hyvinvointiohjelman arviointiraportti 2018 · 2016 2017 2018 63.5 65.0 66.5 60.8 koko maa 61.0...

Hyvinvointiohjelmanarviointiraportti

2018 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.5.2019

ROUHEVASTIROHKEAMPIRAUMA

Hyvinvointiohjelman (2018-2021) arviointiraportti 2018

Rauman kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.9.2018 Rauman hyvinvointiohjelman vuosille 2018-2021.Hyvinvoinnin johtaminen on osa kunnan kokonaisjohtamista. Hyvinvointiohjelma on koottu Raumankaupungin päästrategian, Rauman Tarinan 2018-2021 suuntaviivojen ja tavoitteiden mukaisestiedistämään raumalaisten hyvinvointia. Hyvinvointiohjelma jakaantuu hyvinvointikertomukseen jahyvinvointisuunnitelmaan. Raumalla hyvinvointiohjelmaa arvioidaan vuosittain osana kunnantilinpäätösprosessia.

Tämä arviointiraportti kunnan hyvinvoinnista on laadittu Kuntaliiton sähköisenhyvinvointikertomuksen avulla. Raportin sanalliset kuvaukset analysoivat indikaattoreita ja senosoittamaa raumalaisten hyvinvoinnin nykytilaa. Raporttiin on koostettu toimialojen toimenpiteidenarviointia sekä kirjattu johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Tavoitteena on poikkihallinnollinenhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja osallistamisen kulttuuri, joka perustuu toimiviin, pysyviinrakenteisiin ja laajaan hyvinvoinnin kokonaiskuvaan ja vastuuseen.

Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa (1§).Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (37§).Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitäväestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaistenhyvinvointitarpeisiin. Terveydenhuoltolain mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekätoteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain (Terveydenhuoltolaki 1326/2010,12§).

Indikaattorien tulkintaohje

Indikaattorien arvoina ovat viimeisimmät valtakunnallisissa tietokannoissa (mm. Sotkanet) julkaistuttiedot. Vertailussa on käytetty Satakunnan, Varsinais-Suomen ja koko maan arvoja.

Muutos (%) on laskettu kahden viimeisimmän indikaattoriarvon suhteellisena muutoksena.Ympyrän liikennevaloväri määräytyy tapahtuneen muutoksen ja indikaattorin arvotuksenperusteella. Ympyrän harmaa väri on merkki siitä, että indikaattoria ei ole arvotettu. Alle viidenprosentin muutosta esitetään harmaalla vaakanuolella.

Suunta ilmaisee indikaattoriarvon kehitystä viime vuosina. Suuntakuvaajan liikennevalovärimääräytyy tapahtuneen muutoksen ja indikaattorin arvotuksen perusteella. Alle viiden prosentinmuutoksessa suuntakuvaaja esitetään harmaana.

Vertailu ilmaisee viimeisimmän indikaattoriarvon omassa kunnassa ja vertailualueilla arvojenmukaisessa järjestyksessä. Vertailualueiden palkkien liikennevalovärit kertovat vertailukunnantilanteesta suhteessa omaan kuntaan, esim. punainen väri muiden alueiden palkeissa osoittaaRaumalla tilanteen olevan parempi suhteessa vertailualueisiin ja vastaavasti palkkien vihreä väriosoittaa Raumalla tilanteen olevan huonompi suhteessa vertailualueisiin.

Dokumentin sisältö

OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018

....1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

....2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi

....3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Rauma - ARVIOINTIRAPORTTI 2018

1/24

OSA II VALTUUSTOKÄSITTELY

....1 Suunnitelman laatijat

....2 Suunnitelman hyväksyminen

OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 20181 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

