5i6w5fr09axn.cdn.shardcms.com · hlaäcml axnh cx fielhcyyn fi vli a n xn ml ax fidnnlmnsaayaf...

ISSN: 1459-9058

• MESSUEXTRA TAMPEREEN ASTA 2019 • 1.-3.2.2019

ww

w.tg

j.fi

SISÄLTÖs. 2-10 Rakennusalas. 11 Metallirakentaminens. 12-13 Julkisivu/Pinnoituss. 14-15 Maarakentaminens. 16-19 LVIs. 20-22 Sähkörakentaminens. 23 Autot/Kuljetuss. 24-26 Kiinteistönhoitos. 27 Yritys

Löydä kotiisi sopiva keittiö ja varaa maksuton suunnittelu:

www.kalustetukku.fi

Yli 1100 € edut, kun ostat keittiön ja kodinkoneet nyt!

Lisäksi keittiön ja Siemens- kodinkonepaketin ostajalle langaton imuri

Arvo 559 €

Keittiön ostajalle Stalan Neo-allas

Arvo 559 €

Tampere (Lielahti) Sellukatu 20 | 050 373 0052 Ma-to 9-18, pe 9-17, la 10-14

Kampanjatarjous voimassa helmikuun 2019 loppuun asti. Katso tarkemmat kampanjaehdot: www.kalustetukku.fi.

0€0€

2 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Tampere 2019

RAKENNUSALA

TAMPEREENMÖKKITALKKARIT

- kaikki mökkiremontit ja huoltotyöt

- terassit ja laiturit

- maalaukset sisällä ja ulkona

- tapetoinnit

- keittiöremontit

- kalusteasennukset

- märkätilojen vesieristykset (VTT:n märkätilasertifikaatti)

- laatoitustyöt

Katso työnäytteitä:www.tampereenmokkitalkkarit.fi

Heikki Martikainenpuh. 050 355 1911

www.tampereenmokkitalkkarit.fiHintsankatu 3 C 16, 33560 TAMPERE

- TERASSI- JAKAIDELASITUKSET

- RAKENNUS- JA SISUSTUSLASIT

- PUUALUMIINI-IKKUNAT SEKÄ PERINNEIKKUNAT

Korjauslasitukset

päivystys 24H

03-363 [email protected]ämyllynkatu 12 B, Tampere

Fixcel avaa Hämeenlinnaan yHden Suomen SuurimmiSta taloteHtaiSta

ja jopa 300 uutta työpaikkaaKotimainen puhtaan

sisäilman rakennuksia valmistava Fixcel Group Oy on avannut uuden tuotanto- ja varastotilan Hämeenlinnan yrityspuis-to Moreeniin. Uudet tilat mahdollistavat Fixcelin tuotantokapasiteetin kas-vun ja tuovat Hämeenlin-naan alkuvaiheessa 100, täyden kapasiteetin saa-vutettuaan jopa 300 uutta työpaikkaa.

Fixcel Group Oy on vuokrannut toimitilat Hä-meenlinnan Moreenis-sa Aberdeen Standard Investmentsin hallinnoi-masta logistiikkakiinteis-tö Itäportintie 3:sta. En-simmäinen osa tehtaasta avattiin syksyllä 2018, loput toteutetaan asteittain syksyyn 2019 mennessä. Uusien tilojen myötä Fix-celin lattianeliökapasiteetti lähes viisinkertaistuu.

Fixcel tarjoaa nopeita ja terveellisiä modulaarisia ratkaisuja sisäilmaongel-miin rakentamalla puhtaan sisäilman rakennuksia te-räskennoista. Siirrettävät moduulirakennukset täyt-tävät kaikki pysyväisra-kennusten kriteerit ja ovat muokattavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin.

”Kennomenetelmä on suomalainen innovaatio, joka pohjautuu laivanra-kennustekniikkaan. Mo-duulit pystytään toimitta-maan nopeasti ja ne ovat hyvin terveellisiä”, Fixcelin vastuullinen johtaja Jussi Paavoseppä kertoo.

Kovassa kasvussa oleva yrityspuisto Moreeni sijait-see vain noin 4 km Hä-meenlinnan ydinkeskus-tasta valtatie 3:n ja 10:n risteyksessä. Moreenia on kehitetty systemaattisesti erityisesti metalli-, logistiik-

ka-, ympäristö- ja energia-alan yrityksien tarpeisiin.

”Moreenin sijainti tär-keiden kulkuyhteyksien varrella on täydellinen”, Jussi Paavoseppä sanoo.

”Moreenin alue on tutki-tusti jakelua ajatellen edul-

lisin sijainti Suomessa, kun katsotaan Helsingin ja Turun satamista maahan-tuotuja ja kaikkialle Suo-meen jaeltavia tuotteita”, Aberdeenin Senior Asset Manager Pekka Riikonen sanoo.

Fixcelin sijoittumista Mo-reeniin edesauttoi Linnan Kehitys Oy sijoittumispal-velutiimi.

”Fixcel tuo Hämeenlin-nan seudulle ja Moreeniin lisää tuotannollista huippu-osaamista, jolle on selvästi kasvavaa kysyntää mark-kinoilla”, Linnan Kehitys Oy:n sijoittumispalveluiden johtaja Ari Räsänen sanoo.

”Hämeenlinnan uuden tehtaan kokonaistyöllis-tämisvaikutus täydessä kapasiteetissa tulee ole-maan 300 henkeä, mikä on Hämeenlinnalle erittäin hieno uutinen.”

Fixcel Group lyhyesti

Fixcelin päämääränä on edistää terveyttä, hyvää arkkitehtuuria ja kaupun-kikuvaa tarjoamalla laadu-kasta rakentamista sekä asumisen mukavuutta.

Fixcelin modulaarinen te-räsrakentaminen tarjoaa ekologisen ja tehokkaan ratkaisun korkeatasoisiin väistötiloihin. Fixcel to-teuttaa puhtaan sisäilman rakennukset teolliseen ra-kennustapaan kehitetyllä ja patentoidulla FIXCEL®-teräskennolla.

Vuonna 2015 perustettu Fixcel on markkinajohtaja modulaaristen sairaaloi-den toimittamisessa ja sen liikevaihto 20 miljoonaa euroa. Yrityksen tavoittee-na on avata kansainväli-nen toiminta vuoden 2020 aikana.

Fixcelin kaikki tuotteet valmistetaan yhtiön omis-sa tehtaissa Lempäälässä ja Hämeenlinnassa.

Lisätietoja: Fixcel Group OyMaija Palomäkiwww.fixcel.fi

3SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Tampere 2019

KAIKKI RAKENNUSTARVIKKEETEDULLISESTI MYÖS

KOTIIN KULJETETTUINA!

Lepolantie 8, KORKEAKOSKI

Puh. 045 353 9880

[email protected]

TULE TUTUSTUMAANMYYMÄLÄMME VALIKOIMAAN!

Laadukasta! palvelua.UUDELLA VALMISTUSTEKNOLOGIALLA

PALJON ETUJA! RAKENTAJILLE

OTA HYÖDYT KÄYTTÖÖNTOIMITUKSET KAIKKIALLE PIRKANMAALLE JA

HÄMEESEEN - MYÖS LAUANTAISIN.BETONIPUMPPAUKSET EDULLISESTI

Turkkilanjärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKIPuh. (03) 371 6106, (03) 371 6536, (03) 371 6756

Fax (03) 371 6475E-mail: [email protected] www.laurilanbetoni.fi

LAURILAN BETONI

TilaaParhaat betonitvesiseulotuistakivilajikkeistaEnsimmäisenä Suomessa

FI

KT-Saneeraustyö OyJoko tehdään kunnolla tai sitten ei tehdä ollenkaan!

Juha Taipale: 0400 630 [email protected]

www.kt-saneeraustyo.fi

• Padas-keittiöiden kalustemyynti• Suunnittelu ja asennus• Huoneisto- ja tilaremontit• Muut rakennustyöt

rakennuStenHiilijalanjäljen

arviointimenetelmäuHkaa Heikentää

rakennuSten laatuaRakennusteollisuus RT:n

mielestä ympäristöminis-teriön ohjeluonnoksen mukaista rakennusten hiilijalanjäljen arviointime-netelmää tulee kehittää vielä huomattavasti, jotta se soveltuisi käytettäväksi rakentamisen säädösoh-jauksessa. Ehdotetussa muodossa se voisi vai-kuttaa erittäin haitallisesti rakennusten ominaisuuk-siin ilman, että sillä saa-vutettaisiin edes prosentin vähenemistä Suomen kas-vihuonekaasupäästöihin.

Rakennusten kasvihuo-nekaasupäästöjä on tar-koitus ohjata tulevaisuu-dessa lainsäädännöllä joko päästökattojen avulla tai palkitsemalla pienem-mästä hiilijalanjäljestä. Tavoitel tavien rajojen täyttymistä tullaan seu-raamaan hiilijalanjäljen arviointimenetelmällä, joka oli vuodenvaihteessa lau-sunnolla.

Nyt ehdotettu menettely ei ota lainkaan huomi-oon muita rakennuksen elinkaarilaatuun tai kes-tävyyteen liittyviä tärkeitä tekijöitä, vaan keskittyy ai-noastaan hiilijalanjälkeen ja siihenkin vain rajoitetuin

osin ja äärimmäisen yksin-kertaistetusti. Se tekisi laa-dultaan rakentamismäärä-ysten minimivaatimukset ylittävistä rakennuksista epämielekkäitä toteuttaa etenkin kahdesta syystä.

Luonnoksessa on esi-tetty rakennuksille 50–75 vuoden vakioitua käyttö-ikää, mikä on varsin ly-hyt. Se ohjaisi laskemaan käyttöiän juuri annetun mittaiseksi, sillä suuri osa rakennusten elinkaaren pituuteen vaikuttavista tekijöistä kasvattaa ma-teriaalien hiilipäästöjä ja niiden hyödyt tulevat esiin vasta pitkän käyttöiän loppupuolella. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi paremmin säärasitusta kestävät julkisivuratkaisut tai ruostumattoman teräk-sen käyttö raudoituksessa.

Luonnoksen mukaises-sa menettelyssä kaikkia rakentamismääräykset täyttäviä ratkaisuja pi-detään toiminnallisesti vastaavina ja siten sa-manarvoisina. Pelkästään hiilipäästöjä tarkasteleva ohjaus kannustaisikin ra-kentamaan juuri ja juuri mi-nimivaatimukset täyttäviä rakennuksia, koska suuri

osa parannuksista saavu-tetaan materiaalimääriä ja siten päästöjä kasvatta-malla. Esimerkiksi raken-teellisen turvallisuuden, rungon muuntojoustavuu-den tai ääneneristyksen parantaminen hankaloitui-si säädöksen myötä.

Rakentamisen ohjauk-sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kiertota-louden edistäminen, mikä ei myöskään toteutuisi luonnoksessa esitetyllä tarkastelutavalla. Uudel-leenkäytettävien raken-nusosien tai kierrätettävi-en materiaalien käytöstä aiheutuvat nettohyödyt ilmoitetaan laskennassa erillisenä lisätietona, jota ei vähennetä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljes-tä. Tämä ei kannustaisi etsimään ratkaisuja mate-riaalien uusiokäyttöön ja kierrätykseen.

Jotta ympäristöministe-riön valmistelema arvioin-timenetelmä saisi aikaan myönteisiä ohjausvaiku-tuksia, Rakennusteollisuus RT pitää välttämättömänä menetelmän perusteellista jatkokehitystä. Laskentaa tulisi vähintään muuttaa siten, että rakennuksen

vakioitu käyttöikävaatimus on laskennan minimi ja laskenta olisi mahdollista tehdä tilaajan asettamalla käyttöikävaatimuksella. Käyttöikä tulisi myös us-kottavasti todentaa. Me-nettelyn osaksi on luotava toimiva tapa, jolla voidaan ottaa huomioon tarkastel-tavien rakenteiden erilaiset toiminnalliset ominaisuu-det.

Tarkastelu tulee lisäksi muuttaa sellaiseksi, että se edesauttaa rakennus-tuotteiden kierrätysasteen kasvattamista ja mahdol-lisuuksien mukaan kier-rätysasteen nostamista. Rakennusteollisuus RT on tuonut antamassaan lausunnossaan esiin myös useita muita menetelmän kehityskohteita.

Rakennusteo l l isuus myös muistuttaa, että hii-lijalanjäljen lisäksi on aina otettava huomioon kestä-vän rakentamisen kaikki muutkin osatekijät, kuten pitkäaikaiskestävyys, talo-udellisuus ja terveellisyys.

Lisätietoja:Pekka Vuorinen, ympäristö- ja energiajohtaja

”länSinaapuri oSaapitää iHmiSet, tavarat ja raHan liikkeellä”

Suomen ja Ruotsin erot liikenteen rahoituksessa ovat huomattavat Ruot-sin eduksi, kertoo tuore selvitys. INFRA ry ja Ra-kennusteollisuus rohkai-sevat päättäjiä ottamaan mallia lännestä, jossa lii-kenneinfraan pantu raha on investointi, ei menoerä.

”Länsinaapurissa osa-taan pitää ihmiset, tavarat ja raha liikkeellä”, INFRAn toimitusjohtaja ja Raken-nusteollisuus RT:n infratoi-mialan johtaja Paavo Syrjö kommentoi 15.1.2019 jul-kaistua Taloustutkimuksen Ruotsi-Suomi-väyläver-tailua.

Vertailun mukaan Ruot-si laittaa kokoonsa suh-teutettuna reilusti Suomea

enemmän rahaa väyläin-vestointeihin ja perus-väylänpitoon.

”Nyt Ruotsiin on synty-mässä uusi hallitus, joka linjaa toteuttavansa pitkä-jänteistä, vuosille 2018–2029 ulottuvaa 700 miljar-din kruunun infraohjelmaa. Tämä tarkoittaa vajaata kuutta miljardia vuotta kohden, kun Suomessa liikenneinfraan käytetään alle kaksi miljardia euroa vuodessa”, Syrjö mainit-see.

Ruotsalaisittain hoidet-tu liikenneinfra näyttää pitävän talouden pyöriä pyörimässä. Liikennettä kehittämällä Ruotsissa luodaan asuntorakenta-mista ja muita uusia inves-

tointeja. Samalla tuetaan ilmastotavoitteita, elin-keinoelämää, työvoiman liikkuvuutta ja työllisyyttä sekä liikenneturvallisuutta.

”Voidaankin pohtia, käyt-tääkö Ruotsi liikennein-vestointeja tietoisemmin talouden ja yhteiskunnan ohjausvälineenä kuin me”, Syrjö sanoo.

Ruotsin liikenneinfran rahoitukseen käyttämä rahasumma vastaa yli 1,2:ta prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suomessa liikennerahoi-tuksen kokoluokka on ollut 0,8 prosenttia BKT:sta, jos päättymässä olevaa, väliaikaista korjausvelka-ohjelmaa ei huomioida.

”Kes tävä min imi ta -

so meillä olisi edes yksi prosentti BKT:sta liiken-neinfraan. Se tarkoittaa noin 2,3:a miljardia euroa vuodessa. Jos haluamme Ruotsin tapaan liikentees-tä lisää yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä, pitää rahoituksessa päästä rin-nalle ja ohi”, Paavo Syrjö jatkaa.

Naapurusten välillä on huomattava ero myös lii-kenneturvallisuudessa. ”Joko uskaltaisimme tun-nustaa, että suurempi tapaturmamäärämme ei johdu pelkästään asen-teista ja ajotaidoista. Myös liikenteelle luoduissa olo-suhteissa on eroja, ja niihin voimme yhteiskuntana vaikuttaa.”


- myös uudisrakentamista

Kiinteistö-, liike- jateollisuusrakentaminen.Putkistosaneeraukset.Rakennustekniset työt.

Puh. 010 778 8170Jukka Ojares 050 381 3140

[email protected]

Vanha Vaasantie 16, 33470 YLÖJÄRVI

- Talojen nostot- Lattiapintojen nostot- Eristysruiskutukset- Polyuretaanivalut

Puh. 0500 645 103www.suomenuretaanipalvelu.fi

[email protected] 23,33210 Tampere

(03) 3124 5600

MYÖS SKANNAUS NOPEASTI JA VAIVATTOMASTI!

kaavamääräyStenvaikutuS rakentamiSen

Hintaan tulee näkyväkSiKaavoituksen vaikutuk-

sia rakentamisen kustan-nuksiin voidaan ennakoida jo ennen rakennushank-keiden aloittamista. A-Insinöörien kehittämä uusi palvelu vertailee tontteja kaavamääräysten perus-teella ja opastaa kannatta-vampaan rakentamiseen.

Kaupunkien asemakaa-vat sisältävät yksityiskoh-taisia asuin- ja toimistota-loja koskevia määräyksiä, jotka vaikuttavat rakenta-misen hintaan.

”Tavoitteenamme on li-sätä ymmärrystä kaavoi-tuksen kustannusvaikutuk-sista ja auttaa rakennutta-jia tekemään taloudellises-

ti järkeviä päätöksiä. Me tarvitsemme Suomessa kaupunkien kaavoitukseen lisää kustannustietoisuutta ja osaamista siihen, miten kaavoituksella voidaan vaikuttaa asuinrakentami-sen kustannuksiin ja sitä kautta asumisen hintaan,” kaupunkikehityksestä vas-taava yksikönpäällikkö Jukka Kettunen A-Insinöö-reistä sanoo.

A-Insinöörien kehittämä uusi analyysipalvelu aut-taa tonttien omistajia ja rakennuttajia arvioimaan, mille tontille on kaavamää-räysten valossa edullisinta rakentaa.

Palvelussa keskitytään

niihin kaavamääräyksiin, jotka vaikuttavat eniten ra-kentamisen hintaan ja sitä kautta tontin rakentamisen kannattavuuteen. Tällaisia vaatimuksia ovat mm. py-säköintipaikat, yhteistilojen määrä, kerroskorkeus, kerroslukumäärä, asunto-jen keskikoko ja esimer-kiksi se, suunnitellaanko asuinrakennukseen viher-katto tai viherpiha.

”Kaavavaatimuksissa on hyvin paljon eroja esimer-kiksi yhteistilojen määräs-sä. Kun eri vaihtoehdot arvioidaan ajoissa, ja va-linnat tehdään kustannus-tietoisesti, rakennuttaja ja viime kädessä asukas

säästävät rahaa”, kus-tannusasiantuntija Annika Langinvainio A-Insinöö-reistä sanoo.

Palvelu perustuu A-In-sinöörien laajaan kustan-nusosaamiseen ja selvi-tykseen kaavamääräysten kustannusvaikutuksia. Se soveltuu vertailutyöka-luksi tontinomistajille ja rakennuttajille asemakaa-vavaiheessa, eli silloin kun rakennuksesta ei ole vielä suunnitteluratkaisua.

Lisätietoja: Jukka Kettunen, yksikönpäällikkö, kaupunkikehitys, A-Insinöörit

Asuntokauppa käy ja remontteja startataan:

moni luottaaammattilaiSeen

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 1.–3.2. järjestettävien Asta Rakentaja -messujen tee-moina ovat tänä vuonna remontointi, keittiöt ja ko-din turvallisuus. Pirkan-maan rakennusbaromet-rin mukaan joka kolmas kuluttaja aikoo seuraavan puolen vuoden aikana korjata asuntoaan, pe-ruskorjausta suunnittelee 20 % ja talonostoaikeissa on noin 8 % kuluttajista. Yhä harvempi hoitaa itse remontin tai asuntokaupat yksin alusta loppuun, moni luottaa asuntoasioissa ammattilaiseen. Messu-jen kokemuksellisuuteen on panostettu helmikuun messuilla aiempaa reilum-min: messujen vetonau-loina ovat elämyksellinen pakohuonepeli sekä tee-se-itse-alue, jossa remp-pakuvioihin voi tutustua omin käsin. Viime vuonna Asta Rakentaja -messuilla oli 340 näytteilleasettajaa ja 12 046 kävijää.

Vaikka muualla Suomes-sa asuntokauppa on hie-man hiipunut, Tampereella asuntokauppoja on kätelty yhä kohtuullisen vilkkaasti. Pirkanmaan rakennusba-rometrin mukaan uusien omakotitalojen rakentami-nen noussee vuonna 2019 noin 10 %, myös Tampe-reen kerrostalorakenta-minen on huippulukemis-sa. Joka kolmas kuluttaja aikoo seuraavan puolen

vuoden aikana korjata asuntoaan, peruskorjausta suunnittelee 20 % ja talo-nostoaikeissa on noin 8 % kuluttajista. Sisustusmuu-toksia kaavailee noin 40 %. Pientalokorjauksissa käytetään yhä enemmän remonttifirmojen palvelui-ta, yhä harvempi hoitaa itse kaiken alusta loppuun. Asta Rakentajassa asun-non ostoa tai remontointia suunnitteleva voi käteväs-ti vertailla talopaketteja, remonttifirmoja ja rahoi-tusmahdollisuuksia sekä kartuttaa omaa tietoutta ja osaamista.

Teemoina turval-lisuus, keittiöt ja

remontointi – pakohuonepeli

testaa paloturvalli-suustiedot

Yksi Asta Rakentaja 2019 -messujen teema on kodin turvall isuus, mikä kattaa esimerkik-si oikeaoppisen huollon merkityksen talon ja pihan turvallisuudessa, erilaiset valvontajärjestelmät sekä paloturvallisuuden. Pirkan-maan Pelastuslaitoksen kokemuksellisessa Vuok-ramökissä piippaa -pako-huonepelissä keskitytään viimeksi mainittuun. Koko perheen pelissä voi testata koko porukan paloturvalli-suustietämyksen.

Keittiö on monen kodin sydän, mutta siinä missä

toiselle riittää avoin as-tiakaappi ja paikka mik-rolle, on toiselle tarpeen useat työskentelytasot ja leivinuuni. Messuilla voi helmikuussa pohtia ja mal-lailla erityisesti sitä, miten keittiö sijoittuu muuhun kotiin nähden ja mikä mää-rää keittiön suunnittelussa kaapin paikan. Mukana messuilla on parikymmen-tä keittiövalmistajaa kuten Keittiömaailma ja Topi-Keittiöt, jotka opastavat keittiön herkullisiin tren-deihin. Jokaiseen mes-supäivään mahtuu myös keittiöteemaista ohjelma-sisältöä: Colornova opas-taa, kuinka maalaamalla kaakelit ja kaapit voi saada uuden ilmeen keittiöön ja Puustellin kanssa käydään läpi keittiöremontin suun-nittelua.

Asta Rakentajassa kes-kitytään myös remontoi-

miseen ja ohjelmasisältöä on koottu käytännön remp-pavinkkien ja tekemisen ympärille. Messuilta saa vastauksia esimerkiksi ky-symyksiin, mitä voi tehdä itse, mitä remontoiminen kustantaa ja kannattaa-ko asuntoa remontoida myyntikuntoon. Hands on by K-Rauta Lahdesjärvi -pisteellä voi suunnitella mood boardin ja tutustua laatta- ja tapettiuutuuksiin, testissä on myös säh-kötyökaluja ja pesureita, joilla tee-se-itse-tekijäkin saa aikaan ammattimaista työnjälkeä.

Perjantaina 1.2. paneu-dutaan erityisesti ammat-tilaisia kiinnostavaan oh-jelmaan PIRA:n seminaa-rissa. Muita aiheita ovat esimerkiksi sähköautojen lataaminen taloyhtiössä ja työmaan päivittyvät kierrä-tysvaatimukset.


Kuruntie 523, 33480 YLÖJÄRVI

www.kattotuolit.fi

Puh. (03) 349 1560

Yrittäjätie 1, 40950 MUURAMEPuh. 040 732 1212 • 045 235 1051 • 045 117 5170

[email protected]

Myynti:MP-Plast Oy, Vantaan Kiinnike ja Rak Oy

SPITEC OY, KÄRKIKIINNIKE OY,Ahlsell Oy, ProMart Oy

www.mp-plast.fi

Kuukuja 8 a, 33420 tre, (teivon yrityspuisto) puh. 03-364 1255 [email protected]

VALOKATE - suojaan sateelta - Polykarbonaatti-kennolevystä • ErittäinkestäväSuomenolosuhteissa.• Soveltuukäytettäväksiniinulko-kuinsisätiloissa.• Hyvinkevytjahelppoasentaa.•Paksuudet:6,10ja16mm.

