UUDEN SUKUPOLVEN LEHTIHOPE

04/2012 • 7 €

MATKAPÄIVÄKIRJA:

NEWYORKOnko seurakunnassapakko käydä?

TAPAHTUMA-

EXTRA

seurakunta jaSITOUTUMINEN

MATTIVILLIKKABAND HOPE

PÄÄKIRJOITUS

Ollessani työmatkalla Lontoossa tämän vuoden helmikuussa lähdin eräänä päivänä kuluttamaan aikaa kaupungille. Kun olin kiertänyt kaikki lempikauppani Oxford Streetillä, päätin mennä kahville Starbucksiin. Olen käynyt Starbucksis-sa aiemminkin, mutta en yksin. Se ei häirinnyt minua, koska aika ajoin on mukava istua hiljaa ja seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Viereisessä pöydässä istuivat shoppailusta taukoa pitävät äiti ja tytär siemailemassa Frappuccinoa. Takana-ni kolme bisnesmiestä rupattelivat äänekkäästi edellisillan Chelsea-Tottenham jalkapallo-ottelusta. Nurkkapöydässä opiskelija luki ja teki koulutehtäviä tietokoneellaan. Samaan aikaan keskiaasialaisen lapsiperheen äiti antoi lasten leikkiä vapaasti sohvalla. Se ei häirinnyt ketään.

Starbucksin toimitusjohtajan, Howard Schultzin, unelmana oli tehdä Starbucks -kahviloista keskustelun paikkoja, jois-sa on vahva yhteisöllisyyden tuntu. Jotain sellaista, mistä tulee kodin ja työpaikan lisäksi paikka, jonne ihmiset tulevat viettämään aikaa. Siinä espressoa hörppiessäni ajattelin, että Howardin unelma on toteutunut. Ihmiset tulevat juomaan ehkä maailman parasta kahvia ja jakamaan elämän iloja ja suruja toistensa kanssa.

Viimeisten vuosien aikana Starbucks on osoittanut olevansa edelläkävijä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamises-sa. Suuri osa kahvilan tuotteista on Reilun kaupan sertifioimia. Starbucksin nettisivuilta löytyy video, jonka otsikko on: ”There is new hope in this city”. Videolla kerrotaan, kuinka Starbucks luo työpaikkoja kuihtuvaan teollisuuskaupunkiin. ”Hyvä lähimmäinen tuo ihmiset yhteen, innostaa heitä muutokseen ja edesauttaa muutosta tapahtumaan heidän elämässään. Tähän olemme sitoutuneet, koska se poh-jautuu ajatukseen, että voimme löytää tasapainon tuottavuuden ja eettisyy-den välillä”, yhtiön nettisivuilla kerrotaan.

Jokaisella ihmisellä on kaipaus löytää merkityksellisiä ihmissuhteita ja elää merkityksellistä elämää. Starbucksissa tämä on ymmärretty. Viimeiset tuhat vuotta kirkot ovat olleet paikkoja, jonne ihmiset ovat kokoontuneet hakemaan toivoa, mutta hyvien ihmissuhteiden ja merkityksellisen elämän löytäminen on usein tehty hankalaksi. Alkuseurakunnan aikana tilanne oli toinen: ”Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeis-saan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päi-vä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat.” (Ap.t. 2:44–47)

Teemu SormunenPäätoimittaja

Merkityksellistä elämää ja ihmissuhteita

/ 2

KIRJAKAUPPIAALTASITAI WWW.PAIVA.FI

HINTA 18 €

UUDEN SUKUPOLVEN LEHTIHOPEHOPE - uuden sukupolven lehtiPäivä OsakeyhtiöPL 10, 13101 HÄMEENLINNA

PÄÄTOIMITTAJATeemu Sormunen

TOIMITUSSIHTEERIPetra Saariranta

ART DIRECTORJoonas Tsokkinen

TOIMITUSTommi KarjalainenEssi LindgrenHeli MarkkunenMarkus NikkanenVivian StoltTommi KoivunenSofia LaaksonenHeidi Koivisto

AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSAMaria IhatsuAnssi ShemeikkaJouni LehikoinenSuvianna TuomistoLauri KoittolaJoona Salo

Kannen kuva: Shutterstock

Matkapäiväkirja: New York _s. 30

TÄSSÄ NUMEROSSA:

NAUTIMATTI VILLIKKA BAND Ylistäminen on elämäntapa________________________ 16MATKAPÄIVÄKIRJA: NEW YORK __________________________ 30

RAKASTASEURAKUNTA JA SITOUTUMINEN _________________________ 06 ONKO SEURAKUNNASSA PAKKO KÄYDÄ? ____________________ 19HOPE-TAPAHTUMA 2012 EXTRAMittava tietopaketti tämän vuoden HOPE-tapahtumasta ___ 21MEIDÄN ISÄLLÄ ON MAAILMAN PARAS AUTO __________________ 25HIUSPIDENNYKSET JA OIKEUDENMUKAISUUS–Pelkkää hiusten halkomista? ______________________ 36

PALVELE

PIENISTÄ PUROISTA SYNTYY: 3 ERI SEURAKUNTAA _______________ 10 MOOSES, SEURAKUNTA, EKUMENIA JA POLITIIKKA ______________ 14WORSHIP CORNER _________________________________ 18Write every day down!

LEADERSHIP CORNER ________________________________ 29Palveleva johtajuus

KÄRSI, KÄRSI JA KIRKKAAMMAN KRUUNUN SAAT? ______________ 34TOIMITTAJAESITTELY ________________________________ 41

JOKA NUMEROSSAPÄÄKIRJOITUS ____________________________________ 02Merkityksellistä elämää ja ihmissuhteita

VIVIANIN KOLUMNI _________________________________ 08Seurakunnassa palveleminen

LEVYT & KIRJAT ___________________________________ 38ELOKUVAT ______________________________________ 40

/ 4

Waltteri HaapalaHenna SaarinenAnna-Maija SormunenINTERNETwww.hopelehti.fi

SÄHKÖPOSTIteemu.sormunen@hopelehti.fipetra.saariranta@hopelehti.fi

ASIAKASPALVELU, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSETMirjami Vienonenmirjami.vienonen@paiva.fi020 7438 898

MAINOKSET, ILMOITTAMINENHarri Grönqvistharri.gronqvist@paiva.fi0400 476 899Katso mediakortti: www.hopelehti.fi

TILAUSHINNATKestotilaus 40 €, vuosikerta 44 €

PAINOPAIKKASaarijärven Offset Oy

ISSN-L 1799-5310ISSN 1799-5310

MITÄ NÄMÄ BOKSIT OVAT?Ne ovat QR -koodeja.Näin voit käyttää niitä:

1. Lataa älypuhelimeesi ilmainen sovellus. Etsi ”QR code” löytääksesi ilmaisen sovelluksen puhelimeesi

2. Skannaa koodi uudella sovelluksellaPidä puhelintasi boksin yläpuolella. Sovellus käyttää kameraasi lukeakseen koodin.

3. Nauti!Koodi ohjaa sinut suoraan nettisivulle, katsomaan videota, kuuntelemaan musiikkia jne.

Mittava tietopaketti tämän vuoden HOPE-tapahtumasta _s. 21

Seurakunta ja sitoutuminen _s. 06Matti Villikka Band – Ylistäminen on elämäntapa _s. 16

Onko seurakunnassa pakko käydä?_s. 19

Mooses, seurakunta, ekumenia ja politiikka _s. 14 3 eri seurakuntaa _s. 10

/ 5

///////////// TEKSTI LAURI KOITTOLA KUVA SHUTTERSTOCK

RA

KA

STA

Tulevanakin syksynä moni nuori uskova jättää kotinsa, perheensä ja seurakuntansa muuttaessaan opinto-jensa perässä uudelle paikkakunnalle. Vaikka muuttaminen pois kotoa on useimmille odotettu mahdollisuus päästä itsenäistymään, se tuo muka-naan myös haasteita. Monet joutuvat etsimään uuden hengellisen kodin ja kokoamaan uutta ystäväpiiriä tyhjäs-tä. Ensimmäinen vuosi menee pitkälti itsenäiseen elämään ja opintoihin totuttelussa. Kaiken sen ohessa ei välttämättä löydy aikaa ja energiaa etsiä uutta kotiseurakuntaa. Vaikka potentiaalinen seurakunta löytyisikin, uuden ystäväpiirin ja oman palve-luspaikan löytyminen seurakunnasta voi olla työlästä ja aikaa vievää. Se on kuitenkin ehdottomasti vaivan arvoista.

ASKEL TYHJÄN PÄÄLLEOlen kotoisin pieneltä maalaispaikka-kunnalta, jonka lähellä ei ole suuria opiskelijakaupunkeja. Oli siis odotet-tavissa, että jossain vaiheessa joutui-sin muuttamaan toiselle paikkakun-nalle. Kun neljä vuotta sitten muutin Turkuun, samoin kuin monet muut kaltaiseni, jouduin etsimään itselleni uuden hengellisen kodin. Muutto pois kotoa oli kuin askel tyhjän päälle, varsinkin kun en tuntenut uudesta kotikaupungistani ketään. Erityisen suuri muutos oli seurakuntayhtey-den katkeaminen, sillä olin palvellut kotiseurakuntaani aktiivisesti osana pienehkön maalaisseurakunnan yhtei-söä ja suurin osa ystäväpiiristäni oli seurakunnan keskuudesta.

SEN OIKEAN LÖYTÄMINENVaikka olen kasvanut helluntaiseura-kunnassa, minulle ei ollut itsestään-selvyys, että hakeutuisin helluntaiseu-rakuntaan. Pienellä paikkakunnalla ei ollut mahdollisuutta tutustua erilaisiin kristillisiin suuntiin ja kirkkokuntiin, joten ajattelin, että muutto Turkuun tarjoaisi siihen mahdollisuuden. Tarkoituksenani oli tutustua eri seurakuntiin ja luottaa siihen, että Jumala johdattaa minut sinne missä Hän haluaa minun palvelevan. Päätin

SEURAKUNTA

SITOUTUMINENja

/ 6

RA

KA

STA

käydä ensin Turun vapaaseurakun-nan nuorten jumalanpalveluksessa. Koin oloni siellä kotoisaksi ja us-kaltauduin jo ensimmäisenä iltana jättämään yhteystietoni liittyäkseni pienryhmään. Juttelin myös seura-kunnan nuorisopastorin kanssa ja keskustelun lomassa kerroin, että olen aikaisemmin ollut mukana ylis-tysbändeissä. Muutamien viikkojen sisällä olin mukana pienryhmässä ja aika pian sen jälkeen myös ylistys-tiimissä. Jumala näköjään päätti oikaista ja johdattaa minut suoraan uuteen hengelliseen kotiini. Kaik-kien tie ei ole yhtä suoraviivainen. Jotkut saattavat käydä pitkiäkin aikoja eri seurakuntien tilaisuuksis-sa, mutta eivät jostain syystä löydä uutta kotia, jossa voisi palvella ja jonka keskuudesta löytäisi uusia uskovia ystäviä.

SITOUTUMINENVaikka tunsinkin oloni uudessa seurakunnassa kotoisaksi, minul-la meni lähes neljä vuotta, ennen kuin todella koin olevani ”sisällä” seurakunnassa. Kyse ei ollut siitä, etteikö seurakunta olisi ottanut minua hyvin vastaan, vaan omasta määrittelemättömästä epävarmuu-destani. Tarvittiin yksinkertaisesti aikaa ja aktiivista toimimista seura-kunnassa. Yksi ratkaiseva askel oli seurakuntaan liittyminen. Ensim-mäiset kaksi vuotta ajattelin, ettei minun kannata liittyä mihinkään seurakuntaan, sillä todennäköisesti opintojeni jälkeen joutuisin muut-tamaan pois kaupungista, mikäli työpaikan löytäminen sitä vaatii. Jossain vaiheessa seurakuntaan liittyminen alkoi kuitenkin uudelleen mietityttää. Askel oli siinä mielessä suuri, että joutuisin liittymään kirk-kokuntaan, joka oli toinen kuin se, jonka keskellä olin kasvanut. Päätin kuitenkin liittyä, enkä ole katunut sitä hetkeäkään. Jostain syystä tietoisella ja seurakunnan edessä tehdyllä sitoumuksella on erityinen vaikutus omaan kokemukseen seu-rakunnan jäsenenä. Seurakunta on nyt ”minun seurakuntani”.

UUSIEN IHMISTEN KOHTAAMINEN: JOKAISEN TEHTÄVÄOlet ehkä huomannut, että nuor-tenilloissa ja jumalanpalveluksissa meillä on tapana hakeutua niiden ihmisten keskuuteen, jotka tunnem-me entuudestaan. Meillä on tarve kokea olevamme osa joukkoa. On luonnollista, että vasta seurakun-taan tulleena yksi tärkeimmistä prioriteeteistamme on kotiutumi-nen ja uusien ystävien löytäminen seurakunnasta. Uuden ystäväpiirin muotoutuminen voi viedä aikaa ja on tärkeää olla kärsivällinen. Kui-tenkin jossain vaiheessa olisi tär-keää päästä siihen pisteeseen, että olemme itse niitä, jotka kohtaavat uusia ihmisiä ja auttavat seurakun-taan kotiutumisessa. Jos meillä on heikko itsetunto, koko elämämme seurakunnan keskellä käyneinäkin aikamme saattaa mennä helposti siihen, että yritämme vahvistaa omaa asemaamme ystäväpiirin kes-kellä. Kun Pyhä Henki saa meidät näkemään itsemme Jumalan silmin, ymmärrämme kuinka arvokkai-ta olemme juuri tällaisina kuin olemme. Silloin meidän ei tarvitse yrittää todistella omaa arvoamme ystäväpiirin keskellä, vaan voim-me luottaa siihen, että olemassa olevat ystävyyssuhteemme kyllä säilyvät, vaikkemme olekaan niitä jatkuvasti vahvistamassa. Silloin vapaudumme kohtaamaan uusia ihmisiä ja luomaan aitoa yhteyttä ympärillemme. Kun sinut on otettu hyvin vastaan seurakunnassa ja olet löytänyt ystäviä ja jonkinlaisen ”turvaverkon”, vastuullasi on ajan myötä jakaa kokemaasi eteenpäin. Jos seurakunnassasi ei ole tällaista kulttuuria, ole rohkea ja ala luoda sitä ympärillesi.

KYNNYS MATALAKSIEnsimmäinen vierailu uudessa seu-rakunnassa on tietysti aina jännit-tävä, vaikka olisi kuinka sosiaalinen ja avoin persoona. On tärkeää, että seurakunnassa on tietoisesti tehty ratkaisuja, jotka helpottavat ensi-kertalaisten oloa. Jokainen haluaa

kokea olevansa tervetullut. Uusien tulijoiden vastaanottamista voidaan helpottaa esimerkiksi palvelutiimillä, jonka vastuulla on uusien kävijöi-den kohtaaminen ja toivottaminen tervetulleeksi. Lisäksi voidaan esi-merkiksi järjestää uusille tarkoitet-tuja iltoja ja tilaisuuksia. Kuitenkin oleellisinta on luoda seurakuntaan kulttuuri, jossa jokainen seurakun-nan aktiivinen kävijä kokee velvol-lisuudekseen tutustua sekä uusiin että jo pidempään seurakunnassa käyneisiin. Seurakunnan vastuulla on myös tarjota mahdollisimman paljon ja monipuolisia palveluspaik-koja, joiden kautta on mahdollista päästä kiinni seurakuntaelämään. Yhtä tärkeää on tarjota jokaiselle halukkaalle mahdollisuus liittyä pienryhmään, joka on usein ratkai-seva seurakuntaan kotiutumisessa ja läheisten ystävyyssuhteiden muotoutumisessa.

SEURAKUNTA = YHTEISÖVastuu kotiutumisesta on kuitenkin vain osittain seurakunnalla. Yhtä tärkeää on, että me seurakuntaan tulijat olemme aktiivisia. Jos emme ole valmiita palvelemaan seurakun-nassa tai liittymään pienryhmään, voi viedä hyvinkin pitkään, että seurakunnasta tulee muutakin kuin paikka, jossa käydään kuluttamas-sa penkkiä kerran viikossa. Seura-kunta on parhaimmillaan yhteisö, jossa jokainen tietää oman paik-kansa ja tiedostaa oman korvaa-mattoman arvonsa seurakunnan ja Kristuksen ruumiin jäsenenä. Kaiken keskipisteenä on seurakun-taruumiin pää, Jeesus. Kun hakeu-dumme yhä lähemmäksi Jeesusta, Hän vaikuttaa meissä enemmän ja enemmän rakkautta lähimmäisi-ämme kohtaan ja herättää meissä halun olla mukana rakentamassa ja palvelemassa seurakuntaa. Juma-la on lahjoittanut meille jokaiselle taitoja ja kykyjä, joilla voimme olla yhdessä tekemässä seurakunnasta yhteisöä, joka vetää puoleensa ja on todellinen muutosvoima siellä missä olemmekin. ■

/ 7

S osiaalisuus, positiivisuus, energi-syys, musikaalisuus, organisointi-kyky, lapsiystävällisyys, innovatii-visuus… Lista voisi jatkua vaikka

miten pitkään. Se on lista lahjoista, joita Ju-mala voi meille antaa: varmasti sinullekin. Ne ovat lahjoja, joita Hän toivoo sinun käyttävän maailman ja oman seurakuntasi hyödyksi. Omien lahjojen löytäminen voi joskus tuntua kamalan vaikealta. Joskus voi tuntua siltä, että itsellä on vain yksi ainoa hyödyntämisen arvoinen lahja. Todellisuudessa olemme joka ikinen suoranaisia lahjapakkauksia: Jumala on antanut meille useita lahjoja, eikä niitä tule unohtaa!

