3 Ylen tv-ryhmä kuvasi Tyksissä

10 Mitä tehdään Tyksin tupakka-ongelmalle?

11 Influenssa-kausi tulee - oletko valmis?

7 Esittelyssä piirin uusi johtaja

2O16 HOSPITAALI 42O16

VA R S I NA I S - S U O M E N S A I R A A N H O I TO P I I R I N H E N K I LÖ S TÖ L E H T I • E G E N T L I G A - F I N L A N D S S J U K V Å R D S D I S T R I K T S P E R S O NA LT I D S K R I F T

Kuukauden kirjoitus

Månadens skrivelse 26.9. 2016

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 10. vuosikerta.

JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ToIMITUS: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Katja Kaartinen, puh. 050 573 9911, katja.kaartinen@tyks.fi ToIMITUSKUnTA: (suluissa varajäsenet) Katja Kaartinen, Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anja Hintsa (Aki Salo), Pirjo Marjamäki (Miia Niutanen), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala). ToIMITTAJAT: Heidi Pelander, Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press), Suvi Vainio TAITTo: Letterhead

PAIno: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 11 000 kpl. JAKeLUT: Posti Group Oyj. oSoITTeeT: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. oSoITTeenMUUToKSeT: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat osoit-teenmuutoksen esimiehelleen. Muut lehden saajat ilmoittavat osoitteenmuutoksen joko tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103.ToIMITUKSen oSoITe: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

ISSN 1796-8062ILMeSTyMInen: 6 kertaa vuonna 2016. Seuraava lehti ilmestyy 7.11.2016 Aineistopäivä 14.10.2016MedIATIedoT: www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet

HOSPITAALI 4 2016

Tuija Lehti sairaalaylihoitaja, sjukhusöverskötare

Tämä kesä on ollut minulle 35:s kesä, jonka olen viettänyt keskikesän kantasairaalan mäellä. Aloitin urani Tyksin naistenklinikalla kesäkuussa 1981. Sil-loin ei tunnettu uusien työntekijöiden perehdyty-sohjelmaa, vaan työhön tartuttiin heti työ tekijänsä opettaa -periaatteella.

Tänä kesänä saimme taas työyhteisöömme ison liudan terveydenhuollon ammattilaisia. Alkukesästä heille järjestettiin yleinen perehdytyspäivä, jossa esi-teltiin Tyksin toimintaa monelta kantilta.

Kulunutta kesää leimasivat myös muuttosuunni-telmien teko ja niiden toteuttaminen. Olen huoleh-tinut viime vuosien aikana erilaisten tilojen käytöstä sekä niihin liittyvistä muutoksista. Minulta on käy-tävillä kyselty, että onko muutostilanne jo rauhoittu-nut. Kyllä on, ja viimeisin muutto liittyi omaan työ-tilaani ja 11 A -rakennuksen tyhjentämiseen tulevan remontin tieltä.

Remonttiin mennyt työhuoneeni on erittäin pieni ja ihmettelinkin, miten sinne saattoi mahtua niin paljon kaikenlaista tavaraa. Vanhin mappi oli vuodelta 1984.

Muuttaessani uuteen avokonttorissa sijaitse-vaan työpisteeseeni, oli mukanani muutama kirja, neljä mappia ja joitakin yksittäisiä paperinippuja sekä tietokone.

Kulunut kesä näkyi parhaiten sairaalassa

Den här sommaren tillbringade jag min trettio-femte högsommar uppe på stamsjukhusets kulle. Jag inledde min arbetskarriär på Åucs kvinnoklinik i juni 1981. Då fanns inga introduktionsprogram för nyanställda utan man började jobba genast, enligt principen att man lär sig genom att göra.

Även i sommar anslöt sig en stor grupp vårdpro-fessionella till vår personal.  

En introduktionsdag ordnades för dem i början av sommaren där Åucs verksamhet presenterades ur flera olika vinklar.

Den gångna sommaren präglades även av flytt-planer och deras förverkligande. Jag har under senare år ansvarat för olika lokalers användning samt förändringar som berör dessa. I korridorerna har man frågat mig om förändringsprocessen börjar vara slutförd. Ja, det börjar den, och den senaste flyt-ten berörde mitt eget arbetsrum och tömningen av byggnad 11 A inför kommande renovering.

Mitt renoveringsaktuella arbetsrum är mycket litet och jag förundrades över hur mycket saker som kunnat få plats där. Den äldsta mappen var från 1984.

När jag flyttade till mitt nya arbetsställe, som finns i ett öppet kontorslandskap, hade jag med mig några böcker, fyra mappar, några enstaka pappersbuntar och en dator. Flytten medförde ändå en ny utmaning. Nu har jag svårt att hitta ens de fåtal papper

Sommaren märktes mest efter midsommar, då

juhannuksen jälkeen, kun toiminnot hiljenivät. Näin henkilökunta pääsi ansaitulle kesälomalle. Muutama tapaus vaati sairaalassa erikoisvalmiste-luja. Yksi niistä oli se, kun Venäjän presidentti Vla-dimir Putin saapui Kultarantaan presidentti Sauli Niinistön vieraaksi. Sairaalan palveluita ei tarvittu.

Turussa oli tänä kesänä runsaasti erilaisia tapah-tumia, kuten Ruisrock, sekä heinäkuun loppuun osunut superviikonloppu. Silloinhan kaupungissa järjestettiin DBTL, Kuninkuusravit sekä Swanien purjehdustapahtuma. Superviikonloppukaan ei tuonut mukanaan ylitsepääsemättömiä ongelmia.

Toimin kuluneena kesänä ensimmäistä kertaa ”postineitinä”. Postin kulku uuteen konttoriin ei jär-jestynyt muuton yhteydessä, ja lupauduin hakemaan päivän postin lähettikeskuksesta.

Lehdistö oli puolestaan kiinnostunut lähinnä lähisairaaloiden leikkaustoiminnan tulevaisuudesta, ja siitä, miten valtakunnallisen Postin jakelumuu-tokset toimivat sairaalan näkökulmasta.

Alkanut syksy tuo eteen sote-uudistusten haas-teet ja paljon muuta. Aloitimme työt uuden sairaan-hoitopiirin johtajan kanssa.

Toivottavasti saimme kesätyöntekijöistä pidem-piaikaisempia työntekijöitä. Toivon myös, että eri-laiset ”muuttobuumit” ovat osittain ohi ja toiminta eri pisteissä sujuu ilman häiriötekijöitä.

Rauhallinen kesä Putinista ja rockista huolimatta

en lugn sommar trots Putin och rock

verksamheten på sjukhuset avtog.. På så sätt kunde personalen ta ut välförtjänad semester. Några hän-delser krävde specialförberedelser av sjukhuset. En av dem var då Rysslands president Vladimir Putin anlände till Gullranda som president Sauli Niinistös gäst. Sjukhusets tjänster behövdes inte.

Det var gott om olika evenemang i Åbo under sommaren, bland annat Ruisrock samt supervecko-slutet som inföll i slutet av juli. Då ordnades både DBTL, Kungstravet och Swanregattan.

Inte heller superveckoslutet förde med sig några oöverkomliga problem.

Under sommaren fungerade jag för första gången som “postfröken”. Att i samband med flyt-ten få posten styrd till det nya kontoret gick inte och jag åtog mig uppdraget att hämta dagens post från budcentralen.

Pressen å sin sida var främst intresserad av fram-tiden för närsjukhusens operationsverksamhet och av hur förändringarna i den nationella Postens utdelning fungerade ur sjukhusets synvinkel.

Den påbörjade hösten för med sig Sote-refor-mens utmaningar och mycket annat. Vi inledde arbetet med en ny direktör för sjukvårdsdistriktet.

Bland sommarjobbarna finns förhoppningsvis långvarigare medarbetare. Jag hoppas också att de olika “flyttboomerna” delvis ska vara förbi och att verksamheten på de olika ställena ska kunna fung-era utan störande moment.

2 HOSPITAALI 4 2016

26.9. 2016Sisältö

KUUKAUden KIRJoITUS

Rauhallinen kesä Putinista ja rockista huolimatta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

MÅnAndenS SKRIVeLSe

En lugn sommar trots Putin och rock . . . . . . . . . . . . 2

Tyks mukana ensi kevään Elossa 24h -tv-sarjassa

Keskoset aiheena syksyn ensimmäisellä yleisöluennolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Tules loi itselleen omat arvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Vuoden Menestyjät 2017 -palkinnon haku käynnistyy lokakuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Viestintätarpeita ja -ilmapiiriä kartoitetaan . . . . . . . 4

Uudenkaupungin psykiatrialla vietettiin 100-vuotisjuhlia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Tyksin naisille lentopallopronssia . . . . . . . . . . . . . . . 5

Perätön pommiuhkaus Tyksin puhelinvaihteeseen . .5

Lisää sähköisiä henkilöstölomakkeita otettu käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

U-sairaalan sisäilmatilanne parempaan päin . . . . . 5

Sairaanhoidon opettajien tukiverkostossa ideoita kopioidaan surutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Asiakaskokemuksen kehittämisohjelma starttaa syksyllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

HeTKInen

Uudet tiedot eteenpäin vuoron vaihtuessa . . . . . . . . 6

Nopsan rahoja on tänä vuonna vielä jakamatta . . . . 6

Uusi piirinjohtaja on reilu kameleontti . . . . . . . . . . . 6

HenKILÖKUnTAneUVoSTo

Rationaalisia ajatuksia työsuojelusta ja työhyvinvoinnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

”Pienistä jutuista voi löytyä isoa kehitettävää” . . . . . 8

Työhyvinvointipäivät lokakuussa . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Neuvottelut T3-sairaalan rakentamisesta alkuun . . 9

Medisiina D . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Tyksin sairaalanmäellä savuaa yhä . . . . . . . . . . . . 10

Tyksissä haetaan työelämätaidoilla työhyvinvointia 11

Myös Tyksin työntekijöiden on valmistauduttava influenssakauden tuloon . . . . . . 11

Joukkoliikenne sopii Tyksin vuorotyötä tekevälle . 12

SARVeSTA HäRKää

SoTe tulee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Biopankki Auria tarjoaa tutkijoille myös avaimet käteen -palveluja . . . . . . . . . . . . . . . 13

Työnsä ohella väitelleet tyksiläiset luovat ja tuovat uutta ajattelua . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Unihoitajan on oltava hyvä perustelija . . . . . . . . . . 15

Tyksissä edistetään potilasturvallisuutta laboratorionäytteiden tietoja parantamalla . . . . . . 15

TyÖyHTeISÖ TUTUKSI

Sähkötekniikan moniottelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

UUSI KASVo

Psykiatrian sillanrakentaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Fästingarna allt flera men myterna färre . . . . . . . 17

Halikon sairaalan museoesineet luetteloon . . . . . 19

Työkierto onnistuu nyt myös Kuntarekryn Vaihtopörssin kautta . . . . . . . . . . . . . . 19

Hallintoväki hajallaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

KURKISTUS MUSeon KoKoeLMIIn

Halikon sairaalan käsityöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

HARRASTUKSenA

Itseoppinut puukontekijä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

KAnSI Sairaanhoitopiirin uusi johtaja Leena Setälä aloitti työnsä syyskuun alussa . Juttu aiheesta sivulla 7 . Kuva: Katja Kaartinen

Tyksissä kuvattiin keskiviikkona 21.

syyskuuta Elossa 24h -tv-ohjelmaa.

Samaan aikaan kyseistä ohjelmaa

kuvattiin kaikissa Suomen yliopistol-

lisissa keskussairaaloissa.

Ohjelmaan haki keväällä Tyksistä mukaan yli 50 innokasta työntekijää. Tv-sarjan tuottajan Eeva Rantasen ja käsikirjoittaja Marjatta Sipposen mukaan tyksiläisten innokkuus ohjelmantekoon oli positiivinen yllätys.

– Osa sairaanhoitopiireistä valitsi tuotantoyh-tiön toiveiden mukaisesti toimialoilta henkilöt, jotka päätyivät kuvauksiin. Tyks oli yksi niistä, jotka antoivat kaikkien halukkaiden pyrkiä mukaan ohjel-maan, Rantanen kertoo.

Tuotantoyhtiö ITV Studios Finland (entinen Tarinatalo) valikoi sarjaan Tyksistä runsaat 15 työn-tekijää, joiden työpäivää ja eloa seurattiin usean kuvausryhmän voimin 24 tunnin ajan.

Sairaala monipuolinen kuvauspaikka

Tv-sarjan tarkoituksena oli esitellä tosielämän hen-kilökuvien kautta ihmisten elämää tilanteissa, joissa ”elämä on katkolla”. Osa tarinoista kuvattiin potilai-den kotoa käsin, osa puolestaan kerrottiin henkilö-kunnan näkökulmasta.

– Sairaalaympäristö oli siinä mielessä mielekäs tutkimuskohde, että koko ajan löytyi lisää mielen-kiintoista seurattavaa. Käsikirjoituksessa ja kuva-usprosessissa aika tulee kuitenkin vastaan, kaikkea emme voi kertoa, Sipponen huomauttaa.

Vuorokauden mittaista kuvausrupeamaa var-ten tuotantoyhtiön käsikirjoitustiimi teki mahdol-lisimman tarkan etukäteiskäsikirjoituksen, joten

Tyks mukana ensi talven elossa 24h -tv-sarjassa

ohjelmaan valittujen työntekijöiden taustahaas-tattelut nousivat tärkeään osaan ohjelmaa suun-nitellessa.

– Ohjelman käsikirjoitustyössä auttoi paljon se, että kyseessä on kansainvälinen formaatti. Saa-toimme siis tarkistaa ongelmatilanteissa esimerkiksi sen, kuinka Norjassa on toimittu vastaavassa tapa-uksessa, sanoo Sipponen.

Kaikkeen ei kuitenkaan voitu etukäteen varau-tua, joten esimerkiksi päivystys- ja ensihoitotilantei-siin kuvausryhmä hyppäsi mukaan ilman käsikirjoi-tuksen tukea. Yhden vuorokauden aikana Tyksissä kiersi seitsemän parin hengen kameratiimiä.

Sarja ulos tammikuussaSeitsemänosainen tv-sarja esitetään Ylen TV 1 -kanavalla ensi tammikuussa. Kuusi sarjan osaa seuraavat tapahtumia sellaisenaan ja sarjan seitse-männessä osassa käydään ”mitä heille kuuluu nyt” -kierroksella. Sarja on osana Suomen 100-vuotisit-senäisyysjuhlavuoden ohjelmistoa.

Yle on avannut tv-sarjalle omat verkkosivut sekä Facebook-sivut, joista voi seurata sarjan valmistu-mista. Tyks seuraa sarjan vaiheita myös omilla kana-villaan. Aihetunnisteena on #elossa24h.

TEKSTI JA KUVA: KATJA KAARTINEN

Käsikirjoittaja Marjatta Sipponen (vas.) ja tuottaja Eeva Rantanen ovat koonneet monista työntekijöistä ja potilaista palapelin kansainvälisen formaatin mukaan, josta tv-sarja koostetaan. Valmiit jaksot tulevat ulos Ylellä tammikuussa.

