hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ... · vahvuudet kehitettÄvÄt asiat...

Hyvinvoivat ja

tuottavat työpaikat

metsä- ja sote-alalle

2015-2017

www.metropolia.fi/onni

Jyväskylä 7.6.2018Anu Leppänen

Tavoitteet ja tarkoitus

Tavoitteena vahvistaa

kymmenen (10) Uudenmaan

alueella toimivan metsä- ja sote-

alan pk-yrityksen henkilöstön

työhyvinvointia ja yrityksen

tuottavuutta rakentaen

kokonaiskuva työstä, työpaikasta

ja henkilöstön kokemuksista

hakien ratkaisuja

yhteistoiminnallisesti.

Erityisesti yli 54-vuotiaiden työhyvinvoinnin vahvistaminen ja työurien pidentäminen.

2www.metropolia.fi/onni

Tehtävänä oli:1. Tuottaa uudenlainen, henkilöstä kuuleva,

osallistava työhyvinvoinnin ja tuottavuuden

edistämiseen toimintatapa, joka perustuu

hankkeessa tuotettuun näyttöön ja sen

soveltamiseen yritysten

kehittämisprosesseissa

2. Tunnistaa mies- ja naisvaltaisen alan

voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä

työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden

parantamisen keinoja erityisesti yli 54-

vuotiaiden työssä jatkamisen tueksi.

3. Selvittää ja kuvata kokonaisvaltaisesti

metsä-ja sote-alojen pk-yritysten

työhyvinvointia ja tuottavuutta työntekijän,

työyhteisön ja työn näkökulmasta sekä

työhyvinvointiin vaikuttavia voimavara- ja

kuormitustekijöitä ..


Tehtävänä oli:

Hankkeen aikana tutkimusnäkökulmaa

laajennettiin seuraavasti:

4. Ikäryhmien tarkastelut: tarkasteltiin kaikkien

ikäryhmien työhyvinvoinnin tilaa, ei vain yli 54-

vuotiaiden

5. Yrittäjät: tehtiin myös yrittäjien

teemahaastattelut (sama kuin työntekijöiden).

Yrittäjienhaastattelujen tavoitteena a) tunnistaa

yrityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden

nykytila yrittäjän näkökulmasta sekä b)

selvittää yrittäjän oma työhyvinvoinnin tila.

.


Päämääränä näiden

alojen pk-yritysten ja

työyhteisöjen

kokonaisvaltainen,

osallistava

vahvistaminen

moniäänisesti,

monialaisesti,

monimenetelmällisesti

ja innovatiivisesti.

Kuva: Itäväylän Apteekin henkilöstö

Merkityksellisyyden kokemus

Yhteistoiminnallisuus


Yrityskohtaisen

osallistavan

kehittämisprosessin

kuvaus

2.11.2017 6www.metropolia.fi/onni

Jokaiselle yritykselle tuotettiin oma yrityskohtainenloppuraportti.

Perustui työyhteisön yhteisölliseen, ratkaisukeskeiseen vuoropuheluun ja toimintaan.

Yksilötutka 1

Kerättiin kaikilta

hankkeeseen

osallistuneilta

henkilöiltä (sekä

yrittäjät että

henkilöstö) prosessin

alussa ja lopussa.

Prosessin alussa

yksilötutka-vastauksia

hyödynnettiin

ensimmäisen työpajan

suunnittelussa.


Yhteiskehittelytyöpajan I tulokset

Työkalut:

- Alkuhaastattelut (yrityksen johto ja kehittämis-

työryhmä)

- Yksilötutka I –työhyvinvointikyselyn tulokset

Työpajassa käsiteltiin työ-, työyhteisö- ja työn-

tekijänäkökulmasta henkilöstön voimavara- ja

kuormitustekijöitä.


Yhteiskehittelytyöpaja (paja 1)

Voimavara- ja kuormitustekijät


VAHVUUDET KEHITETTÄVÄT ASIAT

Onnistumiset, kannustukset ja positiivinen palaute

sekä hyvä kollegiaalinen tuki

Moniammatillinen osaaminen

Hyvä ilmapiiri koko talossa

Mahtavat työkaverit

Työvuorosuunnittelu (autonominen)

Hyvä työkyky

Työpäivä ei kuormita liikaa

Osaamisen vahvistaminen

Oikeudenmukainen kohtelu

Virallinen tiedotus ja viestintä (viestintäkanavat)

Positiivinen palaute, ammatillinen tuki ja arvostus

Tieto-taito ei aina riitä työkaverin tukemiseen.

