ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti 4•2008

Etelä-Pohjanmaa

● Homepöly ei naurata s. 6

● Maidontuotantoa amerikkalaisittain s.11–13

● Euro konsulttina s. 18

● Torju puutarhan tuholaiset s. 22

2 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lehden julkaisija

Pro Agria Etelä-PohjanmaaHuhtalantie 2, 60220 Seinäjoki

puh. (06) 416 3111,

fax (06) 416 3448

www.proagria.fi/ep

Päätoimittaja

Toimitusjohtaja Antti Siljamäki

puh. (06) 416 3401, 0400 365 997

antti.siljamaki@proagria.fi

Toimitussihteeri

Tiedottaja Miia Lenkkeri

puh. 0400 159 118

miia.lenkkeri@proagria.fi

Ilmoitusmyyjä

Juha Kiukkonen

puh. (02) 538 9585 , 040 514 78888

kiukkonenjuha@hotmail.com

itua -lehti on ProAgria Etelä-Pohjanmaanjäsenasikaslehti. Sen painos 10.000. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa.

Valmis aineisto toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseenitua@proagria.fi. Lisätietoja voitte kysellä toimitussihteeriltä.

itua 4 • 2008

Etelä-Pohjanmaa

PÄÄKIRJOITUS

”Lihavat lehmät antavat maitoa, mutta kun lehmällä on vatsa kipeä, se antaa juustoa, ” toteaa kymmenvuotias ruotsalaispoika netissä kier-tävässä äidinkielen aineessaan Tietoa lehmästä. Täällä kotona Etelä-Pohjanmaallakin meillä on lukuisia lapsia, joiden kosketuspinta maa-talouteen ja ennen kaikkea siihen, miten ja missä olosuhteissa ruoka valmistuu, on vähäinen. Lasten Maatalousnäyttelyssä Kauhavan Per-naan kyläkoululla lapsilla vanhempineen oli syyskuussa ainutlaatui-nen mahdollisuus ihmetellä eläinkarsinoiden asukkaita. Järjestäjien ihmetykseksi väkeä saapui kökkätyöllä rakennettuun tapahtumaan tu-hatkunta. Eikä tapahtumaan tultu vain käymään, vaan viettämään ai-kaa maaseudun ihmeiden, kuten maatalouskoneiden äärellä. Kannes-sa kaksi onnellista näyttelyvierasta, Jani ja Jonna Tyynismaa. Tällai-sia tapahtumia lisää, kiitos! Toivoo kaksivuotiaan maitotytön ja possufanin äiti. ■

PARI SANAA KANNESTA

ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti 4•2008

Etelä-Pohjanmaa

● Homepöly ei naurata

s. 6

● Maidontuotantoa

amerikkalaisittain

s.11–13

● Euro konsulttina s. 18

● Torju puutarhan tuholaiset

s. 22

HYVÄ HAVAINTO

Talouskriisistä uuteen nousuunMaailmanlaajuinen talouskriisi on hallinnut uutisia. Rahoitusala on lähes sekasortoisessa myllerryksessä ympäri maailmaa. Nopeita pika-voittoja hakeva sijoitustoiminta on jälleen osoittautumassa kuplaksi. Ihmisten on taas palattava ankeiden tosiasioiden eteen: leipä on edel-leenkin tienattava työllä ja vaivannäöllä.

Suomi on selvinnyt rahamaailman kriisistä ainakin vielä vähin vau-rioin. Maataloudessa on eletty omaa talouskriisiä jo jonkin aikaa. Toiveita herättänyt ruuan hinnan nousu ei kunnolla ulottunutkaan vil-jelijän tilipussiin saakka. Jäljelle ovat jääneet vain reippaasti kohonneet tuotantokustannukset.

Vaikein tilanne on lihantuotantotiloilla. Kallistunut rehu yhdessä ko-honneiden lannoite- ja energiakustannusten kanssa on leikannut rei-lusti kolmanneksen käteen jäävästä tulosta, kun kustannuksia ei ole saatu siirrettyä tuottajahintoihin. Erityisen raskaan tukalasta tilantees-ta tekee sen pitkittyminen.

Kriisissä on kuitenkin aina uuden alku. Alamäkeä luisuva talous kääntyy aikanaan nousuun. Moni asia on silloin toisin. Parhaiten pär-jäävät ne, jotka ovat ajoissa varautuneet uusiin tilanteisiin.

Maailma - ja maaseutu sen tärkeänä osana - on mahdollisuuksia täynnä. Kannattaa muistaa, että yhteiskunnan toiminta tarvitsee aina työteliäitä käsiä. Samoin tarvitaan aina niitä, jotka tuottavat ruokaa maapallon alati kasvavalle väestölle.

Tosiasia näyttää olevan myös, että rakennekehitys kaikessa tuotan-totoiminnassa jatkuu. Niin myös maataloudessa. Joudumme kaiken aikaa miettimään miten pystymme tuottamaan enemmän, mutta teke-mään sen aikaisempaa pienemmin kustannuksin.

Kaikesta huolimatta maatalous on tulevaisuuden ala. Myös maaseu-tu voi vastaisuudessakin säilyttää elinvoimaisuutensa. Tämän hetken talouskriisistä huolimatta katseet on syytä kääntää tulevaisuuteen. Nyt on se hetki, jolloin itse kukin luo pohjaa omalle tulevaisuudelleen.

Jokaisella on oma unelma tulevaisuudestaan. Se voi olla vaikkapa itselle mielekäs tapa hankkia toimeentulo. Jos unelmaan suhtautuu vakavasti, tarvitsee suunnitelman sen toteuttamiseksi. Unelma on lo-pulta saavutettu, kun on löytänyt menetelmän, jolla suunnitelma to-teutetaan.

Unelma on jokaiselle henkilökohtainen. Sitä ei voida kenellekään ulkoapäin syöttää, vaan jokaisen on se itse löydettävä. Suunnitelman laadinnassa ja menetelmän etsimisessä ProAgrian kokeneet neuvojat voivat sen sijaan olla hyvänä apuna. ■

Valokuvaaja

Jarmo Vainionpää, puh. 040 569 5404, jarmo.vain@netikka.fi

Olavi Kuja-Lipasti, hallituksen puheenjohtaja

”Traktorin huolto maksaa, samoin uudet saappaat, niin miksei viljelijähuoltokin.”

Maaseudun tulevaisuus tilojen työterveyshuollon kustannuksista 29.lokakuuta 2008.

itua 4 • 2008 3

AJANKOHTAISTA

MITÄ KUULUU?

”Maaseutu ja maatalous on vihdoinkin päässyt sa-maan pakettiin”, iloitsee Päivi Kujala, Seinäjoella sijait-sevan maaseutuverkostoyksikön päällikkö. Ja mistä hän oikein puhuu, no tietenkin nykyisestä EU-kaudesta ja sii-tä, että maaseutu ja maatalous ovatkin totta tosiaan en-si kerran samassa ohjelmapaketissa. Näitä molempia voi-daan siis oikein luvan kanssa kehittää yhdessä, sillä toi-mivat maatilat tarvitsevat toimivan maaseudun kumppa-nikseen. Eli kunnon tiet, palveluja, verkkoyhteydet ja pal-jon muuta.

Kunhan hanke-rahahanat maa-seudulle kunnol-la taas avautuvat suomalaisen by-rokratian rattais-ta, kehittämisra-hoilla eri toimi-jat, isommat ja pienemmät yh-dessä ja erikseen, tekevät maaseudusta taas hitusen pa-remman paikan elää. Kuinka tämä Kujalan Päivi sitten oi-kein liittyy tähän ketjuun? Hän tekee uraauurtavaa työtä Suomen maaseutuverkostoyksikön johdossa. Yksikkö on Suomen sisäinen myyntitykki Manner-Suomen maaseu-tuohjelman, johon on kirjoitettu kuinka tätä maata kehi-tetään, markkinoinnissa. Toisin sanoen Päivi yksikön joh-dossa pitää huolen siitä, että maaseutuun liittyvät toimija-tahot ovat tietoisia kehittämisvaroista, erilaisista kehittä-mistahoista ja verkostoituvat keskenään. Vuoden vanhal-la yksiköllä onkin tavoitetta kerrakseen.

Seinäjoella Framissa sijaitseva maaseutuverkostoyksik-kö on harvinaisuus sen puolesta, että se on Maa- ja met-sätalousministeriön yksikkö kaukana ruuhka-Suomesta. Tällä EU-kaudella jokainen EU-jäsenmaa perustaa maa-seutuverkoston. ■

Kuka? Päivi Kujala, maaseutuver-kostoyksikön johtaja, agronomi, maatalon tyttö.Mistä? Syntynyt Vimpelin Sääks-järven kylässä, asuu Alavudella.

Mitä kuuluu, rouva maaseutuverkosto- yksikkö?

Aika tehdä viljelysuunnitelma 2009

Lehmät antavat merkkejä terveydestään

Eläinkuljettajakoulutusta

Rehun arvo näkyy maitotilissä

Oletko vailla eläinkuljettaja-koulutusta? Järjestämme eläin-kuljettajakoulutuksen lampai-den, vuohien, nautojen, siko-jen sekä hevosten kuljettami-seen liittyen marraskuun lo-pussa. Kurssin käyneet ovat oikeutettuja osallistumaan eläinkuljetusasetuksen mukai-

seen pätevyyskokeeseen. Evira järjestää pätevyyskokeita joka toinen kuukausi. Lisätietoa kokeeseen ilmoittautumisesta osoitteessa www.evira.fi

ProAgria Etelä-Pohjan-maan Eläinkuljettajakoulu-tus 27. marraskuuta 2008 kel-lo 10.00 – 15.00 Elinkeinota-

lolla, Huhtalantie 2, Seinäjo-ki. Koulutuksen hinta on 50 euroa (+ alv 22 %). Koulutta-jana lammastilaneuvoja Milla Alanco. Ilmoittaudu mukaan 20.11.2008 mennessä (06) 416 3400 tai koulutus.ep@proag-ria.fi ■

Kun sato on saatu korjattua ja syystyöt ovat loppusuoralla, niin on aika kääntää ajatukset seuraavaan kasvukauteen. Vil-jelysuunnitelma on lakisäätei-nen, mutta siitä on viljelijälle myös suurta apua. Kuten sa-nonta kuuluu: hyvin suunni-teltu on puoliksi tehty.

Teettämällä viljelysuunni-telmasi ProAgria Etelä-Pohjan-maan neuvojalla saat samalla

oivan tilaisuuden keskustel-la tuotantosi kehittämisestä sekä lajike- ja kasvinsuojelu-kysymyksistä. Saat lohkoille-si taatusti sopivat lannoitteet ja lannoitusmäärät kirjallisi-na. Viljelysuunnitelman lisäk-si teemme kasvinsuojelusuun-nitelman. Viljelysuunnitel-man ohessa tulostamme loh-kokortit, joihin on helppo kir-jata kasvukaudella tehdyt vil-

jelytoimenpiteet. Halutessasi teemme myös lohkokirjanpi-don puolestasi. Saat itsellesi myös kauppalistat, jotka aut-tavat sinua siemeniä, lannoit-teita ja kasvinsuojeluaineita hankkiessasi.

Viljelysuunnittelupalvelua voit kysyä lähimmältä ProAg-ria Etelä-Pohjanmaan neuvo-jalta tai numerosta (06) 4163 400. ■

Lehmät antavat jatkuvasti merkkejä terveydestään, hy-vinvoinnistaan, ravitsemusti-lastaan ja tuotoksestaan. Näi-den merkkien huomaaminen vaatii tuottajalta aktiivista lehmien havainnointia. Karjaa havainnoidaan sekä kokonai-suutena että yksilötasolla. Ha-vainnoille etsitään syy ja mie-titään mistä ne kertovat. Täl-laisia merkkejä tunnistamalla tuottaja voi selvittää mahdol-lisia ongelmakohtia tuotanto-

olosuhteissa ja tehdä korjaavia toimenpiteitä.

Esimerkiksi lehmien makaa-minen vinosti parressa kertoo parren mitoituksen tai parsi-rakenteiden puutteista. Parsi-en olosuhteita parantamalla lehmien makuuaika lisääntyy ja sillä on suora vaikutus mai-dontuotannon nousuun.

Hyödyntämällä eläinten an-tamia merkkejä voidaan paran-taa eläinten hyvinvointia, eh-käistä tauteja ja optimoida tuo-

tantoa. Kaikilla näillä on vaiku-tusta tilan kannattavuuteen.

Lehmähavaintoja koulutuk-sia järjestetään ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maitohankkees-sa eläinlääkäri Mervi Yli-Hyn-nilän johdolla: 18.11 Kauha-valla, 27.11 Peräseinäjoella ja 2.12 Kuusiokuntien alueella.

Ilmoittaudu mukaan Leh-mähavaintoihin Sari Peräläl-le 040 353 6634 tai sari.perala@proagria.fi ■

Ruokinnassa oleellista on, että eläin muuttaa rehun taloudel-lisesti kannattavasti maidok-si. Kannattavin rehun käyttö elää jatkuvasti rehun ja mai-don hintasuhteiden ja rehujen laadun mukana.

Hyvän taloudellisen tulok-sen aikaansaamiseksi ruokin-nassa tarvitaan suunnittelua, rehujen laadun tutkimista, re-humäärien tietämistä, rehun käytön suunnittelua ja eläin-ten rehun saannin ja syönnin havainnointia.

Rehunkäytön suunnittelua ja taloudellisen lopputulok-

sen tarkempaa ennustamista on suomalainen ruokintatutki-mus viime vuosina kehittänyt ja luonut siihen uusia työväli-neitä. Järjestämme nyt Maito-hankkeessa pienryhmäkoulu-tuksia, joissa me voimme nyt käyttää näitä uusia laskentavä-lineitä ja soveltaa uusinta tie-toa tilatasolle karjan rehujen käyttöön.

Pienryhmissä ohjaajan joh-dolla arvioidaan erilaisten ruokintojen taloudellista lop-putulosta konkreettisesti osal-listujien tiloille. Pienryhmis-sä voidaan jakaa omia amma-

tillisia kokemuksiasi ja ide-oida yhdessä. Nyt järjeste-tään pienryhmäkoulutusta ai-heista Ruokinnan tehostami-nen seosrehutilalla, lypsyro-bottitilalla ja parsinavetassa ja Investoivan tilan ruokinnan vaihtoehdot Kysy lisää: Arja Kujala 040 759 8618 arja.kujala@proagria.fiHannu Putula 040 510 5965 hannu.putula@proagria.fiLea Puumala 044 714 3677 lea.puumala@valio.fi ■

4 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Sanna Höykinpuro ProAgria tilipalvelut

O le ajoissa liik-keellä. Mitä suurempi ti-lakoko, sitä tärkeämpää

on suunnitella tilan verotuk-seen liittyviä asioita jo hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdet-ta. Välitilinpäätöksen avulla saadaan suuntaa-antava kuva tilan taloustilanteesta verotu-keen liittyen ja voidaan suun-nitella tulevia hankintoja. Pitkällä aikavälillä verotuksel-lisesti järkevintä on, että vuo-desta toiseen maatalouden ve-rotettava tulo pysyy suunnil-leen samalla tasolla, eikä suu-ria vuosivaihteluita pääse syn-tymään. Tämä voidaan osit-tain mahdollistaa verosuun-nittelulla, johon kuuluu olen-naisena osana välitilinpäätös loppuvuodesta. Lopullinen verosuunnittelu tehdään vas-ta alkuvuoden tilinpäätöksen aikaan.

Ajoita tuloja

Varsinkin tiloilla, joilla tuot-teiden myynnistä kertyy tu-loja epätasaisesti vuoden mit-taan, on hyvä miettiä tulojen ajoituksen verotusvaikutusta. Verotukseen liittyvissä asiois-sa on aina hyvä muistaa se, et-tä maa- ja metsätaloudessa tu-lot ja menot kirjataan maksu-perusteella (poikkeuksena in-vestoinnit, joissa poistojen te-kemisen edellytyksenä on in-vestoinnin käyttöönotto. Mak-supäivällä ei tällöin ole merki-tystä). Esimerkiksi suurilla ko-tieläintiloilla verotusvaikutus-ta on jo sillä, jos kotieläimiin liittyviä tuloja kohdistuu pal-jon samalle vuodelle ja menot (esimerkiksi kotieläinten han-kintamenot) keskittyvät vasta seuraavalle vuodelle.

Eräpäivistä voi neuvotella

Verosuunnittelu ei suinkaan tarkoita sitä, että joitain vält-tämättömiä hankintoja pitäisi jättää tekemättä ja yrittää esi-merkiksi selviytyä vuoden-vaihteen yli riittämättömäl-

lä määrällä rehua. Tavarantoi-mittajan kanssa voi hyvin yrit-tää neuvotella hieman pidem-mästä maksuajasta, jos menon ajoittaisi mieluummin seuraa-valle verovuodelle. Vastaavas-ti laskun voi maksaa ennen

eräpäivää, tai pyytää ennakko-laskun, jos menon haluaa ku-luksi jo kuluvalle verovuodel-le. Konehankintojen ajankoh-dan kanssa on syytä olla tark-kana, kun miettii poistojen te-kemistä. Joulukuussa ostet-tu puimuri ei auta yhtään, jos haluaa tehdä poistot koneesta jo koneen ostovuonna. Tulojen ajoittamista viljelijä ei välttä-mättä voi ohjailla yhtä paljon kuin menojen ajoittamista. To-ki aina voi yrittää.

Tulon jakaminen

Verotukseen pystyy vaikutta-maan myös verotettavan tulon jakamisen suunnittelulla. Jos tilan tuloa jaetaan molemmil-le puolisoille, kannattaa ottaa

huomioon, jos toinen puoli-soista käy palkkatöissä. Ansio-tuloissa verojen maksuissa op-timitilanne koko tilan kannal-ta saavutetaan, kun molemmat puolisot tienaavat suunnilleen yhtä paljon. Pääomatulojen ja-kamisella ei sinänsä tilan mak-samien kokonaisverojen kan-nalta ole merkitystä, koska ve-roprosentti on aina sama 28 %, oli pääomatulo sitten pelkäs-tään toisella puolisolla tai jaet-tu puolisoiden kesken. Puoli-soiden ansiotulojen jaossa käy-tetään perusteena työskentely-osuutta maataloudessa.

