hÄmeen kesÄyliopiston julkaisuja, sarja b · hÄmeen kesÄyliopiston julkaisuja, sarja...

e d u c a t i o nm e e t s t e c h n o l o g y

11.-12.4.2019 Verkatehdas, Hämeenlinna

HÄMEEN KESÄYLIOPISTON JULKAISUJA, SARJA B

2 -konferenssi 2019: 11.-12.4.2019 Verkatehdas, Hämeenlinna


Kohtio-konferenssin järjestää Hämeen kesäyliopisto

KOHTIO-KONFERENSSIN ASIANTUNTIJARYHMÄN JÄSENET 2019:HELSINGIN YLIOPISTO: Jarkko Lampiselkä, Janne Matikainen, Aleksi Markkanen (Viikin normaalikoulu), Perttu Ervelius (Viikin normaali-koulu)HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU: Jaana Kullaslahti, Henry PaananenHÄMEENLINNAN KAUPUNKI: Pasi RangellJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO: Pekka AbrahamssonOPETUSHALLITUS: Minna Taivassalo, Tomi AhokasOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ: Pauliina KupilaRIIHIMÄEN KAUPUNKI: Esa SantakallioTAMPEREEN YLIOPISTO, TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS: Kirsi Heikkilä-Tammi TERVEYDEN- JA HYVINVOINNIN LAITOS: Riia Järvenpää

KONFERENSSIN RAKENNE:Kaksipäiväisen Kohtio-konferenssin ohjelma rakentuu puheenvuoroista, työpajoista, invited-speaker esityksistä sekä postereista.

TIIVISTELMÄKIRJASEN KOOSTAMINEN: Hämeen kesäyliopistoHÄMEEN KESÄYLIOPISTON JULKAISUJA, SARJA BTiivistelmät on koottu jätettyjen esitysehdotusten teksteistä, eikä niitä ole editoitu. Hämeen kesäyliopisto ei vastaa tekstien sisällöistä.ISBN 978-952-7057-12-4

KUSTANTAJA: Hämeen kesäyliopistoSibeliuksenkatu 25 B13100 Hämeenlinnapuh. 050 550 2170www.hameenkesayliopisto.fiwww.kohtio-konferenssi.fi


3-konferenssi 2019: 11.-12.4.2019 Verkatehdas, Hämeenlinna

e d u c a t i o nm e e t s t e c h n o l o g y


/ konferenssi /Suomen paras opetusteknologia-alan konferenssi. Kohtio on yhtä kuin Koulutus, Oppijat, Henki-

löstö, Teknologia, Interaktiivisuus ja Osaaminen.



SisällysAVAJAISTILAISUUSKohtio-konferenssin avaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6Kohtio-konferenssin avausluento: Positiivinen CV . . . . . . . . . . .6

Ajankohtainen Ykkönen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa . . . . . . . . .7Building Future Teachers’ Technological Pedagogical

Content Knowledge (TPACK): An Integrated Strategies Approach . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Digipähkinät ja visat osaamisen varmistajana . . . . . . . . . . . . . . .8Digitaalinen luottamusyhteiskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9Digitaalinen saavutettavuus – miten korkeakoulujen

opettajat sen kokevat? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9Digiä ummikoille – oppimisen

etenemisen seuranta raksalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9DragonBox Koulu – tarinankerronnalla ja pelillistämällä

innostusta matematiikan alkuopetukseen . . . . . . . . . . . . . . . 10eAMK-hanke: kokemuksia viiden ammattikorkeakoulun

digistarttikokeiluista vuonna 2018 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11eEemeli 2019 - oppimisen yksilöllistäminen . . . . . . . . . . . . . . . 12Edukata: Koulun muutosjohtaminen

osallistavalla muotoilulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12ePortfoliotyöskentelyyn ryhtiä kurssin avulla . . . . . . . . . . . . . . 13Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä . . . . . . . . . . 13Esteettömyyttä vahvistamassa: Virtuaalitodellisuus ja

360-kuvaus autismikirjon henkilön arjen tukena . . . . . . . . . 14Future Classroom Lab - tulevaisuuden

oppimisen vyöhykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Internetin osallisuuden kulttuurit

monilukutaidon pedagogiikassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Järjestöissä ja vapaehtoistyössä hankitun osaamisen

hyödyntäminen osana tutkintoon johtavia opintoja . . . . . . . 16Kokemuksia lukion robotiikkaopetuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Koko Hela Grani . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17Koulun hyvinvointiprofiili – uusi teknologia,

testattu teoria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Kuvanlukutaitoa kaikilla aisteilla - digimateriaalit monilukutaidon edistäjinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Luova ergonomiakoulutus ammattikorkeakoulun ja kaupungin yhteiskehittämisprojektina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Mediakasvatuksen digitaaliset oppimateriaalit – Opettajan oppimispolku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Muunneltavuutta ja joustavuutta Hiukkavaaran monitoimitalossa / Adjustable learning environments in Hiukkavaara school . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Nordic Noir 3 - Beyond and behind the fingerprints revealing mystery of succesful digital leap . . . . . . . . . . . . . . . 20

Onko jo aika teknologiaoppiaineelle? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Oppimispelin rakentamisesta peruskoulussa 2018-2020 . . 22Oppimisympäristö muuttuu – muuttuuko

toimintakulttuuri? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22Paikkatietopelit yläkoulun historian,

yhteiskuntaopin ja uskonnon opetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . 23Plagioinnin havaitsemisesta yksilölliseen ohjaukseen? . . . . . 23Perehdytys ja koulutus tehokkaaksi

käyttäen 360VR tekniikkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Poliisin toiminta sosiaalisessa mediassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Tekijänoikeudet muuttuvassa opetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 24The fascinating under water world . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25Thinking in 3D: Planning and Implementing

a Phenomenon Based Design Process Using 3D-modelling and -printing . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Tulevaisuuden opettajuus - luokanopettajan käsityksiä työtodellisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Tunne tunteesi - jokainen on tunnekasvattaja . . . . . . . . . . . . . 27Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto - IoTTi . . . 27Uudet digitaaliset ratkaisut sairaanhoitajaopiskelijoiden

opiskeluun: O365:n Teams työskentelyalustana pienryhmissä ja interaktiiviset videot opetuksessa . . . . . . . 28

Uuden oppimisalustan valinta – miten me sen teimme? . . . 29Valmennuspedagogiikka reaaliaikaisessa

verkko-oppimisessa ammattikorkeakouluopiskelussa . . . . 30

-konferenssi 2019: 11.-12.4.2019 Verkatehdas, Hämeenlinna 5


Verkko-ohjauksessa etäopiskelu onnistuu - Kulkuri vie oppilaanohjauksen verkossa maailmalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Virtuaaliset pakopelit oppimisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Wilma-päiväkirjatiedon hyödyntäminen tehokkaasti:

uusi raportointiohjelmisto oppimisen tukityökalun . . . . . . . 32

TYÖPAJATTyöpaja: Ammatillisena opettajana

osaamismerkkien viidakossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Työpaja: Arviointiklubi - Kohti laadukasta

oppimisenaikaista arviointia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37Työpaja: Avoimet oppimateriaalit jatkuvan

oppimisen tukena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37Työpaja: Lisää laatua verkkototeutuksiin!/

Finding Quality in Quantity . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38Työpaja: Pakohuonepelit opetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39Työpaja: Pikkuyrittäjät – ideoille siivet pelillisellä

sovelluksella opetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39Työpaja: Saavutettavuusdirektiivi ja

verkko-opetus - menikö sormi suuhun? . . . . . . . . . . . . . . . . . 40Työpaja: Simppeli Simulaattori - videopelien pedagogiaa . . 40

PÄÄTÖSLUENTOKun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista.

Minkälaiseen maailmaan kasvatamme tulevaisuuden tekijät – ja miten? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

POSTERITAMKien yhteinen verkko-opintotarjonta ja

digipedagoginen kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42CREVE 2.0 - luovien alojen

yrityspalvelujen yhteistyömalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42Digitaitoja opettajille pelillisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43Käsitekartta oppilaitosten digiytymisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 43”Näin koen opetuksen laadun” - eAMK-hankkeen

laatukriteerien toteutuminen YAMK-opinnoissa . . . . . . . . . . 43Sykettä arviointiin - menetelmiä on monta . . . . . . . . . . . . . . . . 44Valintakoe verkossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

INVITED SPEAKER –ESITYKSETAlustatalous 2.0 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45Digitaaliset taidot ja tulevaisuuden osaaminen

EU:n tulevalla ohjelmakaudella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45Kriisi koulussa ja kohu käytävillä - mitä henkilöstön

pitää tietää kriisiviestinnästä? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45Kuvat ja videot sosiaalisessa mediassa –

juridiikan ABC . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45Käänteinen arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46Osaamistarpeen ja oppimisen murros

haastaa kaikki koulutusasteet! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46Suomen EU-PJ-kausi OKM:n toimialalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46Tekoäly on paras kouluttaja ja muita harhaoppeja . . . . . . . . . . 47Liikettä luokkaan - uhka vai mahdollisuus? . . . . . . . . . . . . . . . . 47

Kohtio-konferenssin avausOpetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö

Kohtio-konferenssin avausluento: Positiivinen CVKM, erityisopettaja, tohtoriopiskelija, Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto. CEO, Positiivinen CV

Yksi koulun tärkeimmistä perustehtä-vistä on jokaisen lapsen ja nuoren todel-lisen potentiaalin kirkastaminen. Tämän tavoitteen tueksi olemme kehittäneet vuosien opetus ja tutkimustyön tulok-sena Positiivisen CV:n. Haluamme, että koulussa jokainen voi löytää omat vah-vuutensa ja kokea olevansa hyvä! PCV

auttaa oppilaita tutustumaan vahvuuk-siin ja dokumentoimaan näyttöjä heille tärkeistä asioista. Mielestämme arvioin-nin tulee olla kasvua tukeva ja yhä laajaa-laisempaa. Lisäksi PCV on helppokäyt-töinen palvelu opettajille, jotka haluavat opettaa tulevaisuuden taitoja, kuten sin-nikkyyttä, luovuutta ja empatiaa.

Avajaistilaisuus Vanaja-salissa





Ajankohtainen YkkönenKervinen Pasi, Nieminen Eila

AVAINSANAT: tiimioppiminen, oppiaineiden integrointi

Esittelemme pedagogisen draaman mallin, jossa hyödynnetään modernia opetusteknologiaa ja ilmiöpohjaista, oppiaineet integroivaa tiimipedagogiik-kaa. Aluksi kuuden hengen opiskelijatii-mi esittää 10 minuutin livemaistiaisen Ajankohtaisesta Ykkösestä, jonka jälkeen esittelemme sen pedagogista ideologiaa ja käytännön toteuttamismahdollisuuk-sia ja kokemuksia. Pyrimme vilkkaaseen ja ajatuksia herättävään pedagogiseen keskusteluun yleisön kanssa. Videolin-kistä on nähtävissä katkelma Ajankoh-taista Ykköstä.

Ajankohtaislähetyssimulaatio ”Ajan-kohtainen Ykkönen” on oppiainerajat ylit-tävä tiimiprojekti, jossa yksi tai useampi noin 20 opiskelijan ryhmä valmistelee noin viikon aikana puolen tunnin mit-taisen ajankohtaislähetyksen, jossa käsitellään pedagogisena draamana to-dellista tai kuvitteellista, merkittävää uutisaihekokonaisuutta. Teemoiksi so-veltuvat esimerkiksi median kriisiviestin-tään ja uutisointiin, aluemaantieteeseen,

terveydenhuoltoon, yhteiskuntaan ja kie-liopintoihin monipuolisesti kytkeytyvät todelliset ja kuvitteelliset aiheet, esim. luonnon- ja muut suuronnettomuudet, pakolaisuus, maailmanpoliittiset mullis-tukset.

Ideana on toteuttaa lukiokoulutuk-sen uuden opetussuunnitelman henkeä ja osallistavaa tiimioppimista modernia teknologiaa hyödyntäen. Opetuskäytäntö on joustavasti sovellettavissa ja helposti laajuudeltaan ja oppiainevalikoimaltaan muunneltavissa ja toteutettavissa lukion lisäksi muillakin kouluasteilla. Projektiin on helppo kytkeä koulun ulkoisia sidos-ryhmiä.

Projektin aluksi tiimi saa uutisaiheen ja tarkemmin määritellyn tilanteen: mitä on tapahtunut, milloin, missä, miten, miksi. Tehtävänantona voi olla tilanne, jossa poliittinen kriisi, luonnonkatastrofi tai ympäristöonnettomuus (maanjäristys, tulva, äkillinen tautiepidemia, myrkky- tai ydinmateriaalipäästö laskeumineen) on tapahtunut esim. kahta viikkoa aiemmin,

ja tiimin tehtävänä on laatia suomalaisille tilannetta monipuolisesti ja objektiivi-sesti taustoittava ja valottava television ajankohtaislähetyssimulaatio.

Tiimi roolittaa pedagogisen draaman-sa itse; opiskelijoille annetaan vinkkejä, ketä ovat tällaiseen lähetykseen kootta-vat osapuolet ja sidosryhmät: juontajat, haastattelijat, ulkomaankirjeenvaihtajat, asiantuntijavieraat (esim. terveyden-huolto, valtionhallinto, ammatilliset eri-koisasiantuntijat vaikkapa etäyhteydellä englanniksi ulkomaisesta yliopistosta jne.), viranomaiset (poliisi, armeija, raja-vartiolaitos tms. tarpeen mukaan), kan-salaisryhmät mielipiteineen, mahdolliset uhrit. Lisäksi tiimi ohjataan valitsemaan keskuudestaan tekniikasta huolehtivat opiskelijat (taustahaastattelujen ja lavas-tettujen tilanteiden kuvaus ja leikkaus, etäýhteydet, tunnusmusiikit jne. ryhmän iän ja taitojen mukaan soveltaen).

Avainsanoja ovat osallistaminen ja suuntautuminen todellisen maailman ta-pahtumiin.

Automatisoitujen oppimispolkujen luonti MoodlessaRokkila Minna

Opiskelu verkossa on parhaimmillaan monipuolinen ja yksilöllinen oppimis-kokemus. Verkko-oppimisympäristön sisältämää teknologiaa (PLD – Perso-nalized Learning Designer) hyödyntävä oppimisprosessin toteutus koostuu hen-kilökohtaisista ja yhteisistä palautteis-ta, monipuolisista tehtävistä sekä yksi-löidyistä oppimispoluista. Suunnitellun oppimisprosessin eteneminen ei kuiten-

kaan kuormita opettajaa liiallisesti vaan hän pystyy keskittymään ohjauksen ja tuen antamiseen.

PLD-teknologialla ohjataan oppi-misprosessia ja opiskelijan etenemis-tä Moodlessa. Sen avulla tunnistetaan opiskelijan osaamistaso ja suunnataan tehtäviä, materiaaleja, testejä, itse- ja vertaisarviointeja sekä vuorovaikutusta hänelle. Opettaja voi suunnitella PLD:n

avulla opintojakson kriittisiin pisteisiin oppimista aktivoivia sääntöjä. Esimerkik-si palautuksen unohtaneelle opiskelijalle lähtee automaattisesti aktivoiva huo-mautusviesti.

Opettajan ammattiaidon ja koke-muksen avulla hän tietää, mitkä kohdat opinnoissa ovat opiskelijalle haastavia tai oman osaamisen kehittymisen ha-vainnoimisen solmukohta. Tämän tie-



don avulla opettaja voi PLD-teknologiaa hyödyntäen rakentaa opintojaksolleen ne pisteet, joihin varataan ohjausta sekä op-pimista aktivoivia ja eteenpäin ohjaavia

sääntöjä. Jokaisen säännön käynnistää tapahtuma, ehto tai toiminto. Yhdiste-lemällä erilaisia tapahtumia, ehtoja sekä toimintoja voidaan luoda lähes rajatto-

masti erilaisia sääntöjä. Tässä esityksessä tulen esittelemään

ne kaikki tulokset, jotka olen esitykseen mennessä kokeiluna saanut.

Building Future Teachers’ Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK): An Integrated Strategies ApproachDickens Eric M.

The Technological Pedagogical Con-tent Knowledge (TPACK) Framework (Mishra and Koehler, 2006) has become an important way for researchers and educators to conceptualize the specific type of understanding teachers need in order to effectively integrate educatio-nal technologies into their instruction. How to develop this practice remains a problem of practice, including for student

teacher educators. This presentation will begin with a brief review of the TPACK framework and of previous on strategies for developing it with pre-service student teachers and in-service practicing educa-tors. The focus of this presentation is to describe (with examples of student work) a TPACK portfolio assignment I currently used with my university student teachers in my Educational Technology course.

The portfolio includes a research paper, teacher observations, modeling, hands-on play with various technologies, and lesson planning assignment. The presen-tation will conclude with evidence from a pilot study evaluating the course’s im-pact on student teachers’ TPACK through self-assessments and analysis of stu-dent teacher lesson plans

Digipähkinät ja visat osaamisen varmistajanaMuhonen Marjut, Hankajoki Eeva

Verotusohjelmiston käyttöönoton yhteydessä havaittiin tarvetta kehittää työssä ja opiskelussa vaadittavia perus-työvälinetaitoja. Niiden vahvistamiseksi laadittiin digipähkinöitä, joissa pelillis-tämisen avulla asia tarjoillaan pienis-sä erissä ns. ”nugetteina”. Mikrotauolla opiskeltava kokonaisuus vie aikaa kor-keintaan viisi minuuttia per aihealue. Yk-sittäinen digipähkinä koostuu pienestä

pelistä, joka opettaa jotain uutta ja kette-rää, vahvistaa osaamista tai virittää hen-kilön ajatukset käsiteltävään aiheeseen. Pelin jälkeen katsotaan lyhyt video, jossa aihe tai opittava toiminnallisuus ohjataan vielä ”step by step”.

Digipähkinöiden lisäksi olemme teh-neet myös visoja esim. eri asiakastilan-teista, jotka ovat yksi hyvä tapa kohden-taa ohjausta eri ammattiryhmälle. Visat

ovat kaikkien helposti saatavilla ja osaa-misen vahvistaminen niiden avulla on koettu virkistäväksi ja palkitsevaksi.

Organisaation näkökulmasta visojen ja pähkinöiden suunnittelu, tuottaminen sekä jakaminen onnistuu pienillä resurs-seilla. Pähkinät toteutettiin H5P:n eri työkaluilla.

Digitaalinen luottamusyhteiskuntaKlemettinen Mika



Digitaalinen saavutettavuus – miten korkeakoulujen opettajat sen kokevat?Hanska Sari, Seppälä Minna

AVAINSANAT: saavutettavuus, pedagogiikka

Korkeakoulujen ns. digiloikan tärke-yttä on perusteltu sillä, että sähköiset järjestelmät tekevät opiskelusta saavu-tettavampaa erilaisille opiskelijaryhmille. Ajatus on myös EU:n uuden saavutet-tavuusdirektiivin taustalla. Tietoa siitä, miten opiskelijat ja opettajat digitaa-listen järjestelmien saavutettavuuden itse kokevat, on kuitenkin vasta vähän. Tässä esityksessä tarkastellaan suoma-laisten korkeakouluopettajien kokemuk-sia oppilaitostensa saavutettavuudesta sähköisten järjestelmien näkökulmasta. Määrittelemme saavutettavuuden laa-jasti paitsi fyysisen myös sosiaalisen ja psyykkisen ympäristön saavutettavuu-tena. Saavutettavan korkeakoulun ym-märrämme oppimisympäristöiksi, ope-tusmenetelmiksi ja asenneilmapiiriksi, jotka mahdollistavat ominaisuuksiltaan

erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yh-denvertaisuuden.

Esitys pohjautuu OHO!-hankkeen es-

teettömyystiimin tekemään saavutet-tavuuskyselyyn. OHO! (Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa) on opetus- ja kulttuu-riministeriön kärkihanke korkeakoulu-tuksen kehittämiseksi (2017–2019). Tutkimusperustainen hanke etsii ratkai-suja opiskelijoiden kiinnittymisen ja hy-vinvoinnin tukemiseen mm. laadukasta ohjausta ja pedagogista osaamista li-säämällä. Hankkeen esteettömyystiimin tavoitteena on edistää korkeakoulujen saavutettavuutta. Esteettömyystiimi toteutti keväällä 2018 korkeakouluopis-kelijoille ja –opettajille suunnatun saavu-

tettavuuskyselyn. Korkeakoulujen johto vastasi omaan kyselyynsä syksyllä 2018.