Ihminen voi hyvin, kun hän on osa jotakin suurempaa ja kun hän saa käyttää omia lahjo-jaan. Tietenkin laiskottelukin voi olla mukavaa, mutta pidemmän päälle on hauskempaa, että voi tehdä myös jotain hyödyllistä. On lähes varmaa, että uskosi ja suhteesi Jumalaan ja seurakuntasi jäseniin kehittyy, kun olet mu-kana palvelemassa. Moniin seurakuntiin on muodostettu erilaisia tiimejä. Esimerkiksi ylis-tystiimissä kaikki musiikista ja musisoinnista kiinnostuneet ja nauttivat voivat yhdistää Ju-malalta saamansa lahjat, ja luoda nuorteniltoi-hin ja muihin seurakunnan kokouksiin hienot puitteet ylistykselle! Seurakunta, jos mikä, on paikka, josta löytyy monia erihenkisiä ja erilai-sia ihmisiä. On melkein varmaa, että jokaiselle löytyy jokin pieni tehtävä tai paikka, jonka voi täyttää! Voimme vaikuttaa seurakuntamme ilmapiiriin ja sen tulevaisuuteen lahjoillamme. Ehkä olet saanut idean, jonka uskot vaikut-tavan hyvällä tavalla seurakuntasi tulevaisuu-teen. Jaa ideasi ja kerro mielipiteesi, sillä voit

vaikuttaa siihen, miltä seurakuntasi näyttää parin vuoden päästä!

Seurakunnasta löytyy tehtäviä laidasta lai-taan. Sinun ei todellakaan tarvitse jämähtää samaan tehtävään ikuisiksi ajoiksi, vaan voit kokeilla uusia asioita, jos siltä tuntuu. Voit toi-mia juontajana nuortenillassa, pitää puheen, järjestää kahvituksen, avustaa siivouksessa, työskennellä ylistystiimissä tai luoda mikseri-nä puitteet onnistuneelle äänentoistolle. Seu-rakunta on, tai ainakin sen tulisi olla, turvalli-nen ja tukeva paikka, jossa voi kokeilla uusia asioita murehtimatta siitä, että joskus mokaa. Näin voit parhaimmillaan löytää itsestäsi uu-sia lahjoja ja puolia, joita et koskaan uskonut löytäväsi itsestäsi. Tehdessäsi töitä ja ko-keillessasi uusia asioita saatat joskus joutua jännittäviinkin tilanteisiin. Tilanteiden kautta joudut yksinkertaisesti luottamaan Jumalaan, ja Hänen voimaansa järjestää ja auttaa sinua mitä hankalimmissakin tilanteissa!

Myös omaa koulutustaan voi käyttää seura-kunnan hyväksi. Nuoriso-ohjaaja tai päivä-kotitäti voi tarjota apua pyhäkoulun tai las-ten- ja nuortenleirien suunnittelussa, lakimies voi auttaa seurakunnan juridisissa asioissa… Lähes mistä tahansa ammatista on hyötyä! Kun monen eri alan ammattilaisia ja monta eri lahjakkuutta laitetaan yhteen, syntyy seura-kunnasta uniikki yhteisö, jossa voi toteuttaa vaikka mitä. Ainoastaan taivas, jos sekään, on rajana — Jumalan kanssa kaikki on mahdol-lista! ■

Vivianinkolumni

Seurakunnassa palveleminen

/ 8

KIRJAKAUPPIAALTASITAI WWW.PAIVA.FI

HINTA 22,90

€

PA

LVE

LE

TEKSTI KIRKKOHERRA JOUNI LEHIKOINEN

Pienistä puroista tulee…Mikaelinseurakunta.

SEURAKUNTA PÄHKINÄNKUORESSASeurakuntamme on Turun toiseksi suu-rin luterilainen seurakunta. Jäsenmää-rämme on 21000, joka on jo vuosia ollut lievässä laskussa. Toisaalta seurakun-tamme toimintaan osallistuvien määrä on viime vuosina ollut kasvussa, mikä on ollut meillä kiitoksen aiheena. Uskon, että seurakuntamme erottuu omalla pro-fiilillaan muista Turun luterilaisista seura-kunnista. Erityisenä haasteena meille on ollut jalkautua ihmisten pariin pois viras-toista, loputtomista tylsistä palavereista ja hallinnon byrokratiasta. Mikaelinseu-rakunta on tullut tunnetuksi turvapaikka-toiminnastaan, joka on meillä arkipäivää. Tälläkin hetkellä avun ulottuvilla on useita ulkomaalaisperheitä.

DANCE-MESSU JA MUU NUORTEN TOIMINTANuorisotiloistamme keskeisin on God`s Gas -niminen nuorisokahvila, jonka ym-pärille koko nuorisotyömme keskittyy. Koulupappitoiminta puolestaan luo hy-vän mahdollisuuden olla läsnä koulujen arjessa ja kohtaamassa aina ala-astei-käisistä lukiolaisiin. Erityisnuorisotyötä teemme Pansion lähiössä nuorten moot-torikerhon toimintaa toteuttamalla. Nuo-ret saavat olla remontoimassa mopo-jaan ja autojaan kyseisissä tiloissa seu-

MIKAELINSEURAKUNNAN PLUSSAT JA MIINUKSET:

+ Hyvä ja innostunut työyhteisö ja luottamushenkilöt.

+ Uudet työmuodot tavoittavat paljon kaikenikäisiä ihmisiä.

+ Kaikenlainen uuden kokeilemi-nen on sallittua.

+ Raamattuopetus kokoaa paljon porukkaa.

+ Yhteistyö toisten kristillisten seurakuntien kanssa.

- Nuoria kaivataan enemmän mu-kaan seurakunnan toimintaan.

- Kirkkoherra keksii itselleen liian paljon tehtävää…

rakunnan työntekijän johdolla. Nuorten erityisjumalanpalvelukset tuovat oman ulottuvuutensa toimintaamme. Meillä on jo pitempään toteutettu metallimessu. Lisäksi punk-messu ja pop-messu ovat olleet ohjelmistossamme. Viimeisin uu-tuus oli koko seurakuntien yhteinen ja historian ensimmäinen Dance -messu maaliskuussa. Se oli dance -musiikin kei-noin toteutettu nuorten jumalanpalvelus, jossa oli mahdollisuus ylistää Jumalaa myös tanssilla. Paikalla oli yli 600 nuorta ja tunnelma oli mahtava.

Meidän visiomme nuorisotyössä on eh-dottomasti nuorten tavoittaminen välit-tämällä evankeliumin sanomaa ja heidän ohjaamisensa Jeesuksen yhteyteen ja samalla seurakunnan toimintaan kas-vamaan uskossaan. Nyt jos koskaan on nuorten tavoittamisen aika. Meidän suurena haasteena on se, että ripareil-ta jäisi nuoria seurakunnan toimintaan. Rippikoulut ovatkin mahtavia mahdolli-suuksia tavoittaa nuoria.

SEURAKUNNAN ERITYINEN TEHTÄVÄSeurakuntamme arvot ovat armo, lähim-mäisyys, avoimuus ja oikeudenmukai-suus. Nämä arvot ovat koko ajan läsnä kohtaamassamme arjessa. Erityisesti seurakunnan diakoniatyössä ollaan te-kemisissä vähävaraisten, syrjäytyneiden tai muuten jollain tavalla tuen tarpeessa olevien kanssa. Ruoka- ja avustuskas-sijakeluissa olevien määrä kasvaa koko ajan. Asunnottomien yötä vietettiin viime lokakuussa kirkossamme ja kirkon lat-tialla oli yöpymässä parisenkymmentä asunnotonta.

SEURAKUNNAN HAASTEETHaasteenamme on se, että evankeliumin sanoma saisi kirkkaasti kuulua toimin-tamme kautta. Kaiken, mitä seurakun-nassa tehdään, tulisi ajaa tätä kaikista tärkeintä asiaa. Totta kai haasteita riittää myös toiminnan kehittämisessä, talou-dessa, työntekijöiden jaksamisessa ja erityisesti nuorten toiminnassa, jossa kaivataan perinpohjaista uudistusta ja herätystä. Nyt on vielä monien mahdol-

lisuuksien ja avoimien ovien aika. Kun yhteiskunta maallistuu ja ihmiset vieraan-tuvat uskonasioista, on seurakuntien nostettava rohkeasti profiiliaan. Ihmisiä on osattava lähestyä oikealla tavalla ja oikealla tasolla. On löydettävä luontevia kohtaamispaikkoja ja mahdollisuuksia keskusteluun ihmisten kanssa. Meillä näitä paikkoja ovat esimerkiksi viikoittai-set yleisöluistelut HK-Areenalla (Tepsin kotihalli), teatterikutsut nuorille aikuisille ja papit baanalla -toiminta, jossa papit jalkautuvat baareihin ja yökerhoihin ju-tustelemaan ihmisten kanssa.

Seurakuntamme saattaa olla toimintata-voiltaan radikaali, mutta Jumalan sana on se vankka perusta, jolle kirkkomme rakentuu ja tätä perustaa ei saa koskaan luovuttaa. Siinä on kaikkien seurakun-tien olemassaolon ratkaisevin kysymys ja myöskin ainoa lääke seurakuntien vä-henevään väkimäärään. Kirkon on uskal-lettava olla kirkko, sillä silloin on myös mahdollisuudet kohdata aikamme tuo-mat haasteet ja tarpeet. Kun uskalletaan asettaa Jumalan tahto ihmisten mielipi-teitten edelle, voidaan saada jotakin nä-kyvää ja pysyvää aikaiseksi – ihmisen iankaikkiseksi parhaaksi. ■

/ 10

PA

LVE

LE

Mitä luulet löytäväsi, jos saapuisit kun-taan, jonka asukasluku on noin 2200? Allekirjoittanut olettaisi löytävän muuta-man pienen kaupan, koulun ja sairaalan (ehkä), mutta en paljon muuta. Aikalailla edellä mainitun kaltainen pitäjä on Kih-niö -kunta Etelä-Pohjanmaan rajalla, 80 km Seinäjoelta etelään ja 100 km Tam-pereelta pohjoiseen. Väestöstä noin 20 % on kristittyjä, jakautuen helluntaiseu-rakuntaan, evankelisluterilaiseen seura-kuntaan ja vapaaseurakuntaan.

SEURAKUNTA PÄHKINÄNKUORESSAKihniön vapaaseurakunnan toiminta kunnan kokoon nähden on ollut sen pe-rustamisesta 1927 lähtien suorastaan hämmentävän menestyksekästä ja laa-jaa. Suurimman haasteen seurakunnan työlle ja uusien uskosta osattomien ta-voittamiselle on luonut juuri kunnan ko-ko – kaikki Kihniöllä tuntevat toisensa. Tietyt ennakkokäsitykset ovat juurtu-neet syvään ja suomalaisille ominainen ihmispelko nostaa erityisen voimakkaasti päätään. Monet ihmiset pelkäävät, mi-tä muut ajattelevat: ”Kyläläiset kuulevat varmasti, jos liityn nyt hihhuleihin.” Tämä on seurakunnalle suuri haaste. Pienessä seurakunnassa on silti myös iso liuta plus -merkkisiä asioita. Seurakuntalaisten läheisyys niin seurakunnassa kuin sen ulkopuolellakin ja yksilön kohtaamisen

helppous lienevät suurimpia etuja maa-laisseurakunnassa.

NUORTENTOIMINTAMUUTTOTAPPIOKUNNASSASeurakuntamme koko on tällä hetkellä noin 180 jäsentä, joista nuoria on 30–40. Nuortentoiminta onkin ollut aina ”the

SEURAKUNNAN ERITYINEN TEHTÄVÄSeurakunnan pitkäaikainen toiminta, siu-naus ja menestys ovat monien tekijöiden summa. Seurakuntamme pitkäaikainen rukouselämä, Pyhän Hengen toiminta, perheiden osallistuminen toimintaan ja esirukoukset ovat luoneet mahdollisuu-den jatkuvuudelle pienessä kunnassa. Uskomme seurakuntana vakaasti siihen, että rukouksella on ainutlaatuinen voima vaikuttaa asioiden kulkuun ja uskomme sen olevan aina siunauksen lähtökohta ja voiman lähde.

Seurakunnassa olemme rukoilleet paljon sitä, miten voisimme vaikuttaa ympä-ristöömme. Olemme kokeilleet erilaisia työmuotoja vaihtelevalla menestyksel-lä. Uunituoreimpana sydämellemme on noussut kuitenkin kahvilatyö – uskom-me siinä olevan avain ihmisten erilaisten pelkojen ja ennakkoluulojen voittamiseen paikkakunnallamme. Olemme juuri avan-neet kahvilan naapuripitäjäämme Karvi-aan, ja nyt olemme aloittamassa saman työmuodon Kihniöllä. Nuorisokahvilatyö perustuu pitkäjänteisyyteen. Nuoret saa-vat (ainakin tulisi saada) tulla kahvilaan niin kuin seurakuntaankin: sellaisina kuin ovat. Kahvilassa on mahdollisuus pela-ta, keskustella, syödä ja chillata vailla pelkoa siitä, että joutuu käännytetyksi. Aluksi nuoret tulevat kahviloihin usein laumoissa vain pieneksi hetkeksi. Pitkä-jänteisen ja välittävän työn myötä nuoret eivät kuitenkaan enää malta jättää väliin viikkoakaan. Tämän osoittavat kokemuk-set muualtakin: Joskus seurakunnan jär-jestämä nuorisokahvila on vienyt voiton kaupungin omasta nuortentoiminnasta. Tätä minä haluan nähdä: Seurakunta ter-veenä yhteisönä vetää nuoria puoleensa kuin hunaja mehiläisiä niin, että nuoret

TEKSTI & KUVAT ANSSI SHEMEIKKA

Pieni, suuriseurakunta

point” seurakunnassamme siitä huoli-matta, että Kihniö on muuttotappiokunta ja nuoria muuttaa pois vuosittain opin-tojen perässä. Musiikki on ollut tavara-merkkimme jo menneistä ajoista lähtien, kun artikkelin kirjoittajakaan ei ole ollut vielä olemassa. Jumala on siunannut seurakuntaa kautta sen historian lah-jakkailla muusikoilla. Seurakunnan nuo-risokuoro kiersi keikoilla pitkään viikon-loppu toisensa perään ympäri Suomen. Kuorotoiminnan vähentymisen jälkeen seurakunnan ylistysryhmä on ollut joh-tamassa ihmisiä Jumalan kohtaamiseen lähikaupunkien erilaisissa tapahtumissa ja nuortenilloissa.

/ 11

PA

LVE

LE

TEKSTI SUVIANNA TUOMISTOKUVA HENRI SARANPÄÄ

Seinäjoen helluntai-seurakunta

SEURAKUNTA PÄHKINÄNKUORESSASeinäjoen helluntaiseurakunta on reilun tuhannen jäsenen seurakunta Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteena on olla kes-kellä tavallisen ihmisen elämää ja antaa Jumalan vaikuttaa erityisellä tavalla. Reilu kymmenen vuotta sitten alkaneet ja nyt jo tutuksi tulleet Sateet Lähetä – illat tavoittavat ihmisiä sekä radion että internetin kautta jopa ulkomaita myö-den. Rohkea Sanan julistus, ylistyksen ja rukouksen ilmapiiri sekä avoimuus Pyhän Hengen toiminnalle ovat asioi-ta, joiden kautta Jumala on tehnyt ilta toisensa jälkeen suuria ihmeitä ihmisten elämissä. Seinäjoen helluntaiseura-kunnassa on toimintaa kaikenikäisille perhekerhosta varkki-iltoihin ja avio-liittopäivistä päivärukouskokouksiin. Kuten kodissa kuuluukin, seurakunnas-sa on jokaiselle oma paikka, missä saa kasvaa ja palvella.

NUORTEN TOIMINTANuorten toiminta on koko ajan kasvava työmuoto seurakunnassamme. Seinäjo-en ILTA, eli nuortenilta, kokoaa viikot-tain noin 200 nuorta kohtaamaan Ju-malaa ja kokemaan uskovien yhteyttä. Nuorten toiminnassa näkymme koostuu kolmesta eri osa-alueesta: ystävyyse-vankeliointi, toinen koti ja palveleminen.

YSTÄVYYSEVANKELIOINTISeinäjoen ILLOISSA sloganiksi muo-dostunut ”Kenet sä kutsut?” on lause, jolla rohkaisemme nuoria pyytämään ystäviään mukaan ILTAAN ja sen kautta kertomaan heille ilosanomaa Jeesuk-sesta. Ystävyysevankelioinnin kautta moni seurakuntamme nuori onkin löytänyt Jeesuksen omaan elämäänsä. Kyse ei aina ole siitä, mitä sanot, vaan ennemminkin siitä, mitä teet ja miten elät uskoa todeksi arjen keskellä.

TOINEN KOTIMeille on tärkeää, että jokainen nuori, joka saapuu Seinäjoen ILTAAn saisi

KIHNIÖN VAPAASEURAKUN-NAN PLUSSAT JA MIINUKSET:

+ Yksilön huomiointi ja kohtaaminen+ Nuorten ja vanhojen välillä kuilun

sijaan lämmin ja välitön yhteys+ Paljon nuoria ja nuoria perheitä+ Musiikki+ Lapsityö

- Hitaasti uudistuva ja uudistuksiin hitaasti tottuva

- Seurakunnan historia näkyy toisinaan liikaa tämän päivän toiminnassa

pääsevät kokemaan aidon välittämisen ja Jumalan rakkauden.