3HOSPITAALI 4 2016

Uudenkaupungin psykiatrialla vietettiin 100-vuotisjuhlia

Pikkukeskosten eloonjäämisen ennuste on parantunut huomat-tavasti viimeisen vuosikymmenen aikana . Ennenaikaisesti synty-neiden keskosten elämän alkua ovat helpottaneet sekä kehittynyt tekniikka että lisääntynyt tietämys kohdunulkoisista haasteis-ta . Tyksin keskolan ammattilaisten osaamisen rinnalla korostuu vanhempien läsnäolo .

Keskoset olivat oiva aiheena syyskauden ensimmäiselle ylei-söluennolle 1 .9 . Seuraava luentotilaisuus on 6 .10 . ja se käsittelee yleisimpiä syöpätauteja — rinta-, keuhko- ja eturauhassyöpää — sekä vakavasti syöpään sairastuneiden palliatiivista hoitoa .

Yleisöluennoista on kattavasti tietoja netissä: www .vsshp .fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Yleisöluennot

Hanna Soukka (vas.), Sari Ahlqvist-Björkroth, Anna Nyman ja Liisa Lehtonen esitelmöivät syyskuun alussa keskosten hoidosta ja elämän alkutaipaleesta. Kuva: Esa Halsinaho

Keskoset aiheena syksyn ensimmäisellä yleisöluennolla

TULeS LoI ITSeLLeen oMAT ARVoTTuleksella on otettu käyttöön sairaanhoitopiirin strategiassa kerrottujen arvo-jen lisäksi myös toimialueen omat arvot . Tuleksella vannotaan jatkossa yhteis-työn, avoimuuden, luottamuksen, erityisosaamisen ja uudistumisen nimeen .

Tällä hetkellä Tuleksella jalkautetaan arvoja tarinoiksi yhdessä potilaiden, henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyötahojen kanssa . Arvot nousevat esiin kaikissa kokouksissa ja arjen tilanteissa .

Tuleksen arvotyöskentely käynnistyi vuosi sitten toimialueen johtajan Vil-le Äärimaan ja ylihoitaja Tuija Lehtikunnaan ideasta . Henkilöstön mietteistä nousseiden arvojen avulla Tuleksella on asetettu tavoitteeksi se, että toimi-alueesta tulee paras Tules-sairaala Pohjoismaissa . Ja tämä halutaan jatkossa myös todentaa eri mittarein . TEKSTI: TUIJA LEHTIKUNNAS, ELINA LAUAS

Viestintä-tarpeita ja -ilmapiiriä kartoitetaanViestintäyksikkö on aloittanut viestintästra-tegian mukaiset kartoitukset sairaanhoito-piirin viestinnällisistä kehittämistarpeista ja toimintayksiöiden viestintäilmapiiristä .

Kehittämistarpeita kartoitetaan haastat-telemalla kaikkien Tyksin toimi- ja palvelu-alueiden sekä VSSHP:n muiden tulosaluei-den ja liikelaitosten johtajat . Viestinnän ma . suunnittelija Suvi Vainio on tehnyt haastatte-luita elokuun puolivälistä alkaen ja Hospitaa-lin ilmestyessä ne on saatu jo päätökseen .

Tulos- ja toimialueita sekä liikelaitoksia on myös pyydetty nimeämään kullekin yksi oman toimensa ohella toimiva oto-tiedottaja, joista on tarkoitus muodostaa sairaanhoi-topiirin viestintää tehostava verkosto . Heille tarjotaan myös tarvittavaa viestintäkoulu-tusta .

Viestintäilmapiiriä on kartoitettu koko henkilöstölle suunnatulla mielipidekyselyl-lä, joka toteutettiin jo tuttuun tapaan lähet-tämällä syyskuussa jokaisen sähköpostiin Webropol-tekniikalla tehty kyselylomake .

Kehitämme viestintäämme näistä saatu-jen palautteiden ja tulosten avulla .

TEKSTI: ESA HALSINAHo

Vuoden Menestyjät 2017 -palkinnon haku käynnistyy lokakuussaVuoden menestyjät -palkinnon hakuaika on 1 .10 .–31 .12 .2016 . Ehdotuksen Vuoden menestyjät 2017 -palkinnon saajista voi tehdä kuka tahansa VSSHP:n palveluksessa olevan henkilö tai esimerkiksi yksikön johto . Palkintoa voi ehdottaa myös yli yksikkörajojen .

LISäTIeToJA Santrassa > Vuoden menestyjät

Uudenkaupungin psykiatrian satavuotista taivalta muisteltiin heinäkuun alussa juhlavin menoin . Paikalle oli kutsuttu niin vanhoja kuin uusiakin työntekijöitä sekä erityisesti psykiatrian asiakkaita . Tilaisuuden juontaja ja juhlapuhuja oli ylilääkäri Jan Kaitaniemi. Uudenkaupungin psykiatrisessa sairaalassa on nykyisin noin 90 työntekijää . Työntekijöiden määrän vähentyessä myös vuodepotilas-paikkojen määrä laski liki 500 paikasta vajaaseen 40 paikkaan . Satavuotisjuhliin oman lisänsä toi myös vuonna 2011 eläköitynyt ylihoitaja Rauno Marjamäki, joka kertoi puheenvuorossaan vuosis-taan talon palveluksessa . Juhlan musiikista vastasivat ylilääkäri Kaitaniemi sekä psykologi Emma Lamminpää. Juhlan huipentaneen sketsin sairaanhoitoelämän muutoksesta eri vuosikymmeninä olivat valmistelleet Maria Isotupa, Sinikka Hännikkälä, Tapio Siivonen ja Maiju Karhula. Viiltävän hauskan sketsin opetus oli se, että vaikka ajat ja työtavat muuttuvat, niin ihminen tarpeidensa ja sairauksiensa kanssa on se, jota autetaan kaikkien voimavarojen mukaan .

TEKSTI JA KUVA: KATJA KAARTINEN

4 HOSPITAALI 4 2016

KIITOKSET

VÄITÖKSET

2 . syyskuuta tarkastettiin lääketieteen lisensiaatti Jouni Lapinleimun väitös-kirja Common dyslipidemi-as, high lipoprotein(a) con-centrations and endothelial function in the children of the strip study families . Väi-töksen alana on lääketiede . Lapinleimu työskentelee Tyksin Salon sairaalassa osastonlääkärinä .

12 . elokuuta tarkastettiin filosofian maisteri Piia Lavi-kaisen väitöskirja Lääkkeen käytön muutoksen analy-sointi - tilastollisia näkö-kulmia . Väitöksen alana on farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito . Lavikainen toimii tutkijana Tykslabin kliinisen farmakologian osastolla .

Rakkaat työtoverit lähes 35 vuoden ajalta V-S tuberkuloosipiirin, Paimion sairaalan ja Tyksin palveluksessa: kiitos yhteisistä vuosista, kiitos työtoveruudesta, kiitos lukuisista muista-misista jäädessäni eläkkeelle .

Aika haihtuu, vuodet vaihtuu, muistot säilyy tuhannet .

Uutta elämäntilannetta opettelemassa Eeva-Liisa Ruokonen

Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka juhlis-titte eläkkeelle jäämistäni . Erityiskiitokset työ-tovereille osastolla: teitte hetkestä unohtumat-toman juhlan stand-up -koomikoilla, autoaje-lulla ja päivällisellä . on helppo siirtyä eläkkeel-le, kun sain mainion ”lausunnon” eläkekelpoi-suudesta ja toteutettavan ”kuntoutumissuun-nitelman” niin kuin kuntoutusosaston henkeen kuuluu . Siteeraan kahta suomalaisjulkkista: ”Nyt vasta kiire tulee, kun joutuu kaiken teke-män omalla ajalla, aika ei riitä mihinkään” ja ”aluksi opettelen olemaan tekemättä mitään ja sen päälle rentoutumaan” .

Työniloa loistavalle Kuntoutusosastolla työs-kentelevälle tiimille sekä neurotoimialueen ja asiantuntijapalveluiden yhteistyökumppaneille!

Arja Varjonen, Tyksin Kuntoutusosaston eläkkeelle siirtyvä oh

Valopen eli valtakunnallisen opiskelijaohjauk-sen kehittämisverkoston väki kokoontui elokuun lopulla opetuskoordinaattori Tiina Tarrin (oik .) kutsumana Tyksiin . Eri puolilla Suomea sairaan-hoidon opiskelijoita sairaaloissa opettavien kek-simiä hyviä käytäntöjä jaetaan ja kopioidaan ver-kostossa surutta . Valopen 10-vuotisjuhlasemi-naariin osallistuneet HUS:n kehittämispäällikkö Riitta Meretoja ja TAYS:in koulutuspäällikkö Kat-ja Luojus (vas .) kertovat, että kehittämisverkos-ton jäsenten toisilleen jakamat vinkit voivat olla hyvinkin käytännönläheisiä . Yhdessä on innovoitu muun muassa opiskelijoiden perehdytyskorttia, yleisperehdytyssääntöjä sekä toimintamalleja .

TEKSTI JA KUVA: KATJA KAARTINEN

Tyksiin kohdistui elokuun 10 . päivän vas-taisena yönä perätön pommiuhkaus . Tyksin puhelinvaihteeseen soitettiin uhkauspu-heluita yöllä kolme kertaa vajaan kahden tunnin aikana .

Puhelut vastaanottanut työntekijä il-moitti puheluista vuorokonemestarille ja hätäkeskukseen . Poliisin kenttäjohtaja il-moitti Tyksin työntekijälle, että soittaja oli tiedossa ja todellista uhkaa ei ollut .

31-vuotias euralaismies soitti samana yönä ainakin Turun, Tampereen ja oulun yliopistosairaaloihin, Satakunnan keskus-sairaalaan, Harjavallan sairaalaan sekä Euran terveyskeskukseen .

Mies oli poliisin mukaan uhkaussoittoja tehdessään vahvassa humalassa . Motiive-ja soitoille ei löytynyt . Mies oli poliisikuu-lusteluissa katuvainen ja pahoitteli aihe-uttamaansa vahinkoa . Tapausta tutkitaan perättömän vaarailmoituksena, josta voi saada sakkoa tai enimmillään vuoden van-keutta .

LISäTIeToJA Santrassa > Turvallisuus-suunnitelma tai > Henkilöturvallisuusohje

TEKSTI: KATJA KAARTINEN

Tyksin naisille lentopallopronssiaKeskussairaaloiden SM-lentopalloturnaus pe-lattiin jälleen toukokuun lopulla Seinäjoella . Nyt jo 49 . kertaa järjestetty pallokisa vei koko viikonlopun .

Tyksin naiset löivät lentopalloa pronssille saakka . Kolmas sija ei kilpailijoiden mukaan tullut ihan helpolla . Inflaatio vei tänä vuonna mitalit, joten rautaa ei tullut tuliaisena . Naisten sarjassa joukkueita oli yhdeksän .

Tyksin miehet sijoittuvat viidenneksi . Yh-teensä miesten joukkueita oli kahdeksan .

Ensi vuonna keskussairaaloiden SM-lento-pallossa pelataan jo 50 . kertaa . Silloin matka suuntautuu ouluun . TEKSTI: SARI RANNIKKo

Sairaanhoitopiirin käytössä olevaan webTal-lennus-järjestelmään on lisätty lomakkei-ta . Nyt sieltä löytyvät loput virkavapaus- ja työlomahakemukset, omien henkilötieto-jen muutoslomake, Eves-lisätyölomakkeet sekä työsopimukset ja viranhoitomääräyk-set . Uudet lomakkeet ovat järjestelmässä täytettäviä, kierrätettäviä ja allekirjoitetta-via . Paperilomakkeita ei näiden osalta enää täytetä .

Järjestelmää on parannettu ja lomakkei-den toimivuutta parannettu Totekin avulla . Eves-lisätyölomakkeiden testauksen aloitus venyi alkuperäisestä suunnitelmasta, jo-

U-sairaalan sisäilmatilanne parempaan päinTyksin U-sairaalassa on parannettu sisäil-man laatua Naistenklinikan osastojen pe-ruskorjauksilla . Kevätkaudella valmistuivat naistentautien poliklinikan ja äitiyspoliklini-kan remontit . Naistenklinikan hallinto pa-lasi 10 . kerroksen väistötilastaan 4 . kerrok-seen syyskuun puolivälissä .

Rakennuttamisen päävalvoja Timo Miik-kulaisen mielestä U-sairaalassa on sisäil-ma-asioiden osalta nyt rauhallisempaa .

– Käyttäjät vaikuttavat tyytyväisiltä pa-lattuaan korjattuihin tiloihinsa . Käytännössä niissä on uusittu kaikki pinnat ja tekniikka, hän kertoo .

Miikkulaisen mielestä tilanne on koko-naisuutena nyt varsin hyvä . Myös Naisten-klinikan ylihoitaja Marjo Kauppila on tyyty-väinen .

– Meitä pidetään hyvin ajan tasalla ja tie-to kulkee . olemme nyt tosi tyytyväisiä pal-veluun .

– Meillä on kuitenkin herkistyneitä työn-tekijöitä, jotka oireilevat remontoiduissakin tiloissa . Sille emme valitettavasti voi mi-tään . Henkilökunta lievittää ärsytysoireita paikallishoidoilla ja vakavammin oireilevia on siirretty U-sairaalan ulkopuolelle, Kaup-pila kertoo .

Lisää aiheesta Santrassa > UutisetTEKSTI: ESA HALSINAHo

Perätön pommi-uhkaus Tyksin puhelinvaihteeseen

Sairaanhoidon opettajien tuki-verkostossa ideoita kopioidaan surutta

Lisää sähköisiä henkilöstö-lomakkeita otettu käyttöön

ten CGI korjaa vielä epäloogisuuksia näiden kohdalla .

Virkavapauksien ja työlomien kohdalla kannattaa ensin tutustua lomakevalikoimaan ja valita vasta sitten parhaiten kyseessä ole-vaa poissaoloa vastaava lomake . Tarkista aina täyttämäsi tiedot, koska virheiden kor-jaaminen on hidasta, jos päätös on jo tehty ja se pitää ensin kumota . Tutustu myös lomak-keen yläreunassa olevaan ohjelinkkiin .

LISäTIeToJA Santrassa > Hakusana: Sähköiset lomakkeet

TEKSTI: MARJUT KAHILAINEN

5HOSPITAALI 4 2016

Hospitaalin toimituskunnan edustaja kävi tällä kertaa keskeyttämässä kesähelteisen työpäivän Vakka-Suo-men sairaalan ensiavussa.

Sairaanhoitajat Jasmina Kemppi ja Tero Hauta-Alus sekä sairaanhoitajaopiskelija Janna Heinilä ovat kaikki saapuneet iltavuoroon. Hauta-alus kirjaa sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan tietoja. Hei-nilä ja Kemppi keskustelevat omien petipotilaidensa hoidosta.

Päivä on ollut VSSHP:läisten mukaan melko rauhallinen, kun vertaa vaikkapa juhannuksen ajan ruuh-kiin. Käynnissä olleen turistikauden saattoi kuitenkin päätellä potilaiden määrästä sekä heidän ilmoitta-mistaan kotikunnista. Kesäisin potilailta hoidetaan paljon esimerkiksi kaatumisista syntyneitä haavoja.

Potilaat hoidattavat nyt myös saunomisesta tulleita palovammoja tavanomaista enemmän. Sairaanhoi-tajat ovat yhtä mieltä siitä, että punkkeja on poistettu kuluneen kesän aikana yllättävän vähän. Ihmiset ovat itse oppineet poistamaan punkkeja apteekissa myytävien punkkipihtien avulla.