Vaatimukset kiristyvät

Tulevaisuudessa tilan talous-seuranta pitkin vuotta tulee olemaan yhä tärkeämmäs-sä roolissa erityisesti uusil-la SPV-tiloilla, kun vaatimuk-set jatkajan taloudesta kiristy-vät. Jos jatkajalla on perintei-sen maatalouden lisäksi vuo-den mittaan muitakin tuloja, täytyy pitää huoli, että maata-loustulon on oltava kuitenkin vähintään 25 % viljelijän kai-kista tuloista (mukaan lukien esimerkiksi metsätaloustulo ja tavallinen palkkatulo). Suun-nittelemattomuudella voidaan pahimmassa tapauksessa ajau-tua tilanteeseen, jossa nuoren viljelijän aloitustuen ehdot ei-vät täyty ja tukea aletaan pe-riä takaisin.

Ota yhteyttä ja sovi aika välitilinpäätökselle: ProAg-ria tilipalvelut, 040 5542 669, tilipalvelut.ep@proagria.fi ■

AJANKOHTAISTA

5 VINKKIÄ:

VÄHENNYSVINKKEJÄ

Hankintojen tekeminen

vain verojen alentamisen takia

ei ole järkevää.

Verosuunnittelu avuksi tilan talousasioihin

Pienistä puroista voi kasvaa iso virta. Maatalousverotuk-sessa on tavallisten kuittimenojen lisäksi useita kuluja, joi-ta voi vähentää, vaikka asiaan liittyen mitään ei ole suora-naisesti maksettu. Päivärahat ja kilometrikorvaukset saa vä-hentää ajopäiväkirjan muistiinpanojen perusteella. Neuvo-jien, lomittajien, talkoolaisten ynnä muiden tilaan liittyvi-en ihmisten ruokailuista on hyvä pitää kirjaa vuoden mit-taan, koska niistä saa vähentää kuluna 5 €/hlö/syömäkerta (vuoden 2007 verotuksessa). Työhuonevähennys kannattaa muistaa myös. Näiden vä-hennysten hyväksyminen edellyttää kuitenkin viitseliäi-syyttä pitää asioista kirjaa. Tarpeen vaatiessa asiat on pys-tyttävä näyttämään verottajalle toteen. Muita sallittuja vä-hennyksiä vuosittain ovat muun muassa tasausvaraus ja menovaraus (metsäpuolella). ■

Miksi tilaneuvonta kannattaa? Tilaneuvontapalvelun avulla varmistat tuen ehtona olevien lainsäädännön vaatimusten täyttyminen. Vaatimukset liit-tyvät eläinten hyvinvointiin, kasvinsuojeluun, ympäristö-säädöksiin, elintarvike- ja rehuhygieniaan sekä hyvän maa-talouden vaatimuksiin. Neuvontaan on mahdollista saada valtion tukea, jolloin palvelu on viljelijälle edullinen.

1. Saat neuvojan tilalle

Lainsäädännön ehdot käydään tilalla lävitse yhdessä vil-jelijän kanssa. Säädösten soveltamista käytäntöön voidaan pohtia tilan omista lähtökohdista lähtien. Tarvittaessa voi-daan jopa varmistaa tietyn asian osalta ehtojen täyttyminen paikan päällä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi torjunta-ai-neiden varastointi ja eläintilojen mitoitusvaatimukset.

2. Varmistut tukien ehtona olevista lainsäädännön vaatimuksista

Palvelussa käydään lainsäädännön vaatimukset läpi ja pohditaan mitä ne tilalla tarkoittavat. Yksityiskohtien lä-pikäynnissä paljastuu usein vaatimuksia, joita ei muutoin tule huomattua. Asia tulee helpommaksi ymmärtää, kun pystytään selventämään mitä se tarkoittaa omalla tilalla. Neuvontakäynnin jälkeen viljelijä voi olla varma, että lain-säädännön vaatimukset on huomioitu tilalla.

3. Saat suosituksia jatkotoimenpiteiksi

Tilaneuvonta ei ole valvontaa, joten havaituista puutteista ei mene tietoa eteenpäin valvontaan ja niistä ei siten aiheu-du seuraamuksia. Neuvonnan tuloksena viljelijä saa lista-uksen asioista, joissa on korjattavaa. Nämä asiat kuntoon laittamalla voi varmistua siitä, että myöhemmin mahdolli-sen valvonnan yhteydessä asiat ovat kunnossa.

4. Kuulet vinkkejä toiminnan kehittämiseen

Samalla kun käydään läpi lainsäädännön vaatimuksia an-taa se mahdollisuuden laajemmalle keskustelulle. Neuvo-jalla on kokemusta useilta tiloilta ja hän voi siten tuoda uu-sia ajatuksia tilan toimintaan ja asioiden hallintaan.

5. Voit hyödyntää tilaneuvonnan tuen

Tilaneuvontaan on mahdollista saada vuoden aikana kak-si kertaa 150 € tuki. Tuki on mahdollista saada vain ostet-tuun palveluun. Jos tila jättää palvelun käyttämättä, jää myös tuki saamatta ja tukijärjestelmän tarjoama hyöty hyö-dyntämättä. ■

itua 4 • 2008 5

MAATALOUSNÄYTTELY

itua 2 • 2008 5

Lasten Maatalousnäyttely oli menestys

sivatkin, että kotieläintilojen harventuessa on iso joukko maanviljelijöiden lapsia, joil-la ei välttämättä ole kokemusta kotieläimistä. Lasten ihmette-levät ilmeet eläinkarsinoiden äärellä osoittivat tällaiselle tapahtumalle olleen tilausta myös maaseudulla. Eläimiä ei tarvinnut ainoastaan katsella aitojen takaa, vaan lapset saivat kokeilla ihan oikeasti muun muassa poniratsastusta.

Retkikohde antoi perspektiiviäErityisesti vanhemman väen mieleen oli näyttelyn retki-kohteena oleva Irma ja Esko Ristaniemen tila. Maatalou-den toiminnan päätyttyä Esko ja Irma ovat koonneet mitta-van kokoelman vanhoja työka-luja ja 1900-luvun alusta ole-

via hevosvetoisia maatalous-työkoneita. Vanhasta rehusii-losta he ovat rakentaneet ihas-tuttavan kesäkammarin ja sii-lon katolle näköalatasanteen. Retkikohde antoi mielenkiin-toisen perspektiivin maata-louden hurjaan muutokseen, kun itse näyttelyssä tutustut-tiin puolestaan maatalouden uuteen konekantaan.

Sian kanssa kotiin

Tapahtuma huipentui huu-tokauppaan, jossa kaupattiin mm. moottorisahanäytösten eläinpatsaat, polkutraktoreita ja eläinosaston possut ja broi-lerit. Järjestäjien huoli siitä, että eläimet jäisivät myymättä oli turha. Putte, Nasu ja Mons-teri-broilerit löysivät kaikki uudet kodit. ■

Minna Mäkipernaa Alakylän kyläyhdistyksen jäsen

Lasten Maatalousnäyt-telystä tuli elämysten päivä koko perheelle. Maatalousnäyttely järjestettiin Kauhavalla Pernaan kyläkoulul-la syyskuun lopussa. Haasteellisesta säästä huolimatta näyttely houkutteli paikalle yli 1000 näyttelyvierasta. Voidaan todistetusti sanoa, että sivukylillä on elämää.

N äyttelyn eläinosastolla oli mahdol-lisuus tutus-tua lukuisiin

kotieläimiin. Järjestäjät tote-

K aikki sivuky-lät ja niiden koulut eivät siis ole kuo-lemaisillaan.

Kaikkiaan tapahtuman jär-jestelyissä oli mukana noin 70 talkootyöläistä.

Kyseessä oli nimenomaan lasten tapahtuma myös sii-nä suhteessa, että lapset ja nuoret antoivat oman vah-van panoksensa tapahtu-man kaikissa vaiheissa, ai-na valmisteluista toteutuk-seen ja loppusiivoukseen asti. Tapahtumalle asetetut

tavoitteet toteutuivat, mut-ta se antoi samalla järjestä-jille kaikessa yhteisöllisyy-dessään jotain mittaamatto-man arvokasta. Tapahtuman paisuessa yhä suuremmaksi kylästä löytyi vahva yhdes-sä tekemisen meininki, laa-ja-alaista osaamista ja mitta-va verkosto.

Koulut ovat merkittävä osa kaiken ikäisten kyläläisten elämää kerhojen ja iltatoi-minnan kautta sekä erilais-ten tilaisuuksien sydämenä.

Pernaan koulu on täs-tä erinomainen esimerkki.

Koulun toiminnan moni-muotoisuutta voidaan mer-kittävästi tukea ja edistää ak-tiivisella ja elävällä kyläyh-teisön toiminnalla. Sanonta ”Elävä koulu – elävä kylä” toimii molempiin suuntiin.

Tapahtuman tavoittee-na oli kerätä varoja lasten ja nuorten toimintaan ja sa-malla tarjota elämysten päi-vä maaseudun ihmeiden äärellä.

Tapahtuman järjestäji-nä toimivat Alakylän Ky-läyhdistys ja Nuorisokuoro Diskantti.■

Rikasta elämää sivukylillä

MAATALOUSALAN KOULUTUSTA

Perustutkinto aikuisille työn ohessa monimuoto-opiskeluna.

MaatalousoppilaitosPL 105, 61801 KAUHAJOKI

Puh: (06) 2318660 s-posti: mol@saiedu.fi

Yhteispotretti. Näin komea porukka oli Lasten Maatalousnäyttelyn takana.

Valtioneuvosto on avannut maa-talouden investointitukien laa-jan haun 31.10.2008. Haku päät-tyy 9.1.2009. Tämän ensimmäi-sen hakukierroksen osalta tuki-päätökset on tarkoitus tehdä TE-keskuksissa maaliskuun lop-puun mennessä.

Tukea myönnetään mm. ti-lan pidon aloittamiseen, koti-eläintuotantorakennuksiin, vil-jantuotannon investointeihin, maan hankintaa, salaojituk-siin sekä uusiutuvaa energiaa käyttäviin lämpökeskuksiin ja biokaasulaitoksiin.

Tukea myönnetään erityises-

ti maito- ja nautasektorin uu-disrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin sekä sika- ja siipikarjatalouden peruskor-jausinvestointeihin. Viljantuo-tannossa tuetaan viljankuivaa-moita sekä yhteiskäyttöön tu-levia puimureita. Investointitu-kea kohdennetaan myös kohtei-siin, joilla voidaan parantaa vil-jelijöiden työoloja ja eläinten hyvinvointia.

Investoinnin saa aloittaa vasta, kun hakija on saanut TE-keskuk-sen päätöksen. Investointitukea ei voida enää myöntää toimenpi-teeseen, joka on jo aloitettu.

Seuraava haku järjestetään 15.2. – 15.4.2009.

Huom! On todennäköistä, et-tä tammikuun alkuun ehditään suunnitella ja tehdä vain vähän suurien investointien hakemuk-sia. Siksi juuri SINÄ voit saada paremmin hakemuksesi läpi täl-lä ensimmäisellä uuden lain mu-kaisella hakukierroksella.Ota yhteyttä:Erkki Riihikangas 0400 160 041Kaija Ala-Luukko 040 832 3521Mika Mäenpää 040 528 7922Marjo Latva-Kyyny 040 584 7559Kari Kallioniemi 0400 267 384Timo Pajula 040 503 2650 ■

Maatalouden investointitukien haku on avautunut

6 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Marja-Leena Perälä Piiriagrologi

V ehkaojan tila Nurmon Kou-rassa on mukana työterveyshuol-lossa. Nurmon

Kourassa asuva maanviljelijä Heikki Vehkaoja täytti kevääl-lä ilmoittautumiskaavakkeen, jolla haki työterveyshuollon palveluja Seinäjoen Seudun terveyskeskuksesta. Loka-kuun lopulla työterveyshoitaja Terttu Palokangas terveyskes-kuksen työterveyshuollosta ja minä kävimme tutustu-massa Vehkaojan tilaan ja työolosuhteisiin.

Koska kyseessä oli tilan en-simmäinen tilakäynti aloi-tettiin käynti haastattelemal-la isäntää tilan perusasiois-ta, kuten eläinmääristä, pin-ta-aloista ja koneista. Keitti-ön pöydän ääressä puhuttiin niin eläinten siirroista kuin rehunteosta. Kyseltiin työta-voista, mahdollisista työtapa-turmista ja keskusteltiin lasten turvallisuudesta.

Työterveyshoitaja kirjasi tar-kasti työtavoista itselleen sel-vitystä, jota saatetaan tarvita jäljitettäessä terveystarkastuk-sen yhteydessä mahdollisesti huomatun vaivan alkuperää, esimerkiksi rasitusvammaa. Tiedot jäävät vain työterveys-huollon tiedoksi ja molem-paa tilavierailijaa koskee auto-maattisesti salassapitovelvol-lisuus tilan asioista.

Tilakatselmus

Kun paperiasiat oli saatettu kuntoon, puettiin haalarit ja kumisaappaat päälle ja läh-dettiin varsinaiseen tilakat-selmukseen. Kierrettiin karja- ja rakennuksia ja tutustuttiin tilan koneisiin, keskusteltiin eläintenhoidosta ja tarkennet-tiin työtapojen tekemistä lisä-kysymyksillä. Mietittiin piha-valojen riittävyyttä ja tiedus-

teltiin pihan hiekoituksesta, tarkasteltiin viljasiilon tikkai-den turvallisuutta ja kaiteita. Tehtiin huomioita sähkötur-vallisuudesta, koneiden kun-nosta, alkusammutusvälineis-tä ja suojaimista sekä niiden käytöstä tai käyttämättömyy-destä. Yhdessä isännän kans-sa mitattiin traktoreiden me-lua ja valojen riittävyyttä ko-tieläinsuojissa. Naiset olivat

suureksi osaksi kysyjän roo-lissa ja isäntä vastasi.

Turvallisuus omissa käsissä

Työterveyshoitaja tieten-kin tarkastelee tilan olosuh-teita terveyden ammattilaisen silmin ja maatalouden asian-tuntija taas pyrkii katsomaan työnteon kokonaisuutta. Yh-

dessä arvioimme työn kuor-mittavuutta ja pyrimme huo-maamaan mahdolliset vaaran-paikat ja korjattavat toimet. Sa-malla käymme läpi, miten vil-jelijä itse voi vaikuttaa työnsä terveellisyyteen ja turvallisuu-teen. Monesti on todettu, että toinen huomaa toisia asioita, toinen jotain muuta.

Tilakäynnin lopuksi kes-kusteltiin vielä asioista, jot-ka olivat jääneet epäselviksi tai muuten vaivaamaan. Tert-tu ja isäntä sopivat terveystar-kastusajasta, jolla onkin tärkeä osa työterveyshuollossa.

Miksi työterveyshuolto?

Kysymykseen, miksi Heikki oli lähtenyt työterveyshuol-toon mukaan, hän vastasi oman terveydentilan kiinnos-tavan ja koska terveys on vil-jelijän suurin voimavara, ei ole samantekevää miten sitä hoi-taa. Lisäksi, koska heillä käy-tetään myös kunnallista lomit-tajaa ja tilapäisiä työntekijöitä, on tärkeää, että koneet ja pai-kat olisivat kaikille turvalli-sia. Myös ensiapuvälineitä on tullut hankittua lähinnä muita varten, mutta onpa apu lähel-lä, jos jotain sattuu itsellekin.

Hyvästeltyämme isäntä jat-koi omia töitään ja me naiset lähdimme kotimatkalle. Au-tossa keskustelemme vielä ti-lalla tehdyistä havainnoista ja mietimme palautteeseen mer-kittäviä seikkoja. ■

Sateisen kesän jäljiltä kannattaa olla varovainen pölyjen suhteen ja varsinkin välttää hankalan homepölykeuhkon puhkeamista. Kaikki pöly ei ole homepölyä, mutta hieno-jakoiselta pölyltä kannattaa aina suojautua. Kertakäyttöi-nen pölynsuojain, kevytsuojain, on kelpo apuväline hen-gityksen suojaukseen. Kannattaa valita uloshengitysvent-tiilillä varustettu suojain, sillä silloin on kevyempi hengit-tää ja suojain ei kostu niin nopeasti. Jos epäilet homepö-lyaltistusta ei kannata arvailla, vaan hakeutua heti lääkä-riin ja tutkimuksiin.

Sateiset ja kosteat korjuu ja säilytysilmat altistavat ho-meen muodostumiseen. Jos mahdollista, estä homepölyn pääsy rakennuksiin. Homepölyä ei saa pois tuulettamalla. Homepölyhiukkanen on niin pieni, että se liikkuu ilmassa hitaasti. Se laskeutuu 1 m:n matkaa noin 11 tuntia, joten il-manvaihdolla on vaikea vaikuttaa asiaan. Tehokas suojau-tuminen on ainut turvatae. P3-luokan kevytsuojan on riit-tävä. Moottoroitu hengityssuojain annetaan Matasta kun-toutuksena jo sairastuneille, mutta ennaltaehkäisy kuuluu viljelijän omaan työturvallisuuteen. Siis suojaa itsesi! ■

VARO HOMEPÖLYÄ

6 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

TYÖTERVEYSHYOLTO

TYÖTERVEYSKÄYNTI on perusteellinen vierailu

Viime talvena Eija-emäntä al-koi yskiä ja yskä vain jatkui jatkumistaan. Juhannuksen jälkeen Eija huomasi kunton-sa laskeneen. Lehmien haku navettaan läheiseltä laitumel-ta pieneen vastamaahan alkoi olla työläs ponnistus, pakko oli välillä pysähtyä hengähtä-mään. Öisin vaivasivat lihas-kivut ja vilunväristykset.

