HUOLTOPÄÄLLIKKÖ 2016

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N 90-VUOTISJUHLAJULKAISU

Huoltopäällikkö 2016Julkaisija Logistiikkaupseerit ry Taitto Mainostoimisto Lento OySaarijärven Offset, 2016

ISSN 2343-4368

HUOLTOPÄÄLLIKKÖ 2016

Toimituskunta Mikael Laine Aarne Veijalainen Lauri Rissanen

JulkaisijaLogistiikkaupseerit ry

4

SISÄLTÖ Sivu

Lukijalle 7 Toimituskunta

Puolustusvoimain komentajan tervehdys 8 Kenraali Jarmo Lindberg

Puolustusvoimien sotatalouspäällikön tervehdys 10 Kenraaliluutnantti Kyösti Halonen

Logistiikkaupseerit ry:n puheenjohtajan ja Logistiikka- upseerit ry:n valtuuskunnan puheenjohtajan tervehdys 12 Eversti Timo Saarinen ja valmiusjohtaja Heikki Härtsiä

Sotilasläänien huollosta puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään 15 Everstit Kari Suvanto, Pentti Väänänen, Leo Puustinen, Viljo Holopainen, Tatu Juurtti, Risto Kosonen

Periaatepäätös Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta 48 Erityisasiantuntija Tommi Nordberg

Päivittäistavarakaupan logistiikan kehitys S-ryhmässä 52 Business Controller Hanna Pulli

Puolustusvoimien logistiikka osana yhteiskunnan varautumista Huoltovarmuuskeskuksen näkökulmasta tarkasteltuna 56 Johtaja Sauli Savisalo, logistiikkapäällikkö Raija Viljanen

Kenttähuolto kehittyy 60 Eversti Jussi-Petri Hirvonen

RA joukko-osaston asema ja toimintakenttä huoltojärjestelmässä Panssariprikaatin huoltopäällikön näkökulmasta 70 Majuri Pasi Hurskainen

Parolan huoltopataljoona – Panssariprikaatin huollon toteuttajana 76 Everstiluutnantit Mikael Laine ja Jari Virolainen

Ilmavoimien huolto 82 Eversti Mikko Punnala

5

Joukko-osaston logistiikka – asiakas ja toteuttaja 86 Insinöörieverstiluutnantti Harri Saarinen

Huoltopataljoona ilmapuolustuksen tukena 95 Majuri Asko Ruohomäki

Merivoimien huolto osana puolustusvoimien logistiikka- järjestelmää – suorituskykyjä turvaamassa 98 Komentaja Kari Tapala

Huolto-organisaatio tukee Laivaston päätehtävää 103 Komentaja Juha Lehtinen

Merihuoltopataljoonan varpaat kastuvat – merihuoltopataljoona mahdollistaa merellisen taistelun 108 Komentaja Juha Kotilainen

Puolustusvoimien logistiikkalaitos – Mahdollistaja 113 Everstiluutnantti Mikko Taussi

Kansainvälinen yhteistyö osana logistiikkajärjestelmää 120 Everstiluutnantti Esa Mäkinen

Logistiikan osaamisen varmistaminen 125 Everstiluutnantti Jari Riihimäki

Kyberturvallisuus: erottamaton osa turvallisuutta 130 Professori Jarno Limnell

Yhteiskunnan logistiikan kehitysnäkymiä 139 Dosentti Markku Tinnilä

Informaatioteknologia osana puolustusvoimien logistiikan toiminnan ja johtamisen kehittämisessä 146 KTM Teemu Metsola ja komentajakapteeni Vesa Aalto

Puolustusvoimien logistiikan kehittäminen 153 Prikaatikenraali Timo Kakkola

Huoltopäällikkö-kirjaa ja 90-vuotisjuhlaa ovat tukeneet 159

7

LUKIJALLE

Huoltoupseeriyhdistys on julkaisut 1960-luvulta lähtien “Huoltopäällikkö”-kirjoja, joihin on koottu huollon alojen asiantuntijoiden kirjoituksia käsitellen puolustusvoimien huoltoa ja logistiikkaa, puolustusmateriaalituotantoa, huoltovar-muutta sekä elinkeinoelämän logistiik-kaa ja kaikkien edellä mainittujen kehi-tysnäkymiä Edellinen Huoltopäällikkö-kirja julkaistiin vuonna 2006

Logistiikkaupseerit ry jatkaa perinnettä ja julkaisee uuden Huoltopäällikkö-kirjan yhdistyksen 90-vuotisjuhlassaan syksyl-lä 2016 Tämä kirja tulee olemaan kym-menes julkaisu Kirjan teema on puolus-tusvoimien logistiikkajärjestelmän nyky-tila ja kehittäminen ajatuksella: miltä lo-gistiikka näyttää vuosina 2020-2030

Huoltopäällikkökirjat muodostavat mie-lenkiintoisen koonnoksen huollon ja lo-gistiikan kehittymisestä eri vuosikym-menillä Artikkeleissa on kuvattu ansiok-kaasti eri huoltolajien tai huollon toimi-alojen sen hetkistä tilannetta Ja usein on tehty myös arvioita puolustusvoimien huollon kehittymisestä osana yhteiskun-nan ja elinkeinoelämän kehittymistä tu-levaisuudessa Vanhoihin artikkeleihin kannattaa tutustua, sillä monet teemat ovat ajankohtaisia tälläkin hetkellä Tä-män sukupolven logistiikkaveljet painivat samojen haasteiden kanssa kuin edelli-setkin huollon tekijät ja näkijät

Ensimmäisessä artikkelissa kerrotaan huoltojärjestelmän muutoksesta viimei-sen kolmenkymmenen vuoden aikana Artikkelin kirjoittajina toimineet huollon everstit edustavat merkittävää osaa niis-

tä keskeisistä huollon henkilöistä, joiden kädenjälki näkyy vuosituhannen vaih-teen huoltojärjestelmässä Artikkelissaan he valottavat sitä kuinka eri ratkaisuihin on päädytty

Myöhemmissä artikkeleissa kuvataan kuinka Puolustusvoimien logistiset tar-peet näkyvät osana yhteiskunnan huol-tovarmuuden suunnittelua Samalla ker-rotaan mitä Puolustusvoimien logistiikka on tällä hetkellä – vuonna 2016 Takana on ensimmäinen vuosi Puolustusvoimien uudessa hallintojärjestelmässä, joka oli suurin muutos sitten viime sotien

Kirjan viimeisissä artikkeleissa katso-taan tulevaisuuteen ja arvioidaan Puo-lustusvoimien logistiikkaa tulevaisuudes-sa mahdollisten uhkakuvien ja logistiikan yleisten kehitysnäkyminen kautta tar-kasteluna Erilaiset uhkakuvat ja turval-lisuuskysymykset ovat arkipäiväistyneet tällä vuosikymmenellä Ne koskettavat organisaatioita ja yksittäisiä henkilöitä erilailla kuin aikaisemmin

Toimituskunta toivoo, että kirjan artik-kelit rohkaisevat lukijakuntaa sekä ar-vioimaan Puolustusvoimien logistiikan kehitysnäkymiä ja -suuntia kriittisestikin että edistämään aiheesta käytävää kes-kustelua

Logistiikkaupseerit kiittävät kaikkia artik-keleiden kirjoittajia Jälleen kerran löytyi runsaasti henkilöitä, jotka halusivat tuo-da oman asiantuntemuksensa käytettä-väksi yhteisen asiamme puolesta

Riihimäellä 3 6 2016 Toimituskunta

8

PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN TERVEHDYS HUOLTOPÄÄLLIKKÖ 2016 -KIRJAAN

Nykyaikaisessa merkityksessään huollon käsitteen rinnalle tuli käyttöön logistiikan käsite toisen maailmansodan aikana Sodan jälkeen alkoi logistiikan tieteellinen tar-kastelu ja logistiikasta tuli yleisesti käytetty käsite kuljetuksia ja tuotantoa tutkivien taloustieteilijöiden ja insinöörien keskuudessa Erityisen sysäyksen toi Korean sota 1950-luvulla, kun Yhdysvallat kävi sotaa maapallon toisella puolella, mikä tietenkin oli suuri logistinen haaste

Nykyinen, laaja-alaistunut logistiikan käsite muotoutui 1980-luvulla, kun maailman-kauppa ja globalisaatio saivat vauhtia Laajassa merkityksessä logistiikka on mate-riaali-, raha- ja tietovirtojen hallintaa Siihen liittyviä eri osa-alueita ovat mm jakelu, toiminnanohjaus, kuljetukset, ostotoiminta, toimitusketjun hallinta ja organisaatioi-den toiminta, johtaminen mukaan lukien

9

Puolustusvoimien logistisen uudistuksen lähtökohtana on ollut tarve tehostaa ja pa-rantaa huollon toimivuutta ja materiaalin hallinnan koko elinkaarta Uudistukseen kytkeytyy myös palvelutoiminnan kehittäminen Logistiikka on 1 1 2015 alkaen kes-kitetty Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen, joka on Pääesikunnan alainen soti-laslaitos ja puolustusvoimien tulosyksikkö Laitoksen tehtävänä on kaikissa valmi-ustiloissa ja toimintaympäristöissä luoda edellytykset suorituskykyjen käytölle ja operaatioiden toimeenpanolle sekä ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyky sekä materiaalin käyttökelpoisuus Laitos vastaa puolus-tusvoimien materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, terveydenhuollon järjestämises-tä, ympäristöasioista ja tilahallinnasta

Puolustusvoimien logistiikkalaitos johtaa logistiikan järjestelyt ja tuottaa logistiikan palvelut valtakunnallisesti Laitosta johdetaan Tampereelta, ja sillä on seitsemän omaa hallintoyksikköä ympäri Suomea Logistiikkalaitos liittää puolustusvoimat so-pimuksilla osaksi kansallista ja kansainvälistä logistiikkajärjestelmää, ja vastaa yh-teiskunnan logistisiin järjestelmiin kytkeytymisestä sekä logistiikan sopimushallin-nasta Hankintalain nojalla toteuttavien, kansalliset kynnysarvot ylittävien siviilihan-kintojen tekeminen kuuluu myös laitoksen tehtäviin Lisäksi logistiikkalaitos vastaa esimerkiksi käytetyn materiaalin myymisestä sekä keskitetysti materiaalisen suori-tuskyvyn ylläpidosta ja elinjaksohallinnasta Laitos toimii Pääesikunnan ja puolus-tushaaraesikuntien teknisenä asiantuntijana ja toteuttaa sekä sotilaslääketieteellistä että logistiikan ja huollon operatiivista ja taktista tutkimusta

Kumppanuustoiminta ja verkostoituminen kuuluvat olennaisesti logistiikan kehittä-misen viitekehykseen Vielä 2000-luvulle tultaessa puolustusvoimat pyrki olemaan omavarainen ja tuottamaan itse palvelunsa Tästä eteenpäin asteittain kehittynyt kumppanuustoiminta on muuttanut merkittävästi toimintatapojamme, koska tietty-jen palvelujen omatuotannosta on kokonaan luovuttu Asialla on myös laajempi, ko-konaismaanpuolustukseen liittyvä merkityksensä Kumppanuudet auttavat puolus-tusvoimia keskittymään omaan ydintoimintaansa Samalla strategiset kumppanit si-toutetaan vahvasti myös poikkeusoloihin varautumiseen Yhteistyö ja verkottuminen kehittävät koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä Kumppanuuksia on hyvällä menes-tyksellä toteutettu muun muassa materiaalin kunnossapidossa, peruslentokoulutuk-sessa, terveydenhuollossa, vaatetushuollossa ja ruokailupalveluissa

Onnittelen Logistiikkaupseerit ry:tä 90-vuotisen taipaleen johdosta Logistiikan tutki-minen ja tulevaisuuden kehityssuuntien tunnistaminen auttaa suuntaamaan rajalliset resurssimme vaikuttavalla tavalla Huollon ja logistiikan ammattilaisten työ on kor-vaamattoman tärkeää niin rauhan kuin sodan ajan puolustusvoimille

Puolustusvoimain komentajaKenraali Jarmo Lindberg

10

PUOLUSTUSVOIMIEN SOTATALOUSPÄÄLLIKÖN TERVEHDYS HUOLTOPÄÄLLIKKÖ 2016- KIRJAAN

Puolustusvoimauudistuksen suurin toiminnallinen muutos oli logistiikan ja tukitoimin-tojen keskittäminen, sekä sen myötä siirtyminen tilaaja-toimittajamalliin, jossa ydin-toimintaan kuulumattomat palvelut suunnitellaan ja tuotetaan keskitetysti Kustan-nustietoisuuden ja -tehokkuuden paranemisen hintana oli vaatimus palvelutarpeen paremmasta ennakoinnista ja oman toiminnan suunnittelusta huomattavasti yksi-tyiskohtaisemmin kuin aikaisemmin Näin mittavan muutoksen vieminen toiminta-kulttuuriin vie aikansa, joten pientä kipuilua oli odotettavissa alkumetreillä

Toinen suuri toiminnallinen muutos on ollut puolustusvoimien johtamisen ja kehittä-misen muuttaminen prosessipohjaiseksi Sotatalouspäälliköllä on vastuu suoritusky-vyn rakentamisesta ja ylläpidosta Prosessiohjaus, jolla pitkän aikavälin suunnittelu toteutetaan, on hieman ristiriidassa puolustusvoimien perinteisen linjaorganisaation

11

ja syvälle juurtuneen järjestelmäajattelun kanssa Kehittämisohjelmiin ja hankeohja-ukseen prosessiajattelu sopii huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi kunnossapi-toon, joka pääosin on päivittäiseen joukkotuotantoon, valmiuteen tai operatiiviseen toimintaan liittyvää Parin vuoden harjoittelun jälkeen näihinkin haasteisiin näyttää löytyvän ratkaisu

Sotatalouspäällikkö vastaa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmästä, joka liittää valtakunnalliset resurssit ja elinkeinoelämän suorituskyvyt puolustushaarojen tais-telujärjestelmiin Taistelujärjestelmään kuuluvat taistelun kannalta välttämättömät ja välittömät logistiikan, tukeutumisen ja huollon elementit Raja on varsin liukuva, mut-ta perinteisesti ajatellen kenttähuolto ja taistelutukikohdan tukeutumisjärjestelmät ovat edelleenkin osa taistelujärjestelmää Logistiikkajärjestelmän ytimenä on Puo-lustusvoimien logistiikkalaitoksen johtama suunnittelu- ja palvelujärjestelmä, jossa tuotanto on pääosin kumppanien vastuulla

Logistiikassa tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet positiivisessa mielessä myös toimialan houkuttelevuuteen henkilöstöä rekrytoitaessa Reserviupseerikoulun huol-tolinja ja Maanpuolustuskorkeakoulun logistiikan opinnot ovat olleet varsin suosit-tuja valintavaihtoehtoja Rauhan aikana logistiikan tehtävät ovat oikeata käytäntöä Normaaliolojen järjestelyt eivät saa poiketa poikkeusolojen järjestelyistä varsinkin valmiudellisten vaatimuksien kiristyttyä viime aikoina Logistiikan palveluroolin takia on välttämätöntä, että ainakin osalla henkilöstöä on vahva puolustushaara- ja asela-jiosaaminen Kunnossapidon ja hankintojen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta tarvitaan myös teknistä osaamista ja puolustusteollisuuden tuntemista

Viimeaikaisten muutosten jälkeen huolto- ja logistiikkajohdon rooli asiantuntijana ja komentajan neuvonantajana on entisestään korostunut Huollon ja logistiikan am-mattilaisten tärkeä tehtävä on osallistua operatiiviseen suunnitteluun ja palvelutar-peen kartoittamiseen, jotta resurssien käyttö olisi mahdollisimman tehokasta Huol-topäälliköllä ja hänen alaisillaan on myös vastuu palveluiden kehittämisestä, laadun varmistuksesta ja tarvittaessa sopimusrikkomusten reklamoinnista

Antoisia lukuhetkiä!

Puolustusvoimien sotatalouspäällikköKenraaliluutnantti Kyösti Halonen

12

Kuluva juhlavuosi 2016 on sekä logis-tiikkaupseerikoulutuksen että Logistiik-kaupseerit ry:n yhdeksäskymmenes vuosi On kulunut 90 vuotta siitä, kun järjestelmällinen huoltoupseerikoulutus sai alkunsa Suomessa Vuoden 1926 lo-kakuussa aloitettiin Puolustusministeriön Sotilashallinnollisen kurssin ensimmäi-nen jakso, jonka päämääränä oli kou-luttaa puolustusvoimien joukko-osastoi-hin sekä jokapäiväisten ylläpitotehtävien hoitamiseen että sotilashallintoon pe-rehtyneitä upseereita Koulutus painottui hallinnon ja taloudellisen alan tuntemuk-sen sekä materiaalista ja ihmisistä huo-lehtimisen opettamiseen Vastikään itse-näistyneen Suomen nuorilta puolustus-voimilta puuttuivat asiansa osaavat up-seerit, aliupseerit ja alalle erikoistuneet siviilihenkilöt Tarvittiin kipeästi uutta osaavaa henkilöstöä huolehtimaan jouk-kojen toimeentulosta, aineellista hyvin-

voinnista, raha-arvoltaan huomattaviin summiin nousevasta valtion kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta sekä palveluk-sessa tarvittavan kaluston käyttökelpoi-suudesta Nykytermein sanoen tarvittiin osaavaa henkilöstöä vastaamaan puo-lustusvoimien logistiikasta

Kuluneiden vuosikymmenien aikana on tapahtunut paljon kaikilla aloilla Maa-ilma on kokonaan erilainen Puolustus-voimat on kehittynyt rinnan teknologian, yhteiskunnan sekä elinkeinoelämän kehi-tyksen ja muutoksen kanssa Vastaaval-la tavalla on kehittynyt myös logistiikan henkilöstön koulutus Puolustusvoimat ja sen logistiikka ovat yhä tiiviimmin osa yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja niiden muodostamaa kumppanuusverkostoa Huoltoupseeriyhdistyksellä ja sen val-tuuskunnalla on ollut läpi historian mer-kittävä rooli puolustusvoimien ja elinkei-

Yhdistyksen puheenjohtaja Valtuuskunnan puheenjohtajaEversti Valmiusjohtaja, reservin majuri Timo Saarinen Heikki Härtsiä

Arvoisat logistiikkaupseerit

13

noelämän välisen verkoston ja yhteistoi-minnan kehittämisessä

Puolustusvoimien ulkopuolella teollisuus ja yhteiskuntaa tukeva palvelutuotanto ovat kehittyneet voimakkaasti Kaupan alalla on siirrytty yhä tehokkaampiin lo-gistisiin järjestelmiin Keskusvarastot ja tehokas jakelujärjestelmä varmistavat päivittäistavaran jakelun Verkkokaup-papalvelut siirtävät ostotapahtuman ta-varatalosta kotisohvalle ja toimitusketjun posti- ja kuljetusalan toimijoille Teolli-suus on siirtynyt verkostoituneeseen, valtioiden rajat ylittävään toimintatapaan ja kehittänyt alihankkijasuhteista kump-panuuksia Näin entisestä alihankkijasta on muodostunut päätoimittajalle kriitti-nen, mutta myös hyvin tehokas oman tuotannon jatke Tuotantoa ja materiaa-livirtoja on optimoitu, on opittu välttä-mään ylisuuria raaka-aine- ja kompo-nenttivarastoja ja valmistamaan tuotteet myyntivarastojen sijasta suoraan asiak-kaan tilausten mukaan toimitettavaksi Toimintaa tukevat tietojärjestelmät ovat tehokkaampia ja ne on integroitu kaik-keen toimintaan Tietojärjestelmille on tyypillistä, että ne yhdistävät eri toimi-joiden prosessit ja siten mahdollistavat verkottumisen ja kumppanuudet Näin tietojärjestelmät muodostavat nykyisen toimintakulttuurin ytimen

Vuonna 2015 puolustusvoimien logistiik-kajärjestelmä oli yksi koko puolustusvoi-mauudistuksen keskeisimmistä kulma-kivistä Puolustusvoimien logistiikka-ala on nivoutunut yhä kiinteämmin elinkeino-elämän ja puolustusteollisuuden kump-paneihin Mahdollistaakseen uudistuvien puolustusvoimien toiminnan oli logis-tiikankin uudistuttava Puolustusvoimi-en logistiikka toimii uudistelulla, entistä

linjakkaammalla ja yhtenäisemmällä ta-valla Logistiikan koulutusjärjestelmä on laadukas ja nykyaineinen, ja kattaa kaik-ki henkilöstöryhmät Sekin toimii verkot-tuneesti sekä puolustusvoimien siviiliop-pilaitosten että kumppaniyritysten kans-sa

Uudistuksen tuulia on ollut myös yhdis-tyksen piirissä Luontevaa oli, että puo-lustusvoimauudistuksen yhteydessä tar-kistettiin samalla yhdistyksen profiilia ja toimintaa Kyse ei ollut vain yhdistyksen nimen muuttamisesta, vaan enemmän-kin yhdistyksen profiloitumisesta yhä laajenevan logistiikka-alan yhteiseksi yh-distykseksi ja eri tahoja verkottavaksi toimijaksi

Logistiikka-alalla työskentelevien hen-kilöiden toivotaan koulutustaustastaan riippumatta tunnistavan yhdistyksen omakseen Tässä kohtaa lainaan yhdis-tyksen sääntöluonnoksen kohtaa yhdis-tyksen tarkoitus: ”Yhdistyksen tarkoituk-sena on tukea maanpuolustusta edistä-mällä vahvaa maanpuolustushenkeä, lo-gistiikan kehittämistä, tutkimustoimintaa ja kanssakäymistä Yhdistys toimii logis-tiikka-alalla työskentelevien ja logistiikan tehtäviin sijoitettujen upseereiden yhtei-senä maanpuolustusjärjestönä ” Logis-tiikkaupseerit ry:n ja sen valtuuskunnan rooli yhteisen foorumin muodostajana tulee entisestään vahvistumaan ja syve-nemään Yhdistyksen näkyvyys on suu-relta osaltaan laadukkaan Logistiikkaup-seeri-lehtemme ansiota Lehden painos-määrä on yli 1200 kappaletta, joten se tarjoaa erinomaisen ikkunan logistiikan ja sen eri toimijoiden käyttöön

Kädessänne oleva Huoltopäällikkö-kirja jatkaa osaltaan pitkää perinnettä En-

14

simmäinen 116 sivua sisältävä kirja jul-kaistiin yhdistyksen 35-vuotisjuhlissa vuonna 1961 Edellinen kirja julkaistiin vuonna 2006 Hallituksen piirissä päätet-tiin jo juhlavuoden suunnittelun alussa, että perinteiden tulee jatkua Huoltopääl-likkö 1961-kirjan alkusanoissa sanottiin mm, että ”julkaisumme on tänä vuonna saanut oman nimen – ”Huoltopäällikkö” – koska siinä käsitellään kaikkia huol-lon alaan kuuluvia asioita” Lisäksi teks-tiin oli kirjattu, että tarkoitus oli saada ”Huoltopäällikölle” vakinaisempi asema

yhdistyksen toimintamuotona Oli pää-tetty, että sen ilmestyminen olisi jatku-vaa Huoltopäällikkö 2016 on kymmenes kirja, ja se todistaa, että suunnitelma on toteutunut Tämän vuoksi kirjan perintei-nen nimi päätettiin säilyttää yhdistyksen nimen muutoksessa

Uskomme, että tällä Huoltopäällikkö 2016 -kirjalla dokumentoimme osaltam-me logistiikan historiaa

15

Kirjoitus tarkastelee puolustusvoimien huollon kehitystä yli kolmenkymmenen vuoden ajalta Tuona aikana erillisistä sotilasläänien alueellisista huoltojärjes-telmistä ja puolustusvoimien materiaali-varikoista kehittyi yhtenäisesti johdettu puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä Kehitys huipentui Puolustusvoimien lo-gistiikkalaitoksen perustamiseen vuonna 2015

Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän kehittymistä ovat ohjanneet sodan ajan joukkojen operaatiotaidon, taktiikan ja tehtävien sekä ennen kaikkea sotava-rusteiden kehittyminen Sotavarusteiden kallistuminen ja teknistyminen ovat pa-kottaneet materiaalihankkeista vastaavat yhä tiiviimpään yhteistyöhön materiaalin ylläpidon ja käytön kanssa Vastaavalla tavalla teollisuus ja logistiikan palvelut ovat tulleet kiinteäksi osaksi puolustus-voimien logistiikan suunnittelua ja toteu-tusta

Kehitystä on leimannut toimintojen kes-kittäminen pienistä yksiköistä suurem-piin ja tehokkaampiin kokonaisuuksiin Tehokkuutta on lisätty siirtymällä omas-ta tekemisestä strategiseen kumppa-nuuteen lähes kaikilla toimialoilla, mikä on tarjonnut mahdollisuuden oman ydin-toiminnan kehittämiseen Tarpeettomis-ta huollon toiminnoista on luovuttu tai niitä on supistettu tarvetta vastaaviksi Järjestelmän kehittämistä ovat tukeneet

huollon ja logistiikan jatkuvasti uudistu-nut koulutus ja huollon joukkotuotanto

SOTILASLÄÄNIN HUOLTO ALUEEL-LISEN PUOLUSTUKSEN TUKENA

Alueellisesta puolustuksesta perusteet huoltoon

Puolustusvoimien rauhan ajan organi-saatiossa oli toimeenpantu sotien jäl-keen 1980-luvulle tultaessa seuraavat uudelleenjärjestelyt:• vuonna 1944 puolustusvoimat siirtyi

rauhan ajan kokoonpanoon• vuonna 1952 puolustusvoimissa siir-

ryttiin prikaatikokoonpanoon• vuonna 1966 puolustusvoimien uusi

doktriini – alueellinen puolustus – hyväksyttiin uudeksi puolustusperi-aatteeksi

• vuosina 1979 – 1982 toimeenpantiin MARO, eli maavoimien rauhan ajan organisaatiomuutos

1980-luvun alussa vakiintuivat alueelli-sen puolustuksen periaatteet, jotka oli vahvistettu edellisen vuosikymmenen aikana Doktriini perustui koko maan kattavalle liikekannallepano- ja paikallis-puolustusjärjestelmälle, jonka perusta-na olivat sotilaspiirit (27 kpl) Suomi oli jaettu seitsemään itsenäisesti taisteluun kykenevään sotilaslääniin, joita tukivat ilma- ja merivoimat Varsinainen taistelu

Sotilasläänien huollosta puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään

Everstit Kari Suvanto, Pentti Väänänen, Leo Puustinen, Viljo Holopainen, Tatu Juurtti ja Risto Kosonen

16

oli suunniteltu käytävän yleisjoukoilla (prikaatit ja armeijakunnat), joilla oli tar-koitus pysäyttää ja lyödä hyökkääjä

Sotilasläänien alueellinen taistelu jaettiin taas kolmeen kokonaisuuteen, jotka tu-kivat toisiaan:• suojataisteluihin, jotka käsittivät liike-

kannallepanon ja perustettujen jouk-kojen keskittämisen suojaamisen

• tilanteen vakauttamisen, jossa vihol-lisen hyökkäykset pysäytettiin ja

• ratkaisutaisteluihin, joissa vihollinen lyötiin

Sotilaslääneillä oli päävastuu alueellisen puolustuksen suunnitellussa Perusole-tuksena oli niiden kyky itsenäiseen tais-teluun alueillaan Sotilaspiirit vastasivat paikallispuolustuksen suunnittelusta ja sodan ajan joukkojen perustamisesta vastuualueillaan Sotilasläänien puolus-tusratkaisut poikkesivat melkoisesti toi-sistaan, koska niiden maatiede ja muut operatiiviset tekijät olivat kovin erilaiset Keskeisiä toiminnan määrittäjiä olivat so-tilasläänin sijainti, pinta-ala, väestöpohja ja alueella sijainneet puolustusvoimien joukot Lisäksi toimintaa määritti huollon järjestelyjen kannalta keskeinen tekijä: alueen talouselämän rakenne

Väestöpohjan, eli sijoitettavan reservin, määrä oli keskeinen tekijä sotilasläänin perustamistehtäviä määritettäessä Niin-pä esimerkiksi Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen sotilasläänien alaisten sotilas-piirien perustamistehtävät olivat suurem-pia kuin esimerkiksi Pohjois-Suomen ja Savo-Karjalan sotilasläänien perusta-mistehtävät Tämä vaikutti luonnollises-ti sotilasläänien ja sotilaspiirien perus-tamisen ja operatiivisten suunnitelmien laatimisen vaatimaan aikaan ja henkilös-

tömäärään Jo tuolloin vakiintui käsite joustavasta valmiuden kohottamisesta, millä tarkoitettiin joukkojen perustamis-ta uhkaa vastaavaksi, riippumatta niiden kiireysluokista

Uuden puolustusperiaatteen toteutus vaati vuosia kestävää suunnittelua: yk-sityiskohtaista valmistelua joukkojen va-rustamisessa, perustamisessa ja ope-ratiivisissa suunnitelmissa, sekä niiden kouluttamisessa Tätä tehtävää teki so-tilasläänien ja sotilaspiirien esikuntien henkilöstön lisäksi joukkojen esikuntiin sijoitettu henkilöstö

Sotilasläänin rauhan ajan huollon järjestelyt

Sotilaslääneillä oli alueellinen huoltovas-tuu Ne vastasivat kaikkien alueellaan olevien joukkojen ja laitosten huollon järjestelyistä, pois lukien ilma- ja me-rivoimien erikoishuolto Huoltovastuul-la olevat joukot olivat varsin sekalainen joukko Se koostui sotilaspiireistä ja eri-kokoisista yksiköistä, alkaen pataljoo-nista ja vastaavista aselajijoukoista ja päätyen prikaateihin, varikoihin ja muihin pienempiin Pääesikunnan alaisiin laitok-siin Siinä missä esimerkiksi Savo-Kar-jalan Esikunnan huoltovastuulla oli vain muutama joukko, Etelä-Suomen Esikun-nan huoltovastuulla oli lähes 60 erilaista joukkoa

Rauhan ajan joukot huollettiin varuskun-tien huoltokeskuksiin kuuluvissa huolto-paikoissa ja korjaamoissa, joita oli vain suuremmissa varuskunnissa Kulutus-materiaalia, kuten esimerkiksi elintarvik-keita, hankittiin paikallisilta toimittajilta hankintasopimusten mukaisesti Aseva-rikoilla, ml huoltolajivarikot, oli keskei-

17

nen osa huoltolajikohtaisen materiaalin huolloissa ja hankinnoissa

Esikuntien ja joukkojen huollon henki-löstön työ jakaantui kahtaalle: toisaalta rauhan ajan huollon johtamiseen, toi-saalta perustamisen, paikallispuolustuk-sen ja sodan ajan operatiivisten joukko-jen huollon suunnitteluun Vuosittaisissa sotilasläänin huoltokäskyissä määritet-tiin huollon järjestelyt yksityiskohtaisesti kunkin joukon osalta, niinpä käskyt oli-vat varsinaisia ”tiiliskiviä”

Aikaa myöten päivittäistä huoltovastuu-ta jaettiin suuremmille joukko-osastoil-le, jolloin sotilasläänin esikunnan suora huoltovastuu alaisista väheni oleellises-ti Näin sotilasläänin esikunnan huolto-osaston henkilöstölle jäi enemmän aikaa sodan ajan huollon suunnitteluun, rau-han ajan huollon kehittämiseen ja henki-löstön kouluttamiseen

Sotilasläänien esikunnat tarkastivat alaistensa joukkojen huollon järjestelyt ja materiaalin kunnon ja määrän kolmen vuoden välein Joukon koosta riippuen tarkastus kesti yhdestä kolmeen päi-vään Tarkastuksessa käytiin läpi yksi-tyiskohtaisesti huollon hallintoa, huolto-lajien järjestelyjä sekä materiaalitoimin-toja, mukaan luettuna materiaalin so-dan ajan käyttökelpoisuus Tarkastuksis-ta laadittiin yksityiskohtainen ja kaikkia huollon toimintoja ja huoltolajeja koskeva kertomus, jossa alaisten moittimisen si-jaan heitä opastettiin ja ohjattiin huollon järjestelyjen ja toimintojen oikeellisuu-teen Menettelystä saa oikean kuvan, kun muistaa, että sotilasläänin esikun-nassa kutakin huoltolajia johti pääsään-töisesti huoltokoulutettu, usein jo jouk-ko-osaston huoltopäällikkönä toiminut

kapteeni tai majuri Joukko-osastojen huoltoa taas johti yleensä huoltokoulu-tuksen saanut upseeri, huoltopäällikkö, apunaan erinäinen määrä huoltoupsee-reja Huoltoupseereina oli kadetti-, toi-mi- tai opistoupseereja Pääesikunnan alaisissa laitoksissa huoltopäällikkönä oli poikkeuksetta erikoisupseeri ilman alai-sia huoltolajijohtajia

Varojen käytössä ei ollut tuohon aikaan tietoakaan tulosvastuullisuudesta Soti-lasläänit saivat vuosittaiset arviomäärä-rahat, mitkä ne jakoivat alaisilleen suu-rin piirtein edellisen vuoden mukaisesti Määrärahan jako valmisteltiin huolto-osastossa ja huoltopäällikkö esitteli sen sotilasläänin komentajalle Niinpä soti-lasläänin huoltopäällikkö istui ”rahakirs-tun” päällä Määrärahojen jako oli hyvin pikkupiirteistä: kukin joukko sai määrä-rahan toimi- ja huoltoaloittain, momentti-sidonnaisesti jaettuna Tämä ei ollut tar-koituksenmukaista ja vaikeutti asioiden järkiperäistä hoitamista

Määrärahan jakoperiaatteeseen tuli oleellinen muutos 1980-luvun loppu-puolella Silloin joukkojen huollon mää-räraha jaettiin kokonaisena, ja joukon komentaja sai päättää varojen käytös-tä Kuriositeettina todettakoon, että ”talojen ja saunojen rakentaminen” oli kielletty annetusta päätösvallan dele-goinnista huolimatta, mitä määräystä kyllä maakunnissa kierrettiin erilaisil-la syillä, muun muassa vedoten tilojen huonoon kuntoon tai riittämättömyy-teen Huoltopäälliköillä oli erityinen re-servimääräraha, jolla he saattoivat ”pelata” omien kykyjensä ja taitojen-sa mukaisesti pitääkseen haltuun us-kotun materiaalin käyttökunnossa Oli vaikea arvioida vuosittaista materiaalin

18

korjaustarvetta, mikä johtui siitä, että materiaali oli pääosin sodan ajalta ja siten vanhaa ja vaurioaltista Niinpä huoltopäällikkö joutui usein päättämään mitä materiaalia huolletaan ja korjataan, ja mikä osa saa odottaa parempia aikoja

1980-luvun puolivälistä alkaen huollos-sa alkoi tapahtua merkittäviä muutoksia Maassa elettiin voimakasta noususuh-dannetta, jolloin myös puolustusvoimien käyttöön suunnattiin aiempaa enemmän varoja Meneillään oli maavoimien vuo-sikymmen (MARO), jolloin maavoimien käyttöön hankittiin runsaasti uutta mate-riaalia Tämä näkyi sotilasläänien perus-tettavien joukkojen materiaalisen valmiu-den kohentumisena ja akuuttina varasto-rakentamisen tarpeena

Automaattisen tietojen käsittelyn nopea kehittyminen mahdollisti materiaaliasi-oiden käsittelyn tietokoneita käyttäen Sotilaslääneillä oli 1980-luvulla varoja hankkia riittävä määrä tietokoneita ja uusia niitä nopean kehityksen rytmissä Henkilökunta pystyttiin kouluttamaan parissa vuodessa käyttämään laitteita ja ohjelmia Pääesikunta käynnisti ma-teriaalin koodauksen, jolla atk-laitteista saatiin paras hyöty irti Tämä investointi vähensi varustajien aikaa vievää manu-aalista työtä ja, lisäksi materiaalitiedot saatiin paremmin vastaamaan todellista tilannetta

Materiaalin käsittelyssä siirryttiin raa’as-ta rukkastyöstä koneellisesti käsiteltäviin kuormalavoihin Suurien varastojen van-hat puuhyllyt vaihdettiin kuormalavahyl-lyiksi Trukit olivat aluksi heikkotehoisia Kunnolliset trukit olivat kalliita ja niiden tarve oli suuri Väliaikaisena ratkaisuna käytettiin erilaisia kuormalavanostimia

Ne olivat enemmän tai vähemmän hu-teria ja osa jopa käyttäjilleen vaarallisia Muutamassa vuodessa niistä pystyt-tiin luopumaan Maavoimien saama uusi materiaali aiheutti mittavat materiaali-siirrot, joita helpotti merikonttien käyt-töönotto Materiaalikohtaiset kuorma-lavat pakattiin merikonttiin ja kuljetettiin suoraan uuteen varastopaikkaan ilman välivaiheita Merikonttien käytettävyyttä lisäsi Suomessa kehitetty MultiLift-sys-teemi, jossa kontti vedettiin vaijereiden avulla kuorma-auton lavalle

1980-luvulla sotilasläänien varastoaluei-ta päästiin rakentamaan ja kehittämään laadittujen rakentamissuunnitelmien mu-kaisesti Räjähtävän materiaalin varasto-alueet ja muun jakomateriaalin varasto-alueet rakennettiin eri alueille Näin so-tavarustus voitiin varastoida niin varas-tointimääräysten kuin hajauttamisenkin valmiusvaatimusten mukaan tarkoituk-senmukaisimmalla tavalla

Tšekkoslovakian kriisin seurauksena suojajoukkojen jakomateriaali oli varas-toitu hajautettuna pieninä, noin pataljoo-nan varustekokonaisuuksina, poisluettu-na ampumatarvikkeet ja muut räjähteet Nämä ”pitäjävarastot” olivat yleensä val-tion tai kuntien virastotalojen yhteydes-sä Tällä haluttiin varmistaa perustami-sen onnistuminen kaikissa olosuhteissa Lisäksi ajan hengen mukaisesti raken-nettiin keskeisiin operatiivisiin suuntiin pieniä, pataljoonan tarpeita vastaavia maapeitteisiä varastoja räjähtävälle ma-teriaalille Näihin varastoihin sijoitettiin myös rajajoukkojen materiaalia Ajoneuvoja varten ei ollut rahaa rakentaa halleja, vaan ne sijoitettiin koneellisesti kuivattuihin telttoihin Suuret telttahal-

19

lit, noin 400 neliömetrin kokoiset, sopi-vat hyvin ajoneuvojen varastointiin, mut-ta ajoneuvojen varastointi yksittäin pie-niin telttoihin osoittautui ongelmalliseksi etenkin Suomen talvessa

Tuohon aikaan pääesikunnan aselajitar-kastajien vastuulla oli vain oman aselajin materiaalinen valmius ja hankinta Ma-teriaalin varastoinnista ja huollosta vas-tasivat sotilasläänit ja joukko-osastot Niinpä 1990-luvulle tultaessa huoltomie-hillä oli edessään suuri kenttähuollon ongelma: miten korjataan vikaantuneet teknisesti korkeatasoiset taisteluvälineet nopeasti taistelukuntoisiksi Tämä vaati-mus johti sotilasläänin korjaustoiminnan keskittämiseen Sotilasläänien erillisistä kuljetusväline-, panssari-, taisteluväline-, viesti- ja sähköteknillisistä korjaamois-ta muodostettiin korjaamoita, joissa oli mahdollista korjata samalla kertaa lait-teen tai välineen useita erilaisia vikoja Nämä korjaamot tukeutuivat tarpeen mukaan varikoihin tai alan teollisuuteen

Puolustusperiaatteen uusiminen aiheut-ti huollon johtamiseen sodan jälkeisen ajan suurimmat muutokset Kaikki jär-jestelyt ja toiminnot aloitettiin puhtaal-ta pöydältä Työ aloitettiin sotilasläänin operatiivisen suunnitelman hahmottelulla ja sen vaatiman joukkojen perustamisen ja varustamisen pohdinnalla 1980-lu-vulla suojajoukkojakaan ei kyetty varus-tamaan sotakelpoisiksi jakomateriaalil-la, vaan varusteita jouduttiin täydentä-mään paikallishankintamateriaalilla On muistettava, että tuolloin suojajoukkojen vahvuus oli 250 000 miestä (sama kuin nykyisen kenttäarmeijan sodan ajan vah-vuus), ja kenttäarmeijan vahvuus oli jopa 700 000 miestä Niinpä viimeisten kiire-ysluokkien joukoille oli jakaa juuri ja juu-

ri perusvarustus: jonkinlainen ase ja asu sekä kovasti vajavainen joukko- ja tehtä-väkohtainen varustus Poikkeuksetta tä-hän kategoriaan kuuluivat perustettavat huoltojoukot

Varustepuutteet jakomateriaalin osalta aiheuttivat valtakunnan tasolla huomat-tavia ja aikaa vieviä materiaalin tasaus-siirtoja sotilasläänien ja -piirien välillä Toiminnan hajanaisuus ja varastojärjes-telyjen kankeus aiheutti monesti sen, että kun edellisen operatiivisen suunnit-telukierroksen vaatimia viimeisiä materi-aalisiirtoja vielä toteutettiin, alkoi jo uusi operatiivinen suunnittelukierros Tuolloin voimassa olleet operatiiviset suunnitel-mat olivat osin kestämättömällä pohjalla johtuen joukkojen huonosta varustamis-tilanteesta Kenttäarmeijaan oli sijoittaa sotilaita, mutta näille ei ollut jakaa jou-kon tehtävän vaatimaa sotavarustusta Materiaalinen valmius perustui hyvin pit-källe siihen, että valmiutta kohotettaessa materiaalia saataisiin lisää käynnistämäl-lä valtakunnan sotavarusteteollisuus ja hankkimalla yhteiskunnassa olevaa ma-teriaalia ja ajoneuvoja otto- ja lunastus-menettelyllä

Varsinkin pääjoukkoihin kuuluvien jouk-kojen operatiivisten tehtävien ja niiden sotavarustuksen välillä oli vahva ristiriita: joukkojen tehtävät olivat vaativia, mutta miesten henkilökohtainen varustus oli puutteellinen ja joukkokohtainen mate-riaali oli puutteellista ja vanhaa Puut-tuvan materiaalin hankinnoista vastasi sotilaspiirin poikkeusolojen paikallishan-kintaosasto Nimi tuli siitä, että osas-to pyrki hankkimaan kaiken puuttuvan, sotavarusteiksi kelpaavan materiaalin sotilaspiirin alueen kaupoista ja yrittä-jiltä, niin sanotusti paikallishankintana

20

Osasto koostui sotilasläänin alueen par-haiten tuntevista kaupan, teollisuuden ja elinkeinoelämän reserviläisistä Se oli miehitykseltään suuri ja harjoitteli vuo-sittain Harjoitusten päätarkoituksena oli useinkin ajantasaistaa hankintamateri-aalin saatavuus

Sotilasläänin huolto valmiutta kohotettaessa

Valmiutta kohotettaessa sotilasläänin huoltojärjestelmä toimeenpantiin perus-tettavien joukkojen huollon tarvetta vas-taavasti Valmiuden kohottamisen alku-vaiheessa keskeinen merkitys oli perus-tettavilla varuskuntahuoltokeskuksilla ja luonnollisesti joukkojen orgaanisilla huol-tojoukoilla Koska ”väliportaan” huolto-laitokset puuttuivat, toiminnassa olevien joukkojen huoltoetäisyydet olivat joillakin alueilla hyvinkin pitkiä

Tärkeimmät huoltokeskusten esikun-nat perustettiin yleensä valmiuden ko-hottamisen puolivälissä Sotilaslääni-en ja armeijakuntien huoltokeskuksiin tulevat kenttähuoltojoukot perustettiin poikkeuksetta yleisjoukoista viimeisinä, poisluettuna varastoivat joukot kuten ampumatarvike- ja elintarvikevarasto-joukkueet Perustettujen huoltokeskusten kokoon-pano vaihteli huomattavasti, riippuen siitä missä päin maata ne sijaitsivat Esi-merkiksi pääkaupunkiseudulla huolto-keskus muodostui yksinomaan käyt-töönotetuista paikallishuoltolaitoksis-ta (yrityksistä), joita Huoltokeskuksen esikunta johti Lapissa huoltokeskukset sisälsivät vain kenttähuoltojoukkoja, ja muualla maassa huoltokeskuksiin sisäl-tyi sekä kenttä- että paikallishuoltojouk-

koja Huoltokeskukset olivat täysin toi-mintavalmiina vasta sodan ajan valmiu-dessa

Sodan ajan joukkojen perustamisessa huollon toiminnoilla oli keskeinen merki-tys Materiaalin hajauttaminen perusta-mispaikoille vaatii tarkkaa suunnittelua ja harjoittelua, toteutuksesta puhumat-takaan Suunnittelussa käytettiin apuna paikallisten kuljetuskeskusten ammat-tilaisia Samoin ajoneuvojen ja perusta-misessa tarvittavien tilojen ottotoimintaa hoitivat sijoitetut alan ammattilaiset

Sotilaspiirien paikallishankintaosastot jäivät poikkeuksetta toimintaan perus-tamisen päätyttyä Ne hankkivat jouk-kojen tarvitsemaa materiaalia ja toimit-tivat sitä sotilasläänien ja armeijakuntien huoltokeskuksiin edelleen joukoille toi-mitettaviksi Sotilaslääneillä oli suunni-telmat myös paikallishankintamateriaalin luovuttamisesta naapurisotilaslääneille

Huoltokeskukset kenttähuollon perustana

Sotilasläänin sodan ajan huoltojärjes-telmä oli kokonaan toimintavalmis noin kahden viikon kuluttua siitä, kun kenttä-armeija oli siirtynyt sodan ajan valmiu-teen Samassa aikataulussa myös pe-rustettuihin huoltokeskuksiin ja joukoille suunniteltu porrastusmateriaali oli halti-joilla

Sotilasläänien sodan ajan joukkojen pe-rustamistehtävät riippuivat luonnollisesti siitä, mikä oli alueen väestöpohjan suu-ruus Niinpä kokonaisia huoltokeskuk-sia henkilöstöineen perustettiin eri soti-lasläänin alueella, ja niiden suunniteltu sodan ajan tehtävä oli eri sotilasläänin

21

alueella Huoltokeskukselle suunniteltu varustus ja materiaali varastoitiin kuiten-kin poikkeuksetta vastaanottavan soti-lasläänin varastoihin

Samoin kuin huoltojoukkojen henkilöstö tuli toiminta-alueen ulkopuolelta, siirret-tiin sodan ajan pataljoonia ja prikaate-ja sekä aselajijoukkoja hyvinkin pitkien keskitysmarssien päähän suunnitelluille vastuualueilleen Näiden joukkojen kes-kitysmarssien aikaisesta huollosta vas-tasivat marssireiteillä olevat sotilaspiirit Huoltotoimenpiteet keskitettiin mars-silepoalueille, jotka suunniteltiin yleen-sä sellaisille alueille, että läpimarssivat joukot voivat tukeutua käyttöönotettu-jen paikallishuoltolaitosten palveluihin Marssilepoalueille keskitettiin myös jou-koille hankitun paikallishankintamateri-aalin toimitukset

Rajasotilaspiirien paikallisjoukkojen huolto perustui alueen yleisjoukkojen tu-keen Mikäli siihen ei ollut mahdollisuut-ta, sotilaspiiri sotilasalueineen järjesti paikallisjoukkojensa huollon, joka pe-rustui pääosin etukäteen valmisteltuihin materiaalivarastoihin ja huoltopaikkoihin

Huoltojärjestelmää koulutettiin isoissa sotaharjoituksissa

1980-luvulla järjestettiin kokonaisten ki-vääripataljoonien kertausharjoituksia joko erillisinä koulutustapahtumina tai sotilasläänin pääsotaharjoituksessa Pa-taljoonalla oli siten mukana sen orgaani-set huoltojoukot Näin ne saivat käytän-nön harjoituksissa koulutuksen tehtä-viinsä Harjoitusjoukkojen ylemmän joh-toportaan huolto järjestettiin varuskun-tahuoltokeskuksesta tai kokeilumielessä perustetuista prikaatin huoltopaikoista

Näitä olivat taisteluväline-, kuljetusväli-ne- ja lääkintähuoltopaikat

Sotilasläänin ja armeijakunnan huollon tyypillisin kertausharjoitusrakenne oli seuraava Ensimmäisenä vuotena ker-tausharjoituksessa oli esikunnan huol-tohenkilöstö, huoltokeskuksen esikun-nan johto ja huoltokeskukseen tulevien huoltojoukkojen johto Nämä harjoitukset liittyivät poikkeuksetta laadittujen ope-ratiivisten suunnitelmien testaamiseen ja täydentämiseen Seuraavana vuonna, sotilasläänin tai armeijakunnan suurem-massa harjoituksessa, mukaan tulivat myös huoltojoukot tarkoituksenmukai-sissa kokoonpanoissa

Tämä järjestelmä toteutettiin kerran vii-dessä-seitsemässä vuodessa Harjoitus-kierron puolessa välissä järjestettiin kes-keisten johtoesikuntien ja joukkojen run-kohenkilöstön kertausharjoituksia Soti-laspiirit kouluttivat vuosittain 1-2 sotilas-alueen esikuntaa, mukaan luettuna sen alaiset perustamiskeskusten esikunnat ja perustamispaikkojen johtohenkilöstö

Huomattavaa on, että sotilasläänin esi-kunnan alaisten joukkojen ja laitosten valmiuden kohottamista sekä joukkojen perustamista testattiin yllättäen pidetyis-sä valmiusharjoituksissa Joukko-osas-toissa harjoiteltiin kantajoukon tai jonkun tärkeän suojajoukon perustamista ja jou-kon keskittämistä ensimmäiseen opera-tiiviseen tehtävään Tällöin sotilasläänin esikunta oli huolehtinut, että asianomai-nen sotilaspiiri kutsui reserviläiset ker-tausharjoitukseen Perustettavan joukon tarvitsemat lisäajoneuvot komennettiin jostakin muusta sotilasläänin joukko-osastosta

22

Sotilaspiirin tyypillinen harjoiteltu huol-lon tehtävä olikin perustettavan joukon, suojajoukkopataljoonan tai –patteriston, jakomateriaalin (pl räjähtävä materiaali) hajauttaminen oikeille perustamispaikoil-le Kuvatut harjoitukset antoivat toden-mukaisen kuvan toimivan esikunnan ja joukon perustamisen valmiudesta ja nii-den kehittämistarpeista

Havaintoja sotilasläänin huollon kehitysvaiheista

Huollon näkökulmasta, uusi operatiivi-nen suunnittelukierros alkoi aina liian ai-kaisin Yleensä uusi kierros käynnistyi jo ennen kuin vanhan kierroksen järjeste-lytkään oli saatu loppuun edellisen kier-roksen osalta Joukkojen varustamista vaikeutti krooninen pula asianmukaises-ta sotavarustuksesta Niinpä huoltohen-kilöstö joutui tekemään aika paljon tur-haltakin tuntuvia ja aikaa vieviä materi-aalin tasaussiirtoja operatiivisten suun-nittelukierrosten välillä

Valtakunnan tasolla ongelmaksi muo-dostui uuden sotavarustuksen saanti ja sen aikaansaama varastointitarve Va-rastorakentaminen oli auttamatta jälkiju-nassa, mikä johti siihen, että räjähtävän materiaalin varastointimääräyksiä jou-duttiin tulkitsemaan pakon sanelemana väljemmän kautta, jotta materiaali saatiin sääsuojaan Muun materiaalin osalta pa-himpia varastopuutteita korvattiin myös vuokraamalla varastotiloja siviilimarkki-noilta

Huollon sijoitettu henkilöstö oli hyvin koulutettu Kertausharjoitusvuorokausia oli riittävästi vuosittaisten harjoitusten järjestämiseksi Tämä mahdollisti laa-dittujen suunnitelmien kouluttamisen ja

testaamisen sodan ajan kokoonpanoissa ja sopivassa laajuudessa Elinkeinoelä-män palveluksessa olevien reserviläis-ten osaaminen pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin Erilaisia valmi-usharjoituksia, joissa huollon järjestelyjä testattiin, voitiin järjestää tarvetta vas-taavasti

VARIKOISTA LOGISTIIKKA- LAITOKSEKSI

Lähtölaukauksena 30 vuoden päässä häämöttävälle Puolustusvoimien logis-tiikkalaitokselle voidaan pitää puolustus-ministeriössä vuonna 1985 tehtyä ase-varikkoselvitystä, jossa esiteltiin silloisen Pääesikunnan taisteluvälineosaston alai-suudessa toimineen yhdeksän asevari-kon perusteellisempaa rationalisointitut-kimusta Sen perusteella pääesikunnas-sa käynnistyi Puolustusvoimien materi-aalilaitoksen perustamiseen päättynyt työkokonaisuus Siitä voidaan erottaa viisi vaihetta:

1) Pääesikunnan taisteluvälineosaston laatima asevarikoiden kehittämiskar-toitus vuonna 1985

2) Asevarikoiden rationalisointitutki-muksen esitutkimus vuonna 1986

3) Asevarikoiden rationalisointitutkimus vuosina 1987-89

4) Varikkolaitosprojekti 1990-915) Materiaalilaitosprojekti 1991-92

Varikkolaitosprojekti ohjaa tutkimaan materiaalilaitoksen perustamista

Asevarikoiden rationalisointitutkimuk-sen keskeisenä havaintona todettiin, että varikkokenttä poikkesi huomattavasti muusta puolustusvoiminen toiminnas-

23

ta ja oli verrattavissa siviiliteollisuuteen Koko varikkokentän johtaminen oli ha-jaantunut laajalle Painopiste kehityseh-dotuksissa oli oman toiminnan uudel-leenjärjestelyssä Ulkoistamista ei tässä vaiheessa harkittu vakavasti

Rationalisointitutkimusta jatkettiin kehit-tämisprojektilla, joka muuttui nopeasti Varikkolaitosprojektiksi Sen perusteella esitettiin vuonna 1991 materiaalilaitok-sen perustamista tulosvastuullisena lai-toksena, jonka tulisi olla selkeästi soti-laiden johdossa Laitoksen tuli toteuttaa johdon sille asettamat tehtävät, vaikka annetut tehtävät eivät olisi aina olleet lai-tokselle taloudellisesti edullisimpia Eri-ävän mielipiteen Varikkolaitosprojektin lopussa jättivät koulutuspäällikkö, pääin-sinööri sekä päämajamestari Koulutus-päällikön eriävä mielipide perustui orga-nisaatiouudistuksen lähtökohtaan, jossa maavoimilla oli kokonaisvastuu myös ilma- ja merivoimien osalta puolustusvoi-mien yhteisestä materiaalista Lähtökoh-dan perusteella myös materiaalilaitoksen tulisi kuulua maavoimaesikunnan eikä Pääesikunnan alaisuuteen Pääinsinööri ei voinut yhtyä näkemykseen Elektroniik-kalaitoksen ja Koeampumalaitoksen liitä-misestä materiaalilaitokseen Päämaja-mestari oli pääinsinöörin kanssa samalla kannalla Elektroniikkalaitoksen osalta

Varikkolaitosprojekti päätti työnsä esittä-mällä puolustusministeriön materiaalipo-liittisessa johtoryhmässä rationalisointi-työnsä tulokset sekä materiaalilaitoksen organisaation Työryhmän mielestä mi-nisteriön tuli määrätä materiaalilaitoksen toimintaperiaatteet, asettaa laitoksen päämäärät sekä määrittää käytössä ole-vat resurssit, toimintafilosofian, ylläpi-dettävät valmiustasot, budjetin, inves-

toinnit, ylläpidettävät alat kotimaassa, hankintapolitiikan ja hankintojen koti-maisuusasteen Käytännön toteutus jäisi Pääesikunnan ja materiaalilaitoksen vas-tuulle

Myöhemmin puolustusministeriön mate-riaalipoliittisessa johtoryhmässä päädyt-tiin näkemykseen, että materiaalilaitos on palveluorganisaatio, jonka asiakkai-na ovat puolustushaarat Pääesikunta oli materiaalilaitoksen omistaja ja puolus-tusministeriö viranomainen

Materiaalilaitosprojekti johtaa Puolustusvoimien Materiaalilaitokseen

Varikkolaitosprojektin työtä jatkoi mate-riaalilaitoksen perustamiseen tehtäväk-seen saanut MATLA-projekti Työn pe-rusteet käskettiin Pääesikunnan järjes-telyosaston 11 9 1991 puolustusvoimat uuteen johtamis- ja hallintojärjestelmään siirtävällä asiakirjalla Maavoimien toi-minta organisoitiin kolmeen maanpuo-lustusalueeseen ja kahteentoista sotilas-lääniin Samalla sotilaspiiriorganisaatio lakkautettiin ja Puolustusvoiminen Ma-teriaalilaitos perustettiin Uusi laitos oli Pääesikunnan alainen sotavarustepäälli-kön toimialaan kuuluva laitos Se hankki maavoiminen määrittämän, puolustus-haarojen yhteisen materiaalin ja vastasi materiaalin elinjaksosta

Materiaalilaitoksen toimintaa valmistel-tiin osin siviiliorganisaatioista lainattujen tavoitteiden mukaisesti: tuottavuus-läpi-meno, sitoutunut pääoma (tuotantoket-jut-varastot), tuotto-takaisinmaksu, hen-kilöstö, delegointi, varastointi ja valmius Tavoitteena oli muodostaa materiaalilai-toksen johdosta, toimialoista ja varikois-ta itsenäinen, konsernityyppinen toimin-

24

tayksikkö, joka kykeni taloudelliseen ja tulokselliseen toimintaan Valmisteluun liitettiin myös Santahaminan, Kajaanin ja Rovaniemen korjaamojen rationalisointi-tutkimus

Laitoksen suunnitteluvaiheessa käynnis-tettiin useita varikoiden toiminnan kehit-tämisprojekteja, joilla pyrittiin luomaan yhtenäinen ja tuloksellinen toiminnan oh-jausjärjestelmä Tuossa vaiheessa ko-rostettiin tulosjohtamista ja varikoille py-rittiin saamaan tulospalkkaus teollisuu-den mallin mukaisesti

Puolustusvoimien materiaalilaitoksen perustaminen 1.1.1993

Puolustusvoimien materiaalilaitokses-ta tuli maavoimapäällikön alainen ja so-tavarustepäällikön ohjauksessa toimi-va laitos Muutos astui voimaan, kun puolustusvoimissa otettiin käyttöön uusi johtamis- ja hallintojärjestelmä 1 1 1993 Materiaalilaitoksen tehtäväksi tuli vasta-ta maavoimien ja puolustushaarojen yh-

teisen sotavarustuksen koko teknisestä elinjaksosta aina tutkimus- ja kehittä-mistoiminnasta hylkäämiseen asti Kes-keinen tehtävä oli sotavarustehankinnat, jotka piti toteuttaa Pääesikunnan materi-aaliosaston toimeksiantojen perusteella