UlkorakennuksiinmyösAkryyli-jaPolykarbonaattilevyt,polykar-bonaattiiskunkestävä.Akryyli:lasiakevyempivaihtoehto,sisus-tuselementtinäuseitaerivärivaihtoehtoja.

Nopeatoimitusaika1-3arkipäivää,määrämittaansahattuina.

Kuukuja 8 a, 33420 tre, (teivon yrityspuisto) puh. 03-364 1255 [email protected]

VALOKATE - suojaan sateelta - Polykarbonaatti-kennolevystä • ErittäinkestäväSuomenolosuhteissa.• Soveltuukäytettäväksiniinulko-kuinsisätiloissa.• Hyvinkevytjahelppoasentaa.•Paksuudet:6,10ja16mm.

UlkorakennuksiinmyösAkryyli-jaPolykarbonaattilevyt,polykar-bonaattiiskunkestävä.Akryyli:lasiakevyempivaihtoehto,sisus-tuselementtinäuseitaerivärivaihtoehtoja.

Nopeatoimitusaika1-3arkipäivää,määrämittaansahattuina.

LAATTATYÖWIKMAN OY

Laatoitustyöt ammattitaidolla

Vihnuskallionkatu 16, 37150 NOKIA

Puh. 0500 862 [email protected]

Keski-SuomenPuhallusvilla Ky

35300 ORIVESI• Ylä- ja alapohjaeristykset• Lisäeristykset yläpohjiin mineraalivillalla


kattoliitto HuoliSSaan katolle teHtävienlaiteaSennuSten

tuomiSta ongelmiStaKattoliitto kehottaa huo-

lelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, kun katoille asennetaan aurinkopa-neeleita tai muita laitteita. Pahimmillaan esimerkiksi katon vedenpitävyys voi vaarantua ja takuu raueta, mikäli asennuksia ei ole to-teutettu ammattitaitoisesti.

Erilaisten laitteiden, ku-ten satelliittiantennien ja -lautasten sekä mainos-kylttien ja aurinkopanee-lien asennukset katoille ovat yleistyneet eikä yhtälö ole ongelmaton. Erityisesti kiinnostus aurinkoener-giaan on koko ajan kas-vanut, ja aurinkopaneelit katolla ovat yleistyneet niin teollisuusrakennuksissa kuin kotitalouksissakin. Aurinkopaneelien ja mui-den laitteiden asentami-sessa on kuitenkin monia huomioonotettavia asioita, jotta katon toimivuus on taattu.

Aurinkopaneelien kiin-nitys ja sijoittaminen tulee aina suunnitella kohdekoh-taisesti, jotta varmistetaan alustan kantavuus, kiinni-tyksen kestävyys, vesitii-

veys, vedenohjaus sekä lumi- ja tuulikuormat. Ole-massa olevan rakenteen kuormituksen kestävyys tai sallittavat lisäkuormat on huomioitava suunnitte-lussa. Katoille asennetta-vissa aurinkovoimaloissa rakennesuunnittelija onkin tärkeä yhteistyökumppani. Aurinkopaneelien asen-tajalla ei välttämättä ole riittäviä valmiuksia var-mistua katon teknisestä toiminnasta.

Katolle jälkiasennuk-sia tehtäessä vastuu- ja takuuasiat voivat jäädä

epäselviksi tilaajalle. Esi-merkiksi urakoitsijoiden myöntämien takuiden eh-tona on yleensä katon säännöllinen huolto. Tämä voi vaikeutua tai estyä kokonaan katolle asen-nettujen lisävarusteiden johdosta, jolloin katolle myönnetty takuu raukeaa. Kattoliiton suositus onkin, että tilaaja on aina ennen katolle tehtäviä laiteasen-nuksia yhteydessä takuun myöntäneeseen kattoura-koitsijaan.

Rakennesuunnittelun li-säksi on varmistettava kat-

tourakoitsijan ja laiteasen-nusta suorittavan tahon keskinäinen tiedonkulku. Asia ei ole itsestäänsel-vyys myöskään rakenteilla olevissa kohteissa, joissa jokainen urakoitsija huo-lehtii omasta vastuustaan ja urakastaan. Kattoliiton mukaan tiedonkulkuun urakoitsijoiden välillä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ja tilaajille ko-rostettava kokonaisuuden ja suunnittelun tärkeyttä.

Lisätietoja:Toimitusjohtaja Sanna Nuikka

tervetuloa täydenpalvelun

cHarmia-myymälään

Charmia-keittiöt ovat Suomessa suunniteltuja ja kotimaisista runko-komponenteista koot-tuja. Ne on tehty pit-käikäisiksi ja kestämään kovaakin kulutusta. Mal-listostamme löydät luke-mattomia vaihtoehtoja

trendikkäistä uutuuksis-ta suomalaisten kotien kestosuosikkeihin.

Palvelukokonaisuutem-me sisältää kaiken mitä tarvitset– suunnittelemme, valmistamme ja asen-namme sekä tarvittaessa rahoitamme hankintasi.

Osaamisemme ei rajoitu pelkästään keittiöön, ka-lustamme myös kylpyhuo-neet ja kodin muut tilat.• Ilmainen suunnittelupalvelu • Kuljetus- jaasennuspalvelut • Nopeat toimitusajat

• Kauttamme myösrahoitus

Varaa ilmainensuunnitteluaika nyt!Kalustetukku TampereLielahti, Sellukatu 20010 421 8850www.kalustetukku-tampere.fi


-Konesaumakatot-Huopakatot

-Kattoremontit-Peltityöt

-Kattoturvat ja kourut -Peltitarvikemyynti

Kysy lisää040 558 8260

www.mansentimpurit.fi

Liuskekiveä sisä- ja ulkorakentamiseen

LIUSKEKIVILOUHIMO

ORISTONE OY0400 735 794

www.oristone.fiOriveden Kiven louhintaa

vuodesta 1951

Liuskekiveä sisä- jaulkorakentamiseen

RAKENNUSJARI KUPIAINEN OYBetonielementtiasennukset

Puh. 0400 625 921www.elementtiasennukset.fi

Kaaponkuja 5 F, 33820 TAMPERE

Martti Kivilinna 0400 620 082 • www.nocon.fi

Maalämpö- ja vesikaivonpirkanmaalla

NocoN OyLaadukkaasti ja joustavasti!

SuomenMuuttoremontti Puh. 03 777 5500

Remontit nopeasti, luotettavasti ja edullisestiwww.suomenmuuttoremontti.fitilaukset@suomenmuuttoremontti.fi

tapaturmattomattyömaat palkittiin

– rakennusalan työturvallisuuskilpailussaensi kertaa täyden sadan pisteen tulos

Rakennusalan valtakun-nallinen työturvallisuus-kilpailu osoitti, että alan yhteinen Nolla tapaturmaa -tavoite on mahdollista saavuttaa. Kisan kärkeen ylsi useita työmaita, joilla ei sattunut yhtään työtapa-turmaa koko viime vuoden aikana. Voiton vei NCC Suomi Oy:n kohde, jossa työturvallisuuden tasoa mittaava TR-indeksi oli historiallinen: täydet 100.

Turvallisuus alkaa mi-nusta -työturvallisuus-kilpailun voittajatyömaa, Asunto Oy Vantaan Aste-ria, on kisan koko historian ensimmäinen työmaa, jos-sa TR-indeksi ylsi sataan pisteeseen. Taso oli kaiken kaikkiaan erittäin korkea, sillä kymmenen parhaan joukossa oli seitsemän kokonaan tapaturmatonta työmaata.

”On hienoa havaita, että henkilöstömme sitoutumi-nen pitkäjänteiseen työ-turvallisuustyöhön tuottaa erinomaista tulosta myös yritysten välisessä kilpai-

lussa. Kiitokset kuuluvat menestyneiden työmai-demme koko henkilöstöl-le”, toteaa NCC:n maajoh-taja Mika Soini.

”Olen tehnyt työmaatar-kastuksia 23 vuotta ja nyt ensimmäisen kerran tar-kastin työmaata, jolla TR-havainnointimenetelmällä sain tulokseksi 100”, ker-too kilpailussa tarkastuk-set tehnyt tarkastaja Peter Johansson Etelä-Suomen aluehallintoviraston työ-suojelun vastuualueelta.

NCC Suomi Oy:n koh-teita kilpailun kärkikym-menikköön ylsi peräti kol-me kappaletta, voittajan korokkeen lisäksi NCC:n työmaat löytyvät sijoilta kolme ja neljä, molemmat 99 TR-indeksipisteellä. Toiseksi kilpailussa sijoittui Peab Oy:n kohde Tampe-reelta, jolla vastaava luku oli 99,3.

Tiukan kisan terävä kärki ratkaistiin TR-mittauksella

Koska finalistien jouk-

koon mahtui useita ko-konaan tapaturmattomia työmaita, voitto ratkaistiin TR-mittauksella. Kunnia-maininnat annettiin Pea-bin Asunto Oy Tampe-reen Förstin työmaalle ja NCC:n Jyväskylän Semi-naarinmäen Athenaeum-rakennuksen mittavalle peruskorjaustyömaalle. Niin ikään Peab Oy:llä oli kisan kymmenen parhaan joukossa kolme kohdetta.

”Kaikilla kärkityömailla oli hyvä järjestys ja turval-lisuusasiat hyvin hoidet-tu. Se osoittaa, että niillä koko työmaaväki on si-toutunut tekemään työnsä turvallisesti. Keskeisessä roolissa on tietysti myös työnjohto tinkimättömällä asenteellaan. Erityisen ilahduttavaa on myös kes-kisuurten yritysten nousu kärjen tuntumaan”, toteaa Peter Johansson.

”Kun näinkin monta työ-maata on voitu toteuttaa ilman työtapaturmia, on se vahva osoitus siitä, että hyviä käytäntöjä nou-dattamalla työtapaturmat pystytään välttämään. Ra-kennusalan yhteisen Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin, että kaikki alalla työskentelevät sitoutuvat tavoitteeseen”, korostaa Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro.

Kilpailu on osa laajapohjaista

turvallisuustyötäKilpailuun ilmoittautui

yhteensä 32 työmaata eri puolilta Suomea. Kym-menen parasta valittiin TR-mittauksen perusteel-la. Finaaliin yltäneiden kohteiden työturvallisuutta arvioitiin kahdella osa-alueella: TR-mittauksella sekä kaikkien työmaalla työskentelevien työtapa-turmien määrällä kilpailun aikana.

Kolmella loppukilpailuun osallistuneella työmaalla sattui yhteensä viisi lievää tapaturmaa, joista oli seu-rauksena enintään kolmen työpäivän poissaolo.

Kilpailuun osallistunei-den työmaiden turvalli-suusarvioinnin suorittivat aluehallintovirastojen työ-suojelun vastuualueen tarkastajat, jotka tekivät loppukilpailuun osallistu-neille työmaille kaksi tar-kastusta, yhden keväällä ja yhden syksyllä.

Kilpailun toteuttavat edellisen vuoden tapaan yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriö, Aluehal-lintoviraston Työsuojelun vastuualueet, Talonraken-nusteollisuus ry, Asunto-, toimitila- ja rakennutta-jaliitto RAKLI ry, Infra ry, Rakennusliitto ry, Ammatti-liitto Pro ja Työturvallisuus-keskus.

Seuraava valtakunnal-linen ”Turvallisuus alkaa minusta” -työturvallisuus-kilpailu järjestetään vuon-na 2020.

LisätiedotNCC Suomi Oy:- työturvallisuuspäällikköIlmari Lahikainen

ALAVUDEN

PELTI JA RAKENNUS OY0400 663 224

KYSYTARJOUS!

• Kaikki rakennuspeltityöt• Uudisrakentaminen ja remontointi• Kattoremontit• Kattoturvatuotteet ja sadevesijärjestelmät ym.

Betonintasosekoittimia

traktori, sähkö taihydraulikäyttöisinäValmistamme myös

erilaisia liete/vesi-pumppuja traktori,

sähkö tai hydraulikäyttöisinä

www.peta-metalli.fi

06 525 63010400 907 004

myös iltaisin ja vkl

www.tgj.fi


”Eroon romusta ja jätteestä” — edullisesti ja helposti!

Vastaanotamme edullisesti puujätteen, luonnon puumateriaalit, rakennus- ja remonttijätteen, talkoo-jätteen sekä pakkaus- ja energiamateriaalit. Kierrätysasemamme palvelevat Orivedellä ja Nokialla.

Kierrätyspalvelumme on tehokasta ja ympäristölupaehtojen mukaista.

Kierrätyspalvelut Vaihtolavan vuokraus KK-Uusiokivi

Katso lisää: www.karpinkasittely.fi

Oriveden kierrätysasemaNippalantie 1, Orivesi Puh. 040 735 0278

Nokian kierrätysasemaVannekatu 6, 37150Puh. 040 735 0278





























Rakennamme uutta - Korjaamme vanhaa

Vuolteentie 6, 37500 LEMPÄÄLÄ0400 621 604, 040 753 5673

www.evuorinen.fi


Naulat ja naulaimet

Kurikantie 287, 61850 KAUHAJOKI As.Puh. 040 900 1457

10-vuotta

oStatko energiatodiStukSenvai makSatko Sen puuttumiSeSta

joHtuvan uHkaSakon?Pientalojen myyjät ja

vuokranantajat eivät lä-heskään aina hanki ener-giatodistusta, vaikka se on lain mukaan pääosin pakollinen. Lain toimintaa valvova Asumisen rahoi-tus- ja kehittämiskeskus Ara aikoo langettaa puut-tuville kohteille uhkasak-koja.

Ketä pakollinen energiatodistuslaki

velvoittaa?Nykymuotoinen energia-

todistus on otettu käyttöön vaiheittain. Viimeisenä ikäkautena tulivat kesällä 2017 energiatodistuslain piiriin myös ennen vuotta 1980 käyttöönotetut oma-kotitalot sekä erillis- ja pa-ritalot. Energiatodistuslain piiristä vapautuvat esi-merkiksi yleensä suojellut rakennukset sekä kohteet, joiden rakennuksen pinta-ala on alle 50 m2, joten suurinta osaa kotiensa myyjiä ja vuokraajia laki velvoittaa.

Energiatodistus tulee laatia viimeistään, kun koti laitetaan myyntiin tai

vuokralle. Se tulee olla esittää heti toimenpiteen alusta lähtien.

Kymmenen vuotta voi-massa oleva energiato-distus tulee laatia myös uutta kotia rakennettaessa rakennusluvan hakemisen yhteyteen. Lupaa varten laaditaan lähtökohtaisesti energiatodistus, energia-selvitys, tasauslaskenta sekä E-lukulaskenta, näillä varmistetaan uuden talon lain vaatima energiate-hokkuus.

Mitä hyötyä ener-giatodistuksesta

sen pakollisuuden lisäksi on?

Ilmastonmuutos ja kor-

keat asumisen energia-kustannukset ovat arki-päivää, mutta voimme vai-kuttaa niihin myös omilla valinnoillamme. Jo pienillä energiatottumusten muu-toksilla voidaan saada perheen kokonaiskulutus-ta vuositasolla kohtuulli-semmaksi sekä päästöjä pienemmäksi. Esimerkiksi sisätilan lämpötilaa laske-malla jopa yhdellä asteella säästetään noin 5 % kodin lämmityksen ostoenergi-asta.

”Kodin omistajan nä-kökulmasta epäilemät-tä kannattavinta tietoa energiatodistuksessa ovat energiatodistuksen laatijan kirjaamat toimenpidesuo-situkset kodin energiate-

hokkuuden parantamisek-si sekä mahdollisesti niihin yhdistetyt paikkakuntakoh-taiset tarkemmat laskel-mat, kuten maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen säästölaskelmat. Asian-tuntijan tulee aina nähdä rakennus rakenteiden ja järjestelmiensä mukaise-na kokonaisuutena elin-kaarensa kautta, jolloin voidaan yhdistää eri toi-menpiteitä peruskorja-uksiin oikea-aikaisesti ja kokonaistaloudellisesti. Esimerkiksi kattoremontti ja yläpohjan lisäeristys kannattaa yhdistää aurin-kopaneelien asentamisen yhteyteen, jos remontit ovat tulossa eteen 10 vuo-den sisällä muutenkin” kertoo Raksystems Insi-nööritoimisto Oy:n johtava energia-asiantuntija Antti Hatsala.

Energia-alan ammat-tilainen käyttää paran-nusehdotustensa pohjal-la tekemiään havaintoja sekä kohteen asiakirjoista saatavia tietoja. Kokenut asiantuntija osaa käyttää energiatodistusta mm. läh-tötietona energiansäästö-

kartoituslaskennassa sekä hankesuunnittelussa.

”Suosittelen harkitse-maan esimerkiksi koneel-lisen tulo- ja poistoilman-vaihtojärjestelmän läm-möntalteenotolla asenta-mista painovoimaisen tai koneellisen poistoilman-vaihdon tilalle. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto-järjestelmä lisää yleensä

myös terveellisyyttä ja sen takaisinmaksuaika pientaloilla jää yleensä 22-32 vuoden tienoille. Vaikka kustannuksien ta-kaisinmaksuaika menee reippaasti yli 10 vuoteen, koneellinen tulo- ja pois-toilmanvaihtojärjestelmä tuo taloudellista säästöä asiakkaalle heti” Hatsala tarkentaa.


ILMAINENKUNTOARVIOKysy lisää!

OLEMMEOSASTOLLA A 331

TERVETULOATUTUSTUMAAN!

Tietoa selluvillaeristämisestä: www.termex.

Rakennat uutta tai peruskorjaat vanhaa...

Puhaltamalla suoritettava asennus on helppo tapa eristää talosi yläpohja, seinät ja ala-pohja. Selluvilla on hengittävä materiaali, joka edesauttaa ra-kenteiden pysymistä terveinä. Oikein tehty eristys säästää niin lämmitys- kuin viilennys-kustannuksissa.

...talosi eristysratkaisu on Termex-Selluvilla!

Eristyspalvelu Kupari Ky


mikä ykSi aSia vaikuttaa SiiHen,miten nopeaSti aSuntoSi

menee kaupakSi?Vastaus on ostaj ien

määrä – mitä useampi ostaja on kiinnostunut juuri sinun asunnostasi, sitä nopeammin asuntosi menee kaupaksi. Useim-miten nopea myyntiaika tarkoittaa myös parempaa kauppahintaa.

Usein asunnon myyjän suusta kuulee lauseen ”no, me tarvitaan vain yksi os-taja”, joka on tietysti totta siinä mielessä, että vain yhdelle ostajalle asunto lopulta myydään. Mutta jos ostajaehdokkaita on vain yksi, ollaan myyjän kannalta melko heikossa tilanteessa. Jos asunnol-le on vain vähän osta-jia, se tarkoittaa ostajien markkinoita. Jos ostajia on paljon, asunnon myyjä puolestaan on paremmas-sa asemassa.

Tässä 4 vinkkiä, joilla maksimoit potentiaalisten

kiinnostuneiden ostajien määrän

1. Panosta tunteita herättävään asunnon esittelyyn netissä

Laadukkaat valokuvat ja kattavat tiedot houkut-televat ostajia ottamaan herkemmin yhteyttä ja kysymään lisätietoja. Mo-net ostajaehdokkaat si-vuuttavat kohteen, joka ei heti kuvien ja tekstien perusteella säväytä ja siir-tyvät suoraan seuraavaan vaihtoehtoon. Tämä pe-riaate toistuu aina osto-päätökseen saakka. Me kaikki ostamme asuntoja tunteiden perusteella. Mi-käli asunto ei heti anna sitä oikeaa tunnetta, jota uudelta kodilta haetaan, on tilaisuus usein me-netetty. Siksi valokuvat ja esittelyteksti ovat tär-keässä roolissa asunnon myyntiprosessissa – kun houkuttelevien kuvien ja tietojen avulla ostaja on saatu kiinnostumaan, hän jatkaa asunnon tietojen lukemista. Mitä paremmin informaatiota löytyy, sitä helpommin tehdään pää-tös, lähdetäänkö asuntoa

katsomaan paikan päälle.

2. Markkinoi oikeissa kanavissa kohderyhmää ajatellen

Jos ikäihmisille tarkoi-tettua asuntoa markkinoi-daan pelkästään Instag-ramissa, se ei välttämättä toimi toivotulla tavalla, ellei strategiana ole herät-tää heidän lastenlastensa huomio. Tämä pätee myös toisin päin, kaksikymppi-nen ensiasunnon ostaja voi bongata asunnon sosi-aalisen median kanavista, mutta ei painetusta sano-

malehdestä.

3. Pidä huolta, että po-tentiaalisten ostajien on helppo tulla katsomaan asuntoa

Monet ostajat haluavat tulla katsomaan asuntoa nopeasti, joten välittäjän olisi hyvä päästä esittele-mään asuntoa vuorokau-den varoitusajalla. Pidä asuntosi mahdollisimman hyvässä esittelykunnos-sa koko myyntiprosessin ajan.

P i d ä a s u n n o s s a yleisesittelyjä, koska nii-

hin on matala kynnys tulla. Vaikka asunto ei olisi ihan juuri sitä mitä haetaan, se voi kuitenkin yllättää positiivisesti. Ja koska asuntoja ostetaan myös heräteostoina, voi esitte-lyyn tulla asiakkaita, jotka innostuvat hetken mieli-johteesta ostamaan juuri sinun asuntosi.

Järjestä yleisesittelyjen lisäksi myös yksityisesit-telyjä, jotka antavat osta-jille mahdollisuuden tulla tutustumaan asuntoon silloin kun se heille itsel-leen sopii. Monesti ostajat tekevät ensikatsastuksen yleisesittelyssä ja mikäli asunto herättää kiinnos-tuksen, varataan saman tien aika yksityisesittelyyn, jossa sitten hierotaan jo kauppaa.

4. Vältä liian korkealle asetettua pyyntihintaa

Hyvin suosituissa koh-teissa hieman liian korkea pyyntihinta ei välttämät-tä vähennä asiakkaiden määrää, mutta myyntiaika pitenee, koska ostajat ei-

vät jätä tarjouksia niin her-kästi. Monet ostajat ovat kohteliaita ja kokevat, että jos heidän tarjouksensa on paljon alempi kuin se, mitä asunnosta pyyde-tään, myyjä kokee tarjouk-sen loukkaavana. Tämän vuoksi he saattavat jättää tarjouksen kokonaan te-kemättä. Ja oikeassa he ovatkin – pyyntihinnasta reippaasti alemmat tarjo-ukset kiristävät myyjien tunteita.

Useimmiten, jos pyyn-tihinta on selvästi yli alu-eella toteutuneita hintoja, kaikkoavat asiakkaat ko-konaan ja näin saadaan ai-kaiseksi ostajan markkinat. Tällaisessa tilanteessa myyjä menettää neuvotte-luasemansa. Pahimmil-laan kiinnostuneita ostajia ei ole ollenkaan. Asunto kuluu markkinoilla ja kiin-nostuksen lisäämiseksi hintaa on laskettava, joka on joillekin ostajille merkki epäsuositusta asunnosta. Kannattaa siis olla tarkka-na, että pyyntihinta asettuu markkinahintahaarukkaan.


Puh. 040 548 7843 • [email protected]

Kaikki rakennusalan palvelutammattitaidolla vuodesta 1990.

- Remontointi - Uudisrakentaminen - Valvonta- Vastaavan mestarin palvelut - RKL-Raati

Puh. 0400 636 068

[email protected] www.taisei.fiKorpikatu 4, 37130 NOKIA

[email protected] Puh. 050 462 7225

Olemme osastolla A228, Tervetuloa tutustumaan!

puurakentamiSeSta teHokkuutta täydennySrakentamiSeen

– Jyväskylän Puukuokka-puukerrostaloille ARAn laatupalkintoJyväskylän Puukuokka-

kerrostalokortteli osoittaa, että puu taipuu korkea-laatuiseksi kaupunkiark-kitehtuuriksi kohtuukus-tannuksilla. A-Insinöörien suunnittelema, teollisen puurakentamisen mallia näyttävä kaupunkikortteli palkittiin Vuoden parhaat ARA-neliöt 2019 -palkin-nolla tänään.

Puukuokka-talot Jyväs-kylän Kuokkalassa ovat korkeimmat teollisesti val-mistetut puukerrostalot Suomessa. Asumisen ra-hoitus- ja kehittämiskeskus ARA palkitsi vuonna 2018 valmistuneen puukerrosta-lokorttelin Vuoden parhaat ARA-neliöt 2019 -laatupal-kinnolla 15.1.2019.