Eija-emäntä hakeutui työ-terveyslääkärille vasta loppu-kesästä, kun voimat eivät enää riittäneet työntekoon. Oireet kuultuaan työterveyslääkäri al-koi epäillä homepölykeuhkoa. Eijalta otettiin useita veriko-keita ja keuhkokuva ja määrät-tiin eteenpäin Seinäjoen kes-kussairaalan keuhkotautien-poliklinikalle. Ehdoton kiel-

to navettaan menosta tuli voi-maan ja tilalla alkoi kulkea lo-mittaja. Emännän homepöly-keuhkotautiepäily vahvistui. Seurantakäynnit Seinäjoella alkoivat. Hoitajan avustuksel-la etsittiin ja kokeiltiin eri rai-tisilmakypärämalleja. Sairas-loma jatkui.

Missä mennään tänäänNyt Eija-emännän raitisilma-kypärä on saapunut ja hän opettelee elämään sen kans-sa. Sairaslomakin jatkuu vie-lä viikkoja, vaikka kunto onkin kohentunut huomattavasti. Ei-jan hapenottokyky oli aluksi 45% nyt jo 80% normaalista. Kypärä mahdollistaa työsken-telyn navetalla, mutta hanka-loittaa sitä. Pieniä kävelylenk-

kejä hän tekee päivittäin kun-tonsa kohentamiseksi.

Sairastuttuaan hän alkoi käyttää kevytsuojainta pa-kollisilla navettakäynneillä ja huomasi, että sen läpi pys-tyikin hengittämään vaivat-ta. Aiemmista kokeiluista hä-nellä oli käsitys tukehdutta-vasta olosta suojainta käytet-täessä. Nyt hänen on syytä käyttää Melan kuntoutukses-ta saamaansa puolinaamaria ja raitisilmakypärää.

Edellisestä viisastuneena Ei-ja suosittelee todellakin kiin-nittämään huomiota rehujen ja kuivikkeiden laatuun ja suo-sittelee suojautumaan kevyt-suojaimella. Lisäksi hän pai-nottaa lääkäriin hakeutumis-ta ajoissa. ■

TIESITKÖ?

Työterveyshuoltoon kuuluva saa ostamis-taan ensiaputarvikkeista, jotka tilakäynnillä on todettu puuttuvan, Kelalta takaisin 60% kustannuksista. Lisäksi Mela myöntää tilal-le 20 % alennuksen tapaturmavakuutukses-taan, mikäli tila on mukana työterveyshuol-lossa. Tilakäynti on aina tilalle maksuton.

Viljelijällä on myös mahdollisuus lääkärin sairaanhoitopalveluihin sekä kuntoutuk-seen työterveyshuollon kautta.

Työterveyshuoltoon voi liittyä ottamal-la yhteyttä omaan terveyskeskukseen, Me-la-asiamieheen, myös ProAgrian väki osaa auttaa asiassa. ■

Eija-emännän sairaskertomus

Ajatusten vaihtoa. Työterveyshoitaja Terttu Salokangas keskustelee Heikki Vehkaojan tilan työoloista.

itua 4 • 2008 7

Miia Lenkkeri

Kuinka usein muistam-me kysyä toisiltamme vointia? Kuinka usein

muistamme kysyä sitä itsel-tämme?

Jaksamisessa toisesta välit-tämisellä ja itsetuntemuksel-la on merkitystä. Tämän tie-tää psykologi Piia Tulisalo, jolle myös viljelijäasiakkaat ovat tuttuja. Viljelijän jaksami-nen on koetuksella työn vaati-musten lisääntyessä. Kun sii-hen vielä lisätään se, että rajaa työn ja kotiasioiden välille on toisinaan vaikeaa vetää, taak-ka kuormittuu entisestään. Ta-kaiskut, kuten huonot sato-kaudet, ovat myös nekin taa-kan lisääjiä.

Piia Tulisalo sanoo hämmäs-tyneensä siitä, kuinka paljon viljelijäkuntaa kohtaan koh-distuu edelleen kritiikkiä.

− Kritiikin määrä ja laatu tuntuu kohtuuttomalta, kun vertaa sitä siihen, mitä muut ammattiryhmät yleensä saa-vat osakseen. Viljelijöillä on vähän ymmärtäjiä.

Yhteiskunnan kontrolli yh-distettynä kritiikkiin vaativat Piia Tulisalon mukaan pohdin-taa, jotta niiden kanssa pystyi-si sulassa sovussa elämään.

− Viljelijä elää sellaisten asi-oiden keskellä, joita ei voi it-se tarkkaan kontrolloida. Asi-oiden ennakointi vaatii kui-tenkin ajan ja asioiden seu-raamista, jotta yllätykset eivät

muodostuisi mahdottomiksi. Jos ei jotakin asiaa tiedä, se ei ole osaamattomuutta. Kaikis-sa ammateissa osaamistaan pi-tää päivittää, se tuo varmuut-ta työhön.

Kritiikkiin Piia Tulisalo ke-hottaa suhtautumaan avoimin mielin.

− Vaikka kritiikki voi tun-tua kohtuuttomalta, tapaus-kohtaisesti kannattaa pohtia,

onko siihen syytä. Esimerkik-si mielipidekirjoituksista erot-taa amatöörin ja asiantuntijan kirjoituksen helposti toisis-taan, mikä helpottaa omaa asi-oiden käsittelyä. Ammattiyl-peä kannattaa olla realistisel-la tavalla.

Epäonnistumisen pelko

Viljelijöiden jaksaminen on monen tekijän summa. Toiset jaksavat huonot ajat hyvin oman turvaverkostonsa ansi-osta. Kaikilla ei kuitenkaan ole sellaista naapuria, elämän-kumppania tai sukulaista, jon-ka kanssa asioita voisi puida. Märehtimisen ja murehtimi-sen sijasta hyvä turvaverkko toimii palautteen antajana. Jos myönteistä palautetta ei saa, sitä voi opetella itse itselleen antamaan.

Nykypäivänä julkisuudessa puhutaan avoimesti jaksami-sesta, epäonnistumisista elä-män takaiskuista. Piia Tulisa-lon mukaan todellisuus kylil-lä voi olla kuitenkin toinen, eli negatiivisista asioista ei ai-

na kehdata puhua.− Meissä suomalaisissa

asuu yhä syvässä epäonnistu-misen pelko!

Vaikeissa elämäntilanteis-sa viljelijät voivat kääntyä muun muassa työterveyshuol-lon, perheneuvolan, mielen-terveystoimiston tai yksityi-sen sektorin avun puoleen. Apua jaksamiseen on saatavil-la, muistuttaa Piia Tulisalo. ■

itua 1 • 2008 7

JAKSAMINEN

OHJELMA10.00 Avaus: ProAgria Etelä-Pohjanmaa10.15 Tukea työssä jaksamiseen Piia Tulisalo psykologi Prover Oy11.45 Lounas (omakustanteinen)12.30 Ajankäytön hallinta, Työnsuorittajasta työnjohtajaksi Eerikki Kaila TTS Tutkimus14.00 Mela viljelijän rinnalla Heikki Mäkirintala MELA14.30 Miten meidän tilalla työt järjestetään Viljelijäpuheenvuorot maitotila, nautatila ja sikatila

Tervetuloa etsimään jaksamisen avaimia ti 9.12.2008 Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23, Seinäjoki

ILMOITTAUTUMISET: ti 2.12. mennessä, Tuula Perälä (06) 4163 400,koulutus.ep@proagria.fi, www.proagria.fi/ep. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö +alv.Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maito- ja SikaNauta -hankkeita.

ALUEEN KUNNAT

Jaksamisen eväitä kotieläintiloilla

Vaatimusten keskellä:

Jaksaminen on kinkkinen juttu

”Ei maatalousyrittäjän työ mahdotonta ole”, toteaa Anja Norja, ”Haluaisin kannustaa nuoria tähän.”

Miia Lenkkeri Alavus

Omasta näkövinkkelistään katsottuna Anja Norja kehaisee Alavudella olevan nyt tekemi-sen meininkiä. Jos 2000-luvun alkupuolella maataloussekto-rilla oli hiljaiseloa, nyt sika- ja lihakarjapuolella on alkanut tapahtua. Toki alueella on iso ryhmä eläköityviä tiloja, joilla ei ole työn jatkajia. Siitä huoli-matta Anja Norja uskoo oman elinpiirinsä maatalouteen.

– Kylällä kolme hiljattain investoinutta tilaa. Näiden kanssa tehdään paljon yhteis-

työtä. Meillä on sellainen rinki keskenään, jossa voidaan tun-toja vaihtaa.

Minkälaista yrittäjää tar-vitaan tulevaisuuden maitotilalla?

– Aina menestyvän yrittäjän ominaisuudet ovat olleet sa-manlaisia. Yrittämisessä tar-vitaan tietoa, taitoa ja tunnet-ta, Anja Norja sanoo ja pohtii menestyvän yrittäjän osaavan löytää ratkaisuja ja välitavoit-teita eri tilanteisiin.

– Olen peräänkuuluttanut sitä, että maalaisjärki on pidet-tävä tallella. Suurien linjojen näkemisestä on myös apua.

Lajitoverien tapaaminen helpottaa.

Kun Anja Norjalta kysyy jak-samisesta, hän toteaa ettei ko-neellistuminen ole vienyt työn

paineita pois. – Aika vähän tilat keske-

nään puhuvat jaksamisesta. Sitä vain tuskaillaan yksin, ei-kä uskalleta naapurille sanoa vaikeista asioista. Minua hel-

pottaa se kun näen eri yhte-yksissä lajitovereita eli muita viljelijöitä. On todella tervettä kuulla, ettei ole yksin asioiden kanssa. Esimerkiksi tänä syk-synä kaikilla muillakin pellot

ovat olleet märkinä, eikä vain me yksin olla kamppailtu sen asian kanssa, Anja naurahtaa.

Anja Norja asuu ja yrittää Alavuden Seinäjärvellä mai-totilalla. ■

Tekemisen MEININGILLÄ kohti tulevaa

Uskoa löytyy. Anja Norja kehaisee Alavuden Seinäjärven kylässä olevan tekemisen meininkiä.

Meissä asuu epäonnistumisen

pelko.

Psykologi. Piia Tulisalo tietää jaksamisesta.

8 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

JOHTAMINEN

OHJELMA9.30 Avaus9.45 Toimiva lypsytekniikka ja lypsytekniikan valinta navettaan: Kaj Nyman, MTT Maitokoneet yksikkö11.00 Rehunjako ja rakentaminen – rehunjaon toiminnallisuus ja kokemuksia: Lea Puumala, TTS11.45 Lounas (omakustanteinen)12.15 Luonnollinen vai koneellinen ilmanvaihto Kokemuksia Kanadasta Ontarion navetoiden ilman vaihdoista: Elina Tiinanen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa13.00 Toimiva navetta – parsikalusteiden valinta, parsien ja karsinoiden mitoitus sekä kuivitus Mervi Yli-Hynnilä, ProAgria Etelä-Pohjanmaa13.45 Kahvi (omakustanteinen)13.55 Lannankäsittelyvaihtoehdot14.40 Yhteenveto

Investoivan tilan navettateknologiavalinnat

Tervetuloa koulutukseen, ma 1.12.2008 Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, Seinäjoki

ILMOITTAUTUMISET: ma 24.11. mennessä, (06) 4163 400, koulutus.ep@proagria.fi. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö+ alv. Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maito-hanketta.

ALUEEN KUNNAT,EVIJÄRVEN,HIRVIJÄRVEN JA HÄRMÄN-SEUDUN OSUUSMEIJERIT

OHJELMA10.00 Avaus: ProAgria Etelä-Pohjanmaa10.15 Rakennuttaminen ja valvonta: Timo Korpela ISS Proko 11.45 Lounas (omakustanteinen)12.30 Kilpailuttaminen: Tapani Kaipio Etelä-Pohjanmaan TE-keskus13.00 Tilan talouden hallinta investoinnin yhteydessä: Heikki Ojala ProAgria Keski-Pohjanmaa14.00 Investointituet: Laila Luoma Etelä-Pohjanmaan TE-keskus14.30 Investointiprosessin johtaminen Investoineen tilan puheenvuoro

Investointipäivä maitotiloilleTervetuloa koulutukseen

ke 19.11.2008 Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo Huhtalantie 2, Seinäjoki

ILMOITTAUTUMISET heti: koulutus.ep@proagria.fi tai Tuula Perälä, (06) 4163 400 tai osoitteessa www.proagria.fi/ep. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö + alv. Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maito-hanketta. ALUEEN KUNNAT,

EVIJÄRVEN,HIRVIJÄRVEN JA HÄRMÄNSEUDUN OSUUSMEIJERIT

Maatalouden verovuo-si kääntyy loppua kohden! Muistathan että maatalou-den verotuksessa saa tehdä lisävähennyksen tilapäises-tä työmatkasta aiheutuneis-ta lisääntyneistä elantokus-tannuksista ja yksityistalou-den auton käytöstä maatalo-udessa. Vähennyksen saami-nen edellyttää ajopäiväkir-jan pitoa tai muuta selvitys-tä menojen ollessa vähäisiä. Kokopäivärahan (32€) edel-lytyksenä on yli 10 tuntia ja osapäivärahan (14€) yli kuu-si tuntia kestävä matka. Ate-riakorvaus (8€) edellyttää yli 4 tunnin matkaa. Matkan on suuntauduttava yli 15km:n etäisyydelle tilasta.

Yksityisiin varoihin kuu-luvan auton käyttö maata-loudessa. Jos ette asu maati-

lalla, kodin ja tilan välises-tä maataloudesta johtuvista matkoista saa tehdä 22cent/km suuruisen vähennyksen, vähennys tehdään esitäyte-tyllä veroilmoituksella asun-non ja työpaikan välisinä matkakustannuksina (oma-vastuu v.2007 500€), myös ti-lan sisällä tapahtuvista ajois-ta vähennys on 22cent/km. Tilan ulkopuolelle suuntau-tuneista matkoista vähen-nys on 0,44cent/km. Met-sätaloudessa vähennyksen määrä on aina 22cent/km. (Huom! 22cent/km vuoden 2007 arvo, kirjoitushetkel-lä vuoden 2008 arvoa ei ole vahvistettu)

Yhtymä. Maataloutta har-joittava yhtymä voi maksaa yhtymän osakkaalle kulu-korvauksia. Yhtymän osak-

kaat laskuttavat korvauk-set yhtymältä. Kun yhtymän osakkaat laskuttavat ajokilo-metrinsä yhtymältä korva-us on 0,44cent/km, jos yhty-mää ei ole laskutettu, ajois-ta aiheutuneet kustannukset vähennetään todellisen suu-ruisina yhtymän maatalou-teen kohdistuvina menoina. Muun selvityksen puuttu-essa vähennyksen määrä on 0,22cent/km.

Vuosi-ilmoitus. Yhtymän osakkaille maksettuja kor-vauksia käsitellään palkka-menoina ja niistä on annet-tava verottajalle vuosi-ilmoi-tus. Muista että myös muis-ta maatalouden palkoista ja kulukorvauksista on tehtävä vuosi-ilmoitus tammikuun loppuun mennessä. ■

OTA VINKISTÄ KIINNI!

Miia Lenkkeri Jalasjärvi

Jotta homma sujuisi, tilan joh-tamisen pitää olla tietoista. Luopajärveläisellä Vuorelan lypsykarjatilalla tilaa hoide-taan hyvällä yhteistyöllä niin oman perheen kuin yhteistyö-tilojen isäntien kesken. Tämä on osa tilan johtamisstrategi-aa, sillä yksin harva menes-tyy. Yhteistyö ei ole aina itses-täänselvyys, vaan vaatii Juha Vuorelan mukaan luottamus-ta muihin ja luopumista sii-tä, että oman tilan pitäisi olla aina ensimmäisenä hyötyjien joukossa.

− Meidän yhteistyöringissä homma toimii siten, että kun yhdessä tehdään peltohom-mia, vaatimustaso on saman-

lainen omalle ja kaverin pel-lolle, Juha Vuorela kiittelee.

Vuorelan tilalla työt on organisoitu siten, että si-tä riittää omalle ja vieraalle työvoimalle.

Emännän Liisa Vuorelan vastuulla ovat kiiman seuran-nat, siemennykset ja eläinlii-kenne. Apuna eläintenhoidos-sa tilalla on virolainen työn-tekijä. Isäntä Juha Vuorelan hanskassa ovat puolestaan peltohommat, jossa tasaväki-senä työparina on Jari Pentin-mäki. Pitkäaikaisena yhteis-työkumppani hän hoitaa myös ruokinnan ja vasikkapuolen.

Työssä mukana

Kuinka tällaista kokonaisuut-ta johdetaan? Juha pohtii asi-

an vaativan toisinaan useita puheluja eli paljon organisoi-tavaa, koneiden ja ajankohtien ynnäämistä yhteistyökumppa-neiden kanssa.

Edellisenä päivänä suunni-tellaan seuravan työpäivän oh-jelmaa, niin kylvö-, rehunteko- kuin puintiaikoinakin. Esimer-kiksi rehuntekoaikaan koneet ovat pellolla ja neljän tilan kes-ken tehdään peltotöitä, Juha on menossa mukana, oli kyseessä sitten kuinka tympeä tai muka-va työvaihe tahansa.

Peltotyöt näkyvät myös emännän yhdellä vastuualu-eella, keittiön puolella. Orga-nisoitavaa siinä riittää, kun re-hutekoaikaan pöytään katetaan parikymmentä lautasta ja ruo-ka-aika saattaa siirtyä oikuk-kaan sään vuoksi.

Laatu-aikaa

Mitä laatu Vuorelan tilalla tarkoittaa?

