huomisen tekijät 1/2016
DESCRIPTION
Kuntarahoituksen asiakaslehti 1/2016TRANSCRIPT
Hämeenlinna on lasten kaupunki
Kunnat voivat ratkaistailmastokriisin
Erään yrityskaupananatomia
1/2016 KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI
Kunta-rahoituksen tilinpäätös sivulla 18
Pariisin ilmastosopimus tuo lisävauhtia ilmastokriisin ratkaisuun. Sivu 12.
KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI HUOmISEN TEKIjäT 1 / 2 0 1 6
Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti.
Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666 Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto Otavamedia OMA Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset [email protected]
3 Pääkirjoitus
4 Lyhyesti
6 Hämeenlinna on lasten kaupunki Nummen palvelukeskus rakennetaan tukemaan elämänkaarisia palveluja.
10 Kvartaalin keskusteluaihe Kauhavan, Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat kertovat, mitä kunnissa nyt uudistetaan.
12 Taloudesta Kunnat ovat ratkaisevassa roolissa ilmastotyössä.
17 Kuntavaikuttaja tutuksi Sotkamon talousjohtaja Heidi Pyykkönen haluaa auttaa kotiseutuaan.
18 Tilinpäätös Vuosi 2015 jää Kuntarahoituksen historiaan onnistumisena muutospaineiden keskellä.
20 Apollo Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on rahoitussalkun hallinta- ja
analyysipalvelun ensimmäisiä käyttäjiä.
22 Erään yrityskaupan anatomia Helsingin kaupungin ja Koiviston Auton edustajat kertovat
liiketoimintakaupan taustat.
24 Kumppanuus Asiakkaat toivovat Kuntarahoitukselta tukea ja näkemyksiä
investointien ja rahoituksen suunnitteluun.
25 Kiinteistöt haltuun Inspira antaa työkaluja tilasalkun optimointiin ja kunnan
palveluverkon järkevään suunnitteluun.
26 Työn ääressä Terhi Vainikkala raivaa järjestystä sääntelytsunameissa ja auttaa
asiakkaita kinkkisissä sopimuskuvioissa.
28 Apuraha Kuntarahoitus-apurahan saa tänä vuonna 17-vuotias superlupaus Wilma Murto.
30 Kolumni Sosiaaliselle asuntotuotannolle on vahva tilaus, kirjoittaa
Kuntarahoituksen johtaja Jukka Helminen.
Huomisentekijät
Antti Karrimaa ja Markku Rimpelä ovat miehet Nummen palvelukeskuksen takana. Sivu 6.
Kuntarahoitus-
apurahan saajalla,
seiväshyppääjä
Wilma Murrolla on
edessään superkesä.
Sivu 28.
2
KuNtARAhoituS teKi viime vuoden tuulisissa olosuhteissa hyvän tuloksen. Liikevoitto kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta, samoin antolainauskanta.
Törmään usein samaan kysymykseen: miten osakkaamme hyötyvät yhtiön hyvästä tuloksesta? Miksei Kuntarahoitus jaa voitosta osinkoja?
Kuntarahoituksen hyvästä tuloksesta hyötyvät nimenomaan omistajamme ja asiakkaamme.
Yhtiömme hallitus on linjannut, että lisääntyvän pääomasääntelyn takia Kuntarahoituksen on pystyttävä keräämään omia pääomia. Vahva tase on meille välttämätön toimintaedellytys finanssisääntelyn kiristymisen takia. Sen avulla pystymme täyttämään tehtävämme rahoituksen turvaamiseksi asiakkaille kaikissa markkinaolosuhteissa.
Nykyisessä taloustilanteessa osakeannin järjestäminen ei olisi järkevää, ja siksi yhtiön strategiassa hyvän tuloksen tekeminen on määritelty ensisijaiseksi keinoksi pääomien keräämiseen. Yhtiön hallituksen esityksen mukaisesti on katsottu järkeväksi pidättäytyä osinkojen maksusta kunnes sääntelyn vaatimukset täytetään.
Kuntarahoituksen pääomarakenteen vahvistamisessa ei silti ole kyse vain sääntelyn vaatimusten täyttämisestä. Vahva tase hyödyttää suoraan asiakkaitamme. Sen ansiosta Kuntarahoitus pystyy hankkimaan varoja kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Onnistunut varainhankinta näkyy asiakkaille suoraan – edullisempana rahoituksena.
Vaikka Kuntarahoitus on asiakaskuntansa suurin rahoittaja, ei sillä ole minkäänlaista kilpailua vääristävää eikä rajoittavaa monopoliasemaa. Asiakkaamme kilpailuttavat kaiken hankkimansa rahoituksen ja päättävät itsenäisesti investoinneistaan. Kuntarahoitus on osoittanut, että se kykenee hankkimaan ja tarjoamaan asiakkailleen rahoitusta kaikissa olosuhteissa erittäin kilpailukykyiseen hintaan.
Perustamalla kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän kunnat ovat luoneet toimintansa perustaksi rahoitus ja takausjärjestelmän, johon ei sitoudu valtion pääomia ja jonka hyöty koituu osakkaiden ja asiakkaiden ohella kaikille suomalaisille veronmaksajille.
Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj
Mihin Kuntarahoitus tarvitsee vahvaa tasetta?
3 Pääkirjoitus
4 Lyhyesti
6 Hämeenlinna on lasten kaupunki Nummen palvelukeskus rakennetaan tukemaan elämänkaarisia palveluja.
10 Kvartaalin keskusteluaihe Kauhavan, Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat kertovat, mitä kunnissa nyt uudistetaan.
12 Taloudesta Kunnat ovat ratkaisevassa roolissa ilmastotyössä.
17 Kuntavaikuttaja tutuksi Sotkamon talousjohtaja Heidi Pyykkönen haluaa auttaa kotiseutuaan.
18 Tilinpäätös Vuosi 2015 jää Kuntarahoituksen historiaan onnistumisena muutospaineiden keskellä.
20 Apollo Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on rahoitussalkun hallinta- ja
analyysipalvelun ensimmäisiä käyttäjiä.
22 Erään yrityskaupan anatomia Helsingin kaupungin ja Koiviston Auton edustajat kertovat
liiketoimintakaupan taustat.
24 Kumppanuus Asiakkaat toivovat Kuntarahoitukselta tukea ja näkemyksiä
investointien ja rahoituksen suunnitteluun.
25 Kiinteistöt haltuun Inspira antaa työkaluja tilasalkun optimointiin ja kunnan
palveluverkon järkevään suunnitteluun.
26 Työn ääressä Terhi Vainikkala raivaa järjestystä sääntelytsunameissa ja auttaa
asiakkaita kinkkisissä sopimuskuvioissa.
28 Apuraha Kuntarahoitus-apurahan saa tänä vuonna 17-vuotias superlupaus Wilma Murto.
30 Kolumni Sosiaaliselle asuntotuotannolle on vahva tilaus, kirjoittaa
Kuntarahoituksen johtaja Jukka Helminen.
onnistunut varainhankinta näkyy asiakkaille suoraan – edullisempana rahoituksena.
3
NeljälletoiStA SuuRiMMAlle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Se on lähes saman verran, kuin koko maahan on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Muualla Suomessa uusien asuntojen rakentamistarve jää vähäiseksi heikon väestökehityksen vuoksi. Tämä käy ilmi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreesta Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksesta.
Kuntarahoitus on Suomen suurin sosiaalisen asuntotuotannon rahoittaja ja yksi VTT:n tutkimuksen tilaajista.
VTT on selvittänyt, kuinka paljon Suomessa tulee jatkossa rakentaa asuntoja ja minne. Vuotuinen kokonaistarve on jatkossa keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto. Merkittävin ero aiempaan nähden on asuntotarpeen yhä voimakkaampi keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille.
Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osuus asuntotuotannosta on noussut jo lähes 90 prosenttiin kaikista valmistuneista
uusista asunnoista. Se kasvaa entisestään, mikäli kaupungistuminen jatkuu samalla kehitysuralla kuin nyt on toteutunut.
Tutkimuksen lähtökohtana on Tilastokeskuksen syksyllä 2015 julkaisema väestöennuste. Asuntotuotantotarpeen arvioinnissa väestö on sijoitettu eri alueille joko seutukohtaisen ennusteen mukaisesti tai olettaen väestön keskittyvän suurimmille kaupunkiseuduille samaa vauhtia kuin vuosina 2010–2014 tapahtui. Molemmissa vaihtoehdoissa suurten kaupunkiseutujen osuus sekä väestöstä että uusista asunnoista kasvaa, ja muu MannerSuomi menettää asukkaitaan.
Asuntotuotannon epäsuhta on huomattava yhteiskunnallinen haaste. Esimerkiksi Helsingin seutu tarvitsee 50 prosenttia, Tampereen seutu 40 ja Oulun seutu peräti 54 prosenttia lisää asuntoja niiden tämänhetkiseen asuntokantaan nähden. Tämä on otettava huomioon muun muassa kaavoituksessa ja investoinneissa joukkoliikenteeseen, jotta asuntopula ei muodostu koko talouskasvun tulpaksi.
Uusien asuntojen tarve keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille
Tulossa: Rahoitusriskien hallinnan teemapäivä 11.5.SuoMeN KuNtAliitto ja Kuntarahoitus järjestävät jo viidennen kuntien rahoitusriskien hallinnan teemapäivän keskiviikkona 11.5.2016 Kuntatalolla Helsingissä (Toinen linja 14, 00530 Helsinki).
Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan rahoituksen tämän hetken keskeisimmistä haasteista ja kuntien keinoista hallita niihin liittyviä riskejä.
Päivä on ajankohtainen etenkin kuntien taloudesta ja rahoituksesta vastaaville, kunnanjohtajille sekä kuntien luottamushenkilöille. Tilaisuus on maksuton.
Lisätietoja tapahtumasta sekä linkin ilmoittautumiseen löydät maaliskuun lopulla Kuntarahoituksen ja Kuntaliiton verkkosivuilta.
LYHYESTIf
Tiesitkö tämän Kuntarahoituksesta?Henkilöstön ikäjakauma
yli 60, 0 %
50-59, 22 %
40-49, 23 %
30-39, 39 %
20-29, 16 %
4
Järvenpään Mestariasuntojen Auerkulma on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty talohARjAKoRKeuteeN NouSSut Järvenpään Mestariasuntojen rakennuttama Auerkulman perhetukikeskus on maan ensimmäinen Joutsenmerkinnän saava talo. Kuntarahoituksen rahoituksella valmistuva rakennus täyttää tiukat ympäristö ja terveysvaatimukset.
Joutsenmerkkitalo on ympäristöystävällisempi, rakennettu terveellisiä ja turvallisia rakennusmateriaaleja käyttäen, hyvin äänieristetty sekä energiatehokas ja tiivis, mikä vähentää myös lämmityskuluja.
Joutsenmerkin kriteerit talon rakentamisessa edellyttävät, että kaikki rakentamisessa käytetyt tuotteet täyttävät merkin vaatimukset. Tämän varmistaminen työllisti Auerkulmaprojektissa yhden henkilön ja vaati tavarantoimittajilta lisäselvityksiä materiaalien alkuperästä. Kaikkia kriteerit täyttäviä rakennusmateriaaleja ei edes löytynyt Suomesta.
Kaikki yhteistyökumppanit ja tavarantoimittajat kuitenkin näkivät selvitysten hyödyn. Samoin on jo aiemmin käynyt myös energiatehokkuuden parantamisessa: kun teollisuus on alkanut panostaa ympäristöystävällisempiin tuotteisiin, kustannukset laskevat nopeasti ja kaikki hyötyvät: asukkaat ja koko rakennusteollisuus.
Vaikka Joutsenmerkkiprojekti on ensimmäisellä kertaa työläs, sertifioinnista koituva lisäkustannus oli kuitenkin vain noin kolme prosenttia. Seuraavissa Mestariasuntojen Joutsenmerkkikohteissa prosessi on tietenkin helpompi ja nopeampi.
Mestariasunnot on jo pitkään painottanut rakentamisessaan energiatehokkuutta ja ympäristömyönteisyyttä. Yhtiö on muun muassa rakennuttanut Suomen ensimmäisen nollaenergiatalon ja palkittu Suomen ilmastoystävällisimmästä asuinkerros talosta.
BRittiläiNeN MARKKiNAtietoA tarjoava mtni palkitsi 11.2.2016 Lontoossa pidetyssä tilaisuudessa Kuntarahoituksen viime vuoden parhaana liikkeeseenlaskijana julkisyhteisöomisteisten liikkeeseenlaskijoiden agencysarjassa.