Lakea Oy:n rakennutta-maan Puukuokka-kortteliin kuuluu kolme 6–8-ker-roksista puurakenteista kerrostaloa, joissa on 186 erikokoista asuntoa. A-

Insinöörit toimi Puukuokka 2:n ja Puukuokka 3:n ra-kennesuunnittelijana.

”Puutalorakentamisel-la on paljon annettavaa kaupunkikehitykselle. Puu sopii erinomaisesti täy-dennysrakentamiseen ja kerrostalojen lisäkerrosten materiaaliksi. Puukuokka osoittaa myös sen, että puutalorakentaminen voi olla nopeaa ja kustannus-tehokasta”, A-Insinöörien rakennesuunnittelun tiimiä johtanut Toni Kekki sanoo.

Puukuokka-korttelissa kehitet-tiin teollisen puu-

rakentamisen malliPuukuokka-kortteli ra-

kennettiin kolmessa vai-heessa, joissa otettiin op-pia aiemmista. Kolmas talo rakennettiin jo valmiin teollisen mallin mukai-sesti. Rakenteiden osalta

esimerkiksi jäykistysjär-jestelmää kehittämällä äänitekniikka parani niin, että lopputulos on akusti-sesti miellyttävä.

Nyt löydettyjä ratkaisuja hyödynnetään tulevaisuu-den hankkeissa.

”Rakentaminen on vaa-tinut niin suunnittelijoilta, urakoitsijoilta kuin raken-nuttajalta innovatiivista otetta ja ennakkoluuloton-ta asennetta kehittää uut-ta. Tilaelementtitekniikalle ei ole olemassa valmiita ohjeita tai detaljikirjastoja. Suunnittelijat ovat luoneet uuden tavan tehdä raken-tamista ja suunnitelleet jokaisen yksityiskohdan alusta loppuun”, kertoo Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila.

Perinteisesti puuker-rostalorakentamista on pidetty kalliina. Kulut pysy-vät kuitenkin kohtuullisina pitkälle vietyjen, esival-

mistettujen elementtien ansiosta. Puuelementtien rakentaminen sisätiloissa parantaa myös rakenta-misen laatua merkittävästi.

Ensimmäinen Puukuok-ka-talo valmistui vuonna 2014 ja sai Arkkitehtuurin

Finlandia -palkinnon syk-syllä 2015.

Ara myöntää Vuoden parhaat ARA-neliöt -laa-tupalkinnon vuosittain rahoittamalleen uudisra-kentamis- tai perusparan-nuskohteelle, jossa tavoi-

tellaan korkeaa laatua ja elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista.

Lisätietoja:Esa Suomalainen, yksikönjohtaja, A-Insinöörit

kanSalliSmuSeonliSärakennukSen

arkkiteHtuurikilpailu alkaa

Museovirasto, Suomen kansallismuseo ja Se-naatti-kiinteistöt järjestä-vät arkkitehtuurikilpailun Kansallismuseon lisära-kennuksen suunnittelusta. Kilpailuohjelma, mukaan lukien tarkan tehtävän-kuvauksen sekä tiedot tuomaristosta, julkiste-taan torstaina 10.1.2019. Rakennus suunnitellaan nykyisen Kansallismuseo-rakennuksen yhteyteen Helsingissä. Kilpailu on yleinen, ja se käydään kahdessa vaiheessa. En-simmäinen vaihe päättyy huhtikuun alussa, minkä jälkeen myös yleisö voi nähdä ja kommentoida ehdotuksia, ja tuomaristo valitsee jatkoon pääsevät työt. Kilpailun voittajatyö on selvillä vuoden kuluttua joulukuussa.

Kansallismuseon histo-riallisesti arvokas päära-kennus avattiin yleisölle vuonna 1916. Nykyisen Mannerheimintien varrella sijaitsevan Kansallismu-seon ovat suunnitelleet Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saari-nen. Rakennus tarjoaa nykyiselläänkin puitteet

monipuoliselle museotoi-minnalle, mutta näyttely- ja yleisötilat eivät mahdollista esimerkiksi laajoja kan-sainvälisen tason näytte-lyitä ja kokoelmalainoja.

Nykyaikaiset museo-näyttelyt ovat yhä herättä-vämpiä, sisältöjä tuotetaan yhdessä eri sidosryhmien kanssa, museot tarjoavat erilaisia historian ja kult-tuuriperinnön piiriin liittyviä palveluja, ja museokoh-teiden vierailukokemusta kehitetään kokonaisuu-tena. Museot nähdään nyt uudella tapaa myös yhteiskunnallisena vaikut-tajana. Valtakunnallisena kulttuurihistorian museona Suomen kansallismuseolla on myös sellaisia omia, ajankohtaisesti mielenkiin-

toisia kokoelmia, jotka tilan puutteen vuoksi jäävät nyt arkistojen piiloon.

Lisää tilaa moneen käyttötarkoitukseen

Kansallismuseon lisä-rakennus sijoittuu osit-tain maan alle. Sen pinta-alaksi on hahmoteltu noin 3850 m², josta näyttely- ja monitoimihalli kattaisi 900-1200 m². Museo on jo ark-kitehtuurikilpailuun valmis-tautuessaan tehnyt laajan palvelumuotoilullisen sel-vityksen lisärakennuksen monipuolisesta käytettä-vyydestä. Muunneltava uudistila mahdollistaa esi-merkiksi kansainvälisten suurnäyttelyiden rakenta-misen Kansallismuseoon sekä konferenssien ja kon-

serttien tuomisen tiloihin. Lisärakennukseen kaavail-tu ravintola voi olla avoin-na myös muulloin, kuin museon aukioloaikoina. Kokonaissuunnitelmassa halutaan myös aktivoida Kansallismuseon tontilla sijaitseva pihapuisto, joka on nytkin avoinna yleisöl-le, mutta joka uudessa museokokonaisuudessa nousee keskeisempään rooliin avoimena keitaana keskellä Helsinkiä.

Arkkitehtuurikilpailun oh-jelma ja aineistot ovat saa-tavilla torstaista 10.1.2019 alkaen kilpailun sivustolta www.uusikansallinen.fi. Tarkoituksena on, että Kansallismuseon lisära-kennus toteutetaan voitta-neen kilpailuehdotuksen pohjalta, ja nykyisen mu-seorakennuksen, uuden lisärakennuksen sekä pi-hapuiston muodostama uusi kokonaisuus avataan yleisölle vuonna 2025. Mahdollisen rakentamisen aikana Kansallismuseon on tarkoitus olla avoinna yleisölle keskeytyksettä.

Lisätietoja:Ylijohtaja Elina Anttila, Suomen kansallismuseo


Kustantaja: Target Julkaisut Oy,Petäjistönkatu 9, 50100 MIKKELIPuh. 0440 211 777, [email protected]:Puh. 050 491 2335, [email protected]. 045 658 0701, [email protected]: Marko HämäläinenVastaava toimittaja: Petri LaitinenPainopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy

Osoitelähteet: Bisnode Finland Oy,Tilastokeskus, Target Julkaisut Oy asiakasrekisteri

Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu siihen osaan ilmoitusta, jossa virhe on havaittu, mutta enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuneesta välillisestä vahingosta.Mahdolliset huomautukset on tehtävä seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Huomautus on tehtävä sille mainostoimittajalle, jonka kanssa ilmoituskauppa on sovittu. © Target julkaisuissa valmistettuun materiaaliin.

www.tgj.fi

Kustantaja: Target Julkaisut OyPetäjistönkatu 9, 50100 MIKKELIIlmoitukset/markkinointi:puh. 0440 211 777, faksi (015) 211 [email protected]

Sivunvalmistus / graafinen suunnittelu:Marko Hämäläinen,[email protected] toimittaja: Petri LaitinenPainopaikka: Lehtisepät OyLehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu siihen osaan ilmoitusta, jossa virhe onhavaittu, mutta enintään ilmoituksen hintaan.Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuneesta välillisestä vahingosta.Mahdolliset huomautukset on tehtävä seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemises-ta. Huomautus on tehtävä sille mainostoimittajalle, jonka kanssa ilmoituskauppa on sovittu.© Target julkaisuissa valmistettuun materiaaliin.

Ammattilaiset Oikeaan Tarpeeseen

SuoSitut HarraStukSet,roHkeampi SiSuStuS, remontointi ja

alueelliSet muutokSet teemoittavat enSi keSän aSuntomeSSuja

Kesän 2019 Asuntomes-sujen neljä teemaviikkoa ovat harrastusten viikko, sisustamisen viikko, remp-paviikko sekä historian ja tulevaisuuden viikko. Teemaviikkojen sisällöt nousevat Pioneeripuis-ton asuntomessualueen ominaispiirteistä, jotka tänä vuonna ovat van-han muuntuminen uudeksi sekä hyvän arjen palaset. Asuntomessut Kouvolas-sa rakentuvat paraikaa Pioneeripuiston vanhalle kasarmialueelle Kouvolan Korialle ja teemana tänä vuonna on uusin asuminen historiallisessa kasarmi-miljöössä.

Eri teemoin rytmitetyt viikot syventävät tämän vuoden pääteemaa, jossa uusi ja vanha kohtaavat ja vanha kasarmialue saa uuden käyttötarkoituksen asuinalueena.

- Ensimmäisellä viikolla nostamme esille 2010-lu-vulla eniten suosiota kas-vattaneita harrastuksia; pyöräily, koirat ja kuntosali ovat ensimmäisen viikon keskipisteinä. Harrastus-viikon aikana käännetään katse siihen, miten harras-tukset vaikuttavat asumis-

valintoihin ja miten suoma-laiset mieluiten vapaa-ai-kaansa viettävät. Kouvola on vapaa-ajan kaupunki. Aktiivisen urheilukaupun-gin lisäksi Kouvola on lä-hes kahdeksallatuhannella vapaa-ajan asunnollaan Suomen seitsemänneksi suurin mökkipaikkakun-ta, joka tarjoaa ainekset laadukkaaseen vapaa-aikaan, viestintäpäällikkö Leena Honkajuuri Suomen Asuntomessuilta kertoo.

Toisella eli Sisustamisen viikolla pohditaan sitä, kuinka sisustukset kestä-vät katseiden lisäksi aikaa ja kulutusta. Tämän viikon

aikana messuilla pääsee syntymään sisustustren-deihin ja oheisohjelma sisältää paljon sisustusai-heista tekemistä. Messu-alueen talojen sisustren-deissä näkee tänä vuonna, että 2010-luvun valkoinen ja viileä skandinaavinen tyyli on korvautumassa lämpimämmillä ja orgaani-semmilla sisustuksilla. Asuntojen väriratkaisut ovat rohkeampia ja si-sustusratkaisut asukkaan persoonaa ilmentävämpiä.

Tänä vuonna Asunto-messuilla on ennätys-määrä korjausrakenta-miskohteita. Kolmannella

eli Remppaviikolla saa esimerkiksi asiantuntevaa neuvontaa omia remontti-hankkeita varten. Viikolla pääsee tutustumaan sy-ventävästi alueen vanhaan rakennuskantaan ja kuule-maan lisää miten tällaiset projektit sujuivat tiukassa messuaikataulussa. Muun muassa vanha Pioneeri-koulu on remppaviikolla suurennuslasin alla.

Historian ja tulevaisuu-den viikolla valokeilassa ovat suomalaisen asumi-sen tulevaisuus ja Pionee-ripuiston alueen historia. Puhumme laajemmasta alueellisesta rakennemuu-

toksesta ja yksittäisten alu-eiden käyttötarkoituksen muutoksista. Kouvolassa toimivan Korian varuskun-nan historiatoimikunnan ja eri asiantuntijoiden kanssa suunnitelluilla opastetuilla kierroksilla saa lisätietoa alueen mielenkiintoisesta historiasta aina 1900-lu-vun alusta tähän päivään asti.

- Olemme kartoittaneet suomalaisten tämänhet-kisiä kiinnostuskohteita ja rakentaneet messusi-sältöä näiden toiveiden pohjalta. Alue antaa meille poikkeuksellisen paljon mahdollisuuksia tehdä kävijäkokemuksesta en-tistä monipuolisempi ja jokaiselle kävijälle omi-en mieltymysten mukaan enemmän räätälöity vierai-lu, Honkajuuri jatkaa.

Vanha kasarmialue herää uuteen eloon

Pioneeripuiston mes-sualue on alun perin ve-näläisten 1910-luvulla rakentama punatiilinen kasarmialue Kymijoen var-rella. Pioneeripuisto on valtakunnallisesti merkit-tävää rakennettua kult-tuuriympäristöä, joka saa

messujen myötä uuden elämän.

- Messualue on tänä vuonna erityisen kaunis ja monipuolinen. Pionee-ripuiston aluetta on täy-dennysrakennettu vanhaa kunnioittaen ja ympäröivän luonnon ehdoilla. Pioneeri-puistossa uudet ja yli sata vuotta vanhat rakennuk-set seisovat rintarinnan. Asumisen uusimpia ide-oita esittelevät alueelle rakennettavat modernit pientalot, rivitalot, paritalot ja uudenlainen seniori-asumisen kortteli, kertoo projektipäällikkö Sanna Kauppi Kouvolan kaupun-gilta.

Ennakkol ipunmyynt i Asuntomessuille on käyn-nissä osoitteessa liput.asuntomessut.fi.

Asuntomessut Kouvo-lassa ovat avoinna 12.7.-11.8.2019, kello 10-18. Poikkeuksena keskiviik-kojen pidennetyt artisti-illat, jolloin messuportit ovat avoinna aina kello 21 saakka.

Lisätietoja:Leena HonkajuuriviestintäpäällikköOsuuskunta Suomen Asuntomessut

JoLa Rakennus ja Pinnoitus tekee vankalla ammattitaidolla haitta-aine kapselointia, ilmavuotojen tiivistyksiä, lattioiden, seinien ja kattojen pinnoituksia kotimaisilla TKR-pinnoitteilla, jotka ovat kasviöljypohjaisia, M1 luokiteltuja (hajuttomia ja liuotteettomia) jolloin lopputulos on käyttäjälle aina tuotteena turvallinen ratkaisu.

TKR-pinnoitteidentyypillisiä käyttökohteita:

• Tiivistyskorjaukset ja haitta-aineiden hallinta sekä kapselointi • Kone- ja ilmastointihuoneet, varastotilat

• Elintarviketeollisuuden pinnat• Lattiat, lastaussillat, liikuntasaumat, jalkalistat, portaat

• Pumput, turbiinisalit, jätevesi ja kala-altaat • Betoni- ja metallisäiliöt

Puh. 0400 447 [email protected] www.jola.fi


• Teräsrakenteet • JS-liikuntasauma • Teräsrakenteiden CE-merkintäoikeus

Puh. 0400 628 972www.ajtmetalli.com

Kaakkurintie 6, 37150 NOKIA

METALLIRAKENTAMINENautoja palautui

viime vuonna kierrätykSeenennätykSelliSen paljon

Vuonna 2018 Suomes-sa tehtiin uusi ennätys autojen romutuspoistojen määrässä. Autoja kierrä-tettiin yhteensä 88 362, joka tarkoittaa 22 prosentin kasvua edellisvuoteen ver-rattuna. ”Kierrätysmäärän kasvu on pitkäjänteisen viestintä- ja valistustyön tulosta, mutta viime vuo-den huima kasvu on pää-asiassa romutuspalkkion ja alalla tapahtuneen di-giloikan ansiota”, kertoo Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoinen.

Siirtyminen sähköiseen romutuspoistoon on hel-pottanut kierrätysalan toi-mintaa, jolloin virallisen kierrätysjärjestelmän piiriin saadaan yhä suurempi osa romutusikäisistä ja -kuntoisista autoista. Sil-vennoisen mukaan viime vuonna hyvin onnistunut romutuspalkkiokampanja

lisäsi kierrätykseen palau-tuneiden autojen määrää yli 6 000 autolla.

Romutuspoistojen mää-rä on ollut kasvussa viime vuosina. Vuonna 2017 romutuspoistoja tehtiin 72 710, ja vuonna 2016 jäätiin 59 427 auton kokonais-määrään.

Keskimääräinen ro-mutusikä on kasvanut 2010-luvulla yli 20 vuoteen.

Romutuspalkkiokampanja käänsi romutusiän viime vuonna hienoiseen las-kuun. Keskimäärin autot palautuivat kierrätykseen 20,6-vuotiaina, kun vuon-na 2017 keski-ikä oli 20,7 vuotta. Suomessa romu-tusikä on huomattavasti korkeampi kuin Euroopas-sa, sillä EU-maissa autot palautuvat kierrätykseen keskimäärin 15-vuotiaina.

Vanhan auton kierrättäminen on

ilmaistaElinkaarensa päässä

olevan auton voi Suomes-sa kierrättää ilmaiseksi. Vastaanottopisteiden si-jainnin voi tarkistaa Suo-men Autokierrätyksen net-tisivulta. Valtakunnallisesti kattavaan vastaanottopis-teverkostoon kuuluu lähes

300 vastaanottopaikkaa. Kierrätysjärjestelmään kuuluvat vastaanottopis-teet poistavat auton lo-pullisesti rekisteristä ja toimittavat auton omista-jalle romutustodistuksen, mikä takaa omistajan vel-vollisuuksien ja maksujen päättymisen.

Kierrätys on tärkeää uusioraaka-

aineiden ja käytettyjen vara-osien saamiseksiKierrätysjärjestelmän

ansiosta käyttöikänsä lop-puun tulleiden autojen materiaalit ja osat voidaan hyödyntää parhaalla mah-dollisella tavalla. Romu-auton keskimääräisestä materiaalisisällöstä 75 pro-senttia on metallia, kuten terästä, rautaa, alumiinia ja kuparia. Kierrätysme-talleja käyttämällä voidaan

säästää huomattavia mää-riä energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä uuden materiaalin valmistukseen verrattuna. Kierrätysjär-jestelmän ansiosta auton materiaaleista saadaan hyödynnettyä Suomessa jopa 97 prosenttia.

Viime vuosina esil le noussut kiertotalous on ollut käytössä autoalalla jo vuosikymmeniä – esi-merkiksi hyväkuntoisia käytettyjä autonosia voi-daan myydä varaosiksi. Myös huonokuntoisia osia voidaan usein kunnostaa vaihto-osaperiaatteella lähes uudenveroisiksi va-raosiksi.

LisätietojaToimitusjohtaja Arto Silvennoinen, Suomen Autokierrätys Oy

rautakaupan myyntiHyväSSä kaSvuSSa

Harri Päiväniemi aloittaa RASI ry:n hallituksen puheenjohtajanaRakentamisen hiipuvista

ennusteista huolimatta rautakaupan myynnin kas-vu on kiihtynyt loppuvuot-ta kohden ja viimeinen kvartaali on tällä hetkellä lähes seitsemän prosentin kasvuvauhdissa.

Alan hyvien myyntilu-kujen saattelemana RASI ry:n uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DT Finland Oy:n toimi-tusjohtaja Harri Päivänie-mi. DT Finland Oy johtaa STARK-rakennustarvike-ketjun toimintaa. Päivänie-men puheenjohtajakausi alkaa vuoden 2019 alussa.

Päiväniemi on toimi-nut aiemmin RASI ry:n hallituksen varapuheen-johtajana. Lisäksi hän on toiminut käyttö- ja erikois-tavarakauppaa edustavan Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Edun hallituk-sessa vuodesta 2017. Päiväniemi aloittaa myös Kaupan liiton hallituksessa vuoden 2019 alussa.

– RASIn kokoamat markkinoiden myynti- ja

kehitysluvut ovat olleet jo pitkään tärkeä työka-lu meille rakentamisen toimialalla toimiville. Yh-distys on myös nostanut aktiivisesti keskusteluun toimialan kehittymiselle tärkeitä aiheita. Nämä luovat hyvän pohjan yhdis-tyksen toiminnan edelleen kehittämiselle. Toivon, että voimme yhdistyksenä ot-taa jatkossa entistä enem-män roolia esimerkiksi siinä, että jäsenet ymmär-tävät ja ovat paremmin valmistautuneita alan kiih-tyvään toimintaympäristön muutokseen. Keskeisiä asioita muutoksessa ovat esimerkiksi keinoäly ja

alustatalous.Väistyvä puheenjohtaja,

Väritukku Oy:n toimitus-johtaja Ulla Pöllänen jättää tehtävän kahden vuoden jälkeen tyytyväisenä.

–On ollut ilo huomata, että RASI:n toiminta on herättänyt kiinnostusta toimialalla ja yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tänäkin vuonna usealla jäsenyrityksellä. Tieto on yritysten tärkeintä valuut-taa ja yhdistys on pystynyt vastaamaan tähän tarpee-seen.

RASI ry:n hallituksen va-rapuheenjohtajaksi valittiin SOK:n valikoimajohtaja Lasse Ketola.

RASI ry:n hallituksessa on puheenjohtajan ja va-rapuheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Muina jäse-ninä toimivat:

Toimitusjohtaja Gunnar Forsman, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Joh-taja Harri Karumo, Kesko Oyj, Toimitusjohtaja Kim-mo Lähteenmäki, Taloon Yhtiöt Oy, Kauppias Jussi Perälä, K-kauppiasliitto, Toimitusjohtaja Ulla Pöllä-nen, Väritukku Oy, Johtaja Wille Saarinen, Teknos Oy

Lisätietoja: RASI ry, toimitusjohtaja Minna Liuksiala


JULKISIVU/PINNOITUSkierrättävä rae-

puHalluS valtaa alaaKierrätettävä

puhallusrae vaiperinteinen

puhallushiekkaKorjaamojen, konepa-

jojen rakennustyömaiden, teknisten oppilaitosten ym. vakiokalustoon kuuluvat hiekka- ja raepuhallus-laitteet. Maalattavissa tai muuten pinnoitettavissa kohteissa edeltävänä työ-vaiheena on useinmiten pintojen puhdistus puhal-tamalla joko hiekalla tai muulla rakeella. Vanha, ruostunut tai likainen pinta poistetaan tai puhdistetaan ennen uutta pinnoitusta. Ympäristö- ja terveyshait-tojen eliminoimiseksi yhä useammin käytetään tai jopa vaaditaan rakeen kierrätystä ja irtoavan

pölyn talteenottamista. Tallaisia kohteita ovat eri-laiset sisällä tapahtuvat puhallukset esim. raken-nustyömaalla, vesistöjen läheisyydessä tapahtu-va puhallus tai vaikkapa siltatyömaalla tapahtuva kunnostustyö. Samoin oppi-laitoksissa annetta-va opetus pitää tapahtua terveyttä vaarantamatta ja ympäristöarvoja kunnioit-taen. Hiekkapuhalluksissa käytettävän puhallushie-kan pöly- ja ympäristöhai-tat ovat melkoiset ja niinpä yhä useammin ja useam-min käytetään korvaavia, kierrätettäviä materiaaleja – käyttökohteesta riippuen esim. korundia eli alu-miinioksidia, lasikuulaa, piikarbidia, teräsrakeita

jne. Puhallusmateriaalin kierrätyksellä päästään myös pieneen materiaalin kulutukseen. Myös tästä on saatavissa säästöjä työkohteessa.

Raepuhallukseen on kehitettyratkaisuja

Tamperelainen Kom-pressorikeskus Oy on kehittänyt ratkaisuja rae-puhalluksen laitepuolelle. Niin sanottuja pölyvapaita raepuhalluslaitteita on ke-hitetty kokonainen tuo-teperhe pienestä 5 litran säiliöllä varustetusta rae-puhaltimesta raskaaseen käyttöön tarkoitettuun, 200 litran säiliöllä varustettui-hin laitteistoihin saakka. Lisäksi vanhoihin avopu-haltimien lisälaitteeksi on kehitetty ns. Raesieppo, jonka avulla pölyt voidaan johtaa työkohteesta joko ulos tai haluttuun keräily-pisteeseen. Yhteiskun-nallisestikin merkittävää tuotekehitystyötä on ollut tukemassa myös paikalli-nen TE-keskus.

Pölyvapaalla PUHTI painehiekkapuhaltimella ongelma on ratkaistu siten, että irrotessaan puhalletta-vasta pinnasta pöly, jäte ja puhallettava rae imaistaan takaisin laitteen “kiertoon”. Pöly ja jäte erotetaan pu-hallusrakeesta erilaisten suodatinratkaisujen avulla

ja kerätään tarkasti tal-teen saastuttamatta ym-päristöä. Puhallettava rae johdetaan takaisin pai-neraepuhaltimen säiliöön ja käytetään uudelleen. Näin hengitysilma pysyy puhtaana ja ympäristö pölyttömänä sekä puhal-lusmateriaalin ympäris-töystävällinen kierrätys toteutuu.

