11

1•15

ChilinPoltteessaSuomen Chiliyhdistys Ry The Finnish Chili Association

5€

2

Hallitus 2015PuheenjohtajaJarkko StenforsHavumetsäntie 1 A233480 YLÖJÄRVI+358503851912jaolsten@gmail.com

VarapuheenjohtajaLauri Äystö

SihteeriMika Kaakkolammi

RahastonhoitajaHelena Kanerva-Peisa

Varsinaiset jäsenetPirjo KoivunenMarkus HaapalaRiku Heikkilä

Hallituksen varajäsenetKaisa SaloEkku Tamminen

TilintarkastajaRaili Hannus, HTM, TIK Oy

TiedotusvastaavaMarko Tamminen

http://www.chiliyhdistys.fie-mail: info@chiliyhdistys.fiHallitus: etunimi.sukunimi@chiliyhdistys.fiFacebook: Suomen Chiliyhdistys ry

Yhdistysrekisterinumero: 195.486

Chilin Poltteessa

Jäsentiedote 1•2015ISSN 2342-060X

PäätoimittajaPirjo Koivunen

OikolukuOskari Tulonen

TaittoPetra Kollanus

KansikuvaRocotoja

Seppo Kekkonen

PainopaikkaTyylipaino, Helsinki

3

Puheenjohtajalta

Chilin poltteessa – portti chiliyhteisön sieluun

Chilikausi on avautunut tulisempana kuin koskaan! Joulu–tammikuun liittymiskampanjan aikana ja jälkimainingeissa on yhdistykseen liittynyt tois-tasataa uutta chilin ystävää. Chilifoorumi ja Facebook tursuavat chilinkasvatustarinoita ja chilistä kirjoitetaan jo pelottavan arkipäiväiseen sävyyn valtamedioissa. Jopa kotiamme myyvä kiinteistönvälittäjä oli sitä mieltä, että: ”Anna niiden kasvien ja lamppujen olla siinä! Niin moni nykyään kas-vattaa hyötykasveja, etenkin tomaattia ja chiliä kotonaan, etteivät ennakkoluuloisimmatkaan kävijät enää pelästy näkemäänsä.” Kuulemma eräskin rouva oli ihastellut LED:ien alla kukoistavia Rocotojani ja valitellut itsellään olevan chilien vielä paljon pienempiä.

Yhtä kaikki, Chiliyhdistyksen pitää aika ajoin uudistua ja muistuttaa mieleensä perustuskirjaan kirjatut pääteesit! Meidän pitää korostaa chilin ter-veysvaikutuksia ja tämän harrastuksen viattomuutta, vaikka kuinka työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa työkaverit kyselisivät: ”Milloin ne ”chilit” on kypsiä, eli koska päästään polttelemaan?” Heh-heh, olipa uusi… Hymyillen on siis mentävä eteenpäin, sillä kaikkihan meistä tietävät, että on nii-tä pahempiakin harrastuksia. Kuten Emmerdalen katsominen ja kunnallispolitiikka.

Erityiskiitokset haluaisin osoittaa onnistuneesta alkukaudesta koko hallitukselle! • Riku ”Herpiili” Heikkilä on tuonut chiliyhdistyksen historian käsin kosketeltavaan muotoon meille uudemmille jäsenille, ja samalla hän on hoita-nut yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivujen päämoderaattorin tehtäviä. • PK-seutulaiset Lauri Äystö ja Markus Haapala ovat omalla akateemisella sykkeellään valaisseet koko hallituksen uusilla ideoilla ja etenemismah-dollisuuksilla! Maailma kaipaa viisaita miehiä, onneksi meillä on Larski ja PP!• Pirjo ”Pipsa” ”Sihteeri” Koivunen tekee edelleen käsittämättömiä tuntimääriä yhdistyksen eteen. Pojat kun osaavat markkinoinnin ja jäsenhankin-nan, niin aina kolikon kääntöpuolelta löytyy Pipsan valtavat työmäärät jäsenpakettien lähettämisestä laskutukseen. Noh, samalla menee tietysti yksi tällainen pieni lehtiprojekti. Pala kakkua.• Mika ”Whili” Kaakkolammi on nyt pyörittänyt vuosikausia kotimaisia siemenketjukirjeitä, eikä into ole hiipumassa, vaikka meidän sihteeriksi lu-pautuikin. Upea karvainen Pirkanmaan aluejaoston agitaattori ansaitsisi patsaan Laukontorille!• Naga-Hessi lupautui tällekin kaudelle rahastonhoitajaksi, mikä on onnenpotku meidän yhdistykselle! Hessi ei jätä yhtäkään kuittia kääntämättä ja pitää yhdistyksen tukipilarit pystyssä. Ilman Hessiä me ei tulla pärjäämään! Joten eihän päästetä sitä lähtemään, vaikka se uhkaileekin jäävänsä näis-tä hommista ensi kaudella pois, eihän?

Viimeinen kiitos menee koko Suomen chilikansalle, teille lukijoille! Te olette Suomen Chilikulttuuri, teitä palvelemaan on luotu Suomen Chiliyh-distys! Ja te teette tietämättänne suomalaista hyötykasvihistoriaa, päivästä toiseen!

Ja jos vielä saa terveisiä lähettää, niin tietysti kotiin vaimolle, jonka viimein sain syksyllä suostuteltua yhdistyksen jäseneksi, sekä kolmelle lapselle-ni, sekä Ukko ylijumalalle, jonka ei tarvitsisi tänä vuonna palelluttaa chilejäni juhannusviikon lumimyrskyssä. Kiitos.

Nähdään messuilla ja toreilla!T: Jarkko Stenfors

Puheenjohtaja, Suomen Chiliyhdistys ry.

Sisällysluettelo6 Chilifest Finland 20148 Hainan Yellow Lantern Suomeen12 What´s hot in Sweden16 Chilin idätys ja itujen ensimmäiset päivät18 Chilikirja syntyi tulesta22 Blumat –automaattikastelu26 Bluesmanin hapatuksia28 Hassu-Hessin chilihölmöilyt32 Chiliyhdistyksen historiaa36 Chilivaimon suuri rakkaus38 Korkeakosken miitti40 Isontuvan chilimiitti41 Vuosikokouksen pöytäkirja42 Aluejaostot

Kuva: Tiina Heinola

4

PäätoimittajaltaViime kesänä ilmoittauduin vapaaehtoiseksi Chilin poltteessa -lehden päätoimittajaksi, kun Jarkko ilmoitti, ettei hänellä enää aika riitä seuraa-van lehden tekoon. Pikkasen pelotti nuo Jarkon saappaat, ovat ne niin isot täytettäväksi. Jarkko on tehnyt meille kaksi upeaa lehteä, joten rima oli korkealla jo heti lähdössä.

Ikinä ennen en ole lehteä tehnyt, jos sellaiseksi ei lasketa ala-asteella tehtyä luokkalehteä. Siihen muistan tehneeni jutun vampyyrilepakoista. Ja silloin, kun minä olen ollut ala-asteella, ei ollut vielä internettiä. Sitä mentiin koulun jälkeen kirjastoon ihmettelemään, että mistäs näistä kir-joista voisi jotain tietoa löytyä. Kuvat artikkeliin joko piirrettiin tai kopiotiin kirjasta ja liimattiin sivulle. Vanhasta kokomuksesta ei siis ollut mitään hyötyä. Nyt lehden teko on sujunut mukavasti kotisohvan nurkassa istuskellessa ja netin ihmeellistä maailmaa selatessa. Ja apuakin on saanut tarvittaessa, ihan vaan muutamalla klikkauksella.

Lehden tekeminen on ollut mielenkiintoinen projekti. Matkassa on ollut jos jonkinlaisia mutkia, välillä on tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin, kun mikään ei ole tuntunut onnistuvan. Välillä kaikki taas loksahti kohdalleen sellaisella vauhdilla, ettei mukana ole meinannut pysyä. Onnek-si apunani on ollut ihania ihmisiä. Iso kiitos kaikille teille lehdentekoon osallistuneille!

Nyt se on valmis, ja teidän lukijoiden päätettäväksi jää, kuinka olen onnistunut saappaiden täytössä.

Tulisia lukuhetkiä toivottaaPirjo (Pipsa) Koivunen

5

CHILITARVIKKEEN MYYMÄLÄT

HELSINKICastreninkatu 600530 Helsinki

TAMPEREKullervonkatu 9 33100 Tampere

6

CHILIFEST FINLAND 2014 Chilifest, mitä ajatuksia se

herättää ensikuulemalla?

Chilin luulisi olevan pääosassa.

Olisikohan musiikkiakin, kenties anniskelualue?

Chilifest oli kaikkea tätä ja paljon enemmänkin.

Tampereella 15–17.8 järjestetty ilmaistapahtuma Chilifest keräsi taas aiempia vuosia enemmän kävijöitä. Kävijöitä oli nyt yli 30 000. Myös tarjonta oli laajentunut. Myynnissä oli lukuisia eri chilituotteita ja -ruo-kia aina chilijäätelöistä ja chilimakkaroista tuoreisiin chileihin ja poltet-ta helpottaviin sammutusjuomiin. Kojuista saattoi ostaa myös chilikas-veja tai siemeniä päästäkseen alkuun chilinkasvattajana.

Usealla kojulla myytiin tulisia ruoka-annoksia aina pelottavasta The End -makkarasta herkulliseen lihavakoon. Anniskelualueelta sai juo-tavakseen chiliolutta ja chililonkeroa. Chilinnälkään löytyi apua myös festivaalialueen ulkopuolelta, sillä useilla ravintoloilla oli viikonlopun ajan erityiset chilimenut, joista sai tilattua normaalia äkäisempiä an-noksia. Omasta hampurilaisannoksestani löytyi jopa kunnon habanero-siivuja. Ranskalaiset olivat saaneet punertavan kuorrutuksen chilijau-heesta. Tunnustettakoon, että herkullisen annoksen päätteeksi oli pyy-hittävä hikeä otsalta.

Teksti ja kuvat : Aleksi Marttila

7

Chilituotteiden lisäksi festeillä oli tietenkin kilpailuja, joissa luonnolli-sesti kilpailtiin siitä, kuka nauttii eniten tai nopeiten chilituotteita. La-jeina oli Nagatikkarinsyönti (pureminen kielletty), Chilimix last man standing, Hot Wings -kisa, sekä tietenkin Naga Morich -maailman-mestaruuskilpailu. Näistä eniten huomiota keräsi odotetusti nagan-syönnin MM kilpailu, jonka aikana lavan edusta oli ääriään myöten täynnä kisayleisöä. Kisan edetessä kilpailijoiden nagansyöntikyky tu-li pikkuhiljaa täyteen, kunnes lopulta kisaajia oli jäljellä enää kolme. Melko tiukan ja hikisen koitoksen päätteeksi voittajaksi selviytyi nu-merolla 2 kilpaillut Janne Kiviniemi. Hän oli syönyt 137,14 grammaa Nagaa. Toiseksi ja kolmanneksi tulleet Kristian Vilpakka ja Mika Su-honen ylittivät kumpikin 120 gramman rajan. Myös chiliruokien val-mistuksessa kilpailtiin. Lajeina oli chilikastikkeet, Chili con carne se-kä chilijälkiruoat.

Muutakin ohjelmaa Chilifesteillä riitti. Ohjelmaa oli lähes jatkuvas-ti, joten tuskin kukaan ehti näkemään kaikkea. Toisaalta, ohjelmaa oli monenlaiseen makuun, ja kukin saattoi seurata itseään kiinnosta-neet esitykset. Näytöskeittiössä opastettiin katsojia mm. grillauksessa ja chilipitoisten ruokien valmistuksessa useamman kokkailijan ottein. Musiikkiesityksiä oli pitkin viikonloppua usean esiintyjän voimin. Li-säksi oli tanssia, stand up -esityksiä ja infopläjäyksiä chilistä.

8

Hainan Yellow Lantern Suomeen

Kuten nimikin kertoo, tätä chiliä kasvatetaan Hainanin saarella Kiinassa. Se on väriltäänkullankeltainen ja muodoltaan lyhtymäinen. Sen tulisuus on samaa luokkaa mm. Habane-ron sekä Jamaican Scotch Bonnetin kanssa, 150 000 – 300 000 Scovillea.

Tämä lajike on eräs chilimaailman harvinai-simmista, sillä sitä ei kasvateta missään muu-alla kuin Hainanin saarella ja sen lähistöllä. Syy siihen, ettei se ole levinnyt muualle maa-ilmaan, piilee Kiinan lainsäädännössä. Hainan Yellow Lanternin siemeniä on nimittäin lai-tonta viedä maasta. Tästä syystä suuria sie-menmääriä ei pystytä toimittamaan maail-malle, eikä niitä voida myydä verkkokaupois-sa Kiinan ulkopuolelle. Yksittäisen matkaili-jan ei ole kovin vaikeaa viedä mukanaan muu-tamaa siementä taskun pohjalla, mutta lajik-keen leviäminen vaatisi pitkäjänteistä siemen-tuotantoa sekä resursseja.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Hainan Yellow Lantern tunnetaan myös nimillä Yel-low Emperor, Emperor Pepper, Jacq Pepper sekä Yellow Emperor Law. Sillä on Kiinassa ainutlaatuinen maine, ja sitä kutsutaan lem-pinimellä King of Chili, eli chilien kuningas. Suurin osa paikallisista ihmisistä luulee tä-män olevan maailman tulisin chili, sillä tuli-sen Capsicum chinense –lajin chilejä on Aa-siassa vain vähän ja ne ovat siellä huonosti tunnettuja. Aasiassa käytetään yleisesti Cap-sicum annuum –lajin chilejä, jotka eivät polt-teeltaan yllä samalle tasolle. Hainan Yellow Lantern on paikallisten mukaan monella tapaa hyvin erityinen chili. Sen aromi on hyvin eri-koinen ja raikas, ja maku on äärimmäisen her-kullinen ja mieleenpainuva. Tulisuudestakaan ei ole puutetta. Hedelmän muoto on Habane-ron kaltainen, ja se on ohutmaltoinen.

Kiinassa siitä valmistetaan pääosin kastiketta. Lähes jokaisen Hainanin ravintolan pöydässä komeilee keltainen kastikepullo, ja kastikkeen maku kuuluu vahvasti paikalliseen ruokaan. Sanotaan, että kun kerran vierailet Hainanil-la, tulet muistamaan tuon kastikkeen maun ikuisesti, etenkin jos pidät chileistä. Kastiket-ta myydään suuria määriä Kiinassa ja sitä toi-mitetaan paljon myös muualle maailmaan.

HistoriaAlun perin tämän lajikkeen arvellaan saaneen alkunsa Habanerosta, sillä sekä kasvin että sen hedelmän ominaisuudet muistuttavat hy-vin paljon keltaista Habaneroa. Jos tämä arve-lus pitää paikkansa, on chili levinnyt Kiinaan Karibialta, mahdollisesti kauppiaiden muka-na. Joko kanta on sittemmin mukautunut vuo-sien saatossa ilmastoon ja ympäristöön sopi-vaksi, tai sitten se on risteytynyt jonkin muun lajikkeen kanssa. Joka tapauksessa tänä päivä-nä ne ovat kaksi eri lajiketta.

Hainan Yellow Lanternin historiasta Kiinassa kertoo eräs tunnettu legenda. Tarinan mukaan Tang-dynastian aikana vuonna 848 Li-puolu-een johtaja ja silloinen pääministeri Li Deyu koki tappion Niu-puolueelle vuosikymmeniä kestäneessä kuuluisassa kamppailussa. Tappi-on seurauksena Li Deyu siirrettiin alempiar-voisiin tehtäviin Sanyaan, Hainanin saarelle. Lin perheen matka Hainanille oli pitkä ja tus-kainen. Päästäkseen Sanyaan heidän piti kul-kea läpi pahamaineisen metsän, jota kutsuttiin ”helvetin porteiksi”, sillä metsästä sai helposti malariatartunnan.

Koko perhe sairastui metsässä malariaan, ja jokaisen henki oli vaakalaudalla. Paikalliset

Hainan Yellow Lantern (kiin. Hǎi nán huáng dēng lóng jiāo) on Capsicum chinen-se –lajiin kuuluva chililajike. Se on hyvin harvinainen, ja sillä on kiehtova tarina.

9

10

ihmiset valmistivat heille lääkettä keltaises-ta chilistä, inkivääristä ja valkosipulista. Pi-an koko perhe parani kuolemantaudistaan. Li Deyu jätti haikeat jäähyväiset paikallisille, ja otti mukaansa kyseisen ihmechilin siemeniä. Päästyään perille Sanyaan Li istutti keltaisen chilin siemenet takapihallensa. Hän paranteli lajiketta vielä niin, että hedelmän väri muut-tui kullankeltaiseksi.

Kaivatessaan kotiaan Li toivoi vielä jonakin päivänä palaavansa sisämaahan, ja pääsevän-sä keisarin, hänen assistenttinsa sekä kansal-lisen politiikan pariin. Palatessaan hän veisi chilin keisarin nähtäväksi. Näistä asioista haa-veillessaan hän nimesi ihmechilin Yellow Em-peroriksi, eli keltaiseksi keisariksi. Valitetta-vasti hänen unelmansa ei koskaan toteutunut, sillä Li kuoli kahden vuoden kuluttua, vuon-na 850. Näin ollen Yellow Emperor -chili jäi Hainanin saarelle.

Nykykielessä puhutaan enemmän Hainan Yel-low Lanternista, mutta Yellow Emperor kul-kee tänäkin päivänä toisena nimityksenä ih-misten keskuudessa.

