön asialla

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 11

Nimi Riku Huttunen

Työ energiaosaston ylijohtaja, TEM, 1.1.2015 alkaen

Koulutus VTM, Helsingin yliopisto, 1990

(kansantaloustiede)

Asuinpaikka Helsinki

Perhe naimisissa, kolme lasta

Harrastukset kuntoliikunta, tietokirjallisuus ja historia

12 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

Energiantuotanto markkinavetoiseksi

RIKU HUTTUNEN:

Työ- ja elinkeinoministeriön energia-

osasto sijaitsee aivan Helsingin ytimes-

sä Aleksanterinkadulla. Vuoden vaih-

teessa ylijohtajana aloittanut Riku

Huttunen katsoo ulos työ huoneensa

ikkunasta tien toiselle puolelle.

– Valmistuin Helsingin yliopistosta

valtiotieteellisestä tiedekunnasta juuri

laman kynnyksellä. Pääaineeni oli kansantalous ja mieles-

säni oli käynyt myös ura rahoitusmaailmassa, mutta tie

vei virkamiesuralle, joka oli myös mieluisa vaihtoehto,

Huttunen muistelee viitaten ensimmäiseen työpaikkaansa

Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.

Nykyiseen, viiden vuoden määräaikaiseen virkaan,

Huttunen siirtyi Energiaviraston ylijohtajan paikalta.

Aikaisempaa työkokemusta, alan tuntemusta ja virka-

miesuraa hänelle oli sitä ennen karttunut eri tehtävistä

kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä erityisasiantunti-

juudesta Suomen EU-edustustossa Brysselissä. Omia va-

lintaan vaikuttaneita meriittejä Huttunen epäröi lähteä

listaamaan, mutta ei itsekään voi ohittaa kokemuksensa

tuomaa lisäarvoa.

– Uskon, että valintaani on vaikuttanut vahva hallin-

non alan tuntemus sekä käytännön kokemus. Olen hoita-

nut oikeastaan tavalla tai toisella kaikkia niitä asioita,

jotka nyt ovat vastuullani, Huttunen pohtii.

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttusen tehtävänä on vaikuttaa ja valmistella

Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa. Siviiliroolissa hän uskoo, että jokainen voi teoillaan kantaa kortensa kekoon.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Vesa Tyni

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 13

– Käytännössä työni on olennaisten kehityskulkujen

hahmottamista, sen ymmärtämistä, mihin suuntaan

maailma on menossa ja miten tuohon kehitykseen

voidaan mahdollisesti vaikuttaa. Ennustajan kykyjä ei

minulta eikä keneltäkään muulta odoteta.

Tähtäimessä ilmasto- ja energia-asioiden tulevaisuusViime keväänä hallitusohjelmaa valmisteltaessa Hut-

tunen nähtiin myös Smolnassa. Hänen tehtävänään

oli tuoda virkamiesnäkemys poliittiseen keskusteluun:

mitä asioita Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa

tulisi ottaa huomioon ja millä aikataululla, sekä kan-

sallisesti että EU:n jäsenvaltiona.

– Yksi selvä kulmakivi oli jo päätetyt EU-tason

tavoitteet ilmasto- ja energia-asioissa, hän toteaa.

Suomi pyrkii muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa

vähentämään kasvihuonepäästöjä vuoteen 2050 men-

nessä 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Väli-

tavoitteiksi on asetettu vuoteen 2020 mennessä 20

prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia.

– Tähtäin on jo vahvasti vuodessa 2030. Tämän

syksyn agendalle kuuluukin valmistella kansallista

energia- ja ilmastopolitiikkaa keskipitkälle eli viiden-

toista vuoden syklille. Merkittävä osa tätä strategiaa

on kysymys, miten saamme tarvittavat investoinnit

liikkeelle. Vaikka meillä on yhteinen EU-tason tavoite,

jokainen jäsenvaltio valitsee omat energialähteensä

kansallisesti järkevältä pohjalta. Tämä korostuu, kun

uusiutuvan energian maakohtaisia tavoitteita ei enää

ole. Mitä kauemmaksi ajassa mennään, sitä utuisem-

pana tulevaisuus näyttäytyy, Huttunen tietää.

Huttunen on itse jatkuvasti yhteydessä kollegoihin-

sa EU:ssa. Muun muassa ylijohtajakokouksissa käsi-

tellään niin päivän polttavia asioita kuin tulevaisuu-

den näkymiä.

– ”Energiaunionin”, kuten energia-asioita käsittele-

vää EU-politiikkaa nykyisin myös kutsutaan, toimin-

taa on tarve koordinoida, jotta emme synnytä vain

uutta byrokratiaa. Otsikkotasolla kaikki ovat samoilla

linjoilla, mutta toivotuissa käytännön toimissa on

eroa. Itse toivoisin EU:n keskittyvän sääntelyn keven-

tämiseen ja markkinoiden kehittämiseen.

Huttunen jakaa päästöjen vähentämistoimet vii-

teen ryhmään: energiatehokkuus, uusiutuvat energia-

lähteet, päästökaupan rooli, ydinenergian asema sekä

hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

– Ihannemaailmassani kansallisesti ja EU-tasolla

vallitsisi johdonmukainen energia- ja

ilmastopolitiikka . Pahinta taas on sahaava ja ennakoi-

maton toiminta. Aikaisemmin vallitsevia puheenaihei-

ta olivat energian hinta ja riittävyys, mutta nyt kun

mukaan on tullut ilmastoulottuvuus, vaikeuskerroin

on kasvanut. Kyse on loppupelissä siitä, miten päästö-

jä vähennetään ja mitä olemme siitä myös valmiit

maksamaan.

Kaasun kilpailukyky nousuunHiilineutraali Suomi 2050 -hankkeen tavoitteena on

luopuminen kivihiilestä kokonaan sekä lisätä kotimai-

sen energiatuotannon määrää. Tällä hetkellä energia-

omavaraisuus on reilun 50 prosentin luokkaa. Säh-

köntuotannon kotimaisuusasteen tavoitteita ei ole

hallitusohjelmaan kirjattu, mutta Huttusen mielestä

se on looginen, muttei ensisijainen tavoite.

– Suomen talouden energiaintensiivisyys – selittä-

jinä kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja raskas teolli-

suus – näkyy suhteellisen korkeana sähkön tarpeena.

Mitään syytä ei ole esimerkiksi heikentää hyvin

toimivia yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita.

Viime kuukausina suuri puheenaihe on ollut Fen-

novoiman omistuksen kotimaisuusasteen riittävyys.

Huttunen myöntää, että asia on työllistänyt myös hän-

tä kesän aikana.

