hyvää joulua ja onnellista uutt a vuotta · samalla vn päätti myös että a ja b-alueilta...

Perjantai 21.12.2007 - Nro 45 - 3. vsk. Kaupunkilehti jokaiseen kotiin Nivalassa

www.nivalanviikko.fi

UUSIA LOMAHUONEISTOJA KALAJOELLA

Huoneistot merinäköalalla, JukuJukumaan vieressä. Valm. kesä 2008, myös 1/4 omistuk-

sia (13 vk/v). Myyntihinta alk. 12300 .Kysy myös Ylläksen kohteitamme.

Samira Group Oy 08-3117685, 040-5226189www.samira.fi [email protected]

Hyvää Jouluaja OnnellistaUutt a Vuotta

2

Nimipäivät

Perjantai21.12.2007

Kalenteri

Lukijan ajatuksia

Ajassa

Sunnuntai

Kysytään pois

Eräänä talvi-iltana tyttäreni ap-

pivanhemmat tulivat vieraiksi

kotiimme. Kahvia juodessam-

me keskustelu kääntyi vanhoihin

kummitusjuttuihin. Silloin appi

kertoi tuoreen kummitusjutun,

jonka oli itse kokenut vuonna:

viisikymmentä kotonaan Haapa-

vedellä. Jos oikein muistan, hän

kertoi näin:

-Isuimme ruokapöydässä, kos-

ka ilta-ateria oli juuri alkamassa.

Tuvan ovensuupenkillä istui eräs

naapurimme poika. Hän olikin

jokapäiväinen vieras, kuten naa-

purien pojat yleensä.

Kertoja keskeytti hetkeksi:

pani kahvikupin suulleen; meni

pöydästä ja istui kiikkutuoliin,

jossa sytytti tupakan. Me toiset

jatkoimme kahvinjuontia ja odo-

timme, milloin hän jatkaisi.

-Niin...sitten alkoi tapahtua.

Veljeni tapana oli irrottaa tas-

kulamppunsa paristo ja laittaa

se uuninpäälle, kun lamppua ei

tarvinnut. Nyt näimme kum-

mia: Taskulampun paristo, lensi

uuninpäältä aivan kaarella ja pu-

tosi parin metrin päässä istuvan

naapurinpojan syliin. Tarkastim-

me uuninpäällisen, mutta siellä ei

ollut kissaakaan. Pariston lentä-

mistä. ei yksikään sen näkijöistä

pystynyt selittämään, millä tavoin

se oli mahdollista. Kului jonkin

aikaa, kun tuvassamme lensi taas.

Nyt herätyskello pomppasi met-

rin, kaksi. Tällä kertaa se tapahtui

tuvan peräseinällä. Siinä oli hylly

jonne oli kertynyt tavaraa. Latti-

alla hyllyn päällä oli separaatto-

ri, joka silloin tyypillisenä kuului

maalaistuvan kalustoon. Tämän

hyllyn päältä kello pomppasi len-

toon ja putosi lennettyään parin

metrin matkan sen maitokoneen

yli ja mätkähti lattiaan. Eikä edes

särkynyt, vaan jatkoi käyntiään.

Tätäkään tapausta, eivät sen nä-

kijät voineen ymmärtää.

-Tapahtumista kolmas oli kuu-

lohavainto, jonka veljeni kuuli ja

kasvoillaan tunsi. Hän oli yksi-

nään tuvassa ja söi. Hän söikin

samassa kohdassa pöytää, kuin

pariston lentämisenkin aikaan.

Nyt veljeni kuuli, miten kumi-

pallon tapaan esine lensi tuvan

poikki. Iskeytyi päänsä vierestä

seinään. Pomppasi siitä vastak-

kaiseen seinään, josta jälleen ta-

kaisin. Putosi lattialle pomppien

siinäkin hetken ja hiljeni. Kun

pallo iski veljeni pään viereen,

hän tunsi kasvoillaan ilmavir-

ran, joka heilautti hänen hiuk-

sensa toiselle korvalle ja vaikeutti

hengitystä. Kuitenkaan poika ei

mitään nähnyt:

-Kodissani ei kummituksia

pelätty ja tuollaisia koettu. Ko-

kemiani en pysty millään selit-

tämään. Kaikki kuitenkin kävi,

kuten teille olen kertonut.

Sero

Outoja tapahtumia

Lukijan runo

Kyösti Kallion puiston kauniiden

hopeapajujen reunustaman käve-

ly ja pyörätien tien ovat lisäkseni

monet lenkkeilijät valinneet rei-

tilleen. Sielu ja mieli on saanut

levätä kaikkina vuodenaikoina

tuon puistotien hopeapajujen

vihreiden lehtien tai kuuraisten

oksien katveessa.

Kauhukseni viime viikolla lä-

hes kaikki hopeapajut on ilmei-

sesti ”turvallisuussyistä” silvottu

hirveän näköisiksi torsoiksi kau-

pungin toimesta. Ensimmäise-

nä lähti Nokelan päiväkodin

vierestä kauniit koivut, jonkun

mielestä ”lahoina” ja ”vaaralli-

sina”. Huokasin helpotuksesta,

että sentään puiston hopeapajut

on jätetty rauhaan, vaan ei, nyt

niidenkin kimppuun on käyty

karmein tuloksin: Puista on kat-

kottu paksuja terveitä oksia, sil-

vottujen pitkien runkojen latvuk-

set vain on jätetty jäljelle, näky on

säälittävä, jokainen voi sen omin

silmin havaita!

Joistakin puista on kuortakin

repeytynyt ja katkotuista oksista

näkee, etteivät ne suinkaan olleet

lahoja. Oliko kaupungin puu-

tarhuri itse paikalla opastamas-

sa tätä asiantuntemusta vaativaa

leikkausta? Aiotaanko leikkaus-

haavat hoitaa, etteivät sienet yms.

pääse tuhoamaan loppuakin mi-

tä hopeapajuista on jäljellä? Jos

tarkoitus oli saada katkotut ok-

sat versomaan uutta, niin paras

leikkausajankohta olisi ollut vas-

ta alkukeväästä ja säästäen pui-

den luonnollista muotoa. Eikö

kaupungin puistoista vastaavan

pitäisi hoitaa ja suojella puita,

jotka tuovat viihtyisyyttä ja iloa,

nyt on saatu aikaan Nivalan kau-

neimmasta puistosta kauhein.

Tämä ”joululahja” kaupungil-

ta ei todellakaan tuottanut hyvää

mieltä.

Yksi monien puolesta

Hopeapajut silvottu,kuka vastaa

Joulun tarkoitusJoulu jälleen meitä muistuttaa;

on Jumala rakastanut maailmaa!

Kun Hän antoi lahjan kalleimman,

Poikansa, Jeesuksen, Vapahtajan.

Tätä lahjaa tosin moni halveksuu,

sillä heille on tärkeämpää kaikki muu.

Heitä kiinnostaa vain kunnia, raha ja tavara,

paljon enemmän kuin maailman Vapahtaja!

Sitä sinulta nyt kyselen; mikä sulle on rakkainta;

tämän ajan antimet; kunnia, maine, vai mammona?

Sitä pysähdy siis vihdoinkin nyt ajattelemaan

ootko unohtanut Joulun Herran kokonaan?

Aidon Joulun voit löytää ainoastaan,

niin; se on lähempänä kuin arvatkaan.

Jos sydämeesi kutsut Jeesuksen vaan,

Hän tuo sieluusi joulurauhan tullessaan!

Silloin joulusi on enemmän kuin tunnelmaa

ja elämäsi uuden suunnan, tarkoituksen, saa.

Sinun tiesi Hän päivittäin Sanallaan valaisee

sekä matkasi päässä sulle Kotiportin aukaisee!

Joulukuussa 2007 Jussi Jokisaari

Maitokiintiöjärjestelmää ol-

laan EU:ssa uudistamassa. Tä-

män hetkisen kaavailun mukaan

tuottajien kiintiöitä lisätään as-

teittain vuodesta 2009 lähtien

tai jopa aikaisemminkin. Tämä

tarkoittaa sitä, että tällöin jokai-

sella kiintiönsä ylittäjällä on kiin-

tiön määrä lähempänä todellista

tuotantoa ja ostotarve pienenee

jolloin kiintiöiden hintojen ar-

vellaan laskevan. Vuonna 2015

kiintiöjärjestelmä loppuisi ko-

konaan EU:ssa.

Valtioneuvosto on jokin aika

sitten helpottanut joitakin kiin-

tiön vuokrausehtoja. Kiintiö on

nyt mahdollista vuokrata kolme-

na vuotena peräkkäin, aikaisem-

man yhden vuoden sijasta, jolle-

kin tarvitsevalle. Kuka tahansa ei

voi antaa käyttämätöntä kiintiötä

vuokralle, vain sellainen tuottaja

voi vuokrata kiintiötään pois jo-

ka on saanut navetan investoin-

titukipäätöksen ja tätä varten on

joutunut hankkimaan kiintiöitä.

Samalla VN päätti myös että A

ja B-alueilta siirretään valtion

myymättömiä kiintiöitä C-alu-

een hallinnolle jaettavaksi.

Pohjoisen tuen alueella kui-

tenkin kiintiön merkitys säilyy,

koska pohjoinen tuki on sidottu

kiintiöön. Ainoastaan siinä ta-

pauksessa, että pohjoisen tuen

alueella maitomäärät vähenisi-

vät erittäin runsaasti, voisi olla

mahdollista että pohjoisen tu-

en maksatuksesta poistettaisiin

kiintiövaatimus. Silloin kiintiö

muuttuisi arvottomaksi myös

pohjoisen tuen alueella, mutta

tällaista muutosta ei ainakaan

tällä hetkellä ole näköpiirissä.

Kiintiön hinta on marraskuus-

sa tehtyjen kauppojen perusteella

ollut n. 20 snt/litra. Kuinka kiin-

tiön hinta muuttuu esim. vuonna

2008 on vaikea arvioida. Mutta

todennäköisesti se ei ainakaan

merkittävästi tule nousemaan.

Jos nyt ylittää oman kiintiön-

sä merkittävästi ja on saatavilla

kiintiöitä tälle kaudelle esim 16

sentin litrahintaan, kannattaa

tosissaan harkita kiintiön os-

toa. Kiintiön hinnan saa tällöin

takaisin tukena huhtikuuhun

2009 mennessä. Pohjoinen tuki

on sovittu pysyväksi, joten kiinti-

ön kuoletus voidaan laskea myös

pitemmäksikin ajaksi.

Investoijalle kiintiöjärjestel-

mä tällaisenaan on ollut erittäin

hankala järjestelmä. Kiintiöitä

on ollut pakko hankkia ja siitä

on syntynyt iso lisäkustannus ra-

kentajille. Tulevaisuudessa pitää

turvata investoijien oikeusturva

ja kohtuullinen korvaus hanki-

tuille kiintiöille jos niiden arvo

tipahtaa huomattavasti.

Maa- ja metsätalousministeri

Anttila onkin väläytellyt korvaa-

van järjestelmän käyttöönottoa

jos kiintiö järjestelmä poistuu

mm. seuraavasti: ”Meidän pitää

siihen varautua ja saada korvaavia

toimenpiteitä, esimerkiksi vaikka

lypsylehmäpalkkio tai vastaava,

jota on valmistelussa väläytetty,

tavoitteena turvata jatkossakin

maidon tuotannolle ja naudan-

lihan tuotannolle tuotantoon si-

dottu tuki, koska vain se säilyttää

tuotannon Suomessa”.

Pitkästä aikaa maailmanmark-

kinoilla on ollut selvä muutos

ruuan hinnoissa. Maitotuotteiden

kysyntä yleisen elintason nous-

tessa on lisääntynyt maailmalla.

Joissakin Euroopan maissa esim

Irlannissa ja Belgiassa tuottaja-

hinnan nousu on lähennellyt jo-

pa tuplaantumista. Näissä maissa

hinnan vaihtelut ovat kuitenkin

aina olleet todella suuria, myös

laskut. Suomessa jossa harjoite-

taan vakaamman tuottajahinnan

periaatteita suuria nousuja ei ole

ollut, mutta Valio on luvannut

nostaa hintaa myös ensivuonna.

Valion toimitusjohtaja Pekka

Laaksonen onkin ilmoittanut ole-

vansa huolissaan siitä että maitoa

ei Valiolle tule siinä määrin kun

he pystyisivät sitä kannattavasti

markkinoimaan. Toivottavasti

Laaksosen huoli siirtyy suoraan

tuottajahintoihin jotta maidon

hinnan nosto on merkittävä.

Hannu Töllimaaseutujohtaja

Maitokiintiöjärjestelmä on muuttumassa

Minä odotan sinua, Herra,

odotan sinua koko sielustani

ja panen toivoni sinun sanaasi.

Minä odotan Herraa kuin vartijat

aamua,hartaammin kuin vartijat

aamua.

Israel, pane toivosi Herraan!