TALOUS JA ELINVOIMA

Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas

-5.72

2015 2016 20171163.0 1241.0 1170.0

1170.0 Rauma1549.0 Koko maa1550.0 Vars inais-Suomi1781.0 Satakunta

Valtionosuudet, % nettokustannuksista

-4.35

2015 2016 201718.8 20.7 19.8


Verotulot, euroa / asukas

5.54

2015 2016 20174056.0 4348.0 4589.0

3866.0 Satakunta3887.0 Vars inais-Suomi4090.0 Koko maa4589.0 Rauma

Vuosikate, euroa / asukas

10.17

2015 2016 2017211.0 708.0 780.0

352.0 Vars inais-Suomi506.0 Satakunta596.0 Koko maa780.0 Rauma

Vuosikate, % poistoista

17.89

2015 2016 201740.8 142.0 167.4

118.3 Vars inais-Suomi149.0 Koko maa151.2 Satakunta167.4 Rauma

Lainakanta, euroa / asukas

-22.04

2015 2016 201745.0 372.0 290.0

290.0 Rauma2078.0 Satakunta2918.0 Vars inais-Suomi2933.0 Koko maa

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

-7.58

2015 2016 201716.4 19.8 18.3

18.3 Rauma44.3 Satakunta56.2 Koko maa58.1 Vars inais-Suomi


2/24

Rauma (2018): 1081 e/asukas



Rauma (2018): 28,4 %


Lasten pienituloisuusaste

-6.48

2015 2016 201710.8 10.8 10.1


Kunnan yleinen pienituloisuusaste

-5.74

2015 2016 201711.9 12.2 11.5

11.5 Rauma12.8 Koko maa13.4 Satakunta13.4 Vars inais-Suomi

Väestö 31.12.

-0.66

2016 2017 201839614.0 39620.0 39360.0


Huoltosuhde, demografinen

2.31

2016 2017 201863.5 65.0 66.5

60.8 Koko maa61.0 Vars inais-Suomi66.5 Rauma70.5 Satakunta

Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta

70.1

2015 2016 2017-4.6 -9.7 -2.9

-4.6 Satakunta-2.9 Rauma0.0 Koko maa3.8 Vars inais-Suomi

Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta

10.43

2015 2016 201740.1 46.0 50.8

33.0 Satakunta50.8 Rauma67.7 Koko maa67.9 Vars inais-Suomi

Lapsiperheet, % perheistä

-0.56

2015 2016 201735.5 35.4 35.2

35.2 Satakunta35.2 Rauma37.5 Vars inais-Suomi38.5 Koko maa


3/24

Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä

-1.03

2015 2016 201719.1 19.5 19.3


Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista

1.62

2015 2016 201742.7 43.2 43.9

43.4 Koko maa43.9 Satakunta43.9 Rauma44.5 Vars inais-Suomi

Koulutustasomittain

1.2

2015 2016 2017331.0 333.0 337.0


0 - 6-vuotiaat, % väestöstä

-4.55

2016 2017 20186.7 6.6 6.3



4/24

jsuokanto

Leima

65 vuotta täyttäneet, % väestöstä

2.85

2016 2017 201824.0 24.6 25.3


0 - 14-vuotiaat, % väestöstä

-0.68

2016 2017 201814.8 14.8 14.7


75 vuotta täyttäneet, % väestöstä

2.78

2016 2017 201810.8 10.8 11.1


Teollisuus, % työllisistä

-3.32

2014 2015 201622.9 21.1 20.4

12.6 Koko maa14.5 Vars inais-Suomi19.0 Satakunta20.4 Rauma

Syntyvyys (Yleinen hedelmällisyysluku)

-0.69

2015 2016 201743.4 43.5 43.2

41.5 Vars inais-Suomi42.1 Satakunta43.2 Rauma44.5 Koko maa

TALOUS JA ELINVOIMA - Yhteenveto

Verotulot asukasta kohden olivat vuonna 2017 Raumalla korkeammat kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessaja koko maassa keskimäärin. Sitä vastoin valtionosuutta asukasta kohden Rauma sai Satakunnan, Varsinais-Suomen ja koko maan keskiarvoa vähemmän. Vuosikate oli vuonna 2017 asukasta kohden hyvällä tasolla javuosikate kattoi poistot. Lainakanta pysyi Raumalla vuonna 2017 edelleen matalana. Vuonna 2018 sekäverotulot että valtionosuudet asukasta kohden laskivat Raumalla. Lainakanta kasvoi vuonna 2018 ollen 540euroa/asukas.

Lapsiperheiden pienituloisuusaste ja yleinen pienituloisuusaste olivat Raumalla matalammat kuinSatakunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin.

Väkiluku on Raumalla aleneva kuten koko Satakunnassa. Satakunnan väki väheni vuoden 2018 aikana 1774hengellä 218 624:ään (-0,8 %) ja Raumalla 260 hengellä 39 360:een (-0,66 %).

Ikärakenne muuttuu siten, että väestö vanhenee. Syntyvyys on laskenut Raumalla kuten koko maassakin,mikä heijastelee väestörakenteeseen. Demografinen huoltosuhde ilmaisee kuinka monta alle 15-vuotiasta ja65-vuotta täyttänyttä on sataa 15 - 64-vuotiasta kohti. Se on Raumalla koko maata heikompi, mutta


5/24

Satakuntaan nähden parempi.