Esityksemme tuo esiin, ettei sähköisiä mahdollisuuksia ole hyödynnetty korkea-kouluissa parhaalla mahdollisella tavalla. Sähköinen tenttiminen ei ole kaikkialla yleistynyt, verkko-opetuksen ja –ohjauk-sen toteuttaminen jää usein yksittäisten opettajien omalle vastuulle. Opiskelijoi-den kaipaamaa joustavuutta ei löydy riit-tävästi, eivätkä opettajien resurssit riitä tukea tarvitsevien ohjaamiseen. Ope-tusryhmät ovat kasvaneet ja tuen tarve lisääntynyt samalla, kun opetusresurs-seja on vähennetty. Opiskelijoiden lisäksi myös opettajat kaipaavat ohjausta sovel-lusten ja laitteiden käyttöön.

Digiä ummikoille – oppimisen etenemisen seuranta raksallaHuittinen Liisa, Weiland Markus

Muutoksen tuulet puhaltavat amma-tillisessa koulutuksessa. Digitaalinen op-pimisen etenemisen seuranta on tulossa. Tämä muutos koskee myös rakennusalan opetusta. Mutta entäs kun talonraken-nuksen opettajat ovat rautaisia raken-nusalan ammattilaisia, mutta eivät todel-lakaan diginatiiveja? Tai kun oppilaina on maahanmuuttajia, joiden suomen kielen taito on todella heikko? Tai kun oppilaat haluavat vain rakentaa, eivätkä tehdä mi-

tään, mikä haiskahtaa vähänkin teorialle? Tai kun joukossa on niitä taitavia oppi-laita, jotka haluavat suorittaa opintonsa vauhdilla tai toisaalta niitä, joilla ei ole kii-re mihinkään? Ongelman ratkaisuksi tar-vittiin toimintakulttuurin ja ajattelutavan muutos. Ja lisäksi piti tietysti löytää jär-jestelmä, joka on todella helppo ja yksin-kertainen käyttää. Jotain sellaista, mikä ei vaadi koodarin koulutusta eikä täydellistä suomen kielen hallintaa. Ja mielestämme

onnistuimme tässä muutoksessa parem-min kuin hyvin! Mottomme oli: yksinker-taisille ihmisille yksinkertainen työkalu!

Ammattiaineiden opettaminen talon-rakentajille on hyvin käytännönläheistä. Senkin takia toimintatapojen muutos ja digitalisaation tunkeutuminen rak-saopintoihin on monelle rakennusalan opettajalle vaikeaa. Monet digitaaliset oppimisen etenemisen seurannan työka-lut sopivat hyvin teoriatehtävien seuran-



taan, mutta käytännön tehtävien seuran-taan ne eivät meinaa taipua millään. Me kuitenkin onnistuimme tekemään tämän hyvin yksinkertaisella tavalla. Emme yrit-täneetkään luoda mitään monimutkaista ja maailmoja syleilevää systeemiä.

Haluaisimme nyt kertoa onnistumi-sestamme kaikille niille, jotka miettivät digitaalista oppimisen etenemisen seu-rannan käyttöönottoa. Ja pohtivat sitä, miten hankalaa se on ja kenties juuri sen

takia ovat lykänneet asiaa eteenpäin.Puheenvuorossamme emme käy läpi

digitaalisen seurannan prosesseja em-mekä hallinnollista näkökulmaa oppimi-sen seurantaan. Kerromme selkokieli-sesti digi-ummikkojen taipaalesta alkaen siitä mitkä olivat fiilikset, kun opettajat kuulivat, että toimintatapoja on muutet-tava ja digitaalinen oppimisen seurannan väline on otettava käyttöön? Miten pää-tettiin, miten oppimista seurataan, min-

kälaisia tehtäviä työkaluun rakennetaan? Miten saada työkalusta niin yksinkertai-nen, että sen käyttö onnistuu vain muu-tamalla klikkauksella? Miten opettajat ja oppilaat ottivat työkalun vastaan?

Ja koska kyseessä on hyvin yksinker-tainen tapa toimia, esityksemme on in-teraktiivinen ja yleisö voi itse kokeilla, miten työkalu toimii.

DragonBox Koulu – tarinankerronnalla ja pelillistämällä innostusta matematiikan alkuopetukseenPeura Pekka, Järvinen Katja

AVAINSANAT: matematiikka, pelillistäminen, tarinankerronta

DragonBox Koulu on alkuopetuksen matematiikan oppimateriaali, jonka avul-la matematiikkaa lähestytään tutkien ja oivaltaen.

Oppilaat ovat saaneet käyttöönsä Dra-gonBox Koulun oppimateriaalin alakoulun ensimmäiselle luokalla. Oppimateriaali on rakennettu satumaailman ympärille, joka itsessään on oppilaita kiinnostava. Lisäksi satumaailman hahmot, personoi-dut numerot, toimivat myös didaktisina välineinä: konkreettisina värisauvoina ja digitaalisessa ympäristössä manipuloita-vina tutkimuskohteina.

Opettajan ja oppilaan digitaalisilla tut-kimuslaboratorioilla voidaan mallintaa ja manipuloida lukuja monipuolisesti; digi-taalinen ympäristö mahdollistaa lukujen rakentamisen, hajottamisen ja yhdiste-lemisen tavalla, jota reaalimaailmassa ei voi tehdä. Erilaiset matemaattiset esi-tykset tukevat erilaisia oppijoita ja var-mistavat lukukäsityksen syventämisen.Oppilaan oppiminen digitaalisia oppimis-pelejä pelaamalla on tärkeää: oppilaalla

on henkilökohtainen tablet-laite, jonka avulla hän harjoittelee digitaalisia tehtä-viä tekemällä. Pelillistämisen edut, kuten välitön positiivinen ja toisaalta ohjaava palaute, mukautuvuus ja pelaajan toimi-minen aktiivisena toimijana tukevat op-pilaiden oppimista ja tekevät siitä myös mielekästä.

Tarinankerronnallinen satumaailma on läsnä myös oppilaan digitaalisissa tehtä-vissä

Luokanopettaja sanoin:”Satuhahmot persoonallistavat nume-

rot, jolloin oppilaiden on helppoa ”ym-märtää ja oppia tuntemaan numerot”. Näin he luovat matematiikkaan henki-lökohtaisen vuorovaikutussuhteen. Kun oppilaalla on suhde numeroon/lukuun hänen motivaationsa kasvaa. Koko syk-syn ei ole kuulunut: ”Mä en tajua!”. Kun persoonallinen suhde on luotu, on oppi-minen mielekästä, rikasta, mielenkiin-toista, innostavaa ja tiedonjano on käsin-kosketeltavaa. Lisäksi oppilaalla on aina tekemistä, ja eteneminen omaan tahtiin

mahdollistuu. Oppilaan oma odottami-nen vähenee, koska hän voi aina tehdä lisää asioita pädin avulla. Lukujen konk-retisoituminen on lisääntynyt. Oppilaat ymmärtävät nopeammin lukukäsitteen monelta eri kantilta, numerona, luku-määränä, ja erilaisina määrinä.

Muutosta on tullut myös siihen, että opettajan aika riittää useammalle oppi-laalle. Jos kysymyksiä tulee, on numero-hahmojen avulla helppo konkreettisesti näyttää ja neuvoa oppilasta. Oppilas ym-märtää hetkessä ja näin ollen opettaja tarvittaessa ehtii huomioida useamman oppilaan tunnin aikana. Muutosta on ollut myös se, että hienomotorista har-joitusta numeron kirjoittamiseen tulee vähemmän. Onkin toivottavaa, että sitä tulisi lisää etenkin ensimmäisillä luo-killa, jolloin käsialaa tulee vielä harjoit-taa paljon. Samoin kokonaisuutta tukisi vanhemmille suunnattu materiaali, joka auttaisi huoltajia ymmärtämään opetus-materiaalia.”



eAMK-hanke: kokemuksia viiden ammattikorkeakoulun digistarttikokeiluista vuonna 2018Timonen Päivi, Karhu Anne, Voutilainen Marjo, Kopeli Marja

Oppiminen siirtyy verkkoon ja ver-kostoihin. Korkeakouluilla on päivä- ja monimuoto-opiskelun lisäksi entistä enemmän koulutusmalleja, joissa ei ole lainkaan kampusopiskelua vaan opiskelu tapahtuu kokonaan verkkoympäristössä ja työelämäkonteksteissa ubiikin oppimi-sen periaatteella. Ubiikki oppiminen edel-lyttää opiskelijalta digikyvykkyyttä.

Digikyvykkyyden osa-alueiksi voidaan määritellä (lähde: Europass; Allaboardhe)

• onlineopiskelu ja oppiminen • välineet ja teknologiat • identiteetti ja hyvinvointi • viestintä ja yhteistyö tiedon hankinta• käyttö ja tuottaminen sisällöntuotan-

toeAMK-hankkeessa luodut digistartti-

kokeilut ajoittuvat korkeakouluopintojen aloitukseen ja liittyvät opiskelijan ohjauk-seen. Niissä on haettu uusia menettelyjä, joilla varmistetaan opiskelijan digikyvyk-kyyttä. Kokeilut rakennettiin kunkin am-mattikorkeakoulun tarpeisiin. Tavoittee-na niissä oli mm.

• helpottaa ja tehostaa opintoihin orie-ntoitumista ja sujuvoittaa opintojen alkua

• luoda eri kampusten opiskelijoille yh-

teinen sähköinen kohtaamispaikka • tutustuttaa opiskelijat käytettäviin

verkkotyökaluihin • lieventää opintojen alun infoähkyä • tukea opiskelua ja varmistaa osaa-

mista myös opintojen alun jälkeen.Digistartit on rakennettu hyödyntäen

kunkin ammattikorkeakoulun sähköisiä ympäristöjä. Niissä hyödynnetään Mood-le-, Optima- ja BB Open LMS/Collabora-te Ultra -oppimisalustoja. Osa starteista oli rakennettu itseopiskeluaineistoiksi, osassa oppimisympäristössä tapahtuva viestiminen oli keskeisemmässä roolissa.

Starttipaketit ovat osa kunkin korkea-koulun opintoihin orientoivaa opintojak-soa. Osallistuvien opiskelijoiden määrä vaihteli kokeiluissa alle sadasta opiske-lijasta noin 1500 opiskelijaan. Pääsään-töisesti opiskelijat pääsivät tutustumaan starttipaketin aineistoihin jo ennen opin-tojen alkua.

Sisältöinä digistarteissa oli eri pai-notuksin digikyvykkyyden osa-alueista niitä, jotka ovat keskeisimpiä opintoja aloitettaessa. Ns. peruskauran (oppimi-salusta, videoneuvottelut ym. viestintä, pilvipalvelut, opiskelijaintra, kirjasto- ja tietopalvelut) lisäksi useimmissa pake-

teissa pääsi perehtymään esimerkiksi oppimisanalytiikkaan opiskelijan näkö-kulmasta ja tutustumaan omaan opiske-luryhmäänsä.

Puheenvuorossa esitellään myös opis-kelijoille kohdennetun digikyvykkyys-ky-selyn tuloksia 2017 ja 2018.

Useampi ammattikorkeakoulu linkitti oppimisalustalle rakennettuun digistart-tiin opiskelijoiden digituutoritoiminnan. Digituutorit ovat kiinnostuksen perus-teella tehtävään hakeutuvia opiskelijoita. Heille järjestetään valmennusta, ja he toimivat aloittavien opiskelijoiden apuna kampuksilla BYOD-ongelmissa ja sähköi-sillä alustoilla tukena mm. ryhmäytymi-sessä ja hyvien vinkkien antajina.

Kokeiluista saatujen palautteiden pe-rusteella digistarttipaketille on tarvetta. Opiskelijakyselyissä peräti 90 % piti digis-tarttia hyödyllisenä. Jatkokehittämisen tarvetta on mm. digituutoreiden roolissa ja sisältöjen päivittämisessä. Tärkeää on, että korkeakoulussa on mietitty startti-paketin jatkuvuus ja sovittu ylläpitäjät.www.youtube.com/watch?v=F2mDUn2Xm _w



eEemeli 2019 - oppimisen yksilöllistäminenHonkonen Kaisa, Keihäs Piia, Kesämaa Niina, Tamminen Titi

AVAINSANAT: yksilöllistäminen

Esittelyssä eEemeli 2019 -kilpailus-sa palkitut vuoden parhaat digitaaliset oppimisratkaisut. Tule kuulemaan, min-kälaisia uusia sovelluksia ja tuotteita yri-tyksissä ja oppilaitoksissa on kehitetty

teemalla oppimisen yksilöllistäminen - ja minkälaiset ratkaisut nousivat kilpailus-arjojen voittoon.

eEemeli-kilpailulla nostetaan vuo-sittain esille uusia digitaalisia oppimis-

ratkaisuja sekä edistetään tuotteiden innovatiivisuutta ja laatua. Kilpailu on jär-jestetty jo vuodesta 2002 saakka.

Lisätietoja kilpailusta: eoppimiskeskus.fi/eemeli

Edukata: Koulun muutosjohtaminen osallistavalla muotoilullaLehtovaara Katri, Toikkanen Tarmo, Vakiala Virve, Wahlstein Pauliina

AVAINSANAT: opettajien koulutus, toimintakulttuurin kehittäminen, yhteisöllisyys

Uusi opetussuunnitelma ja uusi käsitys opiskelusta ja toimintakulttuurista ovat luoneet paineita koulujen toiminnan ke-hittämiselle. Koulun toimintakulttuurin uudistaminen edellyttää henkilökunnan ja oppilaiden ottamista mukaan suunnit-teluun. Osallistavalla muotoilulla kaikki kohderyhmät voidaan osallistaa uuden kulttuurin kehittämiseen, jolloin vasta-rinta muutokseen pienenee.

Edukata on opetussektorille kehitet-ty tulevaisuussuuntaunut osallistavan muotoilun malli. Mallia käytettiin kym-menen koulun johtoryhmän täydennys-koulutuksessa lukuvuonna 2018-2019. Koulutuksen tavoitteena oli yhteisölli-sen ja osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen, oppimisympäristöjen ja

pedagogiikan kehittäminen sekä kehit-tämis- ja kokeilukulttuurin edistäminen osallistamalla opettajat, oppilaat ja van-hemmat prosessiin.

Johtoryhmät osallistuivat neljään lä-hiopetuspäivään.Koulutuksessa osallis-tujat saivat konkreettisia välineitä oman koulunsa nykytilan ja tulevaisuuden tar-peiden kartoittamiseen. Lisäksi he pe-rehtyivät Edukata-mallin mukaisiin osal-listavan suunnittelun ja palvelumuotoilun menetelmiin, jotka mahdollistavat kou-lun ja sen toimintakulttuurin pitkäjäntei-sen kehittämisen koko työyhteisön voi-min. Lähipäivien välillä koulujen johtajat työskentelivät oman koulunsa opettajien ja oppilaiden kanssa kartoittaen koulun-sa kehittämishaasteita sekä muotoillen,

suunnitellen ja pilotoiden koulutuksen aikana kehittämäänsä ratkaisuehdotus-ta. Koulutuksen aikana johtajat olivat toi-siinsa yhteydessä mobiilipalvelun kautta, jolloin vertaistuki sekä mentorien tuki oli heidän tukenaan aina tarvittaessa.

Kerromme tässä puheenvuorossa Edu-kata-menetelmästä sekä johtoryhmien työskentelyn kehittämisestä, koulujen toteuttamista pilotoinneista ja kouluissa tapahtuneista muutoksista. Menetelmän materiaalit ovat avoimesti lisensoituja ja kenen tahansa käytettävissä. Kokeneet Edukata-ohjaajat voivat helposti koulut-taa koko koulun henkilöstön osallistavan muotoilun osaajiksi.



ePortfoliotyöskentelyyn ryhtiä kurssin avullaNuuttila Jaana, Salmia Johanna

AVAINSANAT: ammatillinen profiili, eportfolio, toimintakulttuurin kehittäminen, työelämävalmiudet

ePortfoliotyöskentelyn käynnistämi-nen on pitkäjänteinen ja monivaiheinen prosessi. Se vaatii ymmärrystä ja sitoutu-mista niin opiskelijoilta kuin opetushenki-lökunnalta. Vaiheistettu ePortfolio-kurssi mahdollistaa kaikille koulutuksille yhte-näisen työskentelytavan ja ohjaa ePor-tfoliotyöskentelyn etenemistä sopivan kokoisissa osissa. Opiskelijoita tuetaan säännöllisellä lähiohjauksella erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun ePortfo-lio luodaan ja sen käyttöä opetellaan ja ePortfolion päivittämiselle tulee varata aikaa opintojen lomassa.

Aktiivinen ePortfoliotyöskentelyn käynnistäminen lähti liikkeelle organi-saatiossamme pienenä kokeiluprojektina keväällä 2016. Projektin päätavoittee-na oli aktivoida opiskelijat kokoamaan ePortfoliota siten, että opiskelijalle syn-tyy elinikäinen paikka, tapa ja into tehdä osaamisensa näkyväksi. Osana syksyn ensimmäisiä oppimismoduuleita anne-taan ohjaus oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Tavoitteena oli myös koota hyviä ePortfolio-alustoja ja -esimerkkejä sekä kirkastaa ePortfolion hyötyjä opet-

tajille ja opiskelijoille. Opiskelijoille ja henkilökunnalle tee-

tettiin ennakkokysely, jonka johtopää-töksenä voitiin todeta, että ePortfolioita käytti vain noin 10 % kyselyyn vastaajista. ePortfolioita oli koottu LinkedIniin, blo-gialustoille sekä sivustopalveluihin. Päi-vitys tapahtui korkeintaan kaksi kertaa vuodessa.

Ensi vaiheessa aloitusohjaus annettiin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Tukena oli oppimateriaali, joka sisälsi hy-viä esimerkkejä sekä erilaisten digitaalis-ten ympäristöjen ohjeita. Materiaalisetti oli linkitettynä myös koulutusten käyttä-mään oppimisympäristön kurssipohjaan. Tämän jälkeen ePortfolio-työskentely jäi koulutusten opettajien tai opintoohjaa-jien sekä opiskelijoiden omalle vastuulle.

ePortfolio-työskentely ei edennyt ko-vinkaan hyvin pelkällä syksyn ohjauksel-la, joten päädyttiin rakentamaan vaiheis-tettu ePortfolio-kurssi, joka muodostuu viidestä eri osasta

• Mikä on ePortfolio?• Työportfolio• Ammatillinen profiili

• Näyteportfolio• Opinnäytetyö ePortfolionaJokainen osa sisältää monimediaista

oppimateriaalia ja yhden tai useamman tehtävän. Kurssin ensimmäiset kolme osaa tehdään opintojen ensimmäisen puolen vuoden aikana. Niissä syntyy ymmärrys siitä, mitä ePortfoliolla tar-koitetaan, miksi sitä kannattaa koota ja miten oma ePortfolio rakennetaan. Lisäksi rakennetaan oma ammatillinen profiili LinkedInpalveluun, jonka kautta kasvatetaan opetusalojemme osaajien määrää kansainvälisissä verkostoissa. Muut osat tehdään kolmannen opinto-vuoden aikana. Niissä rakennetaan sho-wcase portfolio työnhakua varten sekä perehdytään opinnäytetyövaihtoehtoon, jossa opinnäytetyön voi luoda ePortfolio-työskentelyn pohjalta. Lisäksi kurssilla on lisämateriaalia ja esimerkkejä.

Kurssia on pilotoitu nyt puolentoista vuoden ajan ja se on otettu laajempaan käyttöön. Esityksessä kerrotaan proses-sista, kurssista ja käyttökokemuksista tarkemmin.

Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinäLaakso Matleena, Seppälä Minna

AVAINSANAT: erityinen tuki

Digiosalliseksi-hankkeessa (2016–2018) on tehty reilut kaksi vuotta töitä sen eteen, että erityistä tukea tarvitse-vat nuoret eivät syrjäytyisi digitaalisesta maailmasta. Tämä on tarkoittanut opet-tajien, ohjaajien ja nuorten osaamisen

kehittämistä. Olemme huomanneet, että kun opettaja tai ohjaaja hyödyntää tekniikkaa, se tekee vaikutuksen nuoriin. Hankkeen nuoret ovat olleet opiskelijoita tai kuntoutujia, jotka tulevat usein mie-lellään moderniin luokkaan tai muuhun

tilaan, missä digitalisaatiota hyödynne-tään.