− Laatua on ennen kaikkea se yhteistyö, joka meidän tilan

ja yhteistyötilojen välillä toi-mii, Juha toteaa.

− Yhteistyö takaa sen, ettei tule niin sanottua sadan heh-taarin yksinäisyyttä. On tärke-ää tietää, miten muilla menee. Se antaa näkökulmaa omaan tekemiseen, Liisa jatkaa kerto-en, että tilalla on tulevaisuu-den uskoa. Sitä luovat omal-ta osaltaan perheen lapset, jot-ka nuoresta iästään huolimat-ta ovat innolla mukana tilan töissä omien lelukoneidensa kera. ■

Eteenpäin yhteistyöllä!

Kotitilalla. Jalasjärven Luopajärvellä omaa kotitilaansa johtaa Juha Vuorela. Liisa Vuorela jätti vuosituhannen alussa työnsä opettajana ja siirtyi tilalle töihin.

itua 4 • 2008 9

KOULUTUS

Pienryhmäkoulutuksia, toteutuvat kun vähintään 3 tilaa ilmoittautuu

· Investoivan tilan ruokinnan vaihtoehdot • suunnitellaan laajennuksen jälkeinen ruokinta, rehuvarastojen tarve ja rehuntuotantotarve

· Ruokintatekniikan valinta • vertaillaan eri rehunkäsittely- ja rehunjakotekniikan vaihtoehtoja, rehunkäsittely- ja ja-

komenetelmien työmenekkiä, kustannuksia ja soveltuvuutta • navettainvestointien yhteydessä arvioidaan ruokintatekniikan toiminnallisuutta • tutustumiskäyntejä

Sikatiloille:· Sikojen ruokinta ja terveys - hollantilainen näkökulma

- luennoitsijana Hollantilainen sikatalouden asiantuntija ja eläinlääkäri Jan Togtema. 26.11.2008 Seinäjoki · Tuottava eläinaines

- tuotannollisten ja taloudellisten asioiden tehostaminen eläinaineksen kautta. Mukana eläin-lääkäri, Finnpig:n ja Faba Jalostuksen edustajat.

3.12.2008 Seinäjoki

· Jaksamisen eväitä kotieläintiloille- Tuntuuko siltä ettei aikasi riitä kaikkiin töihin ja onko jaksaminen muutenkin koetuksella? Päi-

vässä aiheena mm. TTS:n luento töiden järjestämisestä sekä psykologin luento työssä jaksa-misesta. Lisäksi viljelijäpuheenvuoroja kotieläintiloilta aiheesta ”Miten meidän tilalla työt jär-jestetään”.

9.12.2008 Seinäjoki

· Riskien hallinta kotieläintiloilla tammikuu 2009, Seinäjoki

Emolehmä- ja lihanautatiloille:· Emolehmäkarjan ruokinta26.11.2008 Seinäjoki

· Emobisneksen kulmakivet3.12. 2008 Seinäjoki

· Jaksamisen eväitä kotieläintiloilla- Tuntuuko siltä ettei aikasi riitä kaikkiin töihin ja onko jaksaminen muutenkin koetuksella? Päi-

vässä aiheena mm. TTS:n luento töiden järjestämisestä sekä psykologin luento työssä jaksa-misesta. Lisäksi viljelijäpuheenvuoroja kotieläintiloilta aiheesta ”Miten meidän tilalla työt jär-jestetään”.

9.12. 2008 Seinäjoki

• tammi- ja helmikuu 2009:• Investoinnit emolehmätilalla, Seinäjoki· Riskien hallinta kotieläintiloilla, Seinäjoki· Eläinaineksen kehittäminen, terveys ja hyvinvointi, Seinäjoki · Rakentaminen, Seinäjoki

Viljatiloille: · Vilja 5000 –päivä

- Päivän aikana käsitellään havaintolohkojen viljasato ja laatu sekä viljelyn kannattavuus.Lisäksi viljamarkkinapaneeli: Pohjalaisen vilja mahdollisuudet ja uhat

9.12.2008 Seinäjoki

· Valkuaiskasvit viljelyssä- Valkuaiskasvit korvaavat soijan valkuaisen lähteenä ja niille on suurta kysyntää kotimaassa.

Valkuais-kasveilla on lukuisia hyviä ominaisuuksia välikasveina tilan viljelykierrossa. Päivän aikana käsitellään niksit valkuaiskasvien viljelyssä onnistumiseen.

4.12.2008 Seinäjoki

· Pohjanmaan vehnäpäiväalkuvuosi 2009

· Viljanviljelijöiden opintomatka Yhdysvaltoihin10.–19.2.2009

Järjestäjä ProAgria Etelä-PohjanmaaLISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET: (06) 4163 400,

koulutus.ep@proagria.fi , www.proagria.fi /ep-->tapahtumat.Koulutukset ovat osa Maito-, SikaNauta- ja Vilja 5000 – hankkeita.

Maitotiloille: ELÄINTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI:

• Lehmähavaintoja- Näetkö navettasi lehmän silmin? Ja mikä vielä tärkeämpää, osaatko siirtää näkemäsi ja havainto-

si kehittämistoimenpiteiksi? Haasteena on arvioida omaa karjanhoitoa lehmien ja vasikoiden tie-toisen havainnoin perusteella sekä oppia tunnistamaan sairaudet ja epämukavuus jo varhaisel-la asteella.

18.11.2008 Järviseutu, Kauhava27.11.2008 Seinänaapurit, Peräseinäjoki2.12.2008 Kuusiokunnat, Alavus

• Utareterveys ja maidon laatu päivät- mm. eläinlääkärin luento utareterveyteen vaikuttavista tekijöistä ja hoitokäytännöistä.

9.12.2008 Lappajärvi 10.12.2008 Ilmajoki 11.12.2008 Kauhajoki 12.12.2008 Lapua

· Vasikasta kestäväksi lehmäksi keväällä 2009

· Eläinten hyvinvointipäiväkeväällä 2009

MAITOMARKKINAT JA TILAN JOHTAMINEN:· Maitomarkkinoiden tulevaisuuden näkymät

- MTT:n, MTK:n, Valion, Te-keskuksen ja ProAgrian asiantuntijat.25.11.2008 Seinäjoki

· Jaksamisen eväitä kotieläintilalla- Tuntuuko siltä ettei aikasi riitä kaikkiin töihin ja onko jaksaminen muutenkin koetuksella? Päi-vässä aiheena mm. TTS:n luento töiden järjestämisestä sekä psykologin luento työssä jaksami-sesta. Lisäksi viljelijäpuheenvuoroja kotieläintiloilta aiheesta ”Miten meidän tilalla työt järjeste-tään”.

9.12.2008 Seinäjoki

· Riskien hallinta kotieläintilallatammikuu 2009, Seinäjoki

· Top ManagementMaitotilan talouskoulutus

tammi-huhtikuu 2009, Järviseutu, Kauhava

RUOKINTA JA REHUNTUOTANTO::· Palkokasviseminaari

• Pienryhmäkoulutusta, toteutuvat kun vähintään 3 tilaa ilmoittautuu21.1.2008 Seinäjoki

Pienryhmäkoulutuksia, toteutuvat kun vähintään 3 tilaa ilmoittautuu

· Ruokinnan tehostaminen seosrehutilalla,lypsyrobottitilalla ja parsinavetassa • arvioidaan erilaisten ruokintojen soveltuvuutta osallistujatilojen karjoissa sekä teoriassa

että käytännössä navetassa • mietitään tilakohtaisesti kannattavinta ruokintaa, säilörehun tehokasta hyödyntämistä ja

maitotuotoksen lisäämistä eläinten terveys huomioon ottaen

· Lehmävasikoiden ja hiehojen ruokinta• mietitään eri-ikäisten eläinryhmien ruokintaa, arvioidaan kasvutavoitteiden toteutumista ja

rehujen soveltuvuutta nuorkarjalle sekä teoriassa että käytännössä navetassa• tammikuussa 2009

• Rehuntuotanto• pohditaan ohjaajan johdolla eri rehukasvien soveltuvuutta kunkin tilaolosuhteisiin,

vertaillaan viljelykustannuksia, perustamis- ja lannoitustapoja, erilaisia korjuu- javarastointiratkaisuja ja niiden toimivuutta, vaihdetaan kokemuksia

• järjestetään pellonpiennartapahtumia, tilavierailuja ja opintomatkoja• tammikuussa 2009 alkaa pienryhmät palkokasvien viljelystä

INVESTOIVAT MAITOTILAT:· Investointipäivä maitotiloille

- aiheina mm. rakennuttaminen ja valvonta, kilpailuttaminen ja taloudenhallinta investoinnin yhteydessä.

19.11.2008 Seinäjoki

· Lypsyrobotti tuottamaan20.11.2008 Seinäjoki

· Investoivan tilan teknologiavalinnat1.12.2008 Seinäjoki

· Vasikka ja nuorkarjatilat tammikuulla, Seinäjoki

www.proagria.fi /epKoulutustarjontaa

Alueen kunnat, Evijärven, Hirvijärven ja Härmänseudun Osuusmeijerit

10 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

SIKATILAT

Ruokintasuunnitelmat kuntoon Juha Peltokangas Sikatilaneuvoja

On ruokintasuunnittelun aika. Viljasadot on saatu laariin ja niitä ruvetaan käyttämään pik-kuhiljaa sikojen ruokinnassa. Ruokintasuunnitelma kannat-taa aina optimoida, kun ruo-kinnassa käytettyjen viljojen satovuosi ja erä muuttuu. Re-huviljojen ravintoarvot muut-tuvat eri satovuosien mukaan, aina pellolta saatu rehuvilja ei välttämättä ole hyvää kaikil-ta ominaisuuksiltaan, vaikka hehtolitrapaino olisikin hyvä.

Huonot valkuaiset

Viljojen valkuaiseen vaikutta-vat kasvukauden sääolot sekä

kasvin käytössä oleva typpi-ravinne. Mikäli kasvilla ei ole käytössä typpeä, kun se muo-dostaa jyvän sisältöä, jää val-kuainen alhaiseksi.

Viileä kasvukausi vaikuttaa valkuaisen muodostumiseen alentavasti.

Kulunut kasvukausi oli-kin normaalia viileämpi, jon-ka seurauksena rehuohran val-kuaisarvo jäi normaalia huo-nommaksi. Normaalisti raa-kavalkuainen on rehuohrassa noin 12,5 % kuiva-aineesta, nyt keskiarvolukuna on 10,7 % kuiva-aineesta.

Proteiinin tarve

Sian valkuaisen eli proteii-nien tarpeeseen vaikuttavat eläimen ikä, sukupuoli ja tär-

keimpänä tuotosvaihe. Valku-aista tarvitaan sikojen elimis-tössä hyvin moneen tarkoi-tukseen, kuten lihan ja mai-don tuotantoon, veren ja ent-syymien muodostamiseen, se-kä immuunijärjestelmään.

Valkuainen on aina korvaa-matonta elimistössä, koska mi-kään muu ravintoaine ei pys-ty hoitamaan valkuaisen teh-täviä. Siksi valkuaisen puute voi aiheuttaa isoja ongelmia tuotannossa.

Ota yhteyttä sikatilasi ruo-kinnan suunnitteluun liitty-vissä asioissa 0400 264 448, juha.peltokangas@proagria.fi ■

Suurin osa sikojen rehuseok-sista on ohraa. Jos esimerkiksi tilalla on imettäviä emakoita, joiden ruokinnassa käytetään ohraa, kauraa, ohravalkuaisre-hua, ohravalkuaisen täyden-nysrehua, kasviöljyä sekä puo-litiivistettä, ohra on analysoi-tu edellisvuoden satokauden päätteeksi. Tilalla on tällöin ollut hyvää ohraa, missä raa-kavalkuaista on ollut 13,3 % kuiva-aineesta. Ruokintasuun-nitelma on tehty tämän ohran mukaan eläimen tarpeita vas-taavaksi. Rehuseoksen sula-van raakavalkuaisen arvoksi on tällöin saatu 140 grammaa rehuyksiköstä.

Nyt tilalla otetaan käyttöön uuden satovuoden rehuohra. Ohraa ei ole analysoitu ja aja-tellaan, että ei se ole siitä mi-hinkään muuttunut. Todelli-suudessa valkuainen on pu-donnut 10,6 prosenttiin kui-va-aineesta laskettuna. Ruo-

kintasuunnitelman sulavan raakavalkuaisen arvo on täl-löin muuttunut 133 grammaan rehuyksiköstä, minimitasoa 140 grammaa rehuyksiköstä ei enää saavuteta. Imettävän ema-kon syödessä seitsemän rehu-yksikköä päivässä jää sulavas-ta raakavalkuaisesta vajetta 42 grammaa päivässä. Mikäli ti-lan ohraa ei analysoida ja ruo-kintaa ei optimoida eläimen tarpeen mukaiseksi, tulee var-masti ongelmia tulevaisuudes-sa esimerkiksi imettävän ema-kon maidontuotannossa.

Ruokinnan suunnittelu sian tarpeen mukaiseksi on perus-ta hyvän tuotostason sekä li-hasikalan päiväkasvun ja kier-ron saavuttamiseksi. Ruokin-tasuunnitelma kannattaa teet-tää puolueettomalla suunnit-telijalla. Tällöin saadaan tar-peenmukainen suunnitelma mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla. ■

Tilalla tuotetaan porsai-ta. Vuodessa tilalla menee 10 000 kiloa porsasrehua. Porsasrehuille ei ole koskaan tullut hankittua siiloa, vaan se on ostettu säkkitavarana. Porsasrehun hinta on tilal-le tuotuna ollut 505 euroa / tonni. Neuvontakäynnin yh-teydessä neuvoja syöttää ti-lan porsasrehun hinnan Re-hukunto-verkkopalveluun. Huomataan, että pienen re-huerän ja suuremman rehu-erän välillä on merkittävä ero. Tilan isäntä kilpailuttaa

porsasrehun hinnan ja kysyy samalla eräkoon merkitystä rehun hintaan. Hankkimalla porsasrehulle siilon, ja osta-malla porsasrehu 3000 kilon erissä siiloon, saadaan sama rehu 353 euron tonnihin-taan. Vuodessa porsasrehun hankinta on maksanut tilal-le 5050 euroa. Nyt kun rehu hankitaan suoraan siiloon, saadaan samat rehut 3532 eurolla. Vuodessa rehukus-tannus alenee noin 1500 eu-roa. Siilon hankinta maksaa 900 euroa, joten ensimmäi-

sen vuoden säästöksi saa-daan 600 euroa.

Esimerkissä käytetyt rehu-jen hinnat perustuvat Pro-Agrian Rehukunto-verkko-palveluun. Verkkopalvelus-sa halvimman ja kalleim-man saman valmistajan por-sasrehun hintavaihtelu on esimerkissä käytetyn eron mukainen. Rehukustannuk-sen vaikutukseen rehustuk-sen suunnittelulla on halut-tu kuvata yksinkertaisen esi-merkin avulla, joten laskel-ma on pelkistetty. ■

Juha Peltokangas Sikatilaneuvoja

Rehukastannukset alas. Rehu-kustannuksia voidaan pienen-tää kilpailuttamisella, tarpeen-mukaisella ruokinnalla sekä rehujen varastoinnin suun-nittelemisella. Tilalla voidaan

esimerkiksi miettiä, ostetaan-ko porsasrehu säkkitavarana, vai hankitaanko rehu suoraan siiloon. Yleisesti ottaen rehun hinta laskee, mitä suurimmas-sa erissä rehu tilalle tuodaan. Hintaan vaikuttaa myös se, tuodaanko rehu säkkitavarana vai irtotavarana. ■

Esimerkki: Rehukustannuksen muutos

Esimerkki:Kun ohran valkuaisarvo muuttuu

Porsasrehut siiloon

OHJELMA- Ruokinta: Onnistumisen perusteet: Yleiskatsaus ruokinnan vaikutuksesta eläinten terveyteen.- Ruokinta ja hedelmällisyys: Ruokinnan vaikutukset hedelmällisyyteen - taloudellinen näkökulma huomioiden.- Porsaiden ruokinnan erityispiirteet vieroituksessa: Ruokinta ja sen vaikutukset porsaiden terveyteen ja kasvuun vieroituksessa.- Sikalan terveydenhuolto ja tilasokeuden välttäminen “workshop-työpaja” Yleisöllä mahdollisuus keskustella ja esittää kysymyksiä päivän aiheista

Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan SikaNauta-hanketta.

SIKOJEN RUOKINTA JA TERVEYS-Hollantilainen näkökulma

ke 26.11.2008 kello 9.30 - 15.30Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki, B-osa, auditorio 1.

Päivän luennoitsija on hollantilainen

Dr. Jan Togtema, eläinlääkäri

ja sikatalouden asiantuntija. Hän

on erikoistunut porsastuotantoon

ja keskittynyt isojen sikaloiden

terveydenhuol-toon ja suunnit-

teluun.

ILMOITTAUTUMISET ke 19.11 mennessä: Tuula Perälä (06) 4163 400koulutus.ep@proagria.fi. Koulutuspäivän hinta on Etelä-Pohjanmaan alueen sikatiloille 30e/hlö +alv., muille 60e/hlö + alv. Ruokailu ja päiväkahvi omakustanteiset.

Sikatilaneuvoja. Juha Peltokangas muistuttaa kilpailuttamisen vaikutuksesta rehukustannuksiin.

itua 4 • 2008 11

MAIDONTUOTANTO

Arja Talvilahti Kotieläinagronomi

M inulla oli mah-dollisuus olla mukana mai-

dontuottajille järjestetyllä opintomatkalla Yhdysval-loissa lokakuun alussa. Kaikkia matkalaisia yh-disti kiinnostus maidon-tuotannon kehittämiseen. Useimmilla tuottajista oli haaveena oman tuotanto-yksikön laajentaminen ja tähän haettiin oppia lätä-kön tuolta puolen.