SEURAKUNTA:SÄRKYNEIDEN MAJATALOSeurakunta käsitetään mielestäni liian usein vain uskovien paikkana, johon vasta uskoontulleet siirretään turvaan ja he aloittavat keskinäisen ”kerhoilun-sa”. Ei. Mielestäni seurakunnan tulisi olla eräänlainen särkyneiden majatalo, joka ottaa avosylillä vastaan alkoholistit, huu-meidenkäyttäjät, seksuaalivähemmistöt ja kaikki tämän elämän potkimat. Kuinka valitettavan usein seurakunnissa sano-taan, että ”tule sellaisena kuin olet”, vaik-ka todellisuudessa annetaan ymmärtää, että ”muutu sellaiseksi kuin me olemme”. Kuinka usein annetaankaan ymmärtää, että sinun olisi paras muuttua kaltaisek-semme ja vieläpä hyvin nopeasti. Täällä emme suvaitse erilaisuutta ja erilaisia persoonia, vaikka todellisuudessa meillä ”paremmilla pyhillä” ei ole minkäänlais-ta käsitystä siitä, millaiset lähtökohdat elämään juuri uskoon tullut ystävämme on saanut tai millaiset hänen taustansa ovat. Olkaamme kärsivällisiä ja pitkämie-lisiä toisiamme kohtaan niin kuin Paavali meitä kehottaa. Ei vaadita ihmisiä muut-tumaan yhdessä yössä, vaan annetaan heille aikaa kasvaa Kristuksessa sellai-siksi kuin Luojamme on heistä jokaisen täydellisenä design-työnä suunnitellut. Annetaan Jumalan ja hänen seurakun-tansa osoittaman parantavan rakkau-

den tehdä ihmisistä todella vapaita: Pois synnin ja meidän ”parempien pyhien” sääntöjen kahleista elämään täydellisesti vapaata elämää Vapahtajansa kanssa. ■

/ 12

PA

LVE

LE

TEKSTI SUVIANNA TUOMISTOKUVA HENRI SARANPÄÄ

SEINÄJOEN HELLUNTAI- SEURAKUNNAN PLUSSATJA MIINUKSET:

+ Koti+ Uskon henkisyys+ Keskinäinen rakkaus+ Nuoria rohkaistaan ja kannuste-

taan ottamaan vastuuta+ Monipuolisuus (tilaisuuksissa ja

työmuodoissa)+ Opetuslapseutus

- Suuren koon tähden jotkut eivät koe seurakuntaa kodikseen

- Nuorten ja muun seurakunnan vähäinen kanssakäyminen

kokea, että hän saa tulla paikkaan, joka on turvallinen, jossa hänestä välitetään ja, jossa hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on, olivat hänen elämänsä olo-suhteet mitkä tahansa. Se on paikka, jossa häntä halutaan tukea, kantaa ja opettaa elämään täysillä siinä suunnitel-massa, joka Jumalalla on häntä varten.

PALVELEMINENSeinäjoen ILLASSA haluamme nuor-ten ymmärtävän kuinka tärkeää on, että palvelee kotiseurakunnassaan: Se auttaa kasvamaan uskossa ja antamalla aikaansa Jumalan valtakunnan työhön saa myös itse paljon. Haluamme, että nuoret hyödyntävät heissä olevan po-tentiaalin. Kun me nousemme palvele-maan Jumalalta saamillamme lahjoilla, opimme ottamaan vastuuta ja Jumala siunaa meitä. Olemalla uskollisia pal-velutehtävässämme elämme elämäs-sämme todeksi Jeesuksen esimerkkiä. Hän, Kuningasten Kuningas ja Herrojen Herra ,tuli maan päälle ei palveltavaksi, vaan palvelemaan toisia. Tähän meidät-kin on kutsuttu; elämään kuten Jeesus eli ollessaan maan päällä.

HAASTEETSeurakuntamme haasteena on sen suuri koko. Suuressa seurakunnassa on välillä hankalaa tietää esimerkiksi ketkä ovat uusia seurakunnassamme tai löytää uusia ihmisiä palvelemaan, mikäli henkilö ei itse esimerkiksi uskalla ilmaista haluaan palvella tai päästä paremmin mukaan toimintaan. On-neksi solu- toiminta on työmuoto, joka

auttaa kyseisessä haasteessa ja sitä kautta seurakunnan jäsenet pääsevät helpommin tutustumaan toisiinsa ja seurakunnan toimintaan. Seurakun-nan kasvaessa sen toiminta lisääntyy ja monipuolistuu, mikä asettaa omat haasteensa seurakunnalle. Lisätilojen rakentaminen vaatii suuren summan ra-haa, mutta aina Jumala on ihmeellisesti siunannut ja auttanut taloudellisestikin. Hän on meidän huolenpitäjämme ja siihen saamme aina turvata.

HYVÄT PUOLETHyviä puolia seurakunnastamme löytyy hurjan paljon. Se on koti. Siellä on hyvä olla ja se on täynnä rakkaita ihmisiä, jotka rakastavat Jeesusta. Seurakun-taamme on siunattu valtavan hienoilla musiikillisilla lahjakkuuksilla ja nuo-ret ovat iso osa musiikkivoimiamme. Seurakuntamme on hyvä paikka olla, elää ja kasvaa uskossa. Siellä saa lujan perustan elämälle Jumalan Sanasta, oppii ylistyksestä ja Pyhän Hengen toiminnasta. Pastoreiden esimerkki rohkaisee ja kannustaa elämään täysillä Jeesukselle. Erityisesti haluan mainita seurakuntamme johtajan Martti Kallion-pään asenteen nuoria kohtaan. Hän ei koskaan ole seissyt nuorten visioiden esteenä, vaan rohkaissut ja antanut nuorten ottaa vastuuta seurakunnassa.

SEURAKUNNAN ERITYINEN TEHTÄVÄSeurakunta mielletään helposti ra-kennukseksi, mutta todellisuudessa seurakunta koostuu uskovien joukosta, joilla on henkilökohtainen suhde Jee-

sukseen. Se on joukko ihmisiä, jotka noudattavat ja opiskelevat Jumalan Sanaa ja laittavat Sanan opetuksen käytäntöön omassa elämässään. Seu-rakunnassa tulee saada itkeä ja nauraa, kokea yhteyttä ja rakkautta toisten us-kovien kanssa. Seurakunnassa jokaisen tulee löytää paikka, jossa omat lahjat saa antaa Jumalan käyttöön. Seura-kunnan tulee olla toinen koti. Seinäjoen Helluntaiseurakunnan tehtävä mie-lestäni on olla opetuslapseuttamassa jäseniään: Sieltä lähtiessä esimerkiksi toiselle paikkakunnalle henkilö olisi kasvanut uskovaksi aikuiseksi, jolla olisi valmiudet toimia ja viedä evankeliumia eteenpäin niillä lahjoilla ja siinä armoi-tuksessa, jonka Jumala on hänelle antanut.

SEURAKUNTA VAIKUTTAJANASeinäjoella Helluntaiseurakunta on ollut hyvin edustettuna kaupungin valtuus-tosta aina erilaisiin yrityksiin ja kaupan-kassoihin saakka, melkein joka paikasta löytyy seurakuntalaisia. Arjen keskellä seurakunta vaikuttaa monipuolisesti, kukin jäsen omassa opiskelu- tai työ-yhteisössään. Seurakuntalaiset osal-listuvat myös aktioihin ja evankelioin-tilaisuuksiin, esimerkkinä jokavuotinen Provinssiaktio. Toivon, että jonain päi-vänä Seinäjoella järjestettäisiin Urbaani Unelman -tyyppinen tempaus. Sitä kautta voisimme tuoda vielä enemmän ja näkyvämmin esille Jumalan rakkautta Seinäjoen asukkaille. ■

KUVA HENRI SARANPAA

/ 13

PA

LVE

LE

MOOSES,SEURAKUNTA, EKUMENIA JAPOLITIIKKA

TEKSTI & KUVATTEEMU SORMUNEN

Suomen hengellisen kentän ”The Jack Of All Trades”, Antero ”Mooses” Lauk-kanen, on kiireinen mies. Laiskempaa saattaa heikottaa, kun kuulee missä kaikessa mies on mukana: Hän on pas-tori, poliitikko, isä, aviomies, kaupun-ginvaltuutettu, Espoon ekumeenisen neuvoston varapuheenjohtaja, ulkomi-nisteriön ihmisoikeusasiain neuvottelu-kunnan jäsen, Hyvä arki -yhdistyksen puheenjohtaja. Lista jatkuisi, mutta haastattelija hengästyy. ”Ilman selkeää Jumalan kutsua tätä ei jaksaisi”, Moo-ses toteaa leppoisasti. ”Ja rento mieli on tärkeä; Aabraham kulki levähdys-paikalta levähdyspaikalle. Minä kuljen grilliltä grillille”, mies naurahtaa tyylilleen uskollisesti. Tarkoituksenamme on kes-kustella seurakunnasta, kristittyjen yh-teydestä ja politiikasta. Puheiden lisäksi hyvä esimerkki puhukoon puolestaan.

YHTEYDEN RAKENTAJAKSIKristittyjen yhteys on jotain sellaista, mikä on pitänyt Laukkasen kiireisenä jo parin vuosikymmenen ajan. Yhteyden

rakentajaksi ryhtyminen oli Anterolle selkeä Jumalan kutsu, johon tarvittiin myös ajattelutavan muutos. ”Matkusta-essani Israeliin törmäsin kirjakaupassa kirjaan, jossa kerrottiin juutalaisten rabbien ajattelutavasta. Rabbit sanovat, että kenelläkään ei ole koko näkemystä Jumalasta, siksi on tärkeä kuulla kaik-kien näkemys. Siksi juutalaiset rabbit eivät koskaan ole kuuntelematta toisen mielipidettä.” Antero alkoi saada eri puolilta maailmaa kirjoja, jotka puhuivat rukouksesta ja yhteydestä. Samoihin aikoihin hän tutustui amerikkalaiseen pastoriin, Francis Frangipaneen, jolla oli vahva pastoreiden yhteyteen keskittyvä sanoma. Francis puhui paljon veljien syyttämisen hengestä. ”Aloin tajuta, että Suomen kansa ei ole pelkästään omalaatuinen: suo, kuokka ja Jussi – kaikki tehdään yksin. Aloin nähdä, että täällä saattaa vaikuttaa hengel-linen voima, joka vastustaa yhteyttä. Se oli herätys minulle. Se, että meitä on pidetty erillään vuosisatoja, on ollut sielunviholliselle merkittävä voitto. Seu-

rakunta ei voi koskaan olla vaikuttava tässä maassa, ellei se löydä yhteyttä.”

Merkittävä muutoksen tuoja oli Jeesus-marssi, joka rantautui Suomeen vuonna 1994. Ensimmäisen marssin yhteydes-sä joku ehdotti spontaanisesti, että mitä jos pastorit alkaisivat kokoontua yhteen rukoilemaan. Syksyllä 1994 oli ensimmäinen isompi pastoreiden koollekutsuminen, jonne saapui vajaa kolmekymmentä pastoria. Kokoontumi-sessa pastorit päättivät alkaa kokoon-tua kerran kuukaudessa rukoilemaan. Vuonna 1995 Frangipane vieraili Suomessa. ”Hän toi ajatuksen, että vain kaupungin kokoinen seurakunta voi voittaa kaupungin kokoisen näky-mättömän vihollisen.” Vuonna 1995 pääkaupunkiseudun pastorit siunasivat Anteron rakentamaan kristittyjen yhteyt-tä. Seuraavien neljän vuoden aikana 27 kaupunkiin syntyi pastoreiden rukous-rintama. Edelleen pastorit kokoontuvat eduskuntaan rukoilemaan kerran kuu-kaudessa. ”Lähetin juuri tänään syksyn

/ 14

PA

LVE

LEkokoontumisten päivämäärät”, Antero

kertoo.

MAJAKKA-SEURAKUNTAÄkkiseltään kuulostaa vähintään radi-kaalilta, että tällainen yhteydenrakentaja perusti itsenäisen Majakka-seura-kunnan. ”Majakka-seurakunta syntyi maaliskuussa 1998 sellaisen prosessin jälkeen, missä joukko ihmisiä kokoontui meidän kotona yhdeksän kuukauden ajan. Pohdimme sitä, minkälainen sellainen seurakunta voisi olla, jossa on matala kynnys.” Antero alleviivaa, ettei Majakka syntynyt jakautumisesta tai erimielisyydestä johtuen. ”Se syntyi innostuksesta siitä, että seurakunta voisi olla mielenkiintoinen paikka, johon on mukava tulla ja tuoda paras ystävä, joka ei ehkä vielä tunne Jeesusta. Kyllä me ajateltiin, että me löydettiin jotain uutta. Ja siitähän seurakunnat yleen-sä syntyvät. Ehkä me olemme jotain löydettykin”, mies pohtii.

Itsenäisen seurakunnan ja yhteyden rakentaminen ei ole toisiaan poissul-kevia ajatuksia Anterolle: ”Olen aina ollut seurakunnassa. Ja olen vahvasti sitä mieltä, että yhdenkään kristityn ei tule olla ilman seurakuntayhteyttä. Se on koko elämän perusta. Kestä-vän yhteyden perusta on hyvä ja hyvin rakennettu paikallisseurakunta. Yhteys ei ole avaruudesta tippunut ilmiö. Se rakentuu paikallisseurakunnista, joilla on vahva oma identiteetti ja juuristo. Sellainen jolla ei ole pelkoa, että jos olen yhteydessä tuohon, niin minulta viedään jotakin.”

”Nykyajan trendinä on valitettavasti se, että ei kuuluta mihinkään. Siihen voin sanoa heti, että se on syvältä, suoraan syvyyden ytimestä”, Mooses samalla nauraa perään tarkoittaen sanomaansa. ”Seemiläisessä ajattelussa puhutaan, että kun kivi on yksin, se on kuollut, mutta kun se liitetään rakennukseen, siitä tulee elävä. Siksi Pietari puhui elävistä kivistä, jotka ovat temppelissä. Kivi löytää tarkoituksensa silloin, kun se löytää paikkansa siinä rakennuksessa. Tämä on yksi niistä ajatuksista, joita me kylvetään Majakan jäsenyyskurssilla.” Majakka ei ole syntynyt sattumalta, vaan toisten seurakuntien ja tahojen työn tuloksena: ”Olemme seurausta toisten hyvästä työstä ja siksi me emme

puhu pahaa muista seurakunnista, eikä meillä vertailla.”

Muutama vuosi sitten Majakka kutsui koolle Espoon seurakuntien kirkko-herrat ja pastorit Sovinnon lounaalle, jota Espoon piispa isännöi. ”Teimme siellä julistuksen: Emme puhu pahaa toisistamme. Puhumme hyvää ja meillä on hyvä pyrkimys toisiamme kohtaan.” Tämän yhteyden pohjalta on syntynyt mm. Unelma Espoosta -tapahtuma, mikä on espoolainen versio Urbaani Unelma -tapahtumasta.

YHTEYS YSTÄVYYDEKSIEspoossa seurakuntien johtajien yhteys on muuttunut ystävyydeksi. ”Täällä on pitkäaikaisia työntekijöitä, minkä vuoksi yhteys on saanut syventyä vuosien aikana. Nyt ystävyyssuhteet ylittävät seurakuntasuhteet. Saan usein teks-tarin toisen seurakunnan pastorilta, jossa meidät kutsutaan heille syömään. Muutama viikko sitten saimme kutsun luterilaisten kirkkoherrojen ja pappi-en kanssa saunomaan savusaunaan. Täällä kaikki kunnioittaa toistensa työtä ja samalla huomaa, että jos jollakin on hätä, hän lähettää rukouspyynnön kaikille. Olemme jakaneet ja käsitelleet myös syvät surut yhdessä.”

POLITIIKKAKun Moosekselta kysyy, miten hän ajautui mukaan politiikkaan, sanoo hän sen olevan Jumalan kutsu. ”Mulla on aika poikkeuksellinen kutsu olla näin voimakkaasti rakentamassa jotain hengellistä juttua. Kaksissa vaaleissa olen toivonut, että voisin jäädä pois, mutta en ole saanut lupaa. Kun käteni ovat savessa seurakuntatyössä, näkee rikkaassa Espoossa myös köyhyyden kasvot. Politiikassa ajan koko seura-kuntaperheen asioita.” Näistä Mooses listaa kristillisen kasvatuksen ja kristil-liset koulut. Tämän lisäksi kaupungin ja auttamistyötä tekevien järjestöjen yhteyden rakentaminen paikallistasol-la on myös iso juttu. ”Olen Hyvä arki -järjestön puheenjohtaja. Järjestö jakaa ruokaa monta sataa tuhatta kiloa vuo-dessa. Olen ollut perustamassa uutta nälkäverkostoa, joka ottaa teollisuudes-ta miljoonahävikit jaettavaksi; kuiva-muonan, ruokaa ja vaatteita miljoonia kiloja.” Auttamistyön vuoksi presidentti myönsi Anterolle sosiaalineuvoksen

arvonimen. Jokin aika sitten valtioneu-vosto nimesi Anteron ulkoministeriön ihmisoikeusasiain neuvottelukuntaan. ”Siellä maailman hätä tulee silmiesi eteen.” Kaikesta tekemisestä huolimat-ta mies näyttää voivan hyvin. ”Ei tätä jaksaisi eikä tähän pystyisi ilman, että tämä olisi Jumalan kutsu. Minulle on annettu kapasiteetti, into ja ilo tehdä tätä. Iltaisin on kiitollinen olo siitä päi-västä, joka on takana.”

TSEMPPAUSTA OPISKELIJOILLAMitä haluat sanoa sellaiselle, joka on muuttamassa uudelle paikkakunnal-le opiskelujen perässä? ”Tartu heti toimeen ja etsi joku seurakunta. Sen takia, että elämäntapanasi tulisi olla sitoutuminen seurakuntaan.” Moosek-selle seurakuntaan sitoutumisen ei tule olla joku satunnainen asia, vaan sen tulisi olla sisäistetty. ”Jos jäät irralleen, olet haavoittuva kaikelle muulle. Hyvin äkkiä löydät itsesi nojailemassa baarin seiniin tilanteessa, missä mikään ei enää riitä. Henki, joka haluaa viedä ihmisen pois Jumalasta, on vahva.” Anterolle tärkeimmäksi kriteeriksi seura-kunnan valinnassa on opetus: ”Valitse sellainen paikka, jossa opetus vie sinua eteenpäin. Paikka, jossa kasvat kristit-tynä. Muutaman vuoden päästä menet naimisiin ja sinulla on perhe. Silloin on tärkeää, että on vahvat juuret.”