Kuntien välinen nettomuutto on Raumalla ollut vuoden 2002 jälkeen negatiivinen. Muuttotasetta onvastaavana aikana paikannut positiivinen nettomaahanmuutto. Vieraskielisten osuus onkin kasvanut Raumallaviime vuosina nopeammin kuin Satakunnassa.

Koulutustaso on Raumalla noussut jääden kuitenkin alhaisemmaksi kuin maassa keskimäärin. Tulonjako ontasaisempi Raumalla ja Satakunnassa kuin maassa keskimäärin (Gini-kerroin).

Raumalla teollisuustyöpaikkoijen osuus on edelleen koko maan keskiarvoon nähden korkea.

LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET

Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista

2011 2013 20178.9 7.8 9.6


Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista

2011 2013 201719.6 15.0 17.0

17.0 Rauma17.9 Vars inais-Suomi18.8 Koko maa19.5 Satakunta

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista

-7.88

2011 201320.3 18.7


Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista

-10.19

2011 201315.7 14.1


Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista

12.12

2011 20133.3 3.7

3.6 Vars inais-Suomi3.7 Satakunta3.7 Rauma4.5 Koko maa


6/24

* Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015


Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista

2011 2013 201717.3 16.9 18.9

18.9 Koko maa18.9 Rauma19.2 Vars inais-Suomi23.8 Satakunta

Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista

2011 2013 201744.9 34.2 19.2

19.2 Rauma23.5 Vars inais-Suomi24.4 Satakunta29.8 Koko maa

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista

2011 2013 201730.7 33.9 21.2


Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista

24.62

2011 20136.5 8.1


Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista

-70.14

2011 201322.1 6.6

6.4 Vars inais-Suomi6.6 Rauma7.1 Koko maa7.8 Satakunta

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0 - 15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä

10.26

2015 2016 20173.7 3.9 4.3


Kokenut vahvaa positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-)

201726.9



7/24




Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista

-3.88

2011 201310.3 9.9


Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

2015 2016 20171.6 1.8 1.8


Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista

1.12

2015 2016 201726.0 26.8 27.1


Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0 - 17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

2015 2016 20171.4 1.3 1.3


Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1 - 2-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

-5.39

2015 2016 201738.2 37.1 35.1

28.8 Satakunta33.4 Koko maa34.2 Vars inais-Suomi35.1 Rauma

Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3 - 5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

-4.83

2015 2016 201764.0 62.1 59.1


Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 1 - 2-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

-6.67

2015 2016 20171.3 1.5 1.4



8/24

0,0

0,0

Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 3 - 5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

30.23

2015 2016 20173.7 4.3 5.6


Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä

5.97

2013 2015 201764.0 67.0 71.0

67.0 Koko maa68.0 Satakunta69.0 Vars inais-Suomi71.0 Rauma

Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1 000 0 - 7-vuotiasta

-1.32

2016 2017 20183536.0 3701.0 3652.0


LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - Yhteenveto

Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan 9,6 % 8. ja 9. luokkalaisista kokee, ettei heillä ole yhtään läheistäystävää ja tilanne on Raumalla maan keskiarvoa heikompi. Ylipaino on 8. ja 9. luokkalaisilla lisääntynyt,mutta enemmän nuoria harrastaa liikuntaa yli tunnin viikossa. Koululounasta syövien osuus on noussut.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden osuus on Raumalla korkeampi kuin Satakunnassa ja kokomaassa. Osuus on kuitenkin pysynyt samana vuodesta 2016 vuoteen 2017.

Raumalla kunnan kustantamassa päivähoidossa on sekä 1-2-vuotiaista että 3-5-vuotiaista isompi osuus kuinSatakunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin, joskin Raumalla osuus on molemmissaikäryhmissä laskeva. Osapäivähoidossa Rauman %-osuudet ovat Satakuntaa, Varsinais-Suomea ja koko maatapienemmät ja trendi nouseva.