Hänen armonsa on runsas,

hän voi sinut lunastaa.

Hän lunastaa Israelin

kaikista sen synneistä.

Ps. 130: 5-8

22.12. talvipäivänseisaus

23.12. neljäs adventtisunnuntai

Perjantai: Tuomas, Tomi, Tommi,

Tuomo

Lauantai: Raafael

Sunnuntai: Senni

Maanantai: Aatami, Eeva, Eevi,

Eveliina

Tiistai: Joulupäivä

Keskiviikko: Tapani,Teppo,

Tahvo

Torstai: Hannu, Hannes

Perjantai: Viattomien lasten päi-

vä, Piia

Lauantai: Rauha

Ajatus

Menneisyys ei ole käärö, jonka

voi nostaa syrjään.

Emily Dickinson

1. Minkä uskonnon symboli on

Opin pyörä?

2. Minkä romaanin päähenkilö

on Samuel Oino?

3. Mitä naisellista salanimeä

elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri

on käyttänyt?

4. Kuka apostoli kirjoitti

galatalaiskirjeen?

5. Kuka sai Nobelin rauhanpal-

kinnon tänä vuonna?

Vastaukset sivulla 4

3

Maritta Raudaskoski <[email protected] >

Toimittajan tarinoita

Edellistä lehteä edeltävän viikon olin kokonaan

sairauslomalla. Niinpä lehteen oli mennyt aineis-

toa, jota sinne ei ollut tarkoitettu. Ja poiskin sitä

oli jäänyt. En voi siitä ketään syyttää, sillä minun

peukalon alla asiat olivat, eikä kukaan niistä voi-

nut tietää.

Voin vain esittää nöyrimmät anteeksipyyntöni.

Päätoimittajahan on perinteisesti ollut vastuussa,

vaikka ei olisi lehteä nähnytkään.

Mutta, mutta. Näin asia ei oikeasti olekaan. Uu-

si sananvapauslaki tuli voimaan vuonna 2004. Jos

asiat menevät raastupaan asti, uudistuneen lain

mukaan lähtökohtana on todellisten tekijöiden

löytäminen ja teon tahallisuus.

Journalisti -lehteen haastateltu Jyväskylän yli-

opiston journalismin tutkija Heikki Knuutin mu-

kaan laki viestii, että tekijä on syyllinen eikä pää-

toimittajan tarvitse tietää kaikkea. Ensimmäiset

tapaukset, missä oikeuteen on haastettu toimittaja

päätoimittajan sijasta ovat pian tulossa tuomiois-

tuinten käsittelyyn. Mielenkiintoista nähdä, miten

asioita tulkitaan.

Lehdestä poisjääneistä asioista muistan ainakin

yhden tärkeän tekstiviestin. Siinä kehotettiin Hei-

näpolun liepeillä asuvia vanhempia kertomaan

lapsilleen, ettei lumipalloja saa heitellä ikkunoi-

hin. Siellä on ryhmä, joka näillä töillä liikkuu.

Sisälläolija säikähtää jysäystä ja ikkunakin voi

mennä rikki.

* * *

Tässä joulun alla on ollut paljon myyjäisiä. Kar-

voskylällä ja Maliskylällä väkeä oli paikalla pal-

jon ja mukava myyjäistunnelma. Kinevalla pidetty

päiväkirppis oli hyvin järjestetty. Myyjiä oli yli

20 - osa kaukaakin. Sinne ei vain väkeä riittänyt.

Onko nivalalaisilla vielä niin tarkka raja, mihin

rakennukseen voi mennä ja mihin ei? Perintei-

nen Lions Clubin yhteismyyjäis-tilaisuus oli ta-

vallista vaisumpi. Siihen saattoi vaikuttaa sekin,

että arpajaislaki on muuttunut, eikä arpajaisia saa

enää yleisötilaisuuksissa järjestää. Arpajaiset ovat

olleet monen yhdistyksen merkittävä toiminnan

mahdollistaja. Sisäisissä kokoontumisissa pienet

arpajaiset ovat edelleen sallittuja.

Näistä myyjäisistä tuli mieleen se, että Nivalan

Viikon edustaja oli näissä paikalla, mutta kuvat

eivät valitettavaksti mahtuneet lehteen. Oli meil-

lä kuvat jalkapallokauden päättäjäisistäkin, kun

siitäkin juttua toivottiin. Tarjontaa on kuitenkin

niin paljon, että väkisinkin osa tärkeistä aiheista

jää ilman ansaitsemaansa julkisuutta.

* * *

Vuosi lähentelee loppuaan. Nivalan Viikon toi-

nen kokonainen ilmestymisvuosi on ollut erin-

omainen. Lukijat ovat kiinnostuneita lehdestä

ja ilmoitusmyynti on kehittynyt hyvin. Nivalan

Viikko on yritys yritysten joukossa, joten kasvua

täytyy olla.

Ensi vuoden ilmoitusvälinettä miettiessään il-

moittajien kannattaa huomioida se, että Nivalan

Viikko jaetaan viikottain jokaiseen nivalalaiseen

kotiin. Näin ollen se tavoittaa koko pitäjän ihmi-

set. Lisäksi lehti on kokonaan ilmaiseksi luettavis-

sa internetissä missä päin maailmaa tahansa.

Nettilukijoita on paljon, enimmäkseen nivala-

laislähtöisiä henkilöitä ja opiskelijoita. Eräs rivi-

ilmoituksen jättäjä tässä vasta sanoi, ettei uskalla

enää ilmoittaa meillä, koska oli joutunut viemään

koiranpennun Jyväskylään saakka.

Vielä tehokkaampi tapaus sattui äskettäin. Eräs

äiti kävi tyttärensä kanssa jättämässä katoamis-

ilmoituksen kissanpennusta tuntomerkkeineen.

Seuraavana päivänä toinen henkilö tuli tuomaan

ilmoitusta löytämästään, tuntomerkkeihin sopi-

vasta kissanpennusta ja tarina päättyi onnellisesti.

Nauroimme, että olipa tehokas ilmoitus, kun ei

ehtinyt edes lehteen saakka.

* * *

Viime viikolla julkaistuun silmäleikkausjuttuun

liittyen sattui hauska tapaus. Leikkauksen jälkeen

silmät nimittäin verestävät ja vuotavat kovasti vet-

tä - jopa kuukausia. Tässä toimistolla asioi pitäjäs-

sämme tunnettu herrasmies, jonka kanssa en ole

henkilökohtaisesti tuttu. Räpyttelin kovasti vettä

silmistäni, niin tämä herra iski minulle silmää.

Olisin pudonnut istualleni, ellen olisi jo valmiiksi

istunut.

Vaikka elämä on joskus vastuksia täynnä, on

se silti enimmäkseen ihanaa ja hauskaa. Kyse on

asennoitumisesta. Minua tuo pieni tapaus huvit-

taa vieläkin.

Nivalan Viikon väki rahoittuu joulun viettoon.

Lehti ei ilmesty jouluviikolla. Kiitos kaikille luki-

joille, ilmoittajille ja muille yhteistyökumppaneille

kuluneesta vuodesta.

Maritta Raudaskoski

Jo joulun valkeat välkkyy

Mummut ja vaarit oli kutsut-

tu ihan erityisesti Peltopuis-

ton päiväkodin järjestämään

joulujuhlaan.

Peipposet, Sirkkuset ja Peuka-

loiset eli päiväkodin nuorimmai-

set sekä eskarilaiset esittivät jou-

luista ohjelmaa herttaisesti silmät

loistaen. Peipposet esittivät vei-

keän tonttujen, lumiukkojen ja

lumikeijujen tanssin, Sirkkuset

lausuivat joulurunon ja eskari-

laiset kauniin Tähtien tanssin.

Päiväkodin lapsiryhmät esittivät joulukuvaelman ”Pieni lapsi nukkuu ja ”Hiljaisuus laskeutuu” -laulujen sanoin.

Peltopuiston päiväkodin lapsetesiintyivät isovanhemmille

Nämä kuvat ovat odottaneet julkaisuvuoroaan, mutta parempi

myöhään kuin ei milloinkaan. Kuvat ovat Pirttirannan

päiväkodista. Siellä perinteisiin kuuluu itsenäisyyspäivien vietto.

Nytkin tilaisuudessa olivat mukana "presidenttipari" Tarja

Halonen ja Pertti Arajärvi, tanssiaiset pidettiin, tarjoilu pelasi ja

ilo oli ylimmillään.

Pirttirannan päiväkodissaitsenäisyyspäivän juhlat

4

Perjantai: Sianliha-purjo-peru-

naviipalelaatikko, kruunukas-

vislisäke, huituvelli.

Lauantai: Kirjolohikeitto, juusto,

mansikkakiisseli.

Sunnuntai: Riistakäristys, muusi,

italiansalaatti, mangorahka.

Maanantai, Jouluaatto: Joulu-

kinkku, perunat, kastike, pork-

kanalaatikko, rosolli, silli, seka-

hedelmäsoppa, kermavaahto.

Tiistai Joulupäivä: Grillilohi,

perunat, lemon-kastike, pork-

kanaviipaleet, italiansalaatti,

karpalomousse.

Keskiviikko, Tapaninpäivä: Kar-

jalanpaisti, perunat, lanttulaatik-

ko, perunasalaatti, luumurahka.

Torstai: Jauheliha-perunaviipa-

lelaatikko, punajuurisuikaleet,

mansikkahyytelö,

Perjantai: Kalakeitto, juusto,

ruismarjapuuro.

Lauantai: Kaalipata, puolukkaso-

se, mandariinikiisseli.

Sunnuntai: Chigetti, peru-

nat, kastike, kaisersalaatti,

boysenmarjakiisseli.

Ateriapalvelun ruokalista Tekstarit

Vastataan pois

To 20.12. klo 12 yksinäis-

ten ja työttömien joulujuhla

seurakuntakodissa.

La 22.12. klo 19.30 seurat Niva-

lan ry:llä (P Mehtälä).

Su 23.12. IV adventtisunnun-

tai klo 10 sanajumalanpalvelus

kirkossa, saarna ja lit. Viljanen,

kanttori Rautio, Gospelkuoro

joht. A Rautio.

Klo 18 perinteinen kynttilähar-

taus entisen Katajasaaren koulun

pihalla, Maliskyläntie 816 (R Mui-

lu), järj. Katajasaaren diakonia-

toimikunta ja pyhäkoulutyö.

Ma 24.12. Jouluaatto klo 13 har-

taus Maliskylän kappelissa (Olli,

J Heikkilä).

Klo 14 hartaus Karvoskylän hau-

tausmaalla (Olli, J Heikkilä ).

Klo 14 Uuden hautausmaan kap-

pelissa( Viljanen, Katajala).

Klo 15 Järvikylän kappelissa (Ol-

li, J Heikkilä).

Klo 16 Maasalon jouluvesper kir-

kossa, Nivalan Virsikuoro joht V

Järviluoma, Viljanen, Katajala.

Klo 23 jouluyön messu kirkos-

sa, saarna ja lit. Jukkola, Kata-

jala, Nivalan Mieslaulajat joht.

J Junno.

Ti 25.12. Joulupäivä klo 7 sana-

jumalanpalvelus kirkossa, saarna

ja lit. Junttila, kanttori J Heikkilä,

avustaa Nivalan Sekakuoro joht

J Latvala. Jos haluat kuljetuk-

sen joulukirkkoon, ota yhteys

20.12.2007 mennessä kirkkoher-

ranvirastoon p. 440 025.

Klo 11 sanajumalanpalvelus kir-

kossa, perhekirkko, saarna ja lit.

Viljanen, kanttori Katajala, avus-

taa E Närhi, huilu, V ja E Närhi,

viulu.

Ke 26.12 Tapaninpäivä. klo 10

messu kirkossa, saarna Olli, lit.

Viljanen, kanttori Katajala, avus-

taa K Ohtamaa, huilu.

Klo 18.30 seurat Nivalan ry:llä

(L Karhumaa, E Kautto), kolehti

Srk:n avustusrahastolle.

Pe 28.12. klo 20 urkuvartti kir-

kossa (H Lehtola, A Liikanen).

Su 30.12.1. sunn. joulusta klo

10 sanajumalanpalvelus kirkos-

sa, saarna ja lit. Jukkola, kanttori

Rautio.

Klo 18.30 seurat ja lauluilta Ni-

valan ry:llä (P Pelo).Klo 19 He-

rättäjän seurat seuratuvalla (S

Jukkola, Pihlajaniemi).

Ma 31.12. Uuden vuoden aatto

klo 19 seurat Korpirannan ry:

llä (E Hosionaho, T Poikkimä-

ki), Korpirannan ry:n seurat

alkavat.

Klo 23 Uuden vuoden aaton

vesper kirkossa, Viljanen, J

Heikkilä.

Ti 1.1.2008 Uuden vuoden päi-

vä klo 10 messu kirkossa, kap-

palainen Valtteri Ollin eläk-

keelle lähtöjuhla, saarna ja lit.