– Nyt alkaa varsinainen rakentamisluvan käsittely,

mikä tullee viemään kaksi vuotta ja vasta sitten asia

siirtyy hallituksen ratkaistavaksi. Yleisesti olen sitä

mieltä, että Suomi tarvitsee edelleen ydinenergiaa

perus voiman lähteenä. Se, kuinka suuri rooli ydin-

voimalla tulee vuoden 2030 jälkeen olemaan, on vielä

vaikea arvioida.

Myös kaasumarkkinat ovat murroksessa. Kaasun

eduiksi Huttunen nostaa sen ketteryyden ja jousta-

vuuden, haasteeksi alhaisen kilpailukyvyn.

– Kaasun tulevaisuus on paljon monimuotoisempi

kuin sen menneisyys. Suuri kysymys on, kuinka sen

kilpailukyky kehittyy. Tosiasia kuitenkin on, että mitä

tulee etenkin perinteiseen putkikaasuun, kaasun käyt-

tö on vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Mutta

myös positiivisia näkymiä on havaittavissa, kuten

”Kaasun tulevaisuus on paljon monimuotoisempi kuin sen menneisyys.”

14 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

Riku Huttunen näkee

tulevaisuuden, jossa

vallitsee niin kansallisesti

kuin EU-tasolla

johdonmukainen

energia- ja

ilmastopolitiikka.

LNG-kaasun kysyntä meriliikenteen ja teollisuuden energialähteenä.

Jos Huttunen saisi päättää, energiantuotannon tulisi olla markkinavetoista.

– Tuotanto massiivisten tukien avulla ei voi olla pitkällä aikavälillä kestävää, hän toteaa viitaten esi-merkiksi Iso-Britanniaan, missä jopa ydinvoimaa tue-taan takuuhinnoin.

Suomen energiapolitiikkaa Huttunen kehuu varsin ennustettavaksi. Hän on tyytyväinen myös siihen, että yhteistä poliittista tahtoa löytyy monelta osin yli puo-luerajojen. Huttunen kuitenkin painottaa, että esimer-kiksi veromuutokset on tehtävä vakavalla harkinnalla: ”ettemme syö pohjaa vahvuuksiltamme”. Suomen kil-pailukyvyn kannalta Huttunen painottaa, että inves-toinnit pitää saada liikkeelle.

– Hallituksen tavoitteet uusiutuvan, päästöttömän energian edistämiseksi ovat kunnianhimoiset varsin-kin suhteessa nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen. Päätöksissä tulee huomioida politiikan pitkäjänteisyys muuttuvassa toimintaympäristössä. Pääpaino on bio-energian tuotannon edistämisessä. Äänekosken bio-tuotetehtaan rakentamispäätös on aidosti hyvä esi-merkki ja iso asia koko Suomelle.

Energiatehokkuusajattelun äärelläHuttunen muistuttaa, että energiatehokkuusajattelu lähtee meistä jokaisesta: miten asumme ja liikumme, mitä laitteita käytämme ja miten.

– Nämä ovat myös elämäntapakysymyksiä, mutta paljon voi vaikuttaa omilla päätöksillä. Esimerkiksi sähkönmyyjä kannattaa kilpailuttaa joko edullisimman hinnan tai halutessa vaikka energialähteen mukaan, itse julkisilla kulkuvälineillä työmatkansa kulkeva Huttunen toteaa.

Huttunen muistelee omaa lapsuuttaan öljykriisin aikaan.

– Jos jotain on jäänyt tavaksi saakka, niin valot sammutan aina huoneesta lähtiessäni. Vielä muutama vuosikymmen sitten kaikki hyödynnettävä materiaali käytettiin ja kierrätettiin luonnostaan. Nyt avain-asemassa on ymmärtää ylipäätänsä resurssien tehokkaan käytön merkitys, Huttunen pohtii.

– Uskon, että niin minua itseäni kuin montaa muutakin virkamiestä motivoi ajatus asioihin vaikutta-misesta. Ja kun vaikuttamisen teemat ovat vielä niin suuria kuin energia- ja ilmastokysymykset, ei voi olla unohtamatta, että työllä on todellista merkitystä, Huttunen päättää.

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 15g a s e t t i 15

Biokaasu

Tunnetut teollisuusyritykset Kouvolan

Lakritsi, Myllyn Paras ja Marwe ovat

biokaasun eturintamassa siirtyen

kustannus tehokkaasti kotimaisen bio-

kaasun käyttäjiksi.

Nämä biokaasumerkillä tunnistetta-

vat yritykset vähentävät biokaasun käy-

töllä merkittävästi tuottamiaan päästöjä.

Biokaasumerkki kertoo yrityksen sitou-

tumisesta ympäristövastuuseen, ja se on

saanut erittäin positiivisen vastaanoton

biokaasuasiakkaiden keskuudessa.

Lakritsituotetalo Kouvolan Lakritsi

valmistaa lakritsi- ja marmeladituotteen-

sa jatkossa biokaasun avulla vähentäen

hiilidioksidipäästöjään 119 tonnia

vuodessa.

Myllyn Paras siirtyi käyttämään

pakastetehtaassaan biokaasua maa-

kaasun sijaan pienentäen hiilidioksidi-

päästöjään 140 omakotitalon aiheutta-

mien päästöjen verran.

Rullasuksistaan tunnettu Marwe

siirtyi käyttämäään biokaasua sekä

jätteistä valmistettavaa biosähköä.

Yrityksen toiminnasta tulee käytännössä

hiili neut raalia hiilidioksidipäästöjen

tip puessa 575 tonnia vuodessa.

KOTIMAINEN BIOKAASU

Tunnettuja teollisuusyrityksiä vaihtoi biokaasuun

Keskon päivittäistavarakauppa, Gasum,

Myllyn Paras ja Wursti ovat aloittaneet yh-

teistyön, jossa kaupan biojätteestä valmis-

tettua biokaasua hyödynnetään energiana

uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa.

Lähes sadan Uudenmaan K-ruokakau-

pan sekä Keslogin Vantaalla Hakkilassa

sijaitsevien varastojen biojätteet ohjataan

Gasumin Lahden biokaasulaitokselle ja

sieltä kaasuverkossa Myllyn Parhaan ja

Wurstin tuotantoon.

Keskon tavoitteena on etsiä jatkuvasti

uusia keinoja pienentää hävikkiä ja kaato-

paikalle menevän jätteen määrää.

Jätteistä valmistettu biokaasu on sata-

prosenttisesti suomalaista, uusiutuvaa

energiaa. Kierrättämällä jätteet biokaasuk-

si ja hyödyntämällä energian Pirkka-tuot-

teiden valmistuksessa vähennetään vuo-

dessa hiilidioksidipäästöjä 380 tonnia.

Tämä vastaa yli kolmea miljoonaa henkilö-

autolla ajettua kilometriä.