Matka SuomeenOllessani syksyllä neljä kuukautta töissä Viet-namin pääkaupungissa Hanoissa tutustuin mo-niin ihmisiin Aasian eri alueilta. Eräs kiinalai-nen kollegani kertoi minulle Hainan Yellow Lanternista kuultuaan, että olen suuri chilien ystävä. Innostuin aiheesta sen verran, että ha-lusin saada sitä itselleni kasvatettavaksi Suo-meen. Lajikkeen harvinaisuuden vuoksi tuo ei kuitenkaan käynyt käden käänteessä. Kol-legani näki suuren vaivan järjestääkseen mi-

nulle pienen pussillisen siemeniä. Hänellä oli sattumoisin tulossa työreissu Eurooppaan, jo-ten hän matkusti Vietnamista kotiin Kiinaan, tilasi 200 siementä suoraan Hainanin saarel-ta, ja toi tullessaan ne meidän maanosaam-me. Keski-Euroopasta hän postitti ne minul-le Suomeen odottamaan paluutani Vietnamis-ta. Lopulta siementen matka Sanyasta päättyi yli 8000 kilometrin päähän, postilaatikkooni Tampereelle.

ProjektiSaavuttuani kotiin ja varmistettuani siemen-ten päässeen kotiosoitteeseeni, pystytin oitissiementuotantoprojektin Chilifoorumille. Pro-jektin tavoitteena on tuottaa lajikepuhtaita sie-meniä mahdollisimman paljon, jotta kaikilla innokkailla kasvattajilla olisi nyt ja tulevai-suudessa mahdollisuus kasvattaa tätä Kiinan harvinaisuutta.

Projektilla on pääosin kaksi tavoitetta; chili-kulttuurin edistäminen vakiinnuttamalla laji-ke kasvattajien keskuuteen pysyvästi ja ristey-mävapaasti, sekä Suomen Chiliyhdistys ry:n näkyvyyden sekä jäsenmäärän lisääminen.

Kokosimme Suomen Chiliyhdistys ry:n pu-heenjohtaja Jarkko Stenforsin kanssa kaikki-aan kuuden Chilifoorumilla vaikuttavan kas-vattajan ryhmän, jonka voimin viemme pro-jektia eteenpäin. Projekti etenee siten, että en-simmäisenä vuonna kasvatetaan huolellisesti kasveja alkuperäisistä siemenistä. Tarkastel-laan, kuinka lajike kasvaa muihin Capsicum Chinense –suvun chileihin nähden, ja ovatko sen kasvuolosuhdevaatimukset erilaiset. Kas-vatuksessa pyritään eliminoimaan risteytymi-

sen riski mahdollisimman tehokkaasti. Jos en-simmäisenä vuonna kaikki menee kuten pitää-kin ja kasvit tuottavat satoa, kerätään mahdol-lisimman monesta hyvästä hedelmästä sieme-net talteen. Toisena vuonna kasvatetaan en-simmäisen kauden sadosta kerättyjä siemeniä alkuperäisten siemenien rinnalla, jotta näh-dään mahdolliset eroavaisuudet itävyydessä, kasvussa ja sadossa. Jos sukupolvet vastaavat toisiaan, voidaan ensimmäisenä vuonna tuo-tetut siemenet todeta hyväksytyiksi. Nämä hyväksytyt siemenet kerätään yhteiseen sie-menpankkiin. Prosessi toistetaan niin mone-na vuonna peräkkäin, että saadaan tuhansia ja tuhansia puhtaaksi todettuja siemeniä. Tä-män jälkeen siementuotantoa tuskin tarvitsee enää valvoa.

Tällä hetkellä aikataulu on asetettu niin, että koko siementuotantoprojekti kestää 3–4 vuot-ta. Jos siemeniä saadaan tuotettua toivottuun tahtiin, ensimmäiset siemenet voidaan lait-taa julkiseen jakoon kahden kasvatuskauden päästä, eli syksyllä 2016. Tämä tullaan toden-näköisesti tekemään Suomen Chiliyhdistys ry:n toimesta.

Oletko malttamaton, ja haluat päästä maista-maan tätä harvinaista herkkua aikaisemmin? Ei hätää! Ensimmäinen mahdollisuus maistaa Hainan Yellow Lanternia on jo tänä vuonna! Liittymällä Suomen Chiliyhdistys ry:hyn pää-set osallistumaan vuoden lopussa järjestettä-vään vuosikokoukseen, johon on luvattu val-mistaa herkkuja kyseisestä chilistä – ja pääsee sitä ihan sellaisenaankin maistamaan.

- Markus Riuttaskorpi

Chilifesteillä palkitsimme vuoden chiliteon

Chiliteko 2014 *Chilivaari*Suomen Chiliyhdistys ry palkitsee Chilivaarin Chiliteko 2014 -tunnustuksella merkittävästä toiminnasta chilien viljelyn ja käytön edistämiseksi.

Erityisen maininnan ansaitsee Chilivaarin blogi, http://chilivaari.blogspot.fi/, joka on tuonut avun tuhansien, ellei kymmenien tuhansien chiliharrastajien chilinkasvatukseen.

Tampereella 15.8.2014Suomen Chiliyhdistys ryJarkko Stenfors, hallituksen puheenjohtaja ja Pirjo Koivunen, hallituksen jäsen

11Kivikangas • Puh. 06 781 2900 • 68600 Pietarsaari

Yli 80 eri mallia lasilla ja kennolevyllä!Tilaa uusi esite tai katso lisätiedot:

www.juliana.fi

Kasvihuoneet ja tarvikkeet

Oranger alk.

5190,-

Halls alk.

449,-

ACD Retro Combo Plus

3995,-

Veranda alk.

1729,-

Haluatko kasvihuoneesi valmiiksi koottuna? Ota yhteyttä!

UUTUUS!

UUTUUS!

Tapahtumakalenteri 2015

Helsingin Kevät messut 26.3.–29.3. Chiliyh-distys yhteisellä osastolla Chilitarvikkeen ja Poppamiehen kanssa

Turun Piha & Puutarha -messut 10.–12.4. Chiliyhdistys yhteisellä osastolla Chilitar-vikkeen ja Poppamiehen kanssa

Tampereen Supermessut 17.–19.4. Chiliyh-distys yhteisellä osastolla Chilitarvikkeen ja Poppamiehen kanssa

Lahden Pihapiiri -messut 24.–26.4. Chili-yhdistyksellä oma osasto, sekä luentoja ja näytöskeittiö

Taimimoision chilipäivät lauantaina 6.6. 2015

Isontuvan jäätelön chilimiitti 18.7.2015

Chilifest 2015 alustavasti 14.–16.8. 2015

Korkeakosken kalatuskievarin chilipäivät syyskuussa, päivä varmistuu myöhemmin.

Seuraa muita tapahtuma yhdistyksen sivuilta www.chiliyhdistys.fi sekä chilifoorumilta.

12

Come on, today the chile pepper is Sweden’s second-most used spice after black and whi-te pepper. Sweden has become chile peppers’ northernmost outpost. Why? It is thanks to the Swedes’ food experience from traveling. Thai and especially tex-mex have left their mark, just like in Finland. In Sweden, it took off in the ’90s and the feeling is that the inte-rest in chile peppers is increasing constantly. Chile peppers are exciting and bold and mo-re people are using chile pepper in a comple-tely different way from before.

It started when yours truly wanted to start a club against tame and lame food. In autumn 1999, the first contact took place, the event that would lead to Sweden’s hottest associa-tion a year later. Bergius Botanic Garden in Stockholm was looking for a partner for their first exhibition on the theme of chile peppers.

What’s Hot in Sweden?You cannot cook good food without chile peppers. More and more people realize that, not least the members of the Swedish Chile Pepper Association (SCF). What, a Swedish association for chile pep-pers? How many members is that? Two?

The botanic garden planned for many chile varieties in Bergius beautiful orangery – it ended up with more than 150 fruit-bearing plants representing as many varieties. The in-terest was huge. Three TV spots at prime ti-me, five national radio reports and more than 80 newspaper articles gave the show a great impact. So did the chile-injected menu that yours truly served during the two-week ex-hibition.

At the same time an appeal was made for the Swedish Chile Pepper Association. It was not difficult to attract members. Thanks to the help from the sponsor Ridderheims Delika-tesser (now owned by the Finnish Atria) we could launch a website with recipes, forums, information on different chile varieties, and more. Our first big event was a cooking and growing competition: Swedish Chile Chef

and Swedish Chile Gardener. Ten pro-fessional and amateur chefs from all over Sweden competed in the finals on the the-me of salmon and chi-li con carne and finest chile plants. I can say that Sweden was not the same after the contest, and since then, many other Sw-edish organizations have organized con-tests on the theme of chile peppers.

Since its inception, the association has followed the same path to operate as a nonprofit organizati-on that aims to pro-mote the use of chi-le peppers in all kinds of foods. We are al-so generally oppo-sed to tame and lame

food. We share tips and advice on cultivation and other exciting news on the topic of chile peppers. Furthermore, we give lectures about chile peppers for garden societies, associa-tions and companies. As a member, you get access to the association’s website and up-to-date information about the association’s va-rious activities. Our website for paying mem-bers has lots of recipes for chile peppers, fo-rums, cultivation school with topics suited to the time of the year, a monthly newsletter with hot food and wine tips, and more. You can also simply subscribe to the RSS feed and the SCF newsletter.

10 years after its inception, we organized again a great culture exhibition at the Ber-gius Botanic Garden. We collaborated with the manager of the vegetable garden, Kaili Maide. The exhibition showed about 10 spe-cies, and more than 170 fruit-bearing plants from as many varieties were presented. Vi-sitors could, among other things, taste pu-re capsaicin – all of the 16 million Scovil-le units, oh yes.

If you want to visit us, Scandinavia’s lar-gest garden show is a good time. This year the fair is from March 26 to 29 in Älvsjö, just south of Stockholm. We will have about 2,000 chile plants for sale, hot books on cul-tivation and cooking, chile seeds, sun-dried chile peppers, ground chile peppers, home-made chile salt, and more.

The SCF works mostly through our web si-te with a monthly email newsletter and a six lesson chile cultivating school. SCF is an in-terdisciplinary association focusing on chile peppers in gastronomy, cultivation, nutrition and medicine as well as chile pepper trivia. Furthermore, the SCF participates in annual events and fairs such as Nordiska Trädgårdar (The Nordic Gardens), the Autumn Feast at the Bergius Botanical Gardens, and regional events. SCF also gives lectures on chile cul-tivation and cooking demonstrations.

One of our most popular events is our annual

13

meeting. At our last annual meeting, we col-laborated with the Hungarian embassy. We arranged a cooking contest; Hungarian gou-lash, wine tasting with Hungarian wine (ob-viously), and a lecture on growing Hungari-an peppers and paprika. Notably, one of our members won over the cook from the Hun-garian embassy. Our members were lyrical afterward. All information about the mee-ting, including the lecture, is published on the website so that those members who we-re unable to attend can take part in this event through text and image.

SCF is also proud to have contributed to the supply of chile peppers in Sweden. There are many chile varieties in stores, although so-metimes you have to dig through other vege-tables to find the plastic trays and co-ne-like bags. The Dutch chile is com-mon and is often sold green or red. Thai chile is more pungent and is sold big or small (sometimes referred to as the piri piri) and in the colors green, red, and yellow. One of the most pun-gent is some variant of habanero. It is rarely the real yellow variant but it does not matter, because it can be replaced with similar varieties. Fresh jalapeño is now as common; the same applies to the very popular Spanish variety Pimiento de Padrón.

Among sun dried chile fruits, Ancho and chipotle are common. Further-more, there are varieties like Facing Heaven (for the wok), Pasilla, Guajil-lo, New Mexican and Mulato. In ad-dition to these varieties, there are ma-ny variations pickled in vinegar, chi-potle sauces or paste and powder. Speaking of popular powder, we dare claim that the SCF affected the Swe-dish hobbyist cooks as well as profes-sionals to start using the French va-riety, Piment d’Espelette, which has Appellation d’Origine Contrôlée sta-tus, as well as the smoked Pimentón de la Vera from Spain. It is notice-able that chile peppers are addictive when Swedes with severe withdrawal symptoms visit us at our events. We are not drug dealers, but the parable is hilarious.

Swedish Chile Pepper Association will never become Sweden’s largest association, but we are still going st-rong after 15 years. The number of paying members is around 200 per year and in total we reach approxi-mately 800 individuals via our news-letter. Our website is regularly visited by 900 visitors per day. Page views vary depending on the item, ranging from about 40-50 to over 12,000. In other words, there is potential. Chile peppers have a strong future in Swe-den, our children will season their food with the chile pepper in the

same way that previous generations spiced their food with white or black pepper. The st-rongest chile varieties put you on the spot im-mediately, before God and chile peppers we are all equal. But it is an experience to be part of and an event that raises a healthy addicti-on. Please join us and raise your hand against tame and lame foods.

Keep it hotJonas BorssénPresident of the Swedish Chile Pepper As-sociation

www.chilepeppar.comPhoto: Jonas Borssén is Sweden’s hottest chef and author of books on chile peppers and grilling, among others.

14

Hyvää ruokaa ei voi valmistaa ilman chi-liä. Yhä useammat sisäistävät sen, eivätkä vähiten Ruotsin Chiliyhdistyksen (SCF) jä-senet. Mitä, Ruotsissako on yhdistys chileil-le? Onko siinä jäseniäkin? Kaksi vai?

Todellisuudessa chili on Ruotsin käytetyin mauste musta- ja valkopippurin jälkeen. Ruot-si on chilien pohjoisin tukikohta. Miksi? Kii-tos kuuluu ruotsalaisten matkailijoiden ruo-kakokemuksille. Erityisesti thai-ruoka ja tex-mex ovat jättäneet merkkinsä, kuten Suomes-sa. Ruotsissa kiinnostus chileihin alkoi 90-luvulla ja on siitä lähtien kasvanut tasaises-ti. Chilit ovat jännittäviä ja uskaliaita, ja mo-net ihmiset käyttävät chilejä nykyään aivan eri tavoin kuin ennen. Alun perin allekirjoit-tanut halusi aloittaa seuran mautonta ja tylsää ruokaa vastaan. Vuoden 1999 syksyllä teh-tiin ensimmäinen yhteydenotto, joka vuotta myöhemmin johti Ruotsin kuumimman yh-distyksen perustamiseen. Tukholmassa sijait-seva Bergius Botanic Garden (kasvitieteelli-nen puutarha) etsi kumppania sen ensimmäi-seen chiliaiheiseen näyttelyyn. Suunnitelma-na oli esitellä Bergiuksen appelsiinitarhassa useita chililajikkeita – paikalle saatiin lopulta yli 150 hedelmiä tuottavaa chilikasvia, kukin eri lajiketta. Kiinnostus näyttelyyn oli valta-vaa. Näyttelystä tehtiin kolme TV-spottia par-haaseen katseluaikaan, viisi juttua kansallisel-la radiokanavalla ja yli 80 artikkelia sanoma-lehdissä, joten se sai paljon huomiota. Huo-miota saivat myös chilipitoiset ruoat, joita al-lekirjoittanut tarjoili kaksiviikkoisen näytte-lyn aikana. Samoihin aikoihin tehtiin hake-mus Ruotsin Chiliyhdistyksen perustamisek-si. Jäsenien houkuttelu ei ollut vaikeaa. Kii-tos sponsorimme, Ridderheims Delikatesser (nykyään suomalaisen Atrian omistuksessa), pystyimme avaamaan verkkosivuston, jossa on reseptejä, keskustelufoorumi, tietoa chili-lajikkeista ja paljon muuta. Ensimmäinen suu-ri tapahtumamme oli ruoanlaitto- ja kasvatus-kilpailu: Ruotsin chilikokki ja Ruotsin chili-puutarhuri. Kymmenen ammatti- ja amatöö-rikokkia ympäri Ruotsia kilpailivat finaalissa, jonka teemana olivat lohi, chili con carne ja upeimmat chilikasvit. Voin kertoa, että Ruotsi ei ole ollut entisensä kilpailun jälkeen, ja sit-temmin monet ruotsalaiset järjestöt ovat jär-jestäneet kilpailuja chiliteemalla.

Yhdistys on alusta asti toiminut voittoa tavoit-telemattomana järjestönä, jonka pyrkimys on edistää chilien käyttöä kaikenlaisissa ruois-sa. Vastustamme ylipäänsä mautonta ja tyl-sää ruokaa. Jaamme vinkkejä ja neuvoja kas-vatukseen sekä muita mielenkiintoisia chiliai-heisia uutisia. Sen lisäksi pidämme esitelmiä chileistä puutarhoille, yhdistyksille ja yrityk-sille. Jäsenet saavat käyttöoikeuden yhdistyk-

sen sivuille sekä säännöllisesti tietoa yhdis-tyksen toiminnasta. Maksaville jäsenillemme suunnattu sivusto sisältää paljon chiliruoka-reseptejä, keskustelufoorumin, kasvatuskou-lun, jonka aiheet ovat kuhunkin vuodenai-kaan ajankohtaisia, kuukausittaisen uutiskir-jeen tulisista ruoista ja viinivinkeistä sekä pal-jon muuta. Voit myös vain tilata RSS-syötteen uutisista sekä SCF:n uutiskirjeen.

Kymmenen vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen järjestimme jälleen suuren näyttelyn Bergius Botanic Gardenissa. Teimme yhteis-työtä vihannespuutarhan johtajan, Kaili Mai-den, kanssa. Näyttelyssä oli esillä noin 10 la-jia ja yli 170 hedelmiä tuottavaa kasvia yh-tä monesta lajikkeesta. Vierailijat saivat muun muassa maistaa puhdasta kapsaisiinia – kyl-lä vain, koko 16 miljoonan Scovilleyksikön nautintoa.