Alueellistamisvaatimuksen takia laitok-sen esikunnan paikaksi määrättiin Tam-pere, jonka kanssa sijoituspaikkakun-nasta kilpaili lopussa Jyväskylä Esikun-ta aloitti toimintansa valtion virastotalos-sa Uimalankadulla Kalevan kaupungin-osassa vuoden 1993 alussa Esikunnan osastoista aloittivat toimintansa Tampe-reella hallinto-, ase-, ampumatarvike- ja kuljetusmateriaaliosastot sekä Koeam-pumalaitoksen esikunta Pioneerimate-riaaliosasto jäi Keuruulle syksyyn 1994 asti, elekronikkaosasto toimi Helsingissä vuoteen 1996 ja suojelutoimiala oli Suo-jeluvarikolla, kunnes se liitettiin pionee-ri- ja suojelumateriaaliosastoon 1 1 1995

Vuonna 1995 laitoksen esikuntaan saa-tiin esikuntapäällikön ja suunnittelupääl-

25

likön virat Laitoksen johtaja määrättiin Tampereen varuskunnan päälliköksi Elektroniikkaosaston alaisena toiminut Sähköteknillinen koulu liitettiin Viestiryk-menttiin Joulukuussa 1996 Materiaali-laitoksen esikunta saatiin saman katon alle, kun sen eri puolilla olevat osat siir-tyivät Sarvijaakonkadulle Kalevan kau-punginosaan Uusiin tiloihin muutti en-simmäisenä elektroniikka-osasto Helsin-gistä Materiaalilaitoksen henkilövahvuus oli alussa lähes 2500, mutta määrä pie-neni 300:lla vuoteen 2000 mennessä

Puolustusvoimien materiaalilaitos oli maavoimapäällikön alainen laitos, jon-ka piti valmiutta kohotettaessa siirtyä huoltopäällikön alaisuuteen Laitoksen kannalta tämä ei ollut paras mahdolli-nen ratkaisu Tämä johti muun muas-sa siihen, kun kriisinhallintaoperaatioon koottiin joukkoa ja materiaalia, niin Pää-esikunnan operaatioesikunta valmisteli asiaa yhdessä huoltoesikunnan kanssa ja antoi käskyt suoraan materiaalilaitok-selle Toiminta tapahtui kuitenkin rauhan aikana maavoimapäällikön alaisuudessa

Materiaalilaitokset osaksi maa, meri- ja ilmavoimia

Suunta uudelle logistiselle lähestymis-tavalle asetettiin, kun huoltojärjestelmän uudet perusteet määritettiin puolustus-voimien pitkäntähtäyksen suunnitelmas-sa 2005-2016 Myöhemmin perusteet tarkentuivat logistiikkastrategiaksi ja lo-gistiikkajärjestelmän suorituskykyvaati-muksiksi Vuoden 2008 uudelleenorga-nisointiin liittyen Puolustusvoimien Mate-riaalilaitos siirtyi maavoimien johtoon ja nimettiin Maavoiminen materiaalilaitok-seksi Sen osaksi perustettiin neljä huol-torykmenttiä Huoltorykmentin tehtävänä

oli yhdistää alueellisesti puolustusvoi-mien huollon toimialat ja elinkeinoelämä osaksi maavoimien huoltojärjestelmää ja puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää Rykmenteillä oli myös järjestelmävastuu maavoimien kalustosta Vuoden päästä Maavoimien materiaalilaitoksen esikun-ta organisoitiin uudelleen Uuden orga-nisaation lähtökohtana olivat esikunnan keskeiset prosessit: järjestelmien han-kinta ja ylläpito

Ilma- ja merivoimille muodostettiin niiden varikoista omat materiaalilaitokset Aja-tuksena oli eriyttää logistiikan johtami-nen siten, että operatiivinen johtaminen oli puolustushaaraesikunnan vastuulla, ja järjestelyjen johtaminen kunkin puo-lustushaaran laitoksella

Poliittinen paine töiden ulkoistamiseen

Kotimainen puolustusvälineteollisuus oli suurissa vaikeuksissa Varsovan liiton ha-joamisen jälkeen, kun sotatarvikkeiden ylituotantoa oli erityisesti Euroopassa Uustuotannon takerrellessa teollisuu-delta puuttui tasainen kuorma Yhtenä ratkaisuna pidettiin puolustusvoimien kaluston kunnossapidon siirtämistä teol-lisuuden vastuulle, mutta ajatuksen myö-tä uudeksi ongelmaksi nousi osaavan henkilöstön puute Vastaus myös tähän haasteeseen oli löydettävissä puolus-tusvoimista − puolustusvoimien palve-luksessa olevat ammattiosaajat Näistä lähtökohdista puolustusvälineteollisuus vaikutti aktiivisesti poliittisiin päättäjiin, jotta varikoiden toiminnat ja henkilöstö siirrettäisiin teollisuudelle

1990-luvun puolen välin jälkeen painos-tus ja ulkomailla toteutetut ratkaisut vai-

26

kuttivat teollisuuteen myönteisesti Val-tioneuvoston hallintopolitiikan suuntalin-joista 16 4 1998 antaman periaatepää-töksen mukaisesti valtionhallinnossa tuli keskittyä yhä enemmän niin sanottujen ydintehtävien hoitamiseen Julkisen val-lan roolia oli tarkoitus kehittää yhä sel-keämmin palvelujen tuottajasta palvelu-jen tilaajaksi Päätös edellytti myös puo-lustushallinnossa toimintatapojen uudel-leen arviointia

Puolustuspoliittisessa selonteossa 2001 tie ulkoistukseen osoitettiin selvästi Sii-nä todettiin: ”muita kuin puolustusvoimi-en ydintoimintoja rationalisoidaan halli-tusti kumppanuussopimusmenettelyllä, Puolustusvoimien materiaalilaitoksen ra-tionalisointia jatketaan käynnissä olevan selvityksen pohjalta, osa puolustusvoi-mien toiminnoista voidaan siirtää teolli-suudelle ja toimintoja ulkoistettaessa on välttämätöntä, että sopimuksin turva-taan palvelut myös poikkeusoloissa”

Eduskunnan hyväksymän selonteon toimeenpanemiseksi puolustusvoi-missa tehtiin monia ulkoistusselvityk-siä 2000-luvun alussa mm kunnossa-pidossa, vaatetushuollossa sekä ruoka-huollossa Kunnossapidon selvitykset alkoivat Pohjois-Suomessa toteutetulla alueellisen kumppanuuden KULPI-sel-vityksellä 2001 ja päättyivät AKUUTTI-selvityksen, AKUn, KUJAn kolmen eri vaiheen ja oman toiminnan kehittämis-selvityksen kautta kunnossapidon stra-tegiseen kumppanuuteen 2009 Ruoka-huollon ja vaatetushuollon vaiheet poik-kesivat kunnossapidon kehityspolusta, mutta myös ruokahuolto päätyi strategi-seen kumppanuuteen Vaatetushuollos-sa toimintatavaksi valittiin lopulta oman toiminnan kehittäminen

Alkuvaiheessa puolustusministeriön kumppanuusohjelman tavoitteena oli säästöjen hankkiminen ja strategiana ulkoistaminen Siihen vaikuttivat malli ulkomaisten asevoimien tukitoimien ul-koistamisesta ja usko yritysten selvästi paremmasta kustannustehokkuudesta verrattuna puolustusvoimien toteuttamiin tukipalveluihin Suurena puutteena val-mistelussa oli, että puolustusministeriö ei pystynyt vakuuttamaan Pääesikunnan johtoa kumppanuusohjelman tarpeelli-suudesta ja saavutettavista hyödyistä Ei, vaikka perusteet määrittänyt selon-teko oli tehty yhdessä Pääesikunnan toimintaa voidaan pitää viivytystaiste-luna, jonka lopputulos, tukitoimintojen ulkoistaminen, oli kuitenkin osallistujien tiedossa

Nykyisin strategiset kumppanit ovat kiin-teä osa puolustusvoimien logistiikka-järjestelmää Kumppanit osallistuvat jo hankkeiden alkuvaiheessa hankittavan sotavarustuksen ylläpidon suunnitteluun elinkaarenaikaisten kustannusten mi-nimoimiseksi Hankintojen jälkeen ne osallistuvat muun muassa kalustokoulu-tukseen ja vastaavat välineiden kunnos-sapidosta Kumppaneilla on myös kes-keinen rooli puolustusvoimien poikkeus-olojen logistisessa järjestelmässä

Varikkokentän kehittyminen

1980-luvun varikkokenttä oli perua so-dan jälkeiseltä ajalta Varikot olivat eri toimialojen johdossa ja niitä ohjasivat Pääesikunnan eri esikunnat Esimerkiksi asevarikot olivat Pääesikunnan taiteluvä-lineosaston alaisia, mutta varikon pääl-likön suoranainen esimies oli Pääesi-kunnan huoltopäällikkö Valmiusasioissa varikot olivat sotilasläänin alaisia Niillä

27

oli kiinteää yhteistoimintaa sotilaspiirien, joukko-osastojen ja aselajien kanssa Yleensä kaikki varikot varastoivat ampu-matarvikkeita ja perustettavien joukkojen materiaalia

Pääesikunnan taisteluvälineosaston alai-set varikot ja sotilasopetuslaitokset:- Asevarikko 1 Kuopiossa oli keveiden

jalkaväkiaseiden varikko, jossa oli myös nahka- ja puuosastot

- Asevarikko 2 Toivakassa oli lataamo-varikko, jolla oli varasto-osasto Har-tolassa

- Asevarikko 3 Vammalassa oli jalka-väen raskaiden aseiden varikko, jon-ka varikko-osastossa Sääksjärvellä oli kranaatinheittimistön kranaattien lataamo

- Asevarikko 4 Lievestuoreella oli ty-kistöasevarikko, jossa oli optinen korjaamo ja ohjushuoltola

- Asevarikko 5 Hämeenlinnassa ja Hattulassa oli panssarivarikko, jonka varikko-osasto oli Siikakankaalla

- Asevarikko 6 Orivedellä oli ilmator-junta-aseiden varikko

- Asevarikko 7 Ähtärissä oli ampuma-tarvikkeiden lataamo- ja hävitysva-rikko

- Asevarikko 8 Haapajärvellä oli lataa-movarikko, jonka varikko-osasto siir-tyi Kokkolasta Ritalaan

- Asevarikko 9 Iisalmessa oli lataa-movarikko, jonka varasto-osasto oli Koivujärvellä

- Tervolan Varikko perustettiin 1 3 1989 Kemin sotilaspiirin varastoalueeksi Se siirtyi 1990 Pääesikunnan huolto-osaston ja myöhemmin taisteluväli-neosaston johtoon

- Asekoulu oli Kokkolassa, josta se siirtyi Lahteen ja liitettiin Hämeen rykmenttiin syksyllä 1996

Pääesikunnan taisteluvälineosaston li-säksi varikoita ja laitoksia oli myös mui-den Pääesikunnan esikuntien johdossa Kuljetusosaston alaisuudessa toimivat Kuljetusvälinevarikko Nokian Kalkussa ja sen varikko-osasto Vilppulassa Säh-köteknillinen koulu oli sähköteknillisen osaston johdossa Taloushuolto-osaston alaisuudessa olivat talousvarikko Hä-meenlinnassa sekä vaatetuskorjaamot Säkylässä, Sodankylässä ja Mikkelissä Viestitarkastajan alaisuudessa oli viesti-varikko Lylyssä ja viestikeskuskorjaamo Riihimäellä, pioneeritarkastajan pioneeri-varikko Keuruulla ja varikko-osasto Par-kanossa sekä suojelutarkastajan, myö-hemmin pioneeri- ja suojelutarkastajan, alainen tekninen varikko Kanavuoressa Sotavarustepäällikön alaisena oli Koe-ampumalaitos Laitoksen pieni esikunta oli Helsingissä ja koeampuma-asemat Niinisalossa ja Katajaluodossa Puolus-tusvoiminen ylilääkärin alaisuudessa oli lääkintävarikko Ilmajoella

Puolustusvoimien materiaalilaitos perus-tettiin 1 1 1993 ja siihen kuului esikunnan lisäksi kaikkiaan 16 varikkoa, kaksi koe-asemaa, Elektroniikkakeskuskorjaamo ja Sähköteknillinen Koulu Puolustusvoi-mien materiaalilaitoksen ulkopuolelle jäi-vät huoltoesikunnan tiukasta vaatimuk-sesta talousvarikko ja lääkintävarikko, ja myöskin meri- ja ilmavoimien varikot jäi-vät liittämättä materiaalilaitokseen Pe-rustamisen yhteydessä varikoiden nimet muutettiin pääosin sijaintipaikkakunnan mukaisiksi Varikot olivat toimialaosasto-jensa alaisuudessa, mutta päälliköiden sotilaallisena esimiehenä oli laitoksen johtaja Laitoksen johtajalla olikin yli 20 suoranaista alaista, mikä oli tehokkaan johtamisen kannalta liian suuri määrä

28

Yksityiskohtana silloisen muutoksen tah-dista mainittakoon, että ennen kuin Puo-lustusvoimien materiaalilaitos ehti aloit-taa toimintansa, niin Pääesikunta käski 30 11 1992 aloittaa paikallisen tason yh-teistoimintaneuvottelut henkilöstön vä-hentämiseksi ja toimintojen rationalisoi-miseksi Eläinlääkintäkoulussa Niinisalos-sa, Asekoulussa Kokkolassa, asevarikko 1:ssä Kuopiossa, asevarikko 3:ssa Vam-malassa, asevarikko 7:ssä Ähtärissä ja asevarikko 9:ssä Iisalmessa

Perustettaessa luotu varikkojen orga-nisaatio oli käytössä muuttumattoma-na lähes vuosikymmenen Ainoa muu-tos oli Tervolan varikon siirtäminen 1995 aseosaston alaisuudesta kuljetusma-teriaaliosaston johtoon Organisaatio-muutoksen alkoivat vuosituhannen vaih-teen jälkeen Puolustusvoimien mate-riaalilaitos käynnisti vuonna 2010 Pv-MatL-2005 projektin, jonka tarkoituksena oli kehittää laitoksesta entistä paremmin 2010-luvun haasteisiin vastaava tulosyk-sikkö Tarkennetut perusteet kehitystyöl-le saatiin vuoden 2001 turvallisuus- ja

puolustuspoliittisesta selonteosta, jossa linjattiin laitoksen rationalisointikohteet Sen mukaan Vammalan asevarikko, Ii-salmen asevarikko, Oriveden asevarikko, Sääksjärven asevarikko ja suojeluvarik-ko oli tarkoitus lakkauttaa Osa niiden toiminnoista tuli siirtää muihin varikoi-hin ja Koivujärven varasto-osasto liit-tää Kuopion asevarikkoon Selvitystyön pohjalta myös alkuvaiheessa Puolustus-voimien materiaalilaitoksen ulkopuolelle jääneet talousvarikko ja lääkintävarikko päätettiin liittää laitokseen Kaikki rati-onalisointityössä määritetyt muutokset tehtiin vuoden 2003 alkuun mennessä Muutosten myötä laitoksen henkilöstö-vahvuus kasvoi vain noin 100:lla ollen noin 2300 henkeä

Kolme vuotta myöhemmin, vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen se-lonteon toimeenpanon alkaessa, oli tar-koitus luoda varikoita ja laitoksia hallin-nollisesti yhdistämällä vahvoja järjestel-mävarikoita Puolustusministeriön tiedot-teessa 16 3 2005 todettiin, että selon-teon toimeenpanossa panssarivarikko

29

Hämeenlinnassa ja kuljetusvarikko No-kialla sekä Ähtärin asevarikko, Parkanon pioneerivarikko, Keuruun pioneerivarikko ja Ilmajoen lääkintävarikko yhdistetään Lievestuoreen, Toivakan ja Kuopion ase-varikot yhdistetään kuten myös Lylyn viestivarikko ja Elektroniikkalaitos Riihi-mäellä Hallinnolliset yhdistämiset astui-vat voimaan 1 1 2008

Vuoden 2008 järjestelyjen seurauksena Puolustusvoimien materiaalilaitoksesta tuli Maavoimien materiaalilaitos Laitos siirtyi Mikkeliin perustetun Maavoimien esikunnan ja maavoimien komentajan alaisuuteen Materiaalilaitoksen johtajan johtoon tulivat esikunta, Pohjois-Suo-men huoltorykmentti, Länsi-Suomen huoltorykmentti, Itä-Suomen huoltoryk-mentti ja Etelä-Suomen huoltorykment-ti, Elektroniikkalaitos, Räjähdelaitos ja Koeampumalaitos Räjähdelaitos muo-dostettiin liitämällä yhteen Haapajärven asevarikon, Ähtärin asevarikon, Keuruun pioneerivarikon ja Parkanon pioneeriva-rikon lataamot Samalla edellä mainitut varikot lakkautettiin itsenäisinä tulosyk-siköinä Esikunnan paikaksi tuli Ähtäri Myöhemmin, vuonna 2013, Räjähdelai-tos ja Koeampumalaitos lakkautettiin ja niistä muodostettiin Räjähdekeskus

Huoltorykmenttien alaisuuteen siirrettiin ajoneuvovarikko, talousvarikko, Lieves-tuoreen varikko, Kuopion varikko ja Ter-volan varikko sekä varikoiden ja sotilas-läänien varastoalueet Lylyn varikko lii-tettiin Elektroniikkalaitokseen ja lääkintä-varikko Sotilaslääketieteen keskukseen Perustettaessa Maavoimien materiaali-laitoksessa oli noin 2370 työntekijää ja vuotta myöhemmin, ulkoistusten jälkeen, jäljellä oli vain 1700 henkilöä

Varikkokentän isoin muutos tapahtui puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015, jolloin kaikkien puolustushaaro-jen materiaalihankinnat, kunnossapito ja varastointi annettiin perustetun Puolus-tusvoimien logistiikkalaitoksen vastuulle Laitoksen hallintoyksiköiksi tuli esikunta, Järjestelmäkeskus, kolme logistiikkaryk-menttiä, Räjähdekeskus ja Sotilaslääke-tieteen keskus Myös Logistiikkakoulu on esikunnan alainen Samanaikaisesti maavoimien joukko-osastojen korjaa-mot, merivoimien kunnossapitokeskuk-set ja keskusvarastot siirtyivät Millog Oy:lle

Uudistusten puutteita

Vuoden 1993 uudistuksen tavoitteena oli muodostaa Puolustusvoimien mate-riaalilaitoksesta organisaatio, joka vas-taisi puolustusmateriaalista aina kehit-tämisestä hävittämiseen Kokonaisvas-tuulla tavoiteltiin aikaisempaa parempaa kustannustehokkuutta ja materiaalista valmiutta Kokonaisvaltaiselle kehittämi-selle puolustusvoimat asetti itse kaksi keskeistä estettä: logistiikan kokonais-vastuun jakamisen huoltopäällikön ja so-tavarustepäällikön kesken sekä puolus-tushaarojen itsenäisyyden materiaalitoi-minnoissa Ensimmäisellä rajauksella ha-jautettiin yhtenäinen johto logistiikan ja materiaalisen valmiuden kehittämisessä Toisella rajauksella puolustushaaroille jä-tettiin mahdollisuus määritellä, mikä oli yhteistä ja mikä puolustushaarakohtaista materiaalia Koska yhteinen materiaali oli maavoiminen vastuulla, ulkoistivat ilma- ja merivoimat sen hankinnan, rahoitus-varauksia myöten, maavoimille

Vuosien varrella ajatus puolustusvoimi-en materiaalisen valmiuden yhteises-

30

tä kehittämisestä palasi puolustushaa-rakeskeiseksi Päivittäisen materiaalin hankinnoissa siirryttiin yhä enenevässä määrin puitesopimusjärjestelmään, jol-la optimoitiin hankintoja taloudellisesti ja puolustushaarakohtaisesti Sopimusjär-jestelmän ohjausvaikutus puolustuksen systemaattiseen materiaaliseen rakenta-miseen ei ollut toivottu Se antoi alajoh-toportaille heidän toivomaansa toimin-nan vapautta, mutta vapautta käytettiin valitettavan usein rauhan ajan toimintojen virittämiseen sodan ajan valmiuden jää-dessä toiselle sijalle Pääesikunta pyrki vähentämään kulutusta asettamalla eri-laisia rajoituksia hankinnoille ja palvelujen ostolle, mutta se ei aina onnistunut

Ensimmäisessä vaiheessa Puolustus-voiminen materiaalilaitoksen esikunnan kokoonpanosta jäi puuttumaan esikun-tapäällikön virka Se vaikeutti osastojen ja varikoiden toimintaa erityisesti henki-löstöalalla Operatiivinen suunnittelu ja huollon suunnittelu oli hajautettu Se oli sisällytetty osastojen henkilöstön tehtä-viin oman toimen ohella tehtäväksi työk-si Tärkeät suunnittelutehtävät jäivät näin usein kiireisempien töiden varjoon

Puolustusvoiminen materiaalilaitoksen suunniteltu siirtyminen siviilimäisempään lähestymistapaan ja kustannustehok-kuuteen jäi puolitiehen Siviilin tehok-kuusmallia haettiin ajatuksella palkata tuotannosta vastaava siviilijohtaja, ot-tamalla käyttöön tulosjohtaminen ja ke-hittämällä tietojärjestelmiä Tuotantojoh-tajan tehtävään valittiin henkilö, mutta säästösyistä virka jätettiin täyttämättä Tulospalkkion käyttöönottoa vaikeutti tuloksen määrittäminen: mikä oli työn-tekijältä ja organisaatiolta edellytettävän normaalin työsuorituksen ylittävä työ,

josta tuli maksaa tulospalkkio Ne hen-kilöt, jotka kehittivät tulospalkkausmit-tareita, olisivat varmaan mielellään luo-puneet koko järjestelmästä päästäkseen eroon mittareiden kehittämisestä

Tuotannon tehostamiseksi otettiin käyt-töön useita uusia tietojärjestelmiä Tuo-tannon ja toiminnanohjauksen tietojär-jestelmän avulla oli ajatuksena tehostaa varikoiden työsuunnittelua ja -seurantaa Materiaalitilannekuvaa pyrittiin paran-tamaan yhdistämällä yli kymmenessä eri materiaalihallinnon tietojärjestelmäs-sä oleva tilannekuva Uudella talous- ja hankintatietojärjestelmällä oli tarkoitus ottaa aikaisempaa paremmin hallintaan toimintameno- ja tilausvaltuusvarat sekä niiden käyttö Edellä mainittuja tietojär-jestelmähankkeita vietiin määrätietoises-ti eteenpäin Jälkeenpäin tarkasteltuna voidaan sanoa, että järjestelmät toimi-vat kohtuullisesti, mutta eivät pystyneet korjaamaan toiminnan valuvikoja Siitä olkoon esimerkkinä puolustusmateriaa-lihankintavarat, joiden käyttöön Valtio-tontalouden tarkastusvirasto kiinnittää edelleen huomiota tilintarkastusrapor-teissaan

Puolustusmateriaalin hankintaa varten myönnetään tilausvaltuuksia, joiden kes-to on usein lyhyempi kuin hankinnan to-dellinen kesto Suurissa hankkeissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että toimittajat eivät pysty täyttämään si-toumustaan toimitusten määräajoista Toimitusten myöhästyminen johtaa sii-hen, että määrärahan käyttö poikkeaa suunnitellusta Tilauksiin sidottua rahaa siirtyi myöhemmille vuosille

Ongelma on pyritty ratkaisemaan mää-rittämällä tilausvaltuuksien perusteet

31

niin väljästi kuin mahdollista, sekä eriyt-tämällä tuotekehitys- ja hankintavarat Ponnisteluista huolimatta niin kutsutut siirtyvät erät vyöryvät vuodesta toiseen Määrävuonna käyttämättä jääneet mää-rärahat olivat ongelma jo aikaisemmin, eikä ongelmaa kyetty poistamaan toi-minta- ja organisaatiomuutoksilla tai tie-tojärjestelmäkehityksellä

Puolustusvoiminen materiaalilaitoksen valmistelutyössä oli pyritty erottelemaan valmiuskustannukset sellaisista kustan-nuksista, jotka olivat liiketaloudellisesti perusteltuja Liiketaloudellisesti perus-tellut kustannukset syntyivät materiaali-hankinnoista, joita tarvittiin rauhanajan toiminnan ylläpitämiseksi Näitä olivat esimerkiksi vaatteiden kuluminen, kou-lutusampumatarvikkeet, muonitus ja ajo-neuvohuolto Kaikki se materiaali, jota varastoitiin tai tuotettiin kriisinaikaa var-ten, oli valmiuskustannuksia, joita ei tar-kasteltu yhtä kriittisesti Kriisitilannetta vartenhan puolustusvoimat oli olemassa Erottelussa ei saavutettu koskaan yh-denmukaista faktoihin perustuvaa näke-mystä, vaan päätökset tehtiin arvioimal-la Viime kädessä tämä johti siihen, että puolustusbudjetin numerot olivat asian-tuntija-arvioita eivätkä budjettiperusteet olleet oikeaa, mitattavaa faktaa

Vuonna 2007, jolloin huoltopäällikön vir-kanimike vaihtui sotatalouspäälliköksi, logistiikan kehittämisvastuu jäi edelleen jaetuksi Materiaalisen suorituskyvyn ra-kentaminen pidettiin erillään logistiikka-järjestelmän kehittämisestä ja Pääesi-kunnan huolto-osasto vastasi vain huol-lon toimialojen materiaalisesta kehittämi-sestä Myönteistä ratkaisussa oli huollon sodan ajan joukkojen kehittäminen niin koulutuksen kuin materiaalinkin osalta

Käytännössä ratkaisu ei kyennyt nosta-maan sotatalouspäällikköä kokonaisvas-tuuseen puolustusvoimien materiaalises-ta kehittämisestä, vaan valta säilyi ope-raatioesikunnassa

1990- ja 2000-luvulla tehtiin useita esi-tyksiä Puolustusvoimien materiaalilai-toksen tekemisestä nimensä mukaisesti koko puolustusvoimien eli kaikkien puo-lustushaarojen laitokseksi, mutta aika ei ollut vielä kypsä Muutosta vastustivat erityisesti meri- ja ilmavoimat sekä mo-net puolustusvoimien ylimmässä johdos-sa olleet edellä mainitun puolustushaa-rataustan omaavat upseerit

Maa-, meri- ja ilmavoimien kolme erillis-tä järjestelmää ei taloudellisesti ollut ko-vin kestävä ratkaisu Se poikkesi myös yleiseurooppalaisesta keskitetystä ke-hityksestä Tarve siirtymisestä yhdistet-tyyn järjestelmään, logistiikkalaitokseen, jäi itämään Suuri tavoite, puolustusvoi-mien materiaalisen valmiuden rakenta-minen ja ylläpito kaikissa valmiustilois-sa sekä puolustusvoimien operatiivisen huoltojärjestelmän integrointi yhteiskun-nallisiin logistisiin järjestelmiin, jäi vuo-den 2008 muutoksessa vajaaksi

SOTILASLÄÄNIEN HUOLLOSTA PUOLUSTUSVOMIEN LOGISTIIKKA-LAITOKSEEN

Vuodesta 1998 alkaen käynnistyi muu-tos, jossa sotilasläänien ja eri huoltola-jien omista huollon järjestelyistä kehittyi kokonaisuus, jota hyvällä syyllä voidaan kutsua yhtenäiseksi puolustusvoimien lo-gistiikkajärjestelmäksi Huoltoalalla perin-teisestä sotilasläänien alueellisesta huol-tojärjestelmästä siirryttiin maanpuolus-

32

tusalueiden huoltojärjestelmään ja edel-leen maa-, meri- ja ilmavoimien huolto-järjestelmiin, kunnes päädyttiin yhtenäi-seen puolustusvoimien logistiikkajärjes-telmään Materiaalialalla taas Puolus-tusvoimien materiaalilaitoksen ja ilma- ja merivoimien varikoista kehittyivät maa-, meri- ja ilmavoimien materiaalilaitokset ja viimein Puolustusvoimien logistiikka-laitos Vasta vuonna 2015 materiaali- ja huoltoalat yhdistyivät Pääesikunnassa, puolustushaaroissa ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa Syntynyttä puo-lustusvoimien logistiikkajärjestelmää täy-densivät strategiset kumppanuudet, os-topalvelut ja huollon joukkotuotanto

Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän kehittymisen syinä voidaan pitää elinkei-noelämän ja teollisuuden kehittymistä, lisääntyvää sotavarustusta ja niukkene-vaa rahoitusta Vielä 90-luvun alussa so-tilasläänien alueelta löytyi kohtuullisesti sellaisia palveluja ja sellaista materiaalia, jota puolustusvoimat arvioi tarvitsevansa poikkeusolojen joukkojensa varustami-seen ja huoltamiseen Elinkeinoelämän keskittyminen ja verkottuminen tarkoit-tivat sitä, että sotilasläänin alue oli liian pieni huollon toimintojen toteuttamiseksi Uusi ja entistä teknisempi sotavarustus merkitsi kasvavia haasteita ylläpitorahoi-tukselle Aselajien kehittämishankkeet ja saksankaupan materiaali aiheuttivat haasteita varastointiin ja kunnossapi-toon Huoltohenkilöstöä puuttui kaikilta tasoilta Jouduttiin väistämättä toimin-tojen tehostamiseen ja rationalisointiin Jotta tehtävistä selvittiin, turhia hallinto-rakenteita oli karsittava Se huollon pal-velu, joka voitiin ostaa siviilistä, myös ostettiin Ja ennen kaikkea huollon toi-mintoja oli tarkasteltava suurempina ko-konaisuuksina

Sotilasläänin huoltojärjestelmästä maanpuolustusalueen huoltoon

Puolustusvoimien hallintorakenneuudis-tus vuonna 1993 (JOHA 2013) sisälsi operatiivisten maanpuolustusalueiden esikuntien perustamisen Niiden sijain-tipaikoiksi määräytyivät Oulu, Hämeen-linna ja Mikkeli Ajatuksena oli tehostaa poikkeusolojen suunnittelua ja johtamis-ta Ratkaisussa huolto jäi edelleen soti-lasläänien vastuulle Kullekin kahdelle-toista sotilasläänistä käskettiin alueelli-nen huoltovastuu Sotilasläänillä oli siten vastuu oman alueensa kaikkien joukko-jen huollosta eri valmiustiloissa poisluet-tuna ilma- ja merivoimien erikoishuolto

Maanpuolustusalueen esikunnassa huol-lon sunnitellusta vastasivat yleisesikun-taupseerikurssin käyneet huoltomajurit (1-2 henkilöä) He koettivat pitää yhteyttä huoltovastuussa oleviin sotilaslääneihin Kun toinen huoltoupseereista oli myös maanpuolustusalueen varustaja, sotilas-läänien esikunnat saivat aika vapaasti suunnitella huollon järjestelyjään ilman maanpuolustusalueen esikunnan ohja-usta Lopputuloksena oli, että jokainen sotilaslääni käytti alueella olevia, jopa yhteisiä valtakunnallisia resursseja vain omiin tarkoituksiinsa Etelä- ja Lounais-Suomen sotilaslääneillä oli mitä suunni-tella, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomesta puuttui ajoneuvokalustoa, hankintamate-riaalia ja huollon palveluja

Maan jakaminen kahteentoista itsenäi-seen sotilaslääniin osoittautui operatii-visesti toimimattomaksi Sen vuoksi jär-jestelyjä tarkistettiin 1998 Operatiivisesti tarkoituksenmukaisempaa oli jakaa Suo-mi kolmeen isompaan kokonaisuuteen: maanpuolustusalueeseen Maanpuolus-

33

tusalueille annettiin myös aluevastuu Maanpuolustusalueiden esikuntien vah-vuutta kasvatettiin kolmestakymmenes-tä henkilöstä reiluun sataan henkilöön Kokoonpanoihin lisättiin huolto- ja tie-tohallinto-osastot Vastaavasti sotilas-läänien huollon henkilöstöä ja tehtäviä supistettiin Huollollisesti ne keskittyivät vain materiaalin varastointiin ja hajaut-tamisen suunnitteluun sekä tukemaan joukkojen perustamista paikallishuollolla Vastuu alueellisesta huollosta siirrettiin maanpuolustusalueille Tähän olikin hy-vät edellytykset, koska maanpuolustus-alueiden huolto-osastoihin voitiin koo-ta sotilaslääneistä niiden paras huollon osaaminen

Maanpuolustusalueiden poikkeusolo-jen suunnittelussa korostui tiivis yhteis-työ muiden maanpuolustusalueiden ja alueella toimivien puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen joukkojen kanssa Joukkojen perustamisen suunnittelusta ja kouluttamisesta vastasivat edelleen sotilasläänien esikunnat ja joukko-osas-tot Maanpuolustusalueiden esikunnat koordinoivat toimintaa Maanpuolustus-alueet sopivat valtakunnallisesta resurs-sien jaosta keskenään Pääesikunnan oh-jauksessa

Maanpuolustusalueiden huoltojärjestel-mä rakentui rauhanajan joukko-osasto-jen huoltolaitosten, alueella olevien so-tilasläänien varastoalueiden, varikoiden ja poikkeusoloissa perustettavien kent-tähuoltojoukkojen varaan Suunnitel-missa kenttähuoltojoukot oli ryhmitetty maanpuolustusalueiden tai sotilaslää-nien huoltokeskuksiin Etenkin ampu-matarvikevarastojoukkueita ja teknisiä huoltokomppanioita harjoitettiin sään-nöllisesti Rovajärvellä pidetyissä valta-

kunnallisissa harjoituksissa Myös muut kenttähuoltojoukot osallistuivat ainakin tärkeimmällä henkilöstöllään tehtävä-kohtaisiin harjoituksiin Huoltokeskusten toimeenpanovalmiutta voi pitää hyvänä, vaikka niiden materiaaliset puutteet oli-vat huomattavat

Maanpuolustusalueen esikunnan alai-suuteen perustettiin valmiutta kohotet-taessa logistiikkayksikkö Yksikkö muo-dostui kaupankeskusliikkeiden ja kulje-tusyritysten reserviläisistä Logistiikka-yksikön tehtävänä oli hankkia perustet-taville joukoille elintarvikkeet ja muuta puuttuvaa hankintamateriaalia sekä toi-mia linkkinä sekä keskus- ja kuljetus-liikkeiden että teollisuuden järjestelmiin Kenttähuoltojoukkojen ja niihin sijoitettu-jen reserviläisten kautta maanpuolustus-alueiden huollolla oli tiivis yhteys alueen elinkeinoelämään Tätä kautta välittyi puolustusvoimille myös tietoa elinkeino-elämän ja teollisuuden kehittymisestä

Poikkeusolojen joukkojen varustamisen suunnittelu tapahtui alla kerrotulla peri-aatteella Jokaiselle perustajalle oli käs-ketty perustamistehtäväluettelossa so-dan ajan joukot, jotka sen tuli valmis-tautua perustamaan ja varustamaan Varustamisen tuli tapahtua käsketyssä ajassa sillä materiaalilla, joka perustajalla oli halussaan Tieto perustajilla olevasta sotavarusteista koottiin vuosittain maan-puolustusalueen esikuntiin sotilasläänien esikuntien kautta Tietoaineisto yhdistet-tiin maanpuolustusalueilla ja Pääesikun-nassa Varustamissaldojen perusteella käskettiin perustajien väliset materiaali-en tasaussiirrot Tasaussiirroissa jaettiin puolustusvoimien hallussa oleva käyt-tökelpoinen sotavarustus siten, että so-dan ajan joukot saatiin mahdollisimman

34

hyvin varustettua tehtäviensä mukaises-ti puolustusvoimien omalla materiaalilla Puuttuvaa materiaalia oli suunniteltu täy-dennettävän jatkohankinnoin ja ottome-nettelyllä Samalla periaatteella käsket-tiin uuden materiaalin sitominen

Tuohon aikaan oli tapana, että joukko-jen sodan ajan komentajat ja yksiköiden päälliköt kävivät säännöllisesti tarkasta-massa omille sodan joukoille sijoitetun varustuksen varastoilla Tarkastusme-nettelystä luovuttiin myöhemmin, kun materiaalin varastoinnissa luovuttiin yk-sikkövarastoinnista ja siirryttiin suurem-piin lajivarastoihin Tähän oli syynä va-rastotilojen käytön ja varastotyön tehos-taminen

Selonteko ohjaa kehittämään kohti logistiikkajärjestelmää

Vuoden 2004 valtioneuvoston turval-lisuus ja puolustuspoliittinen selonte-ko (VNS 2004) sisälsi useita velvoitteita niin puolustusvoimien organisaation kuin puolustusvoimien huollon ja logistiikan kehittämiseksi:

”Pääesikunnan tehtävät ja organisaa-tio tarkistetaan. Pääesikuntaa uudiste-taan siten, että se voi keskittyä puolus-tusvoimien kokonaiskehittämiseen sekä puolustushaarojen yhteisoperaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen. Pääesi-kuntaan kuuluva maavoimaesikunta lak-kautetaan ja sen tilalle perustetaan erilli-nen Maavoimien esikunta.”

”Puolustusvoimien huolto- ja logistiikka-järjestelmä on osa valtakunnallista huol-tovarmuutta. Sen tehtävänä on joukko-jen huoltaminen ja täydentäminen kai-

kissa tilanteissa. Järjestelmä verkottuu sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Valmiutta kohotettaessa järjes-telmää täydennetään perustettaviin jouk-koihin kuuluvilla huolto-osilla, alueellisilla huoltojoukoilla sekä sopimuksin varatuin elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan resurssein.”

”Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen rationalisointia jatketaan, varikkotoimin-toja supistetaan sekä materiaalivaras-toja vähennetään vastaamaan 350 000 sotilaan sodan ajan joukkojen tarpeita. Puolustusmateriaalin ylläpitoa kehitetään painottaen kaksitasoista huoltojärjes-telmää. Puolustusvoimat toteuttaa itse suoran, taistelevien joukkojen tuen.”

”Maavoimien huollon kehittämisen pai-nopiste on alueellisten huoltorykment-tien muodostamisessa. Rauhan ajan joukko-osastoihin perustettavat huol-topataljoonat muodostavat sodan ajan huoltorykmenttien rungot. Ne verkottu-vat jo rauhan aikana alueensa elinkeino-elämään. Valmiutta kohotettaessa ryk-mentit perustetaan ja täydennetään so-dan ajan vahvuuteensa.”

Selonteon ohjaamana käynnistettiin ke-hittämistoimet Maanpuolustusalueet lakkautettiin Kahdestatoista sotilaslää-nistä siirryttiin operatiivisiin ja alueellisiin sotilaslääneihin Alueelliset sotilasläänit lakkautettiin vuonna 2009 Jäljelle jäivät Pohjois-, Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen sotilasläänit Ilma- ja Merivoimien esi-kuntien rinnalle perustettiin Maavoimien esikunta Pääesikunnan huoltoesikunta lakkautet-tiin 31 12 2005 (JOHA 2008) Tilalle pe-

35

rustettiin huolto- ja materiaaliosastot Uusi huolto-osasto otti vastuulleen myös kuljetusten, kunnossapidon ja täyden-nysten ohjaamisen Vuoden 2007 alusta Puolustusvoimien huoltopäälliköstä tuli sotatalouspäällikkö, apulaishuoltopäälli-köstä logistiikkapäällikkö ja pääinsinöö-ristä sotavarustepäällikkö

11 8 2008 hyväksyttiin ”Puolustusvoi-mien logistiikkastrategia” Se linjasi puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän rakenteen, kehittämisen periaatteet ja suuntalinjat aina 2020-luvulle asti Pe-rinteisistä huoltolajeista siirryttiin kan-sainväliseen toimialajakoon: kuljetukset, kunnossapito, täydennykset, lääkintä-huolto ja huoltopalvelut Strategian linja-ukset ja uusi toimialajako selkiytti huol-lon johtamista kaikilla tasoilla

Puolustusvoimien logistiikkastrategian mukaan ”Puolustusvoimien logistiikka-järjestelmä on puolustusvoimien, koti-maisen ja kansainvälisen elinkeinoelä-män ja muun yhteiskunnan logististen osien muodostama kokonaisuus, jonka perusrakenne säilyy samanlaisena tur-vallisuustilanteesta riippumatta Raken-ne jaetaan strategiseen, operatiiviseen ja taktiseen tasoon Järjestelmä sisältää logistiikan palvelukeskukset, puolustus-haarojen huoltojärjestelmät, kumppa-nuudet ja ostopalvelut ”

Sotilaslääketieteen keskus (SOTLK) ja Puolustusvoimien Ruokahuollon Palve-lukeskus (PURU) perustettiin pääesi-kunnan huolto-osaston ohjaukseen 1 1 2006 SOTLK:n perustaminen oli tärkein osa puolustusvoimien lääkintä-huollon uudistusta Tämän perusteella omasta erikoissairaanhoidosta luovuttiin ja siirryttiin strategiseen kumppanuuteen

15 sairaanhoitopiirin kanssa Näin viimei-nen oma erikoissairaala, keskussotilas-sairaala ”Tilkka” voitiin lakkauttaa Lak-kauttamisen tuloksena vapautuvia vir-koja suunnattiin kentälle vahventamaan varuskuntien terveysasemia ja tukemaan kenttälääkinnän kehittämistä Uudistuk-sen ansiosta saavutettiin noin kuuden miljoonan euron säästöt Joukko-osas-tojen kokoonpanosta terveysasemat siir-tyivät SOTLK:n johtoon vuoden 2008 alussa Puolustusvoimien ruokahuollon palve-lukeskus yhdisti joukko-osastojen omat muonituskeskukset samaan organisaa-tioon Näin myös muonituskeskukset siirtyivät pois joukko-osastojen kokoon-panosta Järjestelyllä yhdenmukaistet-tiin muonituskeskusten toimintaa, pa-rannettiin hankintojen taloudellisuutta ja tehostettiin henkilöstön käyttöä PURU:n perustaminen oli hyvä välitavoite ja las-kennallinen pohja Leijona Catering Oy:n perustamiselle, joka tapahtui 1 1 2012

Vuoden 2007 lopussa toteutettiin Pää-esikunnan maavoimaesikunnan ja Puo-lustusvoimien materiaalilaitoksen lak-kauttaminen Aselajitarkastajat hank-keineen siirrettiin Mikkeliin perustettuun Maavoimien esikuntaan Materiaalilai-toksen toiminnot siirrettiin maavoimien komentajan alaiseen Maavoimien ma-teriaalilaitokseen, jonka tehtäviin tuli nyt myös vastuu maavoimien huollon järjes-telyistä, kuten hankitun materiaalin yllä-pidosta Logistiikkajärjestelmän kannalta järjestely oli merkittävä: materiaalihank-keet ja hankinnat sekä materiaalin va-rastointi ja kunnossapito saatiin viimein saman johdon alle niin Maavoimien esi-kunnassa kuin Maavoimien materiaali-laitoksessakin Järjestelyn tehokkuus tuli näkymään jo heti ensimmäisinä vuosina,

36

kun uuden materiaalin hankintojen yhte-ydessä jouduttiin toistuvasti keskustele-maan ylläpidon rahoituksesta, varastois-ta, ampumatarvikkeista ja varaosista

Huoltorykmentit perustettiin järjestämään ja tilaamaan palveluja

Uudistus loi selkeän rakenteen logis-tiikkajärjestelmästä Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän rungoksi tuli val-takunnan alueella toimiva maavoimien huoltojärjestelmä Maavoimien materi-aalilaitos yhdisti puolustusvoimien huol-lon toimijat ja elinkeinoelämän palvelujen tuottajat osaksi maavoimien huoltoa ja edelleen puolustusvoimien logistiikkajär-jestelmää Samalla maanpuolustusalu-eet ja Puolustusvoimien materiaalilaitos lakkautettiin

Valtioneuvoston selonteosta poiketen puolustusvoimiin perustettiin neljä huol-torykmenttiä: Etelä-Suomen, Länsi-Suo-men, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen huoltorykmentit Toimintaperiaatteek-si muotoutui palvelumalli, jossa palve-lun tarvitsija (joukko) tilaa tarvitsemansa huollon palvelut ja materiaalin palvelun järjestäjältä, huoltorykmentiltä Ne pal-velut, joita joukko ei kykene itse tuotta-maan, se saa joko huoltorykmentin tuot-tamana tai järjestämänä

Huoltorykmenttien esikuntien henkilöstö koottiin pääosin lakkautettujen maan-puolustusalueiden huolto-osastoista ja varikoiden hallinto-osista Huoltoryk-mentteihin liitettiin sotilasläänien varas-to-osastot ja Puolustusvoimien materi-aalilaitoksen alaiset varikot Jo vuoden kuluttua puolustusvoimat siirsi maavoi-mien varikkotasoisen kunnossapidon Millog Oy:lle Siten huoltorykmentistä muotoutui palveluja välittävä ja sotava-rusteita varastoiva organisaatio Ryk-mentin rooli oli palvelujen järjestäjänä ja poikkeusolojen organisaationa tärkeä: keskenään verkottumalla ne muodosti-vat puolustusvoimien valtakunnallisen logistiikkajärjestelmän rungon

Kolmesta muusta rykmentistä poiketen Etelä-Suomen huoltorykmentistä tuli sa-malla kokeiluorganisaatio Kokeilulla ha-luttiin selvittää, miten joukko-osasto toi-mii ilman omaa huoltoaan Kokeilun tu-loksena hallintobyrokratian todettiin vain kasvaneen Loppuraportissa todettiin, että joukko-osastolla tulee olla oma päi-vittäisen huollon vaatima henkilöstönsä Vuonna 2015 Kaartin jääkärirykmentille palautettiin oma huoltokeskus

Huoltorykmentit vuonna 2008

37

Joukko-osastojen huolto ja koulutus uusiksi

Joukko-osastojen huoltoon haettiin myös tehokkuutta Maavoimien valmius-yhtymiin tuli uutta ja teknisesti vaativam-paa kalustoa Tämä merkitsi lisääntyviä vaatimuksia sekä huoltohenkilöstön am-mattitaidolle että käyttö- ja huoltotiloille Toki pulaa oli rahoituksestakin, mutta si-täkin vaikeampi oli saada palkattua uutta henkilöstöä lisääntyvän kaluston huol-toon ja varastointiin Jokaisessa joukko-osastossa alkoi toimintojen tehostami-nen: etsittiin ulkoisia palvelujentuottajia ja tehtäviä, joista voitiin luopua

Toinen keskeinen syy joukko-osaston huollon kehittämiseen oli niiden toisis-taan poikkeavat organisaatiot Esimer-kiksi vuonna 2009 Maavoimien esikun-nassa todettiin, että maavoimien joukko-osastoissa huolto oli organisoitu kah-deksalla eri tavalla Erilaiset huollon or-ganisaatiot tarkoittivat toisistaan poik-keavia huoltoupseereiden tehtäviä, mikä taas tarkoitti haasteita huoltoupseeri-koulutukseen ja urasuunnitteluun

Kolmas kehittämissyy oli lähes koko-naan puuttuva huollon joukkotuotanto Kenttähuoltojoukkoja koulutettiin vasta kertausharjoituksissa sodan ajan jouk-

Joukko-osastot (vast )Valmius- ja joukkotuotantotehtävän tukeminen

Huollon joukkotuotantoHuollon paikalliset järjestelyt

Lähde: Maavoimien huolto 2008 -normi

PÄÄESIKUNTAJohtaa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää

Käskee tehtävät ja resurssit maa-, meri- ja ilmavoimilleStrateginen ja operatiivinen johtaminen

MAAVOIMIEN ESIKUNTAHuollon operatiivinen johtaminenHuollon järjestelyjen ohjausKenttähuollon kehittäminen

ILMA- JA MERIVOIMIEN ESIKUNNATRAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTAHuollon operatiivinen johtaminen

Sotilasläänin EsikuntaHuollon operatiiviset vaatimukset ja joh-taminen

Maavoimien MateriaalilaitosHuollon valtakun-nallisten järjeste-lyjen johtaminen, palvelujen tuotta-minen ja ohjaus

PURURuokahuollon valtakunnalliset järjestelyt

SOTLKSotilasterveyden-huollon valtakunnal-liset järjestelyt, oh-jaus ja kenttälääkin-nän kehittäminen

Räjähdelaitos ja KoeampumalaitosRäjähdealan palvelujen tuottaminen

HUOLTORYKMENTITHuollon järjestelyjen tuottaminen ja huollon tuki muille hallintoyksiköille

Eri toimijoiden rooli Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmässä vuonna 2008

38

kokokonaisuuksissa Huolto oli ainoa aselaji, jolta puuttui joukkotuotanto ja sen ohjaus

Ensimmäiset toimenpiteet joukko-osas-ton huollon organisoimiseksi ja joukko-tuotannon käynnistämiseksi otettiin Kai-nuun ja Karjalan prikaateissa 2000-luvun alussa Karjalan prikaatiin perustettiin 1 1 2005 varsinainen huollon joukkoyk-sikkö, Karjalan huoltopataljoona

Olennaista oli erottaa joukko-osaston huollon kehittäminen ja toteutus toi-sistaan Kehittäminen tuli huoltopäälli-kön tehtäväksi, kun taas huollon kou-lutus ja palvelujen tuottaminen mää-rättiin huoltopataljoonan komentajalle Tämä ”huoltopataljoona”-konsepti otet-tiin myöhemmin käyttöön myös Kainuun prikaatin Kuopion pataljoonassa, Pans-sariprikaatin Parolan huoltopataljoonas-sa ja Varsinais-Suomen huoltopataljoo-nassa Porin prikaatissa Vuoden 2015 puolustusvoimauudistuksessa tarken-nettiin huollon joukkotuotantotehtäviä siten, että kuhunkin huoltopataljoonaan tuli kaksi perusyksikköä Merivoimien joukkotuotanto toteutetaan Turussa ja Upinniemessä Ilmavoimille tarvittavat huoltojoukot koulutetaan osana maavoi-mien joukkotuotantoa

Nykyisin kaikki huollon varusmiehet saa-vat yhtenäisen taistelijan koulutuksen, minkä jälkeen heidät koulutetaan huollon erityistehtäviin oman koulutushaaransa mukaisesti Huollon aliupseerit koulute-taan huoltopataljoonien aliupseerikou-lussa Huollon reservinupseerit on kou-lutettu RUK:ssa Haminassa vuodesta 2013 alkaen Lääkintäalan reserviupsee-rikoulutus annetaan SOTLK:ssa Riihimä-ellä Kenttähuoltojoukkojen reservin kou-

lutuksesta vastaavat ensisijaisesti sen käyttäjät Huoltopataljoona-konseptin mukaisesti strategiset kumppanit ja ul-kopuoliset asiantuntijat osallistuvat kou-lutukseen omalla erityisammattitaidol-laan

Tehokkuutta strategisesta kumppanuudesta

Valtiolle asetetut tuottavuusvelvoitteet pakottivat vähentämään puolustusvoi-mien henkilöstönkäyttöä aloilta, joihin oli löydettävissä palveluja muualta yhteis-kunnasta Oma henkilöstö tuli keskittää tehtäviin, joihin ei ole muualla osaamis-ta Toisaalta oma varikkotasoinen työ tai muu yleishuolto nähtiin tehottomaksi verrattuna vastaavaan siviilityöhön Tä-hän oli perusteensa, koska oman työn määrästä taikka sen kustannuksista ei tuolloin ollut mitään seurantatietoa

Puolustusvoimissa aloitettiin huollon alalla kumppanuuden toteutus 2000-lu-vun alussa Kiinteistöhallinnon uudistuk-sella vuonna 2003 Puolustusministeriön kiinteistöistä rakennukset siirtyivät Se-naattikiinteistöt Oy:lle Puolustushallin-non Rakennuslaitos otti vastatakseen rakennusten ylläpidosta Maa-alueiden omistus ja hoito siirtyi Metsähallitukselle Näillä kumppanuussopimuksilla puolus-tusvoimista tuli valtion yhtiöiden vuok-ralainen Tehdyt ratkaisut mahdollistivat kiinteistöjen aiempaa johdonmukaisem-man kehittämisen ja ylläpidon Puolus-tusvoimien tehtäväksi jäi pääoma- ja yl-läpitovuokrien maksaminen sekä osallis-tuminen käyttäjänä toimitilojen kehittä-miseen ja edunvalvontaan Tällä hetkellä puolustusvoimien tilahallinnasta vastaa vuonna 2015 perustettu Puolustusvoi-mien logistiikkalaitos, jolle esikunnat ja

39

joukko-osastot välittävät toimitilatar-peensa

Jo aiemmin mainitut ruokahuollon ja lää-kintähuollon kehittämisohjelmat johti-vat toimintojen edelleen tehostamiseen Vuonna 2012 perustettu valtion omis-tama yhtiö nimeltä Leijona Catering Oy toimii puolustusvoimien strategisena kumppanina Se vastaa myös poikkeus-olojen varuskuntaravintoloiden toimin-nasta ja tukee puolustusvoimien vastuul-la olevaa kenttämuonitusta elintarvikkei-den tilaajana ja asiantuntijana SOTLK johtaa varuskunnissa olevia terveysase-mia ja kouluttaa puolustusvoimien tar-vitsemaa lääkintähuoltohenkilöstöä Se toimii kumppanuudessa 15 sairaanhoi-topiirin kanssa erikoislääkäritasoisessa sairaanhoidossa ja poikkeusolojen lää-kintähuollossa

Selonteon pohjalta käynnistettiin myös vaatetushuollon kehittämistä koskeva hanke VAATKE Kehittäminen käsitteli koko vaatetushuollon toimintojen tehos-tamista, mutta päätökset rajattiin kos-kemaan Talousvarikon toimintoja Tehty-jen monivaiheisten tarkastelujen pohjalta päädyttiin lopulta oman toiminnan kehit-tämiseen Toimintoja jatkettiin Säkylän ja Mikkelin vaatetuskorjaamoissa So-dankylän vaatetuskorjaamo siirtyi osaksi Comforta Oy:tä, jossa sen toiminta lop-pui vuoden 2015 alussa

Mittavin selvitystyö tehtiin maavoimien materiaalin korjaamotoiminnassa ja kun-nossapidossa Päätöksen perustaksi oli selvitettävä koko laaja korjaamo- ja va-rikkotoiminnan kokonaisuus Selvityk-sessä tuli esille, että osa varikoiden toi-minnoista oli jatkunut lähes muuttumat-tomana niiden perustamisesta saakka

Perusselvitystä tehtiin noin seitsemän vuotta 1 1 2009 päädyttiin siirtämään Maavoimien materiaalilaitokseen kuulu-neiden ajoneuvovarikon, Lievestuoreen varikon, Tervolan varikon, Kuopion vari-kon sekä Elektroniikkalaitoksen kunnos-sapitotyöt Millog Oy:lle Käytännössä reilut 550 henkilöä siirtyi tehtävien mu-kana uudelle kumppanille Kumppanuu-desta saatujen hyvien kokemusten pe-rusteella sen selvittelyä jatkettiin Vuo-den 2015 alusta siirtyivät maavoimien joukko-osastojen korjaamot ja merivoi-mien kunnossapito Millog Oy:lle Pää-töksen seurauksena oli Puolustusvoimi-en logistiikkalaitoksen järjestelmäkes-kukseen organisoitava osana järjestel-mävastuita kunnossapidon suunnittelu ja seuranta

Edellä lueteltujen kumppanuuksien lisäk-si puolustusvoimien logistiikkajärjestel-mässä on tärkeitä kumppaneita muun muassa kotimaisessa sotavarusteteolli-suudessa, maantiekuljetuksissa ja jouk-ko-osastotasolla sotilaskuljettajien pe-ruskoulutuksessa

Puolustusvoimien logistiikka- järjestelmän tulevaisuus

Jälkeenpäin voidaan todeta, että Valti-onneuvoston turvallisuus- ja puolustus-poliittinen selonteko 2004, Puolustusvoi-mien Logistiikkastrategia 2008, onnis-tuneet kumppanuus- ja kehittämishank-keet sekä lukuisat organisaatiouudis-tukset mahdollistivat puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän syntymisen

Muutokselle on ollut leimaa antavaa li-sääntyvä yhteistyö muun yhteiskunnan kanssa Samalla oma tekeminen on yhä selvemmin keskittynyt poikkeusolojen

40

valmiuteen ja kenttähuollon kehittämi-seen Perinteinen työnjako materiaali-hankkeiden ja ylläpidon välillä on johta-nut yhteistyöhön Se näkyy siten, että jo hankkeiden alkuvaiheessa voidaan huo-mioida uusien materiaalihankkeiden elin-kaarikustannukset Strategiset kumppa-nit ovat mukana hankkeiden valmistelus-sa, jotta järjestelmien elinkaarenaikaiset kustannukset voidaan minimoida ja nii-hin voidaan varautua

Sodan jälkeen suurin kokonaismuutos oli Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustaminen 1 1 2015 PVLOGL:een yhdistettiin maa-, meri- ja ilmavoimien materiaalilaitokset, huollon ja logistiikan koulutus, SOTLK ja puolustusvoimien hankintatoiminta kaikkine kumppanuus-sopimuksineen Vastuu yhteisistä pal-veluista ja materiaalista siirtyi maavoi-mista pääesikuntaan ja PVLOGL:een Jo laitoksen valmisteluvaiheessa olivat nähtävissä järjestelmästä saatavat yhtei-sen hyödyt Asiakkaana olevat puolus-tushaarat joutuvat ensimmäistä kertaa miettimään mitä materiaalia ja logistiik-kaa tarvitaan, ja paljonko se maksaa

Viime vuosien kehitys puolustusvoimien logistiikkajärjestelmässä on ollut huo-mattava ja tuloksekas Siitä huolimatta kehitystä yhteiskunnassa ja maan rajo-jen ulkopuolella on seurattava Jo nyt on nähtävissä, että Puolustusvoimien logis-tiikkalaitos ja logistiikkajärjestelmä an-tavat aiempaa paremmat mahdollisuu-det järjestelmän kehittämiseen joukkojen palvelutarpeiden tyydyttämiseksi eri val-miustiloissa

HUOLTOUPSEEREISTA LOGISTIIKKAUPSEEREIKSI

Huollon upseerien ja opistoupseerien koulutus-kehityspolkua 1980-luvulta nykypäiväänEdellä on kuvattu kehitystä, joka puo-lustusvoimien huolto- ja logistiikkajär-jestelmässä on tapahtunut viimeisten vajaan neljän vuosikymmenen aikana Järjestelmään kuuluu oleellisena osana henkilöstön koulutus, tarvittavan osaa-misen varmistaminen Koulutusjärjestel-män muutoksiin 1970-luvulta alkaen ovat vaikuttaneet huollon ja logistiikan toteu-tusmallien asettamat vaatimukset, mutta suuressa määrin myös yleinen, puolus-tusvoimia laajemmin yhteiskunnassa ta-pahtunut kehitys henkilöstö- ja koulutus-rakenteissa

Vaikka muutokset ovat olleet mittavia kaikkien huollon ja logistiikan eri tehtä-vissä työskentelevien henkilöstöryhmien koulutuksessa, on seuraavassa tarkas-teltu erityisesti huollon upseeri- ja opis-toupseerikoulutuksen muutoksia Näiden henkilöstöryhmien ammatillinen koulutus on perinteisesti toteutettu puolustusvoi-mien omana koulutustarjontana perus-koulutuksesta jatko- ja täydennyskou-lutusvaiheisiin saakka Näin muutokset juuri tässä osassa henkilöstökoulutusta kuvaavat ehkä selkeimmin erilaisia kehi-tystrendejä