Mikä palsta? Hospitaalin toimituskunta käynnisti viime numerossa uuden palstan . Säännöllisesti ilmestyvä Hetkinen -palstan tekijätiimi voi tulla keskeyttämään juuri sinun työpäiväsi . ole siis va-ruillasi, jos näet tarmokkaan näköisen ihmisen lähelläsi kameran kanssa . Hän saattaa keskeyttää toimintasi ja kysyä muutaman lauseen verran tilanteesta, joka on juuri silloin käynnissä . Kaipaam-me palstasta palautetta ja sisällöksi työyhteisöjen ilmiantoja toisistaan .

nopsan rahoja on tänä vuonna vielä jakamattaTänä vuonna Nopsan eli nopean palkit-semisen mallin mukaista rahaa on vielä jakamatta . Nopsa on osa sairaanhoito-piirin organisaation kannustusjärjestel-mää . Se otettiin käyttöön viime vuonna ja positiivisen palautteen jälkeen sitä päätettiin jatkaa myös täksi vuodeksi .

Vuoden 2016 palkkabudjettiin Nop-saa varten on liitetty 0,1 prosenttia kun-kin yksikön palkkasummaa vastaavasta määrästä . Kaikilla tulosalueilla nop-saan varattua rahaa on vielä jakamatta . Eniten Nopsan mukaista rahaa on tänä vuonna jaettu teknisten-, kiinteistö- ja huoltopalveluiden tulosalueella, vähiten puolestaan Turunmaan sairaalassa .

Henkilöstöhallinnosta muistute-taan, että Nopsan jakaminen on sidottu VSSHP:n arvoihin ja niiden mukaiseen toimintaan .

Nopsa on lähiesimiesten työkalu, jolla he voivat kiittää yksittäistä tai use-ampaa työntekijää siitä, että he ovat osoittaneet käytöksellään, saavutuksel-laan tai suorituksellaan organisaatiom-me arvojen mukaista toimintaa ja toimi-neet esimerkkinä muille .

Nopsaa on jaettu tähän mennessä henkilöstölle esimerkiksi pitkäkestoi-sesta sijaispulasta johtuvassa työpai-neessa työskentelystä, henkilökunnan sählyturnauksen järjestämisestä ja joustavuudesta ja laaja-alaisesta työ-tehtävien hallinnasta .

Uudet tiedot eteenpäin vuoron vaihtuessa

Asiakaskokemuksen kehittä-misohjelma starttaa syksylläAsiakas on nostettu selkeästi sairaanhoitopiirin uuden tulevan

strategian ytimeen, tavoitteena on tuottaa jokaiselle potilaalle

tai asiakkaalle hyvä palvelukokemus.

Vuoden 2017 alusta alkavat räätälöidyt yksikkökoh-taiset asiakaspalveluvalmennukset sisältäen koko henkilökunnan koulutuksen sekä esimiesten val-mennukset. Ensimmäiset koulutukset toteutetaan puolen vuoden pilottihankkeena. Pilottiyksiköiden haku järjestetään marraskuussa.

Kokemukset syntyvät kohtaamisissa

Potilas tai asiakas kulkee pitkän matkan läpi hoito-prosessien ja palveluiden. Kokemuksia syntyy erilai-sissa kohtaamisissa. Asiakaskokemus on juuri niin hyvä kuin sen heikoin kohtaaminen.

Tutkimusten mukaan terveydenhuollossa hen-kilökunnan ystävällisyys tekee asiakkaaseen vaiku-tuksen. Jopa 70 prosenttia terveydenhuollon asi-akkaista sanoo, että ystävällisyys vaikuttaa eniten asiakaskokemukseen, kun kaupan alalla vain noin 38 prosenttia asiakkaista pitää ystävällisyyttä tär-keimpänä tekijänä.

Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa tar-jottavaan asiakaskokemukseen. Asiakaskokemus ja -palvelu ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan ja ne koskettavat meitä kaikkia. Muutos on jo käynnissä.

Asiakaskeskeisen tekemisen kulttuuria on lähdetty viemään eteenpäin sairaanhoitopiirissä erilaisin kei-noin, joista yksi on asiakaspalvelun kehittäminen. Asiakaspalvelun kehittymistä tuetaan koulutusoh-jelmalla, jonka tarkoituksena on kehittää asiakas-palvelutaitoja entistä paremmaksi ja lisätä asiakas-tyytyväisyyttä.

Kehittämisohjelman suunnittelijoiden mukaan on kiitollista ja helppoa lähteä tekemään kehitys-työtä, kun asia on nostettu strategiatasolle asti.

Innostavaa koulutusta luvassaAsiakaskokemuksen kehittämisohjelmassa on kyse syksyllä starttaavasta kampanjasta, jonka ensimmäi-set yleisluentotilaisuudet järjestetään 7.11. ja 21.11.

Näyttelijä ja vuorovaikutuskouluttaja Outi Mäenpää tulee pitämään innostavat luennot raken-tavan vuorovaikutuksen merkityksestä ja innosta-maan sairaanhoitopiiriläisiä asiakaspalvelumme parantamiseen.

MITen SInä KoHTAAT?1. Vastaanottaminen: Hyvän ensivai-kutelman luominen, esittäytyminen, pahoittelu mahdollisesta myöhästymi-sestä

2. Palvelutilanne: Perehtyminen taus-toihin, kysyminen, kuuntelu, kannustus, yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen, asioi-den hoitaminen yhdellä käynnillä, palve-lutilanteen rauhoittaminen asiakkaalle

3. Palvelutilanteen lopetus: onko kaikki selvää? Palautteen rakentava vastaan-ottaminen, kannustaminen palautteen antamiseen, annetaan mahdollisuus kysymyksille, ystävällinen hyvästely .

TEKSTI: MARI VILJANEN-PEURANIEMI, PEKKA MAKKoNEN, SIRPA SAARNI

6 HOSPITAALI 4 2016

Uusi piirinjohtaja on reilu kameleonttiTuore sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä haluaa pyrkiä työssään reiluu-

teen. Muutto Savosta takaisin Varsinais-Suomeen toi hänet järven rannalta

kaupungin sykkeeseen. Ja, mitä niihin toisistaan eroaviin murteisiin tulee,

hän kutsuu itseään kielelliseksi kameleontiksi.

KUKA LeenA SeTäLä?Syntynyt 3 .12 .1961 LaitilassaNaimisissa, kaksi lasta

oPISKeLUHISToRIA Valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1986Yleiskirurgian erikoislääkäriksi 1992 Kuopion yliopistostaPlastiikkakirurgian erikoislääkäriksi 1996 Helsingin yliopistostaLääketieteen tohtoriksi 1999 Kuopion yliopistostaSosiaali- ja terveydenhuollon EMBA-tutkinto 2015

TyÖHISToRIAKonsultoiva plastiikkakirurgi, Pohjois-Karjalan keskussairaala 1997–2003Yksityislääkäri 1997–2006Alayksikön esimies, KYS:in plastiikkakirurgian yksikkö 2004–2005Vs . osastonylilääkäri 2004–2010, apulaisylilääkäri 2011–2014Tulosyksikönjohtaja, KYS:in kirurgian tulosyksikkö 2005–2010Palveluyksikköjohtaja, vastaava ylilääkäri, KYS Kirurgian palveluyksikkö 2011–2014KYS, kirurgian päivystyksestä vastaava ylilääkäri 2005–2014Palvelualuejohtaja, KYS Kliinisten hoitopalvelujen palvelualue 2014–2016

Monikulttuurisuus haastaaMaahanmuuttajat tulivat Setälälle tutuksi, kun hän työskenteli vapaaehtoisena vastaanottokeskuksen lääkärinä Kuopiossa. Maahanmuuttajapotilaat ovat myös VSSHP:ssä kasvava ryhmä.

– Kun asiakaskunnassa on monia kansallisuuk-sia, myös työntekijöissä pitäisi olla niitä. Tiukat kieli- ja koulutusvaatimukset ovat kuitenkin usein esteenä. Olen nähnyt maahanmuuttajissa paljon nuorta, innokasta väkeä, hän kertoo.

Setälä on asettanut tavoitteita myös itselleen. Yksi niistä on ruotsin kieli. Aikoinaan Vaasan ja Kristiinankaupungin potilastyössä asiat sujuivat toisella kotimaisella. Setälä kutsuu itseään kielel-liseksi kameleontiksi. Häneen on tarttunut asuin-paikan mukana esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ja Savon murteet.

Monikan-sallisuus

pitää näkyä myös työn-tekijöissä

– Huomasin, että puheeseeni alkoi ilmestyä taas myös varsinaissuomalaisia murresanoja, hän naurahtaa.

Teatteria ja lauluaSetälä odottaa, että Turkuun muuttaminen toisi myös elämänmuutoksen. Aiempi elämä perunamai-neen järven rannalla vaihtuu viimeistään vuoden päästä kaupunkielämään.

– Voin pikku hiljaa osallistua enemmän yhteis-kunnan eri toimintoihin, käydä teatterissa ja illan-vietoissa, hän suunnittelee.

Hän on myös pyrkinyt mukaan takaisin samaan CCA-sinfoniakuoroon, jossa lauloi viimeksi Turussa asuessaan.

TEKSTI: SUVI VAINIoKUVAT: KATJA KAARTINEN

Setälän vaihdos Pohjois-Savosta Varsinais-Suomeen tapahtui yhdessä yössä elo-syyskuun vaihteessa. Hänen pöydällään odottivat uudet sote-luonnok-set, joihin sairaanhoitopiirillä on kymmenen viik-koa aikaa vastata. Tähän hän suhtautuu varovaisen innostuneesti.

– Meillä on huikean suuri muutoksen kenttä ja hienoja tavoitteita, joihin tietenkin pyrimme par-haamme mukaan, hän sanoo.

Hän haluaa viedä muutosta eteenpäin hyvässä vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa. Setälä pitää tärkeänä, että perustelut muutoksiin tulevat selviksi kaikille, joita ne koskevat.

– On tärkeää, että meillä on yhteinen kuva siitä, mihin matkaamme. Muutoksen keskellä pitää osata keskittyä oikeisiin asioihin. Tämä vaatii viisautta, hän sanoo.

Hän myöntää, että selkeää kuvaa tulevasta pal-velurakenteesta ei vielä ole. Kun siitä päästään rat-kaisuihin, on tärkeää viestiä ja keskustella siitä myös toimijoiden tasolla.

Osaaminen vahvuutenaSetälälle kerrottiin jo ennen viran vastaanottamista Tyksin jatkuvasta kehittymisestä. Hän halua edis-tää henkilöstön osaamista edelleen. Tällä hän myös uskoo pitävänsä osaajat talossa parhaiten.

– Ihmiset arvostavat työpaikkaa, joka tarjoaa mahdollisuuden kehittyä vaativampiin tehtäviin. Reilut valintaprosessit ovat tässä tärkeitä, hän sanoo.

Piirinjohtaja aikoo myös parantaa johtamista. – Johtopaikoilla on usein tukalaa. Tahdon tukea

ihmisiä, jotka ovat näillä paikoilla. Myös johtajien pitää voida kehittyä ja käyttää osaamistaan moni-puolisesti, hän sanoo.

Leena Setälä kuvaa itseään maakravuksi. Merikaupunki viehättää silti. Leena Setälä aikoo Turkuun muuttamisen jälkeen elvyttää vanhan kuoroharrastuksensa.

Kuoron lisäksi vapaa-aikaan kuuluvat kirjojen lukeminen ja puutarhan hoito.

7HOSPITAALI 4 2016

Työhyvinvointipäivät lokakuussaTänä syksynä järjestetään työhyvinvointiviikon sijaan työhyvin-vointipäivät . Niitä järjestetään jatkossa kolme kertaa vuodessa . Tänä vuonna luvassa on vielä ainakin Haartman salissa järjes-tettävät tilaisuudet, joissa keskitytään liikuntaan ja työterveys-yhteistyöhön . Päivät ovat 12 .—14 . lokakuuta .

LISäTIeToJA Santrassa >Henkilöstöasiat >Työhyvinvointi

”Pienistä jutuista voi löytyä isoa kehitettävää”

Aloitejärjestelmään on ensimmäisen vuoden ajan

tullut aloitteita tasaiseen tahtiin. Aluksi suosituimpia

aiheita olivat työympäristö ja -hyvinvointi, nyt

asiakaspalvelu ja työmenetelmät.

Henkilöstöjohtaja Katariina Similän mukaan aloitteiden laatu on korkealla. – Aloitteen tekijät ovat olleet varsin tarkkanäköisiä ja huomioineet pie-

niltä näyttäviä epäkohtia, jotka ovatkin sitten ajan kuluessa tulleet varsin kal-liiksi tai ovat asiakkaille ikäviä. On tärkeää, että meillä on tällainen kanava oman ympäristön ja työn jatkuvaa parantamista varten, Similä jatkaa.

Ehdotuksia epäkohtien korjaamiseksi

Henkilöstöpäällikkö Sanna-Mari Heinonen on iloinen siitä, että aloite-järjestelmän kautta on tullut myös esimerkiksi prosessien kehittämiseen liittyviä aloitteita. Pelkkä epäkohdan esiin nosto ei riitä: Aloitteessa pitää aina olla mukana ehdotus asian korjaamiseksi.

– Aika monet palkituista aloitteista ovat koskeneet koko sairaanhoi-topiiriä, eivät välttämättä suoraan tiettyä yksikköä. Jokaisen kannattaisi miettiä, miten tekisin asiat toisin, miten kustannuksia voisi säästää. Pienistä jutuista voi löytyä isoa kehitettävää, mutta isoihinkin asioihin voi rohkeasti miettiä itse ratkaisuja.

Järjestelmään arkistoituvat sen kautta tehdyt aloitteet, toteutetut ovat näkyvissä kuitattuina. Järjestelmästä kannattaa ensin käydä katsomassa, ettei tee aloitetta samasta asiasta kuin joku toinen.

– Yllättävän paljon on tullut aloitteita jo olemassa olevista tai valmiste-lussa olevista asioista. Asioiden tekemisessä näkyviksi on vielä työtä.

Palkitsemissummasta päättäminen haastavaa

Aloitteista pyydetään yleensä lausunto ennen käsittelyä aloitetyöryhmässä. Joskus oikean lausunnonantajan löytämisessä on ollut hieman enemmän työtä.

– Jotkut aloitteet ovat joutuneet odottamaan käsittelyä pidempään lau-sunnonantajan kiireistä johtuen.

Aloitetyöryhmässä käydään läpi edellisen kokouksen jälkeen saapuneet aloitteet. Ryhmän jäsenet tutustuvat aloitteisiin etukäteen. Aloiteryhmällä ei päätöksiä tehdessään ole tiedossa aloitteiden tekijöiden nimiä.

– Palkitsemisen suhteen ollaan ryhmässä oltu yksimielisiä. Palkitse-missummasta päättäminen on voinut olla haastavampaa, samaten kuin palkkiosummien suhteuttaminen toisiinsa.