Kokeilukulttuuri on ollut voimissaan, kun on etsitty työskentelytapoja, joissa hyödynnetään digitaalisuutta. Työsken-telyä ovat ohjanneet mm. nuorten tar-



peet ja palvelut, joita heidän tulee osata käyttää sekä organisaatioiden käytössä olevat välineet. Myös hankkeen työpa-jat ovat toimineet inspiraation lähtei-nä ja kurkistuksina uuteen. Opettajat ja ohjaajat ovat löytäneet ideoita myös oppilaitosvierailuilta ja projektiryhmän tapaamisista. Myös nuoret ovat tarttu-neet sovelluksiin ja keksineet yhdessä ohjaajien kanssa erilaisia tapoja niiden hyödyntämiseen.

Eräässä organisaatiossa nuoret koki-vat, että osallistuakseen digityöpajoihin, pitäisi jo olla hyvät perustaidot. Suosi-tuissa Eroon digikauhusta -työpajoissa huomattiin, että usein varsinainen on-gelma liittyi osaamisen sijaan asenteisiin. Kun niitä oli käsitelty, oltiin valmiita käy-

mään perustaitoja läpi ja hyödyntämään jopa yksilöllistä ohjausta.

Hankkeen tavoitteena on ollut tuot-taa nuorille osallisuuden kokemuksia eri elämänalueilla digitalisaation tukemana. Teimme opetushenkilöstölle kyselyn oh-jauksen ja opettamisen kysymyksistä ja useita kyselyitä nuorille mm. osallisuu-den kokemuksista.

Esityksessä kerromme kyselyidemme tuloksista ja jaamme kokemuksia on-nistuneista hankkeen toimintatavoista, työpajoista ja käytetyistä sovelluksista. Muutamia nostamme kokeiltavaksi myös esitykseen, jotta saamme yleisön mu-kaan vuorovaikutukseen.

On tärkeää, ettei yksikään nuori syrjäy-dy digitaalisesta maailmasta. Vaikka osa

nuorista viettää verkossa liikaakin aikaa – ja monet nuoret itsekin tunnistavat sii-hen liittyvät haasteet - on tärkeää tukea myös niitä nuoria, joille verkon maailma ja sen mahdollisuudet ovat vaikeita tai ovat jääneet vieraiksi.

Digiosalliseksi oli Tampereen ammat-tikorkeakoulun hallinnoima ESR-hanke. Hankkeen tavoitteena oli tukea erityis-tä tukea tarvitsevien nuorten digiosal-lisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yh-teiskunnassa. Hankkeen osatoteuttajat olivat Tampereen seudun ammattiopisto

Tredu, Kiipulan ammattiopisto, Sil-ta-valmennusyhdistys ja Valkeakosken ammattiopisto.

Esteettömyyttä vahvistamassa: Virtuaalitodellisuus ja 360-kuvaus autismikirjon henkilön arjen tukenaKujala Tero, Peltoniemi Antti

Esityksessämme kerromme kokeilus-tamme, jonka tavoitteena oli virtuaalito-dellisuuden keinoin tukea autismikirjon henkilön siirtymätilanteita, toiminnan oh-jausta ja suoriutumista erilaisista asioin-titehtävistä. Virtuaalitodellisuus (Virtual

Reality – VR) on virtuaalilasein koettu maailma, jossa vieraileva henkilö kokee olevansa aidosti sisällä.

Virtuaalitodellisuutta ja autismikirjoa koskevassa tieteellisessä tutkimukses-sa on havaittu virtuaalitodellisuudessa tapahtuvan harjoittelun edistävän muun muassa sosiaalisissa tilanteissa sel-viämistä sekä tunnetaitoja. Halusimme

lähteä siitä, että tuotamme virtuaali-maailmoja itse käyttämällä 360 asteen videokuvausta. Saimme tällä tavalla tal-lennettua henkilön kokemusympäristöä, säilyttäen kokijalle tärkeät tilat, näkymät ja ihmiset virtuaalimaailmassa mukana.

Kokeiluumme osallistui perusopetuk-sen autismikirjon opetuksen oppilaita kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa olimme kuvanneet 360-ka-meralla oppilaille vieraassa paikassa suoritettavia asiointi - ja siirtymätilan-netehtäviä. Toinen vaihe toteutettiin oppilaiden omien koulujen tutuissa op-pimisympäristöissä. Siellä kuvattiin ja

harjoiteltiin tehtäviä ja toimintoja, joita opettajat ja ohjaajat kokivat oppilaiden tärkeäksi harjoitella.

Kokeilun perusteella virtuaalikokemus tuki oppilaiden toiminnan ohjausta siir-tymätilanteissa, tilan hahmottamista ja asiointitehtäviin osallistuneiden vuoro-vaikutusta. Myös motivaatio ja kiinnos-tus virtuaaliteknologialaitteiston käyt-töön oli vahvaa, ja virtuaaliharjoittelun siirtovaikutus käytäntöön oli ilmeinen. Esityksessä esittelemme välineistöä, jat-kosuunnitelmia ja ennen kaikkea jaamme kokemuksiamme ja havaintojamme on-nistuneesta kokeilustamme.



Future Classroom Lab - tulevaisuuden oppimisen vyöhykkeetForsström Sampo, Horila Mikko, Tammi Tuomo

Future Classroom Lab (FCL, FCLab.fi) on Euroopassa erittäin suosittu de-signmetelmiä hyödyntävä opettajien täydennyskoulutuskonsepti. FCL on sa-malla kansainvälinen korkealaatuisten Living Labien (FCL Network of Learning Labs) verkosto, joissa virtuaalinen ja fyy-sinen oppimaisema tehdään tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla tulevai-suuden taitojen opettamista ja opiske-lua. FCL-toimintaa koordinoi European Schoolnet, ja se saa rahoituksen toimin-nalleen Euroopan opetusministeriöiltä (34 maata). Voittoa tavoittelemattoman organisaation tavoitteena on tuoda in-novaatioita opettamiseen ja oppimiseen keskeisille sidosryhmillemme: opetusmi-nisteriöille, kouluille, opettajille, tutkijoille ja teollisuuden kumppaneille.

FCLab.fi-hanke luo Suomen yliopis-tojen harjoittelukouluihin uudenlaisen verkoston, jossa kehitetään oppimis-ympäristöjä, opetusteknologiaa ja pe-dagogiikkaa. Verkosto edistää opetus-teknologian käyttöä ja kehittää uusia opiskelukäytänteitä. FCLab.fi-hanke toimii yhteistyössä muiden Future Clas-

sroom Labien kanssa ympäri Eurooppaa. Elokuussa 2018 käynnistynyt FCLab.fi-hanke on kaksivuotinen, ja siinä ovat mukana Oulun, Joensuun ja Tampereen yliopistojen normaalikoulujen FCLab-tii-mit. FCLab-toiminnassa etsitään myös uusia rajapintoja kouluja yritysmaail-man yhteistyöhön ja pyritään näin lähen-tämään eri toimijoiden välistä yhteistyö-tä.

Future Classroom Labien oppimaisema perustuu vyöhykeajatteluun, jolloin kukin vyöhyke on optimoitu yksittäisen tulevai-suuden taidon harjoitteluun monipuolisin menetelmin. Vyöhykkeet ja tulevaisuu-den taidot ovat vahvasti sidoksissa pe-ruskoulun opetussuunnitelmaan tukien sitä. Tätä kirjoittaessa Suomen vyöhyke-mallia viimeistellään ja Kohtiossa esitel-lään lopullisiksi valikoituneet vyöhykkeet.

Erilaiset ja eri tavoin varustellut vyö-hykkeet mahdollistavat monipuolisen ja innovatiivisen työskentelyn osana op-pimista. Suomen kolme ensimmäistä Future Classroom Labia on perustettu Opetushallituksen rahoittamana Joen-suuhun, Ouluun ja Tampereelle harjoit-

telukouluihin, joissa erityisen tärkeää on tulevaisuuden opettajien valmiuksien kehittäminen. Yksiköiden vyöhykkeiden toimintaa pystytään seuraamaan rea-liajassa ja teknologiamme nauhoittaa myös pidemmän ajan workflown (tilojen ja vyöhykkeiden käyttö sekä liikkuminen niiden välillä), jotta näemme minkälaista eri teknologioiden ja kalusteiden käyttö vyöhykkeillä on. Tämä auttaa yrityksiä ja kouluja näkemään tuotteiden käyttöta-vat ja -määrät eri tilanteissa.

Vyöhykkeiden lisäksi esittelemme ylei-sölle Labien toimintaa (lapset, opettajat, opetusharjoittelijat, teknologiat ja ka-lusteet), tilojen ja vyöhykkeiden käyttöä sekä liikkumista niiden välillä (workflow). Tarjoamme näkökulmia myös kouluti-lojen suunnitteluun, kalusteratkaisuihin sekä teknologian pedagogisesti mie-lekkääseen hyödyntämiseen. Esimerk-kitapauksena esityksessä käytetään Tampereen Future Classroom Labia, joka rakennettiin saneerausprojektina vanhan kirjastotilan paikalle.



Internetin osallisuuden kulttuurit monilukutaidon pedagogiikassaKallionpää Outi

AVAINSANAT: monilukutaito, osallisuuden kulttuuri, uusi media

Esitys käsittelee sitä, kuinka internetin osallisuuden kulttuureita voidaan hyö-dyntää uusien digitaalisten lukuja kirjoi-tustaitojen opetuksessa

Lisätietoja uusista kirjoitustaidoista:

vimeopro.com/user11333845/videopit2/video/235861246

Uusimmasta tutkimushankkeestamme voit lukea täältä: www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/

mutku/tutkimus/tutkimusprojektit/uusikirjoittaminen

Hankkeessa on keväästä lähtien mu-kana myös Jyväskylän yliopiston musii-kintutkimuksen huippuyksikkö.

Järjestöissä ja vapaehtoistyössä hankitun osaamisen hyödyntäminen osana tutkintoon johtavia opintojaParkko Julia, Sinivuori Timo

Partion nuorisoalan osaamiskeskus on kehittämässä digitaalista osaamiskiek-koa työkaluksi havainnollistamaan va-paaehtoistyössä ja järjestötoiminnassa hankittua osaamista rinnakkain tutkin-toon johtavien opintojen kanssa. Digi-taalisen osaamiskiekon tarkoituksena on selkeyttää, miten esimerkiksi järjestötoi-minnassa hankittu koulutus ja osaaminen

voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi opintoja. Työkalu helpottaa opiskelijan ja opettajan työtä aiemmin hankitun osaa-misen tunnustamisen prosessissa järjes-tötoiminnan ja vapaaehtoistyön osalta. Osaamiskiekkoa voidaan käyttää myös opiskeluvaihtoehtojen kartoittamiseen harrastuksissa ja vapaaehtoistyössä hankitun osaamisen perusteella. Tällöin

työkalun kohderyhminä voidaan nähdä myös opiskeluvaihtoehtojaan miettivät nuoret sekä esimerkiksi nuorisoohjaajat ja opinto-ohjaajat, jotka ohjaavat nuoria opiskeluvaihtoehtojen etsimisessä. Digi-taalinen osaamiskiekko on tarkoitus jul-kaista vuoden 2019 aikana.

Kokemuksia lukion robotiikkaopetuksestaSantakallio Esa

AVAINSANAT: opetussuunnitelma, robotiikka, toimintakulttuurin kehittäminen

Riihimäen kaupunkistrategia 2030 –vision mukaan ”Riihimäki tunnetaan ennakkoluulottomana yritysten, kulttuu-rin ja teknologian kotikaupunkina, jonka vahvuutena on robotiikkaan ja teatteriin erikoistunut koulutus”.

Riihimäen kaupungin sivistys- ja hy-vinvointilautakunta on hyväksynyt Rii-

himäen lukion ja aikuislukion robotiikan opetussuunnitelman 15.10.2018. Robo-tiikan opetuksen 13 kurssia sisältävän opetussuunnitelman toimeenpano on al-kanut marras-joulukuun vaihteessa.

www.riihimaki.fi/wp-content/uploads/sites/3/2018/11/Opetussuunnitelma-2016-paivitetty-2018.pdf

Kaupunki on lokakuussa 2018 jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle hake-muksen Riihimäen lukion ja aikuislukion robotiikkaopetuksen erityistehtävästä.

Kohtio-puheenvuorossa esitellään Rii-himäen kaupungin robotiikkaopetuksen koulutuksellinen jatkumo varhaiskas-vatuksesta lukio-opetukseen. Kuvataan



Riihimäen lukion ja aikuislukion robotii-kan opetussuunnitelma, sen tavoitteet, rakenne, sisältö ja arviointitavat. Lisäk-

si kerrotaan Riihimäen yleissivistävän opetuksen yhdyspinnat ammatilliseen, korkea-asteen ja opettajankoulutukseen

sekä kuullaan opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä lukion ensimmäisistä ro-botiikkaopetuskursseista.

Koko Hela GraniBackman Heidi, Koskinen Taru

Esityksessä jaetaan ideoita sivistystoi-men kokonaisvaltaisesta digitalisaatiosta (Koko Hela Grani) ja sen toteuttamisesta kustannustehokkaasti sekä esittelemään uutta #GraniDigiLabia sekä tekoälyyn liittyviä kokeilujamme. Esityksessä on mukana sivistystoimen henkilökuntaa ja oppilaita.

Olemme vuodesta 2014 alkaen toteut-taneet sivistystoimen digitalisaatio-oh-jelmaa, jonka keskiössä toimii sivistystoi-men johtoryhmä ja oppimisympäristöjen kehittäjä. Haluamme jakaa tietoa ohjel-mastamme ja siitä, miten se on mahdol-

lista toteuttaa varsinkin pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa. (www.koko-helagrani.fi)

#GraniDigiLab on uusi hankkeemme, jossa olemme perustaneet uuden teknologian oppimiskeskuksen kaupungin ytimeen. Keskus on koulujen ja varhaiskasvatuksen käytössä päivisin ja iltaisin muiden kuntalaisten käytössä. DigiLabissa tarjotaan tällä hetkellä mahdollisuuksia tutustua robotiikkaa, ohjelmointiin, 3D-tulostukseen, virtuaali- ja upotettuun todellisuuteen, maker- kulttuuriin, jne. Digilabista juttua

löytyy esim: www.hbl.fi/artikel/roboten-nao-larsvensksprakiga-barn-finska/

Digilabia tulevat esittelemään oppi-misympäristöjen kehittäjä ja oppilaat.

Lisäksi kokeilemme tällä hetkellä teko-älyn käyttöä ja koulumaailmassa. Olem-me mm. pilotoineet ChatBotin tekemisen opettamista yläkouluikäisillä oppilailla ja kehitämme ratkaisua hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämiseen, jossa appeja ja analytiikkaa käytetään hyväksi. Tavoit-teenamme on myös kehittää tekoälyn avulla ratkaisuja ammatinvalintaan ja yk-silöllisiin oppimispolkuihin liittyen.

Koulun hyvinvointiprofiili – uusi teknologia, testattu teoriaKonu Anne

Koulun hyvinvointiprofiili on tutkimuk-seen perustuva, koulujen hyvinvoinnin arviointiin tarkoitettu nettipohjainen väli-ne, joka on ollut käytössä vuodesta 2004. Arviointivälineen avulla koulut saavat välittömän palautteen oman koulunsa hyvinvoinnista sekä vertailun kaikkiin vastanneisiin. Välinettä ovat käyttäneet koulujen oppilaat ja henkilökunta ala- ja

yläkouluista sekä toisen asteen oppilai-toksista. Vuosittain käyttäjiä on ollut yli 20 000.

Esityksessä tarkastellaan on-line väli-neen kehitystä alkuajoista nykypäivään. Uusi hyvinvointiprofiili perustuu uuteen teknologiaan, huomioi koulun muutoksia sekä käyttäjiltä saadun palautteen.

Lisäksi tarkastellaan hyvinvoinnin tilaa

yläkoulujen aineistossa (N= 90 310) vuo-desta 2009 vuoteen 2018. Aineisto on lähtökohtaisesti anonyymi, koulujen tai henkilöiden tunnisteita aineisto ei sisällä.

Lopuksi pohditaan sitä, miltä koulu-hyvinvoinnin kehitys näyttää kymmenen kuluneen vuoden aikana sekä sitä kuinka teknologinen väline kestää aikaa.



Kuvanlukutaitoa kaikilla aisteilla - digimateriaalit monilukutaidon edistäjinäIkonen Essi, Vainio Salla

AVAINSANAT: digimateriaali, kulttuurinen osaaminen, monilukutaito

Tässä esityksessä tutustutaan koko-naisvaltaiseen kuvien lukemisen mal-liin, jossa identiteettityö ja ympäröivän kulttuurin tarkastelu tukevat toisiaan. Pohjana toimii valmis maksuton ja jul-kinen verkkomateriaali, joka on raken-nettu Thinglink sovellusta hyödyntäen. Yksittäisten taiteen klassikoiden kautta voi älylaitteita hyödyntäen tutkia niin kuvan symboliikkaa, kuunnella siitä teh-tyä taideluentoa tai hypätä aikamatkalle teoksen tekijästä kertovaan diasarjaan tai historian aikakauteen, jossa teos on syntynyt. Jokainen kuva sisältää myös Marjo Räsäsen monilukumalliteorian pohjalta luomamme tehtävätyypit, jois-

ta ensimmäinen on kuvan moniaistinen kokeminen, seuraava kuvan lukeminen ja analysointi ja viimeinen vaihe kuvan oma tuottaminen. Kuvan äärellä käydään dialogia niin kuvan tekijän, kuin itsenkin kanssa ja tuottamisen vaiheessa viimeis-tään myös muiden ryhmäläisten kanssa. Työskentely ja materiaali edistävät mo-nilukutaitoa osana opetussuunnitelman laaja-alaista oppimista.

Esityksessä hypätään Hugo Simbergin Kuoleman puutarhaan saaden ideoita kuvien moniaistiseen työskentelyyn ja esitellään, miten jokainen voi hyödyntää kuvia ja digimateriaalia omassa opetuk-sessaan tai monialaisissa oppimisko-

konaisuuksissa sekä llmiölähtöisessä oppimisessa. Materiaalia on koulutettu yli 300 kasvatuksen ammattilaiselle ja kehittäessämme materiaalia mielessäm-me oli myös vuoden 2018 teemavuosi #Europeforculture2018, jossa olemma mukana. Materiaali on ollut ladattavissa verkossa nyt reilun vuoden ja sieltä löy-tyy yli 100 sisältöä. Materiaalia on kat-sottu vuoden sisällä yli 39 000 kertaa ja se on tuotettu yhteistyössä Ateneumin kanssa. Palaute materiaalista on ollut erinomaista ja kiittävää. Koulutuskiertu-een palautteen keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,89.

Luova ergonomiakoulutus ammattikorkeakoulun ja kaupungin yhteiskehittämisprojektinaLaitinen Jukka, Makkonen Anne, Meristö Tarja, Ranta Liisa

AVAINSANAT: hoitotyö, osallistava ergonomia, yhteiskehittäminen

Laurea-ammattikorkeakoulu Lohjan kampus ja Lohjan kaupunki ovat aloit-taneet yhteiskehittämisen projektin liit-tyen hoitohenkilökunnan ergonomisen toiminnan parantamiseksi. Projektissa suunnitellaan ja toteutetaan osallistavaa ergonomiakoulutusta eri toimintaym-päristöihin ja arvioidaan koulutuksen vaikutuksia Lohjan kaupungin iäkkäiden palveluissa sekä asiakkaan että työnte-kijän näkökulmasta. Kehittämisprojekti käynnistyy kohdeorganisaation tarpees-ta vähentää ja ennaltaehkäistä potilas-

vahinkoja ja työtapaturmia. Halutaan löytää kustannustehokas, henkilökuntaa sitouttava ja asiakaslähtöinen uusi nä-kökulma edistämään työhyvinvointia ja asiakkaan elämänlaatua. Tavoitteena on luoda turvallisia ja työkykyä edistäviä toimintamalleja, joilla tuetaan asiakkaan osallistamista sekä työntekijän jaksamis-ta. Tällä pyritään lisäämään henkilöstön työhyvinvointia osana työntekijöiden ko-konaishyvinvointia, mutta myös palvelun saajan hyvinvointia ja turvallisuutta.