– Parhaaksi liikkeeseenlaskijaksi nimeäminen on iso saavutus. Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla julkissektorin niin kutsutut SSAliikkeeseenlaskijat (Sovereign, Supranational and Agency) tarjoavat haluttuja sijoituskohteita ja toimijoita on paljon. Olemme rakentaneet läsnäoloa monilla markkinoilla ja panostaneet sekä sijoittajasuhteiden kehittämiseen että sijoittajien toivomien tuotteiden tarjoamiseen. mtni:n palkinto on tunnustus tälle työlle, sanoo varatoimitusjohtaja Esa Kallio, joka
vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta pääomamarkkinoilla.
Joulukuussa 2015 Capital Market Daily (CMD) puolestaan valitsi Kuntarahoituksen parhaaksi liikkeeseenlaskijaksi strukturoitujen lainojen ja Japanin markkinoiden yksityissijoittajille suunnattujen Uridashilainojen kategorioissa.
Molemmissa tunnustuksissa Kuntarahoitus on voittajien joukossa erittäin kovassa seurassa. CMD Portal Awardseissa Kuntarahoituksen lisäksi ainoat useamman kategorian voittajat olivat Saksan kehityspankki KfW ja Maailmanpankkiin kuuluva IFC. mtni:n palkitsemat liikkeeseenlaskijat olivat Kuntarahoituksen lisäksi Maailmanpankki, hollantilainen ABN AMRO ja yritysliikkeeseenlaskijoiden sarjassa ranskalainen energiayhtiö Engie.
Kuntarahoitukselle kovia kansainvälisiä liikkeeseenlaskijatunnustuksia
315KuNtARAhoituKSeN kansainvälisten varainhankinnan järjestelyjen määrä vuonna 2015.
f 5
ASIAKAScASE a Hämeenl inna
lasten kaupunki
6
hämeenlinnaan on syntynyt vahva yhteinen sitoumus elämänkaaristen palvelujen tuottamisesta. Mallissa lasten ja nuorten tarpeet nostetaan
keskiöön ja heille suunnattuja palveluja suunnitellaan kokonaisuutena eikä erillisissä siiloissa. Miten lapsiystävällinen kulttuuri on syntynyt?
– Hämeenlinna on perinteinen koulukaupunki ja lapset ja nuoret ovat aina olleet prioriteeteissa korkealla. Sijaintimme monen muun kasvukeskuksen lähellä kannustaa panostamaan vetovoimatekijöihin, ja panostukset lapsiin ja nuoriin houkuttavat erityisesti lapsiperheitä, sanoo tilaajajohtaja Markku Rimpelä kaupungin lasten, nuorten ja elämänlaadun tilaajayksiköstä.
Hämeenlinnassa lasten ja nuorten lautakunta vastaa kaikista lapsia ja nuoria koskevista asioista. Tämä tukee elämänkaarista palvelujen suunnittelua.
– Prosessi on välillä tuntunut hitaalta, mutta päätöksentekokulttuuri on vähitellen muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi. Enää päättäjät eivät käsittele esimerkiksi yksittäistä koulurakennusta, vaan keskittyvät siihen, miten palvelut kokonaisuutena pitää järjestää, jotta ne tukevat parhaiten lasten kehitystä. Kaikkea toimintaa ja suunnittelua ohjaa yksi tavoite: lapsen ja nuoren hyvä päivä.
Hämeenlinnassa palvelut on järjestetty tilaajatuottajamallin mukaan.
– Kulttuurin muuttuminen sisäisesti on vaatinut aikaa. Palvelujen tuottajat ostivat ajatuksen elämänkaarisuudesta pikkuhiljaa. Seitsemällä alueella Hämeenlinnassa lasten ja nuorten palveluja tarjotaan nyt kokonaisuutena, ei esimerkiksi opetusta erikseen ja muita palveluja erikseen, Rimpelä kertoo.
Hämeenlinna sai vuonna 2013 ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Unicefin lapsiystävällinen kunta tunnustuksen. Lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuutta on vahvistettu eri tavoin. Heille on oma sähköinen aloitekanavansa ja erilaisia foorumeja, joissa lapset ja nuoret kohtaavat kaupungin päättäjiä.
Kaupungissa ollaan ottamassa käyttöön myös lasten asioiden ohituskaista. Jos lasten tekemät aloitteet ja toiveet esimerkiksi hankinnoista voidaan käsitellä virkamiespäätöksinä, näin tehdään. Se nopeuttaa asioiden etenemistä ja vähentää byrokratiaa. Nopeus on valttia myös lastensuojelukysymyksissä, joissa varhaiseen puuttumiseen on suunnattu lisäresursseja säästö paineista huolimatta.
nummen palvelukeskus suunniteltiin käyttäjien ehdoillaHämeenlinnassa on johdonmukaisesti pyritty eroon palvelujen hajanaisuudesta. Lasten ja nuorten palvelujen järjestämisen elämänkaarisuusperiaatteesta halutaan pitää kiinni myös jatkossa soteuudistuksesta huolimatta. Vuonna 2018 käyttöön otettavaan Nummen palvelukeskukseen sijoittuvat siksi esiopetuksen ja peruskoulun lisäksi myös neuvolapalvelut, terveydenhuolto, kirjasto, nuoriso, liikunta ja kulttuuripalvelut ja muita asukkaiden lähipalveluja.
Nummen palvelukeskukseen luodaan kohtaamisen ja yhdessäolon mahdollisuuksia eriikäisille kuntalaisille: ruokailutilojen on suunniteltu tarjoavan lounasta koululaisten lisäksi myös alueen ikäihmisille, ja mummot ja vaarit aiotaan toivottaa tervetulleiksi koulukummeiksi. Tällaisesta toiminnasta Hämeenlinnassa on jo entuudestaan hyviä kokemuksia.
Hämeenlinna profiloituu lasten ja nuorten elämänkaaristen palvelujen kehittäjänä. Nummen palvelukeskus Hämeenlinnassa on edelläkävijähanke, jossa rakennetaan uudenlaista lähipalvelujen mallia.
TEKSTI : S o i l i h e l M i N e N KUVAT: S A M i l A M B e R g , h ä M e e N l i N N A N K Au P u N K i
markku Rimpelä on rakentanut Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluista elämänkaarisia vuodesta 2008.
7
lasten ja nuoRten juHlakaupunki 2017
Hämeenlinna on Suomen 100-vuotis-juhlavuonna 2017 lasten ja nuorten juhla kaupunki. Vuoden mittaan kau-pungissa järjestetään lukuisia erilaisia tilaisuuksia lapsille ja nuorille sekä lasten ja nuorten palveluja suunnitteleville.
Yksi vuoden kohokohdista on elokuussa järjestettävä jamboree, johon odotetaan viikon ajaksi noin kuutta tuhatta lasta ja nuorta eri puolilta maail-maa. jamboreen aikana Hämeenlinnaan rakennetaan neljä toimintalaaksoa: lii-kunnalle, taiteelle, kulttuurille ja tieteelle kullekin omansa.
marraskuussa järjestettävässä päätösseminaarissa esitellään lasten ja nuorten kuvia tulevaisuudesta. millainen maailma on vuonna 2067? Hanke toteutetaan yhdessä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa.
julkisiin rakennusprojekteihin kuuluu kahden projektin taidemääräraha, joka nummen palvelukeskuksessa käyte-
tään ulkoseinän valopesuriin. se heijas-taa seinään vaihtuvia valotaideteoksia,
joita myös lapset voivat suunnitella.
uuden ajan kyläkeskus
Palvelut: Esiopetus ja peruskoulu, neuvola, kirjasto, terveydenhuolto, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut ja muita asukkaiden lähipalveluja
• Koululaisten ja esiopetuksessa olevien määrä: 1000
• Henkilökunnan määrä: 110• Rakennuskustannukset:
23 miljoonaa euroa• Rakennuksen pinta-ala: 9800 m2• Valmistuu kesäkuussa 2018
Nummen palvelukeskuksen toimintojen suunnitteluun ovat osallistuneet kaikki tulevat käyttäjäryhmät. Suunnitelmaa ovat olleet tekemässä koulujen opettajat, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon ja neuvolan edustajat, ikäihmisten palvelujen ja liikuntapalvelujen suunnittelijat, kirjastotoimen työntekijät, koululaiset ja päiväkotilapset. Tapaamisten ja kyselyjen perusteella rakennettiin yhteinen visio siitä, mitä palvelukeskus tulee tarjoamaan.
– Vision perusteella syntyi toiminnallinen suunnitelma, joka annettiin rakennuttajaehdokkaille neuvottelumenettelynä toteutetun kilpailutuksen pohjaksi. Emme halunneet lähteä teknisistä määrittelyistä vaan toiminnallisista tarpeista. Halusimme myös varmistaa, että saamme parhaat ehdotukset siitä, miten kokonaisuus kannattaa toteuttaa emmekä rajaa ennakolta hyviä ideoita pois. Halusimme maailman parhaan kylätalon, sanoo tilaajapäällikkö Antti Karrimaa.
Kylätalo tarkoittaa sitä, että palvelukeskuksesta halutaan luoda alueensa sosiaalisen elämän keskus, jossa viihdytään ympäri vuoden ja myös viikonloppuisin. Nummen alue kasvaa tulevien vuosien aikana noin 15 000 asukkaan alueeksi, jonne tarvitaan lasten ja nuorten lisäksi palveluja myös aikuisille.
– Toiminnallisen suunnittelun prosessissa halusimme haastaa markkinoita. Kerroimme omat lähtökohtamme ja halusimme tietää, mitä osaamista rakennuttajat voivat niistä lähtökohdista tarjota, Karrimaa kuvailee.
Rakennuttajaksi valikoitui YIT:n ja Caverionin muodostama konsortio.
– Keskusteluyhteyden syntyminen tuotti vaikeuksia, sillä eri käyttäjäryhmien toivei
den tulkkaaminen rakennuttajan kielelle ei ollut helppoa. Vaikka prosessi oli työläs, se kannatti. Myös tarjoaja on kertonut oppineensa paljon suunnitteluprosessin aikana, Karrimaa sanoo.
innovatiivisia ratkaisujaKuten monilla kunnilla, myös Hämeenlinnan kaupungilla on paljon huonokuntoisia kiinteistöjä. Tälläkin hetkellä toista tuhatta lasta on väistötiloissa, ja myös uusissa rakennuksissa on todettu sisäilma ja laatuongelmia. Sen takia Nummen palvelukeskuksen rakentamisessa päädyttiin käyttämään elinkaarimallia.
– Nummen palvelukeskuksen rakennusinvestoinnin kokonaiskustannus on 23 miljoonaa euroa. Se on niin iso summa, että halusimme varmistaa, että keskuksesta tulee toimiva ja sen käyttöiästä pitkä. Elinkaarimallissa rakennuttaja ottaa vastuun lopputuloksesta ja huollosta ennalta sovitun elinkaaren ajaksi. Kun itselleen rakentaa, kiinteistö pysyy pitempään kunnossa, Karrimaa sanoo.
"Halusimme varmistaa, että keskuksesta
tulee toimiva ja sen käyttöiästä pitkä."tilaajapäällikkö antti karrimaa
8
Idealisti ja uudistaja Leasing jakaa rahoituksen riskejä
MARKKu RiMPelä valmistui käsityöopet-tajaksi Rauman opettajankoulutuslaitok-selta vuonna 1990. Hänellä on takanaan vuosikymmenen ura opettajana, minkä jälkeen hän siirtyi kasvatus- ja opetus-toimenjohtajaksi, sittemmin Opetushalli-tuksen kehitysjohtajaksi ja vuonna 2008 nykyiseen tehtäväänsä Hämeenlinnan tilaajajohtajaksi vastaamaan elämänkaa-risista lasten ja nuorten palveluista ja elämänlaatupalveluista.
Vuonna 2015 Rimpelä julkaisi yhdessä veljensä kanssa raportin Säästöjä lapsi-perheiden palveluremontilla. Tutkimuksen mukaan suomalaista lapsipolitiikkaa olisi uudistettava lapsi- ja perhelähtöisemmäksi. Palveluremontin avulla voidaan säästää jopa miljardi euroa vuodessa samalla, kun tuotet-tavat palvelut ovat aiempaa parempia.
– minulla on sisäsyntyinen tarve rakentaa maailmaa pala palalta paremmak-
si tuleville sukupolville. Haluan herättää maailman huomaamaan, että me emme rakenna itsellemme vaan niille, jotka nyt syntyvät. Parempaa maailmaa rakenne-taan investoinneilla eikä pelkillä leikkauksil-la. millainen tuotto sillä on, jos onnistumme rakentamaan tasapainoisen ihmisen? ◆
häMeeNliNNA KilPAilutti Num-men palvelukeskuksen rahoituksen kolmella eri tavalla. Niissä selvitettiin rahoitusvaihtoehtoina taserahoitus kaupungille, taserahoitus tytäryhtiölle ja kiinteistöleasing. Kuntarahoitus voitti kaikki kolme kilpailutusta. Lopulta kaupunki päätyi valitsemaan rahoitusmuodoksi leasingin.