Olli, kanttori P Hautamäki. Ju-

malanpalveluksen jälkeen Valt-

teri Ollin eläkkeellelähtöjuhla

seurakuntakodissa.

Klo 12 seurat Korpirannan ry:

llä (E Niemi-Korpi, M Taskila, T

Poikkimäki).

Klo 18.30 seurat Korpirannan ry:

llä (E Niemi-Korpi, M Taskila, T

Poikkimäki).

Diakoniatyö

Rauhallista joulua ja hyvää Uutta

Vuotta toivottaa diakoniatyö.

Päiväkerho-, pyhäkoulu- ja

perhekerhotyö

Seurakunnan lapsityö toivottaa

rauhallista joulun aikaa.

Nuorisotyö

Joulun iloa ja valoa! Toivottaa

seurakunnan nuorisotyö

Kolehdinkantajat:

Su 23.12. klo 10 Iida Pelkonen,

Sanna Peltola, Joona Rautiainen,

Hannu-Pekka Tervo

Ma 24.12. klo 16 Petteri Jokita-

lo, Markus Kautto, Mika Kivioja,

Tuomas Konttila

Ti 25.12. klo 7 Markus Ahistus,

Kristiina Astahova, Hannu Haa-

visto, Jere Houtsonen

Ti 25.12. klo 11 Iina Erkkilä, Tee-

mu Häkkilä, Emmi Korhonen,

Esa Korkiakoski

Ke 26.12. klo 10 Matias Löytyno-

ja, Ilona Nuolioja, Mika Oja, Satu

Poikkimäki

Su 30.12.klo 10 Jaakko Poikkimä-

ki, Laura Pudas, Markus Pääkkö,

Mirella Pääkkö

Ma 31.12. klo 23 Janne Rajamäki,

Janika Ranta, Emma Sarja, Senni

Suhonen

Ti 1.1.2008 klo10 Elina Ainasoja,

Pauli Eskola, Ilkka Eskola, Milla

Kivioja.

Lähetystyö

Lähetyksen kirpputori Kanttori-

lassa, avoinna ke ja la klo 9-13,

saatavana varastossa olevaa il-

maista vaatetavaraa.

Musiikkityö

Urkuvartti kirkossa joka kuukau-

den viimeinen pe klo 20. Vapaa

pääsy!

Etappi-ohjelma radio-Pookissa

Etapilla ollaan kaikessa rau-

hassa maanantaisin klo 17.05,

uusinnat sunnuntaisin juma-

lanpalveluksen jälkeen. Ohjel-

missa käsitellään inhimillisen

elämän kysymyksiä kristilliseltä

arvopohjalta.

Rovastikuntien maallikkokou-

lu alkaa!

Kalajoen Kristillisellä Opistolla

alkaa 15.2.2008 rovastikuntien

yhteinen maallikkokoulu, kurs-

siohjelmia on saatavana kirkon

ovelta ja kirkkoherranvirastosta

p. (08) 440 025. Lähde mukaan

koulutukseen!

Kanttori päivystää yleensä kes-

kiviikkoisin klo 11-12.30 kän-

nykkänumerossa: Liisa Katajala

p. 044 344 2174. Vapaapäivät ma

ja ti.

Perheasiain neuvottelukeskus

Rautatienkatu 6 C 2 (käynti pihan

puolelta) 84100 Ylivieska.

Palvelevan puhelimen numero

on muuttunut, uusi numero on

01019 0071.

Palveleva puhelin päivystää jo-

ka päivä, su-to klo 18-01, pe ja

la klo 18-03. Palvelevaan nettiin

(evl.fi /palvelevanetti.fi )voi lähet-

tää myös viestin milloin tahan-

sa, viesteihin vastataan viiden

päivän kuluessa.

Kirkolliset on luettavissa myös

Nivalan seurakunnan kotisivuil-

ta, www.nivalansrk.fi /kirkolliset

ilmoitukset.

Seurakunnan kotisivujen osoite:

www.nivalansrk.fi

Sähköpostiosoite: nivalan.seura-

[email protected]

Kastettu

Juuso Niilo Benjam Tölli, Aaron

Kasperi Kokkoniemi, Anni El-

len Maaria Pylkkö, Ella Helmi-

na Pitkälä.

Avioliittoon kuulutettuTuomas Antti Juhani Linna ja

Anne Elisabet Tölli.

Kuollut

Eero Johannes Myllymäki 86 v

Mauri Pitkänen 75 v.

Kirkolliset ilmoitukset

1. Buddhalaisuuden.

2. Tehtaan varjossa (kirj. Toivo

Pekkanen).

3. Suvi-Marja Korvenheimo.

4. Paavali.

5. Yhdysvaltojen ex- varapresi-

dentti Al Gore ja ilmastopaneeli

IPCC.

Lukijat voivat lähettää mie-

lipiteitään ja havaintojaan

tekstiviestillä.

Puhelinnumero on

044-945 3763.Viestit edustavat lähettäjän nä-

kemyksiä - eivät lehden.

Sinä idiootti, joka ajoit pe. 9.15

palolaitoksen risteyksessä hana

pohjassa sen pikkukissan yli, ja

raukka pakenit. Minun päiväni

oli ainaki pilalla ku yrityksis-

tä huolimatta kisu kuoli käsiin.

Ohi ajoi ainakin 8 autoa, ja vain

yksi pysähtyi. Kiitos ISS-palvelun

miehille avusta.

Sinä joka moitit nivalalaisia.

Perusnivalalaiset ovat fi ksuja,

rauhallisia ja rehellisiä ihmisiä,

muutamia poikkeuksia lukuun-

ottamatta. Ja hiljaisella tavallaan

älyttömän mukavia. Meille kai-

kille nivalalaisille olisi mukavam-

paa, jos mokoma katkeroitunut

suunsoittaja menisit sinne mistä

olet tullutkin.

Muistakaapa ihmiset pysähtyä,

jos auto on pysäytetty ja hätävil-

kut on päällä, ja tyyppi huitoo.

Joskus voi olla tosi hätä. Nimim.

Kokemusta on.

Aivan oik. että jääkiekkokauk. si-

vukylälle, kirkonkyläsil on aina

ollu kaikki. Saatta ees talaveksi-

kin uuen ja paremman. Ja virka-

miehet nivalan parhaita. Nim.

vaihtelu virkistää.

On se silti ihana että jaksetaan

kantaa huolta lähimmäisen kis-

soista ja koirista. Reipastahan oli-

si myös ilmaista huolenaiheensa

ihan kasvotusten selkeällä suo-

menkielellä. Mutta siihen tar-

vittaisiin myös rohkeutta.

Kk kaukalopäätöksen on tehnyt

sivistyslautakunta, kysymys oli

laajemmasta kokonaisuudesta

ja onhan se aivan oikein että Ni-

valaa kehitetään tasapuolisesti si-

vukylät huomioiden liikunta-asi-

oissakin. Haapalassakin on myös

lapsia, kyläläisiä ja koululaisia,

jotka tarvitsee hyvät puitteet ky-

seiseen harrastukseen. Haapala

oli 6-7 v. ilman kaukaloa. Ei kai se

ole ylitsepääsemätön asia että kk

luistelee yhen talven avojäällä, tai

jäähallilla. Tv. Antti Haapalasta.

Kallion kuntayhtymään liitty-

en nokkamiehet hehkuttavat

hyvää yhteistyötä. Täällä käy-

tännön tasolla koetaan Yli-

vieskan suunnalta ihan silkkaa

sanelupolitiikkaa!

Tiedoksi, että autoissa on vilkku,

ainakin hyvin varustetuissa ja sitä

voi käyttää myös liikenneympy-

rässä! Ei luulisi olevan iso vaiva

käyttää vilkkua! Olisiko autokou-

lun kertaus tunti asiaa?

Olemme myös muualta muutta-

neita, ja olemme samaa mieltä,

ei mitää arvostusta. Täällä täytyy

olla tietyn luokan jäsen, muuten

kuulut toiseen luokkaan. Paikka-

kuntaa kehutaan paperilla, mutta

käytännössä lämpiää vain sisään-

päin. Teimme virheen kun muu-

timme tänne.

Eikö Nivalan kaupungilla ollu va-

ra tarjota joululounasta sijaisille?

Nimimerkki Ihmettelen.

Oi joulu, sä juhla ihana. Ja puk-

kikin, ain yhtä lihava. Se mielem-

me lämpimäksi luo, onhan jou-

lu, rakas luoksesi tulla suo.... eikö

tänne voisi panna joskus iloisia

asioita eikä aina haukkuja ym.

Ketä tämä rakentaa.

Nivalan kannattaa sijoittaa re-

porahat kunnan alueella oleviin

3 pankkiin suuruuden mukaan,

rahat lainata ja kunnan alueen

kehittämiseen. Nyk rahat n. 100

milj. markk. auttaa muitten alu-

eita norja... monako. Kauniainen

käyttävät omalla alueella. Nim.

totuus.

Eipä riittänyt maliskylän nuoril-

le kosseille yksi sähköpaalu kun

roivailu jatkuu teillä. Kohta taas

paalu poikki. Ei ole kivaa käydä

lenkillä ja ajaa autolla kun tiet ja

risteykset liukkaita.

Nimimerkille Sero Nivalan Vii-

kon toimituksessa terveiset ja

kiitokset mukavista jutuista. T.

Yksi lukija.

Sinun osaksesi tuli armo, josta oli

kirjoitettu: "Hän ylentää tomusta

mitättömän ja korottaa tuhkasta

köyhän, sijoittaa heidät ylhäisten

joukkoon ja antaa heille kunnia-

sijan." (1. Sam. 2: 8) Köyhien ja

mitättömien joukossa olit vain

yksi lisää, yksi liian nuorena

miehelle kihlattu tyttönen. Sinun

kunniasijasi pedattiin halpaan

talliin, mutta silti sait laskea sen

oljille kirkkauden kuninkaan.

Voisinpa olla edes puoliksi

kutsumukseni tasalla niin kuin

sinä olit. Ei siksi, että kukaan toi-

nen odottava äiti sinun jälkeesi

olisi sinun arvoisesi. Samaa uskon

lujuutta minä toivoisin itselleni-

kin. Samaa hiljaista kestävyyttä

elämän tiellä - syntyvien ja syn-

tymättömien lasteni kohtaloissa.

Sinä sait kantaa ja odottaa Häntä,

joka on luvannut kantaa minua.

Voisipa sydämeni olla valmiim-

pi suostumaan kaikelle sille mikä

minulle on tarkoitettu.

Maria, sinä tunsit rinnakkain

ilon ja tuskan, toivon ja häm-

mennyksen. Otit vastaan suuren

tehtävän ja liian pian sen jälkeen

hylätyksi tulemisen kauhun. Sait

kokea Jumalan avun myös siinä,

että Joosef pysyi rinnallasi. Kun-

pa tänä aikana epävarmuuden ja

vaikeuksien keskellä kamppaile-

vat nuoret perheet saisivat kuulla

samat ilmoitukset ja rauhoittelut!

Jumala ei jätä yksin siinä mihin

on kutsunut.

Mietin sinun elämääsi, Maria;

minkä tien kuljitkaan. Sinun kut-

sumustiesi oli paljon pidempi ja

kuoppaisempi kuin matkasi Na-

saretista Betlehemiin. Sen tien

varrella kohtasit käänteentekevät

lupaukset ja sydämen läpi käy-

vät miekat, mutta mikä tärkeintä,

elämässäsi sinua kantoi siunaus,

jonka Herra on omilleen luvan-

nut. Tätä samaa siunausta mi-

nä toivon ja rukoilen jokaiselle

oman elämänsä väylän raivaajal-

le. Antakoon Jumala myös roh-

keutta ja nöyryyttä käydä sinne

minne on johdatus.

"Minä odotan sinua, Herra,

odotan sinua koko sielustani ja

panen toivoni sinun sanaasi." (Ps.

130:5) Sinun kannatti odottaa,

Maria, sillä sait kokea Jumalan

lupausten täyttyvän.

Hanna Kuusela Sodankylän seurakuntapastori

4. adventtisunnuntai

Maria, Maria

5

Hilja Nokela on syntyjään kar-

jalaisia, syntynyt Rääkkylässä,

viettänyt nuoruutensa päivät

Viipurissa. Hän on sodan aika-

na joutunut lähtemään kahdesti

evakkotielle. Urpo on syntyisin

Nivalasta. Hänen lapsuuttaan

varjosti isän sairastumien ja äkil-

linen poismeno. Urpo jäi orvoksi

nelivuotiaana.

Kohti Australiaa

Urpo ja Hilja Nokela muutti-

vat vuoden 1970 tammikuussa

Australiaan heidän silloisesta

kotikaupungistaan Jyväskylästä.

Pariskunnan yhteinen taival al-

koi Nivalassa vuonna 1946, jol-

loin heidät vihittiin. Lapset Timo

ja Heikki syntyivät Nivalassa -47

ja -50. Pojat ovat perustaneet per-

heet ja asuvat Australiassa.