NUORET JA NUORET AIKUISET

Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

-25.0

2011 20136.0 4.5

4.5 Rauma6.8 Satakunta7.2 Koko maa7.3 Vars inais-Suomi


9/24

Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

2011 2013 20178.7 5.0 8.8


Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

-11.11

2015 2016 20170.9 0.9 0.8


Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

34.75

2011 201314.1 19.0


Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

2011 2013 201727.1 23.2 31.5


Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

40.9

2011 201333.5 47.2


Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

8.79

2011 201327.3 29.7


Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

1.22

2011 201324.5 24.8


Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

-2.61

2011 201311.5 11.2



10/24



Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

140.82

2011 20134.9 11.8


Nuuskaa päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

76.19

2011 20132.1 3.7


Nuuskaa päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

2011 2013 20176.9 2.9 10.5


Ei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

2011 2013 201736.2 40.1 29.3


Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

2011 2013 201743.2 41.4 35.2


Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

2011 2013 201750.4 39.5 37.8


Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

2011 2013 201742.1 36.4 26.6


Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

2011 2013 201715.1 19.6 18.5



11/24







Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / 1 000 15 - 24-vuotiasta naista

10.75

2015 2016 201711.2 9.3 10.3


Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

1.49

2015 2016 20177.1 6.7 6.8


Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta

-19.15

2016 2017 201813.4 9.4 7.6


Kodin ulkopuolelle sijoitetut 18 - 20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

66.67

2015 2016 20171.0 0.9 1.5


Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15 - 24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä

21.43

2014 2016 20171.5 1.4 1.7


Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 18 - 20-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

0,0

2015 2016 20174.4 5.0 5.0

4.7 Vars inais-Suomi5.0 Koko maa5.0 Rauma5.6 Satakunta

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18 - 24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä

17.91

2015 2016 20174.5 6.7 7.9



12/24

NUORET JA NUORET AIKUISET - Yhteenveto

Raumalla ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 8,8 % kouluterveyskyselyyn vastanneistakertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää ja tilanne on heikompi kuin vertailualueilla. Sitä vastoinmielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 18-24 –vuotiaiden osuudessa on ollutpositiivistä kehitystä ja tilanne on parempi kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja maassa keskimäärin.

Edelleen ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ylipaino on lisääntynyt ja he syövätkoululounasta heikommin kuin maassa keskimäärin. Liikkumattomien (= hengästyttävää liikuntaakorkeintaan 1 h viikossa harrastavat) osuus on sen sijaan Raumalla pienempi ja siinä on ollut suotuisaakehitystä vuodesta 2013 vuoteen 2017.

Lisäksi ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista laittomia huumeita on kokeillutkouluterveyskyselyn mukaan vähemmän vuonna 2017 kuin 2015. Raumalla huumeita kokeilleiden määrä onpienempi kuin maassa keskimäärin ja muualla Satakunnassa. Alkoholin ja tupakan käytön osalta Raumalla jaSatakunnassa ollaan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden osalta yli maan keskiarvon.

Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla ovat Raumalla lisääntyneet, mutta tilanne on parempi kuin kokomaassa keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on Raumalla pienempi kuin maassakeskimäärin. Nuorisotyöttömyys on ollut laskusuunnassa vuodesta 2015 lähtien.

TYÖIKÄISET

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 - 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

21.74

2016 2017 201816.6 18.4 22.4


Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

-3.08

2015 2016 20176.9 6.5 6.3


Työttömät, % työvoimasta

-16.98

2016 2017 201813.0 10.6 8.8


Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 - 64-vuotiaista

-19.61

2016 2017 20186.0 5.1 4.1



13/24

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

18.75

2015 2016 20171.5 1.6 1.9


Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15 - 49-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä

-2.29

2016 2017 20181070.0 1003.0 980.0


Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50 - 64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä

-4.34

2016 2017 20181033.0 968.0 926.0


TYÖIKÄISET - Yhteenveto

Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneiden osuus on Raumalla noussut ollen kuitenkin pienempikuin maassa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on sen sijaan laskenut.

Työllisyystilanne on parantunut työllisyyden käännyttyä nousuun ja työttömyyden laskuun. Raumalla kehityson ollut suotuisampaa kuin maassa keskimäärin. Vaikeasti työllistyvien osalta (rakennetyöttömyys) on olluthyvää kehitystä.

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus on noussut tilanteen kuitenkin ollessa parempi kuin maassakeskimäärin.

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä on Raumalla väestöön suhteutettuna 15-49 –vuotiaillaenemmän kuin maassa keskimäärin, mutta vastaavasti 50-64 –vuotiailla vähemmän kuin maassa keskimäärin.


14/24

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

-0.33

2015 2016 201790.1 90.3 90.0


Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

-8.93

2015 2016 201710.5 11.2 10.2


Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä

6.58

2015 2016 20175.9 7.6 8.1


Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä

-14.29

2015 2016 20174.0 2.1 1.8

1.3 Satakunta1.3 Koko maa1.8 Rauma2.3 Vars inais-Suomi

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä

-9.96

2015 2016 2017312.6 387.4 348.8


IKÄIHMISET - Yhteenveto

Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana, noin 90 %:ssa.Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 -vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestäväestöstä on Raumalla 10,2 % ollen korkeampi kuin Satakunnassa, mutta matalampi kuin maassakeskimäärin.