Myllyn paras valmistaa Pirkalle bio-

kaasuenergialla pakasteesta myytäviä esi-

paistettavia liha- ja munariisicocktailpastei-

joita. Wursti valmistaa Pirkalle noin 10 eri-

laista nakkia, makkaraa ja leikkelettä.

Valitsemalla kotimaisella biokaasulla

valmistettuja Pirkka-tuotteita kuluttaja voi

tukea kotimaisuutta ja kestävää kehitystä.

Katso video: www.biokaasumerkki.fi

KIERRÄTYSBIOKAASU

Pirkka-tuotteita valmistetaan biokaasulla

16 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

Suomen maakaasun hintaan kes-

keisimmin vaikuttava tekijä on

raakaöljyn hintakehitystä seu-

raava raskaan polttoöljyn (HFO)

hinta. Kevään aikana Brent-öl-

jyn hinta liikkui pääosin 50 ja 65 USD/

bbl välillä. Heinäkuussa hinta kääntyi uu-

delleen laskuun, ja elokuussa hinta kävi

jo alimmillaan 6,5 vuoteen. Syyskuussa

hinnat ovat pysytelleet tason 50 USD/bbl

alapuolella. Hinnan laskun taustalla on

maailman toiseksi suurimman öljynkäyt-

täjän Kiinan osakemarkkinoiden voima-

kas lasku, OPEC:n vahvat tuotantoluvut

sekä Iranin ydinneuvotteluiden päättymi-

nen sopuun. Markkinoilla vallitsee glo-

baali ylitarjonta, jonka arvioidaan jatku-

van vielä ensi vuonnakin. Tämän hetki-

sen ennusteen mukaan 2016 neljännellä

kvartaalilla kysyntä olisi ensi kertaa tuo-

tantoa suurempaa.

Raskaan polttoöljyn lisäksi maakaasun

hintaan vaikuttavat kivihiilen ja sähkön

hintakehitykset h-arvoa ja E40-indeksiä

ohjaavina tekijöinä. Kivihiilimarkkinoilla

hinnat ovat olleet laskussa lähinnä öljyn

hinnan laskun ja Kiinan heikkenevän ta-

louden vuoksi. Lisäksi hiilimarkkinalla

vallitsee globaali ylitarjontatilanne, joskin

joitain tuotannon leikkauksia on jo tehty

mm. Indonesiassa. Hiilen hintojen ennus-

tetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen

nousuun ensi vuonna, mikäli ennusteet

Kiinan hiilen kysynnän kasvusta toteutu-

vat.

Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkö-

markkinoilla on painunut alas, sillä kulu-

nut vuosi on ollut selvästi keskimääräistä

sateisempi, talvi oli leuto ja lisäksi touko-

heinäkuussa oli tavanomaista viileämpää.

Hyvän vesitilanteen ja edullisten polttoai-

neiden myötä ainoastaan nouseva päästö-

markkina on hieman tukenut sähkön hin-

toja. Hintojen merkittävä nousu vaatisikin

pidemmän vähäsateisen jakson, sillä läm-

min ja leuto alkusyksy on pitänyt vesiti-

lanteen hyvänä. Matalien hintojen vuoksi

Ruotsissa on suunniteltu yhteensä neljän

ydinvoimalaitoksen aikaistettua sulkemis-

ta. Suomessa aluehinta on ollut selvästi

systeemihintaa korkeampi johtuen siirto-

kapasiteetin rajallisuudesta Suomen ja

Ruotsin välillä sekä Baltian korkeasta hin-

tatasosta.

Energiakauppa

ENERGIAMARKKINAT

Maakaasun hintanäkymät

TEKSTI Amanda Vainio

Remit-asetus

REMIT-asetuksen mukainen rapor-

tointi koskee energiahyödykkeitä ja

rahoitusjohdannaisia. Asetus koskee

Kaasupörssissä toimivia asiakkaita,

Gasumin jälleenmyyntiasiakkaita

tukkuoston osalta sekä sellaisia

Gasumin loppuasiakkaita, joiden

yksittäisen käyttökohteen tekninen

kulutuskapasiteetti on vähintään

600 GWh/vuosi. Myös johdannais-

sopimukset, jotka liittyvät myytyyn

maakaasuun, kuuluvat raportoinnin

piiriin. Ilmoitusvelvoite astuu voi-

maan Kaasupörssissä käytävää

kauppaa koskien 7.10.2015 ja maa-

kaasun tukkukaupan osalta 7.4.2016

alkaen. Suunnitelmissa on, että

myös tukkukaupan raportointi

hoidettaisiin Kaasupörssin kautta.

Energiamaksu M2014 vuosituote

Raskas polttoöljy E40 H-arvo

Hintaennuste

€/MWh

30

2015 2016

25

20

15

10

5

0

Maakaasun energiamaksun hintatekijöiden kehitys (M2014 tariffi)

2014

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 17

Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet laskuun Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana.

LÄHDE: YMPARISTO.FI

Euroopan komissio on myöntänyt 2,65

miljoonan euron Verkkojen Eurooppa

(Connecting Europe Facility) -tuen Gasu-

min hankkeelle, jossa selvitetään LNG-

tankkausasemaverkoston kehitysmah-

dollisuuksia raskaan maantieliikenteen

käyttöön. Myönteinen tukipäätös mah-

dollistaa neljän pilottiaseman rakenta-

misen seuraavan kahden vuoden aikana

TEN-T-ydinverkon alueelle Helsinkiin,

Vantaalle, Turkuun ja Jyväskylään.

Gasumin tavoitteena on lisätä omien

tankkausasemien lukumäärää noin 35

uudella asemalla seuraavan kymmenen

vuoden aikana.

Puhtaampi liikenne

AUTOLLA KAUPUNGISSA

Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille

Puhtaiden teknologioiden pioneeriyhtiö

Lahti Aqua on ottanut käyttöönsä kaksi

uutta kaasuautoa, jotka kulkevat bio-

kaasun voimin Lahdessa ja sen naapuri-

kunnissa.

Vesiyhtiö tuottaa itse biokaasua, ja

jatkossa Volkswagen Passat -kaasuauto-

jen tankit täyttyvät omalla polttoaineella.

Paikallisen polttoaineen käyttö käy ilmi

autoihin kiinnitetyistä teippauksista.

Tulevaisuudessa yhtiön tarkastelun

kohteena ovat työmaa-ajoneuvojen

kaasu vaihtoehdot. Tällä hetkellä Lahti

Aquan 35 autosta kaksi kulkee kaasulla.

Vähäpäästöisten henkilöautojen omista-

jat saavat Helsingissä 50 prosentin alen-

nuksen pysäköintimaksuista.