LISäTIeToJA Santrassa > Henkilöstöasiat > Yhteistoiminta ja henkilöstöjärjestöt > Aloitteet

TäMän VUoden LUKUJA• 137 aloitetta; 100 käsitelty; 14 palkittu• Eniten aloitteita tullut Tyksin tulosalueelta; puolet Tyksin aloitteista tullut Medisiiniseltä toimialueelta• Aloitetyöryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi

TEKSTI: KRISTIINA ANDREASSoN

Rationaalisia ajatuksia työsuojelusta ja työhyvinvoinnista

Henkilökuntaneuvost

o

”Turvallinen – Terveellinen – Tuottava työ .”

VSSHP:n strategiassa kuvataan kol-mella sanalla sairaanhoitopiirin työtä ja työpaikkaa . Työntekijöille ja johdolle tärkeitä asioita .

Turvallisuus on meille tärkeää, ja sen takaamiseksi työsuojelu on läsnä työs-sään . Terveellinen eli terve työpaikka on kaikkien oikeus, ja sen eteen tehdään työsuojeluorganisaatiossa työtä yhdes-sä . Tuottavuus on enemmän työnantajan

murhe, mutta viime kädessä se voi kääntyä kaikkien ongelmaksi .Meidän yhteinen tavoitteemme on jatkuvan kehittämisen sykli .

Maailma muuttuu, eikä työsuojelutyö voi pysähtyä . on pysyttävä mukana ja kehitettävä toimintaa .

Ymmärrys työntekijöiden odotuksista on arvailua, ellei työn-tekijöiltä saada ideoita kehittämiseen . Ideat ovat toivottuja ja tar-peellisia . Työnantaja on aktivoitunut ja esittänyt toivomuksia toi-minnan suuntaamisesta . Työnantajalla on oikeus ohjailla, koska kaikki raha tulee VSSHP:n budjetista .

Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet oman työn kehittämi-seen ja hyvät johtamiskäytänteet ovat keskeisiä työhyvinvoinnille . Työhyvinvointi syntyy yhteistyöstä, toimijoina työntekijät, työnan-taja, ja keskeisinä vaikuttimina työpaikan arvot ja strategia .

Henkilöstöjohtaja Katariina Similä kirjoitti hyvän määritelmän työhyvinvoinnista: ”Työhyvinvointi syntyy työn, työpaikan, yksilön, esimiehen sekä työkavereiden myönteisen ja aktiivisen vuorovai-kutuksen ansiosta .”

Työsuojelu on työhyvinvointityötä, jossa yhteistyökumppaneina ovat työntekijät, esimiehet, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto . Me työsuojeluvaltuutetut työskentelemme toimemme valtuutta-mina henkilöstötoimiston työryhmissä vaikuttamassa ohjeitten valmisteluun, jalkauttamiseen ja sisältöön . olemme näköalapai-kalla valmistelemassa ohjeistuksia, joita käytämme ongelmien ja tilanteiden ratkaisemisemiseen .

Työhyvinvointi on monimutkaista, sitä ei voi ostaa kaupasta, eikä kukaan voi sitä yksin luoda . Työsuojelu on työnantajan, esi-miehen, työntekijän ja työyhteisön yhteistoimintaa, jossa vahvan tehtävä on tukea heikkoa . Työhyvinvointi on toimintakulttuuria .

Moniko VSSHP:n työntekijä on kokenut työn iloa viimeisen kuu-kauden aikana? oletko sinä?

Jos voisit muuttaa työpaikallasi jotain, mikä olisi keskeisintä?Mitä sinä olet lähiaikoina tehnyt yhteisöllisyyden vahvista-

miseksi työyhteisössäsi?X+Y+Z=TYHY!– Vaikuttava muutos, sanoi Risto Reipas .– Näkis vaan, vastasi Ihaa .– Ja strategiiaa pukkaa .– Pukkaako?– Pukkaa, sanoi Risto Reipas .– Mutta entäs se työhyvinvointi?

Pekka VepsäläinenPäätoiminen työsuojeluvaltuutettu

8 HOSPITAALI 4 2016

neuvottelut T3-sairaalan rakentamisesta alkuun

Jukka Ukkonen esittelee tyytyväisenä T3:n 7. kerroksen pohjakuvaa, jossa korva- ja suupoliklinikoiden sekä kuulokeskuksen tilat ovat jo lopullisessa muodossaan.

Medisiina D:n kiintokalusteiden ja laitteiden sijainnit on saatu suunniteltua huonetiloi-hin . Kuvassa Tyks Mikrobiologian ja genetii-kan palvelualueen suunnitteluvastuuhenki-lö Piritta Peri (vas) sekä laboratoriohoitajat Tiina Leino ja Mirkka Talsi tutkivat käyttä-jäluonnosta, jonka pohjalta arkkitehti piirsi kalusteet ja laitteet paikoilleen . Kalustei-den ja laitteiden optimaalista sijaintia käy-tiin läpi useita kierroksia, jotta prosessien tarpeet ja talotekniikan reunaehdot saatiin yhteensovitettua . Suunnittelutahti Medisii-na D:ssä on edelleen kiihtymässä . Jokainen toiminnan osa-alue ja hankintaprosessit pi-tää käydä läpi ennen muuttoa kesällä 2018 .

TEKSTI JA KUVA: HANNA PETäJä

MEDISIINA D

paremmin kohdalleen, kun urakoitsija tietää mah-dollisimman tarkkaan, mitä tilaaja haluaa.

Tilojen toiminnallinen suunnittelu on edennyt siten, että kerrosten yksittäiset tilat ovat täsmenty-neet ja löytäneet paikkansa.

– Yhteistyö tulevien käyttäjien kanssa on suju-nut todella hyvin. He ovat osallistuneet kiitettä-vän hyvin suunnitteluun kiireisen kliinisen työnsä ohella, hankejohtaja Raija Asola kiittelee.

Yhteiset tilat tehostavat toimintaaSairaanhoitaja Jukka Ukkonen toimii operatiivi-sen toimialueen suunnittelijana, jonka tehtävänä on 7. kerrokseen sijoittuvien korva- ja suupolikli-nikoiden sekä kuulokeskuksen tilojen suunnittelun koordinointi.

Noin 3 000 neliömetrin laajuiseen kerrokseen tulee noin 150 huonetta. Pääkäytävän pituus on

90 metriä. Tulevissa tiloissa työskentelee noin 120 henkilöä.

– Tavoitteemme oli saada tilasuunnitelmat 95-prosenttisesti valmiiksi juhannukseen mennessä, tämä myös toteutui. Oleellista oli saada nyt eri pai-koissa sijaitsevien korva- ja suupolien toiminta vie-rekkäin samaan kerrokseen, hän kertoo.

Tilan suunnittelussa haetaan tehokkuutta lisää-viä ratkaisuja.

Erityisen tyytyväinen hän on yhteisestä toimen-pideyksiköstä ja siihen liittyvästä seurantatilasta. Poleille tulee yhteinen röntgen ja kaulan ultraääni-tutkimus sekä välinehuoltopiste, kun niitä on nyt hajallaan monessa paikassa. Lähekkäin olo helpot-taa lääkäreiden yhteistyötä.

Parannusta on sekin, että kandiopetukseen saa-daan ajanmukaiset, viisi tutkimushuonetta sisältä-vät tilat.

Ukkosen mukaan kaikki tämä tarkoittaa, että potilaan polku suoristuu ja nopeutuu. Se oletetta-vasti lisää tehokkuutta ja vähentää käyntien kus-tannuksia.

TEKSTI JA KUVA: ESA HALSINAHo

Tyksin T3-sairaalan perustaksi tulevan kannen rakentaminen on kesän jälkeen

hieman aikataulustaan jäljessä, mutta sitä kiritään kiinni aloittamalla kannen

rakentaminen vuoden vaihteessa myös Helsingintien vastakkaiselta puolelta.

– Uskon, että kansi valmistuu aikataulussaan ensi vuoden elokuussa, projektijohtaja Timo Seppälä toteaa.

Varsinaisen sairaalan rakentamisen ensi aske-lia otettiin elokuussa, kun neuvottelumenettelynä tapahtuneeseen tarjouskilpailuun valituille viidelle urakoitsijalle pidettiin ensimmäinen tiedotustilai-suus. Kiinteistöjaoston päätöksen mukaisesti raken-nusurakkaa voivat tavoitella NCC, Hartela, Skanska, YIT ja Lemminkäinen Talo.

– Neuvotteluja käydään koko syksy. Urakkatar-joukset pitää jättää 24.2. mennessä. Urakka sisältää sekä huhtikuussa aloitettavan tunnelin että syksyllä 2017 alkavan varsinaisen sairaalan rakentamisen, Seppälä kertoo.

Neuvottelumenettely vie aikaa, mutta etuna on urakoitsijan riskien väheneminen ja tilaajalle sopi-vamman hinnan muodostuminen. Hinta asettuu

9HOSPITAALI 4 2016

Vaikka Tyks julistautui savuttomaksi

sairaalaksi jo yhdeksän vuotta

sitten, tupakointi sairaalan alueella

ei ole loppunut.

Etenkin Kantasairaalan mäellä savua nousee luvat-tomissa paikoissa ja tumppeja sisältäviä purkkeja löytyy ulkorappusilta. Tämä siitä huolimatta, että seinillä on kieltokylttejä.

– Sairaalan alueelle on syntynyt laittomia tupa-kointipaikkoja, niitä sijaitsee jopa sairaalan ilmanot-toaukkojen edustalla. Savun kulkeutuminen sairaa-laan rikkoo suoraan tupakkalakia, sairaanhoitopii-rin turvallisuuspäällikkö Jussi Rapeli sanoo.

Sauhuttelu on uhka myös paloturvallisuudelle. Rapelin mukaan yhtenä vaaran paikkana ovat lasta-uslaiturit, joissa palokuormaa on lähellä. Myös sai-raanhoitopiirin työsuojelupäällikkö Miia Puukan mielestä tilanne on kestämätön.

– Savun kulkeutuminen työtiloihin on myös työsuojelullisesti asia, jota ei voida katsoa läpi sor-mien. Savuton sairaala -ohjelmasta on yhteistoimin-nassa sovittu työnantajan ja työntekijöiden kesken jo vuonna 2006. Nyt on aika puhaltaa pölyt suunni-telmasta ja toteuttaa sen tavoitteet, Puukka sanoo.

Tupakan mittainen taukoSavuton sairaala kannustaa lopettamaan tupakoin-nin. Moni työntekijä kuitenkin yhä käyttää taukonsa tuprutellen. Tupakoivia henkilöitä monen värisissä työtakeissa näkee sairaalan edustalla laillisilla ja lait-tomilla tupakointipaikoilla.

– Pelkkä kielto ei riitä, on korkea aika miettiä ongelmaan myös muita ratkaisuja. Tupakointi sai-raalan edustalla ei ole hyvä myöskään sairaalan jul-kisuuskuvan kannalta, Rapeli sanoo.

Sairaaloiden edustoille sijoitetut lasiseinäiset tupakointikopit olivat oman aikansa ratkaisu. Rape-lin mielestä keskellä parkkipaikkaa ja ajoväylän toi-sella puolen sijaitsevat tupakointikopit muodostavat oman vaaransa. Potilaille suositellaankin nikotiinin korvaushoitoa hoidon ajaksi.

Tyksin A-sairaalan sisällä sijaitseva tupakka-huone on ollut lakkautuslistalla jo monta vuotta. Huone on ongelmallinen jo esimerkiksi siivouksen kannalta.

– Tilan siivoamisessa työntekijän on käytettävä erityissuojaimia, Puukka toteaa.

Moni yhä tupakoiSairaanhoitopiirin työterveyshuolto ei tilastoi tupakoivien työntekijöiden määrää. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan suomalai-sista naisista tupakoi 13 ja miehistä 17 prosenttia.

– Olemme matkalla sitä kohti, ettei kukaan sai-raanhoitopiirin henkilökunnasta tai potilaista tupa-koisi. Vielä emme ole saavuttaneet tuota tavoitetta ja nyt pitää kohdata tämä päivittäinen ongelma ja etsiä ratkaisu, Rapeli sanoo.

Työsuojelullisesti tilanne on haastava, kun henkilökunnalla ei ole omia, luvallisia tupakoin-tipaikkoja.

Tyksin sairaalan-mäellä savuaa yhä

– Kannustan kaikkia työntekijöitä, jotka havait-sevat savun kulkeutuvan sisälle, tekemään asiasta yhdessä esimiehensä kanssa vaaratilanteen HaiPro-ilmoituksen Santrassa. Näin me työsuojelu- ja tur-vallisuustehtävissä toimivat saamme tietoa ongel-mapaikoista ja omalta osaltamme auttaa paikallis-tetun ongelman ratkaisussa, Puukka sanoo.

TEKSTI JA KUVAT: SUVI VAINIo

Nämä työntekijät pitävät kahvitaukoa luvallisessa paikassa, mutta sopiiko tupakointipaikka pääoven edustalle?

Laittomia tupakointipaikkoja käytetään säännöllisesti.

Tupakkalaki tiukentui Yleinen suhtautuminen tupakointiin on tullut entistä tiukemmaksi . Uusi tupakkalaki ajaa tupakoitsijat entistä ahtaammalle . Taloyhtiöt esimerkiksi voivat kieltää tupakoinnin par-vekkeilla ja pihoilla . Lisäksi työpaikan au-toissa tupakointi on nyt lailla kiellettyä .

Kielto ei riitä, on mietittävä

myös muita ratkaisuja

– Savuton sairaala ei toteudu, koska ei ole paikkoja, minne ohjata tupakoitsijat, Puukka katsoo.

Yksi ratkaisu voisivat olla riittävän etäälle raken-nuksesta perustettavat henkilökunnan tupakointi-paikat, joita löytyy lähisairaaloista.

– Ratkaisun toimivuudesta olisi syytä keskustella myös Kantasairaalassa, Rapeli sanoo.

Savuton sairaala tarjoaa muun muassa rahallista tukea korvaushoitoon. Sairaanhoitopiirin työterve-ysasioista huolehtivasta Länsirannikon Työterveys Oy:stä kerrotaan, että vieroitukseen haetaan tukea ani harvoin.

Savuton sairaala suosittelee nikotiinin korva-ushoitoa tupakoiville henkilöille työpäivän ajaksi. Sairaanhoitopiirin tupakastavieroitushoitaja Päivi Grönroos tulee mielellään kertomaan korvaus-hoidosta yksiköihin, jotka haluavat tupakoinnista eroon.

10 HOSPITAALI 4 2016

Influenssakausi tekee jälleen tuloaan.

Hoitohenkilökuntaan kuuluvien

työntekijöiden ottamat rokotukset

ovat avainasemassa riskiryhmässä

olevien potilaiden suojaamiseksi.

– Henkilöstön influenssarokotukset voivat vähen-tää potilaiden sairastumista influenssaan jopa 40 prosenttia. Myös potilaiden kuolleisuus influens-saan voi vähentyä tutkimusten mukaan jopa kol-masosalla, kertoo Tyksin sairaalahygienia- ja infek-tiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

Terveydenhuollon henkilöstön influenssaroko-tus on Rintalan mukaan tärkeä osa sairaalan potilas-turvallisuuden kehittämistä, ja tätä edellyttää myös terveydenhuoltolaki.