Tehostetun palveluasumisen 75 -vuotta täyttäneiden osuus on noussut. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessalaitoshoidossa olevien osuus on vähentynyt.

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65-vuotta täyttäneillä vastaavanikäisistä olivat pienoisessalaskusuunnassa vuonna 2017 joskin korkeammat kuin vertailualueilla.


15/24

IKÄIHMISET

KAIKKI IKÄRYHMÄT

2012 201758.3 57.2


Mielenterveysindeksi, ikävakioitu

-1.01

2013 2014 201568.9 69.2 68.5


Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioitu

-8.14

2013 2014 2015114.3 106.9 98.2


THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu

-2.92

2013 2014 201594.4 92.6 89.9


Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioitu

-0.81

2013 2014 201586.2 86.9 86.2


Syöpäindeksi, ikävakioitu

-1.83

2013 2014 201598.6 104.0 102.1

99.3 Satakunta100.0 Koko maa102.1 Rauma104.3 Vars inais-Suomi

Tapaturmaindeksi, ikävakioitu

-0.4

2013 2014 2015106.6 100.5 100.1



16/24

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa

Aivoverisuonitauti-indeksi, ikävakioitu

1.62

2013 2014 2015106.3 105.2 106.9


Liikuntapaikkojen käyttökustannukset(€/asukas)

-1.77

2014 2015 2016139.9 158.0 155.2

155.2 Rauma

Kirjastolainaajia / Asukasluku %

6.08

2015 2016 201739.07 48.51 51.46

51.46 Rauma

Kirjaston fyysiset käynnit / Asukasluku

-21.54

2015 2016 20179.64 10.03 7.87

7.87 Rauma

Kirjaston kokonaislainaus / Asukasluku

-5.36

2015 2016 201720.52 19.95 18.88

18.88 Rauma

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta

1.56

2015 2016 20176.3 6.4 6.5


Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 000 asukasta

39.39

2015 2016 20173.1 3.3 4.6



17/24

Päihtyneiden säilöönotot / 1 000 asukasta

10.11

2015 2016 20178.5 8.9 9.8


Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta

29.55

2015 2016 20175.5 4.4 5.7


Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta

2012 2013 20170.8 0.0 0.4


KAIKKI IKÄRYHMÄT - Yhteenveto

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa oli Raumalla vuonna 2017 pienempi kuin edellisissä kuntavaaleissa ja kokomaan äänestysaktiivisuutta hieman alhaisempi.

Sairastavuusindeksi on Raumalla yleisellä tasolla hyvä. Aivoverisuonitauti-indeksi on suurin.

Kirjastolainaajien määrä suhteutettuna asukaslukuun on Raumalla kasvulinjassa. Toisaalta kirjastokäyntien jalainausten määrä on samaan aikaan vähentynyt.

Poliisin tietoon tulleet rikokset ovat kasvusuunnassa Raumalla ja tilanne on huonompi suhteessa kokomaahan. Asunnottomien suhteellinen määrä on Raumalla pienempi kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa jamaassa keskimäärin.


18/24

* Indikaattoriarvo puuttuu vuosilta 2014-2016

2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi

HYVINVOIVA KUNTALAINEN

1. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen

Sosiaali- ja terveystoimialalla on edistetty asiakkaiden ja potilaiden liikunnallista elämäntapaa osanakuntoutusta ja hyvinvoinnin edistämistä mm. Vesote -hankkeessa koulutettujen elintapaohjaajienavulla (=Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti).Sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimialoilla on kehitetty poikkihallinnollisesti liikunnan palveluketjuaSatalipake -hankkeessa (=Liikunta ja ravitsemus osana ylipainon hallintaa ja sairauksienennaltaehkäisyä Satakunnassa). Liikuntapalvelut tuottaa kohdennettuja matalan kynnyksenliikuntaryhmiä sekä aikuisväestöllä että lapsille. Myös luonto- ja arkiliikuntamahdollisuuksia onparannettu. Ensimmäisinä kohderyhminä ovat 2-tyypin diabetesuhan alla olevat aikuiset sekä lihavatlapset.Liikkuva koulu - hankkeessa on lisätty toiminnallisuutta ja vähennetty istumista koulujen arjessa sekäkehitetty välituntiliikuntaa ja oppimisympäristöjä. Uutena asiana hankkeessa lähdetään kehittämään


19/24

liikuntapolkua Rauman kouluille (rahoitus välineiden, kalusteiden, kuljetusten ja henkilöstökulujenkattamiseen).Lisäksi perustettiin ilmaisia liikuntakerhoja kaikkiin alakouluihin.