Pysäköintietuus myönnetään autoille,

jotka täyttävät Helsingin kaupungin

käyttöön ottamat kriteerit vähäpäästöi-

sille autoille. Kriteerien mukaan bensii-

ni- ja dieselautojen sekä hybridien hiili-

dioksidipäästöt voivat olla korkeintaan

100 grammaa kilometriä kohden. Kaasu-

ja etanoliautojen hiilidioksidipäästöjen

on oltava korkeintaan 150 grammaa

kilometriltä. Tämän lisäksi säänneltyjen

päästöjen tulee olla vähintää Euro 5

-tasoa. Myös täyssähköautot ja sähkö-

käyttöiset mopoautot kuuluvat etuuden

piiriin.

Pysäköintietuutta haetaan Helsingin

rakennusviraston asiakaspalvelusta, jossa

auton päästötiedot tarkistetaan ja kritee-

rit täyttävä auto saa tuulilasiin liimatta-

van tarran.

MAANTIELIIKENNE

EU-tukea tankkaus-asemaverkostolle

KAASUAUTOILU

Lahti Aqua tankkaa biokaasulla

KU

VA

IS

TO

CK

PH

OT

O

18 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

Uusi hallitusohjelma pyrkii

ohjaamaan yhteiskuntaa verotuk-

sen avulla kohti vähäpäästöisiä

energia lähteitä. Hallitus-

ohjelmassa linjataan, että

2020-luvun aikana hiilen käytöstä energi-

antuotannossa tullaan luopumaan ja tuon-

tiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin puolite-

taan. Tavoitteiden edistämiseksi hallitusoh-

jelmassa esitetään lämmitys polttoaineiden

veron CO2-komponentin korottamista sekä

sähkön ja lämmön yhteistuotannon CO2-

veron alennuksen portaittaista poistamista.

Nopein ja kustannustehokkain tapa

vähentää kivihiilen käyttöä ilman uusia

lisäinvestointeja on korvata kivihiilen

käyttöä maa kaasulla. Tämä edellyttää

maa kaasun kilpailukyvyn parantamista

suhteessa kivihiileen niin, että nykyisen

voimalaitoskannan ajojärjestys saadaan

muutettua vähäpäästöisiä ja energiatehok-

kaita kaasuvoimalaitoksia suosivaksi.

Uusi hallitus ei voi vaikuttaa sähkön

pohjoismaiseen markkinahintaan, maakaa-

sun ja kivihiilen väliseen globaaliin hintake-

hitykseen tai päästökauppaoikeuksien hin-

toihin. Uusi hallitus voi kuitenkin kansalli-

sen energiaverotuksen avulla ohjata tehok-

kaammin kivihiilen käytön vähentämiseen.

Tavoite hiilettömästä Suomesta saavu-

tetaan nopeammin, mikäli sähkön ja läm-

mön yhteistuotannon CO2-veron alennuk-

sen portaittainen poisto aloitettaisiin kivi-

hiilestä. Tämä voitaisiin tehdä polttoaine-

ja teknologianeutraalisti sitomalla alennus

yhteistuotantolaitoksen rakennusasteeseen

eli siihen, miten paljon laitos tuottaa säh-

köä suhteessa lämpöön. Näin voisimme

edistää tehokasta ja vähäpäästöistä yhteis-

tuotantoa ja saavuttaa merkittävät päästö-

vähennykset.

Lämmityspolttoaineiden veron CO2-

komponentin korotuksen tulisi puolestaan

painottua ensi sijaisesti kivihiileen, jolloin

vähäpäästöisemmän maakaasun sekä koti-

maisten uusiutuvien poltto aineiden kilpai-

lukyky kivihiiltä vastaan paranisi.

Kaasun kulutus on viimeisen neljän

vuoden aikana laskenut Suomessa

merkittä västi. Nykyinen energiaveromalli

ja vallitseva markkinatilanne ovat osaltaan

vahvistaneet erityisesti kivihiilen asemaa

suhteessa kaasuun. Mikäli suunnitellut

energiaveromuutokset kohdistuisivat täysi-

mittaisesti myös maakaasun, johtaisi se

pahimmillaan olemassa olevan kaasuinfra-

struktuurin ennen aikaiseen korvautumi-

seen. Tämä heikentäisi merkittävästi koti-

maisen, uusiutuvan biokaasun käyttö-

mahdollisuuksia tulevaisuudessa, sillä jo

olemassa oleva kaasuinfrastruktuuri ja

käyttökohteet sekä parhaillaan kehittyvä

LNG-infrastruktuuri soveltuvat sellaise-

naan myös biokaasulle.

Energiapolitiikka

VÄHÄPÄÄSTÖISET ENERGIALÄHTEET

Kaasun avulla eroon kivihiilestä

KU

VA

GA

SU

M

Verotus tueksi

• Yhteistuotannon CO2-veron

alennuksen poiston ei tulisi

koskea maakaasua vaan sen

pitäisi hallitusohjelman lin-

jauksen mukaisesti tapahtua

portaittain ja poisto tulisi

kohdistaa saastuttavampiin

polttoaineisiin eli kivihiileen ja

öljyyn.

• Tämä voitaisiin tehdä

teknologianeutraalisti esi-

merkiksi sitomalla alennus

yhteistuotantolaitoksen

rakennusasteeseen.

• Lämmityspolttoaineiden

veron CO2-komponentin

korotuksen tulisi myös

painottua ensi sijaisesti

kivihiileen, jolloin vähäpääs-

töi semmän maa kaasun sekä

kotimaisten uusiutuvien

polttoaineiden kilpailukyky

kivihiiltä vastaan paranisi.

TEKSTI Juha Ala-Huikku

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 19

Gasumin Hyvän ilman lintu

-innovaatio kilpailun voittaja on

ratkennut. Arviointiraati valitsi

voittajajoukkueeksi BIOBOK-

SIn, jonka idea edistää kaasu-

verkon ulkopuolista biokaasun liikenne-

käyttöä. Kärkijoukkue palkittiin 75 000

euron arvoisella palkinnolla, ja sen idea

vei myös internetissä järjestetyn yleisö-

äänestyksen voiton.

BioGTS Oy:tä edustaneiden Anni-

mari Lehtomäen ja Mika Rautiaisen

BIOBOKSI-joukkueen patentoituun bio-

kaasureaktoritekniikkaan perustuvassa

voittajainnovaatiossa biotalous yhdistyy

saumattomasti maantieliikenteen päästö-

jen vähentämiseen. Käytännössä voitto-

ideassa on kyse biokaasun tuotanto- ja

jalostustekniikasta, jotka yhdessä

mahdollistavat biokaasun kustannus-

tehokkaan tuottamisen. Innovaation

tekniikka mahdollistaa liikennebiokaasun

jalostamisen myös kaatopaikkakaasusta.