Matkalla tutustuimme yhteensä 14 maitotilaan Pennsylvaniassa ja Wis-consinissa. Lisäksi kävim-me kahtena päivänä aino-astaan maidontuotantoon keskittyvässä World Dairy Expo maatalousnäyttelyssä Wisconsinissa. Pennsylva-nian ilmastoon lämpimän-pää kuin meillä, mutta Wis-consinissa tammikuun kes-

kilämpötila oli noin -10 as-tetta eli vastasi kutakuinkin meidän talvea. Matkustim-me kahdella pikkubussil-la, kuljettajinamme rutinoi-tuneet suomalaiset matkan-järjestäjät Veikko ja Sampsa Husu. Oppaamme matkal-la oli Garminin navigaatto-ri, joka parhaansa mukaan opasti meitä tilalta toiselle. Yllättävän hyvin löysimme tilakohteisiin ja matkam-me onnistui suunnitelmi-en mukaan. Tiloilla otettiin meidät ystävällisesti vas-taan, kun meitä pidettiin kaukaa tulleina kollegoina. Saimme vastauksia tuotan-toon ja talouteen liittyviin kysymyksiin. Meitä kiin-nosti rakennusratkaisujen lisäksi työvoiman käyttö, lannan käsittely, teknologi-set ratkaisut, eläinten hoi-to, tuotostasot, satotasot, ta-lousasiat, markkinat. Kään-nä sivua ja hyppää matkaan mukaan. ■

Maitotilaseikkailulla lätäkön tuolla puolen

Yhdysvaltalaisilla tiloilla ulko-puolinen työvoima on arkipäi-vää. Kuvassa työtä laulellen te-kee, matkalla tuntemattomaksi jäänyt, meksikolainen lypsäjä.

12 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Arja Talvilahti Kotieläinagronomi

M aidontuotan-to on USA:ssa tehokasta ja toimii vapaan kilpailun eh-

doilla. Määräyksiä ja säädöksiä on huomattavasti vähemmän kuin meillä EU:ssa. Maidontuotannossa käytetään kasvuhormonia maidon-tuotannon lisäämiseen. Kiimojen synkronointi on yleistä, samoin ru-tiininomaisesti lehmäryhmille teh-tävät toimenpiteet esimerkiksi um-peutuksen yhteydessä. Työketjut on maassa mietitty tehokkaiksi ja toi-miviksi. Rehumaissin tuotannossa käytetään siirtogeenisiä lajikkeita; lajikkeesta riippuen siirtogeenejä on yksi-kolme, yleisimpänä omi-naisuutena glyfosaatin kestävyys. Myös rehuvalkuaiseksi viljelty soija on geenimuunneltua.

Tehokkuutta haetaan ennakko-luulottomasti uusista innovaatiois-ta ja tilat seuraavat yliopistojen tuot-

tamaa tietoa. Tosin jotkut meijerit ei-vät enää ota vastaan maitoa, jos mai-dontuotantoon on käytetty kasvu-hormonia (BST) tai BST-maidosta maksetaan alempi hinta. Luomutuo-tantoa on noin 5 % maidontuotan-nosta. Luomumaitotilojen keskiko-ko Wisconsinissa oli 60 lehmää/ti-la kun kaikkien tilojen keskikoko on Wisconsinissa 100 lehmää. Pennsyl-vaniassa karjojen keskikoko on 120-150 lehmää.

Karjanhoito ja jalostus

BST-hormonin käyttö maidontuo-tannon lisäämiseen oli meille suo-malaisille aluksi ihmetyksen aihe, mutta totesimme pian että sen käyt-tö oli hyvin yleistä (14 karjasta 12 käytti). BST- hormoni lisää maito-määrää 2 - 4 kg/pv. BST:tä käyte-tään yleensä lehmän siemennyk-sen jälkeen, jotta maitomäärä ei las-ke. Hormonia pistetään lehmään 10 vrk - 14 vrk:n välein. Hormonikä-sittelyn takia eläimet täytyy saada

kiinni päästään esimerkiksi suljetul-la etuaidalla.

Yleensä lehmillä oli tunnistimet kaulassa. Kaikilla eläimillä oli kor-vamerkit, joillakin oli käytössä elekt-roniset korvamerkit, joita voitiin lu-kea lukulaitteella. Kiiman synkro-nointi on yleisesti käytössä eli leh-mä laitetaan piikillä kiimaan ja an-netaan siemennyksen jälkeen kat-kaisupiikki. Jersey-karjalle käytet-tiin sukupuolilajiteltua eli seksattua siementä, koska Jerseyn sonnivasi-koilla ei ole markkinoita. Alkion-siirtoa käytettiin jalostuskarjoissa, hyvien jalostuseläinten arvo korkea, kuulimme jopa 80 000 -100000 dol-larin hinnoista. Eläinten kloonaus on sallittua, mutta kallista. Näytte-lyssä kuulin kloonausta tarjoavalta yritykseltä, että noin 600 kloonaus-ta on tehty ja hinta kloonaukselle 20 000 dollaria.

Sorkkahoito on systemaattista ja kuparisulffaattia sisältävät sorkka-kylpyaltaat ovat käytössä yleensä lypsyasemalta poistuttaessa. Sork-kahoito tehtiin yleensä umpeenlai-

ton yhteydessä. Umpituubien käyt-tö on yleistä.

Lypsy

Tiloilla on käytössä tehokkaat lyp-syasemat. Yleisin näkemämme oli takaalypsyasema, jossa oli no-pea poistuminen (fast exit) ylös-nousevalla etuaidalla. Lypsäjinä on yleensä ulkomaalaisia, yleensä Kes-ki-Amerikasta tulleita espanjankie-lisiä. Yleensä tiloilla lypsetään kol-me kertaa päivässä. Lypsyn tehok-kuus vaihteli yli ja alle 100 lehmää/tunnissa. Tuotostasoon noin 10000 kg holstain –karjoissa, parhaassa lä-hes 13000 kg. Tilakohteissa ei ollut yhtään robottitilaa.

Eräällä tilalla oltiin siirtymässä otsonointiin desinfioinnissa kuu-man veden sijaan. Tilatankit olivat suuria. Joillakin tiloilla oli maito-rekkoja. Maito johdettiin lypsyn jäl-keen jäähdyttimen läpi rekan perä-vaunuun. ■

MAIDONTUOTANTOA amerikkalaisittain

Verhoseinä. Amerikassa verhoseinänavetta on yleinen ratkaisu.

MAIDONTUOTANTO

itua 4 • 2008 13

MAIDONTUOTANTO

Maissisäilörehua

K aikilla tiloilla on käytössä maissisäilörehu. Joilla-kin tiloilla käytettään lisäksi sinimailasta yleensä viljelyteknisistä syistä (rinnepelloilla eroosion

torjunta). Ummessaoleville ja hiehoille käytettiin olkea. Väkirehuna oli maissin lisäksi vehnää ja ohraa ja valkuais-lisänä soijaa. Yleensä ostettiin mikseri, jossa oli mukana kivennäiset, vitamiinit. Seosrehussa käytettiin tilakohtai-sesti lisänä suojattua rasvaa, myös elintarviketeollisuuden sivutuotteita jopa verijauhoa, lihaluurehujauhoa. ■

Lantalaguuneita

L anta oli monen laajentavan tilan ongelma. Yleensä tiloilla oli maahan kaivettuja lantalampia eli lantalaguuneita, joihin lanta ohjattiin. Jos maalaji ei ollut riittävän tiivis, tarvittiin

joskus kumi- tai betonipohja. Varastoinnin tarvetta vähennetään separoinnilla, jolloin nestettä levitetään kasvustoon ja kuivattua kuiva-ainetta käytetään kuivikkeena. Separoidulla vedellä myös huuhdottiin lantakäytäviä. Yhdellä tilalla oltiin siirtymässä bio-kaasun käyttöön. Hiekkaparsien yleisyys aiheutti myös ongelmia lannan käsittelyssä ja hiekan erotukseen on kehitetty erilaisia rat-kaisuja. Wiskonsinissa lantaa saa levittää talvella, jos ka-pitoisuus on yli 60 %.

Yleensä tiloilla oli kiinteät lattiat ja lannanpoisto traktorilla tai vas-taavalla. Yhdellä tilalla oli ritiläpalkit ja lietesäiliö navetan alla.

Huuhtelulannanpoisto, jossa lietteestä erotetulla vedellä huudel-laan kaltevat lantakäytävät, yleistyy. Parsissa yleisin kuivike on hiek-ka. Yleisesti käytetään kuivituksessa separoitua lannan kuiva-ainet-ta, johon on lisätty kalkkia ja vaikkapa kutteria. ■

Yleistä rakentamisesta

N avetoissa verhoseinä on yleinen ratkaisu. Suurem-missa yksiköissä on niin sanottu cross ventilation eli poistoimurit vaihtavat ilmaa, jolloin voidaan

tehdä entistä leveämpiä navetoita. Verhoseinänavetoissa parsirivien määrä vaihteli tutustumiskohteissamme kah-desta kuuteen riviin. Leveimmässä cross ventilation nave-tassa oli 10 parsiriviä.

Navetoissa on tehokas lypsyasema, jonka ympärille teh-dään 100 - 300 lehmän yksikköjä, joista on kulkuyhteys lyp-syasemalle. Tiloilla on yleensä käytössä rehukeskukset, jois-sa siilot seosrehukomponenteille ja laakasiilot säilörehulle. Lisävarastoja saatiin muovituubeihin säilönnällä. Jollakin ti-lalla muovituubit ovat ainoa rehuvarasto. ■

Lantalaguuni. Lantalammet ovat amerikkalaisilla tiloilla yleisiä ratkaisuja.

Jonoa. Lehmät jonottavat lypsyasemalle.

Rehupötköt. Tällä tilalla kaikki rehut on säilötty muovisiin pötköihin.

Maitorekka. Rekka kuljettaa tilan maitosäiliöt.

14 ProAgria Etelä-Pohjanmaa14 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

JÄTEVEDET

Nyt pelto puhuu:

Hyvin hoidettu maatuottaa huippusatoa.Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä.

Lisätietoja www.ruukki.com/maatalous

Jätevesiasiat kuntoonHeimo Pirttimäki Salaojateknikko

T ämän hetken pu-heenaiheena on jä-tevesien käsittely haja-asutusalueella.

Uusien kiinteistöjen rakenta-misen ja korjausrakentamisen yhteydessä on ratkaisu edessä heti, eikä toimenpidettä voi siirtää vuoden 2013 loppuun asti.

Järkevin tapa käsitellä jäte-vesiä on talouskohtainen. Asi-aan vaikuttaa muun muas-sa se, onko pohjavesi-alueel-la tai vesistön rannalla mah-dollisuus maaperäkäsittelyyn, kiinteistön käyttötarkoitus tai mahdollisuudet liittyä kun-nalliseen viemäriverkostoon.

Kotitalouksien jätevedet jaetaan niiden muodostumis-tavan mukaan kahteen osaan: ulosteita sisältävät mustat ve-det ja muut eli harmaat vedet (suihku- ja pesuvedet). Jäte-vesien kannalta mustat vedet ovat ongelmallisimpia.

PARAS JA HALVIN jäteve-sien käsittelyratkaisu on liit-tyminen kunnalliseen viemä-riverkostoon aina, kun se on mahdollista. Lähes kaikilla kiinteistöillä toimenpiderat-kaisuissa on tehtävä sakokai-vojen tyhjennys puhdistamon toiminnan varmistamiseksi. Tähän on tullut yhtenä ratkai-suna sakokaivolietteen kalk-kistabilointi ja levittäminen omalle pellolle silloin, kun se on mahdollista. Jos kalustoa on toimenpiteeseen saatava-na ja peltoa mihin lietteen le-vittää. Näin voidaan pienentää vuotuisia sakokaivojen tyh-jennyskustannuksia. Sakokai-voon sekoitetaan 5 - 12 kiloa sammutettua kalkkia likavesi-kuutiota kohden ja annetaan vaikuttaa noin 2 tuntia, niin että likavesien pH-lukemaksi saadaan 12.

Maasuodattamo tai maa-hanimeyttämö vaatii hyvin lä-päisevän maalajin, eikä sovel-lu pohjavesi- tai vesistöalueen lähelle. Se myös vaatii tontilta tilaa. Rakentamiskustannuk-set ovat 2500 - 4000 euroa, yl-läpitokustannukset vuosittain sakokaivojen tyhjennykset.

Pienpuhdistamot ovat eri valmistajilla valmiita niin sa-

nottuja talopaketteja erilaisille kiinteistöille, ne vaativat pie-nen tilan ja sähköliittymä mah-dollisuuden. Rakentamiskus-tannukset ovat 4000 – 8000 eu-roa, ylläpitokuluja vuosittain noin 200 – 500 euroa, sisältä-en sakokaivojen tyhjennykset, lisäksi kemikaalien, sähkö- ja huoltokulut vuosittain.

PUMPPAAMOLLA voi-daan siirtää jätevedet vaikka-pa kunnalliseen verkostoon pumppauksella.

Se soveltuu hyvin esimer-kiksi useamman talouden li-

kavesien siirtämiseen. Vapaal-la virtauksella yhdistetään li-kavedet samaan kokoomakai-voon, josta ne pumpataan yh-teiseen puhdistamoon tai kun-nalliseen viemäriverkostoon. Yhdellä pumppaamolla on hintaa noin 3000 euroa, jolla voidaan siirtää likavesiä jopa yli kilonmetrin matkan. Edul-linen ratkaisu yhdistää jäteve-sien käsittelyt useamman ta-louden osalta samaan puhdis-tamon toimintaan.

UMPISÄILIÖ kokoaa kaik-ki likavedet tai erottelee mus-tat ja harmaat vedet erilleen. Mustat vedet siirtyvät umpi-säiliöön ja harmaat vedet maa-peräkäsittelyyn. Yleensä um-pisäiliöratkaisu on mahdolli-nen rakentaa uudisrakentami-sen yhteydessä. Se vaatii sään-nöllisen tyhjennyksen.

EKOVESSAT ovat kompos-toivia, erotinyksiköllä toimi-via (nesteet – kiinteät aineet), ”sähköisesti polttavia”, ul-kona olevia kuivakäymäliä ( puucee).

LISÄTIETOJA: heimo.pirt-timaki@proagria.fi, 0400 367 212 ■

Mustat vedet ovat harmaita

ongelmalli- sempia.

Lunta vai vettä? Katso sää www.proagria.fi/ep

itua 4 • 2008 15

SIKATALOUS

Lähde koko perheen voimin ilmaiseen Virkistyspäivään Kuortaneelle 29.11.2008. Ohjelmassa on lajikokeilu-ja ja opastusta muun muas-sa seinäkiipeilystä, sauvakä-velystä, vesijuoksusta, gol-fista ja keilailusta. Kun van-hemmat etsivät tarjonnas-ta oma lajiaan, lapset viih-tyvät tapahtuman lapsipar-kissa muun muassa sumo-painin parissa. Kuortaneen Urheiluopiston tilat antavat mahdollisuuden koko per-

heelle käydä uimassa, osal-listua vesijuoksuun ja naut-tia porealtaista.

Liikuntasuorituksien vä-lillä voi käydä tutustumassa Urheiluhallin terveystoril-la, jossa voi mitata terveyttä monin eri testein. Luentosa-lissa on mahdollisuus istah-taa hetkeksi kuuntelemaan ammattilaisten tietoiskuja työhyvinvoinnista.

Päivä on loppuhuipen-tuma Työ – ja hyvinvointi maaseudulla 2008 – teema-

vuodelle. Teemavuoden tar-koituksena on saada maan-viljelijöitä liittymään työter-veyshuollon piiriin enem-män ja ennen kaikkea kiin-nittämään huomiota omaan terveyteen. Maatilan tärkein voimavara on maanviljeli-jä itse.

Tapahtumaan on suositel-tavaa ilmoittautua ennak-koon 21.11.2008 mennessä osoitteessa www.kuortane.com/kurssit ■

OHJELMA10.00 Avaus Arja Talvilahti ProAgria Etelä-Pohjanmaa10.15 Maitopolitiikka Sami Kilpeläinen MTK11.00 Maitomarkkinat ja EU-politiikka Riitta Brandt, edunvalvontajohtaja, Valio12.00 Lounas (omakustanteinen)12.45 Maidontuotannon kannattavuuden ja rakennekehityksen edellytykset Heikki Lehtonen MTT Taloustutkimus14.00 Ajankohtaiset tukiasiat Veikko Tuominen Etelä-Pohjanmaan TE-keskus14.30 Investointituet ja Etelä-Pohjanmaan tilanne Laila Luoma Etelä-Pohjanmaan TE-keskus

Maitomarkkinoiden tulevaisuuden näkymät

Tervetuloa koulutukseen ti 25.11.2008 Seinäjoki Areena, Kirkokatu 23, Seinäjoki

ILMOITTAUTUMISET: ti 18.11. mennessä, (06) 4163 400, kou-lutus.ep@proagria.fi, tai www.proagria.fi/ep. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö +alv.Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maito-hanketta.