Sairaalassa olevalla potilaalla suurempi influenssariski

Joka talvi influenssaan sairastuu Suomessa jopa 750 000 henkilöä. Perussairailla ja iäkkäillä influenssa lisää merkittävästi kuolleisuutta. Vanhainkotiepide-mioissa on todettu, että merkittävä osa asukkaista sairastuu ja kuolleisuus on korkea.

– Rokotus estää ikääntyneillä joka toisen influenssan. Rokotus vähentää riskiryhmiin kuu-luvien ja yli 65-vuotiaiden sairaalahoitoja jopa 70 prosenttia ja kuolleisuutta jopa 50–70 prosenttia, Rintala kertaa.

Rintala muistuttaa, että riskiryhmiin kuuluvien oma rokottautuminen ei välttämättä estä influens-saan sairastumista, koska rokotusvaste voi jäädä heikoksi.

Sairaalassa olevalla potilaalla on tilastojen mukaan lähes kaksinkertainen riski sairastua

influenssaan verrattuna muuhun yhteiskuntaan. Lisäksi 30–50 prosenttia sairastaa influenssan oireettomana, ja on siten tartuttava tietämättään.

Rokotettu työntekijä suojaa työtoverinsa ja lähipiirinsä

Rintala muistuttaa Tyksin työntekijöitä, että rokot-tautumalla henkilö suojaa lähipiiriään. Jokaisella on lähipiirissä vakavalle influenssalle alttiita henkilöitä, kuten yli 65-vuotiata, pieniä lapsia, raskaana olevia tai perussairauksia potevia.

– Rokottautumalla henkilö suojaa myös työto-vereitaan. Työntekijällä on velvollisuus huolehtia käytettävissään olevin keinoin sekä omasta että mui-den työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, hän lisää.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että rokottamalla 10 henkilöä, vältytään neljältä työpoissaolopäivältä. Parinkymmenen hengen osastolla sijaisten tarve voi vähentyä noin viikolla.

– Rokottautuminen onkin vastuullisuutta, ja jokaisen terveydenhuollossa toimivan eettinen teh-tävä on estää influenssatartuntoja työssään.

Influenssarokotuksen saa helposti

Rokotusten antaminen ajoittuu lokakuulle. Osastot voivat tilata VSSHP:n työterveyshuollon osastoille antamaan rokotteen. Lisäksi järjestetään yleisiä roko-tustapahtumia sairaaloissa tiettyinä päivinä. Yksiköi-den henkilökunta voi myös rokottaa toinen toisensa.

– Tyksin tempausten tarkoituksena on pitää rokottautumisen kynnystä mahdollisimman mata-lana. Viime kaudella VSSHP:n henkilöstön influens-sarokotuskattavuus nousi 31 prosentista 57 prosent-tiin, Rintala iloitsee.

TEKSTI: INFEKTIoNToRJUNTAYKSIKKö, KATJA KAARTINENKUVA: ESA RINTALA

Myös Tyksin työn-tekijöiden on valmis-tauduttava influenssa-kauden tuloon

Sairaalan ohjeissa todetaan, että jos jostakin syystä rokotetta ei voi ottaa, on influenssakauden ajan käytettävä suunenäsuojusta, kun ollaan lähikontaktissa potilaaseen.

Hyvä työelämä syntyy ihmisistä.

Jokainen työntekijä vaikuttaa

omaan ja koko työyhteisönsä

hyvinvointiin. Esimiestaidoista on

puhuttu jo pitkään, mutta

vasta nyt niiden rinnalle on

nostettu työelämätaidot.

VSSHP:n Moodlessa on avattu koko henki-löstön käyttöön Työelämätaidoilla työhyvin-vointia -verkkokurssi . Sen avulla saa sel-ville, mitä työelämätaidot ovat, ja miten ne vaikuttavat työhyvinvointiin . Tarkoitukse-na on, että kukin työntekijä oivaltaisi omat mahdollisuutensa lisätä omaa ja työkave-reidensa työhyvinvointia .

Kurssilla tutustutaan työelämätaitoi-hin työhyvinvoinnin osatekijänä ja johda-tellaan pohtimaan sitä, kenen vastuulla työhyvinvointi on . Lisäksi kurssilla mieti-tään, miten myönteisyys, itseohjautuvuus, anteeksianto ja myötätunto toimivat työyh-teisössä .

Kurssilla harjoitellaan esimerkiksi ra-kentavan palautteen antamista . Kaikkia teemoja lähestytään tapausesimerkkien kautta, jonka jälkeen tutustutaan asiaan lukemalla kurssimateriaali ja tehdään har-joitteita sekä pohdintatehtäviä .

Kurssin voi tehdä itsenäisesti, mutta se suositellaan ottamaan työyhteisön tai tiimin yhteiseen käyttöön . Tällöin tiimin tapaamisissa voidaan käsitellä yksi tee-ma kerrallaan keskustellen ja oman tiimin toimintatapoihin peilaten . Yhdeltä istu-malta materiaalin läpikäymiseen menee noin viisi tuntia . Kurssin itsenäisestä opis-kelusta työajalla sovitaan oman esimiehen kanssa .

Kurssista voi kysyä lisätietoja allekir-joittaneelta tai voit tulla kuuntelemaan siitä tarkemmin HR-tärppiin perjantaina 30 .9 . tai torstaina 6 .10 . Lisätietoja HR-tärpeistä Santrassa .

TEKSTI: SIRPA SAARNI

LISäTIeToJA https://moodle .vsshp .fi > VSSHP yhteiset koulutukset > Työhyvinvointi

Tyksissä haetaan työelämä-taidoilla työhyvin-vointia

11HOSPITAALI 4 2016

härkääSarvesta

SoTe tuleeVai tuleeko se SoTe oikeasti? Nykyhistoriamme suurin-ta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on nyt puu-hattu melko monta vuotta . Maan istuvalla hallituksella on kunniahimoinen tavoite toteuttaa tuo muutos tällä hallituskaudella . Saimme kesäkuun lopulla luettavak-semme tuhdin paketin lakiluonnoksia, jotka lähtevät lausuntokierrokselle nyt syksyllä ja sitten eduskunnan käsittelyyn .

Luonnoksia silmäillessä päällimmäisenä vaikutel-mana on, että kovin monet asiat ja yksityiskohdat ovat vielä täysin hämärän peitossa tai, kuten on kirjattu, val-mistelu on kesken .

Ainoastaan varmasti jo päätetty asia on maakuntien, siis tulevien sote-aluiden määrä . Uudistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevat siirtyvät maakuntien palvelukseen . Tämä on koko maassa yh-teensä noin 220 000 työntekijää, joista suurin osa on so-siaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä . Ensivaiheessa siirtyminen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä eli olemassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät .

Mikäli lakiin kirjataan asiakkaalle laaja valinnanva-paus, ja maakunnat velvoitetaan yhtiöittämään valin-nanvapauden piiriin tulevat toiminnot, voi myös henki-löstön asema muuttua olennaisesti .

Mitäs, jos siitä alkaa loputon kilpailuttamisen ja työnantajan vaihtumisen rumba? Mitä työehtosopimus-ta noudatetaan, kuka milloinkin on työnantaja ja kuinka vakaa on kyseisen yhtiön asema jatkuvassa kilpailu-tilanteessa? Yhtiön pääasiallisena tavoitteena on aina tuottaa voittoa .

Myös täällä Varsinais-Suomessa on aloitettu val-mistautuminen tulevaan uudistukseen . on määritelty uudistusta valmisteleva organisaatio ja työryhmät . Alan työntekijäjärjestöjen edustajat ovat esittäneet järjestö-jen halun olla mukana työryhmissä organisaation kai-killa tasoilla . Tähän henkilöstöllä on myös lainmukai-

nen oikeus, koska yhteistoimintalaki koskee myös tulevaa maakuntaa ja jo sitä valmistelevaa organisaatiota .

Meillä sh-piirissä on hyvät perinteet toimia tuon lain määrittämällä tavalla . Henkilöstö on saanut muutostilanteissa tietoa ja he pystyvät myös jonkin verran vaikuttamaan tulevaan . Aikaisemmis-sa muutostilanteissa on voitu todeta se, että niistä selvitään parhaiten, kun ihan kaikki otetaan mukaan ja huomioidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa . Työnsä tunteva henkilö on paras asian-tuntija .

Toivottavasti voimme tämän muu-toksen jälkeen aikanaan todeta, että olemme pystyneet toimimaan yhteistoimintalain hengessä, ja kaikki ovat olleet mukana tekemässä tulevaa .

Valmistaudutaan tähän historialliseen muutokseen yhdessä!

Jaana dalénSuPerin pääluottamusmies

Bussin kyydissä voi unohtaa autoiluun liittyvän

stressin, kuten vaikkapa parkkipaikan etsimisen

Tyksin alueella.

Turun seudun joukkoliikenteen eli Fölin vuoroja kulkee Tyksin ohi useita kertoja tunnissa. Fölin liput kelpaavat kuuden kunnan alueella; Turussa, Kaa-rinassa, Raisiossa, Naantalissa, Liedossa ja Ruskolla.

Bussilla Tyksiin myös iltaisin ja viikonloppuisin

Tyksin A- ja U-sairaaloihin pääsee suorilla yhteyksillä Kohmosta ja Lilja-laaksosta tai Länsinummesta (linjat 2, 2A, 2B, 2C), Varissuolta ja Pernosta tai Pansiosta (linjat 32, 32A, 42), Ylioppilaskylästä ja Hirvensalosta (linjat 50, 51, 53, 54), Halisista ja Hirvensalosta (linjat 55, 55A, 56) sekä Vaalasta ja Suikkilasta (linja 60).

Suoralla yhteydellä töihin pääsee myös seutulinjoilla 6 Naantalista ja Lie-dosta, 221 Raisiosta ja Kaarinasta sekä 709 Paimion suunnalta. A- ja U-sairaa-laa lähimpänä olevat pysäkit sijaitsevat Kiinamyllynkadulla sairaalan kohdalla ja Hämeenkadulla hieman kaupunkiin päin.

T-sairaalan puolelle pääsee linjoilla 2, 2A, 2B, 2C, 50, 51, 53, 54, 55, 55A ja 56, jotka kulkevat parhaimmillaan 10–15 minuutin vuorovälillä. Suora yhteys T-sairaalalle on myös seutulinjalla 6 Naantalista ja Liedosta. T-sairaalan koh-dalla molemmin puolin Hämeentietä on pysäkki.

Kaikki edellä mainitut linjat kulkevat arkisin noin aamuviidestä lähes puolille öin. Myös viikonloppuisin liikenne alkaa aamuvarhain ja jatkuu ilta-myöhään, mutta vuoroväli on arkipäiviä harvempi.

Reittiopas ja pysäkkiaikatauluhakupalvelut

työmatkailijan apunaVerkosta löytyvä Föli.fi -reittiopas neuvoo parhaan reitin lähtöpaikasta mää-ränpäähän, jos suoraa yhteyttä ei ole saatavilla. Reittioppaassa on myös pysäk-kiaikatauluhaku, josta näkee pysäkkikohtaiset tiedot reaaliaikaisesti.

Erityisesti kännykkään suunniteltu reaaliaikainen pysäkkiaikatauluhaku näyttää lähialueen pysäkit, jos kännykän paikannusominaisuus on päällä. Palvelussa voi tallentaa oman pysäkkiaikataulun ja myös tulostaa sen pape-rille. A- ja U-sairaalan pysäkit Kauppatorille ovat 1048 Kiinamyllynkadulla ja 65 Hämeenkadulla. Kaupungista poispäin kulkevien linjojen pysäkit ovat 1030 Kiinamyllynkadulla ja 115 Hämeenkadulla. T-sairaalan pysäkit ovat 64 Kauppatorille ja 116 kaupungista poispäin.

TEKSTI JA KUVA: TURUN JoUKKoLIIKENNEToIMISTo, SINIKKA MARTINEZ JA SAANA LEHTINEN

Joukko-liikenne sopii Tyksin vuoro-työtä tekevälle

12 HOSPITAALI 4 2016

härkää

Neurologisia, keuhkosairauksiin, sydän- ja verisuo-nitauteihin ja immunovälitteisiin tauteihin liittyviä tutkimuksia on myös vireillä.

– Haluaisin innostaa eri alojen kliinikoita tart-tumaan kiinnostaviin tutkimuskysymyksiin, jotka voivat jo lyhyellä aikavälillä hyödyttää sairaalassa annettavaa hoitoa, rohkaisee Salminen-Mankonen.

Biopankin aineistolla on tällä hetkellä meneil-lään 70 tutkimusta, joista noin 60 prosenttia on tut-kijalähtöisiä, loput yritysyhteistyötä. Kaikissa yritys-ten kanssa tehtävissä tutkimuksissa on aina mukana paikallinen kliinikko.

– Jos olet kiinnostunut toimimaan asiantunti-jana oman alasi yritystutkimuksissa, ota yhteyttä. Tarvitsemme asiantuntijoita lisää, rohkaisee Salmi-nen-Mankonen.

Innosta suostumaanNäytteiden keruun mahdollistava suostumusmenet-tely on hankalanpuoleinen ja työllistää myös sairaa-lan henkilökuntaa.

– Jos nyt emme kerää kattavasti sairaalassa käy-vien suostumuksia, ei Biopankin kokoelma ole jat-kossa enää riittävän edustava luotettavaan tutkimus-käyttöön, toteaa Salminen-Mankonen.

Biopankin verinäytekokoelma karttuu niin, että kaikki, jotka ovat antaneet suostumuksen etu-käteen, kirjataan biopankin suostumusrekisteriin ja heistä tilataan näyte, joka otetaan seuraavalla sairaalakäynnillä.

Biopankin johtajan mukaan ihmiset ovat ylei-sesti hyvin myönteisiä suostumuksen antamiseen. Suostumusten aktiivinen kysyntä näkyy selvästi nii-den rekisteröinnissä.

Biopankki Auria tarjoaa tutkijoille myös avaimet käteen -palveluja

Mikä selittää paran-tuneita hoitotuloksia?Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpätauti rinta- ja eturauhassyövän jäl-keen . Suomessa suolistosyövän hoitotu-lokset ovat parantuneet vuosien mittaan . Tähän on vaikuttanut asiantuntijaryhmän toiminta ja VSSHP:n hoitotulokset ovat linjassa valtakunnallisen suotuisan kehi-tyksen kanssa .

– VSSHP:ssä suolistosyövän hoito on keskitetty Kantasairaalaan . Tämä näkyy tutkimuksessamme sekä kokonais- että tautivapaan eloonjäämisajan myönteise-nä kehityksenä . Etenkin peräsuolisyöpää sairastavien potilaiden ennuste on paran-tunut . Myös lääkehoidon tehostuminen näkyy aineistossa, selvittää Heikki Minn .

Erikoistuva lääkäri LT Eetu Heervä (oik.) ja professori Heikki Minn hyödyntävät syöpäklinikasta vuosina 2003–2012 kerättyjä kudosnäytteitä ja potilastietoja selvittäessään, miksi suolistosyövän hoitotulokset ovat parantuneet.

ota yhteyttä jo alkeellisen tutkimus-ajatuksen

kanssa

Biopankkiin kannattaa ottaa yhteyttä

jo alustavankin tutkimusidean kans-

sa, rohkaisee johtaja Heli Salminen-

Mankonen.

Auria Biopankki on Suomen vanhin biopankki, joka pystyy tarjoamaan monenlaisia palveluja myös klii-nisille tutkijoille.