Suunni telman laitoskokonaisuus voidaan

rakentaa esimerkiksi vilkkaasti liikennöi-

dyn valtaväylän varrelle.

Innovointi

HYVÄN ILMAN LINTU

Innovaatiokilpailun voitto maantieliikenteen biokaasuratkaisulle

HYVÄN ILMAN LINTU

-innovaatiokilpailun voittajaksi

valikoitui BioGTS Oy:tä edustanut

BIOBOKSI-joukkue.

KU

VA

T P

AS

I S

AL

MIN

EN

INNOVAATIOKILPAILUN toinen sija

Antti Rikkisen, Tuomo Urrilan ja

Jussi Havun muodostamalle ProGas-

joukkueelle.

IDEA keskittyy kaasukonversion

helpottamiseen, jotta edullisempi ja

ekologisempi maantieliikenne olisi

entistä useamman autoilijan saatavilla.

KONVERSIOSSA bensa käyttöiseen

autoon asennetaan kaasutankki, min kä

jälkeen auto kulkee molemmilla

polttoaineilla.

25 000 euroa kaasukonversiolle

Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun

kunniamaininnan sai Weegos Oy:n

Tommi Rimpiläisen, Konsta Sirvion ja

Zaur Izzatdustin muodostama Wee-

gas-joukkue, joka tähtäsi ideassaan

kaasuautojen yhteiskäytön laajenta-

miseen. Heidän kehittämänsä yhteis-

käyttöpalvelun myötä yksittäiset

toimijat voisivat optimoida auton-

käyttöään entistä paremmin.

Kunniamaininta Weegas-joukkueelle

20 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Vesa Tyni

ASENNUSVAIHEESSA paikalle

tarvitaan ammattilainen aina, kun

asennetaan kaasuliettä kaasu-

verkkoon ja silloin, kun kaasu-

pullon liittimen pituus on enem-

män kuin 120 cm.

KAASULIEDELLÄ on portaaton

liekinsäätö. Kaasu-uunissa lämpö-

tila jakautuu asteikolle 1–8 sähkö-

lieden astelukujen sijaan.

KAASU-UUNIA kannattaa esi-

lämmittää 20–30 minuuttia tasai-

sen lämmön aikaansaamiseksi.

Tervetuloa tutustumaan kaasu-

liesiin: Topeliuksenkatu 1,

00260 Helsinki, www.capris.fi

Capris-Keittiöillä työskentelevälle

sisustussuunnittelija Katriina

Kallandille on 35 vuoden ammatti-

laisuran aikana syntynyt selvä käsi-

tys paitsi keittiötrendeistä myös asi-

akkaiden valintaan vaikuttavista tekijöistä.

Kodinkoneiden valinnassa merkitsee paljon,

minkä tyyppinen keittiön muu sisustus on.

– Keittiön remontoiminen tai uuden

rakentaminen maksaa paljon. Kun urakkaan

ryhtyy, pienet yksityiskohdatkin ovat tärkeitä.

Ulkonäkö merkitsee käyttömukavuuden

lisäksi paljon. Esimerkiksi liesi ei ole enää

pelkkä kodinkone vaan myös sisustus ele-

mentti, Kalland toteaa.

Värejä ja valinnanvapauttaCapris-Keittiöt myy Gasumin maahantuomia

italialaisia Ilve-kodinkoneita, joiden valikoi-

masta löytyy myös kaasuliesiä ja -uuneja.

Kaasulla käyvien laitteiden ehdoton etu on

valinnanvapaus. Italialaisten tilaustuotteiden

värien ja mallien kirjo on laaja. Kalland kui-

tenkin tietää, että suomalaisten suosikkeja

ovat hillityt värit.

– Kodinkoneiden elinikä on jopa kaksi-

kymmentä vuotta. Maku ehtii muuttua mo-

neen kertaan, jos väri on liian erikoinen. Sen

sijaan 90 senttimetriä leveä uuni ei ole enää

harvinainen, ja olenpa minä kerran myynyt

150 senttiä leveän kaasuliedenkin, Kalland

toteaa.

Kalland jakaa tyypilliset kaasulieden osta-

jat kahteen ryhmään: ne, joille kaasu tulee

suoraan verkosta, ja valinta on sitä myöten

selvä sekä ne, joille kaasu on ainoa oikea

vaihto ehto – tarvitaan siihen sitten kaasupullo

keittiön kaappiin tahi ei.

– Kaasu on perinteisesti ammattikokkien

valinta sen nopeuden vuoksi. Sama kiehtoo

myös kotikeittiössä innokkaita ruoanlaiton

harrastajia. Lisäksi kaasun lämpötilaa on

helppo säädellä, Kalland listaa.

Keittiö on kodin sydänKiinnostus ja arvostus ruoanlaittoa kohtaan

on selvästi noussut. Oman osuutensa tähän on

tehnyt media kokkiohjelmineen. Positiivista

on myös se, että emäntä tai isäntä ei enää

yksin aherra keittiössä, vaan ruoanlaitosta on

tullut sosiaalinen tapahtuma niin perhepiiris-

sä kuin ystävien kesken. Sitä, tuleeko kaasu-

liedellä parempaa ruokaa kuin sähkö liedellä,

Kalland ei lähde arvailemaan.

– Ehkä kyse on kuitenkin enemmän siitä,

mitä tapahtuu pannulla kuin sen alla, Kalland

tietää, mutta myöntää fiiliksen olevan iso osa

ruoanlaittoa.

Katriina Kalland tietää, että

suomalaiset kaasulieden ostajat

suosivat hillittyjä värejä.

Kaasulieden valintaan vaikuttaa ruoanlaiton nopeus sekä lämpötilan säätelyn helppous, lieden ulkonäköä unohtamatta.

Ei kaasua ilman tulta

Kaasu arjessa

Capris-Keittiöillä kaasuliesitrendit hyppysissä

1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 21

2.

KYLÄSSÄ HYVINKÄÄN LÄMPÖVOIMA

TEKSTI Päivi Laajalahti KUVAT Vesa Tyni

Aurinkoisena elokuun päivänä Hyvinkään

Lämpövoima Oy:n tiloissa on hiljaista.

Suurin osa henkilöstöstä on talon ulko-

puolella koulutuksessa ja voimalan puo-

lella valvomossa kaikki sujuu lämpimäl-

le kesäpäivälle tyypilliseen rauhalliseen

tahtiin.

Vuodesta 1974 toiminut yritys voi olla ylpeä neljän

vuosikymmenen mittaisesta historiastaan. Muuttuvas-

sa energiakentässä se on onnistunut vastaamaan kette-

rästi ilmastonmuutoksen synnyttämiin haasteisiin ja

pitämään samalla kiinni henkilöstönsä hyvinvoinnista.