ALUEEN KUNNAT,EVIJÄRVEN,HIRVIJÄRVEN JA HÄRMÄNSEUDUN OSUUSMEIJERIT

OHJELMA9.30 Avaus, päivän pj. Arja Talvilahti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa9.45 Ensimmäinen vuosi robottilypsyä – kannattiko investointi? Kai Kytölä ja Marjo Muhonen, maidontuottajat Jalasjärvi 10.15 Ruokinnalla maitoa ja terveyttä Lea Puumala, TTS11.00 Robottitilalta laatumaitoa Anne Ylinen, Osuuskunta Maitosuomi 11.30 Lounas (omakustanteinen)12.15 Automaattilypsyjärjestelmä: tuloksia kannattavuuskirjanpito tiloilta, tuloksia huoltokustannuskyselystä, ongelmien ennaltaehkäisy ja selvittäminen. Esa Manninen, MTT Maitokoneet -yksikkö13.45 Kahvi (omakustanteinen)14.05 Millä konsteilla saatiin lypsyrobotti tuottamaan? Kirsi Vuoriluoma, maidontuottaja Alavus14.35 Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä- lypsyrobotin vajaan kapasiteetin hinta Erkki Riihikangas, ProAgria Etelä-Pohjanmaa 15.20 Yhteenveto

Lypsyrobotti tuottamaanTervetuloa koulutukseen to 20.11.2008

Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, Seinäjoki

ILMOITTAUTUMISET heti: (06) 4163 400, koulutus.ep@proagria.fiKoulutuspäivän hinta on 20e/hlö +alv. Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maito -hanketta. ALUEEN KUNNAT,

EVIJÄRVEN,HIRVIJÄRVEN JA HÄRMÄNSEUDUN OSUUSMEIJERIT

Lähde viihtymään Kuortaneelle koko perheen voimin nauttien iloisesta virkistyspäivästä!

Työ- ja hyvinvointi maaseudulla 2008 -teemavuoden loppuhuipentuma Etelä-Pohjanmaalla

Koko perheen VIRKISTYSPÄIVÄ29.11.2008 klo 10.30-15.00

Kuortaneen Urheiluopistolla

Päivän ohjelmassa on mistä valita:

Sauvakävelykoulu, kävelytesti, spinning, kuntosali, kuntonyrkkeily, gymstick (lihaskuntojumppa), chi-pilates,

venyttelyt, chiball (liikkuvuutta lisäävä voimistelu), seinäkiipeily, golf sekä keilailu.

Mahdollisuus käydä uimassa, osallistua vesijuoksuun ja nauttia porealtaiden vesihieronnoista.

Lapsille tarjolla lapsiparkki, jossa temppurata ja sumopainia!

Terveystorilla voit mitata kuntoasi monilla eri testeillä ja istahtaa hetkeksi kuuntelemaan ammattilaisten tietoiskuja työhyvinvoinnista.

Mukana menossa Paula Risikko ja Juha Mieto.

Tilaisuudessa arvotaan osallistujien kesken erinomaisia palkintoja.

Tilaisuus on maksuton, ruokailu omakustanteinen (9€/aik., 4,50€/4-14v.)

Mahdollisuus varata myös niska-hartiaseudun hieronta 10€/hlöVaraukset Kuortaneen Urheiluopistolta, p. 06 5166 111

Ilmoittautumiset 21.11. mennessä: www.kuortane.com/kurssit Paikan päällä voi ilmoittautua myös, mutta varmistaaksesi paikan

haluamaasi liikuntaosioon, kannattaa varaus tehdä ennakkoon.

Lisätiedot: p. 06 416 3340 tai gsm 040 352 5115

Tervetuloa mukaan!

Koko perheelle:

Virkistystä ja virikkeitä Kuortaneelta

Lähivakuutus on johtava maa- ja metsätalouden vakuuttaja Suomessa. Syykin on selvä. Kun on juuret maa seudulla, ymmärtää jo puolesta sanasta, mistä maa- ja metsätalousyrittämisessä on kyse. Ota yhteyttä, juodaan kuppi kahvia ja rupatellaan.

Juuremme ovat syvällä mullassa

www.lahivakuutus.fi

16 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

HAVAINTOLOHKOT

Henri Honkala Vilja-agronomi

Kysyimme:1. Missä onnistuit ja mitä te-kisit nyt toisin?2. Onko paikkakunnalla-si mahdollista päästä tu-levaisuudessa 5000 kg/ha keskisatoihin ja millä toimenpiteillä?3. Mitä palautetta haluat an-taa viljaketjussa toimiville eri osapuolille?

Perttu Keski-Mattila, Kauhajoki1. Korrensäädettä olisi voinut käyttää aavistuksen enem-män. Muuten kaikki toimen-piteet onnistuivat hyvin.2. Suurimmalla osalla loh-koista kyllä onnistuisi, mut-ta ei aivan kaikilla. Perus-

parannusten, kuten pH, oji-tus ja viljavuus, täytyisi olla kunnossa.3. Viljelijä joutuu karsi-maan kuluja rankalla kädel-lä, koska teollisuus ja kaup-pa nostavat hintoja kovas-ti. Kilpailu on tervetullutta panosmarkkinoilla.

Timo Erkkilä, Lapua1. Kylvön olisi voinut tehdä hieman aikaisemmin, jolloin sato olisi ollut korjattavissa aikaisemmin.2. Luomussa onnistuisi vain parhailta lohkoilta. Keskisa-tona 4000 kg/ha olisi yleises-ti mahdollista hyvillä mailla.3. Uusien lajikkeiden saata-vuus on ongelmallista. Sie-menkauppiaiden tulisi kiin-nittää siihen huomiota.

Mika Asunmaa, Alavus1. Kiinnittäisin huomiota la-jikevalintaan. Nyt valitsi-sin monitahoisen lajikkeen. Myös toinen kasvitautiruis-kutus olisi tarpeen näin sa-teisena vuonna.2. Perusasioista huolehtimal-la parhailla alueilla se olisi mahdollista.3. Kustannusten nousu on ko-vaa suhteessa tuottoihin.

Jari Mäkinen, Lapua1. Vähän aikaisempi kylvö olisi toiminut. Muuten kaik-ki meni nappiin.2. Jos perusasiat ovat kunnos-sa, niin se olisi mahdollista. 3. Kustannukset ovat nous-seet huimasti. Panosteolli-suus ja viljanostajat pelaavat ”sikaa” viljelijän kustannuk-sella. Sadon maksimoinnissa

kaupan ja neuvonnan ohjeet olivat yhdensuuntaisia.

Jari Marttila, Ylistaro1. Kokeilisin uudempaa laji-ketta. Niissä voisi olla parem-pi satovaste. Muuten kaikki onnistui.2. Kyllä, kunhan viljavuus, ojitus ja kalkitus olisivat kunnossa.3. Viljelijätilaisuudet hyviä - opastusta saa, jos itse ha-luaa. Talouslaskelmat vilje-lystä ovat tärkeitä. Ne kerto-vat viljelijälle onko tuotanto kannattavaa.

Heikki Tuomela, Lappajärvi1. Viljelytoimenpiteiden ajoi-tus onnistui. Ainoastaan pui-sin lohkon viikkoa myöhem-min, koska kumminkin oli poutaa.

2. Se ei ole mahdollista, mut-ta 4000 kg/ha keskisatoihin voitaisiin päästä.3. Kustannukset ja tuo-tot ovat lähteneet aivan vikasuuntiin.

Timo Latva-Koivisto, Ilmajoki1. Muokkaus hieman tehok-kaammin, jotta mururakenne olisi ollut hieman pienem-pi kooltaan ja kylvö syvem-pään, että kevätkosteus olisi tullut paremmin hyödynnet-tyä. Kasvinsuojelutoimet on-nistuivat hyvin.2. Tehokkaassa viljelyssä se on mahdollista.3. On hyvä, että satoisien la-jikkeiden kehitykseen on pa-nostettu. Yhteistyö toimijoi-den kesken on toimivaa ja se on viljelijän parhaaksi. ■

Haastattelussa havaintolohkojen viljelijät

itua 4 • 2008 17

HAVAINTOLOHKOT

Henri Honkala Vilja-agronomi

Syksyn edetessä kaikkien seu-tukuntien havaintolohkot saa-tiin puitua ja sadot punnit-tua. Parhaillaan sadosta mää-ritetään laatua, jonka jälkeen voimme vetää tarkempia joh-topäätöksiä havaintolohkojen tuloksista.

Satotuloksia katsellessa täy-tyy muistaa, että koko lohkon sato punnittiin. Tämä on uut-ta, sillä tavallisesti vastaavil-ta lohkoilta on punnittu vain tietyn alueen sato. Sehän ei enää kerro koko totuutta vil-jelytoimien onnistumisesta lohkolla.

Keskisato kertoo

Kaikkien tavanomaisten ha-

vaintolohkojen keskisadok-si muodostui 5 732 kg/ha. Se oli viime kesän vaikeissa olo-suhteissa loistava saavutus talousviljelmiltä. Jo se ker-too, että viljelytoimenpiteet onnistuivat. Ilmajoen havaintolohko paik-kasi paljon kasvukauden ai-kana, sillä ankaran kevätkui-vuuden jälkeen sato-odotuk-set romahtivat.

Oheisessa taulukossa on koottuna havaintolohkojen oleellisimmat tiedot ja jo tie-dossa olevat tulokset. Satota-so on siis määritetty punnitse-malla koko lohkolta puitu vil-ja. Siksi tulos on luotettava. Lakoisuuden ja kasvitautien esiintymisen havaintolohkoil-ta määritti MTT Ylistaro.

Määrityksessä käytettiin sa-maa asteikkoa kuin MTT:n vi-

rallisissa lajikekokeissa. Tu-lokset ovat vertailukelpoi-sia lajikekokeiden kanssa ja kasvinsuojelun onnistumi-sen voi päätellä huomatta-vasti pienemmistä lako- ja tautiluvuista.

Vilja 5000 –päivä

Tarkemmin havaintolohkoilta saatuja kokemuksia käsitellään ProAgria Etelä-Pohjanmaan järjestämässä Vilja 5000 –päi-vässä. Päivän aikana käydään lävitse myös viljelyn kannatta-vuutta havaintolohkoilla. Lisäksi tilaisuudessa käsitel-lään tulevia viljantuotannon näkymiä sekä annetaan neu-voja ensi vuoden lajike- ja lan-noitevalintaan. ■

KOETULOKSET KÄYTÄNNÖKSIHavaintolohkot seutukunnissa

Lohko Lohko ha Kasvi Lako-% Tautisuus* Sato kg/ha

Alavus, Asunmaa Mika 5,85 Annabell-ohra 1 3,5 5 200

Ilmajoki, Latva-Koivisto Timo 3,36 Maaren-ohra 0 2 4 500

Kauhajoki, Keski-Mattila Perttu 5,35 NFC Tipple-ohra 0,5 1,5 6 400

Lappajärvi, Tuomela Heikki 2,24 Edel-ohra 1,5 2,5 6 100

Lapua, Erkkilä Timo (luomu) 2,94 Karita-herne, Fiia-kaura 0 1 2 400

Lapua, Mäkinen Jari 1,79 Vilde-ohra 0 1,5 5 800

Ylistaro, Marttila Jari 4,10 Mahti-vehnä 0 3 6 400

* 1= terve kasvusto, 2= lehtilaikkuja vähän alalehdissä, 3= alalehdissä kohtalaisen paljon laikkuja, ylälehdet pääsääntöisesti terveet, 4= tautilaikkuja paljon myös ylälehdillä, alalehdis-tä suurin osa kuollutta, 5= myös lippulehti suurimmaksi osaksi kuollut

ProAgria Etelä-Pohjanmaa järjestää opintomatkan Yh-dysvaltoihin helmikuussa 2009. Alustava matkustus-ajankohta on 10.–19.2.2009. Matka suuntautuu maail-man suurimpaan maatalo-usnäyttelyyn World Ag Ex-poon (www.worldagexpo.com) Tularessa Californias-sa. Vietäm me myös maaseu-tupäivän maailmaan vilja-

vimpiin alueisiin kuuluvas-sa San Yoaquinin laaksossa. Paluumatkalla poikkeam-me Chicagon viljapörssissä. Lisäksi suunnitelmissa on tilavierailuita.

Alustava hinta noin 2 250 €/hlö. Tarkempi matkaohjel-ma ja hinta selviävät myö-hemmin. Tiedot välitetään ennakkoilmoittautuneille. Ohjelma ja matkatoimisto-

tiedot tulevat myöhemmin myös kotisivuillemme www.proagria.fi/ep.

Ennakkoilmoittautumiset (ei sitova): Tuula Perälä, (06) 4163 400 tai

www.proagria.fi/ep ➞ tapahtumat

LISÄTIETOJA: Jouko Uo-la, 0400 361 402 tai Henri Honkala 040 827 7100 ■

LANNOITEKUSTANNUS ON TUPLAANTUNUT!

Kalkituksesta huolehtiminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Hyödynnä lannoit-teiden teho entistä paremmin. Huolehdi kalkituksesta nyt.

Pyydä kalkkitarjous maatalouskaupasta!

Lue lisää: www.farmit.net/kalkitus

Lähde viljamatkalle Yhdysvaltoihin

OHJELMA9.30 Avaus9.40 Nurmirehu ratkaisee tuloksen - rehuanalyysin tulkinta emolehmätilalla, Lea Puumala TTS10.20 Näin meillä ruokitaan - viljelijäpuheenvuoro Eija Rinta-Piirto, viljelijä, Kauhajoki11.05 Lounas (omakustanteinen)11.45 Emolehmäkarjan ruokinta talvikaudella - imettävän lehmän ruokinta syksyllä ja keväällä - syksyllä syntyneen vasikan ruokinta - uudistushiehojen ruokinta Maarit Kärki, MTT Ruukki13.30 Kahvi (omakustanteinen)13.45 Emolehmäkarjan ruokinta talvikaudella - käytännön havainnot ruokinnan tukena Maarit Kärki, MTT Ruukki14.10 Näin meillä ruokitaan - viljelijäpuheenvuoro Arto Isomäki, viljelijä, Ähtäri15.05 Yhteenveto

Emolehmäkarjan ruokintaTervetuloa koulutukseen ke 26.11.2008

Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, Seinäjoki

ILMOITTAUTUMISET: ke 19.11. mennessä, (06) 4163 400, koulutus.ep@proagria.fi tai www.proagria.fi/ep. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö +alv.Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan SikaNauta -hanketta.

ALUEEN KUNNAT

18 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

LUOMU

Miia Lenkkeri Kauhava

E rkkilän tilalla pellot ovat jatkossa luomu-peltoja. Eläimet py-

syvät ainakin toistaiseksi luomun ulkopuolella, sillä muuten nykyinen parsinavet-ta pitäisi muuttaa pihatoksi, eikä Jari Erkkilä halua siihen vielä sitoutua. Päätös luo-muun siirtymisestä kävi Erk-kilöillä helposti, sillä tilalla konsulttina toimi raha. Saa-dakseen luomusopimuksen, Jari Erkkilä haki luomuoppia luomuperuskurssilta.

Suurin syy luomukurssil-le menoon, oli lannoitteiden hurja hinnannousu. Työstä pi-täisi saada leipääkin pöytään, joten kustannuksia on pakko saada alas, Jari toteaa ja kertoo nähneensä läheltä, kuinka tu-tulla tilalla luomutuotanto on ollut onnistunut valinta.

Luomuun siirtymistä tilal-la odotetaan avoimin mielin ja uudella innolla. Jari nau-

rahtaa, että kun luomuvilje-lyn valitsee, pitää opetella vil-

jelijäksi uudelleen, jotta omak-suisi uudenlaisen tavan viljel-

lä. Suurimpana peikkona Jari pitää luomuviljelyn alkuvai-

heessa sitä, riittääkö lehmille ruokaa. ■

Euro oli merkittävä konsultti

Samuli Lampinen Agronomi

Luonnonmukaisen vilje-lyn muuttuvien kustannus-ten nousu on jäänyt vähäisek-si. Väkilannoitteitahan ei luo-muviljelyssä käytetä. Erityi-sesti voimakkaassa nurmivil-jelyssä lannoitteiden kustan-nusnousu on repäissyt kan-nattavuuseroa luonnonmukai-sen ja tavanomaisen nurmivil-jelyn välille.

Luomuviljely on ollut ja on huolellisesti suoritettuna osaajalleen varsin palkitse-vaa ja kannattavaa. Suin päin ei luomuviljelyyn kuitenkaan kannata lähteä. Yksittäisel-lä luomutilalla ei niksejä kui-tenkaan tarvitse kovin montaa osata. Alussa kuitenkin jou-tuu esimerkiksi rikkakasvien torjuntaan ja peltojen perus-kuntoon kiinnittämään erityis-tä huomiota. Luomukurssituk-sen kautta saa useimmiten jo riittävät tiedot viljelyn aloitta-miseen. Tyypillisesti vasta en-simmäiset luomuviljelyvuo-det antavat varmuuden mene-telmän toimivuudesta.

Luomunurmiviljely on ja on ollut alueellamme varsin kannattava ja yksinkertainen vaihtoehto. Luomuun kannat-taa lähteä peltojen osalta. Kar-jaa ruokitaan kuten ennenkin. Karkearehu tuotetaan omal-le karjalle ja luomuviljat myy-dään korkeammalla hinnalla ulos ja eläinten rehuvilja os-tetaan tavanomaisena sisään. Jos kiinnostus lisääntyy mieti-tään myöhemmin karjan kans-sa luomuu lähtöä ja sen kan-nattavuutta tilalla. Luomun ja tavanomaisen kannattavuutta ei tällä hetkellä edellistä esi-merkkiä kummemmin ole syy-tä tarkastella. Tämän hetkinen valtava kannattavuusero luo-mun ja tavanomaisen välillä ei johdu niinkään luomun erityi-sestä kannattavuuden nousus-ta vaan siitä että tavanomaisen viljelyn kannattavuus on ro-mahtanut ja toimiminen täl-lä kustannustasolla on varsin vaikeaa. Käy lukemassa Maito-suomen Olavi Koskimäen vin-kit apilan viljelyn perusteista kotisivuiltamme www.proag-ria.fi/ep. ■

Taloudellinen ja mielekäs vaihtoehto

Jari Erkkilä. Erkkilän tilalla pellot ovat jatkossa luomupeltoja.

Sitä pitää huolta kunnostaan, anopis-taan, lapsestaan, siitä että ruokaa on jääkaapissa, bensaa tankissa ja takki ei olisi niin tyhjä. Mutta entä tulevaisuus? Pitäisikö omasta tulevaisuudesta pitää huolta? Jaksaisiko? Entä jos sen tekisi puolestasi asiaan vihkiytynyt ammat-tilainen. Sillä tavalla helposti, huoletto-masti, mutta kuitenkin turvallisesti ja tuottoisasti. Se vasta olisi jotakin se.