Esimiesten roolit

Roolit, vastuut ja pelisäännöt

Sosiaalinen yhteisöllisyys, keskustelukulttuuri ja

kehityskeskustelut

Osaamisen vahvistaminen

Työergonomia

Oikeudenmukainen kohtelu


Työpaja 1, esille nousseet kehittämisalueet metsäalalla


VAHVUUDET KEHITETTÄVÄT ASIAT

Työjärjestelyjen toimivuus (työparit)

Mahtavat työkaverit, kollegiaalinen tuki

Esimiehen tuki

Työvuorosuunnittelu (autonominen)

Hyvä työkyky; jaksamista edistävä asenne

Työnantajan positiivisuus ja luotettavuus

Asenne työhön

Virallinen tiedotus ja viestintä

(viestintäkanavat)

Työkohteiden ennakkosuunnittelu ja

valmistelut

Koneiden kunto ja huoltaminen (henkilöstön

asenne, vastuut ja pelisäännöt)

Palautteen saaminen

Fyysinen kunto, eläkeikään jaksaminen

Työntutkimus – työn

tuottavuus

• ajankäytön jakauma tehokkaan toiminnan esteet ( työturvallisuus, prosessit, ergonomia).=> tunnistetaan kehittämistyötä varten työnvaiheita, tekijöitä ja tilanteita, joita parantamalla tuottavuutta voidaan lisätä.

TTS toteutti tämän osion


APTEEKKITYÖ HOIVATYÖMETSÄKONETYÖ

Työpisteiden toimivuus- Työtasot- Layout (toimintojen/välineiden

sijoittelu)- Istumatyöpisteet: istuimen

säädettävyys (istumatyön osuus 40 %)

- Seisomatyöpisteet: työpistemattoNostotilanteet- Nostokorkeudet: aputasojen käyttöKorkealla olevista lääkelaatikoista johtuvat huonot työasennot- Niska-hartiaseudun kuormitusTyöturvallisuus- Putoamiset- Kompastumiset- Aukinaiset laatikot- Esteettömät kulkuväylät

Nostotilanteet- Noston tarpeellisuus- Nostokorkeudet; aputasojen

käyttö- Taakan paino- Kuormituksen kestoHuonot työasennot- Aputasojen käyttö- Oikein mitoitetut työvälineet

(mm. pitkävartiset työvälineet)Työpisteiden toimivuus- Istumatyöpisteet: säädettävyys,

riittävä työpöytätila, riittävä jalkatila (istumatyön osuus hoivatyössä 21 %, toimistotyössä 48 %)

- Layout (toimintojen/välineiden sijoittelu)

Työympäristö- Kehotärinä- Melu- Lämpöolosuhteet- Kosteus; jäätyminen- Kemialliset (mm. merkintä-,

kannonkäsittely-) aineetTurvallinen käyttäytyminen- Koneiden päällä liikkuminen- Ohjaamoon/ohjaamosta

kulkeminen- Sähkölinjat- Liikenneturvallisuus- Henkilönsuojainten käyttöLavetin mitoitus suurimmille koneille- LiikenneturvallisuusYksipuolinen työ- Säädettävyyden hyödyntäminen

(istuin, hallintalaitteet; istumisen osuus 74 %)

- Työn tauotus ja taukoliikuntaNostotilanteet: nostotekniikka

14Teemahaastattelun suunnittelussa sovellettiin CWEO-II kyselyä (Conditions for Work

effectiveness Questionnaire II).

HaastattelutTavoite: Täydentää kuvaa yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnista ja tuottaa tietoa Ratkaistupajaan Varmistaa kokemus aidosti kuulluksi tulemisesta RyhmähaastattelutLähes kaikki osallistuivat myösyrittäjät/yrityksen johto n=99, naisia= 60, miehiä = 39 Haastateltavista n=13 yrittäjääToteutettiin työpaikoilla

Metropolia AMK vastuulla

Haastattelun teemat1. Työhön liittyvät: Työn voimavaratekijät vs. kuormitustekijät

(fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, työvälineet), Viestintä (tiedottaminen ja

tiedonkulku, virallinen ja epävirallinen viestintä), Työn suunnittelu

(työajat/työaikasuunnittelu, toimenkuvat, resurssit), Johtaminen

(organisaation tavoitteet ja päämäärät, systemaattisuus, osallistaminen,

tasavertaisuus, jatkuva palaute

2. Työntekijään liittyvät: Työn hallinta (voimavarat, sosiaalinen tuki,

työn imu, hyvinvointi ja terveys), Työn palkitsevuus (tunne

pystyvyydestä, työmotivaatio, sitoutuminen, kokemustyön

merkityksellisyydestä), Ammatillinen kasvu, mahdollisuus työssä

kehittymiseen (oman asiantuntijuuden kehittyminen, uralla eteneminen,

osallisuus)

3.Työyhteisöön liittyvät teemat: Innovatiivisuus ja

uusiutumiskyky (käytäntöjen toimivuus, toimenkuva ja sen määrittely,

työn itsenäisyys, päätöksenteko, työn joustavuus), Tuen saanti

työyhteisössä (palkitseminen, palaute työstä, ohjaus ja perehdytys),

Työyhteisön arvot ja toimintaperiaatteet (oikeudenmukaisuus,

kuulluksi tuleminen, tasa-arvo työyhteisössä)


Ratkaisutyöpaja (paja 2.)

www.metropolia.fi/onni 16

Ideoista ratkaisuja

Priorisointi

Aikataulutus

Vastuu ja seuranta

Ratkaisutyöpajan aihealueet

17

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen

Tiedonkulku ja viestintä (yhteydet eri toimijoihin, kuten

ostomiehet)

Työn organisointi ja yhteiset pelisäännöt

Roolit ja vastuut

Itsensä johtaminen (päätöksenteko, jaksaminen, työn

tauotus, istumatyö)

Esimiestyö ja työn johtaminen

Työergonomia

Yrityksen arvoihin liittyvät tekijät

Asiakas- ja tilaprosessit

Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu

Leena Rekola, Anu Leppänen, Irene Gröhn, Metropolia AMK Veli-Matti

Tuure, Tarja Marjomaa, Annikki Pere , TTS, Työtehoseura

VIESTINNÄLLÄ JA VUOROVAIKUTUKSELLA ON

MERKITYSTYSTÄ

18

Kaikissa yrityksissä nousi keskeiseksi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiskohteeksi vuorovaikutus ja viestintä sen osana.

Yhteenvetoa

Kaikissa mukana olleissa yrityksissä nousi

keskeiseksi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden

kehittämiskohteeksi vuorovaikutus ja viestintä

sen osana.

Tämä näkyi niin miesvaltaisella metsäalalla kuin

naisvaltaisella sote-alalla kaikissa ikäryhmissä.

Viestinnän merkitys korostui sekä yksilön,

työyhteisön että työn ja työprosessien

sujuvuuden näkökulmasta.


Yhteenvetoa (2)

Työntekijän näkökulmasta keskeisiä asioita olivat

työn hallinta,

työn itsenäisyys,

päätöksenteko ja

vastuiden selkeys sekä

tuen saanti työyhteisössä (palkitseminen,

palaute, ohjaus)

kokemuksen, osaamisen ja innostuksen

hyödyntäminen

työn merkityksellisyys.


Yhteenvetoa (3)

Työyhteisön näkökulmasta esille nousivat

toimenkuvien ja roolien selkeys,

innovatiivisuus ja uusiutumiskyky,

työyhteisön ja yrityksen arvot sekä

toimintaperiaatteet (oikeudenmukaisuus,

kuulluksi tuleminen ja yhdenvertainen kohtelu)

työprosessit.


RATKAISUJA

Toimenpiteitä: intra, whatsupp, kehityskeskustelut,

sijaisjärjestelyt, kokousasiakirjat, työntekijä-mitoitus,

säännölliset tiimipalaverit, kokouskäytännöt, eri yksiköiden

väliset palaverit, toimistokalusteiden säädöt, yhteistyö

työterveyshuollon kanssa, koulutukset, roolit ja vastuut,

selkeästi määritellyt ja kirjallisesti kuvatut työprosessit,

esimiesten kalenterit näkyviin, luodaan asiakaskansiot jne.

Kehittämiskohteita löydettiin joissakin yrityksissä yli 100 ja

toisissakymmenkunta.

Keskeinen tulos: Yritysten sisäinen vuoropuhelu lisääntyi

organisaation kaikilla tasoilla. Myös avoimuus ja

puhekulttuuri vahvistuivat.