– 40 vuotta sitten lähdimme kehittämään toimin-

taamme sillä ajatuksella, että kuntalaisilla olisi saata-

villa edullista, mutta samalla puhtaampaa energiaa

verrattuna siihen, että jokaisella olisi omat tupruttavat

savupiiput, muistelee Hyvinkään Lämpövoiman

toimitusjohtaja Matti Laukkanen.

Viime vuonna 40-vuotisjuhlaansa viettäneessä

yhtiössä todettiin, että perustavoitteet oli saavutettu:

lämmön hinta oli edullinen, toimintavarmuus hyvä ja

myös päästöt ovat hallinnassa. Neljässä vuosikymme-

nessä on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon.

– Ympäristöasioiden suhteen 1980-luvulla puhut-

tiin hiukkaspäästöistä ja saastuttavasta energiantuo-

tannosta, mutta ilmastonmuutoksesta ei tiedetty vielä

Ympäristöasioihin ja vähähiilisyyteen panostavan Hyvinkään Lämpövoiman kaasuputket kuljettavat maa- ja biokaasua voimalan ja asiakkaiden tarpeisiin.

1. TOIMITUSJOHTAJA Matti Laukkanen (oik.) ja

tekninen johtaja Juha Hilden ovat tyytyväisiä 40-vuotiaan

lämpövoimalan ympäristötietoiseen kehitykseen.

2. MAAKAASUPOLTIN on voimalan kokoon nähden

fyysisiltä mitoiltaan yllättävän kompakti.

Innovatiivinen luonnonkaasun paikallisjakelija

1.

22 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

3.

4.

oikeastaan mitään. Sitten tuli kasvi-

huoneilmiö ja lopulta ilmastonmuutos,

ja olemme joutuneet nopealla aika-

välillä sopeutumaan uusiin säädöksiin

kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

Hyvinkään Lämpövoima painottaa

toiminnassaan kotimaisia vaihto eh to-

ja, kierrätysenergiaa ja pieniä hiili-

dioksidipäästöjä. Päästökaupan piiriin

kuuluvien polttoaineiden aiheuttamat

hiilidioksidipäästöt ovatkin pienen ty-

neet lähes neljännekseen vuosi kym me-

nen vaihteesta.

– Olemme kehitysorientoitunut

yhtiö ja monella taholla voimme sanoa

olevamme edelläkävijä energia-alalla.

Nykyisin noin 80 prosenttia kaikesta

hankkimastamme energiasta on kier-

rätysenergiaa, joka syntyy yhdyskunta-

jätteitä polttamalla, kertoo Laukkanen.

Lämpövoimalalle johtaa 18 kilo-

metrin mittainen putki Riihi mäeltä

Ekokemin jätteidenpolttolaitokselta.

Laukkanen kommentoikin kierrätys-

energian hyväksikäytön osoittautuneen

uudessa, haasteelli sessa ympä ristö-

tilanteessa oikeaksi ja edistykselliseksi

ratkaisuksi.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on

lisätä esimerkiksi puupellettien käyttöä

kaukolämmön tuotannossa ja korvata

sillä fossiilisia polttoaineita.

– Loppuvuodesta otamme käyttöön

meille Kiuruvedeltä tulleen pelletti-

pölykattilan. Sen avulla pienennämme

hiilidioksidipäästöjämme radikaalisti,

sillä päästökaupan piiriin kuuluvat

päästöt vähenevät peräti 40 prosenttia.

Kokonaispaletissa tämä tarkoittaa sitä,

että käyttämiemme fossiilisten poltto-

aineiden määrä on tämän jälkeen enää

10 prosenttia, summaa Laukkanen.

Hyvinkään Lämpövoiman

voimalapuolella keltainen

putki kuljettaa maa- ja bio-

kaasua voimalan ja sen asiak-

kaiden tarpeisiin. Yhtiö oli

Uudellamaalla ensimmäinen maakaa-

sun käytön aloittaneista kaukolämpö-

yhtiöistä. Maakaasun osuus Hyvinkään

Lämpö voiman toiminnassa on vähen-

tynyt 1990-luvulta lähtien, mutta

Laukkanen kertoo asiakkaiden kiin-

nostuksen biokaasua kohtaan kasva-

neen samaa tahtia kuin ympäristötie-

toisuus sekä puhtaan energian tarjo-

ama brändiarvo on lisääntynyt.

– Aloitimme alkukesästä Gasumin

tuottaman biokaasun jakelun kahdelle

teollisuusasiakkaallemme. Myllyn

Paras Oy:n tuotanto laitos toimittaa

meille viljan kuorista polttamalla

syntyvää lämpöä, ja kesäkuussa 2015

aloimme puolestaan toimittaa heidän

pakaste tehtaansa käyttöön biokaasua.

Myllyn Paras on ensimmäisiä suo-

malaisyrityksiä, jotka ovat ottaneet

käyttöönsä myös biokaasua maakaa-

sun lisäksi. Heille elintarviketuottajana

on tärkeää puhtaus ja kasvihuone-

kaasupäästöjen vähentäminen.

Hyvinkään Lämpövoiman tekninen

johtaja Juha Hilden kertoo, että maa-

kaasusta biokaasun käyttöön siirtymi-

nen on helppoa, sillä se toimitetaan

asiakkaalle samalla tavalla kuin maa-

kaasu. Infrastruktuuri ympäristö-

”Biokaasuun siirtyminen on

helppoa.”

3. SÄHKÖ- JA

KAUKOLÄMPÖ-

ASENTAJA Olli Syrjä

tarkistaa öljyn esi-

lämmittimen vastuksia.

4. KESÄLLÄ lämpö-

voimalassa tehdään

kaluston vuosihuolto.

Kaukolämpöasentaja

Risto Viitanen puhdis-

taa kattilan vesiluukku-

jen tiivistyspintoja.

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 23

Hyvinkään Lämpövoima Oy

TOIMIPAIKKA Hyvinkäällä.

HENKILÖSTÖÄ 27 henkeä.

TUOTTAA kaukolämpöä

asuinrakennusten (56,4 %),

teollisuusrakennusten (17,2 %),

liikerakennusten (10,8 %) sekä

yleisten rakennusten (15,6 %)

lämmitykseen.

TARJOAA myös maa- ja biokaasua

teollisuuden tarpeisiin (9,8 GWh

vuonna 2014) sekä erilaisia käyttö-,

huolto- ja asiantuntijapalveluita.

VUONNA 2014 liikevaihto oli 19,4

miljoonaa euroa.

KYLÄSSÄ HYVINKÄÄN LÄMPÖVOIMA

ystävällisempään vaihtoehtoon on

siis jo olemassa.