Tule meille ja kuulet, kuinka Säästö-pankin Helpompi Eläkevakuutus ja Varainhoitajan Parhaat -palvelut tekevät eläkevakuutusratkaisustasi helpomman.

Varaa Ikioma Aika helposti osoitteessa www.helpompi.fi tai lähetä maksuton tekstiviesti SP ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE numeroon 18252 niin otamme yhteyttä.

Säästöpankin Helpomman Eläkevakuutuksen myöntää Henkivakuutus-

osakeyhtiö Duo, jonka asiamiehenä Säästöpankki toimii. Henkivakuutus-

osakeyhtiö Duo on 35 Säästöpankin ja Lähivakuutus-ryhmän omistuk-

sessa. Säästöpankki on merkitty Vakuutusvalvontaviraston vakuutusedus-

tajarekisteriin (www.vakuutusvalvonta.fi ). Virasto valvoo asiamiestoimin-

taamme. Vakuutusyhtiö ei vastaa sijoituskohteeksi valitun sijoitusrahaston

tai muun sijoituskohteen mahdollisen arvon alenemisen vaikutuksesta va-

kuutussäästöön. Vakuutuksen todellinen tuotto saattaa olla suurempi tai

pienempi ja sijoituksen pääoma voi alentua.

Konttori • Konttori • Konttori • KonttoriKonttori • Konttori • Konttori • Konttori

- eli kuinka Nuorempi Konstaapeli ryhtyi pitämään huolta huomisestaan.

ahd

sen todellin

äoma voi alentua.

itua 4 • 2008 19

Vuoden 2008 tukitaulukot

Vuoden 2008 päivitetyt tuki-taulukot löytyvät TE-keskuk-sen internetsivulta www.te-keskus.fi/etela-pohjanmaa.

Vuoden 2009 tuet

Vuoden 2009 tilatuen, luon-nonhaittakorvauksen ja ym-päristötuen tukitasoihin ei ole tulossa muutoksia eikä myös-kään EU-eläinpalkkioihin.

Pohjoisen tuen osalta halli-tus on tehnyt muutosesityksen komissiolle ja neuvottelut ovat vielä kesken. Esityksessä mai-don pohjoinen tuki maksettai-siin myös kiintiön ylittävil-le litroille ja sika- ja siipikar-jatalouden tuki irrotettaisiin suurimmaksi osaksi tuotan-nosta. Noin. 30 % tuesta mak-settaisiin vuosittaisten tuotan-tomäärien perusteella ja loput n. 70 % maksettaisiin tilakoh-taisen viitemäärän eli vuoden 2007 tuotantomäärän perustel-la. Vuoden 2007 tuotantomää-rään saisi korotuksen uudisra-kennuksen tai laajennuksen perusteella jos se on aloitettu ennen 2.7.2007.

Tukioikeuden verotuksesta ja siirroistaPeltokaupoissa ja vuokrauksis-sa eroteltava tukioikeus

Peltokaupoissa ja maan vuokrauksissa pitää verottajan mukaan erotella kauppahin-ta tai vuokrahinta tukioikeuk-sille ja pellolle, jos kaupassa tai vuokrauksessa luovutetaan myös tukioikeuksia. Tästä syk-systä alkaen verottaja tulee ja-kamaan kauppahinnan sekä pellolle että tilatuelle, jos tu-kioikeuden arvoa ei ole esitet-ty kauppakirjassa. Vuokrauk-sissa verottaja ei ole vielä läh-tenyt jakamaan vuokraa pellon ja tukioikeuden osalle.

Tukioikeuden hinta on myy-jälle verotettavaa vuositu-loa ja ostajalle vähennettävää vuosimenoa.

Spv-luovutuksissa tukioike-uden hinta on myyjälle vero-vapaa, mutta luovutuksen saa-jalle vähennyskelpoinen. Jos tukioikeuden arvo on kaup-pakirjassa, verottaja tutkii sen suuruutta suhteessa kauppa-hintaan. Verottajan tulkin-ta on tällä hetkellä, että mak-simissaan tukioikeuden arvo voi olla 1/3 pellon + tukioike-

uden yhteenlasketusta arvos-ta. Jos tukioikeuden arvo on yli 1/3, silloin verottaja puut-tuu siihen. Jos muuta arvoa ei ole tilatukioikeudelle esitet-ty, verottaja käyttää yhdelle vuodelle diskontattua tasatu-en arvoa.

Tukioikeuden arvoa on kau-poissa perusteltu mm. tilatuen osuudella pellon tuotosta ( n. 20 %) tai hyvin pientä hintaa (tai 0-hintaa) sillä, että myyjäl-le jäävä tukioikeus ilman pel-toa olisi myyjälle arvoton.

Tukioikeuden hintaan lisättävä arvonlisäveroTukioikeuden luovutuksissa sen hintaan on lisättävä arvon-lisävero (22%), jos luovuttaja on alv-velvollinen (ja useim-miten on vähintään metsän osalta). Jos tukioikeuden hin-ta on eritelty, mutta arvonlisä-veroa ei ole erikseen mainittu, verottaja olettaa alv:n sisälty-vän tukioikeuden hintaan.

Pelkän tukioikeuden myynti

Kun tukioikeus myydään yk-sinään ilman peltoa, hintaan on lisättävä arvonlisävero (jos myyjä on alv-velvollinen). Jos arvonlisäveroa ei ole eritelty, verottaja olettaa alv:n sisälty-vän tukioikeuden hintaan.

Pelkkä tukioikeus voidaan myydä vain saman tukialueen sisällä. Tukialueita on kolme, A, B-C1 ja C2-C4). Ostaja voi olla vain viljelijä (=omistaa/hallitsee peltoa).

Tukioikeuden siirto vuokralaiselta maanomistajalleSeinäjoen verotoimiston tul-kinta tilatukilain 10 §:n ve-rovapaudesta tukioikeuksien 1. luovutuksessa vastikkeet-ta maanomistajalle on, että se

koskee myös jatkettuja vuokra-sopimuksia. Eli verotuksen pe-lossa ei olisi tarvetta tukioike-uksia siirtää välillä maanomis-tajalle, jos vanhaa vuokrasopi-musta jatketaan.

Lisäosan korvauksen verotus

Jos maanomistajalle luovute-tuissa tukioikeuksissa on lisä-osia ja maanomistaja (tai uusi vuokralainen) korvaa sen vuo-sittain alkuperäiselle vuokra-laiselle, Seinäjoen verotoimis-to katsoo, että lisäosan vuo-sittainen siirto alkuperäiselle vuokralaiselle on maataloustu-en siirtoa, johon ei tarvitse li-sätä arvonlisäveroa.

Lisäosan siirtäjä (= maan-omistaja tai uusi vuokralai-nen) ilmoittaa maksetun tila-tuen mukana saadun lisäosan verotuksessa tulopuolella maataloustukena ja vähentää

sen sitten menopuolella. Lisä-osan korvauksen vastaanottaja eli alkuperäinen vuokralainen ilmoittaa lisäosan saatuna tu-lona (maataloustukena).

Jos lisäosa maksetaan ker-takorvauksena, Seinäjoen ve-rotoimisto katsoo sen olevan edelleen siirrettyä maatalous-tukea, johon ei tarvitse laskea arvonlisäveroa. Joissakin vero-toimistoissa voi olla eri tulkin-ta ja tähän voi tulla vielä vero-hallinnon yhtenäistämisohje.

Tukioikeuksien siirrot vuodelle 2009 tehtävä 15.6.2009 mennessäKun maakauppojen ja vuok-rausten yhteydessä on sovit-tu siirrettäväksi myös tukioi-keudet, niin siirrot on tehtävä 15.6.2009 mennessä, jotta pel-lon uusi haltija voi saada niil-lä tilatuen vuonna 2009. Siir-

toja varten valmistuu alkuvuo-desta 2009 uudet lomakkeet, mutta myös tämän vuoden lo-makkeita voi käyttää, jos siir-ron osapuolet haluavat allekir-joittaa ja jättää lomakkeet kun-taan heti.

Kesannointioikeudet muuttuvat tavallisiksi lisäosattomiksi tukioikeuksiksi v. 2009Kesannointioikeudet muuttu-vat tavallisiksi lisäosattomiksi tukioikeuksiksi v. 2009. Tämä voidaan huomioida jo nyt siir-rettäessä tukioikeuksia vuok-ralaiselta maanomistajalle. Maanomistajalle voidaan siir-tää kesannointioikeuksia, jot-ka ensi vuonna sitten muuttu-vat tavallisiksi tukioikeuksik-si. Koska kesannointioikeuk-sissa ei ole lisäosia, ei maan-omistajan tarvitse silloin kor-vata lisäosia vuokralaiselle. ■

VEIKON TERVEISET

Veikko Tuominen Ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan TE-keskus

20 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

SOKERIHERKUT, KUVAT DANSUKKER

KOTITALOUS

Anna-Liisa Saari Kotitalousneuvoja

Itse tehdyt joulumakeiset maistuvat herkullisilta ja ne ovat myös kauniisti pakattuna tervetullut lahja. Jouluna niillä voikin vapaammin herkutella.

Vanhin tunnettu makeannä-län tyydyttäjä oli purupihka, mutta myös eri kasvien juu-ret ja kuivatut metsän mar-jat ovat olleet todellisia lasten herkkuja.

Sokerin tultua tutuksi myös makeiset yleistyivät. Makeis-

kääreissä kuvattiin ajankoh-taisia tapahtumia. Myös Paa-vo Nurmi, Seitsemän veljestä ja jopa uudet kansallispuvut olivat kääreiden aiheina.

Makeisista vanhimpiin kuuluvat lääkemakeiset, käy-tettiinhän sekä hunajaa, et-tä sokeria ensin lääkkeeksi. Ne liotettiin kuumaan veteen tai mehuun ja juotiin kuuma makeisneste.

Rintaröhinää

Rintasokeri oli hyvä lääke niin vauvan rintaröhinään kuin äi-din omiinkin vaivoihin. Ys-kään tehosi seuraavanlainen yskänlääke: Iso nauris kaiver-rettiin tyhjäksi, siihen vettä, kermaa ja toppasokeria. Soke-ri sulatettiin palavalla päreel-lä. Mausteena käytettiin anis-tippoja. Seos juotiin kuumana. Mikä makunautinto!

Pitokonvehteja

Makeiset liittyivät erityisesti juhlapyhien tarjoiluun.

Suurten juhlien pitotarjoi-luun kuuluivat myös konveh-dit. Hautajaisissa tarjottiin hil-littyihin kääreisiin pakattuja ja häissä iloisempiin kääreisiin sonnustettuja konvehteja. Pi-tokonvehdit piti säästää kotiin viemiseksi.

Kauppiailla oli myös oma tapansa: hyvän kaupan pääl-le ostajalle annettiin tötterölli-nen makeisia lapsille vietäväk-si ja kaupanpäälliseksi. Myös markkinoilta vanhemmat toi-vat lapsilleen lakritsapiippuja, linnun munia tuutissa ja mint-tukaramelleja. ■

Nekut1.5 rkl voita2 dl sokeria2 dl siirappia1.5 dl kuohukermaa50 g mantelia

Sekoita kaikki muut ainek-set paitsi mantelit paksu

pohjaisessa kattilassa. Keitä ilman kantta kuumalla lie-dellä. Kun pisara kylmäs-sä vedessä kovettuu on val-mista. Sekoita siihen man-telit ja kaada seos pieniin makeisvuokiin tai tee ne-kuista tikkareita. ■

Rapeat riisimuronamut

100 g voita1.5 dl siirappia tai hunajaa1.5 dl maitojauhetta1.5 dl kookoshiutaleita1 tl vanilliinisokeria1 l riisimuroja

Sulata kattilassa voi se-kä siirappi tai hunaja( voit

käyttää myös näiden seos-ta). Lisää hieman jäähtynee-seen seokseen maitojauhe, kookoshiutaleet, vanillii-nisokeri sekä lopuksi riisi-murot. Sekoita seos tasai-seksi. Nostele kahdella tee-lusikalla kokkareita leivin-paperille tai pieniin pape-rivuokiin. Jäähdytä ja tar-joa, kun makeiset ovat ko-vettuneet. ■

Markkinakaramellit

noin 60 kpl

3 dl tomusokeria3/4 dl kaakaojauhetta3 dl vehnäjauhoja1 tl vaniljasokeria1 dl maitoa2 dl kidesokeria200 g sulatettua kookosrasvaa50 g mantelilastuja

Sekoita tomusokeri, kaa-kaojauhe, vehnäjauhot ja vaniljasokeri.

Keitä maitoa ja kidesokeria 3 minuuttia. Kaada kuuma neste jauhoseoksen päälle voimakkaasti sekoittaen.Sekoita mukaan rasva vä-hän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Lisää manteli-lastut. Levitä seos öljytyl-le voipaperille. Laita kyl-mään. Leikkaa ruuduiksi. (Ohje, Dan Sukker) ■

Suklaasuukot

4 dl pölysokeria1 dl vettä½ tl etikkaa3-4 tippaa piparminttuöljyä50 g tummaa suklaata

Keitä sokeria, vettä ja etik-kaa pienessä kattilassa, kunnes pisara hieman jääh-tynyttä lientä tuntuu veny-vän lankamaisina rihmoi-na sormien välissä. Kaada

liemi kulhoon, lisää pipar-minttuöljy ja sekoita haaru-kalla sakeaksi. Levitä mas-sa nokareiksi leivinpape-rille. Jos se kovettuu kes-ken työn, saat sen notkeak-si kuumassa vesihautees-sa. Anna nokareiden kovet-tua. Sulata suklaa vesihau-teessa ja pane pisara sulaa suklaata jokaisen minttuna-pin pinnalle. Pakkaa kovet-tuneet makeiset tiiviiseen tölkkiin. ■

Purupihkasta sokeriherkkuihin

Nekut. Nekuilla saat näyttävyyttä vaikkapa kahvipöytään.

Markkinakaramellit. Nämä maistuvat ennen ja jälkeen aterian.

Riks raks. Rapeat riisimuro-namut.

itua 4 • 2008 21

KELIAAKIKKO (gluteeniton ruokavalio) voi syödä kaikkia ruokia, joiden valmistuksessa ei ole käytetty vehnää, ohraa ja ruista. Sopivia ovat glutee-nittomat viljat eli riisi, maissi, hirssi ja tattari. Vehnästä val-mistetut, puhdistetut tärkke-lysvalmisteet sekä monet glu-teenittomat erityistuotteet so-pivat useimmille keliaakikoil-le. Jotkut keliaakikot voivat käyttää kauraa. Ohratärkke-lystä (Ohrakas) keliaakikoille ei suositella.

Keliaakikko voi syödä hedel-miä, marjoja, kasviksia, maito-tuotteita, lihaa, kalaa, kanan-munia, riisiä, tattaria, hirssiä, maissia, gluteenittomia jauho-seoksia sekä kaikkia elintar-vikkeita, joiden valmistukses-sa ei ole käytetty vehnää, kau-raa, ohraa ja ruista. Lue kaik-ki pakkausmerkinnät huolel-lisesti ja varmistu tuotteiden turvallisuudesta.

MAITOALLERGIASSA leh-mänmaidon proteiini eli val-kuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion. Maitoallergisen ruo-kavaliosta poistetaan kaikki maito ja maitoa sisältävät elin-tarvikkeet, varmuuden vuoksi myös vuohenmaito. Vähälak-toosiset maitovalmisteetkin ovat kiellettyjä, koska ne sisäl-tävät maitoproteiinia. Hyvin herkillä voi ja margariini ovat myös kiellettyjä aineita.

LAKTOOSI-INTOLERANS-SISSA oireet tulevat maito-

sokerista, ja vaikka ne ovat kiusallisia, oireista ei ole vaa-raa. Laktoosi-intolerantik-ko voi nauttia laktoosittomia tuotteita ja kypsytettyjä juus-toja, usein myös vähälaktoosi-sia tai hapanmaitotuotteita.

LAKTOOSITON ruokavalio tarkoittaa sitä, ettei ruokava-liossa saa olla lainkaan maito-sokeria sisältäviä tuotteita.

VÄHÄLAKTOOSINEN puo-lestaan sallii jonkin verran maitosokeria. Kauppanimellä Hyla tai Into vähälaktoosinen löytyy runsaasti tuotteita vä-hälaktoosiseen ruokavalioon.

MUNATON RUOKAVALIO hoidetaan valmistamalla ruo-ka ja leivonnaiset ilman mu-nia. Munattomia leivonnai-sia ovat mm. erilaiset piimä-kakut, pikkuleivistä kauralas-tut, Hanna tädin kakut. Muro-leivonnaisissa voi rasva - so-kerivaahtoon lisätä hedelmä-sosetta. Myös pullataikinas-ta voi huoletta jättää munan pois. Kosteuden säilyttämisek-si tuotteissa, muista lisätä pari rkl vettä jokaista pois jätettyä munaa kohden.

Yhden kanamunan voi kor-vata jollakin seuraavista: 1 dl peruna- tai muuta kasvissoset-ta, 1 dl omena- tai banaani- tai muuta hedelmäsosetta, 2 rkl soijajauhoja + 1 dl vettä, 1/2 dl maitojauhetta + 1 dl vettä tai kananmunankorvikkeilla ■

KOTITALOUS

Erikoista pöytään…

(gluteeniton, maidoton, munaton)Sekoitettu voitaikina: keitet-tyä, soseutettua porkkanaa 100 g maidotonta margarii-nia 5 dl karkeaa gluteenitonta jauhoseosta 1 tl leivinjauhetta Täyte:1dl kypsää riisiäsipulipaprikaraastettu porkkana100 g hienonnettua lihaa tai kalaa

Mikäli haluat täysin kas-vistäytteisiä pasteijoja jätä liha tms. pois ja lisää keite-tyn riisin tai porkkanan mää-rää vastaavasti.