PUHTI-raepuhalluskaappi

Pienten kappaleiden puhallus sujuu parhaiten - siististi ja pölyttömästi - PUHTI-raepuhalluskaa-peissa. Kaappi on ikkunoin varustettu suljettu tila, jos-sa painepuhaltimen tai si-vuvirtauspistoolin ja imurin

avulla kierrätetään puhal-lettava materiaali uudel-leen käyttöön. Kevyempi pöly imetään poistoilman mukana suodattimeen. Imuri vie pölyt kaapin sisäl-tä. Ja kun pölyttyviä suo-jaimia ei tarvitse käyttää on työskentely todella muka-vaa. Etuseinän lasi on aika ajoin vaihdettavissa.

Kompressorikeskus Oy on Tampereella toimiva yli 25 vuotta vanha yritys, jonka tuotteisiin kuuluu hiekka- ja raepuhallus-laitteiden ohella mäntä- ja ruuvikompressorit, erkois-kompres-sorit – kuten polt-tomoottori- ja akkukäyt-töiset - maalauslaitteet, paineilmatyökalut, rappa-

uslaitteet ja täydellinen huolto- ja varaosapalvelu. Kopressorikeskus onkin paineilmalla toimivien ko-neiden ja laitteiden täyden palvelun talo. Erityisesti hiekka- ja raepuhallus-laitteet ovat yrityksen pit-käaikaisen innovatiivisen tuotekehitystoiminnan tu-losta – laadukkaita ja tek-niikaltaan alansa parhaita. Tuotevalikoimaan kuuluu paitsi vakio-tyyppiset ko-neet ja laitteet myös asia-kaskohtaisesti kehitettyjä ja räätälöityjä tuotteita.

Lisätietoja:Kompressorikeskus OyPuh. (03) 381 2111www.kompressorikeskus.fi

vanHa kaSarmialue kouvolaSSa Saa uuden elämän aSuntomeSSujen myötä

– esillä uusinta asumista historiallisessa ympäristössäPioneeripuisto on val-

takunnallisesti merkit-tävä rakennettu kulttuu-riympäristö, joka saa uuden elämän uniikkeina asuntoina ja liiketiloina. Kuvaaja: Jari Heikkilä

Vuoden 2019 asun-tomessualue rakentuu parhai l laan Kouvolan Korialle. Pioneeripuiston messualue on alun perin venäläisten 1910-luvulla rakentama punatiilinen kasarmialue Kymijoen jyl-hissä rantamaisemissa. Pioneeripuisto on valta-kunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriym-päristö, jonka vanhat va-

ruskuntarakennukset ovat saaneet uuden elämän uniikkeina asuntoina ja liiketiloina.

–Kesän 2019 messuko-konaisuus on upea yhdis-telmä uusimpia asumisen ratkaisuja ja historiaa. Ra-kentamisen uusia ide-oita esittelevät alueelle rakennettavat modernit pientalot, rivitalot, paritalot ja uudenlainen seniori-asumisen kortteli, jotka luovat mielenkiintoisen kontrastin vanhalle kasar-mialueelle. Rakennusten kirjo on tänä vuonna poik-keuksellisen laaja, moniin aiempiin messuvuosiin

verrattuna, kun pääsem-me alueelle, jossa on näin paljon vanhaa olemas-sa olevaa rakennuskan-taa, kuvailee Osuuskunta Suomen Asuntomessujen viestintäpäällikkö Leena Honkajuuri.

Kouvolan Korialle synty-välle uudelle asuinalueelle muuttaa valmistuessaan noin 250 asukasta. Yh-teensä 8 hehtaarin alue sijaitsee 6 kilometrin mat-kan päässä Kouvolan Mat-kakeskuksesta.

Pioneeripuistossa on parhaillaan käynnissä 22 kohteen rakentaminen, joista noin puolet on har-

jakorkeudessa. Osassa kohteista tehdään jo si-sätöitä ja toisissa ollaan perustusvaiheessa. Mes-sukohteet valmistuvat omissa aikatauluissaan ja valmista tulee olla touko-kuun loppuun mennessä, projektipäällikkö Sanna Kauppi Kouvolan kaupun-gilta kertoo.

Kesän 2019 Asunto-messut ovat remonttia suunnittelevien paratii-si, sillä alueella on usei-ta korjausrakentamisen kohteita. Messuvieraat pääsevät tutustumaan muun muassa remon-toituun Pioneerikouluun,

asunnoksi remontoitavaan entiseen Miehistösaunaan ja Upseerin päiväkotiin, joka on aiemmin palvellut pioneeriupseerikerhona. Lisäksi sisustukset nou-sevat ensi kesänä entistä suurempaan rooliin itse messukokemuksen osal-ta. Vanha Pioneeripuiston alue herää todella uu-teen eloon heinäkuussa messuporttien avauduttu kuukauden ajaksi. Asun-tomessuilla Kouvolassa on ennätysmäärä tehtä-vää ja ajanvietettä aina opastetuista kierroksista erityisohjelmaan ja artisti-esiintymisiin.

Asuntomessut Kouvo-lassa ovat avoinna 12.7.-11.8.2019, kello 10-18. Poikkeuksena keskiviik-kojen artisti-illat, jolloin messuportit ovat avoinna aina kello 21 saakka.

Lisätietoja: Sanna KauppiprojektipäällikköKouvolan kaupunki, Asuntomesut Kouvolassa 2019


Rappaus-, maalaus- ja pinnoitustyöt sekä remontit

TampereenRappauspalvelu Oy

040 503 2878

Vasamajärventie 281, 33450 SIIVIKKALAwww.rappauspalvelu.fi

[email protected]

amoS rexinvoittokulku jatkuu

– palkitaan Vuoden 2018 BetonirakenteenaAmos Rex palkitaan

Vuoden 2018 Betoniraken-teena taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta raken-nuttamisesta ja toteutuk-sesta.

Amos Rex on näyttä-vä rakennuskokonaisuus, joka koostuu uusista maanalaisista näyttelyti-loista, vanhaan loistoonsa entisöidystä Lasipalatsis-ta elokuvateattereineen sekä näyttelytilojen katto-na kumpuilevasta Lasipa-latsin tapahtuma-aukiosta. Kohde on oivallinen esi-merkki betonin käytöstä, jossa museokokonaisuu-den muunneltavat sisätilat sekä erityisesti museon vaativat maanalaiset ra-kenteet että maanpäälliset kupolirakenteet korosta-vat rakennusmateriaalin tarjoamia mahdollisuuk-sia. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennus-teknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja taitavilla detal-jeilla varustettu kiinnosta-va arkkitehtoninen koko-naisuus, joka luo osaltaan uutta vuorovaikutteista, elävää kohtaamisten ja tapahtumien julkista kau-punkitilaa ja -kulttuuria.

JKMM Arkkitehdit Oy:n suunnittelema Amos Rex on esimerkillinen kohde arkkitehtonisesta kunnian-himosta ja taidosta. Talon kaikissa rakenteissa ja useissa sisätilojen pinnois-sa, kuten pääsisäänkäyn-nin portaissa ja lattioissa betonia on käytetty ko-konaisvaltaisesti. Voitta-neessa työssä yhdistyvät

merkittävällä tavalla ark-kitehti- ja rakennesuun-nittelu, innovatiivinen tila-suunnittelu sekä taidokas ja laadukas rakentaminen.

Lasipalatsin aukiolla kohtaavat kolme vuosi-sataa: 1800-luvun alussa rakennettu Turun sotilas-kasarmi, 1900-luvulla ra-kennettu funkkisrakennus Lasipalatsi ja nyt 2000-lu-vulla paikkaan liittynyt kult-tuurin sekä avoimen kau-punkitilan yhdistävä Amos Rex. Amos Rexin maan-alaiset sisätilat nähdään ulkopuolella orgaanisina kumpareina, kumpuina ja kattoikkunoina, jotka luovat avoimen oleske-lutilan kaupunkilaisille. Sisällä niillä on tärkeä ra-kenteellinen merkitys ja ne luovat joustavia, avoimia näyttelytiloja, joihin voi-daan rakentaa monenlai-sia näyttelyjä. Amos Rex liittyy niin päätilojen kuin museotoiminnan materi-aalihuollon osalta sujuvasti

ympäröivään rakennus-kantaan.

Vaativat pohja- ja kallio-rakenteet sekä museon alapuolella metron häiriö-tön toiminta oli varmistet-tava niin suunnittelu- kuin rakentamisaikana. Tek-nisesti vaativat purku- ja tuentatyöt sekä uudis-rakenteiden mitoitus- ja toteutus ovat edellyttäneet huolellista suunnittelua ja valmistelua. Uudisraken-nuksen alueella oli kallion louhintarintauksen korke-us vanhan Rexin seinälin-jalla reilusti yli kymmenen metriä ja rakennuksen eteläpäässä uudisraken-nus perustettiin paaluille. Lasipalatsin aukion kes-kellä oleva suojeltu savu-piippu jätettiin paikalleen ja sen alapuolella ollut maanalainen lämpökeskus purettiin. Piippu seisoi työn aikana terästukien varas-sa ja piipun alta louhittiin runsaasti pois vanhoja rakenteita ja kalliota. Suo-

jeltuun savupiippuun on nyt sijoitettu museotilojen raitisilman sisäänotto- ja jäteilman ulospuhallusreitti sekä poistumistie.

Amos Rexin teräsbe-toniset paikalla valetut kupoliholvit mahdollistavat maan alle laajat pilaritto-mat tilat näyttelyiden to-teutukseen. Yläpohjan be-tonirakenteessa on kolme erisuuruista kupolia, joista nousee kattoikkunakartio. Tasaisen vesikaton osalla on lisäksi kaksi kattoikku-nakartiota. Amos Rexin näyttelytilojen tietomal-lintamalla suunniteltujen kupolien jännevälit ovat pisimmillään 32 metriä. Kupolien betonirakenteis-sa on hyödynnetty ma-teriaalin maksimaalista puristuslujuutta ja betoni-teknologiaa. Vinojen pin-tojen betonointityö on ollut erittäin vaativaa.

Maanalaisessa taidemu-seossa on paksuja betoni-rakenteita yläpohjakupo-leiden reuna-alueilla sekä näyttelysalin lattioissa. Paksujen betoniraken-teiden kuivattamiseksi kehitettiin uusi salaoja-putkiston tyyppinen be-toninkuivausmenetelmä, joka perustuu suljettuun ja lämmitettyyn ilmankiertoon ja kosteuden imemiseen rakenteista.

Lasipalats in aukion kummut on päällystetty arkkitehdin paikalle suun-nittelemilla apilanlehden-muotoisilla ja pyöreillä betonikivillä. Vaativa ja mittatarkka yli 2000 ne-liön kiveyksen asennus- ja saumaustyö on tehty erityisellä tarkkuudella ja

huolellisuudella. Kohde on hyvä esimerk-

ki julkisesta rakennukses-ta, missä monipuolisella betonin käytöllä on aikaan-saatu ympäristöystävällis-tä, kestävää ja laadukasta rakentamista. Hankkeessa on hyödynnetty jo olemas-sa olevaa rakennuskantaa ja se on oiva esimerkki rakennusten käyttötarkoi-tuksen muutoksesta ja kierrätettävyydestä. Myös uudisrakentamisen ra-kenne- ja materiaalien kestävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Toteu-tunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta raken-nuttamisesta, eri osapuol-ten saumattomasta yhteis-

työstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta, toteutuk-sesta ja käsityötaidosta.

Amos Rex toteutettiin Helsingin kaupungin ja Föreningen Konstsam-fundetin yhteishankkeena. Amos Rex on yksityinen taidemuseo, jonka toi-mintaa Konstsamfundet rahoittaa. Suojellun Lasi-palatsin peruskorjaus oli tärkeä osa hanketta: 6 700 kerrosneliöitä. Uudis-rakentamisen osuus oli 6 300 kerrosneliötä.

Suunnittelu alkoi vuon-na 2013 ja rakennustyöt tammikuussa 2016. Muse-on ensimmäinen näyttely avautui yleisölle elokuussa 2018.

kuituSementtilattia HaaStaa uivat lukkoponttilattiat

Triofloor Oy aloittaa sveitsiläisen Li &Co:n val-mistaman Micodur –kui-tusementtilattian maa-hantuonnin ja myynnin Suomessa. Absoluuttisen mittastabiilia kuitusement-tilattiaa voidaan asentaa yhtenäisenä uivana alu-eena jopa tuhansia neliöitä ilman liikuntasaumalistoja ja elämisvaroja – ainoana uivana lukkoponttilattiana maailmassa.

Sementistä, kuiduista ja mineraaleista koostuva kuitusementti tunnetaan tällä hetkellä parhaiten ra-kennusten ulko- ja sisäver-

housmateriaalina, jossa sen iskun- ja lianestokyky, vedenkestävyys, pala-mattomuus ja alhaisesta pH-arvosta johtuva or-gaanisen kasvuston esto-kyky yhdessä materiaalin hyvän pinnoitettavuuden kanssa ovat tehneet siitä paljon käytetyn verhous-levyn. Li & Co kehittämän menetelmän avulla kui-tusementistä voidaan val-mistaa nyt myös kestäviä lukkoponttilattioita, joiden tekniset ominaisuudet ovat täysin poikkeukselliset markkinoilla oleviin parket-ti-, korkki-, vinyyli- ja lami-

naattilattioihin verrattuna.Micodur-lattia valmis-

tetaan sementti-selluloo-sakuitu-mineraali-kompo-siitista, joka sisältää vain 2 % synteettisiä kuituja eikä lainkaan synteettisiä sideaineita (98 % luonnon-tuote). Valmistustavasta johtuen sen haihtuvat or-gaaniset kaasupäästöt (VOC /AgBB /< 100 ppm)ovat puuainespohjaisia lat-tioita pienemmät eikä kui-tusementti myöskään toimi helposti kasvualustana puun tapaan orgaaniselle kasvustolle.

Lattia soveltuu erinomai-

sesti lattialämmityksen kanssa käytettäväksi, sillä lämpö läpäisee materiaalin helposti (EN12524 / n. 0,05m2K/W) ja kiviaines-pohjaisena materiaalina se myös luovuttaa lämpöä tasaisesti huoneilmaan. Materiaaliin ei myöskään vaikuta ilmankosteuden tai lämpötilan muutokset (EN434 / <0,01 %), joten suuria monimuotoisia yh-tenäisiä alueita voidaan päällystää tuotteella ilman liikuntasaumalistoja ja elä-misvaroja.

Micodur-kuitusementti-lattian pohjassa on aske-

läänieriste (EN ISO 717-2/ n. 19 dB) ja pintaan on painettu uusimmalla digitaalisella painoteknii-kalla kuvapinta, joka on päällystetty erikoiskovalla Korus-lakkakerroksella (EN16511/ KL33). Lak-kapinta ei ole märkänä-kään liukas(EN51130 ja EN 13893/ R10/ luokka DS) ja askeltuntu on kiin-teä lattian painon ansios-ta (12 kg/m2.). Lattia on antistaattinen(EN1815/ < 2kV)) ja pinnan valon-, kemikaalin- ja tahrankes-tävyys on erinomainen (ISO105, EN423 ja EN438-

2). Tuotteen paloluokka on BflS1(EN ISO 717-2).

Lattiaa valmistetaan lankku- ja laattakoossa (7,5 x 200 x 1235 mm ja 7,5 x 460 x 920 mm). Mallistossa on 10 lank-kukuosia sekä 13 laat-takuosia – myös oman designkuosin painaminen on mahdollista.

Lisätietoja: Triofloor Oy, myyntijohtaja Pasi Auvinen


MAARAKENTAMINEN• Kivenmurskauslaitteiden valmistus• Metallituotteiden valmistus• Kaivinkoneiden ja pyöräkoneiden pikaliittimet

TSV-Metal OyRitolankaari 15, 63300 ALAVUS

Puh. (06) 511 3790, Fax (06) 511 3791Timo Kaukola, Puh. 040 516 6628

[email protected]

MAA- ja KIVIAINEKSET

VALMISBETONI

Myynti: puh. 010 2195 264* tai 010 2195 230*

Rakentaa huomisen maisemaa

Myynti: Betoniasema puh. 010 2195 250*

* Puhelun hinta: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Ahteentie 1 C, 35300 ORIVESI, Puh. 010 2195 200*

www.kvl-tekniikka.fi

Puh. 010 219 5265*

Betoniasema puh. 010 219 5250*

Kuljetusliike J. VALKAMA

• Kaikki maarakennustyöt• Kaivuutyöt• Maa-ainesmyynti ja -toimitukset

Kuljetusliike J. ValkamaJari Valkama 0400 231 606Rautajärventie 464, 36930 KYYNÄRÖ

[email protected] • www.maanrakennusjvalkama.fi

KAIKKI LOUHINTA-ALAN TYÖT

p. 0400 777 509www.metarno.fi

Uponor selvitti:

radon mietityttääkuluttajia

– yli 20 vuotta vanhat talot riskiryhmässäUponor toteutti loka-

kuussa 2018 selvityksen radontietämyksestä jo kol-matta kertaa perättäin. Selvitys osoittaa, että ra-donin riskit tiedostetaan suhteellisen hyvin. Ilah-duttavaa on, että kolmen vuoden aikana toimet ra-donin ehkäisemiseksi ovat vastausten perusteella lisääntyneet. Kiinteistön radonmittauksen oli teet-tänyt lähes kolmasosa vastaajista.

- Tärkeää on ymmärtää riskit ja tutkia asia. Radon on sisäilman radioaktiivi-nen kaasu ja se kulkeutuu asuntoon maaperästä pe-rustuksessa olevien rako-jen kautta. Koska radonia ei voi aistia, on mittaami-nen ainoa tapa selvittää sen määrä sisäilmassa. Asunnon radonpitoisuutta voidaan alentaa tehok-kaasti ja kohtuullisin kus-tannuksin. Keinoja ovat

esimerkiksi radonimuri, radonkaivo, vuotoreittien tiivistäminen ja ilmanvaih-don tehostaminen, kertoo Uponorin tuotepäällikkö Jaana Honkonen.

Selvitys toteutettiin ky-selynä omakotitalo- ja ri-vitaloasukkaille Rakentaja.fi - sekä Uponor KOTI Facebook -sivuilla. Kyse-lyyn vastanneita oli 927. Vastauksia kyselyyn saa-tiin koko maasta ja puolet heistä oli suurimmilta ra-donriskialueilta, eli Uudel-tamaalta, Pirkanmaalta ja Hämeestä.

Tehtyjen radonmitta-usten ja -remonttien

määrä kasvussaVastaajista 78 % asuu

omakotitalossa ja loput rivitalossa. Suurin osa (71 %) asuu yli 20 vuot-ta vanhassa ta lossa. Tämän ikäisissä taloissa ei

lähtökohtaisesti ole otettu huomioon radonin torjun-taa. Säteilyturvakeskus STUKin mukaan radontur-vallinen rakentaminen on perusteltua koko maassa. Tavoitteena on päästä mahdollisimman alhaiseen radonpitoisuuteen niin uu-disrakentamisessa kuin saneerauksissa.

Tehtyjen radonmittaus-ten määrä on kasvanut sel-västi ja vastaajista lähes kolmannes oli tutkituttanut kiinteistönsä. Mitatuissa kohteissa 10 %:ssa oli liikaa radonia. Lukema on korkea, jos radonarvo ylittää 400 Bq/m3. Radon-ongelman kertoo hoita-neensa 10 % vastaajista; se on selkeä parannus ai-empiin vuosiin verrattuna. Myös vastaajien valmius remonttiin on kohonnut edellisvuosista. Remontin tehneet ovat pääosin tyy-tyväisiä remonttiin.

Riskit kannattaa tiedostaa

Vastauksista selviää, että radontuntemus on pysynyt samalla suhteelli-sen hyvällä tasolla kolmen vuoden ajan. Toimia rado-nin torjumiseksi voitaisiin tehdä vieläkin enemmän.

- Säteilyturvakeskus STUKin mukaan noin puo-let tavallisen suomalaisen saamasta säteilyannok-sesta on peräisin sisäil-man radonista. Pitkäaikai-nen asuminen korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairas-tua keuhkosyöpään. Tär-keintä on, että erityisesti riskialueilla radonpitoisuus tutkitaan ja ongelmat kor-jataan, Uponorin Jaana Honkonen painottaa.

Lisätietoa:Uponor Tuotepäällikkö Jaana Honkonen

outlet-kylä valittu vuoden 2018

paalutuStyömaakSiPääkaupunkiseudun

ensimmäisestä outletis-ta tulee kaupungin os-toskorttelia muistuttava ”kylä”, jossa sijaitsevissa noin 15 000 kerrosneliön tiloissa tulee toimimaan 40 suomalaista ja kansain-välistä muoti-, urheilu- ja sisustusbrändimyymälää, lisäksi paikan päälle ra-kentuu lapsille suunnattu liikunnallinen leikkipuisto sekä ravintoloita. Helsinki Outlet-projektin kustan-nusarvio on 50 miljoonaa euroa ja se tulee avaa-maan ovensa asiakkaille marraskuussa 2019.

Hankkeen rakennuttaja on norjalainen sijoitusyh-tiö Fortus AS ja pääura-

koitsijana toimii Fira Oy. Maanrakennustyöt urakoi STM Etelä-Suomi Oy, joka tilasi toukokuussa 2018 käynnistyneen paalutus-osuuden Skanska Infra Oy:ltä.

Helsinki Outlet sijaitsee entisen turvesuon ja savi-kon alueella, joten raken-nukset on luonnollisesti tuettu teräsbetonipaaluilla peruskallioon, joka sijait-see syvimmillään noin 25 metriä maanpinnasta. Koska naapuritontilla käy-tetty maapohjan stabilointi on osoittanut huonosti toi-mivaksi ratkaisuksi, pää-tettiin myös piha-alueet parkkipaikkoineen tukea paalutuksella. Kohteen paalutusurakka käsitti noin 2600 paalua, joiden koko-naispituus on 35 500 met-riä. Paaluista noin puolet on rakennusten perustuk-sissa ja toinen puolikas pi-halaattojen tukena. Erittäin pehmeän maaperän vuok-si alue vahvistettiin koneet ja muun työmaaliikenteen kantavaksi, koerakenteen

perusteella työalustak-si valittiin lujiteverkko ja metrin paksuinen beto-nimurskekerros, ainoas-taan aivan heikoimmissa kohdissa jouduttiin käyt-tämään paalutuskoneiden alla lisätukena teräslavoja.

Lopputulokseltaan on-nistuneessa paalupe-rustuksessa oli matkan varrella paljon haasteita. Koko hankkeen aikataulu oli tiukka, lisäksi kohteen varsinainen rakenne- ja pohjasuunnittelu pääs-tiin käynnistämään vasta pääurakoitsijan valinnan jälkeen, joten suunnitte-lu limittyi perustustöiden etenemisen kanssa. Alus-tavien suunnitelmien ja määräarvioiden puutteen vuoksi paalutusurakan sopimusmuotona oli yksik-köhintaurakka. Paalutus-vaiheen alkaessa ei ollut vielä käytössä perustus-suunnitelmia ja paalumää-rät jouduttiin arvioimaan pohjatutkimusten sekä kokemuksen perusteella. Onneksi pohjatutkimusten

tulokset osoittautuivat to-denmukaisiksi ja arvioidut paalupituudet pitivät paik-kansa. Paalutustyön edis-tyessä paalutusaikataulu oli kireä ja rakennuskohtai-set perustussuunnitelmat saatiin vain noin viikko ennen kyseisen kohdealu-een työn aloitusta, jolloin kohdealueen tarkat paa-lumäärät selvisivät. Paa-lutusurakoitsijan ja paalu-toimittajan välinen toimiva yhteistyö kuitenkin pelasti hankkeen potentiaalisil-ta isommilta ongelmilta. Suunnitelmat tarkentuivat ajan mittaan ja niihin tuli runsaasti muutoksia myös jo toteutettujen alueiden osalta, mikä aiheutti lisä-paalutuksia olemassa ole-vien paaluryhmien sekaan. Paalutustyön suunnittelua hankaloitti myös eri raken-nusvaiheiden ja aliurakoi-den limittyminen samalla alueella, tässä kuitenkin auttoi sujuva yhteistyö maanrakennusurakoitsijan kanssa.