Oppilas- ja opiskeuluhuollon toimintamalli luotiin ja opiskeluhuollon palveluyksikön toimintasivistystoimialalla aloitettiin. Koulupsykologit sekä kuraattorit keskitettiin saman katon alle.Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -hankkeessa Palvelutori ja liikuntapalvelut tekevätpoikkihallinnollista yhteistyötä. Myös kylähankkeen tekemää toimintakykyä ylläpitävää toimintaa on vietykyliin.Färmi - harrastepassi lanseerattiin mobiilisovelluksena 6-9 -luokkalaisten käyttöön.Päihdehuollon ympärivuorokautisen vastaanottoyksikön rakentamisesta käytiin keskustelua.Lastensuojelussa palvelutarpeen arviointeja ei pystytty suorittamaan palvelutakuun määräajan (3kk)puitteissa, johtuen vireilletulleiden asioiden suuresta määrästä.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) säädettiin taiteen ja kulttuurin saatavuuden jasaavutettavuuden lisäämiseksi tavoitteenaan edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisiamahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Raumalla noudatettiinprosenttiperiaatetta melko hyvin, mm. Vesilaitoksen peruskorjauksen yhteydessä, liikenneympyränkaktukset tehtiin prosenttiperiaatteella ja Pohjoiskehän kouluun on määrärahavaraus olemassaprosenttitaiteeseen. Ehkäisevän päihdetyön toimielimen suunnittelu ja nimittäminen käynnistettiin.Kasvisruokatarjontaa on lisätty kaikilla koulu- ja varhaiskasvatus asteilla.

Savuton Rauma -ohjelmaa noudatetaan sekä savuttoman työpaikan että kunnan näkökulmasta.

2. Syrjäytymisen ehkäisy

Sivistystoimialalla kirjattiin merkittäväksi haasteeksi erityislasten / oppilaiden määrän kasvu sekävarhaiskasvatuksen että perusopetuksen piirissä.Etsivä nuorisotyö auttaa palvelujen ulkopuolelle jäämässä olevia tai jo ulkopuolelle jääneitä nuoriatunnistamaann omat muutoksen tarpeensa ja vie heidät tarvitsemiensa palvelujen piiriin.Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetusta on järjestetty Kansalaisopistolla.Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumishankkeen toiminta käynnistyi. Maahanmuuttajia onkotoutettu myös liikunnan avulla.Kuntouttava työtoiminta on ollut aktiivista ja heistä iso osa on töissä myös yhdistyssektorilla.Yhdistyksillä on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvointia tukevien toimintojen tuottamisessa.Työtoimintayksiköillä (Toimintakeskus Toimela ja Työtoimintakeskus Pooki) on myös tiivisyritysyhteistyö.Uusilla asemakaavoituksilla huolehdittu omakoti- ja yritystonttitarjonnasta.

3. Turvallisuuden lisääminen

Ympäristöterveydenhuollossa on panostettu rakenneterveysosaamisen lisäämiseen ja kehitettysisäilmaongelmien käsittelyprosessia.Tekninen toimiala on aloittanut kiinteistöjen ja katujen systemaattiset kuntokartoitukset ja niitäjatketaan 2019. Uudis- ja korjausrakentamisessa keskeisessä roolissa on koko rakennuksen kokoelinkaaren aikainen ylläpito. Laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelmat, priorisoidaan tulevat korjaukset ja


20/24

tehdään tarpeelliset kuntotutkumukset.Energiatehokkuuden parantamiseksi on sitouduttu "energiasäästötalkoot" -kampanjaan ja tekninentoimiala on lisännyt aurinkoenergian ja LED valaistuksen käyttöä.

Kaupunkikeskusta-alueen, viheralueiden ja leikkikenttien kehittämisestä on huolehdittu.On myös puututtu tonttien roskaisuuteen ja kannustettu yhteisöjä oman asuinalueen siivoukseen.