Sekoita hienonnetuista kasviksista seos, jonka voit ruskistaa kevyesti paistin-pannulla. Lisää sitten jouk-koon keitetty riisi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keske-nään sekaisin.

Lisää vähän pehmentynyt rasva joukkoon ja nypi taiki-

na tasaiseksi. Anna kovettua hieman jääkaapissa. Parhai-ten saat muotoiltua pasteijat taputtelemalla jauhotetuilla käsillä ohut ympyrä.

Lisää täyte sisään ja nos-ta puolet taikinasta päälle niin, että pasteija on puoli-ympyrän muotoinen. Voite-le pasteijat vesi-kahvi seok-sella tai miedolla siirappive-dellä. Paista pasteijoita n. 15 minuuttia 225° C:ssa. ■

Asta Asunmaa Kotitalousneuvoja

Kahvi- tai juhlapöydässä istuu yhä useammin keliakiaa sairastava tai ruoka-aineallergiasta kärsivä. Erityisruokavalioiksi kutsutaan ruo-kavalioita, joissa yhden tai useamman ruoka-aineen käyttöä rajoitetaan. Erityisruokavaliota voidaan noudattaa esimerkiksi terveydellisistä, eettisistä tai elämänkatsomuksellisista syistä.

(gluteeniton, munaton)2 tlk (4 dl) bulgarianjogurttia4 rkl tomusokeria2 liivatelehteä1– 2 rkl vettä tai omenamehuaMansikkamelbaan:2,5 dl mansikoita

1 rkl sitruunan mehua1 rkl sokeria

Sekoita tomusokeri jo-gurtin joukkoon. Liota lii-vatelehtiä väljässä, kylmäs-sä vedessä. Puserra liivat-teet, sulata kiehuvaan ve-sitilkkaseen ja yhdistä seos jogurttiin.

Kaada jogurttiseos lasei-hin ja anna hyytyä jääkaa-pissa 1–2 tuntia.

Soseuta mansikkamelban ainekset sauvasekoittimella ja kaada seos jogurttihyyte-löiden päälle.

Ohje: Kotimaiset Kasvik-set ry ■

(gluteeniton, maidoton, munaton)10 kpl150 g maidotonta margariinia1/2 dl sokeria1 tl leivinjauhetta1 rkl kaakaojauhetta tai carobjauhetta1 dl riisijauhoja3/4 dl perunajauhoja

1/2 dl ananasmehuaPäälle:1 pieni purkki ananasmurskaaKookosseos:2 rkl maidotonta margarii-nia sulatettuna1/2 dl sokeria1 dl kookoshiutaleita

Vaahdota rasva ja soke-ri. Lisää keskenään sekoite-

tut kuivat aineet ja ananas-mehu vaahtoon. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 175 asteessa n.15 minuuttia. Valmista kookosseos sekoit-tamalla aineet keskenään. Lisää muffinssien päälle ananasmurskaa ja kuorrutet-ta. Paista vielä noin 20 mi-nuuttia, kunnes pohjat ovat kypsiä. ■

Kevyt Pannacotta ja Mansikkamelba

Ananas-kookosmuffinssit

Kasvis-/liha-/kalapasteijat

Moneen makuun. Pannacotta ja mznsikkamelba on näyttävä annos.

ERIKOISRUOKAA, KUVA KOTIMAISET KASVIKSET RY

22 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

PUUTARHA

KONSTIT ON MONET

MonimuotoisuuskartoitusMaatilan luonnon monimuo-toisuuskartoitus on osa maa-talouden ympäristötuen pe-rustoimenpiteitä. Kartoi-tus tulee tehdä toisen sitou-musvuoden huhtikuun lop-puun mennessä. Kartoituk-seen kuuluva maastokäynti on hyvä tehdä syksyn aikana,

jolloin luonto- ja maisema-ar-vot ovat selvästi nähtävissä ja löydettävissä.

Asiantuntijan avulla tun-nistat tilan luonnon moni-muotoisuuskohteet . Kartoi-tuksen ohessa saat tietoa mo-nimuotoisuuskohteiden hoi-tamisesta. Tilalla voi olla

mahdollisuuksia myös yh-teen tai useampaan erityistu-kisopimukseen! Yhdessä asi-antuntijan kanssa löytyvät ar-vokohteet ja selviävät sopi-mustyypit. Lisätietoja ja kar-toitustilaukset maisemasuun-nittelijaltamme, Anna Wahl-berg, 040 534 9336. ■

■ Muovispiraali (valkoinen suojaa myös auringolta) asenne-taan runkopuiden suojaksi ensimmäisinä vuosina. Suojaa voi pitää kesät talvet.

■ Muista löysätä runkosuojaa keväällä ja syksyllä kasvun mukaan. Kireä spiraali tukehduttaa puun ja antaa talvi-suojan myös tuhohyönteisille.

■ Varttuneet puut eivät tarvitse runkosuojaa, mutta matalalle roikkuva oksisto joutuu rusakon suihin ilman suojaverkkoa.

■ Myyriltä suojaa parhaiten tinapaperi tai runkospiraali tiiviisti puun tyvellä.

■ Maan pinnan jäätyminen ja lumen polkeminen runkojen ympärillä estävät myyrien hyökkäykset maan alla.

■ Kaikenlainen sateensuoja kannattaa poistaa pihasta talveksi, esimerkiksi lautakasat, sanomalehtikatteet ja kasvimaan muovisuojat ja –harsot.

■ Tuomen oksia voi pistellä kasvien ympärille hajukarkot-teeksi, sillä risut ainakin haittaavat pääsyä puskan juurelle.

■ Varma konsti torjunnassa on myyrä- ja rottakilleri eläinten oleskelupaikoilla, muista myös rottakissan teho.

■ Hiiren- ja rotanmyrkky sopii laiskan torjuntakeinoksi, mutta myrkyt saattavat tappaa myös kotieläimiä, siilejä ja myyräntorjunnassa pitkällä aikavälillä hyödyllisiä haukkoja ja pöllöjä.

■ Kansan suussa kulkevia torjuntakonsteja on useita, kuten hirvensarvisuolalla ruiskuttaminen, ihmishiustuppojen ripustaminen kasvustoihin, käytettyjen kahviporojen ripot-telu juurialueelle ja erilaiset CD-levyripustukset pelotte-lutarkoituksessa. Nämä auttavat pääasiassa nisäkkäiden torjuntaan, esimerkiksi jäniseläinten ja peurojen torjun-nassa. ■

TUHOLAISTORJUNNALLA varjelet puutarhaasi

Anna Wahlberg Maisemasuunnittelija

Kuluvasta vuodesta tuli ennusteiden mu-kaisesti oikea myyrä-

vuosi. Jyrsijöiden talvituho-ja kannattaa ennaltaehkäistä ajoissa, vaikka jyrsijöitä ei olisi omalla pihalla näkynyt-kään. Myös talvinen rusakon vierailu ja keväinen fasaani-en vaeltelu puutarhassa on hyvä torjua ennakolta, jol-loin vältytään korvaamatto-milta vahingoilta koriste- ja hyötypuutarhassa.

Mikään ei masenna kotitar-huria enempää kuin rusakon

tai vesimyyrän poikki kalu-amat omena- ja muut hedel-mäpuut keväällä uuden kas-vun alkaessa. Usein tuho on niin totaalista, ettei puusta ole enää eläjäksi. Ruusukas-vit, kuten omenat, kirsikat, luumut, vadelmat ja mansikat ovat jyrsijöiden herkkua siinä missä ihmistenkin. Runko-jen suojaus muovispiraalilla sekä lisäksi riittävän korke-alla metalliverkolla suojaa nuoret puut lähes varmasti myös runsaina myyrävuosi-na. Tulevaisuudessa pitänee alkaa varustautua myös hir-vieläinten, kuten valkohän-

täpeuran, torjuntaan puutar-hoissa Ruotsin tapaan.

Myös linnut voivat olla ko-titarhurin kiusana. Isona ka-nalintuna fasaaneja, ja jos-kus naakkojakin, kiinnosta-vat kaikki tuoreet, vihreät ja toukan näköiset silmut, joita kotipuutarhan mustassa mul-lassa talven jäljiltä pilkottaa. Pahiten yleensä kärsivät ai-kaiset krookuksien ja tulp-paanien maasta pukkaavat vaaleat silmut, mutta myö-hemmin keväällä herkkua ovat myös herneiden ja pa-pujen maan pinnalle kurotta-vat pikkutaimet. ■

Fasaani. Fasaaneja kiinnostavat mustasta mullasta talven jälkeen pilkottavat tuoreet silmut. Kuva: Bjarne Kantén

itua 4 • 2008 23

OTA YHTEYTTÄ

Etelä-Pohjanmaa

- Toim.joht.Antti Siljamäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 365 997- Tiedottaja Miia Lenkkeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 159 118- ATK-suunnittelija Antti Juntunen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (06) 416 3442

Kasvintuotanto- Toim.pääll. johtajan sij. Jouko Uola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 361 402- Agronomi Samuli Lampinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 526 0147- Vilja-agronomi Henri Honkala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 827 7100- Erikoiskasviagrol. Jari Luokkakallio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 297 235

Piiriagrologit- Väinö Jantunen, Isokyrö Vähäkyrö Laihia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 166 202- Jouni Leppä, Kauhajoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 361 250- Markus Luoma, Kauhava Ylihärmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 180 071- Anna-Kaisa Lähetkangas, Teuva Jurva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 525 0375- Juha Mäkelä, Jalasjärvi Kurikka Seinäjoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 267 535- Jari Mäkinen, Alahärmä Kortesjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 510 2795- Janne Niemi, Alajärvi Vimpeli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 422 765- Marja-Leena Perälä, Lapua Nurmo Seinäjoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 166 200- Seppo Saari, Isojoki Karijoki Kristiinankaupunki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 350 425- Pekka Tuomisto, Ilmajoki Ylistaro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 891 889- Katariina Vihlman, Alavus Kuortane Töysä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 582 6775

Salaojasuunnittelu ja mittauspalvelut- Rak.mest Juha Laakso . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 526 4930- Salaojatekn. Erkki Orrenmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 367 127- Salaojatekn. Heimo Pirttimäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 367 212- Salaojatekn. Markku Keltto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 730 9820- Agrol. Harri Niemelä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 544 4510

Kotieläintoimisto- Toim.pääll. kotieläinagronomi Arja Talvilahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 168 489- Maitotilaneuvonnan ATK-tuki Hannu Putula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 510 5965- Terveydenhuoltoeläinlääkäri Mervi Yli-Hynnilä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 840 1828- Hankepäällikkö agrol. Marita Öhage . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 581 0772- Hankesihteeri Elina Lokasaari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 872 528- Sikatilaneuvoja Saija Alanko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 509 4360- Sikatilaneuvoja Juha Peltokangas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 264 448- Luomukotieläinneuvoja Ulla Maija Leskinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 504 5591- Lammastilaneuvoja Milla Alanco . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 706 0558

Maitotilaneuvonta- Seija Autio, Kortesjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 720 956- Merja Ilomäki, Ähtäri Soini . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 702 3922- Arja Kananoja, Kurikka Jurva Jalasjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 507 0475- Marika Kellokoski, Evijärvi, Lappajärvi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 835 842- Hannu Kivisaari, Alavus Lehtimäki Kuortane . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 798 580- Marketta Kivistö, Jalasjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 163 318- Arja Kujala, Jalasjärvi Seinäjoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 759 8618- Marianne Minni, Ylistaro Isokyrö Lapua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 528 4582- Teija Onkamo, Isokyrö Vähäkyrö Alahärmä Ylihärmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 481 3818- Sari Perälä, Lapua Kuortane. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 353 6634- Kerttu Reuhkala, Kauhajoki Isojoki Karijoki Kristiinankaupunki . . . . . . . . . . . . .040 513 3564- Marja-Leena Saarenpää, Ilmajoki Kurikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 540 4777- Sami Sillanpää, Alajärvi Kauhava Lapua. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 521 2930- Tiina Soisalo, Ilmajoki Seinäjoki Nurmo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 502 5590- Alli Tanner, Teuva Kristiinankaupunki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 184 146- Saila Tuomi, Alajärvi, Lappajärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 497 516- Sari Vallinhovi, Etelä-Pohjanmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 764 217- Auli Yli-Rahnasto, Kauhajoki Kurikka Isojoki Karijoki Teuva . . . . . . . . . . . . . . . .040 526 2467

Talous- spv- ja yritysneuvonta- Toim.pääll. Timo Pajula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 503 2650- Talousneuvoja Kaija Ala-Luukko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 832 3521- Talousneuvoja Satu Kallioniemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 848 7759- Talousneuvoja Mika Mäenpää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 528 7922- Talousneuvoja Erkki Riihikangas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 160 041- SPV-asiantuntija Unto Kangas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 766 7598- Yritysneuvoja Kari Kallioniemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 267 384- Tilipalvelut Sanna Höykinpuro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 554 2669

Rakennussuunnittelu- RI Minna Peltola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 509 9928- RI Markku Suomela . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 524 5913- Rkm. Erkki Yli-Kohtamäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 364 230- RI Elina Tiinanen, Keski-Pohjanmaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 560 9038- Toim.pääll. RI Timo Korpela . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 596 4032

Maa- ja kotitalousnaiset- Toiminnanjohtaja, yritysneuvoja Pirjo Väisänen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 463 129- Kotitalous- ja yritysneuvoja Asta Asunmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 592 9226- Kotitalous- ja yritysneuvoja Anna-Liisa Saari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .0400 993 226- Maisemasuunnittelija Anna Wahlberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .040 534 9336

M-Trahteeri OyLounas- ja tilausravintola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (06) 4163 491

Naiset vaikuttajiksi

Jouluiset maalaismarkkinat

Härmänmaalla ja Järviseudulla alkaa Tuvan avain- koulutus-hanke juuri sinulle nainen. Tu-le mukaan yhteisiin koulutus-tapahtumiin sekä opintomat-

koille! Tuvan avain – koulu-tushankkeesta ja sen sisällös-tä saat lisää tietoa Asta Asun-maalta sekä nettisivuiltamme www.proagria.fi/ep. ■

Torikeskuksen Kauppiasyh-distys sekä Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset järjes-tävät yhteistyössä perinteiset Joulumarkkinat. Tule mukaan jouluiseen tunnelmaan teke-

mään löytöjä runsaista pöydis-tä sunnuntaina 7.12.2008.

Mikäli olet kiinnostunut tu-lemaan markkinamyyjäksi, ota yhteyttä Asta Asunmaahan. ■

OHJELMA10.15 Maitoa lisää meijeriin, MaitoSuomi11.00 Lypsykone ja lypsy, vaikutus utareterveyteen, Maitosuomi11.45 Ruokailu (omakustanteinen)12.15 Utareterveyteen vaikuttavat tekijät, Eläinlääkäri13.00 Hoitokäytännöt, Eläinlääkäri13.45 Mitä maksaa utareterveyden parantaminen? ProAgria Etelä-Pohjanmaa, maitotilaneuvoja

Utareterveys ja maidon laatu –päivät9.12. Lappajärvi, 10.12 Ilmajoki,

1.12 Kauhajoki, 12.12 Lapua

ILMOITTAUTUMISET: ke 3.12. mennessä, (06) 4163 400, koulutus.ep@proagria.fi tai www.proagria.fi/ep. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö +alv.Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maito-hanketta.

ALUEEN KUNNAT,EVIJÄRVEN,HIRVIJÄRVEN JA HÄRMÄNSEUDUN OSUUSMEIJERIT

MUUTIMME

Traktoritarvike PITKÄRANTA KyAkkutie 4, 60510 Hyllykallio Puh. (06) 4142 920

Uusi osoite

AKKUTIE 4 HYLLYKALLIOTR-Varaosan vieressä Tervetuloa!

14.–16.11.2008 Suomen kädentaidot, Tampere29.11.2008 Koko perheen virkistyspäivä, Kuortane13.-14.12.2008 Joulumarkkinat, Seinäjoki Areena7.12.2008 Jouluiset maalaismarkkinat, Seinäjoen Torikeskus6.- 7.02.2008 Sarka messut: Maatilarakentaminen, metsä- ja energiamessut.

-menomuistio

Valitse luomu ja tule luomu-peruskurssille. Kuusiokunnis-sa kevään ensimmäinen viiden päivän kurssi alkaa 13. tammi-kuuta. Ilmoittaudun mukaan joulukuun puoliväliin men-nessä. Luomuperuskurssi Sei-näjoella alkaa 10. helmikuuta.

Ilmoittautumiset tammikuun loppuun mennessä. Myös 16. huhtikuuta alkaa Seinäjoella peruskurssi. Ilmoittaudu mu-kaan maaliskuun lopuun men-nessä. ILMOITTAUTUMISET: Ulla Maija Leskinen, 040 504 5591. ■

Luomuperuskurssit

Yksilöllisesti valmistettu Valtra tarjoaa mallivuonna 2009 entistäkin enemmän - Tervetuloa turvallisille traktorikaupoille.

MARKKINOIDEN HELPPOKÄYTTÖISIN JA MONIPUOLISIN.

VAIN YHDELTÄ SAAT JUURI SELLAISEN KUIN HALUAT

Valtra - huomennakin.

Kysy lisää.Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta020 45 501 tai www.valtra.fi

Valtra on AGCO-yhtymän kansainvälinen tuotemerkki

UUDISTUNUT VALTRA-MALLISTO 2009

• DIRECT • VERSU • ADVANCE • HITECH • CLASSIC

Power Partner

Rauhallista Joulun Aikaa.Menestystä Tulevaan.

itua-lehden toimitus & ProAgria Etelä-Pohjanmaan väki

Seuraava itua-lehti ilmestyy helmikuussa 2009.

Eepee Agrimarket on maakunnan johtava maatalouskauppa!