Rahoitusmuodon valinnalla ei talous- ja hallintojohtaja jussi oksan mukaan ollut käytännössä merki-tystä vuosittaisiin kustannuksiin tai kaupungin taloudelliseen tilantee-seen: hankkeen vuosikustannukset kaupungille ovat kokoluokaltaan samat kuin taselainalla rahoitetul-la hankkeella. Lyhyellä aikavälillä leasingvuokraus tosin hidastaa kaupungin velkaantumistahtia.
Hämeenlinnan rahoitusportfolios-sa ei ole aiemmin käytetty kiinteistö-leasingiä. Leasingin käytön nähdään jakavan rahoituskokonaisuuteen liittyviä riskejä. Kaupungille Nummen palvelukeskushankkeesta saadaan arvokasta kokemusta sekä elinkaari-mallista että leasingrahoituksesta. – Tällaisessa hankkeessa erityisen tärkeässä roolissa on sopimuskoko-naisuuden hallinta ja sopimusosaami-nen. Kuntarahoituksen osallistuminen rakennuttajan kanssa käytyihin kolmikantaneuvotteluihin asiantun-tijuudellaan ja omistajan roolissa parantaa kaupungin sopimuksellista asemaa, Oksa arvioi.
– Kuntarahoituksen sopimusmallit ja kokemus leasingrahoituksen to-teuttamisesta nopeuttivat sopimus-vaihetta. Kuntarahoituksen roolista prosessissa on vain hyvää sanotta-vaa, Oksa sanoo. ◆
Opetuskäytössä palvelukeskuksen tilat on suunniteltu tukemaan interaktiivisuutta ja oppimista opettamisen sijaan. Voittaneessa suunnitelmassa on vähän seiniä, sillä tilojen on muuntauduttava erilaisiin opetustilanteisiin ja erikokoisissa ryhmissä työskentelyyn.
– Uusi oppiminen perustuu ilmiöpohjaisuuteen: opettajien on tehtävä yhteistyötä yli ainerajojen, sillä ilmiöiden ymmärtäminen vaatii erilaisten osaamisten yhdistämistä. Tämä muutos mullistaa opettajien työskentelyn ja haastaa heidät aivan uudella tavalla, Karrimaa sanoo.
Nummen palvelukeskuksen koululaisille on tarjolla keskittymistä vaativaan työhön pienempiä, yksityisempiä ja rauhallisen työnteon tiloja. Vaihtoehtoisesti käytössä on myös intensiivisen ryhmätyön alueita sekä aulatila isoja julkisia tapahtumia varten.
Itse rakennuksen lisäksi pihat ja ulkoalue ovat tärkeässä roolissa. Keskuksen harrastus ja hengailualueet ovat kaupunginosan
kaikkien asukkaiden käytössä. Pihoja ei myöskään haluttu rajata niin, että eriikäiset lapset ja nuoret oleilisivat erillisissä karsinoissa, vaan eriikäisten lasten halutaan viihtyvän myös yhdessä.
– Tilakokonaisuuden pitää edustaa tämänhetkistä huippusuunnittelua. Nummen palvelukeskuksen avainsanoja ovat fyysisyys, yhteisöllisyys, digitaalisuus ja alueellisuus, kertoo Rimpelä.
Monialaiseen suunnitteluprosessiin osallistui tilojen käyttäjien lisäksi arkkitehtejä, suunnittelijoita, elinkaariosaajia ja pedagogisia asiantuntijoita. Yhteistyö synnytti paitsi joustavan ja muunneltavan kokonaisratkaisun, myös täysin uusia innovaatioita. Sellaisia ovat esimerkiksi muunneltavat ilmiötornit ja tilanjakamisessa käytettävät Vertexkulmat, valaistussäätöjen hyödyntäminen erilaisten vireystilojen aikaansaamiseksi ja muut valon ja äänen suuntaamisen erikoisratkaisut. Myös rakennuksen energiatehokkuus on huippuluokkaa. ◆
9
KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE
Kuva
t: S
ami L
ambe
rg
Sote-uudiStuKSeSSA eRityiSeN tärkeitä ratkaistavia asioita ovat kuntien soteinfraan kohdistuvien lainojen ja sotekiinteistökannan kohtalo. Uudessa mallissa sotetoiminnot tuloineen ja menoineen siirtyvät maakunnille, mutta kiinteistöistä ja veloista on sovittava kuntien ja maakuntien välillä.
Vuosien 2017–18 suunnitelmissa meidän on jo huomioitava sote ja alueuudistuksen jälkeinen tilanne. Uuden tilanteen etu on se, että työnjako on selkeä: sotetoiminnot siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnalliselle organisaatiolle. Kunnat voivat keskittyä elinvoiman kehittämiseen eli elinkeino ja maaseutupolitiikkaan, kaavoitusasioihin ja infraan sekä sivistys ja opetustoimintaan. Strategia pitää sen myötä panna uuteen asentoon.
Verrattuna suuriin kaupunkeihin, jotka järjestävät sotepalvelunsa itse, uudistus ei tuo Kauhavan toimintaan dramaattista muutosta. Olemme valmiiksi lähempänä uutta mallia, koska sotepalvelujen tuottamisesta on jo seitsemän vuoden ajan vastannut kuntayhtymä.
Sotesta huolimatta arvioimme parhaillaan tulevaa terveyskeskusverkkoa: lääkäreiden vastaanot
toa tarjoavia terveyskeskuksia tarvitaan, mutta vähemmän ja suurempia kuin aiemmin. Teemme palvelujen järjestämisestä ratkaisuja jo tänä vuonna. Uusia seiniä ei rakenneta, mutta tiivistämme toiminnallista sotepalveluverkkoa. Samaan aikaan kouluverkkotoimikunta pohtii koulujen toimintaa ja sijaintia. Suurin investointi lähivuosina on Kauhavan koulukeskuksen peruskorjaus, jonka hankesuunnitelma valmistuu maaliskuussa.
Nykyinen strategiamme tähtää vuoteen 2020. Seuraavat kuntavaalit pidetään yhdessä maakuntavaalien kanssa vasta syksyllä 2017. Päivitämme strategiamme tänä vuonna, jotta se vastaa uutta tilannetta, johon siirrytään käytännössä jo vuonna 2018. Nykyisen strategian ydin on yksi ja yhtenäinen Kauhavan kaupunki vuonna 2009 tehtyjen kuntaliitosten jälkeen. Se ei ole täysin toteutunut ja siihen on panostettava jatkossakin. Meillä ei ole varaa sisäiseen eriseuraisuuteen.
mitä kunnissa nyt kehitetään?Kysyimme kolmelta kaupunginjohtajalta, millä kuntien toiminnan osa-alueella tarvitaan lähivuosina eniten uudistuksia. Mitkä uudistukset ovat kussakin kaupungissa tärkeimpiä ja mihin suuntaan kaupungin kehitystä ollaan suuntaamassa?
KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE
-juttusarja kertoo vaikuttajien näkemyksiä kuntasektoriin
liittyvistä ajankohtaisista aiheista.
markku lumio, kaupunginjohtaja, Kauhava
timo Halonen, kaupunginjohtaja, Mikkeli
KuNtieN tulevAiSuudeN RooliN ja uusien tehtävien määritteleminen on myllerryksessä. Kunnan toimialaa on voinut ryhmitellä hyvinvointi, elinvoima ja demokratiatehtäviin. Sote ja aluehallintouudistuksen jälkeen iso osa hyvinvointi ja
palvelutehtävistä poistuu ja elinvoimatehtävät korostuvat.
Myös iso osa kunnan legitimiteetistä katoaa hyvinvointitehtävien myötä. Kunnan on perusteltava uudelleen tarpeellisuutensa kuntalaisille.
Olemme siirtymässä kuntaorganisaatiosta kuntayhteisöön. Toimintaa on ulkoistettu, yhtiöitetty ja muodostettu kuntakonserneja. Entisen tyylinen käskyttäminen kunnan johtamisessa ei ole enää mahdollista. Nyt kunta on osa verkostoa ja se toimii yhdessä muiden kanssa. Kaupunki ei ole se, mitä kaupungintalolla on, vaan se mitä kaupunkilaiset ovat.
Minusta keskeinen elinvoiman synnyttäjä on yhteisöllisyys: pöhinä, yhteinen tahtotila ja paikkakun
Kunnat voivat keskittyä
elinvoiman kehittämiseen ja
strategia pitää senmyötä panna
uuteen asentoon.
10
nan henki. Kuntien on mietittävä, mistä heidän elinvoimansa ja omaleimaisuutensa syntyy.
Mielikuvat nousevat kunnan elinvoimassa yhä tärkeämmiksi. Imago tai maine ei synny päälleliimatulla markkinoinnilla. Vahvistettavien mielikuvien on perustuttava kohdallaan oleviin asioihin. Niiden on myös oltava sellaisia, jotka kuntalaiset tietävät ja joihin he uskovat. Yhteisön on toimittava mielikuvalupauksen mukaisesti. Sen se tekee vain, jos lupaus on yhteisen tahdon mukainen.
Merkitykselliseksi tulee se, miten kunta pystyy houkuttelemaan riittävästi matkailijoiden, asukkaiden, yritysten, tiedon ja rahan virtoja pysyäkseen elinvoimaisena. Mikkelissä määritel
lään parhaillaan Tulevaisuuden Mikkeli hankkeessa kunnan roolia ja tulevaisuuden tehtäviä, organisaatiota, johtamista ja verkostoja – mitä vaaditaan, että saadaan ihmiset mukaan keskusteluun ja vaikuttamaan? Äänestäminen ei riitä. Vasta
kun yhteisö osallistuu keskusteluun ja toimii yhdessä sovitulla tavalla, päästään määrittelemään ja toteuttamaan kunnan yhteistä strategiaa.
Tavallaan sote ja aluehallintouudistuksessa on kyse paluusta kunnan alkuperäiseen rooliin: sotetoiminta on hyvin säädeltyä ja siinä kunnilla on ollut
vähän itsenäistä päätösvaltaa. Kun sote siirtyy maakunnille, kuntiin jää jäljelle demokratian ideaali, jossa ”vapaat miehet” kokoontuvat torille päättämään yhteisistä asioista.
kimmo jarva, kaupunginjohtaja, Lappeenranta
lAPPeeNRANNAlle Sote-MAlliiN siirtyminen ei tule tuottamaan ongelmia: Eksoten toimintamalli sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisessa on entuudestaan hyvin lähellä tulevaa mallia ja maakunnassa tehdään muutenkin paljon yhteistyötä esimerkiksi pelastustoiminnassa. Olemme tarjoutuneet toimimaan uudistuksen pilottimaakuntana ja aloittamaan mallin mukaisen toiminnan jo vuotta ennen uudistuksen varsinaista voimaantuloa.
Kehittämis ja tehostamismahdollisuuksia löytyy kiinteistöjen paremmasta hallinnasta. Kiinteistömassa on iso, ja kunnan tarjoamat palvelutkin määräytyvät pitkälti kiinteistöjen ehdoilla. Kun rakennetaan koulu, se sijoitetaan samalle paikalle, jossa on ollut koulu sata vuotta – miettimättä, kannattaako niin edelleen tehdä.
Lappeenrannassa on jo muutaman vuoden ajan uudistettu tapaa hallinnoida kiinteistöjä. Tärkeimpänä syynä oli korjausvelan hallitsematon kasvu, joka pakotti miettimään tilojen taloudellisuutta ja tehokkuutta kokonaisvaltaisesti. Vuoden 2014 lopussa korjausvelkaa oli 60 miljoonaa euroa.
Vuonna 2014 nostimme kaupungin kiinteistöjen sisäisiä vuokria 66 prosentilla: kalleimmat neliövuokrat ovat nyt 15 euron tasolla, kun ne aiemmin olivat kuusi euroa. Aiemmat vuokrat eivät kattaneet todellisia kuluja, eikä kiinteistöjen kokonaiskustannuksia ollut aidosti arvioitu. Vuokrankorotus toi vuodessa kassaan 9,2 miljoonaa euroa. Se on iso raha suhteutettuna kaupungin 450 miljoonan euron kokonaisbud
jettiin ja vuosittaisiin noin 25 miljoonan euron investointeihin.
Vuokrien korottaminen vastaamaan todellisia kustannuksia on ohjannut myös palvelutarvetta oikeaan suuntaan. Tilojen käyttäjät miettivät nyt itse, pistetäänkö rahat toimintaan vai seiniin. Todellisen kustannuksen tiedostaminen on parantanut ymmärrystä
kiinteistönpidon kustannustasosta ja tuonut kustannustietoisuutta.