Medisiina A:ssa sijaitsevan biopankin rungon muodostaa patologian näytearkisto, joka siirrettiin julkisella tiedonannolla pankin perusvarannoksi.

Sen jälkeen pankkiin on voitu tallettaa sekä kudos- että verinäytteitä sairaalassa hoidetuilta hen-kilöiltä, jotka ovat antaneet suostumuksensa.

Kymmenien vuosien arkistot

Kudos- ja verinäytteet eivät yksin selitä pankin hyö-dyllisyyttä, suurin etu tulee siitä, että näytteet voi-daan yhdistää eri potilastietojärjestelmissä oleviin tietoihin, potilaan henkilötietoja lukuun ottamatta.

Näin pystytään seuraamaan miten potilaan sai-raus eteni tai parani. Sähköisiä potilastietoja on vähintään kymmeneltä vuodelta, patologian arkis-tojen osalta jopa 20 vuodelta.

Kliinikon, jolla on mielessään vaikka hyvin alus-tava pohdinta tutkimusta vaativasta ongelmasta, kannattaa olla aktiivinen jo varhain.

– Meihin kannattaa ottaa yhteyttä jo alkeelli-sen tutkimusajatuksen kanssa. Mitä aiemmin pää-semme pohtimaan tutkimusasetelmaa tutkijan kanssa, sitä suurempi apu meistä voi olla, tiivistää Salminen-Mankonen.

Biopankki tarjoaa myös avaimet käteen -tyyppi-siä tutkimuspalveluja valmiine data-analyyseineen.

Puolet tutkimuksista liittyy syöpiin

Syöpätutkimusten lukuisuus on luonnollista, koska patologian näytteet muodostavat niin suuren osan kudosnäytteistä.

TEKSTI: TUULA VAINIKAINENKUVA: KATJA KAARTINEN

13HOSPITAALI 4 2016

Työnsä ohella väitelleet tyksiläiset luovat ja tuovat uutta ajatteluaHospitaali jututti neljää työnsä ohella väitellyttä VSSHP:n työntekijää. Väitösten aiheet kumpusivat työntekijöiden

omasta arjesta. Tärkeiksi asioiksi he nostivat väitösaiheen kiinnostavuuden sekä intohimon uuteen. Väitöstyön

tekoa kannattaa harkita jo uran alkuvaiheessa. Tohtorit kertovat, että väitöksen teko vaatii aikaa ja keskittymiskykyä,

mutta työ palkitsee lopuksi tekijänsä.

Kiinnostuksen kohteena hoitotyön kirjaaminenToukokuussa väitelleen Tuija Leh-tikunnaan mielenkiinto hoitotyön kirjaamiseen heräsi jo sairaanhoita-jan uran alussa, kun hän työskenteli teho-osastolla. Ura jatkui trauma-tologian vuodeosaston osastonhoi-tajana. Väitöskirja syntyi nykyisen TULES -toimialueen ylihoitajan työn ohessa, mutta vapaa-ajalla.

Väitöskirjassaan Lehtikunnas halusi tutkia tehohoitopotilaiden siirtotiedotteita hoitotyön päätök-senteon tukena.

– Siirtotiedotteen avulla tulisi jatkohoitopaikassa pystyä jatkamaan hoitoa mahdollisimman hyvin. Tulokset osoittivat, että sähköiseen kirjaamiseen siirtyminen vahvisti rakennetta. Samalla tiedon uudel-leen käytettävyyttä parantava otsi-kointi lisääntyi.

Siirtyminen sähköisiin tietojär-jestelmiin vuonna 2002 toi Lehti-kunnaan mukanaan paljon positii-visia asioita. Työ jatkuu yhä, jotta tietojärjestelmillä voitaisiin parantaa hoidon dokumentointia ja hoitotyön jatkuvuutta.

Lehtikunnaan työtehtävät säilyi-vät ennallaan, mutta ajattelu muuttui väitöstyön myötä.

Tehohoidon päätöksenteko tutkaimessaKehittämisylihoitajana VSSHP:n Kehittämispalveluissa olevan Heljä Lundgrén-Laineen väitöskirjan aiheena oli päätöksenteko ja tiedon-tarpeet tehohoidon koordinoin-nissa. Lundgrén-Laine työskenteli 15 vuotta aikuisten tehohoidossa.

– Päätöksenteko on nopeaa, kun potilaat ovat kriittisesti sairaita. Vas-tuuhoitaja ja -lääkäri ovat tärkeässä roolissa tiimityön johtamisessa. Tietoteknistä ja toimintaa ohjaavaa tukea on edelleen vähän.

Avoimen kautta yliopisto-opin-not aloittanut Lundgrén-Laine työskenteli väitöskirjan tekemisen aikana sekä yliopistolla tutkijana että VSSHP:ssä suunnittelijana.

– Työn ohella väitteleminen vaa-tii intohimoa sekä halua tarkastella maailmaa tutkimuksen ja tieteen keinoin. Se vaatii myös periksi anta-mattomuutta ja tutkimusaiheen, jonka kanssa haluaa viettää suuren osan ajastaan.

Lundgrén-Laine kaipaisi sairaa-laan lisää uramahdollisuuksia heille, jotka etenevät sairaanhoitajan kou-lutuksen kautta tohtorintutkintoon. Väitöksen jälkeen Lundgrén-Laine on keskittynyt kehittämistehtäviin VSSHP:ssä.

Väitöstyönä yläraajapuutosten rekisteritutkimusHelmikuussa 2015 väitelleen Tyksin lastenklinikan erikoislääkärin Eeva Koskimies-Virran väitöstutkimus käsittelee synnynnäisiä yläraajapuu-toksia Suomessa.

Kyseessä on sikiön kehityksen-aikainen häiriö, jonka syyt ovat osin tuntemattomia. Koskimies-Virta on poiminut THL:n ylläpitämästä valtakunnallisesta epämuodostuma-rekisteristä yläraajapuutokset, joita havaitaan noin 35–50 vuodessa.

– Lääkärin tulisi seurata jatku-vasti aikaansa ja lukea, mitä muut ovat tutkineet. Samalla on hyvä seu-rata omien potilaiden asioita, jotta tutkimuksesta tulisi luonnollinen osa uraa ja arjen työtä.

Tutkimustyö tuki hänen mukaansa kliinistä työtä ja päinvas-toin. Haastavinta oli löytää aikaa ja keskittymiskykyä lapsiperhearjen keskellä.

– Tutkimustyö kannattaisi aloit-taa jo lääketieteen opiskelun aikana, väitellä kandidaattivaiheessa tai nuo-rena lääkärinä ja jatkaa sitten tutki-mustyötä kliinisen työn ohella. 

Palkitsevinta väitöstyön teossa oli Koskimies-Virran mukaan oppi-minen, verkostoituminen ja yhteis-työ.

Tarkastelussa teko-nivelten kestävyys ja komplikaatiotTekonivelkirurgian erikoislääkäri Jari Mokka väitteli tammikuussa lonkan tekonivelten liukupintoihin liittyvistä komplikaatioista. Lonkan tekonivelen ongelmana on kestä-vyys. Liukupinta tekonivelessä on perinteisesti koostunut muoviku-pista ja metallipallosta.

Yhdistelmän ongelmana on sen kuluminen ja luun liukeneminen tekonivelen ympäriltä. Ideaalista liukupintaa etsiessä on kehitelty muovi-metallin lisäksi muita liuku-pareja, kuten keraami-keraami ja metalli-metalli.

Metalli-metalli liukupinta on kulu-maton ja se vaikutti aluksi hyvältä. Potilaiden saamat kudosreaktiot ja kasvaimenomaiset muutokset näkyi-vät noin 5–7 vuotta leikkauksesta.

Kun metalli-metalli liukupinnan ongelmat havaittiin, siitä luovut-tiin Tyksissä. Keraami-keraamiakin käytetään harvoin ja nyt on palattu muovi-metalliin.

– Teoreettinen tutkimus ei onnistu työn ohessa, mutta kliinistä tutkimusta voin suositella. Väitös-kirja kannattaa tehdä uran alkuvai-heessa, Mokka suosittelee.

Mokan mukaan väitöksen hyväksi tehtävää kliinistä tutkimusta voi suoraan soveltaa omaan työhön.

TEKSTI JA KUVAT: MARJo PELToNIEMI

Tuija Lehtikunnas Eeva Koskimies-Virta Jari MokkaHeljä Lundgrén-Laine

14 HOSPITAALI 4 2016

Sari Melkko kertoo, että palkitsevinta

unihoitajan työssä on se, kun uni-

apneapotilas motivoituu sairautensa

hoidosta ja sitoutuu siihen.

Kun Sari Melkko kertoo olevansa unihoitaja, yleinen vää-rinkäsitys on talon sisälläkin se, että hänen vastaanotolleen voi mennä kuka tahansa unettomuudesta kärsivä. Näin ei kui-tenkaan ole.

Melkko on työskennellyt pitkään uniapneapotilaiden kanssa Tyksin keuh-koklinikalla. Unihoitaja auttaa uniapneapotilasta aloittamaan CPAP- eli yli-painehengityshoidon. Keuhkoklinikalla on kolme unihoitajavastaanottoa, joissa työskentelee viisi unihoitajaa.

Melkon mukaan unihoitajan tärkein tehtävä on motivoida potilas käyttä-mään öisin laitetta, joka pitää ääntä ja, jonka maski voi tuntua aluksi epämu-kavalta. Monelle potilaalle voi tulla yllätyksenä, että CPAP-laitetta käytetään loppuelämän ajan.

Moni ei koe tarvitsevansa hoitoaLisähaasteen tuo se, että moni uniapneapotilas ei koe tarvitsevansa hoitoa. Melkon mukaan potilaalla voi olla nukkuessaan 60 hengityskatkosta tun-nissa, eikä oireita välttämättä huomaa. Silti sydän ja aivot kuormittuvat, kun unenlaatu on huono.

– Laitehoito vaatii aikamoista motivoitumista ja sitoutumista. Täytyy jotenkin löytää se potilaan henkilökohtainen hyöty.

Unihoitajan työ vaatii Melkon mukaan potilastyössä kertyvää laite- ja maskituntemusta. Osa työstä on laitteiden etäseurantaa ja potilaiden autta-mista internetin välityksellä.

Uusiin haasteisiinVuonna 1993 terveydenhoitajaksi valmistunut Melkko on työskennellyt keuh-kopoliklinikalla uniapnean parissa lähes koko uransa, ensin Paimion sairaa-lassa ja sittemmin Tyksin T-sairaalassa.

Kiinnostus alaan on vienyt hänet myös Unihoitajaseuraan ja Unitutki-musseuraan. Melkko on tehnyt vapaa-ajallaan uniapnealaitteisiin liittyviä tutkimuksia.

– Mitä enemmän tietää, sitä enemmän pystyy poimimaan potilaan oireista ja tarinoista sen, millä häntä pystyy motivoimaan hoitamaan itseään. En jak-saisi tehdä työtä niin, että kertoisin hoito-ohjeet saman kaavan mukaan kaikille.

Jutun julkaisuhetkellä Melkko on jo uusissa haasteissa. Hän aloitti syys-kuussa työt uniapnealaitteisiin erikoistuneella ResMedillä.

Lähtö Tyksistä on haikea, mutta samalla Melkko on innoissaan siitä, mitä pääsee tekemään. Työkeikkoja tulee tuttuunkin sairaanhoitopiiriin.

– Ei tarvitse sanoa hyvästi, vaan voi sanoa, että nähdään.

TEKSTI JA KUVAT: HEIDI PELANDER

Sari Melkon mukaan uniapnealaitteet kehittyvät koko ajan, joten osaamista pitää päivittää jatkuvasti.

Tyksissä edistetään potilasturvallisuutta laboratorionäytteiden tietoja parantamalla

Unihoitajan on oltava hyvä perustelija

VSSHP:n laboratorioihin tulee vuosittain tuhansia näytteitä puutteellisin tiedoin . Näytteistä saattaa puuttua tunnistetietoja tai näytteen mukana tulleet lähetteet ja pyynnöt ovat puutteellisia .

Hoitoprosessiin tulee viiveitä ja pahimmassa tapauksessa ainutlaatui-set näytteet menetetään, jolloin potilaan diagnoosia ei voida varmistaa .

Pelkästään vuoden 2016 alussa kolmen viikon seurannan aikana kir-jattiin yli tuhat poikkeamaa, joissa lähete puuttui . Lähete saattoi olla vail-linainen, epäselvä tai näytteen identifiointi ei onnistunut . Soittokierros epäselvän näytteen jäljittämiseksi saattaa kestää kymmenestä minuutis-ta tuntiin .

Tyks-Sapan laboratoriot ovat käynnistäneet kuluvana vuonna yhdessä kehittämispalveluiden kanssa hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa näytteiden identifiointia sekä lähetteiden ja pyyntöjen laatua .

Tämän syksyn aikana järjestetään kohdennettua koulutusta aiheesta . Poikkeamien määrät arvioidaan uudestaan kuluvan vuoden lopussa .

LISäTIeToJA Santrassa >Ajankohtaista

Tarmo puhaltaa tarmoaUniapneani kehittyi huomaamatta vuosien kuluessa. Diagnoosin saatuani saivat selityksen tahkeat aamut ja painava väsymys. Olen aamuihminen, jonka parasta työaikaa on ollut aamupäivä. Uupumukseni ja saamattomuu-teni vuoksi pääsin töihin kiinni vasta puolenpäivän jälkeen.

Vaivan hoitoon saaminen alkoi työterveyshuollosta. Kesäkuun 2015 alussa hain lääkäriasemalta unipolygrafialaitteen kotiin yöksi. Tiedot puret-tiin seuraavana päivänä ja lähete Tyksiin lähti liikkeelle. Elokuun puolivä-lissä olin keuhkopoliklinikalla ja diagnoosiksi varmistui vaikea-asteinen uniapnea. Kotiin palasin CPAP-laitteen kanssa, jonka käytön unihoitaja oli huolellisesti neuvonut.

Siitä alkoi uusi elämä. Yöpöydälle muutti mötikkä, joka kertoo, mitä unessani yöllä tapahtuu. Nenämaskin kanssa pääsin väleihin muutamassa päivässä. Vihreänä hymyilevä tai punaisena irvistävä Tarmo, joksi laitteis-ton ristin, kertoo, onko maski ollut tiiviisti.

Harjoittelujakson jälkeen sain oman laitteen, jonka kanssa olen nukku-nut yöni paremmin vuoden ajan. Puoliso vakuuttaa, ettei Tarmo häiritse hänen yöuntaan, pikemminkin hän on helpottunut, ettei tarvitse valvoa

katkeilevaa hengitystäni.Mainiota, että on olemassa vaiva, jonka hoitoon

ei tarvita lääkitystä. Käydessäni seurantakäynnillä katson tietävänä harmaan laiteolkalaukun kanssa unipolille tulevia. Liian moni uniapneasta kärsivä on vailla diagnoosia ja nukkuu turhaan huonosti ja kiertää samalla diabeteksen, sydän- ja verisuonitau-tien, masennuksen ja tapaturmien riskien noidan-kehässä. TUULA VAINIKAINEN

Kommentti

15HOSPITAALI 4 2016

Sähkötekniikan moniottelijat

Aki Salo (vas.) ja Jari Santanen vastaavat putkipostista, jota pitkin kulkee 1 700–2 300 lähetystä päivässä.