Projektissa on mukana Lohjan kau-

pungin iäkkäiden palvelujen hoitohen-kilökunta ja ammattikorkeakoulun sai-raanhoitajaopiskelijoita ensimmäiseltä ja viidenneltä lukukaudelta. Ensimmäisen lukukauden opiskelijat ovat ensin itse osallistuneet ergonomiakoulutukseen ja sen jälkeen he ovat olleet havainnoi-massa kotihoidon hoitajan mukana sekä hoitajan että asiakkaan toteutunutta er-gonomiaa. Havainnointi on tapahtunut valmiiksi rakennettujen havainnointi-matriisien kautta. Asiakkaan hyvinvointi havainnointi tapahtuu Tamminen-Peter



& Wickströmin (2013) kirjassa esitet-tävien Avustamisen periaatteisiin sekä Care Thermometer®-mittariin perus-tuvalla havaintomatriisilla asiakkaan näkökulmasta jokaisen asiakaskäynnin yhteydessä työvuoron aikana. Tällöin ny-kytilan kartoitukseen tuodaan mukaan myös asiakkaan ääni. Työntekijän työn-hyvinvointi tapahtuu POTILASSIIRTOJEN KUORMITTAVUUDEN

ARVIOINTILOMAKEella (Karhula ym. 2007) HAVAINNOININ KOHDE-osio jokai-sessa asiakaskohtaamisessa työvuoron aikana ja HAASTATTELUKYSYMYKSET TYÖNTEKIJÄLLE- osio työvuoron päät-teeksi. Karhula ym. (2007) lomake on

laaja-alainen potilassiirtojen kuormituk-sen arviointimenetelmä, jossa huomioi-daan myös ennaltaehkäisevä näkökulma. Tulosten perusteella hoitajat arvioivat er-gonomiaosaamisensa paremmaksi kuin havainnoijat. Tulosten pohjalta rakennet-tiin työpaja työyhteisöä edustaville hoi-tajille. Työpajassa työntekijät valitsivat havainnoinneista nousseita haasteita ja ideoivat ratkaisuja niihin yksilön (työnte-kijä ja asiakas), työyhteisön ja työterve-yshuollon (mukaan lukien johto) näkökul-mista. Viidennen lukukauden opiskelijat ovat kuvanneet sarjakuva -muodossa kotona tapahtuvaan hoitotyöhön liitty-viä ergonomisia tilanteita, joissa toiminta

näyttäytyy saatujen tulosten mukaisel-ta. Näiden pohjalta henkilökunta arvioi sarjakuvien tilanteita erillisissä opiske-lijoiden suunnittelemissa luovissa kou-lutuksissa ja pohtivat erilaisia ratkaisu-ja. Tämän lisäksi koulutustilaisuuksissa kartoitetaan työntekijöiden kokemuksia työnkuormittavuudesta ja perehdytyk-sestä/ koulutuksesta.

Luovan ergonomiakoulutuksen tarkoi-tuksena on tuoda monipuolista ja laajaa ergonomiaosaamista sekä kohdeorga-nisaation työntekijöille että tuleville am-mattilaisille (sairaanhoitajaopiskelijat).

Mediakasvatuksen digitaaliset oppimateriaalit – Opettajan oppimispolku Myllylä Kaisa, Puska Maija

AVAINSANAT: alakoulu, av-kulttuuri, digitaalinen kulttuuri, elinikäinen oppiminen, esiopetus, mediakasvatus, mobiili oppiminen, monilukutaito, opettajien koulutus, oppimateriaalit, oppimispolku, osallisuus, pedagogiikka, tekoäly, toimintakulttuurin kehittämi-nen, tutkiva oppiminen, täydennyskoulutus

Mediakasvatuskeskus Metka ry julkai-see alkuvuodesta 2019 uuden ammat-tikasvattajille suunnatun, informaalia oppimista hyödyntävän digitaalisen kou-lutustyökalun. Tässä esityksessä esit-telemme uutta mediakasvatuksen digi-taalisia oppimateriaaleja hyödyntävää opettajan oppimispolkua ja havainnollis-tamme esimerkein sitä, minkälaisten eri-laisten oppimispolkujen avulla kasvatus-alan ammattilaiset voivat työnsä ohessa kehittää mediakasvatuksen osaamis-taan.

Metkan uusi digitaalinen koulutustyö-kalu kehitetään tarpeeseen huomioida erilaiset kasvatusalan ammattilaiset ja heidän erityispiirteensä ja tarpeensa me-diakasvattajina sekä osaamisensa digi-taalisen kulttuurin toimijoina, kehittäjinä

ja oppijoina. Toiminnallisen mediakasva-tuksen luonteen mukaisesti koulutus-työkalu tukee myös koulujen sisäistä ja välistä yhteisöllisyyttä, yhteistyötä eri oppiaineiden välillä sekä moniammatil-lista yhteistyötä. Toiminnallisen media-kasvatuksen toimintatapoja kehittämällä uusi työkalumme edistää sekä kasvatus-alan ammattilaisten että lasten ja nuor-ten yhteiskunnallista osallisuutta sekä osallisuutta suhteessa omaan elinpiiriin-sä.

Mediakasvatuskeskus Metka on valta-kunnallinen mediakasvatuksen järjestö, jonka toiminnan keskiössä ovat lapset, nuoret, kasvatustyötä tekevät aikuiset sekä vanhemmat. Metka on käytännön-läheinen ja jalkautunut järjestö: Metka järjestää työpajoja, täydennyskoulutuk-

sia, seminaareja sekä jakaa tietoa me-diakasvatuksesta. Metka on toiminut suomalaisella mediakasvatuskentällä jo 60 vuoden ajan ja tuntee alan käytännöt, ajankohtaiset toimintamallit ja verkostot.

Metkan mediakasvatuksen oppimate-riaalit ovat pidettyjä ja paljon käytettyjä. Ne tarjoavat tukea opettajien, kirjasto-alan ammattilaisten, nuorisotyöntekijöi-den ja muiden ammattilaisten käytännön mediakasvatustyöhön. Ne tarkastelevat median ajankohtaisia ilmiöitä toimin-nallisen mediakasvatuksen kehyksessä, osallisuutta, luovia prosesseja ja kult-tuurista monimuotoisuutta hyödyntäen. Kuitenkin tiedostamme sen, että opet-tajat kaipaavat entistä räätälöidympiä henkilökohtaisia oppimispolkuja. Myös mediakasvatuksen oppimateriaalessa



tulisi paremmin huomioida opettajien yk-silölliset kiinnostuksen kohteet, lähtöta-so sekä koulumaailman rakenteet ja arjen

haasteet.Esityksemme on luonteeltaa interaktii-

vinen ja osoittaa, mitä tulevaisuuden täy-

dennyskoulutusmateriaalit voivat tarjota kasvatusalan ammattilaisille.

Muunneltavuutta ja joustavuutta Hiukkavaaran monitoimitalossa / Adjustable learning environments in Hiukkavaara schoolMarttila Eemeli, Moilanen Anne

AVAINSANAT: oppimisympäristö, samanaikaisopettajuus, teemaopetus

Muunneltavuutta ja joustavuutta Hiuk-kavaaran monitoimitalossa

Hiukkavaaran monitoimitalo ja eri-tyisesti siellä sijaitseva yhtenäiskou-lu on herättänyt kiinnostusta ympäri maailmaa ja tietenkin myös Suomessa. Meillä on yksi Suomen moderneimmis-ta oppimisympäristöistä, joka koostuu neljästä ”pesästä”. Pesät on suunniteltu 140 - 220 oppilaalle. Toteutamme vuo-siluokkiin sitomatonta opetusta jokaisel-la vuosiluokalla (tällä hetkellä koulussa vasta vuosiluokat 1- 4) ja meillä on vahva inkluusion ajatus koskien erityisryhmiä.

Koulussa toteutetaan teemaopetusta ja teemme käytännössä katsoen monia-laisia oppimiskokonaisuuksia koko ajan. Opettajat työskentelevät aidossa sa-manaikaisopttajuudessa 4 - 6 opettajan tiimeissä. Oppilaita ryhmitelllään jousta-vasti tarpeen mukaan.

Tapamme toimia, talon arkkitehtuuri sekä monitoimitalon tapa tehdä viran-omaisyhteistyötä päiväkodin, koulun, nuorisotoimen, kirjaston, sosiaalipalve-luiden ja muiden yhteistyökumppanei-den kanssa on herättänyt kiinnostusta laajasti. Meillä käy useita vierailijaryhmiä viikossa ja mielellämme tulisimme myös Kohtioon kertomaan uudesta tavastam-me toimia ja opettaa.

Tässä linkki talon esitteeseen: www.esitteemme.fi/hiukkavaara/MailView/ ja tässä uutiseen, jonka BBC teki meistä tänä syksynä: www.bbc.com/news/av/education-45727843/finland-s-schools-ditch-traditional-classrooms-for-openplan-learning

Hiukkavaara community centre and school has attracted interest around the world and of course in Finland. We have one of the most modern learning envi-

ronments of Finland. Our learning envi-ronments consists four “nests”, which have been designed for 140 – 220 pupils. We implement grade independent stu-dies at every grade (at the moment we have grades 1 to 4) and we have a strong idea of inclusion concerning special edu-cation.

In our school our pupils learn by the-mes and they preform multidisciplinary modules every day. Teachers work in teams of 4 – 6 teachers. Pupils are grou-ped in different ways according to need.

Our way of running the community centre, the architecture and our way of cooperate with other authorities of early childhood education, youth services, lib-rary, social services and other partners has aroused interest widely. Over 60 vi-siting groups visit us every year.

Nordic Noir 3 - Beyond and behind the fingerprints revealing mystery of succesful digital leapPenttinen Olli-Pekka

This is a third chapter of my Nordic Noir presentations. In the first one [1]) we fo-cus on succesful educational reform both

at the University and local levels including bottom up approach and fingerprints of good practises. The second one focus on

a successful digital leap in an ENV-coded BSc program [2] and in the third one I will provide a mystery approach and reveal



secrets of succesful digital leap from a teacher’s perspective. In other words an e-learning teacher is all alone in the middle of sea change. Actually not alone but together with learning professionals and experts from different levels and areas of technology assisted teaching in-cluding e.g. higher education leaders and ICT administrators, technology experts, workplace learning and development specialists. Major question is if the speed of development is too fast for ordinary mainstream mobile teacher to maintain a balance between traditional e-learning

and echoes of the future possibilities. I have my own solution including following principles; teaching matters, motivation matters, personal comfortable learning/teaching path matters. And finally re-member the fact that you are not alone. From the program or institutional pers-pective everybody knows but somebody should know better, take a big picture, see the future, be ready for the next le-vel and avoid the uncertainty. Detecting fingerprints from different actions and experiences can reveal the secrets be-hind succesful digital leap at least from

teacher’s perspective.

[1] Penttinen, O-P. and Vuorivirta, K. 2017. Nordic noir - Beyond and Behind the Fingerprints of Successful Educational Reform. OEB Berlin 2017 7-.8.12.2017

[2] Penttinen, O-P. 2018. Nordic Noir 2 - Beyond and behind the fingerprints of a successful digital leap in an ENV-co-ded BSc program. Peda-forum Turku 15.-16.8.2018 Theme Session 1H (in English): Curriculum Development in the Changing Environment of Higher Educa-tion

Onko jo aika teknologiaoppiaineelle?Portaankorva-Koivisto Päivi

AVAINSANAT: toimintakulttuurin kehittäminen

Viime aikoina olemme voineet lukea siitä, miten digilaitteiden käyttö heiken-tää oppilaiden oppimistuloksia kaikilla Pisatestien osa-alueilla (HS 18.11.2018). Keskeinen selittäjä saattaa olla työmuis-tin kuormittuminen ja se, että oppilas joutuu prosessoimaan samaan aikaan sekä teknologian käyttöä että uusia opit-tavia oppiainesisältöjä. Toisaalta tiedäm-me, että oppilaiden digitaidot ovat paljolti itsehankittuja tai kavereilta omaksuttuja ja kohdistuvat erityisesti kulloiseenkin kiinnostuksen kohteeseen, ilman mitään yhtenäistä suunnitelmallisuutta.

Teknologian tai tietojenkäsittelyn ope-tusta peruskoulussa voidaan tarkastel-la kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin tarkasteluun voidaan ottaa informaatio-teknologia, perinteinen tietotekniikka eli laitteistot ja ohjelmistot. Tällöin opiske-lun kohteena on oppia keräämään, järjes-tämään, varastoimaan ja julkaisemaan informaatiota äänien, kuvien, tekstin ja

laskelmien muodossa, sekä pitämään huolta laitteistoista ja ehkä myös käyt-täjien ergonomiasta. Toiseksi voidaan keskittyä digitaaliseen lukutaitoon eli sosiaalisen median palveluihin ja tieto-verkkoihin. Digitaalisessa lukutaidossa opitaan arvioimaan, hyödyntämään, ja-kamaan ja luomaan sisältöjä verkkoym-päristössä tekijänoikeuksia ja netikettiä kunnioittaen. Kolmantena kokonaisuu-tena voivat olla ohjelmoinnillinen ajat-telu ja ohjelmointi. Ohjelmoinnillisessa ajattelussa ja ohjelmoinnissa opitaan algoritmista ajattelua, ongelman pilkko-mista osiin, yleistämistä ja säännönmu-kaisuuksien löytämistä, suunnittelemis-ta, koodaamista, ohjelman testaamista, kommentointia ja kehittelyä.

Näillä kaikilla osa-alueilla on merkityk-sensä ja niistä jokaista voidaan tarkas-tella yksilön, yhteiskunnan ja työelämän/ opiskelun näkökulmista. Osa taidoista on sellaisia, että ne rikastuttavat yk-

silön omaa elämää, helpottavat kans-sakäymistä, antavat mahdollisuuksia luovuudelle ja itsensä kehittämiselle. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kuvan-käsittelyyn, säveltämiseen tai verkkokir-joittamiseen tai -markkinointiin liittyvät taidot. Osa taidoista on kansalaistaitoja, joita jokaisen tulisi hallita, kuten erilaiset verkon palvelut (pankkipalvelut, aikatau-lut, matkat, verotus, ajanvaraus jne.) Osa taidoista on sellaisia, joita edellytetään erilaisissa työelämäkonteksteissa ku-ten työportfolio, Linkedin-profiili tms. tai opiskelussa kuten lukiossa edellytettävät eri oppiaineissa käytettävät ohjelmistot.

Kouluissa tulisi pohtia, miten nämä taidot saavutetaan, milloin niitä opete-taan, opetetaanko ne kaikille ja kuka nii-tä opettaa. Ehkä olisi siis viimeinkin aika teknologiaoppiaineelle ja tietotekniikan opettajille.



Oppimispelin rakentamisesta peruskoulussa 2018-2020Riikonen Maritta

AVAINSANAT: arviointi, koodaus, pelillisyys

Opetan peruskoulun yläkoulussa kau-pallisia aineita ja tietotekniikkaa 8-9 luok-kalaisille. Uuden oppimissuunnitelman mukaan oppilaita opetaan koodaamaan matematiikassa ja valinnaisaineissa, jos koulu tarjoaa kursseja ohjelmoinnista. Omassa koulussani opetan pienen osan matematiikan tunneista koodaamista 7. - 8. -luokille ja valinnaisaineena tietotek-niikka sekä peliohjelmointia.

Pelinohjelmointi-kurssi kestää tällä

hetkellä kaksi vuotta. Kurssin tuntimää-rä on 2 viikkotuntia/ kahdessa jaksossa kahden vuoden ajan. Tällä hetkellä olem-me aloittaneet Dr Racketillä koodaami-sen ja käsitelleet opetus- ja viihdepelejä. Samalla kurssilla opetetaan opetuspelin rakentamista. Jatkossa käymme muita pelien rakennuskieliä ja pyrimme moti-voimaan oppilaita opetuspelien kehitte-lyyn. Erilaiset oppimispelien rakennus-mallit tulevat jatkossa tutuiksi kurssilla

oleville toiminnallisten tehtävien kautta.Oppikurssin aikana oppilaille tehdään

kyselyjä, miten ovat edistyneet koodaa-misessa. Arvioinnissa käytetään arvioin-tiohjelmia, joita kokeilemme myös ylä- ja alakoulussa tällä hetkellä. Kesylyn kautta on tavoitteena saada apua oppimispelien menetelmien kehtittämiseen ja rakenta-miseen.

Oppimisympäristö muuttuu – muuttuuko toimintakulttuuri?Kattilakoski Raija

AVAINSANAT: Oppimisympäristö

Esitys perustuu väitöstutkimukseen ”Koulun toimintakulttuuri avautuvissa oppimistiloissa – Etnografinen tutkimus uuteen koulurakennukseen muuttami-sesta”, joka on tarkastettu 8.6.2018 Jy-väskylän yliopiston kasvatustieteen ja psykologian tiedekunnassa.

Tulevaisuuden taidot, kansallinen ope-tussuunnitelma ja tiensä päähän tulleet koulurakennukset ovat vieneet tilantee-seen, jossa opetuksen tiloja on lähdet-ty muuttamaan aivan uudella tavalla.

Avoimet, innovatiiviset ja aktiiviset tilat ovat maailmalla ja nyt myös Suomessa erityisesti esillä koulurakentamisessa. Koulujen henkilöstö on kuitenkin käynyt koulunsa ja opettanut pitkälti perinteisis-sä rakennuksissa ja luokkatiloissa perin-teisin kalustein ja opetusmenetelmin.

Toimintakulttuuri ei väistämättä muu-tukaan tilojen muuttumisen myötä, vaan se vaatii aktiivista työtä.

Tässä esityksessä avataan toiminta-kulttuurin muutokseen liittyviä asioita ja

ilmiöitä silloin kun henkilöstö muuttaa uusiin tiloihin sekä hyväksi havaittuja ja tutkittuja keinoja toimintakulttuurin muutokseen koulussa.

Väitöksen mediatiedote: www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2018/05/8-6-2018-km-raija-kattilakoski-kasvatustieteiden-ja-psykologian-tiedekunta-erityispedagogiikka

Väitöskirja: urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7440-4



Paikkatietopelit yläkoulun historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon opetuksessaVirkkula Anita

Uskonnon ja historian opettajia pide-tään usein perinteisten opetusmene-telmien ystävinä. Kuitenkin pelillisyys avaa näissä oppiaineissa loistavia mah-dollisuuksia oppia uusia asioita yhdessä ja luokkahuoneen ulkopuolella. Tarinal-lisuus on aina kuulunut oppiaineiden pedagogiikkaan, ja pelien kautta tari-nallisuudelle avautuu uudenlaisia mah-

dollisuuksia.Editan oppikirjailija Anita Virkkula ker-

too käytännön kokemuksiaan paikka-tietopelien hyödyntämisestä yläkoulun uskonnon ja historian opetuksessa. Hän on tehnyt opetustyössään kokeiluita hyödyntäen eri sovelluksia, kuten Team Action Zone ja Seppo.

Anita Virkkulan mukaan paikkatieto-

pelien laatiminen vaatii opettajalta kiin-nostusta uuden opettelemiseen ja aikaa toimivan pelikokonaisuuden laatimiseen. Hyvä pelin laatimiseen tarvitaan mieli-kuvitusta. Kuitenkin paikkatietopelit ovat lisänneet oppilaiden innostusta opiske-luun, ja oppilaat toivovat niitä yhä enem-män osaksi opetusta.

Plagioinnin havaitsemisesta yksilölliseen ohjaukseen?Korhonen Risto

AVAINSANAT: koulutus toimintakulttuurin kehittäminen

Esityksen tavoitteena on kirkastaa eri kouluasteiden opettajille digitaalisten työvälineiden edistynyttä pedagogis-ta käyttöä, joka samalla monipuolistaa opiskelijan ohjausta niin, että samalla opettajan työtaakka kevenee.

Kaikilla kouluasteilla, niin toisella kuin korkea-asteella, opiskelijat tekevät ja pa-lauttavat työnsä sähköisesti. Tämä mah-dollistaa opettajien työn kehittämistä niin, että heidän ohjauksen ja arvioinnin työnkulku olisi myös täysin sähköinen ja läpinäkyvä opiskelijoille. Perehtyessään opiskelijan tuotoksiin, opettaja voit tar-kistaa hetkessä tekstien alkuperäisyyden ja pääsee näkemään, millaisia lähteitä opiskelija on työssään käyttänyt. Opet-taja voi tehdä materiaaleihin helposti oh-jauksen merkintöjä, antaa äänipalautetta ja hyödyntää arviointimatriiseja. Nämä

palautteet näkyvät opiskelijoille, jolloin he saavat eväitä jatkaa omaa kirjoitus-prosessiaan.