Osana kiinteistömassan hallintaa olemme salkuttaneet kunnan yli 700 kiinteistöä kaikkiaan kuuteen eri salkkuun. Niistä ensimmäisissä salkuissa olevat kiinteistöt ovat oman toiminnan kannalta kriittisiä, viimeisessä ryhmässä sellaisia, joista hankkiudutaan heti eroon. Luovutettujen kiinteistöjen kohdalla
on esimerkiksi laskettelukeskus, jonka toiminta jatkuu entisellään , mutta yksityisen toimijan omistuksessa.
Kiinteistöomaisuuden salkutuksesta päätettiin kaupungin valtuustossa ja poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet yhteisiin linjauksiin. Toimialakohtaisten raamien sisällä kiinteistöjen käyttäjät saavat itse tehdä valintoja. Luotamme asiantuntijoiden omiin näkemyksiin, ja se tuottaa tulosta. Sama ideologia tulee jatkumaan tulevaisuudessa.
Kunnan on pystyttävä houkuttelemaan matkailijoiden,
asukkaiden, yritysten,tiedon ja rahan virtoja.
Kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia
löytyy kiinteistöjen paremmasta hallinnasta.
Kunnan tarjoamat palvelutkin määräytyvät pitkälti kiinteistöjen ehdoilla.
11
TALOUdESTA a Vihreä raha12
TEKSTI : h AS S e h ä R Kö N e N KUVITUS: e i N i S u o M i N e N
Kunnat ratkaisevassa roolissa ilmastotyössä
K iinnostus kuntien ympäristöystävällisiä ratkaisuja kohtaan kasvaa entisestään, kun ilmastonmuutoksen torjuntaan panostetaan yhä
enemmän. Pariisissa viime vuoden lopulla solmitun maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen suorat vaikutukset ulottuvat kuntiin vasta myöhemmin, mutta suunta on selvä jo nyt. Ilmastoasioiden painoarvo kasvaa koko ajan.
Suomalaisissa kunnissa on jo pitkään tehty ympäristön kannalta hyviä investointeja. Kunnat ovat satsanneet uusiutuvaan energiaan, jätevesien käsittelyyn ja kiinteistöjen energiansäästöön.
Kuntien rooli ilmastokriisin ratkaisijoina on iso. Kunnat omistavat merkittävän määrän kiinteistöjä, ja kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa huomattavasti. Energiatehokkuus tuo kunnille tuplaedun, kun ilmastovaikutuksen lisäksi kunta saa
tuntuvia rahallisia säästöjä. Samanlaisia kaksoisetuja on saatavissa muillakin toimialoilla.
Kuntien tekemät ilmaston kannalta hyvät päätökset kiinnostavat yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Ilmastotyötä tekevä kunta koetaan houkuttelevana paikkana asua ja yrittää, ja ilmastoystävällisyys tarkoittaa yleensä myös taloudellista edullisuutta.
Kuntaliiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan kuntien asenneilmapiiri on muuttunut ilmastotyötä tukevaan suuntaan, ja myös maakunnat ovat aktivoituneet ilmastotyössä. Selvityksen perusteella parhaita tuloksia ilmastotyössä on saavutettu niissä kunnissa, joissa korkein johto on sitoutunut ottamaan ilmastoasiat huomioon päätöksenteossa ja joissa sitoutuminen kulkee läpi koko kuntakonsernin.
kymmenen vuotta vihreää rahaaMyös kansainväliset sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia ilmaston kannalta edulli
Kunnallisilla investointipäätöksillä on iso vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nousussa oleva vihreä rahoitus tarjoaa kunnille uuden tavan edistää ympäristöystävällisiä hankkeitaan.
sista hankkeista. Vihreä rahoitus – vihreät joukkovelkakirjat ja lainat – syntyi kymmenisen vuotta sitten, kun yhä useampi sijoittaja alkoi ymmärtää ihmisen toimien, luonnonkatastrofien ja taloudellisten menetysten yhteyden. Sijoittajat huomasivat, että tulvat ja myrskyt aiheuttivat merkittäviä vahinkoja ja sitä kautta hallaa heidän sijoituksilleen.
– Markkinoille tarvittiin uudenlainen sijoitustuote, jonka kautta sijoittajat voivat tukea ympäristön kannalta hyviä hankkeita sijoitustensa tuotosta tinkimättä, ruotsalaisen SEBpankin ilmasto ja rahoitusasiantuntija Mats Olausson sanoo. SEB kehitti Maailmanpankin kanssa vihreän rahoituksen konseptin vuosina 2007–2008.
Vihreän rahoituksen idea on se, että velkakirjoja eli bondeja ostavat sijoittajat tietävät, että heidän sijoittamansa varat käytetään ym
13
päristöystävällisten hankkeiden rahoittamiseen. Taloudellisesti katsottuna vihreät bondit ovat aivan samanlaisia kuin muutkin bondit, ero löytyy rahojen käyttötarkoituksesta.
– Vihreän rahoituksen läpinäkyvyys on iso asia. Vihreisiin bondeihin sijoitettu raha on korvamerkitty vihreisiin hankkeisiin. Sijoittaja voi siis saada sekä hyvän tuoton että varmuuden rahojen käyttötarkoituksesta, Olausson sanoo.
Kymmenessä vuodessa vihreä rahoitus on kasvanut huomattavasti, ja Olaussonin mukaan Pariisin ilmastosopimus vauhdittaa vihreiden bondien markkinat uudelle tasolle. Viime vuonna vihreitä bondeja laskettiin liikkeeseen rahoitusmarkkinoilla lähes 42 miljardin dollarin arvosta, ja vihreiden bondien kokonaismarkkina oli 100 miljardin luokkaa. Tänä vuonna SEB arvioi uusia liikkeeseenlaskuja tulevan 80–100 miljardin dollarin arvosta. Liikkeeseenlaskettavien velkakirjojen arvo näyttää siis tuplaantuvan edellisvuoteen verrattuna.
Yleisesti vihreiden bondien markkinan kasvun ennustetaan jatkuvan jopa 20–30 prosentin vuosivauhtia. Maantieteellisesti Eurooppa ja PohjoisAmerikka korostuvat tällä hetkellä vihreässä rahoituksessa, mutta Kiina, Intia ja Latinalaisen Amerikan maat ovat tulossa vahvasti mukaan.
pitkän tähtäimen etujaKuntarahoitus laskee tänä vuonna liikkeeseen oman vihreän bondinsa, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Samalla Kuntarahoituksen asiakkaille aletaan tarjota vihreää rahoitusta. Mats Olaussonin mielestä Kuntarahoituksen vihreät bondit ovat suomalaisille kunnille hyödyllisiä.
– Vihreiden bondien kautta Kuntarahoitus tavoittaa globaaleilla markkinoilla uusia sijoittajia, mikä laajentaa yhtiön varainhankinnan pohjaa. Sitä kautta tieto suomalaisten kuntien ympäristön eteen tekemästä työstä ja ilmastoystävällisistä hankkeista leviää laajemmalle, ja se taas lisää sijoittajien kiinnostusta suomalaisia kuntia kohtaan, Olausson sanoo.
Vihreiden bondien kautta Kuntarahoituksen ja sijoittajien välille syntyy aikaisempaa kiinteämpi ja vahvempi suhde, mikä ajan kuluessa tuo myös taloudellista etua Kuntarahoitukselle. Mitä laajempi sijoittajakunta yhtiöllä on ja mitä parempi suhde sijoittajiin on, sitä varmemmin Kuntarahoitus saa hankittua varoja edulliseen hintaan jatkossakin, vaikka markkinoille tulisi uusia finanssikriisejä.
– Vihreät bondit parantavat Kuntarahoituksen asemaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, ja se taas hyödyttää suoraan
• Kuntarahoituksen Green Bond on ensimmäinen vain suomalaisiin in-vestointeihin liittyvä joukkovelkakirja, johon sijoitetut rahat kulkevat vain suomalaisiin kohteisiin. Asiakkailleen Kuntarahoitus tarjoaa vihreää lainaa ja leasingia.
• Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöys-tävällisten investointien rahoittami-seen. Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.
• Vihreää rahoitusta saavat hankkeet voivat olla sisällöltään hyvin erilaisia. Investointihanke voi koskea uusiu-tuvaa energiaa, julkista liikennettä, kestävää rakentamista, vedenpuh-distusta ja jätevesien käsittelyä, energiatehokkuutta, jätteenkäsittelyä sekä ympäristönhallintaa ja luonnon-suojelua.
• Vihreän lainan ja leasingin hinta määräytyy hankkeen sisällön mukaan, mutta vihreän rahoituksen hinta on asiakkaalle aina hieman edullisempi kuin tavallisen rahoituksen. Vihreän rahoituksen muut ominaisuudet ja ehdot ovat samat kuin muussa rahoi-tuksessa.
Lisätietoja vihreästä rahoituksesta: www.kuntarahoitus.fi/vihrea-rahoitus
kuntaRaHoitus tuo viHReän RaHoituksen suomeen
Viime Vuonna Vihreitä bondeja laskettiin liikkeeseen
rahoitusmarkkinoilla lähes42 miljardin dollarin arVosta, ja
Vihreiden bondien kokonaismarkkina oli 100 miljardin luokkaa.
14
WWF SuoMeN ilmastoasiantuntija kaa-rina kolle painottaa vihreän rahoituksen hyvien kriteereiden tärkeyttä. Kollen mukaan maailmalla liikkuneiden erilais-ten vihreiden bondien aito vihreys on toistaiseksi ollut hyvin kyseenalaista.
– Bondeissa on ollut vihreän eri sä-vyjä, eikä vihreyden vaatimuksia ole aina määritelty riittävän selvästi. Kriteeristön merkitys korostuu, kun vihreiden bon-dien markkinat näyttävät nyt lähtevän kovaan kasvuun maailmalla ja myös Suomessa, hän sanoo.
Suomalaisissa kunnissa on Kollen mielestä paljon intoa ilmastoystävällisiin hankkeisiin. monessa kunnassa ongel-maksi kuitenkin nousee ajantasaisen tiedon puute, mikä synnyttää pullon-kauloja hankkeisiin. Erilaiset hankkeiden rahoitusmuodot omalta osaltaan avaavat pullonkauloja. WWF Suomi toivoo vihreän rahoituksen lisääntyvän kunnissa.
Kollen mukaan energiatehokkuus on yksi alue, joka tarjoaa kunnille huomat-tavia mahdollisuuksia. Kolikon toisena puolena on energiantuotanto, jossa WWF kannustaa kestäväpohjaisen uusiutuvan energian tuottamiseen.
– mitä nopeammin kunnat teke-vät energiatehokkaita ratkaisuja, sitä enemmän niistä saatavat ilmasto- ja kustannushyödyt kumuloituvat, Kolle sanoo.
– Päästöjä pitäisi vähentää mahdol-lisimman nopeasti. Ilmaston kannalta paras kilowatti energiaa on sellainen, jota ei koskaan tuoteta.
Kuntien rooli ilmastotyössä on kasvanut, ja Kollen mukaan monet kau-pungit ovat nyt edistyksellisempiä kuin monet maat. Ilmastotalkoot ovat tietyllä tapaa siirtyneet monissa paikoissa kaupunkitasolle, josta löytyvät kehityksen edelläkävijät.
”Vihreyden kriteerit kuntoon”KoMMeNtti:
rahoitusta tarvitsevia suomalaisia kuntia, Olausson tiivistää.
Vihreää rahoitusta saadakseen kunnan pitää varmistaa, että rahoitettava hanke todella on ympäristöystävällinen. Se vaatii kunnalta lisätyötä, mutta Olaussonin mielestä työ ehdottomasti kannattaa, koska sen ansiosta saatavat pitkän aikavälin hyödyt ovat merkittäviä.
kunnat näyttävät esimerkkiäYmpäristöasioiden huomioiminen tuo uuden näkökulman mukaan taloudellisten päätösten tekemiseen. Rahoitus ja ympäristöasiantuntijoiden on alettava työskennellä tiiviisti yhdessä, mitä Olausson pitää tervetulleena kehityssuuntana.
– Se on yhteiskunnallisesta näkökulmasta tärkeä kehitys, joka lisää eri asiantuntijaryhmien välistä luottamusta ja vaikuttaa päätöksentekoon laajemmin. Ympäristöasiat nousevat monipuolisemmin ja näkyvämmin julkiseen keskusteluun, hän sanoo.
Ympäristöasioiden huomioinen ei tarkoita sitä, että tehtäisiin taloudellisesti tyhmiä päätöksiä. Päinvastoin. Päätöksentekoon tulee uusia ulottuvuuksia, jotka auttavat tekemään kokonaisedullisia ratkaisuja.
– Julkisella sektorilla on iso vastuu siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa viedään. Kunnat voivat olla edelläkävijöitä ja esimerkin
mats olausson
15
kun taloudellisissa päätöksissä huomioidaan
ympäristöasiat, rahoitus- ja ympäristöasiantuntijoidenon alettaVa työskennellä
tiiViisti yhdessä.
kalevi luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto
”KuN KAtSotAAN kuntien omia toimintoja
palveluiden järjestämisessä ja hankinnassa, energiatehokkuus on kärkiasioita. Se tulee varmasti näkymään rahoitushakemuksissa.