HOPEn näkynä on nostaa sukupolvi, joka muuttaa maailman. Näyn toteutu-miselle Mooseksella on resepti valmiina: ”Se, joka on kuollut maailmalle, voi voit-taa maailman. Tämä maailma on sellai-nen, joka tarjoaa sielun autuuden. Se maailma voittaa sinut ja tässä kamppai-lussa seurakunta häviää. Jos sydämesi on kallellaan maailmalle, käsittele tämä asia. Kun tulet yliopistokaupunkiin, etsi heti vahva paikallisseurakunta ja näytä värisi: ”Seurakunta on mun juttu. Seurakunta on maailman paras asia!” Häpeän on joku muu keksinyt. On niin kivaa olla kristitty. Mikään ei ole tehnyt Suomelle niin hyvää kuin kristinusko: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, työajat – kaikki kristinuskon ansiosta”, Antero rohkaisee jälleen naureskellen. ■

/ 15

NA

UT

I

YLISTÄMINEN ON ELÄMÄNTAPATEKSTI HELI MARKKUNEN KUVAT SARIANNE VILLIKKA & JOHANNA SILANEN

/ 16

NA

UT

I

YLISTÄMINEN ON ELÄMÄNTAPA

Lappeenrannasta kotoisin oleva Matti Villikka Band perustettiin neljä vuotta sitten, jolloin yhtyeen jäsenten koti-seurakunnissa ei ollut vielä juurikaan ylistysbändejä.– Omalla sydämelläni oli ylistyksen tuominen osaksi jumalanpalveluksia. Jumala johdatti mukaan samanhenki-siä ihmisiä. Aluksi palvelimme omissa seurakunnissamme, mutta myöhem-min kutsuja alkoi tulla muihinkin seu-rakuntiin eri puolille Suomea, Matti Villikka kertoo.– Haluamme ylistyksen kautta johtaa ihmisiä Jumalan kohtaamiseen ja kohdistaa heidän katseensa Kristuk-seen. Näkynämme on myös kirjoittaa uusia lauluja sekä rohkaista seura-kuntia ja ylistäjiä.Matti on seitsenjäsenisen yhtyeen ylistyksenjohtaja, laulaja, kitaristi ja biisintekijä. Hän kokee saavansa käyttää tehtävässään niin musiikillisia ja hengellisiä lahjoja kuin ihmissuhde-taitojakin.– Laulaminen, soittaminen ja biisien tekeminen on vain osa tehtävääni. Paimenen sydäntäkin tässä tehtäväs-sä tarvitaan. Saan olla ”isoveljenä” – ystävänä ja rohkaisijana porukalle.

LEVYLLINEN UUSIA LAULUJARaikasta ja maalailevaa pop/rockia soittava MVB julkaisi tänä keväänä

ensimmäisen pitkäsoittonsa Rak-kautes ei koskaan katoa. Live-äänite tarjoaa lähes koko levyllisen verran uusia suomenkielisiä ylistyslauluja.– Musiikistamme voi löytää viitteitä erityisesti U2:n ja Coldplayn musii-kista. Koska pääasialliset biisinte-kijämme ovat kitaristeja, kappaleet ovat pääsääntöisesti kitaravetoisia. Soundimaailmassa isot soundit ja dynamiikkavaihtelut ovat keskeises-sä osassa, basisti Matts Almgrén kuvailee.– Minä soitan bändissä lead-kitaraa eli roolini on pääasiassa soundimaail-man luominen. Vaikka musiikkimme ei perustu kovinkaan teknisille lähtö-kohdille, koen silti voivani käyttää lah-jojani täysimääräisesti. Musiikissa on monesti kysymys hienon kokonaisuu-den luomisesta, johon ei aina tarvita mahdollisimman monia tai vaikeita nuotteja, Mikko Tuomaala selvittää.Biisintekijänä Matti pyrkii kappaleil-laan kertomaan siitä, kuka Jumala on ja mitä Hän on tehnyt.– Kristinuskon perussanoma hyvin kerrottuna tekee biiseistä helpommin ymmärrettäviä uusille kuulijoille, jotka eivät välttämättä vielä tunne Jumalaa. Toisaalta myös jo pitempään uskos-sa olevien on tärkeää muistuttaa itselleen, mihin uskomme perustuu. Musiikillisesti sävellyksissä ja sovi-

JOKAINEN YLISTYSLAULU ON KUIN

MAALAUS JUMALASTA. MVB HALU-

AA MUSIIKILLAAN MAALATA RAIK-

KAAN JA INNOSTAVAN KUVAN.

TEKSTI HELI MARKKUNEN KUVAT SARIANNE VILLIKKA & JOHANNA SILANEN

/ 17

NA

UT

I

tuksissa pyrin huomioimaan sen, että biisit toimisivat seurakunnan yhtei-sessä ylistyksessä.– Kaikkia biisejä ei kuitenkaan tarvitse yrittää laittaa samaan muottiin, vaan luovuus on hyvä asia. Jokainen ylis-tyslaulu on kuin maalaus Jumalasta. Saman sanoman voi esittää eri värein ja tavoin.

YHTEINEN SYDÄN ON SIUNAUSYhteinen palvelutehtävä on vuosien mittaan hionut ja kasvattanut MVB:n jäseniä niin bändinä kuin yksilöinäkin.– Toki kasvu vie aina aikaa ja hedel-miä näkee pikkuhiljaa, mutta se on ollut kärsivällisyyden arvoista. Palve-lutyömme myötä syntyneet läheiset ystävyyssuhteet bändin jäsenten kesken on yksi suurista siunauksista, Matti iloitsee.– Yksilönä olen kasvanut valtavasti. Kasvuni on perustunut yhteisöön, jos-sa olen saanut olla oma itseni, mutta minua on myös haastettu menemään eteenpäin. Matti on kärsivällisesti opettanut minua sekä musiikillisissa että hengellisissä asioissa, Mikko sanoo.– Tarvitsemme elämäämme tukijoi-ta, vierellä kulkijoita, rohkaisijoita ja auttajia. Tarvitsemme myös kaverei-ta, jotka eivät ole vain ”yes”-miehiä vaan todellisia ystäviä, jotka taiste-levat meidän hengellisen kasvumme

puolesta.Yhdessä soittaminen ja palveleminen on MVB:n miesten mielestä mahta-vaa.– Vuosien mittaan rakentunut yhteys ja yhteinen sydän on todella suuri siu-naus. On aina hienoa tulla yhteen ja yhdessä soittaessa tuntee alusta asti, että kaikki vaan toimii. Samaa palau-tetta olemme saaneet myös muilta, että hyvä yhteys näkyy ulospäinkin.

MITÄ SYDÄMEMME PALVOOHenkilökohtainen Jumalan ylistä-minen on tärkeää jokaisen uskovan hengellisessä kasvussa.– Ylistyksessä asetamme Jumalan oikeaan asemaan elämässämme: kai-ken yläpuolelle, Matts kiteyttää.– Elämällä ylistäminen tarkoittaa mie-lestäni kristillisen sanoman todeksi elämistä: suoraselkäisiä periaatteita sekä lähimmäisenrakkautta pienissä ja suurissa arjen tilanteissa, Mikko kommentoi.Ylistäminen on siis ennen kaikkea sydämen asenne ja elämäntapa.– Ylistäminen on myös toisten palve-lemista, ja sitä voi toteuttaa lukemat-tomilla tavoilla päivittäin. Varmasti kaikille ihmissuhteet ovat paikka, missä ylistäjän sydäntä eniten kasva-tetaan, Matti toteaa.Kiitoksen ja ylistyksen tuominen Ju-malalle muuttaa uskovan sydäntä.

– Ylistäminen muistuttaa meitä siitä, että olemme saaneet Juma-lalta syntiemme sovituksen. Meidän sydämemme palvoo aina jotain. Jos emme aktiivisesti kohdista palvon-taamme Jumalaa kohden, elämämme ei rakennu kestävälle pohjalle, Mikko muistuttaa.– Ylistyksen avulla muistutan siis itseäni siitä, mitä Jeesus on tehnyt puolestani. Tämän totuuden mietiske-leminen tuo meidät pisteeseen, jossa Jumalan yltäkylläinen rakkaus kohtaa meidät. Ylistys ja kiitos toimivat siis sydämemme muutoksen moottorina!– Jumalan kiittäminen kaikissa elä-mäntilanteissa vapauttaa luottamaan Jumalan huolenpitoon. Olen oppinut, että on hyvä ylistää Jumalaa silloin kun on hyvä olla, mutta vielä mahta-vampaa on tuoda rikkinäinen sydän Jumalan korjattavaksi ylistyksen kaut-ta, Matts sanoo lopuksi. ■

Tsekkaa bändin kotisivut osoitteesta:www.mvbworship.net

/ 18

////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////// TEKSTI HENNA SAARINEN KUVA MIKA AHONEN

ONKOSEURAKUNNASSA

PAKKO KÄYDÄ?

Seurakunta voi herättää ristiriitaisia tunteita. Monet rakas-tavat sitä, mutta jotkut saattavat jopa olla sille vihaisia. Jos seurakunta on tuottanut pettymyksen, sydämessä saattaa jäytää katkeruus. Seurakunta on nimittäin yhtei-sönä sen kaltainen, että siltä odottaisi ikään kuin täydel-lisyyttä. Sellainen se ei kuitenkaan ole. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että seurakunta on ihmiset, ei kirkkorakennus.

Seurakunta on Raamatun mukaan Kristuksen ruumis. Niin kuin ruumiissa joka jäsenellä on oma tehtävänsä, samal-la tavoin on myös seurakunnassa. Tässä on kyse nimen-omaan elävästä ihmiskehosta, jossa jäsenet pyrkivät toi-mimaan yhteisen tavoitteen eteen. Jos tavoitteenasi on hakea jääkaapista limua, jalkasi kulkevat kohti jääkaappia, kätesi avaavat kaapin ja silmäsi havaitsevat limupullon. Näin toimii myös seurakunta. Raamatullinen seurakunta ei ole ensisijaisesti paikka, jossa käydään kuluttamassa penkkiä sunnuntaisin eikä edes perjantai- tai lauantai-iltai-sin. Seurakunta on kuin elävä organismi, jossa ideana on jäsenten suhde päähän eli Kristukseen ja toisiinsa.

Tältä pohjalta voit miettiä, onko seurakunnassa pakko käy-dä. Pointtina ei ole se, mitä seurakunta voi antaa sinulle, vaan miten sinä saat etuoikeuden olla mukana Jumalan valtakunnan asioissa omalla paikallasi seurakunnan yh-teydessä. Miksi ikinä haluaisit olla pois jostain näin mah-tavasta?

Jos ystäväpiirisi vetää sinua pois seurakunnasta, nuorten illoista tai yleensä Jumalan läheltä, on aika käydä tositoi-miin. Älä anna kenenkään hallita elämääsi tällä tavalla. Olet itse vastuussa omasta elämästäsi, valinnoistasi ja ajankäy-

töstäsi. Jos et tunne paikallisesta seurakunnastasi ketään nuorta, tai ne, jotka tunnet, eivät miellytä sosiaalisia tar-peitasi, on aika ottaa järki käteen ja tehdä oikeita valintoja siitä huolimatta. Et ole niin vahva, että et tarvitsisi nuorten iltoja tai uskovien yhteyttä omaksi rakentumiseksesi. Et tee palvelusta itsellesi, jos päätät viikonloppu toisensa jälkeen jäädä kotiin tai lähteä muualle viettämään aikaasi. Jumala on luonut sinut seurakunnan yhteyteen – se ON hänen suunnitelmansa sinun varallesi. Oma tehtäväsi on etsiä itsellesi sellainen seurakunta, joka tuntuu kodilta.

Rebekka, eräs suomalaisista nuorista, löysi seurakunnan salaisuuden vähitellen. Näin hän itse kertoo:

”Mun elämä on ollut sellaista, että olen paljon rukoillut ja lukenut Raamattua, koska mun on ollut pakko. Kävin seu-rakunnassa, koska siellä oli kiva hengata, mutta en tehnyt mitään täysillä enkä sydämestä. Kun siirryin varhaisnuor-ten illoista nuorten iltoihin, älysin, että pakosta tekeminen ei ollenkaan ole sellaista elämää, mitä halusin elää. Halusin elää täysillä Jeesukselle ja täysillä Jeesuksen kanssa. Mä etin ihan sikana sitä, mitä seurakunta on, ja mun piti vaan älytä sen pointti. Seurakunnassa kannattaa käydä, koska siinä on se juttu. Siellä on se yhteys, ihmisiä, ja siellä missä kaksi tai kolme on koolla, niin Jeesuskin on. Kotonakin voidaan pitää kaikenlaisia solukokoontumisia, mutta kun seurakunta tulee yhteen, voi olla oikeasti se yhteys.” ■

NUORISOPASTORIEN KESKUSTELUA VOI SEURATA LIVENÄ YOUTUBESSA OSOITTEESSA WWW.YOUTUBE.

COM/IRRTVNEWS. TV-OHJELMAN ”K-15” FACEBOOK-SIVU LÖYTYY OSOITTEESTA WWW.FACEBOOK.COM/

K15SHOW. K-15 -NUORTENKIRJA LÖYTYY NYT PÄIVÄN KIRJAVALIKOIMASTA.

RA

KA

STA

/ 19

hopelehti.fi

TSEKKAA!LISÄSISÄLTÖÄ HOPE-LEHDENNETTISIVUILLA!

UUDEN SUKUPOLVEN LEHTIHOPE

RA

KA

STA

SUURIJUMALA

MUUTTUMATONSANOMA

TUORESOUNDI

UUDEN SUKUPOLVEN TAPAHTUMA

28.–30.9.2012

LOGOMO

HOPE

/ 21

RA

KA

STA

Oikeudenmukaisuus on erottamaton osa HOPE-liikettä. Köyhän, sorretun ja sairaan auttaminen on automaattinen seuraus Jumalan rakkauden vaikutuksesta meissä. Muistatko suklaakampanjan kahden vuoden takaa? Ihmiskauppa on edelleen HOPE:n sydämellä. Ihmiskaupan uhrien auttamises-ta tulee HOPE-tapahtumaan puhumaan Atlantin yli soutanut Julia Immonen. Kuulemme ideoita siitä, miten voi tuoda valoa pimeyteen niin paikallisesti kuin globaalisti. Yhdessä me voim-me saada paljon aikaan. Me olemme etuoikeutettuja: puhdas vesi on meille itsestäänselvyys. Käytetään siis asemaamme hyväksi ja kerätään kokoon HOPE-tapahtuman aikana 2000 euroa, jolla hankitaan World Visionin kautta sadoille puhdasta vettä Kenian Tinderetiin. Rukoillaan, unelmoidaan ja lähdetään liikkeelle. Ollaan se sukupolvi, joka muuttaa maailmaa.

HOPE-PISTEUusi sukupolvi tarvitsee johtajia, jotka kulkevat edellä, näyttävät suuntaa ja ovat sitoutuneet rakentamaan tervet-tä yhteisöä. Terve paikallisseurakunta on maailman toivo. Uuden sukupolven johtajat -seminaarissa pohdimme, kuinka rakentaa seurakunnasta tervettä yhteisöä, jolla on mahdollisuuksia tulla varteenotettavaksi muutoksentekijäk-si kaupungissasi. Seminaari palvelee sinua ja seurakuntaa-si parhaiten siten, että tulet sinne yhdessä nuorisotyöstä vastaavan tiimin kanssa.

Seminaarissa opettavat mm. Richard Svensson (SWE), Marko ”Make” Martiskainen, (SUHE-seurakunta) ja Kenno Leier (Espoon vapaaseurakunta). Uuden sukupolven joh-tajat -seminaarin hinta: 100 €/seurakunnan ryhmä (kokoa ei määritelty) tai 45 €/henkilö. Ilmoittautuminen seminaariin www.hopetapahtuma.com-nettisivuilla.

UUDEN SUKUPOLVEN JOHTAJAT -SEMINAARI PERJANTAINA 28.9.

Syyskuussa on jälleen aika kokoontua Hope-tapahtumaan kohtaamaan Jumalaa ja toisiamme. Alusta alkaen Hopen tarkoituksena on ollut rohkaista osallistujia sitoutumaan ja palvelemaan Jumalaa paikallisseurakuntiensa kautta. Tapahtuman näky on olla nostamassa Jumalaa rakastavaa sukupolvea, joka muuttaa maailmaamme.

Jumala on muuttamassa maailmaa paremmaksi: Hän parantaa sairaita, pitää huolta köyhistä, välittää syrjäytyneistä ja pelastaa kadotettuja. Kaikessa tässä Hän tahtoo käyttää meitä. Jumalan tahto on hyvä jokaista kohtaan ja Hänen halunsa on tuoda hyvä hallintansa jokaisen elämään. Sen vuoksi tänäkin vuonna Hopessa korostuu kolme elementtiä:

SE ON KOHTA TÄÄLLÄ TAAS!

Vahvistimien nupit kaakkoon, äänihuulet soimaan ja keho mukaan tahtiin. Näistä aineksista koostuu räjähdysmäinen soundi; ylistämme Jumalaa kympillä. Jeesus piti Jumalan palvonnan ja ihmisten palvelemisen aina tiiviisti yhdessä. Siksi palvonnassamme ”saundaa” vahvasti myös ihmisten palvelemi-nen. Tarjoamme Hopessa myös konkreettisia palvelumahdollisuuksia.

Ei enempää eikä vähempää, on Jeesus. Pidämme Raa-mattua Jumalan sanana. Siksi opetamme Raamattua ja pyrimme myös elämään uskomme mukaan.

Suuri Jumala on elävä ja aktiivinen ja Hän tahtoo olla yhteydessä kans-samme. Siksi teemme tilaa Pyhän Hengen toiminnalle. Annamme Hänen tehdä keskellämme mitä Hän haluaa. Emme pelkää Häntä, koska Hän on rakkaus.