Ote kehitystoimenpidetyökalusta

nro kehittämisehdotus Tarkempi

selvitys

Ratkaisu Vastuuhlö Toteutusaikatulu/heti/

1kk/myöhemmin

Seuranta

Palautteen antaminen ja

vastaanottaminen

Rakentavan

palautteen

puute,

kehityskes.

liian yleisellä

tasolla

Tiedonkulku ja viestintä Tieto kulkee

eri kanavia,

tieto ei

tavoita

kaikkia

intrassa,

vanhaa tietoa

Intra siivotaan ja

päivitetään x vko

Virallinen

tiedotus intran

kautta

Kaikki sitoutuvat

seuraamaan

heti

Kokouskäytännöt Ei

työjärjestystä

muistioita ei

kirjattu,

käsitellään

epärelevantt

eja asioita

YRITYKSILLE PYSYVÄ TYÖKALU - MUOKKAUS OMANLAISEKSEEN

KEHITTÄMISRYHMÄ JATKAA YRITYKSISSÄ

23


Tuliko Onni puun takaa?http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_

upload/M.fi-2015/TKI/Onni/Tuliko_Onni_puun_takaa.

pdf

Työhyvinvointi arjessa – miten sitä tuotetaan?https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2018/05/15/tyohyvinvointi-arjessa-

miten-sita-tuotetaan/

http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/M.fi-2015/TKI/Onni/Tuliko_Onni_puun_takaa.pdf

https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2018/05/15/tyohyvinvointi-arjessa-miten-sita-tuotetaan/

Onnin oppeja hyödynnetään nyt

Mikko – Mikro- ja pk- yritysten työhyvinvointi ja

tuottavuus

www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-

innovaatiot/hankkeet/mikko

Tuottavasti moninainen

http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-

innovaatiot/hankkeet/tuottavasti-moninainen/

257.6.2018

http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/mikko

http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/tuottavasti-moninainen/

KIITOS

Anu Leppänen

anu.leppä[email protected]


Lähteet:

273.11.2017

Belcourt T & Co 2012. Overview of Kanter's Theory on Structural Empowerment. Article.

https://structuralempowerment.weebly. com/kanters -theory.html: Luettu.3.10.2017

Gröhn, Irene & Rekola, Leena 2017. Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti

työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä”. Metropolia Ammattikorkeakoulun Mikrokirjat -

julkaisusarja.

Hesapro (For safe, healthy and productive workplaces) 2013. The link between productivity

and health and safety at work. Background research paper. Life Long Learning Programme.

Laschinger S., Heather K., Finegan, J., Shamian, J., Wilk, P., 2001. Impact of Structural and

Psychological Empowerment on Job Strain in Nursing Work Settings: Expanding Kanter’s

Model. Journal of Nursing Administration: May 2001 - Volume 31 - Issue 5 - pp 260-272

Manka, Marja-Liisa, Heikkilä-Tammi Kirsi & Vauhkonen, Anne 2012. Työhyvinvointi ja

tuloksellisuus. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa.

Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Tutkimus - ja koulutuskeskus Synergos.

Saarikoski, Ville 2017. Työkyvyn tutkailua. Artikkeli teoksessa “Onni tulee puun takaa.

Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä”. Gröhn, Irene & Rekola,

Leena toim. s 58-62.

STM 2014. Sosiaali - ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:18.

Mäkiniemi, Jaana-Piia, Bordi Laura, Heikkilä-Tammi, Kirsi, Seppänen, Sanna, Laine, Nina.

Psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin l i it tyvä työhyvinvointitutkimus Suomessa

2010-2013. STM.

TTK 2017. Yksilötutka kartoittaa työhyvinvointia. TTK Työturvallisuuskeskus.

https://ttk.f i/koulutus_ja_kehittaminen/ tyokalut/yksilotutka. Luettu 4.10.2017

Lisätietoja


Projektipäällikkö Irene Gröhn, Metropolia Ammattikorkeakoulu

[email protected], p. 040 159 7481

Hankkeen johtaja Leena Rekola, Metropolia Ammattikorkeakoulu

[email protected], p. 050 567 5430

Lehtori Anu Leppänen, Metropolia Ammattikorkeakoulu

anu. [email protected] p.

www.metropolia.fi/onni

mailto:[email protected]




hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ... · vahvuudet kehitettÄvÄt asiat...

Documents