Yleisesti voi todeta, että energialaitosten polttoainemuutokset fossiilisesta uusiutuviin tuovat nopeasti suuria muutoksia ilmasto-päästöihin. Energiatehokkuuden parantami-nen taas on usein luonteeltaan sellaista, että erilaisia ja erikokoisia toimenpiteitä tarvitaan paljon. Pienistä puroista syntyy kuitenkin iso virta.
Pitkäjänteisyys korostuu myös kuntien ilmastotyössä. Kunnat ovat maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnittelijoita ja myös rakentajia. Näin kunnat luovat tulevaisuuden toimintaedellytykset laajalle joukolle erilaisia toimijoita. Kunnilla on avainrooli nimenomaan yhdyskunnan suun-nitteluvaiheissa.”
jyri seppälä, professori, Kulutuksen ja tuotannon keskuk-sen johtaja, Suomen
ympäristö keskus
”SuoMi tARvitSee investointeja, ja investoin-tien pitäisi kohdentua ennen kaikkea vihreän rahoituksen kriteerit täyttäviin kohteisiin. Vihreillä investoinneilla rakennetaan resurssi-tehokasta ja vähähiilistä tulevaisuutta.
Pärjäämme maana paremmin, kun teemme ajoissa ratkaisuja, joita joka tapauksessa tul-laan jatkossa vaatimaan. Vihreässä teknologi-assa on maailmanlaajuisesti valtavat tulevai-suudennäkymät.
Uskon rakentamisen olevan se alue, joka ke-rää suurimman osan Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta. myös liikkumisen puolella on pal-jon mahdollisuuksia, varsinkin kun liikkumisessa ei ole vielä juuri tapahtunut vihertymistä.
Kunnilla on kaksoisrooli. Kunta on esimerkin näyttäjä kuntalaisille ja elinkeinoelämälle, ja toi-saalta kunta tekee ratkaisuja, jotka määrittele-vät eri tahojen toimintaedellytykset kunnassa.”
saara vauramo, ympäristöjohtaja,Lahden kaupunki
”SeuRAAvAN 5–10 vuoden aikana kunnissa
tullaan tekemään paljon energiatehokkuuden suhteen. Energia-tehokkuushankkeita niputetaan, jolloin kunta kilpailuttaa esimerkiksi kymme-nen kiinteistönsä energia-asiat. Isoissa hankkeissa rahoitusratkaisut nousevat tärkeiksi, ja uusille rahoitusvaihtoehdoille on kysyntää.
Aurinkoenergia kiinnostaa kuntia erit-täin paljon tällä hetkellä, ja useita selvityk-siä on parhaillaan menossa. Saattaa olla, että näemme useita toteutuvia hankkeita lähivuosina.
Toivon, että vihreän rahoituksen kautta saamme uuden sysäyksen suomalaisen uusiutuvan energian tuotantoon. Kun-nat ovat paikallisten energiayhtiöidensä kautta keskeisessä roolissa energiaratkai-suissa.”
Riippumaton arviointiryhmä tutkii hankkeet
näyttäjiä, jotka omilla valinnoillaan vauhdittavat ilmastotyön hyvää kehitystä laajemmin kuin vain omalla alueellaan, Olausson sanoo.
– Kuntien taloudellisesti kannattavat ilmastoystävälliset hankkeet voivat toimia sytykkeenä, joka lisää yritysten satsauksia ympäristöystävällisiin hankkeisiin.
Vaikka vihreä rahoitus on kasvanut huomattavasti, Olaussonin mukaan ollaan vasta pitkän prosessin alussa. Vihreät bondit tulevat joka tapauksessa muuttamaan globaaleja rahoitusmarkkinoita pysyvästi.
– Nyt yleinen kysymys on, että miksi laskette liikkeelle vihreitä bondeja. Kymmenen vuoden päästä kysymys sen sijaan kuuluu, että miksi ette ole laskeneet liikkeelle vihreitä bondeja. Vihreästä rahoituksesta on silloin tullut arkipäivää, Olausson arvioi. ◆
KuNtieN hANKKeideN soveltuvuuden Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen saajiksi arvioi erillinen arviointiryhmä. Ryhmä koostuu ulkopuolisista asiantuntijoista.
16
o KUNTAVAIKUTTAJA TUTUKSI
Mitä olet tehnyt työurasi aikana?Valmistuttuani vuonna 2008 työskentelin Pirkanmaan liitossa aluekehityssuunnittelijana, sitten Kajaanissa ESRasioista vastaavana rahoituspäällikkönä TEkeskuksessa ja ELYkeskuksessa.
Vuodesta 2011 työskentelin Helsingissä valtiovarainministeriössä Valtionvarain controller toiminnon tarkastusviranomaisyksikössä ja vastasin Itä ja PohjoisSuomen ESR ja EAKRhankkeiden tarkastamisesta ja raportoinnista. Sitten muutin perhesyistä Vuokattiin, tein etätöitä valtiovarainministeriölle ja joulukuussa 2015 siirryin Sotkamon talousjohtajaksi.
Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?Haluan vaikuttaa työssäni kotiseutuni kehittymiseen. On hienoa palata ELYkeskuksessa vireille saatujen kehittämishankkeiden pariin. Ministeriössä hankittu tilintarkastusosaaminen auttaa kunnallistalouden hallinnassa.
Olen kunnianhimoinen ja itseni haastaminen sopii minulle, kun elämässäni on paljon muuta tasapainottamassa työtä.
Miten Sotkamolla menee?Talouden näkökulmasta Sotkamon hartiat eivät ole nykymenoon tarpeeksi leveät. Menokehityksen ja tulopohjan välillä on rakenteellinen vinouma.
Kevään aikana selvitämme, mitä palveluja järjestämme jatkossa, miten ja millä palvelutasolla. Käynnistämme myös hankkeen talouden kehityssuunnan kääntämiseksi.
Leikkauksia on tehtävä, mutta emme saa säästää itseämme kuoliaaksi. Elinkeinoelämä tarvitsee uusia avauksia: haluamme lisää yrityksiä, työpaikkoja ja veronmaksajia.
Mikä sotkamolaisia tällä hetkellä puhuttaa?Yleinen taloustilanne. Talvivaaran kaivoksen osalta odotetaan ympäristöasioiden ratkeamista ja yhtiön jatkon turvaamista. Vuokatinrinteiden ja Katinkullan alueen kehittämissuunnitelmat kiinnostavat.
Myös kuntaorganisaation tilanne puhuttaa: moni viranhaltija on jäämässä
eläkkeelle. Tämä on hyvä paikka tarkistaa tehtävien järjestämistä. Miten teemme yhteistyötä muiden kuntien kanssa, mitä hankitaan ostopalveluina? Sukupolvenvaihdos on tilaisuus uudistua.
Mitkä ovat Sotkamon johtamisen seuraavien vuosien isot linjat?Sotkamossa keskeisillä poliittisilla päättäjillä ja viranhaltijoilla on kova tahto mennä eteenpäin. Kaikki sitoutuvat yhteiseen strategiaan.
Sotkamo on hyvin matkailuvetoinen kunta. Uutta draivia elinkeinojen kehittämiseen tarvitaan sekä matkailun että teollisuuden osalta.
Pitkäaikaistyöttömien määrä Sotkamossa on kasvussa. Meidän on keksittävä kokonaisvaltaisia ratkaisuja myös työttömyyden kerrannaisvaikutuksiin.
Mikä on Sotkamossa parasta?Sotkamo on alueensa väripilkku ja pikkujättiläinen. Kaikki arjen palvelut ovat lähellä. Meillä on läpi vuoden paljon tekemistä ja hyvä tekemisen ja kehittämisen ilmapiiri. Matkailu ja huippuurheilijat tekevät kunnasta dynaamisen ja kansainvälisen.
Ihmisinä kainuulaiset ovat leppoisia. Kainuun vaaramaisema, järvet ja upeat hiekkaharjut ovat minulle korvaamattoman arvokkaita.
Mikä on Sotkamon isoin haaste?Meidän on onnistuttava elinkeinojen kehittämisessä. Haluamme tavoittaa uusia matkailijaryhmiä KeskiEuroopasta ja Aasiasta. Emme voi tuudittautua siihen, että nyt menee hyvin.
Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa?Luontevaa ja helppoa yhteydenpitoa, rahoitusvaihtoehtojen yhdessä arvioimista eri tilanteissa. Uskon, että Sotkamo voisi hyötyä monipuolisemmin Kuntarahoituksen tuotteista ja palveluista esimerkiksi kassan hallitsemisessa, maksuvalmiuden säilyttämisessä tai talouden tasapainottamisohjelman edistämisessä.
kuka?heidi Pyykkönenkoulutus: Hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistostasyntymäpaikka: Kajaaninykyinen kotikunta: Sotkamosyntymävuosi: 1985 motto työelämässä: Luotan intuitioon. Teenpä mitä tahansa, teen sen sydämellä ja tunteella.
TE
KS
TI:
So
ili
he
lM
iNe
N K
UV
A:
SA
Mi
lA
MB
eR
g
Heidi Pyykkönen talousjohtaja, Sotkamo
17
K untarahoituksen viime vuotta leimasivat talouden epävarmuustekijät, kotimaassa aloitetut suuret
rakenteelliset uudistukset ja yhtiön nimeäminen kansallisesti merkittäväksi rahoituslaitokseksi.
Merkittävistä muutoksista huolimatta yhtiö kasvoi kaikilla keskeisillä tulosmittareilla. Konsernin liikevoitto kasvoi uusiin ennätyslukemiin, 151,8 miljoonaan euroon. Yhtiön tase kasvoi 33,9 miljardiin euroon ja omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin 64,61 prosenttiin.
Kuntarahoituksen kannattavuus hyödyttää suoraan yhtiön osakkaita ja asiakkaita. Luottolaitoksilta vaaditaan vahvaa tasetta, ja yhtiö on pyrkinyt kasvattamaan tulostaan, koska se varautuu tulevaan pankkisääntelyn vähimmäisomavaraisuusvaatimustasoon. Samasta syystä Kuntarahoitus laski syyskuussa liikkeelle 350 miljoonan euron ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1pääomalainan.
Kuntarahoitus on erikoistunut suomalaisen kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamiseen: yhtiö on omassa asiakaskunnassaan ehdottomasti tärkein rahoittaja ja sillä on siksi keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana. ◆
Menestystä vaikeissa olosuhteissaVuosi 2015 jää Kuntarahoituksen historiaan onnistumisena muutospaineiden keskellä.
Konsernin liikevoitto oli 151,8 miljoonaa euroa
(2014: 144,2 miljoonaa euroa).
Kasvua edelliseen vuoteen oli
5,3 %.
Korkokate kasvoi 7,6 % edelliseen
vuoteen verrattuna ja oli 172,2 miljoonaa euroa (2014: 160,0 miljoonaa euroa). Taseen loppusumma oli
33 889 miljoonaa euroa (2014: 30 009 miljoonaa
euroa). Tase kasvoi 12,9 % vuoden 2014 lopusta.
vuoden 2015 täRkeimmät tapaHtumat:
TIL INPÄÄTÖS18
avainluvut (konseRni): 31.12.2015 31.12.2014
Korkokate (milj. euroa) 172,2 160,0Liikevoitto (milj. euroa) 151,8 144,2Uusi luotonanto (milj. euroa) 2 687 2 775Uusi pitkäaikainen varainhankinta (milj. euroa) 7 297 7 440Taseen loppusumma (milj. euroa) 33 889 30 009Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 1 033,8 557,2Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 068,8 623,1Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 62,49 29,98Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 64,61 33,53Vähimmäisomavaraisuusaste, % 3,15 1,8Oman pääoman tuotto (ROE), % 14,84 21,66Kulu-tuotto-suhde 0,16 0,15Henkilöstö 95 90
Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen, omat
varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 64,61%
(2014: 33,53 %) ja ensisijainen pääoma suhteessa
riskipainotettuihin eriin oli 62,49 % (2014: 29,98 %).
Vuonna 2015 yhtiö vahvisti pääomarakennettaan ensisijaiseen
lisäpääomaan kuuluvalla 350 miljoonan euron At1-pääomalainalla.
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2015 lopussa 3,15 % (2014: 1,8 %).
Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 20 088 miljoonaan euroon (2014: 19 205
miljoonaa euroa) ja uusia luottoja nostettiin 2 687 miljoonaa euroa (2014: 2
775 miljoonaa euroa).
Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa
187 miljoonaa euroa (2014: 133 miljoonaa
euroa).