1. RÄJÄHDYSMÄINEN SOUNDI 2. SANOMA 3. SUUREN JUMALAN LÄSNÄOLO

Tavoitteenamme on, että Hope ei jäisi vain yhden viikonlo-pun ohikiitäväksi hetkeksi. Tälläkin hetkellä on käynnissä Raamattu 365° -blogi, jonka tarkoituksena on rohkaista ja innostaa lukemaan Raamattu läpi vuodessa. Tänä vuonna haluamme innostaa läheisempään yhteyteen Pyhän Hen-gen kanssa, sekä rohkaista osallistujia palvelemaan koti-paikkakuntaansa oman paikallisseurakuntansa kautta.

Tarvitsemme raikkaita tapoja ilmaista uskoamme. Uskom-me, että herätämme ihmisten mielenkiinnon, kun he näkevät, että nautimme elämästä, Jumalan rakastamisesta ja ihmisten palvelemisesta. Voisiko tämä sukupolvi elää niin Pyhän Hengen voimassa, ettei sitä pysäytä mikään? Tule mukaan liikkeeseen, joka muuttaa maailmaamme!

/ 22

RA

KA

STA

Tänä vuonna Hopen pääpuhujaksi on kutsuttu Church Army -järjes-tön toiminnanjohtaja Mark Russell. Tehtävässään hän johtaa 300 evankelistasta koostuvaa yhteisöä ja vierailee eri puolilla maailmaa puhumassa evankelioinnin tärkeydestä. Church Armyn keskeisenä tavoitteena on tuoda ihmisille toivoa osoittamalla rakkautta sano-jen ja tekojen kautta. Hän pitää tärkeänä uskon tuomista esiin joka päivä siellä missä ikinä kuljemmekaan, oli se sitten töissä, opiskeluis-sa tai harrastuksissa.

PERHEESEENI KUULUU… En ole naimisissa, mutta minulla on mahtava perhe Irlannissa ja paljon hyviä ystäviä, sekä kolme kummipoikaa!

TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄNI SISÄLTÄÄ...Paljon palavereita, sähköposteja, keskusteluja/puheita.

PYSYN ENERGISENÄ...Rukouksen ja kahvin avulla.

VAPAA-AJALLANI...Tykkään käydä salilla, matkustella ja hengailla ystävieni kanssa.

JUON KAHVINI...Mustana.

NOLOIN HETKENI…Liian monia, joista valita.

JOKU SANOI JOSKUS MINUN OLEVAN...Mies, joka rakastaa Jeesusta ja ihmisiä. Sopii minulle!

INTOHIMONI ON NÄHDÄ…Niin monien seurakuntien jumalanpalvelukset ovat tylsiä ja monet kristityt näyttävät ala-kuloisilta. Tahdon nähdä Jumalan auttavan seurakuntaansa ymmärtämään, että meillä on hyvä uutinen jaettavana.

TEHDÄÄN JEESUS TUNNETUKSI!

Oletko tulossa Hopeen ja haluaisit palvella paikallisseurakuntaasi? Etsim-me tiimiimme Hope-agentteja, joiden tehtävänä on kertoa Hope-tapahtumasta omissa seurakunnissaan sekä huolehtia siitä, että Hope-mainoksia on esillä koti-seurakunnan tiloissa. Hope-agentti saa kaiken tarvittavan tiedon, materiaalin ja ajankohtaista sisäpiiritietoa tapahtuman järjestelyiden etenemisestä sekä mahdol-lisuuden osallistua agenttitapaamiseen Hopen aikana yhdessä tapahtuman vas-tuullisten kanssa. Kirsikkana kakun päällä on se, että agentti pääsee tapahtumaan talkoohintaan (20 €)! Jos olet etsimämme henkilö, käy ilmottautumassa agentiksi osoitteessa www.hopetapahtuma.com. Tule muuttamaan maailmaa kanssamme!

Räjähdysmäinen soundi, herkkyyttä, sanoja kuvaamassa sanoinkuvaa-mattoman hyvää Jumalaa. Laulumme ja elämämme kuuluvat Kuninkaalle. Hope 2012 -tapahtumassa Uuden sukupolven soundi siivittää osallistu-jat kohtaamaan Jumalaamme. Uuden sukupolven soundi ei ole bändi. Se on joukko Jeesukseen ja Hänen seu-rakuntaansa sitoutuneita muusikoita, jotka lahjoillaan palvelevat paikal-lisseurakunnassa johtaen ihmiset ylistämään Kuningasta. Vuoden 2011 Hopessa yhdessä Uuden sukupolven soundin kanssa ylistystä johtanut ja vastikään albumin julkaissut Matthew Macaulay on tänäkin vuonna mukana kanssamme ylistämässä ikuista Jumalaa!

Seurakuntien välinen kilpailu, jollaista et ole ennen kokenut. Järjetön, miele-tön, yllättävä ja epäjohdonmukainen; kilpailu johon et voi valmistautua! Käytä mielikuvitustasi ja kuvittele järjettömin mahdollinen kisa ja tuplaa tuotoksesi - olet jo lähellä Suomen Toivot -kilpailun ydintä. Koetukselle joutuvat niin fyysinen kunto, mieli-kuvitus, nauruhermot kuin vatsankin kestävyys. Todelliselle selviytyjälle, Suomen Toivolle ja hänen seura-kunnalleen, on luvassa mainetta ja kunniaa sekä tavoiteltu kiertopalkinto, jota muinaismuistoksikin kutsutaan... Vuosi vuodelta koveneva kisa käy-dään taas vuoden 2012 Hope-tapah-tumassa, valmistaudu koitokseen!

WANTED! SUOMEN TOIVOT YLISTYS TAPAHTUMASSA

/ 23

Skannaa QR-koodi ja aseta puhelin katkoviivojen sisälle.WWW.HOPETAPAHTUMA.COM

MUNHOPE

RA

KA

STA

TEKSTI TOMMI KARJALAINENKUVA SHUTTERSTOCK

Isälläni oli joskus kuplavolkkari. Kerroin pojille koulussa, että se on maailman paras auto. Se oli myös maailman nopein auto. Isä otti aina Viinikassa vasemman kaistan ennen motaria ja kaasutteli vierei-sen kaistan autolle. Hurrasimme takapenkillä ja äitikin etupenkillä taisi olla mukana juonessa.

Joskus metsäautotiellä isä päästi istumaan syliinsä ja ohjaamaan. Isä sanoi, että rattia ei tarvitse itse täristää. Se oli tärkeä neuvo. Lo-pulta omat jalkani ylsivät polkimille ja pääsin itse ajamaan isän istues-sa vieressä. Kerran ajoin jäätiellä penkkaan, mutta pääsimme omin avuin pois sieltä. Se oli hyvä seik-kailu. Ne ovat hyviä muistoja. Olen huomannut, ettei kaikilla ole hyviä muistoja isästään tai muistoja ol-lenkaan. Kaikilla meillä on kuitenkin esikuvia. Meidät on rakennettu si-ten. Yksi tyttö meidän luokalla luki koulussa aina Hevoshullua. Toinen pukeutui kuin Dingon Neumann. Poikien kanssa harjoiteltiin välitun-nilla Karate Kidin kurkipotkua. Te-

räväisen Veikko oli maailman paras opettaja, eikä kukaan osaa repiä paitaansa kuin Hulk Hogan.

ONKO SE OIKEASTISEN ARVOISTA?Esikuvat ovat tärkeitä, eikä vain silloin kun olimme lapsia. Esikuvat kertovat siitä, millaisiksi haluam-me tulla, eikä ole yhdentekevää millaisia esikuvia meillä on. Hep-realaiskirje muistuttaa: ”Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa. Pankaa mer-kille, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoaan.” (Hepr. 13:7)

Tekstissä on kolme käskyä: Muis-takaa! Pankaa merkille! Seurat-kaa! Kirjeen 11. luku puhui uskon sankareista, muinaisista esikuvista, mutta nyt kirjoittaja puhuu esiku-vista, jotka eivät olleet historian henkilöitä. Koko heidän elämänsä oli mallina – erityisesti se miten se loppui. Kaikki eivät pääse perille yhtä komeasti. Kaikki eivät ajattele perille pääsemistä. Muutama vuosi

sitten osallistuin Gordon MacDo-naldin luennolle, jossa hän kertoi eri ikäkausien pettymyksistä ja kysymyksistä:

20:set kysyvät:Huomaako kukaan minua?30:set kysyvät:Saanko tämän kaiken toimimaan?40:set kysyvät:Onko olemassa jotain muuta?50:set kysyvät:Selviänkö loppuun asti?60:set kysyvät:Onko minusta enää mitään hyötyä?70:set kysyvät:Oliko kaikki oikeasti sen arvoista?

Nämä vaiheet ilmaantuvat ilman pakottamista, ajallaan. Kuitenkin tuo lista saa minut miettimään uudestaan ja uudestaan: Sitten kun (jos) olen 70, onko jotain, mitä jään katumaan? Tulevatko jotkut tämänhetkiset asiat, joihin nyt niin kovasti panostan, näyttämään ajanhukalta vai elämäni tärkeimmil-tä panostuksilta?

/ 25

RA

KA

STA

Edellä mainitussa jakeessa yk-si sana, ’pankaa merkille’, pitää sisällään ajatuksen tutkimisesta, uudelleen ja uudelleen katsomi-sesta, perinpohjaisesta ajattelusta. En tiedä onko seurakunnassasi sellaisia 70 vuotta täyttäneitä ihmi-siä, jotka näyttävät olevan täysin vapaita kaikesta katkeruudesta. Muistelen usein Veeraa, joka aina jaksoi muistuttaa, että kaikki on armoa, ja jonka jalka kävi eturivissä musiikin tahdissa nuorten vetäessä vähän rajumpaakin ohjelmaa juma-lanpalveluksessa.

Vaikka sellaiset ihmiset olisivat yhtä harvassa kuin neula heinäsuovas-sa, ei heitä olisi vaikea löytää, sillä he säteilevät. He säteilevät, koska he ovat niin erilaisia, ja he säteile-vät, koska heissä on ruumiillistunut vuosien saatossa se, mistä Jeesus sanoi: ”Te olette maailman valke-us” (Matt. 5:14). Minäkin haluan säteillä, enkä vain nyt, vaan etenkin sitten kun (jos) olen 70. Se, miten elämänsä päättää, kertoo siitä, miten on elämänsä elänyt – näi-tä kahta asiaa ei oikeastaan voi erottaa toisistaan. Veera ja moni muu ovat esikuviani, sankareitani. Haluan päästä perille yhtä komeas-ti kuin he.

SEURAA JOHTAJAAEi riitä, että tarkastelemme läheltä näitä esikuvia tai että tutkimme heidän elämäänsä tarkoin. Kolmas käsky oli seurata heidän uskoaan. Mikäli emme ole oppineet heistä mitään, eivät he ole olleet todellisia esikuvia, vaan vieraita pyhimyk-siä. Mooses kirjoitti näistä asioista

elämänsä loppumetreillä: ”Meidän elinpäivämme ovat seitsemän-kymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niin kuin me lentäisimme pois. Opeta meitä laskemaan päi-vämme oikein, että me saisim-me viisaan sydämen.” (Ps. 90:10, 12)

Nuorena ei välttä-mättä jaksa tai halua miettiä senhetkisiä valintojaan pit-källä tähtäimellä. Valintamme vievät meitä kuitenkin tiettyyn suuntaan, vaikka valinta tuntuisikin mitättömältä. Mooseksen rukouksessa on kaksi tähtäyspistettä: Että ymmärtäisimme synnin vakavuuden ja että tiedostaisimme kuinka nau-rettavan lyhyt elämämme on. Hän rinnastaa sen ruohon kuivumiseen ja kukan lakastumiseen ja vertaa sitä puolestaan Jumalan tuhanteen vuoteen, jotka kestävät hänelle kuin yhden päivän. Hän tiesi mistä puhui – synnin takia hän joutui vaeltamaan erämaassa 40 vuotta ja kuolemaan sinne pääsemättä luvattuun maahan. Joskus pienillä jutuilla voi olla yllättävän kauaskan-toisia seuraamuksia.

HÄN ON MEIDÄN KANSSAMMEVasta kun Mooses ja hänen suku-polvensa oli haudattu, pääsi kansa luvattuun maahan. Tämä tapahtui Joosuan johdolla, joka oli seu-rannut sivusta Mooseksen ainut-

laatuista suhdetta Juma-lan kanssa. Joosuan tehtävä ei ollut helppo, mutta Jumalan uskomaton lupaus seurasi häntä: ”Minä olen sinun kanssasi, niin kuin olin Mooseksen kanssa.” (Joos. 1:5)

Jumalan sanat eivät kytkeneet Joosuaa ainoastaan Moosekseen, vaan koko Israelin historiaan – samankaltainen lupaus oli annettu myös Iisakille, Jaakobille ja Moo-sekselle. Nämä sanat viittaavat hetkeen, jolloin Jumala ilmoitti Moosekselle nimensä: ”Minä olen se joka minä olen” (2. Moos. 3: 14). Joosuan johdolla kansa valloit-ti luvatun maan ja hän jätti oman esimerkkinsä: ”...valitkaa ketä pal-velette... Minä ja minun perheeni

/ 26

RA

KA

STA

palvelemme Herraa.”

(Joos. 24:15) Tarina kui-tenkin jatkuu pahaenteisesti:

”Kun Joosuan sukupolvi oli otettu isiensä luo ja tilalle oli noussut toinen sukupolvi, israelilaiset eivät enää totelleet Herraa, eivätkä pitäneet mielessään niitä tekoja, jotka Herra oli heidän hyväkseen tehnyt.” (Tuom. 2:10) He unohtivat esikuvansa, ja alamäen jatkuessa läpi Vanhan testamentin on selvää, että tuo kansa on olemassa vain ja ainoastaan Jumalan lupauksen ja hänen liittonsa vuoksi.

”MÄ SUA SEURAAN – IHAN MIN-NE VAAN?”Mooseksen ja Joosuan elämässä oli jotain esikuvallista, joka toi-saalta kutsuu seuraamaan, mutta toisaalta myös pelottaa – olenko minä valmis seuraamaan Herraa yhtä radikaalisti? Myönnettäköön, etteivät kaikki johtajat ole yhtä esimerkillisiä. Saatamme lukea hengellisen vaikuttajan lankeemuk-

sesta ja pettyä syvästi. Antaa-ko se meille kuitenkaan

lupaa kauhistella heidän elämäänsä tai hylätä

kaikki ne periaatteet, jotka olemme heiltä omaksuneet? Emme

itsekään ole täy-dellisiä, ja mikäli vaatimuksena on synnittömyys ja täydellisyys, yksi pieni elefantti

saa marssia ihan yksinään aurinkoista

tietä eteenpäin. Raamattu on koruttoman suorasukainen –

kukaan meistä ei ole täydellinen. Mikäli emme ole oppineet esiku-viltamme armon merkitystä, he eivät ole opettaneet meille yhtään mitään.

Ainoastaan Jeesus on täydellinen esikuva. Ei ole sattumaa, että Matteuksen evankeliumi päättyy sanoin: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti” (Matt. 28:20). Jeesus käyttää samoja sanoja kuin Jumala puhuessaan Moosekselle ja Joosu-alle! Hän on meidän kanssamme, ja hän on antanut meille tehtävän,

aivan kuten Mooseksen tehtävänä oli viedä kansa pois Egyptistä ja Joosualla valloittaa luvattu maa – meidän tehtävänämme on tehdä opetuslapsia.

Mutta miten opetuslapsia tehdään? Seuraamalla Jeesusta: olemalla ihmisten kanssa, ilmaisemalla rak-kautta ja myötätuntoa aina kun on mahdollista. Näkemällä potentiaalia heissä, jotka muut ovat valmiita hylkäämään. Ymmärtämällä, että kaikki on armoa. Olemalla valmis aina kertomaan, että minun elä-mäni synkkä salaisuus on se, että minulla ei ole toivoa ilman armoa. Sellaisia esikuvia seurakunta tar-vitsee. Sellaisia esikuvia maailma kaipaa. Sellaisia esikuvia kannattaa seurata. ■

/ 27

Amerikkalainen ylistyksen johtaja Jason Upton vieraili taannoin Suomessa. Opet-taessaan ylistyksestä hän toisti useaan otteeseen sanat: ”Write every day down” (kirjoita jokainen päivä/arki muistiin). Tässä mieleenpainuvassa ajatuksessa on jotain todella kaunista ja raamatullista. Ensimmäisenä mieleeni tulee hämmenty-nyt kysymys: Voiko päivittäinen elämäni Jumalan lapsena todella olla jotain niin arvokasta, että voisin olla sinut tämän ajatuksen kanssa? Toisaalta ymmärsin sanojen viittaavan myös vastuuseeni omasta jokapäiväisestä elämästäni.

Room. 12:1 kehottaa meitä antamaan koko elämämme Jumalalle uhriksi. Tiedämme hyvin, että ylistyksen tulisi olla kristitylle elämäntapa. Ylistykses-tä laajemmin puhuttaessa emme siis tarkoita pelkästään esimerkiksi laulua tai musiikkia, vaan paremminkin koko elämän kattavaa ylistyslaulua Jumalalle, suhdettamme Jumalaan ja toisiin ihmi-siin. Laulua, jonka säveltäjä on ihminen, kuuntelija Jumala ja jossa on seitsemän säkeistöä viikossa.