Tyksin sähkötekniikan yksikön työntekijät ovat

jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Ennakoivalla työllä

varmistetaan se, että ylimääräisiltä juoksuilta vältytään.

Jos Tyksiin iskee sähkönjakeluun liittyvä vika, paikalle hälytetään joku sähkö-tekniikan yksiköstä. Yhdeksän työntekijän yksikön pääkallonpaikka on Turussa, mutta keikkaa tehdään Loimaalle, Saloon ja Uuteenkaupunkiinkin.

Yksikkö vastaa muun muassa siitä, että Tyksin sähkönjakelu, hissit, ATK-laitteet, viestiyhteydet, kulunvalvonta, lukitukset ja sähkökäyttöiset ovet toi-mivat.

Kolmen tiimin yhteistyötäYksikön työntekijät on jaettu kolmeen tiimiin, joista yksi vastaa sähkönjakelusta, toinen sähkökeskusten määräaikaistarkastuksista ja kolmas putkipostista. Put-kipostitiimiin kuuluvat tietotekniikan mekaanikko Aki Salo ja sähköasentaja Jari Santanen.

Putkiposti on noin neljän kilometrin pituinen, ilmanpaineella toimiva put-kiverkosto, jota pitkin esimerkiksi lääkkeet ja verinäytteet kulkevat kapseleissa neljän sairaalarakennuksen välillä.

– Jos esimerkiksi kapseli jumittaa putkeen, riennämme paikalle, ja jos kap-seli menee väärään paikkaan, etsimme sen. Vain prosentti lähetyksistä vikaan-tuu, Salo selittää.

Salo ja Santanen tekevät paljon muutakin, kuten pieniä sähkötöitä ja erilai-sia laitehuoltoja ympäri Tyksiä. Salon mukaan kaikelle pitää osata tehdä jotain ja tietää, mihin soittaa, jos vikaa ei pysty korjaamaan.

TYÖYHTEISÖ TUTUKSI

UUSI KASVO

Ennakointi on tärkeääKaksikon mukaan yksikkö tekee paljon ennakoivaa huoltotyötä. Näin vältetään hätätilanteita ympäristössä, joka on sähköstä hyvin riippuvainen.

– Niin pieni sähkökatkos, että valot vain vilkahtavat täällä, aiheuttaa aika paljon töitä, kun laitteita hajoaa, Santanen sanoo.

Salo ja Santanen liikkuvat akkukäyttöisillä potkulaudoilla ja tapaavat paljon Tyksin henkilökuntaa. Leppoinen jutustelu työn ohessa auttaa siinä, että ihmiset uskaltavat soittaa heille jatkossakin.

– Paras palaute tässä työssä tulee asiakkaalta, Salo sanoo.Tulevaisuudelta he toivoisivat sitä, että yksikön työt organisoitaisiin parem-

min. Työtekijöiden vaihtuvuus on ollut suuri, ja eläköityneiden mukana on lähtenyt hiljaista tietoa. Heillä on työnsä kehittämiseen paljon ideoita, jotka he toivovat saavansa eteenpäin.

TEKSTI JA KUVAT: HEIDI PELANDER

Toukokuussa VSSHP:ssä projektijohtajana aloittanut diplomi-insinööri ja

lääkäri Timo Vähämurto on ehtinyt olla monessa mukana. Nyt miehen kyvyt ja

kokemus on valjastettu johtamaan Varsinais-Suomen psykiatrian yhdistymistä.

Porvoosta kotoisin olevan miehen silmin Turku näyttäytyy eläväisenä etenkin kesäisin. Kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia harrastaa esimerkiksi jal-kapalloa ja soutua.

Vähämurto on VSSHP:ssä aloitettuaan kiertänyt yhdistyvien organisaatioiden toimipisteissä tutus-tuen hoitoon ja henkilökuntaan. Työpäiviin kuuluu yhdistymiseen liittyvää valmistelua sekä uuden toi-minnan suunnittelua ja uuden sairaalan suunnitte-lun johtamista.

– Keskusteluista henkilökunnan kanssa välittyy sitoutuminen potilaiden auttamiseen ja halu hoi-don eteenpäin kehittämiseen. Tämä on erinomai-nen lähtökohta uuden organisaation toiminnalle. Meidän pitää vaan luoda ympäristö, joka mahdol-listaa, että ideat saadaan toteutukseen. Muutokseen liittyen minuun voi rohkeasti ottaa yhteyttä, Vähä-murto kehottaa.

Mitä psykiatriauudistuksessa tapahtuu?• Sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin psykiatriset organisaatiot yhdistyvät 1 .1 .2017 . Toiminnallisia muutoksia toteutetaan yhdessä yhdistymisen jälkeen . Tavoitteena on, että uusi sairaala valmistuu 2020-luvun alkupuolella . • Sairaanhoitopiiriin tulee yhdistymisen myötä 350 uutta työntekijää . Uudistuksessa pyritään eroon raja-aidoista, jotka hankaloittavat avun saantia .

TEKSTI JA KUVA: MARJo PELToNIEMI

Psykiatrian sillanrakentaja

Turun kaupungin, VSSHP:n psykiatrian tulosalueen ja VSSHP:n Turunmaan sairaalan psykiatrian toi-mintojen yhdistämisen tavoitteena on luoda yhte-näinen mielenterveyspalvelujärjestelmä.

Vähämurron yksi keskeisistä tehtävistä on var-mistaa, että organisaatioiden yhdistyminen tulee potilaan hyödyksi

– Potilaalle uudistuksen on tarkoitus näkyä entistä helpompana ja nopeampana hoitoon pää-synä. On tärkeää, että ihmisten on helppo hakea matalan kynnyksen tukea ajoissa, etteivät mielen-terveysongelmat pääsisi kärjistymään.

Suunnitteilla on uusi sairaala, joka mahdollis-taa psykiatrian ammattilaisten entistä paremman yhteistoiminnan. Myös etäpalveluita hyödynnetään jatkossa entistä enemmän.

Takana liike-elämää ja lääkärin työtä

Lahdesta Turkuun muuttanut Vähämurto, 32, on alun perin valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi. Työuransa alussa hän toimi liike-elä-mässä muutosjohtamisen ja liiketoiminnan kehitys-tehtävissä.

– Lääkärin työt alkoivat jossain vaiheessa kiin-nostaa. Hain lääkikseen, ja sieltä valmistuttuani olen toiminut sekä lääkärinä että luotsaamassa erilaisia terveydenhuollon kehityshankkeita. Lääkärinä toi-miminen, myös psykiatrialla, on tuonut kehittämis-työhön lisää näkökulmia.

16 HOSPITAALI 4 2016

Fästingarna allt flera men myterna färre

Jarmo Oksi slår sig ner på den gröna

mossan i en skogsdunge inte långt

ifrån hans hem i södra Åbo. Möjligtvis

sätter han sig på ”skogens farligaste

djur” – som inte är riktigt så farligt

som många tror. Han borde veta.

Fästingarna, som är talrika speciellt i skärgården, har kallats skogens farligaste djur.

Infektionsläkaren Oksi säger att det inte är ett helt tokigt uttryck, eftersom man i värsta fall kan bli invalidiserad eller t o m dö av virussjukdomen TBE (Tick-borne Encephalitis, också kallad Kum-lingesjukan).

Men risken är ändå minimal om man skyddar sig med vaccin mot TBE och håller koll på eventu-ella tecken på borrelios efter fästingbett.

– Det finns nog ingen anledning att underblåsa någon hysteri, säger han.

Om du vill sitta och njuta av skogen är det fullt möjligt att du har en fästing på låret då du drar av byxorna i kväll. Sådant händer cirka 500 000 gånger varje år i vårt land, har Oksi räknat ut. Men tar du bort fästingen behöver du inte nödvändigtvis göra något mera.

Vaccinet viktigtBorreliabakterierna är mycket vanligare både hos fästingar och patienter än TBE. Borrelios går att bota med kraftiga antibiotikakurer, TBE går inte att bota, bara att förebygga med vaccin.

Bara var hundrade fästing bär på TBE och risken att få smittan genom ett bett är mellan en på tusen och en på tiotusen. Men om TBE bryter ut är risken för skador stor.

Oksi har låtit vaccinera sig och sin familj. Han är glad att invånarna i riskområdena Pargas och Simo kommun (i Lappland) antagligen snart får statligt betalt TBE-vaccin tack vare ett nytt anslag i stats-budgeten.

På Åland där TBE är ännu vanligare startades en statligt stödd vaccinationskampanj 2006. Det syns i statistiken. Ålands TBE-fall förefaller ha stabilise-rats till under tio per år, medan de fortsatt att växa i landet som helhet.

Långsam rodnadMen långt vanligare än TBE är det alltså att stöta på en borreliospatient. På Åucs har kommer somma-rens skörd in sent.

– De tidiga lokala infektionerna kommer inte alls hit utan de sköts av hälsocentraler och privata läkarstationer. De utbredda infektionerna tar flera veckor eller månader att utvecklas och de har inte ännu hunnit hit, med några få undantag. Så vi kan inte göra någon statistik om fästingsommaren ännu, bara göra spridda observationer, konstaterar Oksi.

En sådan är att det har varit en ganska fuktig sommar, och det brukar gynna förekomsten av fäs-tingar.

Det har också varit en bra bärsommar, vilket san-nolikt betyder att många har rört sig ute i skog och mark och kunnat få med sig fästingar.

Dessvärre trivs fästingar bra också i barrskogs-miljö som också är där man hittar mest blåbär och lingon, inte bara bland lövträd som man någon gång trott.

Det finns några andra myter om fästingar som Oksi gärna ifrågasätter.

En är att man skall tvinna bort fästingen ur huden. Men att bara dra rakt uppåt är lika bra, och lyckas lättare, säger Oksi.

En annan är att man inte får använda fett på huden för att kväva fästingen.

– Det finns inget vetenskapligt belägg för att det skulle vara en sämre metod, säger han.

En tredje myt är att man absolut måste få bort varenda gnutta av fästingen.

– Om det blir kvar en liten bit av snabeln eller dess hullingar så kan det förstås klia, kanske i veckor. Men det ökar inte risken för borrelios eller TBE. Rodnaden man kliar upp är inte ett tecken på borrelios, vars rodnad fortsätter växa dagligen.

Så om patienten anklagar sig själv för att hen har tagit bort sin fästing på fel sätt i brådskan – ge ett lugnande ord. Alla sätt är ungefär lika bra.

Förvillande testSedan finns det mycket pseudovetenskap på nätet som kan förvirra patienterna.

– Ofta är det svårt för andra än läkare att genom-skåda de här artiklarna, säger Oksi.

Det finns också ett tyskt institut som erbjuder borreliatest och borreliosvård av tvivelaktig kva-litet. Testet – som prövades och ratades i Finland för tjugo år sedan – ger alldeles för många positiva resultat för att ha något diagnostiskt värde.

– Faran är att någon annan sjukdom sedan för-blir oupptäckt för att patienten invaggats i tron att hen har borrelios, säger Oksi.

Bara förekomsten av antikroppar i blodet är inte ett tecken på sjukdom, bara att man haft borrelios någon gång. Antikropparna kan finnas kvar i tio-tals år.

Att fästingen kanske haft borrelios i sig är inte heller en orsak att ta en antibiotikakur – bara fyra procent av dem smittar vidare.

Och slutligen, de östliga fästingarna, taigafäs-tingarna, är inte värre än de västliga varianterna.

– De bär alla på ungefär samma smittor, och lika mycket, säger Oksi.

Dags att sätta sig ner i skogen och ta det lugnt.

TEXT oCH BILDER: MATHIAS LUTHER

ORDLISTA– SANASTO

Antikroppar – vasta-aineitaBota – parantaaFett – rasvaFuktig – kosteaFästing – puutiainen, punkkiFästingbett – punkin puremaHen – hänKliar – kutiaaKväva – tukahduttaaLår – reisiPseudovetenskap – näennäistiedeRodnad – punoitusSkörd – satoSmitta – tartuntaStatistik – tilastoTokigt – hullu, hassuVaccin – rokote

Jarma Oksi misstänker att den fuktiga sommaren har gynnat fästingarna. Men det är inte en orsak att låta bli att röra sig i skog och mark, säger han.

Det spelar ingen roll om fästingens släkte kommer från öst eller väst – de bär ungefär samma virus och bakterier i alla fall.

17HOSPITAALI 4 2016

VSSHP:n toiminta-alueella on useita vanhoja sairaaloita

ja Turun Lasarettimuseolla onkin esinekokoelmia myös

Kantasairaalan ulkopuolelta: Pamiosta, Loimaalta ja

Halikosta.

Halikon sairaalan museoesinekokoelmaa on koottu pitkälti samoin kuin mui-denkin sairaaloiden kokoelmia; työntekijät ovat kautta vuosien laittaneet talteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaina pitämiään esineitä. Halikossa näitä esineitä on kerätty vanhaan puutaloon, Vääpelintaloon.

700 esineen kuvaus ja luettelointi

Saatoimme projektityöntekijä Satu Rantalan kanssa syyskuun alussa loppuun projektin, jonka myötä Halikon sairaalan museoesineet on numeroitu, listattu ja valokuvattu. Jokainen esine on saanut kylkeensä oman numeron ja esineen tiedot on kirjattu ylös. Valokuvat ovat sekä tunnistekuvia että esineen yksityis-kohtia valottavia otoksia. Kaiken kaikkiaan pieni puutalo piti sisällään hieman alle 700 museoesinettä.

Museoesineet siirretään kylmillään olevasta puutalosta lokakuussa sairaalan alueella olevaan lämpimään tilaan. Kosteus- ja lämpötilavaihteluille altistuminen saattaa vahingoittaa ja jopa rikkoa vanhoja esineitä, joten niiden sijoituspaikka on aiheuttanut huolta sairaalan työntekijöissä.

Työtä Museoviraston avustuksen turvin

Useana vuotena mietitty ajatus esineiden luetteloinnista ja siirtämisestä toteutuu viimein, kun Museovirasto myönsi projektiin avustusta, jonka myötä oli mah-dollisuus hankkia lisää toimijoita työhön.

Esineiden pakkaamisessa turvauduttiin Turun museokeskuksen konservaat-toreiden ammattitaitoon. Turvallinen pakkaaminen muodostui entistä tärkeäm-mäksi työvaiheeksi projektissa, jossa kokoelman varastointi näyttää muodostu-van pitkäaikaiseksi sopivan näyttelytilan puuttuessa.

Nyt tehdyn työn pohjalta pieni osa kokoelmaa pääsee esille Halikon sai-raalan historiaa käsittelevään näyttelyyn Turun Lasarettimuseon näyttelytilaan T-sairaalan G3-aulaan alkuvuodesta 2017.

Esille tulee hoitovälineitä paitsi mielenterveyden alalta, myös muilta lääke-tieteen aloilta, sillä potilaita hoidettiin Halikon sairaalassa hyvin kokonaisval-taisesti. Kokoelmassa on hoitovälineiden lisäksi muun muassa sairaalan keittiön ja hallinnon esineistöä. Myös potilaan näkökulma pilkahtaa esineistössä esi-merkiksi sairaalassa tehdyissä käsitöissä tai henkilökohtaisissa muistoesineissä.