Kun opiskelija palauttaa työnsä pilvi-palveluun tai oppimisymäristöön, näkee hän itse heti tekstinsä alkuperäisyys-raportin. Jos hän huomaa tehneensä virheitä, niin hänelle on oletuksena sal-littu oman työn korjaaminen ja sen pa-lauttaminen uudelleen. Tässä hetkessä tapahtuu paljon sitä oppimista, mikä oli tavoitekin. Hyödyntää lähteitä, muokata niiden ajatuksia omaan työhön soveltu-vaksi, muistaen tehdä lähdeviittaukset oikein. Kun opiskelija rutinoituu tähän prosessiin jo toisella asteella, niin hänellä on hyvät kirjoittamisen taidot hallussaan aloittaessaan opiskelut korkea-asteel-le. Tai kun työtapa rutinoituu jo ensim-mäisellä vuosikurssilla, on asia hallussa

opinnäytetyövaiheissa. Luvassa on valta-va edistys oppimisen laadussa ja keven-nys ohjaustyöhön.

Tämä työtapa, ohjauksen ja tekstin alkuperäisyyden tunnistamisen mah-dollisuudet ovat jo käytössä liki kaikissa yliopistoissa Suomessa ja useissa kym-menissä lukioissa kautta maan. Tai olisi mahdollista, kun vaan opettajille mah-dollisuudet avataan ja käyttötapa perus-tellaan.

Esityksessäni esitetään tämä opetta-jan uusi, nopeampi työnkulku konkreet-tisin esimerkein. Työvälineenä käytetään globaalisti johtavaa pilvipalvelua Turnitin Feedback Studiota.

Lopputuloksena saadaan kehitettyä valtakunnallisesti akateemista oppimi-sen kulttuuria - kaikilla kouluasteilla.



Perehdytys ja koulutus tehokkaaksi käyttäen 360VR tekniikkaaLê Vân, Tanskanen Jarmo

AVAINSANAT: lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus VR/AR

Kerromme kuinka visuaalisia 360VR si-sältöjä voi tehdä tehokkaasti, mutta erit-täin helposti. Visuaalinen 360VR sisältö toimii erityisesti perehdytyksen ja koulu-tuksen apuna työpaikoilla ja käytäönnös-sä kaikillä käsillä tekemisen paikoissa. Uuden palvelun avulla sisältöjä voi tehdä kouluttaja tai opettaja itse. Hän voi kut-sua muita sisällöntekijöitä samaan ym-päristöön. Myöskään työpaikoilla sisäl-lön päivittäminen ei vaadi erityistaitoja. Sisällön voi jakaa linkin avulla puhelimen tai isompien kosketusruutujen avulla käytettäväksi. Tällöin sisältö on helpos-ti saavutettavissa ja sormiohjauksella käytettävissä. Sisällöt ovat erinomainen visuaalinen lisä asioiden tarkistamiseen esim. jos työpaikalla on kaikkien käytössä

kosketusruudullisia päätelaitteita.Olemme tehneet monia sisältöjä asi-

akkaillemme nyt jo 5 vuoden aikana ja esityksessä katsomme kuinka näitä on ja voidaan hyödyntää erilaisissa tarkoituk-sissa. Uusi Visuon palvelu on kuitenkin aivan uusi ja lanseerausvaiheessa.

Esityksessä käsittelemme kuinka 360VR sisältöjä käytetään pedagogisesti mielekkäällä tavalla ja kuinka sisällöillä tuetaan oppimista interaktiivisella taval-la. Visuon sisällöissä hyödynnetään pelil-lisyyttä, jolla voidaan lisätä 360 esitysten kiinnostavuutta ja kouluttavuutta. Virtu-aalitodellisuus on trendinä kasvamassa kovaa vauhtia ja yleistyy myös koulutu-kessa. Visuon on suomalainen startup.

Usein myös oppimisen todentaminen

on tärkeää. Pelkästään asioiden esittä-minen ei riitä kun pitäisi varmistaa osaa-ko henkilö asian. Visuon palveluun on rakennettu kysymys- ja tenttiympäristö, joka mahdollistaa testaamisen. Tällöin käyttäjä on tunnistettava, jotta suori-tus kohdennetaan henkilöön. Visuonissa tämä voidaan ratkaista. Myös liitynnät muihin oppimisalustoihin erilaisten raja-pintojen avulla ovat mahdollisia. Olemme nyt voimakkaasti kehittämässä palvelua ja tuomme uusia hyödyllisiä ideoita ja ajatuksia uusiksi tavoiksi parantaa oppi-mista kaikkialla.

Kosketusnäytölliset välineet ovat tä-mänhetken päätelaitteita, mutta jatkos-sa tuki VR-laseille mahdollistaa hyvän interaktion myös Visuon-sisällön kanssa.

Poliisin toiminta sosiaalisessa mediassaReunanen Jussi

Esityksessä käydään läpi some-poliisin toimintaa, tehtäviä ja asioita, joihin poliisi joutuu puuttumaan.



Tekijänoikeudet muuttuvassa opetuksessaKallanranta Juha, Salmela Kirsi

AVAINSANAT: tekijänoikeus, tutkimustulokset, vinkit

Opetuksessa käytetään tänä päivänä monenlaista mediaa ja materiaalia. Seu-raako tekijänoikeudet ja luparatkaisut aikaa? Tuore selvitys digitaalisten ma-teriaalien käytöstä ja tekijänoikeuksista opetuksessa tuo esille opettajien koh-taamia tekijänoikeudellisia ongelmia ja haasteita.

Lähes kaikki opettajat käyttävät digi-taalista materiaalia opetuksessa. Av-ma-teriaalien käyttö on kasvanut rajusti. Yli 80 % käyttää av-materiaaleja opetuk-sessa. Kustannetun materiaalin lisäksi opetuksessa hyödynnetään itse tehtyä tai koottua materiaalia lähes päivittäin tai ainakin useamman kerran viikossa. Tutkimustuloksia on useilta vuosilta, mi-

ten materiaalien käyttö on muuttunut opetuksessa. Millaisia materiaaleja opet-tajat käyttävät verkosta? Mitä tekijänoi-keudellisia haasteita opettajat kohtaavat opetuksessa ja materiaalien käytössä?

Tuoreessa selvityksessä opettajat ko-kivat ongelmien johtuvan muun muassa tekijänoikeussääntöjen paljoudesta ja epäselvyydestä tai tiedon puutteesta. Epätietoisuus omista tekijänoikeuksista koettiin yhtenä esteenä itse tehdyn ma-teriaalin jakamiselle muiden käyttöön. Mitkä kymmenen asiaa opettajan tarvit-see tietää tekijänoikeuksista? Miten ope-tuksessa saa käyttää erilaisia medioita ja materiaaleja? Mitä erilaisia lisenssejä ja lupia on ja miten ne ovat kehittyneet vii-

me vuosina?Puheenvuorossa jaetaan tuoreita tut-

kimustuloksia siitä, millaisia materiaaleja opetuksessa käytetään, millaisia tekijän-oikeudellisia ongelmia opettajat kohtaa-vat ja annetaan yksinkertaiset vastauk-set ja vinkit ongelmiin omaa opetusta ja oman materiaalin tekemistä varten sekä neuvotaan, miten tekijänoikeuksiakin voidaan oppia pelaamalla. Puheenvuoro rakennetaan keskustelevaksi ja intera-tiiviseksi, jossa yleisö pääsee myös esit-tämään kysymyksiä ja keskustelemaan. Puheenvuorossa alan kokeneet asian-tuntijat antavat ohjeita ja vinkkejä, joita voit käyttää suoraan omassa työssäsi ja opetuksessasi.

The fascinating under water worldCano Arias Jose, Nappu Niko

AVAINSANAT: vedenalainen, vuorovaikutteinen

Suurisininen.fi portal will bring the un-derwater nature to you in an interesting and motivational way. We showcase un-der water organisms, habitats, ecology, environmental issues and science in ways which can trigger people’s interest in the submerged world.

IF YOU KNOW YOU CARE – IF YOU CARE YOU WANT TO KNOW

The concept uses a multichannel ap-proach, we are actively present in seve-ral media and develop the content all the time. Suurisininen.fi is aimed for everyo-ne and different contents are produced for different users. Lots of interactive

material is already available.We want to be THE educational ma-

terial for schools. We want to be the resource people REACH when seeking information. We want to offer the portal for people to CARE the oceans and other submerged wonders.



Thinking in 3D: Planning and Implementing a Phenomenon Based Design Process Using 3D-modelling and -printingHuhtinen Päivi, Leena Liimatainen, Tudor Alan

AVAINSANAT: 3D, cooperation, design learning

The English School Helsingistä on teh-nyt yhteistyötä 3DBearin ja Aalto-yliopis-ton kanssa OPH kärkihankkeessa ”Ajat-telun 3 ulottuvuutta”. Siinä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia toteuttava de-sign-ajattelupohjaisesta ilmiökokonai-suudesta tehtiin skaalattava ja kouluissa muunneltava kokonaisuus. Integroitavina aineina olivat kuvataide, matematiikka ja käsityö.

Projektimme sai huomiota Lontoon Bett-messuilla tammikuussa, kun hank-keemme shortlistattiin Bett Impact Awardin ehdokkaaksi. Ainoana toisena suomalaisena tekijänä Awards-listalta löytyi Seppo.io.

Kuvataideopettaja Päivi Huhtinen ja käsityö- ja ICT opettaja Alan Tudor kerto-vat oppilaiden työskentelystä ja tulevai-suuden taidoista, projektikoordinaattori Leena Liimatainen työskentelystä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa ja proses-sin suunnittelusta. Esitys on kaksikieli-nen (suomi-englanti).

The English School of Helsinki, in cooperation with 3DBear and Aalto University created a FNBE peak proje-ct ”Three Dimensions of Thingking”. We concieved a broad-curricular scalable and adaptable learning unit that uses design-thinking in phenomenon-based learning. The subjects in question were

art, mathematics and technology.Our project was noticed at the Bett-

fair in London, where it was short listed for Bett Impact Award. The only other Finnish creator on the Awards list was Seppo.io.

The teachers in charge, Päivi Huhti-nen, Art and Alan Tudor, technology will tell about pupil work and future skills, and project coordinator Leena Liimatai-nen about working stakeholders outside school and project creation. The presen-tation will be bilingual (Finnish - English).

Tulevaisuuden opettajuus - luokanopettajan käsityksiä työtodellisuudestaRiihimäki Anni

AVAINSANAT: ilmiöoppiminen, opetussuunnitelma, pedagogiikka, tulevaisuuden opettajuus, visio

Tutkin väitöskirjassani luokanopet-tajien käsityksiä ammatti-identiteetin rakentumista kohti tulevaisuuden opet-tajuutta. Tutkimukseni antaa uutta tietoa tulevaisuuden opettajuudesta, opettajan ammatti-identiteetin jatkuvasta raken-tumisesta sekä tulevaisuuden opetuk-sesta. Tutkimukseni avulla voidaan saada ajankohtaista tietoa opettajuuden ole-muksesta ja opetussuunnitelman muu-toksen aiheuttamista heijasteista.

Tutkimukseni pääaineistona on Ope-

tus- ja Kulttuuriministeriön Tulevaisuu-den peruskoulu hankkeen (2014) yh-teydessä koottu kyselyaineisto. Tämän, pääasiassa määrällisen aineiston lisäksi kerään laadullisen haastatteluaineis-ton. Tutkin opettajan työn muutosta ja uudistumista opettajan ammatillisen identiteetin ja toimijuuden näkökulmas-ta. Tähän muutosja uudistustarpeeseen vaikuttaa perusopetuksen uusi opetus-suunnitelma (2014), joka otettiin käyt-töön syksyllä 2016.

Tulevaisuuden koulun, opettajuuden kehittäminen on keskeinen teema kehit-tämishankkeissa. [1]

Tutkimukseni tavoitteena on luo-kanopettajan ammatillisen identiteetin ja toimijuuden tarkastelu Eteläpellon (2017) määritelmään tukeutuen. Etelä-pellon (2017, 195-196) mukaan amma-tillisella toimijuudella on vahva yhteys identiteettiin ja yksilön on jatkuvasti ke-hitettävä omaa ammatillisuuttaan. Opet-tajat muokkaavat omaa ammatti-identi-



teettiä toimijuutta rakentaessaan. Näistä lähtökohdista analysoin hankeaineistoa ja muodostan haastattelurunkoa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan [2]opettajan ammatti-identiteetti sulkee sisäänsä opettajan kulttuurisen identi-teetin. Opettajan henkilökohtainen visio alansa tulevaisuudesta vaikuttaa hänen identiteettinsä rakentumiseen. Suoma-laistutkijat toteavat saman[3]hieman eri painotuksin ja kuvailevat tulevaisuuden opettajuuden olevan tällä hetkellä kiin-nostava koulua koskeva tutkimuskohde.

Tutkimuskysymykset: Millaiseksi luo-kanopettajat kuvaavat tulevaisuuden

opettajuuden? Millaisia käsityksiä luo-kanopettajilla on suomalaisesta perus-koulusta? Millaisia käsityksiä luokanopet-tajilla on oman ammatti-identiteettinsä rakentumisesta lähitulevaisuudessa?

Tutkimukseni menetelmäosuus ra-kentuu mixed methods –menetelmällä, jossa määrällinen aineisto ja sen tulokset toimivat laadullisen tutkimuksen pohja-na. Cresswellin (2003, 15-16) mukaan hyödynnän mixed methods-strategiasta sekä peräkkäistä että rinnakkaistutki-musta. Tutkijana laajennan yhden meto-din kautta saatuja löydöksiä toisen me-todin avulla.

Tällä hetkellä teen analyysiä hankkeen avoimista vastauksista koulun kehittämi-sen näkökulmasta.

[1] (vrt. Kuuskorpi, 2012; Vitikka, 2009; Välijärvi, 2014; https://www.oph.fi/ke-hittamishankkeet/digitaalisen_oppimi-sen_neuvottelukunta )

[2] (Burgess, 2016; Ruohotie-Lyhty, 2016; Sinha, 2017; Taylor, 2017; Voinea, 2014)

[3] (mm. (Mäkelä, 2018); Kivioja, 2014; Kuuskorpi, 2012; Norrena, 2013; Riita-oja, 2013; Sulkunen, 2010)

Tunne tunteesi - jokainen on tunnekasvattajaBilund Marja-Leena

AVAINSANAT: digikasvattaja, itsetuntemus, minäkuva, minäpystyvyys, tunnekasvatus

Tunne tunteesi - some on maailma, jos-sa toimimiseen tarvitaan teknologiatai-tojen lisäksi kykyä tuntea itsensä ja tun-teensa - Kuka olen? Kuka sinä olet? Mitä haluan jakaa toisille itsestäni? Erilaiset alustat ja välineet tarjoavat ajankohtai-sen, innostavan keinon tutustua itseensä ja toisiin ihmisiin uudesta näkökulmas-ta. Mahdollisuuden käsitellä arkojakin aiheita median avulla. Samalla opitaan mitä ja miten kannattaa jakaa ja toimia

somessa. Tunne tunteesi työskentelyssä rakennetaan oppilaan itsetuntemusta ja minäkuvaa positiivisella tavalla tekonolo-gian keinoin. Oppilaita ohjataan käsittele-mään erilaisia tunteitaan; sanoittamaan ja kuvittamaan sisäistä puhettaan kuvi-en, videoiden kautta. He tekevät kuvien ja videoiden avulla näkyväksi mm. omia pelkojaan, unelmiaan, omia tavoitteitaan elämässään. Työskentelyssä oppilaat toimivat itse tuottajina käsikirjoittaen,

ohjaten, kuvaten ja editoiden fiktiivisistä digitarinoista dokumentteihin. Oppies-saan tunnistamaan ja kohtaamaan omia tunteitaan lisääntyy samalla ymmärrys toisia kohtaan - opitaan ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta median keinoin - välineen kautta joka on kaik-kien käytössä, mutta jonka monipuolisia mahdollisuuksia harvat hyödyntävät. Helsinki Challenge HundrED



Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto - IoTTiOjala Pekka

AVAINSANAT: ammatillinen koulutus, Internet of Things, toimintakulttuurin kehittäminen

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ra-hoittama IoTTi-hanke alkoi 1.3.2017 ja päättyy 31.8.2019. Hankkeessa luodaan oppimisverkosto ja siihen sisältyvä uu-denlainen tarvelähtöinen työelämäkou-lutuksen malli. IoT (Internet of Things) on hankkeen pilotiksi valittu koulutuksen substanssi. Pilottivaiheessa verkosto ra-kennetaan neljän ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, Hä-meenlinnan ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen am-mattikorkeakoulu) väliseksi.

Yritykset otetaan mukaan IoT-op-pimisympäristöjen kehittämistyöhön ja työelämäkoulutusten valmisteluun. Läheinen yhteistyö työelämän kanssa mahdollistaa tarvelähtöisen koulutuk-sen syntymisen ja edesauttaa siten par-haimmalla tavalla yritysten liiketoimin-taedellytysten kasvattamista. Yhteistyö korkeakoulujen kesken varmistaa, että

koulutettavat saavat mahdollisimman monialaista ja monitasoista koulutusta, sillä useiden eri asiantuntijoiden osaa-miset täydentävät ja rikastuttavat kou-lutusten sisältöä. Työelämäkoulutukset pohjautuvat ammattikorkeakoulujen olemassa oleviin tutkinnon osiin, joiden joustavaan ja tarvelähtöiseen hyödyntä-miseen malli rakennetaan.

Kaikessa hankkeen toiminnassa hyö-dynnetään verkoston tarjoamaa laa-ja-alaista IoT-laitekantaa ja osaamista. Yhteistyöverkoston toimintamalli sekä tekninen järjestelmä suunnitellaan si-ten, että kaikki verkoston jäsenet voivat hyödyntää toistensa soveltuvia tutkin-non osia sekä todellisia sisältöjä, kuten IoT-dataa, teollisuuden monitorointi-mahdollisuuksia ja data-analytiikkaa.

Hankkeessa luotava yhteistyömalli ja verkosto rakennetaan sellaiseksi, että sitä voidaan laajentaa valtakunnallisesti,

eli muutkin korkeakoulut ja oppilaitokset voivat myöhemmin kytkeytyä mukaan. Hankkeessa määritellään ja suunnitel-laan verkoston jäsenien väliseen tiedon-siirtoon yhteinen tiedonesitysmuoto. Yhteisesti sovitulla tiedonesitysmuodolla mahdollistetaan verkoston jäsenien dy-naaminen liitettävyys.

Hankkeen aikana rakennettava yh-teistyömalli edesauttaa työelämän kou-lutustarpeiden ennakoimisen mahdol-lisimman nopeasti, ja koulutustarjonta saadaan jatkossakin vastaamaan entistä paremmin työelämän vaatimuksia. No-peassa muutoksessa elävän teknologian uusimman tietämyksen levittäminen toimijoille vaatii tällaista mukautuvaa ja verkostomaisesti toimivaa yhteistyön muotoa, jota Suomessa ei ennestään ole.

Hankkeen verkkosivusto: iotti-hanke.fi

Uudet digitaaliset ratkaisut sairaanhoitajaopiskeli-joiden opiskeluun: O365:n Teams työskentelyalustana pienryhmissä ja interaktiiviset videot opetuksessaRaatikainen Kukka-Maaria

Savonia-ammattikorkeakoulussa on kehitetty opiskelijoiden opintojen tueksi uusia, toimivia digitaalisia menetelmiä jo käytössä olevien, hyvien opiskelumuoto-jen rinnalle. Sairaanhoitajaopiskelijoiden monimuoto-opiskeluun haluttiin myös ottaa käyttöön uusia digitaalisia ratkai-suja aiempaa paremmin opiskelijoita

palvelevaksi. Lukuvuonna 2018-2019 alussa lähdettiin kokeilemaan Microsoft Office365:n Teams käyttöä Iisalmen sai-raanhoitajaopiskelijoiden omana työs-kentelyalustana. Opiskelijat tapaavat tosiaan lukukausittain kolmen lähiviikon aikana oppilaitoksessa, mutta muu-toin oppiminen tapahtuu digitaalisesti

verkossa, jolloin he opiskelevat paljon omissa pienryhmissään (study groupit). Lisäksi opintoihin aloitettiin tehdä inte-raktiivisia videoita hoitotyön käytännön harjoitustuntien eli taitopajojen yhtey-teen. Näitä kohdennettiin erilaisten kä-dentaitojen opiskeluun ja kertaamiseen, sillä opiskelijoilla on käytännöllistä opis-



kelua, kuten taitopajoja ja simulaatioita koululla lähiviikkojen yhteydessä.