VOIKO YLISTYKSESSÄ ELÄÄ?Nämä periaatteet ovat meille tuttu-ja, mutta ne jäävät aivan liian usein vain periaatteiksi. Oma 24/7 tahtilajin elämänrytmimme pyrkii viemään meitä väistämättä tilanteeseen, jossa havah-dumme suureen ristiriitaan viikonlopun ylistyskokouksen ja tiistai-iltapäivän kiirei-den välillä. Ylistyksen pauhun keskellä on helppo antaa kaikkensa Jumalalle ja luvata suuria asioita, jotka myöhemmin

kiireen keskellä unohtuvat.Itse tunnustan kipuilleeni tämän kahtia-jaon välillä. Miten elää ylistyksessä, olla läsnä omille ja muiden tarpeille laulami-sen ja rukoilemisen lisäksi? Tituleera-sin itseäni ylistäjäksi, joka on erotettu palvomaan laulaen, soittaen ja rukoillen Jumalaa. Samaan aikaan alitajuisesti pidin normaalia elämää ja jopa ihmissuh-teidenkin hoitamista vähemmän pyhinä asioina ylistämisen rinnalla. Näin tavoitel-lessani täydellistä ylistyskokemusta, olin unohtanut laittaa laulamani käytäntöön omassa arkielämässäni. Oliko ympärillä olevien ihmisten hyvinvointi jäänyt ylistyk-sen jalkoihin?

Tähän diagnoosiin minut johti eräs Jee-suksen vertaus (Matt. 21:28–32). Siinä Jeesus arvostelee fariseuksia heidän tekopyhyydestään ja haluttomuudestaan tehdä parannusta kertomalla vertauksen isän kahdesta pojasta. Isä pyysi molem-pia poikia töihin viinitarhaansa. Toinen sanoi menevänsä, mutta ei mennytkään. Toinen kieltäytyi menemästä, mutta myö-hemmin katui ja meni kuitenkin.

Tajusin käyttäytyneeni kuin poika, joka isän edessä oli valmis miellyttämään häntä ja antamaan lupauksia, mutta unohti ne kuitenkin myöhemmin. Isän näennäinen miellyttäminen oli tärkeäm-pää kuin hänen tahtonsa tekeminen silloin, kun isä ei ole näkemässä.

KATSE JEESUKSESSA JOKA PÄIVÄOlemmeko me valmiita olemaan rehellisiä Isän edessä ja kuuliaisia arjen keskel-

lä, jotta emme unohda elää niin kuin laulamme? Jeesus on läsnä arjessamme ja kasvattaa meitä armonsa kautta. Hän näkee päivittäisen elämämme arvokkaa-na. Ei vain sitä mitä sanomme hänelle, vaan myös sen miten kohtelemme lä-himmäisiämme. Päivä kerrallaan, katseet Jeesuksessa voimme jakaa ilot ja surut hänen kanssaan. ■

worshipcorner.WC

PA

LVE

LE

TEKSTI JOONA SALO

Write every day down!

/ 28

PA

LVE

LE

TEKSTI WALTTERI HAAPALAleadershipcorner.LC Palveleva

johtajuus

Johtajuudella on monet kasvot. Itse arvostan ehkä eniten palvelevaa johtajuutta. Palvelevaa johtajuutta on helppo soveltaa niin seurakunnan pastorin, solujohtajan kuin yhden ihmisen rinnalla kulkijankin.

Palveleva johtajuus ei ole myötäile-mistä, aina joka paikkaan juoksemista ja kaikissa talkoissa auttamista. Pal-veleva johtaja ei ole joojoo-mies, joka kaivaa vielä yhdeksi illaksi poweria Batterystä, jotta kirkon seinä saadaan maalattua. Jos palveleva johtaja me-nisi aina sinne, minne häntä pyyde-tään, pian lauma kulkisi ympyrää ja pyörisi itsensä ympärillä. Palveleva johtaja kulkee kohti päämäärää lau-man edellä ja tarpeen tullen pysähtyy auttamaan, tukemaan ja rohkaise-maan, näyttäen koko ajan esimerkkiä elämällään.

PALVELEVA JOHTAJAON VAIN IHMINENPalveleva johtaja ei voi olla henkilö, joka vain saapuu seurakunnan eteen saarnaamaan kerran viikossa loistaen lavalla uusissa trendivaatteissaan. Hän on valmis läpinäkyvyyteen sekä avoimuuteen. Palvelevan johtajan lähellä on hyvä elää, koska jokainen huomaa hänen olevan vain ihminen, ei ylikarismaattinen lavojen valloit-taja. Tällaisen johtajan elämästä näkyy myös virheet, koska kukaan, joka todella johtaa oman elämänsä esimerkin kautta, ei onnistu salaa-maan virheitään. Virheet eivät tee

hänestä kuitenkaan huonoa johtajaa, vaan ihmisen, joka tarvitsee armoa ja johtajan, johon toiset voivat helposti samaistua.

Pilatus oli tilanteessa, jossa hänellä oli valta vapauttaa haluamansa vanki. Hän kuitenkin pesi tilanteessa käten-sä ja pakoili vastuuta. Hetkeä aiem-min Jeesus oli antanut toisenlaisen esimerkin – hän pesi opetuslastensa jalat. Palveleva johtajuus ei pakene vastuuta eikä piiloudu tekosyiden taakse, vaan johtaa esimerkin kautta toisiakin palvelijan tielle, vaikka se riistäisi omaa mukavuutta.

MUKAVUUDEN HALU JA TEKOSYYTMonesti suurin syy sille, miksi emme palvele, löytyy oman itsemme sisältä. Emme halua liata käsiämme, luopua omasta ajastamme tai mukavuudes-tamme. Syyksi tälle haluttomuudelle voimme antaa vaikkapa sen, ettemme muka keksi, miten palvella ja kuin-ka auttaa. Sanalaskuissa sanotaan: ”Mene väliin, kun syytöntä viedään surmattavaksi, riennä apuun, kun hän hoippuu teloituspaikalle. Älä selitä: ’Enhän tunne koko asiaa’, sillä sydänten tutkijaa sinä et petä. Hän valvoo sinua ja tuntee sinut, hän maksaa jokaiselle tekojen mukaan.” (Sananl. 24: 11–12) Usein selitykset, joita tarjoamme haluttomuudellemme auttaa, ovat nimenomaan selityksiä. Palveleva johtaja eivät keskity selitte-lemään.

Palveleva johtajuus punnitaan silloin, kun sinua kohdellaan kuin palvelijaa. Usein palveleva johtaja saa kiitosta ja rohkaisua, mutta kun koet, että palvelemisesi otetaan vain itsestään-selvyytenä ilman kiitosta, palvelijan luonnetta ja sydäntä koetellaan. Tämän todellisuuden Jeesus joutui kohtaamaan useammankin kerran. Mutta myös näissä hetkissä hän antoi meille esimerkin siitä, miten jatkaa palvelemista ja voimaantua ajatukses-ta: ”Isä kunnioittaa sitä, joka palvelee minua!” (Joh.12:36) ■

Lähteet:Petri Ylenius, Opetuslapseutta

/ 29

Saavuimme JFK:n lentokentälle 12 tunnin lentomatkan jälkeen. Siellä meitä oli vastassa pitkä tullijono, mutta pääsimme kuitenkin melko sujuvasti tiukkojen muo-dollisuuksien läpi.Ensimmäinen seikkailu oli päästä junalla Manhattanille ja löytää sieltä hotellille. Au-tenttista matkatunnelmaa junassa loivat vähän väliä sammuvat valot ja pieni epäi-lys siitä, että nousimmekohan oikeaan junaan. Pääsimme hyvin perille Manhat-tanille 25 minuutin junamatkan jälkeen. Hotellimme Hilton Garden Inn sijaitsi loistavalla paikalla; ikkunastamme näkyi muutaman korttelin päässä oleva Empire State Building ja lähikauppanamme oli kuuluisa tavaratalo Macy’s. Hotellissa oli todella ystävällinen henkilökunta ja heiltä sai New Yorkissa liikkumiseen hyviä vink-kejä, joita alkuun tarvitsimmekin.

RUOKANew York on täydellinen kohde ruuan ystävälle. Päivän voi aloittaa herkutte-lemalla pannukakkuja tai french toastia ja katsoa samalla, kun suurkaupunki herää uuteen kiireiseen päivään. Jos nälkä yllättää nähtävyyksiä katsellessa, ei kannata huolestua. Pikkupurtavaa esim. hot dogeja ja bageleita saa helposti ja nopeasti kadunvarsilla olevista kojuis-ta ja kärryistä. Valinnanvaikeus iskee viimeistään lounasaikaan, kun pitää valita eri keittiöiden ja ruokapaikkojen välillä. Jos haluaa päästä amerikkalaisen ruuan makuun, kannattaa mennä perinteiseen dineriin tai pizzeriaan ja tilata New York pizza. Jälkiruuaksi suosittelemme New Yorkin juustokakkua. Illalla kannattaa lähteä nautiskelemaan suurkaupungin tunnelmasta ja mennä syömään johonkin kivaan paikkaan. Yksi unohtumattomim-

NEW YORK ON YKSI MAAILMAN TUNNETUIMMISTA KAUPUNGEISTA. SE ON 1 200 KM2 ALUEELLE LEVITTÄY-

TYVÄ 8,2 MILJOONAN IHMISEN METROPOLI, JOHON RAKASTUU ENSISILMÄYKSELLÄ. PILVENPIIRTÄJÄT, VÄ-

RIEN SEKAMELSKA, HUUMAAVA LIIKENTEEN PAUHU JA IHMISVILINÄ TEKIVÄT LÄHTEMÄTTÖMÄN VAIKU-

TUKSEN, KUN ENSI KERTAA ASTUIMME MATKAN UUVUTTAMINA JUNA-ASEMALTA ULOS MAAN PINNALLE.

//////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////// TEKSTI JA KUVAT MARIA IHATSU

NA

UT

I

/ 30

mista paikoista oli perinteinen japanilainen Inakaya-ravintola, josta sai herkullista sushia ja muita japanilaisia ruokia. Siellä oli ainutlaatuinen tunnelma. Tarjoilijat ja kokit huusivat japaniksi tilauksia ja koska istuimme tiskin ääressä, saimme seurata kokkien taitavaa ruoanlaittoa. Pääsimme myös mukaan perinteiseen Mochitsuki seremoniaan, jossa teimme japanilaista jälkiruokaa Mochia. Sitä tehdään suuressa puuastiassa ja meidän tehtävämme oli hakata taikinaa isolla puunuijalla kokkien antaessa rytmiä.

SHOPPAILUNew York on yksi maailman kalleimmis-ta kaupungeista. 5th Avenuen kalliisiin merkkiliikkeisiin meillä ei ollut mitään saumaa, joten tyydyimme ikkunashoppai-luun. Jos et siis ole voittanut lähiaikoina lotossa, suuntaa mieluummin New Yorkin lukuisiin outlet-myymälöihin. Näin mekin teimme. Yksi suurimmista ja tunnetuim-mista outleteista on Woodbury Common Outlets. Se sijaitsee noin tunnin ajomat-kan päässä New Yorkista ja sinne pääsee näppärästi bussilla. Woodbury ei ole iso ostoskeskus, vaan minikaupunki kes-kellä ei mitään. Vaatemerkeillä on siellä omat kauppansa ja kauppoja on satoja. Woodburystä voi löytää merkkivaattei-ta paljon edullisemmin kuin Suomesta. Toinen vierailemamme outlet oli Century 21 -tavaratalo. Se sijaitsee lähellä Ground Zeroa ja sieltäkin tarttui mukaan muuta-ma kiva vaate. Macy´s tavaratalo Herald Squarella on kuuluisa shoppailukohde ja siellä kannattaa käydä. Koska se oli lähikauppamme, kävin (Maria) siellä aika tiuhaan. Kosmetiikkapuoli tuli tutuksi: sieltä sai todella halvalla hyviä meikkejä ja muuta kosmetiikkaa. Myös shoppailun kannalta matkamme oli hyvin onnistunut, sillä matkalaukut painoivat kotiin lähties-sämme 10 kiloa enemmän.

URHEILUNew Yorkissa pääsee nauttimaan perin-teisistä amerikkalaisista urheilulajeista: baseballista, amerikkalaisesta jalkapallos-ta, jääkiekosta ja koripallosta. Helmikuus-sa jääkiekko- ja koripallokausi oli vilk-kaimmillaan ja pääsimme onneksemme seuraamaan Madison Square Gardeniin New York Knicksien 40-vuotismestaruus-juhlaa ja koripallo-ottelua. Hauskuus alkoi jo silloin, kun lähdimme ostamaan lippuja otteluun: pari tyyppiä veti meidät sivuun ja yritti kaupata meille pimeitä lippuja

otteluun. Onnistuimme kohteliaasti kieltäy-tymään ja saimme oikeat liput otteluun. Ottelussa oli mahtava tunnelma ja siellä pääsi todella nauttimaan urheiluhullujen amerikkalaisten kanssa hyvästä ottelusta.

LIIKKUMINENNew Yorkissa liikkuminen on suhteellisen helppoa: täytyy osata vain laskea. Kau-punkia halkovat vaakasuunnassa ’streetit’ ja pystysuunnassa ’avenuet’, jotka ovat numeroidut ja vain muutamilla poikkeus-tapauksilla on omat nimensä, kuten Wall Street tai Broadway. Liikenteen vilinä on sen verran päätä huimaavaa, että vuokra-auto kannattaa hankkia vain silloin, jos on erittäin kärsivällinen ja haluaa päästä muu-allekin kuin pelkästään Manhattanille. Yksi helpoimmista tavoista liikkua New Yorkis-sa on metro. Seitsemän päivän lippu, jolla voi matkustaa rajattomasti, maksaa $ 29. Käveleminen on myös hyvä tapa tutustua kaupunkiin, koska kaikki paikat ja näh-tävyydet Manhattanilla sijaitsevat melko lyhyen matkan päässä toisistaan.

NÄHTÄVYYDETNew Yorkissa on paljon nähtävää ja koet-tavaa ja matkailijalle voi iskeä paha ähky, jos yrittää sulloa viikkoon kaiken mahdol-lisen. Otimme rauhallisesti, jotta aikaa jäi myös New Yorkin tunnelman fiilistelyyn. Tässä pieni kurkistus paikkoihin, joissa kävimme viikon aikana:

EMPIRE STATE BUILDINGEmpire State Building on ehdottomasti yksi New Yorkin hienoimmista paikoista, koska sieltä innokas matkailija pääsee nä-kemään koko Manhattanin. Empire State Building sijaitsee Manhattanin sydämessä ja se on 449 metriä korkea. Se oli pitkään New Yorkin korkein pilvenpiirtäjä, kunnes rakenteilla oleva One World Trade Center ohitti sen korkeudessa tämän vuoden huhtikuussa. Näköalatasanteelle pääsee hissillä vaivattomasti alle minuutissa, mutta jos tykkää haasteista niin voi yrittää kivuta 1576 rappusta alle 9 minuutissa ja 33 sekunnissa, joka on virallinen ennätys.

BROADWAYMeille matkan yksi kohokohdista oli Broadway -näytelmät Wicked ja Phantom of the Opera. Jos teatteri ei normaalisti innosta, kannattaa ehdottomasti antaa Broadwaylle mahdollisuus, koska näy-telmät ovat visuaalisesti ja musiikillisesti todella mahtavia. Lisäksi valinnanvaraa

NA

UT

I

/ 31

NA

UT

I

riittää, sillä viikossa järjestetään kymme-nittäin eri näytelmiä ja näytöksiä.

TIMES SQUARETimes Square on sanalla sanoen valome-ri. Siellä kävellessä voi tuntea parhaiten suurkaupungin tuntua neonvaloineen, mainoksineen ja ihmisvilinöineen. Mikäli satut osumaan uuden vuoden aikaan New Yorkiin, on Times Square silloin eh-doton ”must”. Sisäisen lapsen saa hyvin herätettyä Toys R Us -leluliikkeessä, jonka sisällä on suuri maailmanpyörä ja legoista tehty jättikokoinen Empire State Building.

VAPAUDENPATSASJA BROOKLYN BRIDGEYli vuosisadan ajan vapaudenpatsas on ollut toivottamassa tervetulleiksi Amerik-kaan saapuvia siirtolaisia, mutta nykyään se on erittäin suosittu kohde turisteille. Saimme itsekin kokea tämän, kun yritim-me lähteä laivalla Liberty Islandille. Meitä ei houkuttanut jäädä jonottamaan pitkään kylmässä säässä, joten tyydyimme ihastelemaan vapaudenpatsasta rannalta käsin. Suuntasimme Wall Streetin kautta Brooklyn Bridgen tuntumaan. Sieltä löytyi

kaunis satama-alue puulaitureineen ja vanhoine laivoineen. Pistäydyimme no-peasti kahvilla yhdessä rantaravintolassa ja jatkoimme matkaa Brooklyn Bridgelle, joka on yksi Yhdysvaltojen kuuluisimmista silloista.

CENTRAL PARKEi ole parempaa tapaa aloittaa vapaa-päivä kuin brunssi hyvässä seurassa. Suuntasimmekin sunnuntaiaamuna Central Parkin lähellä olevaan Telepan-ra-vintolaan, joka on kuuluisa brunsseistaan. Sieltä lähdimme sulattelemaan ruokaam-me Central Parkiin, joka on Manhattanin keuhkot ja äärimmäisen viihtyisä alue oleskeluun. Newyorkilaiset käyvät siellä rentoutumassa ja urheilemassa. Siellä on hyvät lenkkimaastot ja erikokoisia kenttiä joukkuelajeille. Näimme siellä mm. rugby-ottelun. Talvisin puistossa on luistelura-ta, johon voi mennä näyttämään omat bravuurinsa. Jos puistossa käveleminen ei innosta, kannattaa vuokrata pyörä tai tehdä ajelu hevoskärryillä. Kulttuuris-ta kiinnostuneille tiedoksi, että Central Parkin läheisyydessä sijaitsee suurin osa New Yorkin museoista, kuten Natural His-

/ 32

NA

UT

Itory Museum ja suomalaisillekin uutisista tutuksi tullut Guggenheim.