– Toinen yhtiö, jolle aloimme ke-

sällä toimittaa biokaasua, on Hyvin-

käällä toimiva, maailman johtava

rullasuksien valmistaja Marwe Oy.

Myös heille on yhtiönä tärkeää olla

mukana torjumassa ilmastonmuu-

tosta. Rullasuksien tuotannosta huo-

limatta heidän mielestään tavallisil-

lakin suksilla pitää vielä päästä hiih-

tämään, naurahtaa Laukkanen.

– Gasum on ollut hyvä kumppani,

joka pitää meidät jatkuvasti ajan ta-

salla esimerkiksi hinnan- ja tariien

kehityksestä. Näin olemme kyenneet

ennakoimaan kaasuasiat esimerkiksi

budjetoinnin yhteydessä ja yhtiön

vuosibudjettia laadittaessa. Olemme

olleet erittäin tyytyväisiä siihen, mi-

ten paljon he panostavat meidän asi-

oihimme: he esimerkiksi tulevat hen-

kilökohtaisesti kertomaan alan kehi-

tyksestä, jatkaa Laukkanen.

Kesäkuukausina lämpö-

voimalalla tehdään paljon

puhdistus- ja huoltotöitä

talven kylmien kuukausien

varalle. Voimalan huolto-

tiloissa kaukolämpöasentaja Risto

Viitanen puhdistaa kattilan vesi-

luukkujen tiivistyspintoja. Voimalan

puolella sähkö- ja kaukolämpöasen-

taja Olli Syrjä puolestaan tarkistaa

öljyn esilämmittimen vastuksia.

– Asiakaslähtöinen toiminta-

kulttuurimme perustuu osaavaan ja

palveluhenkiseen henkilöstöön.

Lisäksi meillä on työyhteisössä saatu

pidettyä hyvä henki yllä. Sekä mei-

dän että työntekijöidemme mielestä

tämä on hyvä työpaikka ja siksi meil-

lä on henkilöstön vaihtuvuuskin ollut

melko pientä, Laukkanen kertoo.

Voimalasta valvomon puolelle

siirryttäessä vastaan tulee tervetullut

viileä tuulahdus. Käyttövalvoja Mar-

ko Jokinen istuu lukuisten monito-

rien takana ja tarkkailee, että kaikki

voimalassa ja kaukolämpöverkossa

varmasti toimii.

Läheisen metsän reunan ylä-

puolella pörrää kaksi riippu-

liidintä. 72 metrin korkuinen

voimalan piippu toimii lähi-

seudun harrasteilmailijoiden

maamerkkinä.

Laukkasta närkästyttää kauko-

lämpöyhtiöihin usein liitettävä ne-

gatiivinen sävy mediassa. Hän halu-

aakin painottaa, ettei kaukoläm-

pöyhtiöistä puhuttaessa kannattaisi

keskittyä pelkästään tekniikkaan ja

näyttää kuvia hiilikasoista tai vent-

tiileistä.

– Brändin rakennuksen suhteen

ala on jäänyt hieman kehityksen kel-

kasta. Jotkut mieltävät kaukolämpö-

yhtiöt edelleen jäykiksi ja vanhan-

aikaisiksi, vaikka itse tuotteet ovat

vuosien varrella kehittyneet huimaa

vauhtia. Kaukolämpöyhtiöillä on

potentiaalia ja resursseja muuttua

maailman mukana. Emme saa olla

liikaa verkkoon rajoittuneita, vaan

meidän pitää uskaltaa innovoida,

keksiä esimerkiksi hajautettuja

ratkaisuja. Tuotekehityksessä kaiva-

taan joustavuutta jäyhyyden sijaan,

Laukkanen summaa.

”Voimala lämmittää yli 12 000 asuntoa.”

VALVOMOSSA Marko Jokinen

huolehtii voimalaitoksen ja

kaukolämpöverkon toiminnasta

ja pitää näin asiakkaat

tyytyväisinä.

24 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

1 Matka taittuu Helsingissä kätevimmin julkisilla

kulkuvälineillä. Esimerkiksi sisäiset bussilinjat

14, 17, 24 ja 70 sekä raitiovaunut kuljettavat

matkaajan kätevästi kaupungin eri kolkkiin

kaasulla.

2 Nälän yllättäessä voi piipahtaa syömään

buffetlounasta tai aamiaista Suvilahteen

Ravintola Lämpöön. Viikonloppuisin Lämmössä

voi nauttia runsaan ja herkullisen brunssin.

Lämmön kahvilan tuoreet leivonnaiset ja

suolaiset makupalat valmistetaan ja paistetaan

paikan päällä kaasulla.

3 Löylyjen ystävän kannattaa suunnata

Kalliossa sijaitsevaan kaasulla lämpiävään

Sauna Arlaan, joka tutustuttaa matkailijan

perinteiseen helsinkiläiseen kaupunkikulttuuriin.

Yleisen saunan lisäksi Arlan

palvelurepertuaarista löytyy hierontaa ja

kuppausta.

4 Uunisaari tarjoaa matkailijalle ympärivuotisen

viihtyisän merellisen elämyksen. Saaren kaksi

tilaussaunaa, kahvila-ravintolan antimet sekä

suojaisa uimaranta varmistavat sen, että

saarelle saapuvan aika ei käy pitkäksi.

5 Unet maittavat Hotelli Kämpin ylellisessä

ympäristössä. Levollisen olon kruunaavat Kämp

Span rentouttavat hoidot ja Brasserie Kämpin

nautinnolliset ruoat.

Matkailijan Helsinki

1

KU

VA

T H

SL

/LA

UR

I E

RIK

SS

ON

, R

AV

INT

OL

A U

UN

ISA

AR

I, K

ÄM

P G

RO

UP

& I

ST

OC

KP

HO

TO

tehty kaasulla

4

5

23

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 25

TEKNISENÄ MYYNTINEUVOJANA

sekä myyn liesiä että huolehdin erilai-

sista tukitoiminnoista, kuten asiakkai-

den auttamisesta ja reklamaatioiden

käsittelystä. Olen myös ravintoloiden

sopimushuoltoasiakkaiden yhteys-

henkilö, jolloin toimin asiakkaiden ja

asentajien välissä. Nykyisessä työssäni

yhdistyvät molemmat koulutukseni.

TAUSTALTANI OLEN sekä myynti-

työläinen että asentaja. Valmistuin

aikoinani Rovaniemen ammattikorkea-

koulusta tradenomiksi, mutta mutkien

ja matkojen kautta aloitin vuonna 2010

ammattikoulussa Helsingissä putki-

asentajan opinnot. Opintojeni loppu-

vaiheessa pääsin Gasumille kesätyön-

tekijäksi, ja valmistuttuani jäinkin tänne

kaasuasentajaksi.