Muutokset koulutusjärjestelmässä 1980-luvulla

1970-luvun lopulla ja tultaessa 1980-lu-vulle toteutettiin puolustusvoimien kan-tahenkilökunnan koulutusjärjestelyissä eräitä merkittäviä muutoksia Siirtyminen yhtenäispäällystöön oli tapahtunut vuon-

41

na 1974 Tuolloin entisten aliupseerien henkilöstöryhmän tilalle syntyi toimiup-seeristo 1970-luvun lopulla upseerien peruskoulutusta – kadettikurssia – jat-kettiin aiemmasta 2,5 vuodeta kolmeen vuoteen Puolustusvoimien koulutusjär-jestelmän uusi malli otettiin käyttöön 1982

Upseerien peruskoulutus annettiin kol-mivuotisella kadettikurssilla Jatkokoulu-tuksen ensimmäinen vaihe oli kapteeni-kurssi, jonka upseerit suorittivat noin 3-5 vuotta peruskoulutuksen jälkeen Kap-teenikursseja järjestettiin Taistelukoulus-sa Tuusulassa, puolustushaarakouluissa sekä eri aselajikouluissa

Huoltoupseeriksi erikoistuminen tapah-tui vasta kapteenikurssin jälkeen Vuo-teen 1982 saakka oli järjestetty erillinen huoltoupseerikurssi (Huoltokoulu, Lah-ti), kuljetusupseerikurssi (Moottorikou-lu, Lahti) ja taisteluvälineupseerikurssi (Asekoulu, Kokkola) Uudistuksen myötä siirryttiin järjestelyyn, jossa kaikki kurs-silaiset osallistuivat aluksi noin kolmen kuukauden mittaiseen yhteiskoulutus-vaiheeseen Huoltokoulussa Yhteiskou-lutusvaiheen jälkeen tapahtui linjoittai-nen koulutuksen eriytyminen Huoltolin-ja jatkoi Huoltokoulussa ja kuljetuslinja Moottorikoulussa Lahdessa Taistelu-välinelinjan upseerit siirtyivät Asekou-luun Kokkolaan Huoltolinjan ja kuljetus-linjan erikoistumisjakson pituus oli noin kolme kuukautta ja taisteluvälinelinjan kuukautta pitempi Huoltoupseerikurssin tavoitteena oli antaa huoltoupseereille valmiudet rauhan ajan joukko-osaston ja sodan ajan perusyhtymän (prikaatin) huollon johtamiseen Kurssi järjestettiin joka toinen vuosi Kurssilaisia oli kaikis-ta puolustushaaroista sekä Rajavartio-

laitoksesta, ja kurssien vahvuudet olivat keskimäärin 30-40 upseeria Kurssin jäl-keen huoltoupseerit toimivat tavallisim-min joukko-osaston tai varikon huollon eri tehtävissä Tyypillisiä tehtävänimik-keitä olivat huoltoupseeri, kuljetusupsee-ri ja taisteluvälineupseeri (joukko-osas-ton esikunta) tai varikkoupseeri (varikot)

Huoltoupseerikurssin jälkeen huoltoup-seerit suorittivat joko yleisesikuntaup-seerikurssin Sotakorkeakoulussa tai huoltoesiupseerikurssin Huoltokoulussa Huoltoesiupseerikurssin tavoitteena oli syventää upseerien tietoja ja taitoja rau-han ajan joukko-osaton ja sodan ajan yhtymän huollon johtamisessa Kurssin kesto oli noin seitsemän kuukautta, ja kursseja oli joka toinen vuosi vuorotel-len huoltoupseerikurssien kanssa Kurs-sien oppilasvahvuudet olivat noin 30-35 upseeria Kurssin jälkeen huoltoupsee-rit toimivat tavallisimmin eri esikuntien (Pääesikunta, sotilasläänin esikunta, so-tilaspiirin esikunta), joukko-osaston, tai varikon huollon tehtävissä Osa sijoittui eri sotilasopetuslaitosten huollon koulut-tajatehtäviin

Toimiupseerien koulutus oli rakentunut 1980-luvun alkuun mennessä asteittain aiempaa aliupseerien koulutusjärjestel-mää mukaillen kolmiportaiseksi Pääl-lystöopiston I jakso muodosti alemman virkatutkinnon Seuraava taso oli Pääl-lystöopiston II jakso Ylimpänä tasona oli luutnanttikurssi Huollon linjojen osalta kaksi ensi mainittua toteutettiin Huolto-koulutuskeskuksen, Asekoulun ja Pääl-lystöopiston (Lappeenranta) yhteistyönä siten, että Päällystöopistossa järjestettiin yhteiskoulutusvaiheet ja huoltoon eri-koistavan huoltolajikohtaisen koulutuk-sen antoivat Huoltokoulu, Lääkintäkoulu,

42

Moottorikoulu ja Asekoulu 1980-luvun alussa PO I:n huoltolinja ja lääkintähuol-tolinja korvattiin noin kolmen kuukauden mittaisilla täydennyskoulutuskursseilla – taloushuoltoupseerikurssilla ja lääkin-tähuoltoupseerikurssilla Näille kursseil-le pääsyn edellytyksenä oli PO I:n suo-rittaminen kunkin toimiupseerin oman puolustushaaran tai aselajin mukaisella linjalla

1980-luvun lopulla toimiupseereista opistoupseereiksi muuttuneen henkilös-töryhmän koulutuksessa otettiin käyt-töön jälleen uusi toteutusmalli Perus-koulutusta lisättiin Perustutkinnoksi tuli opistoupseerien peruskurssi Kurssi si-sälsi kaksi vuosikurssia ja niiden väli-sen joukko-osastoharjoittelujakson Eri-koiskoulutusta sisältyi molempiin vuosi-

kursseihin Huollon linjojen osalta nämä jaksot toteutettiin jo totuttuun tapaan huoltolajilinjoittain joko Huoltokoulutus-keskuksen kouluissa tai Asekoulussa Samalla aiemmat taloushuoltoupsee-rikurssi ja lääkintähuoltoupseerikurssi poistuivat koulutustarjonnasta

Opistoupseerien koulutuskokonaisuuden ylimmän tason muodostivat 1970-luvul-la käynnistyneet luutnanttikurssit, joille oppilaat valittiin pääsykokeiden kautta Huollon luutnanttikursseja järjestettiin Huoltokoulussa ja Asekoulussa Elektro-niikkajärjestelmän huoltajan pätevyyteen tähtäävää sähköteknisen alan opistoup-seerien ja perus-, täydennys- ja jatko-koulutusta annettiin huollon tarkastajan alaisessa Sähköteknillisessä koulussa Riihimäellä

43

Muutokset kiihtyvät lähestyttäessä vuosituhannen vaihdetta

Huollon koulutuksen toteutukseen liittyi 1990-luvulta alkaen myös merkittäviä or-ganisatorisia muutoksia Vuonna 1996 Asekoulun toiminnot siirrettiin Kokko-lasta Lahteen Hämeen rykmentissä toi-mi tuon jälkeen kaksi huollon koulutusta antavaa joukkoyksikköä: Huoltokoulu-tuskeskus ja Tekninen Koulutuskeskus Organisaatiomuutokset jatkuivat tulta-essa 2000-luvulle Hämeen rykmentin koulutuskeskukset yhdistettiin vuoden 2006 alusta alkaen Huoltokouluksi Hä-meen rykmentin lakkauttamisen myötä Huoltokoulu siirtyi vuoden 2015 alussa Riihimäelle, ja koulun nimeksi tuli Logis-tiikkakoulu

Huollon koulutusta annettiin myös Säh-köteknillisessä koulussa, joka oli ennen vuotta 1993 Pääesikunnan ja myöhem-min Puolustusvoimien materiaalilaitok-sen esikunnan alainen koulu Se liitettiin vuonna 1995 Viestirykmenttiin ja myö-hemmin, vuoden 2002 lopussa, koulu lakkautettiin ja se yhdistettiin Viestikou-lun kanssa Viesti- ja sähköteknilliseksi kouluksi Tämän jälkeen elektroniikka-huollon koulutusvastuu siirrettiin Huolto-koululle, mutta koulutus toteutettiin Vies-tirykmentin tiloissa Riihimäellä Koulu järjesti muun muassa upseerien sotila-selektroniikkakurssin

Upseerikoulutuksen seuraavat ja ehkä tarkastelujakson merkittävimmät muu-tokset tapahtuivat 1990-luvun aikana ja siirryttäessä 2000-luvulle Upseerien pe-ruskoulutus koki useita perättäisiä muu-toksia Kadettikurssilla peruskoulutus pi-teni ensin vuonna 1991 neljään vuoteen ja muuttui samalla tasoltaan ylemmäksi

korkeakoulututkinnoksi Kapteenikurssit jäivät pois koulutusohjelmasta

Edettäessä kohti 2000-lukua peruskou-lutuksessa päädyttiin malliin, joka koos-tui sotatieteiden kandidaatin tutkinnos-ta ja sotatieteiden maisterintutkinnosta Mallia tarkennettiin edelleen niin, että sotatieteen kandidaattitutkinnon kestok-si tuli kolme opintovuotta, jonka jälkeen valmistuvat luutnantit palvelevat joukko-osastoissa noin kolme vuotta Tämän jäl-keen sotatieteen maistereiksi opiskelevat luutnantit jatkavat suorittamalla kahden vuoden maisteriopinnot Yhteensä kah-deksan vuoden opiskelun ja työssä har-jaantumisen jälkeen opiskelija valmistuu sotatieteen maisteriksi, ja ylennetään yli-luutnantiksi Vuonna 2006 alkoivat uusi-tun koulutusohjelman mukaiset kolmen vuoden pituiset sotatieteiden kandidaa-tin opinnot Sekä kandidaattivaiheen että maisterivaiheen opintoihin liittyen on nyt mahdollista valita huollon (logistiikan) sy-ventävät opinnot (koulutusohjelmakohtai-set opinnot) Logistiikkaopintosuunnan osalta nämä koulutusosuudet on järjes-tetty Huoltokoulussa ja sittemmin Logis-tiikkakoulussa

Huollon upseerikoulutuksen kohdalla ta-pahtui siis täysin uusi aluevaltaus: huol-lon kadetteja alettiin kouluttaa Huolto-koulussa vuodesta 2001 lähtien Tämä koulutus oli seurausta erityisesti huollon joukkotuotannon asettamista tarpeista Huollon kadetille annetaan sellaiset am-matilliset ja sotilasammatilliset valmiu-det, joilla menestytään nuorena upsee-rina huollon joukkotuotannon tehtävissä, ja johtajana ensisijaisesti asevelvollis-ten kanssa Sodan ajan tehtävien osalta kadettien koulutuksessa painopiste on perusyksikön ja pataljoonan huollossa

44

Muutaman vuoden työssä harjaantumi-sen ja kokemusten hankkimisen jälkeen on vuorossa kaksivuotinen maisterikurs-si Tästä ajasta Huoltokoululla opiskel-laan kolme kuukautta Tällöin opinnoissa keskitytään erityisesti huoltopataljoo-naan

Huoltoupseerien jatko- ja täydennys-koulutustakin kehitettiin Vuoteen 1994 asti esiupseeri- ja yleisesikuntaupsee-rikurssit toteutettiin erillään Nyt otettiin käyttöön malli, jossa esiupseerikurssien koulutus keskitettiin siten, että myös eril-listen huoltoesiupseerikurssien toimeen-panosta luovuttiin, ja esiupseerikurssien toteutusvastuu siirtyi Maanpuolustus-korkeakoululle Samalla esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssi muodostivat yhdessä upseerien jatkotutkinnon Yleis-esikuntaupseerikursseille valikoitumises-sa oli matkan varrella erilaisia variaatioi-ta Aluksi järjestely perustui esiupseeri-kurssimenestyksen mukaiseen malliin Sitä täydennettiin valintakoemahdolli-suudella, kunnes palattiin jälleen puh-taaseen valintakoemenettelyyn

Upseerikoulutuksen uudistuksen seu-rauksena huoltoupseerikurssin toteu-tuksessa oli 1990-luvulla usean vuoden katkos Huollon kadettien määrä ei luon-nollisesti riitä turvaamaan puolustusvoi-mien koko huolto- ja logistiikkajärjestel-män upseeritarvetta Uusimmassa kou-lutusmallissa huoltoupseerikurssi palasi jälleen kurssitarjontaan mukaan Kurssi järjestetään Logistiikkakoulussa, ja sen nimenä on vuoden 2015 alusta lukien ol-lut logistiikkaupseerikurssi Opiskelijoita on kaikista puolustushaaroista ja asela-jeista Tällä täydennyskoulutuskurssilla annetaan upseereille ja erikoisupsee-reille valmiuksia normaaliolojen joukko-

osaston huollon toimialajohtajan ja huol-tokeskuksen päällikön sekä sodan ajan perusyhtymän huoltotoimiston upseerien tehtäviin Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena

Uutena kurssitarjontaan tulleet toimiala-päällikkökurssit jakautuvat Maanpuo-lustuskorkeakoulun johtamiin yhteisiin osuuksiin sekä aselaji- ja toimialakoulu-jen johtamiin eriytyviin jaksoihin Huol-tokoulu oli mukana toteuttamassa kurs-seja heti vuodesta 2002 alkaen Nykyisin Logistiikkakoulun vastuulla ovat toimiala-päällikkökurssin huoltolinjan (logistiikka-alan) opinnot Toimialapäällikkökurssi syntyi erityisesti esiupseerikurssin käy-neiden upseerien tarpeisiin Kurssilla on alusta asti ollut tavoitteena antaa tieto-ja esiupseerien ylempiä tehtäviä varten, mutta kohdejoukkona ovat olleet yhtä lailla myös korkeakoulutetut erikoisup-seerit, sotilaspapit ja siviilit urasuunni-telmiensa mukaisesti Huoltolinjoilla on ollut opiskelijoita kaikista puolustushaa-roista ja useista henkilöstöryhmistä Toi-mialapäällikkökurssien toteutuksessa on hyödynnetty monimuoto-opetusta, jossa lähijaksot ja päätyön ohessa tapahtuva itseopiskelu on nivelletty toisiinsa

Opistoupseerien peruskoulutus lakkau-tettiin vuonna 2001 Luutnanttikurssin tilalle uudistuneessa koulutusmallissa tuli opistoupseerien jatkokurssi Siirty-minen luutnanttikursseista jatkokurssei-hin tapahtui 2000-luvun alussa Viimei-nen opistoupseerikurssi valmistui vuon-na 2003 ja viimeinen huollon jatkokurssi vuonna 2012 Opistoupseereilla on ollut mahdollisuus osallistua tämän jälkeen huoltoupseerikurssille (nykyiselle logis-tiikkaupseerikurssille) ja erilaisiin huol-lon ja logistiikan opintokokonaisuuksiin

45

Merkittävä joukko opistoupseereita on lisäksi hyödyntänyt mahdollisuutta suo-rittaa upseerin perustutkintoon kuuluvia opintoja

Vuonna 1995 aiemmista värvätyistä oli muodostunut sotilasammattihenkilöstö ja heistä edelleen vuoden 2007 alusta alkaen uusi aliupseerikunta Aliupseerien tehtäviin siirtyi osa opistoupseereiden alempia tehtäviä Uudella aliupseerikun-nalla on yhä kasvava merkitys logistiik-kajärjestelmässä ja myös huollon varus-mieskoulutuksessa

Sotilasammattihenkilöstölle rakennettiin oma koulutusjärjestelmänsä, jota on sit-ten käytetty perustana myös aliupsee-rikoulutuksessa Tämän henkilöstöryh-män koulutustarjonta perustuu taso- ja sisältöjaotellulle moduulirakenteelle Ta-soja on kolme: perus-, yleis- ja mesta-ritaso Sisältömoduuleja huollon osalta on useita (kunnossapitoon, varastointiin, kuljetuksiin, huoltopalveluihin liittyen) Tässä koulutuksessa myös toteutuksen ketteryydelle – nopea vastaaminen kul-loiseenkin osaamistarpeeseen – asete-taan suuria vaateita

Mitä tarkastelujaksolla tapahtui ja miksi?

Puolustusvoimien huoltoupseerien ja huollon toimi-/opistoupseerien koulutuk-sen kehitystä kuluneiden vajaan neljän vuosikymmenen aikana ohjasivat toisaal-ta yhteiskunnan yleinen muutos ja sen heijastukset puolustusvoimien omaan koulutusjärjestelmään Toisena vaikutti-mena olivat muutokset puolustusvoimien yleisissä rakenteissa ja huoltojärjestel-män toteutusmalleissa Huollon - logis-tiikan - ajattelussa kuljettiin tietä, jon-ka lähtöpisteessä vaikuttivat vielä sota-vuosien opit: kaikkeen oli varaudutta-va ja kaikki oli kyettävä tekemään itse Siirtyminen järjestelmään, jossa joukko-osastojen ja laitosten ulkopuoliset toimi-jat tuottavat lisääntyvässä määrin huol-lon eri palveluja, edellytti huoltoupseeri-en koulutuksen painotusten muutoksia Puolustusvoimat teknistyi voimakkaasti 1990-luvulta alkaen Tämä muutos toi omia vaateitaan henkilöstön osaamiselle Varusmieskoulutuksessa siirryttiin jouk-kotuotantomalliin myös huollon joukko-jen osalta Tähänkin muutokseen oli vas-tattava sotilashenkilöstön koulutuksessa

Upseerien 2010-luvun koulutusjärjestelmä

Toimialapäällikkökurssi

Logistiikkaupseerikurssi

Logistiikan syventävät opinnot

YLEMMÄN JOHDON KURSSI 4 ov

Logistiikan syventävät opinnot

YLEMMÄN PÄÄLLYSTÖN KURSSI 4 ov

YLEISESIKUNTAUPSEERIN TUTKINTO 140 ov

YLEISESIKUNTAUPSEERIKURSSI 80 op (RVL eriyt 21 op)

ESIUPSEERIKURSSI 60 op (RVL eriyt 29 op)

SOTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op (yht. 300 op) (RVL 18 op + harjoittelua)

SOTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op (RVL 25-35 op + harjoittelua)

Soveltuvuustestaus ja valintakoe

Varusmieskoulutus reserviupseerikou-lutus ja

Siviilikoulutus • yo-tutkinto tai 2. asteen ammatillinen tutkinto

Työelämässä n. 3 v ->

46

Vuoden 2001 upseerikoulutuksen muu-toksessa hyväksyttiin huollon upseerien koulutusjärjestelmäkokonaisuus Se si-sälsi huollon reserviupseerikoulutuksen aloittamisen koulutushaarana Lisäksi se sisälsi suunnitelman määräaikaisten re-servin upseerien, sotatieteen kandidaat-tien ja maisterien huollon koulutuksesta, urapoluista ja tehtävistä

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö hy-väksyi huoltojohdon esittämän kokonai-suuden, mutta vain osittain Tuossa vai-heessa huollon reserviupseerikoulutus jäi odottamaan myöhempää aikaa Hyväk-sytyn järjestelmän perusta rakentui tar-peelle sodan ajan huollon joukkojen tuot-tamisesta ja niiden johtamisesta Jokai-sella huollon upseerilla oli oltava huollon sodan ajan valmiuteen ja sen kehittämi-seen liittyvä tehtävä Tämä loi pohjaa sil-le, että myös Suomessa voitiin alkaa pu-hua huollosta paitsi tukitoimintona, niin myös aselajina Tehty ratkaisu terävöitti huollon upseerien roolia huollon henki-löstön kouluttajina ja perustettavien huol-tojoukkojen runkohenkilöstönä

Samaan aikaan ajoittui huollon osaa-mistarpeiden kartoitukseen perustuva koulutussuunnitelmien tarkentaminen Koulutustarve selvitettiin kartoittamalla joukko-osastojen näkemykset siitä, mitä osaamista huollon henkilöstöllä on ol-tava ja mitä osaamista henkilöstöllä jo on Tavoitteena olivat osaamiseen, oi-keuksiin ja pätevyyksiin tähtäävät kurs-sit ja koulutustilaisuudet, jonne voivat hakeutua kaikki kyseistä koulutusta vail-la olevat henkilöstöryhmät sekä kump-panien edustajat Saaduilla perusteilla luotiin vuosittainen kurssitarjonta, jossa opetusjaksot muodostuivat osajaksois-ta Opettajina käytettiin yhä enemmän

myös puolustusvoimien ulkopuolisia asi-antuntijoita Ulkopuolisten opettajien käyttö monipuolisti opetusta ja teki siitä yhteismitallisempaa siviiliyhteiskunnan kanssa

Koulutusmallissa edettiin kohden tilaa, jossa huoltoupseerit ohjautuivat kehit-tämään ja johtamaan omaa osaamista vaativia osuuksia järjestelmästä, ja sa-malla hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti erilaisia palveluverkostoja Tämän rinnalla kytkennät kansainväli-seen toimintaan eri muodoissaan kas-vattivat tarvetta avata toimintakenttää, ja lisätä myös kansainvälisiin operaatioihin liittyvää logistiikan osaamista Koulutusjärjestelmä – yhtä lailla 1980-lu-vun huoltoupseerien kuin 2010-luvun logistiikkaupseerienkin – on aikansa il-miöiden peili Logistiikkajärjestelmän muotoutuminen ja logistiikan ja huollon uudet johtosuhteet, johtoportaat ja jou-kot, voimakas teknistyminen, lisääntynyt osallistuminen kansainvälisiin operaatioi-hin sekä muutokset henkilöstörakenteis-sa ovat ohjanneet toimialan koulutusta Logistiikkaupseerien erikoiskoulutuksen aloitus on siirtynyt peruskoulutusvaihee-seen Jatko- ja täydennyskoulutusjär-jestelmä mahdollistaa huoltoon ja logis-tiikkaan erikoistumisen myös uran myö-hemmissä vaiheissa Koulutus on suu-relta osin yhä enemmän kulloisestakin tarpeesta lähtevää täsmäkoulutusta

2000-luvun alusta saakka on huoltoup-seereita johdonmukaisesti koulutettu ul-komaisilla kursseilla, erityisesti Yhdys-valloissa ja Isossa Britanniassa Hankit-tu osaaminen on osaltaan mahdollista-nut puolustusvoimien logistiikkajärjestel-män ja sen johtamisen kehittämisen ns

47

NATO-yhteensopivaksi, tähän on Suomi-kin Pfp-maana sitoutunut Tärkein kurs-si on ollut Yhdysvalloissa The Army Lo-gistics Management Collagen järjestä-mä kurssi (LEDC nykyisin TLOG), jon-ka tavoitteena on laajentaa kurssilais-ten osaamista laajojen operaatioiden logistiikan suunnitteluun ja johtamiseen (esim Irakin operaatio) Kurssilla ja eten-kin sen jatko-osalla Floridan yliopistossa laajennetaan opiskelijoiden osaamista elinkeinoelämän ja teollisuuden liiketoi-minnan suunnitteluun ja johtamiseen Muutama upseeri Suomesta on käynyt Isosta Britanniassa hankkimassa han-keosaamista, ja osaamista strategisen ja operatiivisen tason logistisen tuen suun-nittelusta ja johtamisesta

Ulkomaisten upseerikurssien lisäksi myös kotimaassa järjestettyihin upsee-rikursseihin on sisällytetty kriisinhallin-taoperaatioiden logistiikan suunnittelua ja johtamista käsitteleviä opintojaksoja Tärkein näistä on ollut osana esiupseeri-

kurssia ja logistiikan syventäviä opintoja toteutetut FLC-kurssit, jonka pääteema-na on ollut opettaa ymmärtämään nyky-aikaisen kriisihallintaoperaation huollon suunnittelua ja toteutusta Näiden lisäksi lähes kaikkiin ulkomailta tehtyihin mate-riaalihankintoihin sisältyy osana hanke-rahoitusta huollon henkilöstön koulutus-paketti

Tänä päivänä logistiikan koulutus raken-tuu monista eri osakokonaisuuksista Tietoa hankitaan kulloisenkin tarpeen mukaan koti- ja ulkomailta sekä siviili- ja sotilaskursseilta että seminaareista Osaamista täydennetään osallistumalla tai järjestämällä itse suunnittelu- ja joh-tamisharjoituksia, joihin osallistuu sivii-li- ja sotilasasiantuntijoita eripuolilta kul-loisenkin aiheen mukaan Tämä luonnol-lisesti on välttämätöntä verkottuneessa logistiikassa

48

Valtioneuvoston yleisistunto hyväksyi 7 4 periaatepäätöksen Suomen puolus-tuksen teknologisen ja teollisen perus-tan turvaamisesta Tässä kirjoituksessa avataan päätöksen taustaa sekä tuo-daan esille sen keskeinen sisältö

Erityisasiantuntija Tommi NordbergPuolustusministeriö

Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta

Tarve periaatepäätökselle

Syksyllä 2015 tehtiin puolustushallinnos-sa päätös käynnistää valmistelu uuden puolustusteollisuusstrategian luomisek-si Kimmoke tähän saatiin kesäkuus-sa 2015 julkaistuista esiselvityksestä Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaa-misesta Yhtenä sen kahdeksasta suo-situksesta oli laatia puolustusteollinen strategia sekä selvittää HX-hankkee-seen liittyvät itsenäisen toimintakyvyn ja huoltovarmuuden vaatimukset

Edellinen puolustus- ja turvallisuusteol-lisuusstrategia julkaistiin vuonna 2007 Oli selvää, että tämän jälkeen toimin-taympäristössä oli tapahtunut merkit-täviä muutoksia, jotka tuli huomioida strategiatyössä Ehkä merkittävimpä-nä voidaan pitää puolustushankintoja koskevassa toimintakentässä tapahtu-nutta muutosta vuonna 2009 Tuolloin EU:ssa tuli voimaan puolustus- ja tur-vallisuushankintadirektiivi, jossa sääde-tään, miten jäsenvaltioiden tulee kilpai-luttaa puolustushankintansa Aiemmin

49

jäsenvaltioiden itsensä vastuulla oli ollut määrittää kilpailuttamisen menettelyt, mutta nyt yhteisistä pelisäännöistä oli sovittu Unionin tasolla Muutos vanhaan oli merkittävä: nyt myös asehankinnat – siviilihankintojen tapaan – tuli lähtökoh-taisesti toteuttaa EU:n laajuisessa, avoi-messa ja tasapuolisessa kilpailussa

Myös teknologian nopea kehitys oli tar-peen ottaa huomioon Asejärjestelmien jatkuva teknillistyminen ja bittien nousu raudan rinnalle kriittiseksi tekijäksi oli merkinnyt kasvavia vaatimuksia koskien erityisesti teknologista osaamista

Suomi ei ollut yksin näiden havainto-jen kanssa Useassa Euroopan maassa oli vastaava työ saatu jo valmiiksi tai se oli täydessä vauhdissa Puolustusteol-lisuusstrategiat ja vastaavat asiakirjat paaluttivat maiden kriittisiä teknologioita ja suorituskykyjä Suomessa erityisellä mielenkiinnolla analysoitiin kahden ver-rokkimaan, Tanskan ja Alankomaiden strategioita Oli hyvin tiedossa, että näi-den maiden puolustusteollinen perusta sekä asema markkinoilla ns ostajamaa-na oli monella tapaa yhtäläinen oman asemamme kanssa

Puolustushallinnossa ajantasaiselle strategiselle linjaukselle nähtiin tarve niin sisäisestä kuin ulkoisesta näkökulmas-ta Mahdollisuus koota yhteen asiakir-jaan teemaa koskevat linjaukset nähtiin hyödyllisenä Samalla ajatus lyhyestä ja selkokielisestä esityksestä siitä, mikä meille on tärkeää, koettiin tarpeelliseksi

Kansainvälinen näkökulma korostui pohdittaessa suhdettamme eri yhteis-työtahoihin Selkeä kriittisten suoritus-kykyjen listaus koettiin hyödylliseksi in-

formaatioksi, oli kyse sitten teollisuu-desta tai viranomaisista Oli tärkeää an-taa tarvittavaa ennakkoinformaatiota kaikille toimijoille siitä, mitkä materiaali-sen suorituskyvyn ja siihen liittyvän tek-nologian alueet ovat Suomelle juuri nyt – ja nähtävissä olevassa tulevaisuudessa – erityisen tärkeitä

Sotilaallinen huoltovarmuus

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä korostuu materiaalisen suorituskyvyn ja siihen liittyvän teknologiaan merkitys Lähtöpisteenä on Suomen puolustuksen keskeiset fundamentit: asema sotilas-liittoon kuulumattomana maana, koko maan puolustaminen sekä asevelvolli-suuteen ja laajaan reserviin perustuva armeija On hyvä muistaa, että euroop-palaisessa katsannossa Suomen järjes-telmä on poikkeus; normaali puolustus-ratkaisu Euroopassa perustuu pääosin Nato-jäsenyyteen ja ammattiarmeijaan

Periaatepäätöksessä korostetaan soti-laalliseen huoltovarmuuden merkitystä Suomelle Syy on yksinkertainen: me-riyhteyksien takana sijaitseva maamme on logistisesti katsottuna saari Tuonnis-ta noin 80 % tapahtuu meriteitse ja on-kin selvää, että materiaalisen suoritus-kyvyn ylläpitäminen niin rauhan aikana kuin erityisesti poikkeusoloissa edellyt-tää kokonaisvaltaisia huoltovarmuutta koskevia järjestelyjä Myös tältä osin poikkeamme monilta osin eurooppalai-sesta standardista Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan, että puolustushallinnon mate-riaalipolitiikan keskeinen tavoite on soti-laallisen huoltovarmuuden turvaaminen Keinot sen turvaamiseen ovat moninai-

50

set; hankintapolitiikka, kansainvälinen yhteistyö sekä tutkimus- ja teknologia-toiminta ovat näistä keskeisiä

Huoltovarmuuden turvaamisessa han-kinnoissa korostuu tarvittavien ja oi-keamittaisten vaatimusten asettaminen Mitä kriittisemmästä järjestelmästä on kyse, sitä tärkeämpää on oikeuden vaa-timusten avulla varmistaa, että järjestel-män käyttö pystytään turvaamaan kai-kissa oloissa

Sotilaallista huoltovarmuutta turvataan myös kansainvälisen yhteistyön avulla Päätöksessä nostetaan esille kahden- ja monenväliset järjestelyt Euroopan unio-nin puitteissa Suomi on aktiivisesti aja-nut eurooppalaisten järjestelyjen syven-tämistä Kansallisten toimia nämä eivät tule korvaamaan, mutta täydentävänä järjestelynä ne voivat tuottaa merkittä-vää lisäturvaa Suomen kaltaiselle toimi-jalle, joka monen keskeisen asejärjestel-män osalta on riippuvainen ulkomaisista toimittajista

Puolustusteollisuus osana kokonais-maanpuolustusta

Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaaminen edellyt-tää elinvoimaista ja kansainvälisesti kil-pailukykyistä kotimaista puolustusteolli-suutta Osana kokonaismaanpuolustus-ta se on tärkeä monen keskeisen ase-järjestelmän ylläpidossa, ja sen toiminta ulottuu normaalioloista sodan aikaan Puolustusteollisuus on monilla tavoin in-tegroitu osaksi Suomen puolustusjärjes-telmää

Pienenä maana Suomi on riippuvainen kilpailukykyisten puolustustarvikkeiden

hankinnasta ja saatavuudesta globaa-leilta markkinoilta Huolimatta korke-an tason teknologiasta ja osaamisesta Suomen oma puolustusteollinen kapa-siteetti on rajallinen ja monet keskei-set asejärjestelmät ostetaan ulkomail-ta Suomella täytyy kuitenkin itsellään olla tarvittava teollinen ja teknologinen osaaminen kriittisten järjestelmien yl-läpitämiseksi ja muokkaamiseksi, jotta niiden itsenäinen käyttö voidaan taa-ta kaikissa olosuhteissa Pääosin tämä osaaminen on kotimaisessa puolustus-teollisuudessa

Kotimainen puolustusteollisuus toimii globaalissa ympäristössä Kaukana ovat ne ajat, jolloin kotimarkkina oli käytän-nössä suomalaisten toimijoiden hallussa ja vienti lähes olematonta Nykypäivänä kotimaisen puolustusteollisuuden tarjo-amien tuotteiden ja palvelujen on oltava laadukkaita, jotta ne pärjäävät kilpailus-sa Viennillä on suomalaiselle puolus-tusteollisuudelle yhä suurempi merkitys: alan teollisuuden liikevaihdosta lähes puolet on peräisin Suomen ulkopuolel-ta Monien yritysten kohdalla vienti on jo nyt elinehto kannattavalle ja elinkelpoi-selle toiminnalle

Kriittiset suorituskyvyt ja niitä tukevat teknologiat

Valtioneuvoston periaatepäätöksen kes-keistä sisältöä on Suomen puolustuksen kriittisten suorituskykyalueiden ajanta-sainen määritys Jotta näiden hallinta ja käyttö voidaan kaikissa oloissa turvata, tarvitaan kansallista osaamista koskien kriittisiä teknologia-alueita Olennaista on se, että käyttäjällä on syvällinen ym-märrys niihin liittyvistä teknologioista ja toimintaperiaatteista, jotta järjestelmien

51

käyttö, ylläpito, muokkaaminen ja huolto on turvattu kaikissa olosuhteissa

Periaatepäätöksessä Suomen puolus-tuksen kriittisiksi suorituskykyalueiksi on määritelty:

1) johtaminen ja verkostotoiminta 2) tiedustelu, valvonta, ja maalittamis-

tuki 3) vaikuttaminen 4) suoja

Kriittisten alueiden hallinnan kannalta erityisen merkityksellisiä teknologia-alu-eita ovat:

1) johtamisen ja verkostotoiminnan sekä tiedustelun, valvonnan ja maa-littamistuen teknologiat

2) materiaali- ja rakenneteknologiat3) moniteknologisten järjestelmien sekä

järjestelmähallinnan teknologiat 4) bioteknologiat ja kemian teknologiat Näiden alueiden osalta tulee varmistaa, että Suomessa säilyy tarvittava teknolo-

ginen osaaminen, järjestelmien elinjak-son hallinta, tuotanto, tutkimus ja kehi-tys, suunnittelu, integraatio- huolto-, yl-läpito- sekä vauriokorjauskyky kaikissa oloissa

Mitä seuraavaksi?

Periaatepäätös paaluttaa Suomen puo-lustuksen kriittiset suorituskyky- ja teknologia-alueet, ja valtioneuvoston 7 4 2016 hyväksymisen myötä asia sai virallisen sinetin Työ teeman parissa ei kuitenkaan tähän lopu Nyt olennaista on varmistaa, että päätös jalkautuu käy-tännön toimintaan Näköpiirissä on mer-kittäviä hankkeita, kuten merivoimien vanhenevan taistelualuskaluston sekä Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaa-mishankkeet Näissä ei ole kyse pelkäs-tä suorituskyvyn hankinnasta: samalla on varmistettava, että kotimaasta löytyy tarvittava teknologinen ja teollinen ky-vykkyys ja osaaminen, jotta sotilaallinen huoltovarmuus ja itsenäinen toimintaky-ky voidaan turvata kaikissa olosuhteissa

52

S-ryhmän päivittäistavarakaupan (PT) logistiikan ja SOK:n omistaman logistiik-kayhtiö Inex Partners Oy:n (perustettu 1991) kehityksessä on tapahtunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana, ja nyt ollaan jälleen suuren muutoksen kyn-nyksellä Vuonna 1966 käyttöönotetun Kilon logistiikkakeskuksen elinkaari päät-tyy vuoden 2018 loppuun mennessä, ja

uusi jakelukeskus aloittaa tuotantonsa vaiheittain Sipoossa kesäkuussa 2016 Uusi logistiikkakeskus edustaa modernia ratkaisua keskittää toiminnot automati-soituun laitokseen Uudessa logistiikka-keskuksessa pohjapinta-ala on huikeat 138 000 m2, kerrosala 195 000 m2 ja toi-mituskapasiteetti 1,2 miljoonaa kollia päi-vässä

Hanna PulliBusiness Controller Inex Partners Oy

Päivittäistavarakaupan logistiikan kehitys S-ryhmässä

S-ryhmän uuden PT-logistiikkakeskuksen työmaa joulukuussa 2015 ja taustalla 2012 valmistunut käyttötavaralogistiikkakeskus Sipoon Bastukärrissä

53

Päätökset uuden PT-logistiikkakeskuk-sen rakentamisesta tehtiin syksyllä 2011 Taustalla oli Kilon PT-logistiikkakeskuk-sen (96 000 m2 varastotilaa) kapasiteetin loppuminen Tontilla ei enää ollut kasvu-varaa, ja volyymin kasvamisen johdosta toimintaa oli jouduttu hajauttamaan eri osoitteisiin, mikä ei ollut kustannuste-hokkuuden kannalta mielekästä

S-ryhmän PT-kaupan markkinaosuus oli 15,9 % vuonna 1990 Se on kasvanut siitä lähtien tasaisesti, ja vuonna 2015 markkinaosuus oli noussut jo 45,9 %:iin Noin 60 % myymälöille menevästä ta-varavirrasta kulkee Inexin logistiikkakes-kusten tai terminaalien kautta Suuri vo-lyymi mahdollistaa investoinnit tehok-kaisiin logistisiin toimintamalleihin, jotka osaltaan parantavat S-ryhmän ketjujen kilpailukykyä Suuri osa Suomen ruo-kahuollosta kulkee logistiikkakeskuksen kautta, ja siksi erilaisten poikkeustilantei-den hallintaan on laadittu suunnitelmat Tuotteiden jakelu on turvattu myös erilai-sissa poikkeusolosuhteissa

Ennen 1960-luvun loppua ja nykyistä Ki-lon logistiikkakeskusta SOK:n varastot olivat hajautettuina Pääkaupunkiseudun varastojen lisäksi oli 13 aluevarastoa 1950–60-lukujen vaihteessa tuli ajan-

kohtaiseksi suurvaraston rakentaminen, kun tilanahtaus pakotti sijoittamaan va-rastoja eri puolille pääkaupunkiseutua Elintarvikkeita kuljetettiin kuorma- ja pa-kettiautoilla myymälöihin, ja suorajake-lun osuus oli suuri, jolloin myymälöihin saattoi ajaa kymmeniä autoja joka päivä Malli perustui tukkukauppaan, sisäiseen myyntiin, moniportaiseen varastointiin ja manuaaliseen toimintaan, jota silloinen ATK ei juuri tukenut Tilaukset otettiin vastaan pääasiassa puhelimitse ja hen-kilötyömäärä oli suuri Volyymit sen si-jaan olivat huomattavasti pienempiä kuin nykypäivänä Tästä on tehty iso loikka nykyiseen 24/7 toimivaan logistiikkakes-kukseen, optimoituun keskitettyyn jake-luun ja siihen, että suuri osa myymäläja-kelusta tapahtuu yöllä

PT-logistiikka on siis kulkenut pitkän muutos- ja kehitysmatkan vuodesta 1961, jolloin ostettiin SOK:lle rakennet-tavaa suurvarastoa varten tontti Espoon Kilosta Ensin tontilla toimi teräsvarasto Vuotta myöhemmin avattiin suurvaras-to, jonka toiminta kattoi kaikki tuotealu-eet Tuolloin Suomessa elettiin voima-kasta kehityksen ja rakennemuutoksen aikakautta, jolloin väestö siirtyi asutus-keskuksiin ja kaupunkeihin, ja liikkuvai-suus lisääntyi autokannan räjähdysmäi-

Kilon logistiikkakeskus,eli silloinen SOK:n suurvarasto valmistumassa 1960-luvulla

54

sen kasvun johdosta Samalla kustan-nustason nousu pakotti keskittämis- ja rationalisointitoimenpiteisiin ja entistä suurempien toimintayksiköiden kehittä-miseen

Vaikka pääkaupunkiseudun varastot oli-kin keskitetty Kilossa sijaitsevaan suur-varastoon, SOK:lla oli edelleen alue-varastoja ja osuuskauppojen omia va-rastoja, josta tavarat kuljetettiin myy-mälöihin 1980-luvulla varastojen mää-rää vähennettiin rajusti Samoin osuus-kauppojen määrä putosi yli 200:sta noin 30:een, ja 2000-luvun alussa 22:een alueosuuskauppaan Hankinnat oli ha-jautettu, eikä organisoitua ketjutoimintaa vielä ollut ennen 1990-lukua Inex Part-ners Oy perustettiin 1991 hoitamaan keskitetysti S-ryhmän PT-hankintoja ja kaikkien tuotealueiden logistiikkatoimin-toja Intrade Partners Oy, joka vuonna 2010 fuusioitiin Inexiin, perustettiin puo-

lestaan 1993 hoitamaan käyttötavara-hankintaa S-ryhmän ketjuille Hankin-tayhtiöiden perustaminen ja ketjutoimin-nan selkiyttäminen osaltaan edistivät logistiikan kehittymistä Käyttötavaralo-gistiikka siirrettiin erilleen Kilon logistiik-kakeskuksesta, ja Kilosta tuli ainoastaan PT-logistiikan keskittymä Tuonnin mää-rä alkoi kasvaa, ja valikoimien nimike-määrä nousi rajusti Kiertonopeus para-ni ja varmuusvarastot pienentyivät Ter-minaalitoiminta ja tukkukaupasta han-kintatoimintaan siirtyminen paransivat entisestään kiertonopeutta

Kriisiajan huoltovarmuuden näkökulmas-ta kuljetukset ovat kriittisessä asemas-sa Aikaisemmin Kilon tontille tuli saa-puvaa tavaraa myös kiskoja pitkin VR:n aikataulujen mukaan, ja olipa oma ve-turikin käytössä Kiskot poistettiin re-montin yhteydessä 1990-luvun puoles-sa välissä, sillä raideliikenne oli hiljenty-

Kilon logistiikkakeskus vuonna 1985

55

nyt jo edellisen vuosikymmenen aikana Nyt kaikki liikenne tapahtuu maanteitse, eikä tiukan tilaus-toimitusrytmin aika-na ole mahdollisuutta muuhun SOK:n omat autot myytiin 1988 Kilon Osuus-autolle, kun osa SOK:n kuljettajista pe-rusti oman kuljetusyhtiön Yhtiö toimii edelleen yhtenä Inexille kuljetuspalve-luja tuottavana kumppanina Merkittä-vinä edistysaskeleina PT-logistiikassa voidaan pitää yöjakelun aloittamista 1980-luvulla ja lämpötilasäädeltyjen kul-jetusten huimaa kehittymistä

1990-luvun loppu oli lamasta elpymisen jälkeen suuren kasvun aikaa, ja myös logistiikka kehittyi kasvun myötä Kilon PT-logistiikkakeskusta, joka tällä het-kellä sisältää keskitetyt varastotoimin-not ja Etelä-Suomen terminaalitoiminnot, on vuosi vuodelta kehitetty vastaamaan yhä paremmin sille asetettuja vaatimuk-sia Logistiikkakeskusta on laajennettu rakentamalla lisätilaa tontin sallimissa rajoissa, varastotilat on saneerattu ja vii-leätiloja lisätty niin, että kullekin tuotteel-le on käytössä optimaaliset säilytystilat Toimintaa on tehostettu monilla ratkai-suilla: muun muassa vuonna 2005 otet-tiin käyttöön puheohjattu keräys, joka vapauttaa logistiikkatyöntekijän kädet varsinaiseen tekemiseen Lisäksi laitteet ovat helposti ohjelmoitavissa eri kielille, tämä on monikulttuurisessa työympäris-tössä oleellinen asia

Eri aikakausina huoltovarmuus on ylläpi-detty ja erilaisia riskejä on minimoitu toi-minnan turvaamiseksi Yksityiskohtana voi mainita öljykriisin ajan, jolloin kuvas-sa 3 Kilon logistiikkakeskuksen pihalla näkyvässä kahdessa teräspallossa säi-lytettiin öljyä miljoona litraa per säiliö

Tehokkuuden ja asiakaspalvelun näkö-kulmasta kehitys on ollut todella positii-vista vuosikymmenten kuluessa, mutta samalla tehostunut toiminta on tuonut haasteita huoltovarmuuden näkökulmas-ta Varasuunnitelmista huolimatta logis-tiikan keskittyminen yhä suurempiin yk-siköihin, kiertonopeuden oleellinen kas-vu, riippuvuus sähköstä ja IT-järjestel-mien jatkuvasta toimivuudesta eivät pa-ranna kriisiajan toimintavarmuutta Poik-keusoloissa keskeisimmät tuotteet pys-tytään kuitenkin toimittamaan kattavan terminaaliverkoston ja yhteistyökumppa-neiden ja joustavan kuljetuskapasiteetin avulla

Tulevaisuudennäkymät uuden PT-logis-tiikkakeskuksen myötä ovat hyvät Lo-gistiikan perusrakenteet, tehokkuus ja ympäristöasiat ovat kunnossa tuleviksi vuosikymmeniksi S-ryhmän PT-logistii-kassa Sitä miten S-ryhmän PT-logistiik-ka toimii kriisiajan huoltovarmuuden tur-vaajana, emme toivo näkevämme, mutta jos kuitenkin näemme, niin suunnitelmat on senkin varalle tehty

1990-luvulle asti Kilon logistiikkakeskuksen pi-haan tulivat raiteet saapuvaa tavaraa varten ja omistuksessa oli oma veturikin

56

Logistiikan merkitys yhteiskunnalle

Logistiikan rooli on korostunut globaa-lin talouden kasvun myötä Logistiikalla on tärkeä merkitys Suomen kaltaiselle pienelle, harvaan asutulle maalle kauka-na pohjoisessa meriyhteyksien takana Käytännössä Suomi on saari, jolle meri-kuljetuksiin perustuva tuonnin ja viennin logistiikan toimivuus on välttämätöntä Kotimaan sisäinen logistiikka, osin glo-baalien toimitusketjujen osana, varmis-taa sen, että tavarat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa

Vakavissa häiriötilanteissa ja erityisesti poikkeusoloissa Suomen huoltovarmuu-den turvaaminen on aiempaa kaupun-gistuneemmassa ja vähemmän omava-raisessa yhteiskunnassa haasteellinen tehtävä Sähkön saanti ja tietotekniikan käytettävyys ovat perustana monille toi-minnoille, joita ei enää voida ilman tä-

män infrastruktuurin olemassaoloa kus-tannustehokkaasti toteuttaa Elinkeino-elämän toiminnalle tärkeistä kuljetuksis-ta, jotka perustuivat omaan kuljetuska-lustoon ja kuljettajiin, on siirrytty logis-tiikkapalveluiden ostoon Tarkoitukseen soveltuvasta kuljetuskalustosta ja sen käyttöön koulutetuista henkilöistä muo-dostunutta verkostoa ohjaavat ja opti-moivat tieto- ja paikannusjärjestelmät satelliitteineen ja tietoliikenteineen Tie-dosta on tullut verkoston toimivuudelle tärkeä elementti Alihankinta on tyypil-listä logistiikka-alalle, missä päämies-ten ohjaamia verkostoja muodostavat pienemmät kuljetusyritykset ja -yrittäjät Päämiehillä on reaaliaikainen tieto ver-kostoissaan toimivista ajoneuvoista, nii-den kuljettajista ja sijainnista Verkoston toiminnan laadun määrää sen heikoin lenkki ja sen tehokkuudessa pätee suu-ruuden ekonomia

Puolustusvoimien logistiikka osana yhteiskunnan varautumista huoltovarmuuskeskuksen näkökulmasta tarkasteltuna

Johtaja Sauli Savisalo, logistiikkapäällikkö Raija ViljanenHuoltovarmuuskeskus

57

Logistiikan kehittyminen

Tulevaisuuden kehityspiirteitä logistiik-ka-alalla ovat automaation, digitalisaati-on, paikkatietoon perustuvan toiminnan, optimoinnin, kansainvälisen omistuk-sen ja miehittämättömien ajoneuvojen lisääntyminen sekä pitkät alihankinta-ketjut verkoston osana Henkilöstön eri-tyisosaamisen tarve kasvaa verkostos-sa, jossa kuljetuskalusto ja lastinkäsitte-lylaitteisto ovat eriytyneet kuljetettavan tavaran mukaan

Logistiikan varautuminen

Logistiikan huoltovarmuuden perustana on toimiva markkinaehtoinen logistiikka-järjestelmä Varautuminen tähtää riskiar-viopohjaiseen toimintavarmuuden kehit-tämiseen, sopeutumiskykyyn erilaisten häiriötilanteiden varalle ja hallittuun siir-tymiseen poikkeusoloihin Valmiuslain lisätoimivaltuudet antavat viranomaisille mahdollisuuden ohjaustoimenpiteisiin Lähtökohtaisena toimintamallina poik-keusoloissa on, että yritykset varautu-vat toteuttamaan logistiset palvelut, ja viranomaiset luovat niille toimintaedel-lytykset sekä tarvittaessa priorisoivat niitä Suomen rekisterissä oleva kalus-to ja henkilöstö ovat vakavissa häiriöti-lanteissa ja erityisesti poikkeusoloissa logistiikan toimivuuden perusta Rauta-tieliikenteen ja lentoliikenteen operaatto-riyhtiöissä on tietoisesti säilytetty valtion strateginen omistus

Logistiikan kansainvälisyys

Logistiikka-ala on kansainvälistä, sa-moin kasvava osa Suomessa toimivista logistiikkayrityksistä Suomen kumipyö-räliikenteen vienti- ja tuontikuljetuksia

toteutetaan osin ulkomaille rekisteröidyl-lä kalustolla, ja kabotaasin Suomen si-sällä arvioidaan lisääntyvän, mikä hei-kentää kotimaisten yritysten kilpailuase-maa Markkinoiden arvioidaan toimivan niin kauan, kuin liiketoiminta on kan-nattavaa eikä turvallisuustilanteen heik-keneminen aiheuta merkittäviä riskejä, jotka eivät ole vakuutuksin katettavissa Vakavimpien kriisitilanteiden varalle tar-vitaan kotimaassa rekisteröityä kalus-toa

Ulkomaanliikenteessä operoivat varus-tamot, huolintayritykset ja satamaope-raattorit ovat merkittävässä määrin ul-komaisessa omistuksessa Satamat ovat muuttuneet kunnallisista organi-saatioista kuntien omistamiksi yhtiöiksi, joiden taloudellinen tilanne ja toiminnan kehittämismahdollisuudet ovat erilaisia Meri- ja maaliikenteen välisenä solmu-kohtana niillä on tärkeä merkitys kulje-tusketjussa Yleissatamista on siirrytty erikoistuneisiin satamiin, joissa pysty-tään käsittelemään tietynlaisia lasteja Vaihtokelpoisuus lastien osalta on rajoit-tunutta

Logistiikkaan kohdistuvat uhkat ja varautuminen

Myös ympäröivät uhkat ovat muuttu-neet Kyberuhkat ovat moderneja uh-kia, joilla tietojärjestelmäriippuvaisen yh-teiskunnan kriittisiä toimintoja yritetään haavoittaa Logistiikka on tieto-, raha- ja materiaalivirtaa, joista tiedon ja rahalii-kenteen kulku ovat edellytyksenä mate-riaalin liikkumiselle Näiden toimivuutta voidaan kyberiskuin helposti häiritä Ter-rorismi liittyy usein logistiikkaan Len-tokoneet, junat, laivat ja ajoneuvot sekä niiden käyttämä infrastruktuuri ovat

58

olleet terrori-iskun kohteina tai välineinä eri puolilla maailmaa Poikkeusoloissa terrori-iskujen todennäköisyys kasvaa

Logistiikan toimintaympäristö on muut-tunut varautumisen kannalta haasteelli-seksi Huoltovarmuuden kannalta kriit-tisiä ovat entistä useammin yksittäisten kuljetusyritysten sijaan logistiikkaver-kostot, jotka toteuttavat eri osa-alueiden vaatimia toimintoja Verkoston alihankki-jat voivat olla kiinteässä, pitkäaikaisessa kumppanuussuhteessa päämieheen tai lyhyemmällä aikavälillä kilpailutettavia, usein muuttuvia kuljetusyrittäjiä Jälkim-mäisessä tilanteessa sitoutuminen va-rautumiseen voi olla haasteellista

Poikkeusolojen logistiikan toteutus ja varautuminen

Poikkeusoloissa sekä siviiliyhteiskunnan että puolustusvoimien kasvavat tarpeet joudutaan toteuttamaan normaaliolo-jen markkinaehtoisiin tarpeisiin mitoite-tulla logistiikkajärjestelmällä Tätä jär-jestelmää olisi tarkoituksenmukaisinta hyödyntää mahdollisimman pitkään niil-lä rakenteilla, jotka ovat vakiintuneet ja käytännössä osoittaneet tehokkaiksi ja toimiviksi Logistiikka on toimialana tyy-pillisesti häiriöaltis, mutta logistiikan toi-mijat ovat tottuneet käsittelemään häi-riötilanteita niin, että niiden vaikutukset asiakkaille ovat mahdollisimman vähäi-set Logistiikan toimijoilla on hyvä kyky riskien ennaltaehkäisyyn sekä vaihto-ehtoisten toimintatapojen, kuljetusmuo-tojen tai reittien hyödyntämiseen Lo-gistiikka-ala on luontaisesti resilientti, sopeutumiskykyinen Tätä ominaisuutta on hyödynnettävä myös poikkeusolojen suunnittelussa ja toiminnassa

Nykyinen toimintaympäristö edellyttää kiinteää yhteistyötä varautumisessa ja poikkeusolojen toiminnassa puolustus-voimien ja siviiliyhteiskunnan toimijoiden kesken Suunnitteluperiaatteena sekä siviiliyhteiskunnassa että puolustusvoi-missa on se, että normaaliajan organi-saatiot jatkavat toimintaansa myös poik-keusoloissa, eikä erillisiä uusia organi-saatioita poikkeusolojen varalle enää suunnitella perustettavan

Siviiliyhteiskunta ja puolustusvoimat käyttävät jo normaaliaikana merkittä-västi yritysten tuottamia logistiikkapal-veluita, joista osa on aiemmin tuotettu organisaatioiden omana työnä Myös poikkeusolojen toiminnot on suunniteltu näiden palveluiden varaan Palvelura-kenteiden säilyttäminen toimivina myös poikkeusoloissa edellyttää sitä, että puolustusvoimien ottotoiminnot kohdis-tetaan hallitusti kriittisten verkostojen ajoneuvo- ja työkonekalustoon ja niitä operoivaan henkilöstöön Tilanteen niin vaatiessa olisi parempi käyttää palvelu-kokonaisuuksia suoraan puolustusvoi-mien tarpeisiin rikkomatta järjestelmää, jossa menetetään ohjausjärjestelmien ohella myös kaluston ja osaavan kuljet-tajan välinen yhteys Verkostojen kalus-toa ja henkilöstöä koskeva reaaliaikai-nen tieto on verkoston päämiehillä, joi-den kanssa tehtävä yhteistyö ja tarvitta-essa sopimukset antavat hyvän pohjan poikkeusoloihin varautumiselle Varautu-minen edellyttää myös keskinäisen ym-märryksen ja tiedonvaihdon lisäämistä Tämänkaltaisia toimintoja ovat esimer-kiksi elintarvikehuolto, energiahuolto, terveydenhuolto, rakentaminen ja puu-huolto

59

Yhteistoimintatarpeet

Siviiliyhteiskunnan minimitarpeiden var-mistaminen ja puolustusvoimien pää-tehtävän toteuttaminen poikkeusoloissa pitää suunnitella ja toteuttaa koordinoi-dusti elinkeinoelämän normaalisti käyt-tämien toimintatapojen muodostamalle perustalle, ja sen palveluja hyödyntä-en Varautuminen etukäteissuunnitte-

lun ja varajärjestelyjen avulla, tarvittaes-sa sopimuksiin perustuen yhteistoimin-nassa elinkeinoelämän toimijoiden, vas-tuuviranomaisten ja puolustusvoimien kesken, varmistaa käytettävissä olevien suorituskykyjen hyödyntämisen kullakin hetkellä tarpeen vaatimalla tavalla prio-risoiden Se on yhteiskunnan toimivuu-den ja maanpuolustuksen etu

60

Logistiikan kehittyminen operaatioiden mahdollistajana

Kenttähuollon arvostus on noussut vii-meisen parin vuosikymmenen aika-na Asiakkaiden operaatiot ja järjestel-mät vaativat logistiikalta huomattavasti enemmän kuin aiemmin Tähän on vas-tattu kehittämällä kenttähuollon suori-tuskykyä johdonmukaisesti joukkotyyp-pi kerrallaan

Maavoimien uudistettu taistelutapa on vaatinut muutoksia kenttähuollon toi-mintatapoihin On kyettävä tukemaan niin operatiivisia kuin alueellisia joukkoja sekä tietenkin paikallisjoukkoja Opera-tiiviset joukot laajalla alueella liikkuvina vaativat erilaista tukea kuin alueelliset joukot, joilla toiminnan luonne on takti-sesta liikkuvuudesta huolimatta huollon kannalta pysyvämpää Maavoimiin ke-hitetyt ratkaisut ottavat huomioon myös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen, merivoimien ja ilmavoimien logistiikan kehittämisen

Kenttähuoltoa on kehitetty pitkäjäntei-sesti puolustusvoimien logistiikan ke-hittämisohjelman (PVLOGKEHO) ja sen edeltäjien alaisilla hankkeilla: Kenttälää-kinnän kehittämishankkeella (KLÄÄKE), Huoltorykmenttien kenttähuoltojoukko-jen kehittämishankkeella (HR-hanke), Logistiikan alueellisten joukkojen huol-lon kehittämishankkeella (LOGALJO) sekä Maapuolustuksen huollon kehittä-mis- ja ylläpitohankkeella (MAPUHUOL-TO) Rahallisesti näistä merkittävin oli LOGALJO noin 104 miljoonan euron ke-hyksellään vuosille 2013-17 Muut hank-keet ovat tukeneet kehitystyötä Esi-merkkinä voidaan mainita Logistiikan tilannekuvahanke (LOGTIKU), josta saa-tiin perusteet tilannekuvan kokoamiselle ja välittämiselle sekä tilannetietoisuudel-le myös kenttähuollossa

Kehittäminen jatkuu erityisesti operatii-visten joukkojen tukemiseen tähtäävällä Logistiikkajärjestelmän joukot-hankkeel-la 2017-2024 (LOGJOUKOT) Hankkeel-la varustetaan myös Puolustusvoimien

Eversti Jussi-Petri HirvonenEsikuntapäällikköPuolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta

Kenttähuolto kehittyy

61

logistiikkalaitoksen joukkoja Lisäksi puolustushaarojen kenttähuoltoa kehite-tään pienemmillä ylläpitohankkeilla, jois-ta voidaan mainita pääosin maavoimien huoltoa kehittävä Aselajien huollon ke-hittämishanke (ASELAJI)

Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan erityisen tärkeitä taistelujen onnistumi-selle ovat ampumatarvikkeiden, poltto-aineiden ja veden täydennyskyky sekä lääkintähuollon toimivuus Jotta tehtä-vässä onnistuttaisiin, on myös johtamis-ta kehitettävä Meneillään olevien ke-hityshankkeiden painopiste onkin em alueilla