Australiaan muuttopäätös al-

koi kypsyä perheen mielissä siinä

vaiheessa, kun pojat olivat pääs-

seet ylioppilaiksi ja alkoiva hakea

jatko-opiskelupaikkaa. Yhdeksi

vaihtoehdoksi tuli muuttaminen

ulkomaille opiskelemaan. Vuon-

na 1969 perheen pojat lähtivät

edeltä laivalla kohti Australiaa.

Perheenpään seikkailumieli alkoi

vetää myös maailmalle kokeile-

maan siipiään vieraassa maassa

ja kulttuurissa.

-Olimme lähes viisikymp-

pisiä tuolloin, ehkä liian van-

hoja, arvelee Hilja-rouva.

Jännittihän se, kun ei osattu

englannin sanaakaan, jatkaa hän

lähtötunnelmistaan.

Nokelan pariskunta aset-

tui aluksi asumaan Sydney´iin.

Australian valtio tarjosi hyvät

lähtökohdat tulijoille; he sai-

vat muuttoavustuksina matkat

ja kolmen kuukauden ilmaisen

asumisen, jona aikana heillä oli

hyvät mahdollisuudet etsiä omaa

asuntoa ja työpaikkaa sekä tutus-

tua paikallisiin oloihin.

Pian he löysivätkin sopivan

omakotitalon. Urpo Nokela

kertoo, että työpaikkoja oli run-

saasti tarjolla ammattimiehille.

Hän saikin nopeasti työpaikan

ja saattoi jatkaa Suomessa hanki-

tulla ammattitadolla oman alan-

sa työtehtävissä, sähkömiehenä.

Hilja Nokelalle tarjoutui sopivaa

työtä yksityisenä lastenhoitajana

suomalaisten perheiden lapsille.

- Hain lapset aina aamusel-

la joko junalla tai linja-autol-

la kotiini hoitoon ja illalla vein

takaisin, kertoo Hilja työstään

Sydneyssä.

Joulumuisto vuodelta 1974Neljän Sydneyssä vietetyn vuo-

den jälkeen Hilja ja Urpo muut-

tivat Darwiniin, merenrantakau-

punkiin. Darwin on nykyään

yksi Australian moderneimmista

kaupungeista.

Hilja Nokela alkaa muis-

tella vuoden -74 jouluyön

tapahtumia.

- Trooppinen pyörremyrsky

eli sykloni iski kaupunkiin joulu-

yönä -74. Myrsky aiheutti suurta

tuhoa alueella, upotti satamassa

laivoja. Kaupungin asukkaita

evakuoitiin tuhansittain. Noke-

lan perhe säästyi kuitenkin pa-

hemmilta tuhoilta, mutta toinen

heidän pojistaan asui alueella, jo-

ka tuhoutui pahoin. Hilja-rouva

liikuttuu kyyneliin kertoessaan

tapahtumasta ja huolestaan,

kun ei tiennyt kuinka pojan on

käynyt.

- Vihdoin sain pojaltani

sähkeen ”Minä elän”, kertoo

Hilja jouluyön tapahtumista

liikuttuneena.

Hiljan ja Urpon asuinalueel-

la tuhot eivät olleet niin suuria,

heidän talonsa säästyi.

Darwinissa asuessaan heillä

oli mahdollisuus myös osallistua

englanninkielen opetukseen.

Olimme hyvin innostuneita

oppimaan kieltä. Mutta sitten

tuli linja-autolakko, emmekä

päässeet kulkemaan. Kieliopin-

not jäivät, kertoo Hilja.

Minun suomalainen ajokort-

tini ei käynyt Australiassa, jatkaa

Urho muistelemista.

Talo meren rannalla

Muutaman Darwinissa vietetyn

vuoden jälkeen Nokelat muut-

tivat Brisbaneen, Queenslan-

din osavaltion pääkaupunkiin.

Kaupunki sijaitsee Australian

kaakkoisosassa Tyynenvaltame-

ren rannikolla. He ostivat sieltä

meren rannalla sijaitsevan talon,

jota Urpo on vuosien mittaan

kunnostanut. Tällä hetkellä talos-

sa asuu heidän toinen pojistaan

perheineen.

Koti-ikävä toi NivalaanNokelat muuttivat viime vuo-

den keväällä pysyvästi Nivalaan.

Heillä on säilyneet siteet Niva-

laan ja Suomeen, koska ovat lo-

mailleet ja oleskelleet useita ker-

toja pidempiä aikoja kerrallaan

kotimaassa.

- Australiasta jää kaipaamaan

sen lämmintä ilmastoa ja leppoi-

sia ihmisiä, kertoo Hilja-rouva.

Teksti ja kuvat Ritva Oja

Nokelat palasivat juurilleen

Yhteinen taival alkoi Nivalasta

Urpo ja Hilja Nokela ovat tyytyväisiä eloonsa ja oloonsa Suomessa kolmenkymmenenkuuden Australiassa vietetyn vuoden jälkeen. He asuvat Urpon isän 1920-luvulla

rakentamassa talossa Sahantiellä keskustan tutumassa.

”Nyt tarkenee, kun saadaan puita”. Vanhan ystävän ja naapurin joululahja.

6

Palasin armeijan jälkeen entiseen

työpaikkaani Nivalan Osuuskau-

pan rautaosastolle myyjäksi. Olin

siellä lähes koko vuoden 1967.

Asuin jonkin aikaa perheemme

uudessa asunnossa, Osuuskau-

pan Kahvila-Ravintola Osulan

yläkerrassa.

Jonkin ajan kuluttua saimme

kaverini Haaraniemen Eeron

kanssa vuokrattua Pokelasta ns.

pikkukämpän. Se oli nimenmu-

kaisesti pieni, molempien hetekat

ja yksi pöytä mahtuivat huonee-

seen. Keittomahdollisuus puut-

tui, mutta sitähän me nuoret mie-

het emme tarvinneetkaan. Eero

ruokaili osuuskaupan ravintolas-

sa ja minä olin ruokakortteerissa

kotona. Kesäkuun alussa saim-

me Pokelasta isomman huoneen,

johon myös Isoahteen Ville tuli

kolmanneksi. Siellä oli jo riittä-

västi ”lääniä” asua ja viettää ilois-

ta poikamieselämää. Sitä vietet-

tiinkin aikaisemmin kerrottuun

malliin ajellen milloin vuokra-

autoilla milloin taksilla pitkin

maakuntaa tansseissa.

Alkosta myytiin alkoholijuo-

mia ainoastaan täysi-ikäisille

kansalaisille. Täytin 21 vuotta

13.5.1967. Niinpä menin viina-

kauppaan Ylivieskaan viinakort-

tia hakemaan. Sain Oy Alkoho-

liliike Ab:n henkilötodistuksen

eli kansanomaisesti viinakortin

26.5.1967. Todistukseen liitet-

tiin valokuva ja maksettiin lei-

mavero. Tämä oli vuonna 1967 3

markkaa, 1968 ja 1969 1 markka.

Viinakortti poistui vuonna 1971

käytöstä. Viinakortin liitteessä

kerrottiin ostomäärät. Ostoker-

ralla sai ostaa väkeviä alkoholi-

juomia enintään kaksi litraa, jois-

ta maustamatonta viinaa, lukuun

ottamatta Dry Vodkaa, yksi litra.

Väkeviä viinejä (yli 12%) sai os-

taa neljä litraa.

Työpaikan vaihtohalutTyö osuuskaupassa ei kuitenkaan

tuntunut lopulliselta päämääräl-

tä. Niinpä lähetin hakemuksia

jatkuvasti avoimiin työpaikkoi-

hin. Mieleen jäi erityisesti Hel-

singin Työväen Säästöpankin

vastaus hakemukseeni, ”ei tällä

kertaa osunut”. Presidentti Mau-

no Koivisto oli tuolloin Helsingin

Työväen Säästöpankin toimitus-

johtaja. Ei siis tärpännyt lukui-

sista yrityksistä huolimatta.

Isäni veli oli Turusta lomai-

lemassa Nivalassa kesällä 1967.

Tuli puhetta työpaikoista. Hän

kertoi, että Oulun lennätinkont-

torissa on päällikkönä hänen

hyvä kaverinsa Role Jolkkonen.

Jolkkoset olivat heidän kesäloma-

kavereitaan vuosien varrelta. Jalo

oli Turun postikonttorissa töissä

ja hänen vaimonsa Maire oli Tu-

run lennätinkonttorissa. Kesälo-

miaan he olivat viettäneet useita

vuosia Lennätinvirkamiesliiton

lomakodissa Kuhmoisissa. Jalo

kertoi, että lennätinkonttoreissa

palkataan nuoria merkonome-

ja koulutettaviksi esimiestehtä-

viin. Hän tiedusteli halukkuut-

tani näihin hommiin. Vastasin

myöntävästi.

Otin yhteyttä Oulun lennätin-

konttoriin. Jolkkonen kertoi, että

heillä on tarkoitus palkata kaksi

merkonomia syksyn aikana. Sa-

malla hän selvitti millainen ha-

kemus tulisi laatia. Ylimääräinen

vaatimus oli se, että tuli olla eri-

tyisen kielilautakunnan jäsenen

antama todistus ruotsinkielen

hallinnasta. Onneksi tällainen

kielilautakunnan jäsen löytyi

Oulusta. Niinpä kävin Oulun

Tuirassa kielilautakunnan jäse-

nen luona. Ovikelloa soitettua-

ni, hän avasi oven ja esiteltyäni

itseni, puhe kääntyi välittömästi

ruotsinkielelle. Keskustelimme

niitä näitä ruotsinkielellä. Lo-

puksi minun tuli kirjoittaa pieni

omavalintainen tarina ruotsin-

kielellä. Katseltuaan aikaan-

saannokseni, hän totesi, että nö-

jaktigt. Tämä oli suomeksi sama

kuin tyydyttävä kielitaito. Hän

kirjoitti todistuksen ja muutti

puheen suomenkielelle, todeten,

että se maksaa sitten kymmenen

markkaa. Näin sain vaaditun

kielitodistuksen.

Kirjoitin hakemuksen Oulun

lennätinkonttorille ja lähetin

sen liitteineen syyskuussa Ou-

luun. Mitään ei kuulunut, joten

asia jopa unohtuikin. Kunnes

joulukuussa Jolkkonen soitti,

että milloin voin tulla töihin.

Kerroin, että osuuskaupassa on

kahden viikon irtisanomisaika.

Jolkkonen hyväksyi sen. Niinpä

sanoin itseni irti osuuskaupan

töistä. Pikkujoulujuhlassa joh-

taja Heino Myllylä piti riipaise-

van puheen, todeten, että Olli

on saanut mahtavan tilaisuuden,

pääsee valtiolle töihin. Siihen ai-

kaan valtion vakanssia pidettiin

luonnollisena eläkevirkana. Läh-

tiäislahjaksi hän luovuttu SOK:

n merkillä varustetut hopeiset

kahvilusikat. Oli mieliinpainu-

va lähtötilaisuus osuuskaupasta.

Lusikat ovat edelleen kodissam-

me arvokäytössä. Näin päättyi

urani Nivalan Osuuskaupassa

16.12.1967.

Oulun lennätinkonttoriNiinpä vietimme Pokelassa läk-

siäiset. Oli juomia kuvassa mu-

kana, luonnollisesti. Näin lähdin

vasta yöjunalla Ouluun. Olin

Oulun asemalla maanantaina

18.12.1967 aamulla kello 4. Hil-

jaista oli, eikä uuteen asuntoon-

kaan voinut aamuvarhaisella

mennä. Jätin matkalaukkuni

asemalle tavarasäilöön ja lähdin

taksilla Oulunlahteen. Jotenkin

mielessä oli luonnollisena valinta-

na mennä äitini siskon, Liljan luo

Hillille. Tulin taloon ja ulko-ovi

oli tavanomaisesti lukitsematon.

Tuvassa oli vapaa sänky. Panin

maata. Heräsin kuuden jälkeen,

kun talonväki alkoi enemmän

liikkua tuvassa. Muistaakseni

Lilja ei pannut mitenkään pahak-

seen eikä suuremmin ihmetellyt

vieraan taloon tuloa. Join talon-

väen kanssa aamukahvit ja lähdin

bussilla nro 9 kaupunkiin.

Minut oli siis otettu Posti- ja

lennätinlaitoksen Oulun lennä-

tinkonttoriin harjoittelijaksi sa-

tunnaisen apulaisen vakanssille

18.12.1967. Palkkani nousi huo-

mattavasti. Lähtiessäni Nivalan

Osuuskaupasta sain myyjän palk-

kaa 495 markkaa kuukaudessa.

Ensimmäinen palkkani satun-

naisen apulaisen vakanssista oli

613,13 markkaa kuukaudessa.

Luonnollisesti asuminen läänin

pääkaupungissa, Oulussa oli kal-

liimpaa kuin Nivalassa.