New Yorkista löytyy jokaiselle jotakin ja viikko on aivan liian lyhyt aika läpikotai-seen tutustumiseen. Lopulta totesimme, että emme pystyneet valloittamaan Isoa Omenaa, vaan se valloitti meidät. Tämä on sellainen kaupunki, johon haluaa palata. ■

Lennot: 500–600 €/henkilö Asuminen: Hotelli keskustasta 100–500 €/yöValuutta: Dollari (USD) n. 0,80 €Must: Broadway, Empire State Building, Central Park, Times Square

SNAPSHOT

/ 33

PA

LVE

LE

OSALLISTUIN KIRKONMENOIHIN JOKIN AIKA SITTEN TELEVISION VÄLITYKSELLÄ JA KATSELIN,

KUINKA TUNNETTU ULKOMAALAINEN SANANJULISTAJA SAARNASI SÄIHKYVIN HAMPAIN. LUVASSA

OLI PAREMPI TULEVAISUUS, SUUREMPI AUTO, ENEMMÄN RAHAA, PAREMPIA KAVEREITA JA MENES-

TYSTÄ JEESUKSEN NIMESSÄ. SANALLAKAAN EI MAINITTU KÄRSIMYSTÄ TAI JEESUKSEN SEURAA-

MISEN HINTAA. MINUA OKSETTI MOINEN EVANKELIUMIN IRVIKUVA.

ITSEKESKEINEN SIUNAUKSEN MÄÄRITELMÄ?Mielestäni paremmassa tulevai-suudessa, suuremmassa autossa ja muhevassa rahatukossa ei ole sinänsä mitään vikaa. Uskon, että Jumala haluaa siunata meitä, parantaa meidät ja vetää meidät lähemmäksi itseään. Joskus nämä siunaukset tulevat ihan kylmänä käteisenä, kuten kerran postilaa-tikkooni tipahtanut pino satalap-pusia. Osaammeko kuitenkaan aina määritellä oikein sen, mitä siunaus ja menestys ovat.

Evankeliumi ei ole Jumalan vastaus ihmisen hyvänolontun-teen puutteeseen. Se on sanoma syntien anteeksiantamuksesta ja Kristuksen herruudesta, mitä tar-vitsemme kipeästi, koska olemme niin itsekkäitä, itseriittoisia ja itse-

keskeisiä. Siksi ajattelen – vaikka uskon Jumalan hyvyyteen – että Jumala joskus myös satuttaa, eikä elämä Jumalan kanssa ole pelkkää ruusun terälehdillä tans-sahtelua.

PALOMIEHEN OPPITUNTIKun olin noin viisivuotias, istuin isoveljeni kanssa saunassa. Elä-mä taisi olla kovin tylsää kysei-senä kesänä, koska päädyimme tuumimaan, mitä tapahtuisi, jos kusaisisimme kiukaalle. Pakko-han siitä oli ottaa selvää, vaikka isä oli kyllä kieltänyt sen kovin sanoin. En voi suositella toimen-pidettä kenellekään – sen verran infernaalinen haju siitä syntyi (ja kummallinen peite otsalle). Jälki-käteen saimme piiskaa ja pesim-me kiuaskivet järvessä kolmeen kertaan.

MITEN ITSEKKYYTTÄ HOIDE-TAAN?Me uskovat ajattelemme monesti, että Jumalan pitäisi aina siunata meitä meille sopivalla tavalla. Jos meitä huvittaa kuseskella kiu-kaille, Jumalan pitäisi toimittaa paikalle sellainen jakkara, että homma hoituisi vielä paremmin korkeammalta sohottaessa. Jos kärsimme rahanhimosta tai olemme kiinnittäneet sydämemme omaisuuteemme, Jumalan pitäisi antaa vielä lisää rahaa ja menes-tystä.

Jotenkin minusta tuntuu, että Jumala ei ole näin tyhmä. Itsek-kyyttä ja itseriittoisuutta ei hoide-ta taloudellisella menestyksellä. Jumala ei ole meitä vastaan, vaan on meidän puolellamme – mut-ta hän on meidän puolellamme

KÄRSI,KÄRSI,kirkkaammankruunun saat?

TEKSTI MARKUS NIKKANENKUVA SHUTTERSTOCK

/ 34

PA

LVE

LE

todellisesti. Jos meillä on sellai-nen puupää, että siihen ei pysty takomaan järkeä muuta kuin kär-simyksen kautta, eikö kärsimys silloin ole taattua meitä rakasta-van Jumalan taholta?

Joskus meidän osanamme on myös kärsiä jonkun toisen puu-pään puolesta, sillä tullessamme uskoon annamme Jeesukselle kaikki käyttöoikeudet elämääm-me. Ehkäpä hän haluaa kasvattaa jotakuta toista meidän kauttam-me?

Jeesuksen kutsu seurata hän-tä on käytännössä kutsu kuolla itselle, omille suurille unelmille, uralle ja menestykselle. Vas-ta tämän jälkeen voimme elää hänelle ja nähdä hänen tahtonsa toteutuvan. Opetuslapseus ei ole aina mukavaa puuhaa – siinä kun on oma pää pölkyllä suhteellisen usein. Elävällä uhrilla on myös harmittavan usein taipumus kie-murrella pois alttarilta (vrt. Room. 12:1–2).

RAHAKO PAHASTA?Rikkaudessa ja menestyksessä ei sinällään ole mitään pahaa – voihan rikas antaa paljon. Mopo menee metsään, jos mammona ja materia täyttävät sydämemme Jeesuksen sijaan. Mieti vaikka-pa rikasta miestä, jonka Jeesus tapasi Matteuksen evankeliumin 19. luvussa. Nuorukainen kysyi Jeesukselta, miten hän voisi saa-da iankaikkisen elämän. Jeesus neuvoi häntä noudattamaan käskyjä, sillä oikein ymmärrettyinä ne olisivat auttaneet nuorukaista pääsemään eroon väärästä luot-tamuksen kohteestaan (rikkaus). Lamppu ei syttynyt, ja nuorukai-nen totesi nuivasti totelleensa käskyjä koko elämänsä. Silloin Jeesus paljasti hänen sydämensä todellisen ongelman kehottamalla häntä antamaan koko omaisuu-tensa köyhille ja lähtemään sitten

seuraamaan häntä. Jeesuksen sanat kolahtivat kovasti, koska ”nuorukainen ... lähti surullisena pois, sillä hänellä oli paljon omai-suutta”. Ihminen, joka ei osaa tai halua jakaa omastaan, ei opi anteliaammaksi siten, että hän vain saa enemmän.

Samalla kärsimys on kristitylle paljon muutakin kuin Jumalan keino ojentaa meitä.

KÄRSIMYS OSALLISTUMISENA KRISTUKSEN ELÄMÄÄNJA KUOLEMAANFilippiläiskirjeessä Paavali kuvaa uskovan elämää osallistumisena Kristuksen elämään ja kuolemaan. Kirjeen kirjoittamishetkellä Ju-malan suuri ”menestyjä”, Paa-vali, odotti kuolemantuomiotaan vankilassa. Tästä huolimatta hän kehottaa kirjeen vastaanottajia riemuitsemaan yhdessä hänen kanssaan ja matkimaan hänen uskonvaellustaan. Koko kirjeen ytimenä on niin sanottu Kristus-hymni (Fil. 2:5–11), joka alkaa sa-noilla: ”Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuk-sella oli.” Hymni jatkuu kuvaten Kristuksen tulemista taivaan kirk-kaudesta meidän muurahaisten joukkoon. Loppu kirjeestä onkin sitten tämän hymnin selittämistä.

Kirjeestä käy ilmi, että Paavalille osallistuminen Kristuksen elä-mään ja kuolemaan merkitsi kärsi-mystä. Mutta mitä tämä kärsimys käytännössä oli? 2. Korinttilaiskir-jeen 10. luvun mukaan kärsimys oli Paavalille jatkuvaa kuoleman-vaaraa, vankeutta, ruoskintaa, haaksirikkoutumista, petollisia ys-täviä, nälkää ja janoa, raatamista, vilua ja jatkuvaa huolta Kristuksen seurakunnista – kaikkea tätä sen tähden, että Paavali eli Kristuksel-le ja julisti evankeliumia! Filippi-läiskirjeestä käy ilmi vielä se, että Paavali oli kääntänyt selkänsä elämälle, jossa hänellä oli ollut ar-

vostettu asema ja kaikki hyvin, ja piti sitä nyt kirjaimellisesti p****** (kreikk. σκυβαλον) Kristuksen tuntemisen rinnalla (Fil. 3:7–14). Voitko sinä sanoa samoin?

LAULELLEN LEIJONIEN ETEENPaavali tuskin odotti kirkkaampaa kruunua palkinnoksi vaivoistaan, sillä hän ymmärsi, että hänen oma elämänsä oli kätketty Kristukseen, jonka kärsimyksiä hän eli todek-si (Fil 3:10, ks. myös: 1:29). Me länsimaiset ihmiset emme tiedä kärsimyksestä juuri mitään muuta kuin sen, että emme halua kärsiä. Kristuksen omina meidät on kui-tenkin kutsuttu kärsimään hänen tähtensä – ei omaa tyhmyyttäm-me tai kaikenmaailman hölmöydet Kristuksen kärsimyksiksi lukien. Tämä kärsimys on osa Jumalan menestystä, kun hän tekee Kris-tuksen nimeä tunnetuksi. Samalla kärsimys Kristuksen tähden ei ole masentavaa asennetta, huonoa suomalaista itsetuntoa, ”ei meistä ole mihinkään” -asennetta tai ”maan mato, matkamies” -lau-luja. Olemmehan me Kuninkaan asialla ja hänen valtakuntaansa julistamassa. Leijonien eteen voi mennä ylistyslauluja lauleskellen-kin, kuten kristityt ennen muinoin tekivät, koska pitivät Kristuksen tuntemista parempana kuin elä-mää.

Mitäs jos miettisit hetken kysy-myksiä, joiden äärellä minä olen Filippiläiskirjettä lukiessani viipy-nyt: Missä on sinun sydämesi? Onko elämäsi todellisesti Jeesuk-selle annettu? Onko hänellä lupa kärsiä myös sinun elämässäsi? Mitä ajattelet Jobin sanoista: ”Herra antoi, Herra otti, siunattu olkoon Herran nimi.” ■

/ 35

RA

KA

STA

Kauneus on naisille tavoitelistalla kor-kealla ja sen eteen ollaan valmiita te-kemään mitä vain. Ilman kauneutta et ole mitään, mutta kauniina saat mitä vain. Hiukset ovat naisen kruunu: mitä pidemmät, paksummat, tuuheammat ja kiiltävämmät, sitä paremmat. Onnek-semme kauneuden voi nykyään feikata ja tämä pätee myös hiuksiin. Paitsi että tuotteita löytyy joka lähtöön (tuuheutta, volyymia, kiiltoa, väriä...), nyt voit myös helposti muuttaa kerralla koko kuonta-losi uuteen uskoon: muuta et tarvitse kuin pidennykset päähän ja baanalle. Ja kaikkihan sen tietävät, että aidoista hiuksista tehdyt hiuspidennykset ovat parhaat. Mutta mistä aidot hiukset tu-levat?

KYSYNTÄ JA TARJONTAVenäjällä ja Intiassa elää rutiköyhiä nai-sia, joille hiusten myyminen on varteen-otettava mahdollisuus tienata rahaa. Länsimaissa puolestaan on valtava kysyntä aidoille hiustenpidennyksille, ja näin ollen kysyntä kohtaa tarjonnan. Kyseessä on miljardien dollarien bis-nes. Intiassa hiukset ovat naiselle erit-täin tärkeät ja vaikuttavat paljon muun muassa aviomahdollisuuksiin. Miksi he sitten luopuvat hiuksistaan?

UHRILAHJASTA LUKSUSTUOTEIntian yli miljardista asukkaasta 85 % on hinduja, joille hiusten leikkaaminen on vähintään kerran elämässä suori-tettava uskonnollinen riitti, uhraus ju-malille, jonka toivotaan tuovan onnea ja rukousvastauksia. Miljoonat hindut saapuvat temppeleille, missä heidän hiuksensa ajellaan ja uhrataan. Mutta

harva hiuksensa uhraava tietää, että hiusten matka ei pääty tähän. Temppe-lit myyvät hiukset ns. hiusdiilereille, jot-ka puolestaan myyvät niitä eteenpäin. Tehtailla hiukset pestään, harjataan, lajitellaan ja pakataan paketteihin. Sen jälkeen ne päätyvät suurien vientiyhtiöi-den kuormiin, jotka myyvät niitä kovaan hintaan länsimaisille yhtiöille ja salon-geille. Ja hetken kuluttua hiukset ovat länsimaalaisen naisen päässä. Naisen, joka maksoi kovan hinnan siitä, että saa kävellä kaupungilla upeissa kut-reissaan ja olla monen ihailevan kat-seen kohteena.

Temppelit ovat rikastuneet. Lain mu-kaan temppeleiden kuuluisi laittaa ra-hat takaisin hyväntekeväisyyskäyttöön, mutta tarkkaa kirjaa ei pidetä. Temppe-leiden osuus Intian hiuspidennysvien-nistä on kuitenkin vain viidesosa. Miltei 80 % Intiasta lähtöisin olevista hiuksis-ta saadaan pienistä kylistä ja slum-meista, joissa naiset pakon sanelemina myyvät hiuksensa hiusdiilereille. Diilerit ovat ymmärtäneet kuinka suuri tienaa-mismahdollisuus hiukset ovat. The Ob-serverin ja BBC:n tutkimusten mukaan kylien ja slummien naiset ovat enene-vissä määrin pienten vientiyhtiöiden häikäilemättömien agenttien kohteina, joiden tavoitteena on saada naisten pitkät hiukset ennen kuin ne päätyvät temppeleihin. Miehille tarjotaan alle 10 dollaria vaimonsa hiuksista. Joissain tapauksissa naiset pakotetaan ajele-maan päänsä väkivallan, kiristyksen ja uhkailun avulla. BBC:n haastattele-ma 19-vuotias tyttö kertoi, miten jengi miehiä hyökkäsi hänen kimppuunsa ja

repi hänen hiuksiaan. Tytön kertoman mukaan hiuksilla voidaan tienata pal-jon, minkä vuoksi naiset ovat joutuneet väkivaltaisien hyökkäyksien kohteeksi. Poliisi ei kuitenkaan halua tehdä asialle mitään.

HÄMÄRÄBISNESBritannian pop-tähti Jamelia, entinen pidennysten suurkuluttaja, lähti BBC:n kanssa tutkimaan hiuspidennysten al-kuperää. Venäjän maaseudulla nuoret tytöt myyvät pitkät hiuksensa muuta-man punnan tähden. Jamelian haas-tattelema hiusdiileri Alexander oli vält-televä ja vaitelias, kun häneltä kysyttiin hiusten alkuperää. Kävi ilmi, ettei hän tiennyt, kohdellaanko tyttöjä reilusti, eikä hän voinut luvata, etteivät hiukset ole peräisin esimerkiksi kuolleelta ih-miseltä.

Maailman hiuspidennysteoll isuuden perustaja ja ’kuningas’, David A. Gold, sanoo että hiusten markkina-arvo on yhtä suuri kuin kullan, hopean tai pla-tinan, sillä kysyntä ylittää tarjonnan

TEKSTI PETRA SAARIRANTA– pelkkää hiusten halkomista?

The Observerin ja BBC:n tutkimusten mukaan kylien

ja slummien naiset ovat enenevissä määrin pienten

vientiyhtiöiden häikäilemättömien agenttien kohteina, joiden

tavoitteena on saada naisten pitkät hiukset ennen kuinne päätyvät temppeleihin.

/ 36

Vastaus: kulta

VIIDEN PISTEEN VIHJE:Vajaa 30 grammaa tätä voidaanvenyttää 80 kilometrin pituuteen.

NELJÄN PISTEEN VIHJE:Se sulaa 1064.43 asteessa.

KOLMEN PISTEEN VIHJE:Sitä löytyy jokaisesta maanosasta. Lähes kaikki historian aikana löydetty ____ on edelleen kierrossa, vaikkakin on arvioitu, että vain 20 % olemassa olevasta _____ on löydetty.

KAHDEN PISTEEN VIHJE:Maailmassa valetaan tunnissa enemmän rautaa kuin ___ on valettu aikojen alusta lähtien.

YHDEN PISTEEN VIHJE:Psalmeissa sanotaan (19:11): Herran sa-na on puhdas ja aito, se pysyy iäti. Her-ran säädökset ovat lujat, ne ovat oikeita kaikki. Ne ovat kalliimmat kuin puhdas _____, kalliimmat kuin ______ paljous, makeammat kuin mesi, maistuvammat mehiläisen hunajaa.

BY

: P

ET

RA

KO

RK

EIL

A

TESTAA TIETOSI JA SELVITÄARVOITUKSEN KOHDE.

RA

KA

STA

TEKSTI PETRA SAARIRANTA

reilusti. Jopa tavalliset kaduntallaajat ja kotirouvat ’tarvitsevat’ enemmän hiuksia uuteen lookiin tai vaan ”tunte-akseen itsensä hyväksi”. Gold tienaa bisneksillään vuodessa 150 miljoonaa dollaria, mikä on vain 4 % maailman-laajuisesta tuotosta.

MIHIN VEDÄMME RAJAN?On selvä asia, että laittoman elin- ja ve-rikaupan rinnalla hiuskauppa kalpenee. Hiuspidennysten ostaminen Suomessa on kuitenkin huomattavasti todennä-köisempää kuin munuaisen. Voiko se olla väärin? Temppelithän auttavat köy-hiä ja hiuksiaan myyvät saavat vähän rahaa. Ongelma on se, että kuten mo-nen muunkin tuotteen kohdalla, köy-hät tuottajat tai työntekijät saavat vain murto-osan siitä, mikä todellisuudessa kuuluu heille. Hiuspidennysteollisuutta ei rajoita tällä hetkellä mitkään lait ja kukaan ei valvo siihen liittyvän toimin-nan eettisyyttä. Kuluttajana et voi tietää onko päässäsi olevat pidennykset pe-räisin naiselta, joka sai oikeudenmukai-sen palkan kasvattamistaan kutreista vai kenties naiselta, jonka hiukset on myyty vastoin hänen tahtoaan, revitty hänen päästään väkisin, kerätty jätela-voilta (osa kerää elantonsa näin) tai lei-kattu laittomasti vainajien päästä. Niin kauan kuin hiusten reitti yhden naisen päästä toiseen ei ole läpinäkyvä, saat-taa kaupankäyntiin liittyä riistoa, epäoi-keudenmukaisuutta ja vääryyttä.