Yksi logistiikan johtamisen periaatteis-ta on joustavuus Jotta siihen päästään, on päätetty muuttaa logistiikan raken-teet modulaarisiksi Kaiken perusta on standardoitu huoltokomppania (logistiik-kapataljoonissa siis logistiikkakomppa-nia), jossa on oma joukkueensa kaikille huollon toimialoille: täydennysjoukkue, kunnossapitojoukkue, kuljetusjoukkue, lääkintäjoukkue ja huoltopalvelujoukkue Logistiikkapataljoona (ja huoltopataljoo-na) puolestaan koostuu esikunnasta ja tehtävän mukaisesta määrästä logistiik-kakomppanioita Myös taisteluosastoilla on huoltokomppanioita

Jonkin alueen logistiikan suorituskykyä voidaan vahventaa tukeutumisverkos-toa säätämällä eli siirtämällä sinne li-sää logistiikkakomppanioita Vaihtoeh-toisesti tilanteen niin vaatiessa voidaan esimerkiksi logistiikkapataljoonan kaik-ki kunnossapitojoukkueet koota yhteen kunnossapitokeskukseksi Tärkeimpiä suuntia voidaan vahventaa vielä esi-merkiksi kunnossapitokomppanioilla ja lääkintähuoltokomppanioilla Standar-

dointi on tuonut merkittäviä etuja ohjeis-tukseen ja joukkotuotantoon Logistiik-kapataljoona (ja huoltopataljoona) taas koostuu esikunnasta ja tehtävän mukai-sesta määrästä logistiikkakomppanioita

Puolustusvoimien säästötoimista huo-limatta kenttähuollon suorituskykyä on saatu kehitettyä johdonmukaisella, lo-gistiikkastrategiaan pohjautuvalla työllä Hankkeiden lisäksi on kehitetty ja kehi-tetään osaamista, ohjeistusta, rakentei-ta, organisaatioita, tukeutumista ja infra-struktuuria Osaltaan kehittyvä suoritus-kyky on antanut huoltojoukoille vahvem-man uskon tehtävän täyttämiseen

Ohjeistus ja osaaminen Kenttähuollon kehittämiseen ovat vai-kuttaneet positiivisesti ainakin Huollon käsikirja ja sen pohjalta laaditut toimiala-oppaat Niiden kirjoitustyön aikana muu-tettiin huoltolajit hyvin toimiviksi koko-naisuuksiksi, huollon toimialoiksi Myös johtaminen kuvattiin ylhäältä alas sekä erotettiin huollon operatiivinen ja järjes-telyjen johtaminen, minkä ymmärtämi-nen on ollut tärkeää johtoportaissa työn suuntaamiseksi tehokkaimmalla tavalla

Huollon käsikirjan palveltua aikansa, oli toimintaympäristö ja etenkin johtamisen välineistön kehitys vanhentanut kirjan tietoa Pääesikunnan johdolla kirjoitettiin Logistiikkaopas, joka toimi ja toimii nyt erinomaisena pohjana alemmille oppail-le ja ohjeille Huoltokomppania käsikir-ja antaa tällä hetkellä parhaan perustan kenttähuollon järjestelyjen johtamiseen Lisäksi on valmistunut ja valmistumassa muutamia muita Kenttähuollon johtami-seen tarkoitettuja oppaita, kuten Logis-tiikkapataljoonan opas

62

2000-luvun alussa alkaneen huollon va-rusmiesten joukkotuotannon päämää-rähakuisen kehitystyön tuloksena pe-rustettiin ensin Karjalan prikaatiin Kar-jalan huoltopataljoona, sittemmin Kai-nuun prikaatiin Kuopion huoltopataljoo-na, Panssariprikaatiin Parolan huoltopa-taljoona, Rannikkoprikaatiin Porkkalan rannikkopataljoona sekä tuoreimpana vuoden 2015 alusta lukien Porin prikaa-tiin Varsinais-Suomen huoltopataljoona Huollon tehtäviin koulutetaan pienempiä yksiköitä muissa joukko-osastoissa

Varusmiehet pyritään valitsemaan Huol-topataljoonien joukkotuotantoyksiköihin mahdollisimman pitkälti siviiliosaamisen ja -koulutuksen perusteella Näin tavoi-tellaan tilannetta, jossa ammattilaiselle päästään kouluttamaan puolustusvoimi-en ja toimintaympäristön erityispiirteet hänen osaamiseensa liittyen

Karjalan prikaatissa vuonna 2003 alka-nut pilottikokeilu osoitti nopeasti, että olimme oikealla tiellä Karjalan prikaa-tin sen ajan komentajat ansaitsevat eri-tyiskiitoksen tuestaan muutokselle He oivalsivat nopeasti, että näinhän huol-to olisi pitänyt aina organisoida Sa-man totesivat nopeasti melkein kaikkien muidenkin joukko-osastojen komenta-jat sen jälkeen, kun niihin oli perustettu huollon joukkotuotantopataljoona

Nyt kenttähuoltojoukkoja tuotetaan yk-sikkökokonaisuuksina Niiden harjoittelu etenee koulutuskausien mukaan samoin kuin muissa aselajeissa: yksilötaitojen harjoittelusta ryhmän ja joukkueen sekä komppanian harjoitteluun Lopuksi har-joitellaan yhteistoimintaa muiden ase-lajien kanssa Huoltomiehille ja -naisille opetetaan myös taistelutoiminta teemal-

la: ”Huolto taistelee ja tukee” On siis kyettävä suojaamaan oma toiminta te-hokkaasti, ennen kuin voi keskittyä pää-tehtäväänsä Kysymys on myös uskot-tavuudesta asiakkaiden silmissä Voi-daan arvioida, että kenttähuolto nauttii muiden arvostusta alkaen huoltotaiste-lijoiden ulkoisesta olemuksesta ja tais-telutekniikan hallitsemisesta, päättyen taktiseen osaamiseen ja palvelukykyyn Joukkotuotannon jatkumona on kenttä-huollon huolella tehty kertausharjoitus-suunnitelma

Jotta edellä kuvattu olisi mahdollista, tarvitaan osaavat johtajat ja kouluttajat 2010-luvun alkuvuosina saatiin pitkälli-sen valmistelun jälkeen Reserviupsee-rikouluun Huollon linja Oli sinällään eri-koista, että logistiikka kokonaissuoritus-kyvyn osa-alueena ei aikaisemmin ollut saanut omaa linjaa Lääkintä-RUK vas-tasi yhdestä huollon toimialasta, mutta neljällä huollon toimialalla ei ollut linjaa Parempi myöhään kuin ei milloinkaan Linja osoittautui heti menestykseksi, ja se tuottaa tuotettaviin huolto- ja logis-tiikkakomppanioihin joukkueenjohtajia Aselajien huoltojoukkueiden ja -jaosten tulevat johtajat suorittavat edelleen en-sin oman aselajinsa RUK:n ja osallistu-vat myöhemmin kenttähuollon pereh-dytykseen kurssilla Haminassa, kuten ennen tekivät kaikki Huolto- ja logistiik-kakomppanian johtaminen on kuitenkin niin vaativaa erityisosaamista edellyt-tävää työtä, että siihen on koulutettava samoin kuin muutkin aselajit kouluttavat upseerinsa – omalla RUK-linjalla pitkä-jänteisesti

Maanpuolustuskorkeakoulussa kadet-tien opetuksessa logistiikalla on myös oma linjansa, joka huipentuu asela-

63

jiopintoihin PVLOGL:n Logistiikkakou-lussa Riihimäellä Kokemukset ratkai-susta ovat erinomaisia Linjaa perus-tettaessa esitettiin osin aiheellistakin kritiikkiä siitä, että olisi parempi palvella ensin asiakasjoukossa ja vasta sitten siirtyä kenttähuollon kouluttajaksi asi-akkaan toiminnan tuntevana osaajana Oma linja on kuitenkin osoittanut kri-tiikin vääräksi Nyt logistikot kasvavat omaan vaativaan tehtäväänsä jo kade-tista alkaen Tämä ja logistiikan yleinen kehittyminen lienee ollut syynä siihen, että kenttähuollon kouluttajaksi haluaa myös merkittävä osa ikäluokkansa par-haimmistosta Jo useampi aiempi ka-dettivääpeli ja kurssiensa kärkinimi kou-luttaa nyt ammattitaitoisena upseerina kenttähuollon varusmiehiä joukkotuo-tantotehtävissä ensimmäisten siirryttyä jo yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen joukkotuotannon ja koko logistiikan ke-hittämistehtäviin Uudistus oli siis erit-täin onnistunut

Kenttähuolto perustuu nykyaikaiseen johtamiseen

Logistiikan on kyettävä tukemaan laa-jalla alueella liikkuvia taistelujoukkoja, jotka on varustettu yhä teknisemmäl-lä kalustolla Kyseinen kalusto sisältää runsaasti ohjelmoitavaa elektroniikkaa ja sitä leimaa riippuvuus sähköstä Kent-tähuollolta vaaditaan liikkuvuutta, kor-keaa teknistä osaamista, hyvää tilan-nekuvaa ja toimivia johtamisjärjestelmiä tuettaviin, omiin joukkoihin ja ylempään johtoportaaseen Kaiken edellytys on toimiva tilaus-toimitusketju Logistiikka luo tukeutujille verkoston, jonka pisteis-tä joukot saavat tarvitsemansa tuen Rakennetta voisi verrata löyhästi vaikka rautakaupan verkostoon Asiakas liikkuu

ja tukeutuu lähimpään kaupan toimipis-teeseen Tilanteen mukaan ja asiakkaan kanssa sopimalla päätetään, toimite-taanko tilaus asiakkaalle vai noutaako tämä tilauksensa itse

Hyvä tilannetietoisuus on ehdoton edel-lytys kenttähuollon toiminnalle Uudis-tetussa taistelutavassa sekä tuettavat että huollon ryhmitykset ovat laajem-malla alueella Tukeutumisverkoston ra-kenteen ja volyymin säätämiseksi on huollon johtajien tiedettävä asiakkaiden liikkeet sekä heidän huoltotilanteensa kehittyminen Tilaus-toimitusketjun toi-mintaa on voitava seurata ja hallita Jäl-leen asiaa voidaan verrata yksittäisen kuluttajan ostokseen Kuluttaja tekee ti-lauksen tavallisimmin internetissä, puo-lustusvoimissa se tehdään johtamisjär-jestelmässä Kuluttaja voi seurata tilauk-sensa etenemistä jopa omalla kännykäl-lään Vastaavasti toimittaja voi seurata tilauksen etenemistä järjestelmästään Maavoimien järjestelmässä tilannut asi-akas näkee jopa tilauksensa käsittelyn ja toimituksen etenemisen johtamisjär-jestelmän päätelaitteesta, esimerkiksi kannettavan tietokoneen näytöltä Tila-usten perillemeno ei ole järjestelmästä kiinni Huoltojärjestelmän johtoportaat joko antavat toimitusmääräyksen tai ti-laavat tuotteen tai palvelun ylemmältä laitokselta Kaikki tämä on koko tilaus-toimitusketjun nähtävissä Manuaalinen menetelmä ja viime kädessä moottori-pyörälähetti säilyvät varmentavina me-netelminä

Materiaalinen suorituskyky

Kuten alussa jo mainittiin, on kenttä-huollon suorituskyky kehittynyt Puolus-tusvoimien logistiikan kehittämisohjel-

64

man hankkeilla Kustannusten hallitse-miseksi, hankkeen aikataulussa pysy-misen varmistamiseksi ja kunnossapi-don takaamiseksi on pyritty hankkimaan mahdollisimman paljon valmiita, laajalti käytössä olevia tuotteita Valmiutta ko-hotettaessa samaa kalustoa on mah-dollista saada lisää siviilistä Myös kun-nossapidon laaja verkosto, hyvä osaa-minen ja varaosien nopea saatavuus tulevat varmistetuiksi Varaosakirjon pie-nuus ja varaosien saannin varmistami-nen ovatkin oleellinen osa huoltovar-muutta Hankittaessa valmiita tuotteita voidaan myös varmistua etukäteen siitä, että tuotteet soveltuvat käyttötarkoituk-seemme

Erikoismateriaaleissa, kuten esimerkiksi johtamisessa ja maastouttamisessa, on menty mukaan muiden aselajien ja toi-mialojen hankkeisiin On päätetty mää-ritellä yhdessä hankittava suorituskyky, ja tarvittaessa on hieman tingitty omis-ta vaatimuksista Näin on saatu monien asiakkaiden kanssa yhtenevät johtamis-välineet, johtamiskontit ja pioneeriväli-neet

Jotta tilaus-toimitusketjun hallinta olisi mahdollista, on huollon johtoportaiden kyettävä liittymään sekä tuettavien joh-tamisverkkoihin että niihin verkkoihin, joissa ylemmät huollon laitokset ja naa-purit toimivat Ajantasainen tilanneku-va ja toimivat johtamisyhteydet ovat si-ten kenttähuollon perusta Tätä varten kenttähuollon johtamisvälineet ja -jär-jestelmät uusitaan Meneillään olevilla hankinnoilla saadaan kenttähuolto suo-rituskyvyltään samalle tasolle tuettavi-en joukkojen kanssa Jatkossa huollolla on jopa reaaliaikaiset yhteydet taistelu-kentältä maavoimien tietojärjestelmää

myöten suoraan PVSAP-järjestelmään ja edelleen elinkeinoelämän tilausjärjestel-miin Logistiikka- ja huoltopataljoonat on jo aiemmin varustettu johtamiskonteilla Nyt meneillään on uudentyyppisten joh-tamiskonttien hankinta huoltokomppa-nioille ja logistiikkakomppanioille Nämä johtamiskontit mahdollistavat johtamis-työskentelyn jopa niitä kuljettavan kuor-ma-auton liikkuessa Lisäksi komppani-oiden varustukseen kuuluvat jo hankitut, hyvin varustellut johtamisajoneuvot, jot-ka mahdollistavat esimerkiksi liikkuvan huoltotukikohdan johtamisen ja liittämi-sen johtamisverkkoon

Kenttähuoltojoukkojen sisäistä johta-mista edistävät käyttöön tulevat taiste-lijan radiot, joilla voidaan johtaa taiste-lukentällä operoivia kuljetus-, kunnos-sapito- ja lääkintäpartioita reaaliaikai-sesti Toimintatapa on lähes sama, joka ollut elinkeinoelämän käytössä jo pari-kymmentä vuotta Tosin siellä ajoneuvo-päätteet ja matkapuhelimet toimivat täs-sä tehtävässä

Täydennysten kehitystyössä on pohdit-tu koko tilaus-toimitusketjun rakennetta, sen heikkouksia ja vahvuuksia Tonni-määrien kasvaessa ja huollon henkilös-tönkin supistuessa täydennysten lähtö-kohtana on ollut koneellinen materiaalin käsittely toimitusketjussa mahdollisim-man lähelle taistelijaa Täydennykset to-teutetaan mahdollisimman vähin välilas-tauksin suoraan perille

Kuormausratkaisuna ovat siviililiiken-teestä tutut standardivaihtokorit, lähin-nä kontit ja vaihtolavat koukkulaitteel-la Molempia on hankittu merkittäväs-ti Materiaali pakataan pääsääntöisesti kuormalavoille jakovalmiiksi Ideaalita-

65

pauksessa vaihtokori pakataan tilauksen perusteella täyteen jo logistiikkarykmen-tin varastolla tai elinkeinoelämän kes-kusvarastolla Kuormatila siirtyy kohti asiakasta kuljetusalustan tarvittaessa vaihtuessa Toimitusketjun loppupäässä materiaali puretaan konteista ja kuljete-taan taistelijoille joukon omin välinein, esimerkiksi maastoskoottereilla

Polttoaineiden täydennyskykyä on ke-hitetty ja kehitetään jo saatujen hyvien kokemusten mukaan siten, että kenttä-huoltoon hankitaan säiliökontteja Elin-keinoelämän säiliöautot käyvät täyttä-mässä puolustusvoimien säiliökontit ti-lausten mukaan, ja palaavat sitten takai-sin muihin yhteiskuntaa palveleviin teh-täviin Ne eivät siis sitoudu varastoiksi Säiliökontilla voidaan toteuttaa polttoai-neen vähittäisjakelu tai viedä kontti tuet-tavalle joukolle, jossa jakelu toteutetaan Samalla tuodaan tyhjä kontti uudelleen täyttöön Kontit voivat toimia eräänlai-sina maaston tankkauspisteinä, sillä ne on varustettu voimakonein ja jakelulait-tein Kontit voidaan laskea esim sirpale-suojaan ajoneuvon vapautuessa muihin kuljetustehtäviin

Juomaveden täydennyskykyä on ke-hitetty vastaavalla tavalla jakelukontti-ratkaisulla, jota on täydennetty eriko-koisten lavasäiliöiden ostoilla Aiemmin hankitut pohjaveden kairausjärjestelmät ja puhdistusjärjestelmät täydentävät ko-konaisuutta

Kuljetuksissa yhteiskunnan toimijat toi-mittavat tilausten mukaan joko kontit, polttoaineen tai kuormalavat logistiikka-rykmentin esikunnan tilaamaan pistee-seen, esimerkiksi logistiikkapataljoonan tasalla Tästä eteenpäin kenttähuolto

toimittaa materiaalin eteenpäin Hankin-nassa olevat ja pitkälti jo toimitetut ras-kaat kuorma-autot perävaunuineen so-veltuvat kahden, jopa kolmen kontin kul-jettamiseen linjakuljetuksina lähemmäs asiakasta Autot eivät ole maastokuor-ma-auton veroisia etenemiskyvyltään Tavoitteena oli niiden soveltuminen kul-jettamiseen huonokuntoisella ja liuk-kaalla tiestöllä, mihin ne ovat jo osoit-tautuneet pystyvänsä odotettua parem-min 8x4 ja 8x6 -vetojärjestelmät sopi-vat tehtäviinsä erittäin hyvin Kuljettajina sekä varusmiehet että henkilökunta ovat kehuneet ajoneuvohankintojen onnistu-mista Kalliiden maastokuorma-autojen tarvetta tuleekin jatkossa pohtia kriitti-sesti vain todellista maastoliikkuvuutta vaativiin tehtäviin, esimerkiksi tykistön vetäjiksi

Kenttähuollossa on otettu käyttöön traktorit – oikeammin liikennetraktorit Ollaanko siis palaamassa 1970-luvulle?

Radio-ohjattu puominosturi (Kuva: Puo-lustusvoimat, Jarno Kova-mäki)

Konttilogistiikkaa (Kuva: Puolustusvoimat, Jarno Kovamäki)

66

Ei suinkaan Nykyiset liikennetraktorit ovat jo saatujen kokemusten perusteella erinomainen valinta kenttähuollon tehtä-viin Niiden nopeus, jopa 50 km/h mah-dollistaa riittävän taktisen liikkuvuuden Traktorit on varustettu etukuormaajin, jolloin niillä voidaan käsitellä konteissa kuljetettavia kuormalavoja Päätehtä-vänsä lisäksi niiden on todettu olevan paljon monikäyttöisempiä kuin oletettiin Traktoreilla on aurattu, rakennettu ojien ylityksiä, tuettu linnoittamista, hinattu asiakkaiden ajoneuvoja ja lanattu tiestöä puhumattakaan erilaisten apulaitteiden käyttämisestä Huollon kokemusten mu-kaan pioneerit hankkivat jo traktoreita itselleen ja muut aselajit harkitsevat asi-aa Valintamme on herättänyt huomiota myös ulkomailla ja ensimmäiset kaupat on jo tehty

Liikennetraktoreihin on hankittu kontin käsittelyyn ja kuljetukseen soveltuvat perävaunut Traktorin kuljettaja voi hy-tistä poistumatta vetää kyytiin täyden kontin ja laskea kontin asiakkaan osoit-tamaan paikkaan joko heti tyhjennettä-väksi tai vaikka varastoksi, jopa kätkök-si Traktoreilla toimitetaan kontit asiak-kaan huoltokomppaniaan, tykistön tu-liasemaan tms paikkaan Kuormalavat voidaan purkaa traktorin etukuormaajaa käyttäen tai sitten asiakasjoukko purkaa sen omin välinein Traktori ottaa mah-

dollisen tyhjän kontin mukaansa ja vie sen paluukuormana odottamaan seu-raavaa täyttöä

Kunnossapidon luonne kenttähuollos-sa on muuttunut tekniikan kehittymi-sen ja järjestelmien monimutkaistumi-sen myötä Kentällä korostuu käyttäjien oma kyky järjestelmien huolellisessa käytössä ja käyttöhuollossa Kenttä-huollon toimet rajoittuvat pääosin vika-analyyseihin ja komponenttien vaihtoihin sekä pieniin korjauksiin Laitteet pyri-tään korjaamaan mahdollisimman lä-hellä vikaantumispaikkaa poislukien niin sanotut ”massalaitteet”, jotka vaihde-taan toimiviin Rikkoutuneet laitteet eva-kuoidaan strategisen kumppanin toimi-pisteisiin teolliseen korjaukseen

Kunnossapidon välineistöä on kehitetty hankkimalla muun muassa varusteltuja korjauspartioiden ajoneuvoja, työkalus-toja ja korjaustiloja varusteineen Lisäksi on hankittu raskaita kunnossapitoajo-neuvoja korjaamo- ja varaosakonttei-neen

Jatkossa kunnossapitoa kehitetään edellä kuvatuin keinoin sekä keskitty-mällä raskaan kaluston evakuointiky-kyyn taistelukentältä Myös kunnossa-pitotilojen kehittäminen esimerkiksi voi-mapakettien nostokyvyllä on työn alla

Kenttälääkinnän uudistus perustuu muun muassa kriisinhallintaoperaatiois-ta saatuihin kokemuksiin, joissa ammat-tiapu ei aina ole ollut heti saatavissa, vaan on ollut osattava itse Joukon on myös kyettävä evakuoimaan potilaansa alkumatka itse Kantaen evakuointi si-too helposti koko ryhmän, eli se ei ole toimiva vaihtoehto Kustannustehokkaat

Valtra-liikennetraktori koukkuvaihtokorilaitteella ja etukuormaajalla varustettuna (Kuva: Puolus-tusvoimat, Jarno Kovamäki)

67

menetelmät ovat paraikaa selvityksessä Mekanisoiduilla joukoilla on jo suojattuja evakuointivälineitä, kuten kuljetuspans-sarivaunuja Maastoskootterit ja moot-torikelkat soveltuvat hyvin evakuointiin Tulen alta evakuoidut potilaat siirretään sopivassa paikassa maastosairasajo-neuvoihin

Kenttälääkinnässä on panostettu tais-telijoiden kykyyn antaa välitön henkeä pelastava ensiapu alle 10 minuutissa haavoittumisesta Osaamisen varmista-miseksi on hankittu rauhan ajan koulu-tukseen lääkintäsimulaattoreita ja muuta koulutusvälineistöä huoltopataljooniin, sekä lisätty koulutusta Taistelijoille kuu-luu nykyään mieskohtainen ensiapu-pakkaus, jota käyttäen voidaan tyreh-

dyttää voimakas verenvuoto ja turvata hengitysteiden toiminta Sotilaille kuuluu myös kiristysside, jonka voi sen raken-teen ansiosta laittaa jopa itselle

Kuhunkin jalkaväkiryhmään ja sittem-min myös kehitettyihin muiden aselajien ryhmiin on lisätty taistelupelastaja, jolla on rivisotilasta parempi osaaminen etu-linjan henkeä pelastavaan kenttälääkin-tään Seuraavaksi on tarkoitus kehittää lääkintämiesten ja -aliupseerien koulu-tusta vastaamaan kovempiin osaamis-vaatimuksiin

Laajassa mielessä lääkintähuolto pe-rustuu kunnossapidon tapaan liikkuviin ensihoitopartioihin Painopiste on siir-tymässä potilaan henkeä pelastavaan

Suojattu potilasevakuointi (Kuva: EV Hirvonen)

68

ensihoitoon ja kuljetuskuntoon saatta-miseen, sekä mahdollisimman nopeaan evakuointiin suoraan kiinteään hoito-laitokseen Paras ensihoidon osaami-nen keskitetään ja lähetetään tilanne-kuvan mukaan sinne, missä avun tarve on suurin Tilanteen niin salliessa myös helikoptereita varaudutaan käyttämään haavoittuneiden evakuointeihin

Kenttämuonituksen toteutusta on rajoit-tanut riippuvuus kylmäketjusta, puut-teellinen kyky lämpimän ruoan kulje-tukseen ja suuritöinen kaluston puhtaa-napito maastossa Ruokalista on jopa ohjannut taistelutoimintaa tai ainakin sen harjoittelua Nyt kenttämuonitusta uudistetaan hyödyntämällä nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja ja toimintaa Jatkos-sakin kenttämuonituksen perusperiaa-te, kenttäkeitin, tulee säilymään Se on kustannustehokkain ratkaisu Pääosa vanhoista m29-keittimistä on hylätty ja tullaan hylkäämään kuntoarvion perus-teella Niiden korvaaminen uusilla ny-kyaikaisilla keittimillä m/13 on jo pitkälti käynnissä

Päiväannoksen minimivaatimuksena on vähintään yksi kenttäkeittimellä valmis-tettu lämmin ateria taistelijalle vuoro-kaudessa Toinen lämmin ateria voidaan korvata vahvalla aamu- tai iltapalalla ti-lanteen mukaan Kaikissa tilanteissa taistelijan tarvitsema 3800 kcal vuoro-kaudessa pyritään varmistamaan Elin-tarvikelogistiikka rakennetaan kylmäket-justa riippumattomaksi uuden ruokalis-tan pohjalta, jota on testattu ja kehitetty maavoimien harjoituksissa Keskiverto-tuotelistaan perustuvaa kylmäketjutonta ruokalistaa on myös testattu ja se on to-dettu hyväksi Tässä listassa olevat tuot-

teet ovat sellaisia elintarvikkeita, joita on kaikissa valmiudensäätelyn vaiheissa parhaiten saatavissa Elintarviketeolli-suus pyrkii kehittämään uusia, parempia tuotteita kenttämuonitukseen

Joukkojen ruoanvalmistuskykyä paran-netaan huomattavalla määrällä retkikeit-timiä Jokaiselle taistelijalle turvataan lämpimän juoman saatavuus henkilö-kohtaisella termospullolla Välineet hy-vään kylmäketjuttomaan muonitukseen ovat jo olemassa Kokemusten mukaan seuraavaksi tulee keskittyä kouluttami-seen, jotta taistelijat oppivat kuljetta-maan kuuman nesteen lisäksi myös riit-tävästi kylmää nestettä kenttäpulloissa

Infrastruktuuri ja tukeutuminen

Kenttähuolto perustuu siirtymiskykyisiin joukkoihin Niinpä sille ei voida rakentaa varsinaista infrastruktuuria muuten kuin koulutustarkoituksiin Harjoittelu ei ole vaatinut erityisten tilojen rakentamista jo olemassa olevien lisäksi Sen sijaan materiaalin säilyttäminen ja elinjakson pidentäminen edellytti esimerkin näyt-tämistä hankkeen kokonaisuuden hallin-nassa LOGALJO-hankkeen kanssa sa-maan aikaan toteutetulla MAPUHUOL-TO-hankkeella ostettiin varsin edullisia sääsuojia uudelle materiaalille Joukko-osastot ovat voineet käyttää hankittuja tiloja myös muun arvokkaan sotavarus-tuksen varastointiin

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on kenttähuollon tärkein tukeutumispal-veluiden tuottaja, Sillä itselläänkin on kenttähuoltojoukkoja PVLOGL linkittää strategiset kumppanit ja elinkeinoelä-män kokonaisuudessaan kenttähuol-

69

toon Tilaukset ohjataan PVLOGL:n ver-kostoon, joka tuottaa palvelut kulloin-kin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla PVLOGL:lla on myös ohjausoikeus kent-tähuollon verkoston toimintaan, jolloin se voi osoittaa tukeutumisia myös puo-lustushaarojen kenttähuoltojoukkojen pisteisiin

Kenttähuollon uudistuksella suorituskykyä

Tiivistetysti voidaan todeta, että kent-tähuoltojoukkojen ja -materiaalin sekä toimintatapojen uudistuksella saavute-taan aiempaa huomattavasti parempi suorituskyky Se taas näkyy siinä, että asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen ja voivat hyödyntää omaa suorituskykyään varmemmin Kenttähuollon johtaminen

paranee aivan uudelle tasolle Aiemmin välttämättömänä pidetty noutoperiaate voidaan hyvän tilannekuvan perusteella kääntää yhä joustavammin joko vienti- tai noutoperiaatteeseen – yhdessä asi-akkaan kanssa sopien

Voidaan jo nyt sanoa, että jo päätetyt ratkaisut ovat osoittautuneet erittäin toi-miviksi Vain muutamia pieniä muutoksia on tarpeen tehdä hankittavan materi-aalin suorituskykyvaatimuksiin ja tak-tiikkaan seuraavissa jo käynnistyneissä hankkeissa

Kenttähuollon ja siten koko logistiikka-järjestelmän suorituskyky kehittyy – asi-akkaan parhaaksi Tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta pysähtyä ei saa

70

Joukko-osasto, käytännön huollon toteuttaja

Asevelvollisia kouluttavassa joukko-osastossa konkretisoituu huollon suun-nittelu ja toteutus Panssariprikaatin huollon päätehtävänä on huollon jouk-kotuotanto, joukkotuotantoa välittömäs-ti tukevien huollon palvelujen ja kenttä-huollon järjestäminen sekä operatiivinen valmius Joukko-osastossa huolto todel-lakin ”ampuu kovilla” koko ajan

Alati muuttuvassa toimintakentässä joukko-osasto on aina keskeisessä ase-massa huollon toteuttajana: tässä ko-rostuu yhteistyö, joustavuus ja enna-kointi

Joukko-osaston esikunnan huolto-osas-ton tehtäväkenttä on jatkuvasti laajentu-nut ja monipuolistunut Samalla kun so-tilasläänit lakkautettiin ja niiden tehtävät,

ml aluetoimistot siirtyivät joukko-osas-ton vastuulle, laajeni huollon vastuualue samassa suhteessa Samalla yhteistoi-mintatahojen määrä lisääntyi edelleen Myös vastuu tilahallinnasta laajeni, vaik-ka resurssit keskitettiin Puolustusvoimi-en logistiikkalaitokseen (PVLOGL) Var-sinainen vastuu tilan käytöstä ja hallin-noinnista jäi edelleen joukko-osastolle

Joukko-osaston asema ja toimintakent-tä on muuttunut 2000-luvulla enemmän kuin monikaan osasi kuvitella vielä vuo-situhannen vaihteessa (kuva 1) Muutok-set eivät ole kerrallaan olleet kaikkea toi-mintaa mullistavia, vaikka ovatkin olleet kyseistä toimialaa koskevana totuttuja toimintatapoja radikaalistikin muuttavia Vielä 1990-luvulla joukko-osaston huolto oli huomattavan omavarainen oman päi-vittäisen toimintansa toteuttamisessa Nyt 2000-luvulla on pala kerrallaan siir-retty joukko-osaston huollon osia joko

Majuri Pasi HurskainenPanssariprikaatin huoltopäällikkö

RA joukko-osaston asema ja toimintakenttä huolto-järjestelmässä Panssariprikaatin huoltopäällikön näkökulmasta

71

kumppaneille, tai niitä on keskitetty suu-rempiin yksikkökokonaisuuksiin joukko-osastojen ulkopuolelle, esim huoltoryk-mentteihin ja niistä edelleen Logistiikka-laitokseen Nykyisin joukko-osastossa pitää hallita entistä enemmän eri toimi-alojen kumppanuuksia Samalla kaikkea toimintaa pitää suunnitella yhä enem-män yhteistyössä monien PV:n joukko-jen kanssa

Kaikilla on varmasti vielä tuoreessa muistissa terveysasemien irrottaminen joukko-osastosta osaksi Sotilaslääke-tieteen keskusta tai muonituskeskuk-sen irrottaminen osaksi PURUa, josta myöhemmin muotoutui Leijona Catering Oy Millog Oy on toiminut strategisena kumppaninamme jo vuosia, mutta vas-

ta vuonna 2015 toteutettu joukko-osas-tojen kunnossapidon ulkoistus Millog Oy:lle kiinteistöineen ja henkilöstöineen oli joukko-osastolle selkeä merkki suu-remmasta muutoksesta kunnossapi-dosta

Tärkeintä muutoksessa on aina ollut kiin-teä yhteistoiminta joukko-osaston ja pal-veluita tuottavan yksikön välillä Jatkuva ja kiinteä yhteistyö, vuoropuhelu ja tie-donvaihto ovat olleet edellytys molem-pien työn toteutumiselle ja sitä kautta tärkeimpään, eli huolto on kokonaisuu-dessaan kyennyt tuottamaan tarvittavan tuen joukko-osastolle ja siihen tukeutu-ville hallintoyksiköille

72

Huollon vastuunjako joukko- osastossa

Joukko-osaston huollon käytännön tuen toteuttaa huoltopataljoona laitoksineen Esikunnan huolto-osaston tehtävissä pääpaino on etukäteissuunnittelussa Tämä korostuu nykyisessä PVLOGL:n palvelutarvekartoituksessa, jossa suun-nittelu pitää ulottaa hyvinkin yksityiskoh-taisesti yli kahden vuoden päähän

Aiemmin joukko-osaston huoltolaitokset, kuten keskusvarasto ja kuljetuskeskus, olivat suoraan huoltopäällikön johdossa, mutta huoltopataljoonaa perustettaessa ne siirrettiin osaksi pataljoonaa Tällä jär-jestelyllä selkeytettiin huollon suunnitte-lu esikunnan huolto-osastolle ja huollon järjestelyiden toteuttaminen ja huollon joukkojen koulutus huoltopataljoonan vastuulle Tässä yhteydessä myös huol-

to-osaston henkilöstöä siirrettiin huolto-pataljoonaan järjestelyiden johtamisen tueksi Tämä työnjako on toimiva, joskin hienosäätöä toimintaan tarvitaan edel-leen Esikunnan huolto-osaston kokoon-pano ja toimenkuva ovat siis muuttu-neet parin vuosikymmenen aikana entis-tä enemmän huollon järjestelyiden johta-misesta kohti huollon operatiivista johta-mista ja etukäteissuunnittelua

Huolto-osaston tehtävät vaativat jatku-vaa kanssakäymistä muiden esikunnan osastojen, joukkoyksiköiden ja lukuisten kumppanien kanssa Osaston vähälu-kuinen henkilöstö erikoistuu kukin oman laajan toimialansa asiantuntijaksi mikä tuo osaltaan haasteita sijaisuusjärjeste-lyihin Monessa asiassa vain yksi henkilö on riittävän syvällisesti perehtynyt kysei-sen toimialan asioihin

Panssariprikaatin nykyinen organisaatio

73

Huolto-osaston tehtävärakennetta ei voi-dakaan enää pienentää vaarantamatta tehtävien toteuttamista, vaikka osa hen-kilöstöstä siirtyikin uudistuksen yhtey-dessä tehtävineen huolto-osastolta toi-siin organisaation osiin

Puolustusvoimauudistus 2015

Puolustusvoimauudistus oli todellakin ni-mensä veroinen Kaikilla tasoilla tuli or-ganisaatioihin muutoksia, huoltojärjestel-mä uudistettiin valtakunnallisella tasolla, sotilasläänit ja joukko-osastoja lakkau-tettiin ja joitain joukko-osastoja yhdis-tettiin toisiinsa, näin lyhyesti mainittuna Oltiinpa myös joukko-osastojen esikun-tien huolto- ja henkilöstöosastot yhdistä-mässä hallinto-osastoksi, mutta onneksi toimiva osastojako jäi voimaan

Joukko-osaston huollon näkökulmasta suuri muutos oli joukko-osaston kun-nossapidon, korjaamon, siirto kumppa-nin, Millog Oy:n vastuulle Tämä kun-nossapidon uudistus ajoittui samaan ajankohtaan puolustusvoimauudistuksen kanssa Valmisteluvaiheessa ylemmissä johtoportaissa pyrittiin siihen, että jouk-ko-osaston vastuu kunnossapidon osal-ta siirtyy järjestelmäkeskuksen ja kump-panin hoitoon Jopa huolto-osaston kunnossapidon virkojakin vähennettiin, koska joukko-osaston vastuu poistuu Onneksi huolto-osastoomme jäi osaajia hoitamaan kunnossapidon monisäikeis-tä toimintakenttää joukko-osastotasalla Vuoden 2015 aikana huomattiin kuinka tärkeää joukko-osaston oma kunnos-sapito-osaaminen ja sen johtaminen on myös ja erityisesti kumppanoitetussa kunnossapidossa Kuten edellisistäkin muutoksista, niin tästäkin selvittiin ja toi-

minta jatkuu pientä alkukankeuden aihe-uttamaa notkahdusta lukuun ottamatta, kuten kuuluukin Toki pientä säätämistä tarvitaan toimivaan koneeseen edelleen, ettei samoja asioita tehdä monessa pai-kassa päällekkäin ja että prosessi saa-daan toimimaan vielä asiakaslähtöisem-min Panssariprikaatilla on perinteisesti ollut myös vahva käyttöhuoltohenkilöstö, joka on perusedellytys toimivalle mekanisoi-dulle joukolle, niin normaali- kuin poikke-usoloissakin Joukon pitää itse osata ja kyetä pitämään pääkalustonsa toiminta-kykyisenä

Muutoksissa, henkilöstöresursseja mää-riteltäessä ja toimintoja muutettaessa, korostuu joukko-osaston tehtäväkoko-naisuuden hahmottaminen Mitä tahan-sa toimintaa ulkoistettaessa pitää muis-taa, että joukko-osastossa tarvitaan edelleen osaavia ihmisiä hoitamaan ko toimialaan liittyvää asiaa Osaava asia-kas ei ole joukko-osasto, vaan sen aset-tama ammattitaitoinen edustaja, joka koordinoi joukko-osaston toimintaa ja toimii välittäjänä niin kumppanin kuin omien toimijoiden suuntaan

Muutosten myötä joukko-osastojen vir-koja on vähennetty, samalla kun tehtä-viä on siirtynyt muiden organisaatioiden hoidettavaksi Joukko-osastoon on jää-nyt edelleen riittävä asiantuntemus suo-riutua annetuista tehtävistä Tulevaisuu-dessa on kuitenkin entistä vaikeampaa saada koulutettuja ja riittävästi osaavia henkilöitä eläköityvän henkilöstön tilal-le, sillä nykyinen henkilöstörakenne luo haasteen mestari-kisälli -oppimiselle

74

Tuki ja tukeutuminen

Joukko-osastot tukeutuvat toiminnas-saan monin osin Puolustusvoimien lo-gistiikkalaitokseen ja strategisiin kump-paneihin, joita jo edellä käsiteltiin Tämän tuen koordinointiin Puolustusvoimien lo-gistiikkalaitos lanseerasi palvelutarve-kartoituksen, jolla kerätään yhteen kaik-kien toimijoiden tuki- ja palvelutarpeet sekä tietyt esitykset seuraavan kahden vuoden osalta Tällä menettelyllä jouk-ko-osasto ilmoittaa tukeutumistarpeen-sa PVLOGL:een Samalla kartoitetaan muiden joukkojen tarvitsema tuki toisilta joukko-osastoilta

Joukko-osaston huoltoon tukeutuu omi-en joukkojensa lisäksi myös entistä enemmän varuskunnallisia yhteistoimin-tatahoja ml Puolustusvoimien logistiik-kalaitoksen eri toimijat Joukko-osastolla on paikallisen tason tuen koordinoin-nissa suuri rooli ja vastuu, jotta tarpeet tulee kerättyä ja tarkastelua prosessiin liittyen kaikkien joukko-osastoon tukeu-tuvien joukkojen osalta Tällaisia tuki-tarpeita ovat erityisesti varuskunnassa toimivien muiden hallintoyksiköiden toi-minnassaan tarvitsemat kuljetusten, kul-jetuskaluston, koulutuskaluston, henki-löstötuen ja henkilöstön varustamisen tarpeet, joihin tukeutuvilla joukoilla ei itsellään ole resursseja Myös Panssari-

Haasteellista on ollut sisällyttää kaikki joukko-osastossa tehtävät työt vähenevän henkilöstön tehtä-viin Esimerkiksi voidaan ottaa kunnossapitoon liittyvä panssaritarkastajan tehtävä, jossa pureudu-taan hyvin laaja-alaisesti joukko-osaston koulutuksen ja kunnossapidon toimintakenttään Tehtäväni-mike ei todellakaan kerro kaikkea tehtävän sisällöstä

75

prikaati tukeutuu erityisesti aluetoimisto-jen osalta vahvasti paikallisiin varuskun-tiin Järjestely on kokonaisuuden kannal-ta järkevä ja toimiva

Yhdistetyt joukko-osastot

Puolustusvoimauudistuksessa yhdistet-tiin varuskuntia toisiinsa lakkauttamal-la joukko-osastoja ja siirtämällä niiden jäljelle jääneet osat toisiin joukko-osas-toihin Panssariprikaatin vastuulle tuli-vat Viestirykmentin jäljelle jäänet osat Riihimäellä Varuskunnallisesti Panssa-riprikaatin vastaa myös muiden alueella toimivien joukkojen varuskunnallisten, myös huollollisten järjestelyiden toteut-tamisesta yhteistoiminnassa näiden toi-mijoiden kanssa Riihimäen kokonais-suunnittelu on ollut haasteellista alueel-la toimivien joukkojen määrän, alueen muutosten ja Panssariprikaatin henkilös-töresurssin vuoksi

Vastaavia yhdistymisiä tapahtui useita muuallakin, tosin muihin ”satelliitteihin” jäi toimimaan pääosin vanha organisaa-tio sellaisenaan, mukaan lukien huolto Riihimäelle oli mahdollista sijoittaa vain pieni huoltonyrkki Jo alusta alkaen oli selvää, ettei pieni huoltokeskus voi tuot-taa samantasoista palvelua kuin aiem-min Tällä hetkellä elämme vaiheessa, jossa Panssariprikaati tuottaa tarvittavat huollon palvelut koko Riihimäen alueel-le Selvää on, ettei kaikkea pyydettyä huollollista tukea voida toteuttaa ja tästä johtuen monessa asiassa joukot tukeu-tuvat Parolannummen keskusvaraston palveluihin Riihimäen alueen kokonais-suunnitelma alkaa selkiytyä ja sitä myö-den myös alueen toiminta vakiintua Aika näyttää miten Riihimäellä kouluttavat joukot sopeutuvat uuteen palvelukon-

septiin, jossa kaikkea ei saada läheltä ja heti

Tulevaisuuden näkymät

Tällä hetkellä Panssariprikaatilla on hy-vät mahdollisuudet selviytyä tehtävis-tään Aika näyttää mitä muutoksia tule-vaisuus tuo tulleessaan huollon saralla Toivottavasti olemme oppineet riittävästi edellisten muutosten toteuttamisesta: toivottavasti joukko-osastoille taataan jatkossakin riittävät resurssit tehtävien-sä hoitamiseen ja puolustusvoimallisesti huolehditaan erityisesti joukko-osasto-jen huollollisiin avaintehtäviin tarvittavan henkilöstön rekrytoinnista ja koulutuk-sesta

Panssariprikaatin ja sen huollon vah-vuuksia ovat yhteistyö ja toimeenpa-nokyky Yhdistettynä ne osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön, olemme valmiit myös tulevien vuosien haasteille

76

Parolan huoltopataljoona perustettiin Panssariprikaatiin keväällä 2011 Huol-topataljoona muodostettiin varuskunnan huoltokeskuksista sekä huollon joukko-tuotannosta vastanneista Huoltokom-ppaniasta ja Autokomppaniasta Silloi-nen Panssariprikaatin huoltopäällikkö, everstiluutnantti Petri Riihijärvi, suunnit-teli perustamisen toteutuksen ja antoi ensimmäisenä komentajana ensitahdit huoltopataljoonan toiminnalle Puolus-tusvoimauudistus ja Millogin kumppa-nuus ovat aiheuttaneet perustamisen jälkeen organisaatioon muutoksia, mut-ta päätoimintaperiaatteet ovat pysyneet samoina

Parolan huoltopataljoona pähkinänkuoressa

Parolan huoltopataljoonan toiminta ja-kautuu palvelutuotantoon ja joukkotuo-tantoon Palvelutuotannosta vastaavat Kuljetuskeskus, Keskusvarasto Parolas-sa ja Huoltokeskus 2 Riihimäellä Lisäksi

kumppanin palveluita tarjoavat Parolan ja Riihimäen terveysasemat, muonitus-keskukset Ruben ja Liesi sekä Millogin Hattulan yksikkö Joukkotuotanto toteu-tetaan kolmessa perusyksikössä; Pans-sarihuoltokomppaniassa, Autokom-ppaniassa ja Puolustusvoimien varus-miessoittokunnassa Joukkoyksikössä työskentelee noin 150 henkilökuntaan kuuluvaa ja varusmiesvahvuus on suu-rimmillaan yli 400 henkilöä Henkilös-töön kuuluu kaikkien henkilöstöryhmien edustajia kaikista ikäryhmistä, ja naisia henkilökunnasta on noin 20% Pataljoo-nan joukkotuotannossa on erikoistuttu mekanisoitujen joukkojen huollon kou-lutukseen ja erityisosaamisaluevastuuna on maavoimallisesti määritettynä kun-nossapito Palvelutuotannon vastuualu-eeseen kuuluvat Hattula-Riihimäki -va-ruskunnan joukkojen huoltaminen sekä Panssariprikaatin johdossa olevien alue-toimistojen (Tampere, Lahti ja Jyväs-kylä) huollollinen tukeminen Huoltopa-taljoona on monella mittarilla mitattuna

Parolan huoltopataljoona – Panssariprikaatin huollon toteuttajana

Everstiluutnantti Mikael LaineParolan huoltopataljoonan komentaja

Everstiluutnantti Jari VirolainenKehittämissektorinjohtajaPääesikunnan logistiikkaosasto

77

Panssariprikaatin isoin joukkoyksikkö

Huoltopataljoonan tehtävät

Huoltopataljoonan tehtävät ovat selke-ät ja yksiselitteiset Palvelutuotannolla tarjotaan joukkotuotantoyksiköiden tar-vitsemat materiaali- ja kuljetuspalvelut Huollon joukkotuotannolla koulutetaan reserviin sodan ajan huolto- ja logistiik-kakomppanioita sekä sotilassoittokun-tia Huoltokomppanioiden koulutus to-teutetaan yhteistyössä perusyksiköiden ja huoltolaitosten kanssa Lähtökohtana koulutuksessa ja harjoituttamisessa on samanlaiset toimintatavat normaali- ja poikkeusolojen aikana

Palvelutuotanto

Huoltopataljoonan merkittävin ero Pans-sariprikaatin muihin joukkoyksiköihin verrattuna on palvelutuotantoa toteutta-vien huoltolaitosten johtaminen Palve-lutuotannolla luodaan joukkotuotanto-organisaatiolle kaikki ne palvelut, joita koulutuksessa tarvitaan Keskusvarasto vastaa perinteisistä joukkojen varusta-misesta ja koulutusmateriaalin jakami-sesta Lisäksi keskusvaraston tehtäviin kuuluu varastoitavan materiaalin varas-tohuollot ja käyttökunnon varmistami-nen Kuljetuskeskus toteuttaa tarvittavat kuljetuspalvelut ja ylläpitää kuljetuska-luston määräysten mukaisessa kunnos-sa Kumppaneista Parolan ja Riihimäen terveysasemat tarjoavat varusmiesten terveydenhuoltoon tarvittavat palvelut, varuskuntaravintolat Ruben ja Liesi vas-taavat muonituspalveluista ja Millogin Hattulan yksikkö toteuttaa materiaalin kunnossapitotyöt sekä toimittaa käyt-töhuollon tarvitsemat varaosat Kaikki tämä palvelutuotanto toteutuu vuosittain

samankaltaisessa vuosirytmissä varus-miesten joukkotuotannon vaatimusten mukaan Kertausharjoitukset, vapaaeh-toiset harjoitukset ja sidosryhmien tuki-palvelut sovitetaan vuosittain palvelu-tuotantokartoituksen perusteella tähän toimintakenttään

Niin Panssariprikaatissa kuin muualla-kin Puolustusvoimissa siviilikomponen-tin siirtyminen joukko-osastojen tasal-le on aiheuttanut muutoksia huoltopa-taljoonan toimintaperiaatteisiin Leijona Cateringin, Millog Oy:n ja Sotilaslää-ketieteen keskuksen toimipisteet eivät ole joukko-osaston johdossa, vaan nii-den toiminnot synkronoidaan yhteistoi-minnalla palvelemaan joukko-osastoa Huoltopataljoonan näkökulmasta tämän palvelutuotantokentän hallinnointi vaatii mukautumista ja taitavaa johtamista yh-dessä prikaatin huoltopäällikön kanssa Periaatteeksi kumppanien ohjauksessa on muodostunut toimintatapa, jossa yli-vuotinen suunnittelu on prikaatin huolto-päällikön vastuulla ja käynnissä olevan toimintavuoden aikainen huollon järjes-telyjen toimeenpanon ohjaus on huolto-pataljoonan komentajan vastuulla

Huoltopataljoonan komentajan näkökul-masta palvelutuotannon johtamisessa painopiste on kuljetuskeskuksen ja kes-kusvaraston toimintojen ohjaamisessa Kumppanien osalta johtaminen korostuu erityisesti pääharjoitusten yhteydessä, jolloin varuskunnan huoltolaitosten toi-minnot tarjotaan maastossa toimivan huoltokomppanian kautta harjoitusjou-koille Pääharjoitusten valmistelussa yh-teensovitetaan huollon järjestelyt huol-tolaitosten ja joukkotuotantoyksiköiden kanssa Terveysaseman kanssa suun-nitellaan harjoituksen lääkintähuollon

78

palveluiden toteuttaminen ensihoitoase-malla, ja organisoidaan ”maskipotilaat” normaalin potilasvirran mukaan Millogin korjaamon kanssa sovitaan asentajien käytöstä kouluttajatukena kunnossapi-tojoukoissa, harjoituksenaikaisesta val-miudesta varaosatoimituksiin ja järjes-telmien käytettävyyden palauttamiseen sekä rikkoutuneiden vaunujen ja ajoneu-vojen järjestämisestä harjoituksen kun-nossapitotöiksi Keskusvaraston kanssa järjestetään kenttäpyykinvaihdot ja polt-toaineiden täydentäminen suoraan sivii-liyhteiskunnasta huoltokomppanian ja-kelukalustoon Kuljetuskeskuksen kans-sa nivotaan harjoituksen kuljetukset kul-jetusjoukkueen tehtäväksi Leijona Ca-teringin kanssa järjestetään elintarvike-täytöt maastoon suoraan yhteiskunnan palveluverkkoa hyödyntäen Palvelutuo-tantoverkon nivominen vaatii aktiivista suunnittelua, ja se on yksi huoltopatal-joonan päätehtävistä Tämä normaalio-lojen aikainen harjoittelu luo lujan perus-tan poikkeusolojen huollon järjestelyille

Joukkotuotanto

Huollon joukkotuotanto on Parolan huol-topataljoonan toinen päätehtävä Paro-lan huoltopataljoona tuottaa noin yhden huoltokomppanian kustakin saapumi-serästä Panssarihuoltokomppania vas-taa lääkintähuolto-, huoltopalvelu- ja kunnossapitojoukkojen kouluttamisesta sekä autokomppania täydennys- ja kul-jetusjoukkojen kouluttamisesta Jouk-kotuotetut yksiköt toimivat samassa ko-koonpanossa E- ja J-kauden päähar-joitusten yhteydessä ja joukkojen suori-tuskyky mitataan viimeisten harjoitusten yhteydessä Huollon joukkotuotanto on haastava kokonaisuus, jossa on huomi-oitava mm varusmiesten aiempi sivii-

liosaaminen, fyysiset lähtökohdat, yh-teisesti opetettavat maavoimalliset pe-rustaistelumenetelmät ja erikseen ope-tettava huollon erityisosaaminen Pans-sarivaunun moottorin vaihto kentällä, haavoittuneen taistelijan nestehoidon aloittaminen, täysperävaunun kääntä-minen metsätiellä tai ruoan valmistami-nen kenttäkeittimellä ovat taitoja, joiden opettaminen ei onnistu kaikilta koulutta-jilta Niinpä erityisesti yksiköiden päälli-köiden työ ylläpitää riittävä osaaminen nopeasti vaihtuvassa koulutushenkilös-tössä sekä hyödyntää huoltolaitosten henkilöstön osaamista vaatii taitavaa johtamista

Tässä kohtaa palvelutuotanto nivoutuu kiinteäksi osaksi joukkotuotantoa Pal-velutuotantokentän ammattilaiset osal-listuvat kiinteästi varusmiesten koulut-tamiseen Kuljetuskeskuksen ammatti-laiset opettavat yhdistelmien ajamiseen, lastaamiseen, polttoaineiden jakami-seen ja materiaalin sitomiseen liittyviä yksityiskohtia Terveysaseman kenttä-sairaanhoitajat taas opettavat lääkintä-miehille haavoittuneen taistelijaan ensi-hoitoon liittyviä taitoja Millog Oy:n am-mattiasentajat puolestaan ovat kiinteä osa asentajien kouluttamisessa ja Leijo-na Cateringin henkilöstö osallistuu keit-täjien ja elintarvikehenkilöstön koulutta-miseen Ilman tätä palvelutuotantover-koston osaamisen hyödyntämistä am-mattitaitoisen huoltoyksikön henkilöstön kouluttaminen olisi erittäin haasteellista

Kuten jo edellisestä ilmenee, niin kou-lutettavien varusmiestenkin osaaminen jakautuu huollon erityisosaamiseen ja taistelutaitoihin Yksittäisen taistelijan taistelutekniset taidot opetellaan äksii-sikoulutuksella P-kauden koulutuksen

79

aikana E- ja J-kaudella harjoitellaan vä-symiseen asti ryhmä- ja joukkuekohtai-sia perustaistelumenetelmiä eri taistelu- ja ampumaharjoituksissa Huoltokom-ppanian vaativimpia taisteluharjoituksia on huollon tunkeutumiskykyisten tor-juntaosastojen kouluttaminen, joilla vas-tataan huoltotiestön väijytyksiin Nämä vaativimmat taisteluammunnat sisältä-vät epäsuorantulen ja vaunujen yhteis-toiminnan ja ne hitsaavat joukkotuotet-tavat yksiköt niin henkisesti kuin taidolli-sesti vaaditulle tasolle

Taistelutaitojen lisäksi tuotettavien yksi-köiden on kyettävä toteuttamaan huol-lon tehtävät Näitä taitoja mitataan J-kauden pääharjoitusten yhteydessä Joukkojen mittaaminen on karun konk-reettista, kun kaikki taisteluharjoitusten huolto toteutetaan maastossa huolto-komppanian kautta Harjoitusjoukkojen vahvuudet vastaavat poikkeusolojen tu-kemisvahvuuksia ja suorituskyvyn mit-taaminen antaa hyvän kuvan tuotetusta joukosta Nämä onnistuneet harjoitukset osoittavat uskottavan kenttähuoltojär-jestelmän rakentumisesta

Panssariprikaatin erityispiirteitä

Panssariprikaatin mekanisoitujen jouk-kojen koulutusperinteet näkyvät kai-

kessa toiminnassa Panssariprikaatissa on aina ymmärretty huollon merkitys ja huoltoa osataan myös vaatia Koulu-tuksessa ja harjoituksissa painotetaan perustaistelumenetelmiä, jotka harjoitu-tetaan äksiisikoulutuksella automaatio-tasolle Tämä mahdollistaa nopeuden ja taktisten perusperiaatteiden viemisen opasteksteistä käytäntöön Taktisia pe-rusperiaatteita, kuten taisteluvalmius, kosketuksen ylläpito, tulen ja liikkeen yh-teensovittaminen, nopeus ja yllätyksel-lisyys, harjoitellaan konkreettisesti niin taistelu- kuin ampumaharjoituksissakin Huollon perustaistelumenetelmät luovat hyvän perustan taisteluteknisten ratkai-sujen soveltamiselle kaikissa tilanteissa

Logistiikan hankkeet konkretisoituvat harjoituksissa

Logistiikan pitkäjänteinen kehittäminen luo perustan joukkotuotannon toteutta-miselle, ja nykyinen kalusto antaa hyvät edellytykset koulutukselle

Huoltokomppanian johtamiskalusto mah-dollistaa sekä liittymisen puolustusvoi-mien johtamisjärjestelmään että huol-lon (tilaus-toimitusverkoston) johtamisen taistelukentän ja yhteiskunnan tukevien yritysten välillä

Ensihoitojoukkue Ensihoitoasema

80

Ensihoitoaseman kalusto mahdollistaa kirurgisen toiminnan yksikössä, ja lää-kintäsimulaattoreilla voidaan simuloida erityyppiset vammat potilaille ensihoito-henkilöstön koulutusta varten Lääkin-tähenkilöstön kouluttaminen toteutetaan ammattitaitoisten lääkärien ja kenttä-sairaanhoitajien tuella, ja heitä harjoi-tutetaan säännöllisesti omiin tehtäviin-sä pääharjoitusten yhteydessä Kalusto mahdollistaa myös normaalin potilasvir-tojen käsittelyn kenttäolosuhteissa

Uudet maantietraktorit, maastokuorma-autot ja vaihtokorit mahdollistavat ma-teriaalin toimittamisen yksikkökokonai-suuksina suoraan tuettaville joukoille, jolloin ajoneuvoja ei tarvitse sitoa lastin purkamisen ajaksi kohteelle Harjoituk-

sissa selvitetään uusia toimintatapoja konttilogistiikan jalkauttamiseksi ruo-honjuuritasolle

Kunnossapitokontit ja uudet vikatesterit parantavat oleellisesti vianmääritysky-kyä ja kunnossapitovalmiutta etulinjas-sa Lisäksi kunnossapidon, lääkinnän ja täydennysten vaunukalusto mahdol-listaa panssaroidun huoltotukikohdan siirtämisen iskuportaan välittömässä lä-heisyydessä parantaen huollon välitöntä tukemiskykyä

Edellä mainittujen lisäksi on saatu käyt-töön uusia naamiojärjestelmiä, jotka mahdollistavat erinomaisen maastout-tamisen myös isoille kohteille nykyisten vaatimusten mukaisesti

Täydennykset vaihtokorilaitteilla

Kunnossapitokalustoa

81

Uusi kalusto mahdollistaa kaikkien huol-totoimenpiteiden suorittamisen kenttä-olosuhteissa ja tätä pitää jatkossa tes-tata mahdollisimman realistisilla suo-rituskykyvaatimuksilla Harjoituksissa KASI-järjestelmä ilmaisee muodostu-neet tappiot erinomaisella tavalla henki-lömäärinä, kalustotappiona ja ampuma-tarvikkeiden täydennystarpeena Huol-tokomppanian suorituskykyä pitää mää-rätietoisesti testata tappioiden mukaisi-na suoritteina mm maskipotilaiden, pai-nolastattujen ampumatarvikkeiden ja vi-kaantuneiden ajoneuvojen sekä vaunu-jen avulla Näin pystytään kehittämään toimintatapoja entisestään ja vastamaan huollolle asetettuihin vaatimuksiin