Opiskelijat olivat aloittaneet opinnot syksyllä 2018, ja he olivat jo tuolloin ottaneet käyttöön Zoom-videoneuvot-telutyökalun ja Microsoft Office365:n OneDrive-pilvitallennuksen tiedostojen jakamiseen. Teamsin haluttiin yhdis-tävän nämä kaksi työkalua. Teamsissa voidaan pitää videoneuvottelu helposti ja nopeasti aina tarpeen vaatiessa ilman erillisiä kutsuja. Lisäksi kaikki tiettyyn opiskelutehtävään liittyvät keskustelut nähdään myöhemminkin Teams-sivul-ta ja kaikki tehtävään liittyvät tiedos-todokumentit voidaan myös tallentaa Teamsiin ja muokata siellä yhtäaikaisesti. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus kut-sua opettajia omaan Teamsiin: esimer-kiksi substanssiopettaja siinä vaiheessa, kun tehtävän teossa tulee ongelmia, ja viestinnän opettaja silloin, kun tekstissä tai lähdemerkinnöissä tarvitsee apua. Li-säksi opiskelijoilla oli apuna digimentori, kun Teamsissa tulee eteen teknisiä on-gelmia.

Sairaanhoitajaopiskelijoille tiedotettiin Teams-ympäristön mahdollisuuksista ja käytöstä opiskelussa ennen käyttöönot-toa. Heille tehtiin opasvideo Teams-ym-päristön luomiseen ja ohje siitä myös kirjallisesti Moodleen. Opiskelijoille tar-jottiin mahdollisuutta myös Teamsin tek-niikan haltuunottoon digimentorin kans-sa. Digimentori on apuna siten, että hän on opintojen alussa mukana tunneilla ja neuvoo työskentely-ympäristön luomi-sen Teamsiin. Jokaisesta pienryhmistä yksi edustaja tekee digimentorin avus-tamana oman Teams-sivun ja kutsuu siihen oman pienryhmänsä jäsenet. Li-säksi pienryhmä voi kutsua digimentoria myös mukaan Teams-videoneuvotteluun opastamaan työskentelyä. Myös sairaan-hoitajaryhmän jokaisella pienryhmällä oli mahdollisuus varata aika digimentorilta Teams-ympäristöön tekniseen opastuk-seen, mutta he olivat tutustuneet Team-

sin käyttöön omatoimisesti.Digimentorin mielestä Teamsin käyttö

on yleisesti pienryhmissä onnistunut, ja se näyttää palvelevan hyvin myös pien-ryhmien työskentelyä. Digimentori on ollut pienryhmissä mukana viestinnän opettajan roolissa. Hänen kokemuksen-sa mukaan vierailut pienryhmien Team-sissa tuntuivat luontevilta ja joustavilta. Digimentorointia halutaan myös jatkaa; useammankin pienryhmän Teams-ym-päristöt voidaan luoda verrattain no-peasti, ja tekniikan toimivuus ja opiske-lijoiden mukanaolo oman pienryhmänsä työskentelyssä tulee varmistettua. Myös opettajien mielestä Teams on toiminut yleisesti opetuksessa hyvin, ja sen käy-töstä pyydettiin kokemuksia myös opis-kelijoilta.

Iisalmen monimuoto-sairaanhoitaja-koulutuksen ryhmässä on 40 opiskelijaa, jotka on jaettu seitsemään pienryhmään. Pienryhmät ovat ottaneet Teams-ympä-ristön käyttöön eri tahtiin. Kaikki pien-ryhmät ovat ilmaisseet kiinnostuksensa Teams käyttöön, mutta lukukauden puo-liväliin mennessä vain yksi pienryhmä oli sitä aktiivisesti käyttänyt. Heillä käyttö-kokemukset olivat olleet myönteisiä. Jot-ta palautetta saadaan laajemminkin eri ryhmiltä, Teams-alusta otetaan aktiivi-seen käyttöön ja kokemuksista sen käy-töstä kootaan opiskelijoilta seuraavalla lähiviikolla. Kyselyn tuloksista tullaan tiedottamaan alan kouluttajalle kevääl-lä 2019 ja niitä tullaan hyödyntämään myös edelleen hoitotyön koulutuksessa digitaalisen opetuksen kehittämisessä.

Toisena uutena digitaalisena menetel-mänä Iisalmen monimuoto-sairaanhoi-tajakoulutuksessa otettiin käyttöön inte-raktiiviset videot hoitotyön taitopajoihin. Näiden tarkoituksena oli, käänteisen op-pimisen pedagogiikan mukaan, että opis-kelijat perehtyvät kussakin taitopajassa käsiteltäviin asioihin ennen taitopajoihin osallistumista. Opiskeltuaan asian teo-reettisesti, opiskelijat voivat katsoa vi-

deon sen lisäksi. Näin he voivat vahvistaa oppimistaan kertaamalla asiat ja samalla tekemällä myös videolla olevat oppimis-tehtävät. Etukäteisvalmistautuminen helpottaa taitopajoihin osallistumista ja harjoitusten sujuvuutta, kun opiskelijat ovat jo etukäteen valmistautuneet sisäl-löllisesti asioihin.

Interaktiivisia videoita tehtiin Lääke-hoidon taitopajoihin, joihin käsikirjoitet-tiin ensin videoita kädentaitojen harjoit-teluun aiheesta Lääke- ja nestehoidon aloittaminen. Hoitotyön opettaja käsikir-joitti videot etukäteen. Videot nauhoitet-tiin älypuhelimella hoitotyön simulaatio-luokissa, joissa videoille tulevat tilanteet toteutettiin aidoilla hoitotyön välineillä.

Nauhoituksen jälkeen videot ladattiin Planet eStream-palveluun, josta ne lin-kitettiin Moodle-oppimisympäristöön ja siellä H5P-toimintoja käyttäen ne muo-kattiin interaktiiviseen muotoon. Niihin jokaiseen sisällytettiin myös H5P-toi-minnolla luotuja erilaisia lyhyitä oppi-mistehtäviä, pääosin monivalintatehtä-viä (Multiple Choice). Videoiden lisättiin info-tekstiä (Texttoiminto) niiden alkuun videon sisällöstä ja loppuun toimintake-hotus, mitä opiskelijan tulee tehdä seu-raavaksi. Videoihin sisällytetyt oppimis-tehtävät keskeyttivät videon katselun, jolloin opiskelijan piti keskittyä videon katseluun. Vasta tehtäviin vastattuaan opiskelija pääsi jatkamaan ja katsomaan videoita eteenpäin.

Huolella laadittu käsikirjoitus todettiin tärkeäksi videon kokonaisuuden hah-mottamiseksi. Käsikirjoitukseen oli alun pitäen kuvattu joitakin ideoita oppimis-tehtävistä interaktiivisuuden lisäämisek-si, mutta lopulta videoihin tuli huomat-tavasti enemmän interaktiivisuutta kuin oli suunniteltu. Kokonaisuutena videoita tehtiin kolme kappaletta, jotka olivat ly-hyitä, muutamien minuuttien mittais-ta. Hoitotyön luokka oli hyvä ympäristö videoiden tekemiseen, mutta sopivaan valaistukseen tulee kiinnittää huomiota.



Lisäksi todettiin, että videoita on hyvä tehdä kuvaukseen soveltuvilla laitteilla. Lisäksi huomattiin, että videointi vaatii aikaa, koska niistä tarvitaan useita ”ot-toja”, jotta sekä havainnollistaminen että puhuminen onnistuvat. Kokemuksen pe-rusteella todettiin myös, että videoiden tekoon on hyvä varata useampi henkilö. Tässä kokeilussa videoita ei editoitu, ja puutteelliset tai virheelliset toiminnot hyödynnettiin videolla niin, että opiske-

lijoita pyydettiin huomioimaan tilanteet tekemällä niistä erilaisia kysymyksiä, esi-merkiksi: ”Mitä hoitaja teki väärin?”.

Opiskelijoilta kerättiin palautetta inte-raktiivisista videoista. Ne koettiin hyvänä tapana opiskella ennen taitopajoja.

Opiskelijoiden mielestä oli hyödyllistä nähdä videolta, miten teoriassa opiskel-lut asiat tehdään käytännössä vaihe vai-heelta ja mikä merkitys teoriatiedolla on. Uuden tiedon sisäistäminen oli myös hel-

pompaa videon avulla kuin pelkän teoria-tiedon kautta. Opiskelijoiden mielestä oli hyvä asia, että videoihin voi myös palata ja kerrata asioita. Videot koettiin sopivan pitkinä, selkeinä, tarkkoina ja mielenkiin-toisina. Toisaalta osa opiskelijoista toivoi vieläkin enemmän kysymyksiä ja tehtäviä videoihin. Yleisesti toivottiin lisää inte-raktiivisia videoita eri opintojaksoille.

Uuden oppimisalustan valinta – miten me sen teimme?Mänty Irma

AVAINSANAT: verkko-opetus

Korkeakoulumme digivisiossa ase-tettiin tavoitteeksi, että vuoden 2019 loppuun mennessä meillä on käytössä nykyaikainen, yhteisöllisyyttä vahvistava verkko-oppimisalusta, joka vastaa kan-sainvälisiä laatuvaatimuksia, mahdollis-taa persoonalliset oppimiskokemukset ja oppimisanalytiikan sekä skaalautuu eri päätelaitteille. Käytössä ollut oppimis-alusta ei toiminut sujuvasti mobiililaitteil-la ja se näyttäytyi opiskelijalle kankeana sekä vanhanaikaisena. Alustan käytet-tävyys alkoi olla heikkoa ja se edellytti opettajalta turhaa työtä.

Sekä henkilökunta että opiskelijat osal-listettiin Digivisio#2020 työhön vuoden 2017 aikana työpajoissa, keskusteluissa, digiareenoilla ja uusissa kokeiluissa. Vuo-den 2018 alussa digipedagogisen tiimin ja tietohallinnon yhteistyönä lähdettiin määrittelemään pedagogisia tarpeita

sekä perehtymään oppimisalustavaihto-ehtoihin. Päätimme olla avoimia erilaisille uuden sukupolven oppimisalustoille, jot-ka vastaisivat meidän tarpeitamme nyt ja tulevaisuudessa. Moodlea emme pi-täneet ainoana vaihtoehtona, sillä jos ai-noa työkalu kansallisesti olisi vasara, niin riskinä on, että kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.

Kävimme keskusteluja palveluntarjo-ajien kanssa ja teimme pieniä kokeiluja usealla eri oppimisalustalla kevään aika-na.

Syksyllä pilotoimme neljä oppimisalus-taa perusteellisemmin ja keräsimme pa-lautteita opiskelijoilta ja opettajilta.

Perehdyimme myös pilottialustojen hallinnointiin ja integraatioihin. Opiske-lijat osallistuivat kokeiluja pilottikurs-seihin sekä oppijoina että testaajina. Opettajat osallistuivat pedagogiseen

määrittelyyn työpajoissa ja digipedaverk-kokursseilla.

Benchmarkkasimme korkeakoulujen oppimisalustaratkaisuja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Pohjoismaiden isot korkeakoulukonsortiot avasivat mielen-kiintoisia näkymiä ja keskusteluista oli hyötyä kilpailutukseen toteuttamisessa. Seurasimme aktiivisesti myös kansalli-sen DigiCampus hankkeen kehitystä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti korkeakoulujen ristiinopiskelun edistämi-seksi.

Oman korkeakoulun digipedagogisten tarpeiden määrittely ja oppimisalustojen kilpailutus osana digivision toimeenpa-noa ovat vahvistaneet digipedagogiikan strategista kehittämistä. Kehityksen haastaminen yli kansallisten rajojen tuottaa sellaisia tuloksia, joilla korkea-koulu löytää oman ainutlaatuisuutensa.



Valmennuspedagogiikka reaaliaikaisessa verkko-oppimisessa ammattikorkeakouluopiskelussaTimonen Päivi

AVAINSANAT: valmennuspedagogiikka

Olen perehtynyt systemaattisen kirjal-lisuuskatsauksen menetelmän avulla ja omakohtaisen kokemukseni perustuen aiheeseen: valmennuspedagogiikka re-aaliaikaisessa verkko-oppimisessa am-mattikorkeakouluopiskelussa. Sen voisi empiirisesti määritellä esimerkiksi näin: ammattikorkeakouluopinnoissa val-mennuksen keinoin opiskelun prosessin edistämistä reaaliaikaisissa digitaalisissa ympäristöissä pedagogisen henkilökun-nan toteuttamana.

Kohtio-puheenvuorossa esitetään täs-tä aiheesta tieteellisissä tutkimuksissa ja tuoreimmassa kansainvälisissä ver-taisarvioiduissa artikkeleissa tutkittua tietoa. Kohtio-puheenvuorossa pyritään taustoittamaan reaaliaikaista vuorovai-kutusta valmentajan (lehtori, yliopetta-ja) ja opiskelijan välillä. Kokonaisuus on kytketty Humanistisen ammattikorkea-koulun strategisen kehittämisen – di-gioppimisen kehittämisen -yhteyteen. Kohtio-puheenvuorossa tavoitteena on maisemoida yhteisöllistä verkko-opis-kelua reaaliaikaisen yhteisöllisen digi-taalisen opiskelun näkökulmasta myös

käytännöllisin esimerkein Humanistisen ammattikorkeakoulun kokeiluista ja ar-jestakin.

Tulevaisuudessa ammattikorkea-kouluissa opiskelu digitaalisissa ympä-ristöissä ei voi painottua ainoastaan ai-kaan ja paikkaan sitoutumattomaan ”self paced” -tyyliseen itseopiskellen tapah-tuvaan verkko-opiskeluun. Opiskelijan oletetaan ammattikorkeakouluissa verk-ko-opintojen avulla saavuttavan tutkin-nossa vaadittavia taitoja, tietoa ja kom-petensseja. Opiskeluryhmät suurenevat oppilaitoksissa ja opetuksen laadukkuu-den on oltava saman tasoista silloin kun opiskellaan digitaalisissa ympäristöissä ja kun opiskellaan perinteisesti lähiopis-keluna.

Yhteisöllinen verkko-opiskelu ja opis-kelu pienryhmässä on yhä enemmän nousemassa ja noussutkin self paced tyyppisen itseopiskelun rinnalle. Opiskelu reaaliaikaisesti digitaalisessa ympäris-tössä merkitsee opiskelijalle yhteistyö-tä, yhteisöllisyyttä, vuorovaikutusta ja avointa oppimista. Opiskelijalla on oikeus osallistua ja oppia myös digitaalisissa op-

pimisympäristöissä toteutetuissa opin-noissa.

Kohtio-puheenvuorossa esittelen ot-teita valmennuspedagogiikka reaaliai-kaisessa verkko-opiskelussa -aiheisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen havainnoista ja käytännön esimerkkejä yhteisöllisen reaaliaikaisen verkkooppi-misen toteutuksista tai tilanteista, joissa valmennuspedagogiikka on pedagogise-na lähtökohtana.

Yksi laaja osa-alue on tekniikka: Missä vaiheessa reaaliaikaisia verkko-oppimis-ympäristöjä suunnittelevat ja myyvät yri-tykset tarjoavat tulevaisuuden tarpeen täyttäviä reaaliaikaisen verkko-opiskelun monipuolisia digitaalisia ympäristöjä?

Ovatko yritykset hereillä? Entäs omal-ta osaltaan pedagoginen henkilökunta tai opiskelijat?

Kohtio-puheenvuoron toteutustapa on vuorovaikutteinen, osallistava ja siinä hyödynnetään monipuolisesti digitaalisia sosiaalisen median ympäristöjä paikalla-olevien osallistujien kanssa.



Verkko-ohjauksessa etäopiskelu onnistuu - Kulkuri vie oppilaanohjauksen verkossa maailmalleMyllymäki Minna

AVAINSANAT: ohjaus

Etäkoulu Kulkurin oppilaanohjausta on kehitetty ja toteutettu huhtikuusta 2018 alkaen. Meneillään on peruskou-luikäisille verkkokoulun oppilaille suun-natun verkko-ohjauksen pioneerivuosi, ja ainutlaatuinen kehittämisprosessi on ehdottomasti puheenvuoron arvoinen tarina. Haluamme kertoa Kulkurin verk-ko-ohjauksen kehittämisprosessista, esitellä oppilaille tehtyä verkko-ohjaus-materiaalia ja avata verkko-ohjauksen mahdollisuuksia, haasteita ja niiden rat-kaisumalleja.

Videolla esittelemme kolme tärkeää perustetta Kulkurin oppilaanohjauksen esittelylle:

1. KULKURI ON PERUSKOULUIKÄISIL-LE SUUNNATUN OPPILAANOHJAUK-SEN TIENRAIVAAJA

Verkkoympäristössä peruskouluikäi-sille suunnattua oppilaanohjausta ei olla juurikaan toteutettu. Kulkurissa kehite-tään ja toteutetaan etänä tapahtuvaa op-pilaanohjausta, jossa oppilaan ainutlaa-tuiset tarpeet huomioidaan joustavasti.

2. KULKURIN OPPILAANOHJAUKSEL-LA ON ANNETTAVAA MYÖS VERKON ULKOPUOLELLE

Tavoitteenamme on kehittää ja to-teuttaa ohjausta, joka on räätälöity ni-menomaan verkkoympäristöön sopivaksi

ohjauksen laadusta tinkimättä. Kulkurin oppilaanohjauksen materiaaleilla, mal-leilla ja toimintatavoilla on paljon annet-tavaa myös lähiohjauksen puolelle.

3. VERKKO-OHJAUKSESSA ON TULE-VAISUUS

Onnistunut verkko-ohjaus kaataa ra-ja-aitoja, joita fyysinen välimatka asettaa. Verkko- ja lähiohjauksen yhdistäminen on mahdollisuus, joka lisää ohjauksen saatavuutta. Verkko tuo ohjauksen oppi-laan luo silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Virtuaaliset pakopelit oppimisessaHalavaara Sari, Lehtonen Juha-Pekka

AVAINSANAT: pakopelit, tutkiva oppiminen, virtuaalitodellisuus

Pakopelihuone on noin tunnin kestä-vä tapahtuma, jossa osallistujat lukitaan erilliseen tilaan ja heille annetaan arvoi-tuksia ja vihjeitä ongelmien ratkaisemi-seksi. Tavoite on päästä pois ”huoneesta” määräajassa. Myös opetuksessa voi hyö-dyntää pakopelien koukuttavia element-tejä sekä intensiivisyyttä. Pelillisyydellä ei tässä tarkoiteta opetuspelejä, vaan pelillisten elementtien käyttöä oppimi-sessa.

Olemme toteuttaneet digitaalisia ja fyysisiä elementtejä yhdisteleviä pa-kopelejä oppimisessa aikaisemminkin, mutta 360°

-kuvista aukeavat virtuaaliset pako-pelihuoneet veivät oppimiskokemuksen uudelle tasolle. Opiskelijatiimit saattoivat olla ”samassa huoneessa” eli näkymässä yhtäaikaa ja ratkaista haasteita ja ongel-mia yhteisöllisesti

Opetussuunitelma (LOPS2016) edel-lyttää opiskelijoiden oman aktiivisuuden vahvistamista. Virtuaalisessa pakope-lissä opiskelijat saavat teksti-, ääni-, kuva- ja videoaineistoja tutkittavakseen. Opiskelijaryhmät toimivat aikarajoitteen alaisina. Kyetäkseen käsittelemään infor-maatiota keskiöön nousivat yhteistyötai-dot. Loogisen päättelyn lisäksi tarvittiin

kykyä selittää asioita toisille, jolloin ak-tiivisen kuuntelun taito korostui. Pako-pelissä harjoitetut uuden vuosituhannen taidot ovat samoja, joita myös työelä-mässä tarvitaan.

Tarjolla olevista teknologia-alustoista valitsimme Thinglinkin, koska se mahdol-listi monipuolisen digitaalisen aineiston kuten kuvan, videon, äänen, tekstin ja linkkien liittämisen 360°-kuviin. Kokei-limme myös Googlen Tour Creatoria, joka on vastaava erittäin helppokäyttöinen ja ilmainen palvelu. Molemmilla voi linkittää toisiinsa kuvia ja luoda kertomuksellisia sisältöjä. Itse pelissä opiskelijat käyttivät



omia älypuhelimiaan ja pahvisia VR-la-seja.

Pakopeli ei ole vain temppurata, jolla viihdytetään opiskelijoita. Pelissä on toki oltava myös palkintoja, mutta onnistu-misen elämykset toimivat motivaatto-reina. Opiskelijoiden kokemus oli, että pelin tehtävät herättivät kiinnostusta, uteliaisuutta ja ihmettelyä. Toiminta jätti

vahvan muistijäljen, mikä kävi ilmi perus-teellisessa ja syvällisessä pelin jälkeises-sä opetuskeskustelussa.