Varainhankintaa tehtiin vuoden 2015 aikana 7 297 miljoonaa euroa (2014: 7 440 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia
(ECP) laskettiin liikkeeseen 4 824 miljoonaa euroa (2014: 5 904
miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 6,8 % 28 419
miljoonaan euroon (2014: 26 616 miljoonaa euroa).
Kokonaislikviditeetti vuoden 2015 lopussa oli 7 732 miljoonaa euroa (2014: 6 751 miljoonaa euroa).
Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran
liikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa (2014: 2,5 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden
2015 lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (2014:
0,4 miljoonaa euroa).
19
Apollo analysoi rahoitusriskit
PALVELUT B Apol lo
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin rahoitussalkku moninkertaistuu uuden sairaalan rakentamisen vuoksi. Rahoitussalkun hallinnassa käytettävästä Apollo-palvelusta on nyt ensimmäisiä kokemuksia.
kuntarahoitus apollo™ on verkkopalvelu, joka auttaa
kuntien talouden ammattilaisia rahoitussalkun hallinnassa. apollon
ominaisuuksia viimeistellään käyttäjäkokemusten perusteella ja käyttäjäkuntaa laajennetaan hallitusti vuoden 2016 aikana.
kaikki RaHoitussopimukset yHdessä palvelussa"Sairaanhoitopiirin rahoitussopimuk-set ovat nyt yhdessä osoitteessa, jossa talousjohtaja, kassanhoitaja ja laskenta-asiantuntija voivat tarkas-tella niitä hieman eri näkökulmista."
RaHoitussalkun analysointi ja vaiHtoeHtoisten Ratkaisujen simulointi"Analysointityökalu tulee toden näköisesti tulevaisuudessa olemaan ylivertainen muihin tämänhetkisiin meillä käytössä oleviin ohjelmistoihimme nähden."
aija suntioinen aRvioi apollon toiminnallisuuksia:
20
KeSKi-SuoMeeN vAlMiStuu täysin uusi keskussairaala vuonna 2020. Sairaalan toteutussuunnittelu on käynnissä ja rakentaminen alkaa tänä vuonna. Rakentamisen kustannusarvio on 333 miljoonaa euroa ja kustannukset jakautuvat KeskiSuomen sairaanhoitopiirin 21 omistajakunnan kesken.
– Isojen investointien vuoksi sairaanhoitopiirin lainat moninkertaistuvat seuraavan viiden vuoden aikana, joten lainasalkun hallinta ja analysointi on meille entistä tärkeämpää. Sairaan
hoitopiiri halusi varman ja luotettavan työkalun lainojen hallintaan, kertoo talousjohtaja Aija Suntioinen.
Apollo oli pilottivaiheessa vuonna 2015 ja se siirtyi tuotantoon 2016 alussa. KeskiSuomen sairaanhoitopiiri otti Apollon testikäyttöön positiivisin mutta realistisin odotuksin.
– Kehitysvaiheessa Apollon toiminnasta löytyikin joitakin virheitä, jotka korjattiin. Olemme tehneet myös kehitysehdotuksia, joihin on heti tartuttu. Käyttöönotto on sujunut kaikkiaan hyvin, Suntioinen sanoo. ◆
TEKSTI : M A R j A M A R t i K A i N e N
"Raportointiin toivoisimme lisää selkeyttä. Lisäksi kaipaisimme mukaan toimintoa, joka mahdollis-taisi esimerkiksi lainanmaksuerien siirtämisen suoraan maksatusoh-jelmistoihin.
Raporttien ulkonäköön kaipaisimme myös parannuksia. Nyt rahoitussalkun sisällöstä on mahdollista viedä Exceliin ra-portteja, mutta niiden ulkoasuun täytyy tehdä vielä muokkauksia
ennen kuin ne voidaan liittää organisaatiossamme tarvittaviin asiakirjoihin.
Toisaalta on hyvä, että tietoa voi Excelin avulla muokata mieleisekseen. Käytettävyyden kannalta tärkeä ominaisuus olisi, että ohjelmistosta saisi suoraan ajettua ulos sellaiset perusrapor-tit, jotka täyttävät kirjanpitolain muotovaatimukset esimerkiksi tilinpäätöstilanteessa."
maRkkinainfoRmaatio"Toiminnallisuudet vastaavat tietotarpeisiimme melko hyvin."
elinkaaRen Hallinta ja RapoRtointi
"Isojen investointien vuoksi lainasalkun
hallinta ja analysointi on meille entistä
tärkeämpää."aija suntioinen
21
Yritysjärjestelyssä myyjän neuvonantajien tehtäviin kuului muun muassa sopivien
ostajakandidaattien kartoittaminen ja kontaktointi, myyntimateriaalien laatiminen ja kohteen arvonmääritys, johdon tapaamisten järjestäminen, kauppakirjojen laatiminen ja avustaminen kaupan ehtojen laatimisessa.
Miksi järjestely oli sekä myyjälle ja ostajalle hyödyllinen? Kaupan molemmat osapuolet kertovat kaupan taustat ja omat näkemyksensä siitä, miten prosessi sujui.
Erään yrityskaupan anatomia
TEKSTI : S o i l i h e l M i N e N KUVAT: o tAvA M e d i A , S o i l i h e l M i N e N j A Ko i v i S t o N Au t o
Helsingin kaupunki myi joulukuussa 2015 omistamansa Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan Suomen suurimmalle linja-autoliikenteessä toimivalle yritykselle, Koiviston Auto -konsernille. Myyjän taloudellisena neuvonantajana toimi Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira yhdessä Revico Grant Thorntonin kanssa.
ASIAKAScASE a Hels ink i22
seen. Yhteistyö sujui erinomaisesti. Prosessi oli vaihe rikas, mutta sitä leimasi koko ajan yhdessä tekemisen ilmapiiri.
Osaltaan onnistumiseen vaikutti myös myyjän kanssa saavutettu yhteinen tahtotila. Molemmilla osapuolilla oli vahva intressi saada neuvottelut onnistuneesti loppuun, ja ongelmien kaivamisen sijaan keskityimme hakemaan yhteisiä ratkaisuja, jotka palvelevat molempia. Ostaja suhtautui ymmärtävästi myös kaupungin tarkasti määriteltyyn päätöksentekoprosessiin.
Se, ettei EUkantelun lopputulos ole vielä selvillä, oli kauppaneuvotteluissa erikseen ratkaistava asia. Löysimme siihenkin hyvän ratkaisun, ja neuvonantajilla oli tässä merkittävä rooli.
Haimme neuvonantajilta kilpailutuksessa lähtökohtaisesti kokonaisvaltaista pakettia. Siihen kuului potentiaalisten ostajatahojen kartoittaminen, yhteydenotot kiinnostuneisiin ostajiin, aikatauluissa pysymisestä huolehtiminen, tapaamisten sopiminen ja kauppaan liittyvien asiakirjojen laatiminen. Neuvonantajat onnistuivat työssään aidosti tuottamaan sitä lisäarvoa, jota kumppaneiden käyttämisessä haemme.
atte malmström, konserniohjauksen päällikkö, Helsingin kaupunki:
helSiNgiN BuSSiliiKeNteeN osalta oli kaupunginhallituksen omistajapolitiikassa linjattu, että omistuksesta voidaan luopua, jos se on perusteltua, ja kaupungin konsernijaostossa päätettiin selvittää vaihtoehdot yhtiön tilanteen ratkaisemiseksi. Helsingin Bussiliikenteen talouskehitys on ollut pitkään haastava. Yhtiö on tehnyt tappiota usean vuoden ajan. Myös vireillä oleva EUkantelu kielletystä tuesta vaikutti osaltaan tarpeeseen selvittää yhtiön toiminnan järjestämisen vaihtoehtoja.
Myynnin rinnalla tarkastelimme myös muita vaihtoehtoja, kuten toiminnan integ
roimista HSL:n toimintaan, yhtiön alasajoa tai ääritapauksessa konkurssia.
Neuvonantajien käyttäminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tässä tapauksessa oli luontevaa käyttää apuna ulkopuolista resurssia: kyseessä oli vaativa kokonaisuus eivätkä tämäntapaiset järjestelyt ole meille tavallisia. Emme yleensä luovu liiketoiminnasta, vaan erilaisissa järjestelyissä on useammin kyse toiminnan uudelleenjärjestelyistä tai lainsäädännön vaatimista muutoksista, kuten kilpailuneutraliteettisyistä tehdyissä Helsingin Energia ja Helsingin Satama liikelaitosten yhtiöittämisissä ja Palmialiikelaitoksen osittaisessa yhtiöittämisessä.
Olen erittäin tyytyväinen Inspiran ja Revico Grant Thorntonin konsulttien panok
"Ongelmien kaivamisen sijaan keskityimme hakemaan yhteisiä ratkaisuja, jotka palvelevat molempia."
"Kauppavaihe sujui todella mallikkaasti ja hyvin, vaikka prosessissa piti huomioida useita monimutkaisia näkökulmia."
antti norrlin, konsernijohtaja, Koiviston Auto:
PääKAuPuNKiSeutu oN Suomen ylivoimaisesti suurin joukkoliikennemarkkina ja siksi meille kiinnostava. Olemme toimialallamme maan suurin konserni ja siksi on luontevaa, että haluamme toimia myös isoimmalla markkinalla.
Kaupan toteuduttua ensimmäisenä tavoitteenamme on yhdistää Helsingin Bussiliikenne onnistuneesti osaksi muuta konsernia, ajan mittaan myös liiketoimintaetujen saavuttaminen.
Olemme tehneet viime vuosina paljon yrityskauppoja. Vaikka ostettavan yrityksen yhdistäminen omaan toimintaan on tuttua puuhaa, niin tässä tapauksessa kyseessä on harvinaisen iso, lähes tuhannen henkilön organisaatio. Juuri nyt meitä työllistää ennen kaikkea hallintojärjestelmien yhdistäminen. Taloushallinto yhdistettiin ensimmäisenä heti kaupan toteuduttua joulukuussa ja seuraava askel on palkanlaskennan siirtäminen kevään aikana.
Myös yrityskulttuureissa on sovittamista, kun siirrytään kaupungin omistamasta yrityksestä perheyritykseen. Henkilöstö on ottanut kaupan hyvin vastaan. He tietävät, että olemme toimineet toimialalla lähes 90 vuotta, hoitaneet henkilöstöasiat kunnolla ja vieneet onnistuneesti läpi useita yrityskauppoja. Yrityskauppa poistaa henkilökuntaa vaivanneen epävarmuuden yhtiön jatkosta.
Kauppavaihe sujui todella mallikkaasti ja hyvin, vaikka prosessissa piti huomioida useita monimutkaisia näkökulmia. Kiitos
tästä kuuluu pitkälti hyville neuvonantajille. Neuvotteluissa oli hyvä tekemisen meininki niin myyjän kuin ostajankin puolella.
Olemme itse kokeneita ostajia ja meillä oli kaupassa omat neuvonantajat, mutta Inspira ja Revico Grant Thornton olivat myös meidän näkökulmastamme hyviä neuvonantajia myyjälle. Heillä oli tärkeä rooli siinä, että hankalissakin yksityiskohdissa löydettiin sopivat ratkaisut ja päästiin sopimukseen monimutkaisesta järjestelystä huolimatta. Kaupan lopullinen onnistuminen on nyt kiinni meidän omasta haltuunottoprosessistamme. ◆
23
Kuntarahoitus on aiempina vuosina saanut erinomaisia tuloksia asiakastyytyväisyyskyselyistä.
Tällä kertaa kyselyssä haluttiin keskittyä jo tunnistettuihin kehityskohteisiin ja selvittää tarkemmin asiakkaiden toiveita kokonaispalvelun kehittämisestä. Kyselyssä asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli asteikolla 1–7 mitattuna 5,65, mikä on hieman edellisvuosia alhaisempi lukema, mutta edelleen hyvällä tasolla.
osaaminen ja näkemys mukaan jo varhaisemmassa vaiheessaKyselyn mukaan asiakkaiden mielikuva Kuntarahoituksesta on hyvin positiivinen ja valmius suositella yhtiötä on erittäin korkea. Asiointia yhtiön kanssa pidetään helppona ja sujuvana.
Kuntarahoitukselta toivotaan kuitenkin entistä enemmän tukea ja näkemyksiä investointien ja rahoituksen suunnitteluun sekä tiiviimpää yhteydenpitoa yksittäisen hankkeen päätyttyä.