Lopuksi

Huollon joukkotuotannon toteuttami-selle on luotu viime vuosien aikana hy-vät puitteet, ja huoltopataljoonakonsep-ti luo hyvän perustan poikkeusolojen logistiikkajärjestelmän rakentamiselle Toimintaympäristön muutokset edel-lyttävät kuitenkin kehittävää työotetta, jotta huoltopataljoonakonseptia ja sen toimintatapoja kehitetään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaati-muksiin

Naamiojärjestelmiä maastossa

82

Ilmavoimien huolto mahdollistaa kaikis-sa valmiustiloissa ja toimintaympäris-töissä suunniteltujen ilmavoimien suori-tuskykyjen käytön Hyvin suunniteltu ja toteutettu huolto mahdollistaa operaati-ot sekä ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön sekä järjestelmien toiminta-kyvyn

Ilmavoimien huolto perustuu asetettuihin suorituskyky- vaatimuksiin

Ilmavoimien komentaja johtaa ilmavoi-mien huoltoa apunaan huolto-osasto Il-mavoimien esikunnan huolto-osasto to-teuttaa ilmavoimien huoltopäällikön joh-tamana huollon operatiivisen suunnitte-lun ja johtamisen Huolto-osasto mää-rittää logistiikkajärjestelmän vaatimukset ja tukitarpeet tehtävien toteuttamiseksi annettujen operatiivisten suorituskyky-vaatimusten mukaisesti Olennainen osa operaatioiden tukemista on säädellä il-mavoimien joukkojen huollon toimintaa, määrittää painopistealueet sekä priori-

soida tukiesitykset Puolustusvoimien lo-gistiikkalaitokselle Ilmavoimien huolto-päällikkö johtaa ja säätelee ilmavoimien huollon ja tukeutumisen valmiutta osa-na puolustushaaran muuta valmiuden ja johtamisen säätelyä

Ilmavoimien huollon johtamisen ja suun-nittelun pohjana ovat aina suorituskyvyn käyttäjän vaatimukset Joukkojen käyttö ja ryhmitys sekä Ilmavoimien suunnitel-ma voiman projisoinnista alueellisesti, ajallisesti ja toiminnallisesti, määrittää huollon toiminnan ja alueellisen paino-pisteen

Huoltojärjestelmän perusteet ja periaatteet

Ilmavoimien huolto perustuu niin nor-maali kuin poikkeusoloissakin omaan orgaaniseen, Logistiikkalaitoksen järjes-telmäkeskuksen ja varikon erikoishuol-toon sekä logistiikkarykmenttien tukeen yleishuollon järjestelyissä Joukko-osas-toissa toteutetaan kunnossapidon I-ta-

Eversti Mikko PunnalaPääesikunnan logistiikkaosasto

Ilmavoimien huolto

83

so Kunnossapidon II-taso on pääosin ulkoistettu palveluntuottajille

Joukko-osastojen lentokonekorjaamot ja viestitekniikkakeskukset tekevät myös II-tason kunnossapitoa Joukko-osas-tojen kyky tehdä II-tason huoltoja ke-hittää henkilöstön ja organisaatioiden osaamista, ja mahdollistaa toiminnan jatkamisen hajautetussa ryhmityksessä sekä mahdollistaa kustannustehokkaan toiminnan priorisoinnin Itsenäinen kyky lentokaluston korjaustoimintaan poikke-usoloissa on yksi keskeinen vaatimus ilmavoimien liikkuvalle tukeutumisjärjes-telmälle

Aluevastuussa oleva Ilmavoimien val-miusyhtymä (lennosto/ILMASK) vastaa alueensa operatiivisesta johtamisesta, ja luo myös huollon toimintaedellytyk-set joukoilleen Huollon johtaminen ja toiminnan toteutus keskittyy tukikohtiin Tukikohdan vahvuus kasvaa useaan tu-hanteen sotilaaseen Tukikohdassa on kaikki huollon palvelut, mukaan luettuna tukikohdan huoltokeskus, joka vastaa tukikohdan yleishuollon toteuttamisesta

Yleishuollon lisäksi tukikohdassa on myös erikoishuollon yksiköt, jotka vas-taavat lentokaluston ja tiedustelu-, val-vonta-, johtamisen ja maalittamisen (TVJM) erikoishuollon toteutuksesta I-tasolla ja osittain myös II-tasolla Pää-johtokeskusten, tutka-asemien ja hävit-täjälentolaivueiden toiminnassa koros-tuu alueellisen koskemattomuuden val-vonta ja turvaamistehtävien (AKV/AKT) toteuttaminen lyhyellä reagointiajalla, sekä järjestelmien korkea käytettävyys-vaatimus Operoimme, harjoittelemme ja koulutamme jatkuvasti samalla ka-lustolla, jota käytämme myös poikke-

usoloissa Tällöin järjestelmien korjaus-viiveiden tai asemateriaalin asennus- ja täydennysviiveiden on oltava lyhyitä ja koko kaluston on oltava käytettävissä suorituskykyvaatimusten mukaisesti Il-mavoimat onkin edelläkävijä käytettä-vyysperusteisen kunnossapitokonseptin käytössä

Ilmavoimien erikoishuollon käytännön-järjestelyt suunnittelee ja toteuttaa Puo-lustusvoimien logistiikkalaitos ja sen jär-jestelmäkeskus yhteistoiminnassa ilma-voimien joukko-osastojen kanssa Lo-gistiikkalaitos käskee alaisiaan yksiköitä ja tilaa palvelut strategisilta kumppaneil-ta Ilmavoimien vaatimusten mukaises-ti Käytännön rajapinta voidaan asettaa tukikohdan vastuualueelle Puolustus-voimien logistiikkalaitos ja kumppanit vastaavat materiaalin ja täydennysten toimittamisesta tukikohtaan, ja tukikohta vastaa toiminnasta ja materiaalin hajaut-tamisesta tukikohdan alueella Strategi-set kunnossapidon kumppanit jatkavat toimintaansa myös poikkeusoloissa Il-mavoimien asettamien vaatimusten mu-kaisesti Kumppaneiden osuus ilmavoi-mien erikoishuollon toteutuksessa on merkittävä Korkean teknologian huol-toon liittyvä 1920-luvulla tehty periaat-teellinen ratkaisu, jossa kumppaneilla on merkittävä osuus tehdastason huol-losta, on toimiva ja olennainen osa suo-rituskyvyn ylläpitoa myös nykypäivä-nä Hornet-hankinnan yhteydessä luo-tiin Suomeen mahdollisimman osaava ja itsenäinen ilmavoimien ja kotimaisen teollisuuden yhteinen kunnossapitojär-jestelmä

Hornet-kaluston kokoonpano Patrian Jämsän tehtailla ja laajan testauskalus-ton hankinta mahdollistavat useimpien

84

järjestelmien ja laitteiden kunnossapi-don Suomessa Pääosin kumppaneille luotu tehdastasoinen osaaminen vähen-tää ulkomaille huollettavaksi ja korjatta-vaksi lähetettävien laitteiden lukumää-rää Tämä sekä nopeuttaa laitekiertoa ja vähentää tarvittavien vaihtolaitteiden määrää että mahdollistaa kustannus-tehokkaan kotimaisen järjestelmän yl-läpidon Poikkeusoloissa perustettavat huollon korjaamotason yksiköt pohjau-tuvat pitkälti strategisten kumppaneiden henkilöstöön ja osaamiseen Näillä jou-koilla toteutetaan korjaamotason kun-nossapitoa sekä tuetaan tilanteen mu-kaan tukikohtien vika- ja vauriokorjausta erillisillä korjauspartioilla Korjausparti-ot on suunniteltu liikkuvaan toimintaan koko valtakunnan alueella

Erikoishuollon lisäksi myös ilmataistelu-materiaalin hajauttaminen ja varastointi on keskeisessä asemassa suoritusky-vyn käytön osalta Valmiuden kohotta-minen ja toiminnan välitön aloittaminen edellyttävät ilmataisteluvälineiden ha-jauttamista toimiville joukoille jo nor-maalioloissa Varastoinnissa on huomi-oitava materiaalin valmistajan erityisvaa-timukset varastoinnin järjestelyille

Taistelunkestävä tukeutuminen

Ilmavoimien monitoimihävittäjien suori-tuskyvyn käyttö perustuu kiinteiden ja siirtyvien tukikohtien joustavaan ja ti-lanteenmukaiseen käyttöön Kiinteät tu-kikohdat varustetaan normaalioloissa poikkeusolojen vaatimilla rakenteilla ja järjestelmillä Keskeisinä elementteinä kiinteiden tukikohtien kehittämisessä on hälytyspaikka-alueiden rakentaminen Se mahdollistaa kaluston taistelunkestä-vän sijoittamisen ja normaaliajan harjoi-

tus- sekä päivystystoiminnan toteutta-misen poikkeusolojen menetelmin

Kiinteiden tukikohtien johtamisedelly-tykset rakennetaan tukemaan poikke-usolojen toimintaa Tämä mahdollistaa ilmavoimien taistelutavan mukaisen nor-maali- ja poikkeusolojen toiminnan ase-tettujen suorituskykyvaatimusten mu-kaisesti hajautetussa ryhmityksessä Tukikohtiin rakennetaan ase- ja polttoai-netäydennysten edellyttämä varastoin-ti- ja täydennyskyky Tämä mahdollistaa monitoimihävittäjäkaluston roolivarus-tuksen vaihtamisen tarpeen mukaisesti Tukikohdissa kyetään kaluston vika- ja vauriokorjauksiin, mikä mahdollistaa ka-luston suorituskykyvaatimusten mukai-sen käytön

Kiinteät tukikohdat suunnitellaan siten, että kaluston hajauttaminen poikkeus-oloissa on mahdollista ja asevaikutuk-sesta toipuminen kyetään toteuttamaan suunnitellusti Tukikohtien poikkeusolo-jen valmiussuunnitelmat on laadittu si-ten, että valmiusrakentamisella kyetään nopeasti ja suunnitelmallisesti paranta-maan tukikohtien taistelunkestävyyttä ja kaluston hajauttamista tukikohdan si-sällä

Valmiusrakentamisen edellytykset luo-daan normaalioloissa paikallisten raken-nusyritysten kanssa laadittavilla konk-reettisilla suunnitelmilla Suunnitelman mukainen rakentaminen mahdollistaa useiden nousuteiden käytön lentotoi-minnassa Tukikohdan alueelle muodos-tetaan kattava rullaus- ja yhdysteiden verkosto, joka mahdollistaa kaluston ha-jauttamisen ja luo paremmat edellytyk-set toipumiselle

85

Suorituskyvyn optimaalisen käytön kan-nalta korostuvat maantieteellisesti ha-jautetun ryhmityksen käyttömahdolli-suudet Siirtyvien tukikohtien käyttö on merkittävässä asemassa Siirtyvät tu-kikohdat muodostetaan normaaliolojen lentoasemille ja käyttöön otettaviin val-tateille rakennettuihin maantietukikoh-tiin Siirtyvät tukikohdat on varustettu johtamisen ja tukeutumisen edellyttä-mällä materiaalilla Monitoimihävittäjät kyetään aseistamaan, tankkaamaan ja tarvittaessa vikakorjaamaan tukikohdis-sa

Ilmavoimat ryhmitetään hajautetusti

Rakenteellisesti siirtyvät tukikohdat va-rustetaan siten, että kalusto kyetään hajauttamaan laajalle alueelle tukikoh-dan sisällä Tukikohtien valmiusrakenta-minen suunnitellaan normaalioloissa, ja rakentaminen toteutetaan poikkeusolo-jen aikana Tämä mahdollistaa kaluston sijoittamisen asevaikutukselta suojaan Siirtyvän tukikohtakonseptin mukaisesti yksikkö varustetaan joustavan ja tilan-teenmukaisen toiminnan vaatimusten mukaisesti Yksikkö kykenee siirtymään nopeasti ja ottamaan sille osoitetun tu-kikohta-alueen haltuun sekä luomaan vaaditut tukeutumisedellytykset Käyt-töönotettavassa tukikohdassa kaluston ryhmitystä muutetaan toimintaedellytys-ten turvaamiseksi

Tukeutumisedellytysten hajauttamisen keveimpänä muotona käytetään tuki-kohtaosastoja Tukikohtaosastot muo-dostavat tukeutumisedellytykset lento-kaluston käytölle tarpeen mukaan Näil-lä tukeutumisedellytyksillä mahdolliste-taan lentokaluston joustava ryhmittämi-nen ja toiminnan salaaminen Tukikoh-

taosastot ovat erittäin liikkuvia, ja ne mahdollistavat kaluston polttoaine- ja asetäydennysmahdollisuuden Tukikoh-taosastot tukeutuvat kiinteisiin tukikoh-tiin ja toimivat ajallisesti hajautettuna suunnitelman mukaan

Suorituskykyvaatimusten mukaisten tukeutumisedellytysten luonti edellyt-tää henkilöstöltä sekä hyvää koulutus-ta ja osaamista että jatkuvaa harjoitte-lua Normaaliajan tukeutumiskonseptis-sa siirrytään toimintatapaan, joka tukee suoraan poikkeusolojen toimintaa

Osaava ja asiantunteva henkilöstö

Ilmavoimien huollon koulutettu ja osaa-va henkilöstö on avain onnistuneiden ilmaoperaatioiden mahdollistamiseksi Liikkuvan tukeutumisjärjestelmän käyttö on edellytys normaaliolojen alueellisen koskemattomuuden valvonnalle ja tur-vaamiselle, ja se mahdollistaa nopean siirtymisen poikkeusolojen toimintaan Onnistuneiden ilmaoperaatioiden edel-lytys on toimiva ja mukautumiskykyinen ilmavoimien ja Puolustusvoimien logis-tiikkalaitoksen yhteinen huoltojärjestel-mä

Yhteinen Huolto -> Onnistuneiden Ilma-operaatioiden Mahdollistaja

86

SATAKUNNAN LENNOSTO

Tässä artikkelissa käsitellään Satakun-nan lennoston huollon nykytilannetta Ilmavoimien huolto jakautuu puolustus-haarayhteiseen huoltoon sekä lento- ja viestitekniseen kunnossapitoon Edel-lä mainituista tarkastellaan hieman tar-kemmin lentoteknistä kunnossapitoa

Satakunnan lennoston (SATLSTO) roo-li ja tehtävät poikkeavat merkittävästi ilmavoimien muiden joukko-osastojen tehtävistä Strategiatyössä on nostet-tu lennoston keskeisiksi teonsanoiksi: tukee, turvaa, tutkii, kehittää ja taiste-lee Ilmavoimallisesti tehtävissä korostu-vat valmiudellisten tehtävien lisäksi eri-tyisesti tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä ilmavoimien tukilentotoiminnan jär-jestäminen yhteys- ja kuljetuskonekalus-tolla PVLOGL:n KV-terminaalin sijainti Tampere-Pirkkalan lentokentän toisella puolella luo hyvät edellytykset yhteistoi-

mintaan lentokuljetusten ja niihen liitty-vien tukitoimien järjestelyissä Lennos-ton komentaja toimii myös Tampereen varuskunnan päällikkönä Alueellinen yhteistyö ilmailuteollisuuden ja paikallis-ten korkeakoulujen kanssa edesauttaa kehitystyötä ja linkittää lennoston sekä koko valtakunnan logistiikkajärjestelmän siviilikomponentin toimijoihin että teolli-suuteen

Lennoston organisaatio on rakennettu matalaksi Esikunta muodostuu opera-tiivisesta- ja hallinto-osastosta Huol-lon henkilöstö on keskitetty lennoston yksiköihin: Lentotekniikkalaivueeseen, Viestitekniikkakeskukseen sekä Huolto-keskukseen Lennoston johtoryhmään kuuluvat edellä mainittujen yksiköiden päälliköt toimien samalla oman alansa toimialapäällikköinä Johtoryhmätyös-kentely toteutetaan jatkuvana yhteyden-pitona sekä määräaikaisina tai erikseen käskettävinä kokouksina Johtoryhmän

Insinöörieverstiluutnantti Harri SaarinenSatakunnan lennoston lentotekniikkalaivueen komentaja

Joukko-osaston logistiikka – asiakas ja toteuttajaRA joukko-osaston asema ja toimintakenttä huoltojärjestelmässä

87

käsittelyyn tuodaan lennostollisesti mer-kittävät ja komentajan päätöstä edellyt-tävät asiat

LENTOTEKNIIKKALAIVUE TOTEUTTAA LENTOTEKNISEN HUOLLON

Lentoteknisen kunnossapidon kokonaisuus

Lentotekninen (LTEK) kunnossapito on ilma-alusten, lentoteknisten järjestelmi-en ja lentoteknisen materiaalin kunnos-sapitoa (KUPI), täydentämistä (TÄYD) sekä kehittämistä Tehtävänä on ylläpi-tää operatiivisten suunnitelmien mukai-nen määrä lentokalustoa, vaatimusten mukainen materiaaliomavaraisuus sekä edellytykset suunnitelmalliselle LTEK KUPI:lle kotimaassa ja ulkomailla Teh-tävissä korostuvat järjestelmien ja huol-tomenetelmien osaaminen sekä työn tekemisen vaatima vastuullinen asenne Suorituskyvyn mittareita ovat muun mu-assa lentokaluston käyttövarmuus, tuo-tettujen lentotuntien määrä, huoltojen läpimenoajat ja kustannukset sekä hen-kilöstön ja joukkojen valmius normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin

LTEK KUPI perustuu huoltovaatimuksiin, joita ylläpitää Sotilasilmailuviranomai-sen (SVY) hyväksymä tyyppivastuuor-ganisaatio Huoltovaatimuksissa mää-ritetään huoltokokonaisuudet ja huolto-toimenpiteen tai huoltokokonaisuuden tekevä kunnossapidon taso LTEK KUPI toteutetaan ilmailulain, sotilasilmailuase-tuksen, sotilasilmailumääräysten (SIM), sotilasilmailukäsikirjan (SIK), lentopalve-luksesta ja maapalveluksesta annettujen ohjeiden, tyyppi- ja järjestelmäkohtais-

ten huolto- ja teknisten ohjeiden sekä huoltojärjestelmäkuvausten mukaisesti

Ilmavoimien lentotoiminnan edellyttä-mä suora lentotekninen tuki tuotetaan LTEK KUPI tasolla 1, SVY:n hyväksy-missä lentoteknisissä huolto-organisaa-tioissa, lentotekniikkalaivueissa LTEK KUPI tasolla 2 tehdään ilma-alusten ja lentoteknisen materiaalin tehdastasoiset määräaikaishuollot, rakennekorjaukset ja modifikaatiot Tason 2 toimenpiteet tehdään PVLOGL tuottaman kumppani-verkoston toteuttamana Pääasiallinen yhteistyökumppani vaihtelee konetyy-peittäin

Lentotekniikan puolustusvoima- uudistus SATLSTO:ssa

Puolustusvoimauudistuksessa ilmavoi-mien huollon ns toimialoista ehkä mer-kittävimmän muutoksen koki lentotekni-nen huolto Lentotekninen henkilöstö on perinteisesti ollut orgaaninen osa muita joukkoja, esimerkiksi hävittäjälentolaivu-eissa ja esikunnissa Vain joukko-osas-tojen lentokonekorjaamot ovat aiemmin olleet puhtaasti lentoteknisiä organisaa-tioita Lentotekninen johtaminen on ollut pääasiassa toimialajohtamista Toimin-taa on jäntevöitetty sotilasilmailun viran-omaisyksikön (SVY) hyväksymällä len-toteknisellä huolto-organisaatiolla, joka on ollut hallinnollisten organisaatioiden taustalla

Lentotekninen henkilöstö on nykyisel-lään organisoitu jokaisessa ilmavoi-mien joukko-osastossa yhden johdon alle lentotekniikkalaivueiksi (LTEKLV), omaksi operatiiviseksi joukkoyksikök-seen LTEKLV on viranomaismielessä samalla hyväksytty lentotekninen huol-

88

to-organisaatio, jonka toimintaa SVY käy määrävälein tarkastamassa ja jon-ka toiminnan edellytyksenä on oma hy-väksytty toimintakäsikirja Mainittakoon, että LTEKLV:et ovat nykyisessä organi-saatiossa nyt ensimmäistä kertaa osal-listuneet myös operatiivisten suunnitel-mien tekemiseen operatiivisena taistelu-tukikohdan joukkona Ilmavoimien tais-telutavan jalkauttaminen lentotekniseen toimintaan on ollut keskeisenä tehtävä-nä puolustusvoimauudistuksen alusta lähtien

SATLSTO LTEKLV:lla on keskeinen roo-li kaikkeen SATLSTO toiminta-alueella tapahtuvaan sotilaslentotoiminnan tu-kemiseen sekä normaali että poikkeus-oloissa Tehtävänsä mukaisesti SATLS-TO LTEKLV toiminnan laajuus sisältää kaikkien ilmavoimien käytössä olevien miehitettyjen ilma-alustyyppien suoran lentoteknisen tuen SATLSTO LTEKLV:lla on ainoana ilmavoimien lentoteknisenä huolto-organisaationa toimenpideoikeus

lentokelpoisuushyväksyntäprosessissa olevaan ilma-alukseen

Satakunnan lennoston lentotekniikkalaivue

Satakunnan lennostossa toteutettava LTEK KUPI toteutetaan LTEKLV:ssa, jonka päätehtävänä on tukea kahta SATLSTO:n omaa lentävää joukkoa: Tu-kilentolaivuetta (TUKILLV) ja Ilmataiste-lukeskusta (ILMATSTK) sekä suunnitel-mien ja käskyjen mukaisesti myös muita Ilmavoimien lentäviä joukkoja – mukaan lukien operatiivinen lentotoiminta Tuki toteutetaan pääosin SATLSTO toimin-ta-alueella, mutta TUKILLV lentokalus-ton osalta vastuu on valtakunnallinen ja jopa kansainvälinen SATLSTO:lle mää-rätyn vastuun perusteella, LTEKLV on myös USA:n China Lakessa toteutetta-van Hornet F-18 C/D JASSM -integraa-tion lentotekninen vastuuorganisaatio Kuvassa 1 on esitetty SATLSTO LTEKLV päätehtävän toteutuksen viitekehys

Kuva 1 SATLSTO LTEKLV päätehtävän toteutuksen viitekehys

89

Lentotekninen kunnossapito Satakunnan lennostossa

Kuvan 2 LTEK KUPI-lajien jako esittää lentoteknisen kunnossapidon ja täyden-nysten materiaalivirtojen ja kalustolajien mukaista jakoa SATLSTO:ssa Lisäksi kuvassa on esitetty LTEK KUPIa tukevia toimintoja KUPIn osa-alue ”järjestelmä-kehitys” toteutetaan osana kokonaistoi-mintaa SATLSTO:n tutkimus- ja kehit-tämisjoukko-osasto -roolin mukaisesti KUPIn osa-aluetta ”koulutusvälineiden, simulaattoreiden ja tehtävätukijärjestel-mien KUPI” ei käytännössä toteuteta Satakunnan lennostossa LTEKLV:en toi-mesta Seuraavassa luettelossa kerro-taan lyhyesti mitä eri KUPIn osa-alueet käytännössä tarkoittavat LTEKLV:en toi-minnassa

• LTEKLV:en johtamista ei ole ilmavoi-mallisessa kunnossapidon ohjeessa määritelty osaksi lentoteknistä kun-nossapitoa ja täydennyksiä Huol-

lon operatiivinen johtaminen toteu-tetaan puolustushaaraesikunnasta Tämä näkyy joukko-osastotasolla pääasiassa erilaisten suurempien kokonaisuuksien valmistelussa sekä vaatimuksina ja määräyksinä Jouk-ko-osastossa tapahtuvaan päivittäi-seen lentokaluston käytännön kun-nossapitoon näkyvämpi järjestelyjen johtaminen ja yhteensovittaminen toteutetaan yhteistyössä järjestel-mävastuullisen logistiikkalaitoksen (PVLOGL) kanssa LTEKLV on kun-nossapitoyksikkönä operatiivisen- ja järjestelyjen johtamisen matriisin ris-teyskohdassa toteuttavana organi-saationa, eli LTEKLV on sotilaslentä-misen reaalimaaliman mahdollistaja LTEKLV:en johtaminen toteutetaan osana SATLSTO:n johtamisproses-sia, joten LTEK KUPIn johtaminen sisältyy osana päätehtävän toteu-tukseen operatiivisen joukkoyksikön johtamisessa

Kuva 2: Lentotekninen kunnossapito Satakunnan lennostossa

90

• Ilma-alushuolto (KUPI ja TÄYD) si-sältää ilma-alusten rungon, rungon laitteiden, voimalaitteiden ja eri jär-jestelmien (mukaan lukien aseistuk-sen) toimenpiteitä SATLSTO:ssa tehdään KUPI-tasojen mukaisesti käyttöhuoltoa ja korjaamohuoltoa Käyttöhuolto sisältää ilma-alusten ja lentoteknisen materiaalin tarkastuk-sia, täyttöjä, pieniä vikakorjauksia, varustelun muutoksia sekä teknilli-sen muutos- ja tiedotusjärjestelmän (TMT) edellyttämiä toimenpiteitä SATLSTO:n erikoisuutena ovat lisäk-si lentotekniset ilma-aluksen miehis-tötehtävät Korjaamohuollossa teh-dään määräaikaishuoltoja, korjauk-sia ja muutostöitä sekä TMT-järjes-telmän edellyttämiä lentokelpoisuu-den ylläpitämiseksi tehtäviä toimen-piteitä

• Ilmataisteluvälinehuolto (KUPI ja TÄYD) sisältää ilma-alusten ohjus-ten, pommien, tykin laukausten, omasuojaheitteiden sekä ruutikaa-sulla toimivien lento- ja pelastautu-misjärjestelmien painepatruunoiden huollon SATLSTO:n nykyisen roolin mukaisesti LTEKLV keskittyy nor-maalioloissa varsinaisten ilmatais-teluvälineiden osalta käsketyn ope-ratiivisen valmiuden ylläpitämiseen ja koelentotoiminnan tukemisessa tarvittavan ilmataisteluvälinehuollon toteuttamiseen

• Lentopolttoainehuolto (TÄYD) sisäl-tää pääasiassa LTEKLV:en vastuulle määrättyjen tukikohtien sisällä ta-pahtuvan lentopolttoainehuollon to-teutuksen tai järjestelyjen yhteenso-vittamisen Täydennykset sisältävät

tässä yhteydessä myös tukikohdas-sa tapahtuvaa lentopolttoaineen va-rastointia LTEKLV:en vastuulle voi-daan joissain tapauksissa määrätä myös tukikohtien jakopaikkojen täy-dennyksiä

• Erikoisneste- ja kaasuhuolto (TÄYD) sisältää lentotekniseen huoltoon tar-vittavan materiaalin varastointia ja käyttöön jakelua LTEKLV:ssa

• Lentovarustehuolto (KUPI ja TÄYD) tarkoittaa lento- ja lentoteknisten vaatteiden ja varusteiden varastoin-tia ja sekä määräaikaishuolto- että korjaustoimintaa

• Maakalustohuolto (KUPI) keskittyy lentoteknisessä huollossa tarvitta-vien huoltovälineiden sekä ilmavoi-mien materiaalin määräaikaishuolto- ja korjaustoimintaan

Lentotekniikkalaivueen organisaatio ja tehtävät

Laivue muodostuu neljästä perusyksi-köstä: esikunta-, käyttö-, kuljetus- ja yh-teys- sekä tukeutumislentue Esikuntalentue (ELTUE) johtaa lentotek-nisen huolto-organisaation huoltotoi-mintaa, organisoi lentoteknisen kunnos-sapidon toiminnan ja resurssien suun-nittelun ja seurannan (TRSS) sekä osal-listuu laivueen operatiiviseen suunnitte-luun Lentue vastaa lentokaluston huol-latuksen suunnittelusta, asiantuntijapal-velusta ja laadunvarmistuksesta sekä konetilanteen ylläpidosta Esikuntalen-tue vastaa myös lentoteknisen huolto-organisaation osaamisen johtamisesta siten, että organisaatiolla on jatkuvasti käytössään riittävä määrä oikein koulut-

91

tautunutta, osaavaa ja kokenutta henki-löstöä

Esikuntalentue vastaa kokoonpanoltaan lähes vanhan organisaatiorakenteen lentokonekorjaamon teknistä osastoa ja on saanut aivan uudenlaisen roolin lentoteknisen huolto-organisaation asi-antuntijatoimintojen lisäksi Joukkoyksi-kön suunnittelu- ja hallintotehtävät ovat tuoneet lisää työkuormaa henkilöstölle, joka on omaksunut tehtävät kiitettäväs-ti lyhyessä ajassa Henkilöstön määrän rajallisuudesta johtuen LTEKLV:en len-tueiden varapäälliköille on oman toimen ohella kohdennettu esikuntalentueen suunnittelutehtävien vastuita Näitä ovat mm tukikohtasuunnittelu, lentoteknisen henkilöstön ja reserviläisten koulutuksen ja kelpuutusten suunnittelu sekä harjoi-tusten suunnittelu

Tukeutumislentue (TUKLTUE) vastaa tu-kikohtien tukeutumisvalmiudesta, mate-riaalitoiminnasta (ml lentopolttoaineen jakelu), lentovarustehuollosta ja huolto-välinehuollosta lentotekniseen toimin-taan ja materiaaliin liittyen Tukeutumis-lentue on kyennyt toteuttamaan tehtä-vänsä vaikka organisaatio on ollut kuor-mitettu etenkin toimittaessa useammas-sa SATLSTO:n toiminta-alueen tukikoh-dassa samanaikaisesti

Kuljetus- ja yhteyskonelentue (UTAL-TUE) vastaa valtakunnallisesti tukilento-toiminnan lentoteknisestä tuesta Eri ko-netyypeille annettava tuki vaihtelee ko-netyypeittäin Päätehtävänä ovat käyttö-huolto, eli koneiden päivittäistarkastuk-set ja pienet vikakorjaukset Tehtävänä on myös tukilentotoiminnan erikoisuus: osallistuminen lennoille miehistötehtä-viin Taktinen tukilentotoiminta on kehit-

tynyt nykyisessä ilmavoimien toiminta-mallissa ja lentoteknisellä miehistöllä on toiminnan tuessa keskeinen rooli Lisäk-si annetaan henkilöstölle CC-, LJ- ja PI-kalustojen käyttöhuolto- ja tyyppikoulu-tusta

Pirkkalan tukikohdassa toimii myös Pat-ria, joka toteuttaa CC-kalustolle 2 ta-son kunnossapidon LTEKLV osallistuu 2 tason huoltotoimintaan osaamisen ja kelpoisuuksien kartuttamiseksi Lear-jet 35A/S (LJ) - ja Pilatus PC-12 NG (PI) -kalustojen osalta päätehtävän lisäksi LTEKLV tekee Suomessa toteutettavat määräaikaishuollot ja suuremmat vika-korjaukset 2 tason kunnossapidossa tukeudutaan ulkomaisiin toimittajiin ko-netyyppikohtaisesti

Käyttöhuoltolentue (KTÖLTUE) tekee käyttöhuollon ja vikakorjauksia sekä koelento-, koe- ja tutkimustoimintaan liittyviä toimenpiteitä HN- ja HW-kalus-toille Lisäksi tehdään pieniä määräai-kaishuoltoja HN-kalustolle KTÖLTUE järjestää myös konetyyppikohtaista yl-läpitokoulutusta henkilökunnalle, varus-miehille ja reserviläisille Yksi keskeisis-tä tehtävistä on tuottaa lentotekninen tuki alueellisen koskemattomuuden val-vontaan ja turvaamisen (AKV-/AKT)-toi-mintaan SATLSTO:n toiminta-alueella KTÖLTUE saa tähän tehtävään tukea muilta lentueilta

VIESTITEKNIIKKAKESKUS VASTAA TOIMINTA-ALUEENSA ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN YLLÄPIDOSTA

Satakunnan lennostossa johtamisjär-jestelmäpäällikön johtama Viestitekniik-

92

kakeskus (VTK) on lennoston komen-tajan alainen johtamisjärjestelmäalan palvelutuotantoyksikkö, joka vastaa il-mavoimien valvonta-, johtamis- sekä lennonvarmistusjärjestelmien rakenta-mis-, asennus-, kunnossapito- ja mate-riaalipalveluiden tuottamisesta lennos-ton toiminta-alueella

VTK mahdollistaa ilmapuolustuksen tu-lenkäytön johtamisen, AKV/AKT JOJÄ-kyvyn ja tukeutumisen johtamisedelly-tykset lennoston toimipaikoissa Tämä edellyttää PVLOGL kanssa yhteistyössä tuotettua materiaalista valmiutta sekä PVJJK:n ja STUVEn tarjoamia varmen-nettuja tietoliikenneyhteyksiä ja johta-misjärjestelmäpalveluja 24/7/365 VTK:n vastuulla on yli 20 järjestelmää lukuisis-sa toimipaikoissa Järjestelmänimikkeinä ovat mm ITTH, Puhko, tukiasemaradiot, KEVA, KAVA, LÄVÄ, IOPLIVE, MAISA, LINK 16, ILPU C2, MST, COMSEC, jne

VTK:n vahvuus on 35 JOJÄ -alan am-mattilaista, jotka jakaantuvat melko ta-saisesti kaikkiin henkilöstöryhmiin Pää-osa toiminnasta tapahtuu huolto-orga-nisaation käsikirjassa (HOK) määritetyn kelpoisuusjärjestelmän alaisuudessa ja SVY valvonnassa Hallittavien järjestel-mien määrä suhteessa VTK:n henkilös-tömäärään on vähintäänkin riittävä Re-surssien käytössä haasteena on pääl-lekkäisyys järjestelmistä luopumisen ja uusien käyttöönottojen kesken Puo-lustusvoimauudistuksessa organisoi-tiin monen eri ilmavoimallisen toiminnan johtaminen Ilmavoimien esikunnan ilma-operaatiokeskukseen (IOK) Myös vies-tihuollon painopistettä voidaan tällä me-nettelyllä ohjata valtakunnallisesti

AKV/AKT-johtamiskyvyn ylläpitämiseksi

on vikatilanteissa mahdollistettu laajal-la toiminta-alueella henkilöstön korkean ammattitaidon käyttöönotto nopeasti VTK:n henkilöstö oli työkomennuksil-la noin 1300 vuorokautta vuonna 2015 Jokainen VTK:sta matkusti tekemässä työtä maakunnissa keskimäärin 37 vuo-rokautta vuonna 2015 Onneksi poik-keusolojen aikana saadaan osaavasta reservistä tukea merkittävästi lisään-tyvään toimintaan Tämä reservin hyvä osaaminen on todennettu vuoden 2015 kertausharjoituksissa, joita toivottavasti saadaan jatkossakin hyödyntää osaami-sen kehittämisessä

Puolustusvoimien yhteisten järjestelmi-en ja ilmavoimien kohdearkkitehtuurin järjestelmien huoltovastuun rajapinta on kehittynyt ilmavoimissa melko toimivak-si johtamisjärjestelmien ylläpidon koko-naisuudeksi Puolustusvoimissa opim-me arjen päivittäisessä työssä yhteistoi-mintaa PVJJK:n ja PVLOGL:n eri osien sekä myös puolustushaaraesikunnan kanssa Palvelutarvekartoitusta on laa-dittu kolmena vuonna, ja prosessi on vii-mein saatu toimimaan Lennostossa al-kaa olla kyky ylivuotiseen suunnitteluun myös JOJÄ-palveluiden osalta

Henkilöstön, osaamisen, JOJÄ -mate-riaalin ja eri toimijoiden yhteistoimin-nan osalta tulevaisuus näyttää edelleen haasteelliselta joukko-osaston näkö-kulmasta tarkasteltuna Kokonaisuuden ymmärtäminen, asioiden priorisointi eri tasoilla, työmenetelmien kriittinen tar-kastelu ja selkeät prosessit ovat asioi-ta, joita ymmärtämällä selviämme tule-vaisuudessakin johtamisjärjestelmäalan myllerryksessä

VTK on uudessa JOHTAMISEN TUEN

93

KONSEPTISSA (PE 2016) johtamisen tuen yksikkö, joka toimii tuettavan jou-kon, tässä tapauksessa Satakunnan lennoston, yhteydessä Annettava tuki konkretisoituu tuettavan joukon yhtey-dessä sekä ihmisinä että teknisinä jär-jestelminä

Konseptin asettamat kasvavat suoritus-kykytarpeet tuovat haasteita nykyisille johtamisen rakenteille Johtamisjärjestel-mäalan toimijoiden ja johtamisen tuessa käytettävien ratkaisujen keskinäisriippu-vuus on korkea, joten yhteisten (JOINT) ja puolustushaaroihin (MAA-, MERI- ja ILMA) lokeroitujen rakenteiden yhdistä-minen toisi tehokkuutta resurssien koh-dentamiseen ja priorisointiin Yhtenäiset ratkaisut mahdollistavat toiminnallisen integraation syventämisen, mikä on tu-levaisuuden yhteisoperaatioiden johta-misen keskeinen edellytys Integraatiota rajoittavat esimerkiksi järjestelmittäin eri-ävät tekniset ratkaisut, sekä tiedon suo-jaamisen ja käytettävyyden keskenään ristiriitaiset vaatimukset

HUOLTOKESKUS TOTEUTTAA PUOLUSTUSHAARAYHTEISTÄ HUOLTOA

Puolustusvoimien huoltojärjestelmä pe-rustuu pitkälti siviilikomponentin järke-vään käyttöön Tämä ajatus on löydet-tävissä jo Clausewitzin lauseesta: ”Ar-meijan tarvikkeet voidaan jakaa kahteen luokkaan: sellaisiin, joita on saatavissa miltä asutulta seudulta hyvänsä, ja sel-laisiin, jotka se voi saada vain kotimaan-sa tuotantolähteistä ” Näiden armeijan tarvikkeiden – kuten myös tarvittavien palveluiden – järjestämisessä logistiik-kalaitoksen rooli on korostunut Tukeu-

tumisjärjestelmässä joukko-osastolla on käytössään pääsääntöisesti aina val-mis ja käsketty toimintatapa palveluiden käyttämiseksi Meillä joukko-osastoissa ei sovita, meillä tilataan ja tehdään Huoltokeskus on lennoston komentajan alainen erillisyksikkö, jota johtaa huolto-päällikkö apunaan huoltotoimisto ja kul-jetusupseeri Huoltokeskus muodostuu huoltotoimistosta, kuljetusjaoksesta ja varastojaoksesta

Huoltokeskus vastaa lennoston puo-lustushaarayhteisen (PHY) materiaalin täydennysten, kunnossapidon, kulje-tusten ja huoltopalvelujen johtamisesta, suunnittelusta ja suorittamisesta Lisäk-si huoltokeskus vastaa joukko-osaston huollon suunnittelusta, kehittämisestä, materiaalihallinnosta (sis varastointi) ja tilahallinnasta, sekä osallistuu käytössä olevan materiaalin elinkaaren hallintaan ja suunnitteluun Huoltokeskus johtaa ja valvoo joukko-osaston infrastruktuurin kehittämistä ja suunnittelua siten, että joukko-osaston PO- ja NO-toimintojen asettamat vaatimukset täyttyvät

Tilahallinnassa korostuvat tilojen sovel-tuminen oikeaan käyttötarkoitukseen, niiden tehokas käyttö ja valmiusvaati-mukset Käytännössä kaikilla tukikohdan kiinteistöillä on normaaliolojen käytön li-säksi suunniteltu rooli valmiuden kohot-tamisessa ja sen jälkeisissä toiminnois-sa Lennoston alueen tulee mahdollistaa tehokas reserviläiskoulutus sekä sovel-tuvat oppimisympäristöt Tässä työs-sä Senaatti-kiinteistöt, Puolustushallin-non rakennuslaitos ja Metsähallitus ovat osoittaneet joustavuutta ja asiakasläh-töisyyttä lennoston toimintaympäristö-jen kehittämisessä Näiden toimijoiden lisäksi pioneeritoiminnan ja valmiusra-

94

kentamisen keinoin kehitetään toimintaa tukevaa ympäristöä

Tukikohta on suhteellisen nuori, valtaosa rakennuksista on rakennettu 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa Rakennuk-set ovat hyväkuntoisia, eikä merkittävää korjausvelkaa ole Puolustusvoimauudis-tuksen yhteydessä tukikohdassa toimi-van konekaluston muutokset sekä len-noston esikunnan siirtyminen Aitovuo-resta Pirkkalaan aiheuttivat tilahallintaan liittyviä muutostarpeita, jotka on saatu pääosin ratkottua

Huoltokeskuksen toimisto johtaa huol-lon järjestelyjä Satakunnan lennostossa Toimistossa on vastuuhenkilöt kaikille PHY-huollon toimialoille pois lukien lää-kintähuolto Tämän lisäksi toimistossa työskentelevät kiinteistö- ja logistiikkain-sinööri

Varastojaos vastaa PHY materiaalialan tehtävistä lennostossa Se on jaettu nel-jään varastoon: varus-, taisteluväline-, viesti- ja valmiusvarastoon Jälkimmäi-sen päätehtävä on maanpuolustuskou-lutuksen ja pienehköjen harjoitusten va-rustaminen, varautuminen käskettyjen virka-aputehtävien toteuttamiseen ja lennoston perustamisvastuulla olevien joukkojen materiaalin varastointi Varas-tojaos varustaa ja tukee Tampereen va-ruskuntaa, asiakaskäyntejä varastoilla on vuositasolla noin 20 000 Vapaaeh-toista maanpuolustuskoulutusta tuetaan mittavasti, tapahtumia on vuodessa noin 35:nä viikonloppuna ja koulutettavia noin 2700

Kuljetusjaoksen päätehtäviä ovat lennos-ton ajoneuvo- ja kuljetuspalvelut, lennos-ton ajoneuvojen kunnossapito ja kulje-tustoimialakoulutus Kuljetusjaos vastaa lennoston maakuljetusten toteuttamises-ta Erikoisjoukkohaulla rekrytoituja varus-miehiä koulutetaan erilaisiin BECE-kort-tiluokan kuljetustehtäviin Varusmiehille annetaan 280 tuntia perustason koulu-tusta ja 140 tuntia nopeutettua ammat-tipätevyyskoulutusta Lisäksi palkattua henkilöstöä ja reserviläisiä koulutetaan erilaisten ajoneuvojen ja työkoneiden käyttöön Kuljetustehtävät painottuvat materiaalikuljetuksiin Osa kuljettajista palvelee kuitenkin pääasiallisesti lento-teknistä tukeutumista palvelevissa tehtä-vissä kuljettaen mm vaarallisia nesteitä sekä käyttäen erilaisia lentoliikennealu-een kunnossapitoajoneuvoja ja työko-neita Satakunnan lennostolla on käytös-sään noin 150 moottoriajoneuvoa, joil-la ajetaan noin 1,5 miljoonaa kilometriä vuosittain Katsastettavia laitteita on noin 380 kappaletta, joten vika-analyysit ja lii-kenneturvallisuutta palveleva katsastus- ja tarkastustoiminta ovat kuljetusjaoksen keskeisiä toimintoja Jaos on jalkautta-nut lennostossa liikenteen kokonaistur-vallisuuden toimintamallin, jossa huomi-oidaan kaikki työvaiheet mukaan lukien materiaalin käsittely ja sidonta Kuljetus-jaos on ollut muodostamassa ilmavoi-mien parhaita käytäntöjä kansainvälisiin kuljetuksiin, valmistellen ja vastaten mm Islannin lentoharjoituksen (IAM 2014) kul-jetusten valmistelusta ja toteutuksesta yhdessä (nykyisen) PVLOGLE:n FINNSC henkilöstön kanssa

95

Huoltopataljoona ilmapuolustuksen tukena

Huolto ilmavoimien taistelutavan osana

Ilmavoimien taistelutapa – hajautetusta ryhmityksestä keskitettyyn hyökkäyk-seen – korostaa liikkeen merkitystä Ta-voitteena on mahdollistaa lentokaluston hyvät tukeutumisedellytykset hajaute-tussa ryhmityksessä ja estää kaluston tuhoutuminen iskuissa Tukikohtien väli-nen ja tukikohdissa tapahtuva hajautta-minen edesauttavat henkilöstön ja ka-luston suojaamista sekä konekaluston optimoitua käyttöä Aktiivinen liike suo-ritetaan sekä tukikohtien (lentopaikko-jen) ja sensorien ryhmitysalueiden välillä että niiden sisällä Taktinen joukkojen lii-kuttelu tukikohdassa lisää taistelukestä-vyyttä, mutta asettaa samalla vaatimuk-sia ajoneuvoille, materiaalille, henkilös-tön määrälle ja koulutustasolle sekä val-miusrakentamiselle ja sitä täydentävälle linnoittamiselle

Huoltopataljoona (HPATL) on ilmavoi-mien puolustushaarayhteistä huoltoa

(PHY) keskitetysti toteuttava kenttähuol-tojoukko Se on paikallinen toimija, joka kuuluu taistelutukikohdan (=perustettu lentotukikohta) orgaanisiin joukkoihin Tässä artikkelissa käytetään yleistermiä tukikohta kuvaamaan toimintaympäris-töä Tukikohdassa toimivat joukot, pois lukien lentoteknisen- ja johtamisjärjes-telmäalan erikoishuollot, ovat huoltopa-taljoonaan vastuulla Määrävahvuinen ja koulutettu huoltopataljoona on mitoitet-tu tukikohdan henkilöstön, materiaalin ja ajoneuvojen toimintakyvyn turvaami-seen Lisäksi huoltopataljoonalla on vel-voite tukea pienempiä ilmavoimien osas-toja omalla toiminta-alueellaan erityisesti kuljetuksin Lennostojen toiminta-alueel-la olevien tukikohtien huollon tarpeet il-moitetaan keskitetysti HPATL:n johtopai-kan (HUJOPA) kautta alueelliseen logis-tiikkarykmenttiin kaikissa valmiustiloissa

Huollon toteutus tukikohdassa

Ilmavoimien tukikohtatoimintojen eräs erityispiirre on kenttähuoltojoukkojen

Majuri Asko Ruohomäki Huoltokeskuksen päällikkö, Satakunnan lennosto

96

keskittäminen – yksiköillä ei lähtökohtai-sesti ole omia yleishuollon joukkoja Vain pienellä osalla joukoista on huoltojouk-kuetta vastaava suorituskyky Pääasialli-sesti nämä ovat yksiköitä, joiden oleske-lu samassa tukikohdassa on ainoastaan tilapäistä Tällaisesta joukosta esimerk-kinä ovat ilmatorjunta- ja pioneeriyksiköt

Huoltopataljoona ryhmitetään sotakou-luratkaisuna tukikohdan vastuualueen reuna-alueelle hyvien kulkuyhteyksien läheisyyteen Huoltopataljoona suojaa itsensä ja valvoo alueensa toimien se-lustassa, muttei turvassa Toimintaan lii-tetään tarkoituksenmukaisesti kohteiden hajauttaminen, harhauttaminen ja ryh-mitysmuutokset omalla vastuualueella

Tukikohdan huoltoperiaate on tarkoituk-senmukainen hybridi Pääsääntöises-ti huoltoperiaate on huoltosuunnittain työntävä: mahdollisimman paljon mah-dollisimman lähelle Materiaalitoimet pi-detään logistisesti tehokkaina Materi-aali ja palvelut toimitetaan tukikohdassa yksiköiden lähistölle siten, että liiken-ne voidaan minimoida eikä joukkojen päätehtävä häiriinny Joukkojen huolto-vastuita yhdistellään siten, että samal-la alueella tai samassa huoltosuunnas-sa toimivat joukot toteuttavat huoltotoi-mia yhteistoiminnassa Välttämättömät ryhmitysmuutokset haastavat joukkojen huoltoa ja johtamista: kysynnän ja tar-peen on kohdattava suunnitellusti Näi-hin haasteisiin on vastattu toimintatapo-jen vakioimisella, koulutuksella ja johta-mista tukevilla tietojärjestelmillä

Koulutus luo valmiutta

Huoltojärjestelmän sujuva toiminta edel-lyttää sekä huollon toimijoiden että

huollon palveluiden käyttäjien koulut-tamista vakioituihin toimintatapoihin Huollon henkilöstön tulee olla tietoisia siitä, miten omat tehtävät ja toimintata-vat muuttuvat valmiuden säätelyyn liit-tyen Tukikohdassa suoritettavaa har-joitustoimintaa suunniteltaessa pyritään mahdollisuuksien mukaan poikkeusolo-jen toimintamalleihin Harjoitusjoukkoi-hin saadaan osia toimivista huollon yksi-köistä ja johtoportaista keskittyen vaik-ka vain yhden huollon toimialan harjoit-teluun kerrallaan Vanha kysymys ”Teki-sitkö näin sodassa?”, on edelleen ajan-kohtainen

Henkilökunnan koulutuksessa on huo-mioitu yksittäisen taistelijan perustai-tojen (ICCS) merkitys Koulutusaiheita ovat olleet mm voimankäyttö, hätäen-siapu, räjähdetietoisuus, viestivälineiden käyttö ja viestiliikenne Nämä perustai-dot ovat toiminnan edellytys Tukikoh-dan lääkintähuolto ei toimi, ellei hätäen-siapua osata tai pystytä toteuttamaan Vaade koskee jokaista tukikohdassa toi-mivaa henkilöä Joukon tulee myös pys-tyä evakuoimaan haavoittunut ylöspäin lähimpään evakuointipaikkaan, ja tar-vittaessa aina tukikohdan ensihoitoase-malle asti

Osa logistiikkajärjestelmää

Pataljoonan oma suorituskyky perustuu ilmavoimien joukko-osastojen normaali-olojen palkattuun henkilöstöön, jota täy-dennetään reservin osaajilla Ne toimin-nallisuudet, joita joukko-osasto toteut-taa normaalioloissa, ovat perusteena poikkeusolojen suorituskykyjen luomi-sessa Ratkaiseva osa huollon tarpeesta saadaan siviilikomponentin tuottamana Huoltopataljoona tukeutuu alueellisen

97

logistiikkarykmenttiin ja sen osoittamiin palveluihin Tämä velvoittaa perusteel-liseen tarvekartoitukseen ja suunnitte-luun normaalioloissa Siviilikomponentin toimintamahdollisuuksien turvaaminen on ilmavoimien huollon kannalta ensi-

arvoisen tärkeää Ilmavoimien huolto, logistiikkajärjestelmän vahvalla tuella, tarjoaa huollon suorituskykyjä kaikissa valmiustiloissa sekä ilmapuolustuksen että määritettyjen virka-aputehtävien tu-kemiseen

Ilmavoimat kykenee aloittamaan nopeasti sotilaallisen voiman käytön normaaliolojen resursseilla Huolto tukee – suorituskykyjä voidaan käyttää tarvittaessa myös virka-apuun

98

Merivoimien huollon kehittyminen

Merivoimien tehtävät, toiminta, toimin-ta-alue ja valmius asettavat Puolustus-voimien logistiikkajärjestelmälle korke-an toimeenpanovalmiuden vaatimukset Merivoimien huoltojärjestelmä osana puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää turvaa osaltaan Merivoimien suoritusky-kyjen käytön ja ylläpidon

Muutoksen tuulet

Puolustusvoimauudistus muutti puo-lustusvoimien logistiikkajärjestelmää ja siihen kuuluvaa merivoimien huoltojär-jestelmää mittavasti Keskeisin muutos oli Merivoimien materiaalilaitoksen lak-kauttaminen itsenäisenä joukko-osas-tona ja pääosin sen sekä Merivoimien esikunnan materiaaliosaston tehtävien, vastuiden ja toimintojen siirtäminen hen-kilöstöineen Puolustusvoimien logistiik-kalaitokseen, ja osin strategiselle kump-panille Millog Oy:lle Kumppanuusso-

pimuksen laajentaminen koskemaan myös merivoimien kalustoa valmisteltiin samanaikaisesti PVUUD:n kanssa

Muutoksen myötä merivoimista tuli suo-rituskykyvastuullinen, PVLOGL:sta jär-jestelmä- ja Millog Oy:stä osin kunnos-sapitovastuullinen Hallintoyksiköistä tuli materiaalin ja palvelujen käyttäjiä Suori-tuskykyvastuuseen liittyen MERIVE vas-taa merivoimien suorituskykyjen suun-nittelusta, ja siihen liittyvästä hanke-suunnittelusta Kunnossapidon siirtymi-sen yhteydessä materiaalin käyttöhuol-toon liittyvät vastuut ja tehtävät jäivät merivoimille Normaali- ja poikkeusolo-jen vaatimukset huomioiden toiminnan tukemiseksi tarvittavan materiaalin ja palveluiden käytettävyys- ja tukivaati-musten asettamisesta ja hallinnasta on tullut keskeinen tehtävä suorituskykyjen käytön turvaamisessa Toiminnan suun-nittelutarkkuusvaatimus on kasvanut, ja kasvaa entisestään resurssien käytön tehostamistarpeiden myötä

Komentaja Kari Tapala Merivoimien huoltopäällikkö

Merivoimien huolto osana puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää – suorituskykyjä turvaamassa

99

Merivoimien toiminta saarissa on myös osittain muuttunut Osasta saarien maa-alueesta luovuttiin ja käyttöön jä-tettiin saarilla olevat puolustusjärjes-telmien osat Tarpeettomaksi käyneet maa-alueet ja rakennukset jatkojaloste-taan Senaatin toimenpitein Merivoimil-la on edelleen käytössään toimintaansa ja tehtävien toteuttamiseen tarvittavat maa-alueet ja rakennukset

Merivoimien organisaatiorakenne huoltojärjestelmän perusteena

Merivoimien huoltojärjestelmän raken-teen ja toimintamallin keskeiset pe-rusteet syntyivät PVUUD:n tuloksena Huolto- ja logistiikkajärjestelmän muu-toksen lisäksi merivoimien kaksi valmi-usyhtymää koki suuren organisaatio-muutoksen, kun Saaristomeren ja Suo-menlahden meripuolustusalueet lakkau-tettiin 31 12 2014 Turun Pansiossa si-jaitseva Rannikkolaivasto (entinen Saa-ristomeren meripuolustusalue) vastaa muun muassa merelliseen valmiuteen liittyvistä tehtävistä aluskalustoineen ja laivastojoukkojen sekä osan huoltoyk-siköiden kouluttamisesta Alusyksiköt toteuttavat tehtäviään Pansion ja Kirk-konummen Upinniemen tukikohdista Upinniemessä toimivassa Rannikkopri-kaatissa (entinen Suomenlahden meri-puolustusalue) koulutetaan henkilöstöä monialaisesti rannikonpuolustukseen suunniteltuihin joukkoihin Pääosa me-rivoimien huoltojärjestelmän huoltoyk-siköiden henkilöstöstä koulutetaan ja joukkotuotetaan RPR:ssa Uudenmaan prikaati Raaseporissa kouluttaa muun muassa rannikkojääkäreitä, kranaatin-heitinmiehiä, veneenkuljettajia ja huollon henkilöstöä UUDPR käyttää pääosaa merivoimien Jehu- ja Jurmo-luokan ka-

lustosta Helsingin Suomenlinnassa si-jaitsee Merisotakoulu, joka vastaa me-rivoimien upseerien, aliupseerien ja re-servinupseerien koulutuksesta sekä jär-jestää eri toimialojen tarpeiden mukai-sia erikoiskursseja Koulutustarjotinta ja -tarvetta tarkastellaan yhdessä Logis-tiikkakoulun kanssa Merisotakouluun on myös keskittynyt merivoimien tutki-mustoiminta

Merivoimien huoltojärjestelmä

Merivoimien huoltojärjestelmän keskei-senä tehtävänä kaikissa vaiheissa on merivoimien joukkojen välitön tukemi-nen taktisella ja taisteluteknisellä tasol-la Merivoimat toteuttaa joukkojensa vä-littömän tuen omilla huoltoyksiköillään Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tukeutumisohjeen mukaisesti merivoi-mien huolto tukeutuu puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään ja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän logistisiin palvelui-hin Merivoimien huolto on orgaaninen osa puolustusvoimien logistiikkajärjes-telmää

Merivoimien huoltojärjestelmä on Me-rivoimien esikunnan huolto-osaston ja joukko-osastojen huolto-organisaatioi-den sekä merivoimien kenttähuoltojouk-kojen muodostama (logistinen) koko-naisuus Merivoimien huoltojärjestelmä on osin poikkeusolojen runkokokoon-panossaan jo normaalivalmiudessa Se mahdollistaa joustavan toimintavalmiu-den kohottamisen ja huollon suoritusky-vyn käyttöön saannin vaatimusten mu-kaisesti

Merivoimien esikunnan huolto-osastoon kuuluvat osastopäällikkö, apulaisosas-topäällikkö, suunnittelu-, huolto- ja tek-

100

ninen tarkastussektori Huolto-osasto suunnittelee, valmistelee ja ohjaa meri-voimien huoltojärjestelmän huollon suo-rituskykyihin, valmiuteen ja toiminnan ohjaukseen liittyviä asiakokonaisuuk-sia Huolto-osasto vastaa merivoimien huollon operatiivisesta suunnittelusta ja johtamisesta sekä huoltojärjestelmän käytöstä ja kehittämisestä osana me-rivoimien kotimaisia ja kansainvälisiä operaatioita

Huolto-osasto johtaa merivoimien huol-lon logistiikkatoimialojen (täydennykset, kuljetukset, kunnossapito, huoltopalve-lut, tilahallinta ja ympäristönsuojelu sekä lääkintä ja ympäristöterveydenhuolto) normaali- ja poikkeusolojen valmiuden ja suorituskyvyn suunnittelua, rakenta-mista, kehittämistä ja toimintaa operatii-visten vaatimusten mukaisesti Huolto-osasto toteuttaa tekniseen tarkastuk-seen liittyvää viranomaisvalvontaa, ja koordinoi yleisen teknisen viranomais-valvonnan toteutumisen merivoimissa Lisäksi lakeihin perustuvat ympäristöter-veydenhuollon valvontaan liittyvät tehtä-vät kuuluvat huolto-osastolle

MERIVEHOS toteuttaa tehtäviään ja vastuutaan johtamalla ja ohjaamalla me-rivoimien joukko-osastoja logistiikan ja huollon toiminnan ja resurssien suunnit-telun, seurannan ja toteuttamisen pro-sesseissa

Merivoimien joukko-osastot ylläpitävät käskettyä valmiutta ja kouluttavat ase-velvollisia Tehtävään liittyen ne vastaa-vat valmiustehtävien ja joukkotuotannon edellyttämästä materiaalisesta valmiu-desta ja käyttöhuollosta Paikallisesti ne suunnittelevat ja toteuttavat huollon jär-jestelyt varuskunnassa johdossaan ole-

villa huoltoyksiköillä PVLOGL:n ja kump-panien tukemana

Toiminnan suunnitteluun liittyen joukko-osastojen esikunnat määrittävät toimin-nan tukemiseen ja ylläpitämiseen liitty-vät vaatimukset kaikissa valmiustiloissa Ne vaatimukset, joita ei kyetä toteut-tamaan omalla huoltoyksiköllä ja huol-lon järjestelyillä, ilmoitetaan tukitarpeina PVLOGL:lle Normaaliolojen tukitarpei-den ilmoittamisen resurssi- ja mitoitus-perusteet hallintoyksikkö saa merivoi-mien toimintasuunnitelmasta