Virtuaalitodellisuuden käyttö lukiossa ei voi olla vain kertakäyttöisiä katseluko-kemuksia ja leikkimistä VR-laseilla, vaan sen tulee olla lukio-opetuksen kannalta mielekästä ja opetussuunnitelman ta-voitteita tukevaa. Tulevaisuuden lukion

laajaalaisen osaamisen tavoitteet suun-taavat oppiainerajat ylittävään oppimi-seen. Jo nykyisin teemaopintoihin ja eri-laisten ilmiöiden tutkimiseen VR-kokeilut sopivat hyvin. Virtuaalitodellisuuden maailmassa voi tehdä pedagogisia ko-keiluja myös matalan kynnyksen tekno-logian avulla ja ottaa opiskelijat mukaan esimerkiksi pakopelien rakentajiksi.

Wilma-päiväkirjatiedon hyödyntäminen tehokkaasti: uusi raportointiohjelmisto oppimisen tukityökalunLång Juha, Méling Jani, Piispa Taina

AVAINSANAT: raportointi, tietotekniikka

Valtion koulukotiyksiköitä ovat Lag-mansgården (Pedersöre), Limingan kou-lutuskeskus (Liminka), Sairila (Mikkeli), Sippola

(Kouvola) ja Vuorela (Vihti) (yhteensä n.120 oppilasta). Koulukodit ovat eri-koistuneet tuottamaan palvelua, jossa sijaishuolto ja erityisopetus muodostavat kuntouttavan kokonaisuuden. Jokaises-sa yksikössä on oma koulu, joka tarjoaa perusopetusikäisille ja perusopetuksen lisäopetuksessa oleville oppilaille eri-tyistä tukea ja yksilöllisiä ratkaisuja op-pimisen tueksi. Toimintaperiaatteita ovat yhteisöllisyys, yksilöllisyys ja osallisuus. Opetus järjestetään yhteistyössä las-ten huoltajien ja koulukodin hoitotiimin kanssa. Opiskelun yksilöllisyys toteutuu erityisopettaja – avustaja työparin oh-jauksessa pienissä opetusryhmissä. Ta-voitteena on, että oppilas saa omia vah-vuuksiaan ja voimavarojaan hyödyntäen peruskoulun suoritettua.

Valtion Koulukodit ovat ottaneet käyttöön 2018 lopussa uuden integroi-dun raportointiohjelmiston, joka hyö-dyntää Wilmapäiväkirjatietoa oppilaan

koulunkäynnin seurannassa. Rapor-tointiohjelmiston tavoite on tehostaa Wilmapäiväkirjamerkintöjen käsittelyä tilastollisilla menetelmillä, jossa tietoa muokataan helposti luettavaan visuaa-liseen muotoon. Tietoa hyödyntämällä voidaan tunnistaa ja tukea oppilaan op-pimista ja kehittymistä.

Työkalun tuella tarkastellaan oppimis-tilanteiden onnistumisen kehittymistä pitkällä aikavälillä. Kehittymistä seura-taan tilastollisilla menetelmillä, jossa tieto esitetään helppolukuisessa muo-dossa. Tavoitteena on tuoda näkyväksi hitaasti etenevät kehityksen suunnat, joita on vaikeampi havaita kouluarjessa. Tarkoituksena on, että raportointi tukee oppilasta ja opettajaa kiinnittämään huo-miota positiiviseen kehityksen suuntaan ja lisäharjoitusta vaativiin kohtiin.

Opetushenkilöstö osallistui kehitys-työhön kouluarjen ja oppimisen asian-tuntijana. Heidän kanssa kehitettiin uusi Wilma päiväkirjamerkintöjen luokitus ja raportoinnin opetuksellinen hyödyntä-minen. Lisäksi henkilökuntaa aktivoitiin hyödyntämään päiväkirjamerkintöjä ja

tunnistamaan käytön hyötyjä.Raportointi aloitettiin syksyllä 2018.

Lopullinen luokittelu otetaan käyttöön 2019 alusta, jolloin raportointiohjelman käyttö vakiintuu. Vuoden 2019 aikana raportointia kehitetään lisää saatujen kokemusten perusteella. Kehitystyös-sä tutkitaan myös tiedon analysointia tilastollisilla menetelmillä ja tekoälyn antamilla mahdollisuuksilla. Lopullisena tavoitteena on tuottaa työkalu, joka so-pii yleisesti päiväkirjamerkintöjen analy-sointiin ja visuaaliseen raportointiin.

Raportointiohjelmisto toteutettiin ”Wilma-päiväkirjatiedon raportoinnin ke-hittäminen opetuksen kehittämisen tuki-työkaluna” -projektissa yhdessä Valtion koulukotien, Variantti Oy:n ja Mindcom Oy:n kanssa.

Jani Méling, koordinoiva rehtori, Valtion koulukodit, 029 524 4702

Taina Piispa, toimitusjohtaja, Variantti Oy, 040 751 2658

Juha Lång, toimitusjohtaja, Mindcom Oy, 0400 671 916



Työpajat

Työpaja: Ammatillisena opettajana osaamismerkkien viidakossaAaltonen Katri, Alanko-Turunen Merja, Paananen Henry, Hartikainen Santtu, Korento Kati

AVAINSANAT: ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulu, elinikäinen oppiminen

Digitaaliset osaamismerkit mahdollis-tavat eri tavoin saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Osaa-mismerkeillä on mahdollista tuoda esille myös sellaista osaamista, joka ei suoraan näy esimerkiksi tutkintotodistuksissa. Osaamismerkkien hyödyntäminen kou-lutuksessa sekä oppimisprosessia oh-jaavina että osaamisen tunnistamisen apuna tulee yleistymään lähivuosina. Paraikaa lausunnolla oleva lakiluonnos korkeakoululaista korostaa jatkuvan op-pimisen mahdollisuuksien lisäämistä korkeakouluissa. Ammatillisen koulu-tuksen reformi asettaa myös tavoitteita jatkuvalle oppimiselle. Osaamismerkit toimivat oivina työkaluina myös henki-löstön kehittämisessä.

Ammatilliset opettajakorkeakoulut (Haaga-Helia, Hamk, Jamk, Oamk ja Tamk) yhdessä ruotsinkielisten toimi-joiden (ÅA ja YA!) kanssa ovat luomassa

ja vakioimassa valtakunnallista osaa-mismerkkijärjestelmää ammatillisen opettajan osaamisen tunnistamiseen, tunnustamiseen ja kehittämiseen. Työ-pajassamme esittelemme työn alla olevan ammatillisen opettajan osaa-mista kuvaavan merkkikartaston, käy-tännön pilotointien kokemuksia sekä toimintamalleja osaamismerkkien hyö-dyntämiseen opiskelijoiden ja henkilös-tön osaamisen kehittämisessä. OKM:n rahoittaman Open merkit -hankkeen ta-voitteena on rakentaa yhteinen kuvaus ammatillisen opettajan osaamisalueista ja niitä kuvaavista osaamismerkeistä.

Työpajamme on yhteistoiminnallinen, ja kutsumme osallistujat mukaan työstä-mään seuraavia teemoja. Kunkin teeman kesto on 45 minuuttia.1. Miten tämän hetkinen osaamismerk-

kikartasto vastaa ammatillisen opet-tajan tulevaisuuden osaamistarpei-

ta?Arvioidaan, mitä puuttuu ja mikä ei ole olennaista? Tuleeko esimerkiksi työelämälähtöisyys riittävästi näky-viin osaamisalueissa?

2. Miten opettaja selviää osaamis-merkkien viidakossa? Jaetaan koke-muksia ja hyviä käytäntöjä tavoista toteuttaaosaamismerkein ohjatun oppimisen prosessia ja arviointia sekä esimerkkejä erilaisista osaamismerk-kikonstellaatioista (tietoja viestin-tätekniikan ja TKI-osaamismerkeistä). Tunnistetaan osaamismerkkien käyt-töönoton haasteita osallistujien omis-sa organisaatioissa.

3. Kuinka osaamismerkit toimivat osaa-misen peleinä ja osaamisen johtami-sen tukena? Ideoidaan yhdessäerilai-sia toimintamalleja osaamismerkkien hyödyntämiseen henkilöstön osaami-sen kehittämisen tukemiseksi.



Työpaja: Arviointiklubi - Kohti laadukasta oppimisenaikaista arviointia Luostarinen Aki, Pöysti Eveliina

AVAINSANAT: alakoulu, arviointi, perusopetus, yläkoulu

Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa korostetaan arviointimene-telmien monipuolisuutta sekä sellaista arviointia, joka on kannustavaa ja oppi-mista ohjaavaa ja edistävää. Perusteissa kannustetaan kehittämään sekä sum-matiivisen että formatiivisen arvioinnin menetelmiä osana oppilaan oppimispro-sessia. Jotta muun muassa monialais-ten oppimiskokonaisuudet rakentuvat oppijan näkökulmasta tavoitteellisiksi kokonaisuuksiksi, tulee arvioinnin tukea oppimista koko prosessin ajan ja olla selkeästi yhteydessä asetettuihin tavoit-teisiin, valittuihin oppimismenetelmiin ja koko prosessin rakenteeseen. Arviointi on opettajan tärkein pedagoginen työ-väline oppimisen ohjaamisessa. Näihin opetussuunnitelman ja tutkimustiedon esittämiin näkökulmiin etsitään ratkai-suja Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa, jonka toimintaperiaatteille työpaja rakentuu.

Arviontikulttuureissa ja käytännön

arviointityössä on paikoin merkittäviä-kin eroja valtakunnallisesti mutta myös yksittäisten koulujen sisällä. Arvioinnin kehittämisessä tarvitaankin dialogia ja yhteistyöskentelyä, joissa on mahdollis-ta käydä arvioinnin keskeisiä teemoja ja käsitteitä läpi suhteessa omaan työhön ja muiden oman työyhteisön jäsenten ja ulkopuolisten tulkintoihin arvioinnista. Yhteinen keskustelu, OPSin käsitteiden avaaminen fasilitoidussa keskustella ja kokemusten jakaminen ovat ensisijai-sen tärkeitä työkaluja yhteisen arvioin-tikulttuurin kehittämisessä. Työpajassa opettajilla on mahdollisuus vahvistaa omaa arviointitietoaan ja -osaamistaan. Hankkeessa tehtyjen kokeilujen suunnit-telmien ja toteutusten jakaminen ja re-flektointi tukee oman työn sekä koulujen arviointikulttuurin kehittämistä.

Työpajan taustalla olevan hankkeen koulutuskokonaisuus rakentuu moni-muotoisesti toteutettavasta neljästä kokonaisuudesta: (1) Arviointiosaami-

nen ja opettajan kehittymisprosessi, (2) Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja prosessinarviointi, (3) Tieto- ja vies-tintäteknologia arvioinnin tukena ja (4) Arviointikokeilu koululla, reflektointi ja raportointi. Koulutuskokonaisuus tarjoaa osallistujille myös koulukohtaisen alku- ja lopputilanteen arvioinnin sekä tulosten analyysin koulukohtaiseen kehittämis-työhön. Näin hankkeella haetaan vaikut-tavuutta osallistujan koko työyhteisön arviointikulttuurin kehittämiseen.

Työpajassa käymme läpi keskeisiä oppimisenaikaisen arvioinnin haastei-ta sekä esittelemme joitain hankkeessa kehitettyjä arviointikokeiluja ja toimin-tamalleja. Työpaja rakentuu alustuksille ja puheenvuoro ja näitä rytmittävillä ja edistäville työskentelyille. Tavoitteena on valottaa niin keskeisimpiä onnistumisia kuin kipukohtia käytännön koulutyössä tehdyistä arvioinnin kokeiluista.

Työpaja: Avoimet oppimateriaalit jatkuvan oppimisen tukena Lehto Olli, Lindfors Anna, Taivassalo Minna

Avoimet oppimateriaalit edistävät opiskelun uusia digitaalisia ja pedagogi-sesti mielekkäitä muotoja. Ne ovat kaik-kien saatavilla olevia jatkuvasti päivitty-viä opetusaineistoja, jotka mahdollistavat sujuvan opetusyhteistyön ja edistävät yksilön jatkuvaa oppimista. Kohtion työ-

paja kutsuu opettajat, koulujen henki-lökunnan ja muut kiinnostuneet tahot kaikilta koulutusasteilta kehittämään ja demoamaan avointen oppimateriaalien edistämistä eri koulutusasteilla.

Työpaja rakentuu yhteisiin osuuksiin sekä learning café -tyylisiin ryhmätöi-

hin. Yhteisessä osuudessa tutustutaan avointen oppimateriaalien maailmaan, siihen millaisia materiaaleja on jo nyt saatavilla sekä avointen oppimateriaali-en edistämiseen digitaalisilla palveluilla. Learning caféssa osallistujat pääsevät kokeilemaan oppimateriaalien kuvailua,



niiden hakemista sekä ideoimaan avoin-ten oppimateriaalien edistämisen aske-lia.

Työpajassa tutustutaan avointen oppi-materiaalien varantoon, jota kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja

Opetushallituksen Avointen oppimate-riaalien edistäminen -hankkeessa. Tässä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen koordinoimassa hankkeessa totetute-taan palvelu, joka kokoaa hajanaisina si-jaitsevat julkisin varoilla tuotetut avoimet oppimateriaalit yhteisesti löydettäväksi.

Yhteinen osuus:• Avointen oppimateriaalien edistämi-

nen jatkuvassa opiskelussa - palvelut ja paikat

• Avoimet oppimateriaalit koulutusas-

teiden yhteistyössä ja osana jatkuvaa oppimista

• Avoimia oppimateriaaleja kehittä-mässä - esimerkkejä avoimista oppi-materiaaleista

Learning café -työpajat ryhmissä:• Jokainen työpaja rakentuu lyhyestä

alustuksesta, jonka jälkeen osallis-tujat kertovat kosketuspinnastaan aiheeseen. Työpajoissa osallistujat pääsevät demoamaan avointen op-pimateriaalien hakua, julkaisua ja yhteistä edistämistä sekä antamaan palautetta ja ideoimaan.

• Haussa avoin oppimateriaali - kuinka löytää hyödyllisiä ja laadukkaita ma-teriaaleja

• Oppimateriaalistani voisi olla hyötyä

muillekin - missä ja miten jakaa se? Oppimateriaalien julkaisu avoimena

• Yhdessä tehden ja hyötyen - avointen oppimateriaalien käytön ja jakamisen edistäminen

• Yhteinen osuus: yhteenveto työpa-joista ja mahdollisuus koko ryhmässä käytävään keskusteluun

Työpaja lopetetaan yhteenvedolla, jossa tarkastellaan mitä käsittelimme ja minkälaista ymmärrystä rakensimme puolikkaan päivän aikana. Yhteenvedon aikana on myös mahdollista tuoda yhtei-seen keskusteluun ideoita, joita haluaa käsitellä koko osallistujakunnan kanssa.

Työpajassa käytetään digitaalisia yh-teistyön välineitä kuten mantimeteriä ja viestiseinää.

Työpaja: Lisää laatua verkkototeutuksiin!/Finding Quality in QuantityJoshi Marjo, Simola Sanna

AVAINSANAT: laatu verkko-opinnot

eAMK-hankkeessa tuotettu Cam-pusOnline.fi –portaali on ammattikor-keakoulujen yhteinen portaali, jossa on ympärivuotisesti tarjolla verkko-opinto-jaksoja. Portaali avautui syksyllä 2018. Ennen tätä, ammattikorkeakoulut ovat jo yhteisesti tarjonneet kolmen kesän ajan verkko-opintojaksoja summersemester.fi –portaalissa.

eAMK-hanke kehittää monipuolisesti verkko-opetukseen ja oppimiseen liitty-

viä asioita, yhtenä tärkeänä esimerkkinä tästä on hankkeen kokoamat verkkoto-teutusten laatukriteerit.

Työpajassamme haluamme aitojen verkko-opintojaksoesimerkkien kautta saada yhteisen ymmärryksen siitä, mitkä asiat vaikuttavat laatuun. Käymme läpi laatukriteereitä ja esittelemme myös laa-tukriteerityökalun, jota voidaan hyödyn-tää verkko-opintojakson suunnittelussa.

https://www.eamk.fi/fi/etusivu/

http://campusonline.fi/Come and join our workshop on finding

quality in online learning. The workshop gives insight into quality criteria for on-line course design and implementation. The workshop continues with a compe-tition to find quality criteria in authentic examples of online courses – how many cases will pass your quality inspection?



Työpaja: Pakohuonepelit opetuksessa Salo Teemu, Kotiranta-Kettunen Susan, Nordling Kaisu

AVAINSANAT: Pakohuonepeli

Olemme suunnitelleet opetukseen so-veltuvaa pakohuonepelikonseptia. Tar-koituksena ei ole tuottaa oppimateriaalia, vaan pelillistää oppisisältöjen kertaamis-ta ja koetilanteita. Samalla tarjoamme myös mahdollisuuden kokonaisten jak-sojen pelillistämiseen valmiiden hahmo-jen ja tarinoiden avulla.

Jokaisessa oppiaineessa on oma pää-henkilö, joka kulkee opiskelun ohella mu-kana. Esimerkiksi historiassa seikkailee henkilö, joka ensimmäisellä tunnilla ek-syy madonreikään ja sinkoutuu johonkin aikakauteen. Tehtävänä on tutustua pai-kalliseen kulttuuriin ja mennä läpi paikal-lisesta. Kun tietoa on kertynyt tarpeeksi, hahmolla (=oppilailla) on mahdollisuus avata uusi madonreikä suoriutumalla pa-kohuonepelistä ja yrittää löytää tie takai-sin nykyaikaan.

Äidinkielessä taas seurataan suoma-laisen rap-artistin uraa ja kerrytetään tarpeeksi suomen kielen taitoja, jotta ura voi edetä huipulle asti. Erään jakson ai-kana artisti menettää muistinsa ja hänen

tulee palauttaa mieleen sanaluokat, jotta hän muistaa hittibiisinsä nimen.

Perinteisten oppiaineiden lisäksi olem-me suunnittelemassa myös esim. tunne-taitopakohuonepelin.

Oppiaineiden hahmoja voi käyttää läpi oppiaineen ja käyttää tuntien pelillistämi-seen / innostamiseen tarpeen mukaan.

Itse pakohuonepelit on mahdollis-ta suorittaa ilman opettajan läsnäoloa. Tämä mahdollistaa usean ryhmän yhtä-aikasen pelaamisen tai yksittäisen ryh-män pelaamisen toisessa tilassa. Opet-tajan ei tarvitse haalia itse materiaaleja, vaan kaikki mahdollinen löytyy yleensä luokasta / koulusta ja muuten tarjoamme tulostettavia materiaaleja (koodilappu-ja, palapelejä jne.). Tällä hetkellä raken-namme pakohuonepelejä Googlen oppi-misympäristöön, mutta konsepti taipuu myös muihin vastaaviin sivustoihin. Ide-aalitilanne olisi oma sovellus tai nettisivu; tätä ajatusta työstämme koko ajan.

Oppilaan etenemistä ei tarvitse valvoa, vaan huoneen kysymykset ja vastaukset

on rakennettu niin, että kone päästää op-pilaan etenemään vain oikeiden vastaus-ten avulla. Pakohuoneiden tehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevia.

Huoneissa käytetään myös monipuo-lisia työtapoja sekä digitaalisia että pe-rinteisiä lukkoja. Pakohuoneet eivät vaadi omaa laitetta jokaiselle oppilaalle, vaan riittää että ryhmällä on yksi kone käytös-sä.

Pakohuoneissa on otettu huomioon OPS:n laaja-alaiset tavoitteet. Esimerkik-si L1:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen. Oppi-las harjoittelee tiedostamaan oman roo-linsa osana ryhmää ja oman toimintansa vaikutusta toisiin. Vahvistetaan taitoja asettaa kysymyksiä ja hakea niihin vas-tauksia yhdessä.

Työpajamme on toiminnallinen, eli siel-lä vierailevilla on mahdollisuus rakentaa oma pakohuonepeli.

Työpaja: Pikkuyrittäjät – ideoille siivet pelillisellä sovelluksella opetuksessa Rytkönen Tomi

Pikkuyrittäjät on 4.-6. -luokkalaisille suunnattu työelämä-, yrittäjyys- ja ta-loustaitoja vahvistava opinto-ohjelma, joka on palkittu kaksi kertaa Euroopan parhaaksi yrittäjyyskasvatuksen ohjel-maksi. Syksyllä 2018 julkaistiin Pikku-yrittäjät pelillinen mobiilisovellus, joka on

hyvä esimerkki perinteisen luokkahuo-netyöskentelyn ja digitaalisten mahdol-lisuuksien yhdistämisessä. Sovellus nou-dattelee tehtävävihkojen avulla koulussa läpivietävää ohjelmaa, mutta mobiilissa lapset pääsevät sukeltamaan teemoihin aikaisempaa syvemmälle tehtävien, ryh-

mätyöskentelyn ja kilpailuhenkisen ko-likkokisan myötä. Työpajassa osallistujat pääsevät sisälle mukaansatempaavaan ohjelmaan ja mobiilisovellukseen. Pikku-yrittäjät on osa voittoa tavoittelematto-man Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa.