Juuri näihin toiveisiin Kuntarahoituskonsernissa on jo pyrittykin vastaamaan vuonna 2015 tehdyn organisaatiouudistuksen myötä. Uuden palvelumallin tarkoituksena on kehittää asiakkaiden kokonaispalvelua, tunnistaa paremmin asiakastarpeita ja vastata niihin entistä joustavammin. Tytäryhtiö Inspiran neuvonantopalveluilla on tässä merkittävä rooli.
palvelupaletti laajemmaksiKuntarahoitus tunnetaan lainarahoittajana, mutta asiakaskokemuskyselyn mukaan Kuntarahoituksen nykyisistä palveluista myös leasing – erityisesti kiinteistöleasing – kiinnostaa rahoitusmuotona yhä useampaa asiakasta. Samaten mielenkiinto rahoitusriskien suojaamiseen ja siinä käytettävissä oleviin työkaluihin on kasvussa.
Myös digitaalisten palvelujen kysyntä kasvaa. Kuntarahoitus tuleekin panostamaan lähivuosina niiden kehittämiseen. Vuodenvaiheessa lanseerattu rahoitussalkun analyysipalvelu Apollo on yksi merkittävä askel tähän suuntaan. ◆
Kuntarahoitus selvitti vuoden 2015 lopussa asiakkaiden palvelukokemusta ja tyytyväisyyttä konsernin palveluihin. Kyselyllä haluttiin selvittää erityisesti sitä, miten asiakkaat ovat kokeneet yhteistyön Kuntarahoituksen kanssa. Kyselyyn vastasi lähes 400 asiakasta.
Kuntarahoituksen asiakastyötä kehitetään kokonaisvaltaisemmaksi
RaHoitussuunnittelu keskiössä– ASiAKAStyytyväiSyySKySelyStä
saamamme vastaukset vahvistivat Kuntarahoituksen näkemystä siitä, että kuntasektorin rakenneuudis-tukset kasvattavat entisestään talous- ja rahoitussuunnittelun merkitystä. Kunnat haluavat suun-nitella rahoituksen hyvissä ajoin en-nen varsinaisia rahoituspäätöksiä. Kuntarahoitus halutaan nykyistäkin aktiivisemmin mukaan rahoitus-suunniteluun, sanoo rahoitustoi-minnon kehittämisestä vastaava apulaisjohtaja lauri pekkilä.
– Tiivistämme yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa eri kanavia pitkin. Kuluvasta vuodesta alkaen alamme tekemään säännöllisesti myös laajempia, kunta- ja yleis-hyödyllisen sektorin tilaa ja tulevaisuutta kartoittavia trendiky-selyitä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin, missä asiakkaidemme suurimmat haasteet ovat ja millai-silla ratkaisumalleilla voimme itse auttaa heitä, Pekkilä sanoo.
Kaikki trenditutkimuksiin osallistuvat saavat kyselyraportit käyttöönsä. Tutkimusten tärkeim-mät tulokset julkaistaan myös Kuntarahoituksen verkkosivuilla.
TEKSTI : S i R PA K e S t i l ä
KUMPPANUUS24
Kiinteistöomaisuuden hallinta aiheuttaa päänvaivaa monessa kunnassa. Palvelutuotanto ja pal
velujen kysyntä muuttuvat, ja tilaratkaisujen olisi uudistuttava niiden mukana.
Inspiran analyysipalvelut antavat arvokasta taustatietoa sekä yksittäisten tilainvestointipäätösten tueksi että koko tilasalkun suunnitteluun.
Inspiran selvityksissä huomioidaan omaisuuden nykytilanne, palvelukysynnän kehittyminen ja ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset muun muassa kunnan talouteen ja ydintoimintaan. Analyysipalvelut auttavat palvelu ja tilastrategioiden laatimisessa sekä yksittäisten tilainvestointien toteutetustapoja vertailtaessa.
Lue lisää palvelusta Inspiran verkkosivuilta: www.inspira.fi ◆
Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira antaa työkaluja tilasalkun optimointiin ja kunnan palveluverkon järkevään suunnitteluun.
iNSPiRA teKi Tilakeskuksen toimeksiannosta selvityksen joensuun kaupungin kiinteistöst-rategiaa tukevista toimenpidevaihtoehdoista.
– meille oli ensivaiheessa tärkeää salkuttaa kaikki olemassaolevat kiinteistöt saadaksemme selkeän käsityksen niiden tilanteesta ja toimenpidetarpeista. Tämän jälkeen aloimme selvitellä rahoitusvaihtoeh-toja suunniteltujen investointien tekemiseen, sanoo joensuun Tilakeskuksen johtaja timo korhonen.
joensuussa kiinteistöinvestointeja on perinteisesti rahoitettu taserahoituksella, eivätkä päättäjät ole olleet innostuneet vaihtoehtoisista rahoitusmalleista. Korhosen mielestä oli tärkeää pystyä osoittamaan heille investointitarpeet ja rahoituksen ongel-
makohdat sekä avata erilaisia rahoitusvaih-toehtoja.
– Selvityksen ansiosta saimme kiinteistö-strategian noudattamiseen selkeitä vaihtoeh-toja, joiden avulla voimme suunnitella inves-toinneille taloudellisesti järkeviä ratkaisuja.
– Inspiran tekemä selvitys pohjusti tietä uusien toteutus- ja rahoitusvaihtoehtojen laveampaan hyödyntämiseen ja tarvittaessa myös kiinteistöistä luopumiseen. Ensimmäi-set leasingrahoitetut koulut ovat valmis-teilla ja vuokrauskin on palannut kaupungin kiinteistöpalettiin. Olemme selvitelleet myös muita vaihtoehtoja, esimerkiksi sale and lease back -ratkaisuja, jossa myymme kiinteistön ja vuokraamme sen sitten omaan käyttöön, Korhonen kertoo.
TEKSTI : S o i l i h e l M i N e N KUVITUS: e i N i S u o M i N e N
KI INTEISTÖT S Inspira
liikkumatilaa kiinteistöRatkaisuiHin
punnittuja ratkaisuja palveluverkon suunnitteluun ja kiinteistöjen hallintaan
palveluverkon suunnit-telussa arvioidaan muun
muassa väestön tiheyttä ja palvelutarvetta sekä sitä, miten olemassa olevat kiinteistöt vas-
taavat palvelu tarpeeseen.
25
TEKSTI : j A A N A Ko S u N e N KUVA: S A M i l A M B e R g
Juristi raivaa järjestystä sääntelytsunameissa
Ennaltaarvaamattomuus voi monelle olla stressin paikka, mutta Vainikkalalle juuri se on mielekkään
työpäivän ydin. – Kaipaan jatkuvasti uutta pohdittavaa,
joten sellainen työpäivä, joka olisi täynnä tuttuja rutiineja, ei sopisi minulle. Onneksi työssäni tyypillistä työpäivää ei olekaan, hän toteaa.
Rahoitusalalle Vainikkala kertoo ajautuneensa sattumalta, ystävän vinkin kautta. Opiskeluaikana nuorella lakimiehen alulla oli haaveissa kansainvälinen ura, jota Vainikkala ehtikin aloitella opiskelijavaihdon sekä lyhyen KeskiEurooppaan suuntautuneen työkomennuksen aikana. Sitten kävikin niin, että matkustamisesta, vieraista kielistä ja kulttuureista kiinnostunut Vainikkala alkoikin tuntea kotiikävää. Asettuminen Suomeen tuntui lopulta oikealta.
Kuntarahoitukseen Vainikkala päätyi kolmisen vuotta sitten, jälleen ystävän kautta. Nyt Vainikkalan pääasiallinen työtehtävä on olla tukemassa rahoitusliiketoimintaa juridisesta näkökulmasta. Päivät etenevät siis sen mukaan, millaista lainopillista tukea kollegat ja asiakkaat tarvitsevat ja millaisia toimintoja kukin projekti edetäkseen edellyttää.
Vaikka epävarmuuden hyväksyminen ja monen asian yhtäaikainen hallinnointi onkin Vainikkalalle luontevaa, tuovat jatkuvat muutokset työhön myös haasteita.
– Tehtäviini kuuluu myös compliancetoiminnan kehittäminen. Kiireettömille
töille on joskus vaikea löytää aikaa. Pidempiaikaisille projekteille ja itsensä kehittämiselle on raivattava tilaa, sillä jos ei tietoisesti niin tee, jäävät ne muiden töiden jalkoihin.
Tällä hetkellä Vainikkalaa työllistää erityisesti sääntelyn seuranta. Ison osan työpäivästä lohkaisee myös viranomaisvaatimusten noudattamisen varmistaminen, joka lisääntyi selvästi vuodenvaihteen jälkeen, kun Kuntarahoitus siirtyi Euroopan keskuspankin valvontaan. Valvojan vaihtuminen yhdistettynä finanssikriisistä alkaneeseen sääntelytulvaan aiheuttaa tilan, jota Vainikkala kuvaa ”sääntelytsunamiksi” – niin paljon pankkeja koskevaa sääntelyä käytäntöön sovellettavaksi tällä hetkellä tulee.
kiinteistöleasingsopimukset haastavat, mutta myös palkitsevatUusien asioiden omaksuminen onnistuu Vainikkalan mukaan kuitenkin hyvin, kun oman kuuden hengen työtiimin vastuunjako on selkeä. Vastuualueista huolimatta Vainikkala vannoo tiimityön nimeen: pienessä porukassa kaverille saa kilauttaa, jos vastassa on epäselvien tilanteiden suma.
– Pienen työpaikan etuna on, että saa tehdä töitä useiden eri ihmisten kanssa ja ratkoa pulmia yhdessä. Silloin näkee kaikki työvaiheet ja myös yksittäisen vaiheen merkityksen kokonaisuudessa, hän summaa.
Vainikkalalle työssä viihtymisen kannalta tärkeitä ovat myös asiakastapaamiset. Tällä hetkellä lainopillista neu
vonantajaa tarvitaan erityisesti kiinteistöleasingsopimuksien lakikiemuroiden tulkinnassa ja sopimisessa.
– Kiinteistöleasinghankkeet ovat perinteiseen antolainaukseen verrattuna monimutkaisempia ja pidempikestoisempia. Näihin projekteihin kuuluu useita erilaisia sopimuksia meidän, asiakkaan ja rakennuttajan välillä. Siksi on ymmärrettävää, että sopimuksia on asiakkaan kanssa käytävä läpi tarkkaan, ja voi mennä vuosikin keskustelujen aloittamisesta, ennen kuin sopimukset ovat valmiita allekirjoitettaviksi. Se on haastavaa, mutta kun sopimus lopulta syntyy, on se myös hyvin palkitsevaa.
Himalajan vuoristosta new yorkiinVaativa ja hektinen työ tarvitsee vastapainoksi toki myös rentoutumista ja vapaaaikaa. Lomalla Vainikkala pakkaa laukkunsa ja suuntaa ulkomaille yhdistetylle aktiivi ja kulttuurimatkalle. Kaupunkiloma New Yorkissa shoppaillen tai Pariisissa kulttuuria tutkien ovat aina varmoja rentoutumisen muotoja, mutta erityisen hieno kohde on sellainen, jossa vastaan ei kävele kovinkaan montaa turistia. Sellainen löytyi vuosia sitten Tiibetistä Himalajan vuoristosta.
– Täydelliseen lomaan kuuluu itselle tuntematon kohde, jossa pääsee lähelle luontoa. Liian seikkailunhaluinen en kuitenkaan ole – illaksi on kiva päästä hotellille rentoutumaan. Olennaista on myös se, ettei kännykässä ole kenttää, sillä se jos mikä tekee lomasta loman, Vainikkala nauraa. ◆
Kun Kuntarahoituksen lakimies Terhi Vainikkala kiirehtii aamulla työpisteelleen, on hän odottavan innostunut. Koskaan kun ei voi tietää, millaiseksi alkamassa oleva työpäivä muodostuu.
TYÖN ÄÄRESSÄ H Terhi Va in ikkala26
kuka?terhi vainikkala• Syntynyt 1973 Helsingissä.
Valmistunut Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiede- kunnasta.
• Haaveammatti lapsena oli eläin lääkäri tai vuoristokiipeilijä.
• Työskennellyt rahoitusalalla kymmenisen vuotta.
• Harrastaa kuntoliikuntaa: astanga joogaa sekä lenkkeilyä.
• Omistaa museokortin ja on kai-kenlaisen kulttuurin suurkuluttaja.
• Rakastaa matkustamista ja pitää erityisesti luonto- ja aktiivilomista.
• Nauttii lukemisesta. Vaikuttavin tämänhetkinen lukukokemus on joululahjaksi saatu Tua Harnon kirja Oranssi maa.
ComplianCe eli vaatimuksenmukaisuus
Compliance-toiminnan tarkoituksena on auttaa yrityksen johtoa varmistumaan sääntelyn, eettisten periaatteiden ja asianmukaisten toimintatapojen noudattamisesta. Sisältö tulee lakien ja viranomais-määräysten lisäksi yrityksen arvoista ja toimintape-riaatteista.