TEKSTI JA KUVAT: ANNA-MARIA NIINIKoSKI

Työkiertoa on käytetty jo pitkään VSSHP:n eri yksiköissä,

mutta nyt siihen hakeutumiseen avataan uusi reitti Kun-

tarekryn Vaihtopörssin kautta.

Työkierrossa työntekijä siirtyy määräaikaisesti työyksiköstä tai työtehtävästä toiseen. Siihen hakeutumisesta ja sen tavoitteista sovitaan esimiehen kanssa esi-merkiksi kehityskeskustelun yhteydessä. Suositeltu pituus työkierrolle on 6–12 kuukautta. Kun työkiertoon hakeutumisesta on sovittu esimiehen kanssa, mutta tiedossa ei ole vastinparia, työntekijä voi ilmoittautua Vaihtopörssiin työkier-toon hakijaksi.

Hakemuksessa kuvataan nykyinen tehtävä ja työnkuva, tavoitteet työkierrolle sekä mahdollinen toive vastaanottavasta yksiköstä ja työkierron ajankohdasta.

Ilmoittauduttuaan vaihtopörssiin työntekijä jää odottamaan mahdol-lisia yhteydenottoja ja seuraa Vaihtopörssistä itselleen mieluisia tehtäviä.

Halikon sairaalan museoesineet luetteloon

Museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski ja Turun museokeskuksen konservaattori Maarit Hirvilammi tutkivat huonokuntoista sähkösokkilaitetta.

Vaihtopörssiin ilmoittautuneet ovat kaikkien yksiköiden selattavissa, ja kaikki työkierrosta kiinnostuneet voivat sen avulla etsiä itselle sopivaa vastinparia. Jos mieleinen tehtävä löytyy, työntekijä pyytää esimiestään olemaan yhteydessä vas-taanottavan yksikön esimieheen.

Tavoitteellinen työkierto mahdollistaa uuden oppimisen sekä vertaiskoke-musten ja osaamisen jakamisen. Työkierrossa työntekijä voi perehtyä erilaisiin työtapoihin ja palveluprosesseihin. Tämä antaa hyvät mahdollisuudet työtapojen edelleen kehittämiseen niin koti- kuin vierailuyksikössäkin.

Työkiertoon tulijalle nimetään perehdyttäjä tai mentori, joka huomioi ase-tetut tavoitteet sekä tukee ja perehdyttää työkiertoon osallistujaa sovitun ajan. Työkierron lopussa arvioidaan oppimistavoitteiden saavuttaminen ja työkier-ron onnistuminen sekä varmistetaan opitun hyödyntäminen ja levittäminen omassa työyksikössä.LISäTIeToJA Santrassa > Henkilöstöasiat > ohjeet ja paikalliset sopimukset

TEKSTI: SANNA-MARI HEINoNEN JA SIRPA SAARNI

Työkierto onnistuu nyt myös Kuntarekryn Vaihtopörssin kautta

18 HOSPITAALI 4 2016

Muuttolaatikko, jos toinenkin, kan-

nettiin Kantasairaalan mäellä kevään

ja kesän aikana. Puhelinnumerot ja

sähköpostit ovat samat kuin ennen-

kin, uudet osoitteet löytyvät parhai-

ten Santrasta.

Alkukesästä väistötiloja etsittiin lukuisille palvelu-yksiköille Kantasairaalan alueella. Korvaaviin tiloi-hin muutti rakennusten 8 ja 11 A remontin tieltä satakunta henkilöä.

Sairaalaylihoitaja Tuija Lehden mukaan väis-tötilojen etsintä oli haasteellista. Kaikille löydettiin kuitenkin sijoituspaikka ennen lomia. Monet evak-koon joutuneet tosin joutuvat työskentelemään nyt ahtaammin. Myös hajasijoitus tuo omat haasteensa osalle väestä.

Myös kokoustilojen löytäminen on hankaloitu-nut. Tiloja voi varata kuitenkin eri puolilta sairaa-lanmäkeä. Kokoukset kannattaa varata hyvissä ajoin tilakalenterista.

Hyllykilometrit tyhjenivätTyksin potilaskertomuskeskuksesta siirrettiin yli 4 hyllykilometriä potilaskertomuksia väistötilaan. Arkistojen tuhansien hyllymetrien tyhjentäminen tuntui arkistopäällikkö Kristiina Hovista ensin kaoottiselta. Nyt muutto on loppusuoralla.

Paperien siirto pois sairaalanmäeltä vaikuttaa niiden saatavuuteen.

– Jatkossa arkistosta tilattavat potilasasiakirjat pääsääntöisesti skannataan, jolloin niitä käytetään potilastietojärjestelmän kautta, potilaskertomus-keskuksen lähiesimies, tiedonhallintasuunnittelija Karoliina Räty kertoo.

Myös muita arkistoaineistoja siirrettiin muuttojen yhteydessä.

– Kaikki tarvittavat asiakirjat löytyvät taas hyvin. Muuton yhteydessä on myös järjestetty arkistoja sekä hävitetty tarpeettomia papereita, Hovi kertoo.

Tärkein arkistoitava aineisto, niin sanottu pää-tearkisto, sisältää mm. sairaanhoitopiirin hallin-non papereita, esimerkiksi kokousten pöytäkirjat. Ne säilötään yhä paperilla.

– Meidän pitää varmistaa niiden säilyminen kymmeniä ja jopa satoja vuosia eteenpäin, Hovi toteaa.

Historian henkeäArkistojen kätköistä löytyi aineistoa Tyksin alku-ajoilta, esimerkiksi perunan- ja joulukuusten toi-mitusten sopimuksia.

– Ne kertovat sairaalan historiasta. Niitä emme suinkaan hävitä, Hovi sanoo.

Arkistot kiinnostavat esimerkiksi tutkijoita. Vuonna 1991 perustettu sairaanhoitopiiri on jää-mässä historian kahden vuoden päästä, kun sote-uudistus astuu voimaan.

Hovi ja Räty väistivät remonttia Raisioon, missä tilat löytyivät remontoidusta sairaalasta. Samalla käytävällä on väkeä sairaanhoitopiirin eri hallin-nonaloilta. Lounaspalvelu ja pysäköinti saavat heiltä kiitosta. Työmatka autolla menee hujauksessa.

– Matkaan kuluu sama aika kuin Tyksin mäelle, Hovi naurahtaa.

TEKSTI JA KUVAT: SUVI VAINIo

UUdeSSA oSoITTeeSSAKantasairaalan rakennus 7, 2. ja 3. krsKehittämispalvelut

Pharmacity, Itäinen Pitkäkatu 4, B-rappu, 3.krsPsykiatrian hallinto Tekninen toimisto

Vanha Kupittaan asema, Joukahaisenkatu 2T3-rakennusprojektin henkilöstö

Vähä-Hämeenkatu 1 B 2. krs.Hallintopalvelut ja sihteerit, esim .sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setäläjohtajaylilääkäri Samuli Saarihallintoylihoitaja Päivi Nygrentalousjohtaja Arja Pesonenhenkilöstöjohtaja Katriina Similävt . hallintojohtaja Jari-Pekka Tuominensairaalajohtaja Petri Virolainensairaalaylihoitaja Tuija Lehti

Kantasairaalan rakennus 3 (U-sairaala) A-osa 3. kerros, sisääntuloaulaVSSHP ja Tyks Kirjaamo Talouspalvelun henkilöitä8. kerrosRekrytointi, henkilökorttikuvaukset!pääosa viestintäyksiköstäarviointiylilääkäri Tuija Ikonen turvallisuuspäällikkö Jussi Rapeli

Raision sairaala Taloushallinnon palvelukeskus mm .talouspalvelupäällikkö Satu Iljankotalouspäällikkö Heli LähteenmäkiHallintopalveluista esim .arkistopäällikkö Kristiina Hovitietohallintojohtaja Yrjö Koivusalotietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangastarkastajat kielenkääntäjättiedotustoimittaja Katja Kaartinen

Salon sairaalahenkilöitä taloushallinnosta

Kodeissaetätyömahdollisuus

Hallintoväki hajallaan

Aikaisemmin sairaanhoitopiirissä säilytettiin poti-lasarkistoa paperisena, nykyisin sähköisenä. Vanhat paperiarkistot oli siirrettävä uusiin tiloihin. Arkiston muutosta huolehti Muuttohaukat, kuvassa muutto-työntekijät Valtteri Urponen (vas.) ja Ari Ahomäki.

Kupittaan vanha asema toimii T3-sairaalan raken-nushankkeen toimistona. Suunnittelusihteeri Päivi Honkanen, toiminnallisen suunnittelun hankejohtaja Raija Asola, suunnittelija Marja Forsblom sekä toimis-tosihteeri Päivi Bildo pitävät hyvänä, että hankkeen keskeiset henkilöt ovat saman katon alla.

19HOSPITAALI 4 2016

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN

Apulaisosastonhoitaja Sami Laaksonen innostui puukonteosta

Youtube-videoita katsomalla. Harras käsityö vaatii kärsivälli-

syyttä, nöyryyttä ja jatkuvaa intoa opiskella.

pienikin virheliike takoessa saattaa pilata koko puukon.

Täysin itse tehtyLaaksoselle on tärkeää, että hän tekee puukon alusta asti itse: takoo terän, muotoilee puupalasta kahvan ja värjää nahan, josta hän leikkaa ja ompelee puu-kolle tupen. Itse tehdylle puukolle voi antaa elinikäi-sen takuun, ja jokainen puukko on ainutlaatuinen.

Jatkuva opiskelu tekee harrastuksesta mielek-kään. Esimerkiksi teräksen lämpökäsittelyssä on paljon opeteltavaa. Onnistunut lämpökäsittely takaa, että puukosta tulee sekä kestävä että joustava.

Kärsivällisyyttä pitää olla: leipätöissä käyvällä kahden pienen lapsen isällä yhden puukon tekemi-seen menee helposti pari kuukautta. Tähän men-nessä Laaksonen on tehnyt erilaisia puukkoja ja keittiöveitsiä.

– Haluaisin joskus vielä tehdä kirveen ja keski-aikaisen miekan, hän listaa haaveitaan.

Laaksonen myöntää, että puukontekoon saa menemään helposti paljon rahaa, kun materiaaleista

ja välineistä oppii ja innostuu koko ajan lisää. Hän käy erilaisissa puukkotapahtumissa ja -kilpai-luissa, joissa voi ihailla seppien aikaansaannoksia ja ammentaa ideoita.

Myöhemmin hän haluaa opettaa taidon lapsil-leenkin. Mielessä kytee ajatus myös omasta, puuk-koja myyvästä yrityksestä, mutta vain leppoisaksi sivubisnekseksi leipätyön oheen.

TEKSTI JA KUVAT: HEIDI PELANDER

Itseoppinut puukontekijä

Laaksonen kumartuu humisevan kaasuahjon ääreen ja odottaa, että hiiliteräs kuumenee hehkuvan punaiseksi. Alasimen päällä takomalla muotoutuu puukon kahvan sisään menevä ruoti.

– Nautin siitä, kun pääsen synnyttämään rumasta metallinpalasesta jotain kaunista, siinä on jotain terapeuttista, hän summaa puukonteon vie-hätyksen.

Kipinä harrastukseen tuli tv-dokumentista pari vuotta sitten. Laaksonen alkoi lukea aiheeseen liit-tyvää kirjallisuutta ja katsoi paljon videoita, joissa neuvottiin vaihe vaiheelta. Ensimmäisen puukkonsa hän teki metallilevystä sahaamalla ja viilaamalla.

Takominen kiehtoi kuitenkin enemmän. Hän tilasi internetistä kaasuahjon ja kävi opettelemassa takomisen alkeita kansalaisopistossa kaarinalaisen sepän Teuvo Sorvarin opastuksella. Sen jälkeen hän on opetellut itsekseen.

Laaksonen työskentelee apulaisosastonhoita-jana Tyksin nuorisopsykiatrian kriisi- ja vastaan-otto-osastolla. Puukonteko on mahtava vastapaino työlle, koska se vaatii täydellisen keskittymisen:

Sami Laaksonen pitää puukkoverstasta omakotitalonsa autotallissa.

Halikon sairaalan käsityötHalikon sairaala aloitti toimintansa psykiatri-sena sairaalana Märynummen vanhalla kasar-mialueella vuonna 1926. Kuten sairaanhoito yleisesti, myös mielenterveyspotilaiden hoito on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Yksi suuri ero nykyiseen mielenterveyshoitoon on muutos hoitoajoissa.

Aiemmin potilas saattoi viettää vuosia, jopa vuosikymmeniä sairaalahoidossa, mikäli hän kärsi mielenterveysongelmista. Nykyisin

hoitoajat ovat lyhyempiä ja keskimääräinen hoitoaika Halikon sairaalassa on kahdesta viikosta neljään viikkoon osastosta riippuen. Halikon sairaalassa toi-mii nykyisin aikuispsykiatrian akuuttipsykoosiosasto, kuntoutuspsykoosiosasto ja mielialahäiriöosasto sekä vanhuspsykiatrian osasto.

Potilaat ovat aiemmin tehneet paljon käsitöitä sairaalan pitkän hoitojakson aikana. Nykyisin askarteluohjaaja ohjaa Halikon sairaalan potilaita käsitöissä, mutta hoitoaikojen lyhentymisen myötä käsitöiden luonne on muuttunut askar-telupainotteisemmaksi. Käsillä tekeminen on ollut potilaille sekä ajanvietettä että apuna toipumisessa.

Mielisairaalat ovat monien muiden sairaaloiden tavoin olleet aiemmin hyvin omavaraisia ja potilaat ovat tehneet myös ulkotöitä, kuten puutarhan ja vihan-nesmaan hoitoa. Halikon sairaalassa on ollut miespotilaille ulkotyöosasto sekä rauhallisille mies- ja naispotilaille käsityöosastot. Halikossa potilaat ovat aiem-min tehneet pitkälle myös käyttöesineitä sairaalan sisustus- ja sairaalatekstiileistä huonekaluihin asti.

Halikon sairaalassa tehtyjen käsitöiden mallitöitä on esillä T-sairaalan G3-aulassa vuoden loppuun asti. Käsityöt ovat osa paimiolaisen Käsityömuseo Miilan kanssa yhteistyössä tehtyä näyttelyä Käsityötä ja lääketiedettä. Mallityöt ovat käsityöohjaajien tekemiä versioita, joiden avulla potilaat ovat tehneet omat työnsä.

Esillä on Halikon sairaalassa tehtyjä tekstiilikäsitöitä sekä puukäsitöitä. Puukä-sitöistä Halikossa on tehty paljon erilaisia harjoja, koreja sekä pieniä huonekaluja. Tekstiilikäsitöitä on tehty paljon kangaspuilla, muun muassa pieniä ryijyjä, poppa-noita ja muita liinoja. Koristeiksi on tehty muun muassa kanava- ja ristipistotöitä.

TEKSTI JA KUVAT: ANNA-MARIA NIINIKoSKI

TURUn LASAReTTIMUSeo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 14 −18 sekäsopimuksesta muina aikoina . Yhteydenotot ja tiedustelut: museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski,

anna-maria .niinikoski@tyks .fi, p . 050 571 4030 .

20 HOSPITAALI 4 2016