Jos haluat tavata meidät, hyvä tilaisuus on Pohjoismaiden suurin puutarhanäyttely. Mes-sut järjestetään 26.–29.3. Älvsjössä, hieman Tukholman eteläpuolella. Meille tulee myyn-tiin noin 2000 chilikasvia, kuumia kirjoja kas-vatuksesta ja ruoanlaitosta, chilien siemeniä, aurinkokuivattuja chilejä, chilijauhetta, koti-tekoista chilisuolaa ym.

SCF toimii pääasiassa verkkosivuston kaut-ta. Kuukausittain lähetetään uutiskirje sähkö-postiin ja vuoden mittaan kuusiosainen chi-lien kasvatuskoulu. SCF on monitieteellinen yhdistys, jonka pääaiheita ovat gastronomia, kasvien kasvatus, ravinto, lääketiede ja chili-tietous. Lisäksi SCF osallistuu vuosittain ta-pahtumiin ja messuille, kuten Nordiska Träd-gårdar (Pohjoiset puutarhat), syysjuhlaan Ber-gius Botanic Gardenissa sekä alueellisiin ta-pahtumiin. SCF pitää myös luentoja chilien kasvatuksesta ja keittonäytöksiä.

Yksi suosituimmista tapahtumistamme on vuosittainen tapaaminen. Viime tapaamises-sa teimme yhteistyötä Unkarin suurlähetys-tön kanssa. Järjestimme keittokilpailun (unka-rilaista gulassia), unkarilaisten viinien mais-telua ja luennon unkarilaisten chilien ja pap-rikoiden kasvatuksesta. Huomionarvoista on se, että yksi jäsenistämme voitti suurlähetys-tön oman kokin. Jäsenemme kertoivat tapah-tumasta innoissaan. Kaikki tiedot tapaami-sesta, myös luennon sisältö, julkaistiin sivus-tollamme, jotta jäsenet, jotka eivät pystyneet osallistumaan, pääsivät silti nauttimaan tapah-tumasta tekstin ja kuvien kautta.

SCF on myös ylpeä siitä, että se on onnistunut lisäämään Ruotsin chilitarjontaa. Kaupoista löytyy useita chililajikkeita, vaikka toisinaan muovirasioita ja porkkanamaisia pusseja pi-

tääkin kaivella vihannesten alta. Hollantilai-nen chili on tavallisin löytö, ja sitä myydään vihreänä ja punaisena. Thai-chili on tulisempi, ja sitä myydään suurena ja pienempänä (jos-kus piri piri -nimellä), vihreänä, punaisena ja keltaisena. Tulisimmat chilit ovat eri tyyppi-siä habaneroja. Aitoa keltaista lajiketta näkee harvoin, mutta se ei haittaa, sillä on monia sa-mankaltaisia lajikkeita. Tuore jalapeño on ny-kyään yhtä tavallista, samoin suosittu espanja-lainen Pimiento de Padrón.

Aurinkokuivatuista chileistä Ancho ja chipot-le ovat tavallisimpia. Lisäksi tarjolla on lajik-keita kuten Facing Heaven (wokkiin), Pasil-la, Guajillo, New Mexican ja Mulato. Näiden lajikkeiden lisäksi myydään monia lajikkeita etikkasäilöttynä, chipotlekastikkeita tai -tah-naa sekä jauheita. Suosituista jauheista pu-heen ollen, uskallamme väittää SCF:n vaikut-taneen Ruotsissa sekä harrastaja- että ammat-tikokkeihin, jotka käyttävät nykyään savustet-tua espanjalaista Pimentón de la Vera -chiliä sekä ranskalaista Piment d’Espelette -lajiket-ta, jolla on Appellation d’Origine Contrôlée -sertifikaatti. Chilien aiheuttaman riippuvuu-den huomaa hyvin, kun vakavista vieroitusoi-reista kärsivät ruotsalaiset käyvät tapahtumis-sa kojuillamme. Emme ole huumekauppiaita, mutta yhteneväisyydet huvittavat.

Ruotsin Chiliyhdistys ei koskaan kasva Ruot-sin suurimmaksi yhdistykseksi, mutta menes-tys on yhä vahvaa 15 vuoden jälkeen. Maksa-vien jäsenten määrä on noin 200 vuosittain, ja yhteensä tavoitamme noin 800 jäsentä uu-tiskirjeellämme. Verkkosivustollamme käy tasaisesti 900 kävijää joka päivä. Sivujen la-taukset riippuvat aiheista, mutta määrät vaih-televat noin 40–50:stä yli 12 000:een. Toisin sanoen, potentiaalia löytyy. Chileillä on vah-va tulevaisuus Ruotsissa ja lapsemme tulevat maustamaan ruokansa chilillä samoin, kuin aiemmat sukupolvet maustoivat omansa val-ko- ja mustapippurilla. Tulisimmat chililajik-keet vievät nauttijansa suoraan kokemuksen huipulle, sillä Jumalan ja chilien edessä kaik-ki ovat tasavertaisia. Yhdistyksen toimintaan osallistuminen on kokemus vailla vertaa ja se edistää terveellistä riippuvuutta. Liity meihin ja nosta kätesi mautonta ja tylsää ruokaa vas-taan.

Keep it hotJonas BorssénRuotsin Chiliyhdistyksen puheenjohtajawww.chilepeppar.com

Jonas Borssén on Ruotsin kuumin kokki ja kirjailija, joka on kirjoittanut mm. chileistä ja grillauksesta.

Käännös Ottulo / Oskari Tulonen

Mikä on hot Ruotsissa?

15

16

Chilin idätys ja itujen ensimmäiset päivät

Vaikka vuoden 2015 idätykset alkavat olla jo auttamatta takanapäin, voidaan jo virittäytyä ensi vuoden idätyksiin. Oikeastaan koko pro-sessi alkaa jo ensi kesänä, kun valitaan tämän kauden sadosta parhaanlaatuiset hedelmät, joista siemeniä otetaan kuivumaan ja odotta-maan ensi kauden idätyksiä. Käytännössä tä-mä tarkoittaa isoimpien, hassun muotoisten, hyvän makuisten ja etenkin tulisimpien hedel-mien siementen talteenottoa. Näin on omalla toiminnalla varmistettu, että saadaan oikean-laiset ominaisuudet myös seuraavan kauden hedelmiin.

Siementen kuivaamiseen löytyy monia hy-viä tapoja, mutta eittämättä yksinkertaisin on kahvisuodatinpussien käyttäminen. Tuoreis-ta, joskin aina varmasti kypsistä hedelmistä otetut siemenet laitetaan kuivumaan suodatin-pussiin, johon on etukäteen kirjoitettu kuivat-tavan hedelmän nimi, laji ja vuosiluku. Suo-datinpussin suuaukko kannattaa taittaa kah-teen kertaan, jotta siemenet pysyvät sisällä vaikka pusseja siirreltäisiin ja tiputeltaisiin. Suodatinpussi kannattaa jättää pystyasentoon vaikkapa keittiön maustehyllylle. Tasainen ilmanvaihto on taattava, sillä tässä vaihees-sa siementen homehtuminen saattaa pudottaa idätysvarmuutta oleellisesti, etenkin villichi-lien. Siemenet voidaan myös idättää tuoreel-taan, ilman kuivattamista. Käytännössä tätä ei ole kuitenkaan tapana tehdä, paitsi ehkä aivan loppuvuoden sadonkorjuun yhteydessä.

Teksti ja kuvat: Jarkko Stenfors

Idättämisessä muutamalla perussäännöllä pär-jää jo tavattoman pitkälle.

Jatkuva kosteusMikään ei ole niin anteeksiantamatonta, kuin jo itämään lähteneiden itujuurten kuivattami-nen. Muutama vuosi sitten laskin jo itäneitä siemeniä epähuomiossa kuivan talouspaperin päälle ennen niiden siirtämistä vesiviljelyyn. Siemenet kuivuivat kuoliaaksi jo viidessä mi-nuutissa.

Lämpötila 25-30 astettaMieluiten vaihdellen lämpötilaa vuorokausi-rytmin mukaan. Liian pitkä korkea lämpöti-la pienentää itämisprosenttia, vaikkakin no-peuttaa joidenkin lajikkeiden itämistä. Alem-milla lämpötiloilla itäminen hidastuu oleel-lisesti, korkeammilla lämpötiloilla siemenet saattavat menettää itämiskykynsä kokonaan. Lattialämmöllä tai kodinkoneiden tuottamal-la hukkalämmöllä saanee kotikonstein helpoi-ten oikean lämpötilan. Joskin normaali huo-neenlämpökin on monasti aivan riittävän lä-hellä optimiolosuhteita.

TuuletusEi niin kriittinen, kuin kaksi aiempaa prin-siippiä, mutta etenkin pitkään idätettäville vil-lichileille olennainen osa taistelussa hometta vastaan. Riittävä, vähintään vuorokauden vä-lein toteutettu tuuletus ja auringonvalo vähen-tävät homeriskiä huomattavasti.

KärsivällisyysVaikka monet siemenet itävät jo parissa päi-vässä, eivät kahden viikon tai jopa kahden kuukauden itämisajat ole tavattomia. Tässä vaaditaankin malttia paitsi itämisen seuran-nassa, myös idätysajankohdassa. Moni chilin-kasvattaja kun varautuu pitkiin itämisaikoihin ja laittaa chilit itämään jo marraskuussa. Vii-meistään maaliskuussa koti on muuttunut vii-dakoksi ja perhe kiittää.Idätystapoja on jälleen monia. Näitä voisi tä-hän listata vaikkapa henkilökohtaisten mieli-piteiden ryydittämänä:

Multa&TurvePerinteisin tapa on myös suttuisin. Multa tu-lee pitää jatkuvasti kosteana, muttei missään nimessä liian kosteana liejuna, etteivät sieme-net mätäne. Itäneet siemenet saavat kuitenkin pienestä multapeitteestä apua kypärän eli tyh-jän siemenkuoren irtoamiseen. Multaidätyk-seen kannattaa lisätä päälle kosteutta suojaava elmu- tai muu vastaava kelmu, johon pistelee reikiä ilmanvaihdon takaamiseksi.

KivivillaPerusvarma, pysyy hyvin kosteana hyvän ve-denimuominaisuutensa ansiosta. Kapillaari-ilmiö nostaa veden aivan pintakerroksiin as-ti jopa rutikuivassa huoneilmassa ja pitää sie-menet riittävän kosteina. Siltikin suosittelen rei’itettyä kelmua idätysastian päälle. Kau-pallisissa sovelluksissa on kaunis kansi ja jo-

17

Chilin idätys ja itujen ensimmäiset päivät

pa termostaatin perässä oleva lämmitysmat-to, joka pitää lämpötilan optimina. HiFiä isol-la H:lla ja Elastisella. Vitsivitsi. Kaikille ”tein sen itse, säästin”-miehille ja naisille tiedoksi; Kivivilla on kotimaisissa chilinkasvatukseen erikoistuneissa tarvikeliikkeissä niin halpaa, ettei kannata lähteä rautakauppaan ostamaan piipunsuojaeristeitä. Kivivilla on erittäin suo-siteltu idätystapa, jos jatkokasvatus hoidetaan vesiviljelynä.

IdätysbriketitTurvenappulat ovat söpöjä ja toimivat aivan yhtä hyvin kuin kivivilla. Näistä itäneiden tai-mien siirto vesiviljelyyn ei kylläkään toimi.

Idätyslautta variaatioineenChilivaarin lanseeraama idätystapa on käytös-sä kymmenissä tuhansissa suomalaisissa ko-deissa. Pähkinänkuoressa: astiaan laitetaan pohjalle reilu kerros vettä, jonka päälle kellu-va levy, jonka ympärille kiedotaan vaikkapa talouspaperia, joka nostaa veden astian poh-jalta levyn pinnalle, siemenille. Talouspape-riin saa helposti kuulakärkikynällä merkittyä lajikkeet ja idätettyä saa tällä keinolla pienes-sä tilassa jopa kymmeniä lajikkeita, yhteensä satoja siemeniä. Ongelmana lauttaidätyksessä on itujen sirkkalehtiin pitkiksi ajoiksi juuttu-vat kypärät eli tyhjät siemenkuoret. Idut kan-nattaa pitää lautalla niin kauan, että kypärät ovat irronneet, ennen itujen siirtämistä jatko-kasvatukseen.

MinigripTaittele talouspaperi Minigrip-pus-siin sopivaksi ja kastele. Minigrip-pussissa on perinteisesti idätetty ai-nakin isompia sitruskasvien sieme-niä.

VesilasiHullulta se kuulostaa, mutta moni idättää siemenet raa’asti vesilasis-sa. Tällöin kannattaa lasi sijoittaa niin, ettei vahingossa ravintolaillan jälkeen käytä ko. vettä rutikuivan kurkun kostuttamiseen. No, ei se-kään niin vaarallista olisi, vaikka-kin jo itäneiden siementen menet-täminen saattaisi entisestään lisätä morkkiksia. Mainittakoon: Itse ole joskus vastaavassa tilanteessa juo-nut suolakurkun lientä umpiuni-sessa jalossa mielentilassa, kun ei muutakaan juomista jääkaapis-ta löytynyt. Tuon jälkeen tuli kyllä juotua vettä, litratolkulla.

LavuaariNäille on tullut naureskeltua, miten joillain on niin ruokoton koti, että tomaatit itää ja kasvaa lavuaarista. Ei naurata enää, kun viime kesänä itse koin saman. Kesälomareissulta palatessa oli lavuaarissa kaunis to-maattikasvusto. Oli ennen reissua huuhdeltu aamupalapöydästä leik-kuulauta ja riennetty kohti Helsin-ki-Vantaata. Auf Wiedersehen!

Kaupallisia idätysalustoja

Root It soveltuu myös pistokaslisäysten juurruttamiseen

Yllä: Siemenille riittää kosteutta kivivillan päälläkinAlla: Kivivilla-alustalla kasvien merkintä on helppoa

Yllä: Idätyslautta on leikattu DNAlta saadusta pefletistä eli perseenalusesta Alla: Kivivilla-alusta

181. Rocoto Red Peruvian 2. Cajamarca 3. Bolivian Rainbow bonchi 4. Aji Fantasy 5. Cheiro Roxa 6. Cumari Pollux

1

23

4

5 6

19

Chilikirja syntyi tulesta

Teksti: Teija Aaltonen Kuvat: Jukka Kilpinen

Chilikirja on tuhti tietopaketti, joka vakiinnuttaa Suomen asemaa chilin ihmemaana.Kunnia chiliharrastuksen huimasta nosteesta kuuluu kaikille suomalaisille chilipäille.

Helmikuun alussa ilmestyi kaikkien aikojen ensimmäinen kokonaan kotimaisin voimin tehty Chilikirja. Ajoitus oli hyvä. Suomesta on tullut viimeisten viidentoista vuoden aika-na chilin ihmemaa, jossa tuhannet innokkaat chilipäät kasvattavat ennakkoluulottomasti erilaisia chililajeja ja -lajikkeita.

Miksi suomalaiset sitten surffaavat chilihar-rastuksen aallonharjalla? Selitystä on etsitty hurjan hillittömyyden ja toteemimaisen jää-räpäisyyden välimaille uljaasti asettuvasta kansanluonteesta. Avantouinti, kuolonmetal-li ja kokonaisten nagojen nautiskelu asettuvat luontevasti samalle viivalle.

Osasyynä voi olla myös chilin suhteen neit-seellinen lähtökohta. Chiliharrastajat ovat voi-neet etsiä ja kokeilla erilaisia lajeja ja lajikkei-ta avoimin mielin, koska vuosisatainen tiettyi-hin lajikkeisiin keskittynyt kasvatus- ja ruoka-perinne puuttuu maastamme. Kukaan ei tule esimerkiksi sanomaan, että Poblano on paras eikä mamman molea voita kukaan.

Aineistoa useampaankin kirjaanChilikirja on ollut menestys, eikä ihme. Chi-liharrastajien tiedonjano on suuri. Taudinku-vaan kuuluu, että kerran chilin lumoihin lan-gennut henkilö haluaa tietää yhä enemmän intohimonsa kohteesta. Kirjan ensimmäinen

painos myi hetkessä loppuun, ja toinen pai-nos tuli markkinoille jo helmikuun puolivälin tienoilla. Mitkä ovat tunnelmat, chiliguru Juk-ka ”Fatalii” Kilpinen?- Fiilikset ovat mahtavat, mutta kieltämät-tä vähän uupuneet. Ei ollut ihan pieni urakka sovittaa koko elämäntyö yhden kirjan kansi-en väliin. Chilikirja ehti olla kaukaisena haa-veenani jo vuosien ajan. Kilpinen siteeraa: ”I know we can’t all stay here forever so I want to write my words on the face of today and they’ll paint it.” - Shannon Hoon-

Kirjalle oli selvä tilaus. Kilpiselle virtaa päi-vittäin chilikysymyksiä Suomesta ja ulko-mailta, mutta yhden ihmisen aika ei millään riitä vastaamiseen. Kirja vastaa nyt useimpiin noista kysymyksistä.

- Ihmiset arvostavat sitä, että luotettavaa chi-litietoa on nyt yksissä kansissa. Netistä löy-tyy kyllä kaikenlaista, mutta tieto on hajal-laan ja osin kyseenalaista. Aineistoa Chilikir-jaan olisi ollut vähintäänkin kolminkertaises-ti. Kaikkia osa-alueita olisi voinut syventää ja laajentaa, mutta kustantajan määrittelemää si-vumäärää piti noudattaa.