Huollon järjestelyt johdetaan merivoi-mien joukko-osastoissa Tukeutuminen toteutetaan 8 huoltolaivueen (RLAIV), Porkkalan rannikkopataljoonan (RPR) sekä Huoltokeskuksen (UUDPR) ja poik-keusolojen merihuoltopataljoonien kaut-ta Merelliseen toimintaan liittyvät ras-kaat merikuljetuspalvelut tuottaa RLAIV Venekaluston kuljetuspalveluja kyetään tuottamaan edellä mainituissa joukko-osastoissa

Merivoimien huoltojärjestelmän kehittäminen

Merivoimien huoltojärjestelmää ja toi-mintaa kehitetään vaihe kerrallaan osa-na logistista kokonaisuutta puolustus-järjestelmäkonseptin ja merivoimien ta-voitetilan huollolle asettamien suoritus-kykyvaatimusten mukaisesti Materiaa-lista suorituskykyä kehitetään logistiikan kehittämisohjelman alahankkeiden tuot-tamalla materiaalilla Tärkeimpinä mai-nittakoon LOGALJO, LOGJOUKOT ja LOGMY Näillä alahankkeilla tuotetaan pääosin kaikille käyttöön sopivaa mate-riaalia kuitenkin niin, että niihin tehdään tarvittavia puolustushaaran erityispiir-

101

teet huomioonottavia muutoksia Piene-nä esimerkkinä muun muassa polttoai-neenjakosäiliöt varustetaan venekalus-ton tankkaamisen mahdollistavalla jake-lulaitteistolla

Jokaisen harjoituksen huollon päätee-mana on merivoiminen huoltojärjestel-män toiminnallisuuden kehittäminen tu-kemaan entistä paremmin laivastojouk-kojen toimintaa sekä rannikko- ja saa-ristoalueella toimivia rannikkojoukkoja Materiaaliseen kehittämiseen tähtää-vät teemat vaihtelevat johtamisesta aina materiaaliin tai palveluihin liittyviin, eri toimialojen tilaus-toimitusketjun osiin

Henkilöstön osaaminen ja osaamisen kehittäminen on keskeinen osa huolto-järjestelmän suorituskykyä Merivoimien huollon henkilöstöä kierrätetään suunni-telmallisesti eri tehtävissä, jotta yksilön osaaminen sekä laajenee että syvenee, ja sitä kautta hän tuottaa jatkossa yhä enemmän lisäarvoa tehtävissään Hen-kilöstöä ei kierrätetä pelkästään meri-voimien eri tehtävissä vaan koko puo-lustusvoimien logistiikkakentässä Tällä mahdollistetaan eri henkilöiden sijoitta-minen juuri oikeanlaisiin ja henkilökoh-taiset ominaisuudet hyödyntäviin tehtä-viin

Kansainvälinen toiminta on lisääntynyt ja osaamiseen liittyvät vaatimukset kas-vavat Merivoimien huollon henkilöstöä osallistuu meneillään oleviin merivoimal-lisiin kansainvälisiin operaatioihin EUNA-VFOR ATALANTA ja EUNAVFOR MED (SOPHIA), joiden johtovastuussa on MERIVE Osallistumisen kautta yksilöt tuottavat omaan käyttöömme kehitet-täväksi kansainvälisesti hyväksi koettu-ja toimintamalleja sekä ison että pienen

merivoimavaltion toimintaa näkemällä Lisäksi merivoimallisen Suomi-Ruotsi yhteistyön kautta saamme arvokasta tietotaitoa toimintamme kehittämisestä Osallistumisten kautta teemme omas-ta henkilöstöstämme vähän kerrallaan kansainvälisesti yhteensopivia

Katse tulevaisuuteen

Tällä hetkellä merivoimien huoltojärjes-telmän tilanne on vakaa Merivoimat ot-taa osaa puolustusvoimien logistiikan kehittämiseen kaikilta osin Integroitumi-nen osaksi puolustusvoimien logistiikka-järjestelmää on onnistunut hyvin Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki työ on tehty Edelleen on kaiken aikaa pon-nisteltava kaikilla toimialoilla tilannetie-toisuuden säilyttämiseksi ja toimintojen sekä toiminnallisuuksien saamiseksi ku-vattujen mallien eli prosessien mukai-siksi Samanaikaisesti on tarkasteltava olemassa olevia prosesseja, ja oltava muutosvalmiutta tehdä niihin tarvittavia parannuksia

Toiminnan suunnittelussa on keskeisek-si rajoitteeksi, mittariksi tai rajoittimeksi muodostunut toimintaan kohdennetta-vissa olevat resurssit Järjestelmiin liitty-viä käytettävyysvaatimuksia joudutaan tarkentamaan edelleen yksityiskohtai-semmiksi Toiminnalla, sen intensiteetillä ja sitä kautta asetettavilla vaatimuksil-la, tulee olla selkeä peruste Merivoimat suorituskykyvastuullisena tekee tiivistä ja edelleen analyyttisempää yhteistyötä PVLOGL:n järjestelmävastuullisen me-rijärjestelmäosaston kanssa, jotta ym-märrys toiminnan tason tarpeista syn-tyvistä vaatimuksista kohtaa optimaali-sen tason yhdessä ylläpitokustannusten kanssa

102

Toiminnan kehittämisessä kohti tulevai-suutta on oltava innovatiivinen, kauas-kantoinen ja hyödynnettävä niin koti-maista kuin ulkomaista merivoimalogis-tiikan tietämystä, osaamista ja kehitys-tä Merivoimien huollon henkilöstön am-mattitaitoisella ja ylpeällä toiminnalla,

niin kotimaisella kuin kansainvälisillä toi-minta-alueilla, luodaan ja ylläpidetään perusteet merivoimien huoltojärjestel-män kestävälle kehittämiselle suoritus-kykyjen käytön ja ylläpidon turvaajana

103

Rannikkolaivasto ylläpitää korkeaa val-miutta alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen, meriliikenteen suojaami-seen ja merellisten hyökkäysten torjun-taan sekä kouluttaa sodanajan joukkoja merivoimille Rannikkolaivaston merellis-tä suorituskykyä voidaan käyttää mui-den viranomaisten tukemiseen ja kan-sainvälisiin kriisinhallintatehtäviin

Tämä artikkeli kuvaa Rannikkolaivaston toimintaa ja sen huollollisia tehtäviä nor-maalioloissa Tässä kirjassa toinen jouk-ko-osaston toiminnasta kertova artikkeli keskittyy laivastoyksiköiden huoltotoi-mintaan poikkeusoloissa

Rannikkolaivasto on valmiusyhtymä, jo-hon on koottu kaikki merivoimien tais-telu- ja apualukset Ydintehtäviä ovat

liikkuva alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, tulenkäyttö merellä, mii-nantorjunta ja merellinen huolto

Rannikkolaivaston tunnuslauseen mu-kaisesti pääosa toiminnoista tapahtuu merellä Laivueet on organisoitu siten, että päätehtävät kyetään suorittamaan saaristo-, rannikko- ja merialueillamme normaalioloissa jatkuvassa valmiudessa, ja valmiuden kohottaminen on nopeaa siirryttäessä poikkeusolojen toimintaan Taistelu merellä vaatii huollolta jatkuvaa toimintavalmiutta

”Merioperaatioille ominaista ovat nope-asti muuttuvat tilanteet ja olosuhteet, mikä korostaa jatkuvaa tilanteen seuran-taa, nopeaa päätöksentekoa ja käsky-tystä” (KO 3 2)

Komentaja Juha LehtinenRannikkolaivaston huoltopäällikkö

Huolto-organisaatio tukee Laivaston päätehtävää

Laivaston varusmiehen lomapuvun päähineen lakkinauha

104

Puolustusvoimien kolme päätehtävää ovat laivaston jokapäiväistä toimintaa: AKT-alukset, valmiusmiinoittajat ja öljyn-torjunta-alukset ovat valmiudessa 24/7 Näin myös virka-avun antamisvalmius muille viranomaisille on tarvittaessa vä-litöntä Lisäksi kansainvälinen yhteistoi-minta on muodostunut arkipäiväksi Suo-men Joutsenen valtameripurjehdusten ajoista alkaen

Rannikkolaivasto kahdessa tukikohdassa

Eroavaisuutena useisiin muihin puolus-tusvoimien joukko-osastoihin on se, että Rannikkolaivasto toimii normaalioloissa kahdella paikkakunnalla Tukikohdat si-jaitsevat Turun Pansiossa ja Kirkkonum-men Upinniemessä, jossa tukeudumme Rannikkoprikaatin tukikohtaan ja yhtei-sesti sovittuihin huollon järjestelyihin Toiminta-alue kattaa koko Suomen ran-nikon itäiseltä Suomenlahdelta Pohjan-lahden perukkaan Kahden tukikohdan käytäntö ei suinkaan ole mitään uutta,

vaan tavallaan paluuta vanhaan Rannik-kolaivasto nimenä oli ensimmäisen ker-ran käytössä vuosina 1928–1944, edel-lisen kerran nimestä luovuttiin vuonna 1992 Kahden tukikohdan järjestelyllä Rannikkolaivasto kykenee nopeaan rea-gointiin päätoiminta-alueilla

Korkea valmius asettaa tavoitteet alusten kunnossapidolle

AKV/AKT-toiminta edellyttää korkeaa valmiutta Alusten tulee olla ”meriklaaris-sa” asetettujen valmiusvelvoitteiden mu-kaisesti vuoden jokaisena päivänä Tais-telualusvuorokaudet ylläpidetään meri-voimien toimintasuunnitelman mukaises-ti Tämä mahdollistaa jatkuvan merellisen valmiuden ylläpitämisen sekä henkilös-tön osaamisen ylläpitämiseen ja alustoi-minnan kehittämiseen riittävän harjoitus-toiminnan Harjoitustoiminnassa keski-tytään kansalliseen puolustukseen Sen ohella kehitetään suunnitelmallisesti kan-sainvälisiä valmiuksia yhteisharjoituksis-sa Merkittävimpänä yhteisharjoituksena

Rannikkolaivaston organisaatio

105

mainittakoon Ruotsalais-Suomalaisen merellisen taisteluryhmän konseptin mu-kainen harjoitustoiminta, jossa tavoitel-laan IOC-tasoa (Initial Operational Ca-pability) vuoden 2017 kuluessa Yhteisen laivasto-osaston operatiivista suoritus-kykyä tukee myös merellisen huollon yh-teensovittaminen

Edellä kuvatun laajan toiminnan puitteis-sa on järjestettävä myös aluskaluston huolto Laivaston alusten vuosittain pur-jehditut meripeninkulmat yhteenlasket-tuna ulottuvat yli viisi kertaa maapallon ympäri Valmiusvelvoitteet ja harjoitukset asettavat huoltojärjestelmälle tiukat reu-naehdot, joiden lomasta on löydettävä sopivat ikkunat alusten taistelunjohto- ja asejärjestelmien, koneiston ja rungon huolloille sekä tarvittaville telakoinneille Erityispiirteenä on, että tehtävässä oleva alus on kyettävä huoltamaan myös tu-kikohtien ulkopuolella viiveettä Yksiköi-den liikkuessa jatkuvasti on käyttöhuolto kyettävä kohdentamaan laajalle toimin-ta-alueelle Huipputekniset alukset vaa-tivat myös korkealaatuista ja monialaista huollollista osaamista

Rannikkolaivaston huollon organisointi

Esikunnan huolto-osaston keskeisim-piä tehtäviä ovat mm huollon operatiivi-

nen johtaminen ja suunnittelu, alusten ja järjestelmien käytettävyyden seuranta, täydennysten suunnittelu ja johtaminen, huoltopalveluiden suunnittelu ja johtami-nen, tilojen käytön suunnittelu sekä ta-loushallinnon johtaminen Huolto-osasto on organisoitu kahteen toimialaan: huol-toalaan ja aluskatsastuspiiriin Huollon asiakkaita ovat laivueet ja niiden aluk-set, yhteistyöosapuolet puolustusvoimi-en sisällä, Järjestelmäkeskuksen meri-järjestelmäosasto ja 2 Logistiikkaryk-mentti Tärkeä kumppanimme on Millog Oy, jonne puolustusvoimauudistuksessa keskitettiin aluskaluston, koneistojen ja järjestelmien huollollinen ammattitaito

Huoltoalan keskeisimpiä tuotteita ovat hankintasuunnitelma, alue- ja toimitila-suunnitelma (tilojen käyttö), hankinta-toimi ja -ohjeistus, ympäristökäsikirja, ruokahuollon palvelusopimus, materiaa-lihallinnon ohjeistus ja materiaalivalvonta sekä PVLOGL palvelutarpeen kokoami-nen Näiden tuotteiden ympärillä liittyvät tehtävät ovat tuttuja ja pääpiirtein samo-ja kaikkien joukko-osastojen esikuntien huolto-osastoilla

Aluskatsastuspiiri ja sen tehtävät poik-keavat voimakkaasti muista joukko-osastoista, ja ovatkin erityispiirre laivas-tossa Aluskatsastuspiirin keskeisimpiä

Rannikkolaivaston huolto-osasto

106

tuotteita ovat alusten kunnossapidon tilannekuva, alusten merikelpoisuus-katsastukset ja erilaisten tutkintojen ja näyttöjen vastaanotto Sen vastuualuee-na on koko puolustusvoimien aluskalus-ton merikelpoisuus- ja merikuntoisuus-katsastusten suunnittelu, johtaminen ja suorittaminen Vuosittain Merivoimien komentaja myöntää aluskatsastuspiirin ja Merivoimien esikunnan teknisen tar-kastussektorin esityksestä katsastusoi-keuden merikelpoisuuden- ja merikun-toisuudenkatsastajille sekä sähkö- ja tväl-tarkastajille

Aluskatsastuspiirin henkilöstöä on si-joitettu molempiin tukikohtiin (Pansio ja Upinniemi), mikä tukee hyvin alusten katsastus- ja tarkastustoimintaa sekä korkean valmiuden velvoitetta Reagoin-ti on tarvittaessa nopeaa ja palvelua on saatavissa molemmissa tukikohdissa Aluskatsastuspiiri teki vuonna 2015 yli 560 erilaista katsastusta tai tarkastusta: suurten apualusten luokituskatsastuk-set, uudisrakenteiden/peruskorjattujen alusten peruskatsastukset, alusten run-gon katsastukset telakoituna, rungon katsastukset vedessä, koneiston kat-sastukset, merikelpoisuuskatsastukset sekä suojapalvelukatsastukset, sähkö-tarkastukset ja tväl-tarkastukset Lisäk-si varusmiesten, reserviläisten ja kanta-henkilökunnan näyttöjen vastaanottoja ja puolustusvoimien oikeuksien myön-tämisiä sekä esittelyjä oli lähes 250 Toi-minta-alue on pääsääntöisesti merialu-eella ja omissa tukikohdissa, mutta ulot-tuu myös muiden puolustushaarojen joukko-osastoihin Aluskatsastuspiirin toiminta katsastustoiminnan osalta on viranomaistoimintaa

8 Huoltolaivue vastaa Pansion tukikoh-dassa varuskunnallisen huollon järjeste-lyistä ja varastotoiminnoista

Alusten kunnossapito

Puolustusvoimauudistuksessa toteute-tun vastuujaon mukaisesti Puolustus-voimien logistiikkalaitos omistaa suori-tuskyvyn eli tässä tapauksessa alukset Merivoimien esikunta asettaa suoritus-kykyvastuullisena käyttövarmuusvaati-mukset ja Rannikkolaivasto on suoritus-kyvyn käyttäjä Käytännössä asia toimii seuraavasti: Puolustusvoimien logistiik-kalaitoksen esikunta laatii palvelutarve-kartoituksesta käskyn tuleville vuosille Järjestelmäkeskuksen merijärjestelmä-osasto antaa siitä tarkentavan käskyn alusten käyttö- ja huoltosuunnitelman (KHS) laatimiseksi Tällä perusteella kut-sutaan kokoon Merivoimien esikunnan johtama työryhmä, jossa valmius- ja harjoituslaajuuden perusteella kartoite-taan sopivat aikaikkunat alusten tela-koinneille ja rannassa tapahtuville huol-loille Jo tässä vaiheessa strateginen kumppani Millog Oy osallistuu työhön KHS:a tarkastetaan kuukausittaisissa kokouksissa, jotka johtaa Merivoimien esikunnan huolto-osasto Tämän jälkeen paikallisella tasolla järjestetään Millog Oy:n johtamat tuotantokokoukset, joihin

MHC-Katanpää

107

osallistuvat Rannikkolaivaston esikunnan huolto-osaston lisäksi operatiivisten lai-vueiden eli käyttäjien edustajat

Alusten kunnossapidon suunnittelu ja yhteistoiminta eri osapuolien kanssa on vaatinut paljon panostusta ja ”kovaa ta-kamusta”, mutta siihen laitettu panostus on myös tuottanut tulosta Puolustus-voimien logistiikkalaitoksen ja sen alais-ten Järjestelmäkeskuksen merijärjes-telmäosaston ja 2 logistiikkarykmentin kanssa olemme Merivoimien esikunnan ohjauksessa löytämässä yhteisen sä-velen alusmateriaalihankintojen osalta, jolloin viimeinenkin riitasointu voidaan karsia pois – ja soiva peli on valmis Yh-teistyö Millog Oy:n kanssa on sujuvaa ja Rannikkolaivasto on saanut käyttöönsä KHS:n mukaisesti huollettua suoritusky-kyä – taistelu- ja apualuksia Tämä onkin Rannikkolaivaston osalta ”huollon pää-tuote”

Lopuksi

1990-luvulla aluksen päällikkö saattoi todeta kotisatamasta lähtöaikaa tiedus-televalle, että ”heti kun maidot ovat tul-leet…” Nyt alukset irrottavat oman suun-nitelmansa mukaisesti ja huollolla on tar-

vittava kyky ulottaa suoritteensa laajalle toiminta-alueelle

Edellinen Huoltopäällikkö-kirja julkaistiin vuonna 2006 Pitkän aikajänteen vuok-si onkin mielenkiintoista katsoa asioi-ta eteenpäin ja miettiä Huoltopäälliköi-den tehtäväkenttää tätä seuraavan kirjan ilmestyessä Tällä hetkellä eri joukko-osastoissa taistellaan tilahallinnan supis-tamisten, kerhoista luopumisen ja uudis-rakennusprojektien karsimisen kanssa Toivottavasti nyt tehtävät ratkaisut osal-taan helpottavat ja selkiyttävät tehtävä-kenttää, ja tulevaisuudessa pystymme koko logistiikkajärjestelmän voimin kes-kittymään suorituskyvyn rakentamiseen, ylläpitoon ja ennen kaikkea sen käyttöön

”2010-luvun lopulla Rannikkolaivasto on merivoimien merimiinoituksen, ohjustu-lenkäytön, miinantorjunnan ja merellisen huollon valtakunnallisesti ja kansainvä-lisesti arvostettu erityisosaaja Joukko-osasto on korkean valmiuden tehokas merellinen toimija kaikissa turvallisuus-tilanteissa Rannikkolaivastolla on teh-täviinsä selkeästi toimiva organisaatio, ajanmukainen kalusto ja tilat sekä osaa-va ja määrävahvuinen henkilöstö ”

Rannikkolaivaston Pansion tukikohdan pääportti ja uusi porttiympäristö

108

Merihuoltopataljoonan varpaat kastuvat – merihuolto-pataljoona mahdollistaa merellisen taistelun

Komentaja Juha Kotilainen Huoltolaivueen komentaja Rannikkolaivastossa

Merihuoltopataljoona on merelliseen toi-mintaympäristöön soveltuva logistiikka-pataljoonan synonyymi Merellinen ym-päristö asettaa eritysvaatimuksia huol-lon ketjun ulottamisessa merellä taiste-leville joukoille Rannikolle ja saaristoon ulottuvalla ja kattavalla tukeutumisver-kostolla luodaan huollon tukipilarit jou-koille, osana logistiikkaketjua Huolto-aluksilla lisätään ulottuvuutta merelle taistelukyvyn ylläpitämiseksi

MERELLINEN TAISTELU

Merivoimien taistelevat joukot koostu-vat rannikko- ja laivastojoukoista Ran-nikkojoukot operoivat ja taistelevat sekä saariston että aluemeren tuntumassa vastaten alueiden pitämisestä Laivas-tojoukoilla ei ole aluevastuuta vaan ope-rointi tapahtuu koko Suomen ja Itäme-ren alueella Merivoimien päätehtäviä poikkeusoloissa ovat valtakunnalle tär-keän meriliikenteen suojaaminen kan-

sallisen huoltovarmuuden ylläpitämisek-si, ja vastustajan mereltä tulevien hyök-käysten torjuminen Näiden päätehtä-vien toteuttamiseksi tarvitaan kattava valvonta- ja maalinosoitusverkko, johta-misyhteydet ja tulivoimaiset rannikko- ja laivastojoukot

Merihuoltopataljoonat mahdollistavat rannikko- ja laivastojoukkojen taistelun luomalla kattavan tukeutumisverkoston rannikon tuntumaan

Rannikkojoukot torjuvat

Rannikkojoukot ovat organisoitu poikke-usoloissa taisteluosastoiksi, jotka ovat pääasiassa aluevastuussa olevia yhty-miä Ne vastaavat alueiden ja kohteiden suojaamisesta mantereella ja saaris-tossa sekä valvovat merialueen torjuen mahdolliset hyökkäykset Rannikkojää-kärien muodostama liikkuva osasto luo merivoimien iskukyvyn saaristoalueella Rannikkojääkäreillä kyetään estämään

109

alueiden haltuunotto ja suorittamaan vastahyökkäyksiä

Pääkalustona rannikkojoukoilla on 130 mm rannikkotykit, rannikko-ohjukset ja meritorjuntaohjuspatterit Valvontaan ja maalinosoitukseen käytetään kiinteitä tutkia ja meritiedustelukomppanioiden siirrettäviä tutkia Rannikkojoukot vas-taavat myös vedenalaisten kuuntelu-järjestelmien operoinnista Taistelutapa noudattaa ”jäykän torjuvaa” puolustusta rannikkopattereiden osalta, mutta muut joukot kykenevät liikkuvaan sodankäyn-tiin Rannikkojääkärit siirtyvät ja taiste-levat saaristoalueella omien taisteluve-neidensä avulla (Jurmo- ja Jehu-luok-ka)

Laivastot luovat liikkuvan iskukyvyn

Merisodassa korostuu liikkuvuus ja tuli-voima, mutta myös pitkäkestoinen läs-näolo operaatioalueella Merivoimien laivastojoukot on organisoitu poikke-usoloissa taisteluosastoiksi Niiden ko-koonpano rakennetaan joko aselajin tai operaation edellyttämän suorituskyvyn mukaiseksi Laivaston taisteluosaston rungon muodostavat Hämeenmaa-luo-kan miinalaivat, jotka kykenevät sekä miinoituksen että ilmavalvonnan ja -tor-junnan lisäksi johtoalustehtäviin Miina-lauttojen (Pansio-luokka) suorituskyky täydentää merimiinoituskykyä Ohjusve-neet (Hamina- ja Rauma-luokka) muo-dostavat pinta- ja ilmatorjuntaohjuksilla merivoimien iskukyvyn yli 100 km etäi-syydelle Liikkumiskyvyn ansiosta ulot-tuvuus ei ole vakio, vaan alusta siirtä-mällä iskukyky voidaan ulottaa tarvitta-essa kauaskin merelle Taisteluosastoja tuetaan miinantorjunnan suorituskyvyillä (Katanpää-luokka)

TAISTELEVAT JOUKOT TARVITSEVAT HUOLTOA

Taistelukyvyn ylläpito merellisessä ym-päristössä edellyttää huollolta ulottu-vuutta, nopeaa reagointia ja pitkäaikais-ta huollon suorituskyvyn läsnäoloa Me-rivoimien joukot tarvitsevat kaikkia huol-lon lajeja ylläpitääkseen taistelukykynsä Aselajin teknisyyden vuoksi korostuu kunnossapidon merkitys Rannikkojouk-kojen osalta tarpeet noudattavat osin maavoimien pataljoonien tai komppani-oiden huoltotarpeita Liikkuvien yksiköi-den osalta korostuvat kunnossapidon lisäksi polttoaine- ja a-tarviketäyden-nykset Saaristo-olosuhteet edellyttävät joukoilta myös kykyä pitkään omavarai-suuteen, mikä vaikuttaa merihuoltopa-taljoonan toimintatapoihin

Laivaston alukset kykenevät operoi-maan ilman täydennyksiä useita vuoro-kausia Täydennystarpeen ilmaantuessa materiaalimäärät ovat vastaavasti sitten suurehkoja Alus saattaa tankata polt-toainetta esimerkiksi 40 000-80 000 lit-raa kerrallaan Nykyajan taistelualukset ja -veneet ovat teknisiä monimutkaisten järjestelmien kokonaisuuksia Asejärjes-telmien toimivuus ja aluksen liikkumis-kyvyn ylläpito ovat tulenkäytön mah-dollistajia Merivoimien joukkojen vähäi-sen lukumäärän johdosta käytettävyys on pidettävä hyvin lähellä 100%, jotta suunnitellut operaatiot kyetään toteutta-maan Kunnossapidon rooli siis koros-tuu muun huollon yhteydessä

MERIHUOLTOPATALJOONA

Merihuoltopataljoonat luotiin muutama vuosi sitten osana koko logistiikan ja

110

myös merivoimien organisaatiomuutos-ta Merihuoltopataljoonat ovat poikke-usolojen organisaatioita Normaaliolois-sa merivoimien huollon asevelvollisten joukkotuotantokoulutus on keskitetty Kirkkonummelle Rannikkoprikaatin vas-tuulle Turussa Rannikkolaivaston alai-suudessa toimiva 8 huoltolaivue ylläpi-tää normaaliolojen merellistä tukemisky-kyä huoltoaluksillaan

Merihuoltopataljoona luo rannikolle ja saaristoon tukeutumisverkoston, johon kaikki alueella olevat joukot voivat puo-lustushaarasta riippumatta tukeutua Merihuoltopataljoonien kokoonpano noudattaa huoltopataljoonan kokoonpa-noa Tällä saavutetaan huoltopataljoo-nien yhdenmukaisuus ja tarpeen tullen mahdollisuus käyttää niitä ristiin eri toi-minta-alueilla

Merihuoltopataljoona koostuu komenta-jasta ja esikunnasta, joilla mahdolliste-taan pataljoonan johtaminen Merihuol-topataljoonan huoltokyvyn rungon muo-dostavat modulaariset huoltokomppani-at Komppanioiden suorituskyky kattaa kaikki huoltoalat täydennyksistä kun-nossapitoon pl alusten kunnossapito, josta vastaa Puolustusvoimien logistiik-kalaitos Komppanioiden kokoonpanoa voidaan säädellä modulaarisuuden joh-dosta, mikäli siihen on operatiivista tar-vetta Merellinen kuljetuskyky muodos-tetaan kuljetusviiriköllä Viirikön kalusto-na ovat isot huoltoalukset, keskiraskaat

kuljetusalukset ja venejoukkueet Huol-lon suorituksia suojataan merikomp-panian suorituskyvyillä Kokonaisuudes-saan meripataljoonan vahvuus on yli 1000 taistelijaa Ajoneuvoja ja aluksia sekä työkoneita meripataljoonassa on useita satoja

Merihuoltopataljoona on nykyisten joh-tamisjärjestelmien eräänlainen ”paina-jainen” Merihuoltopataljoona tarvitsee alueellisena huoltojoukkona sekä meri- ja maavoimien että logistiikan johtamis-yhteydet ja -järjestelmät Näiden kaikki-en järjestelmien avulla merihuoltopatal-joona kykenee toteuttamaan tehtävänsä laadukkaasti ja riittävällä nopeudella Järjestelmiä tarvitaan useita, koska yh-teydenpito rannikko- ja logistiikkajouk-koihin tapahtuu kansallisia ja kansainvä-lisiä menetelmiä käyttäen

Kysymykseen: ”Mikä erottaa merihuol-topataljoonan huoltopataljoonasta?” vastauksena on: ”saariston topografia eli merellinen ympäristö” Saariston ja meren tuoma haaste on merkittävä ero maalla ja merellä toimivien huoltopatal-joonien välillä Esimerkiksi Saaristome-

Monitoimialus Louhi

Merihuoltopataljoonan joukot harjoituksessa – kuljetusryhmä on tuonut a-tarvikelastin laiturille lastattavaksi alukseen

111

ren muodostama saaristoalue on noin 200 x 150 km2 kokoinen hyvin moni-muotoinen alue Huollon suoritteiden vieminen tälle alueelle edellyttää kulje-tuskykyä maantiellä, purku- ja lastaus-kalustoa (koneellinen ja manuaalinen) useassa paikassa sekä laitureita, vene- ja aluskaluston lisäksi Peruskonseptina merihuoltopataljoona on toimiva ja harjoituksissa testattu ko-koonpano Materiaalinen kyky on jatku-vasti kehittymässä kehittämishankkei-den kautta Ne mahdollistavat tulevai-suudessa entistä suorituskykyisemmin toimivat merihuoltopataljoonat Meri-huoltopataljoonien osaava henkilöstö tuotetaan laadukkaalla varusmieskoulu-tuksella

”Entäpä laivaston alukset, jotka ope-roivat merialueella?” Merihuoltopatal-joonan toiminta ei siis rajoitu pelkäs-tään saarilla ja/tai laitureilla tapahtuvaan huoltoon, vaan sen on kyettävä toteut-tamaan huolto merellä! Rannikkolaivas-

ton taistelualukset muodostavat meri-voimien iskukyvystä pääosan, joten nii-den huollon turvaaminen on ensiarvoi-sen tärkeää Luomalla riittävän laaja ja ulottuva tukeutumisverkosto saaristoon ja varsinkin MERELLE, mahdollistetaan taisteluosastojen pitkäaikainen läsnäolo operointialueella

Huoltoalukset ovat kriittinen suoritus-kyky merellisen tukeutumisverkoston luonnissa Ne ovat suorituskykyjä, joilla huolto kyetään ulottamaan merelle Ny-kyään aluksina käytetään 8 Huoltolai-vueessa organisaatioon kuuluvia isoja huoltoaluksia Huoltoalukset kykene-vät suorittamaan polttoaine-, a-tarvi-ke- ja materiaalitäydennyksiä sekä an-tamaan kunnossapito että evakuointitu-kea Huoltoalukset kykenevät tukemaan myös merellisissä pelastustehtävissä palontorjunnan ja hinausten alalla

Huoltoalusten täydennyskyky on riittävä taydennystehtävien toteuttamiseen

Ohjauslastaus merellä Huoltoalus YOR Halli ja ohjusvene

112

Meripataljoonaharjoituksissa on osoi-tettu huoltoalusten korvaamattomuus Kyky laajentaa ja ulottaa tukeutumisver-kosto saaristoon tukee kaikkien merivoi-mien joukkojen taistelukykyä Nykyään merivoimien harjoituksissa tätä huollon kykyä harjoitetaan jatkuvasti, mikä on osoitus operatiivisen johdon prioriteetis-ta Harjoituksissa on myös todettu, että aluksemme eivät ole kansainvälisesti verrattuna puhdasverisiä huoltoaluksia Alukset on aikoinaan rakennettu ensi-sijaisesti öljyntorjunta-aluksiksi yhteis-työssä Suomen ympäristökeskuksen kanssa

Kehittämistä tarvitaan Merihuoltopa-taljoona on uusi organisaatio, joka vielä ”opettelee” toimimaan merellisessä ym-päristössä Materiaalinen suorituskyky paranee jatkuvasti logistiikan hankkei-den ansiosta Liikkuvien johtamispaikko-jen ja johtamisjärjestelmien kehittämistä on edelleen jatkettava, jotta joukkojen

oikea-aikainen tukeminen on mahdollis-ta Merellä tapahtuvien täydennysten ky-kyä on parannettava, jotta taistelualus-ten täydennykset kyetään suorittamaan aallokossa ja avomerellä Esimerkiksi meriliikenteen suojaus avomerellä tarvit-see huoltoalusten suorituskykyä, mikäli operaation kesto on vuorokausia

TULEVAISUUSMerellinen monimuotoisuus asettaa haasteita huoltojärjestelmälle Mahdol-listaakseen operatiivisen toiminnan on merihuoltopataljoonan ennakoitava ja ulotettava huollon lonkerot myös kauas merelle kattavan tukeutumisverkoston luomiseksi Tämän suorituskyvyn luonti edellyttää sekä osaavaa ja harjoitettua henkilöstöä että materiaalista kykyä Tu-levaisuus näyttää mihin suuntaan nämä merelliset huoltopataljoonat kehittyvät Nykyisellään suunta on ainakin oikea

Perätankkauskyvyn harjoittelua paloletkun avulla – toimintamallin harjoittelua

113

Everstiluutnantti Mikko TaussiHallinto-osaston osastopäällikköPuolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta

Puolustusvoimien logistiikkalaitos – Mahdollistaja

Logistiikan alalla on kahden viimeisen vuosikymmenen aikana toteutettu suu-ria muutoksia 1990-luvulla yhdistet-tiin pääosa varikkokenttää Puolustus-voimien materiaalilaitokseksi Lopuista puolustushaarojen keskitetyistä huollon organisaatioista muodostettiin puolus-tushaarojen materiaalilaitokset vuosien 2006-2010 aikana Näiden perustamiset loivat edellytyksiä logistiikan edelleen kehittämiselle Oli tullut aika pohtia puo-lustusvoimallisen logistiikkakokonaisuu-den perustamista

Logistiikkalaitos keskittää logistiikkaa

Puolustusvoimien logistiikkalaitos muo-dostettiin vuoden 2015 alussa maavoi-mien, merivoimien ja ilmavoimien mate-riaalilaitoksista, Sotilaslääketieteen kes-kuksesta ja Hämeen rykmentin Huolto-koulusta sekä Puolustusvoimien johta-misjärjestelmäkeskuksen osista Lisäksi eräitä puolustushaaraesikuntien huollon tehtäviä siirrettiin logistiikkalaitokseen

Logistiikkalaitos on puolustusvoimien materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, terveydenhuollon järjestämisestä, ym-päristöasioista ja tilahallinnasta vastaa-va pääesikunnan alainen tulosyksikkö Logistiikkalaitoksen johtajan suoranai-nen esimies on puolustusvoimien sota-talouspäällikkö

Logistiikkalaitos luo edellytykset suo-rituskykyjen rakentamiselle, käytölle ja operaatioiden toimeenpanolle sekä ke-hittää, ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintaky-vyn sekä materiaalin käyttökelpoisuu-den Logistiikkalaitos tukee puolustus-voimien joukkoja samanlaisin periaattein niin kansallisessa kuin kansainvälisessä toimintaympäristössä rauhan ja sodan aikana

Puolustusvoimien logistiikkalaitos koos-tuu hallintoyksikköinä toimivista Logis-tiikkalaitoksen esikunnasta, Järjestel-mäkeskuksesta, kolmesta logistiikkaryk-mentistä, Räjähdekeskuksesta ja Soti-

114

laslääketieteen keskuksesta Logistiik-kakoulu on laitoksen esikunnan alainen joukkoyksikkö Toimipisteitä on viidellä-kymmenellä paikkakunnalla Palkattua henkilöstöä on noin 2 230

Asiakasrajapinnassa logistiikka- rykmentit ja Sotilaslääketieteen keskus

Logistiikan järjestelyjen toimintamalli pe-rustuu järjestelmään, jossa kolme logis-tiikkarykmenttiä toimii tuettavien hallin-toyksiköiden rajapinnassa palvelutarpei-ta kartoittaen sekä palveluja järjestäen ja tuottaen Tuettavat joukot saavat tar-vitsemansa tuen vuosittaisen suunnitte-lun perusteella laadittujen sopimusten ja toimintaansa liittyvien tilausten kautta

Logistiikkarykmenttien keskeinen teh-tävä normaalioloissa on varastoida so-tavarustusta ja valmistautua sen ha-jauttamiseen valmiutta kohotettaessa Logistiikkarykmenttien sijainnista ja or-ganisaatioeroista johtuen niillä voi olla myös erityisiä tehtäviä Esimerkiksi 2 Logistiikkarykmentin toiminnassa koros-

tuu meripuolustuksen ja 3 Logistiikka-rykmentin ilmapuolustuksen tukeminen Sotilaslääketieteen keskus on myös merkittävä asiakasrajapintatoimija sen terveysasemien ollessa kaikissa varus-kunnissamme Sotilaslääketieteen kes-kus järjestää puolustusvoimien lääkin-tähuollon, ympäristöterveydenhuollon ja erityisterveydenhuollon palvelut Poik-keusoloissa se tukee puolustusvoimi-en joukkoja kenttälääkinnän järjestä-misessä Lisäksi se vastaa lääkintäma-teriaali-, lääke- ja sairaalatarvike- sekä ympäristöterveydenhuollon materiaali-logistiikasta puolustusvoimissa Sotilas-lääketieteen keskus toimii lisäksi soti-laslääketieteen, ilmailulääketieteen, su-kelluslääketieteen, kenttälääkinnän sekä suojelulääketieteen (CBRN) tutkimus- ja asiantuntijayksikkönä

Logistiikkalaitos valmistelee ja sopii myös tuettaville joukoille palveluja an-tavien kumppanien toiminnan Kump-paneista voidaan mainita esimerkiksi sairaanhoitopiirit, Leijona Catering Oy, Millog Oy, Patria Oy, Senaattikiinteistöt Oy, Puolustushallinnon rakennuslaitos

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kokoonpano

115

sekä Sotilaskotiliitto ry Yhteistoiminnan onnistuminen näiden kanssa vaikuttaa merkittävästi käsitykseen logistiikkalai-toksen kyvystä toteuttaa tehtäväänsä

Järjestelmäkeskus luo materiaalisen valmiuden

Yksi logistiikkalaitoksen perustami-seen liittyvistä keskeisistä muutoksis-ta uudessa logistiikkajärjestelmässä oli Järjestelmäkeskuksen perustaminen Järjestelmäkeskuksen päätehtävä on puolustusmateriaalin elinjaksonhallin-ta Elinjaksovastuu ja -tehtävät siirtyivät puolustushaaraesikunnista ja aiemmista puolustushaarojen materiaalilaitoksista pienin eroavaisuuksin aiemmista käy-tännöistä riippuen Tavoitteena on yhte-näistää mallit toiminnan ensimmäisinä vuosina

Järjestelmäkeskus vastaa sotavarustei-den ja järjestelmien käyttöturvallisuu-desta ja -varmuudesta Nämä, yhdes-sä sotavarusteiden käytön ja kulumisen johdosta, ovat huomioitavia asioita, kun suunnitellaan järjestelmien kunnossapi-toa, ylläpitoa ja mahdollista elinjakson pidentämistä Keskittämällä kunnossa-pidon ohjaus Järjestelmäkeskukseen on kyetty paremmin huolehtimaan järjestel-mien ylläpidosta elinjakson aikana

Järjestelmäkeskus ja logistiikkalaitoksen esikunta toteuttavat yhdessä puolustus-materiaalihankinnat

Materiaalisen valmiuden luomisessa tär-keä osatekijä on Räjähdekeskus Se on tuotantolaitos, joka varmistaa puolus-tusvoimien omavaraisuutta räjähteiden osalta Räjähdekeskus tuottaa ja kun-nossapitää räjähteitä, poistaa räjähteitä

käytöstä sekä järjestää räjähteiden koe-toimintaa Räjähdekeskus osallistuu rä-jähdeturvallisuuden kehittämiseen

Logistiikan järjestelyjä johdetaan esikunnasta

Logistiikkalaitoksen esikunnan tärkeim-mät tehtävät ovat laitoksen johtajan joh-toesikuntana vastata laitoksen poikke-usolojen valmiudesta, johtaa logistiikan järjestelyt ja toteuttaa puolustusvoimien hankintojen kaupallinen valmistelu Esi-kunta valmistautuu muiden hallintoyksi-köiden tukemana muodostamaan kan-sainvälisiin operaatioihin logistiikkaor-ganisaation, jolla on kyky toimia osana monikansallisia logistiikkajärjestelyjä

Esikunta vastaa myös puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään liittyvien kump-panuuksien hallinnasta Esikunta järjes-tää logistiikkalaitoksen hallinnon, johtaa henkilöstön osaamisen hallintaa ja ke-hittämistä sekä toteuttaa yhteisten re-surssien allokoinnin

Logistiikkalaitoksen esikunta vastaa lo-gistiikkalaitoksen osalta kemikaali- ja kemikaaliturvallisuuslakien ja ympäris-tönsuojelulain tarkoittamista toiminnan-harjoittajalle kuuluvista tehtävistä sekä maankäyttö- ja rakennuslain määrittä-mistä tehtävistä puolustusvoimissa

Logistiikkakoulu kouluttaa ja tutkii

Esikunnan alainen Logistiikkakoulu an-taa upseerikoulutuksen tutkintoihin si-sältyvää, puolustushaarojen tarpeisiin perustuvaa logistiikan opetusta, toteut-taa puolustusvoimien logistiikkajärjestel-män kehittämiseen tähtäävää operatiivi-sen ja taktisen tason tutkimustoimintaa

116

sekä tuottaa logistiikan ohjesääntöjä ja oppaita

Palkatun henkilöstön perus- ja täyden-nyskoulutus toimeenpannaan käske-tyiltä osin yhteistyössä Maanpuolus-tuskorkeakoulun sekä puolustushaa-ra-, aselaji- ja toimialakoulujen kanssa Logistiikkakoulu antaa kenttälääkinnän reserviupseerikoulutusta yhteistyössä Maasotakoulun kanssa

Toimintoja virtaviivaistettiin

Logistiikkalaitoksen perustamisen yhte-ydessä selkeytettiin eri hallintotasojen rooleja niin, että logistiikan operatiivisen johtamisen tehtävät keskitettiin pääesi-kuntaan ja puolustushaaraesikuntiin lo-gistiikan järjestelyjen johtamisen kes-kityttyä logistiikkalaitokseen Logistii-kan järjestelyjen keskittämisen ansiosta puolustushaarojen samankaltaiset logis-tiikan alan tehtävät, kuten ajoneuvo- tai viestilaitehankinnat, hoidetaan nykyisin logistiikkalaitoksen johtamana Puolus-tushaarat vastaavat jatkossa silti taiste-lujärjestelmänsä huollosta ja huollon so-dan ajan joukkojen koulutuksesta

Puolustusvoimien logistiikkalaitos omis-taa puolustusvoimien sotavarustuksen ja materiaalin Materiaalin omistajuus siitä seuraavine vastuineen on yksi kes-keinen osa logistiikan järjestelyjä Logis-tiikkalaitoksen asema materiaalin omis-tajana ei millään tavoin kiistä pääesikun-nan ja puolustushaarojen johtavaa ase-maa sotavarusteiden kehittämisessä, niiden käyttöperiaatteiden määrittelyssä sekä materiaalin varsinaisessa käytössä normaalioloissa tai sodan aikana Logis-tiikkalaitos luo osaltaan mahdollisuuden onnistua

Logistiikkajärjestelmää uudistettaessa luotiin järjestely, jossa logistiikan alat muodostavat yhtenäisen, kansainväli-sestikin yhteensopivan, tilaus-toimitus-ketjun strategiselta tasolta taktiselle ta-solle Logistiikkalaitoksen suunnittelus-sa panostettiinkin vuoden 2013 aikana erityisesti prosessien määrittelyyn pe-rinneorganisaatioiden kanssa

Sotavarusteiden kohdentamisen ja so-dan ajan joukkojen varustamisen onnis-tumiseksi logistiikkalaitoksella on mah-dollisuus puuttua kaikkeen puolustus-voimien eri varastoissa olevaan mate-riaaliin Laaja-alainen toimintavapaus Pääesikunnan käskyjen ja puolustus-haaraesikuntien vaatimuksien perus-teella mahdollistaa parhaan lopputulok-sen saavuttamisen Myös materiaalisen suorituskyvyn ylläpito, ennakoiva kun-nossapito ja vauriokorjauksista johtuvat materiaalivaihdot edellyttävät sekä yksi-löseurattavan että runsaslukuisen mate-riaalin keskitettyä hallintaa

Logistiikkalaitos vastaa siitä, että sen luovuttamat sotavarusteet ovat toimivia ja käyttöturvallisia Käyttöturvallisuutta luotaessa ja ylläpidettäessä otetaan laa-ja-alaisesti huomioon materiaalin mah-dolliset riskit niin käyttäjille itselleen ja niiden vaikutuspiirissä oleville ihmisille kuin omaisuudelle Myös käytön ja kun-nossapidon vaikutukset ympäristöön selvitetään Logistiikkalaitos noudattaa jo materiaalihankintojen valmisteluvai-heessa lainsäädännön asettamia vaa-timuksia Järjestelmäkeskus määrittää kuitenkin perusteet materiaalin turval-liselle käytölle niiltä osin, kuin lainsää-däntö ei puolustusvoimien toiminnan erityispiirteiden ja sotavarusteiden osal-ta aseta turvallisuusvaatimuksia

117

Materiaaliturvallisuuden huolehtimisvas-tuu säilyy koko materiaalin elinjakson ajan logistiikkalaitoksella Käytön pää-tyttyä logistiikkalaitos vastaa sotavarus-teiden asianmukaisesta jälkikäsittelystä myymällä, purkamalla ja uusiokäyttä-mällä tai hävittämällä materiaalin

Kustannustehokkuutta parannetaan

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohta ja tavoitteet edellyttivät myös logistii-kalta radikaaleja tuottavuuden paranta-miseen tähtääviä muutoksia ja organi-sointia Kustannustehokkuuden paran-tamiseksi asetettiin 25 miljoonan sääs-tötavoite, joka on pääosin aikaansaatu tarkistamalla logistiikka-alan organisaa-tioita ja vähentämällä niistä noin 600 henkilötyövuotta Organisaatioiden vir-taviivaistaminen puolustusvoimauudis-tuksessa vähensi myös logistiikkalaitok-sen hallintohenkilöstön määrää, mikä lisäsi laitoksen ydintehtäviin keskittyvien osuutta

Toiminnan vakauttamisvaiheessa 2015-2016 ei vielä tarkasti tiedetä, olemmeko kyenneet säästämään uusilla toimintata-voillamme jopa enemmän Tosin uuden logistiikkamallin kustannuksia arvioita-essa yksi kiusallinen piirre oli se, ettei logistiikan osalta ollut aiemmin yhte-näistä käsitystä puolustushaarojen huol-lon yhteiskustannuksista

Kun logistiikan järjestelyt, tavaroiden ja palvelujen tuottaminen, toteutetaan suurempana kokonaisuutena, johtaa se kustannussäästöihin ja -tehokkuu-teen Näiden edellytyksenä on usealle tukeutujalle yhteisten hankintakohteiden ja -aikautuksen koordinointi niin arjen tarpeiden kuin kehittämisohjelmahank-

keidenkin hankinnoissa Tällainen yhdis-tely onnistuu muun muassa logistiikka-laitoksen vuosittaisen palvelutarvekar-toituksen avulla

Nykyisen palvelutarvekartoituksen kus-tannustehokkuus vaatinee jatkossa tar-kastelua, koska palvelutarpeen kokoa-miseen osallistuvat tuettavien (joukko-osastot) ja logistiikkalaitoksen esikun-nan välillä myös logistiikkarykmentit Väliportaan pudottamisella saavutet-taisiin keskitetyn järjestelmän paras te-hokkuus Jatkossa on kyettävä rakenta-maan enemmän automatisoitu palvelu-tarvekartoitus, joka osaltaan edesauttaa myös logistiikkalaitoksen tuotantosuun-nitelmien (kuten ylläpito-, kunnossapi-to-, hankintasuunnitelma yms) laadintaa ja hallintaa Totuudella on tosin toinen-kin puoli: käytettäessä logistiikkaryk-menttejä palvelutarvekartoitukseen yllä-pidetään niiden valmiuksia poikkeusolo-jen tukeutumisjärjestelmän johtamiseen

Materiaalin taloudellinen käyttö tarkoit-taa muun muassa sitä, että käytössä on vain kulloinkin koulutuksessa ja val-miudessa tarvittava osa sotavarusteista Turhaa käyttöä sekä kulumista ja rikkou-tumista pyritään välttämään Käyttämä-tön osa materiaalista tulee vastaavasti varastoida niin, että varastoimisjaksojen aikana materiaali säilyy mahdollisimman hyvin varastoonpanon aikaisessa kun-nossa Kustannustehokkuus on paino-pisteessä, kun tehdään materiaalin elin-jakson eri vaiheissa tarvittavia toimenpi-teitä Näissä noudatetaan yleisiä liiketa-louden periaatteita, kuten pyritään kes-kitettyyn toimintaan, poistamaan pääl-lekkäisyyksiä sekä tekemään kerralla suuria toimenpidesarjoja

118

Toimintojen ja rahoituksen keskittämi-sellä, joista suurimpina voidaan mainita esimerkiksi puolustusvoimien kiinteistö-sopimus (250 M€), kunnossapidon ko-konaisuus (330 M€) tai polttoainehan-kinnat (60 M€), arvioidaan jatkossa saa-vutettavan parempi kustannushallinta: hallinnollisen työ vähenee ja mahdolliset säästöt on helpompi uudelleenkohden-taa Puolustushallinnon rahoitustilan-teen paranemisesta ei ole merkkejä, jo-ten kaikkien puolustusvoimatoimijoiden tulee jatkossakin kiinnittää erityistä huo-miota kulukuriin Logistiikkalaitoksen ol-lessa suurin rahoituksen käyttäjä on sillä näin ollen myös suurin mahdollisuus, ja vastuukin

Vaikka pääosa puolustusvoimien rahoi-tuksesta on logistiikkalaitoksen hallin-noimaa, se ei yleensä ole logistiikan palvelujen edun saaja Näin ollen yli-puolustushaarallisella toimijalla on ob-jektiivisempi mahdollisuus tarkastella ja ottaa kantaa muun muassa hankintojen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuu-teen Hyvänä esimerkkinä käy lento-polttoainehankinta ilmavoimille vuonna 2015 Toimintavuoden käynnistyessä il-mavoimilla oli syvä huoli lentokyvystään, koska logistiikkalaitos joutui vähentä-mään runsaasti lentopolttoainerahoi-tusta Vuoden alun hankintasuunnitel-man mukaan puolustusvoimien hallus-sa oleva polttoainemäärä oli laskemas-sa turhan alhaiselle tasolle Polttoainei-den maailmanmarkkinahinnan laskun johdosta logistiikkalaitos kykeni lopulta hankkimaan ilmavoimille jopa alun perin suunniteltua enemmän polttoainetta Ja kiitos hintojen alenemisen, kyettiin sääs-tynyttä rahaa kohdentamaan myös mui-hin kiperiin rahareikiin

Puolustusvoimien irtaimiston omaisuus-kirjanpito toteutetaan jatkossa puolus-tusvoimien logistiikkalaitoksessa Omai-suuskirjanpidon keskittäminen logistiik-kalaitoksen esikuntaan yksinkertaistaa kirjanpidon menettelyjä ja tehostaa re-surssien käyttöä Järjestelmäkeskus toi-mii teknisenä asiantuntijana materiaalin elinjakson hallinnassa ja poistolasken-nan määrittämisessä Toimintojen kes-kittäminen mahdollistaa puolustusvoimi-en johdolle parhaan tilannekuvan muo-dostamisen siitä, mitä rahalla on saatu aikaan!