Yksi esimerkki compliancen mukanaan tuomista vaatimuksista on rahoituslaitoksia koskeva velvol-lisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa. Tämä on kiristänyt pankkien tunnistamiskäytäntöjä ja edellyt-tänyt myös Kuntarahoitukselta asiakkaiden ja heidän edustajiensa tunnistamista kaupparekisteriotteiden ja henkilöllisyystodistusten avulla. Riskienhallinnan varmistamiseksi on myös saatava tietoa asiakkaan toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja varojen alkuperästä. Asiakkaan antamia tietoja käsitellään luottamuksellisesti, suomalaista pankkisalaisuus-sääntelyä noudattaen.
27
Maailmanmestari. Olympiavoittaja. Paras.
Näin seiväshyppääjä Wilma Murto haluaa itseään tulevaisuudessa kutsuttavan.
Monen muun suusta tällaiset sanat saattaisivat kuulostaa suurilta, mutta eivät Murron. Hän uskoo, että unelmista puhuminen on vain alkusysäys niiden toteutumiselle.
– En voi väittää, ettenkö haaveilisi olympiakullasta. Olisi tosi kiva voittaa ja olla paras, hän toteaa nöyrästi, mutta kuitenkin itsevarmasti.
Murto ponkaisi tammikuun lopussa alle 20vuotiaiden hallimaailmanennätykseen tuloksella 471. Huikeasta hypystä huolimatta tavoitteet ovat vieläkin korkeammalla.
– Tähtään viiteen metriin. Onhan se kova tavoite, mutta ihan realistinen, hän lisää.
Apurahasta Murto kertoo olevansa todella iloinen. Konkreettista hyötyä se tuo paitsi kilpailemiseen, myös harjoitteluun, leireihin ja varusteiden hankintaan:
17-vuotias seiväshyppääjä Wilma Murto on saanut tämän vuoden Kuntarahoitus-apurahan. Todellinen urheilijalupaus tehtailee ennätyksiä ahkerasti ja etenee johdonmukaisesti kohti suurinta unelmaansa – olympiavoittoa.
TEKSTI : j A A N A Ko S u N e N
KUVAT: t e R o h e i S K A
Seiväshypyn superlupaus odottaa
unelmien kisakesääseipäitäkin kun kisakassiin on mahdutettava lähemmäs kymmenen. Kisamatkoja Murto tekee ahkerasti, koska ulkomailla kilpailujen kovatasoisuus haastaa itseäkin parempiin suorituksiin.
Nyt, kevään edetessä, katse alkaa pikku hiljaa suuntautua kohti kiireistä kesää. Suunnitelmissa ovat niin 19vuotiaiden MMkisat kuin aikuisten EMkisatkin ja sokerina pohjalla olympialaiset elokuussa. Olympialaiset ovat Murrolle todella iso juttu.
– Ymmärrän varmaan vasta kisakoneessa, minne olen lähdössä. Tähtään finaalipaikkaan, ja sen suuren unelman, olympiavoiton, aika on sitten tulevaisuudessa, muistuttaa hän hymyillen.
Murto on iloinen siitä, että seiväshyppy lajina elää nyt kukoistuskauttaan Suomessa.
– Seiväskoulut täyttyvät ja uusia lupauksia on tuloillaan enemmän kuin koskaan. On hienoa ajatella, että menestymiseni on innostanut nuoria lajin pariin. Se ajatus antaa omaankin tekemiseeni lisää potkua. ◆
YHTEISKUNTAVASTUU R Apuraha 2828
wilma muRto
• Syntynyt 11.6.1998• Seura Salon Vilpas• Opiskelee urheilulukiossa Turussa• Ennätykset: hallissa 471 (mE19),
ulkona 430 (SE17)• Valmentaja jarno Koivunen• manageri Tero Heiska• Edustaa Suomea tulevana kesä-
nä 19-vuotiaiden mm-kisoissa Puolassa. On ylittänyt kisarajan myös Amsterdamin Em-kisoihin ja olympialaisiin Rio de janeirossa. Häntä ei ole vielä virallisesti nimetty kisajoukkueisiin.
Apuraha antoi mahdollisuuden keskittyä olennaiseenRuotSiSSA jääpalloa pelaava viime vuoden apurahan saanut 18-vuotias Rasmus kettunen on tyytyväinen mies. jääpallo luistaa ja lukio-opinnot ovat loppu suoralla.
– Apuraha antoi mahdollisuuden keskittyä olennaiseen, eli pelaamiseen. Ilman apurahaa olisin joutunut käymään töissä, jotta olisin saanut vuokrat ja ruuat maksettua. Se taas olisi sotkenut pahasti harjoittelemista ja opiskelua. Nyt arki on rullannut eteenpäin vaivattomasti, hän kiittelee.
Vuoden aikana Kettusen jääpalloura on mennyt rutkasti eteenpäin. Nuori mies pelaa Ruotsissa miesten sarjapelejä ja on mukana Suomen 21-vuotiaiden maajoukku eessa.
Tulevaisuuden suurimpana tavoitteena siintää kuitenkin ammattilaisura Venäjällä.
– Sitä ennen on hoidettava kevään ylioppilaskirjoitukset kunnialla läpi ja saa-tava opiskelupaikka. En halua jäädä tyhjän päälle sitten, kun jääpalloura on lopussa, hän toteaa.
Kettuselle on tarjottu Ruotsista sopimusta ensi kaudelle. mies miettii kuitenkin tarkkaan seuraavaa siirtoaan. Tulevan opiskelupaikan määrää se, missä ovat parhaat pelimahdollisuudet. Suomeen Kettunen ei aio palata.
– Ruotsissa jääpallo on niin paljon isompi juttu. joukkueita on enemmän ja hallit mahdollistavat ympärivuotisen pelaamisen isolla kentällä. Täällä ammatti-laisura saa parhaan mahdollisen alun. ◆
mikä on kuntaRaHoitus-apuRaHa?
Kuntarahoitus tukee lahjakkaita suomalaisnuoria saavutta-maan tavoitteitaan urheilun tai kulttuurin alueella. 5000 euron Kuntarahoitus-apuraha jaetaan vuosittain nuorelle, joka aktiivisesti haluaa kehittää osaa-mistaan ja taitojaan ja on valmis edustamaan Suomea. Apurahan hakijat voivat olla korkeintaan 28-vuotiaita. Ensi vuoden haku alkaa jälleen syyskuussa. Katso tarkemmat ohjeet www.kuntarahoitus.fi.
"Tähtään viiteen metriin. Onhan se
kova tavoite, mutta ihan realistinen."
29
A SuNtojeN uudiStuotANto tARve Suomessa keskittyy tulevina vuosikymmeninä entistä selvemmin kasvukeskuksiin. Pelkkä va
paarahoitteinen tuotanto ei riitä täyttämään kasvavaa asuntokysyntää. Siksi on tärkeää, että valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä toimii.
Kuntarahoitus oli mukana rahoittamassa ja suunnittelemassa VTT:n tammikuussa julkaisemaa Asuntotuotantotarve 2040 tutkimusta, jossa selvitettiin, kuinka paljon asuntoja Suomeen pitää seuraavina vuosikymmeninä rakentaa ja minne uusien asuintalojen pitäisi nousta. Raportin arviot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan väestöennusteeseen ja VTT:n kehittämään laskentamalliin, jossa huomioidaan väestökehityksen lisäksi myös muut asuntokysyntään vaikuttavat tekijät.
Tutkimuksen mukaan asuntotarve tulee entistäkin vahvemmin keskittymään kymmeneen nopeimmin kasvavaan kaupunkiseutuun. Esimerkiksi Helsingin ja Oulun seudun asuntokannan olisi kasvettava seuraavan 25 vuoden aikana yli 50 prosenttia tämänhetkisestä tilanteesta. Koko maahan on rakennettava vuosittain noin 30 000 uutta asuntoa.
Se on kova tahti, etenkin kun asuntotuotanto on viime vuosina ollut selvästi matalammalla tasolla ja kasvukeskuksiin on jo valmiiksi syntynyt asuntovajetta. Helsingin seudulla vaje on tällä hetkellä noin 20 000 asuntoa.
Jos turvapaikanhakijoiden määrän kasvu jatkuu, se saattaa lisätä asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa huomattavasti tutkimuksen arvioimaa enemmän. Tämä kysyntäpiikki kohdistuu erityisesti sosiaaliseen asuntotuotantoon eli valtion tukemaan vuokraasuntorakentamiseen.
Ilman maahanmuuton muutoksiakin seuraavien 25 vuoden aikana tarvittavan kokonaisurakan arvo on lähes 200 miljardia euroa. Vapaarahoitteinen rakentaminen ei mitenkään voi vastata koko urakasta, vaan merkittävän osan on oltava valtion tukemaa asuntotuotantoa.
Sosiaalisen asuntotuotantojärjestelmän pyrkimyksenä on varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus löytää maksukykyynsä tai erityistarpeisiinsa sopiva asunto. Järjestelmän sisälläkin on erilaisia valtion tukemia asuntoja. On pitkäaikaisella korkotukilainalla rakennettuja kohteita, asumisoikeusasuntoja ja erityisryhmien – vammaisten, vanhusten, opiskelijoiden – asuntoja. Tätä palettia täydentämään on tulossa uusi kymmenvuotisen tuen välimalli, joka selvästi kiinnostaa asuntoalan toimijoita.
Kysyntää pienempi vuokra ja asumisoikeusasuntotuotanto ei johdu rahoituksen pullonkauloista, vaan siitä, etteivät sosiaalisen asuntotuotannon ehdot ole alan toimijoille riittävän houkuttelevia. Valtion tukeman asuntotuotannon tuotoille on asetettava rajoituksia, mutta ne eivät saa olla niin
kireitä, että kokonaan tukahduttavat alan toimijoiden kiinnostuksen alueeseen. Jos asuntotuotannon vauhtiin saaminen edellyttää korkotukiehtojen muuttamista, tämä viesti hallituksen kannattaa ottaa vakavasti.
Kuntarahoitus on jo viime vuosina vastannut suurimmasta osasta sosiaalisen asuntotuotannon rahoittamista, vaikka se kilpailee jokaisesta lainatarjouksesta liikepankkien kanssa. Valtion asuntorakentamisen tukea uudistettaessa on varmistettava, että alan suurin rahoittaja voi jatkossakin osallistua rahoituksen kilpailuttamiseen. Muuten pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus vaarantuu ja rahoituksen hinta uhkaa nousta.
Sosiaalisen asuntorakentamisen järjestelmä on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurista saavutuksista. Kuntarahoitus haluaa jatkossakin osaltaan auttaa sen ylläpitämistä. Jos järjestelmään tehdään muutoksia, niissä pitää varmistaa myös Kuntarahoituksen rooli asuntorakentamisen rahoittajana.
Valtiolla on aivan keskeinen rooli sen varmistamisessa, että kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla siellä, missä niitä tarvitaan. Muuttoliikettä ei saa jarruttaa sillä, ettei tulijoille ole tarjolla asuntoa – silloin jarrutetaan myös talouskasvua, jonka moottoreita kasvukeskukset ovat.
Jukka Helminen Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.
Sosiaaliselle asuntotuotannolle on vahva tilaus
"Valtiolla on aivan keskeinen rooli sen varmistamisessa, että kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla siellä, missä niitä tarvitaan."
KOLUMNI H Jukka Helminen 30
Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. mene osoitteeseen www.mcipress.fi/huomisentekijat
2. merkitse numerosarja 553421.
3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OmA Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
Kerro mielipiteesi lehdestä ja
osallistu arvontaan.
Kuntarahoitus Oyj
Tunnus: 500652800003 VASTAUS LäHETYS
Vastaan-ottaja maksaa postimaksun☐Haluan tilata Kuntarahoituksen sähköisen uutiskirjeen
☐Haluan tilata asiakaslehden☐Haluan Kuntarahoituksen Viikkokatsauksen maanantaisin
sähköpostiini☐Haluan tilata Inspiran sähköisen uutiskirjeen☐Haluan, että Kuntarahoituksesta otetaan minuun yhteyttä☐Haluan että Inspirasta otetaan minuun yhteyttä☐Osoitetietoni ovat muuttuneet
Palautetta tai yhteydenottopyynnön lisätietoja:
Nimi :
Osoite :
Sähköposti :
Postinumero : Postitmp.:
Puhelin :
Palvelukortti
Kuntarahoitus oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos.
Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen
yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.
Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään
pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on
Kuntien takauskeskuksen takaus.
Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman
sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa.
Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat
yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen
tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi
päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.
Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut
Inspira Oy.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
g PALVELUKORTTI
Hämeenlinna on lasten kaupunki
Kunnat voivat ratkaistailmastokriisin
Erään yrityskaupananatomia
1/2016
KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI
Kunta-rahoituksen
tilinpäätös sivulla 18
31
Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen Pelago Brooklyn -polkupyörä.
Kohti vihReäMPää SuoMeA
WWW.KuNtARAhoituS.Fi/vihReA-RAhoituS