Tavoitteena oli moninäkökulmainen kirja, jonka pääosassa on chili kasvina. Keittokir-jaa kaipaileville oli jo olemassa lukuisia chili-

reseptikirjoja. Chilikirjan seuraava tähtäin on ulkomailla. Käännös englanniksi hyvän ulko-maisen kustantamon tallissa on tavoitteena mitä pikimmin. Siemenestä se lähteeVakaumuksellinen chilipää painii joka kevät valinnan vaikeuden parissa – tai oikeastaan valinta olisi helppo, jos tilaa olisi rajattomas-ti. Sittenhän voisi kasvattaa vähän sitä ja tätä(lue: paljon ja kaikkea). Chili on kasvi, joka ei hetkessä ’tyhjene’ eli kokeiltavaa riittää liki loputtomiin, jopa alan ammattilaiselle.

- Nykyään tulee vastaan huikea määrä todel-la erikoisia lajikkeita, mikä innostaa aina vain enemmän, kaikkien näiden vuosien jälkeen-kin. Valitsen fataliiseeds.net -siemenkauppaan vuosittain uusia tuttavuuksia. Kasvatan kaik-ki myyntiin tulevat ehdokkaat ensin itse, jo-ten voin kertoa niistä luotettavasti harrastajil-le. Valikoima on haarukoitu tuhansista lajik-keista, liian samanlaiset ja ominaisuuksiltaan jotenkin huonommat lajikkeet pudotan pois.

Kilpinen rohkaisee kokeilemaan omien va-kiintuneiden suosikkichilien lisäksi joka se-sonki myös jännittäviä uutuuksia. Monta kiehtovaa kasvattia ja maukasta herkkua jää kokeilematta, jos tyytyy kasvattamaan joka kaudella samoja lajikkeita.

Mr Fataliin tiuhaan vaihtuvalla suosikkilistalla juuri nyt ovat esimerkiksi nämä:

• Trepadeira Werner• Pequante• Aji Fantasy• Cajamarca• Jigsaw• Koriste- ja bonchi-chilit: Marbles, Bolivian Rainbow• Villit: C. galapagoense ja C. praetermissumit• Kauniit violetit C. chinenset: Cheiro Roxa, Fidalgo Roxa, CGN 21500, Pimenta da Neyde, Purple Bhut Jolokia• Unohtuneet tuliset helmet: White Fatalii ja erilaiset Habanerot• Rocotot

20

Tommi ”Aji Inferno” Hietavuo perusti aikoi-naan maineikkaan chilifoorumin, ja loppu on-kin suomalaista chilihistoriaa. Hän on suoma-lainen chiliauktoriteetti ja yksi chilibuumin alullepanijoista.

1. Miltä tuntui saada Chilikirjaan oma asiantuntemus?”Kummalliselta! En olisi todellakaan vuonna 1995 osannut arvata, että juuri Suomesta tu-lisi oikea chilimaa satoine tuhansine harrasta-jineen! Silloin ajatus suomalaisesta chilikir-jastakin olisi ollut lähinnä absurdi. Mutta hy-vä, että kävi näin ja sain olla osana hienoa tii-miä myös tuota kirjaa tekemässä.”

2. Chili saapui elämääsi aikoinaan Arizo-nan autiomaassa. Mihin maihin matkus-taisit tällä hetkellä mieluusti chilien pe-rässä?”Etelä-Amerikan penkoisin varmasti niin hy-vin kuin pystyisin. Brasilia on harvinaisim-pien villichilien ihmemaa Bolivian tavoin. Pe-

Viisi kuumaa kysymystä Aji Infernolleru ja Ecuador kiinnostavat kovasti, kun puhu-taan hyvästä chiliruoasta, samoin tietysti Ka-ribia ja Kiina.”

3. Kaikkien aikojen suosikkichilisi?”Suosikiksi täytyy nimetä bolivialainen ”Iso Ulupica”. Täydellinen chili kaikin puolin!”

4. Mainitse muutama uudempi suosikki? ”Uudemmista esimerkiksi Karibian supertu-liset ja -maukkaat löydöt, kuten Scorpionit, 7 Potit ja vastaavat kyllä kolahtavat lujaa klas-sikkolajikkeiden rinnalla.”

5. Mitä sanot hänelle, joka tänä keväänä in-nostuu ensi kertaa chileistä, ehkäpä uuden Chilikirjan myötä?”Toivotan antoisaa matkaa, sillä kun tälle tiel-le lähtee, paluuta ei ole! Ihmisillä on eri syi-tä harrastaa chiliä, mutta tärkeintä on hyvän ja avoimen, uteliaan mielen säilyttäminen ja jakaminen toisten kanssa. On kyse sitten kas-vatuksesta, kokkauksesta tai mistä hyvänsä. Chili on elämän mauste.”

Aloittelijan ongelmatMr. Fataliille saapuu chilikysymyksiä tasaisena virtana. Muutama aloittelijan kohtaama ongelma on jäänyt mieleen vuosien varrelta.

Kysyjä: ”Apua, mitä mä nyt teen? Kat-so kuvaa, KAIKKI siemenet ovat homees-sa!”F: ”Näyttävät olevan juurikarvoja. Kaik-ki siemenet itävät hienosti.”

Mr Fatalii pakkasi uransa alkuaikoi-na riisinjyviä siemenpusseihin pitämään kosteutta loitolla.

Kysyjä: ”Muistuttaako chilintaimi rairuo-hoa? Minulla on paljon sellaisia teräviä ruohomaisia tiittejä kasvamassa.”F: ”Tuota…taisit laittaa ne riisinsiemenet kasvamaan…?”

Kysyjä: ”Minkä takia siemenestä tulee ulos jotain kummallisia naruja?”F: ”Mahdatkohan tarkoittaa juuria?”

1. Kasvarista 2. Marbles 3. White Fatalii 4. Fidalgo Roxa

1 2

3 4

21

22

Blumat-automaattikasteluTeksti ja kuvat: Markus Haapala

Blumat on saksalaisen bambach GbR:n val-mistama automaattinen tippukastelujärjestel-mä, jota voidaan käyttää mullassa, turpeessa, kookoskuidussa ja muissa vettä pitävissä kas-vualustoissa. Blumat-järjestelmässä kastelu-kartiot säätelevät automaattisesti veden mää-rää kasvualustan kosteuden mukaan, ja järjes-telmä reagoi siten suoraan kasvien vedenkulu-tukseen lämpötilan, auringonpaisteen ja mui-den olosuhteiden mukaisesti. Kasteluvesi tu-lee yleensä kasvualustaa ylemmäs sijoitetusta säiliöstä painovoiman avulla, ja veden muka-na voidaan helposti antaa kasveille myös lan-noitus.

Tämä kirjoitus käsittelee Tropf-Blumat-järjes-telmää, joka on ratkaisevasti erilainen ja mo-nipuolisempi kastelujärjestelmä kuin yleen-sä Blumat ruukkukastelija -nimellä myy-tävät kastelukartiot. Tuotteet ovat äkkisel-tään saman näköisiä, mutta vain Tropf-Blu-

mat on automaattinen tippukastelujärjestelmä. Tropf-Blumat voidaan kääntää tippu-Bluma-tiksi (Tropf tarkoittaa saksaksi tiputusta), mut-ta yksinkertaisuuden vuoksi tässä artikkelissa käytetään pelkkää Blumat-nimeä.

Blumat-kastelujärjestelmiä ja niiden osia myyvät hyvin varustetut puutarha-alan liik-keet, jotkin nettikaupat sekä esim. Chilitarvi-ke ja Kivikangas. Laajimman valikoiman eri-kois- ja vara-osia tarjoaa valmistajan saksalai-nen nettikauppa Blumat-Shop. Aloituspaketti, jossa on 12 kastelukartiota, 7 m runkoputkea ja pieni valikoima liittimiä, maksaa Suomes-sa n. 60 € ja kastelukartiot n. 6 €/kpl. Laaja muutaman kymmenen kasvin kastelujärjestel-mä tulee melko kalliiksi, mutta vastapainona järjestelmä on pitkäikäinen ja luotettava.

Kastelukartioita on saatavilla useita erilaisia malleja. Ylivoimaisesti yleisimmän n. 10 cm

pitkän kartion lisäk-si on syviin ruukkui-hin ja suurille kasveil-le tarkoitettu Maxi-malli, Bonsai-kasveil-le mataliin ruukkui-hin lyhyt Bonsai-mal-li ja kastelupöydille kastelukankaan kans-sa käytettävä Surfa-ce-malli. Kirjoittajal-la on kokemusta vain normaaleista kartiois-ta, mutta ei ole syytä epäillä etteivät muut-kin mallit olisi hyvin toimivia.

Toimintaperiaate

Blumat-järjestelmä toimii täysin itsenäises-ti ilman sähköä, mutta se vaatii paineistettua vettä. Veden paineen ei tarvitse olla suuri vaan vähimmillään riittää, että vesisäiliö on puo-li metriä kastelukartioita ylempänä (järjestel-män koosta riippuen enemmänkin). Vaihtoeh-toisesti järjestelmän voi kytkeä paineenalenti-men avulla suoraan vesihanaan, jolloin veden-saanti on aina turvattu.

Blumat-kastelukartio koostuu keraamises-ta alaosasta (anturista) ja kasteluosasta, jossa on paineeseen reagoiva kalvo ja siihen kiin-nitetty tippuletkua puristava säädettävä vent-tiili. Keraaminen kartio on täytetty vedellä ja kiinnitetty ilmatiiviisti kasteluosaan. Kun maa kuivuu, vettä imeytyy keraamisen kartion läpi maahan, ja koska kartio on kosteana ilmatii-vis, sen sisälle syntyy alipaine. Tällöin kalvo liikkuu alaspäin ja venttiilin läpi menevä letku aukeaa, jolloin vettä alkaa tippua. Maan kas-tuessa kartioon imeytyy uudelleen vettä, ali-paine sen sisällä häviää ja puristusventtiili sul-kee tippuletkun. Tällä tavoin kartio annoste-lee vettä ainoastaan maan kosteuteen perustu-en. Venttiilinuppia säätämällä voidaan asettaa kartiokohtaisesti kasvualustan kosteus, jossa venttiili sulkeutuu, eli voidaan säätää kasvu-alustan kosteutta tarpeen mukaan.

Kun vesi syötetään säiliöstä, kasvit voi pait-si kastella, myös lannoittaa automaattises-ti. Koska kasvin veden ja lannoituksen tarve riippuvat pitkälti samoista tekijöistä eli kas-vin koosta ja olosuhteista, kasteluveden mu-kana tuleva lannoitus toimii hyvin. Vesisäiliön täytyy olla täysin läpinäkymätön, samoin kan-nen, jotta lannoitevedessä ei ala kasvaa levää. Levä ei ole vaarallista, mutta se tukkii helposti vesiletkut. Blumat-järjestelmän kanssa täytyy

23

Blumat-automaattikastelu käyttää vesiviljelyyn tarkoitettuja lannoitteita, sillä multaviljelyyn tarkoitetut lannoitteet ei-vät säily vesiliuoksena pitkään, vaan säiliö li-maantuu ja alkaa haista pahalle. Suosittuja ja hyviksi todettuja lannoitteita ovat esim. yksi-komponenttinen GreenCare Puutarhan Kesä ja kaksikomponenttiset Nutriforten Tomaatti- & Mansikkaravinne + Typpi- & Kalsiumra-vinne sekä Yaran Ferticare HYDRO ja Yara-Liva Calcinit. Lannoituksen vahvuus voi kas-vien kasvuvaiheesta, olosuhteista ja kasvatta-jan tavoitteista riippuen olla välillä EC 1–3,5. Yleisimmin olen itse käyttänyt vahvuutta EC 2–2,5.

Asennus ja muita ohjeitaJärjestelmän pystytys parillekymmenelle kas-ville vie useita tunteja tai koko päivän, riip-puen kokemuksesta ja osien valmiudesta. En-simmäistä kertaa asennettaessa tai kasvien paikkojen muuttuessa runkoputki täytyy kat-koa sopivasti. Vesisäiliöön tai runkoputkeen ennen sen mahdollista haaroittumista kan-nattaa asentaa sulkuhana, koska se helpottaa merkittävästi järjestelmän huoltotöitä. Put-kien tukkeentumisen estämiseksi vesisäiliön lähtöliitännässä tai runkoputkessa ennen kas-telukartioita on syytä olla suodatin.

Järjestelmän asennus alkaa kartioiden sulke-misella niin, että ne ovat täysin täynnä vettä.

Tämä on helpointa tehdä ämpärissä veden al-la. Sulkemisen jälkeen ennen asentamista kar-tioiden täytyy antaa olla veden alla noin tunti sulkemisen aiheuttaman paineen tasaamisek-si. Kartiot asennetaan hyvin kasteltuun mut-tei valuvan märkään kasvualustaan painamal-la kartio niin syvään ettei keraamista osaa jää näkyville. Kartiot kannattaa asentaa niin, et-tä vesi ei tipu suoraan kasvin rungon viereen muttei myöskään ihan ruukun laitaan. Yleensä käytetään yhtä kartiota per kasvi, mutta isoille kasveille suurissa ruukuissa kannattaa käyttää kahta ja vastaavasti pienet kasvit eivät vält-tämättä tarvitse kukin omaa kartiota. Kussa-kin kartiossa on kiinni tippuletku, joka sääde-tään yleensä tulemaan 7–10 cm ulos venttiilis-tä. Yleensä kunkin kartion tippuletku kytke-tään haaroittimella runkolinjaan, mutta myös tippuletkua voi haaroittaa muutamalle kartiol-le eli esim. asentaa kaksi kartiota yhteen ruuk-kuun yhdellä runkoputken haaroittimella ja yhdellä pienellä tippuletkun haaroittimella.

Kartioiden ja putkien asennuksen jälkeen kar-tioiden venttiilit suljetaan ja kartioiden kan-nattaa antaa stabiloitua kasvualustan kosteu-teen tunti tai pari ennen kuin vesi kytketään päälle. Kun vesi on kytketty, järjestelmä ilma-taan avaamalla järjestelmän viimeisen kartion venttiili tai irrottamalla tippuletku haaroitti-mesta. Kukin kartio säädetään etsimällä vent-

tiilin asento, jolla vettä juuri ja juuri tippuu ja sen jälkeen kiristämällä venttiiliä vielä kak-si säätöasteikon pykälää. Lopullista asentoa ei yleensä saavuteta kertasäädöllä vaan karti-ot kannattaa käydä uudelleen läpi muutaman tunnin kuluttua tai seuraavana päivänä. Kun venttiilit saa kerran kohdalleen, ne toimivat yleensä useita viikkoja tai muutamia kuukau-sia koskematta vaikka kasvit kasvavat ja säät vaihtelevat.

Blumatin oma 8 mm runkoputki on epäkäy-tännöllisen jäykkää, ja ainakin parin vuoden takaisella putkella oli taipumusta murtua lii-toksista ja vuotaa toisena käyttökesänä. Kor-vaavaa oikean kokoista letkua ei ole saatavilla helposti, sillä letkun tulee olla täysin valoa lä-päisemätöntä, jotta systeemi ei leväänny. Hal-pa PVC-letku on joustavaa ja kestävää, mut-ta se täytyy maalata huolellisesti mustaksi en-nen käyttöä.

Kokemuksia ja ongelmatilanteitaOlen käyttänyt Blumat-järjestelmää viisi kas-vatuskautta chilien, tomaattien ja kurkkujen kasteluun kasvihuoneessa ja ulkona terassilla. Kasveja on ollut ruukuissa, kasvusäkeissä ja amppeleissa ja kasvualustana on ollut multaa, turvemultaa, turvetta sekä kookoskuitua. Ko-kemukset Blumatista ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta erittäin hyviä, ja järjestelmä

Kuva neljän kuukauden päästä syyskuussa näyttää kastelun, hyvän kasvupaikan ja riittävän lannoituksen järisyttävän tehon.

Kasvukausi terassilla alkaa toukokuun loppupuolella. Rocotot nauttivat lämpimästä paikasta ja Blumat-järjestelmän takaamasta tasaisesta kastelusta ja lannoituksesta.

24

on erittäin suositeltava, jos haluaa kastella ja lannoittaa kasveja pitkään pienellä vaivalla. Kuten todettua, järjestelmä ei ole halpa, mut-ta se maksaa itsensä nopeasti takaisin vähen-tyneenä työnä ja palkitsee tasaisen kosteuden vuoksi hyvällä kasvulla ja sadolla.

Mahdollisia mutta melko harvinaisia ongel-matilanteita ovat kartioiden vuotaminen tai kuivuminen ja siitä aiheutuva kasvualustan kuivuminen tai ylikastelu, sekä putkiston tuk-keutuminen.

Joskus kartio vuotaa kasteluosan ja keraami-sen osan liitoksesta tai keraamisen osan liima-uksesta. Kun kartio ei ole enää ilmatiivis, se ei säädä itseään vaan venttiili on samassa asen-nossa kasvualustan kosteudesta riippumatta. Tällöin venttiilin pitäisi periaatteessa sulkeu-tua, mutta jostain syystä yhtä usein kartio al-kaa kastella liikaa. Tämä johtuu mahdollises-ti venttiilien jumiutumisesta tai venttiilien vä-lisistä eroista. Vuotava kartio täytyy korvata uudella tai saada uudelleen tiiviiksi ja asen-taa uudelleen.