Tein mittavan uran telelai-

toksen palveluksessa. Satunnai-

sen apulaisen vakanssilta ylenin

vuosien vieriessä aina apulaisjoh-

tajaksi saakka. Olin asiakaspal-

velijana, suunnittelijana, markki-

nointipäällikkönä jne. Kokolailla

meni suunnitelmien mukaan lä-

hes eläkkeelle saakka.

Oulun Telen lakkauttaminenElettiin vuotta 1991. Kesän aika-

na alkoi Telessä varmistua uuden

organisaation kuva. Maakunnal-

lisista yksiköistä oltiin muodos-

tamassa valtakunnallisia, jolloin

paikallinen kokonaisuus muut-

tui tyystin. Näin entinen Oulun

Telepiiri oli jäämässä historiaan.

Kuva uudesta organisaatiosta oli

vielä epämääräinen, eikä näin ol-

len tunnettu kovin suurta huolta

huomisesta.

Omalta kohdaltani näytti

siltä, että varsinaiset virallisen

tehtäväkuvan mukaiset hom-

mat alkoivat jatkuvasti vähen-

tyä. Niinpä koin oman asemani

kovin turhautuneeksi kesäloman

jälkeen syksyllä 1991. Koko Tele

oli pantu täysin uusiksi. Kaikki

tehtävät tulivat hakuun. Opti-

mistisin mielin minäkin laadin

jatkuvasti hakemuksia niihin

tehtäviin, joihin katsoin päte-

vyyteni riittävän. Hankaluute-

na oli, että Oulusta löytyi näitä

töitä kovin vähän. Olisi pitänyt

lähteä muualle Suomeen. Lähes

varma työpaikka olisi ollut Rova-

niemellä. Paikkakunnan vaihto ei

kuitenkaan tullut kysymykseen,

koska olimme juuri hankkineet

asunnon Oulun Syynimaalta ja

vaimollani oli vakiintunut työ

Oulussa.

Lähtö Telen palveluksesta Kesän 1992 aikana alkoi orga-

nisaatiossa vakiintua uusi mei-

ninki. Entistä aktiivisemmin

ehdotettiin, että kannattaa lähteä

talosta hyvän sään aikana ilman

irtisanomisia. Ruvettiin painos-

tamaan, että kehittämisraha olisi

voimassa vain 1992 loppuun, jo-

ten sitä ennen pitäisi päästä so-

pimukseen. Lisäksi korostettiin,

että Tele tulee joka tapauksessa

pääsemään ylimääräisestä työ-

voimasta eroon irtisanomisilla,

vastustuksesta huolimatta - tar-

vittaessa oikeudenkäyntienkin

kautta. Omakohtaiseen päätök-

seeni vaikutti se, että halusin saa-

vuttaa eräänlaisen etapin. Niinpä

irtisanoin itseni 21.12.1992 luki-

en. Töihin olin aikoinani mennyt

18.12.1967, joten työrupeamak-

si kertyi siten pari päivää yli 25

vuotta.

Työttömyyteni alkoi joulu-

kuun 22. päivänä 1992. Yli neljän

vuoden työttömyysaikana kävin

työvoimahallinnon työttömille

tarjoamat kurssit: Liiketoimin-

nan valmennus, Markkinointi-

päällikkökurssi, Talouspäällik-

kökurssi ja Yrittäjäkurssi. Hain

aktiivisesti myös töitä, mutta yli

viiskymppinen katsottiin liian

vanhaksi. Töitä ei siis saanut.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi oman

yrityksen perustaminen.

Oma yritys

Vapunalusviikko kului byrokrati-

an perässä juoksemiseen. Kävin

maksamassa yrityksen rekisteröi-

mismaksun postiin ja sen jälkeen

jätin rekisteröintipaperit Oulun

maistraattiin. Oma yritys aloitti

toimintansa virallisesti 2.5.1997.

Yritykseni järjesti työvoimapo-

liittisena koulutuksena yrittäjä-

kursseja työttömille.

Yrittäjätaipaleellani olen saa-

nut järjestää mielenkiintoisia

yrittäjäkursseja laajalla maan-

tieteellisellä alueella. Eteläisim-

mät paikkakunnat ovat olleet

Keuruu, Laukaa, Jämsä, Joutsa

ja Juankoski. Pohjoisessa on

reissattu Pellossa, Kittilässä, Ko-

larissa, Sodankylässä ja Ivalossa

saakka. Koko Kainuu on kier-

retty. Seurannan perusteella sain

tietää, että kurssieni osanottajista

moni perusti oman yrityksen – li-

ki viisikymmentä uutta yritystä

näki vuosien saatossa päivänva-

lon. Kilpailu kuitenkin kiristyi

enkä enää pärjännyt riittävän

hyvin. Lopetin yritystoiminnan

31.12.2007 ja ryhdyin odottele-

maan eläkettä.

Tähän päättyvät osuuskauppa-

miehen muistelot.

Vuoden 2008 puolella kertoi-

len Lapin reissuista.

Ystävällisin terveisinOlli Jaakola

[email protected]

Osuuskauppamiehestä tulee valtion virkamies

Kuvanmukaisesti uran huipulla eli Oulun uuden teletalon katolla.

Lennätinkonttorin johtoryhmä: Nuori kontrollööri, konttorinhoitaja Jolkkonen, ens.kirjuri

Kälviäinen ja apulaiskonttorinhoitaja elsinen.

Yrittäjä toimistossaan.

7

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

tiedottaa

Alavieskan ja Sievin kunnissa sekä Ylivieskan ja Nivalan

kaupungeissa järjestettävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut

siirtyvät Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hoidettavaksi 1.1.2008.

KALLION TERVEYSKESKUS-PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT

1.1.2008 ALKAEN

Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa lääkäripäivystys

järjestetään arkisin klo 8.00–16.00 kaikilla terveysasemilla

(Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska).

Virka-ajan ulkopuolinen päivystys järjestetään arkisin MA-

PE klo 16.00–18.00 Nivalan terveys-

keskuksessa ja viikonloppuisin LA-SU klo 8.00–16.00

Nivalassa ja Ylivieskassa.

Muina aikoina päivystys järjestetään Oulaskankaan

yhteispäivystyksessä.

Nivalan päivystyspisteen ruuhkautuessa klo 16–18, voivat

potilaat hakeutua jo klo 16.00 jälkeen Oulaskankaan

yhteispäivystykseen.

Oulaskankaan yhteispäivystys hoitaa kiireellistä hoitoa

tarvitsevat potilaat, jotka eivät voi odottaa ilman hengenvaaraa

tai merkittävää terveydellistä haittaa pääsyä omaan

terveyskeskukseen.

Oulaskankaan yhteispäivystykseen menijän tulee soittaa ennen

lähtöä numeroon (08) 429 7840, jossa päivystävä sairaanhoitaja

haastattelee ja arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden ja antaa

ohjeet.

Hätätilanteessa voi mennä suoraan yhteispäivystykseen

tai soittaa numeroon 112.

ALAVIESKAN TERVEYSKESKUS AVOINNA:

- maanantai-torstai klo 8.00–16.00

- perjantai klo 8.00–14.00

NIVALAN TERVEYSKESKUS AVOINNA:

- arkisin klo 8.00–18.00

- viikonloppuisin sekä juhlapyhinä klo 8.00–16.00

SIEVIN TERVEYSKESKUS AVOINNA:

- maanantai-torstai klo 8.00–16.00

- perjantai klo 8.00–14.00

YLIVIESKAN TERVEYSKESKUS AVOINNA:

- arkisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 8.00–16.00

Pääsääntöisesti kuntalaisten toivotaan käyttävän oman kunnan

tai kaupungin terveyskeskuspalveluja.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio aloittaa terveydenhuollossa

sähköisen potilaskertomustiedon keräämis-sen uutena

rekisterinpitäjänä omaan tietokantaansa. Vieskan

terveydenhuoltokuntayhtymän ja Nivalan terveyskeskuksen

potilastietojärjestelmään kertyneet potilasasiakirjat ovat

vastaanottokäynneillä tarpeen mukaan käytössä, ellei joku omien

kertomustietojensa osalta sitä ehdottomasti kiellä.

Terveyskeskukset toimivat edelleen ajanvarauksella:

• Alavieskan terveyskeskus puh. 430 9720

• Nivalan terveyskeskus puh. 449 1550

• Sievin terveyskeskus puh. 481 5511 ja 481 5512

• Ylivieskan terveyskeskus puh. 429 3465

KALLION YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO

1.1.2008 LÄHTIEN

Eläinlääkintähuollon toimipisteet ja puhelinnumerot pysyvät

ennallaan:

• Alavieska puh. 430 425

vastaanottoaika arkiaamuisin klo 8-9

• Nivala puh. 440 144


• Sievi puh. 481 067


• Ylivieska puh. 420 519


Terveysvalvonnan toimisto sijaitsee Ylivieskassa, Kirkkotie 4.

Tarkastajien puhelinnumerot ovat seuraavat:

• Alavieskan alue puh. 429 3452, 050 518 2838

• Nivalan alue puh. 429 3440, 044 445 7226

• Sievin alue puh. 429 3451, 050 518 2837

• Ylivieskan alue puh. 429 3450, 050 518 2836

• Terveysvalvonnan joht. puh. 429 3369 050 375 2695

Leikkaa talteen

Nivalaan saadaan tammikuussa

hyvä musiikkitapahtuma, kun

Kinevalla on lauantaina 26.1.

Indican konsertti.

Indicalla on edellisenä päivä-

nä esiintyminen Kaustisilla, josta

hän saapuu lauantaiksi Nivalaan.

Kinevan konsertin jälkeen Indi-

caa voi kuunnella myöhemmin

Puustellissa.

Indica Nivalaantammikuussa

Nivalan kaupungin henkilöstö-

juhlaa vietettiin keskiviikkona

Kyösti Kallion koululla. Täy-

tekakkukahvien jälkeen Maija

Ylen-Julin esitti runonlausuntaa,

jonka jälkeen puheen piti kau-

punginjohtaja Pasi Marjakangas.

Palkittujen kiitospuheenvuoron

esitti rehtori Jukka Viitasalo. Juh-

lan lopuksi oli jouluinen musiik-

kiesitys, laulajana Jarmo Junno ja

säestäjänä Marianne Telkki.

40 vuotta: Hammashoitaja Ai-

no Nuolioja.

30 vuotta: Fysioterapeutti Ei-

la Saviluoto, johtava farmaseut-

ti Marika Ekdahl, koulusihteeri

Helinä Kaarlela, lastenhoitaja

Sirpa Hyvärilä, luokanopettaja

Oili Savola, luokanopettaja Si-

nikka Vähäsöyrinki, perustur-

vajohtaja Jarmo Kivimäki, päi-

väkodinjohtaja Hilkka Isokoski,

perhepäivähoitaja Salli Kaarle-

la, sairaanhoitaja Marjatta Iso-

aho, terveyskeskusavustaja Pirjo

Helander.

20 vuotta: Hoitoapulainen

Seija Korpi, kodinhoitaja Liisa

Laine, kodinhoitaja Tuula Telin-

kangas, koulunkäyntiavustaja

Maria-Leena Sarja, laskentasih-

teeri Kaisa Parttimaa, lastenhoi-

taja Päivi Halonen, lastenhoitaja

Helinä Palola, lastenhoitaja Salli

Savimäki, lastenhoitaja Salli Ta-

kalo, lastenhoitaja Marja Töl-

li, lastentarhanopettaja Tarja

Löytynoja, lastentarhanopettaja

Riitta Salonen, lehtori Heli Allo-

nen, lehtori Martti Joensuu, leh-

tori Tuula Ravaska, lehtori Mai-

re Viitasalo, maatalouslomittaja

Anna-Liisa Jylhä-Ollila, maata-

louslomittaja Antero Korkiakos-

ki, maatalouslomittaja Risto Kor-

kiakoski, perhepäivähoitaja Sisko

Kaarlela, perhepäivähoitaja Ma-

ritta Ylimäki, perhepäivähoitaja

Piia Vähäaho, puutarhatyöntekijä

Erkki Saukko, rehtori Jukka Vii-

tasalo, ruokapalvelutyöntekijä

Aino Niemikorpi, ruokapalve-

lutyöntekijä Maija-Reetta Kaar-

lela, siivooja Anni Pakkala, sivis-

tystoimenjohtaja Riitta Kaarlela,

terveydenhoitaja Leena Sistonen,

vahtimestari Veikko Saarimaa.

Kaupungin henkilöstöjuhlassa kiitettiin pitkään palvelleita

Veronmaksajien uusi verkkopal-

velu on avattu osoitteessa www.

veronmaksajat.fi .

”Tavoitteena on ollut selkeys

ja käyttäjäystävällisyys. Olemme

koonneet palveluun mahdolli-

simman monipuolisen valikoi-

man tietoa verotuksesta yleensä

ja Veronmaksajain Keskusliitos-

ta”, Veronmaksajien viestintäjoh-

taja Antti Marttinen toteaa.