AKTIIVINEN KUNTALAINEN

Työllisyystilanne on parantunut Raumalla ja Rauman seudulla selkeästi. Yleinen työttömyysaste,nuorten alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet laskussa. Kaupungilla on ollut aktiivinenrooli uusien työpaikkojen luomisessa (mm. investoinnit yritysalueiden infraan, hankkeet, yritysneuvonta),työllistämistoimenpiteiden toteuttamisessa (mm. työllistymispalvelut, maahanmuuttajien palvelut,kesätyöpaikka- ja kesäyrittäjätuki) ja osaavan työvoiman houkuttelemisessa.Palvelutori yhdistää yrittäjiä, vapaehtoisia sekä asiakkaita toimien heidän kanssaan yhteistyössä jaetsien asiakkaille tarvittavia palveluja. Myös kylähankkeen tekemää toimintaa ylläpitävää toimintaa onviety kyliin. Vapaaehtoistyössä toimii ulkoiluystäviä, lukuvapaaehtoistoimintaa jakulttuurikaveritoimintaa.Eri toimialoilla on tehty saumatonta yhteistyötä oppilaitosten, yrityselämän ja Nuorten työpajan välillä.Yrittäjyyskursseja on toteutettu Hj. Nortamon peruskoulussa ja Raumanmeren peruskoulussa.Raumlaine ja meri -hankkeessa on kehitetty yhteistyötä paikallisten koulutustoimijoiden, yritystensekä mm. partiolaisten, Rauman Purjehdusseuran, Rauman Merimuseon ja Suomen ympäristökeskuksenkanssa.

OSALLISTUVA, KESKUSTELEVA JA LIIKKUVA KUNTALAINEN

Raumalaisilla on ollut mahdollisuus käyttää sähköistä terveystarkastusta nettisivujen kautta, joskinkäyttö on ollut vähäistä. Suomi.fi -palvelua on käyttöönotettu.Sivistystoimialalla on lisätty lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia heitä koskevaanpäätöksentekoon järjestämällä lasten ja nuorten kuulemispäivä sekä nuorisovaltuuston valinnalla.Satula -hankkeessa (=Satakunnassa tulevaisuus lapsissa) kehitettiin maakunnallisesti lasten-, nuorten-ja perheiden palveluja. Hankkeessa toteutettiin LAPE -muutosohjelmaa (=Lasten ja nuorten palvelut)ja julkaistiin Ota koppi, Kohti maakunnallisia lapsi- ja perhepalveluita -julkaisu.Teknisellä toimialalla on käynnistetty kestävän liikkumisen edistämiseen tähtäävä hanke, jossaparannetaan kevyenliikenteen yhteyksiä.

VIIHTYVÄ, INNOSTUNUT JA ROHKEA KUNTALAINEN

Toimintatavoissa on huomioitu kestävän kehityksen - periaatetta.Sosiaalipalveluissa kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana erilisissa suunnittelu- ja seurantatyössäsekä työn toteutuksessa. Asiakasraateja toteutetaan erityisesti palveluja kehitettäessä.

Kulttuurikasvatussuunnitelma otettiin käyttöön ja se kattaa koko perusopetuksen 1. - 9. -luokkiin.

Maailmanperintökohteiden tunnettavuutta on lisätty mm. opastuksella, eskari- ja alakouluikäisillesuunnatulla tehtäväpolulla sekä sosiaalisen median kanavissa. Alueiden siisteydestä ja ylläpidosta onhuolehdittu.Liikuntapalveluissa on panostettu Lähdepellon ulkoilureittien kehittämiseen ottamalla käyttöön kaksi


21/24

uutta polkureittiä sekä kuntoportaat. Lisäksi on lisätty viestintää luonto- ja arkiliikunnanmahdollisuuksista.Teknisellä toimialalla käynnistyneessä Port Mate -hankkeessa on parannettu venesatamientoiminnallisuutta.

https://drive.google.com/file/d/1l9-GsHZMvb1xp04uXlw5_gGLjCtRQ9aN/view

3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

HYVINVOIVA KUNTALAINEN

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen arviointiraportin (THL/2018) ja omien indikaattoriemme mukaanedelleen keskeisiä elintapa- ja terveysongelmia ovat liikkumattomuus, ylipaino, keskimääräistä runsaampipäihteiden käyttö sekä alhaisempi koulutustaso.Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilun laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Raumalla lähes 42miljoonan euron hintalapun veronmaksajille vuodessa. Panostus vähän liikkuviin lapsiin on olluthyvä, mutta lisäksi työikäisten liikunnan palveluketjua tulisi kehittää edelleen. Raumallanoin 12 miljoonaa euroa kertyy terveydenhuollon suorista ja välillisistä kustannuksista ja suurimmaksitekijäksi on arvioitu kuitenkin tuloverojen menetys. Myös Voimaa vanhuuteen -hankkeen toimenpiteidenlisääminen sekä matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien lisääminen ovat tärkeitä.Ehkäisevän päihdetyön toimielimen poikkihallinnollinen toimintaa ollaan käynnistämässä. Sentehtävänä on lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista poikkihallinnollisesti kaikissakunnan tehtävissä ja edistää päihteetöntä kulttuuria.Taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden huomioiminen on tärkeää edelleen.Sen tavoitteena on edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumistakulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen.Ehdotetaan paikallisen turvallisuussuunnitelman laatimista erillisenä tai osana muitasuunnitelmia.