Työpaja: Saavutettavuusdirektiivi ja verkko-opetus - menikö sormi suuhun? Koskinen Minna, Laamanen Merja

EU:n saavutettavuusdirektiivi (2016/2102) on uusi haaste suomalaisil-le korkeakouluille. Se vaatii korkeakouluja tekemään digitaaliset palvelut saavutet-taviksi sekä valvomaan saavutettavuu-den toteutumista. Saavutettavuus di-gitaalisessa ympäristössä ei tarkoita pelkästään teknologisia ratkaisuja vaan myös sisältöä, pedagogisia ratkaisuja ja viestintää. Siten direktiivi tulee vaikutta-maan korkeakoulujen koko henkilökun-nan toimintaan - myös sinun.

Opettajan näkökulmasta direktiivi vaikuttaa niin pedagogisiin kuin tekno-logisiin valintoihin erityisesti verkko- ja monimuoto-opetuksessa. Tässä toimin-

nallisessa työpajassa opit ja pääset har-joittelemaan käytännössä, miten verk-ko-opetuksesta tehdään saavutettavaa. Työpajassa vuorottelevat saavutetta-vuustietoiskut sekä ohjattu käytännön harjoittelu, jonka aikana voit parantaa ja kehittää omien opetusmateriaaliesi sekä verkkosisältöjesi saavutettavuutta.

Tarjoamme sinulle laajan tietopankin verkko-opetuksen saavutettavuuden ke-hittämiseen myös työpajan jälkeen.

Digitaaliset oppimisympäristöt luovat uusia, joustavia oppimisen mahdollisuuk-sia, mutta myös uudenlaisia oppimisen ja osallistumisen esteitä, ellei ympäristöjä ja sisältöjä suunnitella lähtökohtaisesti

käytettäviksi, esteettömiksi ja saavu-tettaviksi. Saavutettavuus on paitsi eet-tisesti tärkeä ja toivottava tavoite, pian myös lain määräämä velvoite.

Saavutettavuus ja käytettävyys ovat kriittisiä tekijöitä opiskelijan onnistumi-selle verkko-opinnoissaan. Huomionar-voista on, että saavutettavuus ei koske vain marginaalista opiskelijajoukkoa, vaan hyvä suunnittelu hyödyttää kaikkia.

Saavutettavuusdirektiivin voi näh-dä taakkana mutta me näemme tämän mahdollisuutena. Mahdollisuutena pa-rantaa korkeakouluopetuksen laatua.

Työpaja: Simppeli Simulaattori - videopelien pedagogiaa Laitinen Petja, Salmi Anssi

AVAINSANAT: osallistuva oppiminen, pedagogiikka, simulaattorit

Jokaisessa konsoli- ja PC-pohjaisessa videopelissä on paljon pedagogiaa sisäl-lä, vaikka sitä ei alkuun tule ajatelleeksi. Erilaisten haasteiden läpäisy, pisteiden kerääminen tai pelissä eteneminen ovat kaikki tuttuja elementtejä myös am-mattiopintojen puolella. Miksi pelejä ei

siis hyödynnettäisi suoraan myös am-matillisessa opetuksessa? Pelipohjai-set sovellukset ovat omiaan nostamaan opiskelijoiden motivaatiota ja koulu-myönteisyyttä. Alhainen hankintahinta ja helposti itse luotavat räätälöidyt oppi-misympäristöt puhuvat puolestaan.

Pelipohjaisia sovelluksia on nykypäi-vänä tarjolla lähes jokaiselle alalle. Tässä esityksessä käytetään esimerkkinä logis-tiikan Casea, jossa opiskelijoille on luotu omat tavoitteet joita suorittaa peliympä-ristössä konsolipelissä.



Päätösluento

Kun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista. Minkälaiseen maailmaan kasvatamme tulevaisuuden tekijät – ja miten?Pölönen Perttu

Kehitys ei tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin se on tänään. Disruptio ja eksponentiaaliset teknologiat ovat päi-vän sana ja maailma muuttui ja muuttuu nopeammin kuin osasimme arvata. Miten muuttuvan maailman tarpeet näkyvät koulussa? Suomi on tunnetusti ollut kou-lutuksen vahva maa, mutta voiko juuri se hyvä asema nousta jarruksi kehitykselle? Olemmeko tarpeeksi rohkeita suunnitte-lemaan koulutusta 5, 10 tai 20 vuoden päähän? World Economic Forumin mu-kaan puolet ammateista ovat kadonneet vuoteen 2025 mennessä. Disruptioteori-an kehittäjä Clayton Christensen ennusti,

että puolet Yhdysvaltojen yliopistoista ei ole enää olemassa 10-15 vuoden pääs-tä. Samaan aikaan jokaiselle tänä vuon-na Suomessa syntyvälle vauvalle löytyisi korkeakoulupaikka nykysillä määrillä. Kestävän kehityksen ja oikean suunnan löytyminen vaatii rohkeutta ja yhteistyö-tä haastaa vanhat rakenteet. Emme voi tietää tulevaisuuden ammatteja, mutta voimme päästä liikkeelle siitä, missä me ihmiset olemme ylivertaisia koneisiin ja algoritmeihin nähden.

Mitä kouluissa pitäisi siis opettaa, ja mitä kuuluu yleissivistyksen piiriin 2019, tai 2029?





Posterit

AMKien yhteinen verkko-opintotarjonta ja digipedagoginen kehittäminenTyrväinen Paula, Yli-Knuuttila Helmi

AVAINSANAT: ammattikorkeakoulu, pedagogiikka, verkko-opetus

Ammattikorkeakouluilla on jo kolmena kesänä ollut yhteistä verkko-opintotar-jontaa. Syksyllä 2018 ammattikorkea-koulut avasivat yhteisen CampusOnline -verkko-opintoportaalin, joka avaa am-mattikorkeakouluopiskelijoille laajat ris-tiinopiskelumahdollisuudet myös ym-pärivuoden. Syksyllä portaalissa oli 68 pilottiopintojaksoa, mutta kevään 2019 tarjonnassa on jo lähes 400 opintojaksoa. Opintoja on kaikilta aloilta, sekä AMK- että YAMK-tasolta, englanninkielisiä to-teutuksia ja useamman ammattikorkea-koulun yhteistoteutuksia. Myös yhteinen kesäopintotarjonta tulee jatkossa Cam-

pusOnline -portaalin.Opintojaksojen laadunvarmistukseen

on luotu yhteiset verkkototeutusten laa-tukriteerit sekä Laadukas verkkototeu-tus valmennusohjelma, jossa kehitetään opettajien digipedagogista osaamista. Keskeistä valmennuksessa on laatukri-teereiden käytön ohjaus sekä tuki kunkin opettajan oman opintojakson tuottami-seen tai päivittämiseen laatukriteereiden mukaiseksi yhdessä e-oppimisen asian-tuntijoiden kanssa. Valmennusohjelmaan on osallistunut 140 opettajaa eri ammat-tikorkeakouluista ja parhaillaan pohdi-taan kuinka valmennus voidaan jalkaut-

taa eri ammattikorkeakouluihin.Ammattikorkeakoulujen tiiviissä

yhteistyössä tehdään lisäksi kehittä-mistyötä ja kokeiluja liittyen järjestel-märiippumattomaan ristiinopiskeluun, oppimisanalytiikkaan, digiohjaukseen ja opiskelijan starttipaketteihin, joilla tue-taan opiskelijan digikyvykkyyttä. Työelä-mäyhteistyötä kehitetään kohti oppimi-sen ekosysteemiä, jossa sekä työelämän käytänteet että opiskelija kehittyvät ver-kostomaisen ja dynaamisen yhdessä te-kemisen kautta.

CREVE 2.0 - luovien alojen yrityspalvelujen yhteistyömalliMajabacka Benny

Valtakunnallisessa Creve 2.0 –hank-keessa

• koulutamme yrittäjyyden opettajia ja yritysneuvojia luovien alojen lä-hitulevaisuuden liiketoiminnan ja - osaamisen tarpeisiin, rakennamme

valtakunnallista luovien alojen palve-luverkostoa ja digitaalisia –neuvon-tapalveluja

• työkaluja yrittäjyyden ja liiketoimin-tapotentiaalin arviointiin

• törmäytämme luovien alojen yrittä-

jiä eri alojen yritysten kanssa uuden, luovan osaamisen hyödyntämiseen perustuvan liiketoiminnan saavutta-miseksi



Digitaitoja opettajille pelillisestiKepanen Anna, Kovalainen Piia

AVAINSANAT: mobiilioppiminen, opettajien koulutus, pelillisyys

Vantaan ammattiopisto Varian pos-terissa esittelemme kansainvälisille opettajaryhmille pidettyä digitaito-jen,-välineiden ja pedagogiikan pelillis-tä koulutuspäivää. Päivä on osa viikon mittaiselle Euneos Erasmus+ -kurssille osallistuvien opettajien koulutusohjel-maa ja sen tarkoituksena on tutustuttaa digitaidoiltaan heterogeeninen joukko erilaisiin opetuksen digimahdollisuuksiin. Haastetta koulutuspäivän koostamiseen

tuo kielitaidon rajoitusten lisäksi ryhmän heterogeenisyys niin opetettavien alojen, digitaitojen kuin heille tuttujen sovellus-ten/ohjelmien suhteen. Pelillisyydellä päivään on saatu eriyttämistä niin väli-neiden kuin niiden pedagogisen käytön/soveltamisen suhteen. Opettajaryhmät voivat osallistua osaan toimintapisteistä omien kiinnostustensa/tarpeidensa mu-kaan. Sisällöissä kiinnitetään huomiota sovellusten laajaan saavutettavuuteen,

käytettävyyteen sekä hyödynnettävyy-teen. Peliä päivittämällä huolehditaan ajankohtaisesta tarjonnasta, joka tarjoaa jokaiselle osallistujalle ainakin jotakin uutta. Lisäksi oppilaitoksen omia vah-vuusalueita hyödynnetään ja sitä kautta tuodaan käytännön esimerkkejä sovel-tamisen tueksi. Posterissa esittelemme prosessia ja päivän rakennetta ja sisäl-töjä. Malli on helposti hyödynnettävissä erilaisissa koulutustarpeissa.

Käsitekartta oppilaitosten digiytymisestäHarju Vilhelmiina, Pehkonen Leila

AVAINSANAT: digioppiminen, digitaaliset teknologiat, koulutuksen digitalisaatio

Posterissa tarkastellaan, mitä digi-taalisuus ja digiytyminen oppilaitosten kontekstissa tarkoittavat ja millaisia osa-tekijöitä ja käsitteistöä ilmiöön kuuluu. Koska oppilaitosten ”digiytyminen” on monitahoinen ja siksi usein käsitteelli-

sestikin epäselvä asia, kokosimme yh-teen opettajista ja tutkijoista koostuvan asiantuntijaryhmän, jonka tavoitteena oli rakentaa yhteistä ymmärrystä koulutuk-sen digiytymisestä. Aihetta pohdittiin ja jäsennettiin Cmap-kartan avulla. Jokai-

nen ryhmän jäsen sai täydentää karttaa omien ajatustensa mukaan. Projekti to-teutettiin Helsingin yliopiston DigiTotee-mi-osahankkeessa.

”Näin koen opetuksen laadun” - eAMK-hankkeen laatukriteerien toteutuminen YAMK-opinnoissaVirtanen Mari

Posteri esittää eAMK-hankkeen laa-dukkaan verkko-opetuksen kriteerien toteutumisen käytännössä, terveysalan YAMKopiskelijoiden opintojaksolla Digi-talisaatio ja toiminnanohjaus sosiaali- ja terveysalalla (5op). Toteutuksella oli mu-kana 123 opiskelijaa, opinnot toteutettiin

pääosin verkossa ja se sisälsi sekä ajasta että paikasta riippumattomia työsken-telymuotoja, kuten webinaarit, työsken-tely virtuaalikokoustiloissa ja pilvipal-veluissa ja päätösseminaari verkossa. Sisältö, toteutus ja arviointi suunniteltiin vastaamaan eAMK-hankkeen laatukri-

teereitä, 11 eri teemassa. Opintojakson päätteeksi kerättiin laatukriteeristöön perustuva opiskelijapalaute. Posteri esit-tää palautekyselyn tulokset laadukkaan verkko-opetuksen kriteeristön mukaan. Lisäksi esillä opiskelijoiden esittämät ke-hittämisehdotukset.



Posteri sisältää interaktiivisen ele- mentin, jonka voit katsoa skannamalla QR-koodin.

Sykettä arviointiin - menetelmiä on montaHonkonen Kaisa, Keihäs Piia

AVAINSANAT: arviointi, lukio, toimintakulttuurin kehittäminen

Opetussuunnitelman mukaan lukio-arvioinnin tulee olla monipuolista. Arvi-ointimenetelmiä ja työkaluja on lukuisia. Opiskelijalle se käytännössä tarkoittaa suurennuslasin alla oloa joka kurssilla heti ensimmäisestä tunnista alkaen. Osa arviointityökaluista kuten oppimispäi-väkirjat vaativat aikaa opiskelijan tehdä sekä opettajan antaa palautetta. Mitä

jos opiskelijalle sattuu samanaikaisesti useampi kurssi, joissa jokaisessa käyte-tään näitä työläämpiä välineitä?

Tässä posteriesityksessä esittelemme hankkeessa kehitettyjä menetelmiä sekä toimintatapoja lukioarvioinnin kehittä-miseksi. Samalla esittelemme Arvoinnin IdeaPakkaa. Pakka perustuu IdeaPakka Oyn kehittämiin pakkohin, joista on koos-

tettu ja jatkojalostettu lukio-opiskelijoi-den ja -opettajien kanssa yhteistyössä lukioon sopiva kokonaisuus.

IdeaPakka Oy on hankkeen yhteistyö-kumppani.

Posteri on suunnattu lukio-opettajille sekä muille arvioinnista kiinnostuneille.

Valintakoe verkossaHenriksson Johanna, Tamminen Niila

AVAINSANAT: pääsykoe, valintakoe

Posterissa avaamme kokemuksia kult-tuurialan valintakokeen järjestämises-tä kokonaan verkossa. Valintakokeella saimme ennätyksellisen määrn hakijoi-ta, ja ennätyksellisen määrän avoimen AMK:n opiskelijoita: Kaikista hakijoista

tuli avoimen AMK:n opiskelijoita ja ne, ketkä suorittivat vaativat 3 op:n valin-takokeen saivat opintopisteitä suori-tuksesta. Heistä parhaat valittiin tutkin-to-opiskelijoiksi. Näin saimme karsittua opiskelijoiksemme hyvin motivoituneen

ja jos valitsemaansa alaa hieman tun-tevan joukon ja samalla oppilaitos sai avoimen AMK:n suorituksia, sekä tehtyä koulutustaan hakijoille tutuksi.



Invited speaker –esitykset

Alustatalous 2.0Mika Klemettinen, Business Finland

Digitaaliset taidot ja tulevaisuuden osaaminen EU:n tulevalla ohjelmakaudellaJaana Kokkonen, Helsinki EU Office

Esityksessä käsitellään tulevan oh-jelma- ja rahoituskauden (2021-27) digitaaliseen osaamisen kaavailtuja pai-notuksia ja panostuksia (erityisesti Digi-taalinen Eurooppa -ohjelma sekä hieman

myös Erasmus+-näkymiä) sekä osaami-seen liittyviä EU:n kannalta todella kes-keisiä kilpailukykytekijöitä (osaajien pi-täminen ja houkutteleminen EU-alueella, osaamistarpeiden muutos tietojen oppi-

misesta taitojen oppimiseen, oppimaan oppiminen, globaalikansalaisuus & em-patia, kriittinen- & monilukutaito, muu-toksensietokyky & resilienssi).

Kriisi koulussa ja kohu käytävillä - mitä henkilöstön pitää tietää kriisiviestinnästä?Katleena Kortesuo

Kuvat ja videot sosiaalisessa mediassa – juridiikan ABCElina Koivumäki, tekijänoikeusjuristi

Esityksessä käydään käytännön esi-merkein läpi koulumaailmaan ja oppimi-seen liittyviä tyypillisiä esimerkkitilantei-ta.

• valokuvaan & videoihin liittyvistä oi-keuksista

• henkilön kuva somessa

• tärkeät sisällönhankinnan sopimus-ehdot

• työelämä ja sosiaalinen media – missä roolissa somessa? – organisaation sisäiset sosiaalisen median linjaukset





Käänteinen arviointiMarika Toivola, Vuoden 2019 matemaattisten aineiden opettaja

Kuinka käänteistää ajatus arvioinnista arvostelun sijaan auttamiseksi? Jos for-matiivisella arvioinnilla pyritään

saavuttamaan sama lopputulos kuin

summatiivisella arvioinnilla, tuloksena on epäonnistuminen. Formatiivinen arviointi on oppimista varten, ei oppimisen arvos-telua varten. Käänteinen arviointi ohjaa

oppilaita katsomaan oppimista growth minset -mallin kautta ja ymmärtämään, että epäonnistumiset ovat oppimisen kannalta välttämättömiä.

Musiikilla oppimaan?Mari Tervaniemi, Helsingin yliopisto

Mitä musiikkitaitojen oppiminen saa meissä aikaan? Kuinka musiikkia ja muita taitoja taitoaineita voitaisiin hyödyntää aiempaa laajemmin rikastuttamaan op-pimista?

Mari Tervaniemi on tehnyt musiikkiin liittyvää aivo- ja oppimistutkimusta jo vii-me vuosituhannella. Nyt hän siirtää tut-kimustuloksia kohti jokaisen opettajan ja oppijan arkea.

Osaamistarpeen ja oppimisen murros haastaa kaikki koulutusasteet! Risto Linturi, Tulevaisuudentutkija, aikuiskasvattaja

Kaikki toimialat ovat murroksessa. Vai-kutukset eivät pysähdy ammatilliseen koulutukseen. Murros haastaa koko pe-rinteisen ajattelun ja suhteen sekä tie-toihin että taitoihin ihmiseksi kasvami-sen tasolla. Digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly muuttavat osaamisen tarvetta ja oppimisen tapoja. Tietojen ja taitojen

sijaan tärkeimmiksi osaamisiksi muut-tuvat luovuus, suhde tietoon ja empatia eli merkitysten hallinta. Teknologinen kehitys antaa välineet yhä parempaan oppimiseen, mutta opettajan tärkeä rooli asenteiden välittäjänä, ohjaajana ja in-nostajana korostuu ja opetuksen sisäl-töjä tulisi uudistaa nykyistä nopeammin.

Esitys on tiivis kimara muutoksen haas-teita ja keinoja Linturilta, jonka UNESCOn pääsihteeri vuonna 2007 kutsui korkean tason asiantuntijaryhmään pohtimaan digitalisaation haasteita ja laatimaan UNESCOn Kronbergin julkilausumaa.

Suomen EU-PJ-kausi OKM:n toimialallaHenrik Ruso, OKM




HÄMEEN KESÄYLIOPISTON JULKAISUJA, SARJA BHÄMEEN KESÄYLIOPISTON JULKAISUJA, SARJA B


Tekoäly on paras kouluttaja ja muita harhaoppejaPekka Abrahamsson, Jyväskylän yliopisto

Liikettä luokkaan - uhka vai mahdollisuus?Jouni Kallio, LIKES tutkimuskeskus

Mitkä ovat toiminnallisuuden vaikutuk-set oppimiseen? Voiko digitaalisuudella lisätä myös fyysistä aktiivisuutta? Entä mitkä ovat ne digityökalut, jotka auttavat opettajaa istumisen tauottamisessa ja

samalla opetuksen elävöittämisessä? Tule kuulemaan, oppimaan ja kokeilemaan!

Jouni Kallio (LIKES tutkimuskeskus) on kouluttanut tuhansille opettajille aktiivi-semman oppimisen hyötyjä ja tekniikoita.

Jounin luennoissa yhdistyy tutkijan päte-vyys ja koomikon viihdyttävyys.

11.-12.4.2019 Verkatehdas, Hämeenlinna WWW.KOHTIO-KONFERENSSI.FI

hÄmeen kesÄyliopiston julkaisuja, sarja b · hÄmeen kesÄyliopiston julkaisuja, sarja...

Documents