”Arkisten tiedontarpeiden

kannalta sivuston suosituin osa

on varmasti ”omat veroasiat”,

josta löytyvät kilometrikorva-

ukset, päivärahat, veroastei-

kot ja luontoisedut. Tarjolla on

myös tiivistelmät tavallisim-

mista verovähennyksistä, pe-

rintö- ja lahjaverotuksesta ja

kotitalousvähennyksestä.”

Tuoreimpien verouutisten ja

Veronmaksajien tiedotteiden

lisäksi esillä ovat Veronmaksa-

jien omat palvelut, toiminnot ja

tapahtumat. Verkkopalvelu si-

sältää myös uutta, monipuolista

tutkimus- ja tilastotietoa.

Taloustaito-lehden kaikille

avoimet verkkosivut löytyvät

osoitteesta www.taloustaito.fi .

Veronmaksajan tietopankin, Ta-

loustaidon digilehden ja arkiston

sekä eräiden muiden erityispal-

veluiden käyttö edellyttää Veron-

maksajien jäsenyyttä ja rekiste-

röitymistä sivuston käyttäjäksi.

”Uudistuneen verkkopalve-

lun avaaminen on vasta ensi

askel kehitystyössä. Tuomme

ensi vuoden aikana sivustolle

vielä monia uusia toimintoja ja

vuorovaikutusmahdollisuuksia”,

Marttinen lupaa.

Veronmaksajien yhteistyö-

kumppanina uuden palvelun

rakentamisessa toimi Sininen

Meteoriitti.

Veronmaksajilla uusi verkkopalvelu

12

Lukemista

Mitä tekee keski-ikäinen mies,

kun seitsemäntoistavuotias, vie-

hättävä neito kiinnostuu hänestä

ja etsiytyy mutkattomasti hänen

seuraansa!

Jussi Valtosen romaanin “Sii-

pien kantamat” päähenkilö on

äidinkielen ja kirjallisuuden

opettaja Juhani Koskela, kirjan

minäkertoja, ja Marianne on

hänen kirjallisuudesta ja kirjoit-

tamisesta kiinnostunut oppilaan-

sa. Sillä alueella he ymmärtävät

toisiaan enemmän kuin hyvin.

Puhuessaan he saattavat heittää

ajatuksen, joka on

tarkka toisinto josta-

kin teoksesta.

Juhani Koskela

on erokas ja uuden

suhteen solmiminen

ei ole päällimmäisenä mielessä.

Koira on hänelle tärkeä, mutta

senkin hän joutuu lopettamaan.

Tapahtumat sijoittuvat koulu-

maailmaan. Hallinto, byrokratia,

aina uudet projektit ja yli-innok-

kaat opettajatoverit väsyttävät Ju-

hania; mieli on maassa. Hän me-

nee puutarhajuhlille, jonne hänet

on tarkoituksellisesti kutsuttu,

tapaa Marjutin, joka muuttaa

kissoineen hänen luokseen asu-

maan. Sopivatko kissaihminen

ja koiraihminen yhteen! Marjut

järjestää asunnon heti oman mie-

lensä mukaan (naisten helmasyn-

ti) - ja muuttaa pian pois.

Juhani sairastuu vakavas-

ti, hassua kyllä, samaan tautiin

kuin koiransa. Mutta ihmistä ei

voi lopettaa, hänen on kestettävä

kaikki kohtaamansa henkiset ja

fyysiset kärsimykset, myös luo-

pumisen tuska silloin, kun elämä

näyttää hymyilevän.

Mielenkiintoa kirjassa he-

rättää harmaatakkinen mies,

aineeton olento, joka silloin täl-

löin putkahtaa esiin. Psykologis-

ta ilmausta käyttäen se voisi olla

ihmisen “varjo”, eräänlainen uni-

persoona, rento ja hyväntuuli-

nen, joka käyttäytyy aivan toisin

kuin mihin ihminen normaalisti

pystyy.

Rakkaus ja kuolema, toisten-

sa vastakohdat ovat suuria aihei-

ta käsiteltäviksi. Alateemana kir-

jassa on parisuhteiden ongelmat.

Ihminen ei halua elää yksin, mut-

ta ei pysty olemaan toisenkaan

kanssa tyydyttävällä tavalla.

Kirjan rakenne on hyvä, ja

kouluelämän kuvaus uskottavaa.

Aiheensa puolesta romaanista

olisi voinut syntyä koskettava

“lovestory”. Siihen tyyli on liian

kuivaa, toteavaa ja tasapaksua.

Sitä on verrattu Veijo Meren ja

Arto Salmisen kirjoitustyyleihin.

Huumoria on niukanlaisesti eikä

se ole erityisen loistavaa: Äidin-

kielen ja kirjallisuuden opettaja-

na oli totuttava käsityksiin, joiden

mukaan Kalevalan kokosi Rune-

berg 1500-luvulla ja että Finlan-

dia-palkinto myönnettiin viime

vuonna Aleksis

Kivelle teokses-

ta Tuntema-

ton sotilas.

Ahonen, joka

opetti fi losofi aa, kertoi

että joku oli tänä vuonna kirjoit-

tanut preleissä Aristoteleesta, kun

kysyttiin nykyfi losofi asta.

Koska päähenkilö on äidin-

kielen opettaja, kiinnitin minä-

kin huomiota välimerkkien käyt-

töön. Pilkku ei aina ollut siinä

missä olettaisi, ja sen tilalla oli

usein kaksoispiste. Parissa koh-

den käytettiin harvinaisia haka-

sulkuja. Koko teksti on kirjoitet-

tu käyttäen se ja ne pronomineja

henkilöiden yhteydessä. En tiedä

mitä pitäisi sanoa lauseesta: Mi-

nun ikäiseni mies, tilanteessa jossa

valehdeltiin oppilaalle

puhelimessa, peittääk-

seen että klassikko oli

jäänyt lukematta?

Jussi Valtonen, s.

1974 Helsingissä on

kirjailija ja psykologi.

Hän on voittanut J.H. Erkon

novellikilpailun ja julkaissut ai-

emmin romaanin Tasapainoilua

ja novellikokoelman Vesiseinä.

Nuorehkolla kirjailijalla on vielä

paljon aikaa syventää ilmaisua,

kertojan lahja hänellä jo on. Kir-

ja saattaisi kiinnostaa opettajia,

mutta varmemmin se vetoaa ylei-

sesti nuoriin lukijoihin. Harvoin-

kos sitä opettajaan ihastutaan!

Raija Raudaskoski

Koulutytön romanssiSiipien kantamat, romaaniJussi ValtonenTammi 2007, 193 s.

Joulubasaarissa

Alueen käsityöntekijöiden aloit-

teesta syntyi idea pystyttää jou-

lubasaari Järvikylän vanhalle,

idylliselle meijerille (ent. Kaa-

rinan Galleria), missä heillä oli

mahdollisuus esittellä osaamis-

taan työnäytöksin sekä myy-

dä tuotteitaan. Myytävänä oli

perinteisiä käsitöitä sekä puu-,

lasi-, keramiikka-, havu- ja me-

(Oik.) Joulubasaariin toi lisäväriä itämaisen tanssin esitys. Itämaisen tanssinopettaja Eija Kivelä (oik.) ja oppilaansa esiintyivät.Joulubasaarin ohjelmassa oli myös lasinsulatuskurssi, jonka

opettajana toimi Marja-Liisa Åvist.

tallitöitä sekä joululeivonnaisia,

mehuja ja hilloja.

-Joulubasaari oli menestys.

Tällaista toimintaa on jo kaivattu

paikkakunnalle, sanoo Kaarina

Puusaari-Niemelä tyytyväisenä

tapahtuman onnistumisesta.

Mukana Parasta Palvelua

-hanke.

13

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� ��

��

Lisäys SPR:n

kokousuutiseen

Viikko sitten julkaistusta SPR:

n Nivalan osaston syyskokous-

uutisesta oli jäänyt muutama

nimi pois hallituksen jäsenten

kohdalta.

Hallituksen jäseninä jatkavat

Hannu Palosaari, Esko Palosaa-

ri, Elina Myllyoja, Tapio Friman

sekä uudelleen valittuina Pa-

si Palosaari, Kirsti Alasaari ja

Riitta Kiviniemi. Uudeksi jäse-

neksi hallitukseen valittiin Isto

Mehtälä.

Nivalan lasten ja nuorten

liikuntaan kehittämistukea

Opetusministeriön liikuntayksi-

kön myöntämät seuratoiminnan

kehittämistuet on jaettu. Varat

ovat kokonaisuudessaan Veik-

kauksen tuottoa. Urheiluseu-

roille jaettavaa lasten ja nuorten

seuratoiminnan kehittämistukea

myönnettiin tänä vuonna 412

hankkeelle yhteensä 450 000

euroa.

Keski-Pohjanmaan Liikun-

nan alueelle tukea myönnettiin

23 hankkeelle, yhteensä 23.500

euroa.

- Kuten valtakunnallisesti,

myös meillä Keski-Pohjanmaal-

la valitettavan moni tukea hake-

nut seura jäi tänä vuonna tuen

ulkopuolelle. Tarve seuratoimin-

nan kehittämistuen lisäämiseen

on kiistaton, kommentoi KepLi:

n nuoriso- ja koulutuspäällikkö

Hannele Alanärä tämänvuotista

tilannetta.

Nivalan tuensaajat

Nivalasta tukea saivat Niva-

lan Saukot valmentajien ja oh-

jaajien osaamisen lisäämiseen

- Norppaohjaajakoulutukseen

1500 euroa.

Nivalan Saukot valmentajien

ja ohjaajien osaamisen lisäämi-

seen - vesipeuhukurssi Nivalassa

500 euroa.

Nivalan Voimistelijat Valmen-

tajien ja ohjaajien osaamisen li-

säämiseen - NiVon ohjaajien

kouluttamishanke 500 euroa.

Nivalan Yrittäjät ry:nsyyskokous

Nivalan Yrittäjät ry teki syysko-

kouksessaan valinnat vuodelle

2008.

Puheenjohtajaksi valittiin K-

Supermarketin kauppias Martti

Liuska.

Hallituksen jäseniksi valittiin

uutena Milla Pennala Station,

Sisko Sammallahti Kellosepän-

liike Sammallahti ja Marja Poik-

kimäki Kupari-Kenkä.

Vanhoina jäseninä jatkaa

Riitta Karvonen Niva-Laskenta,

Tapio Uusitalo Nivalan Sairaan-

kuljetus, Jarmo Haiju Lasercomp,

Reijo Laurila Laurilan Kukka ja

Hautaus, Kari Valtanen Nihak,

Kaisa Alasaari Fysioterapiakes-

kus Lepoluhti, sekä asiantunti-

jajäsen Markku Niskala Nivalan

Osuuspankki.

Nuohoustaksa nousee

Oulun Eteläisen instituutin to-

teuttamasta Yritysten koulutus-

tarveselvityksestä ilmenee, että

yritysten johdon ja työntekijöi-

den mielestä oman ammattialan

osaaminen on hyvää Oulun Ete-

läisen alueen yrityksissä. Koulu-

tustarpeet kohdistuivat sen sijaan

ns. tausta- ja työelämätaitoihin.

Oulun Eteläisen alueen pk-

yrityksissä jopa 85 % henki-

löstöstä olisi melko tai erittäin

kiinnostunut kehittämään omaa

osaamistaan. Oman ammattialan

osaamista pidettiin alueen yrityk-

sissä hyvänä. Koulutustarpeita

koettiin sen sijaan olevan eten-

kin työelämä- ja taustataidoissa.

Vieraiden kielten, neuvottelu- ja

atk-taitojen opiskeluun moti-

voisi etenkin oman ammattitai-

don kehittäminen. Henkilöstö

oli kiinnostunut opiskelemaan

myös vapaa-ajallaan työssä tar-

vittavia valmiuksia: kieliä, atk-

taitoja ja ammatissa vaadittavia

erikoistaitoja.

Yritysjohdon koulutustarpeet

liittyivät ensisijaisesti tuotannon

suunnitteluun ja ohjaukseen. Li-

säksi johtamisen koulutusohjel-

mista kaivattiin vinkkejä erilais-

ten työntekijöiden johtamiseen ja

kasvaneen kansainvälistymisen

vuoksi kulttuurijohtamiseen.

Koulutukseen osallistuttaisiin

mieluiten lähellä kotipaikkakun-

taa, lyhytkestoisena ja räätälöity-

nä koulutuksena oman yrityksen

tarpeisiin. Tutkintoja kaivattiin

etenkin kauppatieteistä. Teknik-

kojen ja rakennusmestareiden

koulutuksen uudelleen käyn-

nistämiselle olisi myös tarvetta.