REILUN KAHDEN VUODEN jälkeen oli

aika siirtyä seuraavaan haasteeseen.

Vuoden 2014 lopussa aloitin täällä

Herttoniemessä teknisenä myynti-

neuvojana. Tykkään myyntityöstä sekä

ongelmanratkaisusta. Jos asiakkaalla

on ollut joku vialla laitteessa, ja saan

sen järjestettyä, niin siitä saa hyvän-

olon tunteen. Työ onkin vähän sellaista

tulipalojen sammuttelua. Palkitsevaa

on myös, kun voin puhelimitse neuvoa

asiakasta vaikka jonkun kaasulieden

teknisen ongelman kanssa. Puhun sekä

asiakkaiden että asentajien kieltä, mis-

tä on suuri hyöty työssä.

ASENTAJAHOMMISSA askelmittariin

kertyi helposti 10 000 askelta päivässä.

Nykyään suurin osa päivästä kuluu

puhelimen ja tietokoneen välillä. Tämä

ei kuitenkaan ole yksinäistä työtä, vaan

muutkin asentajat ovat samassa

talossa töissä.

Kun jakoavain vaihtui puhelimeenAntti Kahilakoski ehtii ratkaista monta ongelmaa yhden työpäivän aikana. Isot ja pienet onnistumiset sekä tyytyväiset asiakkaat antavat virtaa työhön.

TEKSTI Hannele Tavi KUVA Sami Tirkkonen

gasumlainen

NIMI Antti Kahilakoski

IKÄ 37 vuotta

KOULUTUS Tradenomi AMK, LVI-asentaja

TÖISSÄ GASUMILLA Vuodesta 2012,

nykyisissä hommissa 2014 lopusta

HARRASTUKSET Jooga, kiipeily, urheilu

yleisesti sekä oma verkkokauppa

”Puhun sekä asiakkaiden että asentajien kieltä, mistä on suuri hyöty työssä.”

26 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn

1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti.2. Merkitse numerosarja 1006. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.

MCI

Hiilineutraali Suomi saavutetaan monipuolisilla energiaratkaisuilla

Energiatehokkuus on kaikkien asia

Hyvinkään Lämpövoima satsaa biokaasuun

Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2015

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen iWatch -älykello!

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Applen iWatch -puhelin.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Kevään lukijapalkinnon iPhone 6 Plus -puhelimen voitti Lakimiesuutiset-lehden lukija Liisa Litzen-Linna.

Gasum ja Biotehdas rakentavat yhteis-

työssä jalostetun biokaasun tuotantolai-

toksen Riihimäelle Ekokemin Kierto-

talouskylään. Vuoden 2016 lopulla val-

mistuvaan Kiertotalouskylään toimi-

tetaan yhdyskuntajätteitä, jotka kiertä-

vät Ekojalostamon, muovijalostamon ja

biojalostamon kautta. Jätteistä jaloste-

taan uusiomuoveja, rakennusmateriaale-

ja, kaukolämpöä, sähköä sekä biokaasua.

Riihimäen Kiertotalouskylä on konk-

reettinen askel kohti kiertotaloutta. Eko-

kemin strategiajohtaja Mari Puoskarin

mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste

on Kiertotalouskylässä 50 prosenttia ja

hyötykäyttöaste noin 98 prosenttia.

Biotehdas vastaa kaasun valmistuk-

sesta biokaasun tuotantolaitoksessa.

Biokaasun jalostuksesta sekä kaasu-

verkostoon syötöstä vastaa Gasum.

Jalostuslaitoksen lisäksi Gasum raken-

taa paikalle liitynnän kaasuverkkoon ja

noin 10 kilometriä pitkän kaasuputken,

jonka myötä uusiutuva ja kotimainen

biokaasu voidaan syöttää Ekokemin

Kiertotalouskylästä suoraan kaasu-

verkkoon. Investoinnin myötä Gasumin

kaasu verkkoon syötettävän biokaasun

vuotuinen määrä kasvaa nykyisestä

merkittävästi noin 130 gigawattituntiin.

Gasum-konsernin toimintoja on uudelleen

organisoitu 1.9.2015 alkaen seuraaviin

liiketoimintayksiköihin: Maakaasu,

Biokaasu, LNG ja Tekniset palvelut.

JOUNI HAIKARAINEN (s. 1965) on

nimitetty Maakaasu-liiketoimintayksikön

vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän

jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.10.2015.

JUKKA METSÄLÄ (s. 1979) on nimitetty

Biokaasu-liiketoimintayksikön vastaavaksi

johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.9.2015

alkaen. Metsälä on työskennellyt aiemmin

Gasumilla biokaasu- ja liikenneratkaisut

yksikön päällikkönä.

LASSE AARNIO (s. 1962) on nimitetty

Gasumin talousjohtajaksi ja johtoryhmän

jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.11.2015.

Aarnio on työskennellyt aiemmin laivan-

varustamoyhtiö Containership Groupissa,

jossa hän toimi talousjohtajana.

BIOKAASUN TUOTANTOLAITOS

Gasum ja Biotehdas yhteistyöhön biokaasun tuottamisessa

NIMITYKSIÄ

Organisaatiomuutos ja uusiin tehtäviin

Gasumin uutisia

2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 27

Gasum toivottaa lukijoilleen pirteää

syksyä

Savuinen sienikeitto(4 annosta)

100 g mustatorvisieniä tai herkkutatteja

1–2 valkosipulinkynttä

1 rkl tuoretta rosmariinia

2 rkl voita

7 dl vettä

4 rkl kasvis- tai lihafondia

3 rkl sherryä

2,5 dl Kippari-savujuustolla maustettua

ruokakermaa

3–4 rkl hienonnettua ruohosipulia

Puhdista sienet ja paloittele suuret yksilöt.

Jos valmistat keiton tateista, viipaloi ne

ohuiksi viipaleiksi.

Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.

Hienonna rosmariini.

Kuumenna voi kattilassa. Lisää sienet,

valkosipuli ja rosmariini. Paista 3–5

minuuttia. Lisää vesi ja fondi. Kiehauta ja

keitä miedolla lämmöllä 8–10 minuuttia.

Lisää sherry, maustettu ruokakerma ja

ruohosipuli. Kiehauta. Tarjoa alkuruokana

tai lounaskeittona tuoreen leivän kanssa.

Tulossa pian!

Köökki – Herkkuja läheltä

Syksy 2015

KÖÖKKI — 1

HERKKUJA LÄHELTÄ

Gasumin lahja sinulle!

5 tarinaa puhtaasta suomalaisesta ruuasta22 innostavaa reseptiä ja keittiöideoita

kokkaakaasu l la . f i SYKSY 2015