Toiminnan jatkuvuus tärkeässä osassa

Logistiikan palvelut toimitetaan puolus-tushaarojen ja Pääesikunnan alaisten laitosten määrittämien vaatimuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti Poikkeus-olojen asettamat valmiusvaatimukset otetaan huomioon logistiikkalaitoksen toiminnassa Normaaliolojen järjestelmä on rakennettu siten, että logistiikkajär-jestelmän valmiutta voidaan kohottaa perusrakenteita ja johtosuhteita muutta-matta joustavasti, kulloistenkin tehtävien ja tilanteiden vaatimien tarpeiden mu-kaan Poikkeusolojen logistiikkajärjestel-mään vaikuttavat tarveprofiilin muuttu-misen ohella tilaaja- ja toimittajakentän laajeneminen taistelu- ja kenttähuolto-joukkojen perustamisen, sekä kumppa-nuuskentän täysimääräisen hyödyntämi-sen myötä

Suuren logistiikkalaitoksen tulosyksikön henkilöstövoimavarojen johtaminen on tuloksellisempaa kuin pienten sirpaleis-ten logistiikan organisaatioiden Isossa organisaatiossa voidaan rakentaa eri-laisia oppimispolkuja, jotka innostavat

119

jatkuvaan oppimiseen ja pyrkimykseen uralla etenemisessä Monipuolisten vaihtoehtojen luominen kartuttaa myös organisaation osaamista eikä johda ul-koisen vaihtuvuuden johdosta haaskuu-seen koulutukseen osoitetussa resurs-sissa Luonnollisesti lisäosaamista on hankittava muualta puolustusvoimista ja avoimilta työmarkkinoilta

Kohti lopullista päämäärää

Logistiikkalaitoksen perustamisella on parannettu puolustusvoimien logistiikan

kustannustehokkuutta, poistettu pääl-lekkäisiä toimintoja, yhtenäistetty lo-gistiikan toimintamalleja ja varmistettu poikkeusolojen toimintavalmiutta Olem-me tällä hetkellä tilanteessa, jossa kaikki puolustusvoimien toimintaan vaikuttavat logistiset toimijat ovat yhden johtopor-taan johdossa tai ohjauksessa Tämä takaa edellytykset logistiikan laaja-alai-seen ja yhtenäiseen kehittämiseen

120

Kansainvälisen yhteistyön merkitys on kasvanut kaikilla yhteiskunnan alueilla Tämä pitää sisällään myös puolustus-voimat ja sen käyttämät järjestelmät Viime vuosien kehityksen eräitä paino-pisteitä on ollut logistiikkajärjestelmi-en muutos, jonka seurauksena logis-tiikkajärjestelmät ovat erikoistuneet ja niiden omistamisen vaihtoehdoksi on tullut tarvittavien palveluiden hankkimi-nen kuhunkin logistiseen osa-alueeseen erikoistuneelta taholta tai yhtiöltä Näin on tapahtunut myös puolustusvoimissa, esimerkiksi kunnossapidon osalta Koska tuotettavan palvelun tai materi-aalin kokonaiskustannuksista osa muo-dostuu logistiikan seurauksena (kuten kuljettaminen, varastointi, ylläpito yms ), on luonnollista, että logistiikkaa kehit-tämällä pyritään saavuttamaan kustan-nussäästöjä tai parantamaan tuotta-vuutta Yhteistyö on eräs keino saavut-taa säästöjä, sillä toteutettaessa jokin logistinen suorite palveluna, yhteistyönä

tai hankintana joltakin yhteistyökump-panilta, pystytään välttymään suoritteen oman tuottamisen aiheuttamilta henki-löstö- ja investointikustannuksilta Eri maiden puolustusvoimien välisenä toi-mintana tätä kumppanuutta voidaan ku-vata kansainväliseksi yhteistyöksi, jonka tavoitteena on toimia keinona hallita ja pienentää koko ajan nousevia logistisia kustannuksia

Puolustusvoimien osalta yhä tehok-kaampien suorituskykyjen kehittäminen ja ylläpito jatkuvasti pienenevillä resurs-seilla on johtanut tarpeeseen etsiä kus-tannussäästöjä myös logistiikasta So-tilasliittoon kuuluvilla mailla erikoistumi-nen johonkin erityiseen suorituskykyyn on johtanut jopa osan suorituskyvyistä puuttumiseen kokonaan Näissä tapa-uksissa kyseinen maa on kyennyt luot-tamaan liittoon kuuluvan toisen maan suorituskykyjen saamisesta käyttöön tarpeen ilmaantuessa Toisena vaihto-ehtona on tukeutuminen kansainväli-

Everstiluutnantti Esa MäkinenKansainvälinen ala, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta

Kansainvälinen yhteistyö osana logistiikkajärjestelmää

121

seen yhteistyöhön tai sen toteuttami-seksi perustettuihin yhteistyöratkaisui-hin Näiden käyttö ei rajoitu vain soti-lasliittoon kuuluviin maihin, vaan myös muiden maiden on ollut mahdollista tu-keutua niihin Tämän tyyppisillä ratkai-suilla pyritään usein korvaamaan tar-peellisia suorituskykyjä, jolloin resurs-sit pystytään paremmin kohdentamaan kriittisten suorituskykyjen kehittämiseen ja ylläpitoon

Esimerkkinä tällaisesta menettelystä on Suomen osallistuminen kansainvä-liseen strategiseen ilmakuljetus ohjel-

maan (SAC, Strategic Airlift Capability), jolla Suomelle tarpeellinen suorituskyky on hankittu ilman merkittäviä henkilös-tö-, rakennus- ja materiaalikustannuk-sia Näin resursseja on pystytty koh-dentamaan kriittisten suorituskykyjen kehittämiseen ja hankintaan Strategis-ten ja taktisten ilmakuljetusten ottami-nen esimerkiksi tässä yhteydessä on perusteltua, sillä kyseisen suorituskyvyn luominen ja ylläpito on erittäin kallista Suurien kustannuksien seurauksena toi-mintoon kohdistuu useita kansainvälisiä yhteistyöryhmiä, joista esimerkkejä on alla olevassa kuvassa

Kuvassa on esitetty osallistuminen eri kansainvälisiin ilmakuljetustyöryhmiin ja ohjelmiin maittain Lähde: MCCE (Movement Coordination Centre Europe)

122

Kansainvälinen yhteistyö on lisäänty-nyt merkittävästi viime vuosina ja se on saanut eri muotoja Kaikkien tuntemien yhteisten kansainvälisten materiaalihan-kintojen lisäksi myös kuljetusyhteistyö ja materiaalin ylläpitoon liittyvä yhteistyö on yleistä Tätä kansainvälistä yhteis-työtä toteutetaan usein kahdenvälisenä, mutta yhä yleisempää on, että useam-mat maat liittyvät yhteen joko suoraan käyttäjäorganisaationa (User Group) tai erilaisten kansainvälisten toimijoiden alaisena työryhmänä

Edellä mainittuja kansainvälisiä toimijoi-ta ovat esimerkiksi EDA ja NATO, jos-sa toimiva NSPA (Nato Support and Procurement Agency) lienee tunnetuin NSPA:ssa toimii useita asejärjestel-miin keskittyviä kumppanuuksia ja pal-veluihin tai jopa suorituskykyihin liitty-viä kansainvälisiä yhteistyöryhmiä kuten SAC Niin käyttäjäorganisaatioissa kuin työryhmissäkin tavoitteena on tuottaa osallistujamaille lisäarvoa logistisella yh-teistyöllä (mm yhdistämällä tarpeita, jakamalla informaatiota ja keskittämäl-lä hankintoja) Useiden toimenpiteiden

perimmäisenä tarkoituksena on hallita ja optimoida elinjaksokustannuksia nykyis-tä kustannustehokkaammin

Kansainvälisessä materiaaliyhteistyössä on ollut jo pitkään tavoitteena rajoittaa asejärjestelmien ylläpitokustannusten nousua Suomella on vähän, jos ollen-kaan, kokemusta puhtaista asejärjestel-mien yhteishankinnoista, vaikkakin use-at Suomeen hankitut järjestelmät ovat samanlaisina käytössä muissa maissa Haasteita kansainväliseen materiaaliyh-teistyöhön asettavat erilaiset käyttäjien vaatimukset ja kansallinen käyttöprofii-li Näiden kansallisten vaatimusten har-monisointi on osoittautunut äärimmäi-sen vaikeaksi Ehkäpä juuri tästä syystä kansainvälinen materiaaliyhteistyö on keskittynyt pääasiassa järjestelmien ku-luvien komponenttien, kuten varaosien ja ampumatarvikkeiden, yhdistetyiksi hankinnoiksi Näitä hankintoja toteutta-maan, hallinnoimaan ja yhtenäistämään perustetut käyttäjäorganisaatiot sekä kansainvälisten toimijoiden alaiset työ-ryhmät ovat osoittaneet tehokkuutensa

Kuvassa on esitetty Suomen osallistuminen NSPA:n alaisiin ohjelmiin Lähde: Suomen puolustusvoimien yhteysupseerin NSPA:ssa kuukausiraportti

123

Kansainvälisen yhteistyön vaikutuksis-ta logistiikkajärjestelmään unohdetaan usein sen koulutuksellinen funktio Tun-temalla muiden toimijoiden menettely-tavat ja menetelmät, voidaan omaa jär-jestelmää analysoida tehokkaammin Oppimalla muiden kansainvälisten yh-teistyökumppaneiden logistiikkajärjes-telmien periaatteet voidaan analyyseistä johdetut johtopäätökset viedä tehok-kaammin oman järjestelmän kehittämi-seen ja henkilökunnan koulutukseen Henkilökohtaisella tasolla saatu logistiik-kajärjestelmien kansainvälinen koulutus tuottaa merkittävän osaamislisän kou-lutukseen osallistuneelle henkilölle, ja vähentää tai jopa poistaa tarpeen järjes-tää vastaava koulutus kotimaassa Tällä

koulutusfunktiolla on myös syvempi vai-kutus yhteistyön tavoitteisiin Kansain-välisen yhteistyön seurauksena omat toimintatavat tulevat tunnetuiksi muille toimijoille ja mahdollistavat kansainväli-sen yhteentoimivuuden logistiikan alalla

Kansainvälinen yhteistyö tulee tulevai-suudessa kehittymään edelleen Sekä eri maiden puolustusvoimien välisten yhteistyöryhmien että kaupallisten toimi-joiden rooli tulee kasvamaan merkittä-västi, ja erilaiset kumppanuudet tulevat lisääntymään Niin kaupalliset toimijat kuin kumppanitkin ovat yhä kansainvä-lisempiä, ja tuottavat palveluita myös muiden maiden palvelun tarvitsijoille Eri tasoilla tapahtuva palveluiden os-

Kuvassa on esitetty EATC:lle kohdennettavien ilmakuljetussuorituskykyjen sijainti Lähde: MCCE (Movement Coordination Centre Europe)

124

taminen tai tuottaminen toisen maan puolustusvoimille, tähän toimintoon tai palveluun erikoistuneelta toimijalta tulee lisääntymään, jolloin omat investoinnit uusiin logistisiin suorituskykyihin tulevat vähenemään Kansainvälisellä yhteis-työllä pyritään korvaamaan tai varmis-tamaan omia suorituskykyvajeita, jolloin osaaminen keskittyy yhä kapeammalle suorituskykyalueelle varmistaen kriittis-ten suorituskykyjen käytön ja ylläpidon

Kansainvälisen yhteistyön vaikutus lo-gistiikkajärjestelmään on ollut ja tulee

olemaan merkittävä Yhteistyöllä on kyetty korvaamaan osa suorituskyky-puutteista ja saavuttamaan merkittäviä kustannussäästöjä Yhä monimutkai-semmat järjestelmät ja niiden edellyt-tämä logististen suorituskykyjen kehit-täminen vaatii yhä enemmän resursse-ja Samoista kutistuvista resursseista kilpailevat niin uudet tarvittavat suori-tuskyvyt kuin aiempien suorituskykyjen ylläpito Tulevaisuuden kansainvälinen yhteistyö tulee olemaan avainasemassa logistiikkajärjestelmän mahdollistajana

125

Puolustusvoimien palkatun henkilöstön ja asevelvollisten osaaminen on logistii-kan operatiivisen valmiuden kulmakivi Osaamisen kehittäminen perustuu muo-dolliseen koulutukseen, sekä yksilöiden että joukkojen harjoittelemiseen ja itse-ohjautuvaan oppimiseen Logistiikan tut-kintoihin johtavalla koulutuksella raken-netaan sotilaille logistiikan perusosaa-minen, jota laajennetaan ja syvennetään logistiikan täydennyskoulutuksella Lo-gistiikan alojen täydennyskoulutuksella kehitetään lisäksi logistiikan siviilitehtä-vissä palvelevien ammattitaitoa ja asian-tuntijuutta Logistiikan osaamisen var-mistamista ja koulutuksen suunnittelua ohjaavat organisaation ja työntekijöiden osaamistarpeet

Pääesikunta ohjaa puolustusvoimien koulutuksen suunnittelua ja toteuttamis-ta vuosittain toistettavan koulutustarve-kartoitusprosessin avulla Prosessi voi-daan jakaa kolmeen päävaiheeseen, joi-ta ovat:

- organisaatioiden ja työntekijöiden osaamistarpeiden selvittäminen

- osaamistarpeiden analysointi ja suh-teuttaminen koulutustarjontaan

- koulutustarjonnan määrittäminen

Vuosittain toistettava koulutustarvekar-toitus aloitetaan selvittämällä organi-saation – puolustushaarojen, aselajien ja toimialojen – osaamisen kehittämis-tarpeet Logistiikan tulevaisuuden osaa-mistarpeet kysyttiin puolustushaaroilta viimeksi syksyllä 2015 Lisäksi organi-saation osaamistarpeita tunnistetaan ja tuotetaan suorituskykyjen kehittä-mistyössä osana kehittämisohjelmia ja suorituskykyhankkeita Työntekijät ja lä-hiesimiehet tunnistavat puolestaan yksi-lötason osaamisen kehittämistarpeita ja osana koulutustarvekartoitusprosessia kirjaavat ne koulutustarve-esityksinä tie-tojärjestelmään

Koulutusta suunnittelevat ja toteutta-vat organisaatiot, kuten Logistiikkakou-lu, analysoivat yhteistyössä Puolustus-

Everstiluutnantti Jari RiihimäkiLogistiikkakoulun johtajaja työryhmä majuri Mika Ihamäki, majuri Timo Gröhn, majuri Sami Friberg

Logistiikan osaamisen varmistaminen

126

voimien logistiikkalaitoksen esikunnan kanssa organisaatioiden ja työntekijöi-den tuottamat osaamistarpeet ja kou-lutustarve-esitykset yksityiskohtaisesti Organisaation osaamisen kehittämis-tarve voi liittyä esimerkiksi uuden ase-järjestelmän kunnossapito- ja tarkas-tusoikeuksien tuottamiseen Yksittäisen työntekijän ja hänen esimiehensä tunnis-tama tarve voi olla esimerkiksi logistiikan normaaliolojen suunnittelu- ja johtamis-osaamisen kehittäminen toimialapäällik-köopintokokonaisuuden avulla

Osaamisen kehittämistarpeet ja niiden analyysi vaikuttavat tarjottavaan koulu-tukseen Organisaation tarve-esitys voi johtaa kokonaan uuden täydennyskou-lutuskurssin tai -tilaisuuden järjestämi-seen Työntekijäkohtaiset tarve-esitykset huomioidaan kahden seuraavan vuo-den täydennyskoulutusohjelman laadin-

nassa Koulutustarvekartoitusprosessi tuottaa puolustushaarojen ja toimialo-jen (kuten logistiikan) koulutuskalente-rit, jotka julkaistaan syksyisin Koulutus-kalenterit sisältävät seuraavan kalente-rivuoden täydennyskoulutustarjonnan Koulutuksen järjestävillä organisaatioilla on kartoituksen tuloksena ennakkotie-to koulutukseen osallistuvien määrästä noin puolitoista vuotta ennen koulutuk-sen alkua Ennakointi mahdollistaa osal-taan yksittäisten työntekijöiden ottami-sen mukaan koulutuksiin joustavasti ja nopeasti tarpeen ilmetessä

Logistiikan upseerikoulutus

Logistiikkakoulu, joka on osa Puolustus-voimien logistiikkalaitoksen esikuntaa, toimeenpanee sotatieteiden kandidaat-tien ja sotatieteiden maistereiden osal-ta upseerin tutkintoihin tähtäävän ope-

Puolustusvoimien ja logistiikan koulutustarvekartoitusprosessi

127

tuksen toimialajakson logistiikkaopinto-suunnalla

Sotatieteiden kandidaatin (SK) opintojen tavoitteena on saavuttaa riittävä osaa-minen poikkeusolojen huoltokomppani-an päällikön tehtävään ja normaaliolo-jen huoltokomppanian kouluttajan teh-tävään Kadettien opintojen painopiste on taktiikassa, minkä lisäksi kadetit suo-rittavat lukuisia oikeuksia ja erityislupia aina maastoskootterista liikennetrakto-riin Kadettikurssilta luutnantin arvoon ja upseerin virkaan valmistuttuaan sotatie-teiden kandidaatit toimivat neljä vuotta joukkotuotannon huoltokomppanioissa joukkueen johtajina ja kouluttajina

Nuorten upseereiden opinnot jatkuvat neljän vuoden työjakson jälkeen sota-tieteiden maisterikurssilla (SM) Sotatie-teiden maisteriopintojen logistiikkaopin-tosuunnalla tavoitteena on saavuttaa riittävä osaaminen poikkeusolojen tais-teluosaston huoltopäällikön tehtävään ja normaaliolojen joukko-osaston huollon tehtäviin Logistiikan maisterit palaavat valmistuttuaan joukkotuotannon huolto-komppanioihin varapäälliköiksi ja van-hemmiksi kouluttajiksi edeten aikanaan huoltokomppanioiden päälliköiksi Riit-tävä kokemus joukkotuotannon tehtä-vistä varmistaa myös Logistiikkakoululle ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön opettamaan seuraavia kadetti- ja mais-terikursseja

Esiupseeri- ja yleisesiupseerikurssilla (EUK ja YEK) annetaan kaikille opiskeli-joille perusteet logistiikka- ja huoltojär-jestelmästä Huollon ja logistiikan tehtä-viin suuntautuneiden upseereiden osalta syvällisemmät osaamistavoitteet saavu-tetaan kurssien harjoituksissa toimimalla

oman aselajin ja toimialan tehtävissä Logistiikan täydennyskoulutusta anne-taan upseereille logistiikkaupseerikurs-silla, logistiikan toimialapäällikköopin-noissa ja tarvittaessa logistiikan alojen täydennyskoulutus- ja järjestelmäkurs-seilla

Logistiikkaupseerikurssi (LOGUPSKSI) mahdollistaa huollon ja logistiikan osaa-misen kehittämisen ja tehtäviin perehty-misen muille kuin logistiikan peruskou-lutetuille Omassa puolustushaarassa ja aselajissa hankittu kokemus yhdes-sä logistiikkaupseerikurssilla tapahtuvan opiskelun kanssa mahdollistaa siirtymi-sen huollon ja logistiikan tehtäviin Lo-gistiikkaupseerikurssin tavoitteena ovat huollon ja logistiikan poikkeusolojen esi-kuntaupseeritehtävät ja normaaliolojen joukko-osaston huollon tehtävät Opetus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä sotatietei-den maisterikurssin kanssa

Esiupseeri- ja yleisesiupseerikurssin jäl-keen upseereilla on tarjolla moninaisia huollon ja logistiikan tehtäviä eri organi-saatioissa ja organisaatioiden eri tasoil-la Logistiikan toimialapäällikköopinnot (TPO LOG) antavat valmiuden toimia vaativissa huollon ja logistiikan tehtävis-sä niin poikkeus- kuin normaalioloissa-kin

Tulevaisuuden haasteita osaamisen kehittämiselle

Puolustusvoimissa ja toimintaympäris-tössä on nähtävissä muutostekijöitä, jot-ka vaikuttavat Logistiikan koulutustar-jontaan ja -toimintaan Puolustusvoimien koulutustoimialan tulevaisuudennäky-missä korostuu kaksi selvää muutos-

128

lähdettä Toimintaympäristön muutos ja sekä Suomen että puolustusvoimien suhtautuminen muutokseen ovat johta-neet kansainvälisen koulutus- ja harjoi-tusyhteistyön merkittävään lisääntymi-seen Kansainvälinen koulutus- ja harjoi-tusyhteistyö jatkaa kasvuaan tulevaisuu-dessa – muutos on kehityshaaste myös logistiikan osaamisen kehittämiselle ja koulutustarjonnalle Isäntämaatuki (Host Nation Support, HNS), kansainvälisten kuljetusten suunnittelu ja johtaminen (MOVCON) sekä monikansallisen huol-toelementin toiminnan osaaminen (Joint Logistics Support Group, JSLG) ovat tu-levaisuuden osaamisen kehittämisen ai-heita ja sisältöjä

Kansainvälistä osaamista hankitaan esi-merkiksi osallistumalla yhteistyötahojen, kuten YK:n ja NATOn, järjestämiin kou-lutuksiin Koulutuksella hankittua osaa-mista syvennetään osallistumalla erilai-seen harjoitustoimintaan, niin kotimaas-sa kuin ulkomaillakin Myös kotimaassa tapahtuva harjoitustoiminta sisältää yhä

useammin merkittävässä määrin sellai-sia toimintoja ja kokonaisuuksia, jotka ai-kaisemmin miellettiin lähinnä kansainvä-liseen toimintaan liittyväksi Syvempää osaamista ja kokemusta kansainvälises-tä yhteistyöstä saadaan pidempiaikais-ten tehtävien kautta, osallistumalla suo-malaisten joukkojen/osastojen mukana operaatioihin ja toisaalta hyödyntämällä mahdollisuuksia toimia maailmalla eri yhteistyötahojen organisaatioissa

Yhteinen kieli muodostuu erityisen mer-kittäväksi osaksi suomalaisten sotilaiden ja joukkojen osaamista kansainvälisessä yhteistoiminnassa Itse toiminnan osaa-misesta (tiedoista, taidoista ja kokemuk-sesta) suomalaisen henkilöstön tai jou-kon osaaminen ei useimmiten ole kiinni, vaan ratkaisevaksi tekijäksi yhteistoimin-takyvyn (interoperabiliteetin) saavuttami-sessa muodostuu toiminnassa yhteisesti käytettävän kielen osaaminen (kuulun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ym-märtäminen, kirjoittaminen) Ammatti-kielitaidon kehittäminen on keskeistä

Logistiikan upseerikoulutus ja tehtävät

129

jokaisen upseerin osaamisen laajentami-sessa ja syventämisessä tänään ja tule-vaisuudessa

Toinen osaamisen kehittämiseen tulevai-suudessa kytkeytyvä muutos on yhteis-kunnan ja siten myös koulutuksen sekä oppimisen digitalisaatio: tietokoneavus-teista ja verkossa tapahtuvaa opiskelua ja oppimista tullaan lisäämään Joukko-osastoihin ja Logistiikkakoululle tullaan rakentamaan virtuaalikoulutus-ympäris-töt, jotka tukevat tulevaisuudessa en-tistä enemmän koulutusta ja oppimista Osana sulautuvaa oppimista esimerkiksi verkko-oppimisalusta PVMoodlea tul-laan hyödyntämään täydennyskoulutuk-sessa nykyistä laajemmin Toisaalta mo-net logistiikan ja huollon koulutusaiheet ja ammattiosaaminen vaativat asian op-pimista ja harjoittelemista ”kädet rasvas-sa ja itse vivusta vääntäen” – jokaisen koulutuksen suunnittelijan ja kouluttajan on osaltaan tunnistettava, mitkä mene-telmät ovat milloinkin tarkoituksenmukai-simpia ja johtavat tehokkaimpaan osaa-misen kehittämiseen

Kumppanuuden kautta muodostuu ny-kyisin merkittävä osa myös puolustus-voimien tarvitsemasta osaamisesta Eri-tyisesti logistiikassa ja huollossa kump-panien osaaminen on kokonaisuuden näkökulmasta isossa roolissa Henkilös-tön osaamisen varmistamiseksi on erit-täin tärkeää, että puolustusvoimat tekee tiivistä yhteistyötä kumppaniensa kans-sa Miten tulevaisuudessa pystytään

vastaamaan esimerkiksi henkilöstöhal-linnossa henkilöstön osaamisen edellyt-tämän liikkuvuuden mukanaan tuomiin haasteisiin Osaaminen muodostaa yh-teisen pääoman, jonka luomiseen sekä puolustusvoimien että kumppanien on panostettava resursseja Tällainen jaet-tu osaamisjärjestelmä lisää toimintavar-muutta ja valmiutta vastata yllättäviin ti-lanteisiin kaikissa olosuhteissa

Henkilöstön osaaminen on ratkaisevas-sa osassa joukkojen suorituskyvyn muo-dostumisessa Toisaalta yksilöiden toi-mintakyky mahdollistaa joukkojen suori-tuskyvyn hyödyntämisen ja henkilöstön osaamisen käytön Henkilöstön toimin-takyvyn eri osatekijät on tiedostettava (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, eetti-nen), ja niiden ylläpito sekä kehittäminen on huomioitava osana arvioitua tilanne-kehitystä

Digitalisoituneessa, nopean ja jatkuvan tiedonvälityksen ”pienentämässä” nyky-maailmassa on hyvä muistaa vanhojen yleispätevien totuuksien pysyvyys ja nii-den sisältämä perustavaa laatua oleva viisaus: osaamiseen liittyvä ”se kehittyy, mitä treenataan” tai toimintakykyyn liit-tyvä ”harjoitus-ravinto-lepo -kolminai-suus” tai osaamisen hankkimiseen liitty-vä suomalaiselle sotilaalle tuttu ”vaiheit-tain opettamisen periaate” Näitä kaikkia ideoita voi menestyksekkäästi soveltaa isojen kokonaisuuksien haltuunotosta pienien yksityiskohtien ratkaisemiseen Osaamisella vastataan haasteisiin

130

Maailmassa kehitetään ja innovoidaan teknologiaa tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa aiemmin Elämme useiden megatrendi-en keskellä, ja tulevaisuutta on haasteel-lista ennakoida Nykyhetkessä on vält-tämätöntä pohtia muutoksen vaikutuk-sia turvallisuuteen ja sodankäyntiin Mi-ten kykenemme huolehtimaan maamme turvallisuudesta toimintaympäristössä, jossa on ymmärrettävä turvallisuuden sekä pysyviä että muuttuvia tekijöitä, ja etenkin digitaalisen toimintaympäristön kasvavaa strategista merkitystä?

Turvallisuuden pysyvät tekijät

Kullakin ihmiskunnan historian aikakau-della lienee jopa ylikorostettu sen het-kistä muutostilaa ja muutostilan kau-askantoisia vaikutuksia Kunkin suku-polven ”oma murroskausi” näyttäytyy ajan hetkessä helposti poikkeuksellisen merkityksellisenä Tämä on inhimillistä Kun nykyhetkessä arvioimme vaikutuk-sia muuttuvaan turvallisuuteen, on yhtä

tärkeää pohtia turvallisuuden pysyviä te-kijöitä Siis asioita, jotka säilyvät muut-tumattomina, vaikka välineet esimerkiksi sodankäynnissä muuttuvat

Maslowin tarvehierarkiassa turvallisuus ilmenee ihmisen toiseksi tärkeimpänä tarpeena heti fysiologisten tarpeiden jäl-keen Ääriolosuhteissa turvallisuus mää-rittyy jopa ihmisen tärkeimmäksi tar-peeksi Turvallisuus on ymmärrettävä pe-rustarpeena, jonka ”päälle” muita tar-peita rakennetaan Tämä turvallisuuden tarpeen lähtökohtaisuus säilyy pysyvänä myös jatkossa yhteiskuntien kehitykses-sä Vastaavasti suomalaisen yhteiskun-nan tulevaisuutta on hyvin vaikea raken-taa ilman perustana olevaa turvallisuutta

Käytännössä turvallisuuden voi näh-dä koostuvan neljästä varsin pysyvästä osa-alueesta, ja turvallisuutta kehitet-täessä on kiinnitettävä huomio kaikkiin näihin osa-alueiseen Ensiksi, turval-lisuus on todellisuutta, ja todellisuut-ta muuttamalla voidaan turvallisuutta

Jarno Limnell Kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa ja kyberturvallisuusjohtaja Insta Group Oy:ssä

Kyberturvallisuus: erottamaton osa turvallisuutta

131

vahvistaa Pragmaattisilla suomalaisilla juuri käytännön toimenpiteet ovat vah-vasti esillä turvallisuutta kehitettäessä Toiseksi, turvallisuus on aina ihmisen subjektiivinen tunne Turvallisuuden tun-teen, ihmisen kognitiivisen tunteen, mer-kitystä ei turvallisuudessa tule aliarvi-oida Kolmanneksi, turvallisuudessa on aina kyse sietokyvystä Täydellisen tur-vallisuuden ollessa mahdoton olotila, korostuu kyky sietää erilaisia häiriö- ja poikkeustilanteita Neljänneksi, turvalli-suus on aina kulttuurinen asia, ja kuten tiedämme, kulttuuri muuttuu hitaasti Turvallisuuden kulttuurin rakentamises-sa korostuu tietyssä määrin yhteiskun-nan ohjaavuus halutunlaisen kulttuurin luomiseen Juuri siksi strategisen ym-märryksen ja oikeiden arvojen edistä-minen korostuvat turvallisuuskulttuurin luomisessa Myös sodan kuvan voi näh-dä kulttuurisidonnaisena, sillä sodan ku-vat ovat maakohtaisia ja ne voivat erota toisistaan

Sodankäynnissä puolestaan esimerkiksi monet Sun Tzun vuosituhansien takaiset sodankäynnit opit ovat edelleen ajan-kohtaista luettavaa Periaatteet säilyvät, vaikka keinot ja toimintamahdollisuudet ovat muuttuneet ihmiskunnan kehityk-sen myötä Onnistunein sodankäynti on edelleen vihollisen kukistaminen ilman taistelua Olennaista on edelleen tietää, miten sotaan joudutaan, jotta rauha voi-taisiin säilyttää ja sotaan johtava kehi-tyskulku pysäyttää

Aikamme megatrendit ja turvallisuus

Joidenkin tulevaisuudentutkijoiden mu-kaan seuraavat 20 vuotta voivat muut-taa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta Skenaariota on perusteltu

erityisesti teknologian nopealla kehityk-sellä Parhaillaan meneillään on tekno-loginen murroskausi, jonka avainsanoja ovat digitalisaatio, robotisaatio, virtu-alisoituminen, keinoäly, kaiken instru-mentointi, kuljetuksen ja logistiikan ro-botisaatio ja automatisointi, tuotannon ja palveluiden robotisointi, nanomateri-aalien kehitys, digitaalisten joukkoplat-formien kasvu sekä ICT-palveluiden ja -tuotannon globalisaatio, johon kuuluu teollinen internet Digitalisoitumisen ja internetin mahdollistamien uusien toi-mintatapojen synty tarkoittaa sitä, että meneillään voi arvioida olevan saman-kaltainen siirtymäaika kuin mitä teollinen vallankumous tai sähkön laajamittainen käyttöönotto tarkoitti aikanaan ihmis-kunnalle Paitsi että nämä uudet tek-nologiat mullistivat tuotannon, ne myös muuttivat radikaaleilla tavoilla sitä, miten ihmiset työskentelivät, elivät, asuivat, mitä arvostivat, ansaitsivat tai ajatteli-vat maailmasta Elämme parhaillaan sa-manlaista siirtymävaihetta, johon kuuluu sekä vaikeutta sopeutua uuteen aikaan että huikeita mahdollisuuksia, jotka to-teutuessaan ovat vasta edessäpäin

Turvallisuuskulttuurin näkökulmasta elämme parhaillaan digitaalisen ja tek-nologisen turvallisuuskulttuurin muutok-sen alkumetreillä, ja juuri siksi strategi-sen ymmärryksen ja oikeiden arvojen edistäminen korostuvat turvallisuuskult-tuurin luomisessa

Yksi vaikuttavimmista ”teknologisen rä-jähdyksen” suunnista on digitalisaatio Sanotaan, että kaikki mikä on digitali-soitavissa, tullaan digitalisoimaan Tämä mahdollistaa uudenlaisia toimintamal-leja, joita taloudessa on kutsuttu muun muassa hybriditaloudeksi, jakamistalou-

132

deksi ja alustataloudeksi Yhteistä näille käsitteille on se, että virtuaaliset toimin-tamallit mahdollistavat entistä aktiivi-semman asiakkaan mikä sekoittaa van-hat arvoketjut: sen kuka suunnittelee, päättää, valmistaa, rahoittaa, markkinoi ja kuljettaa Tietoteknologian kehittymi-sen keskiössä ovat myös tiedon kerää-misen ja varastoinnin teknologiat Tällä tavalla on kehittynyt Big Data Seuraa-vassa vaiheessa kehittyy tiedon louhin-ta; tekoälyt, jotka kykenevät hyödyn-tämään lähes silmäräpäyksessä koko ihmiskunnan digitalisoitua kulttuurista pääomaa

Turvallisuuden näkökulmasta on oleellis-ta havaita teknologistuvien ja digitalisoi-tuvien yhteiskuntien uudenlainen haa-voittuvuus Emme välttämättä edes ym-märrä miten riippuvaisia olemme jo tänä päivänä sähköstä, tietojärjestelmien ja -liikenteen toimivuudesta sekä ylipäänsä digitaalisen toimintaympäristön luotetta-vuudesta Turvallisuuden näkökulmasta lisääntyvä riippuvuus merkitsee myös li-sääntyvää haavoittuvuutta Digitaalisen toimintaympäristön haavoittuvuuksien selvittäminen ja analysoiminen on osa niin puolustajan kuin mahdollisen hyök-kääjän ennakoivia toimenpiteitä Kyse ei ole ainoastaan suomalaisen yhteis-kunnan sisäisistä riippuvuussuhteista digitaaliseen toimintaympäristöön, vaan yhteiskuntana olemme yhä kiinteämmin riippuvuussuhteessa meitä ympäröivään maailmaan esimerkiksi tietoliikenneyh-teyksien osalta Esimerkiksi valtiollisen toimijan voi arvioida pyrkivän selvittä-mään etukäteen yhteiskunnan haavoit-tuvuuksia, joihin voidaan mahdollisesti myöhemmin pyrkiä vaikuttamaan Kyberturvallisuus on turvallisuuden nä-kökulmasta megatrendien keskiössä

Miten kykenemme ymmärtämään yhä nopeammin muuttuvaa teknologista ke-hitystä ja samanaikaisesti huolehtimaan turvallisuudesta ”rajattomassa” digitaa-lisessa toimintaympäristössä? Kehityk-sen pitäisi myös herättää arvioimaan mihin tämä teknologinen murroskau-si johtaa ja mitkä ovat sen vaikutukset meihin ihmisiin?

Kyberturvallisuus osana päivittäistä toimintaa

Puhumme kyberturvallisuudesta ja ky-beruhkista tänä päivänä jo varsin su-juvasti, vaikka käsitteen määrittely on koettu hankalaksi Valtionhallinnon asia-kirjoissa sana ”kyberturvallisuus” esiin-tyi ensimmäisen kerran vuonna 2010, mutta esimerkiksi tietoturvasta, tieto-verkkoturvallisuudesta ja tietosuojasta Suomessa on puhuttu vuosikymmeniä Kyberturvallisuuden voi nähdä jatkumo-na tieto- ja viestintäteknologian hyödyn-tämisen ja siihen liittyvien uhkien hallin-nan pitkästä perinteestä, jossa suoma-laiset ovat olleet monessakin mielessä edelläkävijöitä jo vuosikymmenten ajan Strategisena yhteiskunnallisena asiana kyberturvallisuuden voi todeta tehneen Suomessa läpimurron vuonna 2013, jol-loin ilmestyi Suomen kansallinen Ky-berturvallisuusstrategia Strategia taus-tamuistioineen ja seuraavana vuonna ilmestynyt toimeenpano-ohjelma toivat digitaalisen turvallisuuden konkreetti-sesti hallinnolliseen turvallisuusajatte-luun, julkiseen keskusteluun sekä myös käytännön toimenpiteisiin Kuvaavaa ke-hityksessä on, että strategian jälkeen on Suomeen niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille ilmestynyt useita kyberturvalli-suustehtäviä, kuten kybersuurlähettiläs,

133

kyberturvallisuusjohtaja ja kyberturval-lisuuden professori Kyberturvallisuus-strategian myötä Suomeen myös perus-tettiin Kyberturvallisuuskeskus

On hyvä, että suomalaisessa yhteis-kunnassa puhutaan ”kyber”-käsitteestä Kyberturvallisuutta ei tule pitää syno-nyymina tietoturvallisuudelle, tietosuo-jalle tai millekään muulle turvallisuuster-mille Kyber kuvastaa tietynlaista ilmiötä ja kokonaisuutta, johon vanhat käsitteet ja kieli ei kykene Kyberturvallisuus ku-vastaa uudenlaista digitaalisen ja tek-nologisen turvallisuusulottuvuuden ho-listisuutta – kiihtyvää kehitystä, jonka keskellä nyt elämme turvallisuudesta huolehtiessamme Kun kyber-käsitteellä ei ole vanhoja merkityssisältöjä, on kä-site mahdollista määritellä alusta alkaen ilmiön kokonaisuutta kuvaavalla tavalla Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että käsitteet ja niiden merkityssisällöt muut-tuvat ajan myötä Kuten turvallisuuskin

Hieman yksinkertaisten kyberturvalli-suuden voi ymmärtää kokonaisvaltaise-na digitaalisen toimintaympäristön tur-vallisuutena, johon kuuluu muun muas-sa sähköisessä muodossa olevien tieto-jen sekä tietoverkkojen ja -järjestelmien turvallisuus Suomen kyberturvallisuus-strategiassa kyberturvallisuudella tar-koitetaan tavoitetilaa, jossa kybertoimin-taympäristöön voidaan luottaa ja jossa sen toiminta turvataan

Tämän päivän suomalaisessa yhteis-kunnassa ja yritystoiminnassa on vaikea enää nähdä toimintoja, jotka eivät jolla-kin tapaa olisi yhteydessä digitaaliseen toimintaympäristöön – ja siten sen tur-vallisuuteen Miten materiaali-, raha- ja tietovirrat toimisivat ilman digitaalista

toimintaympäristöä? Kyberturvallisuu-den voi todeta olevan erottamaton osa nykyajan turvallisuutta, mutta ei sen ai-noa osa

Kyberturvallisuuden konkreettista kehittämistä

Digitaalisen toimintaympäristön turval-lisuudesta on välttämätöntä huolehtia konkreettisin toimenpitein Pahimmillaan yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot voivat olla vakavasti uhattuina digitaa-lisen toimintaympäristön häiriötilantei-den ja hyökkäysten seurauksena Aino-astaan teknologisilla ratkaisuilla kybe-ruhkiin ei kuitenkaan voida menestyk-sellisesti varautua, vaan koulutuksella ja ihmisten osaamisen kehittämisellä on hyvin merkittävä rooli Kyberturval-lisuudessa ollaan hiljalleen siirtymässä kontrolli- ja teknologiakeskeisyydestä yhä enemmän ihmiskeskeiseen lähesty-mistapaan Tämä tarkoittaa esimerkiksi teknologian kehittäjiltä edellytystä ym-märtää ihmisten ajattelumalleja, käyt-täytymistä ja päätöksentekoprosesseja Teknologisten ratkaisujen käyttäjälähtöi-syys on ihmisten arjen toiminnalle ja tur-vallisuudelle välttämättömyys

Koodaus on rantautumassa koulujen opetusohjelmiin Puolustusvoimat kou-luttaa kyberperustaidot jokaiselle varus-miehelle, ja yrityksissä on alettu lisään-tyvissä määrin kiinnittämään huomiota henkilöstön digiturvallisuuden perusasi-oiden kouluttamiseen Kyse on tämän päivän kansalaistaidosta, jossa myös jokaisen on ymmärrettävä oma vastuun-sa Nopein ja kustannustehokkain tapa parantaa suomalaisen yhteiskunnan di-gitaalisen turvallisuuden tasoa onkin laittaa perusasiat kuntoon Tämä kos-

134

kee niin teknologiaa, ihmisten osaamis-tasoa kuin rohkeutta huomioida turvalli-suusasiat erottamattomana osana digi-taalisen maailman kehitystä

Kyberturvallisuuden käytännön toimen-piteiden yhtenä trendinä on siirtyminen pelkän suojautumisen kehittämisestä yhä paremman havaintokyvyn luomi-seen Kyse on paremmasta kyvykkyy-destä havainnoida mitä tietojärjestel-missä ja tietoverkoissa ”sisällä” liikkuu, jotta esimerkiksi sinne kuulumattomat haittaohjelmat kyettäisiin löytämään ja poistamaan mahdollisimman nopeas-ti Tutkimusten mukaan keskimääräinen haittaohjelman havaitsemisaika on tällä hetkellä yrityksissä 100–200 päivää Ha-vaintokyvyn kehittäminen on oleellista myös vastattaessa lisääntyvään kyber-vakoiluun

Digitaalisen ja fyysisen turvallisuu-den yhteenkietoutuminen

Digitaalisen toimintaympäristön turval-lisuudesta huolehtiminen ”yksinään” ei kuitenkaan riitä Haasteena on ymmär-tää miten fyysinen ja digitaalinen toimin-taympäristö sulautuvat yhä kiinteäm-mäksi yhdeksi kokonaisuudeksi Tämä edellyttää turvallisuuden ammattilaisilta yhä vahvempaa strategista osaamista kokonaisuuden ja sen muutosnopeuden ymmärtämisessä On jo esimerkkejä siitä, miten digitaalisen maailman kaut-ta voidaan tuottaa fyysistä tuhoa: näin tapahtui saksalaisessa terästehtaassa vuoden 2014 lopulla Myös Ukrainassa joulun aatonaattona 2015 koettu sähkö-katkos aiheutettiin haittaohjelmin

Haastavammaksi tilanteen tekee poh-dinta siitä, miten fyysistä vahinkoa ja

voimankäyttöä tuottamalla voidaan saa-da aikaan ongelmia digitaalisen maail-man toimivuuteen Tämänkaltainen poh-dinta on kansainvälisestikin vielä varsin vähäistä, kun puhutaan kyberturvalli-suudesta

Yhdysvalloissa on viime aikoina huo-lestuttu merenpohjassa kulkevien me-rikaapelien turvallisuudesta Huolen on aiheuttanut Venäjän lisääntynyt aktiivi-suus niin merenpinnan päällä kuin pin-nan alla merikaapelien läheisyydessä Viranomaisarvioissa on esitetty Venä-jän tiedustelevan merikaapelien kulku-reittejä Huolestuneisuus merikaapelien turvallisuudesta on aiheellista, sillä yli 95 prosenttia maailman tietoliikentees-tä kulkee juuri merikaapeleissa Tämän päivän tietoyhteiskunnissa tietoliikenne-kaapelien katkeamiset voisivat aiheuttaa vakavia häiriötilanteita yhteiskunnan toi-mivuudessa, kuten rahaliikenteessä

Kyberturvallisuudessa tärkein voimava-ra on osaava ihminen Yksi keino digi-taalisen turvallisuuden heikentämiseen on eliminoida taitava hakkeri fyysisellä voimankäytöllä Kuulostaako epärealisti-selta? Syksyllä 2015 Yhdysvallat eliminoi ISILin taitavaksi kuvatun hakkerin Junaid Hussainin miehittämättömällä lennokki-iskulla Fyysistä voimaa käytettiin hak-keria vastaan, jotta ISILin kyky toimia di-gitaalisessa toimintaympäristössä heik-kenisi Taitavat ”kybermaanpuolustajat” saattaisivat joutua Suomenkin oloissa kriisitilanteessa vaikutuksen kohteeksi

Digitaalinen ja fyysinen toimintaympä-ristö kietoutuu lähivuosina yhä tiiviim-mäksi yhdeksi toimintaympäristök-si, mikä asettaa haasteita turvallisuutta pohtiville ammattilaisille Yksinkertaisim-

135

millaan fyysisen ja digitaalisen toimin-taympäristön yhteenkietoutuminen ilme-nee lähivuosina todennäköisesti merkit-tävästi lisääntyvien 3D-tulostimien myö-tä, jolloin virtuaalisia malleja (kuten asei-ta) voidaan kotona tulostaa fyysisiksi esineiksi Tutkijat myös kehittävät laittei-ta, joilla voi tuottaa biomateriaaleja, ku-ten viruspohjaisia lääkkeitä Paikallinen valmistus ulottuu myös elintarvikkeisiin Myynnissä on jo kontteja, joiden sisällä on kerroskasvatukseen led-valoilla pe-rustuvia robotisoituja viljelmiä

Turvallisuus on mahdollistaja

Kyberturvallisuudesta puhutaan pää-osin epäonnistumisten ja uhkien kaut-ta Teknologiapainotteisuuden ohella tämän päivän kyberturvallisuuskeskus-telua leimaa tietynlainen negatiivisuus ja uhkapainotteisuus Vähemmälle huo-miolle jää se myönteinen kehitys, mitä Suomessa on viime vuosina tapahtunut Vuonna 2013 julkaistun Suomen kyber-turvallisuusstrategian myötä on perus-tettu Kyberturvallisuuskeskus ja Poliisille oma kyberrikostorjuntakeskus, ulkomi-nisteriössä työskentelee kybersuurlä-hettiläs, alan yritykset ovat perustaneet oman yhteistyöverkostonsa, puolustus-voimat on kehittänyt kyberpuolustusky-kyjään ja yhteiskuntamme valmius ky-beruhkien torjuntaan on kokonaisuudes-saan parantunut Yleinen tietoisuus ky-berturvallisuudesta niin päättäjien kuin kansalaisten keskuudessa on myös li-sääntynyt, ja kyberturvallisuuden kult-tuuri alkaa hiljalleen vakiintua arkipäi-väämme Kun täydellistä turvallisuutta ei digitaalisessakaan maailmassa ole, on suomalaisen yhteiskunnan sietokyvyn kehittämisessä myös otettu edistysas-kelia harjoitustoiminnan ja viranomais-

ten keskinäisen yhteistyön lisääntymi-sen sekä kyberturvallisuusstrategian toi-meenpanon myötä

Samanaikaisesti kehityksessä on huo-mioitava, että niin valtiollisten kuin ei-valtiollisten toimijoiden kyvykkyys toi-mia yhä kehittyneemmin menetelmien ja ammattimaisemmin on ottanut isoja askelia viime vuosina Puolustautuminen kyberuhkia vastaan on alati kehittyvä prosessi Voidaankin puhua ”kyberase-varustelukilpailun” kiihtymisestä kahdel-la tapaa Ensinnäkin valtiot panostavat yhä suuremmin resurssein erilaisten ky-berkykyjen kehittämiseen Toiseksi kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta puolustaji-en ja eri motiiveilla toimivien hyökkääjien välillä

Kybertoimintaympäristöä ei tule nähdä vain uhkina vaan myös voimavarana ja mahdollisuutena Suomelle Suomella on osaavana ja yhteistyökykyisenä maana erinomaiset edellytykset nousta yhdeksi kyberturvallisuuden kärkimaaksi maail-massa Meillä on vahva osaamisperusta sekä pitkät perinteet tiiviistä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä sekä hallinnon alojenvälisestä yhteistyöstä Kyberturvallinen toimintaympäristö pa-rantaa myös Suomen houkuttelevuutta investointikohteena Näiden lisäksi ky-berturvallisuus on itsessään kasvava lii-ketoiminnan alue Kyberturvallisuuden osaamistamme ja ratkaisujamme arvos-tetaan maailmalla Samalla digitaalisen turvallisuuden yhteydessä keskustellaan kansainvälisesti yhä enemmän luotta-muksesta, mikä on turvallisuuden koli-kon toinen puoli Ilman luottamusta ei voi rakentaa turvallisuutta Suomella on vahva kansainvälinen luottamuspääoma hyödynnettävänään

136

Eri toimijoita, eri motiiveja

Kyberuhkat ovat muuttuneet vaikutuk-siltaan aiempaa moninaisemmiksi ja haitallisemmiksi niin yksittäisille ihmisil-le, yrityksille kuin suomalaiselle yhteis-kunnalle Kuten fyysisessä maailmassa, niin myös kybertoimintaympäristössä on useita eri motiiveilla toimivia toimi-joita Kehittyneimmät toimijat ovat val-tioita, joille kybertoimintaympäristö on strateginen ympäristö, aivan kuten maa, meri, ilma ja avaruus Erimerkiksi tiedon digitalisoitumisen myötä on luonnollis-ta, että myös valtioiden välinen vakoilu on siirtynyt yhä enemmän digitaaliseen maailmaan Tällöin puhutaan kyberva-koilusta, mikä on Suomessa ollut esillä etenkin Ulkoministeriöön kohdistuneen verkkovakoilutapauksen seurauksena

Rahan motivoimat rikolliset ovat siirty-neet sinne missä rahat ovat – digitaa-liseen maailmaan Kehityssuuntana on kyberrikollisuuden ammattimaistuminen, kansainvälistyminen ja käytettyjen me-netelmien kehittyminen Kyberrikollisuus on tällä hetkellä nopeimmin kasvava ri-kollisuuden laji, jonka arvioidaan mak-savan yhteiskunnille maailmanlaajuisesti yli 400 miljardia dollaria vuosittain Teol-lisuusvakoilu tunkeutuu organisaatioiden ytimiin digitaalisen maailman kautta sa-malla, kun perinteiset rikokset, kuten va-lelaskutus ja muut huijaukset, ovat löytä-neet uusia väyliä sähköistyneistä talous-hallintajärjestelmistä ja sähköpostista

Yksi kasvava joukko digitaalisessa toi-mintaympäristössä on tietoverkoissa toi-mivat aktivistit, haktivistit, joiden motiivi-na on mielen osoittaminen Kyse on eri muodoin ja usein varsin impulsiivisesti tapahtuvasta protestoinnista Uudem-

milla haktivisti-ryhmillä on kykyä vaati-vampiinkin vaikuttamiskeinoihin digitaa-lisessa ympäristössä Haktivismi tulee toisaalta ymmärtää yleisemmin yhteis-kunnalliseen vaikuttamiseen osallistu-misena, johon digitaalinen maailma an-taa uudenlaisia mahdollisuuksia Mutta silloin kun tehdään laittomuuksia akti-vismin nimissä, on se tuomittavaa yhtä lailla fyysisessä maailmassa kuin digi-taalisessa ympäristössä Esimerkiksi ky-bervandalismi ja laiton hakkerointi ovat yhä useammin poliisien rikostutkinnan kohteena Kyse on usein tekijänsä mie-lestä harmittomasta toiminnasta, mutta näytönhalusta tehty palvelunestohyök-käys on rikos, jonka vahingot voivat olla suuria ja josta voi saada vankeutta

Erityistä huolta on viime aikoina aihe-uttanut ääriryhmien ja terroristien ky-kyjen kehittyminen digitaalisessa toi-mintaympäristössä Esimerkiksi ISIL on tehokkaasti hyödyntänyt eri digitaalisia kanavia propagandansa levittämises-sä, rekrytoinnissa, rahaliikenteensä hoi-tamisessa ja keskinäisessä viestinnäs-sä Ääriryhmien motiivi luoda pelkoa ja tehdä järjettömiltä tuntuvia iskuja on saanut monet pohtimaan, että olisiko ISILillä lähivuosina kykyä tehdä digitaa-lisen maailman kautta iskuja, joilla olisi ihmishenkiä uhkaavia vaikutuksia fyysi-sessä maailmassa Erityisesti Yhdysval-loissa ja Iso-Britanniassa on arvioitu ISI-Lin pyrkivän kyberhyökkäyksillä vaikut-tamaan kriittisen infrastruktuurin, kuten vesi- ja voimalaitoksien, toimintaan

Sodankäyntiä myös kyberympäristössä

Kybersodankäynnistä on puhuttu paljon Sota on politiikan jatkamista sotilaalli-

137

silla toimilla Digitaalisessa toimintaym-päristössä tai sen kautta suoritettavat kyberoperaatiot tarjoavat uusia keinoja, joilla poliittisia tavoitteita voidaan ajaa ja saavuttaa ”Pelkkää kybersotaa”, jota käytäisiin vain digitaalisessa ympäris-tössä, ei ole koettu ja tuskin tullaan kos-kaan missään näkemäänkään Toisaalta kyberoperaatioilla on nykyisin erottama-ton sijansa missä tahansa modernissa sodassa, konfliktissa ja kriisissä Esi-merkiksi edelleen jatkuvassa Ukrainan sodassa näkyvimpiä kyberaktiviteetteja ovat olleet muun muassa ukrainalaisiin televisiokanaviin, lehdistöön ja Naton verkkosivuihin kohdistuneet palvelunes-tohyökkäykset, valtiollisten organisaa-tioiden ja poliittisten päättäjien viesti-yhteyksien häirintä, internetissä olevan tiedon ja videoiden manipuloiminen, presidentinvaalien aikana keskusvaali-lautakunnan tietojärjestelmiin murtautu-minen, luottamukselliseksi luokiteltujen sähköpostien, puheluiden ja asiakirjojen vuotaminen julkisuuteen sekä erilaiset tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminta-häiriöt Teknologisesti kehittyneet valtiot kykenevät käymään sotaa tänä päivänä fyysisen maailman rinnalla myös digi-taalisessa ympäristössä, johon moderni yhteiskuntarakenne tarjoaa uusia so-dankäynnin tapoja – ja haavoittuvuuk-sia Kybersodankäynnissä ollaan niin kykyjen luomisessa kuin niiden käyttä-misessä siirtymässä kehittyneempään vaiheeseen, ja siksi Ukrainan tapahtu-mia on eri maissa seurattu kybersodan-käynnin näkökulmasta erityisen tarkoin

Digitaalisen toimintaympäristön sodan-käynnin erityispiirteenä on, ettei siinä valtioiden rajoilla ole juuri merkitystä sa-maan tapaan kuin fyysiset valtioiden ra-jat kontrolloivat liikennettä Kyberympä-

ristö saa taistelut ulottumaan taisteluita käyvien maiden fyysisten rajojen ulko-puolelle Taistelut verkossa eivät rajoitu sotaakäyviin maihin, vaan ne ulottuvat fyysisen alueen ulkopuolelle, myös verk-kojen ulkopuolelle, sotaa käymättömien ihmisen tajuntaan, jolloin kyberympä-ristössä kaikista tulee osallisia Uhka-kuvien osalta on varauduttava muun muassa tietomurtoihin energiayhtiöiden, logistiikkayritysten, ruokatalojen, pank-kien, valtionhallinnon organisaatioiden ja muiden kriittisten toimijoiden tietojär-jestelmissä, pankkien maksuliikenne- ja varmennehäiriöihin sekä vakaviinkin inf-rastruktuurin häiriöihin Myös tiedon tar-koituksellisesta muuttamisesta (tiedon manipuloinnista) saattaa lähivuosina muodostua hyvinkin vakava uhkatekijä

Yhteiskunnallisessa varautumisessa on Suomessakin välttämätöntä huolehtia kybertoimintaympäristön turvallisuudes-ta ja sen häiriötilanteiden sietokyvystä Kyberuhkien toteutumisen todennäköi-syyden voi arvioida kasvavan yhteiskun-tamme digitalisoitumisen myötä Tieto-järjestelmien ja -verkkojen kokonaisuuk-sia ja riippuvuuksia on jo nyt haasteellis-ta hahmottaa, ja samalla yhteistoiminta tilannekuvan tuottamisen ja varautumi-sen osalta muodostuu entistäkin tär-keämmäksi

Hyvät edellytykset menestyä

Digitaalisessa toimintaympäristössä on käynnissä jatkuva kilpajuoksu turval-lisuuden ja uhkien välillä Turvallisuu-den tuottamisen keinot kehittyvät, mutta niin kehittyvät hyökkäysmenetelmätkin Täysin turvallista paikkaa digitaalises-ta maailmasta ei koskaan saada luotua (kuten ei fyysisestä maailmastakaan),

138

mutta turvallisuutta voidaan parantaa, ja siihen asetettavien panosten merki-tys erityisesti osaamisen kehittämisessä kasvaa Samalla on syytä muistaa, ettei kyberturvallisuuden haasteita ratkais-ta ainoastaan teknologialla, vaan muun muassa koulutuksella ja strategisella johtajuudella on tärkeä merkitys digitaa-lisen turvallisuuden ja siihen yhdistyvän kulttuurin luomisessa

Digitalisaatio, tai paremmin kaikkialle yhä laajemmin ja syvällisemmin ulottuva digitaalinen maailma, on aikamme me-gatrendi Esimerkiksi internet on jo nyt osoittanut millaisen muutoksen verkot-

tunut maailma on lyhyessä ajassa saa-nut aikaiseksi niin yksittäisen ihmisen elämässä kuin maailmanpolitiikassa Trendi on voimistuva Trendi on myös positiivinen, sillä teknologia kaikkinensa avaa niin ihmiskunnalle kuin Suomelle uudenlaisia tapoja elää elämää, harjoit-taa liiketoimintaa ja huolehtia yhteiskun-tamme turvallisuudesta

Hyvin koulutetulla ja maanpuolustustah-toisella kansakunnalla on hyvät edelly-tykset menestyä kybertoimintaympäris-tössä niin uhkien torjunnassa kuin mah-dollisuuksien hyödyntämisessä

139

Markku Tinnilä DosenttiAalto yliopiston kauppakorkeakoulu

Yhteiskunnan logistiikan kehitysnäkymiäNykyisin termi ”murros” on noussut muodikkaaksi ja sitä käytetään monissa asiayhteyksissä Logistiikan voi kuiten-kin hyvällä syyllä väittää olevan murros-vaiheessa ja suurten muutosten edes-sä Näihin muutospaineisiin on joukko syitä, alkaen kansainvälisen työnjaon ja valmistuksen muutoksista yritysten lo-gistiikkarakenteiden muutoksiin Lisäksi pitkäaikaiset trendit ja jopa megatrendit muuttavat logistiikkaa Tässä tarkastel-laan ensimmäiseksi logististen toimitus-ketjujen muutoksia, joissa on siirrytty suoraviivaisista ketjuista monimutkaisiin verkostoihin Näihin verkostoihin osal-listuu toimijoita erilaisissa rooleissa raa-ka-aineiden toimittajista komponenttien valmistajiin sekä palvelu- ja huoltoyri-tyksiin Osittain johtuen toimitusketjujen monimutkaistumisesta ja kansainvälisty-misestä on riskin ja toimitusvarmuuden hallinta muuttunut aiempaa vaikeam-maksi Kun toimittajat alihankkijoineen ja alihankkijan alihankkijoineen on siro-teltu pitkin maailmaa, on vaikea arvioida kaikkia niitä tapahtumia, jotka vaikutta-

vat toimitusvarmuuteen Tämä haaste koskee kaikkia tuotteita, koska yksin-kertaisten tuotteidenkin, vaikka vaattei-den, tuotannon eri komponentteja tuo-tetaan ympäri maailmaa Tätä aluetta käsitellään toisena teemana Viimeisenä alueena nostetaan esille pitkäaikaisten kehityssuuntien eli trendien ja megat-rendien vaikutukset logistiikkaan

Toimitusketjujen murros ja verkostot

Toimitusketjut ovat viime vuosikymmeni-nä muuttuneet suoraviivaisista ketjuista yhä monimutkaisemmiksi verkostoik-si Kuvassa 1 kuvataan Kemppaisen et al (2003) tutkimuksessaan havaitse-ma muutos 1990-luvun toimitusketjusta laajennetuksi ketjuksi, joka on muodol-taan osittain verkostomainen Perintei-nen toimitusketju koostuu peräkkäisistä vaiheista, ja kuvioissa tarkastelun koh-teena oleva yritys on keskellä Ketjua tarkastellaan yrityksen näkökulmasta, ja yritys tyypillisesti tunnistaa vain omat asiakkaansa ja toimittajansa Asiakkai-

140

den asiakkaita ja toimittajan toimittajia ei tunnisteta, eikä niiden toimintaa arvi-oida Tämän tyyppinen malli on hyvinkin toimiva stabiilissa ympäristössä, jossa muutokset tapahtuvat hitaasti

Siirryttäessä 2000-luvulle ketju saa yhä verkostomaisempia muotoja (kuva 2) Aiempien suorien kontaktien lisäksi asi-akkaita on monen tyyppisiä, samoin toimittajia Toimittajat voivat toimia yh-teistyöverkostoina ollen yhteisvastuulli-sia komponenttien toimittamisesta Täl-laisen verkostomaisen ketjun hallinta on jo huomattavasti monimutkaisempaa ja vaikeampaa Keskiössä olevan yrityksen tulee ottaa huomioon, paitsi suorien toi-mittajien ja asiakkaiden toiminta, myös erilaisten verkostojen toiminta Kun li-säksi verkostot muuttuvat jatkuvasti, on toimitusketjun hallinta entistä dynaami-sempaa Esimerkiksi laadun hallintaa täytyy suorittaa jatkuvasti, koska toimit-tajan-toimittajan muutokset vaikuttavat käytettyihin raaka-aineisiin ja edelleen

komponentteihin Myös pullonkaulojen tunnistaminen muuttuu haasteellisem-maksi, koska ketjun kaikkiin toimijoihin ei ole suoraa näkyvyyttä Tällöin tie-don jakaminen ketjussa nousee erääksi olennaiseksi tehtäväksi

Toimitusverkostot ovat 2000-luvulla muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi verkostoiksi ja osaverkostoiksi Globa-lisaation lisääntyminen on tuonut mu-kanaan lisäulottuvuutta Nykyisin lähes kaikissa tuotteissa on komponentteja ja osia eri puolilta maailmaa Näin muu-tokset kaukaisissakin maissa voivat vai-kuttaa yritysten toimintaan Esimerkiksi vuonna 2011 maanjäristyksen laukaise-ma tsunami Japanissa vaikutti elektro-niikan tuotteiden valmistukseen ympäri maailman, koska muutaman avaintoi-mittajan tehtaat sijaitsivat tuhoalueilla Tällaisten tapahtumien varalta on vaikea suojautua muuten, kuin pitämällä perin-teisesti useita raaka-aine ja komponent-titoimittajia

Kuva 1 – Perinteinen toimitusketju

Kuva 2 – verkostomainen toimitusketju

141

Toimitusverkostot sisältävät nykyisin paitsi tavaran toimittajia, myös palve-lujen tarjoajia Monet teolliset yritykset hankkivat nykyisin huollot ja kunnos-sapidon ulkopuolelta Toiminta kuiten-kin tapahtuu yrityksessä Samoin esi-merkiksi tarvikkeiden, kuten ruuvien ja muttereiden, toimittaminen ja varastojen hallinta on annettu erikoistuneiden yri-tysten tehtäväksi, jolloin nämä toimivat yrityksen sisällä ylläpitäen tarvikeva-rastoja Avainkomponentit tulevat usein valmiiksi koottuina pääkomponenttien vetämiltä verkostoilta, ja toimintaa oh-jaavat tietojärjestelmät toimivat pilvessä yrityksen ulkopuolella Tällainen toimi-tusverkosto sisältää ”koteloituja” osa-verkostoja, ja välillä on vaikea erottaa mikä on yrityksen omaa toimintaa ja mikä verkoston toteuttamaa (kuva 3)

Mitkä sitten ovat tällaisen toiminnan haasteet? Eräänä selkeänä haasteena on riskin havaitseminen Miten tunniste-taan olennaiset riskit monimutkaisessa ja globaalissa ympäristössä ja miten niil-

tä voidaan suojautua?