Lisäksi kysyntää ilmeni metalli-

alan osaajille. Jatkossa elinkeino-

elämää palveleva koulutusmalli

voisi tutkimustulosten valossa

rakentua ns. väyläajattelulle, jos-

sa myös yritysten palveluksessa

suoritetuista koulutuksista ja yk-

sittäisistä kursseista voisi raken-

taa vaihe vaiheelta vaativampia ja

laajempia opintokokonaisuuksia

ja siten mahdollisen tutkinnon

osia.

Yritysten koulutustarvesel-

vitys toteutettiin yhteistyössä

alueen 20 pk-yrityksen kanssa.

Yhteistyötä tehtiin myös Oulun

kauppakamarin Kalajokilaakson

osaston, alueen koulutusorgani-

saatioiden ja yrittäjäjärjestöjen

kanssa. Vertailuaineistoa saa-

tiin asiantuntijahaastatteluista

ja sähköisestä koulutustarveky-

selystä alueella. Hanke on EU:

n, Oulun lääninhallituksen sekä

Nivala-Haapajärven, Siikalat-

van ja Ylivieskan seutukuntien

rahoittama.

Tarkemmat tutkimustulokset

löytyvät Oulun Eteläisen insti-

tuutin kotisivuilta (www.oulu.

fi /oeinst) Yritysten koulutustar-

veselvitys ja koulutuksen työ-

elämäyhteyksien kehittäminen

–tutkimusraportista sekä sitä

esittelevästä dokumentista.

Maanantaina Maliskyläntiellä

törmäsi henkilöauto pysähdyk-

sissä olleen kuorma-auton pe-

rässä olevaan nostolaitteeseen ja

ajautui törmäyksen seurauksena

vastaan tulevien kaistalle. Siitä

auto ajautui vielä vastaantulleen

auton keulaan.

Onnettomuudessa yksi hen-

kilö loukkaantui, ja hänet vietiin

Nivalan terveyskeskukseen.

Pelastuslaitokset muistuttavat

siitä, että joulun aikana muiste-

taan huolehtia turvallisuudesta,

niin joulu vietto ei saa ikäviä

käänteitä.

Tulen kanssa kannattaa olla

varovainen. Tähän aikaan pol-

tetaan paljon kynttilöitä, läm-

mitetään uuneja ja takkoja ja

vuodenvaihteessa ammutaan

ilotulitusraketteja.

Koska vuodenaika on lumen

puutteen vuoksi myös hyvin pi-

meä, liikkumisen turvaaminen

liikenteessä on tärkeää. Vesistöt

ovat myös osin sulia tai jos jäätä

on, se on hyvin heikkoa.

Jokilaaksojen pelastuslaitok-

sen johtokunnan kokoukses-

sa päätettiin nuohoustaksojen

tarkistamisesta.

Pelastuslaitoksen alueella

nuohoustaksa on ollut 1.8.2006

alkaen 0,68 euroa/nuohousyk-

sikkö. Johtokunta päätti alueen

piirinuohoojien esityksestä ko-

rottaa nuohousyksikön arvon-

lisäverollisen hinnan 0,73 eu-

roon yksiköltä 1.1.2008 alkaen.

Korotuspaineet johtuvat yleises-

tä kustannustason kehityksestä,

mm. polttoaine- ja palkkakustan-

nusten osalta.

Oleellisin muutos yhteistoi-

mintasopimuksessa on kustan-

nusten jakoperusteissa. Kustan-

nusjako muuttuu vuoden 2008

alusta siten, että puolet kunnan

maksuosuudesta perustuu asu-

kaslukujen suhteeseen ja puolet

kunnan alueen riskianalyysin

perusteella kunnassa olevien 1.

ja 2. riskiluokan riskiruutujen

määrään ja niiden keskinäiseen

suhteeseen kuntien välillä.

Jokilaaksojen pelastuslai-

tokseen kuuluu 21 kuntaa.

Johtokunnan kokoonpanoon

päätettiin tehdä muutos siten,

että yli 20.000 asukkaan kun-

nat saavat asettaa kaksi jäsentä

johtokuntaan.

Alueemme työntekijät ovat kiinnostuneita koulutuksesta

Maliskyläntiellä onnettomuus

Turvallisesti tulen kanssa jouluna

Nimi: _____________________________________________

Osoite: _____________________________________________

Puhelin: _____________________________________________

Palauta Krypton vastaus vii-

meistään torstaina 3. päivänä

tammikuuta Nivalan Viikon

toimitukseen tai postita osoit-

teella Nivalan Viikko, Kallion-

tie 25, 85500 Nivala. Voit myös

palauttaa vastauksesi talon pää-

dyssä valkean aidan takana ole-

vaan vihreään postilaatikkoon.

Huomioi, että toimistomme on

jouluviikolla kiinni.

Joulun kunniaksi oikein vastan-

neiden kesken arvotaan arvokas

kirja, Tommy Tabermannin Ru-

not 1970-2006. Tässä suurteok-

sessa on sivuja peräti 591.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen

mukaan joulu on vähäluminen

tai lumeton toista kertaa peräk-

käin suuressa osassa maata. Jou-

luna on lauhaa ja sateet jäänevät

vähäisiksi.

Lumipeite on tällä hetkellä

ohut tai maa on kokonaan paljas

suuressa osassa maata. Lunta on

tällä hetkellä 10 - 25 senttimet-

riä suuressa osassa Lappia sekä

Koillismaalla ja Kainuun poh-

joisosassa. Kittilän, Kolarin ja

Muonion alueella lunta on enim-

millään 30 - 40 senttimetriä. Suu-

ria muutoksia lumipeitteeseen ei

ole odotettavissa ennen joulua,

joten tällä hetkellä lumettomille

alueille lunta ei todennäköisesti

tule jouluksikaan. Perjantain-lau-

antain (21.-22.12.) tienoilla maan

itä- ja pohjoisosassa sataa vähän

lunta. Muualla ollaan nollassa tai

vähän plussan puolella.

Pitkän ajan keskiarvojen mu-

kaan joulunpyhinä lumen syvyys

on yleensä maan etelä- ja länsi-

osassa 10 - 20, lounaisosassa

kuitenkin alle 10 senttimetriä.

Maan itä- ja pohjoisosassa lu-

mipeite vaihtelee 20 - 40 sentti-

metrin välillä. Paksuin lumipeite

löytyy tyypillisesti Koillismaalta

ja Pohjois-Lapista. Valkea joulu

on ollut lähes takuuvarma Itä-

Suomen pohjoisosassa ja koko

Pohjois-Suomessa, Perämeren

rannikkoa lukuun ottamatta.

Mitä lähemmäs rannikkoseutu-

ja tullaan, sitä pienemmäksi val-

kean joulun todennäköisyys käy.

Ilmaston lämpenemisen myötä

lumettomat joulut yleistyvät, kun

alkutalven sateet tulevat yhä use-

ammin vetenä.

Myös viime joulu oli ennätyslauha ja lumeton

Viime vuoden ennätyslauhas-

ta alkutalvesta johtuen lumen

syvyys ylitti viime jouluna 10

senttimetriä vain Keski- ja Poh-

jois-Lapissa. Esimerkiksi Rova-

niemellä lunta oli jouluaattona

vain viisi senttimetriä. Viime jou-

lun lisäksi vähälumisia jouluja on

ollut vuosina 1972, 1992 ja 2000.

Viime vuoden jouluaattona ri-

kottiin maan etelä- ja keskiosassa

monin paikoin myös päiväkoh-

taisia lämpöennätyksiä, esimer-

kiksi Porissa jouluaattoaamuna

mitattiin 8,3 plusastetta. Läm-

pötilat ovat jouluna keskimäärin

maan eteläosassa -3, keskiosassa

-6 ja pohjoisosassa -12 asteen

vaiheilla. Leudossa säässä joulua

on vietetty viime vuoden lisäksi

mm. vuosina 1974 ja 1994.

Matkapuhelimella voi käyttää

Ilmatieteen laitoksen VaroWap-

palvelua, joka auttaa reittisuun-

nittelussa. Autoilija voi tarkastel-

la reitille osuvia kelivaroituksia,

liikenteen häiriötietoja sekä ar-

vioituun sijaintiin kohdistettua

sadetutkakuvaa helposti matka-

puhelimen välityksellä.

Joulun sääennustetta tarken-

netaan vielä loppuviikosta.

Joulu lumetonsuuressa osassa maata

14

Parhaat palvelut

15

Yhdistyspalsta 85€/vuosi

Nivalatoimii

Myydään

Vielä ehdit tilata aidon ja al-kuperäisen nivalalaisen ok-silla ja neulasilla varustetun JOULUKUUSEN suoraan ko-tiovelle hellästi toimitettuna. Nivalan halvimmat hinnat koon mukaan 15-25€. Nyt on turha rämpiä naapurin metsässä palelemassa tylsän kirveen kanssa, joulurauha syntyy soittamalla nopeasti 045 652 1018.

Högforsin VALURAUTAKAT-TILA + öljypoltin Shell, h. 950 euroa. ÖLJYSÄILIÖ 1500 L pumpulla. Säiliössä 750 L talvilaatuöljyä, h. 950 euroa. Puh. 050-564 5847.

SEKAHALKOJA 19 m, yhteis-hinta 350 euroa, nopeimmal-le. Puh. 044-264 5012.

TOYOTA CARINA E vm-95. Aj. 320 tkm. Vasta kats. ja huol-lettu. Hp. 3000 euroa. Puh. 045-132 5987 Toni.

Rauhall. paikalla oleva havu-puustoinen OMAKOTITONT-TI n. 0,5 ha, 2 km. keskustasta, päiväkodin läheisyydessä. Li-sät. 0440 281 871.

Ostetaan

Lasten SYÖTTÖTUOLI. Puh. 040-830 6638.

Halutaan vuokrata

OMAKOTITALO tai kolmio. Varma vuokra. Puh. 044-265 2820.

Vuokrattavana

YKSIÖ 30 m2. kesk. 3:s. krs., Vuokra 300 eur./kk. Puh. 044-264 8350.

Sekalaista

JOULUPUKKI liikkuu aattona Maliskylällä. Puh. 0400-154 920.

Kodin kirpputori

ILMOITA ILMAISEKSINyt yksityishenkilöt voivat ilmoittaa Kodin kirpputorilla aivan ilmaiseksi.

Ilmoitukset tulee jättää Nivalan Viikon toimistoon tai postittaa osoitteella Nivalan Viikko, Kalliontie 25, 85500 Nivala.

Sähköpostilla: [email protected]

Ilmaisia ilmoituksia ei oteta vastaan puhelimitse.

Tori-, marjanmyynti ym. ammatti-ilmoitukset maksavat 5 euroa.

Tuttu vihreä postilaatikko, johon ilmoituksen voi jättää toimistonollessa kiinni, löytyy talon päädystä valkean aidan takaa.

Kodin kirpputori

00€€HenkilökohtaistaVuokralle tarjotaanHalutaan vuokrataOstetaanMyydään Kadonnut

LöydettyAnnetaanSekalaista

Osoite:

Allaolevat yhteystiedot eivät tule näkyviin lehteen

Nimi:

YSIKAKS' NIVALA RY

Tuiskulan sisäharjoitukset kaudella 2007-2008, vk. 42 alkaen

P-00-02 Ma 18.30-20.00

T-93-94 La 14.30-16.00

P-97 Ke 18.30-20.00

Ammattikoulun sisäharjoitukset kaudella 2007-2008, vk. 42 alkaen

T-95-96-97-98 La 11.30-13.00

P-98-99 Su 13.30-15.00

Naiset Su 15.00-16.30

P-93-94 ja Edustusjoukkue Su 16.30-18.30

Harrastejalkapallo Su 18.30-20.00

P-95-96 Ke 16.30-18.00

T-93-94 Ma 1 9 . 0 0 - 2 0 . 3 0

Antti Hautakoski, puh. 045-125 3349 www.fc-92.sporttisaitti.com

NIVALA-PESIS Pesäpalloharjoitukset alkavat seuraavasti:

ti klo 18.30 – 20.00 Tuiskula T 96-97 + T/P 98-99

ti klo 17.30 – 18.30 Amis T 92-93 + naiset

ke klo 18.00 – 19.30 Amis P 96-97

to klo 16.15 – 17.30 Amis T 94-95

pe klo 17.30 – 19.00 Amis P 94-95

la klo 13.00 – 14.00 Amis T 92-93 + naiset

la klo 14.00 – 15.30 Amis Miehet

Sählymailat mukaan!