Mäkelänkankaantie 249490 Neuvoton

Maahantuonti: 05 - 343 5666 (24 h) [email protected]

CAMSO-kumitelat hyllystä-

50vuotta

Kaikenlaiset maanrakennustyöt

URAKOITSIJA JOUNI NIKKILÄ

PÄLKÄNE p. 0400 890 [email protected]

Varaa maksuton arviokäynti044 5535191

[email protected]

Tarjous suunnittelusta annetaan aina kohteen ja lähtötietojen perusteella,koska jokainen kohde on erilainen.

Istutussuunnitelma Pienempien osa-alueiden suunnitteluunHoitosuunnitelma Kun kaipaat apua kasvien hoitoon ja tunnistamiseen

Luonnossuunnitelma 2D tasoinen, karkea hahmottelu pihan ideasta ja toiminnoistaToteutussuunnitelma 2D tasoinen, mittatarkka suunnitelma määräluetteloineen

Tilaa pihasuunnitelma nyt, niin toteutus voi alkaa heti keväällä ja kesän ajan jo nautit valmiista pihastasi.

porajumbot, tunneleiden teHo-työläiSet tekevät töitä vuoroSSa

Vt 12 Lahden eteläisellä kehätiellä, Liipolan tunne-lissa porajumbot tekevät töitä kahdessa vuorossa.

Porajumboja käytetään tunnelilouhinnassa: niillä porataan kallioon injek-tointireikiä, louhintareikiä ja pultinreikiä. Massiivinen, noin 17 metriä pitkä ja 42 000 kg painava, porajum-bo mahdollistaa tehokkaan työskentelyn. Sillä voidaan porata 5,5 metriä syviä louhintareikiä sekä jopa 24 metrisiä injektioreikiä. Kiveä irtoaa kerrallaan noin 1080 tonnia eli 50 kuorma-autollista!

Tehokkuuden lisäksi po-rajumbot kykenevät myös hyvin tarkkaan työhön: niihin syötetään etukäteen tunnelilinjan koordinaatit, porauskaavio ja navigoin-tipisteet. Työnjohtaja oh-jeistaa koneen ajajan eli porarin oikeaan paikkaan ja orientoi takymetrin (taky-metri on maanmittaukses-sa käytettävä mittalaite, jolla mitataan säteittäisesti pisteiden sijainteja). Sen jälkeen jumbon kuljettaja navigoi porauksen oikeat kohdat takymetriä käyt-täen.

Porarin työ opitaan usein kokeneem-

malta tekijältäVt 12 Lahden eteläinen

kehätie -hankkeessa, tu-tummin Letkessä, on Lii-polan tunnelissa käytössä neljä porajumboa: yksi kummassakin tunnelissa, yksi itäisellä suuaukolla ja neljännellä porataan pultinreikiä länsipäässä. Porajumbot ovat olleet ah-kerassa käytössä - Liipo-lan tunneleissa on porattu toukokuun alusta lähtien joka arkipäivä.

Letkessä käytetyillä po-rajumboilla on myös muu-tamia erityisominaisuuksia kuten kangenkäsittelylait-teet, vesimenekkimittaus ja automaattiporaustoi-minta.

Porajumbon ajajat eli porarit operoivat Letken työmailla kahdessa vuo-rossa. Porareilla ei ole eri-tyisiä koulutusvaatimuksia, mutta esimerkiksi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayh-tymä järjestää kursseja joista valmistuu kalliora-kentajia. Yleensä porarin työ opitaan kokeneemman porarin opissa. Työ on

todella itsenäistä ja porari viettääkin yleensä koko työpaivänsä lounastaukoa lukuun ottamatta yksin porajumbossa maan alla.

Pimeää, mutta mukavaa

Poraaminen tapahtuu näytön ja joystickien avulla mukavassa istuimessa is-tuen, porata voidaan myös seisten. Porasta lähtee todella kova ääni: jumbon ulkopuolella melutaso n. 130 dBA. Koneen ohjaamo on kuitenkin eristetty, joten melutaso siellä on saman-lainen kuin tavallisessa henkilöautossa.

Itse koneen ajaminen on normaalia työkoneen ajamista. Jumbo siirretään ajamalla työkohteeseen, joten normaalia ajoa tulee vain pari sataa metriä päi-vässä. Porajumbon diesel-moottoria ei käytetäkään kuin näissä siirroissa eli se ei käytännössä tuota päivän aikana juurikaan päästöjä. Itse porauslaite toimii hydraulisesti säh-kömoottoreiden voimalla, jonka takia tunneliin ei tule päästöjä. Pölyntorjunta

tapahtuu vesihuuhtelulla.Ennen porajumbojen

käyttöönottoa 70-luvun alussa tunnelilouhinta oli huomattavasti hitaampaa. Silloin käytettiin paineilma-käyttöisiä polvisyöttöpora-koneita, joilla sai ehkä noin 100 metriä reikää yhden työvuoron aikana.

Nykyisillä kolmepuomi-silla jumboilla ehtii työvuo-rossa porata helposti 1500 metriä reikää. Tulevaisuu-dessa laitteet automati-soituvat yhä enemmän ja siirtyvät etäohjattaviksi. Joissain isoissa kaivok-sissa tällaisia jumboja on jo käytössä.

Lisätiedot:Projektijohtaja Janne Wikström, Väylä www.kankareenpaalutus.f i

T E R Ä S PA A L U T U K S I A

050 5273 614 [email protected]


LVI

SYNCONTA 700 LMaahan upotettava pumppaamo. Saatavana myös lämpöeristettynä tai lämpökaapelilla varustettuna.Soveltuu yhden kiinteistön tai kesämökin pumppaamoksi.

SANIMAT 4002Jätevesipumppaamo jätevesien pumppa-ukseen padotus kor-keuden alapuolisilta alueilta. Sopiva esim. asuinkerrostaloihin ja toimistorakennuksiin.

SANIMAT 1000Jätevesipumppaamo yhden tai kahden perheen tiloihin. Tukkeutumattomalla Contra Block järjes-telmällä varustettu.

SANISETTKäyttövalmis harmaa/jätevesi-pumppaamo kiintoainettomien jäteve-sien pumppaukseen.

NIROLIFTTäysin automaattinen ja asen-nusvalmis lattiakaivopump-paamo kosteisiin tiloihin.

PIRANHAMAT 100 & 120Pienikokoinen jäteveden pumppausyksikkö, johon voi-daan liittää suoraan yksi WC, lavuaari ja suihkuallas.

Sulzer Pumps Finland OyPuh. 010 234 3333www.sulzer.com

Puh. 0400 733 [email protected] I www.ristopitkanenoy.fi

RISTO PITKÄNEN OY

• Myynti• Asennukset• Huollot (muutkin merkit)• Käytetyt laitteet

KYLMÄTEKNIIKKAVEDENPUHDISTUS-LAITTEET • Lakisääteiset

vuototarkastukset• Kylmälaitteiden

asennukset, huollot ja korjaukset

• Ilma- sekä maalämpö-pumput esim. Samsung, Mitsubishi

RISTOPITKÄNEN OY

bioenergia kiviHiiltä parempi vaiHtoeHto

Monitieteinen BIOS-tutkimusyksikkö järjesti 11.12.2018 julkaisutilai-suuden, missä se luovutti konsulttiyhtiö Valorilla teet-tämänsä selvityksen hiili-neutraalista kaukolämmön tuotannosta Helsingissä. Julkaisutilaisuudessa väi-tettiin, että Helsingin tilan-teessa biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmasto-päästöjä.

Selvityksen ja sen jäl-keen jatkuneen viestinnän peruslähtökohta on ollut, että vaihtoehtojen arvioin-tia tulisi tehdä piipunpään päästöjen mukaisesti otta-matta huomioon hallitus-tenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ohjeistuksia. Toi-nen peruslähtökohta on, että ilmastonmuutoksen kannalta relevantti tar-kasteluväli on seuraavat 10–20 vuotta, eikä sen jälkeisellä ajalla ole mer-kitystä.

- On vaarallinen virhe-käsitys, että uusiutuvan bioenergian käyttö olisi ilmaston kannalta haitalli-sempaa kuin fossiilisen ki-vihiilen. Nykyiset ja tulevat sukupolvet tekevät ilmas-totoimia myös vuosisadan loppupuolella. Politiikka ja investoinnit, jotka lyhyel-lä aikavälillä vähentävät päästöjä - mutta lisäävät niitä pitkällä aikavälillä - eivät ole kestäviä, toteaa Bioenergia ry:n toimitus-johtaja Harri Laurikka.

Suomessa bioenergia perustuu pääosin erilaisiin metsätalouden ja -teolli-suuden sivuvirtoihin. Puun käytön päästöt otetaan jo nyt huomioon ja myös raportoidaan YK:n ilmas-tosopimuksen ja IPCC:n ohjeistuksen mukaises-ti maankäyttösektorilla. EU:n maankäyttösektorin päästöjä ohjaavan LU-LUCF-asetuksen myötä

Suomella on nyt myös tällä sektorilla hyvin konkreetti-nen tavoite nielujen ylläpi-tämiseksi. Jos korjattu puu lasketaan päästöksi myös energiasektorilla Valorin selvityksen mukaisesti, päästö lasketaan kahteen kertaan.

Sivuvirtojen käyttämättä jättäminen taas ei lähtö-kohtaisesti johda tilan-teeseen, jossa hiilidiok-sidi sitoutuisi tehokkaasti luontoon. Luonto vapaut-taa kuolleen eloperäisen hiilen pääosin ilmaan, ja nopeus riippuu jakeesta ja sijainnista. Vaarana on, että pidemmällä (mutta silti ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta hyvin relevantilla aikavä-lillä, esim. 20–100 vuotta) aikavälillä ilmaan päätyvät lähivuosina puun sijasta käyttämämme fossiilisen polttoaineen päästöjen lisäksi myös metsään jä-

tetyn puun päästöt.Valorin selvityksessä on

lisäksi karkeasti virheelli-nen väite, että biomassan poltto verrattuna kivihiileen lisäisi hiukkaspäästöjä kaukolämmön tuotannos-sa. Lukuarvoina on käy-tetty puun pienpolton hiuk-kaspäästömäärää ja sitä on verrattu kivihiilen polt-toon suuressa laitokses-sa. Todellisuudessa EU:n teollisuuspäästödirektiivi asettaa puun käytölle suu-ressa laitoksessa kivihiiltä tiukemmat päästörajat.

Vuoden 2018 tammi-syyskuussa puupolttoai-neiden käyttö on ollut –5 % laskussa samaan aikaan kuin fossiilisista polttoai-neista maakaasu kasvoi 9 %, öljyn käyttö pysyi edel-lisvuoden tasolla ja hiilen käyttö laski vain -2%.

Lisätietoa: toimitusjohtaja Harri Laurikka

vuoSi 2018 olilämmin ja kuiva

Vuosi 2018 muistetaan etenkin erittäin lämpimästä ja kuivasta kesästä.

Vuosi 2018 sijoittui Suo-men 10 lämpimimmän vuoden joukkoon.

Kasvukauden lämpösumma oli ennätyksellisen

suuriKuivan kesän myötä

vuotuinen sademäärä jäi useilla havaintoasemilla ennätyksellisen alhaiseksi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2018 oli 1-2 astetta ta-vanomaista lämpimämpi. Näin lämmin vuosi toistuu yli 100 vuoden tilastojen perusteella keskimäärin kerran 10-15 vuodessa. Tosin ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia on ol-lut viime vuosina tiuhaan: 2011, 2013, 2014 ja 2015.

”Suomen keskilämpöti-laa on arvioitu 1800-luvun puolivälistä saakka eli yli 150 vuotta. Kymmenestä lämpimimmästä vuodes-ta puolet ovat kuluvalta vuosikymmeneltä”, kertoo meteorologi Pauli Jokinen.

Kesällä pitkään jatkunut lämpö johti ennätykselli-

sen suureen kasvukauden lämpösummaan. Läm-pösummaa kertyy päivil-tä, jolloin pysyvä lumi on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila on +5 as-teen yläpuolella. Turun Ar-tukaisten lämpösummaksi kertyi 1974 °Cvrk. Edelli-nen ennätys 1852 °Cvrk oli Helsingin Kumpulasta vuodelta 2011.

Vuoden ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Vuoden alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 4. helmikuuta mitattu -37,1 astetta.

Vuotuinen sademäärä oli etenkin maan länsiosasta Meri-Lappiin ulottuvalla alueella poikkeuksellisen pieni eli toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.

Useilla havaintoasemil-la sademäärä jäi kuivan kesän vuoksi jopa en-nätyksellisen alhaiseksi. Esimerkiksi Merikarvian Tuorilassa satoi vain 425,5 mm, kun tyypillisesti sade-määrä on 683 millimetriä. Merikarvialla vuosi 2018 oli 50 vuoden mittaushisto-rian kuivin. Monilla kuivim-milla alueilla sademäärä jäi noin 400 millimetriin, mikä on vain kaksi kolmasosaa tavanomaisesta. Lähimpä-nä tyypillisiä sademääriä oltiin Pohjois-Lapissa sekä maan itäosassa.

Joulukuu oli tavan-omaista lauhempi

ja kuivempiKeskilämpötila oli jou-

lukuussa 1-4 astetta ta-vanomaista korkeampi.

Suurimmat lämpötilapoik-keamat olivat pohjoises-sa, pienimmät etelässä. Näin leuto joulukuu toistuu keskimäärin muutamien vuosien välein.

Joulukuun alin lämpötila oli Sodankylän Tähtelässä 23. päivänä mitattu -30,2 astetta. Ylin lämpötila oli 4. joulukuuta Kökarissa ja Utössä mitattu 7,2 astetta.

Joulukuun sademäärä jäi suuressa osassa maata tavanomaista pienemmäk-si, maan keskivaiheilla paikoin noin puoleen pit-kän ajan keskiarvosta. Keski-Lapissa sen sijaan satoi selvästi tavanomais-ta enemmän. Eniten satoi Kemiönsaaren Kemiössä 80,6 mm ja vähiten Kilpis-järvellä 12,3 mm. Maan keskiosan vähäinen sa-demäärä ja Keski-Lapin sateisuus joulukuussa toistuu tyypillisesti 5-10 vuoden välein.

Lunta oli kuukauden päättyessä maan itä- ja pohjoisosassa 20-30 cm, maan länsiosassa sen sijaan pääosin 0-10 cm. Lunta oli ajankohtaan nähden koko maassa ta-vanomaista vähemmän, osassa Lappia edelleen harvinaisen vähän.www.tgj.fi


SCOP YLI5,5

*Kylmän ilmasto-olosuhteen vuosihyötysuhde

Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät sivuiltamme: energiapakkaus.fi

SATOJA TOTEUTUNEITA

SÄÄSTÖ- KOHTEITA

ENERGIAPAKKAUS.FI

MAAHANTUOJA:STIEBEL ELTRON OyKapinakuja 1, 04600 MäntsäläPuh. 020 720 9988, [email protected]

maalämpö noStaakiinteiStöSi arvoa

Mitä on maalämpö?Maalämpöjärjestelmät

hyödyntävät maaperään, pohjaveteen, tai vesistöön varastoitunutta aurinko-energiaa. Tämä auringon lataama ilmaisenergia ke-rätään joko lämpökaivolla kallioperästä, pintamaa-han kaivettavalla keruu-putkistolla, tai vesistöön asennettavalla keruuput-kistolla. Useimmiten maa-lämpöjärjestelmät tehdään lämpökaivojärjestelmällä, sillä tarvittava energialäh-de saadaan siten käyttöön suhteellisen pienelläkin tontilla.

Koska maaperän läm-pötila on alhainen, täytyy ilmaislämmönlähteen läm-pötila nostaa tarvittavalle tasolle. Tähän käytetään hyväksi lämpöpumpun kompressorikoneikkoa ja kylmäainetta. Tämä prosessi on keksitty jo 1800-luvun alkupuolella.

Miksi lämpöpumppu?

Tärkeimmät syyt lämpö-pumpun valintaan talon- ja käyttöveden lämmitykseen ovat järjestelmän käytön edullisuus ja yksinkertai-suus, sekä tietysti ekologi-suus. Meistä jokainen ym-märtää käytettävissämme olevien luonnonvarojen ja energian rajallisuuden, sekä hinnan. Maaläm-pöpumpulla jopa yli 70% tarvittavasta energiasta saadaan ilmaisenergiana. Tätäkin ilmaisenergian määrää voidaan lisätä liittämällä järjestelmään esimerkiksi aurinkokeräi-met. Käytön edullisuuden lisäksi säästämme samalla luonnonvaroja, ja ilmas-toa. Juuri näistä syistä maalämpö lisää kiistatta kiinteistön arvoa.

Näet, mitä säästät - EnergiamittausLämpöpumpun läm-

pökerroin kertoo, kuinka monta kilowattituntia il-maisenergiaa taloon saa-daan jokaista käytettyä sähkökilowattituntia koh-den. Eri laitteiden vertai-luun on oma standardi, EN 14511. Saksalaisen Stiebel Eltron KIINTEIS-TÖ-maalämpöpumppujen standardin mukaisesti testattu lämpökerroin, eli hyötysuhde, on jopa yli 4.9 (0/35C˚).

Kuten kaikissa Stiebel Eltron lämpöpumpuissa, myös KIINTEISTÖ-maa-lämpöjärjestelmissä tämä on jokaisen käyttäjän to-

dettavissa. Laitteistojen tehokkuuden ja luetetta-vuuden erot korostuvat isoissa kiinteistöissä joissa tarvittava lämmitysener-giamääräkin on merkit-tävä. Kaikissa laitteissa on kulutetun ja tuotetun energia mittaus.

Lämpöpumppu, mitä muuta?

Maalämpöjärjestelmän kokonaissuunnittelussa huomioidaan paljon muu-takin kuin lämmön, ja läm-pimän käyttöveden tuotto lämpöpumpulla. Stiebel Eltronin järjestelmiin voi-daan liittää myös aurinko-lämpöjärjestelmä. Erittäin merkittävänä lisäarvona järjestelmällä voi hyödyn-tää myös erittäin edullista ja ekologista passiivivii-lennystä, kalliokylmää. Tarvittaessa tietysti myös aktiivista, koneellista jääh-dytystä.

Stiebel EltronAmmattilaisten arvosta-

ma Stiebel Eltron on Eu-roopan johtava perinteikäs lämpöpumppuvalmistaja, jolla on lähes 40 vuoden maailmanlaajuinen ko-kemus maalämpöjärjes-telmistä, ilma-vesiläm-pöpumppujärjestelmistä, ja aurinkolämpöjärjestel-mistä. Kokemus korostuu isoissa, palkituissa KIIN-TEISTÖ-lämpöpumppujär-jestelmissä; Saksalaisen Stiebel Eltronin laitteet tarjotaan ainoastaan ko-konaissuunniteltuina läm-pöpumppujärjestelminä, missä koko rakennuksen käyttäytyminen ja käyttö-

veden tuotto on huomioitu keruupiirin mitoituksessa, laitemitoituksessa – ja kokoonpanossa. Stiebel Eltronin kokemus aurin-kolämpöjärjestelmistä on aina käytettävissä myös lämpöpumppujärjestel-missä.

Takeeksi laadukkaasta järjestelmästä kaikissa laiteissa on tuotetun ja ku-lutetun energian mittaus, ja 7 vuoden kompresso-ritakuu.

Viemärikuvaus JN

• TV-kuvaukset• Vian paikantaminen radiolähettimellä• Linjasaneeraukset• Talojen viemäreiden kokonaishuuhtelut• Hajuhaittojen esto• Kevyet kuntokartoituksetwww.viemarikuvausjn.comviemarikuvausjn@gmail.com Puh. 050 330 1191


ilma-veSilämpöpumppupäivitti talon uuteen kuntoon

Uusi Jäspin ilma-vesi-lämpöpumppu leikkasi omakotitalon lämmitys-kulut alle puoleen – eikä asumismukavuudesta ole tingitty tuumaakaan.

Elettiin vuotta 2006, kun perhe Värikoski rakensi omakotitalon Nokian kau-pungin Haaviston Lato-mäkeen. Lähes tuhannen neliön tontille syntyi 135 asuinneliötä. Lisäksi tuli 36 neliön tila talo kylkeen autolle ja varastolle.

Perinteisen mallinen talo on edelleen ilo silmälle, sillä sitä on hoidettu hyvin.

– Aiomme pysyä tässä niin kauan kuin jalka vä-hänkin nousee. Olemme kumpikin eläneet näissä maisemissa yli 60 vuotta eikä meillä ole tarvetta muuttaa pois, kertoo Merja Värikoski.

Pariskunnan uusin yl-peys on ilma-vesilämpö-pumppu Jäspi Tehowatti Air Split, joka hyödyntää 8 kilowatin teholla ulkoil-maan sitoutunutta ilmaista auringon energiaa. Se otettiin käyttöön touko-kuussa 2017.

Ilma-vesilämpöpumppu hoitaa talon lämmityksen ja käyttöveden lämmityk-sen.

– Se on helppokäyttöi-nen, asumisen mukavuut-ta lisäävä laite, joka lisäksi säästää huomattavasti sähköä ja euroja, Jouko Värikoski innostuu.

Laite vaihtui, mutta Jäspi-merkki pysyiJouko on tarkka mies,

joten lämmityslaiteremontti ei syntynyt hetken mieli-johteesta. Lämmitystavan ja eri merkkien huolellinen vertailu vei pari vuotta.

Joukon valinta oli moder-ni, kotimainen Jäspi Teho-watti Air. Myös aiempi ja moitteetta toistakymmentä vuotta palvellut sähkökatti-la oli samalta valmistajalta. Lämmönjako hoituu alku-peräisellä vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Maalämpökin oli vaih-toehtona. Mutta kun olisi pitänyt porata lämpökaivo ja putket tuoda seinän läpi – se tuntui liian vaivalloi-selta. Lisäksi kokonaisuus olisi tullut tuhansia euroja valittua kalliimmaksi.

– Ei alkuperäisessä kompaktissa sähkökatti-lassa mitään vikaa ollut, hyvä peli sekin oli. Mutta sähköä kului melko lailla.

Uus i lämpöpumppu maksoi asennuksineen pyöreästi 10 000 euroa. Laitteiston osuus oli hiukan alle 7 000 euroa. Asennuk-sesta saa verotuksessa kotitalousvähennyksen, isäntä erittelee.

Muutaman satasen Jou-ko sai, kun myi vanhan sähkökattilan pois. Rahaa

tärkeämpää oli kierrättämi-nen. Kattila palvelee vielä pitkään Oulussa.

Tuhannen euron vuosisäästö

Miten uusi laitteisto muutti sähkönkulutusta? Se selviää Värikosken tarkoista taulukosta, joihin hän on kirjannut sähkölas-kut vuosien ajan.

Kun talossa oli sähkö-kattila, kokonaiskulutus oli vuosittain keskimäärin 19 000 kWh. Ensimmäisenä vuotena ilma-vesilämpö-pumppu alensi lukemaksi 11 000 kWh, vaikka siihen mahtui pitkä ja hyytävä pakkasjakso.

Kokonaiskulutuksesta pyöreästi 4 500 kWh on taloussähköä, joka kuluu lämmityslaitteesta riippu-matta. Siten sähkökattilan aikana talon ja käyttö-veden lämmitys veivät 14 500 kWh vuodessa. Ilma-vesilämpöpumppu kulutti 6 500 kWh vuodes-sa. Erotus, 8 000 kWh, tarkoittaa vuositasolla yli 55 prosentin säästöä läm-mityksessä ja käyttöveden tuotossa. Rahassa se on yli 1 000 euroa.

Jouko laski, että lämmi-tyslaitteet maksavat itsen-sä takaisin kahdeksassa vuodessa. Laskelmassa hän otti huomioon kotitalo-usvähennyksen ja sähkön hinnan maltillisen nou-sun. Jos hinnat karkaavat rajummin, kuoletusaika lyhenee entisestään.

Asumismukavuudesta perhe ei ole tinkinyt piirua-kaan. Sisälämpötila pysyy 22 asteessa eikä suihkus-sa käydä kelloa tuijottaen. Takassa on poltettu puuta talvella enimmillään 2–3 kertaa viikossa.

– En usko, että meillä on tarvetta säästää nykyistä enempää, sanoo Jouko.

Merja myötäilee, että ei-köhän se ole tässä.