Huoltovarmuus ja riskit globaalissa ympäristössä

Kaikki puhuvat globalisaatiosta, uudes-ta teknologiasta, ulkoistamisesta ja niin edelleen, mutta ymmärrämmekö miten nämä vaikuttavat toimitusketjuihimme ja -verkostoihimme? Mitä riskejä näihin muutoksiin sisältyy? Näihin kysymyksiin ei ole helppo vastata, mutta on ilmeis-tä, että muuttunut globaalia ympäristö asettaa uusia haasteita toimitusketjujen ja logistiikan johtamiselle Seuraavassa on lueteltu joukko logistiikan globaa-liin ympäristöön liittyviä muutostekijöitä, joilla on suurempia ja pienempiä vaiku-tuksia • toimitusketjujen ja -verkostojen

muutos • vihreä logistiikka • sähköinen liiketoiminta• globaalihankinta• hintasuhteiden muutokset • EU-regulaatio

Kuva 3 – ”koteloitu” toimitusverkosto

142

Toimitusketjujen ja -verkostojen muutok-sesta on jo keskusteltu yllä, mutta erää-nä siihen liittyvänä kehityssuuntana on toimittajien konsolidoituminen eli keskit-tyminen Keskitettäessä joudutaan hy-vin helposti lisääntyneeseen riippuvuu-teen pienestä joukosta maailmanlaajui-sia avaintoimittajia Tällöin mikä tahansa muutos näiden yritysten toiminnassa vaikuttaa logistiikkaan

Vihreä logistiikka on eräs termi, jolla kuvataan ympäristön yhä suurempaa huomioimista logistiikassa Ympäristön huomioiminen ulottuu paitsi tuotteisiin ja niiden raaka-aineisiin, myös kuljetuk-seen ja varastointiin Kuluttajat monis-sa maissa haluavat jo nähdä tuotteiden ympäristöjalanjäljen ja arvioivat tuotetta sen mukaisesti Sähköinen liiketoiminta on kasvanut vuoden 2000 jälkeen merkittäväksi teki-jäksi kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla Sähköinen tilaaminen on ollut arkipäivää jo pitkään yrityksissä, mutta kuluttajien verkkokauppa on kasvanut voimakkaas-ti vasta viime vuosina Verkkokaupassa eräänä haasteena on ollut logistiikka Vaikka tilauksen tekeminen on asiak-kaalle ajasta ja paikasta riippumaton-ta, tavaroiden toimittaminen ei sitä ole Logistiset kysymykset ovat esimerkik-si ruokatarvikkeiden kohdalla erityisen monimutkaisia sekä ostoskorin keräilyn, että kuljetuksenaikaisten hygienia- ja lämpötilavaatimusten takia Myös mui-den fyysisten tuotteiden kohdalla vaih-toehtoja on toimituslogistiikan osalta edelleen hyvin vähän Erityisesti tuottei-den palauttamiseen ja vaihtoon liittyvät prosessit ovat usein hankalia ja kalliita Yleisin toimitusmalli on ollut kuljetus ko-tiovelle, jonka haasteena on, että vas-

taanottajan pitää olla kotona oikeaan aikaan, ja ”oikea aika” on pääosalle ku-luttajista työpäivän jälkeen alkuillasta Tämä taas aiheuttaa jakelujen kasaantu-misen samoihin aikoihin ja operatiivisia haasteita jakeluyhtiöille Viime vuosina automaattiset ja miehittämättömät nou-topistelokerikot ovat nousseet suosioon ja tarjoavat uuden logistisen ratkaisun

Globaalihankinta on suuressa osassa yrityksiä jo pitkään ollut arkipäivää, mut-ta se on saavuttanut uusia ulottuvuuksia siirryttäessä verkostomaiseen logistiik-kaan Haasteena on ollut hallita moni-mutkaista verkostoa ja arvioida mm ris-kejä Kun yritykset käyttävät eneneväs-sä määrin toimittajia matalien kustan-nusten maista, toimitusketjut laajenevat ja altistuvat geopoliittisille tekijöille Näin vaikkapa tapahtumat Burkina Fasossa voivat vaikuttaa suomalaiseenkin logis-tiikkaan

Hintasuhteiden muutokset ja äkilliset hinnan vaihtelut ovat eräs globaaliin toi-mintaympäristöön kuuluva piirre Tätä lisää vielä kilpailu niukoista tuotteista (komponentit, raaka-aineet) ja kyvyk-käistä toimittajista Näin riski puutteista ja hintojen nopeasta vaihtelusta kasvaa Lisäksi modernit toimitusketjut ovat le-an-periaatteiden mukaisesti hyvin ohui-ta Ne sisältävät vain pieniä puskuriva-rastoja kysynnän vaihtelun kompensoi-miseen, ja ovat siten hyvin herkkiä puu-tostilanteille

Viimeisenä, muttei vähimmän merki-tyksellisenä tekijänä ovat sääntelyyn ja EU-regulaatioon liittyvät tekijät EU on jatkuvasti lisännyt eri alueiden sääntelyä ja erilaisia säädöksiä Jo tietämys näistä kaikista säädöksistä vaatii resursseja, ja

143

säädökset vaikuttavat arkipäivän logis-tiikkaan jatkuvasti

Tarkasteltaessa yllälueteltuja tekijöitä havaitaan, että vanhanaikainen sana ”huoltovarmuus” ei ehkä olekaan niin vanhentunut Modernissa maailmas-samme, jossa globalisaatio, verkottunut logistiikka, hajautetut rakenteet, ulkois-tettu toimitusketju, ja tuotannon ulkois-taminen halvempien kustannusten mai-hin ovat arkipäivää, näihin sisältyy myös merkittäviä riskitekijöitä Huoltovarmuus ei ole pelkästään kansallisen tason te-kijä, jossa mietitään energiahuoltoa ja vastaavia suurten linjojen asioita, vaan myös yritykset ja muut organisaatiot joutuvat miettimään miten suojaudutaan ulkomaailmassa jatkuvasti tapahtuvilta äkillisiltä muutoksilta

Trendit ja megatrendit logistiikan murrosten taustalla

Ennustaminen on vaikeata, erityises-ti tulevaisuuden ennustaminen Tämä ei kuitenkaan ole hyväksyttävä tekosyy olla varautumatta muutoksiin Vaikka yk-sityiskohtaisten ennusteiden tarkkuus on sääennusteiden tasoa, voidaan ylei-siä linjoja kuitenkin hahmottaa tarkaste-lemalla trendejä ja niiden taustalla olevia megatrendejä

Puhuttaessa tulevaisuudesta käytetään usein löyhästi erilaisia termejä, kuten megatrendi, gigatrendi ja niin edelleen, vaikka useinkaan ei tarkoiteta muuta kuin nykyisten kehityssuuntien mukaisia projisioita tulevaisuudesta Megatren-dit ovat kuitenkin muutosprosesseja ja trendejä, joilla on globaali vaikutus Mikä tahansa pieni muutoksen suunta ei siis ole megatrendi Lisäksi megatrendien

vaikutus voi ulottua useiden sukupolvi-en yli, ja esimerkiksi ilmaston suhteen se voi ulottua aikaan ennen ihmisiä Me-gatrendit kuvaavat monimutkaisia syy-seuraussuhteita, joten niiden kaikkien vaikutusten arviointi ei ole yksinkertais-ta Tämän vuoksi samasta megatren-distä voidaan helpostikin tehdä erilaisia tulkintoja Näin megatrendit puolestaan aiheuttavat kansallisia, toimialakohtaisia ja paikallisia trendejä, jotka voivat olla erilaisia ja jopa toisilleen vastakohtaisia: yksi ja sama megatrendi voi aiheuttaa kasvua tai laskua erilaisissa asioissa eri alueilla Esimerkiksi Kaukoidän nopea kehitys aiheuttaa teollistumista Aasiassa ja palveluvaltaistumista läntisissä van-hoissa teollisuusmaissa Näiden vaiku-tus logistiikkaan taas on ollut havaitta-vissa jo pitkään: valtamerikuljetukset Kiinasta Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ovat kasvaneet voimakkaasti, samoin lentorahtiliikenne Toisaalta Kiinan vau-rastuessa ja teollistuessa erilaisia laittei-ta ja kulutustavaroita kuljetetaan sinne vanhoista teollisuusmaista Ylipäänsä-kin teollisuuden rakennemuutokset ja kansainvälisen työnjaon muutokset ovat voimakkaasti vaikuttaneet logistiikkaan

Jos megatrendit kuten kaupungistumi-nen, väestön ikääntyminen, ympäristön huomioiminen ja uudet energian lähteet ovat selkeästi tunnistettuja tulevaisuu-den kuvia, niin on myös joukko vähem-män havaittavissa olevia muutoksen suuntia Näitä lähes huomaamattomia tapahtumakulkuja, joita ei ole tunnistettu trendeiksi mutta joilla toteutuessaan voi olla suuri vaikutus, kutsutaan heikoiksi signaaleiksi Villit kortit taas ovat epä-varmoja, mutta toteutuessaan maailmaa mullistavia tekijöitä

144

Yhteenvetomaisesti voidaan todeta, että megatrendit ja trendit kertovat tulevai-suuden kehityssuunnat eri alueilla, mut-ta toteutumisen todennäköisyys ja ai-kataulu ovat epävarmoja Niin kutsutun Wiion lain mukaan pitkän aikavälin ke-hityskulkuja usein aliarvioidaan, ja lyhy-en aikavälin kehityskulkuja yliarvoidaan Wiion lain kehitti professori Osmo A Wiio kuvatessaan ilmiötä, jossa “pintat-rendejä”, siis paljon julkisuudessa ole-via tulevaisuuden ilmiöitä ja niiden mer-kitystä, yliarvioidaan Voi hyvinkin olla, että esimerkiksi sosiaalisen median vai-kutuksia yliarvioidaan Toisaalta taustal-la olevia hitaita muutoksia useimmiten aliarvioidaan, koska niiden aiheuttamat muutokset näkyvät hitaasti Niinpä vä-estön ikä- tai perherakenteessa tapah-tuvia muutoksia ei huomioida, ja kun havaitaan että pääkaupunkiseudulla vä-estöstä lähes puolet asuu yksin, tulos yllättää

Seuraavassa käsitellään joukkoa tren-dejä, joilla on selkeitä logistisia vaiku-tuksia Joukosta on siis poistettu useita yhteiskuntaa muuttavia suuntia, joiden logistiikkavaikutuksia ei ole tunnistettu Teesejä kehityssuunnista ovat seuraa-vat: • moniulotteinen ja moninapainen

maailma• energia, ympäristö, hyödykkeet ja

vastuullisuus • 24/7/365-yhteiskunta • kulutusyksiköiden muutos • kaikkialla läsnäoleva tietoyhteiskunta • kehitys kohti globaaleja kuluttajayh-

teisöjä • kaupungistuminen Ylläolevat trendit eivät ole tärkeysjär-jestyksessä ja niiden vaikutusten suu-ruuttakin on vaikea arvioida Kaikilla on

kuitenkin selkeitä logistisia vaikutuksia, joko globaaliin tai lokaaliin logistiikkaan Tarkastelemme seuraavassa kutakin trendiä erikseen

Moniulotteinen ja moninapainen maa-ilma tarkoittaa tilannetta, jossa vanhat teollisuusmaat ovat menettäneet johta-juuden monilla tuotannon aloilla uusille nouseville maille Näitä ovat erityises-ti Kiina ja muut kaukoidän maat, mut-ta jatkossa myös Afrikka, jonne on jo siirtynyt ns halpatuotantoa Tilanne ei kuitenkaan ole yksioikoisesti vanhojen teollisuusmaiden tappio, vaan edelleen pitkälle jalostettuja tuotteita valmiste-taan näissä maissa ja kuljetetaan myös nopeasti kasvaviin uusiin kuluttajamai-hin Näin logistiikan perinteiset virrat muuttuvat globaalilla tasolla monimut-kaisemmiksi Saman tyypistä kehitys-tä on havaittavissa monien maiden si-sällä vanhojen teollisuuspaikkakuntien taantuessa ja uusien noustessa Tämä luonnollisesti muuttaa maiden sisäisiä logistisia virtoja Esimerkkejä löydämme läheltäkin mm paperiteollisuuspaikka-kunnista

Energia, ympäristö, hyödykkeet ja vas-tuullisuus ovat yhteenkuuluvia ilmiöi-tä, jotka kuvaavat yhteisten resurssien kasvanutta roolia rajoittavina tekijöinä ja ohjaavina elementteinä Toisaalta ki-ristyneet päästövaatimukset vaikuttavat sekä tuotantoon että logistiikkaan, ja toisaalta ne ohjaavat käyttämään uutta teknologiaa

24/7/365-yhteiskunta edellyttää yhteis-kuntaa tukevia palveluja kaikilla alueilla Tällä tarkoitetaan erityisesti kuluttajien ja kansalaisten elintapojen muutosta kohti ympärivuorokautista rytmiä, joka

145

puolestaan ohjaa logistiikkaa Esimerk-kinä havaitaan, että kauppojen aukiolo-aikojen vapautuminen iltaisin ja viikon-loppuisin johti aluksi tilanteeseen, jossa tavarat loppuivat kaupoista Logistiikan tuleekin sopeutua tilanteeseen, joka tar-koittaa kaikkina vuorokauden aikoina tapahtuvia jakelukuljetuksia, varastojen aukioloa jne

Kulutusyksiköiden muutos kohti 1-2 hengen talouksia ja vanhusten osuu-den lisääntyminen vaikuttavat moniin asioihin, logistiikka mukaan lukien Jos esimerkiksi kehämarkettien käyttö ei vanhuksilta onnistu, niin kotiinkuljetus-palveluiden käyttö tulee lisääntymään Pienet taloudet myös ostavat tuotteita pienemmissä pakkauksissa, joka vaikut-taa koko logistiikkaketjuun: pakkaami-sesta jakeluun

Kaikkialla läsnäoleva tietoyhteiskunta on nykyisin jo realiteetti, koskettaen sekä kuluttajia että logistiikkaa Toisaalta asi-akkaat, kuluttajat, kansalaiset, mitä ter-miä nyt kulloinkin käytetään, pääsevät käsiksi erilaisiin tietoihin jatkuvasti ja pai-kasta riippumatta Tästä kehityssuun-nasta käytetään usein ”ubi” tai ”ubiqui-tous”- termiä, tarkoittaen kaikkialla läs-näolevaa mahdollisuutta käyttää interne-tiä ja muita verkkoja Tämä mahdollistaa myös logistiikalle aivan uudentyyppisiä seuranta- ja valvontamahdollisuuksia Tavaran kulkua toimitusketjuissa voidaan seurata reaaliajassa ja mahdollisiin muu-toksiin, esimerkiksi viiveisiin, voidaan reagoida välittömästi Näin varmuusva-

rastojen ylläpito vain ”varmuuden vuok-si” käy tarpeettomaksi

Globaali tietojen jakaminen ja avoimet digitaaliset verkot muuttavat myös ih-misten käyttäytymistä ja asenteita Ha-vaitsemmekin yhtäaikaisen kehityksen kohti globaaleja kuluttajayhteisöjä ja toi-saalta paikallista tuotantoa Näin siis mm globaalit brändit (tyyppiä Coca-Cola), ovat kaikkien saatavilla, mutta toisaalta paikallisesti suunta on pois massatuotteista, kohti pienempien ryh-mien tarpeita Näin voidaan väittää että – “globaalit mikrotrendit jylläävät” mark-kinoilla

Viimeisenä, mutta ei vähimmän tärkeä-nä trendinä on maailmanlaajuinen kau-pungistuminen eli urbanisoituminen Joitain vuosia sitten sivuutettiin tilanne jossa ensimmäistä kertaa historiassa kaupunkilaisia oli enemmän kuin maa-seudulla asujia Vanhoissa teollisuus-maissahan tilanne on saavutettu jo kau-an sitten, mutta nyt myös kehitys- ja kehittyvissä maissa kaupungit kasvavat voimakkaasti Trendi on siis selkeästi kohti kaupunkimaista asumista, ja erityi-sesti miljoona-luokan megakaupunkien määrä kasvaa Näillä on jo aivan omat logistiset haasteensa, koska perinteinen tapa hoitaa logistiikka kehäteiden varsil-le sijoitettujen varastojen ja terminaalien avulla, ei enää toimi kaupunkien kasva-essa riittävän suuriksi Kehätiet sijoit-tuvatkin megakaupungeissa jo 50 kilo-metrin päähän keskustasta vaikeuttaen jakeluliikennettä

146

Johdanto

Artikkelin tavoitteena on tarkastella in-formaatioteknologian (ICT) kehityksen tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet ja joiden arvioidaan vaikuttavan huollon ja logis-tiikan johtamiseen Tarkastelun aikaik-kuna on 1990-luvulta nykypäivän kautta 2020-luvulle Tarkastelunäkökulmia artik-kelissa ovat toiminta, johtaminen ja tek-niikan soveltamismahdollisuudet

Vaikka logistiikan toiminnan ja johtami-sen kehittämiseksi on tehty paljon työtä, on sitä paljon vielä edessä Paljon uu-sia tekniikan mahdollisuuksia on odot-tamassa! Artikkeli on provosoiva ja toi-vottavasti ajatuksia herättävä Artikkelilla pyritäänkin haastamaan jokainen logis-tikko mukaan toiminnan ja johtamisen kehittämiseen Erityisesti kannustetaan ja rohkaistaan hyödyntämään uusia, no-peasti kehittyviä tietoteknisiä innovaati-oita huollon ja logistiikan johtamisessa

Missä ollaan ja mikä ahdistaa?

Logistiikan toiminnan ja rakenteiden muutos osana puolustusvoimien uudis-tamista on ollut merkittävä ja oikean-suuntainen Puolustusvoimauudistuksen myötä logistiikan identiteetti vahvistui merkittävästi Olisiko uudistuksen jälki-mainingeissa pysähdyttävä kysymään, olemmeko sortuneet laajentamaan sekä organisaatiorakenteita että normistoja yli todellisen tarpeen? Vaara on, että logis-tiikkajärjestelmä katsoo sisäänpäin – asi-akas onkin väärässä!

Tästä toiminnallisesta haasteesta Ilkka Puukka varoitti jo Huoltopäällikkö-kir-jassa vuonna 1991 (artikkeli: Visio 2000 – kuinka organisoimme toimintamme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, Huoltopäällikkö 1991-1995) Puukka ke-hotti: pyramidit nurin ja palvelut ja asia-kas keskiöön sekä kunniaan

KTM Teemu Metsola, Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosasto

Komentajakapteeni Vesa Aalto, Pääesikunnan logistiikkaosasto

Informaatioteknologia osana puolustusvoimien logistiikan toiminnan ja johtamisen kehittämisessä

147

Perinteisesti puolustusvoimien toiminnan kehittäminen on tapahtunut saarekkeina Itsenäiset aselajit, sen jälkeen puolus-tushaarat ja viimeisenä toimialat ovat ke-hittäneet omaa toimintaansa itsenäisem-mäksi, ja tietoteknisiä järjestelmiä siilo-maisiksi Nykyinen tietotekniikan keski-näisriippuvuus ja kustannusten nousu pakottaisivat tekemään asioita koko ajan enemmän yhdessä Onko logistikoilla keskinäinen valmius ja syvä luottamus yhdessä tekemiseen? Vai onko sittenkin kaipuu aikaan, jossa kukin toimi tahoil-laan ja tavoillaan?

Logistiikan johtamisen kehittäminen on jäänyt liian vähälle, koska kehittämisen painopiste on ollut teknisissä järjestel-missä Logistiikan johtamisen kehittämi-sessä on korostunut olemassa olevien toimintamallien ja -tapojen siirtäminen paperilta järjestelmään tai vanhasta jär-jestelmästä uuteen järjestelmään

Investoinnit tekniikkaan ovat olleet ja ovat jatkossakin merkittäviä Puolustus-voimien päätöksentekokulttuurissa tämä on johtanut siihen, että liian monen huo-mio on kiinnittynyt tekniikan kehittämi-seen, ei niinkään johtamisen muutok-seen ja siitä syntyvän lisäarvon muodos-tamiseen Voidaankin kärjistäen todeta, että johtamisen kehittäminen on keskit-tynyt siihen, missä järjestyksessä nap-peja painellaan

Logistiikalle aito lisäarvo syntyy keskit-tymällä nykyistä enemmän johtamisen toiminnalliseen kehittämiseen ja tästä johdettuihin vaatimuksiin teknisille jär-jestelmille Johtamisjärjestelmäalan pi-tää ottaa ja sille pitää antaa mahdolli-suus ottaa kokonaisvastuu tietoteknises-tä järjestelmäkehityksestä Onkin tavoit-

teellista, että logistiikka-alan huomio on toiminnan muutoksessa ja johtamisen suorituskyvyssä kokonaisuutena, ei tek-niikassa tai siitä tehtävissä investointi-päätöksissä

Logistiikassa tehtiin tekniikan soveltami-sen osalta aikanaan iso päätös ja valinta siitä, ettei logistiikalle rakenneta omaa teknistä johtamisjärjestelmää Edelleen-kin tämä päätös on erinomainen Huol-lon ja logistiikan johtaminen toteutetaan pääosin osana maapuolustuksen tai puolustusvoimien yhteisiä johtamisjär-jestelmiä

Tekniikalla tuettavia logistiikan toimin-nallisuuksia on tarkasteltu laajoina koko-naisuuksina Niistä johdettuihin, hyvinkin erilaisiin vaatimuksiin on haettu ”kaikil-le sopivaa yhtä teknistä järjestelmää” Kompromissien ja räätälöintien jälkeen yhden järjestelmän sisään on puristettu liian paljon erilaisia toimintoja Yksi jär-jestelmä ei vain yleensä sovellu kaikille toimintatasoille ja -tarpeille

Näennäistä kustannustehokkuutta on haettu hankkimalla konsulttien mainos-tamia teknisiä järjestelmiä, joiden on toi-vottu ratkaisevan toiminnalliset ja tek-niset tarpeet ja jopa haaveet Näin me-neteltäessä toiminnan kehitys on jäänyt taustalle ja teknisestä kokonaisuudesta on tullut sirpaleinen ja vaikea ylläpitää Teknisten toteutusten empiirinen testaus on koettu epävarmaksi, hitaaksi ja kal-liiksi Tämän seurauksena tekniikan va-lintapäätökset on tehty monesti liian ai-kaisin ja vasta jäsentymässä ollutta toi-minnallista ajatusta vasten

Kaikki nämä yhdessä ovat johtaneet puolustusvoimissa kokemukseen, ettei

148

tekniikalla kyetä oikein ja oikea-aikaisesti tukemaan logistiikan tarpeita Puolustus-voimien tietotekniikan hidas vesiputous-mainen rakentaminen ei siis kykene vas-taamaan toiminnan ja johtamisen muu-tokseen Samaan aikaan kuitenkin logis-tiikan toimintaympäristössä ICT-mahdol-lisuudet kasvavat hyvin nopeasti ja logis-tiikkayritykset hyödyntävät niitä laajasti Puolustusvoimat ei ole täysillä tarttunut näiden ympäröivien mahdollisuuksien hyödyntämiseen logistiikan johtamisen kehittämisessä

Voimavaroja, sudenkuoppia ja uusia näkökulmia

Huolto on ollut aikanaan hyvin sirpalei-nen ala Huolto tai logistinen toiminta muodostui organisaatioiden tai ydintoi-mintojen ympärille 2000-luvulla tapahtu-neet periaatteelliset muutokset muokka-sivat ja laajensivat merkittävästi tarpeita logistiikalle Tässä muutoksessa logis-tiikka onnistui muuntumaan kokonai-suudeksi, jolla on toimialana kiistämätön asema puolustusvoimissa Logistiikasta on kasvanut monilla mittareilla mitattuna puolustusvoimien suurin toimiala

Huollon ja logistiikan toiminnalla on vah-va traditio laadukkaaseen tuotteistuk-seen Tästä hyvänä esimerkkinä ovat vuosikymmeniä käytössä olleet mate-riaalitositteet, varastointilomakkeet ja niihin liittyvät toimintamallit Digitalisaa-tioon kiinteästi liittyvä nopea muutos ja toiminnan jatkuva kehitys asettavat pe-rinteiselle toimintakulttuurille ison haas-teen Samanaikaisesti myös mahdolli-suuden, koska toimintaa ja siihen sovel-tuvaa tekniikkaa voidaan kehittää paljon totuttua nopeammin

Logistiikan johtaminen perustuu linja-organisaatioihin Toiminnan muutokset on perinteisesti pyritty ratkaisemaan or-ganisaatioiden traditioiden kautta – asi-at muuttuvat, mutta eivät organisaatiot Organisaatio on määräävä tekijä, jonne muuttunut toiminta monesti runtataan Organisaatioita voidaan yhdistää ja ni-meäkin voidaan vielä muuttaa Näistä organisaatiomuutoksista on usein kui-tenkin pitkä matka toiminnan tarpeista syntyvään johtamisen kokonaismuutok-seen

Toimialan huomattavasti vahvistunees-ta asemasta huolimatta logistiikan toi-minnan ja johtamisen isoin haaste onkin edelleen sama kuin 1990-luvulla – miten nostaa asiakas oikeasti keskiöön?

Puolustusvoimien parhaiten onnistuneita tekniikan käyttöönottoja on ehdottomas-ti vuosituhannen vaihteessa toteutettu materiaalihallinnon muutos toiminnanoh-jausjärjestelmään (MAHATA-SAP) Muu-tos oli puhdasoppinen vanhan toiminnan siirtäminen lähes sellaisenaan tekniseen järjestelmään Näin kyettiin digitalisoi-maan vanha, hyväksi koettu toiminta Tämä antoi kuitenkin valheellisen kuvan siitä, että logistiikan kehittämisessä kai-kenlainen toiminnallisuus on toteutetta-vissa samalla sapluunalla Tämän sap-luunan viimeinen käyttöpäivä on mennyt vuosia sitten

Edelleen meillä lienee mielikuva, että so-tilaat ovat tekniikan kehittämisen edel-läkävijöitä Ajattelemme, että tekniikkaa rakennetaan sotaväkeä varten ja sen jäl-keen sitä jaetaan ”siviilitoimijoille” Osin tämän ajattelumallin seurauksena on py-ritty rakentamaan isolle kansanarmeijal-lemme puolustusvoimien omat johtamis-

149

ratkaisut ja -välineet Edettäessä kohti 2020-lukua on kuitenkin hyväksyttävä, että siviililogistiikka kehittää toimintata-poja ja teknisiä välineitä, joilla on valta-vasti annettavaa puolustusvoimien logis-tiikalle ja sen johtamiselle On myös sel-vää, ettei puolustusvoimien kyky inves-toida logistiikkaa tukevaan tietotekniik-kaan ainakaan kasva tulevaisuudessa

Kolmas keskeinen tekninen muutos on tapahtumassa kyvyssä siirtää ja käsi-tellä tietoa Puolustusvoimissa on aina korostettu tiedonsiirtoon liittyviä haas-teita Murehdimme, että kykenemmekö siirtämään huonojen yhteyksien varassa olevien logististen toimijoiden välillä tie-toa Voidaan kuitenkin todeta, että tule-vaisuudessa paljon isompi huoli on joh-tajan kyky käsitellä käytössään olevaa valtavaa tietomassaa Tiedonsiirron sivii-liratkaisut ja niitä täydentävät sotilasjär-jestelmät tuottavat kyllä vähintään riittä-vät tiedonsiirtoputket, mutta onko meillä kykyä tuottaa sellaisia järjestelmiä, joilla tuetaan johtajan kasvavan tietomäärän käsittelyä?

Rohkeasti katse eteenpäin!

Ennustaminen, etenkin tietoteknisen tu-levaisuuden ennustaminen, on vaike-aa Informaatioteknologian kehityksestä 2020-luvulla voidaan oikeastaan arvioida vain, että toiminnan, johtamisen ja tek-niikan kehitys näyttävät kulkevan kaik-ki suloisesti sekaisin ja limittäin Kaikkia elementtejä on kehitettävä ja jalostetta-va käsi kädessä: ajallisesti rinnakkain, ei peräkkäin

Yhtenä selvänä trendinä on kumppa-nikentän muutos Kumppanoituminen ei rajoitu enää ennalta määritettyjen ja

tarkasti roolitettujen organisaatioiden kanssa tehtävään yhteistoimintaan Tu-levaisuudessa kumppanuus muuttaa jat-kuvasti muotoaan ja tarpeeseen haetaan ajassa parhaat kumppanit Todennäköis-tä on, että jatkossakin tarvitaan keskeis-ten logististen tarpeiden tyydyttämiseen strategisia kumppaneita Näiden stra-tegisten kumppaneiden rinnalla olevien toimijoiden verkosto ja sen laajuus jatka-vat kasvuaan

Puolustusvoimien logistikot ovat jatkos-sa aina vain enemmän yksi osa laajaa logististen toimijoiden verkostoa, jolla on yhteiset toimintamallit Johtamisen nä-kökulmasta puolustusvoimat ei voi, eikä sillä ole rahallisesti varaakaan työntää omia toimintamalleja ja välineitä verkos-ton yhteistyökumppaneille ja toimijoille On sopeuduttava toimimaan ja johta-maan, kuten ympärillä olevat kansalliset ja kansainväliset logistiset toimijat

Digitalisaation valtava kasvu tulee jatku-maan Perinteisesti fyysisinä pidetyistä asioista ja tavaroista tulee informaation tuottajia ja kuluttajia Autot ja jääkaapit tuottavat jatkuvasti tietoa omasta tilas-taan ilman, että ihminen osallistuu tie-dontuottamiseen millään tavalla Tämän seurauksena Big Data -ilmiö jalkautuu lopullisesti Ihmisten jatkuvassa käytös-sä olevan tietotekniikan määrä kasvaa ja samalla arkipäiväistyy Tämä nostaa tek-niikan käytön mahdollisuudet aivan uu-delle tasolle

Logistiikan näkökulmasta tämä on mah-dollisuus, josta ei voi kieltäytyä! Logis-tiikka on hyötynyt ja hyötyy edelleen digitalisaatiosta Älyn määrän kasvu ja tietotekniikan reaaliaikainen oppivaisuus ovat jatkossa merkittäviä mahdollisuuk-

150

sia Tulevaisuudessa pienimmästäkin toimitettavasta paketista tulee älykäs Tilaajalla on tieto siitä, missä paketti liik-kuu, ja tuottajalla on tieto siitä, miten paketti voi Edellä kuvattu ”paketti” voi itsessään olla pelkästään älyä, eli tieto-verkosta tulee pakettiauto ja bittivirrasta paketti

Enää ei ole kyse automaatiosta, jossa robottitrukki noutaa materiaalia varas-tossa, vaan automaatio siirtyy verkkoon kaikkien hyödynnettäväksi Tekniikan mahdollisuudet eivät rajoitu tuotantolai-toksen tai varaston aitojen sisään, vaan äly siirtyy verkkoon ja yhä lähemmäksi palvelun tarvitsijaa tai paketin tilaajaa – asiakasta Varaston automaatio ei siis ole se juttu, vaan se juttu on kyky johtaa logistiikkaa, jossa sekä asiakkaan että paketin tietomäärä kasvaa aivan uudelle tasolle ja se kyetään jakamaan tarvitsi-joille

Kaikki edellä kuvattu haastaa organisaa-tioiden ja laaja-alaisten, raskaiden suun-nitelmien roolia Normeilla ja prosessi-kaavioilla on tulevaisuudessakin paik-kansa, mutta muutostarve paljon jous-tavampiin johtamismalleihin on selvä Tapahtumien määrän ja niihin liittyvän älykkyyden jatkuva kasvu edellyttävät läpi logististen ketjujen tilanteenmukaista organisointia ja hajautettua nopeaa pää-töksentekoa Osaavat yksilöt, eivät ra-kenteet ja organisaatiot, ratkaisevat asiat ja muokkaavat ajassa toimintaa ja sen tapahtumia

Mitä piirteitä etsiä ja mitä välttää?

Logistiikan toiminnassa ja sen johtami-sessa on jatkettava asiakaskeskeisyy-den kehittämistä Ongelmien ratkaisu ei

ole lisävelvoitteiden antaminen asiak-kaalle tai logistiikkapalveluiden käyttä-jille Keskeistä on ratkaista ongelmia lo-gistiikkajärjestelmän sisällä ja luoda yk-sinkertaisempia malleja asiakaspalvelun rajapintaan Tavoiteltavalla toimintakult-tuurilla ja siihen liittyvällä ihmisten osaa-misella tulisi korostaa kykyä ja rohkeutta toimia tilanteenmukaisesti Tämä edel-lyttää sekä normistojen että ohjeiden keventämistä ja keskittymistä oikeasti merkityksellisten reunaehtojen määrit-tämiseen Ylinormeeraus tappaa halun soveltaa

Nykyisin kaikilla tasoilla tapahtuva lii-an tarkka ennakoiva suunnittelu tuottaa valtavasti työtä ja turhaa poikkeamien koordinointia Tulevaisuuden logistiikan kehittämisen ohjenuorana ei voi, eikä saa olla pidempijänteinen ja yksityiskoh-tainen suunnittelu, vaan sen rohkea vas-takohta Johtamisessa on korostettava sekä selkeitä isoja tavoitteita että jatku-vaa joustavaa kykyä toimeenpanna lo-gistista tukea

Tavoiteltavaa on, että ennalta määritel-lyt organisaatiorakenteet resursoivat toi-mintaa ja normistot antavat vain ylei-set periaatteet toiminnalle Keskeistä on resurssien joustava tilanteenmukainen organisointi sekä alaisten ja heidän joh-dossaan olevien logististen suoritusten itseohjautuvuus Tämä edellyttää organi-saatiojohtajilta joustavuutta ja rohkeutta luopua ja kohdentaa päätöksenteko-oi-keutta alaisille

Nykyinen logistiikkajärjestelmän poik-keusolojen johtamismalli vaikuttaisi erit-täin toimivalta ja joustavalta Olisiko syy-tä tarkastella, voisiko näistä toimintata-voista ottaa parannuksia normaaliolo-

151

jen logistiikan johtamiseen? Onko jotain opittavissa Laguksen panssaridivisioo-nan toiminta- ja johtamiskulttuurista ja toisaalta antavatko Viipurin asevarikon vastaavat tapahtumat vuodelta 1944 so-pivan varoittavan esimerkin?

Toiminnallisen omistajan keskeinen kiin-nostuksen kohde on käännettävä lisäar-von tuottamiseen toiminnan muutoksen avulla, ei pelkästään teknisten tuottei-den hankkimiseen Tekniikalla voi tukea toiminnallista imua, mutta sillä ei voi työntää Toiminnallinen imu syntyy vah-valla panostuksella toiminnan muutok-sen tekemiseen, ja siitä syntyvän lisäar-von hyödyntämiseen

Vaikka toiminnan kehittäminen on avain lisäarvon tuottamiseen, on muistetta-va, että digitalisaatio aiheuttaa toistuvia paineita toiminnan muutokselle Jatkuva ICT-muutoksen aallonharjalla ratsasta-minen ei ole mahdollista tai edes tarkoi-tuksenmukaista, mutta kokonaismuu-toksessa on pysyttävä mukana

Yksittäisten superjärjestelmien raken-tamisesta on siirryttävä hyödyntämään tietotekniikkaa ja erilaisia järjestelmiä monipuolisemmin Järjestelmäteknisiä valintoja on myöhennettävä – demon-stroivaa ja pilotoivaa toimintakulttuuria on harkiten lisättävä Puolustusvoimien omille teknisille järjestelmille on luotava selkeä tehtävä ja painopiste Huomion keskipisteeksi on nostettava johtajan kyky käsitellä tietoa

Ympäröivän logistiikkajärjestelmän toi-mintamallien ja niitä tukevan ICT-kehi-tyksen on uskallettava antaa tulla ovis-ta sisään – tällä on merkittävä vaikutus niin normaaliolojen kuin poikkeusolojen

toimintoihin Logistiikan näkökulmasta ympäröivien ratkaisujen vaikuttavuutta ei voi rajata vain johonkin osaan koko-naisuutta, vaan tarkastelun on katetta-va kaikki taisteluteknisen tasan huollos-ta aina yhteistyöhön monimuotoisessa kansainvälisessä logistisessa verkostos-sa

Jotta kokonaisuus pysyy kasassa ja kustannukset eivät karkaa käsistä, on tekniikan rakentamisvastuita edelleen keskitettävä Logistiikka-alan ja johta-misjärjestelmäalan keskinäiseen luotta-mukseen on panostettava Keskeinen tapa parantaa luottamusta on lisätä tek-niikan rakentamisen ketteryyttä ja kykyä reagoida logistiikan johtamistarpeiden muutoksiin

Lopuksi

Yhteenvetona informaatioteknologian näkökulmasta nousee kolme periaateky-symystä:• Mitä kannattaa tehdä toiminnallisesti

ja teknisesti alusta alkaen itse?• Mitä kannattaa hyödyntää sovelta-

en?• Mitä kannattaa hyödyntää sellaise-

naan?

Yhtäkään näistä kolmesta näkökulmasta ei voi jättää käyttämättä Niukkojen re-surssien asetelmassa kaikki kulminoituu siihen, että itse tehtävät asiat valitaan oi-kein Missä logistiikan sota voitetaan tai hävitään?

Asioiden konkretisoimiseksi alle on koot-tu oheen tärkeimmät ”logisteesit”:• Kaiva Ilkka Puukan artikkeli Huolto-

päällikkö-kirjasta ja ota näkemykset tarkasteluun Vaikka kirjoittaja tar-

152

kastelee kriittisesti 2000-lukua, so-vella keskeisiä asioita nykypäivään ja poluksi tulevien haasteiden lyömi-seen

• Panosta toiminnan ja johtamisen ke-hittämiseen Tulevaisuuden tekniikka kyllä seuraa, jos tiedät,mitä haluat

• Kevennä toimintatapoja ja johtamis-kulttuuria ja lisää merkittävästi kykyä tilanteenmukaiseen toimintaan Tar-vittaessa aloita toimenpiteet lakien ja asetusten muuttamiseksi Valmistau-du resurssien vähentymiseen lisää-mällä yhteistyötä

• Pidä itsellä ne asiat, jotka ovat logis-tiikalle aidosti kriittisiä Priorisoi ja vielä kerran priorisoi – vähillä resurs-seilla laajuuden kasvu johtaa vääjää-mättä laadun laskuun

• Hyödynnä ennakkoluuttomasti ym-päröiviä logistisia malleja ja välineitä Aloita tukialueelta, josta tuot toimin-tamalleja ja tekniikkaa kohti taistelu-tilaa

• Hyödynnä arkipäiväistyneen tekno-logian osaamisen Miten voit yksin-kertaistaa vaikeilta tuntuvia asioita? Voitko tehdä työtehtävän samoin, kuten tekisit sen kotonasi?

• Ota kaikki ilo irti digitalisaatiosta. Tiedosta logistiikan tuotteiden ja materiaalin älykkyyden jatkuva kas-vu ja hyödynnä kasvavia vaihtoehto-ja

• Keskity hyödyntämään kasvavaa tie-tomäärää logistiikan toiminnassa ja johtamisessa

Informaatioteknologia pakottaa logis-tikkoja etsimään ratkaisuja huomisesta – eiliseen ei ole paluuta Uskallatko tulla kaapista?

Keskeiset lähteet:

Digitalisaation aiheuttamat muutokset logistiik-kajärjestelmän toimintaympäristöön, Big Data ja SCM, PVTUTKL, raportti, 8 12 2015, AL20215,

Johtamisen tuen konsepti, PEJOJÄOS, 12 1 2016, AM256,

Huoltopäällikkö-kirja 1991-1995 (1991) Ilkka Puukka, artikkeli: Visio 2000 – kuinka organisoi-dumme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin,

Tukemisen ja yhteistoiminnan johtamisen tuen käyttökonseptiin (logistiikka), 12 11 2015, AL19324

153

Puolustusjärjestelmämme suoritusky-vyissä logistiikka on yksi suorituskyky-tekijä Puolustusvoimien logistiikan stra-tegisessa suunnittelussa strategiatyön osana valmistellaan logistiikan kehittä-misohjelma, joka jaetaan edelleen ala-kehittämisohjelmiin, hankkeisiin ja han-kintoihin Puolustusvoimien logistiikan kehittämistä ei voida menestyksellisesti suunnitella tai toteuttaa ilman realistisia arvioita logistisen toimintaympäristön ja esimerkiksi teknisten ratkaisujen yleises-tä kehityksestä Tässä artikkelissa tar-kastellaan sitä viitekehystä, jossa puo-lustusvoimien logistiikan kehittämisen suuntalinjat ja päätökset haetaan

Logistikon jalkojen ja toimitusketjun ku-mipyörien on oltava kehittämisessä tu-kevasti maassa, eikä historian opetuk-sia kannata hylätä Erityisesti lähivuosia koskevien kehittämisajatusten yhteydes-sä on hyvä esittää itselleen kysymykset: ”Mitä uutta tässä on?” ja ”Voidaanko tä-hän nojata seuraavat vuosikymmenet?” Taistelijaa kun kiinnostavat lopunperin

vain perille saadut logistiset tuotteet ja palvelut Pienen maan asevoimilla ei ole varaa eikä järkeä olla aina edelläkävi-jänä Kehittämisen on perustuttava tie-toon, jota on saatavissa tutkimuksella

Selusta tärkeämpi kuin rintama?”Nykyaikaisessa sodankäynnissä se-lusta on tärkeämpi kuin rintama” – lau-sahdus sisältyy talvisodan aikaisesta huollosta vastanneen Päämajan inten-dentuuritoimiston historiikkiin vuodelta 1940 Se korostaa jo tuolloin todettua logistiikan siviilikomponentin merkitystä taistelevien joukkojen tuelle

Puolustusvoimien logistiikan strategi-sen tason tutkimus tehdään – tai pikem-minkin sen tutkimusverkostoa hallitaan – Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella Tavoitteena on saada kohtuullinen tark-kuus toimintaympäristön kehittymisestä Logistiikan globaalit tilaus-toimitusket-jut, informaatioulottuvuuden hyödyntä-minen ja uhkaskenaariot otetaan huo-mioon Logistiikan kehittämistä tukevat

Prikaatikenraali Timo KakkolaPääesikunnan logistiikkapäällikkö

Puolustusvoimien logistiikan kehittäminen

154

geneeriset tutkimuskysymykset voidaan tiivistää seuraaviin alakohtiin:

• Miten yhteiskunnan logistiikan suo-rituskyky ja huoltovarmuus kehitty-vät?

• Kuinka puolustusvoimien logistiikka-järjestelmää tulisi kehittää, ja kuinka logistiikan kehittämisohjelmaa voi-daan tukea?

• Miten logistiikan johtaminen kehit-tyy? Mitä haasteita ja toiminnalli-sia sekä teknisiä ratkaisumalleja on tilaus-toimitus-ketjuun? Kuinka lo-gistiikkajoukkoja johdetaan? Kuinka johtamisen edellyttämää tilanneku-vaa muodostetaan ja ylläpidetään mahdollisimman ennakoivan johta-misen tueksi?

Kuten lukija huomaa, nämä kysymykset ovat varsin valideja aikakaudesta toi-seen Sotilaslogistiikan käsitteiden osal-ta logistiikkatoimialan sisällys ja alajako tulee tarkastella vähintään kerran vuosi-kymmenessä Lähentyykö kunnossapito autonomisten vikadiagnoosien ja kom-ponenttivaihdon myötä täydennystoimi-alaa sen alaprosessiksi? Ovatko huol-topalvelut vain täydennystoimialan ra-japinnan hallintaa taistelijalle? Käsitteet ja määritelmät ohjaavat paitsi ajattelua, myös logistiikkajärjestelmän tietohallin-toa ja arkkitehtuureja

Teknisten ratkaisujen osalta edesmen-nyt tulevaisuuden tutkija professori Osmo A Wiio puolestaan totesi: ”Lähi-tulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan” Maltti voi siis olla valttia tiettyjen teknologisten inno-vaatioiden käyttöönotossa

Yleiset väittämät on uskallettava myös

kyseenalaistaa Vaikka riippuvuus infor-maatioteknologiasta on yleisesti ottaen kasvanut, voimmeko suoraan vetää joh-topäätöksen että olisimme helpommin lamautettavissa? 1980-luvulla Suomes-sa oli yksi julkinen teleoperaattori Nyt toimijoita ja reittejä on enemmän Va-ramenetelmiäkin käytetään: maailmas-sa on edelleen armeijoita, joiden tila-us-toimitus-ketjua voidaan tarvittaessa toteuttaa poikkeusmenettelyin paperi-asiakirjoina ja fax-laittein Onko logistiik-kajärjestelmän siviilikomponenteissa itse asiassa enemmän reduktanssia, koska vaihtoehtoisia tuottajia on enemmän?

Puolustusvoimien logistiikan tarpeiden tyydyttämisessä tutkimusten, tarkaste-lun ja johtopäätösten tulee aina sisältää logistiikan kansainvälisen sotilaskom-ponentin toimijat Tulee kuitenkin muis-taa, että puolustusvoimien resurssein ei ole tutkimustoiminnassa eikä etenkään logististen järjestelyjen turvaamisessa järkevää laajeta oman ydinkompetens-sin ulkopuolelle Tähän on resursseja ja vankka osaaminen muilla kansallisilla toimijoilla, kuten Huoltovarmuuskeskuk-sella ja sen yhteyteen organisoiduilla toiminnoilla

Perussuunnassa vahvuudet säilyttäen

Sotien jälkeisistä organisaatiomuutok-sista logistisesti merkittävin uudistus toteutettiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä vuosina 2012-2015 Koko-naisuudessaan puolustusvoimien toi-minta tuli sopeuttaa supistuneisiin mää-rärahoihin ja lähivuosien kustannuspai-neisiin Logistiikassa tavoitteena oli ke-hittää poikkeusolojen lähtökohdat huo-mioon ottava puolustusvoimien yhteinen logistiikkajärjestelmä Näkyvimpänä ja

155

helpoimmin tunnistettavana tuotteena oli Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustaminen Puolustushaaroihin jätet-tiin vain niitä välittömästi tukeva taiste-lujärjestelmän huolto ja joukkotuotanto-kyky Logistiikkatoimialaan sisällytettiin puolustusvoimauudistuksessa sellaisia toimintoja, jotka aiemmin muodostivat erillisiä materiaalialan tai sotatalouden aloja Puolustusvoimien toiminnasta ai-heutuvat logistiset kustannukset ovat nyt helpommin nähtävissä Materiaalin omistajuuden keskitetympi malli ja ra-portointi lisäävät kustannustietoisuutta

Tehty perusratkaisu muodostaa lähivuo-sien logistiikan kehittämisen peruskiven Mallilla saavutetut, jo tässä vaiheessa itsestäänselvyyksiltäkin tuntuvat vah-vuudet on edelleen turvattava Uudis-tuksen yhteydessä uusiin toimintatapoi-hin liittyvät niin normaali- kuin poikkeus-olojen järjestelyt ohjeistettiin uudelleen Logistiikan normisto ohjesääntöineen on myös lähes kokonaisuudessaan uu-distettu Uudet menettelytavat ja perus-taistelumenetelmät ovat löydettävissä ja hyödynnettävissä

Ilman osaamista ei ole logistiikan suori-tuskykyä Logistiikan palkatun henkilös-tön perus- ja jatkokoulutukseen on Lo-gistiikkakoululla tunnustettu osaamis- ja laatutaso Kadettikoulun logistiikkaopin-tosuunta on säilyttänyt houkuttelevuu-tensa Maanpuolustuskorkeakoulussa annettava hankealan koulutus täyden-tää suorituskykyjen rakentamisessa ja ylläpidossa tarvittavaa kompetenssia Ulkomailta saatavaa koulutusta hyödyn-netään

Yleinen asevelvollisuus tuottaa myös poikkeusolojen kenttähuoltoon ja logis-

tisiin tarpeisiin riittävän joukkomäärän Puolella palvelukseen astuvista asevel-vollisista on valmiina ammatillisen alan koulutus, joka on hyvin hyödynnettävis-sä peruskoulutuksena huollon eri tehtä-viin Huollon joukkotuotantokoneistom-me tilanne on paras sitten toisen maail-mansodan Maavoimien ja merivoimien huoltopataljoonissa syntyy suoritusky-kyisiä joukkoja kaikille logistiikkajärjes-telmän toimijoille Huollon reserviup-seerit saavat Haminassa huoltolinjalla taistelevan ja tukevan kenttähuollon pe-rusteet, joiden syventäminen jatkuu ko-kelaskaudella

Muita varten

Logistiikkajärjestelmän päätehtäviin kuuluu materiaalisen suorituskyvyn rakentaminen puolustushaaroille Lo-gistiikkatoimialaan keskeisesti kuulu-va hankeala kohtaa lähivuosina kak-si erittäin suurta työtehtävää: Laivue 2020-hanke ja HX-hanke Erityisesti Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen henkilöstön osaaminen vaihtoehtoisten järjestelmien elinkaaren kustannusten arvioinnissa, kilpailutuksessa, valittujen järjestelmien kunnossapitokonseptien luomisessa ja hankintojen kaupallisessa toimeenpanossa joutuu tuolloin todel-liseen testipenkkiin Haastetta lisää se, että hankkeiden budjettivaikutus varsi-naisen hankintavaiheen ja käyttöönoton jälkeen ulottuu vuosikymmenien pää-hän Näitä hankintasuorituksia ei ole va-raa uusia, ja onnistumisen turvaavat toi-menpiteet on käynnistetty

Näiden mediassakin voimakkaasti esil-lä olevien hankkeiden lisäksi logistiikka-järjestelmällä on ylläpidettävänä erittäin merkittävä määrä puolustushaarojen ja

156

aselajien järjestelmiä Niiden riittävä ”va-rastosaldo”, suorituskyky ja käytön tur-vallisuus on taattava Elinkeinoelämän logistiikan ja puolustusvoimien logistii-kan tavoitteet ovat osittain ristiriitaisia Elinkeinoelämälle varastointi on usein lisäkulu ja siten vältettävää Puolustus-voimissa on puolestaan pyrkimys tie-tyissä materiaaliryhmissä mahdollisim-man korkeaan varastotasoon Tämä on kuitenkin toteutettava taloudellisuuden lainalaisuudet huomioon ottaen Logis-tiikassa kumppanointi voi olla ratkaisu, mutta vain mikäli logistiikan ydinsuori-tuskyvyt turvataan

Kaikki toimijat kohtaavat todennäköi-sesti yhä kiristyvän lainsäädännön esi-merkiksi toiminnan ympäristövaikutus-ten ja turvallisuuden osalta Toiminnan laillisuuden varmistamisessa ja oikean julkisuuskuvan turvaamisessa ei ole jat-kossakaan taukoja Positiiviselta kannal-ta tarkastellen osa lainsäädännöllisistä perusteista saadaan poikkihallinnolli-sesti valmiiksi annettuina ja omassa toi-minnassa voidaan keskittyä toimeenpa-noon

Alueellista ja toimintatasollista rinnakkaisuutta

Logistiikan johtamisessa ja järjestelyis-sä osana puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakennetta tulee turvata riittävä edustus Suomi on maapinta-alaltaan suuri valtio, jonka rajojen sisäpuolelle mahtuisi useampikin pieni eurooppa-lainen maa sotilaslogistiikan järjestelyi-neen Puolustusvoimien päätehtävän ollessa Suomen sotilaallinen puolusta-minen on meillä oltava puolustushaaro-jen ja suorituskykyjen taistelujen sekä operaatioiden tukemiseen riittävä kyky

Tämä tarkoittaa riittävää henkilöstöä, infrastruktuuria ja johtamisjärjestelmiä paitsi rajapinnan hallitsemiseen myös logistiikan sotilas- ja siviilikomponent-tien ohjaamiseen maantieteellisessä ja operatiivisessa ulottuvuudessa

Vaikeuskerrointa logistiikan johtamiselle lisää se, että taktisen tason joukolla tai asejärjestelmällä voi esimerkiksi kauko-vaikuttamisen takia olla operatiivisstra-tegisen tason merkittävyyttä Vaikka osa logistiikan toiminnoista olisi ulkois-tettu, ei kokonaistoiminnan johtamisen vastuuta voida ulkoistaa Operaation komentajalla on oltava vastinparinsa – kuten huoltopäällikkö Logistiikan järjes-telyillä on oltava toimeenpanijansa Tais-teluihin valmistaudutaan ja niitä käydään edelleen pitkälti linjaorganisaationa On mahdollisesti arvioitava, voidaanko osa nykymuotoisten toimialallisten palve-lukeskusten eduista saavuttaa kehitty-neemmän tilannekuvan ja toiminnanoh-jausjärjestelmien kautta

Johtamisen kehittämisessä yhä keskei-sempää on luoda sellaisia johtamisjär-jestelmällisiä ratkaisuja ja työkaluja, joilla mahdollistetaan logistiikan palveluver-koston joustava käyttö Kansainvälinen yhteistyö, Suomessa tapahtuva harjoi-tustoiminta isäntämaasopimuksen peri-aattein, suomalaisten joukkojen osallis-tuminen harjoituksiin ja sotilaalliseen krii-sinhallintaan lisäävät tarvetta osata tietyt keskeiset tietotekniset sovellukset, joiden kehittämistä hallitaan muiden toimesta Esimerkiksi voidaan ottaa Naton LOG-FAS (Logistics Functional Area Services) - tuoteperhe Operaatio on väärä ja myö-häinen paikka harjoitella näiden sovellus-ten käyttöä Suomalaisen logistiikkaup-seerin on tuotettava monikansallisessa

157

joukossa – kuten esikunnassa – tässäkin asiassa lisäarvoa komentajalleen heti en-simmäisestä päivästä lähtien

Nämä toimintamallit on tarkoituksenmu-kaisilta osin laajennettava myös siviili-komponentin toimijoille tilannetietoisuu-den ja rinnakkaisen suunnittelun edel-leen tehostamiseksi Todellinen suori-tuskyky syntyy kuitenkin vasta järjestel-mien säännöllisen käytön ja harjoitustoi-minnan kautta Logistiikan harjoitustoi-minnassa, tilannekuvan välittämisessä ja rinnakkaisessa suunnittelussa käy-tössä on muun harjoitustoiminnan lisäk-si logistiikan oma harjoitussarja, johon kuuluvat puolustusvoimien johtamat lo-gistiikkaharjoitukset

Logistista voimaa ratkaisukohtiin

Viimeisen kymmenen vuoden aikana logistiikka-alan henkilöstö on osoittanut vastuunottoa erityisesti kenttähuollon materiaalisessa kehittämisessä Ryk-menttitason joukkojen sekä uudistetun alueellisen taistelutavan tukemiseen on kehitetty menetelmiä ja hankittu mate-riaalia Tämä pääoma kasvaa korkoa myös lähivuosina, kun logistiikan hank-keet saavat jatkumoa uudessa logistii-kan kehittämisohjelmassa

”Logistiikan joukot” -hanke tulee kehit-tämään logistiikkajärjestelmän joukkojen huollon suorituskykyä Hanke kohdistuu johtamisen ja täydennysten, kuljetus-ten, kunnossapidon, lääkintähuollon ja huoltopalvelujen materiaaliseen valmiu-teen Arvioidaan, että erilaisia vaihto-kuormatiloja ja materiaalinkäsittelylait-teita hankitaan jo luotuihin konsepteihin pohjautuen Kunnossapidon hankinnat kohdentunevat paitsi varaosiin ja työ-

välineisiin, myös kunnossapitoajoneu-voihin Lääkintähuollon varsin hyvästä tilanteesta huolimatta lisäpanostukset etupainoiseen ensiapuun ja evakuointi-kykyyn jatkuvat

”Aselajijoukkojen huolto” -hankkeessa varmistetaan se, että myös aselajijouk-kojen huollon rakenteelliset ja materiaa-liset ratkaisut sopivat tarkoituksenmu-kaisilta osin muussa logistiikassa han-kittuihin suorituskykyihin ja toimintata-poihin Hankkeessa huomioidaan kaikki puolustushaarat Tämä yksinkertaistaa jatkossa paitsi joukkotuotantoa, myös kaluston ylläpidon ja henkilöstön osaa-misen hallintaa

Logistiikan kehittämisohjelmalla turva-taan myös koulutus- ja valmiusampu-matarvikkeiden hankinnat sekä muun muassa käyttöajoneuvojen ja taistelijan varustuksen täydennykset

Keskinäisen avunannon velvoitteet ja esimerkiksi isäntämaatuen uskottava jal-kauttaminen edellyttävät myös tähystys-suunnan täyskäännöstä Millaisilla jouk-korakenteilla ja järjestelyillä tuotetaan ja turvataan kansalliselle tai ulkomaisille joukoille toimintaedellytykset? Onko ky-ettävä johtamiseen, toiminnan suojaa-miseen ja mahdollisesti itsenäisesti sel-laisiin logistisiin perussuoritteisiin, jotka selkeäpiirteisemmässä toimintaympäris-tössä on aiemmin suunniteltu hankitta-van esimerkiksi kaupallisilta toimijoilta? Asia on syytä ottaa tarkasteluun

Yksinkertaistaen ja yhdessä

Kuten lukija on tässä vaiheessa huo-mannut, puolustusvoimien logistiikan kehittäminen tapahtuu varsin komp-

158

leksisessa ja haastavassa kehyksessä Siihen vaikuttavat paitsi elinkeinoelä-män kehittyminen ja logistiikan globaalit trendit, uhkien korostunut aikakriittisyys ja monimuotoisuus sekä puolustusjär-jestelmän muu kehittäminen – niin ma-teriaalissa, toimintatavoissa kuin joh-tamis- ja hallintojärjestelmässä Kuten kotimaista puolustusvälineteollisuutta kohdanneet yritysostot osoittavat, kan-sallinen ja kansainvälinen ulottuvuus kiertyvät yhä voimakkaammin yhteen Kaikkeen tähän tulisi tulevaisuudessakin pystyä rakentamaan mahdollisimman yksinkertaiset sekä aikaa että kriisejä kestävät perusratkaisut Tähänastiset näyttömme ovat erinomaiset

Puolustusvoimien logistiikan kehittämis-tä on tehty yhdessä kansallisten ja kan-sainvälisten sotilas- ja siviilikomponent-tien kanssa Monipuolisesti vaikutteita hakemalla ja tarvittaessa innovoimalla meidän tarpeisiimme ja resursseihim-

me sopivat ratkaisut kyetään hyödyntä-mään konsensusta ja turvaamaan liikku-mavapautta Keinotekoisia ja vaikkapa puolustushaarallisesti osaoptimoituja ratkaisuja ei ole varaa hyväksyä Stan-dardien huomioon ottamisella ja mah-dollisesti omia ratkaisuja laajentamal-la varmistetaan rajapintojen muuttumi-nen liittymäpinnoiksi Kumppanuus on useimmille logistiikan aloille suuri voi-mavara, mutta tilanteenarvioinnin niin edellyttäessä meidän on uskallettava liu’uttaa suoritteita ja tekijöitä takaisin omaksi toiminnaksi

Puolustusvoimien logistiikan arvot – te-hokkuus, luotettavuus, joustavuus ja yh-teistoimintakyky – ovat sisäänkirjoitettui-na ja sisäänrakennettuina paitsi päivit-täisessä toiminnassa, myös sen kehit-tämisessä Meille on annettu vähintään-kin kohtuulliset resurssit ja me mahdol-listamme operointikyvyn ja operaatiot myös tulevaisuudessa

159

Huoltopäällikkö-kirjaa ja 90-vuotisjuhlaa ovat tukeneet

Huoltopäällikkö 2016 -kirjaa ovat tukeneet: Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huol-toupseerisäätiö, Puolustusvoimien Tukisäätiö ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos

Logistiikkaupseerit ry:n 90-vuotisjuhlavuoden toimintaa ovat tukeneet: Yhdis-tyksen valtuuskunta ja Suomen Reservinupseerien tukisäätiö

Logistiikkaupseerit ry:n toimintaa tukee valtuuskunta, johon kuuluu yhteiskun-nan ja elinkeinoelämän eri toimialojen edustajia sekä puolustusvoimien logistiikan johtohenkilöstöä

Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii 2016 valmiusjohtaja Heikki Härtsiä Varapuheenjoh-tajana toimii liiketoiminnan kehitysjohtaja, kom (evp) Pentti Miettinen Valtuuskunnan sihteerinä toimii maj Timo Hesso, PVLOGLE

Valtuuskuntaan kuuluvat vuonna 2016:

Härtsiä Heikki, pj Millog OyAho Juhani Doepel Thomas Finnlines Oyj Halonen Kyösti Pääesikunta Hentunen Harri Tili- ja verokonsultointi Tietohai Oy Henttinen Markku Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry Huusko Pertti Insta Group Oy Jansson Rolf VR Group Kakkola Timo PääesikuntaKuusela Olavi Hogran Oy Käsmä Paavo Osuuskauppa Arina Laaksonen Kari-Pekka Containerships Ltd Oy Mettälä Matti Kesko Oyj Miettinen Harri Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) Miettinen Pentti, vpj Patria Oyj Nikkinen Ari Inex Partners Oy Paavonsalo Ritva Leijona Catering Oy Renko Kari Puolustusvoimien logistiikkalaitos Puputti Jarmo Raisioagro Oy Riihijärvi Tapani Raskone Oy Rotonen Timo Puolustusvoimien logistiikkalaitos Salmi Manu Nokian Renkaat Oyj Siitonen Simo Pääesikunta Törrönen Rauno K-Citymarket Joensuu

Lisäksi valtuuskunnan toimintaan ovat osallistuneet valtuuskunnan kunniajäsenet: toimitusjoh-taja Seppo Laalo, kauppaneuvos Arto Arvonen, eversti evp Kari Suvanto ja eversti evp Eino Tirronen, valtuuskunnan puolustusvoimien tehtävissä toimivat valtuuskunnan jäsenet sekä Jari Rautjärvi, Valtra OY Ab ja Virve Laitinen, Orion Oyj