AKTIIVINEN KUNTALAINEN

Jatketaan aktiivista työtä, kehitetään ja vakiinnutetaan uusia toimintamallejaelinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamiseen, työllisyydenhoitoon ja kuntouttavaantyötoimintaan.Jatketaan yhteistyötä verkostojen ja kolmannen sektorin kanssa tavoitteena syrjäytymisuhan allaolevien henkilöiden työllistäminen ja osallisuus.Järjestöyhteistyön lisääminen ja toiminnan vaikutusten arvioinnin toteuttaminen.

OSALLISTUVA, KESKUSTELEVA JA LIIKKUVA KUNTALAINEN

Aktiivisen yhteistyön jatkaminen eri toimialojen, oppilaitosten ja yritysten välillä. Erityisestikehittämällä koordinoitua yhteistyötä verkostojen ja järjestöjen kanssa. Toimijoiden välinen järjestettytapaaminen esim. järjestökumppanuusfoorumi saattaisi lisätä yhteistyötä.Järjestöyhteistyön lisääminen ja toiminnan / palvelujen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen jatkossa.Valmistellaan osallisuusohjelma huomioiden eri ikäisten osallistumismahdollisuudet kehittämiseen sekäomaehtoisen toiminnan edistämiseen. Kuntalaisten mahdollisuutta parannetaan avaamalla mahdollisuusosallistua kunnan palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun tietoverkon kautta kehittämillä digitaalisiapalveluja. Kannustetaan ja mahdollistetaan edelleen yrityksiä ja asukkaita mukaan maankäytön jakaavoituksen suunnitteluun.


22/24

Otetaan käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi - EVA työväline, jolloin päätösesitysten vaikutuksen mm. kuntalaisten elämään, henkilöstöön, ympäristöön ja talouteen saadaan paremmin esille ja arvioitavaksi.

VIIHTYVÄ, INNOSTUNUT JA ROHKEA KUNTALAINEN

Kestävän kehityksen periaatteiden vahvistaminen; jatkuva ja ohjattu muutos, jonka päämääränäon turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksenkulttuurin laajentaminen esim. nuorisotyöhön antamalla nuorille mahdollisuus ideoida ympäristönsiisteyden puolesta. Ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa jatoiminnassa ennakkovaikutusten arvioinnin kautta.Kestävän liikkumisen kehittämisen jatkaminen.Huolehditaan, että elinympäristö kannustaa terveelliseen elämään lähiliikuntapaikkojen, kevyenliikenteen verkon sekä liikenneturvallisuuden avullaMaailmanperintökohteiden statuksen hyödyntäminen ja tunnettavuuden parantaminen sekäalueiden siisteydestä huolehtiminen.Kuntalaisille viestitään terveellisen ravitsemuksen, liikunnallisen elämäntavan ja normaalipainonyhteyksistä hyvinvointiin ja terveyteen vastuullisesti, myönteisesti ja motivoivasti. Yhteistyö kuntalaistenkanssa!


23/24

OSA II VALTUUSTOKÄSITTELY

Hyvinvointi-indikaattoritiedon käsittely: Valtuustonarviointipäivä (taustamateriaalina) 4.3.2019Kaupunkikehityksen poikkihallinnollinen tiimi 7.3.2019

Arviointiraportin käsittely:Kaupungin johtoryhmä 14.5.2019Kaupunginhallitus 20.5.2019Kaupunginvaltuusto 27.5.2019

1 Suunnitelman laatijat

Kristiina Kuusio, strateginen asiantuntija

Johanna Suokanto, kehittämisasiantuntija

2 Suunnitelman hyväksyminen

Kaupunginvaltuusto 27.5.2019


24/24

hyvinvointiohjelman arviointiraportti 2018 · 2016 2017 2018 63.5 65.0 66.5 60.8 koko maa 61.0...

Documents