Moderni laite vanhan kattilan

paikalleVärikoskien talon ilma-

vesilämpöpumpun myi, mitoitti ja asensi tampere-lainen Näsin Vesijohtoliike. Sama firma perehdytti Joukon laitteen käyttöön. Värikoski kiittelee palvelua ja asennuksen nopeutta.

– Myyjä ei luvannut lii-koja, mikä olisi vain är-syttänyt minua. Toimitus sujui näppärästi kolmessa päivässä. Kuljetusvaurioi-tunut kotelopelti uusittiin ja kiertovesipumpun liitos-vuoto korjattiin. Neuvoja-kin olen saanut, joten voiko enää muuta toivoa?

Ulkoyksikkö sijoitettiin räystään alle lämpimään paikkaan. Isäntä valoi betonista alustat, joiden päälle 75 sentin korkuinen ja 60 kiloa painava ulkoyk-sikkö nostettiin.

– Ei se hypi. Eikä lait-teen melukaan häiritse. Äänenpainetaso on vain noin 50 desibeliä parin metrin päässä. Kesällä se on hyvinkin vaimea, kun invertteri ohjaa puhaltimen hitaille nopeuksille.

Ulkoyksikön lauhdeve-si virtaa saattolämmöllä varustetussa putkessa alapuoliseen viemäriput-keen. Lauhdevesiputki ei saa jäätyä umpeen.

Hiukan tavallista posti-laatikkoa isomman läm-mönsiirtoyksikön asentajat kiinnittivät teknisessä tilan seinään. Varaajan sisäl-tämä sisäyksikkö seisoo entisen sähkökattilan pai-

kalla.Sisäyksikköön liitetyt

kupariset vesiputket hive-levät silmää, siistiä työtä! Seasta erottuu kaksi varo-venttiiliä ja yksi ilmanpois-toventtiili. Ylivuotoputki on

johdettu viemäriin.

Käyttöliittymää on helppo käyttääIsäntä esittelee sisäyksi-

kön käyttöliittymää, jonka näyttö on riittävän suuri ja valikot helppo tajuta. Navigointi hoituu parilla

painikkeella ja säätöpyö-rällä. Päävalikkoja ovat sisäilmasto, käyttövesi, info ja minun laitteistoni.

– Voin helposti säätää sisälämpötilan ja käyttöve-den lämpötilan. Voin myös ohjelmoida lämmityksen ja käyttöveden viikonpäiville ja pitkiksikin jaksoiksi. Voin muuttaa talon lämpökäy-rää ja lämmitysveden me-

nolämpötilaa. Käyttöveden mukavuustilaksi voin valita säästö, normaali tai luksus sen mukaan kuinka paljon haluamme kuumaa käyt-tövettä.

Käyntihäiriöitä ei ole ol-lut. Jos sellainen tulisi, näyttö kertoo mistä on kyse ja mitä pitäisi tehdä.

– Olen niin harvoin näitä asetuksia muutellut, kun ei ole ollut tarvetta, Jouko kiittelee.

Ilma-vesilämpö-pumpun huolloksi riittää puhdistusElämä on ollut helppoa

ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Lämpöä on riit-tänyt eikä huolia ole ollut.

Lämmitysjärjestelmän huoltokin on yksinkertais-ta. Jouko Värikosken mu-kaan lattialämmitysputkis-ton paluulinjan sakkasihti pitää silloin tällöin tarkistaa ja puhdistaa. Teknisessä tilassa se on käytännössä ainoa huoltokohde.

Ulkoyksikön huolloksi riittää puiden lehtien ja muiden roskien poista-minen. Talvikaudella on syytä pitää silmällä, ettei ulkoyksikön säleikköön tai laitteen pohjaan kerry jäätä.

Laitteessa olisi varalla vielä muutamia hienouk-sia, joita Värikosket eivät vielä ole hyödyntäneet. Etäohjauksen avulla läm-

mitystä voisi seurata ja ohjata kodin ulkopuolella, vaikkapa matkoilla. Kesän helteisiin toisi viilennystä jäähdytyskonvektori, joka voisi olla seinäkiinnittei-nen Cool W tai kattomalli Cool R.

Lisätietoja: Kaukora Oywww.kaukora.fi

Jouko Värikoski katselee tyytyväisenä tarkkoja laskelmiaan. Uusi Jäspin ilma-

vesilämpöpumppu leikkasi omakotitalon lämmityskulut alle puoleen. Eikä asumis-mukavuudesta ole tingitty tuumaakaan.

– Mikäli ulkolämpötila alittaa -20 astetta tai lait-teen lämmitysteho ei muutoin vastaa tarvetta, sisäyksikön sähkövastukset alkavat lämmittää

215-litraisen varaajan vettä, Jouko Värikoski ker-too. Jouko teki itse tukevat perustukset ulkoyk-

sikölle. Melusta ei voi puhua, vaan täydelläkin te-holla ulkoyksikkö pikemminkin hyrisee hennosti.


Hämeenlinnan lämmittävävanajan voimalaitoS

täyttää 80 vuottaElenia Lämmön suurin

tuotantolaitos, Vanajan voimalaitos täyttää tammi-kuussa 80 vuotta. Se oli ra-kennusaikanaan Suomen ensimmäinen kaupalli-seen toimintaan tarkoitettu höyryvoimalaitos. Tänä päivänä se tuottaa valta-osan Hämeenlinnan asi-akkaidemme kuluttamas-ta kaukolämmöstä ja on edelläkävijä uusiutuvien polttoaineiden käytössä.

Imatran Voima alkoi rakentaa Vanajan höy-ryvoimalaitosta vuonna 1937 ja sen ensimmäinen vaihe kytkettiin verkkoon alkuvuonna 1939. Kyse oli aikanaan Suomen en-simmäisestä kaupalliseen toimintaan tarkoitetusta höyryvoimalaitoksesta. Voimalan tehtävänä oli toimia sähköenergiahuol-lossa vara- ja huippuvoi-malana sekä jännitteen-säätäjänä. Voimala toimitti sähköä myös Tampereelle,

mitä varten rakennettiin Vanaja-Valkeakoski-Tam-pere-sähkölinja.

Vuosien saatossa voi-malaitos on laajentunut ja sen käyttämä tekniikka on

kehittynyt. Vuonna 1983 voimalaitoksella otettiin käyttöön kaukolämmin-

vaihdin, joka mahdollisti yhdistetyn sähkön- ja läm-möntuotannon. Tästä alka-en voimalaitos on tuottanut pääosan Hämeenlinnan tarvitsemasta kaukoläm-möstä. Lämmön tuotannon ohessa voimalaitos tuottaa myös sähköä valtakunnan verkkoon.

Lämmön tuotannos-sa on vuosien saatossa siirrytty pääosin puupoh-jaisten biopolttoaineiden käyttöön, joiden osuus käytetyistä polttoaineista on nykyisin noin 75 %. Lopun tullessa turpeesta ja maakaasusta. Elenia Lämpö uudistaa parhail-laan Vanajan voimalai-tosta rakentamalla uuden 35 MW:n biopolttoaineita käyttävän kattilan sekä 10 MW:n savukaasulauh-duttimen. Uusi kattila ja savukaasulauhdutin on tavoitteena ottaa käyttöön loppuvuonna 2020. Inves-toinnin kokonaiskustannus

on 30 miljoonaa euroa. Investoinnin valmistuttua uusiutuvien biopolttoainei-den osuus Hämeenlinnan kaukolämmön tuotannos-sa nousee reilusti yli 80 %:iin. Tämä on merkit-tävästi enemmän kuin Suomessa kaukolämmön tuotannossa keskimäärin (36 %).

Vanjan voimalaitoksen juhlavuotta juhlistetaan mm. asiakastapahtumalla ja voimalaitoksen avoimilla ovilla toukokuussa. Lisäk-si Elenia Lämpö kutsuu Hämeenlinnan alakoulu-jen luokat ottamaan osaa taidekilpailuun aiheella ”Lämpö ja energia”. Työn toteutustapa on vapaava-lintainen. Voittajaluokka saa palkinnoksi 1000 eu-roa sekä vierailun Vanajan voimalaitokselle.

Lisätietoja: Elenia Lämpö Oy, toimitusjohtaja Matti Tynjälä

80 proSenttia SuomalaiSiStaHaluaa liSää tuulivoimaa

Tuulivoima on pitänyt paikkansa Suomen toisek-si halutuimpana sähkön-tuotantomuotona Ener-giateollisuuden vuosittain toteuttamassa Energia-asenteet-seurantatutki-muksessa. Viimeisten kahden vuoden aikana tuulivoiman kannatus on kääntynyt pienen notkah-duksen jälkeen taas nou-suun, nyt 80 prosenttia suomalaisista haluaisi ko-timaista tuulivoimatuotan-toa lisättävän.

Tutkimustulosten mu-kaan tuulivoiman halut-tavuus on pysynyt kor-keana koko 2000-luvun ajan - parhaimmillaan haluttavuus on käynyt yli 90 prosentissa. Kyselytut-kimuksen mukaan aino-astaan aurinkovoima on tällä hetkellä tuulivoimaa Suomessa suositumpaa: vastaajista 93 prosenttia haluaa Suomeen lisää aurinkovoimaa. Kasvava huoli ilmastonmuutokses-ta näkyy tutkimuksessa selvästi. Todellisena ja äärimmäisenä uhkana sen näkee peräti 62 prosenttia suomalaisista. Kysely-tutkimukseen vastaajien mielestä poliittisilla päätök-sillä pitää tavoitella ilmas-

tonmuutoksen torjuntaa ja uusiutuvan energian lisärakentamista.

”Suuri joukko suoma-laista on huolissaan ilmas-tonmuutoksesta ja haluaa, että Suomi lisää uusiu-tuvan energian käyttöä.

Tuulivoiman haluttavuus on kasvanut varmastikin siksi, että se nähdään todellisena keinona tais-tella ilmastonmuutosta vastaan. Tuulivoiman roo-li on noussut tärkeäksi etenkin nyt, kun tuulivoi-

man tuotantokustannusten lasku on mahdollistanut ensimmäisten ilman val-tion tukea toteutettavien tuulivoimahankkeiden ra-kentamisen. Kritiikille, joka perustui muun muassa jo sulkeutuneen syöttötarif-

fin kustannuksiin, ei ole enää perusteita”, toteaa Suomen Tuulivoimayhdis-tyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Tuulivoimarakentaminen alkoi Suomessa toden teolla 2010-luvulla, jon-

ka jälkeen tuulivoiman haluttavuus laski hieman Energia-asenteet-tutki-muksessa. Nyt tuulivoi-man haluttavuus on jälleen kääntynyt nousuun.

”Notkahdus haluttavuu-dessa noudattaa monessa infrahankkeessa tuttua U-käyrää: kun hanketta vasta suunnitellaan hy-vin yleisellä tasolla, suh-tautuvat ihmiset siihen positiivisesti. Rakenta-misaikana nousee huoli hankkeen vaikutuksista, jolloin hankkeen suosio on matalimmillaan. Hankkeen valmistumisen jälkeen sen hyväksyttävyys taas kas-vaa, kun hankkeen vaiku-tuksiin kohdistuvat pelot todetaan aiheettomiksi. Voidaan ajatella, että Suo-mi on ollut tuulivoiman suhteen rakentamisvai-heessa 2010-luvun alusta alkaen. Nyt, kun meillä on jo 700 tuulivoimalaa, alka-vat niiden vaikutukset olla monessa suomalaisessa kunnassa arkipäivää ja tuttu juttu”, summaa Mik-konen.

Lisätiedot:Anni MikkonenToimitusjohtajaSuomen Tuulivoimayhdistys ry


SÄHKÖRAKENTAMINEN

www.muudi.com

Puh. 020 734 8510

joHdoton-valonoHjauSjärjeStelmä

”Ainoa valaistusjärjestelmässäsi tarvittava johto on syöttöjohto”Uudet tuulet puhal-

tavat kiinteistöjen va-laistuksenohjauksessa. Radiotaajuuksilla toimi-vat ohjausjärjestelmät ovat tulleet markkinoille korvaamaan perinteisiä johdollisia järjestelmiä. Ainoa valaistusjärjestel-mässä tarvittava johto on valaisimen syöttö-johto.

Puhelimissa johdot ovat käymässä harvinaisiksi ja autojen lukotkin on avattu avaimen sijaan kauko-ohjaimella jo vuosien ajan. Kun asiaa pysähtyy het-keksi miettimään voi vain ihmetellä miksi ihanteelli-sissa käyttö-olosuhteissa, kuten kuivissa ja lämpimis-sä sisätiloissa, valaisimien

ohjaukseen käytetään edelleen johdotettuja kyt-kimiä.

Jo kauan käytössä ol-leen tekniikan uusi sovel-lus antaa valaistuksenoh-jauksessa mahdollisuuden ennen kokemattomaan muunnel tavuuteen ja tuo samalla huomattavia säästöjä niin rakennusma-teriaaleissa ja -töissä kuin rakentamiseen käytetyssä ajassakin.

Käyttömukavuutta ja säästöjä

Korjausrakentamisessa usein ainoa syy koolata ja levyttää seinät uudelleen on pelkästään sähköjoh-tojen pinta-asennusten välttäminen. Putkitusten tekeminen kivirakenteisiin on töistä hankalimpia ja johtojen piilottaminen hirsi-rakenteisiin on usein lähes mahdotonta.

Johdoton valaistukseno-hjaus ratkaisee tällaiset ongelmat koska valokyt-kimien johdotukset jäävät kokonaan pois. Ainoa tar-vittava johto on suoraan valaisimelle menevä syöt-töjohto.

Johdoton-valonohjaus-järjestelmässä valokytki-met ovat kauko-ohjaimia (lähettimiä) joilla ohjataan syöttöjohdon ja valaisi-men väliin asennettua vas-taanotinta. Perinteisen valokytkimen näköisen ohjaimen voi kiinnittää kiinnitysteipillä tai pienil-lä ruuveilla miltei mihin tahansa. Syntyvien sääs-töjen lisäksi järjestelmän huomattava etu onkin sen helppo muunneltavuus. Ohjaimien myöhempi li-sääminen tai siirtäminen

käy helposti. Valonohja-ukseen voidaan käyttää myös käsikauko-ohjainta.

Hankalissa kohteissa perinteisesti tehtyjä komp-romisseja ei enää tarvitse tehdä. Sen sijaan että valokytkin asennetaan paikkaan, johon sen vä-himmällä vaivalla saa, voidaankin kytkimet si-joittaa juuri sinne missä niitä tarvitaan. Järjestel-mä toimii radiotaajuuksilla (433.92 MHz) eikä siksi vaadi toimiakseen suoraa näköyhteyttä.

Edellä mainitut edut pä-tevät luonnollisesti myös uudisrakentamisessa.

Vastaanottimia moniin

käyttökohteisiinUppoasennettavat vas-

taanott imet mahtuvat yleisesti käytössä oleviin pinnallisiin ja upotettaviin asennuskalusteisiin. Asen-taminen on syytä jättää valtuutetun sähköasenta-jan tehtäväksi. Yleisimmin uppoasennettavat vas-taanottimet asennetaan syöttöjohdon ja valaisimel-le menevän johdon väliin katossa olevaan jakorasi-aan. Vaihtoehtoisesti vas-taanottimen voi asentaa myös kojerasiaan vanhan valokytkimen paikalle.

Johtojen kytkemisen jälkeen suoritetaan oh-jaimien ohjelmointi jon-ka jälkeen järjestelmä on käyttövalmis. Yksinkertai-nen ohjelmointi tapahtuu käytettävän vastaanot-timen mallista riippuen joko sähköisesti parilla

napin painalluksella tai mekaanisesti osoitekiek-koja käyttäen.

Pistorasiaan li itettä-vät vastaanottimet saa asentaa itsekin ja niiden kohdalla asennuksesta puhuminen onkin jo mil-tei liioittelua. Käyttöönot-to tapahtuu asettamalla vastaanotin pistorasiaan jonka jälkeen suoritetaan

yksinkertainen ohjaimen ohjelmointi. Helppoa ja nopeaa!

Lisäksi järjestelmään kuuluvat johdoton ovikello, 12 voltin halogeenivalai-sinten ohjaamiseen sovel-tuva himmenninmuuntaja ja 12/24 voltin jännitteellä toimiva uppoasennettava vastaanotin joka sovel-tuu aurinkopaneeleista ja akuista jännitteensä saavi-en valaistus-järjestelmien ohjaamiseen. Näin käyt-tökohde voi olla myös auto tai vaikka vene.

Ohjaimet (lähettimet)

Johdoton-järjestelmän vastaanottimien ohjaa-minen tapahtuu seinään tms. pintaan asennettavilla perinteisen valokatkaisi-men näköisillä ohjaimilla, käsikauko-ohjaimilla tai johdottomalla liiketunnis-timella.

Ohjaimet ovat paristo-käyttöisiä. Ohjaimien vir-rankulutus on hyvin pieni ja tyypillisesti paristo kestää jopa vuosia. Paristot ovat

edullisia ja niiden vaihto on yhtä yksinkertaista kuin esimerkiksi TV:n kauko-säätimessä.

Isot edut pienillä kustannuksilla

Tuotekuvauksen pe-rusteella mahdollisesti mieleen tuleva kuva kor-keahintaisesta ylellisyys-tuotteesta pyyhkiytyy pois viimeistään tutustumalla tuotteiden kappalehin-toihin. Noin 15-30 euron haarukkaan asettuvat ku-luttajahinnat kertovat siitä että hankintakustannuk-setkaan eivät muodosta estettä johdottoman ratkai-sun käytölle. Järjestelmän tuotteet voidaankin aja-tella erikoisuuden sijaan enemmän jokapäiväisiksi asennustarvikkeiksi.

Johdoton-valonohjaus-järjestelmän maahantuon-nista ja tukkumyynnistä huolehtii Rele ja Ratas Oy. Tuotteisiin pääse helposti tutustumaan internetissä osoitteessa www.johdo-ton.fi.


VANHA TALVITIE 11 A, 00580 HELSINKI, PUH. 0108393300WWW.LAATUVALO.FI

SUUNNITTELU * VALAISIMET * SUUNNITTELU * VALAISIMET

VALAISTUSSUUNNITTELU, kotisi tärkein hankinta

Meiltä myös valaisimet toimistoihin, myymälöihin ym

Meiltä saat suunnittelun lisäksi valaisimet kaikkiin tarkoituksiin sisälle ja ulos.

Tuhannet kauniit ja käytännölliset

VALAISIMETjuuri SINULLEtule ja valitse omasi!

Kotivalaistuksen erikoisliike verkossa

I IHANA VALO

Valaistus on enemmän, kuin näkemisen edellytys. Se luo tyyliä, tunnelmaa ja turvallisuutta.

Valaistusta suunnitellessa huomioi tilan koko, käyttötarkoitus ja valon koko-naismäärän tarve. Yksityiskohtiin mennessä tulisi miettiä valaisinten sijoit-telua, kohdistusta ja himmennystä. Pyri arkea helpottaviin ja hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin. Esimerkiksi lastenhuoneen valaisimet voisi sijoittaa korkeammalle, jotteivät ne ole leikkien tiellä. Työhuone puolestaan vaatii tehokasta kohde- ja yleisvaloa rasitteettoman työskentelyn takaamiseksi.

- Kun valaistus on suunniteltu huolella, saadaan johdot piiloon ja näin ollen siisti ja toimiva lopputulos, kertoo Suvi Sorva Nokian Sähkötalo Oy:stä.

Ennen valaisin löysi paikkansa katosta huoneen keskeltä. Nykyään valon mahdollisuuksiin on herätty ja ratkaisuja löytyy moneen makuun ja tilan-teeseen. Valaisimen ulkonäön lisäksi valon väri, tehokkuus ja kohdistus vai-kuttavat huoneen ilmeeseen. Korostusvalaisimilla saadaan eloa kasveille ja muille sisustuselementeille ja pintamateriaaleille.

- Klassinen sisustusvinkki on valaista huoneen oven vastapäinen nurkka. Se tuo heti ryhtiä huoneeseen, vinkkaa Sorva.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin myötä hehkulamput poistuvat ja energiatehokkaat lamput vaihtuvat koteihin. Kohteeseen sopiva lamp-putyyppi on syytä valita huolella, Suomen vaihtelevat olosuhteet vaativat oman huomionsa.

- Led-lamput ovat erinomaisia ulkovalaistukseen. Ne kestävät kauemmin kylmässä ja syttyvät heti. Saunaan suosittelen valokuitua sen lämmönkestä-vyyden vuoksi, vinkkaa Sorva.

Uusia trendejä syntyy. Saatavilla on mm. valaisimia, joiden valonlähteenä on integroitu led-moduuli. Ne eivät ole vaihdettavia, mutta hyvin pitkäikäi-siä. Vuorokaudenajan mukaan säädettävät valot ovat myös mahdollisia.

- Kattoon upotettavissa led-valaisimissa on päävalon ympärillä huomat-tavasti himmeämpi ambient -rengas, joka on omiaan yökulkuvalaistukseksi, kertoo Sorva.

Trendit muuttuvat myös valaisinten ulkonäön suhteen. Metallisävyt ovat olleet pitkään muodissa. Nyt antiikki, messinki ja lämpöiset sävyt nostavat päätään. Myös kristallivalaisimet ovat tehneet uutta tuloaan.

Kiinteät asennukset ja johtojen vetäminen ovat ammattilaisten hom-maa. Valmiiseen valaisinpaikkaan valaisimen voi asentaa itse ja polttimon voi vaihtaa. Asennusvirheet ovat kuitenkin mahdollisia. Usein kysytäänkin apua lampun valinnassa sekä valaisimen kytkemisessä.

- Jonkin verran asentajat huomaavat kohteissa töitä tehdessään asennus-virheitä, mutta onnettomuuksista emme ole onneksi kuulleet, kertoo Sorva.

» www.lamppukauppa.fi

Sisustuselementtinä valo

Rakentajan Vinkki 4/2015 51

valaiStuSkruunaa SiSuStukSen

Valaistus on yksi tär-keimpiä sisustuksen osia. Se luo tyyliä, tunnelmaa ja turvallisuutta.

Kun suunnitellaan va-laistusta, huomioidaan tilan koko, käyttötarkoitus ja valon kokonaismäärän tarve. Esimerkiksi työ-huone vaatii tehokkaan kohde- ja yleisvalaistuksen rasitteettoman työsken-telyn takaamiseksi. Las-tenhuoneessa puolestaan valaisimet sijoitetaan niin, että ne eivät ole leikkien tiellä. -Kun valaistus on suunniteltu huolella, pääs-tään kerralla näyttävään ja toimivaan lopputulokseen, kertoo Suvi Sorva www.

lamppukauppa.fi:stä.Ennen valaisin sijoitettiin

keskelle huoneen kat-toa. Nykyään valaistuksen mahdollisuudet tiedoste-taan. Valaisimen ulkonäön lisäksi valon väri, tehok-kuus ja kohdistus vaikut-tavat huoneen ilmeeseen. Korostusvalaisimilla saa-daan eloa kasveille sekä muille sisustuselementeille ja pintamateriaaleille.

-Klassinen sisustusvink-ki on valaista huoneen oven vastapäinen nurkka. Se tuo heti ryhtiä tilaan, mainitsee Sorva.

EU:n energiatehok-kuusdirektiivin myötä led-lamput ovat korvanneet

hehkulamput kotivalais-tuksessa. Käyttötarkoituk-seen sopiva lampputyyppi kannattaa valita huolella. -Led-lampuista löytyy ny-kyisin myös himmennyk-seen soveltuvia vaihtoeh-toja. Ulkovalaistuksessa ledit ovat erinomaisia, koska kestävät kauemmin kylmässä ja syttyvät heti. Saunaan suosittelen va-lokuitua sen lämmönkes-tävyyden vuoksi, vinkkaa Sorva.

Älylaitteella ohjattavat valaistusjärjestelmät ovat avanneet uusia mahdolli-suuksia kotivalaistukseen. Kun kotona on langaton verkko, järjestelmä on

helppo ottaa käyttöön. Valoja ohjataan mobiili-laitteella.

-Esimerkiksi Philipsin Hue-järjestelmässä alkuun pääsee pienellä rahallisel-la panostuksella ja järjes-telmää voi halutessaan laajentaa myöhemmin. Samaan huonetilaan saa alkuillasta energisoivan, lukemiseen ja työskente-lyyn sopivan kylmemmän sävyisen valaistuksen ja illan edetessä voi vaihtaa lämpimämmän sävyiseen, tunnelmalliseen valaistuk-seen. Lisäksi valoja voi sytytellä ja sammutella

vaikka lomamatkalta kä-sin, kuvailee Sorva.