Jos vesi pääsee loppumaan säiliöstä tai put-kisto tukkeutuu, kasvualustat kuivuvat varsin-kin lämpimällä säällä nopeasti ja kartiot avau-tuvat yrittäessään päästää vettä läpi. Kun ve-si palautetaan, kartiot alkavat ruiskuttaa vettä täysillä. Tämä johtaa yleensä ruukkujen tulvi-miseen, koska multa ei ehdi imeä vettä riittä-vän nopeasti. Kuivumistilanteessa onkin pa-rempi kastella kasvit ensin hyvin käsin ja vas-ta sitten palauttaa vesi Blumat-järjestelmään. Kartiot säilyvät yleensä toimintakykyisinä el-lei kasvualusta kuivu täysin, ja kuivumisesta voi selvitä jopa ilman venttiilien säätämistä. Täysin kuivuneet kartiot eivät kuitenkaan toi-mi joten ne pitää täyttää uudelleen vedellä.

Jos vesiputkisto ei ole täysin valoa läpäise-mätön, siihen kasvaa ennen pitkää levää. Jos käyttää itse maalattuja putkia, maalaamisessa täytyy olla erittäin huolellinen, koska pienikin valoa läpäisevä kohta alkaa ennen pitkää kas-vaa levää. Levä ei yleensä tuki runkoputkia, vaan ohuita tippuletkuja kulkeutuessaan en-nen pitkää niihin. Tuloksena on tällöin kuivu-minen mahdollisine seurauksineen.

Ongelmatilanteita on hyvin asennetussa jär-jestelmässä verraten harvoin. Noin neljän-kymmenen kartion järjestelmässä on noin 5 kk kestävän kauden aikana yleensä pari kas-vattajasta riippumatonta ongelmaa, yleensä kartion vuotamista ja siitä aiheutuvaa kuivu-mista tai ylikastelua. Blumatin omilla letkuilla levää ei tule koskaan ja putkiston alussa ole-va suodatin estää myös roskista aiheutuvan tukkeutumisen. Kokonaisuudessaan järjestel-mä on varmatoiminen, ja se mahdollistaa riit-tävän isolla säiliöllä helposti viikon lomailun kasvien hoidosta.

Lisätietojawww.blumat.de (saksaksi), www.blumat-shop.de (saksaksi ja englanniksi)

Tippuletkun alle kehittyy pitemmän päälle kasautuma juurista. Jos letkun pää on liian lähellä pintaa, juuret kasvavat ennen pitkää letkun sisään.

Rocoto Montufar viihtyy Blumat-automaattikastelussa amppelissa.Sama Montufar 2 kk myöhemmin

25

Yksinkertainen ja tehokasSaavuttaa jopa 4x suuremman sadon

GN424 GN604 GN901GN205 GN100 GN150

Maahantuoja: Chilitarvike. Valmistaja: Nutriculture

Jatkuva veden virtaus ja pääsy

hapelle

Paljaat juuret – rajoittamaton pääsy vedelle ja hapelleTerveemmät kasvit – ei liikakastelua eikä liian vähän vettä

Erittäin vähän kasvualustaa – pienempi mahdollisuus kasvitaudeille

Hyödyntää paremmin veden

ja ravinteet

26

Varhaisimmat omat kokemukseni maitohap-pokäymisestä ovat isäpapaltani saatuja. Hän huomasi Hyötykasviyhdistyksen myymäläs-sä joskus 70-luvun alussa olevan Gärtopfin hapatusruukkuja myytävänä. Ruukkujen han-kinnasta lähtien on lähinnä hapankaali ollut jokavuotinen homma. Hapatin myös sieniä sekä sekavihanneksia.

2010 kokeilin chilien hapatusta ja varovai-sena tein chilihapankaalia, jossa oli yli puo-let kaalia. Esittelin idean chilifoorumilla saa-matta juuri suurta innostusta aikaan. Omas-ta puolestani olin lopputulokseen tyytyväinen, joskaan salsana ei niin karkeaa hapantuotetta voinut käyttää. Salaattina, kypsentämättömä-nä, oli hapanchili hyvin maukasta.

Seuraavina kausina tein vähemmän hapatus-kokeiluja, kunnes 2013 innostui muutama chiliharrastaja seuraamaan esimerkkiä ja ke-hittämän hapatusaatetta uusiin ulottuvuuksiin. Ei ole ollenkaan välttämätöntä käyttää chilien joukossa muita vihanneksia. Kuvittelin chili-palkojen olevan niin kuivia, ettei niistä sai-si massan peittävää nestettä irrotetuksi nuiji-

Bluesmanin hapatuksia

malla ja suolaa-malla. Juso on todistanut kuvi-telmani vääräk-si, ja hienoksi sauvasekoitti-mella murskat-tu massa lähtee käymään hy-vin helposti.

Kokeilut jatkuvat, ja juuri nyt on käymässä satsi savurocotoja. Mielenkiintoista; hapansa-vuchili?? Ei olisi muutama vuosi sitten tullut mieleenkään moinen yhdistelmä, mutta mik-sipä ei?

No juu, kyllä on maininnan ja kehumisen ar-voinen tuo koe-erä miedosti savustettua roco-toa hapatettuna. Maku on erinomaisen raikas ja chilien oman aromin säilyttävä. Ei tarvitse mitään hedelmiä lisukkeeksi, vaan raaka-ai-neet ovat yksinkertaisia: 3–4 h ajan savustet-tuja rocotoja, joista on siemenet poistettu, se-kä merisuolaa. Sipuli/valkosipulilisäys ei var-

maan pahaa tekisi, mutta koe-erän tein vain rocotoilla ja suolalla.

Tuo 4 tuntia on mielestäni tälle salsalle mak-simisavuaika, kolme tuntia voisi olla juuri passeli. Muuten maistuu turhankin rajusti sa-vulle. En enää kaudella 2014 ehtinyt kokeil-la muita chilejä raaka-aineeksi savuhapan-chilisalsaan, mutten näe mitään syytä etteikö vaikkapa Nagasta saisi erinomaista tuotetta. Korostaisin edelleen hapatusmenetelmän säi-lyttävän esim. chileissä olevan korkean C-vi-tamiinipitoisuuden täysin, koska soosia ei tar-vitse kuumentaa.

Teksti ja kuvat: Rauno Selasmaa

27

Ohje hapatetun chilin valmistamiseen

Perkaa chilit eli poista kannat ja ainakin rocotojen tapa-uksessa myös siemenet. Pilko paloiksi tai suikaleiksi mie-lesi mukaan. Lisää merisuolaa 1–1,5 % chilin painosta ja riko raken-netta nuijalla tai vastaavalla esineellä, jotta chilistä irto-aa nestettä. Käymisen aloitukseen riittävät chilien pinnas-sa luonnostaan olevat maitohappobakteerit, mutta bak-teerikannan varmistamiseksi voi lisätä hieman nestettä esim. kaupan hapankaalista. Siirrä chili nesteineen puhtaaseen isosuiseen käymisasti-aan. Astiaan on hyvä jättää reilusti tilaa, koska varsin-kin pieneksi suikaloitu massa saattaa kuohua käymisen kiivaimmassa vaiheessa. Astian tulee olla tiivis, ja siinä on hyvä olla vesilukko, jotta syntyvä hiilidioksidi pääsee ulos. Hapattaminen saattaa onnistua myös sopivan löy-hästi tavallisella kannella suljetussa purkissa, mutta eri-tyisen hapatusastian tai vesilukon käyttö on varmempi tapa.

Jos käytät ohutmaltoisia chilejä, saatat joutua lisää-mään vettä. Voit käyttää nesteen lisänä myös vesipitoi-sia kasviksia, kuten kaalia tai kurpitsaa. Muita kasviksia ja mausteita voi käyttää lisänä maun mukaan.

Chilin annetaan käydä muutama päivä huoneenlämmös-sä, minkä jälkeen se siirretään viileään (12-16 astetta) n. kahdeksi viikoksi ja lopuksi jääkaappiin. Käyminen alkaa yleensä vuorokaudessa ja sen alkamisen huomaa synty-vistä kuplista ja vesilukon kautta poistuvasta kaasusta. Käyminen jatkuu jääkaapissa, ja tuote muuttuu pikkuhil-jaa, mutta käymisen voi pysäyttää pakastamalla. Maito-happobakteerit eivät kuole pakastamalla, joten sulatettu hapanchili jatkaa jälleen hidasta käymistä.

Ohje Markus HaapalaLöytyy myös chiliyhdistyksen sivuiltawww.chiliyhdistys.fi/chilien-hapattaminen/

28

Ruoka ja varsinkin ruuanlaitto ovat kiehtoneet minua jo ihan pikkutytöstä lähtien. Keittiössä olen viihtynyt niin hyvin, että ensimmäiselle kokkauskurssille oli pakko päästä jo 12-vuoti-aana. Kurssin nimi oli Pientä suolaista välipa-laa. Siitä se innostus kokkouskursseihin läh-ti. Asuin silloin Helsingissä, joten kursseja oli tarjolla jos jonkinlaisia. Niitä tuli käytyä noin 15 kappaletta. Osa kursseista oli pitkiä ja kes-tivät koko lukukauden, yhden illan viikossa. Näitä kursseja oli muistaakseni kaksi, ensim-mäinen oli Ruuanlaiton perusteet ja toinen jat-ko-osa sille, vähän ”hienompaa” ruuanlaittoa. Sitten oli paljon parin viikon kursseja, mm.

Hassu-Hessin chilihölmöilyt

Soppaa ja sämpylää. Kurssit olivat eritasoi-sia, ja niiden aiheet vaihtelivat leivonnasta ai-na vähän vaativampaan kokkailuun.

Aikuisiällä toimin kansalaisopiston kurssisih-teerinä ja järjestelin ruokakursseja. Tietenkin osallistuin myös itse kursseille, eihän niiltä poiskaan voinut olla. Tällöin tuli käytyä kurs-seja kalan käsittelystä aina japanilaiseen kok-kaukseen.

Chilin alkutaival keittiööniMuistelisin chilin löytäneen tiensä keittiöö-ni vuonna 1991. Portugalinreissulla paikal-lisia ruokia maisteltuani tarttui innostus chi-liin. Sitä piti saada mukaan omaankin keitti-öön, joten mukaan tarttui piripiriä kuivattu-na sekä kastikkeina. Siitä tykkään kyllä vie-läkin. Tästä alkoi chilin käyttö. Hessin koe-keittiössä kokkailtiin monenmoisia pöperöitä ja tuikattiin hiukan piripiriä mukaan. Varsin-kin kalapullat piripirillä höystettynä oli koko perheen suosikki.

2000-luvun alussa, tarkkaa vuotta en muista, toin walesinreissulta mukana chilin siemeniä, Cayennea. Tästä lähti chilin kasvatteluharras-tus. Kasvatin monena vuotena pihalla sekä itselleni että kavereille chiliä. Kaverit oppi-vat jo odottamaan keväällä, että saavat minul-ta chilintaimen. Cayennet olivat erittäin satoi-sia puskia. Silloin en vielä tiennyt mitä tuol-le sadolle oikein kuuluu tehdä, niinpä pujot-telin Cayennet naruun roikkumaan ja ripuste-lin niitä keittiön kattoon. Hyvää jauhettahan niistä tuli, kun silloin en vielä tiennyt että pa-rempaakin voisi olla. Nykyisin minut tunte-

vat chilipäät kauhistuvat, kun kerron niitäkin kasvattaneeni ja ennen kaikkea syöneeni, vie-läpä hyvällä ruokahalulla. Nykyisinhän minua kauhistuttaa annuumien maku, enkä niitä va-paaehtoisesti syö, enkä muillekaan suositte-le. Annuumin polte vaan on sellanen, ettei se minulle sovi.

Chiliyhteisön löytyminenVuonna 2007 satoa tuli niin paljon, ettei mie-likuvitus enää riittänyt kaiken säilöntään. Kui-vatuksen lisäksi keksin ainoastaan suola-etik-kaliemen. Onneksi on olemassa Google, sil-lä sieltä löytyi Chilifoorumi. Muutaman kuu-kauden olin foorumilla pelkkänä vierailijana, tarkkailemassa millaisesta yhteisöstä on kyse. Aihe ja ihmiset vaikuttivat niin mielenkiintoi-silta, että liityin foorumille ja samantien yh-distykseenkin. Pitkän aikaa minua luultiin foorumilla yhdeksi äijäksi muiden joukossa. Naiset olivat silloin vielä outoja lintuja chili-harrastuksen parissa. Ja pakkohan se on tun-nustaa, että naisena minua tietenkin kiinnos-tivat myös nuo foorumin miehet.

Ensimmäinen chilimiitti oli joulukuussa 2007 Raumalla Herra 47:n luona. Olin ainut nais-puolinen osallistuja! Miitissä tehtiin silloin kimpassa ruokaa, tosin nyyttärityylisesti. Täs-sä Rauman meetissä tein thaikeittoa, joka on-nistui täysin nappiin, ja pisteeni nousivat ko-histen miesten keskuudessa!

Tammikuussa 2008 olikin sitten yhdistyksen ensimmäinen suuri miitti ja kokous Vaasas-sa. Sinne tehtiin kimpassa ruokia ja hauskaa oli! Siellä sitten jouduin mukaan Chiliyhdis-

Teksti: Helena Kanerva-Peisa

Hessi

29

Hassu-Hessin chilihölmöilyt

tyksen hallitustouhuihin. Yhdistykselle oman tilin hankinta oli minun ensimmäinen tehtävä-ni, ja olikin aika haastava. Tomerana ihmise-nä, minut laitettiin vahtimaan miesten rahan-käyttöä, ja pitämään niitä vähän aisoissa. Jä-seniä oli nippa nappa kaksisataa ja lähes kaik-ki erittäin aktiivisia. Miitteihin osallistui ai-na paljon ihmisiä, oltiin yhtä suurta chiliper-hettä!

Nagahulluus iskiKausi 2008 olikin sitten ensimmäinen vuosi kunnon chileillä. Siemeniä tuli lisää Walesis-ta ja Herra 47:ltä kaksi Naga Morichin taimea. Kotipihalle nousi yksinkertainen, vaatimaton kasvihuone. Tätä ennen olin kasvatellut chili-ni terassin portailla ja silti satoa oli tullut yllin kyllin. Osa chileistä kasvoi ystävieni kauppa-puutarhalla. Siellä kasvattelinkin nagoja, jal-lua, Championia, Aji Cristalia, Rocotoa ja hei-dän pyynnöstään Toritoa. Minulla oli silloin aivan toisenlaiset kasvatusmetodit kuin muil-la siihen aikaan. Koska osa chileistäni kasvoi ammattihuonella, tarkemmin sanottuna papri-kahuoneessa, kasvattelin niitä samalla tavalla kuin paprikoita ja leikkasin ne myös samalla tavalla kuin paprikat leikataan. Chilit olivat paprikoiden kanssa samassa kastelulinjassa, joten saivat ammattilaisten paprikoille käyt-tämät lannoitteet. Ja tietenkin ne oli myös na-rutettu, koska kasvoivat valtaviksi leikkelys-täni huolimatta. Eiväthän ne olisi muuten pys-tyssä pysyneetkään, koska satoakin tuli usko-maton määrä. Nagoja tuli ihan helvatusti, sii-tä sainkin sitten tuon käytössä olevan Naga-Hessi -nimen. Chilifoorumilla jouduin selit-telemään kasvatusmetodejani. Chilit kasvoi-vat kivivillassa, ja silloin se oli vielä harrasta-japiireissä uutta ja ennenkokematonta. Mutta eihän se metodi ollut sen ihmeellisempi. Kun ammattilaisten keinoja käytettiin, chilit kas-voivat ihan omia aikojaan saadessaan riittä-västi lannoitteita, vettä, aurinkoa ja lämpöä. Ja tietenkin rakkautta minulta, se auttaa aina, minkä tahansa kasvattelussa.

Oulun miittiin elokuussa 2008 saavuin pai-kalle nagojen kera. Myin niitä siellä innok-kaille harrastelijoille. Nagojeni paino vaihteli 8–12 g välillä ja ne olivat silloin jättikoikoisia, koska esimerkiksi Fataliin Nagat olivat silloin vielä vain noin 3–5 -grammasia! Oulun miit-ti oli suuri tapahtuma ja saatiin juttua jo leh-tiinkin. Yhdessä valmistimme mahtavat chili-pitoiset ruuat ja niillä herkuteltiin mahat pin-keiksi. Vaikka chilillä onkin aineenvaihdun-taa lisäävä vaikutus, niin ei chilipöperöt mi-tään laihduta, ne kun ovat niin hyviä, että pak-ko on vaan syödä enemmän.

Miitissä syötiin kilpaa chilejä, nagaa ja chili-mix -sarjaa. Paikalle löysivät myös ulkopuo-liset, joista osa uskaltautui maistelemaan jo-pa nagaa. Paikalla myytiin kasvatustarvikkei-ta ja tuoreita chilejä, ja tietenkin meidän her-

kullista chiliruokaa! (Aiheesta lisää Historiik-ki -jutussa.)

Taimivauvoja maailmalleVuoden 2009 kevät oli ensimmäinen, jona kasvattelin chilin taimia oikein myyntiin as-ti. Kasvatin taimet ystävieni ammattihuoneel-la heidän paprikan ja kurkun taimien joukos-sa. Taimet kasvatettiin kivivillassa, ja ne sai-vat lannoitusta jo pienestä pitäen, joten taimet olivat hienoja ja tukevia. Lähettelin niitä sit-ten Matkahuollon kautta ympäri Suomea. Pari sataa chilivauvaa lähti maailmalle ja sai uudet kodit. Omia chilejäni kasvattelin aina vain yh-den kauden, en yrittänyt niitä talvettaa, vaan joka kevät laitoin uudet yksilöt kasvamaan. Komeimmat kasvit saivat syksyisin uudet ko-dit, kun innokkaat harrastajat halusivat niitä talvettaa ja niinpä niitä kuljettelin Korppoon perukoilta Turkuun.