IHANTEET KOHDILLAAN?Toisaalta naisten on hyvä aika ajoin py-sähtyä ja miettiä, tarvitseeko ulkoista

olemustaan muokkailla, korjailla ja pa-rannella loputtomiin. Mikä osa naisen vartalosta on enää pyhä, koskematon ja riittävä sellaisenaan? Tekoripset, hius-tenpidennykset, geelikynnet, meikit, kuntoilu, kiinteytys ja silotus, dieetit, värilliset piilolinssit… mikä riittää? Nai-sellisuudessa, itsensä ehostamisessa ja siitä nauttimisessa ei ole mitään vi-kaa, kunhan oma identiteetti on sidottu muuhun kuin omaan ulkonäköön, sillä ”Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämen.” (1. Sam. 16:7) Elämässä on oltava keskeisellä sijalla muu kuin ainaiset pienet ulkonäön parantamis-projektit – mikä ei ole helppoa, kun ympäröivä kulttuuri palvoo egoistista, yksilökeskeistä kuluttajaa – ”because you’re worth it”.

Mitä meidän tulisi ajatella hiustenpi-dennyksistä, oikeudenmukaisuudesta ja niistä monista pienistä ja suurista vääryyksistä, joita tapahtuu päivästä toiseen ympäri maailman? Me emme voi sulkea sydäntämme niiltä, jotka kärsivät puutteessa (1.Joh. 3:17). Tie-to lisää tuskaa, mutta saadessamme tietää epäoikeudenmukaisuuksista, me emme voi kääntää katsettamme ja vain unohtaa: ”Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille. Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa.” (Sananl. 31:8–9). Pala Jumalalle, pyri kaikessa – niin suurissa kuin pienissäkin asioissa – tekemään hänelle kunniaa, ja tekemään niin kuin on ”oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä on vain hyvää ja ansait-see kiitoksen” (Fil. 4:8). ■

Lähteet:Mail Online: Jamelian haastattelu

Realize Beauty

ABC Foreign Correspondent

On selvä asia, että laittoman elin- ja verikaupan rinnalla

hiuskauppa kalpenee. Hiuspidennysten ostaminen

Suomessa on kuitenkin huomattavasti todennäköisempää

kuin munuaisen. Voiko se olla väärin?

Vastaus: kulta

/ 37

NA

UT

I

Petrus Ahosen uuden ylistyslevyn kappaleita vie eteenpäin pääasiassa

pop/rock-musiikki, jota on ajoittain maustettu ohjelmoinneilla. Välillä

lauluvoimaa lisää taustakuoro, toisinaan lauluissa soi akustinen kitara

ja sello. Kappaleissa ei toisteta vain paria säkeistöä, vaan sanoitusten

ja sävellysten rakenteita on mietitty huolella. Se tuo kokonaisuuteen

mielenkiintoista vaihtuvuutta. Joissain sanoituksissa on psalmeja

muistuttavaa rehellisyyttä sekä konkreettisia kuvia, joihin voi samas-

tua. Petruksen debyyttilevyn tavoin tämäkin julkaisu tarjoaa tuhdin

annoksen Jumalaa korottavaa musiikkia!

PETRUS AHONEN

ARMO

(PÄIVÄ 2012)

levyt

THE HORRIBLE CROWES

ELSIE

(SIDE ONE DUMMY RECORDS 2011)

Joskus uudet tuttavuudet pääsevät yllät-

tämään puun takaa. Näin pääsi tekemään

Newjerseyläinen duo debyyttilevyllään. Bändi

ei ole lähtenyt keksimään pyörää uudestaan,

vaan luottaa klassiseen retrohenkiseen soun-

diin. Erittäin tyylikäs maanläheinen musisointi

sekä Brian Fallonin sielukkaan karhea tulkinta

ovat täydellinen yhdistelmä hämärtyvien kesä-

iltojen soundtrackiksi. Biiseistä huokuu ajatto-

muus ja tunnelma. Ja levyn voi hyvin kuvitella

kuulostavan aivan yhtä tuoreelta vielä vuosi-

kymmentenkin päästä.

FIREFLIGHT

NOW

(PROVIDENT 2012)

Fireflightin uusi albumi kehottaa taistelemaan:

nousemaan Jumalan voimassa ja janoamaan

lisää häntä. Levy on melodista ja julistavaa

rockia, jonka sanoma ei jää epäselväksi. Daw-

nin ääni soi kirkkaana raskaitakin soundeja

vasten ja levy tuo mieleen Evanescencen tai

Paramoren – tosin tämä albumi antaa sisäl-

löllisesti paljon enemmän: laulut rohkaisevat

todella lähestymään Jumalaa. Fireflight on me-

nestynyt hyvin kristillisillä markkinoilla ja tämä

levy ei jää edellisistä jälkeen.

ANDREW EHRENZELLER

BEAUTY IS WHAT REMAINS

(LION AND LAMB MUSIC 2010)

Tätä aarretta et tahdo missata. Spotifyn ih-

meellisistä kätköistä löytyi tämän amerikka-

laisen ylistyksenjohtajan debyyttialbumi, joka

johdattaa kuuntelijan palvonnan lähteelle.

Hänen Youtube-kanavaltaan löytyy videoklip-

pejä, joissa Andrew kertoo laulujen taustoista

ja siitä, miten Pyhä Henki johdatti häntä sä-

veltämisprosessissa: levystä tuli näin astetta

henkilökohtaisempi ja puhuttelevampi. Rikkaat

sanoitukset ja kauniit melodiat vangitsevat

kuuntelijan. Laulut kertovat Jeesuksen armos-

ta, uudesta liitosta ja siitä, kuinka seurakunta

koko sydämestään odottaa häntä palaavaksi

täydessä loistossa ja kuninkuudessaan.

Arvio: Tommi Kujala

thehorriblecrowes.com

Arvio: Heidi Koivisto

fireflightrock.com

Arvio: Heidi Koivisto

www.andrewehrenzeller.com

Arvio: Heli Markkunen

www.myspace.com/petrusahonen

/ 38

NA

UT

Ikirjat

RAKKAUDEN TEKOJA

GARY CHAPMAN

(AIKAMEDIA 2012)

Tämän kirjan muodostaa 40 tarinaa, joiden kaut-

ta tuiki tavalliset ihmiset kertovat siitä, kuinka

ovat ihmissuhdeongelmiensa keskellä päättä-

neet osoittaa rakkautta käytännössä. Jokaisen

tarinan lopussa on Chapmanilta evästävä poh-

diskeluosio. Tarinoissa on paljon samastumis-

kohtia. Kirjoittajat tuovat esille avoimesti arkensa

taisteluja ja ihmissuhteidensa kipuiluja. Rehelli-

syyttä vasten rakkausteema on uskottava ja kohti

tuleva. Päällimmäisenä kirjasta jää mieleen sana

”inspiroiva”. Kirja nimittäin todella rohkaisee ja

innostaa. Se myös antaa paljon käytännön vink-

kejä omaan kanssakäymiseen toisten ihmisten

kanssa.

APOSTOLINKYYDILLÄ

JARKKO VEHNIÄINEN

(AIKAMEDIA 2012)

Apostolinkyydillä on Vehniäisen uusin sarjakuva-

albumi, joka kiidättää lukijansa alkuseurakun-

nan aikoihin. Hahmot ovat hyvin ilmeikkäitä. Eri

tunteenilmaisut kuvastuvat heidän kasvoiltaan

ja koko olemuksestaan. Käsikirjoitus pohjautuu

uskollisesti Raamattuun. Vehniäinen on pukenut

repliikit arkiseen ja helposti ymmärrettävään kie-

liasuun. Sujuva tarinankerronta, oivaltava kuvitus

ja hersyvä huumori tekevät lukukokemuksesta

hauskan ja leppoisan. Teos tuo hymyn huulille

ja välillä myös naurattaa ääneen. Suosittelen

Apostolinkyydillä-albumia kaikenikäisille sarjaku-

vien ystäville!

Romaani perustuu Vanhan Testamentin Hoosean kirjaan. Siellä Hoo-

sea nai Jumalan käskystä prostituoidun naisen. Samoin käy romaanin

päähenkilölle, Michael Hosealle; kun Michael näkee ensimmäisen ker-

ran Angelin, Jumala kuiskaa, että nainen on hänen tuleva vaimonsa.

Lukemattomia vaikeuksia ja epätoivon hetkiä sisältävä suhde on kiehtova

tarina. Kirja sai minut ymmälleni Jumalan rakkaudesta ja mikä parasta,

se sai minut rakastamaan Jumalaa enemmän. Niinpä, paljon suurempia

ei kirjalta voisi odottaa.

REDEEMING LOVE

FRANCINE RIVERS

(FRANCINE RIVERS 1991)

VÄLIMAASTOSSA

JEFF MANION, Suom. RISTO MIKKONEN

(PÄIVÄ 2010)

Välttämätön välitila. Sinulla on tavoite, mutta

matka sitä kohti ei sujukaan niin kuin odotit. Tie

on liian pitkä. Tai se nousee pystyyn. Tervetuloa

välimaastoon. Jeff Manion käyttää Välimaaston

vertauskuvina Israelin erämaavaellusta ja Joose-

fin elämäntarinaa. Välimaasto on paikka, jossa

koemme olevamme hukassa, yksinäisiä tai lou-

kattuja. Se haastaa meitä pyhyyteen ja kasvuun

itsemme ja Jumalan tuntemisessa. Se voi myös

tehdä meistä katkeria. Omat valintamme ja asen-

teemme määräävät, millaisena tulemme ulos Vä-

limaastosta.

Arvio: Heli Markkunen

www.aikamedia.fi

Arvio: Minna Saarimaa

francinerivers.com

Arvio: Heli Markkunen

www.aikamedia.fi

Arvio: Essi Lindgren

www.paiva.fi

/ 39

leffatN

AU

TI

THE AVENGERS

ROBERT DOWNEY JR., CHRIS EVANS, CHRIS

HEMSWORTH, SCARLETT JOHANSSON

(PARAMOUNT PICTURES 2012)

Thor, Iron Man, Hulk, Kapteeni Amerikka jne...

Lista Marvelin supersankareista on melkoinen,

minkä takia lähdinkin skeptisenä katsomaan

tätä yhteispläjäystä, ajatuksenani oli, että ”liika

on liikaa”. Leffa kuitenkin yllätti minut erittäin

positiivisella tavalla. Olin jo nähnyt molemmat

Iron Man -elokuvat ja pidin niistä kyllä kovasti,

mutta tämä oli noin kymmenen kertaa tuhdimpi

ja herkullisempi kuin nuo kaksi Iron Mania yh-

teensä. Voisi sanoa, että loistavaa viihdettä ja

actionia koko perheelle.

KILIMANJARON LUMET

(LES NEIGES DU KILIMANDJARO)

ARIANE ASCARIDE, JEAN-PIERRE DARROUSSIN

( AGAT FILMS & CIE 2011)

Kilimanjaron lumet elokuvassa ei ole lunta

eikä se sijoitu Kilimanjarolle vaan Ranskaan.

Erittäin hidastempoinen ja rauhallinen eloku-

va kertoo tarinan juuri työttömäksi jääneestä,

aktiivisesta ammattiyhdistysmiehestä Miche-

listä ja tämän vaimosta Marie-Clairestä, jotka

elävät onnellisessa ja vakaassa avioliitossa ja

viettävät paljon aikaa ystäviensä, lastensa ja

lastenlastensa kanssa. Idylli järkkyy, kun heidät

ryöstetään omassa kodissaan. Vaikka elokuva

oli paikoitellen hyvinkin hidas ja henkilöhahmot

eivät olleet kovinkaan syviä, elokuva onnistui

säväyttämään harvinaisilla teemoillaan: onnel-

linen avioliitto ja perhe-elämä, huolenpito ja

rakkaus, anteeksianto ja solidaarisuus.

PROMETHEUS

CHARLIZE THERON, NOOMI RAPACE

(BRANDYWINE PRODUCTIONS 2012)

Joukko tiedonhaluisia tutkijoita lähtee etsimään

vastauksia muinaisten kirjoitusten alkuperälle

kahden valovuoden päähän Prometheus -nimi-

sellä aluksellaan. Tutkimusmatka ei kuitenkaan

noudata Strömsön standardeja, joten matka,

jonka tarkoituksena on löytää ihmiskunnan luo-

ja, pitää sisällään vaihderikkaan taistelun ih-

miskunnan puolesta. Paikoittain sekava ja hie-

man keskeneräiseksi jäävä juoni ei tee täysin

oikeutta hyvin toteutetulle miljöökuvaukselle ja

hyville näyttelijäsuorituksille. Tästä tieteiseloku-

vasta löytyy myös sopiva ripaus huumoria, joka

pitää katsojan mielenkiinnon mukavalla tavalla

yllä. Tätä elokuvaa katsovan lienee turha odot-

taa näkevänsä tulevaa Oscar-voittajaa, mutta

ei ilta elokuvan parissa hukkaankaan mene.

RAKKAUDESTA, UNELMISTA

JA KALOISTA

EMILY BLUNT, EVAN MCGREGOR

(LIONSGATE 2011)

Kaiken järjen mukaan minun ei pitäisi olla elokuvateatterissa katsomassa

elokuvaa lohien istuttamisesta Jemenin jokiin. Onko sitten syyttämi-

nen sateista kevätpäivää vai sisäisen luontoihmiseni heräämistä, siellä

minä kuitenkin olin. Tyytyväisenä. Elokuva oli lämmin ja sympaattinen.

Jemeniläinen, kalastushullu sheikki saa brittiläisen kalastusasiantuntijan

miettimään uskonasioita ja elämänasennettaan. Tunnelma elokuvassa

oli hilpeä ja luonto sekä ihmiset kauniita. Ja brittihuumori uppoaa aina.

Arvio: Minna Saarimaa

Traileri: (YouTube)

Arvio:

Ida Sandberg & Henri Verho

Traileri: (YouTube)

Arvio: Tatu-Benjamin Koivukoski

Traileri: (YouTube)

Arvio: Petra Saariranta

Traileri: (YouTube)

/ 40

toimittaja ESITTELY

Heidi Koivisto

USKO: Luottamista ja ojentautumista.

RAKKAUS: Suurin kaikista.

VAPAUS: Paras kutsu, jonka olen saanut.

OIKEUDENMUKAISUUS: Yksi tär-keimmistä arvoistani.

TYÖ: Tutkimusmatkoja.

MEDIA: Jutut heijastavat aina luojiansa.

PERHE: Yhteyttä, voimaa ja oikea kasvun paikka.

LOMA: Rauhoittumista ja uusia ideoita.

HERKKU: Marjarahka.

Lauri Koittola

USKO: Äärimmäinen lahja.

RAKKAUS: ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.”

VAPAUS: Olet sen orja, jonka voitta-ma olet.

OIKEUDENMUKAISUUS: Jumalan kuvan näkeminen jokaisessa ihmises-sä ja toimiminen sen mukaisesti.

TYÖ: Lähetyskenttä ja mahdollisuus tuoda kunniaa Jumalalle tekemällä parhaansa.

MEDIA: Informaation valtameri niin hyvässä kuin pahassa.

PERHE: Juuret.

LOMA: Mökki, sauna ja meri.

HERKKU: Suklaata ja kuppi hyvää kahvia!

Kerro yhdellä lauseella, mitä sinulle merkitsee:

Joonas Tsokkinen

USKO: Jokapäiväinen valinta.

RAKKAUS: Voimakkain työkalu.

VAPAUS: Ansaitsematon etuoikeus.

OIKEUDENMUKAISUUS: Arvo, joka vaikuttaa jokapäiväisiin valintoihin.

TYÖ: Välillä pakollinen paha, mutta enimmäkseen suuri siunaus ja haaste.

MEDIA: Työkalu.

PERHE: Tiimi.

LOMA: Jokohan se tulis?

HERKKU: Pepsi Max.

P.S.Onnea päätoimittajalle esikoisesta!Hyvä Teemu!

PA

LVE

LE

/ 41

VAIN

40€ hopelehti.fi

TAI TILAANETISTÄ!

Tilaan HOPE-lehden omaksi lahjaksi

Kestotilaus 40 €

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Vuosikerta 44 €

TILAUKSEN MAKSAJA:

TILAUKSEN SAAJA: (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Lähiosoite

Postinro ja -toimipaikka

Puhelin

6 numeroa / vuosi

Sähköposti

Nimi

Lähiosoite

Postinro ja -toimipaikka

Päivä OsakeyhtiöInfo: DynTunnus: 500422100003 VASTAUSLÄHETYS

}

TILAA NYT

MITÄ JOS TILAISIT HOPE-LEHDEN YSTÄVÄLLESI? TUET SILLÄ

YSTÄVÄSI HENGELLISTÄ KASVUA VAIN 10 SENTILLÄ PÄIVÄSSÄ!

ANNA TÄNÄ VUONNA ERILAINEN SYNTTÄRILAHJA

TAI TEE KONKREETTINEN TEKO EI-USKOVAN YSTÄVÄSI

PUOLESTA? TILAA LEHTI TÄNÄÄN! KOSKA YSTÄVÄSI

ON SEN ARVOINEN.

UUDEN SUKUPOLVEN LEHTIHOPE

?

SEURAAVASSA NUMEROSSA:

ISÄ,POIKAJA SEKOLMASHEPPU...