Punttisali ammattikoululla ma klo 19.00 – 20.00 miehet ke

klo 19.00 – 20.00 naiset. Tervetuloa myös uudet pelaajat rohkeasti

mukaan! Tiedustelut: Satu Kontiola puh. 040 – 5311 713

METALLINivalan Metallityöväen Ammattiosasto 353

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2008

Toivoo Ammattiosaston Toimikunta

MTK-NivalaMTK-Nivalan lomapaikan varauksia otetaan vastaan tilausjärjestyk-

sessä. Vielä on paljon vapaita aikoja kevättalvelle. Soita p. 040-7587

123. Katso myös lisätietoja www.mtk-nivala.fi /lomapaikka.

PäätoimittajaMaritta RaudaskoskiPuh. 040-841 9213

IlmoitusmyyntiMika MoilanenPuh. 040-416 8958

Kaarina Puusaari-NiemeläPuh. 050-439 2900

OsoiteKalliontie 25, 85500 Nivala

Sähkö[email protected] [email protected]

Internetwww.nivalanviikko.fi

IlmoitushinnatEtusivu 1,00 €/pmm

Takasivu 0,95 €/pmm

Sisäsivut 0,85 €/pmm

Nivala toimii-yhdistyspalsta 85 €/vuosi

Kodin kirpputoriyksityishenkilöille ilmainen

KustantajaCamlind Oy

PainopaikkaPyhäjokiseudun Kirjapaino

JakeluSuorajakelu Korkiakoskipuh. 040-541 9767Jaetaan lauantaisin jokaiseen kotiin Nivalassa

Hinnat ilman arvonlisäveroa

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Jari Mehtälä

Pidisjärventie 42 B 6, 85500 Nivala, p. 050-3265678

Sähköposti [email protected]

Sihteeri Sami Kourujärvi

Järvennöntie 8, 85500 Nivala p. 0440-550392


Taloudenhoito, Jäsenasiat Pertti Karppinen

Kytölänpuhto 15, 85500 Nivala, p. 044-5241919


Kotisivut osoitteesta

www.nivalanmetalli353.net

Sananlaskuissa on usein totuu-

den siemen. Tässä muutamia

vanhoja ja uusia suomalaisia

oivalluksia:

Pienenee kuin pyy maailman-

lopun edellä.

Vaimoton mies on kuin aidaton

pelto.

Kyllä Jumala hullut hoitaa,

katsokoot viisaat eteensä.

Töistä miestä mainitaan eikä

suurista sanoista.

Eihän ikävä tapa vaikka se

vähän kivuttaa.

Jos ei olis akkoja, ei maailma

pysyisi.

Kaikkia meitä hassuttaa mutta

eri lailla kutakin.

Missä voi sulaa, siinä nahka

palaa.

Mitä isot edellä, sitä pienet

perässä.

Säästäen kalu karttuu.

Käki elättäjänsä syö.

Ei tyhjä lato kattoa kaipaa.

Hukkuva tarttuu

oljenkorteenkin.

Ei Luojakaan laiskoja elätä.

Aamurusko päivän alku, toivo

alku autuuden.

Missä yhellä ahas, siinä kahella

paras.

Ei köyhän laina kauvaksi

kerkee.

Ei vierivä kivi sammaloidu.

Kiusa se on pikkukiusakin.

Markassa tuhannen alku.

Väärin saatu väärin menee.

Älä pyyrä pyhänä tyätä, Jumala

auttaa arkipäivänäkii.

Kuu on torpparin aurinko.

Joka onkimalla ellää, se kitu-

malla kuolee.

Kaksi kärpästä samalla

iskulla.

Väärin saatu väärin menee.

Ei taudin jalat kopsa.

Leipää leivän murusetkin.

Kun menee sutta pakoon, tu-

lee karhu vastaan.

Joka on nuorena nopea, se on

virkku vanhanakin.

Kyllä maailmanranta neuvoo,

vaan kallispalkkainen se on

opettajaksi.

Pojasta polvi paranee.

Kaikkien mieli kalaankin te-

kee, vaikka ei ole verkkoa eikä

venettä.

Sen on laki oikeampi, jolla kan-

taja parempi.

Isot varkaat vaunulla ajaa, pie-

net linnassa istuu.

Toivo köyhän elättää, pelko rik-

kaan tappaa.

Ahneus kasaa, kuolema tasaa.

Kun mies itkee, pitää parran

järistä.

Ei ole koiraa karvoihin

katsominen.

Ei yks akka riitele eikä yks puu

pala.

Eivät järki ja tukka viihdy sa-

massa päässä.

Viina viisaatkin villitsee.

Samanlaiset linnut aina yh-

dessä lentävät.

Siitä pidetään kestä puhutaan.

Rohkea rokankin syöpi, kaino

ei saa kaaliakaan.

Kipinästä tuli syttyy.

Ei haukku haavaa tee.

Hyvin on pullat uunissa, ei pala

ei paistu.

Sananlaskuja

16

Nivala Haapajärven seutu-

kuntahallitus piti kokouksensa

viime maanantaina Kärsämäellä.

Seutukuntayhdistys asetti tärke-

ysjärjestykseen alueella vuosina

2008-2010 toteutettavaksi suun-

niteltuja EAKR-kehittämishank-

keita Pohjois-Pohjanmaan liiton

ja Pohjois-Pohjanmaan ympäris-

tökeskuksen pyynnöstä.

Hankkeet priorisoitiin seu-

tukunnan vuosien 2007-2013

kehittämisohjelman mukaisesti

toimintalinjoittain: 1. Elinkeino-

elämän kehittäminen, 2. Maaseu-

dun kehittäminen, 3. Osaamisen

tason nostaminen, 4. Kuntapal-

velujen kehittäminen ja 5. Alueen

vetovoimaisuuden lisääminen.

Seutukunnan vuodelle 2008

vahvistetun budjetin mukaisesti

seutukuntarahoituksen pääpai-

no on elinkeinoelämän kehit-

tämisessä ja osaamisen tason

nostamisessa.

Kärkihankkeiksi listattiin

mm. seuraavat hankkeet:

ProBusines, hankkeen hallin-

noija Nivala-Haapajärven seutu-

kuntayhdistys ry, kokonaiskus-

tannusarvio 1.241.000 euroa.

Kaivannaisteollisuuden tutki-

mus- ja kehittämiskeskus, Nihak

Oy, 462,472 euroa.

Tiilimaa Center - monikäyt-

töisen palvelu- ja vapaa-aika-

keskuksen suunnittelu, Niva-

lan Teollisuuskylä Oy, 270.000

euroa.

Liikenne- ja logistiikkakeskus

Transpark 25, Pyhäjärven Kehi-

tys Oy, 300.000 euroa.

Ympäristöhankkeet

Vireä Malisjoki, hankkeen

hallinnoija Nivalan kaupunki,

kokonaiskustannusarvio 500.000

euroa.

Reisjärven Kyrönlahden kun-

nostus, Reisjärven kunta, 300.000

euroa.

Hankkeiden priorisoinnissa

huomioitiin erityisesti Pohjois-

Pohjanmaan alueellinen kilpai-

lukyky ja työllisyys - tavoiteoh-

jelman sisältö sekä maakunnan

yhteistyöryhmän hyväksymät

maakunnalliset painotukset.

Nivala-Haapajärven seutukuntapriorisoi aluekehityshankkeet

Maa- ja puutarhatalouden kan-

nattavuuden alamäki taittui

viime vuonna. Kannattavuus-

kerroin nousi 0,48:aan, ja myös

yrittäjätulo nousi 7 prosenttia,

20300 euroon. Tämä selviää

MTT Taloustutkimuksen laske-

mista kannattavuuskirjanpitotu-

loksista.

– Kannattavuuskehityksen

odotettiin paranevan vasta ku-

luvana vuonna, mutta käänne

näyttää tapahtuneen jo vuon-

na 2006, toteaa talousseuran-

nasta vastaava laskentatoimen

päällikkö Arto Latukka MTT:

stä (Maa- ja elintarviketalouden

tutkimuskeskus).

Vielä alkuvuodesta tehdyssä

tuotteiden ja panosten hintake-

hityksen sekä alueittaiset tuki-

ja satomuutokset huomioivassa

ennusteessa kannattavuus näytti

heikkenevän. – Ennusteita pa-

rempi kannattavuuskehitys joh-

tuu muun muassa yrittäjien ak-

tiivisista toimista tuottavuuden

parantamisessa ja tilakoon kas-

vattamisessa, Latukka summaa.

Yrittäjänvoitto edelleen negatiivinen

Maatalous- ja puutarhayritysten

myyntituotot ja tuet sekä niiden

myötä myös kokonaistuotto kas-

voivat viime vuonna noin 6 pro-

senttia. Myyntituottojen osuus

oli noin 59 prosenttia 104 000

euron kokonaistuotosta. Kus-

tannukset kasvoivat 6 prosent-

tia, 83 700 euroon. Korvauksek-

si yrittäjäperheen työlle ja omalle

pääomalle jäi näin yrittäjätuloa

20 300 euroa, jossa oli nousua

edellisvuodesta 7 prosenttia.

Kun yrittäjätulosta vähenne-

tään yrittäjäperheen työstä 12,4

euron tuntipalkkatavoitteen

mukaan laskettu palkkavaati-

muskustannus sekä yrityksen

omasta pääomasta 5 prosentin

korkotavoitteen mukaan las-

kettu korkovaatimuskustannus,

saadaan yrittäjänvoitto. Se oli

aiempaa suurempi, mutta edel-

leen negatiivinen, -21 900 euroa,

eli kokonaistuotto ei riittänyt

edelleenkään kattamaan kaikkia

tuotantokustannuksia.

Jos yrittäjätulosta vähenne-

tään pelkästään oman pääoman

kustannus 5 prosentin mukaan,

jää työtunneille 3,7 euron työ-

tuntiansio. Jos vähennetään pel-

kästään yrittäjäperheen työstä

aiheutuva kustannus 12,4 euron

tuntikustannuksen mukaan,

painuu oman pääoman tuotto-

prosentti negatiiviseksi, noin -5

prosenttiin.

Kannattavuus koheni erityisesti viljatiloilla

Kannattavuuskerroin saadaan,

kun yrittäjätulo jaetaan yrittäjä-

perheen palkka- ja korkovaati-

musten summalla. Kerroin nousi

0,44:stä 0,48:aan. Yrittäjä saavutti

siis 48 prosenttia tuntipalkka- ja

korkotavoitteista eli sai 6,0 euron

tuntipalkan ja 2,4 prosentin ko-

ron omalle pääomalleen. xx

Kannattavuus parani eri-

tyisesti Etelä-Suomessa (A- ja

B-tukialueet) osin siksi, että

viljantuotannon kannattavuus-

kerroin kohentui 0,25:stä 0,46:

een. Kannattavuus parani myös

puutarhatuotannossa ja maito-

tiloillakin hivenen, mutta heik-

keni erityisesti muu nautakarja

-tuotantosuunnassa sekä myös

sikatiloilla, jotka molemmat oli-

vat aiemmin kannattavuudeltaan

parhaimmat päätuotantosuun-

nat. Sekä tukialueittain että tuo-

tantosuunnittain kannattavuus-

erot kapenivat.

Pääsääntöisesti suuret yrityk-

set olivat kannattavampia kuin

pienemmät, mutta aivan suurim-

missa tilakokoluokissa kannatta-

vuus oli kuitenkin keskimääräistä

heikompi, osin suurten poisto-,

korko- sekä muiden kasvukus-

tannusten vuoksi. Suurimmissa

kokoluokissa myös oman pää-

oman osuus koko pääomasta eli

omavaraisuusaste oli heikompi

kuin keskikokoisilla ja pienillä

tiloilla. Kaikissa tilakokoluokissa

yritysten vakavaraisuus kuitenkin

kohentui viime vuonna ja oman

pääoman osuus koko pääomasta

nousi 74 prosenttiin.

Tiedot perustuvat MTT Ta-

loustutkimuksen kannattavuus-

kirjanpitotuloksiin, jotka ovat

nähtävissä MTT:n Taloustohto-

ri-verkkopalvelussa (http://www.

mtt.fi /taloustohtori). Tulokset

laskettiin yli 900 kirjanpitotilan

luvuista painotettuna, jolloin ne

ovat yleistettävissä kuvaamaan

Suomen 42 800 suurimman

maatalous- ja puutarhayrityksen

keskiarvotuloksia.

Maatalousyritysten kannattavuus kääntyi nousuun

Suomalaisia nyt

5.298.162

Tilastokeskuksen ennakkotieto-

jen mukaan maan väkiluku kas-

voi ensimmäisellä vuosineljäk-

sennellä 21.200 henkilöllä, joten

Suomen väkiluku oli marraskuun

lopussa 5.298.168. Kasvua edelli-

seen vuoteen oli 1.150 henkeä.

Maahanmuuttajien määrän

lisääntyminen on suurin syy

kasvuun. Suomeen muutti ul-

komailta vuoden aikana 23.400

henkilöä, joka on 2.600 enem-

män kuin vuotta aikaisemmin.

Poismuuttajia oli 11.500.

Syntyneitä oli marraskuun

loppuneita 54.150 ja kuolleita

44.900. Syntyneiden määrä oli

200 ihmistä ja kuolleiden 1000

ihmistä suurempi kuin edellise-

nä vuonna.

hyvää joulua ja onnellista uutt a vuotta · samalla vn päätti myös että a ja b-alueilta...

Documents