Joka kaudella kokeilin jotain uutta lajiketta, ja jos siitä pidin, se jäi seuraavallekin kaudelle. Rocotot, Lemon Drop, naga, Aji Cristal ja Ha-rold St Bart’s ovat ne minun suosikkini, ei si-tä enää paljon muuta viitsi edes kokeilla, kun ruokaa laittaessa huomaa pärjäävänsä noilla muutamilla lajikkeilla.

Hauskoja kokeiluita ovat olleet Fish Pepper, Luiza (Yellow Pumpkin), Caterpillar ja Li-mon. Fish Pepper on kyllä niin kaunis, että si-tä pitäisi joka vuosi olla vaan koristeena kas-vamassa puutarhassa.

Vuonna 2010 laskin sadon, ja sitä tuli lähes 50 kg ( 48,2 kg), eikä näissä laskuissa ollut mu-kana edes kotona tuoreena ruokaan menneet, vaan vain ison sadon keräys.

LiikatuotantoaSatoa tuli vuosina 2010 ja 2011 niin paljon, ettei yhden ihmisen kädet ja aika enää riittä-neet sen käsittelyyn. Tuntui siltä, että kaiken Orange Rocoto

30

vapaa-ajan sai säilöä chilejä. Ja pakkohan ne kaikki oli säilöä, kun kovalla vaivalla oli kas-vattanut. Niinpä jäin ”sapatille” eli pidin vain kymmenen kasvia ensin, ja määrä on siitä vä-hentynyt joka vuosi. Joka kevät sormet kyllä syyhyävät, ja tekisi mieli laittaa jotain kasva-maan. Mutta elämä ei ole yhdessä osoittees-sa, joten taimien hoitaminen ja sadon säilömi-nen on liian hankalaa. Onneksi muut kasvat-tavat chilejä, ettei ilman tuoreita herkkuja tar-vitse sentään olla. Chilijauheitakin riittää vie-lä vuosiksi.

ChilimössötChiliä olen käyttänyt lähes kaikkeen ruokaan ja leivonnaisiin, mutta hillot ovat aina olleet minun juttu! Jo ennen chilin tuloa niitä on kei-telty ja kokeiltu vaikka minkälaisia. Ensim-mäiset omat mössöt olivat oma versioni pa-

holaisenhillosta ja chilisinapista. Ek-soottiset hedelmät ja mausteet kuulu-vat myös keittiöni kestosuosikkeihin ja niitä kokeilen hilloihin. Ensimmäi-set kuuluisat hilloni olivat Caribian-mix, jonka pohjana oli tuoreet hedel-mät (ananas, mango, lime ja tähtia-nis, inkivääri, korianteri yms.) ja ro-cotohillo. Hilloissa käytän aina tuo-reita aineksia, hyvin harvoin mitään mittailen, vaan ne syntyvät pitkälti fii-lispohjalta ja maistelemalla. Lusikka käy usein kattilassa, makua pyöritel-lään kielellä, ja sitten mennään kaa-pille katsomaan, mitä sieltä löytyy. Ja kyllä sieltä kaapista aina jotain sellas-ta löytyy, että maut saadaaan kohdil-leen. Tämän takia minulla ei siis ole tarkkoja reseptejä hilloihin, ja harvoin tulee kahta ihan samanlaista.

Chilien kylmäsavustuksen aloitin jo kaudella 2008, ja jäinkin siihen hom-maan koukkuun. Kuivatukseen chilit menevät aina savustimen kautta, ta-

valliset jauheet eivät oikein enää maistu. Sa-vustetuista chileistä tulee myös parhaat chili-mössöt. Parhaat chilimössöt syntyvät hetken mielijohteesta. Yleensä niihin tulee tomaat-tia, paprikaa, valkosipulia, inkivääriä, yrttejä ja tietenkin savustettua chiliä. Suhteet ja yri-tit vaihtelevat, chili on yleensä rocotoa. Kun käyttää hyviä raaka-aineita, ei tuosta mössös-tä saa millään tulemaan pahaa.

Messuilut käyntiinVuonna 2010 alkoivat Chiliyhdistyksen puu-tarhamessukiertueet. Turun Puutarhan kevät -messuille kysyttiin yhdistystä pitämään luen-toja chileistä. Herra 47:lle tuo pesti sitten an-nettiin. Yhdistykselle tarjottiin myös ilmaista paikkaa messuille, muiden yhdistysten kans-sa samaan riviin. Paikka oli 2x4 metriä, ei siis mikään kovin iso. Tammisillan Pipsa ja Kari oli helppo innostaa mukaan. Kerättiin kaikki

mahdolliset taimet mitä saatiin kasattua Hei-nän puutarhalta sekä Tammisillasta. Yhdis-tyksen yhteistyökumppaneilta, Chilikaupalta ja Poppamieheltä, kysyttiin karkkeja ja kas-tikkeita maisteltavaksi ja myytäväksi.

Viikonloppu oli supermenestys. Chili oli uut-ta, ja kaikki halusivat maistaa Kiukku-kark-keja ja erilaisia kastikkeita. Taimetkin meni-vät kuin kuumille kiville. Yhdistyksen osas-ton edessä oli koko viikonlopun jono. Taidet-tiin olla messujen suosituin osasto. Käytävä meidän kojun kohdalta oli koko ajan tukos-sa. Ja kyllä osaston sisälläkin ruuhkaa oli, kun meitä oli siinä pienessä tilassa viisi ihmistä pyörimässä. Siitä alkoi meidän messukierros, ensimmäisinä vuosina kierrettiin ympäri Suo-mea kaikilla puutarhamessuilla samalla poru-kalla. Tuli nähtyä isot paikat, eli Turku, Hel-sinki ja Tampere. Käytiin tutustumassa poh-janmaalaisiin Seinäjoella, jossa yllätyksek-semme miehet karttoivat osastoamme, totea-malla että liian väkevää, mutta naiset ja lapset kävivät rohkeasti maistelemassa. Yksi pikku-poika kävi muutaman minuutin välein hake-massa Kiukku-karkkeja. Vaikka tuo messujen kiertäminen mukavaa olikin, ei sitä kauaa jak-saisi ja onneksi nykyisin paikallisjaostot hoi-tavat hommat.

ChilirakkauttaChili yhdisti minut ja Herra 47:n ensin ystä-vinä ja sitten vähän muinakin. Vuoden 2009 alussa lähdimme yhteiselle matkalle Brasi-liaan. Odotukset olivat kovat löytää chile-jä luonnosta ja tuoreina toreilta ja kaupoista. Olikin suuri yllätys, ettei niitä niin vain löy-tynytkään. Viidakko oli sen näköistä, ettem-me sinne omin päin uskaltautuneet. Paikallis-ten ihmisten kanssa puhuimme paljon chileis-tä, ja heille oli suuri hämmästys tämä meidän innostuksemme. Matka yhdisti meitä, mut-ta työt pitävät meidät eri osoitteissa. Rauma–Turku–Korppoo -väliä on tullut mentyä ti-heästi. Vasta vuonna 2011 alkoi varsinainen ”parisuhde”, mutta etäsuhteena se on yhä jat-kunut, ja sellasena taitaa pysyäkin. Mutta eh-kä se suhde pysyy parempana, kun ei ihan ko-ko aikaa kihnuteta toisen kyljessä. Siitä chi-liyhteisöstä se oma kultakin löytyi. ;)

Ensimmäinen chilifestari Tampereella oli mahtava kokemus. Ei kukaan meistä uskonut etukäteen, että suosio olisi voinut olla niin valtava. Chilinkasvatuksesta jaksoimme pu-hua suu vaahdoten, ja monet siemenet löysi-vät uusia koteja. Toisille festereille osattiin jo odottaa väkeä, paikkakin oli muuttunut isom-maksi, mutta sinnekin tuli ihmisiä yli odotus-ten. Näillä festareilla olikin jo ”näytöskeittiö”, jossa tein rocotohilloa ja maistattelin sitä ylei-sölle. Nythän festarit ovat jo joka chilipään must-juttu joka kesä.

Ilman ihanaa chilihullua Marko Suksea em-me olisi ikinä saaneet kokea näitä upeita het-kiä festareilla. Iso kiitos tästä upeasta tapahtu-masta Markolle. Toivottavasti Chilifestit tule-vat jatkumaan vuosikymmeniä.

Hessin kotikasvihuone

31

YhdistysäitiOlen siis ollut yhdistyspuuhassa mukana vuodesta 2008 eri tehtävissä. Minua sano-taan yhdistysäidiksi, varmaan sen takia, että olen pitänyt kaikki vuodet melkoista komen-toa yllä varsinkin yhdistyksen varoista! Pi-täähän jonkun vahtia, mitä pojat puuhaa, ja että kaikki hommat kirjataan virallisiin kir-joihin ja kansiin.

Olen ajamassa itseäni ”alas” hallituspuuhis-ta, ja tällä hetkellä näyttäisi olevan hyvä het-ki antaa tehtävät seuraajalle. Yhdistyksellä on vihdoin asiat mallillaan, joten tästä on seuraavan helppo jatkaa. Kauden 2015 piti olla minulle täysin nollakausi, jolloin voin keskittyä uusiin haastesiin elämässäni, mut-ta minulle tuotiin Smart&Easy ”Plantui” ja pyydettiin testaamaan sen soveltuvuutta chi-linkasvatukselle taimivaiheessa ja sitä, mi-ten sitä voisi kehitää loppukasvatukseenkin, joten tässä sitä taas mennään.

Rakkalla lapsella on monta nimeä. Olen kuullut niin Naga-Hessi, Hassu-Hessi, Höp-sö-Hessi yms. Minun eniten arvostamani henkilön chilipiireissä antama nimi Nagaju-malatar on kyllä jopa minusta vähän lliioit-telua!

Suomesta on tullut muutamassa vuodessa chilitietämyksen ykkösmaa. Kiitos kuuluu

innokkaille kasvattajille ja suomalaiselle si-sulle, joka vie vaikka läpi tulistakin tulisem-man chilin! Tulkaa messuilla ja festeillä roh-keasti nykäisemään hihasta ja juttelemaan. Toivotan kaikille chilin kasvattajille ja käyt-

täjille mahtavia kasvatteluvuosia. Nauttikaa chilin kasvattelun tuottamasta ilosta elämäs-sä ja niistä ihanista mauista! Mottoni on ELÄMÄ ILMAN NAGAA EI OLE ELÄMÄÄ!

32

Yhdistystoiminnan kipinäChiliyhdistys sai alkukipinänsä chilifoorumil-ta, jossa jo 2000-luvun alkuvuosien aikana tu-li satunnaisesti esiin chilin käyttöön ja kas-vatukseen liittyvän sekä yleisesti chilitietout-ta jakavan yhdistyksen perustaminen. Yhdis-tystoiminnan tarpeellisuus tuli esille aina toi-sinaan julkisuudessa esiin pompsahtaneiden väärien tietojen sekä harrastukseen kohdistu-neiden ennakkoluulojen vuoksi.

Yleisesti vallalla oli käsitys, että chilejä on vain muutamaa erilaista ja ne vain peittävät ruokien maun alleen sekä maistuvat pahalle, ”ovat pelkkää poltetta”, mistä chiliharrastajat olivat eri mieltä. Kauppojen valikoima kes-kittyi vielä noin kymmenen vuotta sitten tuo-retuotteiden sekä kastikkeiden ja muiden chi-lituotteiden osalta muutamiin mauttomiksi tai pahan makuisiksi haukuttuihin chililajikkei-siin, joiden käyttökelpoisuus ei ollut kelvolli-nen chiliharrastajien makumieltymyksille.

Eräänä motivaattorina yhdistykselle nähtiin myös eri chililajikkeiden säilyttäminen puh-taina sekä chililajikkeiden nimien sekaantu-misen estäminen. Villichilien siementen saa-tavuus oli heikkoa ja kasvimäärä melko pie-ni kotimaassa, joten eräänä vahvana yhdistys-toimintaa ajavana motivaattorina toimikin vil-lichilien puhtaiden kantojen katoamisen estä-minen ja siemenkantojen elvyttäminen keski-tetyllä panoksella.

Yhteistoiminnan järjestäminen oli jo alku-keskusteluissa hyvin vahvasti esillä ja lopul-linen päätös yhdistyksen perustamiseen syn-

Chiliyhdistyksen historiaa alkuvuosien 2007–2009 ajalta

tyi Vaasan Hietasaaressa 29.7.2006 järjes-tetyn Chilifoorumin miitin yhteydessä, jol-loin paikalle oli saapunut useampikin yh-distystoiminnasta kiinnostunut henkilö. Yh-distyksen perustamiskeskustelu lähti mii-tin jälkeen heti vakavammalta pohjalta foo-rumilla liikkeelle ja yhdistys päätettiin pe-rustaa suuren kiinnostuksen vuoksi, sillä in-nokkaita löytyi toimintaan hyvinkin reilusti. Jo alkuvaiheessa keskustelu oli hyvinkin tii-vistä ja samaisena vuoden 2006 syksynä jär-jestettiin perustamiskokous internetin väli-tyksellä. Chilifoorumilla käydyissä perusta-miskeskusteluissa käytiin läpi vahvasti pe-rustamisen järkevyyttä, yhdistyksen mahdol-lisia toimintamuotoja sekä tavoitteita ja mah-dollista jäsenmäärää, jollaiseksi arvioitiin sil-loin maksimissaan noin 50 aktiivisen jäsenen joukkoa.

Perustajajäseniksi uskaltautuivat alkuperäi-sen hallituksen kokoonpanoon Pertti Viita-nen, Sauli Särkkä ja Tommi Nummelin. Pe-rustamiskokouksen pohjalta tehtyjen rekis-teröintipapereiden hyväksyntää odotellessa Chiliyhdistyksen tulevat jäsenet järjestivät-kin jo innokkaasti sisällöntuotantoa. Chilifoo-rumilla oli noin kuukauden verran käynnissä mm. virallisen logon osalta suunnittelukilpail-lu, johon osallistuikin useita kymmeniä erilai-sia ehdotuksia. Ehdotusten joukosta valittiin nimimerkin Gammis tuottama logo, joka on edelleen käytössä ja on historiansa aikana ko-kenut muutamia pieniä muutoksia.

Yhdistystoiminta saatiin virallisesti käyntiin

8.1.2007, jolloin PRH oli käsitellyt rekiste-röintipaperit.

Ensimmäinen toimintavuosi (2007-2008)Ensimmäisen toimintavuoden aikana yhdis-tystoiminta keskittyi lähinnä yhteiseen yh-distystoiminnan suunnitteluun chilifoorumin keskusteluissa sekä chilitapaamisissa ja in-nokkaiden jäsenien värväämiseen, jotta yh-distystoiminta saatiin aluilleen. Yhdistyksel-lä oli oma verkkosivustonsa esillä jo alkuvuo-desta 2007 ja jäsenkortistakin ilmestyi suun-nittelukilpailun jälkeen ensimmäinen versio samana vuonna.

Yhdistys keskittyi heti alkutaipaleellaan nos-tamaan yhteistoimintaa enemmän pinnalle ja ensimmäinen yhdistyksen perustamisen jäl-keinen, kaikille avoin harrastajatapaaminen järjestettiin 17.2.2007 Vaasassa. Paikalle saa-pui parisenkymmentä harrastajaa ja mukavan yhdessäolon yhteydessä pidetyissä keskuste-luissa heiteltiinkin vilkkaasti ilmoille ideoita yhdistystoiminnan kehittämiseen. Keskuste-luiden sivussa tietysti vaihdettiin myös chili-kokemuksia, siemeniä ja maistiaisia oman sa-don jatkojalosteista. Mainittakoon maistiais-ten joukkoon kuuluneen mm. 7,1 miljoonan scovillen The Source -kastikkeen, jota roh-keimmat maistelivat seurauksia pelkäämättä ja muiden kannustushuutoja kuunnellen.

Vuoden 2007 aikana yhdistyksen jäsenet an-toivat joitakin haastatteluja lehdistölle ja pyr-kivät levittämään näin lisätietoutta chileis-tä sekä yhdistyksestä. Varsinkin paikallisleh-det innostuivat yhdistyksen olemassaolosta ja esittelivät paikallisten harrastajien kotikasva-tuksia, ja chileistä annettiin artikkeleiden yh-teydessä käyttövinkkejä, kasvatusvinkkejä se-kä tietenkin maukkaita ja tulisia reseptejä. Jä-senhakemusten määrä ylitti kaikkien yllätyk-seksi sadan jäsenen rajan jo huhtikuussa 2007, mitä ei vielä puoli vuotta aiemmin osattu ol-lenkaan odottaa.

Varsinainen ensimmäinen suurempi yhdis-tyksen virallinen ja kaikille avoin tapahtuma, ”Ultimate Tampere”, järjestettiin Tampereen TTY:llä elokuussa 2007. Paikalle saapui viiti-senkymmentä ihmistä ympäri Suomen.

Paikalle saapuneille chiliharrastajille suurim-man yllätyksen aiheutti Heinän Pena, joka saapui paikalle muina miehinä ja kysyi min-ne voi jättää pakettiautonsa, sieltä kun löytyi-si jotain ”pientä” maisteltavaa. Jokunen leu-kahan siinä loksahti, kun pakettiauton sivuovi aukesi ja kuormana oli laatikoittain kotimaas-

Teksti: Riku Heikkilä Kuvat: Janne Määttä

33

sa kasvatettuja chilejä! Ennenkuulumatonta!

Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös en-simmäiset vapaamuotoisemmat ja äärimmäi-sen alkeelliset chilinsyöntikilpailut yhdistyk-sen nimissä, Chilimix-tyyppinen kisa Heinän Puutarhan miedommilla lajikkeilla sekä Fata-liin toimittamien Naga Morichien syöntikil-pailu. Osallistujia Chilimix-kilpailussa oli vii-tisen kipaletta ja nagansyöntikilpailussa hui-mat kolme.

Vuoden 2007 aikana yhdistys oli jo aikaan-sa edellä, ja erään jäsenen avustuksella Face-bookiin perustettiin lokakuussa 2007 vielä ny-kyisinkin käytössä oleva yhdistyksen vapaa-muotoinen keskusteluryhmä. Keskusteluryh-mässä jaettiin jo alkuaikoina vuolaasti chili-tietoutta sekä reseptejä ja vaihdeltiin sieme-niä. Helmikuussa 2015 kyseisessä ryhmässä oli keskustelijoita jo yli 2200. Vuoden 2007 loppupuoliskolla chiliyhdis-tyksen aktiivit keskittyivät toiminnan suun-nitteluun laajemmin, mm. jäsenlehdes-tä käytiin vinhasti keskustelua ja toteutus-tavasta oltiin montaa mieltä, toisten mieles-tä nettilehti oli tarpeen ja toisten mielestä painettu lehti. Lehden toteuttamisessa kes-ti kuitenkin useita vuosia, mutta tarpeek-si innokkaiden chilipäiden ansiosta käsissä-si on nyt jo kolmas yhdistyksen Chilin Polt-teessa -lehti. Hiljaa hyvä tulee, sanotaan.

Toinen toimintavuosi (2008-2009)Vuoden 2008 yhdistystoimintaa herätteli Vaa-sassa helmikuussa 2008 järjestetty kevätmiit-ti, johon yhdistyksen jäseniä ja chilistä kiin-nostuneita kerääntyikin paikalle jo viitisen-kymmentä. Yhdistyksen kevätkokous järjes-tettiiin paikassa, jonka yhteydessä oli paikal-lisille bändeille treenitiloja, joten bändien jä-senille sekä roudareille toki tarjottiin mais-tiaisia kun sattuivat sopivasti siitä herkku-pöytien lähettyviltä kulkemaan. Kommentti-en perusteella maistiaiset olivat tulisia ja taa-tusti mieleenpainuvia. Tapaamisen yhteydes-sä ideoitiin yhdistystoimintaa taas hieman pi-demmälle, ja kasvatukseen sekä käyttöön liit-tyvää materiaalia haluttiin jaettavaksi paine-

tussa muodossa. Näkyvyyttä haluttiin nostaa myös netissä enemmän esille ja nettisivuille haluttiin enemmän sisältöä kasvatusvinkkien ja yleisen chilitietouden osalta. Tapaamisen yhteydessä pöydät notkuivat taas vaihteeksi herkuista eikä kenellekään tainnut taaskaan jäädä chilivajetta taikka nälkää.

Toimintakauden aikana yhdistys sai jo huo-mattavasti ensimmäistä toimintakautta enem-män näkyvyyttä, sillä lehtihaastatteluita an-nettiin jo useampia niin paikallislehtiin kuin sanomalehtiinkin, ja jokunen radiohaastatte-lukin mahtui mukaan.Yhdistykselle löytyi ai-van tyhjästä syntyneitä uusia yhteistyökump-paneita varsin kokeiluasteella olleille mark-kinoille. Kumppaneista mainittakoon Chili-kauppa, Poppamies sekä sittemmin Poppa-mieheen fuusioitunut ExtraHot-verkkokaup-pa. Yhteistyökumppaneiden kokeilunhalun ansiosta chilituotteiden näkyvyys nousikin jo täysin uudelle tasolle kotimaassa ja chilituo-tetilaukset esim. Saksan suunnalle alkoivat jo kokea pienimuotoista romahdusta tarjonnan parantuessa Suomessa.

Toisen toimintakauden aikana yhdistyksen puuhaporukka ja vapaaehtoiset keskittyivät laajemmin sisällöntuotantoon ja toimintavuo-den aikana saatiinkin suunniteltua ja toteutet-

tua yleisölle jaettava, chilitietoutta sisältävä ”Chilit tutuiksi” -flaijeri. Flaijerin ideoinnin taustalla oli chilitietouden lisääminen suurem-man yleisön keskuudessa esim. messujen ja muiden tapahtumien yhteydessä. Flaijerin uu-demmat painokset ovatkin varmasti hyvin tut-tuja monille tämän lehden lukijoille sekä erit-täin monille messukävijöille. Chiliyhdistyksen paidoista keskusteltiin Chi-lifoorumilla, ja koska kysyntää oli riittä-västi, ensimmäiset, väriltään mustat T-pai-dat painatettiin yhdistyksen logolla alku-vuodesta 2008. Näitä ensimmäisiä T-pai-toja näkee vieläkin toisinaan alkuajoista saakka mukana olleilla jäsenillä, joten laa-tuunkin oli nähtävästi satsattu riittävästi.

Yhdistyksen varsinaisesta päätapahtumasta käytiin keskustelua jo hyvissä ajoin pitkin ke-vättä ja tällä kertaa päädyttiinkin pohjoisem-paan karkelointipaikkaan. Elokuussa 2008 järjestettiin Oulun Nallikarissa ”Ultimate Ou-lu 2008” -chilitapahtuma, joka oli taas kaikil-le avoin ja paikalle saapui viitisenkymmen-tä aktiivista harrastajaa. Chiliyhdistyksen ta-pahtuma sai tällä kertaa laajempaakin näky-vyyttä, sillä Kaleva kävi paikan päällä haas-tattelemassa aktiiviharrastajia ja julkaisi artik-kelin nimellä ”Chilien ystävät karttavat pul-lamössötulisuutta”, joka löytyy ainakin vie-lä alkuvuonna 2015 Kalevan verkkosivuilta. Ultimate Oulu -tapahtuman yhteydessä jär-jestettiin toki taas chilinsyöntikilpailut Chi-limix- ja Naga-sarjoissa, joskin Naga-kilpai-lu alkoi tällä kertaa Sudden Death Habane-roilla, osallistujia oli jälleen ainoastaan kol-me, ja kisan kesto mitattiin muutamissa mi-nuuteissa. Elleivät muistikuvani valehte-le väärin, niin Chilimix-sekasyöntikilpailus-sa kilpailijat saattoivat syödä jopa enemmän Nagaa kuin varsinaisessa ”HC-kilpailussa”. Tapahtuman tarjonta keskittyi tällä kertaa kesäisen grillailun puolelle, ja herkullisim-pia tarjottavista olivatkin varmasti käsinteh-dyt chilipitoiset bratwurstit, joiden lisäksi tar-jolla oli myös Chili con Carnea (tai lihapitoi-suuden vuoksi voitaisiinkin pikemmin pu-hua Carne con Chilistä) sekä astetta laaduk-

34

kaampaa kebabia, joka valmistettiin alusta as-ti käsin ja kypsennettiin aidolla kebabgrillillä. Tapahtuman yhteydessä järjestetyssä vuo-sikokouksessa hallitus vaihtui ensimmäis-tä kertaa, ja päätettiin keskittyä seuraaval-la toimintakaudella näkyvyyteen enem-mänkin erilaisten messujen yhteydessä. Vuosi 2009Alkuvuodesta 2009 yhdistyksen verkkosivus-to uudistui ja sivuston ulkoasuun sekä sisäl-töön kiinnitettiin enemmän huomiota. Sivus-tolla käsiteltiin esimerkiksi chilimyyttejä ja myös chilin terveysvaikutuksia.

Vuonna 2009 yhdistys keskittyi chilin esille tuomiseen entistä laajemmin, ja vuoden 2008 aikana valmistuneen flaijerin ansiosta yhdis-tys alkoikin jo vakaammin harkitsemaan nä-

kyvyyttä messujen yhteydessä. Aluille saatiin myös banderollit ja roll-upit messunäkyvyyt-tä varten. Vuoden suurinta messunäkyvyyttä edustivat Helsingin messukeskuksessa järjes-tetyt ”Viini-, ruoka- ja hyvä elämä” -messut, joissa yhdistys oli mukana Chilikaupan stän-dillä, ja tarjolla oli myös tuoreita, kotimaisia chilejä.

Chiliyhdistys sai jo varsin laajaa näkyvyyt-tä useissa medioissa, ja yhdistyksen jäsenis-töön ja yhdistyksen toimintaan liittyviä artik-keleita julkaisivat esimerkiksi Iltalehti otsi-kolla ”Chili itkettää raavasta miestä” ja Kale-va otsikolla ”Mieluummin vaikka vasara kie-len läpi”. Myös radiohaastatteluja oli vuon-na 2009 useampia, joten tietoutta saatiin le-vitettyä myös radioaaltojen avustuksella.

Vuoden aikana alettiin suunnitella myös ”Vuo-den chiliteko”-palkintoa, joka voitaisiin jakaa tahoille, jotka ovat edistäneet chilin käyttöä merkittävissä määrin, ansioi-tuneet chilitietouden levittämi-sessä tai muulla tavoin edistä-neet kotimaista chilikulttuuria. Ensimmäinen jaettu palkin-to myönnettiin K-Citymarket-ketjulle, sillä ketju oli tuonut

ennakkoluulottomasti erilaisia chilituotteita kuluttajien ulottuville kaikkialla Suomessa ja edistänyt merkittävästi chilikulttuuria ja -tie-tämystä. Valikoimasta löytyi noinkin aikaisin chilituotteita miedoista erittäin tulisiin, mi-kä oli huikea muutos muutamassa vuodessa. Vuoden 2009 päätapahtuma järjestettiin Lah-dessa 15.8.2009 nimellä ”Ultimate Lah-ti 2009”. Paikalle saapui noin 150 osanotta-jaa. Ohjelmatarjontaa oli kattavasti, ja jäse-nistölle olikin tarjolla chilipuuhien lomas-sa vapaamuotoista toimintaa megazonen, su-mopainin, biljardin, mölkyn, saunomisen ja chilinsyöntikisojen muodossa. Arvokasta li-sätietoa tarjosi Tommi ”Aji Inferno” Hieta-vuo, joka piti tapahtuman yhteydessä chililu-ennon. Ohjelmassa oli toki totutusti taas chi-linsyöntikilpailut, joskin tällä kertaa hieman näyttävämmin, sillä paikalle oli saatu lava-kin. Vielä oltiin kuitenkin kaukana seuraava-na vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn Na-ga 2010 -tapahtuman, sittemmin Chilifest-ni-mellä tunnetun tapahtuman yhteydessä jär-jestettyjen syöntikilpailujen näkyvyydestä. YhteenvetoaNykytilanteeseen peilattuna toiminta ja näky-vyys on kasvanut alkuvuosista räjähdysmäi-sesti, mistä voimme kiittää niitä monia vuo-sien varrella vapaaehtoisesti yhdistyksen hy-väksi yhdessä puurtaneita käsi- ja jalkapa-reja, joiden avulla chiliharrastus on koke-nut todellisen muodonmuutoksen. Alkuvuo-sina vallalla ollut harrastuksen painottumi-nen nuoriin miehiin on muuttunut melkoises-ti, ja sukupuolijakauma on onneksi jo hieman päässyt tasapainottumaan. Eipä vielä vuonna 2007 olisi uskonut, että naispuoliset eläkeläi-set käyvät ostamassa ”sitä tulisinta” tuorechi-liä, jota saa nykyisin jo kotimaassa kasvatet-tuna, ainekseksi kotikeittiöön.

Chiliharrastuksen nousu ”arkipäiväiseksi” on tuonut mukanaan huomattavan paljon uu-sia, äärimmäisen mukavia ihmisiä harrastuk-sen pariin, ja chilien ympärille syntynyt lii-ketoiminta on edistänyt chilien käyttöä ja nä-kyvyyttä tuntuvasti. Historiikkiä jatkettaneen tulevaisuudessa myöhempien toimintavuosi-en osalta joko nettijatkona tai sitten seuraa-vissa lehdissä, painetussa muodossa. Kiitok-set kaikille vapaaehtoisille, yhteistyökumppa-neille sekä jäsenille.

35

Biolan - helppoa vihannesviljelyä

www.biolan.fi/kasvusakitwww.biolan.fi/kasteluallas

Biolan Kasvusäkki on istutusvalmis luomukasvu- alusta chilin, tomaatin ja kurkun kasvatukseen. Säkki sisältää kevyesti peruslan-noitetun kasvualustaosan ja erillisen varastolannoiteosan, josta riittää ravinteita koko kesän kasvulle.

Biolan Mansikkamaa mahdollistaa helpon mansikan luomukasvatuksen parvekkeel-la ja puutarhassa.

Biolan Yrttimaa on luomu- kasvualusta salaateille, yrteil-le, pikkuvihanneksille ja kukille. Kasvit voidaan istuttaa taimina tai kylvää suoraan Yrttimaan multaan.

Biolan Perunasäkki mahdollistaa luomupottujen kasvattamisen vaikka parvek-keella.

Biolan-kasvusäkkiperheellä voit kasvattaa helposti maukkaita ja tuoreita kasviksia omaan ruokapöytääsi. Kasvatus onnistuu vaikka parvekkeella, terassilla tai seinustalla. Kasvusäkit ovat yhteensopivia kastelua helpottavaan Kastelualtaaseen.

”Huoletonta kesälomailua, kun Kasteluallas huolehtii

kasveistasi”

36

Tämä on kertomus aikuisen naisen rakkaudesta sammak-koon. Ja kasvihuoneeseen. Ja chilimieheen.

Muistelin juuri elämäni ensimmäistä kesää, jona minulla oli oma kasvihuone. Tai siis kuten myöhemmin sitten osoittautui, chilivaimon miehellä oli oma ”Chilitalo”. Hienot valokuvat val-miista kasvihuoneestamme eivät tee oikeutta sille infernaali-selle urakalle, joka sen eteen tehtiin. No mutta, loppu hyvin, kaikki hyvin, parisuhde on edelleen kasassa ja lasten sana-varasto entistä rikkaampi.

Kesällä 2013 sekä me ihmisoliot että kaikki kodinhoitohuo-neen kuukausiksi vallanneet chililajikkeet saimme siis viimein nauttia kasvihuoneen ihanan kosteasta, tropiikkimaisesta il-mastosta. Lähes jokaisena kesäaamuna kävin huoneessa kah-vittelemassa ja nuuhkimassa tomaattien lähes humalluttavaa tuoksua, ihmettelemässä hedelmien kehittymistä ja hellimässä ruskeanvihreää rupista kesärakkauttani.

Niin tosiaan; kasvihuoneen kosteudesta nautti myös eräs toi-nen. Sinne oli vaivihkaa muuttanut Arttu. Ei Viskari, vaan Ra-na temporaria, eli perinteinen suomalainen, hieman limainen ja epäsosiaalinen pihasammakko. Se hoiti mallikkaasti hom-mansa kasvihuoneen biologisena hyönteistorjujana aina siihen asti, kunnes lähdimme loppukesällä lomareissulle. Sen aika-na Arttu oli ilmeisesti päättänyt sanoutua irti ja hylätä hyvät työsuhde-etunsa. Minähän siis kävin päivittäin suihkuttelemas-sa sitä hellävaroen, rakensinpa sille jopa virikealueen uima-altaineen. Arttu sai ehkä sitten kuitenkin tarpeekseen käymis-tämme syvällisistä keskusteluista, tai ehkä se kyllästyi odotta-maan sitä kuuluisaa suudelmaa. Tai ehkä Arttu vain haukkasi Naga Morichia ja siirtyi autuaammille vesille…

Kasvihuoneprojektin alussa pelkäsin, että siitä tulee taas meil-le yksi ikuinen työleiri, mutta ilokseni olin väärässä; kasvit sai-vat nauttia itsekseen Biolan Kastelualtaiden, Kasvusäkkien ja Yrtti- ja Amppelilannosten helppoudesta samalla kun me ih-misoliot saimme keskittyä kaikessa rauhassa nauttimaan kas-vun ihmeen seuraamisesta ja kasvihuoneen rentouttavasta, ajan seisauttavasta tunnelmasta.

Chilien, tomaattien, viinirypäleiden, kurkkujen, melonien ja yh-den sammakon lisäksi olemme selkeästi onnistuneet tässä si-vussa kasvattamaan myös kolme tulevaisuuden kasvihuone-harrastajaa; kuten chilin poltteeseen, myös kasvihuoneiluun koukuttuu kerralla ja pysyvästi! Chilivaimo suosittelee.

Tiina Metsäpuro

Lisää kasvihuoneurakastamme: www.biolanclub.fi (Ekovinkit/Ekoideoita puutarhaan)

Chilivaimon suuri rakkaus

37

Chilivaimon suuri rakkaus1 2 3

4

5

6

1. Chilien katveessa kehittyivät myös viiniköynnös Supagan rypäleet2. Arttu; naamioitumisen mestari.3. Lasten herkkiä makunystyröitä varten oli kasvatettava myös yksi makea paprika; Biolan Amppelilannoksella lannoitettuna sen hedelmät saavuttivat lopulta hengästyttä-vät mittasuhteet!4. Ferrarinpunaisia herkkuja!5. Yksi chilimies vastaa kymmentä Remontti-Reiskaa!6. Chilivaimon pyykinlaskostuspöytä.7. Valmiiseen huoneeseen ja Biolan Kastelualtaisiin pääsivät köllöttelemään chilien lisäk-si mm. kasvihuonetomaatit ja -kurkut. (Kastelualtaat piilossa umpiraittiin sukumme van-hoissa Alkon puulaatikoissa).