Trendit muuttuvat myös valaisinten ulkonäön suh-teen. Valkoinen ja metal-lisävyt ovat kestosuosik-keja. Lisäksi messingin ja kuparin kaltaiset läm-pimät sävyt sopivat mo-nen suomalaisen kotiin. Näyttäviä, korkeudeltaan matalia kristalliplafondeja kysytään paljon – mui-hinkin kuin olohuoneisiin. Nykyisin sisustajat luot-tavat entistä enemmän omaan makuunsa ja miel-tymyksiinsä ja uskaltavat valita valaisimen huoneen

kruunuksi kaikissa kodin tiloissa.

Valaisimia asennettaes-sa kiinteät asennukset ja johtojen vetäminen ovat ammattilaisten työtä. Val-miiseen valaisinpaikkaan valaisimen voi asentaa itse ja polttimon voi vaihtaa. -Asennusvirheiden välttä-miseksi kannattaa ammat-titaitoisen sähköasentajan puoleen kääntyä heti, jos ei ole varma omien taitojen riittämisestä, muistuttaa Sorva.

www.lamppukauppa.fi


Samuli Koskela 040 547 1876Jukka Nieminen 0400 190 677

Teollisuuskyläntie 3, 37550 LEMPÄÄLÄPuh. (03) 375 0222www.intersahko.fiOjakatu 1, Tampere, p. 03-222 6599

varjostimet lasikuupat

satojen valaisinten

monipuolinen

valikoima

Valaisinliike vuodesta 1945

www.tampereensahko.fi

TAMPEREEN SÄHKÖ OYPalveleva

ValaisinkorjauksetSähköasennukset

Valaisimet

Lamput Ledit Erikoispolttimot

varaosat sähkötarvikkeet

älykäS keinopienentää SäHkölaSkua

Sähkön jyrkästi noussut hinta puhuttaa. Lämmitys on sähkölämmitteisen ko-din suurin yksittäinen ener-giasyöppö, joka vastaa keskimäärin 50 prosenttia kodin sähkön kulutukses-ta, ja moni sähkölämmit-täjä kokee, ettei voi itse vaikuttaa asiaan. Todel-lisuudessa on olemassa keino, jolla sähkölämmit-täjä voi pienentää sähkö-laskuaan. Suomalainen OptiWatti on lämmityksen ohjausjärjestelmä, joka leikkaa kulutusta älykkääs-ti asumismukavuudesta tinkimättä.

Älykäs, oppiva lämmi-tyksen ohjaus on keskei-sin keino parantaa kodin energiatehokkuutta, ja langaton järjestelmä sopii vanhan lämmitysjärjestel-män rinnalle ilman suuria remontteja. OptiWatti Oy:n toimitusjohtaja Ari Tolonen kertoo yrityksen asiakkai-den saavuttaneen jopa 40 prosentin säästöjä sähkö-lämmityksen kuluissa.

- Älykkäälle lämmityksen ohjaukselle on nyt iso tila-us. Säästön lisäksi ener-gian ilmastovaikutukset kiinnostavat tänä päivänä niin kuluttajia kuin isojen liiketilojen ja julkisten ra-kennusten päättäjiä. Jo-kainen säästetty kilowatti-

tunti säästää ympäristöä. Olemme asentaneet Opti-Watin jo lukuisiin kohteisiin Suomessa, ja ensimmäi-set asennukset Ruotsiin teimme loppuvuonna.

Rivitalokolmion lämmityskulut

puolittuivatVantaalainen Mikko

Pennanen kokee järke-väksi hyödyntää keinot, joilla voi säästää turhasta kulutuksesta. Rivitalokol-mion sähkölämmityksestä oli helppo leikata ylimää-räinen pois. Pennanen onnistui jo ensimmäisen OptiWatti-vuoden aikana säästämään 77 neliömet-rin asunnon lämmitys-

kuluista noin puolet. Kun ennen järjestelmää kodin lämmitys maksoi 1 200–1 400 euroa vuodessa, mak-saa se nyt vain 700 euroa.

Säästö perustuu pieniin, mutta optimaalisiin lämpö-tilan säätöihin. OptiWatin avulla kodin huoneet voi säätää lämpenemään tai viilenemään täsmällisesti tiettyyn aikaan. Kotia ei esimerkiksi pidetä täydes-sä mukavuuslämpötilassa silloin, kun asukkaat ovat päivisin töissä. Tavallisilla termostaateilla vastaavaa ajastusta ei ole mahdollista tehdä. Lisäksi OptiWattiin voi liittää ilmalämpöpum-pun, jolloin kaikki läm-mittimet toimivat yhtenä

kokonaisuutena.

Lisäsäästöjä pörssisähköllä

OptiWatti toimii kaikki-en sähkösopimustyyp-pien kanssa. Pörssisäh-köä käyttäville järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden lisäsäästöön. Pennasil-lakin OptiWatti säästää kahdella tavalla: pienen-tämällä kokonaiskulutusta sekä ohjaamalla kulutusta halvoille tunneille. Mikko Pennanen on erityisen tyytyväinen siihen, että kaiken älyn takana on helppo käyttöliittymä, joka toimii niin tietokoneella, tabletilla kuin puhelimella.

- Tärkeä etu OptiWatis-sa on se, että järjestelmä pienentää sekä sähkön-siirrosta, energiasta että veroista kertyvää sum-maa. Jos sähkölämmittäjä haluaa minimoida kaikki sähkölaskun osat, ainoa vaihtoehto on optimoida kulutus kokonaisuudes-saan. Silloin kutistuvat sekä käytettyjen kilowat-tituntien määrä että siirto-maksut ja verot, painottaa Ari Tolonen.

Lisätietoja:Ari TolonenToimitusjohtajaOptiWatti Oy

OTA YHTEYTTÄ!Toni Mäkinen045-636 3301

[email protected]ähkö.comTalosähkö TM

Isot ja pienet sähkötyötValitse luotettava ammattilainen!

Talosähkö TMSähköasennukset ja urakat

SähkösuunnitelmatTarvikkeet ja valaisimet

Laskemme kilpailukykyisentarjouksen jo valmiistasuunnitelmistanne!

SäHkölaiteromun keräyStäkokeillaan kiinteiStöiltä

Lounais-Suomen Jäte-huolto (LSJH) sekä säh-kö- ja elektroniikkalaittei-den (SER) kierrätyksestä vastaavat tuottajayhteisöt testaavat sähkölaiteromun keräystä suoraan taloyh-tiöiden jätepisteiltä. Huh-tikuun loppuun asti kes-tävään sähkölaiteromun keräyskokeiluun osallistuu kymmenisen taloyhtiötä

LSJH:n toimialueelta.LSJH:n alueella teh-

tyjen lajittelututkimusten mukaan osa sähkölait-teista päätyy edelleen vir-heellisesti metallijätteen sekaan. LSJH:n ja SER-kierrätyksen yhteisessä kokeilussa halutaan selvit-tää, onko kiinteistökohtai-nen keräys tehokas tapa parantaa sähkölaitteiden

kierrättämistä ja vähentää niiden päätymistä vääriin jäteastioihin.

Mukaan valittujen ta-loyhtiöiden asukkail la on mahdollisuus lajitella kokeilun aikana rikkinäi-set sähkölaitteet taloyh-tiön jätepisteelle tuotuun merkittyyn jäteastiaan. Taloyhtiön sähköromun keräysastiaan voi laittaa esimerkiksi televisiot, di-giboxit ja muuta viihde-elektroniikkaa, sähkövat-kaimet, kahvinkeittimet, mikroaaltouunit ja muut keittiön pienkoneet, va-laisimet, valosarjat sekä

sähkö- ja paristokäyttöiset lelut ja työkalut.

– Isommat sähkölaitteet voi toimittaa maksutta jol-lekin LSJH:n 12 lajittelu-asemasta sekä kierrätys-keskuksiin tai laitteita myy-viin liikkeisiin. Avuksi voi tarvittaessa tilata LSJH:n maksullisen noutopalve-lun, LSJH:n palvelusuun-nittelija Markus Saarinen sanoo.

Sähkölaiteromun keräy-sastiaa käyttävän on hyvä tiedostaa, että keräysastia ei takaa tietoturvallista kä-sittelyä datalaitteille, kuten tietokoneille, puhelimille ja

muistitikuille.– SER-kierrätyksen ja

yhteistyökumppaneiden toteuttaman Seiffi-palvelun avulla jokainen voi kierrät-tää datalaitteensa tietotur-vallisesti, Elker Oy:n ope-ratiivinen assistentti Sini Jääskeläinen muistuttaa.

Kokeilu on osa 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalo-uskeskukset -hankkeen noutopalvelujen ja keräys-tapojen kehittämistä.

– Tavoitteena on selvit-tää ja kokeilla resurssite-hokkaita tapoja edistää sähkölaitteiden kierrätys-astetta sekä tuottaa hyö-

dyllistä tietoa tuottajavas-tuuyhteisölle ja LSJH:lle, 6Aika-hankkeesta vastaa-va LSJH:n projektikoor-dinaattori Tuomas Alijoki kertoo.

Sähkölaiteromun kiin-teistökohtainen keräys-kokeilu kestää huhtikuun loppuun, minkä jälkeen kartoitetaan asukkaiden kokemuksia keräyksestä. Kokeilun tuloksista tiedo-tetaan kesän 2019 aikana.

Lisätiedot:Markus SaarinenpalvelusuunnittelijaLounais-Suomen Jätehuolto (LSJH)

Kalevan puistotie 16, 33500 TamperePuh. 040 5317838 www.lumenluxstore.fi

Pyydä meiltä messutarjous laadukkaasta valaistuksesta

sisä- ja ulkotiloihin.


AUTOT/KULJETUS

[email protected]

VARAOSAT, AUTOMAALIT,TARVIKKEET JAAVAINPALVELU

Mikkolantie 9, 33470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 348 2950, Fax (03) 348 2850

VARAOSAT, AUTOMAALIT,TARVIKKEET

JA AVAINPALVELU

Elotie 2, 33470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 348 2950

Avoinna: ark. 8.30-18.00 la 9.00-14.00

Sora-, murske-, multa-,hiekoitussepeli-,

ja kiviaineskuljetuksetkasettiyhdistelmällä.

Tapailan Kuljetus KyTero Tapaila 0400 894 771

123tuulilasi.fi Ideapark, Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä[email protected], Puh: 050 4711 866

123luulilasi.fi Tampere, Sellukatu 1D, 33400 Tampere, [email protected], Puh: 041 701 2391

Hyvinkäälle SuomenenSimmäinen luomubio-

kaaSun tankkauSaSemajoka on osa harvinaislaatuista luomutilan ja

energiayhtiön yhteistyötä

tieliikennekuolemien määrä pySynyt

edelliSvuoden taSollaTieliikenteessä kuoli en-

nakkotietojen perusteel-la vuonna 2018 likimain yhtä paljon ihmisiä kuin edellisenä vuonna. Tammi-marraskuussa kuolleita oli ennakkotietojen pe-rusteella 200. Kun ote-taan huomioon joulukuun liikennekuolemat sekä myöhemmin kuolinsyyti-laston perusteella tehtävät korjaukset, lopullisen mää-rän odotetaan olevan noin

230 - 240 kuollutta.Vuonna 2010 Suomi

asetti tavoitteeksi puolit-taa tieliikennekuolemien määrän vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuonna 2020 kuolisi enintään 136 henkilöä. Vuoden 2018 kuolleiden määrä ylittää tämän tavoitetason noin sadalla kuolemalla.

Kun tarkastellaan koko 2000-lukua, liikennekuo-lemat ovat lähes puolittu-

neet, sillä vuosituhannen vaihteessa tieliikentees-sä kuoli noin 400 hen-kilöä vuodessa. Kehitys on ollut myönteistä myös suhteessa autoliikenteen kasvuun, sillä maanteiden liikennemäärä kasvoi 25 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2017.

Kuolemaan johtavat lii-kenneonnettomuudet ovat yleisimmin kohtaamison-nettomuuksia tai tieltä

suistumisia. Vuonna 2018 tieliikenteessä kuolleista noin 60 % oli liikkeellä henkilöautolla. Vakavasti loukkaantuneista noin 40 % on viime vuosina ollut jalankulkijoita tai pyöräi-lijöitä.

Lisätiedot:Marko Sillanpää, tieliikennejohtaja

Energiayhtiö Nivos avaa Hyvinkään Palopurolle luomubiokaasun julkisen tankkausaseman. Yhdes-sä viereisen Knehtilän luomutilan kanssa Palopu-ron tankkausasema ja bio-kaasulaitos muodostavat Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen agroekolo-gisen symbioosin, jossa luomutilan viljelyn sivuvir-rat hyödynnetään luomu-biokaasun tuottamiseen.

Helsingin yliopiston mal-linnukselle pohjautuva Pa-lopuron hanke on niittänyt mainetta ulkomailla asti ja ollut Suomen esimerkkinä YK:n ilmastokokouksessa. Tammikuussa 2019 järjes-tettävässä avajaissemi-naarissa tankkausaseman vihkii käyttöön asunto-, energia- ja ympäristömi-nisteri Kimmo Tiilikainen.

”Palopuron hanke on erinomainen esimerkki arjen kiertotaloudesta. Se myös osoittaa, että ympä-ristö- ja ilmastoystävälliset ratkaisut ovat taloudelli-sesti kannattavia ja pai-kallisilla ratkaisuilla voi-daan saada paljon aikaan. Tällaisia toimintamalleja tarvitaan, jotta voimme torjua ilmastonmuutosta ja saavuttaa kestävän kehi-tyksen tavoitteet”, Tiilikai-nen sanoo.

Erilaisia toimijoita yh-distävä hanke syntyi tar-

peesta ryhtyä konkreet-tisiin tekoihin kestävän maatalouden ja energian puolesta.

”Olemme hankkeesta todella ylpeitä. Palopu-ron kaltaiset uraauurtavat avaukset ovat avainase-massa, kun siirrytään kohti hiilineutraalia yhteiskun-taa ja energiaomavaraisia ratkaisuja. Kyseessä ei ole vain biokaasulaitos ja tankkausasema, vaan koko energia- ja ravinne-kiertokulun symbioosi aina luomuruoasta ilmastoys-tävälliseen maatalouteen. Palopuron biokaasulaitok-sen ja Knehtilän tilan sym-bioosi on vaatinut rohkeaa ajattelua ja uudenlaista yhteistyötä monen ennak-

koluulottoman toimijan kanssa”, kertoo Nivoksen liiketoimintajohtaja Sanna Kokkonen.

Palopuron luomubio-kaasu tuotetaan vierei-sellä biokaasulaitoksella viherlannoitusnurmesta ja hevosen- ja kananlan-nasta. Syntyvä biokaasu jalostetaan liikennepolt-toaineeksi kaasuautoille ja myydään kuluttajille nyt avattavalla tankkaus-asemalla. Jäljelle jäänyt biokaasu hyödynnetään maatilan viljankuivurissa sekä tulevan leipomon lei-vinuunien lämmityksessä.

”On hienoa, että yhteis-työ maatilan ja energiayhti-ön kanssa on edennyt näin pitkälle. Biokaasulaitoksen

kiinteä mädätysjäännös on ravinnerikasta lannoi-tetta luomupelloille ja sen levitys voidaan toteuttaa hyvin tilalla noudatettavan viljelykierron puitteissa”, sanoo Knehtilän tilan isän-tä Markus Eerola.

Uusi tankkaus-asema kasvavalle määrälle kaasu-

autoilijoitaTankkausaseman tule-

via käyttäjiä ovat kaasu-autoilijat, joiden määrä kasvaa Suomessa huimaa vauhtia. Kaasuautoiluun houkuttelee paitsi vähä-päästöisyys, myös sähkö-autoilua toistaiseksi edulli-semmat kustannukset.

”Me Nivoksella kannus-tamme vähäpäästöiseen autoiluun ja edesautamme osaltamme sen kasva-vaa suosiota. Olemme nyt mukana hankkeessa, jossa tutkitaan miten vas-taavia konsepteja voisi hyödyntää ja monistaa laajemminkin. Kutsumme biokaasuamme ylpeydellä luomubiokaasuksi, sillä sen raaka-aineena käyte-tään luomuksi hyväksyttyjä raaka-aineita”, Kokkonen toteaa.

Lisätietoja:Sanna Kokkonen, liiketoimintajohtaja, Nivos Energia Oy


KIINTEISTÖNHOITO

Löylyn tähden™Kerkes-kivillä esim. Aitokiuaslämpiää reilussa tunnissa!

-kiuaskivet• lyömätön kestävyys• puhtaat löylyt• 5 vuoden takuu• soveltuu kaikkiin kiuastyyppeihin

Katso lähin jälleenmyyjäsi ja tutustu: www.kerkes.fi tai soita: 050 373 1313

ANTENNI- JATIETOVERKKOTYÖT

[email protected] | www.digiantenni.fi

SuomalainengriFFin reFinerieS löySi ratkaiSun

globaaliin ongelmaan - ja tekee siitä menestyvää liiketoimintaa

Kaatopaikkojen täyttyes-sä jätteestä ympäri maa-ilmaa, on Korkian portfo-lioyhtiö Griffin Refineries löytänyt markkinan jätteen jalostamisesta raaka-ai-neeksi, polttoaineeksi ja energiaksi.

Uuden liiketoiminnan edelläkävijänä Griffin no-teerattiin Business Fin-landin Kasvumoottori-kil-pailutuksen voittajana, ja yrityksellä on parhaillaan käynnissä sijoituskierros kasvun rahoittamiseksi.

Kuvat miljoonakaupun-kien valtavista jätevuorista ja valtamerien jätemuo-vilautoista ovat piirtyneet

ihmisten mieleen. Olemme tilanteessa, jossa kunnal-lisjätteiden ja muovijätteen määrä kasvaa jatkuvasti ja samaan aikaan maailma on herännyt vaatimaan tehokkaita ratkaisuja jät-teiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Uusi ja edistyksellinen jätteenjalostus-

ratkaisu”Yrityksemme kehittää,

omistaa ja operoi jäteja-lostamoja, jotka myyvät asiakkailleen jätteestä teh-tyä raaka-ainetta, polttoai-

netta ja energiaa”, kertoo Martti Malmivirta, Griffin Refineries Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

”Gr i f f in Ref iner ies , BESIX-rakennusyhtiö ja paikallinen Tech Group rakentavat Arabiemiraat-teihin Umm Al-Quwainin emiirikuntaan Lähi-idän ensimmäisen modernin jätejalostamon. Yli 30 M€ maksava laitos muuntaa valmistuessaan puolen miljoonan asukkaan jätteet sementin valmistuksessa käytettäväksi polttoaineek-si ja raaka-aineeksi”, Mal-mivirta kertoo.

Griffin on käynyt käsiksi

myös jätemuoviin. ”Maa-ilman muovituotanto ja muovijätteen määrä on kasvanut yli 20-kertaisek-si viimeisen 50 vuoden aikana. Globaalista muo-vijätteestä kierrätetään kuitenkin tällä hetkellä vain yhdeksän prosenttia” Malmivirta toteaa. Kiinan suljettua jätemuovin maa-hantuonnilta rajansa on eri puolille maailmaa synty-nyt iso vaje tarvittavan ja tarjolla olevan kierrätys-muovin käsittelykapasitee-tista. Ja tehtävää riittää: globaalin kierrätysmuovin markkinan ennustetaan kasvavan noin 50 miljar-

diin euroon vuoteen 2024 mennessä.

Merkittävä kasvuala Suomeen

Griffin Refineries luotsaa Plastic Waste Refining Ecosystem -hanketta, joka palkittiin hiljattain yhtenä Business Finlandin Kas-vumoottori-kilpailutuksen voittajista. Kilpailutukses-sa myönnettiin yhteensä 28,4 miljoonaa euroa pää-omalainaa viidelle alusta-yhtiölle, joiden tavoitteena on merkittävien kansainvä-listen kasvualojen raken-taminen.

Globaalien vaatimusten

ymmärtäminen ja ratkaisu-jen sopeuttaminen paikalli-seen tilanteeseen on kan-tanut hedelmää. Nopeasti kasvavassa markkinassa on paljon voitettavaa sekä liiketoiminnallisesti että kestävän kehityksen nä-kökulmasta.

Griffin Refineriesilla on parhaillaan käynnissä si-joituskierros yhtiön kasvun nopeuttamiseksi.

Lisätietoja:Martti Malmivirta, Board Member and Executive Chairman, Consulting & Venture Insight

läHeS kolmaSoSaSSa tutkituiSta pientaloiSta löytyy liikaa radoniaUponorin teettämän tut-

kimuksen mukaan jopa 71 % omakoti- ja rivitalo-asukkaista on huolestunut radonista. He tietävät ra-donin vaarantavan tervey-den, mutta radontutkimuk-sia tai -remontteja tehdään kyselyn mukaan edelleen vähän. Hälyttävää on, että tutkituista kohteista lähes joka kolmannesta löytyi suositukset ylittäviä radon-pitoisuuksia.

Kysely toteutettiin loka-marraskuussa yhteistyös-sä Rakentaja.fi:n kans-sa. Tutkimus kohdistettiin omakotitalo- ja rivitalo-asukkaille ja kyselyyn vas-tanneita oli 1076. Tutkimus

toteutettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Vas-tauksissa ei ole merkittä-viä eroja vuosien välillä. Tutkimus uusitaan marras-joulukuussa 2018.

Mitä radon on?Radontietämys on kyse-

lyn perusteella hyvällä ta-solla, mutta toimet radonin ehkäisemiseksi ovat vielä vähäisiä. Radonmittauk-sen on tehnyt vain noin neljäsosa vastaajista.

- Radon on ollut esil-lä viime vuosina entis-tä enemmän. Radon on radioaktiivinen kaasu ja se kulkeutuu asuntoon maaperästä perustukses-sa olevien rakojen kautta.

Koska radonia ei voi aistia, on mittaaminen ainoa tapa selvittää sen määrä sisäil-massa. Asunnon radonpi-toisuutta voidaan alentaa tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin. Keinoja ra-donin poistamiseksi ovat esimerkiksi radonimuri, radonkaivo, vuotoreittien tiivistäminen ja ilmanvaih-don tehostaminen, kertoo Uponorin tuotepäällikkö Jaana Honkonen.

Kyselyyn saatiin vas-tauksia koko maasta. Yli puolet vastaajista oli suu-rimmilta radonriskialueilta, eli Uudeltamaalta, Pir-kanmaalta ja Hämeestä. Vastaajista 85 % asuu

omakotitalossa ja loput rivitalossa. Suurin osa vastaajista (73 %) asuu yli 20 vuotta vanhassa talossa. Tämän ikäisissä rakennuksissa ei lähtö-kohtaisesti ole huomioitu radonin torjuntaa.

Tietämys radonista ja sen aiheuttamista terveys-haitoista on hyvällä tasol-la. Toisaalta jopa 64 % vastaajista ei tiedä oman asuinalueensa radonpitoi-suuksia. Vastaajista vain noin neljäsosa oli mitta-uttanut oman asuntonsa radonpitoisuuden. Mita-tuista taloista lähes joka kolmannessa oli radonia yli turvallisena pidettyjen

rajojen. Sosiaali- ja ter-veysministeriön päätöksen 944/92 mukaan asunnon sisäilman radonpitoisuu-den ei tulisi ylittää 400 bec-quereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Uuden asunnon rakentamisessa arvo ei saisi ylittää 200 Bq/m³. (Lähde: STUK).

- Jos asuu radonriskialu-eella ja talo on yli 20 vuotta vanha eikä radonremonttia ole tehty, tutkimus kannat-taa ehdottomasti tehdä ja mahdollinen ongelma kor-jata. Tällä voidaan pienen-tää radonin aiheuttamaa keuhkosyöpäriskiä, va-kuuttaa Jaana Honkonen Uponorilta.

Radonremontin kiinnostuksessa pientä nousua

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien kiinnostusta ra-donkaivojen avulla tehtä-vään remonttiin. Remontti herätti kiinnostusta ja va-jaa viidennes vastaajista voisi harkita sijoittavan-sa remonttiin 5000-7000 euroa. Radonremontin on teettänyt 7 % vastan-neista. Pääsääntöisesti radonremontin teettäneet ovat tyytyväisiä tehtyyn korjaukseen. Kiinnostus remontin teettämiseen on noussut hieman viime vuodesta.


-KADUNKALUSTEET

-KULUNVALVONTA

Vantaa: P. 010 219 0700Robert Huberin tie 7

Hamina: P. 010 219 0710Haanvuorentie 39

Oulu: P. 010 219 0711Jaakolantie 2

Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme:http://kalusteet.elpac.fi www.elpac.fi

www.soledo.fi Tutustu lisää tuotteisiin

ttS – työteHoSeurakouluttaa

viemäriSaneeraajia!Tilastokeskuksen arvi-

on mukaan korjaustarve asuntojen talotekniikka-järjestelmissä kasvaa voi-makkaasti vielä vuosikym-menen ajan. Vanhat vesi- ja viemäriputkistot tulevat käyttöikänsä päähän ja aiemmin saneeratut koh-teet tulevat jo toiselle kier-rokselle. Korjaustarvetta kasvattaa myös ongelmat uusissa putkistoissa, jois-sa valurautaosien huonon laadun ja asennustyövir-heiden takia putkisto alkaa vuotamaan jo muutaman vuoden sisällä asennuk-sesta.

Putkistojen uusiminen ”perinteisellä menetelmäl-lä” eli purkamalla vanhat putket pois ja asentamalla uudet, on varsin raskas ja kallis tapa toteuttaa linjasaneeraus. Asukkaat joutuvat tällöin evakkoon, koska tekniikkakuiluihin

pääsy edellyttää käytän-nössä kylpyhuoneiden ja joskus myös keittiön pur-kamisen.

Putkien saneeraaminen moderneilla menetelmillä, kuten pinnoittamalla ja su-kittamalla on todettu alku-aikojen haasteiden jälkeen erittäin luotettavaksi ja edulliseksi menetelmäksi. Suomi on edelläkävijä-maa sukitukseen liittyvien tuotteiden ja menetelmien kehittelyssä, muut maat ottavat meistä oppia!

Sukittamalla toteute-tuissa remonteissa ei juu-rikaan ilmene ongelmia jälkeenpäin. Tämän ovat huomanneet myös va-kuutusyhtiöt, joista osa määrittelee sukittamalla saneeratun putkiston uutta vastaavaksi.

Putkistosaneerauksessa käytettävät tuotteet ja me-netelmät ovat sertifioituja

Eurofins Expert Services Oy :n toimesta (ent. VTT Expert Services). Tämä on yksi osa laadunvarmistus-ta. Toinen osa on viemäri-saneerausta suorittavien asentajien ammattitaidon varmistaminen.

TTS – Työtehoseura on yhteistyössä Moment ry :n (Modernit viemärisa-neerausmenetelmät) ja Eurofins Expert Services Oy :n kanssa kehittänyt viemärisaneeraajan pä-tevöitymiseen tähtäävän koulutuksen. Kolmepäi-väisen koulutuksen aikana pääpaino on turvallisessa ja laadukkaassa työsken-telyssä. Koulutus sisältää teoriaopintoja sekä käy-tännön harjoituksia todel-lisia kohteita vastaavis-sa viemärijärjestelmissä. Koulutuksen päätteeksi osallistujan osaaminen varmistetaan kirjallisella

tentillä sekä näyttötyöllä, jonka osallistuja toteuttaa todellisessa saneeraus-kohteessa. Koulutuksen hyväksytysti suoritettuaan osallistuja voi hakea hen-kilösertifiointia Eurofins Expert Services Oy :lta.

Henkilösertifiointi tarkoit-taa sitä, että sertifikaatin haltijan osaaminen on varmistettu luotettavilla menetelmillä. Sertifikaatin voimassaolon jatkuminen edellyttää, että sen haltija pitää ammattitaitoaan yllä; siis tekee viemärisanee-raustöitä ja raportoi niistä sertifioijalle sekä osallistuu säännöllisin väliajoin täy-dennys- ja päivityskoulu-tuksiin.

LisätietojaTTS TyötehoseuraMikko Myller

Mikkelin seudun pilotti osoitti:

neuvontapalveluSta Hyötyä

mökinomiStajille ja yritykSille

Mökinomistajat Mikkelin seudulla ovat saaneet Mökit kuntoon -pilotissa henkilökohtaista neuvon-taa mökin viihtyisyyden ja käytettävyyden kohenta-miseksi. Pilotti on osoitta-nut, että neuvontapalvelu auttaa mökinomistajia ja paikallisia yrityksiä löytä-mään toisensa ja nostaa esiin piileviäkin palvelutar-peita. Kokeilu on päätty-mässä, mutta neuvonnalle on sen perusteella selvästi tarvetta, ja palvelun vakiin-nuttaminen tarjoaisi keinon erottua muista mökkiseu-duista.

Mökit kuntoon -pilotin tavoite oli lisätä Mikke-lin seudulla sijaitsevien mökkien viihtyisyyttä ja käytettävyyttä sekä tukea niiden arvon säilymistä. Pilottiin osallistui yhteensä 55 palveluyritystä Mikkelin seudulta, ja yhteydenottoja neuvontapalveluun tuli mökinomistajilta huhti-lokakuun aikana yhteen-sä 118. Neuvontakäyn-tejä mökeille tehtiin 50, ja asiakkaille välitettiin

noin 90 yrityksen tiedot palveluiden ostamista var-ten, asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Neuvontapalvelusta oli hyötyä niin mökinomista-jille kuin vapaa-ajan asu-miseen liittyviä palveluita tarjoaville yrityksille. Mö-kinomistajat saivat tarvit-taessa apua palvelutarpei-densa täsmentämisessä. Monille erityisesti kauem-pana asuville mökinomis-tajille sopivan palveluntar-joajan löytäminen saattaa olla vaikeaa, ja neuvonta-palvelu helpotti ja nopeut-ti tekijöiden löytämistä. Yrityksille neuvontapalve-lu tuotti puolestaan lisää näkyvyyttä ja konkreettisia asiakasprojekteja sekä uu-sia ideoita ja tietoa omien palveluiden ja myynnin kehittämiseen.

Vapaa-ajan asumiseen liittyvien palvelujen kirjo on laaja: tarvetta voi olla esi-merkiksi mökkitalkkarille, pihanhoidolle, rakennus- ja remonttitöille tai vaik-kapa siivous- tai catering-palveluille. Pilotin aikana

neuvontapalvelun puoleen käännyttiin useimmiten pihaan, tonttiin ja rantaan liittyvissä palvelutarpeissa ja toiseksi useimmin re-monttitarpeissa.

– Suunnittelupalvelut nousivat selvästi kärkeen. Yritysten kannattaakin sat-sata tällaisten palvelujen kehittämiseen ja luoda helposti ostettavia, asia-kasystävällisiä suunnittelu-palvelupaketteja mökkien pihan, oleskelualueiden, sisustuksen ja t i lojen suunnitteluun. Tämä luo kysyntää myös muille pal-veluille esimerkiksi raken-tamiseen, remontoimiseen ja kunnossapitoon liitty-en, sanoo Mökit kuntoon -koordinaattori Anne Inna-nen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

– Pienellä yrityksellä on parhaat mahdollisuudet onnistua, kun kuuntelee asiakasta ja tekee työn-sä hyvin ja luotettavasti. Laittamalla oman persoo-nansa peliin erottuu muista palveluntarjoajista, Inna-nen kannustaa.

– Mökit kuntoon -pilotti osoitti selvästi, että henki-lökohtaiselle neuvonnalle vapaa-ajan asumisen pal-veluihin liittyen on tarvetta ja kysyntää. Neuvonnan avulla voidaan nostaa pin-taan mökinomistajien piile-vät palveluntarpeet, edes-auttaa kysynnän ja tar-jonnan kohtaamista sekä edistää yritystoimintaa, toteaa projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikseistä.

– Pysyvänä toimintana tällainen neuvontapalvelu toisi seudullemme lisäar-voa, jolla erottua muista vapaa-ajan asumisen alu-eista. Iso kysymys onkin, millä tavoin kokeilun tu-lokset nyt hyödynnetään ja miten neuvontapalvelu voitaisiin vakiinnuttaa. Esi-merkiksi kuntien yhteisesti järjestämä mökkiläisten neuvontapalvelu olisi har-kitsemisen arvoinen asia.

LisätiedotMökit kuntoon -koordinaattori Anne Innanen


PUUNKAADOT KOKONAISPALVELUNA KAADOSTA JYRSINTÄÄN


www.pihajakantopalvelusaarinen.fi

VESIKATTOURAKOINTIA LUOTETTAVILLA KOTIMAISILLA KATEPAL SBS-TUOTTEILLA• BITUMIKATTEET • VESIERISTYKSET • KATELAATAT• KATTOHUOLTO • PELLITYKSET • SUUNNITTELU JA NEUVONTA

Koivistontie 33, Tampere | Kivirinne 1, Akaa | www.pirkanmaankattajat.fi

� 0400 851 335

• Kosteusmittaukset• Rakennekuivaustyöt

Täyden palvelun kuivausliikeJR KUIVAUSPALVELU

040 843 2432www.jrkosteus.com

Tampere & lähiseutu045 7874 4761 / Elina045 7874 4762 / [email protected]

Toimisto ja -kotisiivoukset | Ikkunanpesut Muuttosiivoukset | Asiointiapu

www.moppimuija.fi

Lahti & lähiseutu045 331 7827 / [email protected]

Siivouspalvelua Lahden ja Tampereen seuduilla:Siivouspalvelua Lahden ja Tampereen seuduilla:

• Toimisto- ja kotisiivoukset • Ikkunanpesut• Muuttosiivoukset • Asiointiapu

• Rakennusten loppusiivoukset • Porrassiivoukset

Tampere & lähiseutu Lahti & lähiseutu045 7874 4761 / Elina 045 331 7827 / Teija045 7874 4762 / Laura [email protected]

www.moppimuija.fi

ALUESUOJAUKSENASIANTUNTIJA

- Aidat, portit,puomit, automatiikka ja huollot

Kynttilätie 9, 11710 RIIHIMÄKI

Puh. 0400 458 122, 050 547 7705www.puomitek.fi • [email protected]

Täyden palvelun kattohuoltoihin ja kattokorjauksiin sekä hormi-, eristys- ja ulkoverhoustöihin erikoistunut yritys niin yksityisille asiakkaille kuin taloyhtiöille.

PALVELUITAMME TALOYHTIÖILLE

VESIKATTOJEN HUOLLOT JA KORJAUKSET

SAVUHORMIEN SANEERAUKSET: LIUKUVALUT, VEDONPARANNUKSET, PUTKITUKSET, KUVAUKSET

GRAFFITIEN POISTOT, ASFALTIN PAIKKAUKSET

RÄNNITYÖT JA LUMENPUDOTUKSET

Kotimainen

PINTANSA PITÄVÄ KATTO

045 2113 935 Lauri Päivärinne

045 6673 484 Toni Rummukainen

TAMPERE | HELSINKI | SIUNTIO | WWW.HLPINTA.FI

SOITA TAITÄYTÄ LOMAKE NETTISIVUILLA

Olemmeosastolla A 935

Tervetuloa tutustumaan!

lukituS- ja turvalliSuuSalantyöt ovat luvanvaraiStatoimintaa 1.1.2019 alkaen

Turvasuojausalan luvan-varaisuuden siirtymäaika päättyy tänään ja huomi-sesta lähtien jokaisella lukitusjärjestelmiä, kulun-valvontajärjestelmiä ja hä-lytysjärjestelmiä asentavil-la, korjaavilla ja muuttavilla yrityksillä tulee olla turval-lisuusalan elinkeinolupa haettuna poliisihallituk-selta. Lähes koko yksi-tyinen turvallisuusala tuli luvanvaraiseksi 1.1.2017, kun laki yksityisistä turval-lisuuspalveluista muuttui ja vartioimisliiketoiminta, jär-jestyksenvalvontatoiminta sekä turvasuojaustoimin-ta tulivat ko. lain piiriin samoilla vastuilla ja vel-

voitteilla. Kaikki Turvaura-koitsijaliiton jäsenyritykset ovat jo jättäneet elinkeino-lupahakemuksen.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Hyväksymistä edellyttä-viä turvasuojaustehtäviä saa huomisesta lähtien suorittaa ainoastaan tur-vallisuusalan elinkeino-luvan omaava yritys ja näitä tehtäviä suorittavilla henkilöillä tulee olla turva-suojaajakortti. Yrityksen, jolla ei silloin ole turvalli-suusalan elinkeinolupaa hankittuna tai vireillä, tulee lopettaa toimintansa siihen asti, kunnes elinkeinolupa

on myönnetty.Lukitus-, kulunvalvonta-

ja hälytysjärjestelmiin liit-tyvien töiden tilaajan tulisi ennen tilausta tarkistaa, että yrityksellä on turval-lisuusalan elinkeinolupa voimassa. Asiakkaan olisi aina hyvä pyytää asenta-jalta turvasuojaajakorttia nähtäväksi, sillä se kertoo myös lainmukaisesta toi-minnasta. Elinkeinoluvan tarkistuksen voi tehdä po-liisin nettisivuilta, jossa nä-kyy kaikki elinkeinoluvan haltijat tai Turvaurakoitsi-jaliiton nettisivuilta, joilla on ajantasainen lista liiton jäsenyritysten elinkeinolu-vista. https://www.lukkoliik-keet.fi/fi/turvallisuusalan-elinkeinolupa/yritykset

Jatkossa myös turvau-rakointia harjoittavissa, vähintään viisi henkeä työllistävissä yrityksissä on joko lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinnon tai turvallisuusvalvojan

erikoisammattitutkinnon suorittanut vastaava hoi-taja, jonka tehtävänä on valvoa, että yritys toimii lain edellyttämällä tavalla ja että kaikilla hyväksymis-tä edellyttäviä turvasuo-jaustehtäviä suorittavilla henkilöillä on voimassa oleva turvasuojaajakort-ti. Turvaurakoitsijaliiton kaikilla jäsenyrityksillä ja lähes kaikilla niiden toi-mipisteillä on vähintään yksi koulutettu vastaava hoitaja.

Mitkä työt vaativat turvallisuusalan elinkeinoluvan?

Lukon kor jaukseen, huoltoon, sarjoitukseen ja asennukseen liittyvät työt ovat kaikki luvanvaraisia. Näitä ovat mm. lukos-ton sarjatietojen käsittely turvaurakointiliikkeen ja lukkovalmistajan välillä, lukkojen avausten suunnit-

telu ja käsittely tietojärjes-telmissä tai manuaalisesti ja esimerkiksi haittalevyjen kasaus lukkosylinteriin. Näihin kuuluvat olennai-sesti myös lukkorungon, avainpesän, painikkeen, vääntönupin tms. lukko-komponentin vaihto sekä työt, joissa avainpesän joutuu avaamaan.

Sähköisiin lukitus- ja kulunvalvontajärjestelmiin liittyvät pääkäyttäjätyöt ovat pitkälti luvanvaraisia ja käsittävät esimerkiksi lukon tai lukijan ohjelmoin-tityön etänä, oven aukioh-jauksen, lukijan liittämisen kulkualueeseen ja kaikki kulkualueitten muutostyöt järjestelmissä.

Myös kulunvalvontaan liittyvät tehtävät ovat jat-kossa luvanvaraisia. Näi-hin kuuluvat mm. kiinteis-töjen koodilukon koodien vaihdot kulunvalvontajär-jestelmän muuttamistöinä ja kerrostalon porrasovi-

en aikaohjauksen vaih-dot lukitusjärjestelmän muuttamistöinä. Näihin luvanvaraisiin tehtäviin luonnollisesti kuuluvat ku-lunvalvontajärjestelmien ja niiden lukijoiden, ovi-päätteiden ja rasioiden, sekä rikosilmoitinlaitteisiin liittyvien komponenttien asennukset, muutokset ja korjaukset.

Mitkä turvasuojaus-alan tehtävät eivät vaadi

elinkeinolupaa?Laissa jätettiin osa tur-

vasuojausalan tehtävistä pois ja näihin kuuluvat mm. kameravalvontajärjestel-mien ja niihin liittyvien komponenttien asenta-minen, korjaaminen ja muuttaminen sekä muiden järjestelmien kaapeloin-tityöt. Myöskään avain-luovutukset ja -palautukset eivät ole luvanvaraista toi-mintaa, eli kun asukkaal-le/asiakkaalle annetaan avain, kuitataan se järjes-telmään ja otetaan siihen asukkaan tai asiakkaan kuittaus. Toisin sanoen huoltoyhtiöt ja isännöin-tiyritykset saavat näitä tehtäviä jatkossakin hoitaa ilman elinkeinolupaa. Mi-käli mukaan otetaan säh-köisen lukitusjärjestelmän hallinnointi, jossa lisätään tai poistetaan kulkuoike-uksia tai avaimia, yritys tarvitsee elinkeinoluvan. Yksittäisistä tyypillisistä huoltoyhtiölle kuuluvista tehtävistä ovensulkijan vaihto ei lupaa edellytä.


YRITYS

kotimuutot yritysmuutot varastointipalvelut muuttosiivoukset muuttotarvikkeet sekä pienet pintaremontit

Ota yhteyttä - annammemielellämme tarjouksemme!

050 368 6893 (Marko Peltoniemi)[email protected] • www.laatumuutot.fi

Facebook®/Hämeen Laatumuutot Oy

LUOTETTAVAA JAMONIPUOLISTA

MUUTTOPALVELUA -laadukkaasti tarpeidenne

mukaan tehtynä!

Roosa nauha rikkoi taas ennätyksen:

2,3 miljoonaanaiSten Syöpien tutkimukSeen

Syöpäsäätiön Roosa nauhoja myytiin ensim-mäistä kertaa yli miljoo-nalla eurolla vuoden 2018 keräyksessä. Nauhoista, tuotteista ja rahalahjoituk-sista kertyi naisten syöpien tutkimukselle yhteensä 2,3 miljoonaa euroa.

- Yli 400 000 Anna Puun suunnittelemaa nauhaa siirtyi suomalaisten rin-tapieliin. Viime vuoden keräystulos ylittyi nyt 300 000 eurolla. Syöpäsäätiön tavoitteena on jatkuvasti kasvattaa keräystuottoa, koska terveyden tutkimuk-sen rahoitus yliopistosai-raaloissa on laskenut 75 prosenttia 16 vuodessa. Maamme syöpätutkimus nojaa vahvasti yksityisten säätiöiden apuun, kertoo Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.

Lahjoitusvarat näkyvät hoidon kehittymisenä

Lahjoitusvarat siirtyvät nopeasti eteenpäin apura-hoihin. Syöpäsäätiö tukee Roosa nauha -keräyksen tuotoilla vuosittain naisten syöpien tutkimusta. Tutki-

mus näkyy nopeimmillaan hoidoissa jo muutaman vuoden päästä, useim-miten aikaa menee yli 10 vuotta. Tutkimuksen avul-

la rintasyövän varhainen toteaminen ja hoidot ovat kehittyneet monin tavoin viime kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2018 naisten syöpien tutkimus sai Syö-päsäätiöltä 1,6 miljoonan euron edestä apurahoja. Apurahoja myönnettiin

muun muassa sekä rin-tasyövän että munasarja-syövän biomarkkeritutki-mukseen.

Tutkimuksen l isäksi Roosa nauha -varoilla tuetaan sairastuneille ja heidän läheisilleen tarjot-tavia neuvontapalveluita 350 000 eurolla.

- Kiitämme lämpimästi jokaista nauhan tai kam-panjatuotteen ostanutta ja jokaista keräykseen lahjoit-tanutta yksityishenkilöä ja yritystä. Vain tutkimuksella voidaan parantaa syövän hoitoa. Tavoitteemme on, ettei kenenkään tarvitse tulevaisuuden Suomessa kuolla syöpään eikä me-nettää läheistään syövälle. Olemme hyvin kiitollisia pääyhteistyökumppaneil-lemme SOK:lle, Keskolle ja Lindexille, jotka mahdol-listivat nauhojen myynnin aiempaa laajemmin kautta maan, toteaa Karjalainen.

Syöpäsäätiö tukee monipuolisesti

syöpätutkimusta lasten syövistä

eturauhassyöpään

Roosa nauha -keräyk-sen rinnalla Syöpäsäätiö rahoittaa laajasti syöpä-tutkimusta. Syöpäsäätiön lahjoitusvaroista tuettiin 2018 muun muassa etu-rauhassyövän varhaisen diagnosoinnin, lasten leu-kemian ja vaikean aivo-kasvaimen tutkimusta. Yh-teensä syöpätutkijat saivat Syöpäsäätiön ja Suomen Syöpäyhdistyksen 2018 apurahajaossa seitsemän miljoonaa euroa. Rintasyö-vän lisäksi myös miesten yleisimmän syövän, etu-rauhassyövän tutkimuk-seen ohjataan vuosittain merkittävä summa. Vuon-na 2017 eturauhassyö-pätutkijat saivat säätiöltä yli miljoona euroa muun muassa etäpesäkkeiden jäljittämiseen ja syövän parempaan diagnosointiin.

Kyselyn mukaan syö-pätutkimukselle varoja keräävä Roosa nauha on mielikuvaltaan Suo-men ykköskeräys. (Talo-ustutkimus: Suomi tänään 6/2018)

Lisätietoja:Sakari Karjalainen, pääsihteeri, Syöpäsäätiö

aHvenanmaaStakaavaillaan Suomen

toScanaaMat Åland 2021 -pro-

jektin tavoitteena on kas-vattaa Ahvenanmaan ruo-katuotteiden tunnettuutta sekä profiloida Ahvenan-maa kiinnostavana kulina-ristisena matkakohteena. Tätä varten on luotu kon-septi Saariston kasvatit.

”Niin se vain on, että ahvenanmaalainen ruoka maistuu vähän paremmal-ta juuri Ahvenanmaalla. Raikas merituuli ja puhdas ilma, viljava maa ja lauh-kea kasvukausi lupaavat laatua sekä omintakeista aromikkuutta, jota et muu-alta löydä.”

Tämä ajatus on juuri lanseeratun Saariston kas-vatit – kampanjan keski-össä. Kampanja on osa Ahvenanmaan maakunta-hallituksen alulle panemaa Mat Åland 2021 -projektia.

”Yksi projektin tavoitteis-

ta on selkeämmin tuoda esille ahvenanmaalainen alkuperä, ainutlaatuinen saaristomme sekä edel-lytykset vastuulliselle ruo-katuotannolle. Aikomuk-semme on, että jokainen Ahvenanmaan-matka olisi myös makumatka”, sanoo Visit Ålandin projektipääl-likkö Tiina Björklund.

Visit Åland johtaa projek-tia yhdessä Orkla Suomen kanssa. Orkla on peruna-tuotetehtaansa ansiosta yksi saaren suurimmista elintarviketuottajista. Teh-taalla valmistetaan Taffel-

ja Oolannin-tuotteita.”Saariston kasvatit -kon-

septi kertoo Ahvenanmaan uniikista ympäristöstä ja saariston ainutlaatuisesta tunnelmasta sekä siellä tuotetuista korkealaatui-sista ja hyvänmakuisista ruoka- ja juomatuotteista, jotka maistuvat erityisen hyvältä juuri paikan päällä nautittuina”, kertoo Nina Olin, Orklan viestintäjoh-taja Suomessa.

Saariston kasvatit -kon-septin keskeisenä tee-mana on tehdä Ahvenan-maasta Suomen Toscana.

Konseptin takana on hel-sinkiläinen luova toimisto Sherpa.

”Ahvenanmaalla ja sen herkuilla ihan erityinen paikka meidän sherpojen sydämissä. Kun syksyl-lä tuli mahdollisuus olla mukana tässä Mat Åland -projektissa, syntyi suun-nittelijoille ajatus Suomen Toscanasta tosi nopeasti. Tällä fiiliksellä on konsep-tia lähdetty rakentamaan”, toteaa Sherpan asiakkuus-johtaja Jukka Niittymaa.

Visit Ålandin ja Ork-la Suomen lisäksi pro-jektiryhmään kuuluvat Ålandsmejeriet Finland Ab Oy, Ålands Trädgårdshall, W.J.Dahlmans Ab sekä Stallhagen Ab. Projektin toteutuksesta vastaa mai-nostoimisto Avidly.

Lisätietoja:Visit Åland

5i6w5fr09axn.cdn.shardcms.com · hlaäcml axnh cx fielhcyyn fi vli a n xn ml ax fidnnlmnsaayaf...

Documents