7

3

38

Syksyllä 2013 Chiliyhdistyksen vuosikokouksessa mietittiin, että oli-si joskus kiva pitää kalastusaiheinen chilimiitti, koska moni yhdistys-läinen on kuitenkin kiinnostunut kalastuksesta. Niinpä sellainen pää-tettiin järjestää, ja paikaksi valikoitui Korkeakosken Kalastuskievari, koska omistajat ovat varsinaisia chilipäitä.

Me, elikkä Kari ja Pipsa, järjestettiin tapahtumaa yhdistyksen puo-lelta. Perjantaiaamuna startattiin Piikkiöstä kohti Kotkaa kauniissa auringonpaisteessa. Auto oli lastattu täyteen tuoreita chilejä, jauhei-ta ja säilöttyjä valkosipuleita chilillä höystettynä. Matkassa oli myös yhdistyksen t-paitoja ja pipoja, jotka nekin löysivät uusia onnelli-sia omistajia. Perillä Kievarilla olivat Ruuti ja Olli ottamassa meidät lämpimästi vastaan. Istuimme iltaa Kievarilla ja suunniteltiin seu-raavaa päivää. Niin, ja tietenkin syötiin hyvin. Kievarin ruokalistal-ta kun voi tilata minkä tahansa annoksen chilillä ryydittettynä, ja voi vielä itse valita mitä chiliä haluaa ja kuinka paljon.

Lauantaina aloiteltiin yhdeksältä. Maistiaisina oli Chilitarvikkeen sipsejä ja tuoreilla chileillä höystettyä tuorejuustoa patongin kera. Paikalle saapui pitkin päivää chileistä kiinnostuneita paikallisia, joil-le kerrottiin chileistä vuolaasti. Muutama kievarin vakioasiakas saa-tiin käännytettyä chilipääksi. Ja pitihän jollekin syöttää tuoretta ja tu-

Korkeakosken chilimiittiLauantai 12.7.2014

listakin, tällä kertaa uhriksi pääsi kievarin kokkipoika. Saapuipa paikal-le myös paikallisen lehden toimittaja, ja sunnuntaisessa aviisissa meis-tä olikin sitten koko aukeaman juttu.

Ruuti oli järjestänyt yhdistykselle kaksikymmentä ilmaista kalastuslu-paa laiturille, ja veneitä oli käytettävissä ilmaisiksi. Vieläpä kalaopaskin oli varattuna yhdistysläisten käyttöön. Ikävä kyllä, paikalle ei ilmesty-nyt yhtäkään yhdistysläistä kalalle. Päivällä paikalla kyllä kävi muuta-ma kiireinen jäsen, mutta he eivät kuitenkaan kerinneet jäädä kalasta-maan. Eipä tarvinut tapella paikasta laiturilla, ja illalla kipitimme sinne itse ja otimme vielä Ruutin ja Ollin seuraksi. Meillä ei kalaonnea ollut, mutta kyllä sieltä muutama muu kalaakin sai.

Kalastuskievari on mahtava miittipaikka. Kaunis ja mukava ympäris-tö, rentoa menoa, ihania ihmisiä, hyvää ruokaa, ja saunaankin päästiin. Ympäristöstä löytyy vielä majoituspaikkojakin, ihan muutaman sadan metrin etäisyydeltä. Tulkaahan kaikki seuraavaan Korkeakosken miit-tiin mukaan! Se järjestetään tänä vuonna syksyllä, yleisön pyynnöstä. Toivottavasti osallistujamäärä on tällä kertaa runsaampi.

Pirjo (Pipsa) Koivunen

39

40

Kesäisen helteisenä lauantaina, 26.7, kokoonnuttiin Isontuvan tilalle sekä viettämään iltaa hyvässä porukassa että tarjoilemaan Isontuvan Jäätelön asiakkaille kattavaa katsausta chileistä ja niiden käytöstä sekä antamaan hieman maistiaisia, unohtamatta tietenkään Isontuvan Jääte-lön loistavia chilijäätelöitä.

Allekirjoittaneelle tämä oli ensimmäinen tapahtuma, johon tuli osal-listuttua, mutta ei taatusti viimeinen. Oma jälkipolvi on ollut muka-na muutamassa Varsinais-Suomen Chilipäiden ravintolakokoontumi-sissa ja halusi myös tähän tilaisuuteen osallistua. Mukavasti muita-kin harrastajia oli saatu paikalle, vaikka ehkä vihdoin saapuneet hel-teet verottivat hieman osallistujia. Tapahtuma oli tarkoitettu koko per-heelle ja mukavasti näytti nuorimmatkin osallistujat viihtyvän, välil-lä jätskejä syöden, välillä vasikoita ruokkien ja muuhun maatalon elä-mään tutustuen.

Kari teki tapojensa mukaan pientä jekkua ja tällä kertaa yllytyksen kohteena oli allekirjoittaneen oma jälkikasvu, lievästi yllytyshullu kun on. Madame Jeanette tuli popsia kokonaan ja ensi kommentti porukalle Tonilta oli, että eihän tämä nyt missään tunnu. Tuntui kuitenkin hetken päästä jopa siinä määrin, että allekirjoittaneella oli kuski kotiin, vaik-ka ensin oli ajateltu jäädä saunomaan ja yöpyä paikalla. Poltetta lie-vennettiin sitten ensin maidolla, sitten jäätelöllä ja taas maidolla ja me muut tietenkin olimme, kröhöm, lievästi huvittuneita ja aavistuksen jo-pa vahingoniloisia. Vahingoksi tai huiputukseksi Karin temppua ei voi sanoa, koska kerrottiin suoraan, mikä chili on kyseessä.

Alkuilta meni leppoisasti jäätelöitä syöden ja uusiinkin makuihin tu-tustuen. Ruokien valmistelut aloiteltiin jäätelöbaarin sulkeuduttua. Tarkoituksena oli, että jokainen seurue tuo jotain ruokatarvikkeita tul-lessaan ja kattausta katsoessa tuntui, että ruokaa olisi riittänyt vaikka pienelle armeijalle. Oli salaattia, nyhtöpossua, täytettyjä chilejä, paton-kia yms. Nälkäisenä ei kenenkään taatusti tarvinnut paikalta lähteä.

Kun tilan työt oli saatu tehtyä ja jäätelöbaari oli kiinni, liittyi isäntäpa-riskuntakin joukkoon iltaa istumaan ja rentoutumaan. Iso kiitos heille siitä, että tapahtuma saatiin järjestettyä. Paikalla olisi ollut myös mahdollisuus yöpyä ja saunoa, mutta tällä kertaa yöpyjiä ei ollut ja suurin osa osallistujista poistui hieman puo-lenyön jälkeen.

Teksti ja kuvat: Kirsi Kanerva

Isontuvan chilimiitti

41

Chiliyhdistyksen vuosikokousAika Lauantaina 27.9.2014 klo 15-17Paikka Ylöjärvi, Voionmaan opisto Opistontie 35

1 Kokouksen avausAvattiin 15.24

2 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valintaPj Jarkko Stenfors, Sihteeri Jukkamikko Virtanen

3 Kahden pöytäkirjan tarkistajan valintaEkku Tamminen ja Henry Hietanen

4 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuusTodettiin laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Osanottajaluettelon laatiminenLaadittiin, liitteenä.

6 Esityslistan hyväksyminenEsityslista hyväksyttiin sellaisenaan.

7 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajan kertomus vuodelta 2013-2014Puheenjohtaja esitti toimintakertomuksen kaudelta 2013-2014. Toimintakertomus on pöytäkirjan liitteenä.

8 Tilinpäätöksen vahvistaminenVahvistetaan.

9 Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisilleMyönnetään.

10 Päätetään tulo-ja menoarvion vahvistamisesta vuodelle 2015, toimintasuunnitelma sekä määrätään liitty-mis- ja jäsenmaksun suuruusPuheenjohtajan esitys jäsenmaksun korottamisesta 15 eurosta 20 euroon hyväksyttiin.

11 Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksenjäsenet (5) ja varajäsenet (2) vuodelle 2015Jarkko Stenfors valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi. Hallituksen jäseniksi valittiin Lauri Äystö, Pirjo Koivu-nen, Markus Haapala, Mika Kaakkolammi ja Riku Heikkilä. Hallituksen varajäseniksi valittiin Kaisa Salo ja Ek-ku Tamminen. Rahastonhoitaja Helena Kanerva-Peisa

12 Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastajaRaili HannusTilitoimisto pysyy ennallaan

13 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminenEhdotettiin, että sääntöjä muutetaan kotipaikan osalta siten, että kotipaikaksi merkitään Suomen chilipääkau-punki Tampere. Ehdotettiin myös lisättäväksi, että jäsenyys päättyy, mikäli jäsenmaksua ei makseta. Ehdotet-tiin myös, että hallituksen kokoonpanosta kirjataan, että hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään 4 muu-ta jäsentä.Ehdotukset hyväksyttiin sellaisenaan.Keskusteltiin myös hallituksen jäsenten erovuoroista, mutta ehdotusta ei tehty.

14 Muut esille tulleet asiatChiliwikiin toivottiin lisää kieliä, vaikka chiliwiki ei ole virallisesti Suomen Chiliyhdistyksen vastuulla.

15 Kokouksen päättäminenKokous päätettiin klo 17.52

42

Pirkanmaan aluejaostoChiliyhdistyksen ensimmäinen aluejaosto perustettiin Pirkanmaal-le vuonna 2012. Toimintaa on ravintolapäivien ja Tammelantorin chilipäivien lisäksi riittänyt, sillä Pirkanmaan aluejaosto on isossa roolissa Tampereen keskustorilla jo useana vuonna järjestetyissa CHILIFESTeissä, koko viikonlopun ilmaisissa chilifestivaaleissa, joissa ratkotaan mm. chilinsyönnin maailmanmestaruus.

Pirkanmaan keskustelut ja tiedotukset: Chilifoorumi – Pirkanmaan aluejaostoYhteyshenkilö:Jarkko Stenforsinfo@chiliyhdistys.fi050 385 1912

Varsinais-Suomen AluejaostoVarsinaisiksi Chilipäiksi itseään tituleeraavat Turun ja lähikuntien chiliaktiivit perustivat chiliyhdistyksen toisen aluejaoston. Varsi-naisten chilipäiden toiminta on alusta asti ollut erittäin aktiivista ja onpa osa kunnostautunut jopa kansalaisopiston chililuennoitsi-joinakin! Kevään 2015 messuille kaivataan silti paljon innokkai-ta paikallisia, joten ottakaapa yhteyttä Varsinaisten chilipäiden yh-teyshenkilöön!

Varsinaisten chilipäiden keskustelut ja tiedotukset: Chilifoorumi – Varsinaiset ChilipäätYhteyshenkilö:Henry HietanenChilifoorumin nick: Huberth_hietanen@hotmail.com

Uudenmaan AluejaostoUudellamaalla toiminta on alkanut vuonna 2013. Aluejaosto on osallistunut kevään ja syksyn 2014 messuille, muutamiin pienem-piin tapahtumiin ja kokoontunut illanviettoihin ja yhteistyötä suun-nittelemaan. Toiminta vilkastuu edelleen, joten talkooapua tarvi-taan, kun uusimaalaiset kirmaavat messuilla ja suunnittelevat mi-tä tulisempia chilipäiviä.Uudenmaan keskustelut ja tiedotukset: Chilifoorumi – Uudenmaan aluejaostoYhteyshenkilö:Lauri ÄystöChilifoorumin nick: Larskichiliyhdistys.uusimaa@gmail.com

Satakunnan AluejaostoSatakunnan aluejaosto syntyi vahvaa vauhtia Suomen chilikartal-le kiipeävän Satakunnan ytimeen Porissa syyskuussa 2013, kun aluejaosto osallistui ensimmäistä kertaa Ulvilan Leineperissä lo-kakuussa järjestettyyn TULIruukki-tapahtumaan.Aluejaoston virallinen perustamiskokous pidettiin kuitenkin vas-ta marraskuussa 2013 ja toiminta lähti sen jälkeen hyvään nostee-seen. Huhtikuussa 2014 aluejaosto osallistui Satakunnan Piha- ja Puutarhamessuihin Porissa sekä kesäkuussa 2014 järjestettyyn Tai-mimoision chilipäivään. Lokakuussa 2014 aluejaosto osallistui toi-sen kerran järjestettävään TULIruukki-tapahtumaan.

Satakunnan keskustelut ja tiedotukset:

Chilifoorumi – Satakunnan aluejaostoSatakunnan aluejaoston Facebook-keskusteluryhmäYhteyshenkilö:Pekka Mäkinenchiliyhdistys.satakunta@gmail.com

Pohjois-Suomen AluejaostoChiliyhdistyksen nykyinen kuopus, Pohjois-Suomen aluejaosto on perustettu neljän yhdistyksen jäsenen voimin huhtikuussa 2014. Pohjois-Suomen aluejaoston harteille jää ehkäpä hankalin kotimai-seen chilin kotikasvatukseen liittyvä aihealue eli eksoottisten chili-en kasvattaminen lähes arktisissa oloissa ja kasvatusolosuhteiden sovittaminen pohjoisen yöttömiin öihin.

Pohjois-Suomen Aluejaosto on ollut aktiivinen mm. Kesäpiha, Osaavat kädet ja Kunnossa! -messuilla toukokuussa 2014.

Pohjois-Suomen aluejaoston keskustelut ja tiedotukset: Chilifoorumi – Pohjois-Suomen aluejaostoYhteyshenkilö:Jani Martimochiliyhdistys.posu@gmail.com

AluejaostotJos emoyhdistys tuntuu etäiseltä, kokeilepa tavata muita chilinystäviä aluejaostojen tapaamisissa! Chilimiiteissä on tapana nauttia tulisia ruokia, maistatella omaa satoa sekä vaihdella mitä harvinaisempien chililajikkeiden sie-meniä. Toimintaa aluejaostoilla on messuilla ja monissa pienissäkin tapahtumissa, joihin Chiliyhdistys valjastaa aluejaostojen aktiivisimmat tutustuttamaan chileistä kiinnostuneita ihmisiä chilien kiehtovaan maailmaan

Uudenmaan aluejaoston palstalta

43

Se tuttu

VAALEAN-

PUNAINEN

Pitkävaikutteisia lannoitteita/Perliittiä eri asiakasryhmilleHortifainilla hyvät kokemukset härmää vastaan mm. kurkullaTilaukset/Lisätiedot 0400-207 288 tai www.nutriforte.fi

Laaja valikoima lannoitteita kasvihuonekäyttöön! Kysy avomaaviljelyn vesiliukoisista uutuuksista! Lannoitteita taimistoille ja metsätaimitarhoilleTurpeen peruslannoitteita multaseoksiinMonipuolinen tarjonta kotipuutarha-lannoitteita

Kastelulannoite nytKILON PURKISSA

Meiltä myös erikoislannoiteRUUSULLE JA PELARGONIALLE

Edulliset kotipuutarhalannoitteet valmistettu Suomessa ammattiviljelyn

erikoislannoitteista !

Lannoitteita yli 30 vuoden alan kokemuksella!

Maahantuojalta ilman välikäsiä

LANNOITTEET EDULLISESTI

TUTUSTUUUSIINNETTI-SIVUIHIN

Varsinaiset chilipäät ravintolamiitissä Siipi-ravintolassa 11.3.2015Uudenmaan aluejaoston palstalta

44

Poppamies suunnittelee makuja ja elämyksiä suomalaiseen keittiöön! Tuomme kansainvälisiä ja kiinnostavia tuotteita ihmisten arkeen ja juhlaan. Suomalainen makumaailma kaipaa asennetta ja piristystä!

Olemme ylpeydellä rakentaneet tuotepaletin jossa yhdistyvät tyylikäs ulkoasu ja parhaat maut. Suun-nittelemamme kastikkeet ovat valmistettu ensisi-jaisesti ruoanlaittoa ajatellen ja mahdollisimman luonnollisin ainesosin: kakkoslaatu ei yksinkertai-sesti ole vaihtoehto!

Poppamiehen uudistetut tuotesivut osoitteessa www.poppamies.�

Verkkokauppamme palvelee osoitteessa www.poppamies.�/kauppa ja jälleenmyyjät voivat ottaa yhteyttä myynti@poppamies.�.

Poppamies-tuotteet saatavilla hyvin- varustelluista kaupoista kautta maan.

www.poppamies.�/jalleenmyyjat

SUOMEN SUURIN VALIKOIMA CHILITUOTTEITA

KEVÄÄN UUTUUDET GRILLIIN JA KEITTIÖÖNKuivamarinointi ja RUB-mausteet ovat nopeasti nouseva trendi slow food-kok-kauksen vanavedessä. Poppamies tarjoaa parhaat RUB-vaihtoehdot grilliin, pannulle, uuniin tai kattilaan.

Poppamiehen monikäyttöiset RUB-maus-teet sopivat kuivamarinointiin ja ruoanlait-toon pulled porkista kanakeittoon!

MAKUJA LÖYTYY NELJÄ ERILAISTA:

- Burger & Ribs - Aitoa Amerikkalaista barbeque-henkeä.- Mexican - Mausta lihapadat tai grilliruoka Meksikon tyyliin.- Garlic - Erittäin valkosipulinen mausteseos provencal-yrttien kera.- Slow Food - Savuinen yhdistelmä mausteita slow food-kokkaukseen.